Page 1

KESÄPOSTI

2017

Asikkalan

Koko kesä yksissä kansissa !

Kun Mannerheim kukkia sai s. 14 Vääksyn taffelipianon tarina s. 15 Taimenen paluu Kalkkistenkoskelle s. 21 Pioneerityötä ankeriaan suojelussa s. 22 Kurhilan uusi kiintopiste s. 30

ELÄMÄÄ ASIKKALASSA

itsenäisyyden alkuvuosina s.10


TERVETULOA VIETTÄMÄÄN JUHLIA

Aurinkorantaan

Hyvinvointi-, kokous- ja golfhotelli

Tallukka

Kokoukset, juhlat, seminaarit, tanssit ja tapahtumat. Ruokaa ja juomaa aamusta iltaan kaikkina päivinä. Juhlatilaisuuksien palveluista teemme räätälöidyn tarjouksen. Lisää tietoa Tallukan tarjonnasta löydät osoitteesta www.tallukka.fi

Hyvän olon hetkiä näköalapaikalla! www.aurinkoranta.fi sole@aurinkoranta.fi 040 542 3867

Tallukantie 1, 17200 Vääksy Puh. (03) 88 881, sales@tallukka.fi


Sisältö Pääkirjoitus................................................ 5 Tapahtumakalenteri....................... 6 Asikkalan puiset rattaat – pyörivät sittenkin ........................ 8 Karisalmi remontissa ................... 9 Kuntavaalit 2017 ................................ 9 Vanhan Vääksyn vaiherikkaat 100 vuotta ........ 10 Mannerheimin Omena palaa Asikkalaan ............................. 13 Kukkia Marskille ........................... 14 Tarinat kulttuuri­ympäristön elävöittäjinä ........................................ 14 Kulttuurisukujen kesäidylli Danielson-Kalmarissa ............. 14 Asikkala panostaa kulttuurin tallettamiseen.................................... 14 Taffelipianon matka Pietarista Vääksyyn .................... 15 Kartano kertoo Suomen tarinaa ........................................................ 16 Petri Tamminen kirjoitti muistojen historiaa ..................... 17 Navettagallerian kesä ............... 17 Tuohimestari ja hänen tupansa.................................... 19 Olipa kerran Suomen Kalastusmuseo .................................20 Kalkkistenkosken taimentuotanto nousuun ..... 21 Ankeriasarkku turvaa kutuvaelluksen ................................ 22

Vapareille virallinen vaikutuskanava ................................ 23 Potkua pohjoisen PäijätHämeen matkailuun................... 24 Kanava-alueen kehittäminen alkaa....................... 25 Vesivessalle löytyy vaihtoehtoja ......................................... 26 Uusi asetus toi helpotusta jätevesimääräyksiin...................... 27 Löytyykö oikea osoite?............. 27 Kirjasto kaikille................................ 28 Urajärvellä on USKOa ............. 29 Nuori yrittäjä rakentaa uutta kiintopistettä Kurhilaan......... 30 Kurhilassa innostuttiin kudonnasta ........................................... 31 Opiskelijat puhalsivat hengen Männikköön................... 32 Tassula palvelee myös Asikkalan kesävieraita............... 33 Onnistunut Välke-hanke........ 34 Veljekset panimoa perustamassa....................................... 35 Urheilukilpailut wanhan ajan malliin............................................. 36 Aktiivisesti ympäri vuoden......................................................... 36 Nuorten työpajasta myös tilaustöitä................................................. 37 Työkokemusta 4H:sta................ 37 Asikkalan kunta tiedottaa.... 38

kalassa ik s A t lu e lv a p to r ii s n a a M esijär jestelmät t, ruoppaukset, jätev otyö K aivuutyöt, maansiirt hatyöt ja kaivot, purku- ja pi ja multatoimitukset aa  Sora-, mur skean pihamaiden seulont a k ak si a ä ek s a t s u a r  Vaihtolavan vuok

Iso-Naappilan maansiirtopalvelut Asko Mäkelä www.maansiirtopalvelut.fi puh. 0500 355 844


Lehmonkärjen Rantakahvila Avoinna 21.6 – 6.8.2017 klo 11.00 – 18.00 www.lehmonkarki.fi Lehmonkärjen vierasvenelaiturissa voi yöpyä edulliseen vuorokausihintaan. Yöpymishinta sisältää suihkun ja wc:n sekä grillikodan käytön. Sähköstä veloitamme erikseen kulutuksen mukaan. Lehmonkärki | Lehmonkärjentie, 17320 Asikkala | p. 03 7666 330 lehmonkarki@lehmonkarki.fi

Lehmonkärjessä kesäaikaan avoinna Nespresso-kahvila. Kahvilasta tuoreet leivonnaiset ja suolapalat omasta keittiöstä, terassi upealla järvinäköalalla Päijänteelle sekä vierasvenesatama, A-oikeudet ja keittolounas (ei lauantaisin).

Herkkujen illat heinäkuussa joka torstai: 6.7., 13.7., 20.7. ja 27.7. Ometta-ravintolassa, n. 2,5km päässä Lehmonkärjen huvila-alueelta (pöytävaraukset ennakkoon)


Pääkirjoitus

Maailma on ihana ja surut kaikki poissa

M

illaista on olla asikkalalainen 100-vuotisjuhlaa viettävässä Suomessa? Mistä olemme omassa kunnassa erityisen

”Tänä kesänä monissa tapahtumissa näkyy itsenäisen Suomen satavuotinen taival.”

ylpeitä? Tästä Kesäpostista löydät tuttujen ihmisten ajatuksia asikkalalaisuudesta ja Asikkalasta. Kotiseutuhengen vaaliminen on tärkeää, koska Asikkalan – kuten niin monen muunkin suomalaisen kunnan – tulevaisuus on nuorten käsissä. Asikkalan monet kesätapahtumat tarjoavat tähän oivan mahdollisuuden niin kuntalaisille, kesäasukkaille kuin matkailijoillekin. Tänä kesänä monissa tapahtumissa näkyy itsenäisen Suomen satavuotinen taival. Asikkala tunnetaan elinvoimaisista kylistä ja yritteliäisyydestään. Monet asikkalalaiset tuotteet tunnetaan laajalti kuten esimerkiksi uistimet, erilaiset viljatuotteet, viinit ja oluet. Kesällä on oiva tilaisuus tutustua paikallisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä kertoa niistä tuttaville ja sukulaisille ympäri Suomen. Vääksyn kanavan alue on yksi asikkalalaisten mieluisimpia paikkoja. Alueen kehittäminen on aloitettu kuuntelemalla kuntalaisten toiveita ja tarpeita. Tarkoituksena on luoda kanavan alueesta kaikkien yhteinen kesäinen olohuone. Suunnitelmat valmistuvat kesään mennessä ja niiden toteuttaminen alkaa ensi syksynä Suomen satavuotisjuhlien merkeissä. Toivotan Asikkalan asukkaille, yrittäjille, vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille muistorikasta kesää. Juhlitaan yhdessä satavuotiasta Suomea! Aapo Pispa Asikkalan vt. kunnanjohtaja

Asikkalan kunnan Kesäposti 2017 JULKAISIJA Asikkalan kunta  TOIMITUSKUNTA Niina Hietamäki, Matti Kettunen, Aaro Moilanen, Reetta Nousiainen, Merja PalokangasViitanen, ULKOASU JA TAITTO Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi PAINO Painotalo Plus Digital Oy, 2017. Kannen kuva: Asikkalan kunta


Asikkalan kesä 2017 REETTA NOUSIAINEN

Retket Päiväretket Kelventeelle 4.7.–25.7. tiistaisin. Risteily ja päiväretki Kelventeen saareen. Saaressa opastettu kävely, nuotiokahvia, makkaraa. Ilmoittautuminen viimeistään edellisenä päivänä, matkailuinfo@asikkala.fi tai puh. 044 7780 680. Opastettu retki toteutuu vain, jos on riittävästi lähtijöitä. Kokoontuminen lähtöpäivänä klo 10 Päijännetalossa Meijeritie 1. Vääksy. Lähtö Karisalmesta klo 11. Paluu Karisalmeen klo 15.30. www.asikkala.fi/tapahtumakalenteri

Tapahtumia voit seurata myös Asikkalan kunnan nettisivuilta www.asikkala.fi, tapahtumakalenteri.

Kesämielisten toripäivä 20.5. klo 8–14, Kustaantori, Vääksy. Iloinen kesäkauden avaus. www.lc-asikkala/kanava.fi

Museot ja näyttelyt PÄIJÄNNETALO Suomen vapaa-ajankalastusmuseo, Päijänteen kansallispuiston opastus ja matkailuinfo Avoinna 1.6.–27.8. ti–pe 11–17, la ja su 11–15. Muina aikoina varausten mukaan. Myymälä avoinna talon aukioloaikojen mukaisesti. Kesänäyttely Itsenäisyytemme vuosikymmenet. Suomen vapaaajankalastusmuseossa esittelyssä mm. Finlandia-uistin ja Kuusamo-uistin, sekä hyytävä yllätys! FB/Vapaa-ajankalastusmuseo - Suomi 100

HÄGGIN ELÄINTÄYTTÄMÖN MUSEO Häggintie 28, Rutalahti, Urajärvi p. 040 5858 006/Sakari Hägg. FB/Häggin eläintäyttämö

DANIELSON-KALMARIN HUVILA Avoinna 1.6.–27.8. ke–pe 12–17, la ja su 12–15. Kesänäyttelynä Kulttuurielämää Asikkalassa sekä valokuvanäyttelyt. www.asikkala.fi - Suomi 100

KESÄ KÄSILLÄ Avoinna 25.6.–13.8. su–pe 11–18, la 11–16. Kädentaitojen kesäpuoti. Melakuja 3. FB/KesaKasilla

TAIDEVINTTI Asikkalan taiteilijaseuran kesänäyttely 1.6.-31.7 ti–pe 11–16, la–su 10–16, ma suljettu. Kanavatie 17, Vääksy www.taidevintti. suntuubi.com - Suomi 100 URAJÄRVEN KARTANOMUSEO Avoinna 1.6.–31.8. ti–su klo 11–17, touko–syyskuussa la– su 11–17. Ryhmille sop. mukaan. Kartanontie, Urajärvi. Tied. 044 2399 759

6

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

NAHILANKULMAN NAVETTAGALLERIA Avoinna 9.6.- 25.8. ti –su 10–16 tai sop. mukaan. Nahilankulmantie 204, Urajärvi. p. 045 8876 822 tai 040 8397 256 ASIKKALAN MILJOONAN TIILEN KIRKKO Tiekirkko avoinna 13.6.–13.8. su– pe klo 12–17. www.tiekirkko.fi

VÄÄKSYN MATKAPARKKI

6-paikkainen parkkialue matkailuautoille. Kanavapuisto, Toivo Kärki -lavan takana (Melakuja, Vääksy). 10 €/vrk, mukana sähkö ja wc:n käyttö. Tiedustelut ja varaukset: Päijännetalo, Meijeritie 1, Vääksy, p. 044 7780 680 talon aukioloaikana kesä–elokuussa.

Tapahtumat

MATKAHUOLTO

palasi Vääksyyn ja palvelee nyt Ranskalaisessa kyläkaupassa, arkisin klo 10–17 ja la 10–16, os. Vesijärventie 1.

VÄÄKSYN VESIMYLLY- JA SÄHKÖLAITOSMUSEO Avoinna 30.6.–30.7. ke–pe 12– 16, la ja su 12–15. Op. kierrokset klo 13, 14 ja 15. www.asikkala.fi ANTIN AUTOMUSEO JA LEAN KÄSITYÖPUOTI Vesivehmaantie 308.. Näytöt sop. mukaan 040 7453 255, www.koti.phnet.fi/leantti TUPALAN TALOMUSEO Vanha päijäthämäläinen pihamiljöö ja 1841 valmistunut päärakennus. Myllykseläntie 224, IsoÄiniö. Näytöt sop. mukaan, Hemmo Honkala 040 5011 610. PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILUMUSEO Avoinna kesä–elokuu viikonloppuisin tai sopimuksen mukaan. Lentotie 89, Vesivehmaa. P. 044 5636 903, 040 5026 113 tai lahdenilmasilta@gmail.com

Rompetorit/autokirppis 20.5. klo 9–15 Kanavan Kirppiksen pihalla. Paikkavaraukset p. 0400 313 946. Muut rompetorit 1.7, 22.7 ja 12.8. Wanhan tawaran myyjäiset ja taimien vaihtopäivät 27.5–28.5. klo 11–18. Ruusumäki, Lammintie 725. Maksuttomien myyntipöytien varaus p. 0400 844 058. Vanhan Vääksyn kesän avajaiset 10.6. klo 10–14. Vesijärviviikon tapahtuma 10.6. klo 10–14. Vesimyllymuseon ympäristössä. Havannankoirien erikoisnäyttely 11.6. klo 12–16 Päijännetalon pihapiiri, Meijeritie 1, Vääksy. Avoimet kylät Kurhilassa ja Hillilässä 10.6. klo 11–15. Kirppiksiä ja yritysesittelyjä pihoissa, koululla ja seurantalolla. Klo 12 vanhempainyhdistyksen huutokauppa Länsi-Asikkalan koululla. Klo 11–15 kudontanäyttely Kuhilaalla, Evontie 6. Kahvila HilleRin avoinna. www.kurhila-hillila.net - Suomi 100 Vanhanajan yleisurheilukisat 10.6. klo 10–17, Vesivehmaa. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet www.asikkalanraikas.fi - Suomi 100


Huom! Kalastuslupa-asioissa ks. www.ekpk.fi Äinään kylämarkkinat ja Asikkalan naulamestarikilpailut 11.6. klo 10–16, Myllykseläntie 27, Iso-Äiniö. Kaikille avoin naulanlyöntikilpailu klo 12. Tied. p. 040 0624 909. Tarina-ilta ja piknik 16.6. klo 17– 19, Toivo Kärki-lava. Aiheina huvielämä ja kesäasukkaat. Ilmailun esittelypäivä 17.6. klo 11-15 Vesivehmaan lentokenttä. www.lahtivesivehmaa.fi Pellilän kirjaston kesätapahtuma la 17.6. klo 12–17, Tuukkalantie 12. Mm. vanhoja satuja. Juhannuskokko ja tanssit 23.6. klo 19 Majakkapaviljonki, Vääksy. Kalkkisten juhannusjuhla 23.6. klo 18, satama. www.kalkkinen.fi Urajärven Kartanoteatteri: Veli veljeä vastaan. Kantaesitys 1.7. klo 17. Ohjaus Timo Taulo. Muut näytännöt 2.7 klo 13 ja klo 17, to 6.7. klo 17, la 8.7. klo1 3 ja klo 17, su 9.7. klo 17, to 13.7. klo 17, la 15.7 klo 17, su 16.7. klo 13 ja klo 17, ti 18.7. klo 17, to 20.7. klo 17 ja la 22.7. klo 17 ja 21. Liput ja lisätiedot: www.kartanoteatteri.fi - Suomi 100 Kanavajamit 2.7. klo 12 Toivo Kärki-lavan tuntumassa. Pääesiintyjänä Miikka Band. www.asikkala.fi/tapahtumakalenteri Mobilisti-ilta 4.7. klo 14–20. Klassikkoajoneuvojen kokoontuminen Vääksyn kanavalla. Tarinatunnit Päijännetalossa alk. 6.7. kalastusaiheilla. Torstaisin 13., 20. ja 27.7. Katso www. asikkala.fi/tapahtumakalenteri Kalkkisten kyläpäivä 8.7. klo 10– 14. Monipuolista ohjelmaa, www. kalkkinen.fi

HUOM, ASIKKALAN VAPAAAJANASUKAS!

Mikäli et saanut Kesäpostilehteä kotiosoitteeseesi, ilmoitathan osoitetietosi: vaihde@asikkala.fi tai p. (03) 888 6111

Kesäfoorumi 8.7. klo 13, Rusthollintie 2, Vääksy Asikkalassa kesäänsä viettävien kirkkopyhä 9.7. Messu Asikkalan kirkossa klo 10. Messun jälkeen Asikkalan perinnepäivä Kotiseutumuseolla. Konsertti Suovolassa 9.7. klo 19. Veikko Ahvenainen ja Carina Nordlund. Suovolan nuorisoseurantalo, Hasalantie 10, Asikkala. - Suomi 100 Urajärven kesäpäivä 15.7. klo 10–13 Urajärven Kartanolla. Kesäistä ohjelmaa ja torimyyntiä. Kahvila avoinna. Kesätanssit 19.7. klo 18 Iso-Äiniön kylätalolla, Myllykseläntie 27. Kaarnalaivojen SM-kilpailut ja mäkiautokilpailut 22.7. klo 10–15 Vääksynjoen virralla. Muistohetki Hiroshiman pommituksen uhreille 6.8. klo 20 Vääksynjoella Jokirannan läheisyydessä. Kokoontuminen Toivo Kärki-lavan tuntumassa. Anianpellon markkinat 11.–12.8. Lisätiedot ja paikkamyynti Raimo Rintala p. 045 650 2606. - Suomi 100 Kurhilan kesätori 13.8. Lehmälotto ja torimyyntiä klo 10–15. Kylän parhaat markkinat Vanhan Kevarin puistossa. Kansallispuistossa kajahtaa 26.8. Karisalmen laivaranta. Wiipurilaisen osakunnan kuoro. www.asikkala.fi/tapahtumakalenteri - Suomi 100 Tupalan perinnepäivä 26.8. klo 13, Tupalan museo, Myllykseläntie 224. Sadan lyhdyn yö luontokeskuksella klo 19.30, opastus Karsillantieltä. Kalkkisten Kymppi 26.8. klo 10– 16. Lähtö Kalkkisten lomameijeriltä. Useita sarjoja. Vanhan Vääksyn avoimet ovet ja sadonkorjuumarkkinat 9.9. Raitilla-lastentapahtuma 22.9. klo 18, Äinään kylätalo, Myllykseläntie 27. Joulukylä 12.–13.12., Kalkkisten markkinapäivät.

Kotiseutumuseon kesässä perinteitä ja yhteislaulua ASIKKALAN historiassa vesi-

myllyillä, perunalla ja pellavalla on merkittävä osuus. Pellavaan liittyy rukki, jonka avulla voimme kertoa tarinaa Asikkalan kuin koko itsenäisen Suomenkin historiasta. Kotiseutumuseon rikas kokoelma kertoo itsenäisen Suomen historian. Perinnepäivä vietetään idyllisellä talomuseolla kirkonkylässä entisellä pappilan pihamaalla 9.7. Juhlapuhujana on Martti K. Lehto. Ohjelmassa mm. pelimannimusiikkia ja perinnetyönäytös. Ilo on ylimmillään Lasten museopäivänä 30.7. Tässä tapahtumassa ei kukko karkaa! Uudet kujeet luvassa. Yhteislauluillat ovat talomuseolla 29.5., 3.7. ja 21.8. Tule ystävinesi ja tuo lähistön lapset, tulevaisuuden tekijät, menneen äärelle! 3KOTISEUTUMUSEO avoinna 25.6.–31.7. ke– la klo 12–18, su klo 11–15.

Kesäillassa laulu raikaa TULEVAN suven aikana

l  Viitailan

Asikkalassa järjestetään yhteislauluiltoja useammassa kylässä kuin koskaan aiemmin. Laulattajamestarina toimii Markku Kiljunen ja myös soittajat ovat taattua laatua. Laulu raikuu kuudessa kylässä maanantai-iltaisin klo 18–20: l  Kirkonkylän talomuseo 29.5., 3.7. sekä kesän ”viimeiset valssit” 21.8.

Lisätiedot: Leena Lehtinen, p. 050 574 5753

nuorisoseurantalo 5.6. ja 10.7. l  Vääksyn vesimyllymuseo 12.6. ja 7.8. l  Tupalan talomuseo, Myllykselä 19.6. ja 24.7. l  Urajärvellä kartano 26.6. ja 31.7. l  Kalkkisten satama 17.7. l  Pörskälässä 14.8.

Kartanomuseolla tapahtuu La 6.5. Urajärven kartanomuseo aukeaa (avoinna toukokuussa viikonloppuisin) To 1.6. Avajaiset Ti 6.6. Kylvösiemenen siunaus klo 18 La 17.6. Lasten kartanopäivä Ma 26.6. Yhteislauluilta klo 18–20 La 1. 7. Kartanoteatterin ensiilta (esitykset 22.7. asti) La 15.7. Kesäpäivä kartanolla

Ma 31.7. Yhteislaulua klo 18–20 La 19.8. Herrasväen juhla Su 10.9. Suomen­hevos­päivä La 30.9. Lilly von Heidemanin muistojuhla Su 1.9. Päättäjäispäivä Lisäksi: l  Kesän kirkas huomen, perinteinen pyhäaamun hartaus muutamana kesäsunnuntaina. l Kummituskierrokset elo–syyskuussa. ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

7


Salonsaaressa hämäläiset pidot

Asikkalan puiset rattaat – pyörivät sittenkin

SALONSAARI juhlii satavuotiasta Suomea järjestämällä Hämäläiset pidot vuosimallia 2017. Tarjolla on yhdistelmä perinteitä ja nykypäivää, muisteluksia ja musiikkia. Kaikkien saarelaisten, niin vakinaisten asukkaiden kuin lomalaistenkin, yhteiset pidot ovat Iso-Naappilassa keskiviikkona 5.7. klo 17 alkaen.

ASIKKALAN puiset rattaat -laulun tuntee jokainen. Siinä viitataan kelvottomaan käsityöhön eli voisi todeta, että maine on mennyt ja brändäys epäonnistunut. Asikkalan puiset rattaat – pyörivät sittenkin -hanke pyrkii paikkaamaan tätä menetettyä mainetta. Asikkalan puiset rattaat -hanke tuo kylille palveluita nykyisten kyläkoulujen yhteyteen vahvistaen koulujen merkitystä, lisäten kylien elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta asuinalueena. Hankkeessa huomioidaan myös vapaa-ajan asukkaat, jotka lisäävät merkittävästi kylien asukasmäärää kesäisin ja viikonloppuisin. Hankkeen aikana kartoitamme kylien palvelutarpeita ja pohdimme erilaisia ratkaisuja Kalkkisten, LänsiAsikkalan ja Vesivehmaan koulujen yhteyteen. Päätökset ehdotuksista tehdään kesän ja syksyn aikana.

Luontopolusta kartta ja esite Kyläkoululla voisi toimia vaikka kirjasto.

Mari Laurell Lisätiedot: FB/groups/108150579687939/ Mari Laurell, puh. 044 778 0008 tai mari.laurell@asikkala.fi

KESÄFOORUMI & Vapaa-ajanasukkaat ry:n perustamiskokous Launtaina 8.7.2017 klo 13 Asikkalan kunnan kokoustila, Rusthollintie 2, 17200 Vääksy • Kaksoiskuntalaisuus, kenen etu, tuleeko siitä mitään? • Miten SOTE vaikuttaa vapaa-ajan asukkaisiin Päijät-Hämeessä? • Miten toivoisit, että vapaa-ajan asumista edistetään Asikkalan kunnan alueella? • Miten vapaa-ajan asukkaat voivat vaikuttaa asumisen laadun ja lähiympäristön puolesta? Tule kuulemaan aiheista ja perustettavan yhdistyksen eduista. Tarjolla kahvia ja pulla, tervetuloa! Asikkalan vapaa-ajanasukkaat

Entäpä jos... l  kyläkoulussa

olisi kirjasto, josta lainata kesälukemista, lukea e-lehtiä, kotiseudun uutisia? l  kyläkoulussa järjestettäisiin kesätoimintaa lapsille, kerhoja tai leirejä? l  kyläkoulussa olisi etätyötoimisto ja voisit viettää koko kesän mökilläsi? l  kyläkoulussa voisi käydä parturikampaajalla, kosmetologilla tai hierojalla?

Vuosi sitten avattiin Salonsaaren sydämessä uusi luontokohde, joka tarjoaa mahdollisuuden patikoida vanhoilla, esiin raivatuilla metsäpoluilla ja antaa samalla kiehtovaa tietoa paikallishistoriasta ja menneestä elämäntavasta, jolloin poluilla kulkivat niin ihmiset kuin karjakin. Alue sijaitsee Metso-suojelualueella, pääosin Kylä-Eskolan ja Kylä-Kamppilan mailla. Kohteen monipuolisesta luonnosta ja paikallishistoriasta on tehty esite ja kartta, jonka voi ostaa kioskilta. Salonsaaren kioski avautuu kesäkuun 7. päivä. Kylän kohtauspaikka on auki maanantaista perjantaihin klo 10-18, lauantaisin klo 10–15 ja sunnuntaisin klo 12–18. Lisätiedot: FB/ Salonsaaren-kyläyhdistys

Uudella ruokalistalla mm. SULKUMESTARIN LAUTANEN 15,90 €

Possun nuija ja ribsit, BBQ-kastike, röstiperunat, coleslaw

PAHOLAISEN KANATASKU 10,90 €

Broilerfilee, salaatti, paholaisen punasipulihilloke, cheddarkastike, Pita-leipä

KALMARIN LEIPÄ 13,90 €

Naudantäyslihapihvi, mustapippuri-herkkusienikastike, punasipuli, maalaislimppu, salaatti

LUOTSIN LOHILEIPÄ 14,90 €

Kylmäsavulohi, kananmuna, peruna, tartarkastike, saaristolaisleipä, salaatti

UUNIPERUNAT 9,80 €

Savuriista- tai Kasvis- tai Lohi-katkaraputäyte.

DIPPIKORI 8,50 €

broilerfile, maissilastut, porkkana- ja kurkkutikut, chilimajoneesi, pepperone

PÄHKINÄLEIPÄJUUSTOSALAATTI 9,80 € Annoksissa käytetään laadukkaita paikallisen Vehmaan Makujen valmisteita!

Tervetuloa herkuttelemaan toivoo uusi keittiöpäällikkö

Dirk Broder

Muista myös herkullinen lounas seisovasta pöydästä joka päivä!

Kanavalahti, Vääksy • p. (03) 766 2008 • www.majakkapaviljonki


Vesijärvi-viikko 10.–16.6.2017 VESIJÄRVI-VIIKKO, vesien hyvinvoinnin, hoidon ja niistä nauttimisen esiin nostamiseksi luotu viikko järjestetään nyt toista kertaa. Tänä kesänä ajankohta on 10.–16.6. Viikon ideana on luoda ja koota yhteen mukavia tapahtumia ja tempauksia, jotka liittyvät Vesijärveen ja muihin alueemme järviin. Puhtaat vedethän ovat meille kaikille tärkeitä! Pääosin talkoilla toteutettavat tapahtumat sijoittuvat Lahteen, Asikkalaan ja Hollolaan. Avoimet kylät -tapahtumissa 10.6. on osassa myös esillä vesi-teemaa. Koko ohjelman näet osoitteesta www.vesijarvi.fi/ tai tykkää ja seuraa facebookissa I love Vesijärvi -sivua.

Karisalmi kesän remontissa KARISALMEN silta on koko kesän remontissa. Huhtikuussa alkaneissa töissä sillan teräsosia maalataan, betonipintoja korjataan ja sillan pintarakenteet eli betonikannen yläpinta, vedeneristeet ja päällysteet uusitaan. Työ alkoivat maalaustelineiden ja suojausten rakentamisella. Työ suoritetaan puoli siltaa ja pääty kerrallaan. Keskellä siltaa on yksi ajokaista ja paikalla on liikennevalot. Suojausteltta on niin iso, että se rajoittaa näkyvyyttä merkittävästi. Maalaustyöt valmistuvat juhannuksen aikaan, ja sen jälkeen tienpintaa uusitaan kaista kerrallaan. Haittaa liikenteelle on tiedossa koko kesän ajaksi. Missään vaiheessa Pulkkilanharjun tietä ei suljeta kokonaan.

KESÄLLÄ KALKKISISSA

Kuntavaalit 2017 ASIKKALAN valtuusto uusiutui huhtikuun kuntavaaleissa. Valtuustoon valittiin 15 uutta ja 16 vanhaa ehdokasta. Naisia uusista valtuutetuista on 42 prosenttia ja miehiä 58. Valtuutettujen keski-ikä on 51 vuotta. Ensimmäistä kertaa Asikkalassa oli vain neljä äänestysaluetta aikaisempien yhdeksän sijasta. Lisäksi valtuuston kokoa pienennettiin neljällä 35:stä 31:een. Äänestysprosentti oli 66,1, (64 % vuonna 2012). Kaikkiaan vaaleissa annettiin 4 523 ääntä, joista mitättömiä 26. Vaalien äänikuningas oli Kotikunta-yhteislistan ehdokas Juri Nieminen 421 äänellä. Toiseksi eniten, 263 ääntä, sai Keskustan Hilkka Kemppi. Molemmat ovat uusia valtuutettuja. Uusi valtuusto aloittaa toimikautensa 1.6.2017.

Puolueiden paikkajako 2017–2021

Paikat

Ero 2012-2016

Kansallinen Kokoomus 6 -3 Suomen Sosialidemokraattinen puolue 2 -2 Vihreä liitto 3 2 Suomen Kristillisdemokraatit 1 0 Perussuomalaiset 3 -3 Suomen Keskusta 8 -5 Vasemmistoliitto 0 -1 Kotikunta-yhteislista 8 8

Kokkojuhla juhannusaattona 23.6. klo 18–19 Kalkkisten kylän satamassa. Mukavaa ohjelmaa. Kyläyhdistyksen kahvi- ja makkaramyynti. Komea kokko.

Kalkkisten Kyläpäivä lauantaina 8.7. klo 8–14. Aidon maalaiskylän ohjelmallinen markkinapäivä. Kymmeniä markkinamyyjiä. Kylän omat hyvät palvelut: kyläkauppa, baari, viini- ja puutarhatila kahviloineen. Nuorisoseurantalon runsas lounaspöytä. Kalkkisten 10 lauantaina 26.8. 10 kilometrin maastolenkki aidoissa maalaismaisemissa. Mukavat palkinnot. Kannustusjoukoillekin ohjelmaa. Lounasravintola, telttakahvila, ym. www.kalkkinen.fi


Vanha postikortti Vääksyn kanavan sululta. Marjatta Sepän arkistosta.

VANHAN VÄÄKSYN

vaiherikkaat 100 vuotta Viimeisen sadan vuoden aikana maaseudun taajamat ovat kokeneet suuria muutoksia, eikä entisaikojen elämänmenoa ole enää paljoakaan nähtävissä. Vääksyn vanha keskusta on säilynyt kulttuuriympäristönä, joka kertoo eilisen elämästä tänäänkin. Reetta Nousiainen Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys

10

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

S

atunnaiselle kanavan laivamatkustajalle avautuu vielä kappale näkymää, jota kirjailija Juhani Aho kuvaili Jämsä-laivalla lähes sata vuotta sitten. ”-- ja tuli näkyviin mylly ja pikku koski ja samat talot ylhäällä maantien varrella. Ei mikään ole muuttunut, tai jos on, en sitä huomaa. Ja kun laiva liukuu slussiin, en ihmettelisi, jos Laiti seisoi sen reunalla ja heiluttelisi rakasta univormulakkiaan. Ja kun tullaan ulos kanavan suusta, näkyy Asikkalan kirkon torni metsän yli kumartuen taivasta vasten.” – Juhani Aho kirjeessään Elisabeth Järnefeltille Jämsä-laivalta v. 1919. Ahon muistoissa


Vääksyn vanhaa keskustaa vuonna 1960. Kuva: Reino Helosuo

kunnalla. Vaatimaton myllykylä Vääksynjoen varrella alkoi kasvaa liikekeskukseksi.

siinteli kesä 1881, jonka hän vietti Järnefeltien Rantala-huvilassa. Vääksyn historia ei mahdu sataan vuoteen, vaan paljon kauemmaksi pitäisi kulkea. Vesireittien yhtymäkohdat ja kosket olivat jo muinoin merkittäviä kulkureittejä ja tarjosivat edellytykset elinkeinoille. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Vääksynjoen myllyistä löytyvät 1400-luvun lopulta. Anianpellon markkinoista kuululle seudulle kohdistui useita kanavointi- ja kauppalahankkeita 1700–1800-lukujen aikana. Anianpellon kauppalaa ei koskaan syntynyt, mutta kanavan valmistuminen vuonna 1871 merkitsi käännekohtaa paikka-

Kaunis miljöö vetää puoleensa ”Kun aikaa oli, niin päätin mennä pienelle käwelylle kanawalle, josta ei juuri mitään erityistä mainittawaa, paitsi että sen ihanaan warteen rakennetut rakennukset wetiwät kauneudellaan huomiota puoleensa.” – katkelma nimimerkin Matin matkakertomuksesta vuonna 1886. Kanavamiljööt suunniteltiin 1800-luvun loppupuolella malliesimerkeiksi. Vääksyn kanavan puistoonkin kuuluivat suorat puurivit, hiekkapäällysteiset käytävät ja sululla sijaitseva kanavakasöörin talo puutarhoineen. Kun kanavaa vuosina 1908–10 laajennettiin, rakennettiin myös kanavamiesten talo sekä sululle odotushuone matkustavaisille. Parantuneet kulkuyhteydet – rautateitse pääsi Lahteen ja sieltä edelleen höyrylaivalla Vääksyyn – tekivät luonnonkauniista Vääksystä halutun kesänviettopaikan. Ensimmäisiä tunnettuja kesänviettäjiä Vääksyssä oli Alexander ja Elisabeth Järnefeltin perhe 1880-luvun alussa. Heidän Rantala-huvilansa osti sittemmin kasvitieteen professori J.P. Norrlin, jonka sukulaissuhteiden kautta Vääksyyn asettuivat pian kesäasukkaiksi myös professorit J.N.Lang ja J.R.Danielson-Kalmari. 1900-luvun alussa huvilaelämä alkoi keskiluokkaistua. Vesijärven rannalla ja Vääksyn liikekeskustan tuntumassa toimi useita täysihoitoloita ja taloista vuokrattiin huo-

neita kesävieraille. Kesähuviloita rakentui niin Vesijärven kuin Päijänteen rannoille. ”Helsingistä lähdettiin junalla erityisessä Vesijärven vaunussa, joka Lahdessa irrotettiin muusta junasta ja erillinen veturi veti vaunun Vesijärven satamaan. Siellä siirryttiin klo 15 lähtevään Suomi- tai Jyväskylä-laivaan, joka oli klo 16.10 Vääksyssä.” Kultuuriväen keskittymä 1900-luvun alussa Vääksyyn muodostui varsinainen taide- ja kulttuuriväen kesänviettokeskittymä. Kansallisteatterin, oopperan ja baletin väki, monet kirjailijat, taiteilijat ja arkkitehdit, jotka tunsivat toisensa jo Helsingissä, tapasivat viettää kesiään Vääksyssä. Tämä kulttuuriväki osallistui aktiivisesti paikkakunnan elämänmenoon ja rikastutti kulttuurielämää puuhaamalla iltamia: esiintyjiä kun oli omasta takaa. Erityinen traditio oli laivoilla käyminen: ”Kun matkustajalaivat tulivat Lahdesta Vääksyn kanavaan klo 16.10, tuntui siltä, että ainakin puolet vääksyläisistä niin paikallisista kuin kesäasukkaista olivat niitä vastaanottamassa. Melkein pysyväksi muodostunut rituaali veti ihmiset runsaslukuisesti paikalle. Laivoja odotellessa ja katsellessa tavattiin paljon tuttuja ja tutustuttiin uusiin ihmisiin.” Huvila-asukkaat ja seudun oma väki tarvitsivat monenlaisia palveluita ja Vääksystä muodostuikin vilkas kauppapaikka. Lihaja maitokauppoja oli Vääksyssä useampi, lisäksi leipomoita, kahviloita, kioskeja, pyöASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

11


räliike, suutari, vaatturi, kelloseppä, apteekki sekä nahkurin ja sepän pajat. Myös kunnalliset toiminnot keskittyivät Vääksyyn, kuten virastot, koulut ja sairaala. ”Kaupoissa käytiin lähes joka arkipäivä. Siellä oli Asikkalan Osuusliike ja Lahden Osuuskauppa sekä erityisesti Eeva Rahikaisen maitokauppa, josta sai myös leipää, voita ja juustoa. Verhon kirjakauppa, Vääksyn apteekki, pienehkö tekstiilikauppa sekä Lehtisen lihakauppa. Vääksyn kaupat olivat aikanaan niin hyvin varustettuja, ettei yleensä muualle tarvinnut lähteä.” Muuttuvat tarpeet ja ihanteet jättävät jälkensä Vaurastumisen myötä Vääksyn pieniä puutaloja laajennettiin ja korotettiin mansardikattoisiksi. Ensimmäiset kivitalot rakennettiin 1930-luvulla ja 1950-luvulla niiden mittakaava suureni kerrostaloiksi. Sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella omakotiasutus laajeni kanavan molemmin puolin uusille alueille, muun muassa Honkaniemeen ja Vartiovaaraan. Vuonna 1959 valmistui uusi tie Lahdesta Jyväskylään kanavan ylittävine kaarisiltoineen. ”Sitten alkoi tapahtua. Rakennettiin Anian Impi ja Tallukka. Alkoi Päijänne-tunnelin teko. Kanava tyhjennettiin, sulut ja kivetys korjattiin. Nykyisen Vaappurannan paikalle tuli Merimiesunionin Lomakoti, johon miehet tulivat lomailemaan. Vierasta porukkaa tuli töihin. Yöelämä vilkastui. Uutta Vääksyn keskustaa ei ollut vielä vuosiin. Siinä oli Mikkolan viljapellot.” 1960–70-luvuilla puutaloja ja huviloita purettiin uudenaikaisen liikerakentamisen ja elementtikerrostalojen alta. Elintason ja asumismukavuuden nousu oli tietenkin positiivista, mutta samalla katosi korvaamatonta kulttuuriperintöä. Myös Järnefeltien ja Norrlinin Rantala-huvila joutui väistymään linja-autoaseman tieltä 1964. ”Siellä, missä ennen jalopuut, kuten lehtevät vaahterat, lehtikuuset ja tammet viihtyivät tummien havupuiden välissä, missä erilaiset suurilehtiset pensaat ja kukkivat monivuotiset kasvit valkean huvilarakennuksen ympärillä rehottivat, näet nyt asfaltti- ja hiekkaerämaan, jossa ruohonkorsi ei kasva, eikä pieninkään puu varjosta.” – Arkkitehti Salme Setälä, kesäasukas Kanavan varren huviloita purettiin kerrostalon ja seurakuntakeskuksen tieltä. Vanhaan liikekeskustaan rakennettiin peräti kolme uutta pankkitaloa. 1970-luvun puolivälissä myös kanava peruskorjattiin, 12

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

Laivojen sulutus veti väkeä kanavalle. Marjatta Sepän arkisto.

Pyykkäri Vääksynjoella. Apteekin talossa toimii nykyisin Apteekinmajoitus. Marjatta Sepän arkisto.

ja ajan hengen mukaisesti liikenteelliset tarpeet ohittivat kulttuurihistoriallisia arvoja. Vanha kääntösilta korvattiin vuonna 1974 nykyisellä nostosillalla ja uusi kanavanvartijan koppi valmistui. Maantie korotettiin ja tielinjauksia oikaistiin, kanavakasöörin ja kanavamiesten talot purettiin. Kanavahistoriaan kiinteästi liittyneistä rakennuksista jäljelle jäivät vain kanavan odotushuone ja kanavakasöörin piharakennus. ”Se tais olla sitä aikaa, kun kaikki vanha oli vaan pois pantavaa. Kun se on kerta vanha, se ei täytä nykyajan vaatimuksia.”

Liikerakentamisen yhä lisääntyvät tilantarpeet johtivat lopulta uuden liikekeskustan käyttöönottoon. Mikkolan kartanon pelloille rakentui 1970-ja 80-lukujen taitteessa kokonaan uusi keskusta, jonne valtaosa yrityksistä siirtyi. Vanha keskusta autioitui ja hiljeni. Ominaispiirteitä kannattaa vaalia Vääksyn kanava on nykyisin Suomen vilkkaimmin liikennöity sisävesikanava ja matkailijoiden suosima retkikohde. Viimeisen vuosikymmenen aikana myös vanha kes-


Mannerheimin Omena palaa Asikkalaan

MATTI ESKOLA

KALKKISTEN kylästä löytynyt

Nykyinen sulkukoppi rakennettiin 1970-luvun alussa. Taustalla kanavakasöörin talo (1868-).

”Sitten alkoi tapahtua. Rakennettiin Anian Impi ja Tallukka.”

Ennen tuttu, nykyisin kadonnut näkymä tukkilautat kanavassa. Marjatta Sepän arkisto.

kusta on herännyt uuteen eloon ja moni katsoo sitä nyt uusin silmin. Alueen ainutlaatuisuus ja omaleimaisuus ymmärretään ja sitä halutaan vaalia. Rakennuksia on kunnostettu ja yhä useammissa on jälleen yritystoimintaa. Palokunnan harjoituskohteeksi uumoiltu viimeinen vesimyllyvanhus pelastui jo 1980-luvulla paikallisen kotiseutuväen ja lahtelaisen myllärimestarin ansiosta. Kasvitieteilijä Norrlinin maista jäljelle jäänyt kaistale on kunnostettu puistoksi. Useat eri toimijat järjestävät kanavan ja Vanhan

Vääksyn alueella tapahtumia, jotka ovat lisänneet elävyyttä ja vetovoimaa. ”Vanhan Vääksyn muodonmuutosta on ollut upea seurata.” Myllyt, kanava, pienyrittäjyys ja huvilaasukkuus ovat Vääksyn vaalimisen arvoisia ominaispiirteitä, joiden juuret juontavat yli sadan vuoden taa. Samalla ne ovat edelleen varteenotettavia menestymisen edellytyksiä. Vapaa-ajan asukkaiden määrä on suuri, mikä edelleen vaikuttaa merkittävästi elinkeinoelämän mahdollisuuksiin tarjota palveluita ja työtä myös paikallisväestölle, kuten jo huvilahistorian kulta-aikoina. Museomyllyssä ei enää jauheta, mutta Vääksyn Mylly puoteineen on tämän päivän lähiruokabuumissa ehkä suositumpi kuin koskaan. Kanavamiljöö ja vanhan puutalokeskusta putiikkeineen ja kahviloineen tekee tämän päivän Vääksystä ainutlaatuisen. Asukkaiden ja matkaajien saatavilla ovat lisäksi liikekeskustan kaupalliset palvelut, monipuoliset harrastusmahdollisuudet, luonto ja upeat järvet molemmin puolin.

Mannerheimin Omena palaa Asikkalaan. Puusta otetut jaloversot on vartettu, ja yksi taimista tullaan istuttamaan Asikkalaan. Jo hävinneeksi luullun lajikkeen tulevaisuus on näin turvattu. Mannerheimin Omena löytyi yksityispihasta Kalkkisista viime syksynä. Sen löytymisessä suureksi avuksi olivat kotiseutuaktiivit, jotka johdattivat Luonnonvarakeskuksen, Luken paikallisomenoita kartoittavat tutkijat oikeaan osoitteeseen. Omistajien mukaan omenapuu on istutettu viimeistään 1940-luvun lopulla. Heidän kertomansa hedelmästä vastaa Puutarha-lehden vuosien 1921 ja 1931 kuvauksia Puutarha-lehdessä ilmestyi vuonna 1921 pieni uutisjuttu, jossa kerrotaan kuinka kenraali C. G. E. Mannerheimilta kysyttiin lupaa nimetä ”jättiläiskokoinen, keltainen kirkas omena” hänen nimikkolajikkeeksi. Mannerheim oli aiemmin samana vuonna käynyt kalastusmatkalla Asikkalassa ja mieltynyt maistamaansa omenaan. Jutussa mainitaan, että lajike on syntyään Asikkalan Salon kylästä ja että sen teki tunnetuksi Kalkkisten kanavanhoitaja Albert Tötterman, innokas hedelmäviljelyn kokeilija. Luken tutkijoilla onkin seuraavaksi ohjelmassa Ilmari Unhon Suomi-filmi Kanavan laidalla, joka on kuvattu Kalkkisten Kanavalla vuonna 1949. Toiveissa on nähdä vilahduksia kanavanvartijan hedelmätarhasta.

Lähteet: Vääksyn päivitetty kulttuuriympäristöohjelma (julkaistaan elokuussa). Sitaatit Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistyksen keräämistä tarinoista. Lue lisää: www.vanhavaaksy.fi ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

13


Kukkia Marskille Vuonna 1931 Asikkalan Lottien johtokunta sai tietää, että Lahdesta oli matkalla korkeaarvoinen seurue Sysmään, kenraali Waldenin maatilalle Rapalan kartanoon. Päävieraana oli marsalkka Mannerheim. Lotat valmistautuivat seurueen puolimatkan pysähdyksen Vääksyn kanavalla ja järjestivät vieraille runsaan kahvitarjoilun kanavakasööri Blässarin kodissa. Äitini Tyyne Eskola kuului Asikkalan lottien johtokuntaan, joten minut nimettiin kukkien ojentajaksi. Äiti oli sanonut, että silmiin täytyy katsoa ja niiata syvään. Tapahtumasta jäi 6-vuotiaan tytön mieleen Mannerheimin vahvan käden painallus päälaelle. Lyhyt vierailu päättyi ja seurueen matka jatkui Sysmään. Myöhemmin yksi lotista kysyi äidiltäni, mihin se Mirja oikein joutui, kun Mannerheim­kin oli kysellyt pellavatukkaisen pikkutytön perään. Lottia myös huvitti, kun koreasta kahvipöydästä arvovieraalle maistui vain yksi korppu. Tästä korpusta tuli useaan kertaan puhe ja naurunaihe.

Kulttuurisukujen kesäidylli esillä Danielson-Kalmarissa

I

hmisiä kiehtova idyllisyys ja luonnonkauneus ovat olleet Asikkalan seudulle ominaista. Tarvittiin vain hyvät liikenneyhteydet, niin ihmisiä alkoi virrata Vääksyn kanavan tuntumaan Vesijärven ja Päijänteen rannoille. Lahden kautta kulkeva Riihimäki–Pietari-rautatie valmistui 1870 ja seuraavana vuonna 1871 avautui Vääksyn kanava. Nämä seikat vaikuttivat suuresti siihen, että Asikkalasta kehittyi kesäasukkaiden myötä 1800-luvun lopulla kulttuurisukujen Asikkala. Helsingistä oli helppo tulla junalla Lahteen ja sieltä höyrylaivoilla Vääksyn kanavalle. Valtioneuvos ja professori Johan Richard Danielson-Kalmari (1853–1933) hankki vuonna 1892 Vääksyn kanavan läheisyydessä sijaitsevan uusrenessanssihuvilan, Suviniemen, kesänviettopaikaksi perheelleen ja vietti siellä kesänsä vuoteen 1932 asti. Asikkalan kunta osti Suviniemen Danielson-Kalmarin perikunnalta vuonna 1949 ja rakennus toimi mm. kouluna. Huvila entisöitiin ympärivuotiseen museo- ja

kulttuuritapahtumakäyttöön 1980-luvulla. Tuolloin rakennus palautettiin 1920-luvun asuunsa. Huvilassa on kaksi museohuonetta sisustettu ruokasaliksi ja työhuoneeksi, niissä on esillä perheelle kuulunutta esineistöä. Myös huvilaa ympäröivä puisto on kunnostettu. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna Danielson-Kalmarin -huvilalle on koottu kesänäyttely Kulttuurielämää Asikkalassa. Se vie näyttelyvieraan 1800- ja 1900-luvun vaihteeseen, Vääksyn huvilayhdyskunnan kesäisen seuraelämän näyttämölle. Vääksyyn liittyvät mm. Järnefeltien suuri kulttuurisuku taidemaalarista säveltäjään, kansalliskirjailija Juhani Aho, säveltäjä Jean Sibelius ja professorit Joel Napoleon Lang, Gustaf Komppa ja Johan Petter Norrlin. Hannu Aho

3 KULTUURIELÄMÄÄ ASIKKALASSA Näyttely avoinna 1.6.–27.8.2017 ke–pe klo 12–17, la–su klo 11–15, ma–ti suljettu Asikkalan 4H-yhdistyksen nuoret pitävät kesäkahviota iltapäiväkahvin aikaan.

Mirja Talvela (o.s. Eskola)

Tarinat kulttuuri­ ympäristön elävöittäjinä KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN kuuluvat olennaisesti paikalliset tarinat, joita Vääksyssä on kerätty Kulttuuriympäristöstä hyvinvointia ja liiketoimintaa-hankkeessa. Päijänne-Leaderin rahoittamaa hanketta toteuttavat vuosina 2016– 17 Helsingin yliopisto HY+, Lahden ammattikorkeakoulu ja Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys. Ks. FB/ Vääksyn tarinat

3 TARINAILTA Pe 16.6. klo 17 Toivo Kärki-lava Piknikin ja pienimuotoisten musiikkiesitysten siivittämän tarinaillan teemana on huvielämä ja kesäasukkaat.

14

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

Asikkala panostaa kulttuurin tallettamiseen ASIKKALAN kunnalla on hallussaan kokoelma kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja mielenkiintoisia valokuvia, omaa kuntaa koskevia asiakirjatietoja sekä haastatteluja ja muita äänitteitä. Näitä aineistoja on alkanut selvittää helmikuun alusta alkaen tutkija Päivi Repo. Projekti on määräaikainen, mutta toiveissa on, että selvitys- ja luettelointityötä voidaan jatkaa. Nyt tavoitteena on saada käsitys aineiston luonteesta ja määrästä. Jonkin verran kuvia ehditään luetteloida ja skannata kunnan palvelimelle jo tämän projektin aikana. Kuvat tulevat siis olemaan kuntalaisille iloksi ja hyödyksi jo tulevan kesän aikana. Ensimmäiset maistiaiset kunnan kuvien kokoelmasta saadaan Danielson-Kalmarin huvilan kesänäyttelyn yhteydessä. Toiveissa on myös, että Asikkalassa ahertavat paikalliset yhdistykset ottavat kuva-, arkisto- ja äänitallenneaineistojen selvityksen omakseen. Kaikki aineistot tulevat olemaan kuntalaisten käytössä.


Taffelipiano on pystypianon edeltäjä. Rakenteesta johtuen sen sointi on hieman kevyempi.

Taffelipianon

matka Pietarista Vääksyyn Danielsson-Kalmarin museossa sijaitsevan taffelipianon tarina liittyy likeisesti Järnefeltin sukuun, kirjoittaa Eeva Somerto.

D

anielsson-Kalmarin huvilan taffelipiano on tehty Pietarissa Kelbererin instrumenttitehtaassa. Sieltä oli kotoisin myös Clodt von Jürgensburgin perhe, jonka tytär Elisabeth meni naimisiin suomalaisen Alexander Järnefeltin kanssa vuonna 1857. Heille syntyivät lapset Kasper, Arvid, Eero, Ellida, Ellen, Armas ja Aino. Heistä tunnetuimmat ovat Eero ja Armas sekä ja Aino, joka meni naimisiin Jean Sibeliuksen kanssa. Perhe muutti pysyvästi Suomeen, joten mahdollista on, että huvilan taffelipiano olisi kulkeutunut Clodtin perheeltä Elisabethin mukana Suomeen. Kesät Järnefeltin perhe vietti maaseudulla: vuosina 1880– 1884 lomapaikkana oli Rantalan talo Danielsson-Kalmarin naapurissa.

Piano Räikkösten kesäkotiin Vanhempani hankkivat kesäpaikan Päijänteen rannalta 1930-luvun alussa. Äitini Kaisa Räikkönen (1904–1996) oli hammaslääkäri ja piti kesäisin vastaanottoa Vääksyssä, rakennuksessa, jossa nykyään toimii ranskalainen kahvila. Hän oli myös ammattitaitoinen pianisti. Helsingin kodissa meillä oli flyygeli, mutta kesäkodissamme Kalliopirtissä meillä ei ollut mitään instrumenttia. Isäni Sulo Räikkönen työskenteli puolestaan Oopperassa vuosina 1926–1955, oopperalaulajana ja sittemmin Oopperan johtajana. Ylikapellimestarina toimi Armas Järnefelt. Todennäköisesti isä oli tiedustellut Oopperassa olisiko kenelläkään myytävänä instrumenttia äitini käyttöön. Armaksen äiti Elisabeth oli kuollut vuonna 1929. On mahdollista, että hänen jäämistössään oli ollut vielä perillisten hallussa instrumentti, joka sopi Kalliopirttiin liittyvän ongelman ratkaisuksi. Tähän viittaa myös Kalliopirtin vieraskirja, johon Armas ja Eero Järnefelt ovat merkinneet nimensä 30. 09. 1933.

Helatorstaina 1946 kesähuvilamme sai rutikuivalle pärekatolleen kipinän ja hirsitalo tuhoutui täysin. Muistan kuinka isä komensi, että ensimmäiseksi on pelastettava taffelipiano. Ja se pelastettiin! Seuraavana kesänä rakennettiin uusi Kalliopirtti ja sen kesähuvilan suojissa taffeli oli kesään 2016 asti. Uusi koti museosta Mikään instrumentti ei kestä lämpötilan vaihteluita eikä kosteutta, joten luovutimme iäkkään instrumentin Asikkalan kunnalle elokuussa 2016. Piano sijoitettiin Danielson-Kalmarin museoon. Kyllä meiltä vierähti haikeuden kyynel katsellessamme taffelipianon lähtöä pirtistämme. Taffelipiano sai arvoisensa uuden kodin, vieläpä lähellä sitä paikkaa, missä Järnefeltit olivat kesiään viettäneet. Isäni sanoi usein meille lapsille kun halusimme soittaa taffelia: ”Muistakaa kohdella sitä hyvin, se on saatu Armas Järnefeltiltä”. Eeva Somerto (o.s. Räikkönen) ja lapset ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

15


Kartano kertoo Suomen tarinaa Suomi 100 -juhlavuonna on vaikea löytää osuvampaa retkikohdetta kuin Urajärven kartano, sillä kartanomuseossa maamme kehityksen koko kaari Ruotsin suurvalta-ajalta Venäjän vallan kautta itsenäiseksi Suomen valtioksi piirtyy eteen elävästi.

16

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

U

rajärven kartano perustettiin 1600-luvun puolivälissä, kuningatar Kristiinan hallitessa vahvaksi noussutta Ruotsin suurvaltaa. Kartanon aatelissuvun miehet palvelivat Ruotsin armeijaa ja muutamat heistä taistelivat sen riveissä Suomen sodassa 1808–1809, minkä jälkeen Suomi liitettiin Venäjään. Tämän maamme historian taitekohdan muistoksi kartanon aatelissuvun viimeiset edustajat, sisarukset Hugo ja Lilly von Heideman, muodostivat kartanon sivurakennukseen kotimuseon, Vuosisataissalin, johon he kokosivat Suomen sotaan liittyvää esineistöä. Hugo von Heideman osallistui vuosisadan vaihteessa kaksille viimeisille säätyvaltiopäiville ja kannatti vahvasti Suomen irtautumista Venäjästä – kuten myös sisaren-

sa Lilly. Sisarusten poliittinen kanta näkyi monin tavoin myös heidän kotonaan. Niinpä kartanon salissa on esillä mm. Eugen Schaumannin, kenraalikuvernööri Bobrikovin ampujan, rintakuva sekä jäljennös Eetu Iston kuuluisasta teoksesta Hyökkäys, jossa Venäjän kotka yrittää ryöstää Suomi-neidolta Suomen lain. Kartanomuseossa voi myös aistia kansalaistuntoa kohottaneen ja itsenäisyysaatetta siivittäneen suomalaisen kulttuurin nousun 1900-luvun alussa: Hugon huoneen takka on maailmankuulun arkkitehtikolmikon Gesellius-Lindgren-Saarinen suunnittelema. Salia puolestaan hallitsee maailmaa valloittaneen laulajattaren Aino Acktén muotokuva. Myös säveltäjä Jean Sibeliuksen muotokuvia on esillä. Kartanon astiakaapeista taas löytyy Arabian ja suomalaisten lasitehtaiden silloista tuotantoa.


Kartanon huoneissa voi eläytyä 1910-luvun tunnelmiin.

Muistojen historiaa VÄÄKSYLÄISKIRJAILIJA Petri Tam-

minen on kirjoittanut itsenäisyyden juhlavuoden merkkiteoksen. Teoksessa Suomen historia käydään läpi kronologisesti etenevinä yksittäisinä muistoina. Muistot ovat yksityisiä, mutta yleisiä. Lyhyet, lakonisesti kerrotut muistot avaavat ikkunoita kokonaisiin ajanjaksoihin ja elämänvaiheisiin. Mikrohistorian palaset limittyvät ja lomittuvat ja muodostavat moniäänisen kuvan 100-vuotiaan maamme vaiheista ja suomalaisuudesta. Teos alkaa vuodesta 1917, jolloin venäläisen upseerin kirjettä odottavan Aino Koskisen sydänsuruja lievittää vain rintojen painelu lämpimällä silitysraudalla. Tuoreimpiin kuuluvassa muistossa taas syyrialaiset ja irakilaiset pelaavat kentällä jalkapalloa. Itsenäistymisen ja pakolaiskriisin väliin mahtuu niin sotaa, Armi Kuuselaa,

Kekkosta kuin maaltamuuttoa. Keskiolut vapautuu, Mieto häviää ja Suomi siirtyy euroon. Kirjailija on kerännyt teostaan varten yli 500 muistoa, joista vain osa on päässyt kirjaan asti. Esimerkiksi Tuntematon sotilas esiintyy useammassakin muistossa Teos sopii monentahtisille lukijoille: yksi voi halutessaan hotkaista koko Suomen historian illassa, toinen nautiskelee Tammisen täydellisiä lauseita muiston kerrallaan ja kolmas lukee kirjan kolme kertaa peräkkäin löytäen aina uutta. Tragikomiikan mestarin käsittelyssä alkuun naurettava alkaakin toisella tai kolmannella kerTamminen: taa melkein itkettää. Petri Suomen historia, Tanja Kairimo

Otava 2017. 157 s.

Navettagallerian kesä 3KS. TAPAHTU­MA­ KALENTERI s. 6–7

Suomen juhlavuosi huomioidaan kartanomuseossa tänä vuonna niin opastuksissa kuin tapahtumissa. Perusopastuksen lisäksi museo tarjoaa ryhmävierailijoille räätälöityjä teemaopastuksia ja panostaa erityisesti koululaisryhmiin. Elo–syyskuussa järjestetään joitakin viime vuonna suuren suosion saavuttaneita kummituskierroksia. Lapsille on luvassa oma kartanopäivä kesäkuussa ja varttuneemmalle herrasväelle juhla elokuussa. Kartanon tapahtumakausi ulottuu syyskuuhun asti, jolloin vuorossa ovat suomenhevospäivä ja Lilly von Heidemanin muistojuhla. Kartanon viimeinen aatelinen omistaja, Lilly-neiti, kuoli syyskuun lopussa 1917, vain pari kuukautta ennen toiveensa toteutumista – Suomen julistautumista itsenäiseksi. Lisätiedot: www.urajarvenkartano.fi

Nahilankulman navettagalleriassa Urajärvellä juhlitaan tänä kesänä Suomea kolmella peräkkäisellä näyttelyllä.

N

äyttelysarjan aloittaa gallerian isännän Jussi Saarijärven suomenhevosaiheinen näyttely Työn sankarit. Saarijärvi kuvaa akvarellitöissään suomenhevosen arkista aherrusta entisajan töissä vuoden kiertoa seuraten. Näyttelyssä ja gallerian pihapiirissä pääsee tutustumaan myös työhevosten varusteisiin, perinteiseen ajokalustoon ja hevosvetoisiin työkoneisiin kieseistä haravakoneeseeseen – unohtamatta taiteilijan eläviä malleja, talon omia suomenhevosia. Näyttely on Navettagallerian kun­ nianosoitus omalle hevosrodullemme, joka juhlii tänä vuonna omaa merkkivuottaan: 110 vuotta kantakirjan perustamisesta. Heinäkuussa avautuvaan näyttelyyn on koottu toisaalta perinteisiä suomalaisten naisten käsitöitä, toisaalta se esittelee Rose Savovaaran modernia tekstiilitaidetta. Kesän viimeisessä näyttelyssä kurkis-

Jussi Saarijärvi: Tukinajo

tetaan nuorten suomalaisten kuvantekijöiden maailmaan. Näyttelyssä nähdään lahjakkaiden lahtelaisten taiteilijanalkujen Anna ja Venla Hannolan ja Rosanna Viitalan töitä, jotka hyödyntävät monipuolisesti eri tekniikoita ja symboleja sekä ihmisen alitajuntaa ja mielikuvitusta inspiraation 3KS. pohjattomana lähteenä. TAPAHTU­MA­ Lisätiedot: www.kaukokallio.kotisivukone.fi

KALENTERI s. 6–7

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

17


Esitykset Urajärven kartanolla:

la 1.7. klo 17 – su 2.7. klo 13 ja 17 – to 6.7. klo 17 la 8.7. klo 13 ja 17 – su 9.7. klo 17 – to 13.7. klo 17 la 15.7. klo 17 – su 16.7. klo 13 ja 17 – ti 18.7. klo 17 to 20.7. klo 17 – la 22.7. klo 17 ja 21.

Urajärven Kartanokahvila

AVOINNA

Kesäkaudella 1.6.–31.8. Ti-su klo 11–17 Touko- ja syyskuussa La-su klo 11–17 Ryhmille sop. mukaan

TIEDUSTELUT JA RYHMÄVARAUKSET

Puh. 044 239 9759 Kartanontie, 17150 Urajärvi www.urajarvenkartano.fi

KAHVILA (A-oikeudet)

Puh. 044 977 4487 www.kahvilahugojalilly.fi Marko Latvanen, yrittäjä Puh. 0400 777 717 Kaksi varaussaunaa!

URAJÄRVEN KARTANO

Vääksy 313

Heinola

Kartanontie

Urajärven Kartano

4 8km 363

Ja sitten saunaan • • • •

Lahti

Kartanon alueella kaksi varaussaunaa Pikkusauna jatkuvalämmitteinen, n 4-6 hlöä nopeasti valmis Rantasauna isollekin porukalle, kertalämmitteinen, iso terassi ja laituri Varaukset: kahvila@phnet.fi tai 0400-777 717

VIERUMÄKI


Tuohimestari ja hänen tupansa Jotkut meistä ovat taitavia kädentaitajia. Joillakin on käsillä tekeminen jalostunut taiteeksi asti.

E

rkki Pekkarisen tuohiteoksissa vanhat työtavat yhdistyvät tuoreisiin ideoihin ja taideilmaisuun. Pekkarinen on virtuoosimainen tuohenpunoja, joka on tuotannossaan keskittynyt testaamaan perinteisen tuohitekniikan rajoja ja mahdollisuuksia. Hän on taivutellut tuohesta sekä maailman suurimmat (2,7 metriä) että maailman pienimmät (3,8 millimetriä) tuohivirsut. Guinnessin Suureen ennätysten kirjaan punojan jättivirsut pääsivät vuonna 1998. Tuohi-Pekkarinen tunnetaan myös kokotuohisesta ”metsäkansan juhlapuvustaan”, joka nousi Meilahden taidemuseon ITEnäyttelyn tunnuskuvaksi vuonna 2001. Samaisessa puvussa Pekkarinen on esittänyt tuohi-performanssiaan useissa näyttelyiden avajaisissa; jalassaan virsut, päässään tuohistetson ja kädessään tuohinen salkku. Pekkarinen on koonnut taidonnäytteistään kotinsa yhteyteen Tuohimestarin tupa -nimisen tuohimuseon. Tuohimuseossa on näytteillä noin 450 tuohityötä, joukossa mittasuhteiltaan ennätysmäiset virsut sekä yli puolentoista kuutiometrin vetoinen kontti. Pihamaalla kävijöitä vastaanottaa valtaisa tukiraudoituksen päälle punottu tuohiukko. Tuohiveneenkin hän olisi tehnyt, jos järvi olisi lähempänä! Pekkarinen ei halua luopua teoksistaan, eikä tee niitä juurikaan myyntiin. Tuohiosaamistaan hän kuitenkin olisi valmis jakamaan nuoremmalle sukupolvelle, mutta koska kiinnostus on ollut vähäistä, hän uskoo perinteisen tuohityön taidon olevan nopeasti katoavaa kansanperinnettä. Vaikka Erkki teoksillaan asettuukin suomalaisen tuohikulttuurin jatkajaksi, hän tekee punontansa omista ideoistaan ja omien mallien mukaan, ei toisten ohjeita noudattaen. Tuohimestarin lapsuudenkodissa isä teki päretöitä, mutta tuohenpunontataidon hän joutui opettelemaan poikasena ihan itse. Hän aloitti kymmenvuotiaana tekemällä

virsut ja jatkoi sitten punontaharrastustaan nuoruutensa savottakämpillä. Siellä oli materiaalia runsaasti saatavilla ja iltaisin tilaisuus punoa, kun kortinpeluu ei ajanvietteenä kiinnostanut. Mestari ei tarkkaan tiedä, paljonko tuohitöitä hänen käsistään on syntynyt, mutta paljon hän on niitä tehnyt. Tuohimuseossa nähtävillä olevat teokset ovat pääosin eläkkeellä punottuja. Tuohimestarin tuvassa syntyy edelleen uusia esineitä, vaikka välillä on vaikeuksia saada tuohta. Pekkarinen on joutunut keväisin laittamaan kauppoihin tuohenostoilmoituksia saadakseen raaka-ainetta ideoittensa toteuttamiseen. Kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoleenväliin on paras aika tuohen irrottamiseen. Erkki on kiitollinen jokaisesta tuohesta, joka hänelle työstettäväksi tuodaan. Vaatimattomuus huokuu tämän taiteilijan olemuksesta. Rakkaus luontoon ja eläimiin ei jää huomaamatta. Uteliaat oravat tervehtivät tulijaa. Eläinkunnan edustajille on tehty erikokoisia mökkejä ja pönttöjä. Museossa on tuohinen vaivaisukko, johon voi roposen laittaa. Lahja ei mene Erkille, vaan hänen hyville ystävilleen, linnuille ja oraville. Teksti Merja PalokangasViitanen Kuva Risto Jokiaho

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

19


Suomen Kalastusmuseon näyttely vuosilta 1919–1920.

Maan suurin kalastusmuseo Vääksyssä

Olipa kerran Suomen Kalastusmuseo Varhaisimmat tiedot Suomen Kalastusmuseosta ulottuvat 1880-luvulle, jolloin se toimi kalastustentarkastajan kanslian yhteydessä Helsingissä.

V

uoden 1918 sodassa kalastusmuseon tilat jouduttiin yllättäen luovuttamaan saksalaisille sotilaille. Saksan Itämeren divisioonan komentaja Rüdiger von der Goltz oli karkottanut punakaartit Helsingistä ja majoitti osastonsa kalastuksentarkastajan viraston ja kalastusmuseon tiloihin. Museon toiminta ei tämän jälkeen enää elpynyt pysyvästi, sen esineistö ajautui eri tahoille ja lopullisesti museon toiminta haudattiin 1920-luvun alussa kalastushallinnon muutoksissa. Valtakunnallisen museon lakkauttamisen jälkeen maahamme syntyi useita paikallisia kalastusmuseoita, mutta keskusmuseon tarve on säilynyt ja jopa korostunut. Niinpä 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien on yri20

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

SUOMEN vapaa-ajankalastusmu-

tetty useaan otteeseen saada aikaan valtakunnallista kalastusmuseota, joka ammatillisesti johdettuna huolehtisi kalastuskulttuurin tallennuksesta ja esittelystä sekä vastaisi Suomen Kalastusmuseon jäämistöstä. Vuonna 1978 perustettiin Suomen kalastusmuseoyhdistys ry, jonka työn tuloksena vanhat kokoelmat on saatu vihdoin uudelleen kokoon ja onnistuttu keräämään myös uutta aineistoa. Esineet on varastoitu Riihimäelle, jossa ne odottavat Suomen Kalastusmuseon uutta tulemista. Vuosikymmenien työn tuloksena valtiovalta on näyttänyt vihreää valoa uudelle Suomen Kalastusmuseolle. Se olisi mahdollista toteuttaa Riihimäellä sijaitsevan Suomen Metsästysmuseon yhteyteen, jolloin ne muodostaisivat Suomen Eräkeskuksen. Kalastusmuseon koko olisi 1 100 neliötä ja kustannusarvio kolme miljoonaa euroa. Hankkeen toteutumisen tiellä on vielä monta estettä, joista vähäisimpänä ei ole rahoitus. ”Toivossa on hyvä elää,” sanoi lapamatokin, jolla myös on osuutensa maamme kalastuksen historiassa.

Juha Keto

seo sijaitsee Vääksyn Päijännetalossa ja se avautui yleisölle vuonna 2001. Se on tällä hetkellä suurin maamme kalastusmuseoista. Museo esittelee erityisesti vapaja viehekalastuksen kehitystä, mutta myös elinkeinokalastuksen historiaa vapaa-ajankalastuksen taustalla. Perusnäyttely kertoo kalavesistä ja niiden hoidosta, vanhasta pyyntikulttuurista, viehekalastuksen esihistoriasta ja vapapyynnin eri menetelmien sekä onkilaitteiden, pilkkien, perhojen ja uistinten kehityksestä. Näyttely etenee teemallisesti kohti päijät-hämäläisen uistimen suurta menestystarinaa, jonka luojia ovat mm. Rapala, Finlandia Uistin ja LGH. Näiden lisäksi kesän 2017 Suomi 100-näyttelyssä on esillä 50 vuotta täyttävä Kuusamon Uistin. Museoon kannattaa tutustua 3KS. muutenkin, sillä siellä TAPAHTU­MA­ on monia yllätykselliKALENTERI siä elementtejä. s. 6–7


Ensio Rapala kokeilee kalaonneaan Kalkkistenkoskella.

nia ja vähäisessä määrin myös villejä poikasia. Niin luontainen kutu kuin mäti-istutuksetkin menevät lähes hukkaan, koska kuoriutuville poikasille ei ole sopivia elinympäristöjä.

KALKKISTENKOSKEN taimentuotanto nousuun

Kalkkistenkosken kunnostus taimenen lisään­tymis­alueeksi alkanee ensi vuonna. Toteutuuko vihdoin Ensio Rapalan esitys Taimenparatiisista?

K

alkkistenkoski on Suomen suurimpia vielä vapaana virtaavia koskia. Se oli aikoinaan Päijänteen ja Kymijoen yläosan alueen järvitaimenen tärkein lisääntymisalue. Sata vuotta sitten Päijänteen taimensaalis oli jopa 50 tonnia vuodessa. Elinympäristön muutosten ja kalastuksen tehostumisen vuoksi taimenen luonnontuotanto on alueella hiipunut. Vil-

lin taimenen saalis on nyt noin sata kiloa vuodessa, eikä elpymistä ole toistaiseksi tapahtunut. Päijänteen alueen luontaisesti lisääntyvät järvitaimenkannat ovat kauttaaltaan uhanalaisia. Kalkkistenkoskessa elänyt Päijänteestä kudulle laskeutuva taimenkanta on alkuperäismuodossaan hävinnyt. Nykyisin kosken vaelluspoikastuotanto on pientä ja pääosin istutusten varassa. Koskessa tavataan kutevia emotaime-

Kalastusmuseosäätiö hanketta vetämään Vääksyn Kalastusmuseosäätiön kunniapuheenjohtaja Ensio Rapala oli vuosikausia huolissaan taimenen alennustilasta ja esitti, että Kalkkistenkoskesta pitäisi tehdä Taimenparatiisi. Vuonna 2015 museosäätiö lähti etsimään keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Kalastusbiologi Joonas Rajala aloitti Kalkkistenkosken kalataloudellisen kunnostuksen suunnittelun Päijänne-Leaderin ja museosäätiön varoin viime kesänä. Keskeisenä tavoitteena oli yhteistyöverkoston luominen vesi- ja maa-alueiden omistajien sekä kalastusoikeuden haltijoiden kanssa, kalataloudellisen kunnostuksen toteutuksen rahoituspohjan varmistaminen sekä vesioikeudellisen luvan laatiminen ja hakeminen kunnostustoimenpiteille. Lupahakemus on nyt aluehallintoviraston käsittelyssä, mikä kestää vähintään vuoden. Kunnostustyöt voidaan siten aloittaa aikaisintaan vuonna 2018. Jos lupa saadaan, toimii kunnostuksen toimenpideluvan haltijana ja rahoituksen kokoajana Suomen Vapaa-ajankalastusmuseosäätiö, joka toiminnallaan tulee mahdollistamaan järvitaimenen luonnonkierron lisääntymisen Päijänteen suurimmalla koskialueella. Kiitos tämän hankkeen onnistumisesta kuuluu myös vesialueen omistajille sekä erityisesti Särkijärven osakaskunnan edustajalle Jorma Laurilalle ja Kalkkisten kalastusklubi ry:n edustajalle Juhani Suomelalle, jotka edistyksellisellä katsantokannallaan ovat auttaneet Kalkkistenkosken taimentutkimusta ja kunnostusasian eteenpäin vientiä koko 2000-luvun. Kalkkistenkosken kunnostuksesta ei tule hyötymään pelkästään koskialue, vaan koko eteläinen Päijänne ja sen asukkaat sekä alueellinen vetovoima ja julkisuuskuva. Juha Keto

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

21


TEEMU LAKKA

ANKERIASARKKU

turvaa ankeriaiden kutuvaelluksen Kolme vuotta sitten rakennettu Vääksynjoen ankeriasarkku on pioneerityötä uhanalaisen vaelluskalakannan turvaamiseksi.

S

uurista vesistöistämme ankeriasta lienee noussut runsaimmin Kymi- ja Kokemäenjokiin. Vesijärvi on ollut luontaisesti merkittävä ankeriasjärvi, koska Vääksynjoesta on kalastettu ankeriaita jo 1500-luvulla. Mereen laskevien jokien patoamisen myötä ankeriaiden luontainen nousu järviimme on lähes kokonaan estynyt, mutta istutettuna sitä on nykyisin useissa vesistöissä. Nykyisin melkein kaikki Suomen 22

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

sisävesien ankeriaista ovat istutuksista peräisin. Myös Vesijärveen on istutettu runsaasti ankeriasta. Istutukset ovat olleet säännöllisiä vuodesta 2006 ja vuosittaiset määrät ovat olleet 8 000–27 500 kappaletta. Ankeriaista 95 prosenttia pyydetään lasiankeriaina. Näistä suurin osa menee viljelylaitoksiin jatkokasvatukseen ja osa päätyy edelleen istukkaiksi. Suomen lajien uhanalaisuus 2010 -mietinnössä ankerias luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi. Arkku pelastaa ankeriaat voimaloiden turbiineilta Vääksynjoen ankeriasarkku on merkittävä edistysaskel Suomen ankeriaskannan suojelussa ja ylipäätään ainoita vaelluskalojen alasvaellusta turvaavia järjestelyitä maassamme. Arkku mahdollistaa ankeriaan istutukset ja pyynnin Vesijärvessä myös tulevaisuudessa.

Arkun rakensi Vesijärven kalastusalue Vääksynjoen patoon vuonna 2014. Arkulla pyydetään Vesijärvestä mereen pyrkiviä ankeriaita. Patoluukusta laskeutuvat ankeriaat ohjautuvat virtauksen mukana teräskouruun, josta ne päätyvät yhdysputkea pitkin puuarkkuun. Pyydystä käytetään pääasiassa kevät- ja syysvirtaamien aikaan. Pyyntikauden ulkopuolella välpän takaseinä käännetään nurin ja arkun alavirran puoleinen päätyseinä nostetaan pois paikoiltaan, jolloin arkku ei pyydä kaloja, eikä kerää roskia. Vääksynjoen ankeriasarkulla on pyydystetty vuosina 2014–2016 yhteensä 830 kutuvaellukselle lähtenyttä ankeriasta. Keskikoko on pysynyt lähes samana: pituus on 92,6 senttiä ja paino 1 469 grammaa. Ankeriaat viedään Kymijoen suulle, Ahvenkoskelle autokyydillä. Näin estetään ankeriaiden silpoutuminen vesivoimaloiden turbiineissa.


Vapareille virallinen vaikutuskanava Vääksynjoen kalanviljely­laitos VÄÄKSYNJOEN myllypadolla, nykyisen vesimyllymuseon vieressä sijaitsee vuoden 1937 lopulla toimintansa aloittanut kalanviljelylaitos (kalahautomo). Vuosien kuluessa kosteissa olosuhteissa pahasti rapistunut rakennus on viime syksyn ja alkutalven aikana peruskorjattu. Uusittu kalahautomo mahdollistaa paitsi toiminnan jatkamisen, myös kalankasvatustoiminnan kehittämisen ja laajentamisen. Kalahautomo tuottaa mm. uhanalaisen järvisiian (Majutveden järvisiian) sekä Päijänteen ja lähialueiden vesistöalueiden hauenpoikasia. Kiinteistön omistaa Itä-Hämeen Maanviljelysseuran Säätiö ja toiminnasta vastaa ProAgria Etelä-Suomen yhteydessä toimiva Hämeen Kalatalouskeskus.

Merkinnöillä tietoa vaelluksesta Pyynnin yhteydessä ankeriaat merkitään, jolloin saadaan tietoa niiden vaelluksesta. Merkkipalautuksia on tullut vuoden 2016 loppuun mennessä 36 kappaletta. Palautuksista 25 tuli Suomenlahden rannikolta Ahvenkoskelta itään, Pyhtään, Loviisan, Kotkan ja Haminan seuduilta, viisi on saatu Viron rannikolta, yksi Skånesta Ruotsin rannikolta, neljä Saksasta Lyypekin edustalta ja Fehmarnin niemen itä-eteläpuolelta. Kaukaisin palautus tuli MarstalRistinge välisestä salmesta Tanskassa. Suorinta reittiä matka etäisimpään kohteeseen on noin 1 300 km ja tämä matka tehty kolmessa kuukaudessa viime vuonna eli noin 15 km vuorokaudessa. Ankeriaan siirtoprojektista vastaa luonnonvarakeskus ja siirtoprojektia jatketaan vuonna 2017, kun vedet lämpiävät ja ankeriaat aktivoituvat. Matti Kotakorpi

Asikkalan Vapaa-ajanasukkaat, Vaparit, ovat perustamassa omaa yhdistystä. Tavoitteena on saada enemmän vaikutusvaltaa vapaa-ajanasumista koskevaan päätöksentekoon Asikkalassa.

U

uden Asikkalan Vapaa-ajanasukkaat ry:n keskeisiä tavoitteita on tuoda vapaa-ajanasukkaiden näkemykset kunnallisten ja maakunnallisten päättäjien tietoisuuteen sekä vaikuttaa aktiivisesti mökkiläisille tärkeiden muutosten aikaansaamiseksi. ”Yhdistys edustaa Asikkalassa joukkoa, jonka lukumäärä ylittää kunnan vakinaisen asujamiston määrän. Uskomme, että järjestäytymällä saamme äänemme paremmin kuuluviin ja kantaa ottamisen olevan vaikuttavampaa kuin yksittäisten tahojen mielipiteet”, kertoo Vapareiden puheenjohtaja Pirjo Salakka. Asikkalassa on lähes 4 000 vapaa-ajanasumukseksi laskettavaa kiinteistöä, joten epävirallisesti laskettuna kunnassa on yli 16 000 vapaaajanasukasta. Päijät-Hämeessä mökkien käyttöaste on maan suurinta, 96 vuorokautta vuodessa. Vaikuttamisen lisäksi yhdistys jatkaa Vapareiden tapahtumatoimintaa kuten Kesäfoorumin ja Kanavan laidalla -tapahtuman järjestämistä. ”Meillä on paljon esimerkkejä muiden vapaa-ajanasukkaiden yhdistysten aikaansaamista esimerkiksi turvallisuuteen ja viihtyvyyteen liittyvistä parannuksista. Vapaa-ajanasukkaiden yhdessä vakinaisten asukkaiden kanssa järjestämät tempaukset nostavat perinteistä suomalaista kylähenkeä, jolla on suora vaikutus oman mökkialueen mielikuvaan ja houkuttelevuuteen”, Pirjo Salakka korostaa. Joukkovoima käyttöön Perustettava yhdistys tulee kuulumaan jäsenenä Vapaa-ajan asukkaiden liittoon ja sitä kautta Suomen Omakotiliittoon. Omakotiliitto on ollut aktiivinen energiatodistus- ja jätevesiasetuskysymyksissä sekä vapaaajan asunnon muuttamisessa vakituiseksi asunnoksi. Vapaa-ajan asukkaiden liitto pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan mm. yksityisteiden ylläpitoon, tietoverkkojen saatavuuteen sekä vapaa-ajan asukkaiden terveydenhuollon turvaamiseen. Uudelleen keskusteluun on noussut myös kaksoiskuntalaisuuden kehittäminen. ”Omassa yhdistyksessämme toimimme oman alueemme, eteläisen Päijänteen kuntien vapaa-ajan asumisen parhaaksi, mutta on todella tärkeää olla mukana vaikuttamassa myös liittotasolla vapaa-ajan asumisen yleisiin edellytyksiin. Meidän mökkiläisten pitää olla aidosti kiinnostuneita toimista, joilla valtiovalta vaikuttaa vapaa-ajanasumiseen. Puolessa miljoonassa vapaa-ajanasunnon omistajassa on joukkovoimaa ja se pitää ottaa täysimääräiseen käyttöön”, muistuttaa Salakka. Asikkalan Vapaa-ajanasukkaat ry:n jäsenille on jatkossa tarjolla monia arkista asumista helpottavia palveluita, kuten maksutonta laki-, rakennus-, energia-, ja pihaneuvontaa, 3KESÄ­ pientalon huoltokirja, Omakotilehti sekä jäsenetuja FOORUMI alueen yrityksiin. Lisätiedot: pirjo.salakka@gmail.com

ks. s. 8

www.vaal.fi., www.omakotiliitto.fi/ ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

23


LINKKEJÄ TUOTOKSIIN: Tapahtumakalenteri: • www.visitpaijanne.fi/tapahtumat Eteläisen Päijänteen Helmiä esite: • www.visitpaijanne.fi/esitteet Sähköinen matkailukartta: • www.visitpaijanne.fi/kartta Visitpaijanne blogi: • www.visitpaijanne.fi/blogi FB-sivu: www.fb.com/visitpaijanne

Potkua pohjoisen Päijät-Hämeen matkailuun Reitit menestykseen -hankkeen tavoitteena on edistää pohjoisen PäijätHämeen matkailua.

R

eitit Menestykseen on Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry:n hallinnoima Leader-rahoitteinen matkailuhanke. Sen toimintaalueena ovat Sysmän, Hartolan, Heinolan, Asikkalan, Padasjoen, Heinolan ja Hartolan kunnat. Hanke on tuottanut mm. uusitun Eteläisen Päijänteen Helmiä -esitteen ja alueen sähköisen matkailukartan. Alueen retkeilyreittejä on kartoitettu ja tarvittaessa luo24

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

VESA TOIVANEN

pyritään edistämään yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä matkailutuotteiden kehittämisessä.

kiteltu Suomen Ladun vaativuusluokittelun mukaan. Vuoden 2016 lopulla tehtiin kunnostussuunnitelma Sysmän Kammiovuoren retkeilyreitille. Tänä vuonna vastaavat suunnitelmat tehdään Aurinko-Ilves ja Päijänne-Ilves -reiteille sekä Hartolan keskustan tuntumassa kulkeville reiteille. Hanke on järjestänyt koulutusta ja tapaamisia matkailualan toimijoille. Koulutus keskittyi sosiaalisen median hyödyntämiseen matkailumarkkinoinnissa. Hanke oli mukana MP2016- ja Matka 2016 messuilla, joilla esiteltiin alueen matkailumahdollisuuksia. Tänä vuonna lisää koulutusta on tarjolla teemoina matkailupalvelujen kehittäminen, hinnoittelu ja myyntikanavat. Lisäksi

Visitpaijanne.fi kerää tiedot yhteen Visitpaijanne.fi -sivusto kokoaa yhteen Etelä-Päijänteen matkailutietoa. Reitit menestykseen -hankkeen myötä myös Hartolan ja Heinolan matkailuyrittäjät pääsivät mukaan sivsutolle. Visitpaijanne.fi -sivuston sisältöä, käytettävyyttä ja visuaalisuutta on myös kehitetty. Sivuilta löytyy alueen majoitus- ja ohjelmapalveluyritykset, sähköinen matkailukartta, yhteinen tapahtumakalenteri ja alueen kohteita esittelevä blogi. Kesäksi sivustolle avataan oma osio vuokrattaville saunoille. Käytössä on myös Facebook-sivu. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa muun muassa reittien kehittämisessä ja koulutusten järjestämisessä. Yhteistyötä matkailun edistämiseksi tehdään myös alueen kuntien, Lahti Regionin, Metsähallituksen ja Visit Finlandin kanssa. Reitit Menestykseen -hanke kestää vuoden 2017 loppuun. Luvassa on mm. Eteläisen Päijänteen Helmiä -esitteen englanninkielinen versio, matkailuyhteistyön edistämistä, retkeilyreittien kunnostamissuunnitelmia, koulutuksia ja verkostoitumistilaisuuksia sekä benchmarking-henkinen kotimaan opintomatka. Johannes Sipponen

Lisätiedot: Projektipäällikkö Johannes Sipponen, 040 779 9818, johannes.sipponen@visitpaijanne.fi


Kanava-alueen kehittäminen alkaa

V

Käteis- ja kassapalvelut ovat avoinna arkisin kaikissa konttoreissamme klo 10.00-13.00. Asiantuntijamme palvelevat ajanvarauksella arkisin klo 10.00-16.30. Tarjoamme huhtikuun alusta alkaen konttorista riippuen myös aamuja ilta-aikoja klo 8.00-19.00.

ME

IJE

RI

TIE

ääksyn kanava-alueen kehittämisessä on tavoitteena monikäyttöisyyden ja toiminnallisuuden lisääminen. Suunnitelmissa on muun muassa katettu esiintymislava ja katsomo, mikä palvelisi eri tapahtumajärjestäjiä. Alueen erityispiirteet sekä arvokkaat kulttuurikohteet antavat suunnittelulle lähtökohdat. Kehittämiskohteena olevaa aluetta rajaavat Kanavatie, Vääksynjoki ja Meijeritie, ja siihen kuuluvat mm. Toivo Kärki -lava ja vanhan varikon alue. Pohjoisessa alue ulottuu luonnonsuojelualueeseen saakka. Kanava-alue on sekä kuntalaisille että vierailijoille tärkeä kiinnekohta. Sen kehittämisen odotetaan edistävän matkailua, lisäävän kunnan vetovoimaisuutPÄIJÄNNETALO ta sekä parantavan kuntakuvaa. I OK Asikkalan kunta on saanut aluNJ KA Y S NA ÄK eelle maaseudun kehittämisraVA VÄ TI E hastosta hankeavustusta vuodelle 2017. Kanava-alueen kehittäminen on osa Vääksyn maankäytön kokonais- Kehittämiskohteena oleva rajautuu lännessä suunnittelua, joka alkoi vuonna 2014. alue Meijeritiehen, pohjoisessa Suunnittelutyöhön on kuulunut kun- luonnonsuojelualueeseen, talaisten ja eri toimijoiden kuulemi- idässä Vääksynjokeen ja nen. Kuntalaiskyselyssä kanava-alue etelässä Kanavatiehen. koettiin selkeästi mieluisimpana paikkana sekä maisemallisesti että vapaa-ajanviettopaikkana. Tänä keväänä kuntalaiset ovat päässeet mukaan kanava-alueen suunnitteluun kuulemistilaisuuksissa, joita on järjestetty alueen kokonaissuunnitelman tekijäksi valitun maisemasuunnittelutoimiston kanssa. Osia suunnitelmasta on tarkoitus toteuttaa jo tämän vuoden aikana keväällä valmistuneen kokonaissuunnitelman pohjalta. Kunta on sitoutunut alueen kehittämiseen tulevinakin vuosina. Vääksyn maankäytön kokonaissuunnitelma linjaa Vääksyn maankäytön tavoitteet aina vuoteen 2030 saakka.

Palvelua Sinulle sopivana aikana

Haluamme tarjota henkilökohtaista palvelua Sinulle - tapahtuipa se sitten konttorissa, puhelimitse, verkkoneuvotteluna tai chat-palveluna verkkosivuilla. Tee ajanvaraus verkkopalvelussasi www.op.fi konttorissa tai puhelinpalvelussamme p. 010 254 7992.

Matti Kettunen

Kotihoitopalvelut Hoiva- ja hoitopalvelut

Siivouspalvelut Lastenhoitopalvelut

Ota yhteyttä ja tilaa ilmainen palvelutarpeenarviointi!

050 3368080

pia.oksanen@onnenkivi.fi www.onnenkivi.fi

Asikkala - Hartola - Padasjoki - Sysmä


Vesivessalle löytyy vaihtoehtoja KUVA: BIOLAN

Mikäli ei halua käyttää juomavettä vessan huuhteluun tai wc-vesien käsittely mökillä aiheuttaa päänvaivaa, hyviä vaihtoehtoja on olemassa. Monia malleja voi käyttää myös vakituisissa asunnoissa.

K

ompostoivien käymälöiden lisäksi, saatavilla on tuhkaavia ja pakastavia käymälöitä ja useimmat mallit voi sijoittaa joko lämpimään tai kylmään tilaan. Kaikki kuivakäymälät ovat lähes vedettömiä. Vähävetiset käymälät täyttävät kuivakäymälän määritelmän silloin, kun tuotokset käsitellään kiinteistöllä. Kaikki muut mallit, paitsi tuhkaavat kuivakäymälät, tarvitsevat kuiviketta. Sitä lisätään joko aina käyttökerran jälkeen tai valmistajan ohjeiden mukaan. Käymälätilaan vaaditaan myös erillinen ilmanvaihto, ellei

Pakastava kuivakäymälä vaatii vain sähköpistokkeen.

kyseessä ole pakastava käymälä. Käsisuihkun käyttö on mahdollista erottelevissa ja suurisäiliöllisissä kompostoivissa malleissa. Jos käymälän muovinen ulkonäkö ei miellytä, on moniin malleihin olemassa

Piritta Sirén

Kompostoivat kuivakäymälät

Tuhkaavat kuivakäymälät

Virtsa ja uloste kerätään samaan säiliöön, josta ulostemassan läpi suotautunut virtsa ns. suotoneste kerätään erikseen. Mitä suurempi säiliö sitä pidempi tyhjennysväli. Suotonestettä voidaan käyttää esimerkiksi kompostin kiihdykkeenä vuoden vanhentamisen jälkeen.

Virtsa ja ulosteet poltetaan korkeassa, noin 600 asteen lämpötilassa. Palamiskaasut johdetaan pois putkea pitkin. Happi palamista varten otetaan joko sisältä tai suoraan ulkoa. Jotta hapentulo ja palamiskaasujen poisto voidaan varmistaa, käymälät on varustettu puhaltimella. Täysin hajuton tuhka voidaan käyttää puutarhan lannoitteena. Käymälät voidaan liittää pistokkeella tavalliseen pistorasiaan, ja niille riittää 10A:n pääsulake. Savukanavien liittäminen ja ilmanvaihdon varmistaminen on tärkeä ja vaativa osa asennusta. Jos savukanava tai ilmanvaihto liitetään väärin, käymälä ei toimi optimaalisesti, ja pahimmassa tapauksessa savukaasut voivat vuotaa sisäilmaan. Jos ei ole todella kätevä käsistään, asennukseen tarvitaan ammattilaisen apua.

Erottelevat kuivakäymälät Virtsa ja uloste johdetaan omiin säiliöihin. Virtsaa kertyy n. 1,5 l/ päivässä/henkilö. Eroteltu virtsa on puhdasta ja sitä voidaan käyttää lannoitteena yhden kuukauden vanhentamisen jälkeen. Kiinteä käymäläjäte tulee jälkikompostoida.

Haihduttavat kuivakäymälät Neste haihdutetaan ja kiinteä käymäläjäte jälkikompostoidaan. Käyttäjämäärä rajoitettu.

Pakastavat kuivakäymälät Laite jäähdyttää jätteen -15-asteiseksi, jolloin mikrobitoiminta pysähtyy. Kuiviketta lisätään kompostoitaessa, eikä tuotosta saa laittaa jäteastiaan. Kun astia on täynnä, säkin reunat käännetään jätteen päälle ja säkki siirretään kompostoitavaksi talousjäte- tai puutarhajätekompostorissa. Pakastavat kuivakäymälät ovat pienikokoisia, joten säiliö täytyy tyhjentää usein. Käymälän asentaminen on helppoa ja vaatii vain sähköpistokkeen.

26

erillisiä joko posliinisia tai metallisia istuimia. Lisäksi erillisiä virtsaa erottelevia istuimia on saatavilla moniin kompostoiviin käymälöihin.

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

Kuivapisuaarit Kuivapisuaarit toimivat täysin ilman vettä. Kerättyä virtsaa voi käyttää kuukauden vanhentamisen jälkeen lannoitteena. Löydetyistä malleista vain yksi sopii myös kylmään tilaan, muut vaativat lämpimän sijoituspaikan.

Vähävetiset käymälät Käymälän huuhteluun käytetään vain muutama desilitra vettä, joten kertyvän jätteen määrä pienenee merkittävästi. Vähävetinen käymälä voi olla myös virtsaa erotteleva, jolloin virtsalle tarvitaan säiliö ja kiinteälle aineelle kompostori.


Uusi asetus toi helpotusta jätevesimääräyksiin UUSI jätevesiasetus tuli voimaan huhtikuun alussa. Asetus koskee kiinteistöjä, jotka eivät kuulu viemäriverkostoon. Uusi asetus on aikaisempaa yksinkertaisempi. Kaikkiin kohteisiin ei sovelleta enää samoja järjestelmävaatimuksia tai mitoitusperusteita vaan kunkin paikan erityispiirteet otetaan huomioon. Laki edellyttää jätevesien puhdistukselta sellaista tehoa, ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätevesien käsittelyjärjestelmissä on käytettävä tunnettuja ja testattuja menetelmiä. Edellisessä jätevesiasetuksessa määrättiin takaraja, mihin mennessä järjestelmät tulee uusia. Nyt muut kuin ranta-alueella sijaitsevat kiinteistöt on vapautettu tästä takarajasta. Ranta-alueeksi lasketaan vähintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä olevat alueet. Vakinaisesti asuvat voivat siis toteuttaa jätevesijärjestelmän seuraavan suuremman remontin yhteydessä, kuivan maan mökkiläisillä asia on ajankohtainen vasta, jos mökille laitetaan vesivessa. Saunarakennuksissa, joissa pesuvedet tuodaan sisään kantamalla eli veden käyttö on vähäistä, voidaan pesuvedet imeyttää maahan. Suoraan vesistöön pesuvesiä ei saa johtaa koskaan. Uudisrakennuksilla jätevesien käsittely on ratkaistava kuitenkin jo rakennusluvan yhteydessä ja jätevesien käsittelyjärjestelmän on oltava heti käytössä. Takarajaan voi hakea jatkoaikaa sillä perusteella, että ympäristörasitus on huomattavan vähäinen – esimerkiksi silloin, kun mökillä on kuivakäymälä ja muille jätevesille on olemassa jokin käsittelyjärjestelmä. Jatkolupa myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan ja se raukeaa, jos jätevesikuormitus kasvaa tai kiinteistön omistus tai hallinta vaihtuu. Myös kiinteistön omistajan korkea ikä sekä esimerkiksi pitkäaikainen työttömyys tai sairaus huomioidaan vaatimuksia helpottavana tekijänä. Ikävapautus ei kuitenkaan automaattisesti koske vapaa-ajan asumista. Piritta Sirén

Löytyykö oikea osoite? Puuttuvaa osoitenumerointia haetaan kirjallisesti kunnan rakennusvalvonnasta.

O

soitenumerointijärjestelmät perustuvat joko juoksevaan numerointiin tai etäisyyteen perustuvaan numerointiin. Numeroinnissa kadun tai tien vasemmalla puolella käytetään parillisia ja oikealla parittomia osoitenumeroita. Haja-asutusalueilla talon numero määräytyy sen mukaan, kuinka kaukana talo sijaitsee tien alkupäästä. Etäisyyden metrimäärästä jätetään pois viimeinen numero. Etäisyys mitataan aina siitä, missä tonttiliittymä yhtyy osoitteen tiehen eli itse rakennuksen sijainti ei numeroon vaikuta. Mikäli tien liittymän kohdalla on useampi eri kiinteistö, numeron perään laitetaan kirjain. Näissä tapauksissa voidaan myös suositella liittymän nimeämistä omaksi tiekseen, jolloin jokainen kiinteistö saa oman numeron. Tien varrella täytyy olla vähintään kaksi kiinteistöä, jotta nimeäminen voidaan tehdä. Tiennimeämispyynnössä voi olla nimiehdotuksia tulevalle tielle. Kaavoitus tiedottaa tien nimeämisen jälkeen tien kiinteistöjä tien nimestä ja kunkin kiinteistön numerosta. Lisäksi kaavoitus ilmoittaa tiestä ja numeroista eri viranomaisille. Kunta kustantaa uudelle, nimetylle tielle ensimmäisen kyltin ja tolpan. Tämän jälkeen kyltin 62b Kiinteistön hoito on tiekunnan vastuulla. omistajan Nimeämätön Kiinteistön omistajan velvollivastuulla tie suutena on asentaa liikenneväy62a ,b 62a lältä näkyvään paikkaan raken12 22 30 95 100 nuksen oikea numero sekä järm e l n a t i S e jestää opastus nimetyltä tieltä 11 23 33 109 kiinteistölle. Tien hoitajan

Asemakaava-alueella vastuulla kunta vastaa katukylteistä 95 Asemakaava-alueilla katujen nimet ja tonttien numerot on merkitty kaavaan. Jokaiselle tontille ja rakennuspaikalle annetaan juokseva osoitenumero kadun varrella. Kadut ovat kunnan omistuksessa ja hoidossa, joten kunta hoitaa myös katujen nimikyltit. Kiinteistön omistajan velvollisuus on asentaa rakennuksen numero niin, että se näkyy tielle.

Tiina Talvi

ASIKKALAN SEURAKUNNAN KESÄ Asikkalan miljoonan tiilen kirkko, Kirkkotie 42 Tiekirkko on avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten su–pe 13.6.–13.8. klo 12–17. www.tiekirkko.fi Messu joka sunnuntai klo 10. Reformaation juhlamessu helatorstaina su 25.5. klo 11. Juhannusmessu la 24.6. klo 10. Kesää Asikkalassa viettäjien messu su 9.7. klo 10. Konfirmaatiomessut su 18.6. ja su 6.8. klo 10.

Kalkkisten kirkko, Haikealantie 5 Messu la 24.6. klo 13 Avoimet ovet kyläpäivänä la 8.7. klo 10–13, hartaus klo 12 Juhannusaaton juhla pe 23.6. klo 18 Kinismajan leirikeskus, Venäjänniementie 341B. Kahvit klo 17. Kokko klo 19 Kylvösiemenen siunaus ti 6.6. klo 18 Urajärven kartano Anianpellon markkinat, markkinahartaus la 12.8. klo 10

Siunattua kesää !

www.asikkalanseurakunta.fi/


Kirjavia raapaleita Asikkalan kirjaston itsenäisyyden juhlavuoden kirjoituskilpailu

Osaatko lukea kirjojen selkätarroista kirjaston henkilökunnan kesäterveiset?

Kirjasto kaikille 56 000 kirjaa, 2 000 elokuvaa ja 2 600 cd-levyä ja 100 tilattua lehteä. Ja mitä ei Asikkalan kirjastosta löydy, saa maksutta muista Päijät-Hämeen kirjastoista tai maksullisena kaukolainana vaikka kauempaakin.

A

verkossa. Päijät-Hämeen kirjastojen eli Lastu-kirjastojen korteilla pääsee lukemaan verkkokirjaston kautta e-kirjoja ja kuuntelemaan e-äänikirjoja suoraan kotikoneelta. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortilla ja siihen liitetyllä salasanalla. Verkkokirjastossa voi myös kuunnella musiikkia, käyttää sanakirjoja ja lukea osaa e-kirjaston lehdistä.

sikkalan kirjasto palvelee koko Kirjakassi kotiin kesän. Sieltä saa luettavaa piha- Vuonna 2016 kirjastossa käynnistyi erityikeinuun, oppaita grilsesti kirjakassipalvelu, joka toimitlaukseen, elokutaa aineistoja asiakkaille, jotvia sadepäiviksi, lautapeleka eivät esimerkiksi liikuntajä leppeisiin kesäiltoihin esteen vuoksi pääse kirjastai kahvakuulia ja kävely­ toon. Palvelu on suunnisauvoja kesäkunnon ylläteltu etenkin ikäihmisten pitämiseen. Kirjastossa voi tarpeisiin. opiskella, lukea lehtiä sekä Kirjakassit kulkevat kunpaperisessa että sähköisessä nan eri pisteisiin kiinteistönmuodossa, pelata tietokonehoitajien matkassa ja suoraan pelejä, leikkiä satunurkassa tai asiakkaille kotihoidon mukavaikka digitoida vanhoja aartei- Kirjaston eväät kulkevat na sekä vapaaehtoisten voikirjakassissa asiakkaille, ta digitointipisteessä. min. jotka eivät itse pysty enää Kirjakassiasiakkuudestulemaan kirjastoon. Kirjasto aina auki ta saa lisätietoja kirjastosta. Kirjasto on nykyään palvelu, jota voi käyt- Voit myös liittyä vapaaehtoiseksi kirjakastää mihin aikaan tahansa. sin kuljettajaksi. Tanja Kairimo Viime vuonna Asikkalan kirjastosta tuli omatoimikirjasto. Kirjastoon pääsee myös 3KIRJASTO KESÄLLÄ aukioloaikojen ulkopuolella joka päivä kel- Kirjasto on avoinna 2.5.–31.8. ma–to klo lo 7–21. Tämä helpottaa asiointia kirjastos- 12–19 ja pe klo 10–15. Lehtilukusali avataan sa, sillä vain 36 prosentilla asikkalalaisista aukiolopäivinä klo 10. Poikkeukset: kirjasto suljettu 24.–25.5. sekä 23.6. Lisäksi 22.6. on matkaa kirjastoon vähemmän kuin kol- kirjastossa aaton aukioloaika klo 10–15. me kilometriä. Omatoimiasiakkaat pääsevät kirjastoon Ympäri vuorokauden kirjasto palvelee joka päivä. 28

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

Suomi täyttää 100 vuotta, Asikkalan kirjasto täyttää 157 vuotta. Sen kunniaksi kirjasto kutsuu kirjoittamaan kirjoihin, kirjastoon, lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä kirjavia raapaleita. Raapale on novelli, jossa on 100 sanaa, mutta tällä kertaa tekstissä saa olla sanoja 100–157. Sarjoja on kaksi: Alle 15-vuotiaiden sarjassa aiheena on Minun kirjastoni. Yleisen sarjan aihe on Kirjavia muistoja. Kilpailuraati valitsee molemmista sarjoista kolme parasta, jotka palkitaan joulukuussa Kirjavia raapaleita -näyttelyn avajaisissa. Yleisen sarjan voittajalle on luvassa 100 euroa ja molempien sarjojen kolmelle ensimmäiselle tavarapalkintoja. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan kirjapalkintoja. Tuomaristoon kuuluvat kirjastonjohtaja Tanja Kairimo, näyttelijä Heikki Rantanen ja äidinkielenopettaja Anniina Potka. Kilpailun suojelijaksi on lupautunut kirjailija Petri Tamminen.

Kilpailuaika 1.7.–7. 11. 2017. Kilpailuun voi osallistua yhdellä tai useammalla tekstillä, jotka toimitetaan kuoressa suoraan kirjastoon tai postitse osoitteeseen Asikkalan kirjasto, Asikkalantie 21, 17200 Vääksy. Kuoreen merkintä ”kirjoituskilpailu” ja mukaan kirjoittajan yhteystiedot. Kilpailu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.


Urajärvellä on USKOa Urajärven entistä koulua hallinnoi nyt Usko. Koulu on taas kylän toiminnan keskus.

K

oulun käyttö on jo nyt moninaista: naiset jumppaavat torstaisin ja kevätsunnuntaisin kartanoteatterin harjoitukset pidetään Uskon tiloissa. Kylän seurat ja yhdistykset pitävät koulukiinteistöä kokouspaikkana ja siellä pidetään myös koko kylän yhteinen joulujuhla. Tiloja vuokrataan myös juhlatilaksi tai liikuntapaikaksi. Uskon tiloissa on pidetty jo useammat synttärit ja alakerran remontoiduissa saunatiloissa on päästy saunailtojen viettoon. Urajärvenseudun kouluosuuskunta Uskon perustivat kylän seurat ja yhdistykset sekä muutama yksityishenkilö. Uskon puheenjohtajana toimii Päivi Heinonen ja hallituksen jäsenet ovat Timo Heinonen, Anneli Seppänen, Veli-Matti Arola ja Aaro Moilanen. MM-kisat toi ensimmäiset majoittujat Kouluosuuskunnan tilat on hyväkysytty myös majoituskäyttöön. Majoitusta voidaan tarjota esimerkiksi isojen tapahtumien aikana tai sen avulla voidaan houkutella esim. urheilu- ja liikuntatapahtumia Urajärvelle. Tilojen majoitusmahdollisuudet koeponnisti viisihenkinen Kaiposen perhe Savonlinnasta. Ajanottajina Lahden MM-kisoissa ollut perhe on kokenut joukko ur-

Teatteriharjoitukset menossa koululla.

heilutapahtumien talkootyössä mm. Jukolan viestissä. ”Koko MM-tapahtuma oli valtavan mieleenpainuva tapahtuma, totta kai ne suomalaisten mitalihiihdot jäivät päällimmäisenä mieleen” kertoo Janne Kaiponen Urajärven he löysivät majapaikaksi perhetutun kautta. ”Urajärvi vaikutti hyvin rauhalliselta seudulta. Valitettavasti emme ehtineet enemmälti tutustua kylään. Kartanolla tosin kävimme kävelyllä ja paikkoja tutkimassa sen pihapiirissä. ” Majoituspaikkana vanha koulurakennus täytti paikkansa. ”Koulurakennuksessa oli paljon tilaa ja iso ja toimiva keittiö oli plussaa” summaa Janne. Myös uudistetut saunatilat saivat Kaiposilta kiitosta.

Pieni mutta ponteva Pieneksi kyläksi Urajärvellä on paljon toimintaa. Kouluosuuskunnan lisäksi esim.: • Kartanon kesäteatteri, jonka taustalla toimii Urajärven nuorisoseura ry • Urajärven kartanon ystävät huolehtii Urajärven kartanon toiminnasta • Urajärvenseudun kyläyhdistys ry toimii taustalla koordinoiden mm. yleistä tiedotusta. Se järjestää yhdessä nuorisoseuran kanssa myös perinteisen kesäpäivän, joka on tänä vuonna 22.7.

Kaisa Vuorivirta

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

29


Puodista löytyy pieniä sisustustavaroita mökille ja kotiin.

HilleRin on kahvila ja puoti Kurhilan sydämessä. Sitä pyörittää nuoruuden tarmolla Hanne Perttula.

Nuori yrittäjä

Hanne Perttula ja Miika Härkönen.

rakentaa uutta kiintopistettä Kurhilaan

P

ihan ovat valloittaneet isot Kuusankoskelta ja Joensuusta kotoisin olekoneet: menossa on yksi yrit- valle pariskunnalle kiinnekohtia tehdastäjä Hanne Perttulan projek- paikkakuntaan ei ollut tarpeeksi, ja mieteista eli tiiviiksi pakkaulessä kypsyi ajatus omasta talosta. Paituneen multapinnan kan valinnassa otettiin geometvaihtaminen soraan. ”Tämä ria avuksi. oli suunnitelmissa vasta ”Meillä oli kaksi edellyvuoden päästä, mutta piha tystä: enintään puolen tunon liian pehmeä autoille nin matka lähimpään kaunäin keväisin.” punkiiin ja tunnin etäisyys Projekteja on paljon – Jaalassa sijaitsevalle mökiltalon remontointi, yritykle. Ja sitten ruvettiin piirtäsen ja kahvilan kehittäminen, mään harpilla ympyröitä.” verstaan järjestäminen– mutta Kun Kurhila jäi ympyrän situnteja liian vähän. Perttulalle yritKale on sään ja kylästä löytyi vielä sopiva toinen pihan täjän elämä kuitenkin sopii. kiinteistö, valinta oli helppo. Ohiseurankipeistä ”Opiskelemaan lähtiessä minulla kulkumatkoilla tiivis kylä kumpuivuohista. oli mielessä kaksi vaihtoehtoa, dalevine peltoaukeineen oli jo jäänyt tanomia tai jotain käsillä tekemistä. mieleen. Onneksi sydän vei järjestä voiton”, Hyvä vastaanotto arte­nomiksi valmistunut Perttula kertoo. Hanne Perttula ja Miika Härkönen muutHarpilla haarukoitu asuinpaikka tivat Kurhilaan puolitoista vuotta sitten. Hanne Perttula ja puolisonsa Miika Här- Ensimmäisenä kesänä Hanne otti hoitaakkönen muuttivat Asikkalaan Valkeakoskel- seen Kevarin kahvilan, joten kyläläiset tulita, jonne he olivat päätyneet työn perässä. vat nopeasti tutuksi. 30

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

Vanha kauppakiinteistö sopi hyvin Perttulan yritystoiminnalle. Isossa piharakennuksessa oli aikoinaan valmistettu lasten kantokoppia, joten verstastilat puutöille olivat valmiina. Työntekijöiden taukotupa muuttui pieneksi kahvilaksi. Käsityöpuoti sijoitettiin toiseen ulkorakennukseen. Kahvila on ollut kevättalvesta auki keskiviikosta sunnuntaihin, ja se on jo saanut omista ja naapurikylistä vakituisen asiakaskunnan. Aamu alkaa taikinanteolla, sillä Hanne leipoo kaikki tarjoamiset itse paitsi gluteenittomat tuotteet. Oman kehittelyn tulosta on suolapala ”mötkö”, metwurstilla ryyditetty viineri. ”Tavoitteena oli tuote, jota pystyi esivalmistamaan mahdollisimman pitkälle ja sitten paistamaan valmiiksi tarpeen mukaan.” Puotiin Perttula tekee itse kaikki puuja kangastyöt, metalli- ja lasitavara on jälleenmyynnissä. Käsitöissä käytetään paljon vanhoja materiaaleja; sama vanhan tuunaminen ja kierrätyksen suosiminen näkyy myös kahvilassa ja pihapiirissä. Teksti ja kuvat Päivi Liikamaa


PÄIVI LIIKAMAA

Kurhilassa innostuttiin kudonnasta

K

urhilan ja Hillilän kylillä on alkanut kudonta. Nuorisoseuratalo Kuhilaan näyttämötilaan on koottu jo viidet kangaspuut. ”Kaksilla puilla on mattolointa ja kaksilla 60-senttistä poppanalointa. Poppanalla on hyvä aloittaa sellaisen, joka ei ole aikaisemmin kutonut”, Kaisa Koppanen kertoo. Nyt mattoja on mahdollisuus kutoa kahta mallia: perusmattoa tai näyttävää kirkonkaarta. Jatkossa on mahdollisuus tehdä myös vaativampia kudontatöitä kuten pöytäliinoja, huiveja tai kuviokudoksia – mitä kutojat itse toivovat. ”Sellainen leveä poppanapöytäliina olisi kyllä ihana”, Anja Nousiainen suunnittelee. Kaisan ja Anjan lisäksi kutomolla ahersivat Airi Piira ja Sanna Ojala. Kutojia ohjasi aluksi vääksyläinen Irma Keränen, joka

Airi Piira on ensimmäistä kertaa kangaspuiden ääressä, mutta poppana on jo hyvällä mallilla. Taustalla Kaisa Koppanen ja Sanna Ojanen rakentavat loimia.

vetää kudontapiirejä myös Vääksyssä, Padasjoella ja Vesivehmaalla. Uudet kutojat ovat tervetulleita mukaan. Jokainen kustantaa omat kuteensa ja korvaa loimilangat ne hankkineelle. Lisäksi peritään kahden euron päivämaksu, jolla katetaan talon kuluja. ”Kun työnsä on saanut alkuun, täällä voi

käydä kutomassa omaan tahtiinsa, kunhan vain avainten säilytyksestä sovitaan”, Kaisa kertoo. Syksyksi Kurhilaan suunnitteilla on Wellamo-opiston vetämä kankaankudonnan perus kurssi. (PL) Kysy kesän kudontavuoroista: Kaisa Koppanen: 040 8245 901

Myllyn puoti avoinna Ma–to 7–16 Pe 7–17 10.6.–12.8.2017 Myllypuotimme avoinna myös lauantaisin klo 10–14

Myllytie 3 17 200 Vääksy www.vaaksynmylly.fi


Entinen vaivaistalo on nyt upea juhlatila.

Teksti Nanna Mäkelä Kuvat Kirsi Kaarna

Opiskelijat puhalsivat hengen unohdettuun

MÄNNIKKÖÖN

K

oulutuskeskus Salpauksen ylpeydenaihe Männikkö on palautettu entiseen loistoonsa. Päijänteen rannalla Asikkalassa sijaitseva 1930-luvulla rakennettu jykevä kivirakennus oli vuosien kuluessa päässyt jo huonoon kuntoon. Männikkö on entinen kunnan vaivaistalo, jonka Museovirasto laskee arvorakennukseksi. Täydellisen entisöinnin toteuttivat Salpauksen eri alojen opiskelijat yksityiskohdista tinkimättä. Männikön työmaalla kävi kuhina. Rakennus- ja puualan opiskelijat kävivät Lahdesta Asikkalassa kunnostamassa rakennusta ja pala palalta työ edistyi. Niin vaikuttavat massiivitammiset sisäovet, kalusteiden entisöinnin kuin pihan kauniin kiveyksen toteuttivat opiskelijat. Salpauksen luonnonvara-alan opetusalapäällikkö Heikki Tuomainen on syystä ylpeä: ”Männikkö on monipuolinen ja 32

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

aito oppimisympäristö luonnonvara-alan ja muidenkin alojen ammattiin opiskeleville.” Männikkö on hieno esimerkki oppimisesta työtä tekemällä, kädentaitoja harjoittelemalla, opettajien ohjauksessa tietenkin. Eivätkä oppimisen paikat loppuneet rakennuksen valmistumiseen; opiskelijat osallistuvat erilaisten tilaisuuksien ruokatarjoilujen valmistamiseen, järjestävät vieraille retkiä lähialueen luontoon ja tarvittaessa kalastavat juhlapöydän herkut. Tänä päivänä Männikkö toimii kokousja juhlatilana, joka on kenen tahansa vuokrattavissa. Upea rakennus tarjoaa puitteet niin perhejuhliin kuin yritysten tilaisuuksiin. Kivenheiton päässä Männiköstä sijaitsee tunnelmallinen, hirsinen rantasauna. Senkin rakentamisessa opiskelijoiden panos oli vahva. Tästä kesästä alkaen Salpauksen Asikkalan toimipisteessä on tarjolla myös ryhmille majoitusta eri tilauksesta.

Männikkö on entisöity pieteetillä aina kalusteita myöten.

Rantasauna on opiskelijoiden rakentama.


Tassula palvelee myös Asikkalan kesävieraita Tassula tarjoaa koirille ja kissoille luotettavaa ja ammattitaitoista hoitoa sekä pidemmiksi jaksoiksi tai päiväksi.

A

sikkalan kirkonkylässä sijaitseva Tassulan koira-ja kissahoitola on koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoiden käytännön harjoittelupaikka. Lemmikkien hoidon lisäksi opiskelijat harjaantuvat Tassulassa asiakaspalveluun. Hoitolan työjärjestys on eläinalan ammattilaisten suunnittelema ja pyrkii varmistamaan turvallisen ja mahdollisimman miellyttävän hoidon eläimelle. Tassulan tilat on eläinlääkärin tarkistamat. Opiskelijat työskentelevät alan ammattilaisten ohjauksessa ja hoitotoimissa opastavat joko eläintenhoitajat tai alan opettajat.

Teksti ja kuva Nanna Mäkelä

Eläimen päivittäinen hoito vaatii monenlaista tietotaitoa aina eläimen lajinmukaisesta käyttäytymisestä ja käsittelystä eläintilojen puhtaanapitoon. Tassula mahdollistaa opiskelijan taitojen monipuolisen kehittymisen. Tassula toimii vuonna 2010 valmistuneissa uudenaikaisissa tiloissa, jotka takaavat hyvän hygienian ja stressittömän ympäristön. Hoitolassa on tilat kaikkiaan yhdeksälle koiralle ja neljälle kissalle. Sisähäkkien yhteydessä on pienet jaloittelutarhat ja koirilla on lisäksi yksi isompi juoksutarha. Koiria myös lenkitetään säännöllisesti lähialueen maastoissa. Jokaisesta hoitojaksosta tehdään kirjallinen sopimus, jolla varmistetaan kunkin yksilön mahdollisimman tarpeenmukainen ja

hyvä hoito. Hoidosta pidetään myös kirjaa. Oheispalveluina on mahdollisuus saada myös koirahierontaa ja trimmausta. Hoitoon tuotavan lemmikin tulee olla rokotettu Eviran rokotussuositusten mukaisesti. Näin suojellaan hoitolan muita lemmikkiasiakkaita tarttuvilta taudeilta. Hoitoon mukaan tarvitaan omat ruoat, oma petipaikka ja kissoille oma tuttu wc ja kissanhiekka. Koirat tarvitsevat lisäksi ulkoilutusvälineensä. Myös mieluisaa purtavaa tai leluja ja hoitovälineitä voi pakata hoitojaksolle. Sen sijaan vesija juomakuppeina käytetään hygieniasyistä Tassulan kalustoa. Varsinkin kesällä hoitolassa on usein ruuhkaa, joten varaa hoitopaikka lemmikillesi hyvissä ajoin.

Liikkuen kesään KEVYT PUISTOJUMPPA Tiistaisin 9.5–27.6 klo 10.00–10.50 Päijännetalon viereinen puisto. Maksuton, säävaraus.

LAVIS/LAVATANSSIJUMPPAA® Keskiviikkoisin 31.5–28.6. klo 18–19, Toivo Kärki -lava 4 €/kerta, ohjaajana Elise Kettunen Sadekelillä Aurinkovuoren koululla

Asikkalan 4H- yhdistyksen kesäpalvelut 2017 Kalmarin kioski Avoinna joka päivä

Danielson-Kalmari - kahvila 4H-yrittäjät, avoinna ke-su

Kesäleirit 19.6.-22.6. Heppaleiri 26.6.-30.6. Salpaus- leiri

Työpalvelut Kotiapu, pihatyöt, lastenhoito dogsitter

Hanketapahtumat kylillä: nuorten leiri Vääksy, Viitailan kesäretki, Urajärven nuortenilta -> aikataulut facebookissa

Lisätietoja 044 3636111, asikkala@4h.fi

PÄIVÄTOIMINTAVIIKOT 7–9 VUOTIAILLE Ma 5.6.–pe 9.6. ”Aikamatkailua” Ma 12.6.–pe 16.6. ”Matka maailman ympäri” Ma 7.8.–pe 11.8. ”Olympiaviikko” Vääksyn Nuokulla klo 9–15. Hinta: 50€/viikko Järjestäjänä Asikkalan vapaa-aikapalvelut. Lisätiedot jumpista ja ilmoittautumiset leireille: Elise Kettunen 044 778 0773 tai Aku Laaksonen 044 778 0015 www.asikkala.fi → Liikunta ja vapaa-aika → Kesä 2017!

Kaikki mukaan! Niin kuntalaiset kuin kesäasukkaat!


Onnistunut Välke-hanke toi aurinkopaneelit Asikkalan maisemaan Aurinkopaneelit ovat alkaneet jo näkyä Vääksyn katukuvassa. Uuteen energiamuotoon kannustanut Välke-hanke onkin saanut seuraajia myös muualla.

E

nergiansäästöön kannustava Välke­ -hanke päättyy tänä kesänä. Hankkeen eniten huomiota herättänyt osio, aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinta on osoittautunut menestykseksi. Yhteishankinta saatiin maaliin viime syyskuussa, ja nyt 20 asikkalalaisessa kotitaloudessa on verkkoon kytketty aurinkosähköjärjestelmä. Välke-hankkeen kunnissa, Asikkalassa, Padasjoella ja Kuhmoisissa asennuksia tehtiin yhteensä 34. Väkilukuun suhteutettuna kunnat omaavatkin ylivoimaisesti eniten aurinkosähköjärjestelmiä. Moni muu kunta tulee kuiten-

kin tiukasti perässä, sillä onnistunut yhteishankinta on kirvoittanut vastaaviin hankintoihin jo kolmella muulla alueella. Energiansäästön ohella Välke-hanke on innostanut paikalliset yritykset ja erityisesti kunnat satsaamaan aurinkosähköön. Asikkalan kunnan kiinteistöön asennettiin ensimmäinen aurinkovoimala puolitoista vuotta sitten. Aurinkovuoren koulun 20 kilowatin voimala tuotti ensimmäisenä vuotenaan 14,5 MWh aurinkosähköä. Hyvät kokemukset kannustivat eteenpäin ja viime syksynä Mäntyrinteen palvelutalon katolle asennettiin 50 kW voimala ja Vääksyn yhteiskoululle 25 kW laitteisto. Yhteiskoulun katto on jo osoittautunut kunnan toistaiseksi tehokkaimmaksi tuottopaikaksi. Se tuotti jo helmikuussa parhaimmillaan sähköä 11 kilowatin teholla, mikä vastaa sadan jättikokoisen taulutelevision kulutusta.

Tämän vuoden alkajaisiksi asennettiin 20 kW voimala Vesivehmaan päiväkodin katolle ja liikuntahalli sai 25 kW asennuksen huhtikuussa. Näin Asikkalan kunnalla on näin tänä kesänä jo yhteensä 140 kW aurinkosähkötehoa. Voimaloiden kokonaisvuosituotanto ylittää 100 MWh, mikä vastaa 50 kerrostalohuoneiston vuosikulutusta. Voimaloiden kokoa on usein rajoittanut käytettävissä oleva etelän suuntainen kattopinta-ala, minkä takia aurinkosähköllä on pystytty tuottamaan vain 10 prosenttia kiinteistön sähkönkulutuksesta. Toisaalta, jos tuotantoa nostetaan, syntyisi myytävää sähköä yli oman tarpeen, mikä laskee hankinnan kannattavuutta. Kaikki nykyiset asennukset tuottavat hintansa takaisin reilussa 10 vuodessa ja yhteishankinnan kautta kilpailutetut kotitalousjärjestelmät noin 20 vuodessa. Tero Viander


Veljekset Jukka ja Janski sekä isänsä Kyösti Karlstedt testimaistajaisissa.

vintolamaailman ilmiöiden hermoilla työskentelevä Janski kertoo, että nyt juuresten käyttö on trendi. Maailmalla niillä maustetaan oluiden lisäksi myös muita juomia. ”Läheltä saatavien marjojen ja juuresten hyödyntämisessä on mielenkiintoinen potentiaali, johon tartumme tulevaisuudessa erilaisina kausioluina. Alkuvaiheessa haluamme kuitenkin keskittyä muutaman laadukkaan perustuotteen vakiinnuttamiseen”, Janski kertoo.

Kun Veli Kulinaristi ja Veli Bisnesäly

PANIMON PERUSTIVAT ”Se on tässä! Tästä vaari pitäisi”, muistelee keittiömestari Jan ”Janski” Karlstedt todenneensa oman Unto-oluen ensimmäisistä maistiaisista.

U

nto-olut on kunnianosoitus vaarille, selkeitä perusasioita arvostaneelle metsämiehelle, joka joi mielellään sahtia. Samalla se on yksi Kanavan Panimon ensimmäisistä omista myyntituotteista, joiden myötä unelma veljesten vahvuuksia yhdistävästä yrityksestä tuli todeksi kesällä 2016. Janski Karlstedt ja myynti- ja markkinointitehtävissä vaikuttanut Jukka Karlstedt olivat panneet merkille suomalaisessa olutkulttuurissa tapahtuneen muutoksen. Pienpanimo-oluiden tuotanto ja kysyntä lähti 2010-luvulla lupaavaan nousuun, joten ajatuksella tehdyille, persoonallisille laatuoluille olisi varmasti kysyntää. Pienpanimoista suurin osa on sijoittunut kehä kolmosen sisäpuolelle. Se sopi Karlstedtin veljeksille mainiosti. Paluumuutto kotikulmille Vääksyyn tuntui oikealta sekä järjellä että tunteella puntaroituna. Vanhan Vääksyn alue elää pienyrittäjyyttä ja lä-

Kanavan Panimon slovakialainen laitteisto on laatuaan ainoa Suomessa, mikä antaa tuotannolle laadullista etumatkaa.

hituotantoa kunnioittavaa kehityskautta ja Asikkalan kunta otti oman kylän pojat avosylin vastaan. Rakkaudesta lähituotantoon – ja omiin läheisiin Omat juuret näkyvät paitsi panimon sijainnissa myös Kanavan Panimon tuotteissa. Unto-oluelle nimensä antaneen vaarin lisäksi työhön vaikuttaa isänäidin perintö: Toini-mummolla oli tapana tehdä syksyisin punajuuresta likööriä. Niukkuuden aikoina kyse ei ollut trendistä, vaan taloudellisesta tehokkuudesta. Ra-

Etumatkaa laitteistosta ja kekseliäisyydestä Syksyllä 2014 veljekset hankkivat saksalaisen mikropanimolaitteiston, jolla oli hyvä tehdä pieniä testieriä oman reseptiikan kehittämiseksi. Keittiömestarina Janskille on tärkeää miettiä, millaisten makuelämysten kanssa oluet ovat parhaimmillaan; ruoka- ja olutkulttuurit eivät voi olla toisistaan irrallisia asioita. Keväällä 2015 yhdessä käyty Mustialan pienpanimokurssi avasi mahdollisuuden toimia niin sanottuna mustalaispanimona. Tämä tarkoitti monipuolista yhteistyötä jo toimivien pienpanimoiden kanssa. Savonniemen oluttehtaan kanssa syntyi Toivoksi nimetty pale ale, jonka ensimmäinen erä myytiin kahdessa viikossa loppuun. Laitehankinnoissa ja tuotantoprosessin käynnistyksessä veljeksiä konsultoi virolainen panimomestari Enn Kärblane. ”Hänen hiljainen tietonsa on ollut korvaamattoman arvokasta ja estänyt varmasti monta alkuvaiheen kompastusta ”, Jukka kertoo. Toinen tärkeä voimahahmo on poikien isä, jo eläkkeelle ehtinyt Kyösti Karlstedt. Hän on erityisesti myyntipäällikön roolissa omalla tontillaan. Kanavan Panimo sijaitsee kanava-alueella vanhan meijerin konesalissa. Jos panimolla olisi mahdollisuus myydä tuotteita myös ulos, avaisi se yrityksille uusia mahdollisuusksia. Lainsäädännön vapautumista odotellessa on keskityttävä muihin ideoihin, kuten yksilöllisiin brändioluisiin, joiden valmistusprosessiin asiakas – ravintola tai yritys – voi halutessaan itsekin osallistua. Teksti Terhi Kangas Kuvat Miia Närkki

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

35


Urheilukilpailut wanhan ajan malliin MILLAISTA oli kilpailla yleisurheiluken-

tillä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä? Se selviää Vanhan ajan yleisurheilukilpailuissa Asikkalassa Vesivehmaan urheilukentällä lauantaina 10.6.2017 klo 10 alkaen. Koko perheen tapahtuman järjestävät kolme urheiluseuraa: Asikkalan Raikas, Vesivehmaan Vire ja Kalkkisten Kataja. Tapahtumaa suojelee paikallinen seiväshyppylegenda Pentti Nikula. Kilpailuun valitut lajit suoritetaan 1920-luvun tyylillä ja säännöillä ja historiallisissa puitteissa. Tärkeintä on tapahtuman elämyksellisyys ja hauskuus, kun kilpailijat pääsevät kokeilemaan lajeja vanhaan malliin ja tunnelma on kohdallaan toimitsijoiden saapastellessa tärkeinä vanhan ajan vetimissä. Kilpailulajeina ovat ikäsarjasta riippuen 400 metrin juoksu, pituushyppy, kuulantyöntö, keihäänheitto ja korkeushyppy, joiden lisäksi kaikki ikäsarjat pääsevät

juoksemaan 100 metriä satavuotisen Suomen kunniaksi. Luvassa on juoksua hiilimurskalla, korkeushyppyä purukasaan sekä kuulantyöntöä ja keihäänheittoa molemmin käsin. Kilpailuissa ikäsarjat alkavat 9-vuotiaista ja ulottuvat aina veteraanisarjan 95-vuotiaisiin saakka. Pienemmille lapsille on tarjolla touhurastit vanhan ajan pihaleikkien tapaan. Vuosisadan alun tyyliin tapahtumassa tavoitellaan kansanjuhlan tunnelmaa. Luvassa on siis monenlaista oheisohjelmaa, muun muassa näyttely yleisurheilun menneistä vuosikymmenistä. Halukkaat voivat koota itselleen joukkueen ja heittää vanhan kunnon köydenvetohaasteen. Vesivehmaan Martat pistävät sumpit kiehumaan ja pitävät väen vatsat kylläisinä. Tapahtuma-alueelle on yleisöllä vapaa pääsy. Raikkaan, Vireen ja Katajan talkooväki toivottaa kaikki tervetulleiksi kilpaile-

TARJA SELÄNNE

maan tai ihan vaan nauttimaan tuulahduksesta yleisurheilun historiaa! Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet www. asikkalanraikas.fi.

Aktiivisesti ympäri vuoden Asikkalan vapaa-aikapalvelut järjestävät monenlaista toimintaa ympäri vuoden.

S

yys–kevätkaudella liikuntapalveluilla on noin 40 erilaista ryhmää ja nuorisopalvelut organisoivat aktiivisesti toimintaa Asikkalan nuorille. Vapaa-aikapalveluiden kevään ja kesän ohjelmaan kuuluvat kävely- ja Cooperin testit, ilmaiset kevyet puistojumpat, Lavis-lavatanssijumpat® ja ilmaiset tutustumiskerrat kuntosalille. Lapsille ja nuorille ohjelmassa on mm. kolme päiväleiriä, retket Lahden trampoliiniparkkiin ja Särkänniemeen, värikuulasotaa sekä suppailua. Asikkalassa on helppo harrastaa Asikkalassa halutaan tuoda liikuntamahdollisuudet kaikkien ulottuville. Kuntalaiset saavat käyttää ilmaiseksi kaikkia kunnan liikuntatiloja – esimerkiksi kuntosa36

ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

Asikkalassa pääsee treenaamaan lihaksia myös raikkaassa ulkoilmassa.

li on ollut kuntalaisille maksuton jo vuodesta 2008. Käyttövuoromaksut poistettiin myös muista liikuntatiloista syksyllä 2015. Viimeisin päätös kuntalaisten terveyden edistämiseksi on seurojen yleisavustusten nostaminen.

Lähiliikunta-alueet Asikkala on panostanut viime vuosina voimakkaasti lähiliikunta-alueisiin. Ulkokuntoilulaitteita löytyy Aurinkovuorelta niin urheilukentän reunalta kuin koulun lähiliikunta-alueelta. Lihaskuntoa voi kehittää myös Kanavapuistossa, Kalmarin rannassa, Kuotaan rannassa, Pirppulan rannassa sekä Vesivehmaan koululla. Samoilta alueilta löytyy myös mm. pelialueita sekä muuta mielekästä tekemistä kaiken ikäisille. Frisbeegolfratoja on Kalmarinrannassa, Kalkkisten koululla sekä Vääksyn urheilukentällä. Tehotreeniä on tarjolla uusituilla Aurinkovuoren pohjoisrinteen rapuilla. Myös vanhoja liikuntapaikkoja kunnostetaan. Asikkalan liikuntahallin peruskorjaus alkaa toukokuun alussa ja halli on suljettu lokakuun loppuun asti. Remontin aikana kuntosali toimii osoitteessa Aniantie 2 (Wanhat unelmat -liikkeen vieressä). Asikkalan vapaa-aikapalvelut

Lisätiedot: www.asikkala.fi/liikunta-ja-vapaa-aika


Nuorten työpajasta myös tilaustöitä OLEMME uusi, nuorten kuntouttavaan työllistämiseen toimintansa perustava työpaja. Työpajalla tehdään pienimuotoisia kädentaitotöitä. Asiakastöitä otamme vastaan ryhmän taitojen ja mahdollisuuksien mukaan. Teemme muun muassa kunnostus-, puutarha- ja maalaustöitä. Toiminnassamme on mukana asikkalalaisia 16–28-vuotiaita nuoria. Työn ja toiminnan kautta tavoitteenamme on rakentaa nuorille omannäköisiä polkuja kohti mm. kouluttautumisen ja työllistymisen tavoitteita. Taustalla voi olla esimerkiksi keskeytynyt koulutus, vajaakuntoisuus tai muu tuen tarve. Työnteon ohella nuori saa valmennusta työelämän pelisääntöihin sekä asiakaspalveluun ja tutustuu eri aloihin ja niille kouluttautumiseen. Otamme myös vastaan askarteluun, tuunaukseen ja kunnostukseen soveltuvia materiaaleja ja huonekaluja. Myyntinurkastamme löydät mökkituliaisia, sisustustuotteita ja muuta mukavaa. 3NUORTEN TYÖPAJA. Kulmalan talo, Kanavatie 17 (Taidevintin alakerta) Avoinna ma–pe klo 9–15, suljettu 3.–23.7. Poikkeavat aukioloajat: ks. FB/ Asikkalan nuorten työpaja.

Työkokemusta 4H:sta ASIKKALAN 4H -yhdistys tarjoaa tänä kesänä töitä noin 20 nuorille. Nuoret hoitavat Kalmarin kesäkioskia ja kahvilaa, toimivat leiriohjaajina ja vastaavat Danielsson-Kalmarin huvilan kahvilasta yrittäjävetoisesti. Tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuutta pyörittää omaa kahvilaa yhdistyksen tukiessa toimintaa. Viime vuonne Asikkalan 4H -yhdistys työllisti liki 50 asikkalalaista nuorta. Yhdistyksen Kolme askelta työelämään -mallissa kerhonohjaus tarjoaa työkokemusta lähes ympäri vuoden. Kesäaikaan nuoria työllistivät nurmenleikkuut ja pihatyöt sekä kioskin ja kahvilan hoito. Kesällä työkokemusta pystyi myös kartuttamaan leiri- ja liikunnanohjaajana, tapahtumatyössä sekä lastenhoidossa ja koiran­ulkoilutuksessa.

Vääksyn Viherkukka ja Puutarhatalo

Rusthollintie 1 p. 03-766 0044, 0400-716 048 !

Avoinna joka päivä

Kaikki mitä puutarhasi tarvitsee! Varastomyymälä Vehkoontie 2, Vääksy (Avoinna kesäajan)

PÄIJÄT-HÄMEEN MAANSIIRTO SORALAJIKKEITA • KUORIKETTA SEULOTTUA MULTAA

MAA-AINESKULJETUKSET MAANRAKENNUSTYÖT

puh. 0400 178 907

ÄINÄÄN KLAPI Ylivuotista koivua, leppää, ym. Itsenoutaen tai kotiinkuljetettuna. Juha Kamppila Karsillantie 56, Iso-Äiniö Puh. 0500 205 565 ASIKKALAN KESÄPOSTI

2017

37


Asikkala tiedottaa ASIKKALAN PALVELUKYYDIT 5.6.–11.8.2017

1) Suiva–Kalkkinen–Suiva TORSTAI

9.00 Suiva, Suivalan th. 10.10 9.20 Kalkkinen 9.50 Autoilija Eija Tommola p. 050 523 7045

2) Kalkkisten kanava– Kalkkinen–Kalkkisten kanava TORSTAI

11.00 Kalkkisten kanava 12.00 11.20 Kalkkinen 11.50 Autoilija Eija Tommola, p. 050 523 7045

3) Mustjärvi–Kalkkinen– Mustjärvi TORSTAI

15.45 Kotkanniemen th.* 17.15 16.00 Pyhäniemi* 17.15 16.05 Mustjärvi 17.15 16.10 Pyhämäki 17.10 16.15 Haukijärvi 17.05 16.20 Kalkkinen 17.00 *ainoastaan tilauksesta Autoilija Eija Tommola, p. 050 523 7045

4) Kalkkinen–Mustjärvi– Vääksy–Mustjärvi–Kalkkinen TIISTAI

9.00 Kalkkinen 9.05 Lahnalampi 9.10 Pyhämäki * 9.15 Haukijärvi* 9.20 Vedentaus* 9.25 Uitontie* 9.30 Mustjärvi 9.35 Pyhäniemi* 9.40 Kotkanniemen th 9.45 Keltaniemi* 9.50 Vuorenmylly 9.55 Vääksy *ainoastaan tilauksesta Autoilija Eija Tommola, p. 050 523 7045

12.55 12.55 12.45 12.40 12.35 12.30 12.25 12.20 12.15 12.10 12.05 12.00

ASIKKALAN KUNNAN YHTEYSTIEDOT

5) Kalkkinen–Mustjärvi– Vääksy–Mustjärvi–Kalkkinen PERJANTAI

9.00 Kalkkinen kauppa 9.10 Särkijärvi 9.20 Vedentaus 9.25 Mustjärvi Keltaniemi* 9.35 Vuorenmylly 9.50 Vääksy

12.55 12.45 12.35 12.25 12.15 12.00

*ainoastaan tilauksesta Autoilija Eija Tommola, p. 050 523 7045

Varhaiskasvatuspalvelut p. 044 778 0321

Asikkalan vesi ja satama Oy Palvelusihteeri Hannele Hakala-Mero, p. 044 778 0279

11.45

Tukipalvelut Minna Pettinen p. 044 778 0215 Vesilaitos Teppo Alanko p. 044 778 0283

11.25 11.15

Nuorisotoimi Daniel Suopelto p. 044 778 0238

Jätevedenpuhdistamo Auvo Pihamaa p. 044 778 0286

Hyvinvointipalvelut Matti Kettunen p. 044 778 0247

Rakennustarkastus Tapio Tonteri, p. 044 778 0273 Palvelusihteeri Merja Oja-Lilja, p. 044 778 0275 Ympäristönsuojelu p. 044 778 0277

TORSTAI

*ainoastaan tilauksesta Autoilija Esa Heininen, p. 0400 490 893

7) Viitaila–Kurhila–Vääksy TORSTAI

9.00 Viitaila Kurhila 9.25 Vääksy

Kasvatus- ja opetuspalvelut Juha Leppialho p. 044 778 0259

Tekninen toimi Asikkalantie 21 Tekninen johtaja Harri Hirvonen, p. 044 778 0290 Suunnitteluinsinööri Ahvo Kunttu, p. 044 778 0294 Talonrakennusmestari Pekka Ahlqvist p. 044 778 0292 Tekninen info, p. 044 778 0276

Matkailupalvelut Päijännetalo, Meijeritie 1, p. 044 778 0680 Merja Palokangas-Viitanen p. 044 778 0701

6) Vesivehmaa–Salonsaari– Vääksy–Salonsaari– Vesivehmaa 8.40 Muikkulantie*– Ojalantie* 9.00 Keinumäen th/ Salosaari* 9.10 Vääksy

Kunnanvirasto Rusthollintie 2, p. (03) 888 6111 Avoinna 9–15 Kunnanjohtaja p. 044 778 0210 Kehittämispäällikkö Isa Maunula, p. 044 778 0211 Kaavoituspäällikkö p. 044 778 0270

11.35 11.00

Autoilija Tapani Siikaniemi p. 0400 352 960

8) Vääksyn alueen

Liikuntapalvelut Liikuntahalli, Asikkalantie 14, p. 044 778 0740, 044 778 0244 Kirjasto Asikkalantie 21 p. 044 778 0741

Päivystys- ja hälytysnumerot Kiinteistöhoitopäivystys p. 044 778 0707 Kunnallistekninen hälytys p. 044 778 0705

palveluliikenne TIISTAI JA TORSTAI

KESÄN SAIRAUSPÄIVYSTYS 2017

klo 8.30–12.30 Inter Kuljetus Oy p. 044 760 4000 tai sotekuljetukset@lahti.fi (ma–pe)

Vuoroilla 1–7 matkustajilta peritään linja-autotaksan mukainen maksu. Juhannusperjantain vuorot ajetaan edellisenä päivänä. Autoilijat tiedottavat aikataulumuutoksista.

Asikkalan terveysasema, Terveystie 1 Ajanvaraus p. (03) 880 2802 Avoinna ma–to klo 8–16, pe ja aattoina klo 8–15 Lääkäripäivystys: ma–to klo 8–16, pe klo 9–15 Päivystävä hoitaja: ma–to klo 8–16, pe klo 8–15 Muina aikoina: Akuutti 24, Päijät-Hämeen Keskussairaala, Keskussairaalankatu 7, Lahti. 3Akuutti 24, p. (03) 819 2385. Opastusta ympäri vuorokauden.


WASTE IS BEAUTIFUL

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ASUKASPALVELUT ASIKKALASSA ASIKKALAN JÄTEASEMA

• Konkosentie 4, 17200 Vääksy, puh. 044 084 4799 • Avoinna arkisin ti ja to klo 12-18, lisäksi huhti-lokakuussa la klo 10-14 Jäteasemalla otetaan vastaan 1 m :n eriä henkilö- ja pakettiautolla tai peräkärryllä tuotavia jätteitä. 3

NEUVONTA

• Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, 03 871 1766 • phj.fi

ROINARALLI

• Vaarallisten jätteiden, metalliromun ja sähkölaitteiden keräyskierros Asikkalassa ti 6.6.2017 • aikataulu ja pysähtymispaikat: Lokki-kalenteri, phj.fi, kierratys.info

KIERTÄVÄ JÄTEASEMA

• Kalkkinen ti 4.7.2017 klo 17-19, K-Market Lampisen piha • Siivoa tupa tai mökki ja tuo jätteet keräyspisteeseen!

LÄÄKEJÄTTEIDEN KERÄYS

• Asikkalan apteekki • lääkkeet, neulat, ruiskut, elohopeakuumemittarit

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy | Sapelikatu 7, 15160 Lahti |Palvelu- ja lajitteluneuvonta 03 871 1766, arkisin klo 9-15 phj.fi

S-market Vääksy palvelee ma–pe 8–21 la 8–20 su 11–18

Tervetuloa!

Juhannuksena palvelemme joka päivä! Katso aukiolot: www.hameenmaa.fi

S-market Vääksystä kaikki mökkikesään!

Herkut grillaukseen · Laaja ja edullinen valikoima · Vesipiste käytettävissä Tällä kupongilla S-market Vääksystä

1

50 Valio

VOI

normaalisuolainen 500 g (3,00/kg) Raj. 1 / kuponki Voimassa 31.8.2017 asti

S-market Vääksy, Rusthollintie 1, 17200 Vääksy

Asikkalan Apteekki ma-pe 9-17.30 ∤ la 9-14


VÄÄKSY

Julkinen tiedote

Asikkalan kesaposti 2017  
Advertisement