Page 1

ItäMaito 1/2019

”Osuuskuntafuusio sopiva liike tähän hetkeen” s. 6 Ota hyöty irti uuden osuuskunnan neuvontapalveluista s. 10 Nurmet kannattelevat maitotilan taloutta s. 16

Ostospaikkana palveleva

Valmakauppa


Kansi

1/2019

Valmakaupassa on runsaat valikoimat. Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka Eeva-Kaisa Pulkka

s. 4

Tuottajapalveluilla on arjessa suuri merkitys, sanovat Laura Meriläinen ja Ville Vatanen.

Pääkirjoitus........................................... 3 Uusi osuuskunta on järkevää kehitystä ................................................. 4 Kolmen osuuskuntafuusion hallintomies ......................................... 6 Osuuskunta ItäMaito lukuina 2010–2018............................................ 9 10 vuotta neuvonnan kehittämistä....................................... 10 Valmakauppa kulkee ajassa............................................ 13 Avaimia tarjolla hiilensidontaan ............................... 16 Nurmet valttikorttina.................. 18

Osuuskunta ItäMaito M a i to 1/2019 1 / 2019 22 I täItäMaito

Nurmesta ratkaisuja hiilensidontaan ............................... 19 Luke Maaninka toimii ja hyödyttää maitoketjua ............ 21 Vastuullisuus ja kannattavuus kehittyvät yhtä jalkaa................. 22 Muutos on jatkuvaa ja se on pysyvää ................................................ 24 Uutispaloja......................................... 26 Maidon matkassa puolet elämästä.............................................. 29 Prosessit kehittyvät, johtaja vaihtuu ................................................. 30 Matkani maitovirrassa ............... 31

s. 16

Kirsi Järvenranta

s. 24

Minna JOlkkonen

Maidontuotannon ympäristövaikutusten vähentäminen onnistuu.

Kari Piirosen strategiana on ollut tuotannon lisääminen.

Julkaisija Osuuskunta ItäMaito Päätoimittaja Taina Voutilainen Toimituskunta Mikko Heikkinen, Ilpo Lukkarinen, Arja Rissanen, Heikki Räsänen, Jussi Väänänen Tuotanto Raila Aaltonen, raila.aaltonen@ alkukirjain.fi Ulkoasu ja taitto Päivi Liikamaa, päivi.liikamaa@phnet.fi Paino PunaMusta Oy, 2019.


Pä ä k i rj o i t u s

Loppusuora ja uuden alku

E

rilaisin tutkimuksin on osoitettu, että ilmastonmuutos kiihtyy. Niin on kiihtynyt myös keskustelu siitä, miten ilmastonmuutosta pitäisi torjua. Näin vaalikeväänä kaikilla on ollut sanottavana myös oma mielipiteensä asiaan. Välillä on ”mopo karannut käsistä”, kun lähes kilpaa on osoiteltu syyllisiä ja esitetty vahvasti yleistäen ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nautakarjatalous nähdään pahana päästöjen aiheuttajana. Tämä ei ole oikein suomalaista maidontuotantoa kohtaan. Tuotantomme erityispiirteet jäävät huomiotta. Tämän vuoksi Valion ja meidän tuottajienkin kannattaa aktiivisesti osallistua ilmastonmuutoskeskusteluun. Avoimuudella ja aktiivisuudella voidaan tuoda esille seikat, joilla oma maidontuotantomme erottuu edukseen. Valio on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin maitoketjun. Monivuotisiin nurmiin perustuva rehustus, jossa ei käytetä lainkaan soijaa, luo hyvän pohjan tavoitteen saavuttamiseksi. Elintarvikkeiden hiilijalanjälkeä laskettaessa on huomioitava päästöjen lisäksi myös peltojen hiilensidonta sekä ketjun eri vaiheissa tapahtuva bioenergian tuotanto ja sen hyödyntäminen. Kun hiilijalanjäljen laskennassa vielä huomioidaan ruoan ravitsemuksellinen arvo, niin valiolaiset maitotuotteet ovat vahvoilla eri elintarvikkeita vertailtaessa. Osuuskunta ItäMaidon vajaa

kymmenvuotinen toiminta lähestyy loppuaan. Maitotilojen määrän vähentyessä on myös valiolaisessa meijerikentässä viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut suuri rakenteellinen muutos. On siirrytty paikkakuntakohtaisista tai jopa kylämeijereistä suuriin hankintaosuuskuntiin, jotka vastaavat myös tuottajapalveluista. Maidonjalostus on taas siirtynyt yhteen kokonaisuuteen Valion vastuulle. Muutokset ovat olleet merkittäviä. Kun ItäMaito aikanaan syntyi, se kokosi yhteen viiden itäsuomalaisen osuuskunnan maidontuottajat. Nyt edessä on uusi askel, kun ItäMaito ja Maitosuomi fuusioituvat. Uusi Osuuskunta Maitosuomi aloittaa toimintansa syyskuun alussa. Kehitys tuntuu luontevalta. Ilman aiempia osuuskuntien yhdistymisiä tuskin olisimme näin hyvässä tilanteessa. Päätöksentekijät ovat seuranneet aikaansa ja tehneet tarvittavia uudistuksia jatkuvasti. Tästä on hyvä jatkaa taas eteenpäin. Kiitos ItäMaitoa synnyttämässä olleille ja hallinnossa toimineille luottamushenkilöille. Yhteistyökyky, yhteistyöhalu ja avarakatseisuus päätöksenteossa on tuottanut hyviä tuloksia. Kiitos myös kaikille työntekijöillemme työstänne osuuskunnan ja maidontuottajien hyväksi.

Hyvää kevättä ja hyviä lukuhetkiä viimeisen ItäMaito-lehden

parissa.

Kai Jäderholm

Päätöksentekijät ovat seuranneet aikaansa ja tehneet tarvittavia uudistuksia jatkuvasti.

Mikko Heikkinen Maitotilayrittäjä Lapinlahdelta Osuuskunta ItäMaidon hallituksen puheenjohtaja

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

3


Lauran innostus lehmiin palautti myös Villen uskon maidontuotantoon. Aava on karjan vanhin lehmä ja perso rapsutuksille.

Länsiharjun tila � Laura Meriläinen ja Ville Vatanen, Lapinlahti � Lapset Vilja, 8, Vilhelmiina, 7, ja Vihtori, 4 vuotta. � 57 lehmää ja nuorkarja � Tuotos 10 944 kg EKM � 120 ha peltoa vuokramaineen, lisäksi raivioita ja sopimusaloja � Nurmea ja kaura-ohra-seosviljaa

4

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9


I tä m a i t o 2 0 1 0 – 2 0 1 9

Uusi osuuskunta on järkevää kehitystä Lapinlahtelaisella tilalla uutta osuuskuntaa odotetaan luottavaisin mielin. Leveämmät hartiat tuottajan tukena tuovat varmuutta tulevaisuuteen. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

L

apinlahdella, Nerkoon kylällä maitoa tuottavat Laura Meriläinen ja Ville Vatanen näkevät ItäMaidon ja Maitosuomen yhdistymisen järkevänä talouteen perustuvana kehityksenä. ”Luottavaisin mielin odotamme uutta osuuskuntaa. Näin emme ole jäämässä pieneen osuuskuntaan, jonka tulevaisuus voisi olla epävarma.” Maidon hinta on luonnollisesti osuuskunnan tärkein asia tuottajalle. Sen nuoret soisivat nousevan, mutta jopa tärkeämpänä he pitävät vakaata hintaa pidemmällä aikavälillä ja ettei hinta tästä enää joustaisi alaspäin. ”Olisi hyvin vaikea kuvitella itseään minkään muun yrityksen tuottajana Valion tehtaan lähellä. Vaikka maidon hinta voisi olla hetken parempi jollain toisella, se tuskin olisi sitä pidemmän päälle.” Yrittäjät toivovat, että yhdistyminen säilyttää osuuskunnan tuottajapalvelut. Niillä on suuri merkitys tilan arjessa. Neuvojat ovat tuttuja kasvoilta ja nimeltä ja heihin on ollut helppo ottaa yhteyttä. Esimerkiksi nyt navettaa suunniteltaessa Tero Kanalasta on ollut iso apu. Valmakauppa on perheen vakio-ostospaikka niin keittiöön kuin navetalle tarvittavissa hankinnoissa. Sen valikoima voisi Lauran mielestä vaikka entisestään laajentua.

Laura Meriläinen ja Ville Vatanen ovat hioneet uuden navetan suunnitelmia jo tovin, toiveissa on päästä rakentamaan vuoden päästä.

ItäMaidon järjestämistä tapahtumista on jäänyt paljon hyviä muistoja. Erityisen mieleenpainuvia ovat olleet hyvinvointipäivät ja uusien tuottajien reissu Valion pääkonttorille. Tapahtumissa on ollut mukava tutustua niin henkilökuntaan kuin muihin tuottajiinkin. Näillä kaikilla luodaan heidän mielestään tärkeää yhteishenkeä. ”Itse pitää olla aktiivinen, seurata tapahtumia ja lähteä mukaan. Meistä reissuilla on ollut mukava käydä.”

Osuuskunta esiin Laura Meriläinen ja Ville Vatanen ovat seuranneet hieman hämmentyneinä yleistä kuvaa Valiosta. Vaikka Valio on kyselystä toiseen kuluttajien mielestä yksi luotetuimmista ja turvallisimmaksi koetuista elintarvikebrändeistä, tuntuu imago silti kärsineen viime vuosina. ”Kuluttajat eivät ehkä oikein ymmärrä asioita. Itsekin seurasin maidontuotantoa

ensin sivusta, enkä tuntenut montaakaan alaan liittyvää asiaa, joista olen nyt ottanut selvää”, Laura Meriläinen arvelee. ”Esimerkiksi kivi-maito sekoitetaan yleisesti meneillään olevaan oikeusjuttuun hinnoittelusta, vaikka ne ovat eri asioita.” Ville Vatanen toivoo, että Valion osuuskuntapohjaista omistusta tuotaisiin vielä enemmän esille kuluttajien suuntaan. Valion omistajia ovat maidontuottajat, se ei ole kasvoton pörssiyhtiö. ”Ehkä Valiolta pitäisi tulla vielä jokin suuri, uusi innovaatio, joka parantaisi imagoa”, isäntäpari pohtii. Kilpailijalla on vapaan lehmän maito ja kahviloita, jotka tukevat ja luovat positiivista imagoa, vaikka eivät välttämättä tuo suoraan lisää maidon hintaan. ”Esimerkiksi Valion vastuullisen tuotannon vaatimukset ovat hyvä asia, mutta meille enemmänkin itsestäänselvyyksiä. Pitäisi olla jotain enemmän, että kuluttajat vakuuttuvat.” • I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

5


Uusi navetta suunnitelmissa Länsiharjun tila on Villen kotitila ja hän otti osan vastuusta, kun tilasta tehtiin yhtymä vuonna 2010. Sukupolvenvaihdos vietiin loppuun kaksi vuotta sitten ja samalla päiväkodissa työskennellyt Laura tuli päätoimisesti mukaan toimintaan. Tilan 80-luvun alussa rakennettua navettaa on laajennettu parikymmentä vuotta sitten. Villen isännyyden aikana lypsäviä on tullut hieman lisää ja siiloista ja konevarastosta on remontoitu tilat umpilehmille ja hiehoille. Navetta alkaa olla lypsylehmien käytössä täysin palvellut ja uuden rakentamista on suunniteltu pari vuotta. Vanha remontoitaisiin vaiheittain nuorkarjan käyttöön. Kahden robotin navetan rahoitusneuvottelut ovat käynnissä sekä investointituki- ja ympäristölupahakemukset vireillä. Uudelta navetalta he odottavat parempia työoloja ja hyvinvointia lehmille. Lehmien saaminen pois parresta vapaasti liikkumaan on molemmille tärkeää. Päävastuu karjasta on Villellä, Laura hoitaa paperityöt ja tekee navettatöitä lastenhoidon ohella. Jo reilun viiden vuoden ajan tilalla on ollut yhteinen karjanhoitaja toisen tilan kanssa. ”Sovimme varsin joustavasti kummassa navetassa työntekijä kulloinkin on. Joskus saattaa olla jopa toisessa aamulla ja toisessa illalla”, Ville Vatanen kiittelee. Valoisin mielin tulevaan Vaikka maanviljelijän ammatti on Villelle mieleinen, ei jatkaminen ollut itsestäänselvyys. ”Olin muutama vuosi sitten väsyneenä valmis luopumaan karjasta kokonaan”, hän myöntää. Lauran innostuminen lehmistä ja maidontuotannosta karisti lopetusajatukset. Karjanhoidon ohella Ville on tehnyt paljon urakointia, mutta sitä on vähennetty vuosien mittaan. Työmäärä paisui ja ympäripyöreät päivät olivat arkea kesät talvet. Nyt jäljellä ovat lumi- ja hiekoitustyöt kunnalle, Destialle ja muutamille yksityisille. ”Talviaikaan lumiurakoinnissa on useampi traktori ja kolme palkattua kuljettajaa. Hoidan töiden organisoinnin, työn laadun seurannan ja muun työnjohdon, mutta ajan itse vain satunnaisesti.” Vaikka yrittäjyyden alkuvuodet olivat todella raskaita, näkevät Meriläinen ja Vatanen urakoinnin ja monipuolisuuden olleen tilan pelastus maidon hinnan pudotessa. ”Tämä on ollut kyllä yrittämistä isolla Y:llä. Laskimella on laskettava, mikä kannattaa ja on järkevää.” Näillä opeilla suunnataan valoisin mielin myös tulevaisuuteen. 6

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

Jaakko Rouhiainen toivoo Etelä-Savoon esimerkin näyttäjiä maidontuotantoon. Kun yksi tila investoi, niin usein joku toinenkin innostuu rakentamaan.


I tä m a i t o 2 0 1 0 – 2 0 1 9

Piispalan tila zzOmistaja Jaakko

Rouhiainen, Juva

zzKarja: 50 lypsylehmää,

50 päätä nuorta karjaa

zzKeskituotos: hivenen

vajaa 10 000 kg

zzTyövoima: yksi

päätoiminen työntekijä ja sesonkiapua tarpeen mukaan zzPeltoa käytössä: 85 ha, nurmea ja rehuviljaa

V

uorenmaan kylässä sijaitsevaa Piispalan tilaa ovat Rouhiaiset viljelleet sukupolvi toisensa jälkeen jo kolmesataa vuotta. Jaakko Rouhiainen on vienyt omaa viestikapulaansa yli neljän vuosikymmenen ajan. Hänen uransa niin viljelijänä kuin meijerin omistajahallinnossa alkoi 22-vuotiaana. Neljäänkymmeneen vuoteen mahtuu kolme reipasta rakennemuutosta. Rouhiainen oli Juvan Osuusmeijerin hallintoneuvoston puheenjohtajana, kun neljä itäsuomalaista osuuskuntaa yhdisti voimansa Idän Maidoksi vuonna 1998. ”Tuottajien väheneminen 1900-luvun lopulla vei pyörämeijerit, eli ne, joilla ei ollut enää omaa jalostusta. Voimat oli yhdistettävä sillä ajatuksella, että iso toimija on vahvempi”, Rouhiainen taustoittaa kehitystä. ”Vaikka alussa esitettiinkin epäilyjä, lopulta kaikki hyväksyivät neljän osuuskunnan fuusion. Tärkeää oli, että palvelut pelasivat – itse asiassa palvelutarjonta laajeni ja ammattimaistui isommassa osuuskunnassa.” Rouhiainen edusti Juvaa Idän Maidon hallituksessa ja hänet valittiin hallituksen puheenjohtajaksi 2008. Kymmenen melko tasaisen vuoden jälkeen alkoivat rakennemuutoksen tuulet jälleen puhaltaa osuuskunnassa.

Yksimielisesti ItäMaitoon ”Toinen fuusio oli vaikeampi. Hallinnossa nähtiin, että olisi hyvä hetki ottaa seuraava askel, vaikka pakollista tarvetta fuusiolle ei ollut. Suunnaksi valittiin pohjoinen,

jossa maitomäärä kehittyi voimakkaammin. Keskusteluja käytiin, mutta edustajisto hyväksyi fuusion yksimielisesti. Eikä kritiikkiä tullut jälkeenpäinkään.” Osuuskunta ItäMaito aloitti toimintansa 2010. Siihen kuului Idän Maidon lisäksi Liperin, Nurmeksen ja Kainuun Osuusmeijerit sekä alueosuuskunta Promilk, jolla oli takanaan samantapainen rakennekehitys kuin Idän Maidolla. Tuottajia oli kaikkiaan 2800. ”Kaikilla liittyneillä osuuskunnilla oli samanoloinen toimintatapa, ja sitä jatkettiin. Perusajatuksena oli alueiden samanarvoinen asema. Tuottajapalvelut ja tapahtumat, kuten emäntien ja isäntien illat, pidettiin alueilla entiseen tapaan. En usko kenenkään kokeneen, että oma alue olisi unohdettu.”

Fuusio yhdistää heimot Noin 2 800 maidontuottajaa on myös syksyllä toimintansa aloittavassa uudessa Maitosuomessa. Miten Jaakko Rouhiainen arvioi yhdistymistä aiempien fuusioiden valossa? ”Kyllä se on tähän hetkeen sopiva liike. Maidontuottajien määrä vähenee kuitenkin edelleen. Päätöksistä olen saanut vain positiivista palautetta, en lainkaan kritiikkiä.” Rouhiaisen mukaan nyt on osoitettava teoilla, että lupaukset täytetään. ”Neuvonta ja muut tuottajapalvelut eivät tule heikkenemään. Uskon että ammattimaisuuteen keskitytään yhä enemmän. Päätoimipaikan sijainnilla ei ole tuottajien kannalta merkitystä, sillä yhteydenpito toimii samalla lailla kuin ennenkin.” •

Teksti ja kuvat Raila Aaltonen

Kolmen osuuskuntafuusion hallintomies ItäMaidon ja Maitosuomen yhdistyminen on jäämässä Jaakko Rouhiaisen viimeiseksi omakohtaisesti koetuksi maitokentän rakennemuutokseksi. Juvalainen hallintokonkari on ollut mukana myös kahdessa aiemmassa merkittävässä fuusiossa. I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

7


Aiemmissa fuusioissa yhdistyneet osuuskunnat ovat olleet itäisestä Suomesta, nyt hiotaan yhdistymistä jo eri heimojen alueilla. Murrerajojen lisäksi ylitetään kielirajakin, sillä Maitosuomeen vuonna 2014 sulautuneeseen Meijeriosuuskunta Milkaan kuuluvat kaikki suomenruotsalaiset osuusmeijerit. ”Palaverit pohjalaisten kanssa ovat olleet leppoisia ja toista osapuolta kunnioittavia. Kaksikielisyydestä tuskin tulee ongelma”, naurahtaa savolainen, joka on tottunut ilmaisemaan itseään värikkäästi ja ottamaan viestinnässä tarvittaessa kädet avuksi.

Hallintoon tilaa uusille Jaakko Rouhiaiselle hallitustehtävä ItäMaidossa jää viimeiseksi omassa osuuskunnassa. Uuden Maitosuomen ylimenokauden hallitukseen hän ei tullut. ”Olen ollut näissä hommissa riittävän kauan”, hän perustelee, ja toivottaa parasta mahdollista jatkoa seuraaville omistajahallinnon edustajille. Ylimenokauden hallitus istuu, kunnes Maitosuomen uusi edustajisto on valittu. Edustajiston ensimmäinen tehtävä on valita uudelle osuuskunnalle hallitus. ”Toivon ennen kaikkea, että uusi edustajisto olisi riittävän laaja. On ykkösasia, että jäseniä on joka puolelta aluetta. Silloin jokaisella tuottajalla on edustajistossa tuttuja, joiden kautta viesti kulkee hallintoon ja myös toiseen suuntaan.” ”Vaikka into yhteisten asioiden hoitamiseen on hiukan laantunut, niin uskon että edustajistoon riittää kiinnostusta koko alueelta. Hallituksen sen sijaan ei mielestäni tarvitse olla iso, ja hallintoneuvostoa ei tässä fuusiossa katsottu tarpeelliseksi.” Kiitosta ja arvostelua Kysyttäessä hallintouran palkitsevimpia hetkiä, Rouhiainen nimeää sellaisiksi juuri onnistuneet fuusiot. ”Ne ratkaisut eivät ole harmittaneet. Ja tietysti on tullut hyvä mieli, kun tuottajahintaan on pystytty saamaan korotus, ja on tiennyt sen koskevan jokaista omistajaa.” Viime aikoina maidontuotannossa on eletty taas vaikeampia aikoja ja Valion hallintoneuvoston varapuheenjohtajana toimiva Rouhiainenkin on saanut vastata Valion toiminnan arvostelijoille. Usein kysytään, miksi Valiolla ei ollut toista tukijalkaa viennissä, kun Venäjän rajat suljettiin suomalaiselta maidolta 2014. ”Venäjän markkina piti hyödyntää mahdollisimman hyvin, sillä se tuki tuottajahintaa. Nyt Valion 1,7 miljardin liikevaihdosta yli 40 prosenttia tulee viennistä, mikä kertoo, että tuotteille on löydetty uusiakin vientimarkkinoita.” 8

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

Aamutöiden ja -puuron jälkeen Piispalan tuvassa on lehtien luvun aika.

Kotimaan markkinoilla onnistuminen on tilityshinnan kannalta se olennaisin asia Valiolle, eikä kilpailu ole helpottumassa, Rouhiainen sanoo. Hän uskoo korkean laadun palkitsevan pitkällä aikavälillä. ”Päivittäistavarakauppa ajaa tavarantoimittajia tiukemmalle koko ajan. Suomalainen kuluttaja seuraa tarkasti hintaa, mutta kyllä elintarvikkeessa myös laatu ja luotettavuus korostuvat. Ruokaskandaalit Euroopassa nostavat aika ajoin kotimaisuuden arvon uudestaan esiin.”

Lypsyt ja kokousreissut vuorottelevat Jaakko Rouhiainen on koko isännyytensä ajan tasapainotellut

oman tilan töiden ja vastuullisten hallintotehtävien kanssa. Vaimo Aini työskentelee opettajana Mikkelissä, ja siellä opiskelee myös perheen tytär Ella. ”Oma kiinnostukseni yhteisiin tehtäviin heräsi seuratessani isän aktiivisuutta Juvan osuusmeijerin hallinnossa”, Rouhiainen kertoo. ”Olin kolme vaalikautta myös kunnanvaltuustossa, mutta maitoalan tehtävät kiehtoivat enemmän. On ollut kiinnostavaa seurata oman työn jatkumoa tilalta meijeriin, jalostukseen ja lopulta markkinointiin saakka. Olen kiitollinen, kun olen tällaisen mahdollisuuden saanut.” Piispalan navetassa on nyt 50 lehmää ja saman verran nuorta karjaa. Parsinavettaa on jatkettu vuonna 2005 ja siitä on tehty mahdollisimman toimiva. Rehunkäsittely on koneellistettu ja lypsykone uusittiin 2009. Tila ei isännän arvion mukaan ole joutunut kärsimään hänen poissaoloistaan. Peltoalaa on kasvatettu ja myös metsäala on hivenen kasvanut. Kokousmatkojen suuntana on usein Helsinki ja Valion pääkonttori, koska hän on yhtiön hallintoneuvoston varapuheenjohtaja ja Valion Eläkekassan hallintoneuvoston puheenjohtaja. Oman osuuskunnan hallituksen kokoukset pidetään pääasiassa Lapinlahdella. ”Jos asiat ei ole tilalla kunnossa, ei ole mukava olla kokouksissa. Eikä tehtävien hoito muualla onnistuisi ilman hyviä työntekijöitä, Ville Myyryläistä ja hänen edeltäjäänsä Reima Pekurista”, Rouhiainen sanoo. Pekurinen tuli taloon jo Jaakon isän aikana, ja on jo eläkkeellä. Myyryläinen on työskennellyt Piispalassa neljä vuotta. Lisäksi navettaan on saatu kunnallinen lomittaja aina tarvittaessa. ”Tosi ammattilainen”, isäntä kiittää. Navettarutiinit vievät kahdelta henkilöltä kolme ja puoli tuntia aamuin illoin. Aamunavetalta tulijoita odottaa tukeva aamiainen, ja emäntä on valmistellut myös päiväruoan antamaan puhtia päivän töihin. Navettaa pidetään kunnossa säännöllisin päivityksin, mutta uutta ei ole tarkoitus rakentaa. Syynä ovat ikävuodet ja se, että tytärtä ei haluta sitoa eikä painostaa jatkamaan karjan kanssa. ”Jos olisin 20 vuotta nuorempi niin panostaisin navettaan ja maidontuotantoon. Tuottajahinta on kuitenkin siedettävällä tasolla, ja on tiloja, joilla maidontuotannon kannattavuus on hyvä.”


I tä m a i t o 2 0 1 0 – 2 0 1 9 Tilastot kokosi Taina Voutilainen

Osuuskunta ItäMaito lukuina 2010–2018 Maidonlähettäjät, lkm

Maidon vastaanotto, milj. l

Maitoa / tila, litraa

3 000

600

350 000

2 500

500

300 000

2 000

400

1 500

300

1 000

200

500

100

0

0

XII/2009

XII/2018

Kun Osuuskunta ItäMaito vuoden 2010 alussa viiden itäsuomalaisen osuuskunnan fuusioituessa aloitti toimintansa, osuuskunnan omistajina oli 2 861 maitotilayrittäjää. Yhdeksän toimintavuoden aikana tuotannon on lopettanut keskimäärin 151 tuottajaa vuodessa. Omistajayrittäjien määrä vuoden 2018 lopussa oli 1 504.

250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 2010

Maidon vastaanotto vuoden 2010 aikana oli 545,6 litraa. Maitomäärä kävi korkeimmillaan vuonna 2014, 561,0 miljoonassa litrassa. Vuonna 2018 maitoa kerättiin 518,2 miljoonaa litraa. Vuonna 2010 aikana maitoa keräili 28 säiliöautoyhdistelmää. Vuoden 2018 lopussa keräilyreiteillä kulki 20 maitoautoa.

ItäMaito tilakokoluokat 2010 – 2018 Litraa

kpl

2010 % maidosta

kpl

2018 % maidosta

Yli 1 milj.

17

3,8

69

18,0

700 000–1 milj.

21

3,1

73

12,7

500–700 000

168

11,5

128

14,9

300–500 000

308

20,8

295

22,3

100–300 000

1575

51,5

725

28,7

alle 100 000

863

9,3

216

3,4

Vuonna 2010 puolet maidosta tuli alle 300 000 litran tiloilta. Vuonna 2018 tämän kokoluokan osuus oli pudonnut kolmannekseen ja yli puoli miljoonaa litraa tuottavien tilojen osuus oli noussut noin puoleen maitomäärästä. Valmakaupan liikevaihto, M€

350

50

300

40

250

30

200

20

150

10

100 2010

2018

Vuonna 2010 ItäMaidolla oli 21 Valma-

kauppaa ja niiden liikevaihto oli 36,4 milj. €. Vuonna 2018 kauppoja oli 18 ja liikevaihto oli 55,6 milj. €. Valmaverkkokaupasta on muodostunut omistajayrittäjien päivittäinen ostoskanava.

2010

2018

Voimakas rakennekehitys näkyy tilamäärän vähenemisen lisäksi tilakoon kasvuna; ItäMaidon ensimmäisenä vuonna keskimääräinen tila tuotti meijeriin 193 300 litraa maitoa. Vuonna 2018 tilakohtainen maitomäärä oli noussut lähes 329 000 litraan.

E - ja I - luokkien osuus vastaanotetusta maidosta 3,11 % 2018 5,17 % 94,74 %

E-lk I-lk 2010 E-lk I-lk

96,87 %

maidon laatu on parantunut jatkuvasti. E-luokkaisen maidon osuus on noussut 94,74 %:sta 96,87 %:iin. I-luokan maidon osuus on painunut 3,11 %:iin.

Maakunnittaiset maitomäärät, milj. litraa

60

0

0

2018

50 0

Pohjois- Pohjois- Kainuu Savo Karjala

Etelä- Pohjois- KeskiSavo Pohjanmaa Suomi

Noin puolet ItäMaidon maidosta keräillään Pohjois-Savon alueelta. 2010–2018 keräilyalueen maakunnista maitomäärän ovat säilyttäneet Kainuu sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueet. Pienimmät vähennykset ovat Pohjois-Savossa.

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

9


10

N

vuotta neuvonnan kehittämistä

euvonnassa löimme ”hynttyyt yhteen” jo ennen kuin uusi osuuskunta syntyi, eli otimme varaslähdön vuoden 2009 alussa. Viiden eri osuuskunnan toiminnan yhteensulautumisessa auttoi paljon se, että olimme tehneet töitä yli osuuskuntarajojen. Valion alkutuotannossa synnytettiin tuohon aikaan myös alkutuotantotiimit, nykyiset Artturi-, Kehitys-, Laatu-, Lypsy- ja Terveystiimi. Kukin neuvoja meidän osuuskunnasta on jäsenenä yhdessä tiimissä syventäen sen avulla osaamistaan, ja siten voimme tarjota omistajille syvällisempää tietoa ja palveluja. Tiloilla tavoitteena ovat korkeat hehtaarisadot, korkea keskituotos ja päivämaito sekä ruokinnan perustana riittävästi hy-

10

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

välaatuista säilörehua. Näitä kehitettäessä neuvonnan merkitys ei ole ainakaan vähentynyt. Neuvonnassa syyt ja seuraukset on tiedettävä entistä laajemmin.

Maidon laatu polttopisteessä Korkealaatuisen raaka-aineen turvaaminen tiloilta tuotantolaitoksiin on ollut koko ajan neuvonnan yksi tärkeimmistä alueista. Pesujen onnistuminen, oikeiden pesuaineiden valinta ja pesuveden oikea lämpötila auttavat pitkälle. Bakteereiden etsintä kinkkisemmissä tapauksissa on helpottunut saatuamme käyttöön Luminometri-laitteet, joilla saamme pintojen puhtaustulokset ja pystymme tekemään tarvittavat korjaustoimet hetimiten. Useamman robotin tiloilla saattaa pesäkkeiden löytäminen olla haasteellisem-

paa, mutta siihenkin on keinot löytymässä. Yhteistyössä huollon kanssa olemme suunnitelleet asiaa eteenpäin. Antibiootti on toinen mörkö, jota emme kaipaa. Tiloilla käytettävät testilaitteet ovat vaihtuneet T101:sta Delvotesteihin. Alkuun hankaluuksia aiheutti se, että uusi testi reagoi tiettyihin antibiootteihin herkemmin kuin vanha. Testin ohjeistuksen parantaminen auttoi. Antibioottitapaukset ovat lukumääräisesti hieman vähentyneet, mutta vahinkoja tapahtuu valitettavasti edelleen. Juustola-alueella kun olemme, niin voihappobakteeri-itiöitä seurataan tarkemmin kuin muualla. Tässä on todella tapahtunut parannusta, kiitos huolellisten rehuntekijöiden. Isoja ongelmia ei ole ollut moneen vuoteen Lapinlahdella eikä Joensuussa.


I tä m a i t o 2 0 1 0 – 2 0 1 9

Neuvonta tuo tiloille uutta tietoa maidon ja rehun laadun kehittämisen tueksi, lypsymenetelmään ja navetan ikään katsomatta. Monipuolinen palvelupaketti on tarpeen erityisesti navettainvestointia suunniteltaessa.

ItäMaidon lähes kymmenvuotisen olemassaolon aikana neuvonta on kehittynyt paljonkin, mutta jotakin on myös säilynyt ennallaan. Moni tila on lopettanut tuotannon, ja monella uusi sukupolvi on siirtynyt jatkamaan tilan pitoa.

Säilörehu on karjan tärkein rehu ja sen ruokinnalliset sekä säilönnälliset arvot olisi hyvä tietää, jotta saadaan paljon maitoa hyvillä pitoisuuksilla. Säilörehunäytteiden määrä on lisääntynyt 10 vuoden aikana vähän yli kahdesta näytteestä liki neljään tilaa kohti vuodessa, mutta sekään ei ole vielä paljon. Ennen analyysien hinnasta korvattiin puolet, mutta nyt omistajayrittäjät saavat säilörehuanalyysit maksutta.

Lypsyneuvonnassa uusia tuulia Lypsykoneiden testaukset olivat neuvojien arkipäivää vielä ItäMaidon alkuaikoina. Tiloilla tehtiin myös pieniä korjauksia. Tykyttimien testauksen perinteet säilyivät pisimpään Kainuun alueella markkinapäivien yhteydessä. Tuolloin puhdis-

Neuvonta on keskittynyt entistä enemmän lypsyn aikaisiin mittauksiin ja havaintoihin.

Teksti Arja Rissanen Kuvat Osuuskunnan kuva-arkisto

tettiin, testattiin ja vaihdettiin kuluneiden osien tilalle uudet. Nykyään firmojen huoltomiehet tekevät huollot sovituin määrävälein, ja heillä on mukana myös tarvittavat varaosat. Neuvonta on keskittynyt entistä enemmän lypsyn aikaisiin mittauksiin ja havaintoihin. Lypsy-tiimissä toimiva neuvoja tekee mittaukset VaDia-loggerilla, ja purkaa tulokset siihen kuuluvalla ohjelmalla heti lypsyn jälkeen. Mittausten perusteella suositellaan lypsykoneelle ja robotille tehtävät säädöt, nännikumien muuttaminen ja mahdolliset muut parannustoimet. Robottilypsy on vuosien saatossa yleistynyt ja ItäMaidossa on jo reippaasti yli 200 robottitilaa. Niillä teemme käyttöönoton jälkeen neuvonnallisen käynnin, jossa käydään läpi käyttöönoton onnistumi-• I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

11


Hyvät rutiinit säästävät aikaa.

Muutaman pienryhmät ovat jääneet elämään.

set ja mahdolliset haasteet sekä keskustellaan ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä.

Vastuullisuus yhä tärkeämpää Vastuullisuudesta alettiin puhua jo liki vuosikymmen sitten, mutta enemmän aihe on noussut pinnalle muutaman viimeisen vuoden aikana. Sen eteen on tehty töitä niin osuuskunnissa kuin Valiossa. Se on apu, jonka perusteella pystymme todentamaan tilojen toimintatapoja Valion asiakkaille ja auditoijille. Tilojen laatuauditoinneista olemme siirtyneet neuvojien tekemiin kehitys- ja Valiokäynteihin sekä tilojen tekemiin itsearviointeihin. Käynneillä keskustellaan yhdessä tilan väen kanssa tavoitteista ja millä askeleilla sinne edetään. Me neuvojat olemme yhdessä tilan kanssa miettimässä toimenpiteitä tavoitteiden ja vaatimusten saavuttamiseen. Sukupolvet vaihtuvat tiloilla Koko ItäMaidon olemassaolon ajan olem-

me käyneet sukupolvenvaihdoksen tehneillä tiloilla keskustelemassa jatkavan sukupolven kanssa tilan tulevaisuuden suunnitelmista. Keskustelut ovat olleet antoisia, sillä nuoret yrittäjät miettivät kehittämistä uusilla silmillä. On ollut myös kiva huomata, että luopujat antavat siihen vapaat puitteet ja mahdollisuuden. Neuvonnassa olemme saaneet nähdä, että monella tilalla vuosien takaiset suunnitelmat ovat käyneet toteen. Tilaa on kehitetty ja tuotantoa laajennettu, on hankittu työtä helpottavia laitteita ja parannettu olosuhteita.

Pienryhmissä jaetaan kokemuksia ja opitaan uutta.

12

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

Koulutuspäivistä pienryhmiin Isoista koulutustilaisuuksista on parin viime vuoden aikana siirrytty yhä enemmän pienryhmätoimintaan, joissa ItäMaidon yhteistyökumppani on Atria. ItäMaidon neuvojat ja Atrian asiakkuuspäälliköt ovat järjestäneet kymmeniä pienryhmiä eri teemojen ympärillä eri puolilla toiminta-aluetta. Tärkein anti kokoontumisissa on ollut tiedon jakaminen ja toisilta oppiminen. Muutamat ryhmät ovat jääneet elämään ja niissä vaihdetaan edelleen kokemuksia, onnistumisia – ja välillä epäonnistumisiakin. Toisia tsemppaamalla löytyy ilo eteenpäin menemiseen. Maidontuottajien nettikanava Valma on uusiutunut ja tuonut uusia elementtejä reaaliajassa pysymiseen. Valmaan on laadittu mm. ohjeita, vinkkejä, laskureita, joilla tilat voivat kehittää toimintaansa ja hakea tietoa. Valma on yhä enemmän myös neuvonnan työkalu ja sitä on hyödynnetty myös pienryhmissä. Navettamallisto ja uusia suunnitelmia Kukapa olisi osannut ajatella, että vajaan kymmenen vuoden kuluttua ItäMaidon syntymästä tarjoaisimme navettamallistoa yhdessä kumppaneidemme kanssa? Näin kuitenkin kävi. Yhteistyössä Atrian ja Mestarifarmin kanssa on saatu aikaan Konseptinavetta-mallisto sekä asema- että robottiversiona. ItäMaidon kehittämisneuvojan toimenkuvaa on muutettu niin, että hän on pystynyt keskittymään täysipainoisesti maitotilojen investointiasioihin. Osuuskunta ItäMaito ei aivan päässyt juhlimaan 10-vuotissynttäreitään. Syyskuun alusta alkaen olemme uudessa Maitosuomessa. Nyt suunnitellaan jo innolla, minkälaisilla toiminnoilla neuvonta jatkossa parhaiten palvelee syntyvän uuden osuuskunnan jäsentiloja.


I tä m a i t o 2 0 1 0 – 2 0 1 9 Valion uutuudet ja maito­ herkut Satu Koistinen ja Mikko Kinnunen poimivat aina ostoskoriin Valma­ kaupassa käydessään.

Valmakauppa kulkee ajassa

Tuottajamyymälät, Valmakaupat ovat edelleen tärkeä osa osuuskunnan palveluita, vaikka joistakin myymälöistä on pitänyt luopua. Tuottajille ne ovat myös kohtaamispaikka. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

V

almakauppa on Satu Koistiselle ja Mikko Kinnuselle ensisijainen kauppapaikka, kun navetalle tai jääkaappiin tarvitsee täydennystä. ”Suosimme aina paikallisia tuotteita ja tarvikkeita. Käymme ensin Joensuun Valmakaupassa ja vasta sitten muissa liikkeissä, ellei sieltä löydy tai voi tilata tarvitsemaamme.” Usein puuttuvat tarvikkeet saakin tilattua, ellei tarve ole välitön. Valmakaupasta hankitaan kivennäiset, lisärehut, pesuaineet, aitaustarvikkeet ja muut navetalla tarvittavat tarvikkeet. Lannoitteita luomutila ei tarvitse ja sopivat siemenet tulevat suoraan lähistön siemenviljatilalta.

Tuotevalikoiman laajenemista Satu ja Mikko eivät pistäisi pahakseen. Etenkin kiireaikana arvostaa sitä, että viikon tarpeet saa yhdestä paikasta. Viinijärveläinen Ollilan Maito Oy työllistää Sadun ja Mikon lisäksi oppisopimuksella työskentelevän työntekijän. Luomumaidontuotanto ja maastotalli työllistävät pariskunnan tarkoin eikä toiminnan laajentamiselle ole halua tai mahdollisuuksiakaan.

Valmakaupalle on tarvetta Valmakauppa on säilyttänyt tärkeän asemansa, vaikka lähempänä ollut Liperin myymälä sulki ovensa muutama vuosi sitten. • I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

13


Ollilan Maito oy zzSatu Koistinen ja Mikko

Kinnunen, Viinijärvi

zzSpv 2014, osakeyhtiöksi 2016,

luomussa vuodesta 2000

zz74 lypsävää ja nuorkarja

zzRobottipihatto vuodelta 2017 zzKeskituotos noin 10 000 kg

EKM

zzOmia ja vuokrapeltoja 120 ha

sekä sopimusaloja

zzSadulla maastotalli,

jossa muun muassa ardennienhevosia

”Liperin myymälässä oli todella hyvä valikoima eikä se ollut pelkkä asiointipaikka, vaan myös kohtaamispaikka tuottajille. Se oli välillä sellainen pään tuuletuspaikka”, Satu ja Mikko sanovat. Joensuun myymälä 36 kilometrin päässä on helposti saavutettavissa: sinne on 6-tieltä muutama risteys ja keskustaankin vain noin kilometrin matka. Satu ja Mikko käyvät Valmakaupassa muutaman kerran kuukaudessa, hieman harvemmin kuin ennen Liperin myymälässä. Maitoauton mukana tuotteita ei ole vielä tullut tilattua, se kyllä vaikuttaa kiinnostavalta ja kätevältä tavalta. Ollilan yrittäjät pitävät tuottajamyymäläverkostoa ehdottoman tarpeellisena. Sitä pitäisi heidän mielestään markkinoida nykyistä enemmän, myös tavallisille kuluttajille. ”Liperissäkään ei juuri tiedetty, että myymälässä voivat käydä ostoksilla muutkin kuin tuottajat.”

Myymälöitä pitäisi markkinoida enemmän myös muille kuluttajille. Valmakauppa voisi olla kuluttajien suuntaan Valiokauppa, jonka hyvä ja monipuolinen valikoima vetäisi asiakkaita. Juhlakausina monia varmasti kiinnostaisivat Valion suurkeittiötuotteet ja lähiseudun tuottajien muut tuotteet. Esimerkiksi lähilihalle Satu ja Mikko uskoisivat olevan menekkiä. ”Ulkomaiset tuotteet myymälässä häi-

14

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

Kuvat: Taina Voutilainen


I tä m a i t o 2 0 1 0 – 2 0 1 9

Verkkokauppa uudistuu

Joensuun myymälän valikoima kasvoi laa­ jennuksen ansiosta. Tuottajien lisäksi myös kuluttajaasiakkaita on paljon.

Myymälät ovat myös valiolaisia näyteikkunoita. ritsevät minua. Valion jos kenen pitäisi painottaa kotimaisia tuotteita”, Satu huomauttaa.

Joensuu löytyi vuodessa Liperin myymälän sulkeutuminen oli harmi monelle ja Joensuun myymälässä pyrittiinkin ottamaan Liperissä asioineiden tuottajien toiveita ja tottumuksia huomioon mahdollisuuksien mukaan. Muutosta pehmensi Liperissä olleen työntekijän siirtyminen Joensuuhun. ”Se auttoi paljon, että meillä oli tuottajille tuttu ihminen täällä. Ensimmäinen vuosi Liperin sulkeutumisen jälkeen tehtiin varmasti surutyötä, eikä meillä käyty erityisen mielellään”, kertoo Joensuun myymälän vastuumyyjä Ari Peltotupa. Samoihin aikoihin myymälässä tehty laajennus mahdollisti tuotevalikoiman laa-

jentamisen muun muassa tuotteilla, joita Liperissä oli ollut myynnissä. Peltotupa kuvaileekin myymälän näyttävän jo hieman vanhan ajan sekatavarakaupalta. ”Viime vuoden keväällä ja kesällä tuottajat alkoivat ottaa yhteyttä ja tulivat asiakkaiksi. On mukavaa, että tuottajat ovat ottaneet meidät omakseen”, Peltotupa iloitsee. ”Aika paljon meillä käydään kaupunkiasioiden hoitamisen yhteydessä.” Joensuun myymälän viereen tullut poliisilaitos on tuonut Valmakauppaan uusia asiakkaita. Moni tosin kysyy ensin ovella, saavatko täältä ostaa muut kuin tuottajat. Päivittäisistä kassatapahtumista peräti 90 prosenttia on kuluttajien ostoksia. Rehukauppaa ja muuta tarvikekauppaa tehdään suorilla tilatoimituksilla sekä maitoautotoimituksina, ne eivät näy kassatapahtumina.

Vaikka myymälöitä on sulkeutunut, ei tahtotila ole niistä luopuminen muista kuin taloudellisista syistä. Valmakaupan on pysyttävä kannattavana ja kilpailukykyisenä. Näin vakuuttaa liiketoimintapäällikkö Mikko Leinonen. Maitotilojen huima rakennekehitys näkyy maatalouden ostoissa ja kilpailun kiristymisenä. Valmakaupankin tulee mukautua muuttuvaan tilanteeseen. Maidon hinnalla Valmakauppaa ei ole tuettu eikä tueta. ”Tuottajille myymälät ovat myös sosiaalinen paikka, siellä parannetaan maailmaa ja välitetään tietoa. Tämän vuoksi järjestämme myymälöissä tapahtumiakin”, Leinonen lisää. Myymälät ovat myös valiolaisia näyteikkunoita, vaikka liikevaihdosta muiden kuin maidontuottajien osuus onkin vain 15 prosenttia. Valmakauppa ei voi kilpailla valikoiman laajuudella ruokakaupoille, mutta voi tuoda tuotteita tutuksi kuluttajille. Paikallislehdissä Valmakauppaa on mainostettu jo usean vuoden ajan ja kauppa on esillä myös Facebookissa. Tulevan Maitosuomen 18 tuottajamyymälän ohella panostetaan verkkokaupan palveluihin. Se uudistuu ja on näillä näkymin tuottajien käytössä ensi vuoden alkupuolella. Leinonen näkee tulevaisuuden olevan sähköisissä ostopaikoissa ja niissä myös Valmakauppa haluaa olla mukana. Jo nyt liikevaihdosta kaksi kolmasosaa on tuotteita ja tarvikkeita, jotka toimitetaan suoraan tehtaalta maatilalle. Verkkokauppa mahdollisesti laajenee myöhemmin myös muille viljelijäasiakkaille.

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

15


Teksti Taina Voutilainen

Avaimia tarjolla hiilen sidontaan Valio pyrkii hiilineutraaliin maitoketjuun vuoteen 2035 mennessä. Tuotannon ympä­ ris­tö­vaikutukset tunnetaan ja niitä pyritään aktiivisesti vähentämään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

K

otieläintuotannon ympäristövaikutuksiin kohdistuu kritiikkiä, johon meidän pitää kyetä vastaamaan. Huomion kohteena ovat niin kasvihuonekaasuja tuottava eläin- ja rehuntuotanto ja fosfori- ja typpipäästöjen vesistövaikutukset kuin tehoton tuotantoresurssien käyttö. Maidontuotannosta ja yleisemmin maataloudesta voi tulla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Ilmaston kannalta on järkevää tuottaa maitoa nurmesta Suomessa sen sijaan, että toisimme tänne soijalla ja maissilla ruokittujen lehmien maidosta tehtyä ruokaa. Yksi vastuullisen maidontuotannon peruspilareista on resurssien tehokas hyväksikäyttö sekä tuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentäminen. Maitoketju tarvitsee tietoa muun muassa pellon hiilensidonnan lisäämisestä, lehmien metaanipäästöjen hillitsemisestä ja lannan kierrättämisestä. Eläinjalostuksen ansiosta tuotettua maitolitraa kohti syntyvä metaanimäärä on viimeisten 50 vuoden aikana pystytty puolittamaan. Lehmien ruokintaa on kehitetty siten, että se mahdollistaa sekä korkean tuotoksen että ravinteiden paremman hyväksikäytön rehusta.

Osaratkaisut vievät maaliin Keskeiset ratkaisut hiilineutraalin maitoketjun syntymisessä ovat nurmen ja maaperän hiilensidonta sekä maatalouden sivuvirtojen tuottamat fossiilisten energialähteiden korvaajat. 16

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

Tätä on hiilineutraali maitoketju � Energiatehokkuutta lisätään ja viedään vähähiiliseen suuntaan sekä Valion logistiikassa että tuotantolaitoksissa. � Soijattomalla, nurmirehuun perustuvalla karjan ruokinnalla säästetään sademetsiä ja edistetään maaperän hiilensidontaa. � Uusia pakkausinnovaatioita otetaan käyttöön; jo nyt mm. kaikki Valion harjakattopakkaukset korkkeineen on tehty kasvipohjaisesta materiaalista. � Tuotannon hävikkejä pienennetään, ja tietoa ruokahävikin pienentämiseksi viedään myös kotitalouksiin. � Valion ensimmäinen biokaasulla kulkeva jakeluauto lähti liikenteeseen viime syyskuussa ja ensimmäinen maidon keräilyauto starttasi helmikuussa 2019.


Tero Jokelainen

H iili kiertä m ä ä n Valio CARBO ® nurmisiemenseokset edistävät nurmien hiilensidontaa Valio CARBO®-nurmiseos * 35 % Rubinia-timotei * 15 % Uula-timotei * 20 % Karolina-ruokonata * 15 % Valtteri-nurminata * 3 % Sw Hebe-valkoapila * 12 % Sw Yngve-puna-apila Valio CARBO®-täydennyskylvöseos * 40 % Rubinia-timotei * 15 % Uula-timotei * 30 % Riikka-englanninraiheinä * 5 % Sw Hebe-valkoapila * 10 % Sw Yngve-puna-apila

Valio CARBO-hankekokonaisuus muodostuu palasista, joissa etsitään ratkaisuja tuotantoketjun eri osa-alueille. Tutkimuksen avulla löydetään käytännön keinot nurmen hyödyntämiseen entistä tehokkaampana hiilensitojana ja uudenlaisena maidontuotannon raaka-aineena. Liikkeelle lähdetään nykytilanteen kartoituksesta ja ympäristövaikutusten mallintamisesta. ProLanta-hankkeessa luodaan parhaillaan lantaekosysteemiä eli verkostoa, jossa eri toimijat etsivät yhdessä paikallisia ja keskitettyjä ratkaisuja lannan käsittelyyn. Valion patentoiman käsittelyprosessin avulla lannan typpi ja fosfori voidaan erottaa lannoitejakeiksi. Samalla saadaan biokaasua energianlähteeksi ja puhdasta vettä. Lannan käsittelyn tehostaminen helpottaa lietelannan käyttöä lannoitteena ja ravinteiden kierrätystä. Samalla ravinnevalumat ympäristöön vähenevät. Jos lannalla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, koko maitoketjun hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa 50 prosenttia. Voimalehmä-kokonaisuudessa paneudutaan eläinten hyvinvointiin ja maidontuotannon tehostamiseen. Uudenlaiset toimet viedään heti käytäntöön pilottitiloilla. Erilaiset ruokintainnovaatiot tuodaan navetoihin tuotantoa tehostamaan, ja teknologisilla ratkaisuilla saadaan aikaan nollaenergianavetoita. Biodiversiteettiprojektissa maitotilayrittäjiä kannustetaan tekemään luonnon monimuotoisuutta lisääviä toimia. Keväällä Valmakauppoihin tulivat Valio CARBO® nurmi- ja täydennyskylvösiemenseokset, jotka sopivat pohjoisiin oloihin. Seoksiin valittiin viisi kasvilajia, joilla jokaisella on oma tehtävänsä: puna- ja valkoapilat houkuttelevat pölyttäjähyönteisiä

� Pitkäikäinen ja syväjuurinen

säilörehunurmiseos, jolla on lypsylehmille hyvä ruokinta-arvo ja maittavuus � Syväjuuristen nurmikasvien ansiosta edistää hiilen sitoutumista sekä suuren juurimassan että apiloiden typensidonnan vuoksi � Monipuolinen seos on satoisa ja kestää vaihtelevia olosuhteita � Valkoapilan rooli seoksessa on peittää kasvuston aukkopaikat, lisätä kasvuston pitkäikäisyyttä ja estää rikkakasvien kasvua

ja sitovat typpeä. Valkoapila peittää aukkopaikat, lisää kasvuston pitkäikäisyyttä ja estää rikkakasveja. Ruokonata on syväjuurinen, ja nurminata alkaa kasvaa rivakasti heti niiton jälkeen. Timoteit maistuvat lehmille ja ovat ravitsevia. Lisäksi ne kestävät monenlaisia olosuhteita ja tuottavat hyvää satoa.

Hiiliviljelyn oppeja kursseilta Hiilineutraaliuden tavoittelu on valiolaisille maitotilayrittäjille mahdollisuus ratkaista ympäristöhaasteita yhdessä ja yksissä tuumin. Monet keinoista ovat yksinkertaisia eivätkä tuo lisäkustannuksia. Monimuotoinen, tuottava ja terve pelto parantaa satoja ja siten tuotannon kannattavuutta. Keväällä 2019 Baltic Sea Action Group (BSAG) ja Valio aloittivat räätälöidyt hiiliviljelijäkoulutukset. Tilat oppivat uusia tapoja sitoa hiiltä maaperään ja pääsevät jakamaan jo käytössä olevia hyviä viljelykäytäntöjä. Ensimmäinen vain Valion maitotiloille suunnattu hiiliviljelijäkoulutus pidettiin huhtikuussa Kalajoella ja seuraava on suunnitteilla marraskuulle Itä-Suomeen. Kaksipäiväinen koulutus tarjoaa maitotilayrittäjälle alkueväät kehittää tilansa hiilineutraaliksi oman osuuskunnan ja Valion tuella. Eri hankkeista saatu tieto ja käytännöt opit yhdistetään ja otetaan vaiheittain osaksi maitotilan jatkuvaa kehittämistä. BSAG:n ja Ilmatieteen laitoksen Carbon Action -hankkeessa sata suomalaista maatilaa on jo saanut hiiliviljelyn oppeja. Mukana on ollut myös valiolaisia tiloja, ja ensimmäiset hiilineutraaliin tuotantoon päässeet karjatilat on esitelty mediassa. Kaikki valiolaiset maitotilat koulutetaan vapaaehtoisuuteen pohjautuen hiiliviljelijöiksi vuoteen 2035 mennessä. I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

17


Nurmien hiilensidonnan potentiaali kiinnostaa erityisesti Suomessa, jossa nautakarjatalous perustuu nurmirehuun ja sen tuotantoon. Syväjuuriset nurmet voivat hiilensidontakykynsä ansiosta olla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua.

Mitä Suomen nurmiviljelyssä on erityisesti otettava huomioon?

Miten varmistan kolme korjuuta?

Suomessa maaperässä on luonnostaan runsaasti orgaanista hiiltä, ja meillä on paljon orgaanisia maalajeja. Kivennäismailla tulee keskittyä hiilensidonnan maksimointiin ja turvepitoisilla mailla päästöjen minimointiin. Nurmeen perustuvan karjatalouden takia säilörehunurmien osuus on suuri. Kasvukausi ja talvet vaihtelevat. Nurmet kynnetään noin joka neljäs vuosi ja perustetaan suojaviljaan. Kasvukauden aikana nurmi sitoo hiiltä noin tonnin enemmän hehtaaria kohti kuin vilja.

Hyvänä vuonna kan-

nattaa valmistautua kolmeen niittoon ja varmistaa nopea jälkikasvu. Kasvuston riittävä lehtiala, hiilihydraattivarat ja niiden laatu sekä pellon typpivarat vaikuttavat korjuun jälkeiseen kasvuun. Juuriston hengitys alenee jo tuntien kuluessa niiton jälkeen ja ravinteiden otto hidastuu yhteyttävän lehtimassan poistuttua.

Millaisia kasvilajeja ja -lajikkeita kannattaa valita? Perinteisistä nurmilajeista timotein

pensomiskyky on huono. Nurminata tuottaa runsaasti kasvullisia versoja ja toimii siksi hyvin timotein täydentäjänä. Puna-apila tuottaa nurmiseoksissa käytettävistä kasveista tehokkaimmin juuristomassaa, mutta kotimaisen siemenen tuotanto on haastavaa. Juuriston kasvuun, hengitykseen ja juurieritteisiin voi sitoutua jopa 40 prosenttia nurmikasvin fotosynteesin avulla sitomasta hiilestä. Mm. veden ja ravinteiden saanti sekä maan fysikaalinen rakenne vaikuttavat juuriston kasvuun. Syväjuuriset kasvit kuljettavat hiiltä syvemmälle maahan. Tehostettaessa nurmen hiilensidontaa on olennaista valita viljelyvarma nurmiseos. Esimerkki monipuolisesta nurmiseoksesta on timotei + puna-apila + ruokonata, jota täydennetään esimerkiksi jollakin palkokasvilla ja syväjuurisilla lajeilla.

18

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

Miten viljelytekniikalla voi edistää hiilen sidontaa? Nurmenviljelyssä kannattaa pyrkiä tiheään ja

aukottomaan kasvustoon. Pellon vesitaloudesta tulee huolehtia nurmen talvehtimisen varmistamiseksi. Lannoituksen, laji- ja lajikevalinnan sekä niittojen avulla luodaan edellytykset tiheälle kasvustolle ja syntyneitä aukkoja täydennetään täydennyskylvöllä. Heinäkasvivaltaisen nurmen riittävä typpilannoitus parantaa fotosynteesiä ja hiilensidontaa. Apilavaltaiselle nurmikasvustolle suositellaan 50 kiloa lannoitetyppeä joka niittokerralle. Hiilensidonnan kannalta on sitä parempi, mitä useampi vuosi nurmea pidetään ja mitä vähemmän maata muokataan. Kevyempi muokkaus ja kevyempi kylvö kasvukauden jälkeen ovat tapoja sitoa enemmän hiiltä maaperään. Kyntöä pidetään lämpimissä maissa hiilensidonnan kannalta haitallisena. Pohjoisen viileissä oloissa kyntö peittää maanpäällisen kasvimassan maan alle, jossa se hajoaa ja luovuttaa hiiltä hitaammin.

Kuva: Tero Jokelainen

Nurmet valttikorttina


H iili kiertä m ä ä n

Kirsi Järvenranta

Maaningalla tutkitaan lypsykarjataloutta kokonaisvaltaisesti. Hyviin satoihin ja pienempään tuotteen hiilijälkeen päästään monella tavalla.

Nurmesta ratkaisuja hiilensidontaan Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä 74 prosenttia syntyy energia­ sektorilla. Toiseksi suurin on maataloussektori, jonka osuus on 12 prosenttia. Sektorin sisällä yli puolet päästöistä syntyy maatalousmaan tuotantokäytöstä (typpidioksidipäästöt). Arja Mustonen Luke

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

M

atala satotaso karjatilalla tarkoittaa suurta rehuntuotantoon käytettävä peltoalaa ja samalla suurempaa hiilikuormaa maito- ja lihakilolle. Jos Suomen kokonaispäästöihin huomioitaisiin myös maaperän tuottamat päästöt, nousisi maatalouden osuus kokonaispäästöistä viidennekseen. Päästöosuuden kasvu johtuu suurelta osin turvemaista. Paremmat sadot ovatkin erityisen tärkeitä, jos ne vähentävät turvemaiden raivaustarvetta. Toisaalta jo raivattujen turvemaiden kasvihuonepäästöjä voidaan myös hieman vähentää viljelemällä niillä viljan sijaan nurmea. Nostamalla rehusatoa lohkotietopankin heikomman neljänneksen tasosta (5 500 kg ka/ha) sen parhaaseen neljännekseen (9 000 kg ka/ha) voidaan rehuntuotannon kasvihuonepäästöjä vähentää kolmanneksella ja lopputuotteen lihakiloa kohti laskettua päästöä noin 20 prosenttia. • I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

19


Kirsi Järvenranta

Satotason nostaminen parantaa tuotannon kannattavuutta ja vähentää kasvihuone­ kaasujen päästöjä.

Nautojen kokonaispäästöjen vähentäminen edellyttää, että samalla myös rehun sulavuus on hyvä eli D-arvo on noin 690 g/kg ka.

Keinoja parempiin satoihin Lohkotietopankin mukaan nurmen typpilannoitustaso on keskimäärin 155 kg N/ha, vaikka maksimilannoitus kivennäismailla kolmella korjuulla olisi 240–250 kg N/ha, riippuen siitä onko tila sitoutunut ympäristökorvaukseen vai noudattaako nitraattiasetuksen rajoja. Jos muut kasvutekijät ovat kunnossa, voi typpilannoituksen nostaminen 155 kilosta sallittuihin maksimeihin kasvattaa satoa jopa 1 500–2000 kg ka/ha. Vaihtamalla vanha timoteilajike uuteen voidaan vuoden satoa kasvattaa vielä 1 000–1 200 kg ka/ha lisää. Vanhan ja uuden timoteilajikkeen hintaero on noin 3,3 €/ha. Voiko millään muulla toimenpiteellä lisätä nurmisatoa yhtä edullisesti? Myös ruokonadan käyttö seoksessa parantaa kuiva-ainesatoa. Parhaiten se onnistuu kolmen korjuun strategiassa. Silloin niittorytmi pysyy tiiviinä ja rehun sulavuus jälkisadossa on riittävä. Syvä- ja laajajuurisilla kasveilla, myös apilalla, on todennäköisesti myös suurempi kyky sitoa hiiltä maahan, mutta tätä tutkitaan vielä. Kaliumia maan tarpeen mukaan Ravinteista typen lannoitusvaste on merkittävin, mutta myös kaliumlannoituksen tarkempi kohdentaminen antaa joko lisäsatoa tai vähentää ostokaliumin käyttöä ja kustannuksia. Myös lannoitteiden valmistuksen ilmastovaikutukset vähentyvät. Kaliumlannoituksen satovaste vaihtelee maan reservikaliumin mukaan. Kun maassa on runsaasti reservikaliumia ja rehun kaliumpitoisuudet korkeita, saadaan kaliumlannoituksella aikaan vain rahanmenoa. Tarpeeton kaliumlannoitus voi myös nostaa turhaan rehun kaliumpitoisuutta ja lypsylehmien halvausriski kasvaa. Jos reservika-

20

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

liumia ei ole ja maan viljavuuskalium on matala, voidaan kaliumlannoituksella saada yli 2 000 kg ka/ha lisäsato. Fosforilannoituksen satovaste on pienin, vaikka fosforiluokka olisi punaisella. Parhaimmillaankin Maaningalla saatiin satunnaisesti vain n. 400–500 kg ka/ha sadonlisä. Karjanlannan fosfori ja kalium ovat väkilannoitteissa annettavien ravinteiden veroisia ja lisäksi säilörehunurmilla lanta on myös hiilisyöte maahan. Lannan kohtuullinen käyttö (20–40 tn/ha/v) ei yleensä kasvukaudella annettuna lisää fosforikuormitusta vesistöihin. Biokaasulaitoksen kautta kierrätetyn lietelannan lannoitusvaikutus on vähintäänkin yhtä hyvä kuin käsittelemättömän lannan ja samalla vähennetään fossiilisten polttoaineiden tarvetta. Yhden naudan vuodessa tuottamasta lannasta tehdyllä biokaasulla voidaan autoilla noin 3 500 kilometriä tai jauhaa sähköä yli 3 700 kWh.

Huomio pellon kasvukuntoon Nurmen iällä on selvä vaikutus satotasoon. Aikaisemmissa tutkimuksissa, jossa nurmea ei ole täydennyskylvetty, sato lähes puolittui kolmannen ja neljännen vuoden nurmella. Täydennyskylvöllä nurmen satotasoa halutaan pitää korkeana nykyistä pidempään, mutta kokeissa satovaste ei ollut säännöllinen ja toteutui vain erittäin aukkoisessa kasvustossa. Maan tiivistyminen alentaa satoja renkaiden jäljissä ja päisteissä. Tilamittauksissa päisteen sato saattoi olla 20–50 prosenttia tiivistymättömien pello-

Päisteen sato saattoi olla 20–50 prosenttia tiivistymättömien pellon satoa pienempi. nosien satoa pienempi ja myös renkaiden jäljissä sato oli pääsääntöisesti merkittävästi pienempi. Viljelystiet, liittymien lisääminen ja lohkojen yhdistäminen ovat tärkeitä pellon kasvukuntoa parantavia toimia. Rengaspaineiden laskeminen ja renkaiden leveyden ja halkaisijan kasvattaminen, akselipainojen keventäminen ja kostealla pellolla liikkumisen minimoiminen vähentävät myös tiivistymistä. Hyviin satoihin ja pienempään tuotteen hiilijalanjälkeen päästään jo nykytietämyksellä monella tavalla. Osa keinoista on kalliita ja osa edullisia. Lopputuloksen kannalta on tärkeä löytää oman tilan satotasoa eniten rajoittava tekijä ja korjata sitä. Nurmen maaperään sitoutuvan hiilen määrästä tiedetään vielä vähän, mutta tutkimuksissa edistytään. Lähitulevaisuudessa ehkä saadaan myös ohjeet ”hiilinurmen” viljelyyn.


H iili kiertä m ä ä n

Luke Maaninka toimii ja hyödyttää maitoketjua Luonnonvarakeskuksen (Luke) Maaningalla tekemä nurmitutkimus on osoittanut, että nurmi ja nauta ovat ympäristön kannalta eri asia kuin nauta yksin.

Kirsi Järvenranta

Nurmen ja nautakarjatalouden yhdistelmä tuottaa

monipuolisia ympäristöhyötyjä; tehokkuutta ravinteiden kiertoon, monimuotoisuutta ja mahdollisesti myös uusiutuvaa energiaa biokaasusta. Ympäristöhyötyjen näkeminen ei kuitenkaan ole ollut itsestään selvää, vaan niiden todentamiseen on tarvittu paljon tutkimusta. Maaningalla on tehty pitkään tutkimusta nurmituotannon vesistövaikutuksista. Tulokset osoittavat, että nurmi hyödyntää tehokkaasti maan omia fosforivaroja tyydyttävässä ja vielä välttävässäkin maan P-luokassa ja että ympäristökorvauksen fosforirajat riittävät korkeiden satojen tuottamiseen. Useilla eri menetelmillä mitattuna nurmeen pohjautuvan nautakarjatalouden vesistökuormitus voi olla noin viidenneksen pienempi kuin mitä aikaisemmin on arvioitu. Uusia tuloksia ollaan jo siirtämässä vesistökuormituksen laskentamalleihin. Itä-Suomen matalat järvet ovat silti rehevöitymiselle herkkiä, ja erityisesti lannan syyslevitys ja runsaat sateet yhdessä kasvattavat ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Jatkossa tutkitaan sellaisia keinoja, joilla lannan käyttöä kasvukauden aikana voidaan tehostaa.

Yhteistyö on tutkimuksessa tätä päivää Luke Maaningan toimipaikka kuuluu Luonnonvarakeskuksen strategisiin toimipaikkoihin, joissa tutkimukseen panostetaan jatkossakin. Maaningan ja osin myös Jokioisen tutkijat muodostavat yhdessä maidontuotannon tutkimusryhmän. Ryhmää johtaa Mikko Järvinen Maaningalta. Maaningalla työskentelee 15 tutkijaa, jotka ovat erikoistuneet biotalouden eri osa-alueille. Näin jokaisen tutkijan osaaminen parantaa kokonaisuuden hallintaa. Tutkijat tekevät yhteistyötä Luken muiden yksiköiden sekä eri yliopistojen kanssa. He tekevät myös runsaasti kansainvälistä yhteistyötä, erityisesti mallintamisessa. Lisäksi tutkimusasemalla toteutetaan asiakkaiden tilaamia tutkimuksia. Luke Maaningalta johdetaan 12 tutkimushanketta ja lisäksi olemme osatoteuttajina lukuisissa muiden johtamissa hankkeissa. Hankkeet kattavat lypsylehmien hyvinvoinnin ja ruokinnan osa-alueita, nurmituotannon ravinnetalouden ja ympäristövaikutuk-

sien tutkimuksen, lannan energiakäytön, tuotantotalouden sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen, nautakarjatalouden ilmastovaikutusten ja elintarviketalouden elinkaaritutkimuksen kokonaisuudet. Ruokinta- ja viljelyteknisissä kokeissa painopiste on ollut viime aikoina sulavien nurmirehujen tuottamisessa sekä jälkisatojen ruokinnallisten vaikutusten tutkimuksessa. Korkeasatoiset pellot, hyvin sulavat rehut ja geneettisesti korkean tuotospotentiaalin omaava karja ovat yhdistelmä, jolla voidaan saavuttaa lähes 20 prosentin vähennys nautojen kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärään.

Tutkijat Arja Mustonen ja Panu Korhonen kenttäkierroksella arvioimassa ruutujen niittojärjestystä.

Luke Maaninka zz145 ha peltoa, säilörehun keskisato 8 800 kg ka/ha

zzVuonna 2008 rakennettu lypsylehmäpihatto ja 300 m3

biokaasureaktori ja 300 m3 jälkikaasureaktori, joka tuottaa lämpöä ja sähköä zz104 lehmää, keskituotos (EKM) 10 500 litraa/vuosi zzNoin 1 000 koeruutua vuosittain, pääasiassa nurmikasveja ja kokoviljaa zzRavinnekuormitustutkimuksen lysimetrikenttä on perustettu vuonna 1985 ja uusitaan vuonna 2019 zzRavinnetutkimuksen SIMU-olosuhdekammio on rakennettu vuonna 2015 zzVuonna 2020 tutkimusasema täyttää 90 vuotta

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

21


Teksti Raila Aaltonen Kuva Valio Oy

Vastuullisuus ja kannattavuus kehittyvät yhtä jalkaa

Viime kesänä Juha Penttilä sai Valiolla vastuulleen painokkaat tehtävät. Valion johtoryhmän uusin jäsen vastaa tuotannosta, logistiikasta sekä hankinnoista.

M

eijerialalle kouluttautunut, parkanolaissyntyinen Juha Penttilä on ehtinyt tehdä Valiolla pitkän ja monipuolisen uran. Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen vuonna 1992 oli Nilsiän osuusmeijerillä, sieltä tie vei Lapinlahdelle, sitten laatupäälliköksi Helsinkiin. Pääkaupungin jälkeen oli vuorossa Seinäjoen tehdas, jossa Penttilä toimi johtajana viitisen vuotta. Sen jälkeen hän palasi Helsinkiin tilaus-toimitusprosessin kehitysjohtajaksi. Seuraavaksi hänelle tarjottiin tietohallintojohtajan tehtävää. Penttilä kertoo viihtyvänsä epämukavuusalueella, ja siksi hän tarttui jälleen uuteen haasteeseen. ”Tehtävät ovat vaihtuneet viiden, kuuden vuoden välein. On itse oltava valmis muutoksiin ja halukas oppimaan uutta. Ja tiettyä joustavuutta edellytetään perheeltäkin”, Penttilä arvioi kuluneita vuosia maidontuottajien palveluksessa.

Saumattomasti kaupan hyllylle asti Yli kaksi vuosikymmentä tuotannon eri johtamistehtävissä ovat tehneet Valion tehtaat Penttilälle tutuiksi. Vastuualueelle tuli nyt myös paljon uusia asioita ja opittavaa. ”Matkalla tässä ollaan”, hän kuvaa. ”Pelkästään logistiikka on valtava kokonaisuus, joka kattaa maidon keräilyn tiloilta, raaka-aineen siirrot tehtaiden välillä ja lopulta jakelukuljetukset kauppoihin. Päi22

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

vittäisten tapahtumien määrä ja mittakaava ovat huikeat.” Penttilällä on tiimissään kaikki tehtaanjohtajat, logistiikka- ja suunnittelujohtajat sekä tuotannon tekniseen ja toiminnalliseen kehittämiseen keskittyvät johtajat. Vaikka kokouksia on pitkälti siirretty virtuaalimaailmaan, reissupäiviä kertyy vuosittain yli 60.

Biokaasua pilotoidaan sekä jakelussa että keräilyssä. Tilaus-toimitusprosessin hallinta, tuttavallisemmin Tito, on liiketoiminnassa onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä. Jos tuotteita puuttuu kaupan hyllyltä, ei taloon tule rahaa. Siksi kaikkien osa-alueiden pitää pelata yhteen saumattomasti päivästä toiseen. ”Laadukkaat tuotteet, virhekustannusten välttäminen, hävikin minimointi ja kustannustehokkuuden jatkuva parantaminen ovat asioita, joilla tuotanto- ja logistiikka vaikuttaa kannattavuuden syntymiseen”, Penttilä kuvaa.

Investointien painopiste tehokkuudessa Penttilän rooteliin kuuluu myös tuotanto-

rakenteen pitäminen kunnossa. Tuoteturvallisuus ja tehtaiden prosessien pitäminen tehokkaana edellyttävät systemaattisia kehitysinvestointeja. Samalla on katsottava kauemmas tulevaisuuteen, kymmenen, jopa kolmenkymmenen vuoden päähän. ”Elintarvikemarkkinoiden trendit ja odotukset markkinoiden kehityksestä ohjaavat tuotekehitystä ja tuotantoa, ja sitä kautta investointeja”, Penttilä sanoo. Valion viimeisin todella iso investointi, Riihimäen välipalatehdas, oli juuri valmistunut Penttilän tullessa nykyiseen tehtäväänsä, mutta tuotannon virittäminen täyteen iskuun on yhä meneillään. Hän kiittää investoinnin toteutusta ja ylösajoa. ”Operatiivisten mittareiden kautta nähdään, että se on mennyt hyvin. Kaikkiaan hyvä suoritus. Mittareita ovat esimerkiksi kuluttajapalautteet, toimitusvarmuus ja virhekustannukset.” Lähivuosina Valio tekee korvausinvestointeja muissa tehtaissaan ja keskittyy yhä parempaan prosessien hallintaan. Lapinlahden tehtaalla on meneillään merkittävät investoinnit lastenruokien valmistuskapasiteettiin kehittämiseen. ”Käymme läpi tarkoin, mitä meillä tapahtuu valmistuksen eri vaiheissa ja missä kohtaa voidaan edelleen pienentää raaka-ainehävikkiä ja energian käyttöä. Tämä on arkista, mutta vastuullisuuden näkökulmasta tärkeää työtä.” Tehty työ näkyy selvinä lukuina. Esimerkiksi Lapinlahden tehdas kulutti sähkö- ja lämpöenergiaa 0,6 megawattituntia


V aliolai s et n ä kym ät Juha Penttilä johtaa Valion tuotantolaitoksissa tehtävää arkista vastuullisuustyötä, kuten raaka-ainehävikin ja energian käytön pienentämistä. Hän haluaa jalostaa ja hyödyntää yhä paremmin prosessien eri vaiheissa syntyvää tietoa.

vastaanotettua raakamaitotonnia kohden vuonna 2010. Vajaassa kymmenessä vuodessa päästiin lukuun 0,4, eli kulutuksesta saatiin kolmannes pois.

Kuljetusten hiilijalanjälkeä hallitaan Maidon keräilyssä ja jakelukuljetuksissa tavoitteena on autojen yhä pienempi hiilijalanjälki kilometriä ja tuotekiloa kohti. Autojen käyttöasteet on pidettävä korkeina ja reitit optimoitava tarpeeksi usein. ”Oman jakelun avulla tilaus-toimitusprosessi pidetään omissa näpeissä. Koko datavirran hallinta kauppaan asti on Valiolle keskeisen arvokas asia”, Penttilä sanoo. ”Meillä on tiukka ja hyvä jakeluverkosto koko maassa. Tehokkuus paranee, kun samoilla rattailla kulkee mahdollisimman

paljon tavaraa. Siksi myymme kylmäkuljetuspalveluja muille elintarvikeyrityksille.” Myös keräilyssä reittejä ja aikatauluja optimoidaan tiheästi tehokkuuden ylläpitämiseksi. Penttilä vakuuttaa, että maidon keräily pyritään sovittamaan parhaalla mahdollisella tavalla tilojen arkeen, vaikka kenttä muuttuu jatkuvasti. ”Logistiikassa vastuullisuus on ihan arkisia juttuja, kuten millaisella polttoaineella ajetaan. Biokaasua pilotoidaan parhaillaan sekä jakelussa että keräilyssä”, Penttilä kertoo.

Lisää tehoja tiedolla johtamisesta Juha Penttilälle työn haaste ja mielenkiintoisuus tulevat siitä, miten tilaus-toimitusprosessin kaikki toiminnot saadaan kytket-

tyä toisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla. Hän korostaa tiedon merkitystä johtamisessa ja kuvaa tietoa ”mielenkiintoiseksi olioksi”. ”Tiedolla johtaminen tulee yhä tärkeämmäksi. Valiolla syntyy huikea määrä dataa, joka pyritään hyödyntämään yhä paremmin johtamisen tueksi. Prosessin eri vaiheissa syntyvä tieto pitää pystyä kytkemään yhteen ja jalostamaan. Kaikkia tehoja ei ole vielä saatu irti tästä.” Data-analytiikkaa kehitetäänkin Valiolla nyt määrätietoisesti kasvattamalla henkilöstön osaamista ja ymmärrystä. Penttilä uskoo, että työn hedelmiä päästään korjaamaan jo tänä vuonna. ”Meillä on selkeät listat toimenpiteistä, mitä pitää saada aikaiseksi. Tulos paranee määrätietoisella työllä.” I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

23


Kelovaaran tila � Kari ja Päivi Piironen, Nurmes � 60–65 lehmää ja nuorkarja � Keskituotos 12 600 kg � Omaa peltoa 103 ha, vuokrapeltoa 78 ha � Yrittäjäpariskunnan lisäksi tilalla työskentelee poika Antti sekä työntekijä Ville

Muutos on jatkuvaa ja se on pysyvää Kelovaaran tila Nurmeksessa on Kari Piirosen kotitila, jota hän alkoi luotsata yhdessä vaimonsa Päivi Piirosen kanssa eteenpäin 1996. Teksti ja kuvat Minna Jolkkonen

E

nnen maatalousyrittäjyyttä Kari Piironen työskenteli kymmenen vuotta Pohjois-Karjalan maaseutukeskuksen piiriagrologina. Päivi Piirosen aiempi työpaikka oli Valtimon Osuuspankissa. Perheeseen kuuluu kaksi tyttöä, Anni ja Tiina sekä poika Antti. Tilalla oli alkuvaiheessa 12 lehmää ja 27 peltohehtaaria, lehmien keskituotoksen ol-

24

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

lessa 7 000–8 000 kiloa. Tällä hetkellä keskituotos on 12 600 kiloa ja keskipoikimakerta on 2,7. Parsinavetasta on siirrytty robottilypsyyn vuonna 2006, jolloin tilalle rakennettiin pihattonavetta. Edellisen sukupolven aikainen navetta sekä Karin ja Päivin rakentama parsinavetta on remontoitu nuorelle karjalle. Noin 60–65 lehmän lypsyn hoitaa Lely-robotti. ”Perusajatuksena on, että autettavia lehmiä ei olisi, vaan navettatyöt voisi tehdä joutuisasti ja saada myös vapaa-aikaa perheelle”, Kari linjaa. Kaikki eläimet pääsevät kesällä sekä talvella jaloittelutarhaan nauttimaan raikkaasta ilmasta ja ihailemaan maisemia. Tilalle ei ole tarvinnut ostaa eläimiä muualta pitkään aikaan. Hiehoja sekä jokunen robotille sopimaton lehmä on myyty toiseen pihattoon jatkamaan uraansa.

”Meille on tärkeää, että myydyillä eläimillä on mahdollisimman hyvät olot myös seuraavassa navetassa ja niiden ei tarvitse olla päästään kiinni, vaan saavat kulkea vapaana pihatossa.”

Pitkän vuokra-ajan peltoja Tilan laajentamiseksi Piirosten ajatuksena oli, että kaikki mahdolliset läheltä vapautuvat pellot joko ostetaan tai vuokrataan. ”Voi sanoa, että onnea on ollut lisämaan hankinnassa. Omat pellot sijaitsevat lähellä talouskeskusta ja lohkojen koko on keskimäärin kuusi hehtaaria. Vuokramaatkin sijaitsevat inhimillisen matkan päässä, noin 5–7 kilometrin säteellä”, kertoo Kari. Vuokrasopimukset on pyritty tekemään vähintään 10 vuodeksi. Tällöin on voitu paremmin huolehtia pellon peruskunnostustöistä ja salaojittaa myös vuokrapeltoja. Ylä-Karjalassa pellon vuokrataso on ol-


”Isot ratkaisut mieluummin etupainoisesti”

Kelovaaran karja on kasvanut nykyisen isännän aikana 12 lehmästä noin 60 lypsävään ja peltoalaa on lisätty vastaavasti. Pihatto on vuodelta 2006.

Kari Piironen on ollut mukana luottamustoimissa jo Nurmeksen Osuusmeijerin ajoista lähtien. Hänet valittiin hallitukseen ja samalla suoraan puheenjohtajaksi 1995, vaikka tila ei vielä ollut edes omissa nimissä. Huipussaan, vuonna 1961, Nurmeksen Osuusmeijerin maidontuottajien lukumäärä oli yli 4 100. Vuonna 2009, kun fuusio tehtiin, maidonlähettäjien määrä oli pudonnut 205:een. Vastaavasti ItäMaidolla oli perustamisvuonnaan 2 800 maidonlähettäjää ja tällä hetkellä vähän yli 1 500. Kari muistelee lämmöllä yhdistymistä ja ItäMaidon perustamista. Silloin haettiin maidontuotannolle ja Valmakaupalle positiivista kehitystä sekä myös kustannusten säästöjä. Henkilökunta ja erityisesti toimitusjohtajat sekä hallinto sitoutuivat Karin mukaan hyvin fuusioon. ”Meillä oli yhteinen näkemys fuusion tarpeellisuudesta. Yhdistyminen tapahtui nopeasti ja kivuttomasti. Jälkeenpäin ajatellen ei tule mieleen, mitä tehtäisiin toisin.” ”Ehkä henkilökunnan preppausta muutoksen tarpeellisuuteen olisi voinut olla enemmän, sillä se oli

lut maltillinen, ollen 100–150 euroa hehtaarilta. Maakaupoissa pellon hintahaitari on 3 000–4 000 euroa per hehtaari.

Sukupolvenvaihdos kiikarissa Antti Piironen on nyt 23-vuotias ja armeijan jälkeen hänelle alkoi selventyä, että maatalous on hänen juttunsa. Ennen armeijaa hän suoritti metallialan koulutuksen ja vuonna 2018 hän valmistui Kiteen maaseutuopistosta maaseutuyrittäjäksi kaksivuotisen oppisopimuskoulutuksen jälkeen. Sukupolvenvaihdoksesta alettiin keskustella perheessä muutama vuosi sitten. ”Ainahan sitä on toivottu, että joku perheestä jää jatkamaan tilaa. Anttia on maataloustyöt kiinnostaneet pienestä pitäen”, kertoo Kari. ”10-vuotiaana poika kaatoi ensimmäisen traktorin. Onneksi mitään vakavam-

Antti Piironen valmistautuu kotitilan isännyyteen. Pohdittavaa on paljon.

ainut asia, josta tuli palautetta henkilöstöpäivillä.” Erityisesti häntä on ilahduttanut Valmakaupan myynnin kehitys. ”Kaupan liikevaihto on lähes kaksinkertaistunut siitä, kun aloitimme ItäMaitona. Se on hieno saavutus. Omistajat ovat ymmärtäneet sitoutumisen tärkeyden. Mekin ostamme Valmakaupasta lähes kaiken, mitä tilallamme tarvitsemme.” ItäMaidon hallituksen puheenjohtajana Kari toimi yhden kauden. Silloin perustettiin ylimenokauden hallitus, ja samoin toimitaan nyt, kun tulossa on seuraava fuusio MaitoSuomen kanssa. ”Isot ratkaisut tulee tehdä mieluummin etupainoisesti kuin pakon edessä.” Kari on kokenut luottamustoimien antaneen uutta perspektiiviä myös tilan kehittämiseen. Samalla hän antaa kiitoksen perheelle, jonka työpanosta on tarvittu, kun hänelle on kertynyt luottamustoimien tiimoilta reippaasti kokousmatkoja. Tällä hetkellä Kari on mukana ProAgrian hallinnossa, sekä kunnallispolitiikassa ja Metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa.

paa ei sattunut, ainoastaan sivupeilin varsi vääntyi.” Nyt mietinnässä ovat kaikki vaihtoehdot, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä ratkaisu sukupolvenvaihdoksesta. Peltoalan tiimoilta olisi hyvät lähtökohdat moneenkin toimintaan. ”Kiinnostusta olisi kasvattaa tila suureksi, mutta karjapuoli ei oikein ole vahvuuteni”, toteaa Antti. Mietinnässä oli myös agrologiopinnot, mutta tällä hetkellä se ei ole ajankohtaista. Pohdittavaa on myös siinä, kuinka uskaltaa lähteä yksin yrittämään. ”Yksin yrittämisessä on omat riskinsä ja onhan se raskastakin. Tyttöystävä käy joka tapauksessa töissä muualla. Lisäksi on aina hyvä olla Plan B, jota voi käyttää, jos ensimmäinen suunnitelma ei toimi”, miettii Antti. Hänelle tärkeitä ovat ystävät ja kaverit. Ja elämässä pitää olla muutakin kuin työ. I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

25


Terhi Honkonen

Lapinlahden uusi tehtaanjohtaja Valion

Lapinlahden tehtaanjohtajaksi on valittu 29.4.2019 alkaen ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikan maisteri (FM) Piia Pajarinen. Piia aloitti Valiolla traineena vuonna 2010, jonka jälkeen hän työskenteli Valio Lapinlahden tehtaan kehityspäällikkönä vuodet 2011–2013 vastaten tehtaan laadun ja tuoteturvallisuuden hallinnasta. Valiolta Piia siirtyi HKScanille vastaamaan konsernin elintarviketurvallisuuden hallinnan kehittämisestä ensin Suomessa ja viimeiset vuodet vastuualueenaan koko HKScan-konserni; Pohjoismaat, Baltia ja Puola. Nyt sitten saamme Piian takaisin Valiolle vastaamaan Lapinlahden tehtaasta. Toivotamme Piian lämpimästi tervetulleeksi takaisin Valiolle!

Tuplakultamitalisti Tohmajärveltä

V

uoden 2018 Walter Ehrström -kultamitalit luovutettiin 18.3. Helsingin Yliopiston juhlasalissa. Kaksi tilaa sai tunnustuksen peräti 50 vuoden rupeamasta E-luokkaisen maidon tuottajina. ItäMaidon ensimmäinen tuplakultamitalisti on Martti Heiskanen Tohmajärveltä. Martti korostaa saavutuksessaan yhteistyökumppanien ja edellisten sukupolvien luomien toimintatapojen merkitystä. ”Yksin tähän ei pysty”, hän sanoo. Martin huo-

R e s epti n u rkka

Satun lihapata Tämän padan etuna on sen monipuolinen jatkokäyttö, joten kerralla kannattaa tehdä reilusti. Ruokamaailman muotisana ”meal prepping” sopii siis hyvin tähän pataan. Itselle kyllä arjen kiire ja pöydän ympärille kerääntyvä poikalauma on ollut suurin inspiraation lähde. Määriä en mittaile, vaan teen satsin näppituntumalla ja aina onnistuu. Ainekset 2 kg naudan paistia (hirvikin käy) voita 2 sipulia valkosipulia 2 tl suolaa

26

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

l Valkosipulia ei kannata pusertaa, vaan laittaa viipaleina tai kokonaisina maun mukaan. Laita liha- ja paprikasuikaleet ja mausteet kannelliseen uunivuokaan. Lisää punaviiniä ja vettä siten, että lihat peittyvät juuri. Koskenlaskija lisätään kypsennyksen loppuvaiheessa. Leivinuunissa noin 200 asteessa pata valmistuu noin kolmessa tunnissa.

Leikkaa paisti ensin poikkisyin viipaleiksi ja tee sitten viipaleista suikaleita. Paloista tulee mureampia näin. Ruskista huoneenlämpöiset suikaleet voissa kuumalla pannulla ja pienissä erissä kauniin ruskeiksi. Lohko sipulit ja käytä paistinpannulla, jotta sipulin maku pehmenee. Huuhtele pannu vedellä ja kaada lihojen sekaan. l

mustapippuria timjamia 1 paprika 5 dl punaviiniä 1 prk Koskenlaskija ruoka

mion mukaan E-luokkainen maito on vuosien varrella muuttunut perusnormaaliksi, josta ei enää hinnalla erikseen palkita, vaan kaikki muu on poikkeamaa. Heiskasen tuplakullan lisäksi Walter Ehrström -kultamitalin tunnustuksena 25 vuoden E-luokkaisen maidon tuottamisesta sai 59 ItäMaidon omistajayrittäjää. Kaikkien ItäMaidon maidonlaatupalkittujen lista on jakelussa huhtikuun omistajakirjeen liitteenä.

l Pata maistuu perunamuussin ja paahdettujen juuresten kanssa. Seuraavana päivänä voi tehdä vaikka paistoksen uuniin perunasuikaleista ja kasviksista. Lisäksi aurajuustoa ja pintaan hyvää juustoraastetta. Padan tähteet taipuvat myös keitoksi, tortillojen täytteeksi ja munakkaan sekaan. Mielikuvitus on vain rajana. Satu Pulkka


U u t i s pa loj a Teija Tuovinen

Sinnittelystä sinnikkyyteen

Lukuvinkit netistä Lehmien nopea lypsettävyys,

Kevään ItäMaito-päivissä vieraili-

vat alueen kriisikeskusten asiantuntijat kertomassa selviytymisvinkkejä kriisitilanteeseen otsikolla Onko sinnikkyys muuttunut sinnittelyksi. Kun elämä on mallillaan, mieli voi hyvin. Jokainen odottaa elämältään erilaisia asioita ja tekee henkilökohtaisia valintoja, jotta pystyisi elämään mielekästä elämää. Elämä tuo kuitenkin haasteita vastaan, jolloin ihminen kokee henkistä kipua ja nämä ajat koettelevat ihmistä, niin fyysisesti kuin henkisesti. Tästä syystä on hyvä tunnistaa oman elämän selviytymiskeinoja ja voimavaroja, jotka ovat apuna silloin, kun taakka alkaa käydä liian raskaaksi. Me olemme sinnikästä kansaa, mutta sinnittelemään ei kannata jäädä. Oma turvaverkko on tärkeä tuki ja apu, myös ammatillista keskusteluapua on saatavilla.

korkeat maidon minuuttivirtaukset ja hyvä keskituotos luovat robottilypsyn kannattavuudelle hyvän pohjan. Lue Laakon tilan ja Valio Lypsy -tiimin vinkit • www.maitojame. fi/osio/maidon-laatu

Rehun säilöntäaineesta ei sovi pihistellä, se opittiin

Heikkilän tilalla kantapään kautta. Hapoton rehu ei maistu lehmille. Lue artikkeli maitojame.fi-ammattilaissivustolta • www.maitojame. fi/osio/ruokinta-ja-rehu

Kuopion kriisikeskuksen Maaseudun turvaverkko-projektin projektipäällikkö Heta Malinen esiintyi Iisalmen ItäMaito-päivässä.

Valiolaisten tilojen tuottama raakamaito oli viimekin vuonna laadultaan erinomaista, ja E-luokkaisen maidon osuus oli 96,9 prosenttia. Maidon laatukatsaus maitojame. fi-ammattilaissivustolla • www. maitojame.fi/osio/maidon-laatu Kuvat: Taina Voutilainen

Vuoden ItäMaitolaiseksi valittiin henkilökunnan salaisella äänestyksellä tilasäiliöasentaja Seppo Korhonen. Seppoa kiiteltiin mahtavaksi, avuliaaksi, rehdiksi, ja reippaaksi työkaveriksi, joka tilasäiliöpalveluiden esimiehenä kehittää toimintaa ja kantaa vastuun jouhevasti, varmasti ja luotettavasti.

Hallituksen puheenjohtaja Mikko Heikkinen onnittelee Ilpo Lukkarista, Veikko Vaarasuota ja Pasi Räisästä. Jorma Rajakangas ei päässyt paikalle henkilöstöpäivään.

Henkilöstöpäivässä palkittiin ItäMaidon henkilöstöpäivillä huomioitiin pitkän uran osuuskuntien palveluksessa tehneitä työntekijöitä. 40 vuoden työuran ovat

saavuttaneet ItäMaidon Valmakauppojen osto- ja markkinointivastaava Jorma Rajakangas ja mylläri Veikko Vaarasuo. 20 vuoden työurasta palkittiin toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen ja 10 vuoden työurasta myyjä Pasi Räisänen Kajaanin Valmakaupasta. I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

27


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

Kehittäville ja investoiville tiloille Bioret-vesipedit

LAC®-ranchbed

EasyFix-ritilämatot

EasyFix-navettakalusteet

Agritubel-navettakalusteet

Kuivituslaitteet

Harjalaitteet

Lannankäsittely

Vasikoiden ryhmäjuotto

Vasikoiden yksilöjuotto

Vasikkaiglut ja -karsinat

Tilaratkaisut

Ilmanvaihto

Vesilaitteet

Lehmän terveyden tarkkailu

Sorkanhoitotelineet

www.finnlacto.fi • 064 210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA­ PALVELUT


K o h ta u s p a i kk a Johanin kotiarkisto

”Parhaiten konttorityötä tasapainottaa hyötyliikunta, kuten pienet remonttityöt kotona ja kesämökillä.”

Johan Björkvik nauttii käsillä tekemisestä. Kuvan vitriinikaappi on hänen ensimmäinen itse tekemänsä huonekalu.

Maidon matkassa puolet elämästä Kuljetuspäällikön työ Valiolla on itsenäistä, vaativaa ja välillä jopa hektistä, mutta samalla todella innostavaa ja palkitsevaa, Johan Björkvik kuvailee. Hänen vastuullaan on Osuuskunta Maitosuomen maidonkeräily ja siirtokuljetukset sekä tuottajanäytteiden kuriiriliikenne.

O

len kotoisin Luodosta. Ikää on kertynyt 48 vuotta ja meijerialan kokemusta 24 vuotta. Kotikuntani on tunnetusti ruotsinkielinen, mutta lapsuudessani meidän perheessä käytettiin kolmea eri kieltä. Isäni oli ruotsinkielinen ja äitini suomenkielinen. Molemmat vanhemmat olivat kuuroja, ja näin olleen perheessä oli viittomankieli keskeisessä roolissa. Opinnot johdattivat minut Turkuun, Högre Svenska Lantbruksläroverketiin. Valmistuin agrologiksi vuonna 1994. Työurani meijerialalla aloitin Meijeriosuuskunta Milkalla vuonna 1995. Alussa työtehtäväni olivat tuottajapalvelun puolella. Vuonna 2000 minut nimitettiin kuljetuspäälliköksi vastuuna Milkan alueen maidonkeräilykul-

jetukset, jakelukuljetukset ja tehtaiden välinen siirtoliikenne. Vuonna 2005 Milka lopetti maidonjalostuksen, ja muutoksessa siirryin Valiolle kuljetuspäälliköksi. Työtehtäväni olivat alussa projektiluonteisia. Olin mukana erilaisissa maidon keräilyyn ja ohjaukseen sekä autojen tietojärjestelmä Kamuun liittyvissä kehitysprojekteissa. Projektien lisäksi olen vuodesta 2006 ohjannut siirtoliikennettä omalla vuorollani ja vastannut maidonkeräilystä osuuskunnan ruotsinkielisellä alueella. Vastuualueeseen tuli muutoksia vuonna 2017 eläköitymisien myötä, jonka jälkeen vastasin Osuuskunta Maitosuomen maidonkeräilystä, Valion siirtoliikenteestä ja tuottajanäytteiden kuriiriliikenteestä. Tänä vuonna muutokset ovat jälleen puhaltaneet Valion kuljetustiimissä pitkäaikaisen kollegan Ari Korhosen eläköidyttyä ja kuljetustiimin vahvuuden pienennettyä yhdellä henkilöllä. Henkilömuutosten jälkeen vastuu uudesta Osuuskunta Maitosuomen alueesta siirtyy minulle. Työpisteeni sijaitsee vuokratiloissa Uusikaarlepyyssä. Samoissa tiloissa työskentelee muitakin Valion ja osuuskunnan ihmisiä. Asun Luodossa perheeni kanssa. Perheeseen kuuluu vaimoni lisäksi 19-vuotias tytär sekä 18- ja 13-vuotiaat pojat. Harrastuksia on minulla monta erilaista. Pidän toki kuntoilusta ja lähinnä hiihtämisestä ja lenkkeilystä. Parhaiten konttorityön tasapainottamisessa toimi kuitenkin hyötyliikunta. Sellaiseksi lasken pienet remonttityöt kotona ja kesämökillä. Jopa huonekalujen tekemistä on tullut kokeiltua. Mieliharrastukseni on jo pitkään ollut metsähoitotyöt omassa metsässä. Kesät vietän perheeni kanssa kesämökillä ja yritämme myös aina löytää yhteistä aikaa veneilylle.” IItä täM Maaiito to 21 / 2 0 1 9 7

29


sä yli neljän miljoonan euron säästöä kolmen seuraavan vuoden aikana. Haastetta hankkeiden eteenpäin viemiselle luo uuden tekeminen samaan aikaan. Niukkojen resurssien kohdentaminen oikein on äärimmäisen tärkeää. Hyvää asiassa on se, että tekeminen ei lopu, eikä kenenkään tarvitse sormia pyöritellä.

Päivi ja Kari Lappi uudessa toimintaympäristössään.

Prosessit kehittyvät, johtaja vaihtuu Maitoa tulee yhä reilusti Lapinlahdelle, se ei ole enää uutinen. Tänä vuonna keskitytään tehtaan tuottavuuden parantamiseen ja lastenruokien valmistusmäärän merkittävään nousuun.

K

uten aiemmin olen kirjoittanut, lastenruoista tulee merkittävä tukijalka Lapinlahdelle. Pian valmistuva lastenruokien pullonkauloja poistava ja kapasiteettia lisäävä prosessi otetaan käyttöön huhtikuussa. Käytännössä se tarkoittaa lastenruokien valmistuskapasiteetin yli nelinkertaistumista. Uudella prosessilla saadaan myös laaduntuottokykyä vieläkin paremmaksi. Tämä on ehdottomasti tärkein käyttöönottoprojektimme tänä vuonna. Lapinlahden tehtaan maitomäärä on kasvanut vuodesta 2013 yli 150 miljoonaa litraa vuositasolla. Suurin yksittäinen syy on ollut Venäjän vientikielto elokuussa 2014.

#2021 Tämän vuoden toiminnan kehittämistoimenpiteet Valiolla kulkevat nimellä #2021. Lapinlahdella kokoonnuimme viime vuoden lopulla asiantuntijoiden voimin yhdessä pohtimaan, mitkä ovat tehtaallam30

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

Kuvat: Kari Lappi

Lastenruokien valmistusprosessia laajennetaan Lapinlahdella.

me tärkeimmät kehityshankkeet tuleviksi vuosiksi. Työstimme hankkeista priorisoidut projektit, joita on noin neljäkymmentä. Nämä on laitettu aikajanalle siten, että ensimmäisinä olisivat tuottavuutta eniten kasvattavat projektit. Näillä pienennämme maitoraaka-aineen hävikkiä, valmistuskustannuksia ja virhekustannuksia. Tavoittelemme yhteen-

Uusi johtaja kesän alussa Valio organisaationa on niin vahva, että kukaan yksittäinen henkilö ei sitä heilauta. Jokainen, joka luulee olevansa korvaamaton, voi tehdä vesilasitestin. Käytä sormi vesilasissa ja jos veteen jää sormenmentävä aukko, olet korvaamaton! Itse siirryn 26 Valio-vuoden jälkeen perheyhtiöön hunajayrittäjäksi 1.6.2019 alkaen. Teimme sukupolvenvaihdoksen jo vuonna 2005, ja tähän asti olen pyörittänyt omaa yritystä harrastuksenomaisena sivutyönä kesäisin. Nyt aika tuntui oikealta tehdä tämä päätös. Voin helposti kuvitella ja verrata itseäni maitotilalliseen ja sukupolvenvaihdoksiin tiloilla. Mielestäni olisi hyvä, jos jatkaja kävisi myös ulkopuolisella töissä, samalla avartuu maailmankatsomus. Itselläni arvostus omaa yritystä ja sen tuomaa vapautta kohtaan on kasvanut vuosi vuodelta. Siitä opista, mitä sain näiden vuosien aikana ison tehtaan johtamisesta, henkilöstöhallinnosta, elintarvikelainsäädännöstä ja laajan sidosryhmän kanssa toimimisesta ei ainakaan ole mitään haittaa. Tiedän myös, mitä tarkoittaa tuoteturvallisuus ja korkea laatu. Maan- ja marjanviljelijöiden kanssa olemme tehneet ja teemme jatkossakin kiinteää yhteistyötä. Mehiläispölytyksessä hyöty jakaantuu tasan eli viljelijä saa suuremman ja laadukkaamman sadon ja mehiläishoitaja saa hunajan. Myös pölytyskorvaus voi tulla kysymykseen. Jos viljelet rapsia, rypsiä, alsikeapilaa, vadelmaa, tattaria tai jotain muut mesikasvia, ota yhteyttä! Arvioidaan yhdessä, voidaanko aloittaa yhteistyö. Jos olet muualta kuin Lapinlahdelta, ota yhteyttä oman alueesi mehiläishoitajiin. Paikallisyhdistysten yhteystiedot löytyvät Suomen Mehiläishoitajain liiton sivuilta. Koen Valion aikani äärimmäisen antoisana. Reppuuni on jäänyt suunnattoman positiivinen kokemus valiolaisuudesta, sen loistavista ja sitoutuneista työkavereista ja kestävistä arvoista. Kiitos siitä Valiolle. Vastuu tehtaan kehittämisestä siirtyy seuraajalleni Piia Pajariselle. Onnea ja menestystä Piia, ja mukavoo kevättä kaikille, huastellaan kun tavataan! Kari Lappi


maitoparta m a i to pa r ta

Matkani maitovirrassa Sotkamossa eläkepäiviään viettävä Taavi Tainijoki on viimeinen entisen Kainuun Osuusmeijerin toimitusjohtaja. Tässä roolissaan hän oli osaltaan vaikuttamassa Osuuskunta ItäMaidon syntymiseen. Alpo Auvinen

E

nsimmäisiä lapsuusmuistojani on, kun istuin muutaman vuoden vanhana siskojeni kanssa kotitalomme etelän puoleisella seinustalla ja herkuttelimme äidin paistamilla jättimunkeilla juoden kylmää maitoa kyytipojaksi. Eikä maito ollut rasvatonta vaan aitoa, sellaista mitä lehmästä saadaan – olihan meilläkin jo silloin pari lehmää. Äiti myös kirnusi voita omiin tarpeisiin ja kun oli siistin ihmisen maineessa, niin myyntiinkiin sitä häneltä tilattiin. Rantsilan Osuusmeijeri sijaitsi melkein Siikajoen rantatörmällä koulumatkani varrella. 50-luvulla maitotonkat kuskattiin meijeriin pääosin traktoreilla ja meillä pikkupojilla oli hauskaa seurata, pääsivätkö traktorit liukkaalla kelillä meijerin mäen päälle. Nautinnon huippu oli se, kun renkaat alkoivat sutia jäisellä tiellä ja taitava kuljettaja sai hallitusti peruutettua kuormansa tasaiselle ja mäen hiekotuksen jälkeen turvallisesti perille. Isäni oli Rantsilassa haluttu rakennusmies ja teki täytetöinään remonttitöitä joskus meijerissäkin, ja minä sain olla apupoikana. Ihailin voimestarin valkeaa työasua ja etenkin komeaa päähinettä, joka oli yhtä hieno kuin nykyään ruotsinlaivojen kapteeneilla. Aikanaan nämäkin kokemukset viitoittivat tietäni maidon pariin, joka alkoi varsinaisesti vuoden 1966 maaliskuusta. Ensimmäisinä harjoittelupäivinäni Ylivieskan juustolassa kuulin, miten juustoja hoidettiin kypsymisen eri vaiheissa. Ihmettelin, mitä niin miesvaltaisessa työyhteisössä mahtoi yksi hentoinen nainen tehdä, ja sain yllättävän vastauksen: hänen tehtävänsä on päivän päätteeksi paimentaa hiiret, jotka tekivät ne kolot Emmental-juustoon, yöksi lepäämään. Aika pian juuston valmistuksen salat aukesivat minulle. Koville otti, kun 17-vuotiaana ja 65-kiloisena pesin ja kääntelin 80–100 kilon Emmental-kiekkoja lämpimässä kypsytyskellarissa. Välipalana juotiin meijerin tarjoamaa erikoispiimää, johon oli lisätty kermaa. Sitä kutsuttiin Perkiömäen piimäksi toimitusjohtajan mukaan. Hyvää harjoitusta se oli seuraavan talven painonnostokilpailuun Kuusamossa. Ei minusta tullut juustomestaria. Valmistuttuani Maitotalousopistosta -71 ohjauduin ensin pariksi vuodeksi Kuusamoon ja sitten Sotkamoon, jossa Kainuun Osuusmeijerin päätuotantolaitos sijaitsi. Sen tuotteisto syvensi entisestään näkemystäni maidon monipuolisuudesta, antoi runsaasti mahdollisuuksia kehitystoimiin ja omakohtaisia kokemuksia maitoherkkujen parissa. Kirjailija Veikko Huovisen meijerin esittelyfilmiin kirjoittama teksti kuvaa maidon moninaisuutta mainiosti: ”Ihmeellinen, eläväinen on maito. Tuo valkea rasvainen elämänneste on tarkoitettu vauvoille, vasikoille ja imettäväisille kautta maailman. Mutta ihminen, tuo nokkela kaveri imettäväisten joukossa, laboratoriossa tutkii, hämmentelee ja panee pieneliöt töihin.” Taidatkos sen paremmin sanoa. Vaimoni kanssa vierailemme muutaman kerran vuodessa poikamme perheen luona Sveitsissä. Parhaita hetkiä siellä on hiihtelyn jälkeen nauttia rinneravintolassa aromikasta juustofondueta raikkaan Rieslingin kera. Tarjoilijoiden kuljetellessa höyryäviä fonduekulhoja pöytiin leviävät ruokahalua kiihottavat juuston tuoksut kaikkialle. Voiko tämän jälkeen enää kuvitella yhtä nautinnollista jälkiruokaa? No, kyllä voi: lämmin pulla ja lasi kylmää maitoa kruunaa nautinnon. Ja 5-vuotias Emilia on ukkinsa kanssa samaa mieltä.

I tä M a i to 1 / 2 0 1 9

31


Hyvä alku vasikalle kotimaisella Startilla

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin. Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun. Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Startti Talous

Startti-maitojuomat – parasta vasikan alkuruokintaan – erityisesti hapanjuottoon

www.valio.fi/startti

Profile for pali

ItäMaito 1/2019  

Osuuskunta ItäMaidon tiedotuslehti.

ItäMaito 1/2019  

Osuuskunta ItäMaidon tiedotuslehti.

Advertisement