Issuu on Google+


Sisällys 1 Johdanto ......................................................................................................................................................... 2 2 Osahankkeen organisoituminen ja johtaminen............................................................................................ 2 2.1 Ohjausryhmän, tukiryhmän ja kehittämistiimien työskentely ................................................................ 3 2.2 Talous....................................................................................................................................................... 3 2.3 Viestintä ................................................................................................................................................... 4 3 Osahankkeen kehittämistyön suunnitelma .................................................................................................. 6 3.1 Tavoitteet ................................................................................................................................................ 6 3.2 Suunnitelmallinen kehittäminen ............................................................................................................. 7 3.3 Toimijalähtöisyys ja osallisuus ................................................................................................................. 8 4 Osahankkeen lähtökohdat ............................................................................................................................ 9 4.1 Päijät-Hämeen tilannekuva ..................................................................................................................... 9 4.2 Aikuissosiaalityön tilannekuva............................................................................................................... 10 4.2.1 Työntekijäkyselyn tuottama tieto................................................................................................... 10 4.2.2 Asiakaskyselyn tuottama tieto ....................................................................................................... 12 4.2.3 Aikuissosiaalityön arki .................................................................................................................... 14 5 Osahankkeen kehittämistyö ........................................................................................................................ 15 5.1 Osallisuutta ja asiakastyötä edistävien käytäntöjen kehittäminen ....................................................... 15 5.1.1 Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen ................................................................................... 15 5.1.2 Työmenetelmien kehittäminen ...................................................................................................... 22 5.1.3 Osaamisen vahvistaminen .............................................................................................................. 26 5.2 Eri toimijoiden välisen vuoropuhelun edistäminen .............................................................................. 29 5.2.1 Toimijalähtöinen kehittäminen ja moniammatilliset tapaamiset .................................................. 29 5.2.2 Verkostoitumisen tukeminen ......................................................................................................... 32 5.3 Aikuissosiaalityön palveluprosessin kehittäminen ................................................................................ 32 5.3.1 Nuorten asiakkaiden profilointi ja palveluprosessin kehittäminen sen mukaisesti ....................... 32 5.3.2 Alkuhaastattelu- ja huoliseulakäytäntö .......................................................................................... 34 5.4 Aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteen selkeyttäminen ....................................................... 36 5.5 Tiedontuotanto ja oppilaitosyhteistyö .................................................................................................. 36 6 Osahankkeen arviointi ................................................................................................................................. 38 7 Pohdinta ....................................................................................................................................................... 39 Lähteet ............................................................................................................................................................ 42 Liitteet ............................................................................................................................................................. 43


1 Johdanto ”Ihmisten auttamista ja neuvojen antamista, parhaimmillaan huolenpitoa.” Näin vastasi eräs aikuissosiaalityön asiakas kysymykseen ”mitä on aikuissosiaalityö” kevään 2012 asiakaskyselyssä. Valitettavan moni asiakas tai yhteistyökumppani ei kuitenkaan tiedä, mitä palveluita aikuissosiaalityö tarkalleen ottaen pitää sisällään. Aikuissosiaalityö on jäänyt käsitteenä melko tuntemattomaksi ja se liitetään yleensä lähinnä toimeentulotuen myöntämiseen. Aikuissosiaalityö tarvitsee palveluiden jäsentämistä, avaamista ja positiivista esiintuloa. Aikuissosiaalityössä tarvitaan uusia asiakaslähtöisiä ja osallisuutta vahvistavia työmenetelmiä sekä tapoja tehdä työtä. Myös palveluprosessia pitäisi pyrkiä selkeyttämään ja kehittämään asiakkaan tarpeisiin vastaavaksi. Tässä kehittämistyössä tarvitaan asiakkaiden omaa asiantuntemusta ja mukaan ottamista palveluiden suunnitteluun. Aikuissosiaalityön kehittämiseen kohdistuva Päijät-SOS -osahanke toimi Päijät-Hämeessä 15.8.2011– 31.10.2013. Osahankkeessa olivat mukana Lahden ja Heinolan kaupungit sekä peruspalvelukeskukset Aava ja Oiva. Jokaiselle alueelle muodostettiin osahankkeen alkuvaiheessa aikuissosiaalityön työntekijöistä kehittämistiimit, jotka laativat kehittämistyön alueelliset suunnitelmat Suunta-työkalun avulla. Eri alueiden kehittäminen on ollut samansuuntaista, mutta painottunut hieman eri tavoin alueen tarpeiden mukaan. Osahankkeessa kehitettiin aikuissosiaalityön asiakkaiden osallisuutta edistäviä käytäntöjä, palveluprosessia, työmenetelmiä sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Päijät-SOS-osahanke pyrki toiminnallaan vahvistamaan työntekijöiden tietoisuutta asiakkaiden osallisuudesta ja uusista sosiaalityön työmuodoista. Osahankkeen järjestämien teemapäivien yhtenä tavoitteena oli innostaa ja rohkaista uusiin kokeiluihin työyhteisöissä. Osahankkeen työntekijöiden roolina oli koordinoida kehittämistyötä sekä ideoida keinoja yhdessä kehittämistiimien kanssa. Kehittämisen tuotoksien juurtumista helpottaa se, että työntekijät olivat itse laatimassa kehittämisen suunnitelmia ja käytännön kehittäminen tapahtui työyhteisöissä. Kehittämisen haasteita olivat aikuissosiaalityön työntekijöiden vaihtuvuus ja työmäärät, joiden vuoksi kehittämiselle ei ollut aina riittävästi aikaa. Haasteista huolimatta kehittämisellä saatiin hyviä tuloksia, joiden pohjalta työtä jatketaan. Aikuissosiaalityön kehittäminen lähti hyvään alkuun Päijät-Hämeessä ja työ jatkuu SOS II -hankkeessa.

Kiitos SOS-hankkeen kehittämistyöhön osallistuneille!


2

2 Osahankkeen organisoituminen ja johtaminen Päijät-Hämeen SOS -osahanke (Päijät-SOS) käynnistyi 15.8.2011. Osahankkeessa olivat mukana Lahden ja Heinolan kaupungit sekä peruspalvelukeskukset Aava ja Oiva. Osahankkeen hallinnoinnista vastasi Lahden kaupunki. Päijät-SOS -osahankkeen työntekijöinä toimivat projektipäällikkö ja suunnittelija, jotka työskentelivät sosiaalialan osaamiskeskus Versossa Lahdessa. Verso on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän liikelaitos. Päijät-SOS -osahankkeen ohjauksesta vastasivat säännöllisesti kokoontuneet ohjaus- ja tukiryhmät. Osahankkeen kehittämistyötä suunniteltiin ja työstettiin alueellisissa kehittämistiimeissä sekä työyhteisöissä.

Osahankeen paikallisina yhteistyötahoina olivat Lahden ammattikorkeakoulu, Nastolan Tienhaara-projekti sekä Nastolan Työttömät ry. Osahankkeen toiminnassa oli mukana useita sosionomi-opiskelijoita. Osahankkeen tekemän yhteistyön avulla avattiin myös vähän aikuissosiaalityön ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä. Nastolan Tienhaara-projekti tarjosi tilan kehittäjäasiakasryhmän kokoontumiselle keväällä 2012 ja projektin työntekijät auttoivat myös kehittäjäasiakkaiden rekrytoinnissa. Tienhaara-projekti oli mukana pohtimassa jatkoa kehittäjäasiakastoiminnalle syksystä 2012 kevääseen 2013. Nastolan Työttömät ry tarjosi toimistoltaan tilan työttömyyden kokemusasiantuntijan työkokeilulle toukokuusta 2013 alkaen.


3

2.1 Ohjausryhmän, tukiryhmän ja kehittämistiimien työskentely Osahankkeen ohjausryhmä koottiin syksyllä 2011. Ohjausryhmä muodostui sosiaalitoimen johtajista, päälliköistä sekä aikuissosiaalityön yhteistyötahojen edustajista. SOS-hankkeen vahvana teemana oli yhteistyön kehittäminen ja siksi ohjausryhmään haluttiin saada kuntatoimijoiden ohella tärkeiden yhteistyökumppaneiden edustajia. Ohjausryhmän jäseniksi nimettiin edustajat TE-toimistoista (Päijät-Häme ja Heinola) ja terveydenhuollosta (Lahti ja Oiva). Asiakkaiden osallisuus näkökulman ylläpitämiseksi ohjausryhmään saatiin edustaja mielenterveystyön järjestöstä. Ohjausryhmään kuului jäsen myös Lahden ammattikorkeakoulusta ja sosiaalialan osaamiskeskus Versosta. Osahankkeen ohjausryhmä kokoontui hankeaikana yhteensä viisi kertaa. Hanketyöntekijöiden työn tueksi perustettiin tukiryhmä, jonka tehtävä oli auttaa kehittämistyön suuntaamisessa ja toimia suunnittelun ”työrukkasena”. Tukiryhmään kuului aikuissosiaalityön johdon edustajia eri alueilta sekä sosiaalialan osaamiskeskus Verson kehittämispäällikkö. Alueellista kehittämistyötä suunniteltiin ja työstettiin aikuissosiaalityön työntekijöistä muodostetuissa kehittämistiimeissä, jotka toimivat jokaisella Päijät-Hämeen osahankkeen vastuualueella (Aava, Oiva, Heinola ja Lahti). Kehittämistiimeissä oli mukana aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja etuuskäsittelijöitä. Lahden kehittämistiimissä oli työntekijöitä aikuissosiaalityöstä, työvoiman palvelukeskuksesta, kuntouttavasta työtoiminnasta, työkykyselvitysyksiköstä ja joillakin kerroilla myös maahanmuuttajapalveluista. Kehittämistiimit kokoontuivat noin kerran kuukaudessa syksyllä 2011 ja niissä työstettiin kehittämistyön tarvetta, päämäärää, tavoitteita sekä keinoja, joilla tavoitteisiin pyritään. Kehittämistiimien lisäksi kehittämistyötä on suunniteltu ja työstetty työyhteisöissä. Kehittämistiimien kokoukset jatkuivat harvennetusti tammikuun 2012 jälkeen. Niissä keskusteltiin kehittämistyön etenemisestä, suunniteltiin jatkoa ja arvioitiin tehtyä kehittämistyötä. Hanketyöntekijät vastasivat kokousten vetämisestä työnohjauksellisella otteella. Kehittämistiimien kokoukset olivat vapaamuotoisia ja keskustelevia.

2.2 Talous Osahankkeen kokonaisbudjetti oli 271 453 euroa, joista valtionavustukseen oikeuttavia menoja oli 203 590 euroa. Osahankkeen hallinnoinnista ja kulujen laskuttamisesta Tampereen kaupungilta vastasi Lahden kaupunki. Osahankkeen koordinaatiotyö hoidettiin sosiaalialan osaamiskeskus Versossa, joka on osa PäijätHämeen sosiaali- ja terveysyhtymää. Sosiaali- ja terveysyhtymä laskutti osahankkeen kulut Lahden kaupungilta.

Vuosi

2011

2012

2013

Yhteensä

Rahoitus

35 885 €

133 012 €

102 556 €

271 453 €

Kirjanpidon mukaiset kulut

35 881,56 €

105 770,56 €

97 972,01 €

239 624,13 €


4

2.3 Viestintä Päijät-SOS -osahankkeen viestintä perustui pääosin sähköiseen sisäiseen viestintään. Osahanke julkaisi hankeaikana sähköisesti viisi tiedotetta noin kolmen kuukauden välein. Tiedote lähetettiin sähköpostilla kehittämistiimeille, ohjausryhmälle ja aikuissosiaalityön päälliköille välitettäväksi koko työyhteisöille sekä sosiaalialan osaamiskeskus Verson työntekijöille. Tiedotteet julkaistiin myös SOS-hankkeen www-sivuilla. Tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista tiedotettiin päälliköille ja kehittämistiimeille myös sähköpostitse. Joistakin osahankkeen asioista ja tapahtumista tiedotettiin myös sosiaalialan osaamiskeskus Verson omassa tiedotteessa. Lisäksi osahankkeelle perustettiin sivustot Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän sähköiseen oppimisympäristöön (Tarmokas). Tarmokkaaseen päivitettiin kehittämistiimien materiaalit, tapahtumakalenterit sekä muita aiheeseen liittyviä linkkejä ja materiaaleja. Tarmokkaassa oli mahdollista käydä myös keskustelua. Jokainen kehittämistiimin, ohjaus- ja tukiryhmän jäsen sai tunnukset Tarmokkaaseen, mutta oppimisympäristöön kirjautui kannustuksesta huolimatta vain murto-osa kehittämiseen osallistuneista. Lopulta Tarmokkaan tiiviistä päivittämisestä luovuttiin vähäisen käyttäjämäärän vuoksi. Käyttö päättyi kokonaan alkuvuodesta 2013, jolloin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä korvasi Tarmokkaan toisella järjestelmällä. Päijät-SOS -osahanke päivitti SOS-hankkeen www-sivuille osahankkeen toimintaan liittyvät tiedotteet, tapahtumat, raportit ja tilaisuuksien materiaalit. Osahanke lähestyi paikallista lehdistöä sähköisesti lähettämällä tiedotteita muun muassa Lahden aikuissosiaalityön jalkautumiseen ja Orimattilan kehittäjäasiakastoimintaan liittyen. Osahanketta käytiin esittelemässä aikuissosiaalityön yhteistyötahoille Lahdessa ja Oivan peruspalvelukeskuksen alueella, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysalojen johtajille, Lahden ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijoille, Porvoon aikuissosiaalityön verkostolle sekä Profession järjestämillä aikuissosiaalityön päivillä Helsingissä.

Tilaisuudet Päivämäärä 26.1.2012

Tilaisuus Näkyvillä olo –päivä, Heinolan sosiaalitoimisto

30.1.2012

Näkyvillä olo –päivä, Orimattilan sosiaalitoimisto

31.1.2012

Näkyvillä olo –päivä, Lahden sosiaalikeskus

13.2.2012

Näkyvillä olo –päivä, Asikkalan sosiaalitoimisto

23.2.2012

Näkyvillä olo –päivä, Hollolan sosiaalitoimisto

20.4.2012

Päijät-Hämeen sote-johtajien kokous, Orimattila

15.8.2012

Kokemusasiantuntija-seminaari, Tampereen osahanke

16.8.2012

23.10.2012

Kehittäjäasiakkaiden ja aikuissosiaalityön työntekijöiden keskustelutilaisuus, Nastola Kehittäjäasiakkaiden ja aikuissosiaalityön työntekijöiden keskustelutilaisuus, Lahti Professio: Aikuissosiaalityö 2012 -seminaari

1.11.2012

Aikuissosiaalityön verkosto, Porvoo

11.9.2012

Otsikko / aihe Hankkeen esittely asiakkaille ja asiakaskyselyn testaus Hankkeen esittely asiakkaille ja asiakaskyselyn testaus Hankkeen esittely asiakkaille ja asiakaskyselyn testaus Hankkeen esittely asiakkaille ja asiakaskyselyn testaus Hankkeen esittely asiakkaille ja asiakaskyselyn testaus Hankkeen esittely Päijät-Hämeen kehittäjäasiakasryhmien esittely Kehittäjäasiakasryhmien tuotosten esittely työntekijöille Kehittäjäasiakasryhmien tuotosten esittely työntekijöille Case SOS-hanke / Aavan alueen kehittämistyö Päijät-SOS – osahankkeen esittely


5 14.11.2012 12.11.2012 22.11.2012 27.11.2012 10.12.2012 23.1.– 24.1.2013 Lehtijutut: 5.6.2013 19.6.2013

26.6.2013

Kyselyiden tulosten esittelytilaisuus aikuissosiaalityön työntekijöille, Aavan alue Kyselyiden tulosten esittelytilaisuus aikuissosiaalityön työntekijöille, Lahti Orimattilan aikuissosiaalityön keskustelukahvila Kyselyiden tulosten esittelytilaisuus aikuissosiaalityön työntekijöille, Hollola (Oivan alue) Kyselyiden tulosten esittelytilaisuus aikuissosiaalityön työntekijöille, Heinola Aikuissosiaalityön päivät, Tampere

Nastola-lehti: ”Työttömien palveluihin lisättiin terveydenhoitoa ja vertaistukea” Aluelehti: ”Aikuissosiaalityön asiakkaat tutustuivat Orimattilan kirkkoon” Etelä-Suomen Sanomat: ”Matalankynnyksen auttaja”

Osahankkeen asiakas- ja työntekijäkyselyiden tulokset Osahankkeen asiakas- ja työntekijäkyselyiden tulokset Kehittäjäasiakastoiminnan esittely Osahankkeen asiakas- ja työntekijäkyselyiden tulokset Osahankkeen asiakas- ja työntekijäkyselyiden tulokset Videon esittäminen kehittäjäasiakastoiminnasta työpajassa Haastateltavana työttömyyden kokemusasiantuntija Orimattilan kehittäjäasiakkaiden ja työntekijöiden yhteistyönä toteutettu tilaisuus Haastateltavana työttömyyden kokemusasiantuntija

Osahankkeen järjestämät tapahtumat Päivämäärä 21.2.2012 27.3.–7.6.2012 6.11.2012

Tilaisuus Päijät-SOS – osahankkeen väliseminaari Motivoiva kohtaaminen ja haastattelu -koulutus Virikkeillä virkistyy -teemapäivä

11.12.2012

Nuori aikuisuus -teemailtapäivä

30.1.2013

Lahden verkostopäivä

21.2.2013 11.4.2013 18.4.2013

SOS-klubi Aikuissosiaalityön arviointi ja avainmittarit Aikuissosiaalityön teemailtapäivä

15.5.2013 21.5.2013 22.8.2013

Nastolan asiakasareena SOS Tour Lahti – SOS-hankkeen Hyvä kiertämään -seminaari SOS-klubi

Otsikko / aihe Alueiden kehittämistyön esittely Sosiaalityön uusien menetelmien esittelyt Nuoren elämismaailmaa tutuksi työntekijöille Lahden aikuissosiaalityön yhteistyötahot koolla Minna Kivipellon esitys Kuntouttava sosiaalityö ja sosiaalityön itsearviointi

Aikuissosiaalityön arviointi


6

3 Osahankkeen kehittämistyön suunnitelma 3.1 Tavoitteet Päijät-SOS -osahankkeen hankesuunnitelmaan keväällä 2011 kirjatut kehittämistyön tavoitteet linjasivat SOS-hankkeen pääteemoihin. Suunnitelmassa kehittämisen tavoitteeksi asetettiin aikuissosiaalityön asiakkaiden osallisuuden lisääminen kunnallisen sosiaalityön palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Suunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin myös asiakkaiden segmentointi/tyypittely, jotta pystyttäisiin hahmottamaan, millaisille palveluille asiakkailla on tarvetta. Suunnitelmassa erityisen tärkeäksi nähtiin vuoropuhelu terveydenhuollon ja työhallinnon kanssa. Yhteistyön rakentumiseksi toivottiin selkeää mallia. Ammatti- ja tehtävärakenteen kehittäminen nähtiin myös tärkeäksi.1 Päijät-SOS -osahankkeen kehittämisen odotettiin selkeyttävän ja jäsentävän aikuisten parissa tehtävää sosiaalityötä. Odotuksena oli, että yhteiset maakunnalliset sisällöt saadaan kuvattua ja testattua sekä sijoitettua strategisiin suunnitelmiin. Lisäksi toiveena oli, että aikuissosiaalityön pääprosessit saataisiin päivitettyä ja kuvattua. Kehittämistyön kautta odotettiin myös rakentuvan asiakkaiden osallisuuden vahvistamiselle toimiva käytäntö tai malli. Kehittämistyön vaikutuksena toivottiin myös ammatti- ja tehtävärakenteen selkeytymistä ja kuvausta. Kehittämistyön toivottiin vahvistavan sosiaalityön tietopohjaa esimerkiksi praksisklinikka-toiminnalla.2 Osahankkeen työskentely käynnistyi hankesuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden täsmentämisellä yhteistyössä kehittämistiimien kanssa. Liikkeelle lähdettiin kehittämisen tarpeen määrittämisellä. Kehittämisen tarve näyttäytyi melko samansuuntaisena koko Päijät-Hämeessä. Nuorten alle 25-vuotiaiden kanssa työskentely koettiin haasteelliseksi, sillä nykyisillä sosiaalityön menetelmillä ei tavoiteta kaikkia nuoria asiakkaita ja nuorten saaminen varatuille ajoille on vaikeaa. Työntekijöillä oli tarve uusille työmenetelmille ja tavoille tehdä työtä. Myös sosiaalityön perinteisiä menetelmiä haluttiin oppi hyödyntämään paremmin omassa työssä. Palvelupolut haluttiin saada näkyviksi ja vastaamaan paremmin tarkoitusta. Työntekijöillä oli tarve saada tietoa eri palveluista, jotta asiakasta osattaisiin ohjata oikean palvelun piiriin. Tarvetta oli myös tiiviimpään vuoropuheluun eri yhteistyötahojen kesken ja toimiville yhteistyörakenteille. Asiakkaiden omatoimisuuden ja osallisuuden vahvistaminen palveluprosessissa nähtiin myös tärkeäksi. Kehittämisen tarvetta oli jonkin verran myös aikuissosiaalityön työnjakoon ja tehtävänkuvien selkeyttämiseen liittyen. Päijät-Hämeen kehittämistyön tavoitteet linjasivat SOS -hankkeen toimintalinjoihin: aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö, palveluprosessit ja yhteistyörakenteet sekä sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenne. PäijätSOS -osahankkeen tavoitteina olivat: 1. 2. 3. 4.

1 2

Asiakkaiden osallisuuden ja asiakastyötä edistävien käytäntöjen kehittäminen Eri toimijoiden välisen vuoropuhelun edistäminen Aikuissosiaalityön palveluprosessin kehittäminen Aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteen selkeyttäminen

Päijät-SOS –osahankkeen hankesuunnitelma Päijät-SOS –osahankkeen hankesuunnitelma


7

3.2 Suunnitelmallinen kehittäminen SOS-hankkeessa päädyttiin hyödyntämään kehittämistyön suunnittelussa Suunta – työkalua ja sen avulla tehtyä suunnitelmaa. Päijät-SOS -osahankkeen kehittämistyötä tehtiin alueellisten Suunta-suunnitelmien mukaisesti ja kehittämistyö toteutettiin työyhteisötasolla. Alueellisia kehittämistyön keinoja ja prosesseja työstettiin aikuissosiaalityön työntekijöistä muodostetuissa kehittämistiimeissä syksyllä 2011 ja varsinaiseen kehittämistyöhön siirryttiin alkuvuodesta 2012. Päijät-Hämeessä kehittämisprosessi lähti käyntiin nojautumalla Suunta -työkalun prosessiin. Suunta – työskentelyn avulla kukin osahankkeeseen kuuluva alue määritteli omasta kehittämisen tarpeestaan keinot, joilla pyrittiin yhteisiin tavoitteisiin. Prosessin edetessä tavoitteiden ohella myös keinot muodostuivat kaikille alueille yhteisiksi (ks. kuva 1). Keinot purettiin eri prosesseiksi ja tehtäviksi, joilla kehittämistyö konkretisoitiin käytännön tasolle. Suunnitelmaan kirjattiin myös odotetut tuotokset, tulokset sekä onnistumisen kriteerit, joiden kautta kehittämistyötä oli tarkoitus arvioida. Kehittämistyön edistymistä ja suuntaamista tarkasteltiin kehittämistiimien tapaamisissa. Suunta – suunnitelmien avulla oli tarkoitus auttaa työntekijöitä hahmottamaan kehittämisen prosessit ja sitouttaa työntekijät kehittämistyöhön. Suunta –työkalu mahdollistaa kehittämistyön näkyväksi tekemisen ja prosessimaisen työskentelyn. Alueilla on tehty myös sellaista, mitä ei ole kirjattu suunnitelmiin, mutta mikä on SOS-hankkeen teemojen mukaista kehittämistyötä. Joillakin alueilla on lisäksi jalostunut eteenpäin jotakin sellaista, mitä ei ollut osattu ajatella Suunta –työkalua kirjatessa. Osahankkeen hanketyöntekijät työstivät oman kehittämistyön Suunta -suunnitelman, jossa kuvattiin sitä, miten tavoitteisiin vastataan koordinaatiotyöllä. Tavoitteet ja kehittämistyön sisällöt painottuivat Päijät-SOS -osahankkeen alueilla eri tavoin, vaikka kehittämisen tarve näyttäytyikin maakunnallisesti samansuuntaisena. Lahdessa keskityttiin uusien työmenetelmien mallintamiseen, palveluportaikon luomiseen ja yhteistyön kehittämiseen. Heinolassa mallinnettiin nuorten palvelupolkua ja kokeiltiin matalan kynnyksen ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa. Peruspalvelukeskus Aavassa vahvistettiin palvelusuunnitelmatyötä, kehitettiin osallisuutta edistäviä menetelmiä ja nuorten palveluprosessia. Peruspalvelukeskus Oivassa pilotoitiin ja otettiin käyttöön uusien asiakkaiden alkuhaastattelu- ja huoliseulakäytäntö sekä kehitettiin eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteen kehittäminen jäi osahankkeessa vähemmälle huomiolle, mutta kunnissa se on ollut työn alla jo ennen hankeaikaa.

Tavoitteet Asiakkaiden osallisuutta ja asiakastyötä edistävien käytäntöjen kehittäminen

Eri toimijoiden välisen vuoropuhelun edistäminen

Aikuissosiaalityön palveluprosessin kehittäminen

Aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteen selkeyttäminen

Keinot Kokemusasiantuntijuu den hyödyntäminen kehittämistyössä

Työmenetelmien kehittäminen

Kuva 1 Tavoitteet ja keinot

Toimijalähtöinen kehittäminen ja moniammatilliset tapaamiset

Asiakkaiden profilointi ja palveluprosessin työstäminen sekä kuvaaminen sen mukaisesti

Tehtävien ja vastuualueiden tarkempi kuvaus ja asiantuntemuksen ”näkyväksi” tekeminen


8

3.3 Toimijalähtöisyys ja osallisuus SOS -hankkeen päämääränä oli tehdä kehittämistyötä toimijalähtöisesti ottamalla yhteistyökumppanit ja asiakkaat mukaan kehittämiseen. Toimijalähtöisen kehittämisen ajatusta pyrittiin nostamaan esiin kehittämistyötä suunniteltaessa ja se otettiin keinoksi eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Tavoitteena oli saada aikaiseksi keskustelua palveluiden ongelmakohdista ja kehittämistarpeista eri toimijoiden näkökulmasta. Päijät-SOS -osahankkeessa päämäärää lähestyttiin keräämällä tietoa kehittämistarpeista yhteistyötahoilta yhteistyöpajojen, verkostopäivän ja toimijamatriisin avulla. SOS-hankkeessa vahvana teemana oli osallisuus ja keskeisimpänä tavoitteena asiakkaiden osallisuuden edistäminen aikuissosiaalityön palveluissa. Päijät-SOS -osahankkeen päätavoitteena oli kehittää asiakkaiden osallisuutta edistäviä käytäntöjä. Osahankkeen alkaessa ja kehittämistyön suunnitelmia tehdessä oli vielä varsin tarkentamatonta se, mitä asiakkaiden osallisuudella tarkoitetaan ja mitä sen kehittämiseksi voitaisiin tehdä ja miten. Osallisuuden kehittämisessä lähdettiin liikkeelle siitä, että asiakkaita haluttiin kuulla palveluiden kehittämiseen liittyen. Asiakkaiden ääni haluttiin saada kuuluviin ottamalla asiakkaat mukaan kehittämistyöhön. Etenkin Lahdessa ja peruspalvelukeskus Aavan alueella haluttiin hyödyntää kehittämisessä kokemusasiantuntijuutta. Asiakkaiden kokemustiedon keräämiseen käytettiin kehittäjäasiakasryhmiä. Asiakkaiden näkemyksiä on pyritty nostamaan esiin myös asiakaskyselyllä, joka toteutettiin osahankkeen toiminta-alueella. Osahanke on myös pyrkinyt hankeaikana vahvistamaan työntekijöiden tietoisuutta osallisuudesta ja erilaisista osallisuutta vahvistavista menetelmistä sekä herättämään keskustelua näihin liittyen.


9

4 Osahankkeen lähtökohdat 4.1 Päijät-Hämeen tilannekuva Päijät-Hämeen maakunnassa oli 202 548 asukasta vuoden 2012 lopulla. Maakunta jakaantuu neljään sosiaali- ja terveydenhuollon alueeseen, jotka ovat Lahti, Heinola sekä peruspalvelukeskukset Aava ja Oiva. Peruspalvelukeskus Aava järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut seitsemän kunnan alueella (Nastola, Orimattila, Pukkila, Myrskylä, Iitti, Sysmä, Hartola), joiden alueella on yhteensä lähes 50 000 asukasta. Peruspalvelukeskus Oiva järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut viiden kunnan alueella (Hollola, Kärkölä, Hämeenkoski, Asikkala, Padasjoki). Oivan alueen väestöpohja on noin 41 000 asukasta. Lahdessa oli vuoden 2012 lopulla asukkaita 103 016 ja Heinolassa 20 051. 3 Lahden ja Heinolan kaupungit tuottavat itse omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Päijät-Hämeen väestörakenteessa korostuu ikääntyneiden osuus, yli 75-vuotiaita oli maakunnan alueella lähes 19 000 vuoden 2012 lopulla. Toiseksi suurin ikäryhmä oli 60–64-vuotiaat, joita oli vajaa 17 000. Pienimmät ikäryhmät olivat alle 15-vuotiaissa, joista esimerkiksi 10–14-vuotiaita oli hieman yli 10 000. 4 Päijät-Hämeen alueella oli vuoden 2011 lopulla 11,7 prosenttia työttömiä suhteessa työvoimaan. Työttömistä 28,2 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä. Nuorista 18–24-vuotiaista työttömänä oli 15 prosenttia vuoden 2011 lopulla. 5Maakunnassa oli vuoden 2011 lopulla lähes 14 000 toimeentulotuen saajaa. Toimeentulotuen saajista 18–29-vuotiaita oli yhteensä 4 221, joka on noin 30 prosenttia kaikista toimeentulotuen saajista. Päijät-Hämeessä oli nuoria toimeentulotuen saajia maan keskiarvoa hieman enemmän. Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten toimeentulotuen saajia on ikäryhmässä 20–24-vuotiaat, joita oli 2141. Toiseksi eniten toimeentulotuen tuen saajia on ikäryhmässä 40–49-vuotiaat, 1942 henkilöä. Vähiten toimeentulotuen saajia oli yli 75-vuotiaissa, 162 henkilöä. 6 Osahanke pyysi alueen kunnilta ja peruspalvelukeskuksilta aikuissosiaalityöhön liittyviä tilastoja vuonna 2012. Tilastoja saatiin Lahden ja Aavan peruspalvelukeskuksen osalta. Lahdessa oli toimeentulotukea saavia talouksia yhteensä noin 6500 ja Aavan alueella noin 1500. Lahden toimeentulotukimenot olivat noin 15,5 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja Aavan alueella noin 4,5 miljoonaan euroa. Lahden aikuissosiaalityössä tehdään vuosittain noin 300 sosiaalityön suunnitelmaa ja Aavan alueella noin 369. Lahden aikuissosiaalityössä oli perumatta jääneitä asiakasaikoja noin 90 maaliskuussa 2012. Aavan alueella oli perumatta jääneitä aikoja noin 30 samana ajankohtana. 7 Sosiaalialan osaamiskeskus Verso selvitti keväällä 2013 Lahden ruokajonojen tilannetta osana Itä-Suomen yliopiston valtakunnallista tutkimusta. Selvitys tehtiin lomakekyselynä kaupungin eri ruoanjakelupaikoissa. Selvityksen mukaan Lahden ruoanjakelupaikoissa asioivista kaksi kolmasosaa on yli 55-vuotiaita. Vastaajista suurella osalla käytettävissä olevat tulot ovat kuukaudessa alle 200 euroa. Yli 80 prosenttia vastaajista koki ruoanjakelun hyvin tärkeäksi pärjäämisen kannalta. Lähes 70 prosenttia vastaajista piti tärkeänä myös tuttavien tapaamista ruoanjaon yhteydessä. Koko Päijät-Hämeen alueella nuorten toimeentulotuen saajien määrä on hieman maan keskitasoa korkeampi, mutta ruokajonoissa korostuivat ikääntyvien osuudet. Lah3

SOTKAnet 2013 Suomen virallinen tilasto 2012 5 SOTKAnet 2013 6 Toimeentulotuki 2011 7 Kuntien omat tilastot 2012 4


10 den ruoanjakelusta huolehtii useampi eri toimija, eikä kaikille mahdollisesti ruoka-apua tarvitseville ole tarjolla tietoa tästä mahdollisuudesta. 8

4.2 Aikuissosiaalityön tilannekuva Päijät-Hämeessä aikuissosiaalityön palveluissa työskentelee pääasiassa sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja etuuskäsittelijöitä. Lahden kaupungin aikuissosiaalityössä työskentelee kolme johtavaa sosiaalityöntekijää, 13 sosiaalityöntekijää, sosiaalipalveluohjaaja ja 33 etuuskäsittelijää sekä sosiaalisessa luototuksessa sosiaaliohjaaja ja palvelusihteeri. Lahden työvoiman palvelukeskuksessa työskentelee vastaava sosiaalityöntekijä, neljä sosiaalityöntekijää sekä sosiaaliohjaaja. Lahden kuntouttavassa työtoiminnassa työskentelee 4,5 työtoiminnan ohjaajaa. Työkykyselvitysyksikössä työskentelee yksi sosiaaliohjaaja. Maahanmuuttajapalveluissa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaajaa ja kolme etuuskäsittelijää. Peruspalvelukeskus Oivan alueen aikuissosiaalityössä on neljä sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaajaa sekä seitsemän etuuskäsittelijää. Peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityössä työskentelee kuusi sosiaalityöntekijää, viisi sosiaaliohjaajaa ja 11 palvelusihteeriä. Heinolan kaupungin aikuissosiaalityössä työskentelee johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja palveluohjaaja. Heinolan työvoiman palvelukeskuksessa on sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Sosiaalialan osaamiskeskukset selvittivät alueillaan vuosina 2012–2013 sosiaalityöntekijöiden tilannetta. Selvityksen mukaan sosiaalialan osaamiskeskus Verson alueella Päijät-Hämeessä tilanne oli valtakunnallisesti tarkasteltuna heikompi kuin muilla alueilla. Päteviä sosiaalityöntekijöitä oli selvityksen ajankohtana vain 38 prosenttia ja epäpäteviä 59 prosenttia kaikista sosiaalityön alueista. Kolme prosenttia sosiaalityöntekijöiden viroista oli täyttämättä. Kahden vuoden aikana sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus oli 49 prosenttia kaikista viroista. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöistä 68 prosenttia oli epäpäteviä, 29 prosenttia päteviä ja viroista oli täyttämättä kolme prosenttia. 9 Pätevien sosiaalityöntekijöiden osalta aikuissosiaalityö oli selvityksen aikana heikommassa tilanteessa, kuin Päijät-Hämeen muut sosiaalityön alueet.

4.2.1 Työntekijäkyselyn tuottama tieto Päijät-SOS – osahankkeen työntekijäkyselyllä kartoitettiin Päijät-Hämeen aikuissosiaalityön työntekijöiden (sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja etuuskäsittely) näkemyksiä SOS-hankkeen teemoihin liittyen (aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö, palveluprosessit ja yhteistyörakenteet, ammatti- ja tehtävärakenne sekä osallisuus). Kyselyllä kerättiin myös tietoa sosiaalihyöty – käsitteen määrittelyä varten kartoittamalla sitä, mitä hyötyä asiakas saa aikuissosiaalityöstä ja, miten sillä pystytään vaikuttamaan asiakkaan tilanteeseen. Kyselyyn vastasi yhteensä 58 työntekijää eri ammattiryhmistä ja kaikilta Päijät-SOS – osahankkeessa mukana olevilta alueilta. Kysely toteutettiin Webropol – kyselynä keväällä 2012. Kyselyaineisto analysoitiin teemoittelemalla. Suunnitelmallista asiakastyötä tekevät työntekijät (38) arvioivat oman osaamisensa olevan pääasiallisesti vahvaa. Selvästi eniten vahvistusta tarvitaan lastensuojelullisissa kysymyksissä ja nuorten päihteidenkäyt8 9

Kuusinen-James & Saastamoinen 2013, 2. Poske 2013


11 töä koskevissa asioissa. Selvästi käytetyimmäksi työmenetelmäksi mainittiin ratkaisukeskeisyys, jota käytetään työssä viikoittain. Verkostotyötä ja motivoivaa haastattelua käytettiin lähes viikoittain. Harvemmin työssä käytettäviä menetelmiä olivat työskentelyä tukevat kortit ja muut keskustelua avaavat menetelmät, läheisneuvonpito, erilaiset testit ja ryhmämuotoinen asiakastyö. Työn kehittämistarpeissa korostui halu selkeyttää ja kirkastaa työnkuvia sekä sisältöjä. Työtä pitäisi pystyä organisoimaan niin, että työaika ja työmäärä olisivat tasapainossa. Aikuissosiaalityön kehittämistarpeissa korostui asiakkaan aseman vahvistaminen. Aikuissosiaalityötä halutaan kehittää asiakaslähtöisemmäksi ja asiakkaan tarpeista lähteväksi työksi. Asiakastyölle haluttiin enemmän aikaa ja siksi työtä pitäisi pystyä organisoimaan. Työnjakoon ja tehtävärakenteen suurimmaksi haasteeksi nähtiin eri ammattiryhmien välinen työnjako ja siihen toivottiin selkeyttä. Eniten muutoksia toivottiin työtehtäviin ja organisaatioon toimintaan liittyviin asioihin. Suurin osa kyselyyn vastanneista katsoi, että asiakas saa hyvää palvelua. Asiakkaiden tasa-arvoisuus jakoi mielipiteitä puolesta ja vastaan. Aikuissosiaalityön asiakkuuden keskeisimmäksi syyksi nähtiin taloudelliset vaikeudet ja toimeentulotuki. Aikuissosiaalityön palveluprosessin ongelmakohdat – kysymykseen vastasi 24 työntekijää. Eniten mainintoja ongelmakohdiksi saivat sosiaalityöntekijöiden tavoitettavuus ja asiakasajan saaminen sekä asiakkaiden tavoittaminen ja motivointi. Vastaajista (18) suurin osa nosti esiin se, että aikuissosiaalityön palveluprosessia tulisi kehittää niin, että työ olisi sujuvaa – lomakkeet pitäisi saada selkeiksi ja niitä pitäisi hyödyntää työssä. Asiakkaiden pitäisi saada matalan kynnyksen palvelua ja kaikilla tulisi olla oikeus päästä palvelun piiriin. Kyselyyn vastanneiden työntekijöiden (40) ammatillista osaamista haastoivat eniten työtä koskevat ohjeistukset, jotka eivät aina sujuvoita työn tekemistä. Myös päihde- ja mielenterveysongelmat koettiin omaa osaamista haastavina sekä sosiaalityön ytimeen kuuluva motivointityö. Asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan tulevaisuudessa paremmin, jos vahvistetaan erityisesti suunnitelmallisen työn taitoja ja menetelmäosaamista sekä oman työn ammatillista osaamista. Ammatillisen täydennyskoulutuksen tarve koetaan vähäiseksi vastaajien keskuudessa - suurin osa ilmoittaa, ettei sille ole tarvetta tai ei osaa sanoa. Koulutustarpeet liittyvät lähinnä työmenetelmiin ja palvelujärjestelmätietouden vahvistamiseen. Asiakkaiden osallisuutta koskevaan kysymykseen vastanneista (39) suurin osa määritti asiakkaiden osallisuuden tarkoittavan keskeisesti sitä, että asiakasta kuunnellaan, hän voi osallistua ja vaikuttaa. Asiakkaan oma aktiivisuus ja vastuullisuus liitettiin osallisuuteen. Muutamissa maininnoissa tuotiin esiin osallisuuden tarkoittavan myös sitä, että asiakas on mukana palveluiden kehittämisessä. Asiakkaan osallisuuden ajateltiin toteutuvan aikuissosiaalityön eri osa-alueilla kohtalaisesti ja heikoiten palvelujen kehittämisessä. Asiakkaan osallisuutta tukevina menetelminä eniten mainintoja saivat asiakkaan kanssa keskusteleminen, kuunteleminen, suunnitelmien tekeminen ja motivointi. Suurin osa vastaajista ajatteli asiakkaiden äänen kuuluvan kohtalaisesti aikuissosiaalityössä. Vastaajien (22) mielestä asiakkaiden osallisuutta aikuissosiaalityössä voitaisiin kehittää suunnitelmallisen työskentelyn vahvistamisella, kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisellä ja uusien työmenetelmien kehittämisellä. Kokemusasiantuntijuus sai eniten mainintoja keinona hyödyntää asiakkaiden omaa kokemusta. Sitä pitäisi hyödyntää kehittämisessä ja asiakastyössä. Kyselyyn vastanneiden (38) mukaan aikuissosiaalityön yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista on TEtoimisto, jonka kanssa yhteistyötä tehtiin säännöllisesti. Yhteistyötä tehtiin eri viranomaistahojen kanssa, kun taas asiakkaan lähiverkoston kanssa yhteistyö oli satunnaista tai vähäistä. Yhteistyön tekemistä haluttiin lisätä erityisesti päihde- ja mielenterveyspalvelujen sekä terveydenhuollon kanssa. Yhteistyötä estäviksi tekijöiksi mainittiin yhteistyötaitojen ja yhteistyöhalukkuuden puute, ajan riittämättömyys, organisaation


12 jäykät rakenteet ja tietämättömyys toisen työstä. Pohjan hyvälle yhteistyölle luovat avoimuus, luottamus ja kunnioitus, avoin vuorovaikutus, yhteiset intressit ja toisen työn tuntemus. Kyselyyn vastaajien mielestä asiakas saa aikuissosiaalityöstä apua elämän eri tilanteisiin - ohjausta ja neuvontaan. Aikuissosiaalityössä asiakkaan tilanne kartoitetaan ja häntä ohjataan oikeiden palvelujen piiriin. Asiakkaan elämänhallinta vahvistuu ja hän voimaantuu. Asiakas saa taloudellista tukea. Aikuissosiaalityössä asiakkaiden tilanteeseen pyritään vaikuttamaan ohjauksella, tuella ja neuvonnalla, kokonaisvaltaisella vaikuttamisella, akuuteissa tilanteissa auttamisella sekä taloudellisella tuella. Aikuissosiaalityön näkyvyyttä voisi vastaajien mukaan vahvistaa tiedottamista lisäämällä ja työn näkyväksi tekemisellä. Ks. tarkemmat tulokset kyselyn raportista: Keskikylä, Sanna & Mäkelä, Tanja (2012) Päijät-SOS –osahanke. Työntekijäkyselyn tulokset. Verkkolähde: http://www.sos-hanke.fi/

4.2.2 Asiakaskyselyn tuottama tieto Päijät-SOS – osahanke toteutti aikuissosiaalityön asiakaskyselyn hankealueellaan keväällä 2012. Asiakaskyselyllä kartoitettiin aikuissosiaalityön asiakkaiden näkemyksiä aikuissosiaalityöstä Päijät-Hämeessä. Hanketyöntekijät testasivat kyselylomaketta alueen sosiaalitoimistoissa talvella 2012. Asiakkaiden kommenttien pohjalta lomaketta hieman muokattiin. Asiakaskysely toteutettiin Lahdessa, Heinolassa ja peruspalvelukeskusten Aava ja Oiva alueilla. Kyselyn teemoina olivat asiakkaiden näkemykset ja arviot aikuissosiaalityön palveluista, niiden toimivuudesta, saadusta avusta sekä kehittämistarpeista. Lisäksi kartoitettiin asiakkaiden halukkuutta vaikuttaa aikuissosiaalityön palveluihin ja niiden kehittämiseen. Lopuksi kysyttiin asiakkaiden toiveita oman tulevaisuuden suhteen. Asiakaskyselyyn vastasi yhteensä 331 aikuissosiaalityön asiakasta Päijät-Hämeen alueelta. Kyselyyn vastanneita oli eniten ikäryhmästä 18–25-vuotiaat. Yli puolet vastaajista ilmoitti asuinalueekseen Lahden ja vastaajia oli vähiten Heinolasta. Vastaajista yli puolet oli työttömänä ja työttömyyden kesto oli ollut lähes kolmasosalla yli viisi vuotta. Vastaajista alle 10 prosenttia ilmoitti olevansa opiskelija. Reilusti yli puolet vastaajista asioi sosiaalitoimistossa säännöllisesti ja alle neljäsosa satunnaisesti. Ensimmäistä kertaa asioivista yli puolet arvioi ensimmäisen yhteydenoton olleen helppoa ja alle neljäsosa koki tämän olleen vaikeaa. Asiakkuuden kesto oli ollut yli viisi vuotta 28 prosentilla vastaajista ja ensimmäistä kertaa asioivia oli neljä prosenttia. Sosiaalitoimistossa asioinnin syyksi mainittiin useimmin taloudellinen tilanne ja toimeentulotuki, työttömyys ja ensisijaisten tulojen riittämättömyys. Vastaajat määrittelivät aikuissosiaalityötä auttamisen ja taloudellisen tuen kautta. Lisäksi aikuissosiaalityö nähtiin vuorovaikutuksellisena palveluna ja tukena. Huomioitavaa on, että 43 vastasi, ettei tiedä, mitä aikuissosiaalityö oikeastaan on. Vastaajat arvioivat vaikuttamismahdollisuuksiaan melko hyviksi, koska lähes 160 oli täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä arvioidessaan väittämää ”olen saanut vaikuttaa aikuissosiaalityössä saamaani palveluun”. Suuri osa vastaajista koki tulleensa myös ymmärretyksi asioidessaan sosiaalitoimistossa (noin 120). Palvelusuunnitelma jakoi vastauksia melko tasaisesti, tosin suurin osa vastaajista ilmoitti, ettei tiedä, mikä palvelusuunnitelma on. Samalla tavoin vastaukset jakaantuivat kysyttäessä palvelusuunnitelman tekemisestä, jolloin yli 110 vastasi, ettei tiedä, onko suunnitelmaa tehty. Vastaajista suurin osa vastasi tapaavansa työntekijää harvemmin kuin kerran vuodessa (lähes 180). Toiseksi eniten vastattiin, että työntekijää tava-


13 taan kerran kuukaudessa (lähes 65). Huomioitavaa on, että vajaa 60 vastaajaa ilmoitti, ettei tapaa työntekijää koskaan henkilökohtaisesti. Lähes 65 vastaajaa ilmoitti tapaavansa eniten sosiaalityöntekijää. Aikuissosiaalityöltä saatu apu koetaan taloudelliseksi tueksi sekä neuvonnaksi, avuksi ja kuuntelemiseksi. Osa vastaajista ilmoitti saaneensa aikuissosiaalityöltä kaiken tarvittavan avun ja osa ilmoitti saaneensa erilaisia palveluita, kuten kuntouttavaa työtoimintaa. Vastaajista 20 mainitsi, että apu on jäänyt kokonaan saamatta. Aikuissosiaalityön ongelmakohdiksi nimettiin tiedonkulku, epäselvyys ja monimutkaisuus. Osa vastaajista koki, ettei tieto kulje organisaatiossa toivotulla tavalla ja se hankaloittaa asiointia. Pitkät käsittelyajat koettiin myös ongelmaksi. Osa koki asiakkaan kohtaamiseen liittyviä asioita myös ongelmalliseksi ja kertoi palvelun tuntuvan toisinaan viileältä sekä välinpitämättömältä. Vastaajat toivoivat aikuissosiaalityön työntekijöiltä myötätuntoa ja kuuntelemista. Pieni osa vastaajista koki taloudellisen tuen riittämättömäksi ja toimeentulotuen myöntämisen joustamattomaksi. Muissa yksittäisissä maininnoissa nostettiin esiin muun muassa asuntoasiat, henkilöstöresurssit ja maksusitoumukset. Aikuissosiaalityön koki nykyisellään toimivaksi 44 vastaajaa. Aikuissosiaalityön palveluilta toivottiin eniten asiakkaan kohtaamista, kuuntelua ja ymmärtämistä. Asiakkaat tulevat sosiaalitoimistoille vaikeissa tilanteissa, joissa työntekijöiltä toivotaan läsnäoloa ja avointa keskustelua. Vastaajat toivoivat lisää henkilökohtaisia tapaamisia, yhteydenpitoa sekä työntekijöiden helpompaa tavoitettavuutta. Päätöksentekoon toivottiin nopeutta ja selkeyttä. Osa vastaajista toivoi parannuksia ja viihtyisyyttä asiakastiloihin muun muassa lisäämällä värejä ja kahviautomaatin. Muita vastausten teemoja olivat yksilöllinen palvelu, lisää taloudellista tukea, lisää henkilökuntaa sekä lisää ryhmiä. Osa vastaajista piti tärkeänä, että asiakkaat otettaisiin huomioon yksilöinä sekä erilaiset elämäntilanteet huomioiden, jolloin palvelu järjestettäisiin asiakkaiden tarpeista käsin. Vastaajista 23 koki palvelut nykyisellään toimiviksi. Vastaajien vaikuttamishalukkuutta kartoitettiin kysymällä ”haluaisitko vaikuttaa enemmän saamaasi palveluun” ja ”haluaisitko osallistua aikuissosiaalityön kehittämiseen”. Suurin osa vastasi ensimmäiseen, ettei ole tarvetta (lähes 110). Lähes 90 kuitenkin vastasi, että haluaisi vaikuttaa enemmän saamaansa palveluun ja lähes 50 haluaisi osallistua aikuissosiaalityön kehittämiseen. Tämä linkittyi asiakkaiden osallisuuden korostamiseen aikuissosiaalityön kehittämisessä. Asiakkailla on halua ja valmiutta vaikuttaa saamiinsa palveluihin. Jatkokysymyksenä oli, miten haluaisit vaikuttaa ja esiin nousivat kyselyihin vastaaminen, asiakkaiden kuunteleminen ja keskustelut sekä kokemusasiantuntijuus. Viimeinen kysymys koski vastaajien toiveita omasta tulevaisuudestaan. Eniten mainintoja oli työelämään pääsemisestä sekä yleensäkin paremmasta tilanteesta. Vastaajat toivoivat myös itsenäistä toimeentuloa ja siten riippumattomuutta toimeentulotuesta. Muita toiveita olivat opiskelupaikka, terveys ja eläkkeelle siirtyminen. Pieni osa ei näe ollenkaan toivoa tulevaisuudessa. Muita yksittäisiä mainintoja olivat muun muassa toiveet pääsystä korvaushoitoon, puolison löytymisestä ja omasta kodista. Ks. tarkemmat tulokset kyselyn raportista: Keskikylä, Sanna & Mäkelä, Tanja (2012) Päijät-SOS –osahanke. Asiakaskyselyn tulokset. Verkkolähde: http://www.sos-hanke.fi/


14

4.2.3 Aikuissosiaalityön arki Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijän työnkuva vaikuttaa melko saman sisältöiseltä koko Päijät-Hämeessä. Sosiaaliohjaajan työnkuvissa on jonkin verran eroavaisuuksia. Lahdessa sosiaaliohjaajat työskentelevät pääasiassa uusien asiakkaiden ohjauksen ja neuvonnan parissa. Heinolassa sosiaaliohjaajan työskentely on kohdistunut nuoriin asiakkaisiin ja peruspalvelukeskus Aavassa työhön kuntoutukseen sekä aktivointiin. Peruspalvelukeskus Oivassa sosiaaliohjaajan työnkuva ei ole poikennut merkittävästi sosiaalityöntekijän työstä. Päijät-Hämeen aikuissosiaalityötä tässä ajassa kuvaa hyvin kriisityö ja hektisyys. Työn pääpaino on asiakkaiden akuuttien asioiden hoitamisessa ja työtä voi luonnehtia tulipalojen sammuttamiseksi. Peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät halusivat tutkia omaa työtään ja tehdä näkyväksi aikuissosiaalityön arkea. Neljä viidestä sosiaalityöntekijästä piti sovitusti päiväkirjaa kahden viikon ajan 8.4.– 19.4.2013. Seurannan aikana kirjattiin ylös vapaamuotoisella tavalla työtehtävä, niihin käytettyä aikaa sekä sisältöä. Viides työntekijä listasi tekemiään asioita ja sisältöjä ylös seurannan jälkeen. Sosiaalityöntekijöiden työaika kului asiakastapaamisiin ja yhteistyöhön asiakkaan verkostojen kanssa. Kahden viikon seurantaaikana osallistuttiin koulutuksiin ja tiimikokouksiin. Neljän sosiaalityöntekijän kahden viikon työn seurantaajalla oli yhteensä 46 asiakastapaamista, joista perumattomia aikoja oli 11. Suurin osa asiakkaista tavattiin toimistolla, mutta myös jonkin verran kotikäyntejä tehtiin. Kahden viikon seuranta-aikana hoidettiin monenlaisia asioita. Työskentelyssä korostuivat erilaisten tilanteiden ja asioiden selvittäminen. Sosiaalityöntekijät työskentelivät eniten asumiseen, häätötilanteisiin, taloudelliseen tilanteeseen, toimeentulotukeen sekä välitystileihin liittyvien asioiden parissa. Sosiaalityöntekijöiden kahden viikon työ painottui asuntoasioiden ympärille. Työviikkoihin kuului asiakkaiden asuntoasioiden selittelyä asiakkaan muuttaessa tai häätötilanteessa sekä takuuvuokrasta päättämistä. Asumiseen auttamista tehtiin myös esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakkaan sähköt olivat katkeamassa maksamatta jääneiden sähkölaskujen vuoksi. Asiakkaan vuokrarästejä selviteltiin vuokranantajien kanssa tai omaisten kanssa. Vuokranantajien kanssa keskustelua käytiin myös sosiaalitoimen takuuvuokraan liittyen. Sosiaalityöntekijät hoitivat kahden viikon aikana päihdekuntoutusasioita. Asiakkaan päihdehoidon järjestämiseksi tehtiin päätöksiä päihdekatkoista ja – kuntoutuksesta. Sosiaalityöntekijät työskentelivät seurantaaikana jonkin verran työllisyysasioiden parissa ja asiat liittyivät lähinnä aktivointiin ja työkokeiluihin. Myös edunvalvonta-asiat nousivat esiin. Asiakasasioissa tehtiin yhteistyötä muiden viranomaisten ja palveluntarjoajien kanssa. Keskiöön nousi yhteistyö asiakasasioissa vuokranantajien, seurakunnan diakoniatyöntekijöiden, psykiatristen sairaanhoitajien ja päihdehoitolaitosten kanssa.


15

5 Osahankkeen kehittämistyö 5.1 Osallisuutta ja asiakastyötä edistävien käytäntöjen kehittäminen Kehittämistyön Suunta –suunnitelmien tekovaiheessa käytiin kehittämistiimien kanssa keskustelua siitä, miten asiakkaiden osallisuutta voisi vahvistaa ja millaisia asiakkaan osallisuutta edistäviä käytäntöjä pitäisi kehittää. Keskusteluissa puhuttiin paljon asiakkaan osallistamisesta ja aktivoimisesta toimimaan omien asioidensa hoitamiseksi. Asiakastyön haasteeksi nähtiin erityisesti motivoitumattomat asiakkaat ja nuoret, joita on vaikea saada sitoutumaan työskentelyyn. Keskustelua käytiin myös aikuissosiaalityön menetelmistä ja siitä, miten työtä tulevaisuudessa pitäisi tehdä. Hankkeen myötä keskusteluun tuotiin ajatusta siitä, että asiakkaita voisi osallistaa mukaan kehittämistyöhön. Asiakastyötä edistävien käytäntöjen ajateltiin olevan sellaisia, jotka jotenkin auttavat työntekijää asiakkaiden motivointityössä ja eteenpäin menemisessä. Osallisuutta ja asiakastyötä edistävien käytäntöjen kehittäminen piti sisällään kokemusasiantuntijuutta hyödyntävien menetelmien ja työmenetelmien mallintamista sekä osaamisen vahvistamista.

5.1.1 Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen Kehittäjäasiakasryhmät – kokemusten jakamisen ja vaikuttamisen kanava Päijät-SOS -osahankkeessa päätettiin kokeilla ryhmämuotoista toimintaa aikuissosiaalityön asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseksi ja asiakkaan äänen esiin nostamiseksi. Osahanke järjesti aikuissosiaalityön kehittäjäasiakasryhmät touko-kesäkuussa 2012. Ryhmiin osallistuminen oli vapaaehtoista. Kehittäjäasiakastoiminnan suunnittelussa hyödynnettiin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) kehittäjäasiakastoiminnan prosessimallia. Ryhmän sisältö ja ryhmätehtävät suunniteltiin osahankkeen työntekijöiden toimesta ja niissä hyödynnettiin palvelumuotoilusta tuttuja menetelmiä. Kehittäjäasiakasryhmät toteutettiin Aavan alueella Nastolassa 4.5.2012–31.5.2012 ja Lahdessa 8.5.2012–5.6.2012. Kehittäjäasiakasryhmien ohjaamisesta vastasivat Päijät-SOS -osahankkeen työntekijät. Aavan ryhmän ohjaukseen osallistui myös sosionomi-opiskelija. Lahden ryhmässä oli mukana opiskelija oman opinnäytetyönsä taustoittamista varten. Kehittäjäasiakasryhmissä oli tarkoituksena arvioida aikuissosiaalityön palveluja, kehittämistarpeita ja visioida tulevaisuuden aikuissosiaalityötä. Aavan ryhmään osallistui viisi (3 Nastolasta ja 2 Orimattilasta) ja Lahden ryhmään kuusi asiakasta. Lahden ryhmä kokoontui Lahden Elokolossa ja Aavan ryhmä Nastolassa Tiehaara -projektin tiloissa. Aavan ryhmäläiset olivat paikalla kaikilla ryhmäkokoontumisilla. Lahden ryhmässä oli vähän vaihtelua eri kerroilla. Ryhmät kokoontuivat yhteensä viisi kertaa ja ryhmätapaamiset kestivät noin kaksi tuntia. Tämän lisäksi osa ryhmäläisistä kokoontui vielä yhden ylimääräisen kerran miettimään ryhmissä tuotetun tiedon eteenpäin viemisen strategiaa ja sitä, miten kehittäjäasiakastoimintaa voisi jalostaa eteenpäin. Kehittäjäasiakasryhmien kokoontumisissa nostettiin esiin aikuissosiaalityön ongelmakohtia asiakasnäkökulmasta ja mietittiin sitä, mistä ongelmat johtuvat ja miten ne voisi ratkaista. Ryhmissä jaettiin sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Keskustelua käytiin erityisesti toimeentulotuen prosesseista, mutta myös sosiaa-


16 lityöstä ja -ohjauksesta. Ryhmien tarkoituksena oli tuoda esiin asiakkaiden ajatuksia aikuissosiaalityön palveluista ja niiden kehittämistarpeista. Ryhmissä nostettiin esiin ongelmakohtia ja niihin löydettiin ratkaisuehdotuksia, jotka ovat pääasiassa hyvin realistisia ja toteutettavissa olevia. Ryhmissä tuotiin esille muun muassa se, että aikuissosiaalityötä ja sen sisältöjä ei tunneta, akuuttiin hätään on vaikea saada apua ja, että sosiaalitoimistossa asioimiseen on iso kynnys. Kehittämisen kohteiksi nostettiin erityisesti aikuissosiaalityön palveluista tiedottaminen, selkeämmän ohjeistuksen laatiminen ja työmenetelmien kehittäminen. Molemmissa ryhmissä esiin nostetut ongelmakohdat ja kehittämisehdotukset olivat samansuuntaisia. Ryhmät toimivat myös vertaistuellisesti. Niissä syntyi paljon keskustelua ja kokemusten jakamista. Ryhmien tuotokset esiteltiin kehittäjäasiakkaiden ja työntekijöiden yhteisissä keskustelutilaisuuksissa elosyyskuussa 2012. Keskustelutilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 50 työntekijää. Molemmat osapuolet havaitsivat, että asiakkaiden ja työntekijöiden kokemat kehittämistarpeet ovat samansuuntaisia. Ryhmien kautta saatiin tietoa asiakasnäkökulmasta aikuissosiaalityön kehittämistarpeista. Ryhmässä tuotettua tietoa vielä arvokkaampaa on se, että ryhmät antoivat asiakkaille mahdollisuuden ja kanavan oman kokemuksen sekä ajatusten jakamiseen ja sitä kautta mahdollisuuden vaikuttaa. Ryhmäläisillä oli toive, että osallistumisella voisi saada edes pienen muutoksen aikaiseksi. Kehittäjäasiakasryhmiin osallistuneista kymmenen vastasi ryhmiä koskevaan kirjalliseen palautekyselyyn. Sen mukaan ryhmiin osallistuminen oli asiakkaille myönteinen kokemus. Ryhmässä sai havaita, että muillakin on samankaltaisia ongelmia kuin itsellä. Ryhmässä korostui selkeästi myös vertaistuellinen puoli, kun ryhmäläiset saattoivat jakaa kokemuksiaan ja saada tukea toisistaan. Eräs vastaaja koki saaneensa antaa vastavuoroisesti jotakin takaisin sosiaalityölle, koska oli itse saanut apua. Palautekyselyyn vastaajat kokivat pääosin ryhmän toimivaksi ja ryhmähengen hyväksi. Ryhmäläiset kehittäisivät jatkossa kehittäjäasiakastoimintaa niin, että ryhmiin osallistuisi myös sosiaalityöntekijä. Lisäksi aikaa toivottiin lisää sekä tapaamisia muiden ryhmien kanssa. Kuusi vastaajaa kymmenestä oli halukas jatkamaan kehittäjäasiakastoimintaa. Asiakkaat osallistuivat ryhmiin avoimin mielin ja suurin osa koki ryhmän vastanneen odotuksiaan. Ryhmiin osallistujilta kysyttiin palautekyselyssä, mitä heidän mielestään on asiakkaiden osallisuus. Käsitettä ei tarkoituksellisesti avattu kyselylomakkeeseen, jotta saataisiin käsitys siitä, miten ryhmäläiset mieltävät osallisuuden. Osa vastaajista koki, että ryhmiin osallistuminen liittyy asiakkaiden osallisuuteen. Osassa vastauksista näkyi, että käsite ja sen merkitys eivät olleet entuudestaan tuttuja. Eräs vastaaja viittaa kokemusasiantuntijuuteen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin. Ryhmäläisiltä kysyttiin, miten kehittäjäasiakastoiminnalla voidaan vahvistaa asiakkaiden osallisuutta. Vastauksissa tuotiin esiin se, että yhtenä olennaisena asiana on asiakkaan kuunteleminen ja ajatusten huomioon ottaminen. Eräs vastaaja koki tärkeänä, että työntekijöille tuodaan esiin asiakkaiden näkökulmia ja, että tämä toimisi molempiin suuntiin. Kehittäjäasiakastoiminnalla voidaan tuoda esiin kehittämistarpeita asiakkaiden näkökulmasta. Palautekyselyssä esitettiin toiveita, että ryhmän tuottama tieto otettaisiin aikuissosiaalityössä huomioon. Eräs ryhmäläinen toivoi, etteivät työntekijät kokisi ryhmän tuottamaa tietoa arvosteluksi, vaan palautteen perusteella haluttaisiin oikeasti kehittää palveluita. Toinen toivoi, että edes yksi ryhmän tuottama idea otettaisiin käyttöön aikuissosiaalityössä. Aikuissosiaalityön työntekijöille tehtiin palautekysely heti kehittäjäasiakasryhmiin liittyvän keskustelutilaisuuden jälkeen ja siihen vastasi 12 työntekijää. Osa kehittäjäasiakkaiden ja työntekijöiden keskustelutilaisuuden palautekyselyyn vastanneista piti hyvänä sitä, että asiakkaiden näkemyksiä tuodaan esille ja voidaan ottaa huomioon kehittämistyössä. Ryhmän kautta nostettiin esiin asiakkaiden ääntä ja subjektiivisia kokemuksia. Joku totesi, että tarvitaan myös vuoropuhelua työntekijöiden ja asiakkaiden välille – pelkkä näkökulmien kuuleminen ei ole riittävää. Joistakin palautteista välittyi kuva siitä, että kaikki työntekijät ei-


17 vät olleet aivan hahmottaneet sitä, mistä tässä ryhmässä oli ollut kyse ja mikä oli ollut sen tavoite. Jotkut peräänkuuluttivat sitä, että olisivat toivoneet ryhmään osallistuvan myös sellaisia, joilla on hyvä kokemus aikuissosiaalityöstä. Osa koki asiakkaiden esiin nostamat asiat kielteisenä palautteena, joka liittyi pääasiassa toimeentulotuen käsittelyyn. Joillekin oli yllättävää se, että sosiaalityö ei erottunut kehittäjäasiakkaiden puheissa ja tuotetussa tiedossa. Toimeentulotuki ja siihen liittyvä prosessi nähdään irrallisena sosiaalityöstä. Kehittäjäasiakasryhmien tuottaman tiedon valossa aikuissosiaalityö on lähinnä etuisuuksiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Palautekyselyn tuottaman tiedon pohjalta voi todeta, että osa sosiaalityöntekijöistä ajattelee, että he eivät työskentele näiden asioiden parissa. Osa palautekyselyyn vastanneista näki tarpeen kehittäjäasiakastoiminalle ja asiakkaiden mukaan ottamiselle palveluiden suunnitteluun. Sitä pitäisi jalostaa eteenpäin ja juurruttaa rakenteisiin. Palautekyselyssä yksi työntekijä mainitsi tähän ratkaisuksi koulutuksen kautta sitouttamisen. Joidenkin vastaajien mielestä pitäisi pohtia sitä, mihin asiakkaita voitaisiin ottaa mukaan ja millä keinoilla asiakkaita kuullaan. Tärkeänä nähtiin myös muut asiakkaan osallisuutta vahvistavat työmenetelmät. Joidenkin kehittäjäasiakkaiden ja työntekijöiden yhteistyö jatkui ryhmien jälkeen muun muassa aikuissosiaalityön uuden esitteen tekemisellä. Neljän kehittäjäasiakkaan kanssa työstettiin kehittäjäasiakastoiminnasta videoklippi, joka esitettiin aikuissosiaalityön päivillä, SOS-hankkeen Hyvä kiertämään – seminaarissa Lahdessa, Tampereella ja Vaasassa. Peruspalvelukeskus Aavassa mietittiin ryhmän jälkeen sitä, miten toiminnasta voisi saada pysyvää. Pohdinnoissa syntyi ajatus yhden aktiivisen kehittäjäasiakkaan työllistämisestä mukaan osallisuutta edistävään kehittämistyöhön.

1.

2. Palvelumuotoilun menetelmät

Alkuhaastattelut

Rekrytointi-ilmoitus - MAINOS

Ryhmäläisten yhteistapaaminen Tuotosten esittämisen suunnittelu ja kehittäjäasiakastoimin nan jatkojalostaminen

Ryhmätapaaminen

Miten kehittäjäasia kastoimintaa voisi jatkaa?

Miten asiakkaat ovat mukana kehittämistyön arvioinnissa?

Aikuissosiaalityön SWOT Keitä ovat aikuissosiaalityön asiakkaat?

3. Mitä ja miten muualla on tehty?

Ryhmätapaaminen

Tutustuminen Hankkeen esittely Kokemusasiantuntijuus Mitä on aikuissosiaalityö?

Oppilaitosyhteistyön aloittaminen

ja 4. Ryhmätapaaminen

Aikuissosiaalityön ongelmakohdat – mikä on ongelma, miksi ja mikä siihen olisi ratkaisu?

5.

Keskustelutilaisuudet Teema: Kehittäjäasiakkaiden ja työntekijöiden esiin nostamat ongelmakohdat

Ryhmätapaaminen

Kehittämiskohteiden valitseminen Mitä lähdetään kehittämään kehittäjäasiakasryhmän tuottaman tiedon pohjalta?

Aikuissosiaalityön tulevaisuuden visio Palautekysely

Rekrytointi

Toteuttaminen

Tuotosten esittely Työntekijöille kutsu tilaisuuteen

Yhteistyö työntekijöiden ja sosionomi-opiskelijoiden kanssa Ryhmän rakenne, sisältö, toiminta-aika ja ohjaus Ryhmäläisten rekrytoinnin suunnittelu Ryhmän kokoontumistilojen varaukset

Rekrytointi-ilmoituksen laatiminen Kehittäjäasiakkaiden rekrytointi työntekijöiden avustuksella Yhteystietojen toimittaminen hanketyöntekijöille

Kuva 2 Kehittäjäasiakasryhmien prosessi

Tekstiviestimuistutukset ryhmätapaamisist a

Palautekysely

Todistu kehittäjäasiakasryhmään osallistumisesta

Jatkon suunnittelu


18

Työttömyyden kokemusasiantuntija – työttömien äänitorvi ja vertaistuellinen ohjaaja Peruspalvelukeskus Aavan alueella Nastolassa ryhdyttiin kehittäjäasiakasryhmien jälkeen miettimään, miten yhden aktiivisen kehittäjäasiakkaan saisi palkattua mukaan kehittämään sellaisia työmuotoja, jotka tukevat osallisuutta. Yhteisissä keskusteluissa aikuissosiaalityön, Tienhaara –projektin ja osahankkeen edustajien kanssa syntyi ajatus työttömyyden kokemusasiantuntijan työnkuvasta. Kehittäjäasiakaan palkkaamisessa päätettiin tehdä yhteistyötä Nastolan Työttömät ry:n kanssa, jonka toivottiin mahdollistavan matalan kynnyksen toimipaikka kokemusasiantuntijalle. Kehittäjäasiakas aloitti kokemusasiantuntijana Nastolan työttömien yhdistyksellä työkokeilun kautta 6.5.2013. Nimikkeeksi valittiin kokemusasiantuntija, koska se kuvaa sitä, että henkilö toimii tehtävässä oman työttömyyteen ja palveluihin liittyvän elämänkokemuksensa kautta. Työkokeilun ja elokuussa 2013 alkaneen palkkatukityön aikana on tarkoitus kehittää kokemusasiantuntijan tehtäväkuvaa ja työttömien toimintaa yhteistyössä työttömien sekä asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on työttömien äänen esiin nostaminen ja kokemustiedon välittäminen, palveluihin liittyvien kehittämistarpeiden välittäminen eri toimijoille, osallisuutta edistävien keinojen etsiminen ja kokeileminen sekä vertaistukitoiminnan kehittäminen. Kokemusasiantuntijan palkkatuettu työ jatkuu joulukuun 2013 loppuun asti. Kokemusasiantuntijan työtä tukee pilotille nimetty ohjausryhmä, johon kuuluvat sosiaalipalvelujen päällikkö tai johtava sosiaalityöntekijä, Nastolan työttömien yhdistyksen edustajat sekä Päijät-SOS – osahankkeen työntekijät. Kokemusasiantuntija pitää päiväkirjaa omista työtehtävistään ja kokemuksistaan. Osahankkeen työntekijät tekevät yhteistyötä kokemusasiantuntijan kanssa ja auttavat tarpeen mukaan asioiden valmistelussa. Kokemusasiantuntijana aloittanut kehittäjäasiakas on kokenut vertaisohjaajana toimimisen haasteelliseksi ja mielenkiintoiseksi. Kokemusasiantuntija on auttanut työttömiä muun muassa asumistukiasioissa, työmarkkinatuen hakemisessa, työnhaun uusinnassa ja toimeentulotukipäätösten selvittelyssä. Kokemusasiantuntija katsoo, että Nastolan Työttömät ry: on paras mahdollinen paikka toimia kyseisessä tehtävässä. Kokemusasiantuntijan kokemuksen mukaan työttömät ovat ottaneet hänet hyvin vastaan ja ”olalle taputuksia” tulee jopa kaupan kassajonossa. Tulevaisuudessa kokemusasiantuntija toivoo saavansa kokoon ryhmiä, joissa pohditaan kaikenlaisia työttömyyteen liittyviä asioita. Ajatuksena on, että joku työryhmä voisi antaa mahdollisuuden viedä työttömien asioita eteenpäin ja lisätä sitä kautta asiakkaiden osallisuutta. Kokemusasiantuntijalla on tahtoa näyttää, että joku välittää työttömien asioista. Kokemusasiantuntijan työskentely Nastolan työttömien yhdistyksessä on antanut yhdistykselle mahdollisuuden lisätä palvelujaan työttömille, lisäksi yhdistys on saanut positiivista julkisuutta muun muassa lehtikirjoitusten kautta. Kokemusasiantuntijasta on kirjoitettu muutamia juttuja paikallislehtiin. Hän on tuonut työttömien ääntä esiin myös yleisönosastokirjoituksella. Kokemusasiantuntijan suunnittelemana ja vetämänä toteutettiin syksyllä 2013 ensimmäinen työttömien keskustelukahvila (TYKE). Tähän kaikille työttömille avoimeen tilaisuuteen osallistui yhdeksän keskustelijaa. Keskustelua käytiin siitä, millaista on nastolalaisen työttömän arki ja virastoissa asioiminen. TYKE pidetään jatkossa kerran kuukaudessa. Seuraavalle kokoontumiskerralle on kutsuttu Nastolan kunnanjohtaja.


19

Asiakasareena – etsimme juuri sinua, tule mukaan! Aavan peruspalvelukeskuksen alueella toivottiin jatkoa asiakkaiden osallisuutta vahvistavalle toiminnalle ja jatkoa suunniteltiin yhteistyössä työntekijöiden sekä kehittäjäasiakkaan kanssa. Yhteisissä keskusteluissa syntyi ajatus Asiakasareenasta, joka olisi keskustelutilaisuus kaikille kehittämisestä kiinnostuneille aikuissosiaalityön asiakkaille. Asiakasareena järjestettiin 15.5.2013 Kakstahti-työpajalla Nastolassa. Tilaisuutta mainostettiin sosiaalitoimistossa ja mainoksia lähetettiin toimeentulotukipäätösten mukana. Nastolan Työttömien yhdistyksellä työkokeilussa oleva kokemusasiantuntija mainosti tilaisuutta myös omissa verkostoissaan. Tilaisuuteen osallistui 10 asiakasta ja kaksi aikuissosiaalityön työntekijää. Tilaisuudessa keskusteltiin etukäteen valituista teemoista ryhmätehtävien avulla. Lähes kaikki Asiakasareenaan osallistuneet olivat nuoria ja tulivat ohjatusti työpajan kautta, eivätkä niinkään omasta halustaan. Tilaisuus ei tavoittanut varsinaisesti kohderyhmää, joka oli alun perin tarkoituksena. Asiakasareena-tyyppinen avoin keskustelutilaisuus toimisi ehkä paremmin suuremmassa kaupungissa. Pienen kunnan avoimeen tilaisuuteen voi olla korkeampi kynnys osallistua, esimerkiksi tunnettavuussyistä. Lisäksi toiminnalla tulee olla selkeä tarkoitus ja sisältö�� on avattava enemmän myös mainonnassa. Tilaisuuden mainontaan on käytettävä enemmän aikaa, pelkkä mainos ei riitä. Vaikka tilaisuuden osanottajamäärä jäi vähäiseksi ja osallistujat tulivat paikalle ohjattuina, Nastolan aikuissosiaalityö sai tilaisuuden jälkeen kaksi uutta kehittäjäasiakastoiminnasta kiinnostunutta nuorta.

Keskustelukahvila – Juttutupa Aikuissosiaalityön keskustelukahvilatoiminta (Juttutupa) aloitettiin peruspalvelukeskus Aavan alueella Orimattilassa toukokuussa 2012 ja se kokoontui kerran kuukaudessa kevääseen 2013 asti. Ohjaajina toimi kaksi aikuissosiaalityön työntekijää. Tarkoituksena oli rekrytoida kahvilan kautta kehittäjäasiakkaita mukaan kehittämistyöhön. Ajatuksena oli myös, että toiminta voisi auttaa asiakkaiden asioiden eteenpäin menemisessä, asiakkaiden voimaantumisessa (esimerkiksi tulottomat asiakkaat) sekä asioinnin vähentämisessä toimistossa. Tavoitteena oli saada keskustelukahvilan kehittämiseen ideoita asiakkailta ja suunnitella toiminnan jatkoa sen mukaan. Toiminnan kehittämisen lähtökohtana olivat asiakkaiden tarpeet ja näkemykset. Keskustelun aiheina kahvilassa olivat: mitä on aikuissosiaalityö, millaista on hyvä palvelu ja millaisia ovat asiakkaiden kokemukset sosiaalitoimistosta. Yksi tapaaminen järjestettiin nuotiolla makkaran- ja tikkupullien paiston merkeissä. Juttutuvassa kävi myös vierailijoita esimerkiksi Työllistämisprojektin työntekijät, SOS-hankkeen työntekijät sekä kevään 2012 kehittäjäasiakasryhmästä asiakkaita. Sosiaalitoimiston palvelusihteerit vierailivat myös Juttutuvassa vuorollaan ja avarsivat keskustelua omasta näkökulmastaan. Pikkujouluja vietettiin sosiaalitoimistolla glögien merkeissä. Juttutuvan tapaamisissa kävi yhdestä yhteentoista asiakasta kerralla. Kävijät olivat keski-ikäisiä tai vanhempia ja he olivat työntekijöille pääasiassa entuudestaan tuttuja. Juttutuvassa käyneet olivat sitoutuneita toimintaan. Suurin haaste oli kuitenkin motivoida uusia asiakkaita mukaan toimintaan. Juttutuvassa käyneiltä asiakkailta kerättiin palautetta toiminnasta ja palaute oli hyvin myönteistä. Juttutuvassa käyneet olivat kokeneet toiminnan itselleen mielekkääksi. Asiakkaat kokivat hyvänä, että siellä sai mahdollisuuden kertoa kokemuksista ja kuulla muitakin kohtalotovereita. Jollekin oli tärkeää, että pääsee kertomaan oman näkö-


20 kantansa, tutustumaan uusiin ihmisiin ja, että Juttutuvassa saa olla oma itsensä. Palautteissa mainittiin tärkeäksi se, että toiminnan avulla on saanut kokonaiskuvan sosiaalitoimen työntekijöistä. Sen kautta on päässyt tutustumaan lähemmin työntekijöihin, toimintatapoihin ja saanut tietoa. Juttutuvan kävijöistä rekrytoitiin kolme asiakasta kehittäjäasiakkaaksi. Kehittäjäasiakkaiden toive oli suunnitella jotakin yhteistoimintaa aikuissosiaalityön asiakkaille. Asiakkaiden keskuudessa yksinäisyys koetaan vaikeana asiana ja siksi halutaan jotakin toimintaa, joka mahdollistaa kotoa lähtemisen. Kehittäjäasiakkaiden ja työntekijöiden kanssa suunniteltiin keväällä 2013 Kirkko ja kahvit -kesän avaus. Kesätapahtumassa tutustuttiin Orimattilan kirkkoon ja sen historiaan. Sen jälkeen oli yhteinen kahvihetki seurakunnan tiloissa ja samalla kuunneltiin diakoniatyön palveluista. Tapahtumaan osallistui yhdeksän asiakasta ja kolme työntekijää. Kehittäjäasiakkaat vastasivat kesän avauksen järjestelyistä. Tapaaminen kerran kuukaudessa oli toiminnan vetäjien kokemuksen mukaan kuitenkin liian vähän vaikuttavuuden kannalta. Intensiivisempi toiminta olisi hyödyllisempää ainakin silloin, jos halutaan saada asiakkaiden elämässä muutosta aikaan. Asiakkaat olivat toimintaan tyytyväisiä, mutta kuinka paljon ja kuinka kantavaa kerran kuukaudessa toteutettu toiminta todellisuudessa on. Monelle asiakkaalle Juttutuvan toiminta oli varmasti kannattelevaa ja arjesta sekä kodista irrottautumista. Ideoita toimintaan oli paljon. Haastavaa oli työntekijän ideoiden ja tarkoitusperien yhdistäminen asiakkaiden toiveisiin. Prosessi sai pohtimaan, miten asiakkaiden esittämät toiveet sekä sosiaalityön tavoitteet ja ajatus siitä, mitä sosiaalityön tulisi olla, kohtaavat. Keskustelukahvilatoiminnalle asetetut tavoitteet kuitenkin saavutettiin, vaikka toiveena olikin tavoittaa enemmän asiakkaita. Näin vahvasti aikuissosiaalityön perinteistä poikkeavan toiminnan kehittäminen ja eteenpäin meneminen edellyttää aktiivista keskustelua ja yhteistä ymmärrystä aikuissosiaalityö sisällä. Prosessin olisi pitänyt olla vahvemmin kaikkien työntekijöiden ja asiakkaiden yhteinen. Kasvua uudenlaiselle ajattelulle tulee tapahtua kaikissa, jotta tällaisella toiminnalla mahdollisuus kehittyä ja jalostua eteenpäin. Kehittäminen ja ajatusten kehittyminen edellyttää vankkaa tukea koko organisaatiolta. (Ks. tarkemmin reflektiivinen essee: Selkee, Heli (2013) Kokemuksia Juttutuvasta ja kehittäjäasiakastoiminnasta. Jyväskylän avoin yliopisto. Verkkolähde: www.sos-hanke.fi)

Nuorten fokusryhmät – kokemustietoa palveluiden kehittämiseen Lahden työvoiman palvelukeskus Lyhty ja kuntouttava työtoiminta toteuttivat yhteistyössä kaksi nuorten aikuisten fokusryhmää keväällä 2012. Nuoret asiakkaat nostettiin kehittämistyön keskiöön ja heidän kokemuksiaan haluttiin selvittää jollakin muulla menetelmällä kuin perinteisillä asiakaspalautelomakkeilla. Tavoitteena oli tarkastella alle 30-vuotiaiden asiakkaiden kokemuksia palveluista ja kerätä kokemustietoa palvelujen kehittämistä varten. Taustalla oli oletus siitä, ettei työvoiman palvelukeskuksessa pitkäaikaistyöttömien palveluprosessi vastaa täysin nuorten asiakkaiden palvelutarpeeseen. Yhteistyötä päätettiin tehdä yhdessä kuntouttavan työtoiminnan kanssa, koska molemmat yksiköt ovat hallinnollisesti osa sosiaalipalvelujen työhön kuntoutusta ja asiakkaat ovat osin myös yhteisiä. Ryhmien osallistujat rekrytoitiin työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijöiden, terveydenhoitajan sekä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien avulla. He markkinoivat ryhmää alle 30-vuotiaille asiakkailleen. Ryhmiin osallistui kahdeksan nuorta (4 miestä ja 4 naista), jotka olivat iältään 25–26-vuotiaita. Ryhmän vetämisestä vastasivat työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijä ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja.


21 Fokusryhmien keskusteluteemoja olivat kokemukset palvelusta, odotukset, palveluun sitoutuminen, aktivoivan politiikan vaikutus nuorten arkeen, sosiaalityön epämääräisyys sekä nuorten esittämät kehittämisehdotukset. Nuorten kokemukset palvelusta osoittautuivat pääosin myönteisiksi. Hyvinä asioina mainittiin useimmin palvelun joustavuus, ymmärretyksi tuleminen sekä se, että monta palvelua on yhdistetty samaan paikkaan. Kielteisinä asioina mainittiin muun muassa liiallinen patistaminen, liian tiheät käynnit, liian lyhyet tapaamiset sekä liika uteliaisuus. Osa nuorista toivoi saavansa palvelun avulla työpaikan. Työvoiman palvelukeskuksen ja kuntouttavan työtoiminnan palveluun sitouduttiin osaksi siksi, että se nähtiin keinoksi päästä eteenpäin. Nuoret kuvasivat aktivointipolitiikan aiheuttamia kohtuuttomia tilanteita ja esimerkiksi aktivointipolitiikkaan liittyvät sanktiot koettiin epäoikeudenmukaisiksi. Niiden lisäksi toivottiin enemmän kannustimia. Fokusryhmissä nousi esiin sosiaalityön epämääräisyys. Sosiaalityöntekijän tehtävä ja rooli työvoiman palvelukeskuksen palvelussa olivat nuorille epäselviä. Fokusryhmien tuottaman tiedon perusteella nuorilla ei ole riittävästi tietoa siitä, mitä he voisivat sosiaalityöltä odottaa. Nuorilta saatiin myös monia konkreettisia ja helposti toteutettavia ehdotuksia, joista monet koskivat toimiston viihtyisyyden lisäämistä (esimerkiksi epäsiistin porraskäytävän kunnostamista sekä värien tai viherkasvien lisäämistä). Nuorten kehittämisehdotuksiin pyrittiin tarttumaan. Esimerkiksi palvelukeskuksen lounastaukoa muutettiin siten, etteivät asiakkaat joudu odottamaan epäsiistissä porraskäytävässä työntekijöiden lounastauon päättymistä. Myös tilojen viihtyisyyttä parannettiin: atk-tila stailattiin ja porraskäytävä maalattiin. Sosiaalityön roolin selkiyttäminen oli aloitettu sosiaalityöntekijöiden työnohjauksessa jo ennen fokusryhmiä. Käytännössä se on tarkoittanut muun muassa asiakkaan prosessin alkuvaiheen muuttamista siten, että sosiaalityöntekijän tekemä tilanne- ja palvelutarvearvio on aikaisempaa suuremmassa osassa. Sosiaalityön epämääräisyys puolestaan pyrittiin ratkaisemaan siten, että asiakkaille kerrotaan entistäkin tarkemmin, millaista sosiaalipalveluihin liittyvä ohjausta ja neuvontaa tai mitä muuta apua sosiaalityöntekijältä voi saada. Työntekijöiden rooleja selkeytettiin, että myös asiakkaalle tulisi parempi käsitys siitä, mitä kukakin tekee. Nuoret osallistuivat ryhmiin mielellään ja kaikki mukana olleet olisivat myös jatkossa valmiita osallistumaan vastaavaan toimintaan. Fokusryhmien toteutuksessa onnistuttiin monissa asioissa. Nuorilta asiakkailta saatiin runsaasti arvokasta ja käyttökelpoista tietoa palveluprosessien kehittämistyötä varten. Lisäksi palvelukeskuksen työntekijöiden tieto nuorten asiakkaiden tilanteesta lisääntyi. Pyrkimyksenä on, että toimintamalli otetaan tulevaisuudessa pysyvästi käyttöön ja sitä laajennetaan käytettäväksi myös ostopalvelujen kehittämisessä. Lahden kaupungin sosiaalitoimessa ei ole aikaisemmin kerätty asiakkaiden kokemuksia vastaavalla tavalla ja osittain tästä johtuen kokeilu palkittiin kunniamaininnalla kaupungin järjestämässä työelämän kehittämiskilpailussa. (Ks. tarkemmin sosiaalityön käytäntötutkimus: Carroll, Tuula (2012) Nuorten palveluprosessin kehittäminen työhön kuntoutuksessa. Fokusryhmien käyttö kokemusasiantuntijuuden keräämisessä. Helsingin yliopisto. Verkkolähde: www.sos-hanke.fi)


22

5.1.2 Työmenetelmien kehittäminen Ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan pilotoinnit Miesten ryhmä - pilipalista tuli totta Peruspalvelukeskus Aavan alueella Iitissä pilotoitiin kuntouttavan työtoiminnan ryhmä 18.12.2012– 19.3.2013. Ryhmäläiset valittiin aikuissosiaalityön asiakkaista. Ryhmään osallistui yhteensä neljä miestä, jotka olivat pitkäaikaistyöttömiä ja tulottomia. Kaikilla ryhmäläisillä oli päihdetaustaa. Ryhmä kokoontui kerran viikossa neljä tuntia kerrallaan. Ryhmänohjaajina toimivat aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Ryhmäläiset osallistuivat aktiivisesti ryhmän sisällön suunnitteluun. Ryhmän tavoitteena oli saada asiakkaat sitoutumaan ryhmään, pysymään päihteettömänä ryhmässä ja elämänhallinnan vahvistaminen. Välillisenä tavoitteena oli saada asiakkaat pois tulottomuudesta. Ryhmämuotoinen työskentely mahdollistaa sen, että työntekijät pääsevät lähemmäs asiakkaita. Toiminta oli ryhmäläisille tarkoituksenmukaista. Ryhmätoiminta vähensi asiakaskäyntejä näiden asiakkaiden kohdalla ja kaikki ryhmäläiset pääsivät pois tulottomuudesta. Ryhmä tuki päihteettömyyteen vertaistuen avulla. Ryhmän aikana kaikille ryhmäläisille tehtiin terveystarkastukset ja joitakin ohjattiin terveyspalveluiden piiriin. Jokaiselle tehtiin jatkosuunnitelma ryhmän jälkeen. Yksi ryhmäläinen pääsi varhennetulle vanhuuseläkkeelle ja muut jatkoivat kuntouttavaa työtoimintaa muualla. Ryhmän pilotointi osoitti yhden hyvin merkittävän havainnon: kaikilla ryhmään osallistuneilla asiakkailla olikin muutoshalua. Se ei ollut kuitenkaan näkynyt aiemmin yksilöllisessä sosiaalityössä ja kohtaamisissa sosiaalitoimistolla. Kokeilu rohkaisi myös muita työntekijöitä ryhmätoimintaan. Työntekijöiden näkemyksen mukaan ryhmän pilotointi vastasi tavoitteisiin ja toi esiin myös sellaista, mitä ei osattu odottaa. Iitissä aloitetaan seuraava miesten ryhmä syys-lokakuussa 2013 ja muutoinkin ryhmätoiminta tulee jatkumaan.

Matalan kynnyksen ryhmätoiminta nuorille Heinolassa pilotoitiin ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa 14.11.2012–14.2.2013. Ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan pilotoinnin taustalla oli aikuissosiaalityössä esiin tullut huoli nuorista aikuisista, joiden tilanteen eteenpäin menemiseen työllistämistoimilla ei ollut toivottua vaikutusta. Näille nuorille on kasautunut usein myös erilaisia arjen- ja elämänhallintaa haittaavia ongelmia, osaamattomuutta ja mielenterveyden häiriöitä. Ryhmänohjaajiksi valikoitui aikuissosiaalityöstä nuorten asiakkaiden kanssa työskentelevä sosiaaliohjaaja ja erityisryhmien asumispalveluissa työskentelevä palveluohjaaja. Kahden ohjaajan työpanosta pidettiin välttämättömänä, sillä mahdollistettiin toiminnassa rinnakkain tapahtuva yksilö- ja ryhmäohjaus. Ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan tavoitteeksi asetettiin asiakkaan työllistymisedellytysten parantuminen arjenhallintaa vahvistamalla. Toiminnan edetessä tavoitetta tarkennettiin ja ryhmän tavoitteeksi tuli havaintotiedon tuottaminen asiakkaan toimintakyvystä jatkosuunnitelmia varten. Kuntouttavan työtoiminnan pilotti aloitti lakisääteisestä minimistä kokoontumalla kerran viikossa neljä tuntia kerrallaan. Ryhmäkokoontumiset rakentuivat eri asiantuntijoiden vierailuista, palveluihin tutustumiskäynneistä ja yhdessä tekemisestä. Pilotoinnin aikana keskityttiin yhteen isoon projektin, vanhan sohvan uusien päällisten


23 ompeluun sekä pariin pienempään askarteluprojektiin. Lisäksi ryhmäkerroilla siivottiin ja valmistettiin ruokaa. Ryhmän haasteena oli, että ryhmäläisillä oli paljon poissaoloja ja muutama joutui keskeyttämään ryhmän. Osallistujia oli liian vähän varsinaiseen ryhmätoimintaan. Kerran paikalla oli vain yksi osallistuja. Ryhmäläisten palautteen perusteella toteutuksessa onnistunutta olivat erityisesti asiantuntijavierailut ja palveluihin tutustumiset. Tutustumisilla pyrittiin alentamaan kynnystä omaehtoiseen palveluiden käyttöön. Elintapaohjauksella saavutettiin pieniä käytännön terveyden edistämistavoitteita. Yksi toimintapäivä viikossa rytmitti asiakaspalautteiden mukaan yllättäen koko viikkoa. Osallistumisen pieneen säännölliseen toimintaan nähtiin tuovan järjestystä elämään. Kaikista osallistujista saatiin tuotettua havaintotietoa toimintakyvystä, toiminnanohjauksesta sekä arjen taidoista jatkon arviointia ja suunnittelua varten. Ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta tällaisena matalan kynnyksen pilottimallina toimi osalle ryhmäläisistä. Jatkossa on kiinnitettävä tarkemmin huomiota asiakasvalintoihin ja pohdittava kunkin asiakkaan kohdalla motivaatiota, kykyä ja tarvetta tämän luonteiseen toimintaan. Ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta ei saa muodostua vaikeasti työllistettävien päivätoiminnaksi, vaan toiminnan on selkeästi tähdättävä työllistymisedellytysten parantamiseen. Ryhmä ei mahdollista vielä kaikille pääsyä avoimille työmarkkinoille. Ryhmän avulla voi kuitenkin vahvistaa arjenhallinnan taitoja, joiden avulla pääsee eteenpäin työllistymispolulla. Tämän kokeilun tuottaman tiedon valossa tällaiselle toiminnalle on tarvetta. Toiminta koettiin työntekijän näkökulmasta mielekkäänä, koska siinä pääsi lähelle asiakasta. Suunnitelmana oli aloittaa seuraava ryhmä heti pilotoinnin jälkeen, mutta ryhmäläisiä ei saatu rekrytoitua tarpeeksi. Jatkossa keskitytään toiminnan markkinointiin.

Aikuissosiaalityön ja nuorisopalvelujen yhteistyömallien pilotoinnit Peli-perjantaissa kohtasivat nuoret ja työntekijät Peruspalvelukeskus Aavan alueella Nastolassa oli tavoitteena kuulla nuoria asiakkaita ja heidän toiveitaan siitä, millaista palvelua tai toimintaa he haluaisivat. Tarkoituksena oli tavoittaa erityisesti sellaisia nuoria, joita on haasteellista kohdata perinteisillä menetelmillä. Tavoitteena oli muun muassa sosiaalitoimen jalkautuminen nuorten pariin ja tätä kautta uusien nuorten tavoittaminen, yhteistyön tiivistäminen toimijoiden välillä sekä vertaistuellisen ryhmätoiminnan aikaan saaminen. Nuorille suunnattua toimintaa ryhdyttiin suunnittelemaan marraskuussa 2012. Sosiaalitoimistosta lähetettiin tulottomille alle 25-vuotiaille asiakkaille kutsukirje ideariiheen, jossa keskustellaan siitä, mitä toimintaa nuorille voitaisiin Nastolassa järjestää. Kutsuja postitettiin noin 50 nuorelle. Avoin keskustelutilaisuus järjestettiin nuorisotila Vaijerissa. Tilaisuuteen ei saapunut yhtään nuorta. Nuorille päädyttiin järjestämään Peli-perjantai –tilaisuuksia yhteistyössä nuorisotoimen ja projektitoimijoiden kanssa. Peli-perjantai kokoontui kerran kuukaudessa ajalla 16.11.2012–31.5.2013. Kokoontumisia oli yhteensä seitsemän. Peliperjantaissa kävi toiminta-aikana yhteensä noin 45 nuorta. Peli-perjantai toiminnan käynnistymistä markkinoitiin aktiivisesti asiakastapaamisissa nuorten kanssa ja joulukuussa 2012 lähetettiin uudet kutsut noin 40 nuorelle. Kutsujen ja keskustelujen kautta ei toimintaan osallistunut yhtään nuorta. Peli-perjantaissa mukana olleet nuoret ohjautuivat Tienhaaran -projektin ja Matka - projektin kautta. Nuoret velvoitettiin osallistumaan toimintaan osana työkokeilua. Tapaamisilla pelattiin erilaisia pelejä nuorten kanssa. Paljon oli myös vapaata keskustelua muun muassa omista toimeentulotukiin sekä etuuksi-


24 en hakemisiin liittyvistä asioista. Yhdellä tapaamisella oli KRIS ry:stä kaksi nuorta kertomassa päihteidenkäytöstä ja yhdellä tapaamiselle sosionomi-opiskelijat olivat mukana tapaamassa nuoria. Peli-perjantaissa oli aina paikalla nuoriso-ohjaaja, sosiaaliohjaaja sosiaalitoimesta ja yksilövalmentaja projekteista, joista nuoret ohjautuivat. Nuorille tarjottiin kahvia ja pientä purtavaa sekä kaksi kertaa myös lämmin ateria. Toimintaan osallistuneilta nuorilta saatiin hyvin niukasti palautetta. Suurin osa koki Peli-perjantaihin osallistumisen pakollisena osana työkokeilua. Työntekijät olivat myös loppukeskustelussa sitä mieltä, että ajatus ja toiminnan tavoitteet olivat hyviä ja tarpeellisia, mutta keinot nuorten tavoittamiseksi eivät toimineet. Yhteenvetona voidaan todeta, että tavoitteita ei saavutettu, koska nuoret tulivat projektien kautta, eikä tulottomia nuoria saatu mukaan. Toiminnalle ei tässä muodossa ole tulossa jatkoa.

Jalkautumalla lähemmäs nuoria? Lahden aikuissosiaalityössä haluttiin kehittää nuorten kanssa tehtävää työtä ja siksi haluttiin verkostoitua nuorisopalvelujen kanssa. Lahden aikuissosiaalityöntekijät ja nuorisopalvelujen työntekijät kohtasivat 25.4.2012 Innopajassa, jolla oli tarkoitus saada avattua yhteistyötä nuorisopalveluiden kanssa. Innopajan tavoitteena oli heittäytyä luovuuteen ja innovoida uusia yhteistyön tapoja sekä työmenetelmiä nuorten kanssa tehtävään työhön. Työskentelyä jatkettiin syksyllä 2012 miettimällä sitä, mitkä ehdotetuista ideoista voisi toteuttaa. Tässä yhteistyöpalaverissa saatiin sovittua, että aikuissosiaalityöntekijät lähtevät pilotoimaan jalkautumista yhdessä nuorisopalvelujen työntekijöiden kanssa kauppakeskus Triossa sijaitsevaan Tripla-nuorisotilaan. Toiminnan tavoitteena oli tuoda sosiaalityö lähemmäs 18–25-vuotiaita nuoria ja madaltaa heidän mahdollista kynnystä asioida sosiaalitoimistossa. Aikuissosiaalityön kehittämiseen liittyvissä keskusteluissa oli todettu jo aiemmin, että aikuissosiaalityön palvelut ja sisällöt ovat monelle nuorelle melko tuntemattomia. Aikuissosiaalityössä oli myös huoli niistä nuorista asiakkaista, joita ei saada lukuisista yrityksistä huolimatta tulemaan varatuille ajoille sosiaalikeskukseen. Nuorisopalvelujen ja aikuissosiaalityön yhteistyömallin pilotointi aloitettiin 12.11.2012 ja päätettiin 13.5.2013. Pilotoinnissa oli mukana aikuissosiaalityöstä neljä sosiaalityöntekijää. Sosiaalityöntekijän ja nuorisopalvelujen työntekijän tavoitti pilotoinnin aikana nuorisotila Triplasta maanantai-iltapäivisin. Nuorille annettiin mahdollisuus keskustella ilman ajanvarausta mieltään askarruttavista asioista, kuten esimerkiksi asumiseen, toimeentuloon, työhön, opiskeluun, päihteisiin ja ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa. Jalkautumista pyrittiin markkinoimaan tiedottamalla paikallislehtiä. Jalkautumisesta oli kaksi kertaa lyhyt juttu paikallisessa ilmaisjakelulehdessä. Lisäksi painettuja julisteita jaettiin laajasti eri yhteistyötahoille. Yhteistyömallin ajatus koettiin hyväksi, mutta nuoria ei kuitenkaan kohdattu sen avulla toivotusti. Pilotoinnin aikana pystyttiin kuitenkin auttamaan 16 nuorta eteenpäin. Kaikkia nuoria ei kuitenkaan kyetty auttamaan kaikissa asioissa tapaamishetkellä. Nuorille annettiin ohjausta ja neuvontaa, kerrottiin mahdollisista jatkopoluista ja varattiin tapaamisaikoja oman alueen työntekijälle. Nuoren asioiden sujuvan eteenpäin menemisen kannalta ongelmaksi muodostui se, ettei hänelle pystytty välttämättä antamaan heti tapaamisaikaa omalle työntekijälle. Pilotoinnin arviointikokouksessa yhteistyömallin pilotoinnin hyödyksi nähtiin se, että sen aikana työntekijät tulivat toisilleen tutuiksi. Yhteistyömallin pilotoinnista oli paljon hyötyä yhteistyölle. Se on lisännyt toisen työn ja toimintatapojen tuntemusta. Työparityöskentely koettiin hyväksi. Siitä sai tukea omaan työhön. Arviointikokouksessa mietittiin sitä, että toimiiko kauppakeskuksen nuorten tilaan jalkautuminen tällä tavalla matalan kynnyksen palveluna. Osa työntekijöistä oli turhautunut siihen, ettei päivystysaikana välttämättä käynyt yhtään nuorta. Ongelmallisena koettiin myös se, että nuorta ei kyetä


25 heti auttamaan esimerkiksi toimeentulotukeen liittyvissä asioissa. Yhteistyömallin pilotointia arvioidessa heräsi keskustelu siitä, että löytyisikö yhteistyölle jokin muu muoto. Toisaalta halukkuutta oli myös jatkaa jalkautumista ja yhteistyömallin kehittämistä. Pilotointiajan katsottiin olevan aivan liian lyhyt ja sitä jatkamalla voitaisiin lisätä palvelun tunnettavuutta. Jalkautumisen markkinointi oli liian vähäistä ja sisällöllisesti liian suppeaa. Yhteistyömallin pilotoinnissa mukana ollut työryhmä kokoontui uudelleen elokuussa 2013 pohtimaan yhteistyön jatkoa. Palaverissa sovittiin, että toimintaa jatketaan. Yhteistyö nuorten asioissa koetaan todella tärkeäksi ja sen eteen ollaan valmiita tekemään työtä pitkäjänteisesti. Palvelusta laaditiin uusi kuvaavampi esite ja juliste. Suunnitelmana on markkinoida palvelua tehostetusti asiakkaille ja yhteistyötahoille syksyn 2013 aikana. Aikuissosiaalityössä aiotaan myös ryhtyä mainostamaan palvelua niille asiakkaille, joita ei ole saatu tulemaan sosiaalikeskukseen vastaanottoajalle. Tavoitteena on myös postittaa mainoksia toimeentulotukipäätösten mukana. Markkinoinnissa käytetään hyödyksi myös Nuorisopalvelujen Facebook –sivuja.

Palvelusuunnitelmatyön vahvistaminen ja sisältöjen kehittäminen Peruspalvelukeskus Aavassa pyrittiin vahvistamaan palvelusuunnitelmaprosessia syksyn 2012 aikana. Tarkoituksena oli vahvistaa asiakkaan osallisuutta varaamalla riittävästi aikaa alkuselvityksen tekemiselle niin, että tapaamiskertoja olisi useampia. Palvelusuunnitelmalomaketta ja uutta kuvaavampaa aikuissosiaalityön esitettä työstettiin yhteistyössä kehittäjäasiakkaiden kanssa. Palvelusuunnitelmaprosesssi alkaa alkuselvityksellä. Sen pohjalta tehdään yhteenveto, missä selkeästi saadaan näkyväksi sekä asiakkaan että työntekijän näkemys asiakkaan eri elämänalueisiin liittyvistä asioista. Yhteenvedossa sovitaan myös kutsusta läheisja viranomaisverkostoille varsinaiseen palvelusuunnitelman tekoon. Tällä menettelyllä vahvistetaan yhteistyön, yhteisten tavoitteiden ja vastuutahojen määrittelyn käynnistämistä jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sosiaalipalvelujen keskinäistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa vahvistettiin kehittämistyön aikana. Keväällä 2013 pidettiin yhteistyöpalaveri aikuissosiaalityön ja lastensuojelun työntekijöille, missä sovittiin yhteiset pelisäännöt sekä hiottiin yhteistyökuvioita. Yhteistyön kehittämistä palvelusuunnitelmatyön vahvistamiseksi jatketaan edelleen. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöille ja -ohjaajille järjestettiin keväällä 2013 menetelmäkoulutus ja työntekijät pääsivät opastettuina tutustumaan erilaisiin menetelmiin (esimerkiksi erilaiset kortit, tarinoiden hyödyntäminen). Työntekijät pitivät Koulutusiltapäivää hyvänä. Korttien käyttöä aiotaan harjoitella muun muassa omien työyhteisöjen palavereissa. Näin menetelmäkorttien käyttö tulee työntekijöille tutuksi ja tuo varmuutta työskentelyyn asiakkaiden kanssa. Syksyllä 2013 pidetään peruspalvelukeskus Aavan sosiaalityöntekijöille yhteinen kehittämispäivä, missä on tarkoitus miettiä yhteisiä käytäntöjä muun muassa erilaisissa asiakassuunnitelmiin liittyvissä asioissa.

Menetelmätietopaketti Lahden aikuissosiaalityön tavoitteena oli tarkastella kriittisesti aikuissosiaalityön menetelmiä. Tätä varten perustettiin menetelmä-työryhmä. Työryhmässä käytiin keskusteluja käytössä olevista työmenetelmistä ja arvioitiin työmenetelmien soveltuvuutta suhteessa asiakasprosessiin. Työryhmä kartoitti myös Internetissä


26 olevia muita käytössä olevia sosiaalityön työmenetelmiä ja pohti niiden soveltuvuutta omaan työskentelyyn. Tarkoituksena oli tehdä uuteen intraan sähköinen tietopaketti työmenetelmistä, joka olisi työntekijöiden käytettävissä. Tavoitteena on, että työntekijät voivat käyttää tietopakettia omana työvälineenä ja antaa tarvittaessa kehitysideoita uusien työmenetelmien kehittelemiseen. Myös uusien työntekijöiden perehdyttämiseen tarvitaan työvälineitä ja ajatuksena on, että työmenetelmien tietopaketti toimisi myös uusien työntekijöiden perehdyttämisen apuvälineenä. Aikuissosiaalityön työmenetelmät tietopaketti valmistui kesällä 2013. Tietopaketissa esitellään aikuissosiaalityössä käytettäviä menetelmiä. Tavoitteena on, että tietopaketti eläisi ajassa ja se kehittyisi arkityön tarpeiden mukaisesti.

5.1.3 Osaamisen vahvistaminen Motivoiva kohtaaminen ja haastattelu –koulutuskokonaisuus SOS-hankkeessa päädyttiin järjestämään asiakkaan kohtaamiseen ja motivointityön taitojen vahvistamiseen koulutusta. Näiden asiakastyön perustaitojen katsottiin olevan lähtökohta asiakkaan osallisuuden toteutumiselle. Päijät-SOS -osahanke järjesti Päijät-Hämeen aikuissosiaalityön työntekijöille Motivoivan kohtaamisen ja haastattelun kolmen iltapäivän koulutuskokonaisuuden, joka toteutettiin 27.3.2012, 23.5.2012 ja 7.6.2012. Kouluttajana toimi Jukka Oksanen A-klinikkasäätiöltä. Koulutuksessa vastattiin muun muassa kysymyksiin miten yhteistyösuhde vaikuttaa motivoitumiseen ja minkälaista keskustelun tulisi olla, että sillä olisi vaikutusta asiakkaan elämään. Koulutusiltapäivät oli rakennettu niin, että ensin oli teoreettinen luento ja sen jälkeen aiheeseen liittyvä ryhmäharjoitus. Koulutukseen osallistujille annettiin myös kaksi välitehtävää, joita työstettiin seuraavaan kokoontumiskertaan mennessä. Ensimmäisenä välitehtävänä oli kiinnittää huomiota asiakaskohtaamisen laatuun omassa työssä ja harjoitella motivointityön avaintaitoja. Toisena välitehtävänä oli harjoitella edelleen avaintaitoja ja asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamista. Koulutukseen osallistui kaiken kaikkiaan noin 60 aikuissosiaalityön työntekijää, mutta eri koulutuspäivillä oli jonkin verran vaihtelua osallistujamäärässä. Suurin osa osallistujista oli sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia, mutta mukana oli myös joitakin etuuskäsittelyn työntekijöitä. Koulutuspalautteeseen vastasi 24 työntekijää. Kyselyyn vastaajista 23 katsoi, että koulutus vahvisti kohtaamisen ja motivoinnin taitoja hyvin tai jonkin verran. Saman verran vastaajista oli täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, että koulutuksen sisältöjä pystyy hyödyntämään omassa työssään. Vastaajista suurin osa antoi koulutukselle arvosanaksi 8-9.

Teemapäivät Päijät-SOS -osahanke järjesti hankeaikana aikuissosiaalityön työntekijöille yhden kokonaisen teemapäivän ja kaksi teemailtapäivää. Toiveita teemapäivien aiheeksi kyseltiin aikuissosiaalityön kehittämistiimeiltä kesällä 2012. Keskeisiksi aiheiksi nousivat uudenlaiset sosiaalityön menetelmät sekä nuorten parissa tehtävä sosiaalityö. Aiheet liittyivät syksyllä 2011 esiin nostettuun kehittämisen tarpeeseen ja Suunta – suunnitelmaan kirjattuihin tehtäviin (tuoda tietoa uusista työmenetelmistä, ajankohtaisesta tutkimustiedosta ja nuorten elämismaailmasta). Kehittämisprosessin alkaessa aikuissosiaalityössä koettiin, että nykyiset mene-


27 telmät eivät vastaa tarpeita, eikä niillä tavoiteta nuoria asiakkaita. Teemapäivien tavoitteena oli lisätä aikuissosiaalityön työntekijöiden tietoisuutta uudenlaisista sosiaalityön menetelmistä. Päivien tarkoituksena oli herättää työntekijöissä ajatuksia ja innostaa mahdollisesti kokeilemaan uusia menetelmiä omassa työssään. Teemapäivissä kuultiin ulkopuolisten asiantuntijoiden esityksiä sekä osahankkeen omien alueiden työntekijöiden kehittämistyöhön liittyviä kokemuksia. Kahteen teemapäivistä tehtiin yhdet ohjelmanumerot hanketyöntekijöiden ja Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) sosiaalialan opiskelijoiden yhteistyönä.

Virikkeillä virkistyy työ sekä mieli Virikkeillä virkistyy – teemapäivä pidettiin 6.11.2012. Se sisälsi erilaisia esityksiä sosiaalityön menetelmiin liittyen. Päivässä esiteltiin pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccassa kehitettyä yhteistutkijuus –menetelmää yhteistyössä nuorten kokemusasiantuntijoiden kanssa sekä valokuvaukseen perustuvaa ”Elämäni kuvat” – ryhmätyömenetelmää. Päivässä kuultiin koulutetun kokemusasiantuntijan puheenvuoro sekä Lahden ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijoiden ja Lahden kehittäjäasiakkaiden toteuttama komediallinen video kohtaamisista sosiaalitoimistoissa. Kohtaamiset perustuivat kehittäjäasiakkaiden omiin kokemuksiin. Opiskelijoiden valmistaman esityksen tarkoituksena oli näyttää, miten draamaa voidaan käyttää välineenä myös sosiaalityössä ja kokemusten näkyväksi tekemisessä. Draamallinen ilmiasu toimii keskustelun herättäjänä ja tarjoaa uudenlaisia näkökulmia sekä auttaa näkemään asioiden eri puolia paremmin. Teemapäivässä esiteltiin myös Päijät-Hämeessä tehtävää aikuissosiaalityön kehittämistyötä sekä toteutettiin ”visio tulevaisuuden aikuissosiaalityöstä” – työpaja. Teemapäivään osallistui 42 työntekijää ja päivää koskevaan palautekyselyyn vastasi 11 työntekijää. Päivä herätti palautteen perusteella uudenlaisia ajatuksia ja innostusta kehittämistyöhön. Asiakkaiden mukaan ottaminen aikuissosiaalityön kehittämiseen on Päijät-Hämeessä vielä melko uutta, joten päivä toimi osaltaan myös asiakkaiden osallisuuden merkityksen vahvistajana. Teemapäivä toimi ajatusten herättäjänä myös laajemmin ja se sai pohtimaan sosiaalityön ydintä - mitä on aikuissosiaalityö? Työ näyttäytyy monesti asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja suurelle yleisölle taloudellisen tuen myöntämisenä. Aikuissosiaalityö on keskeisellä sijalla tämän kuvan laajentamisessa ja selkeyttämisessä. Kuvaa aikuissosiaalityöstä on selkiytettävä itselle, asiakkaille sekä yhteistyötahoille. Lähes kaikki teemapäivän palautekyselyyn vastanneet kokivat, että he saivat päivästä uusia virikkeitä ja voisivat mahdollisesti kokeilla uusia menetelmiä myös omassa työssään (esim. valokuvaus ja yhteistutkiminen). Vain yksi vastaaja koki, ettei saanut teemapäivästä työhönsä uusia menetelmiä. Toisaalta uusien menetelmien käyttöönottoon koetaan olevan liian vähän resursseja, sillä työajan koetaan menevän lähinnä ”tulipalojen sammuttamiseen”. Päivän teemat herättivät ajatuksia sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. Eräs vastaaja koki, että päivässä korostettiin vain sosiaalityön negatiivisia puolia. Yhden vastaajan mielestä opiskelijoiden ja kehittäjäasiakkaiden toteuttama video kohtaamisista antoi vääränlaista tietoa sosiaalityöstä.

Lähemmäs nuorten elämismaailmaa Nuori aikuisuus – teemailtapäivä pidettiin 11.12.2012. Teemailtapäivässä kuultiin tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunkin luento Voi hyvin nuori – hankkeen nuorten osallisuuteen liittyvistä tutkimustuloksista. Luennossa tuotiin esiin kokemuksellista näkökulmaa hyvinvointiin ja syrjäytymiseen. Voimalinja-hankkeen työn-


28 tekijät esittelivät päivässä nuorten kanssa tehtävää lähityötä. Paikallista tilannekuvaa nuorten elämismaailmasta saatiin Lahden poliisin ja nuorisotyöntekijän vuoropuhelussa. Siinä tuotiin esiin heidän työn näkökulmasta ajatuksia nuorten tämän päivän tilanteeseen sekä tulevaisuudesta. Teemailtapäivässä kuultiin myös Päijät-Hämeen omasta kehittämistyöstä. Kokemuksia jaettiin Heinolan ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan pilotista sekä Aavan peruspalvelukeskuksen alueen nuorten asiakkaiden profilointityöstä. Teemailtapäivään osallistui 39 työntekijää ja päivää koskevaan palautekyselyyn vastasi viisi työntekijää. Vastaajat kokivat iltapäivän olleen pääosin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Kaikki viisi vastaajaa kokivat saaneensa iltapäivästä jotakin omaan työhönsä, muun muassa vinkkejä ja kehitysideoita. Vastaajat kokivat teemailtapäivän pääosin onnistuneeksi. Tosin vastaajien määrä oli pieni. Kriittistä palautetta tuli aikataulun tiukkuuteen ja opiskelijoiden osuuteen liittyen.

Sosiaalityön itsearvioinnilla vaikuttavuutta Kuntouttava sosiaalityö ja sosiaalityön itsearviointi –teemailtapäivä pidettiin 18.4.2013. Teemailtapäivässä kuultiin professori Jari Heinosen luento, jossa hän määritteli kuntouttavaa sosiaalityötä käsitteenä. Teemapäivässä puhuttiin sosiaalityön arvioinnista ja kuultiin Helsingin sosiaalivirastosta lastensuojelun puolelta esimerkki siitä, miten heillä on toteutettu itsearviointia ja mitä hyötyä siitä on ollut työlle. Teemailtapäivään osallistui 33 työntekijää ja päivään koskevaan palautekyselyyn vastasi 14 työntekijää. Osallistujat kokivat, että kuntouttavan sosiaalityön määrittely oli mielenkiintoinen ja toimi vanhan kertauksena. Jotkut kokivat, että luento oli liian perusopintomainen, eikä antanut mitään uutta. Muutamat olisivat halunneet vielä pidemmälle menevää tietoa esimerkiksi kuntouttavan sosiaalityön työkaluista. Oman työn arviointiin liittyvät puheenvuorot herättivät innostuneisuutta ja ajatuksia siitä, miten omaa työtä voisi lähteä arvioimaan. Oman työn arvioiminen nähtiin vastaajien mielestä tärkeäksi. Joku piti tärkeänä ja uutena huomiona sitä, että oman työn reflektointi ja tuloksellisuuden vahvistuminen liittyvät toisiinsa. Toinen jäi kaipaamaan vielä konkreettisempaa tietoutta siitä, miten päivässä esiteltyä kuvastin – menetelmää sovelletaan käytännössä. Teemailtapäivän arviointiin liittyvät aiheet saivat jotkut suunnittelemaan asian ottamista yhteiseen keskusteluun omalla työpaikalla ja miettimään arviointimenetelmän valintaa sekä pohtimaan arvioinnin edistämistä sosiaalityössä. Teemailtapäivä koettiin ajatuksia herättäväksi ja omaa ajattelua vahvistavaksi.

Seminaarit Kehittämisen Suunnat näkyviksi ja hyvät kokemukset kiertämään Päijät-Hämeen kehittämistyön Suunta – suunnitelmia esiteltiin osahankkeen järjestämässä väliseminaarissa 21.2.2012. Väliseminaarissa esittäytyi myös Tampereen osahanke. Seminaarissa kuultiin lisäksi YTT Timo Toikon luento toimijalähtöisestä kehittämisestä ja asiakkaiden osallisuudesta. Seminaariin osallistui 64 työntekijää. Väliseminaarin tavoitteena oli tuoda alueiden omat kehittämistyön suunnitelmat maakunnallisesti näkyviksi. Tarkoituksena oli vahvistaa yhteistä keskustelua ja kehittämisintoa.


29 SOS-hankkeen Hyvä kiertämään -seminaari järjestettiin Lahdessa 21.5.2013. Se kuului SOS-hankkeen SOS Tour –tapahtumaan, jossa vastaavanlaiset seminaari järjestettiin kaikissa osahankkeissa. Seminaariin osallistujia oli 78. Seminaarin tarkoituksena oli välittää SOS-hankkeessa kehittämisen tuotoksena syntyneitä hyviä kokemuksia. Seminaarin aamupäivässä kuultiin YTT Raija Väisäsen esitys aikuissosiaalityön vaikuttamisen keinoista ja sosiaalihyöty – käsitteen määrittelytyöstä sekä muiden osahankkeiden hyviä kokemuksia. Iltapäivän osuudessa katsottiin Hanketyön iholla – video, jossa kuvattiin hanketyöntekijöiden näkökulmasta kehittämistyön arkea ja kehittämisen herättämiä ajatuksia. Päivässä esitettiin myös kehittäjäasiakastoiminta –videoklippi ja kuultiin kehittäjäasiakkaan puheenvuoro sekä jaettiin oman alueen hyviä kokemuksia.

5.2 Eri toimijoiden välisen vuoropuhelun edistäminen Eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen nähtiin hyvin tärkeäksi kehittämisen kohdaksi PäijätHämeessä. Työntekijöillä oli halu vahvistaa aikuissosiaalityön näkyvyyttä ja lisätä yhteistyökumppaneiden tietoisuutta aikuissosiaalityön palveluista. Yhteistyön kehittämisessä tärkeänä pidettiin sitä, että toisen työn tuntemus lisääntyy puolin ja toisin. Sillä katsottiin olevan tärkeä merkitys yhteistyön tekemiselle. Yhteistyön kehittämisessä merkitykselliseksi nähtiin niiden esteiden tunnistaminen, jotka ovat hyvän yhteistyön rajoitteena. Osahankkeella oli tavoitteena myös aikuissosiaalityön maakunnallisen vuoropuhelun edistäminen ja yhteistyöverkoston aikaansaaminen. Eri toimijoiden välisen vuoropuhelun edistämiseksi toteutettiin yhteistyöpajoja, verkostopäivä ja tuotettiin kirjallinen toimijamatriisi. Aikuissosiaalityön alueellisen vuoropuhelun ja ajatusten jakamisen edistämiseksi toteutettiin SOS-klubi.

5.2.1 Toimijalähtöinen kehittäminen ja moniammatilliset tapaamiset Kirjallinen toimijamatriisi ja verkostopäivä Lahden aikuissosiaalityön kehittämistiimi nimesi tärkeimmät yhteistyökumppanit, joiden kanssa tehtävää yhteistyötä he halusivat kehittää. Yhteistyötahojen nimeämisten jälkeen hanketyöntekijät ottivat yhteyttä sähköpostitse nimettyihin tahoihin ja kävivät kertomassa hankkeesta sekä toimijalähtöisestä kehittämisestä. Yhteistyötahoja pyydettiin täyttämään toimijamatriisi, johon he kirjasivat omasta näkökulmastaan aikuissosiaalityön kanssa tehtävän yhteistyön ongelmia ja tärkeimpiä kehittämistarpeita. Lahden aikuissosiaalityön toimijamatriisiin osallistuivat Lahden Myllyhoitoklinikka, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö /toimintakeskus Vescu, Lahden A- ja K-klinikka sekä Lahden kaupungin terveyspalveluista päihdehoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat ja nuorisopalvelut. Yhteistyötahot nostivat toimijamatriisissa keskeisiksi yhteistyön ongelmakohdiksi tiedonkulun riittämättömyyden ja aikuissosiaalityön työntekijöiden hankalan tavoitettavuuden. Yhteisistä käytännöistä sopiminen koettiin myös puutteelliseksi. Aikuissosiaalityön työntekijät kokivat ongelmakohdiksi tiedottamisen puutteellisuuden sekä yhteistyön riittämättömyyden. Osin yhteistyö koettiin molemmin puolin toimivaksi. Matriisin kokoamisen jälkeen toimijalähtöistä kehittämistä päätettiin jatkaa suunnittelemalla aikuissosiaalityön yhteistyötahoille suunnattu verkostopäivä.


30 Lahden aikuissosiaalityön yhteistyötahoja kutsuttiin Lahden verkostopäivään, joka pidettiin 30.1.2013. Verkostopäivään osallistui 55 työntekijää eri toimialoilta. Päivän tarkoituksena oli koota aikuissosiaalityön yhteistyökumppanit yhteen, tulla tutummaksi, kertoa sosiaalipalveluista sekä herättää keskustelua kehittämisen tarpeista. Päivässä esiteltiin lyhyesti kaikki sosiaalipalvelujen yksiköt ja toteutettiin tulevaisuuspaja, jossa käytiin keskustelua valittuihin teemoihin liittyen: yhteistyö, tiedonkulku, asiakkaan ohjautuminen palveluihin ja sosiaalityön näkyvyys. Osa valituista teemoista nousi Lahden toimijamatriisin pohjalta. Työpajassa mietittiin teemoihin liittyviä ongelma- ja kehittämiskohtia sekä sitä, mistä ne johtuvat. Lopuksi mietittiin ratkaisuja ongelmiin ja jalostettiin ratkaisuja pidemmälle sekä luotiin tulevaisuuden visio teemaan liittyen. Tulevaisuuspajassa yhteistyön kannalta keskeisiksi ongelmiksi nimettiin resursointi (henkilökunnan vaihtuvuus), koordinointivastuun puute koko prosessissa ja vaikeus päästä palveluihin. Ratkaisuksi ehdotettiin saattaen vaihtamista, pidempiä puhelinaikoja, ”viranomaislinjaa”, toiminnan kokonaisuuden ja prosessien näkyväksi tekemistä sekä verkostojen käyttöä. Tiedonkulkuun liitettiin ongelmaksi henkilöstön vaihtuvuus ja tavoitettavuus sekä yhteistyön puute. Ratkaisuksi ehdotettiin muun muassa verkostokokouksia ja verkostopäiviä kerran vuodessa. Asiakkaan ohjautumisessa palveluihin kirjattiin ongelmiksi tieto, tiedon puute tai ymmärrettävyys, oikea-aikaisuus, moninaiset tarpeet, vaihtuvuus ja kasvottomuus henkilökohtaamisissa. Ratkaisuksi ehdotettiin muun muassa ennaltaehkäisevästi palveluista tiedottamista kouluissa, yhteisiä kokouksia, palveluinfoja, yhden luukun – periaatetta sekä ajatusmuutosta kokonaistilanteen huomioivaksi. Sosiaalityön näkyvyyden kehittämiskohteiksi nähtiin julkisuuskuva, kielteiset mielikuvat, sulkeutuneisuus ja työn sisällön epämääräisyys. Ratkaisuksi ehdotettiin muun muassa avoimempaa tiedottamista, positiivista uutisointia, nuorten näköistä tiedotusta, kokemusasiantuntijoiden tarinoiden hyödyntämistä sekä jalkautumista. Verkostopäivää koskevaan palautekyselyyn vastasi 14 päivässä mukana ollutta työntekijää. Palautteen mukaan yhteistyökumppanit kokivat verkostopäivän tarpeelliseksi ja esittivät toiveita, että vastaavaa voisi toteuttaa myös jatkossa. Verkostopäivässä saatiin tietoa sosiaalipalveluista, toimintatavoista ja asiakasprofiilista. Verkostoituminen nähdään hyvänä, koska sen avulla voidaan vähentää päällekkäistä työskentelyä. Eräs kyselyyn vastaajista totesi näin: ”Verkostopäivä herätteli pohtimaan, kuinka aikuisväestön kanssa toimivat eri tahot saataisiin työskentelemään tehokkaammin yhteistyössä, jolloin prosessit selkiytyisivät myös asiakkaan kannalta. Kaivattaisiin enemmän yhteistä puhetta/kehittämistä!”.

Nuorisopalvelujen ja aikuissosiaalityön Innopaja – heittäydy luovuuteen! Lahden aikuissosiaalityö halusi vahvistaa yhteistyötä nuorisopalveluiden kanssa. Lahden aikuissosiaalityön ja nuorisopalveluiden välisen yhteistyön kehittäminen aloitettiin Innopajassa 25.4.2012. Käytännön toteutuksesta ja suunnittelusta vastasivat kaksi Lahden ammattikorkeakoulun sosionomi-opiskelijaa, yhteistyössä aikuissosiaalityöntekijöiden ja hanketyöntekijöiden kanssa. Innopajan tavoitteena oli innovoida uusia yhteistyön tapoja sekä työmenetelmiä nuorten kanssa tehtävään työhön. Aikuissosiaalityön ja nuorisopalveluiden työntekijät pitivät yhteistyön kehittämistä tärkeänä asiana. Innopajassa pohdittiin muun muassa yhteisiä tapaamisia sekä koulutuksia. Tärkeänä pidettiin myös toisen työhön tutustumista puolin ja toisin. Innopajassa käytiin keskustelua myös asiakkaan asemaan ja dokumentoinnin tärkeyteen liittyen. Yhtenä ajatuksena nostettiin palveluiden saattaminen saman katon alle. Keskustelua


31 herätti myös nuoren asiakkaan kohtaaminen ja motivointi. Yhdeksi keinoksi nuorten asiakkaiden tavoittamiseen nostettiin jalkautuminen, joka olisi mahdollista nuorisopalveluiden tilassa kauppakeskus Triossa. Lahden aikuissosiaalityö ja nuorisopalvelut aloittivat Innopajan jälkeen tiiviimmän yhteistyön, jonka seurauksena aloitettiin uudenlainen toiminta, jalkautuva aikuissosiaalityö yhdessä nuorisopalvelujen työntekijöiden kanssa.

Yhteistyöpajat Oivan peruspalvelukeskuksen alueella eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi toteutettiin kolme yhteistyöpajaa. Aikuissosiaalityössä haluttiin aloittaa yhteistyön kehittäminen tärkeimpien sisäisten yhteistyötahojen kanssa, joiksi nimettiin lastensuojelu, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä työpajat. Yhteistyöpajoissa käsiteltiin yhteistyön kehittämistarpeita, ideoitiin ratkaisuehdotuksia sekä sovittiin mahdollisesta jatkotyöskentelystä. Ensimmäinen yhteistyöpaja pidettiin 27.9.2012 Hollolassa, jossa oli paikalla yhteensä 15 työntekijää päihdeja mielenterveyspalveluista, asumispalveluista sekä aikuissosiaalityöstä. Yhteisessä tapaamisessa esiteltiin omaa työtä muille ryhmätehtävän avulla. Tapaamisella pohdittiin yhteistyön ongelmakohtia ja mahdollisia ratkaisuja. Ongelmakohdiksi koettiin erilliset asiakastietojärjestelmät sekä resurssien ja yhteistyön puute. Joiltain osin yhteistyö koettiin jo nykyisellään toimivaksi. Yhtenä ratkaisuna esitettiin säännöllisiä yhteistyöpalavereita. Yhteistyön kehittämistä suunniteltiin jatkettavan ja aikuissosiaalityön työntekijät saivat kutsun päihde-, mielenterveys- ja asumispalveluiden yhteiseen kokoukseen. Oivan aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja asumispalveluiden yhteistyöpajaan osallistujilta kysyttiin työpajan jälkeen yhteisen tilaisuuden hyödyistä. Palautekyselyyn vastasi kahdeksan työntekijää. Seitsemän koki, että tilaisuus mahdollisti yhteisen pohdinnan yhteistyön kehittämistarpeista. Yksi vastaaja koki, ettei tilaisuus vastannut tähän tarpeeseen. Samoin seitsemän vastaajaa koki, että yhteistyön kehittämiselle on tarvetta. Tilaisuuden hyötyinä nähtiin yleensäkin yhteinen kokoontuminen ja kehittämistarpeiden esiintuominen. Toinen työpaja pidettiin 17.1.2013 Hollolassa Oivan lastensuojelun ja aikuissosiaalityön työntekijöille. Työpajaan osallistui yhteensä yhdeksän työntekijää ja he pohtivat yhteistyön rajapintoja sekä kehittämistarpeita. Tapaamisella nousi esiin muun muassa kehittämistarve jälkihuollossa oleviin nuoriin asiakkaisiin liittyen. Esimerkiksi jälkihuoltonuorten aktivointisuunnitelmien vastuutyöntekijä oli määrittelemättä. Tilanteen selkiyttämiseksi jälkihuollon prosessi mallinnetaan ja määritellään kuka vastaa mistäkin jälkihuollon aikana. Lisäksi keskustelun aiheena olivat lapsiperheiden toimeentulotuki, vuokravakuuden myöntäminen ja häätötilanne. Työntekijät sopivat uuden yhteistyötapaamisen keväälle. Kolmas työpaja pidettiin Oivan työpajoille ja aikuissosiaalityölle 19.3.2013 Hollolassa. Työpajaan osallistui 23 työntekijää. Iltapäivän tarkoituksena oli tehdä puolin ja toisin työtä tutummaksi. Työntekijät olivat valmistaneet sovitusti etukäteen esitykset aikuissosiaalityöstä, työpajoista ja nuorten työpajasta. Lopuksi pohdittiin yhteistyön kehittämistarpeita ja ratkaisuehdotuksia. Molemmat osapuolet kaipasivat selkeämpää tiedonkulkua puolin ja toisin. Työpajoilla toivotaan aikuissosiaalityöstä kattavampaa tietoa uuden asiakkaan tilanteesta ja siitä, mihin työpajoilla kannattaa kiinnittää huomiota. Työpajoilta toivottiin lisää dokumentointia, joka helpottaa aikuissosiaalityön työntekijöitä. Osapuolet olivat sopineet jo aiemmin uuden yhteistyötapaamisen toukokuulle, jolloin asioita oli tarkoitus työstää lisää.


32 Oivan aikuissosiaalityön ja työpajojen yhteistyöpajaan osallistujilta kysyttiin yhteistyöpajan herättämistä ajatuksista. Palautekyselyyn vastasi neljä työntekijää. Tilaisuus oli herättänyt ristiriitaisia ajatuksia, yksi koki päivän olleen vanhan toistoa, mutta piti tilaisuutta tarpeellisena. Toinen koki, että on hyvä, että kehittämistarpeista voidaan keskustella. Työpajan hyötyinä nähtiin tiedon lisääntyminen ja selkeytyminen sosiaalityöntekijöiden työstä. Kaikki neljä vastaajaa kokivat, että yhteisille kokoontumisille on tarvetta myös jatkossa.

5.2.2 Verkostoitumisen tukeminen SOS-klubi – foorumi yhteiseen keskusteluun ja ajatusten jakamiseen Päijät-Hämeessä ei ollut toimivaa aikuissosiaalityön verkostoa ja tämä oli yhtenä perusteena SOS-klubin järjestämiselle. SOS-klubin tarkoituksena on koota Päijät-Hämeen aikuissosiaalityön työntekijöitä yhteen keskustelemaan ja innovoitumaan. SOS-klubin tarkoituksena on toimia ajankohtaisten asioiden, tiedon välittämisen ja ajatusten jakamisen sekä jalostumisen paikkana. Ennen ensimmäisen SOS-klubin järjestämistä aikuissosiaalityön työntekijöiltä kysyttiin webropol-kyselyllä toivomuksia klubin aiheeseen. Vastauksia tuli jonkin verran, mutta ne olivat melko hajanaisia. Ensimmäinen SOS-klubi järjestettiin osahankkeen toimesta 21.2.2013, jolloin paikalle saapui neljä aikuissosiaalityön työntekijää. Vaisusta alusta huolimatta SOS-klubia päätettiin jatkaa ja seuraava SOS-klubi järjestettiin 22.8.2013. Aiheena oli aikuissosiaalityön arviointi ja keskustelun alustajana sekä vetäjänä toimi YTT Tuija Kotiranta Jyväskylän yliopistosta. Paikalle saapui 25 aikuissosiaalityön työntekijää Päijät-Hämeen alueelta. SOS-klubia on tarkoitus jatkaa SOS II –hankkeen aikana.

5.3 Aikuissosiaalityön palveluprosessin kehittäminen Aikuissosiaalityön palveluprosessin kehittämiseen keskityttiin erityisesti peruspalvelukeskus Aavan ja Oivan kunnissa. Kehittämistyössä haluttiin vahvistaa aikuissosiaalityön prosessia ja asiakkaiden ohjautumista toimeentulotuen etuuskäsittelystä sosiaalityöhön ja sosiaaliohjaukseen. Peruspalvelukeskus Aavassa keskityttiin nuorten asiakkaiden profilointiin sekä palvelusuunnitelmatyöhön ja peruspalvelukeskus Oivassa uusien asiakkaiden alkuhaastattelukäytännön ja huoliseulakäytännön mallintamiseen.

5.3.1 Nuorten asiakkaiden profilointi ja palveluprosessin kehittäminen sen mukaisesti Peruspalvelukeskus Aavan kunnissa sosiaalityö ja sosiaaliohjaus kohdennettiin kehittämisen myötä erityisesti alle 25 -vuotiaisiin asiakkaisiin, lapsiperheiden huoltajiin ja tulottomiin asiakkaisiin. Peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityössä seurataan koko ajan nuorten asiakkaiden tilanteita. Palvelusihteerit ohjaavat kaikki uudet alle 25 -vuotiaat toimeentulotukiasiakkaat sosiaalityöhön tai sosiaaliohjaukseen viikoittaisissa


33 konsultaatiotiimeissä. Lisäksi palvelusihteerit ohjaavat jo asiakkaana olevat, toimeentulotukea saavat nuoret ja muut asiakkaat huolilomakkeen avulla eteenpäin. Aikuissosiaalityön tiimit, jotka toimivat joka kunnassa, ottavat kuukausittain listat nuorista ja tulottomista asiakkaista sekä lapsiperheistä. Näin pyritään varmistamaan, ettei kukaan kohderyhmiin kuuluva asiakas jää ilman palveluja. Nuorille varataan mahdollisimman nopeasti aika sosiaalityöntekijälle. Mikäli syntyy aikuissosiaalityön asiakkuus, edetään palvelusuunnitelmaprosessin mukaisesti. Tällä käytännöllä pystytään ehkäisemään tilanteiden vaikeutuminen, koska asiakas saa mahdollisimman nopeasti tukea. Aavan alueella aloitettiin nuorten asiakkaiden profilointityö keväällä 2012, koska haluttiin tuottaa tarkempaa tietoa siitä, keitä nämä asiakkaat ovat. Sosiaalityöntekijät tapasivat silloin kaikki alle 25 -vuotiaat toimeentulotukiasiakkaat. Tämä toistettiin loppuvuodesta 2012. Tapaamisten tuottaman tiedon pohjalta luotiin seitsemän asiakasprofiilia: koulunsa/opiskelunsa keskeyttäneet, lopettaneet tai koulua käymättömät, nuoret lapsiperheet, velkaantuneet, työntekijän huoli, kotiin jääneet/vanhempiensa luona oleilevat, helposti eteenpäin menevät ja sitoutumattomat nuoret. Profiloinnissa ei ollut kaikilta osin käytössä tilastointia tietojärjestelmän kautta, joten kukin työntekijä tilastoi itse omat asiakkaansa ensisijaiseen ryhmään. Kukin asiakas tilastoidaan vain yhteen ryhmään sen mukaan, mikä on noussut ensisijaiseksi syyksi asiakkuudelle. Kevään 2012 seurannan tilastotietojen mukaan suurin osa nuorista asiakkaista sijoittui ryhmään työntekijän huoli (26 %) ja toiseksi eniten asiakkaita oli ryhmässä helposti eteenpäin menevät nuoret (22 %). Vähiten nuoria oli ryhmässä velkaantuneet (1 %). Tämän seurannan aikana toimeentulotukiasiakkaina oli 252 alle 25 -vuotiasta asiakasta. Peruspalvelukeskus Aavan alueella nuorten osuus kaikista toimeentulotukea saavista asiakkuuksista oli noin 30 %. Työn kohdentamisen tuloksena asiakkaita ohjautui pois tulottomuudesta esimerkiksi ensisijaisten etuuksien piiriin, koulutukseen ja työhön. Aavassa tarkasteltiin alkuvuodesta 2011 tulottomina olleiden asiakkaiden tilannetta uudelleen loppuvuodesta 2012. Kahden vuoden seurannan tuottama tulos on, että esimerkiksi Nastolan kunnassa on tulottomuudesta poistunut yli 25 -vuotiaita henkilöitä yhteensä 57 % ja alle 25 vuotiaita henkilöitä yhteensä 83 %. Tämä osoittaa sen, että suurimman osan kohdalla aikuissosiaalityön asiakkuus on ollut väliaikaista ja tarjoamalla nuorille asiakkaille apua ja tukea viivytyksettä, on pystytty vaikuttamaan nuoren eteenpäin pääsemiseen. Asiakastyön kohdentamisella on osoitettu myös taloudellisten säästöjen syntyminen. Esimerkiksi Nastolan kunnassa toimeentulotukisäästöä syntyi ajalla 1.1.–31.12.2012 tulottomien nuorten asiakkaiden sekä lapsiperheiden huoltajien osalta 114.665,43 euroa (nuoret 82.671,97 euroa ja lapsiperheiden huoltajat 31.993,46 euroa). Nämä luvut koskevat tammikuussa 2012 tulottomina olleita asiakkaita. Tämän käytännön hyöty on se, että nuori on saanut nopeasti ajan sosiaalityöntekijälle. Kokonaistilannetta on selvitetty ja nuorta on ohjattu sekä neuvottu oikeiden palvelujen piiriin. Joidenkin kohdalla sosiaalityön asiakkuus on jäänyt lyhyeksi, koska asiakas on päässyt nopeasti oikeaan palveluun. Työntekijän hyötynä on se, että alueen asiakkaat tulevat tutuiksi. Työntekijät pystyvät tuottamaan tietoa siitä, mitä nuorille alueella kuuluu ja mitkä asiat ovat hyvin ja mitkä ovat ne epäkohdat, mihin kenties yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa pitäisi päästä pureutumaan.


34

5.3.2 Alkuhaastattelu- ja huoliseulakäytäntö Peruspalvelukeskus Oivan alueella Hollolassa pilotoitiin alkuhaastattelukäytäntö 12.1.2012–31.5.2012 ja luotiin prosessimalli uusien asiakkaiden ohjautumiseen. Sosiaaliohjaaja kutsui asiakkaat alkuhaastatteluun ja suoritti haastattelut sekä mahdollisen eteenpäin ohjauksen. Tietoa asiakkuuksista haettiin Efficatilastoista. Myös etuuskäsittelijät toimittivat sosiaaliohjaajalle tiedon uusista alle 25-vuotiaista asiakkaista. Pilotoinnin aikana lähetettiin kutsut alkuhaastatteluun 30 asiakkaalle, joista seitsemän jätti tulematta varatulle ajalle. Alkuhaastatteluja toteutettiin paitsi sosiaalitoimistossa myös asiakkaiden kotona. Alkuhaastattelukäytännön kehittämisen tarkoituksena oli, että asiakkaat saavat mahdollisimman pian apua oman tilanteensa selvittämiseen ja ohjautuvat heille tarpeellisiin palveluihin. Alkuhaastattelun pilotoinnin aikana asiakkaita ohjattiin päihdeterapeutille, perusterveydenhuoltoon, koulukuraattorille, opinto-ohjaajalle ja aikuissosiaalityöntekijälle. Myös muutamia lastensuojeluilmoituksia tehtiin yhteistyössä asiakkaan kanssa. Alkuhaastattelun avulla asiakkaan tilanteesta saatua tietoa välitettiin etuuskäsittelijöille, mikä helpotti heidän työtään. Alkuhaastattelun asiakaskertomuksesta oli hyötyä jatkotyöskentelyssä (esimerkiksi aktivointi, työhön kuntoutus). Alkuhaastattelukäytäntö todettiin toimivaksi ja se otettiin pysyvästi käyttöön kaikkien uusien asiakkaiden kohdalla. Käytäntöä ryhdyttiin toteuttamaan pilotoinnin jälkeen kaikissa Oivan kunnissa. Alkuhaastattelukäytännön tarkoituksena on saada heti asiakkaan tilanteesta kattavaa tietoa ja ohjata asiakas tarvittavan palvelun piiriin. Etuuskäsittelystä tulee sosiaalityöhön tieto uusista toimeentulotukiasiakkaista (pois lukien työssäkäyvät, kaikkiin opintoetuuksiin oikeutetut opiskelijat ja ensisijaista etuutta odottavat), jotka kutsutaan alkuhaastatteluun. Tavoitteena on, että toimeentulotukiasiakkuus jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Etuuskäsittelijöillä on selkeät ohjeet siitä, keitä alkuhaastatteluun ohjataan. Etuuskäsittelijöiltä saadaan taustatietoa asiakkaasta ensimmäistä tapaamista varten. Aikuissosiaalityössä otettiin käyttöön asiakkaiden ohjautumista tehostamaan myös huoliseula-lomake. Huoliseulalomake muokattiin jo muualla käytössä olevasta lomakkeesta omiin tarpeisiin sopivaksi. Huoliseulan yhtenä tarkoituksena on selkeyttää tiedonkulkua etuuskäsittelyn ja sosiaalityön sekä sosiaaliohjauksen välillä. Huoliseula on etuuskäsittelijöille suunnattu työväline, jonka avulla he kirjaavat asiakkaan tilanteesta nousevat huolenaiheet. Huoliseulan avulla asiakas ohjautuu tarvittaessa sosiaalityöhön tai sosiaaliohjaukseen. Alkuhaastattelun ja huoliseulan käyttöön ottaminen ovat selkeyttäneet aikuissosiaalityön prosessia ja tehostanut palvelun toimivuutta, kun asiakkaat saavat apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Alkuhaastattelu- ja huoliseulakäytännön arviointia varten toteutettiin arviointikyselyt sosiaalityöntekijöille, ohjaajille ja etuuskäsittelijöille. Sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat kokivat alkuhaastattelun selkeyttävän työskentelyä. Alkuhaastattelussa on noussut esille erilaisia asioita ja elämäntilanteita, joissa asiakasta on voitu ohjata tarpeen mukaan eteenpäin. Alkuhaastattelun asiakkaita on tavattu yleensä 1-2 kertaa ja asiakkaita on ollut 2-10 kuukaudessa kunnasta riippuen. Suurin osa alkuhaastatelluista asiakkaista on siirtynyt sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen piiriin. Asiakkaita on ohjattu alkuhaastatteluista myös muihin palveluihin, esimerkiksi terveydenhuoltoon, päihde- ja mielenterveyspalveluihin ja eläkeselvittelyyn. Jatkossa alkuhaastatteluun toivotaan kaikki uudet asiakkaat. Etuuskäsittelijöille tehdyn arviointikyselyn mukaan kaikki kuusi vastaajat kokivat, että he ovat tietoisia alkuhaastattelukäytännön tarkoituksesta. Kaikki vastanneet katsoivat, että alkuhaastattelusta on ollut hyötyä oman työn kannalta. Alkuhaastattelun seurauksena etuuskäsittelyyn on välittynyt asiakkaan tilanteesta lisää tietoa, joka toimii päätöksenteon tukena etuuskäsittelyssä. Alkuhaastattelukäytäntöön ei tullut varsinaisia kehittämisehdotuksia.


35 Etuuskäsittelijöiden arviointikyselyyn vastanneet käyttävät huoliseulaa useamman kerran kuukaudessa. Yksi vastaaja käyttää huoliseulaa harvemmin ja yksi ei ole käyttänyt vielä kertaakaan. Huoliseulan käyttöön liittyvän arviointikyselyn mukaan suurin osa vastanneista koki, että huoliseulan käyttöönotosta on ollut hyötyä etuuskäsittelijöiden työn kannalta. Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat kokevat, että huoliseulalomakkeen käyttöönotosta on ollut paljon tai jonkin verran hyötyä. Keskeisin huolenaihe on yleensä taloudelliset vaikeudet, joiden taustalla on usein erilaisia haastavia elämäntilanteita. Huoliseulan avulla asiakkaan tilanteeseen pystytään reagoimaan nopeammin ja asiakas voidaan ohjata tarvittavan palvelun piiriin. Huoliseulalomake toivotaan kaikkien etuuskäsittelijöiden käyttöön ja käytettäväksi aina, kun huoli asiakkaasta herää. Etuuskäsittelijä huolestuu asiakkaan tilanteesta pääasiassa tiliotteesta näkyvien tietojen seurauksena. Tiliotteista useimmiten näkyy, jos rahaa on mennyt paljon esimerkiksi ravintoloihin. Huoliseulan käyttö on herättänyt etuuskäsittelijöissä positiivisia ajatuksia, koska se helpottaa työtä ja asiakkaan tilanteen selvittämistä pidetään hyvänä. Huoliseula koetaan myös hyväksi tiedon kulun välineeksi etuuskäsittelyn ja sosiaalityön välillä. Huoliseulaan ei tullut kehittämisehdotuksia.

Kuva 3 Oivan alkuhaastattelu- ja huoliseulakäytännön prosessi


36

5.4 Aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteen selkeyttäminen Osahankkeen tavoitteisiin kirjattiin aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteen selkeyttäminen. Sen kehittämiseen haluttiin keskittyä lähinnä peruspalvelukeskuksissa. Lahden osalta tätä ei otettu kehittämisen tavoitteeksi. Ammatti- ja tehtävärakenteen kehittämistä on tehty alueilla jo paljon, eikä sen kehittämisen tarve korostunut erityisemmin. Peruspalvelukeskus Aavan palveluprosessin kehittämisen yhteydessä selkeytettiin aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenne ja sitä kautta asiakkaiden ohjausta. Ammatti- ja tehtävärakenteiden selkeyttämisen kautta vahvistettiin tiimityöskentelyä. Joka kunnassa toimii aikuissosiaalityön tiimit, joihin kuuluvat palvelusihteerit, sosiaaliohjaaja/ohjaaja sekä sosiaalityöntekijä. Peruspalvelukeskus Oivan kunnassa Hollolassa aloitti hieman ennen osahankkeen käynnistymistä sosiaaliohjaaja, jonka tehtävänkuvaa piti kehittää. Hollolassa ei ollut aiemmin ollut sosiaaliohjaajaa. Peruspalvelukeskus Oivassa kehitettiin alkuhaastattelukäytäntö, joka kytkeytyy sosiaaliohjaajan työhön.

5.5 Tiedontuotanto ja oppilaitosyhteistyö Osahankkeessa nähtiin tärkeänä kehittämisen tuottaman tiedon dokumentointi. Hanketyötekijöiden toteuttamien kyselyiden ja muiden raporttien lisäksi aikuissosiaalityön työntekijät ovat tuottaneet kirjallisia raportteja ja esityksiä kehittämistyöstä. Osahanke on tarjonnut Lahden ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijoille oppimisympäristön ja mahdollisuuden kokeilla uudenlaisia työmuotoja. Lisäksi osahankkeen oppilaitosyhteistyön myötä on avattu myös aikuissosiaalityön ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä.

Tiedon tuottaminen osana kehittämistyötä Osahanke toteutti alueellaan työntekijäkyselyn ja asiakaskyselyn, joiden tuottamaa tietoa hyödynnettiin kehittämistyön suunnittelussa sekä alueen lähtötilanteen kuvaamisessa. Osahankeen kehittämistyön ohessa on tuotettu myös joitakin raportteja ja opinnäytetöitä. Hanketyöntekijät yrittivät rohkaista työntekijöitä kirjoittamaan kokemuksiaan kehittämistyöhön liittyen. Työntekijät ovat esitelleet omaa kehittämistyötään osahankkeen seminaareissa ja teemapäivissä. Näihin esityksiin oli koostettava kehittämistyön tarkoitus, tehty kehittämistyö, tulokset ja arviointi. Melkein kaikki kehittämistyötä tehneet työntekijät ovat myös kirjoittaneet omasta työstään lyhyen kirjallisen itsearvioinnin. Hienoa on, että esimerkiksi keskustelukahvilaa vetänyt työntekijä teki omiin opintoihinsa kuuluvan reflektiivisen esseen, jossa arvioi toiminnan onnistumista. Myös fokusryhmiin liittyen valmistui käytäntötutkimus. Heinolassa yksi työntekijä halusi tehdä opinnäytetyön, jonka tuottama tieto palvelee hänen omaa työtään, työyhteisöä sekä kehittämistä. Työntekijät osallistuivat myös tämän loppuraportin sisällön tuottamiseen.


37 Opiskelijoille mahdollisuus oppia Osahankkeen hankesuunnitelmaan oli kirjattu, että kehittämistyön toivottiin vahvistavan sosiaalityön tietopohjaa esimerkiksi praksis-klinikkatoiminnalla. Osahanke aloitti yhteistyön Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) sosiaalialan oppilaitoksen kanssa ja yhteistyötä tehtiin aktiivisesti vuosi 2012. Tavoitteena oli kytkeä opiskelijoiden työpanosta osahankkeeseen ja samalla mahdollistaa opiskelijoille käytännönläheinen oppimisympäristö. Ajatuksena oli, että kentältä nousisi sellaisia kehittämiskohtia, joiden työstämiseen voitaisiin hyödyntää oppilaitosyhteistyötä. Oppilaitosyhteistyö jäi kuitenkin vahvasti osahankkeen koordinoimaksi ja opiskelijoiden tekeminen kytkeytyi kentän sijaan hankkeeseen. Osahankkeessa oli mukana yhteensä 11 opiskelijaa sosiaalisen kuntoutuksen opintojaksoon liittyen. Osahanke on rekrytoinut opiskelijoita mukaan Lahden aikuissosiaalityön menetelmien kehittämiseen (Innopaja) ja kehittäjäasiakasryhmien toteuttamiseen esittelemällä hanketta LAMK:ssa kahdelle eri opiskelijaryhmälle. Innopajan suunnittelussa ja toteuttamisessa oli mukana kaksi opiskelijaa. Kehittäjäasiakasryhmien suunnitteluun ja toteutukseen osallistui myös kaksi opiskelijaa, joista toinen lähinnä seuraajan roolissa osahankkeelle valmistuneen opinnäytetyn taustoitukseen liittyen. Kaksi opiskelijoiden pienryhmää toteutti opintoihinsa liittyen osahankkeelle kaksi projektia. Yksi ryhmistä toteutti nuorten elämismaailmaa käsittelevän learning cafe -työpajan Oivan nuorten työpajan nuorille ja laati työpajan tuottaman tiedon pohjalta digitarinan, joka esitettiin osahankkeen Nuori aikuisuus – teemailtapäivässä. Toinen ryhmistä toteutti yhden iltapäivän videopajan, jossa muutama vapaaehtoinen kehittäjäasiakas ja opiskelijat näyttelivät lyhyitä komediallisia tilannekohtauksia kohtaamisista sosiaalitoimistossa. Tilannekohtaukset perustuivat kehittäjäasiakkaiden omiin kokemuksiin. Kohtauksista työstettiin Kohtaamisia -video, joka esitettiin osahankkeen Virikkeillä virkistyy – teemapäivässä. Osahankkeelle valmistui keväällä 2013 myös kaksi opinnäytetyötä. Yksi käsitteli kehittäjäasiakkaiden osallisuuden kokemuksia ja toinen kuntouttavan työtoiminnan merkityksiä syrjäytymisen sekä osallisuuden näkökulmista. Opinnäytetöihin annettiin ohjauksellista tukea. Opinnäytetyöaiheita välitettiin kentältä oppilaitokselle. Lisäksi muutamille opiskelijoille kerrottiin projektityöstä.


38

6 Osahankkeen arviointi Osahankkeen onnistumiset ja haasteet arviointiakvaarion kokoamana Päijät-SOS – osahankkeessa järjestettiin arviointiakvaario 27.5.2013. Arviointiakvaariossa arvioitiin osahanketta ja sen vaikutuksia. Arviointiakvaarioon osallistui osahankkeen ohjaus- ja tukiryhmien lisäksi alueiden työntekijöitä sekä kehittäjäasiakasryhmään osallistunut ja työkokeilussa aloittanut työttömyyden kokemusasiantuntija. Osallistujia oli yhteensä 20. Arviointiakvaarion toteuttamisesta vastasi sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Akvaarioon osallistujat pitivät tärkeänä asiakkaiden osallisuuden ja siitä syntyneen keskustelun edistämistä työyhteisöissä. Lahden työvoimanpalvelukeskuksessa koetaan, että hankkeesta on saatu tukea kehittämiselle, jota olisi tehty mahdollisesti ilman hankettakin. Lahdessa koetaan, että aikuissosiaalityölle on saatu hyvää julkisuutta muun muassa verkostopäivän myötä. Hankkeen kautta on kuultu uusista työmenetelmistä, jotka ovat jääneet itämään työyhteisöissä. Jotain pientä on suunniteltu otettavan käyttöön. Lahden aikuissosiaalityössä on tarkasteltu kriittisesti omia työmenetelmiä ja tiivistetty yhteistyötä eri tahojen kesken. Oivan alueella on otettu käyttöön huoliseula- ja alkuhaastattelukäytäntö, joiden avulla asiakkaalle pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin. Oivassa on keskitytty myös yhteistyön tiivistämiseen. Aavan alueella koko työyhteisö on ollut mukana kehittämistyössä ja välillä on hämärtynyt, mikä on normaalia kehittämistyötä ja mikä hankkeeseen liittyvää. Aavan alueella on profiloitu nuoret asiakkaat ja keskitytty erityisesti alle 25-vuotiaisiin. Aavassa on nostettu erityisesti asiakkaiden osallisuus, pyritty sen kehittämiseen ja kokeiltu uudenlaisia työmenetelmiä. Arviointiakvaariossa nostettiin esiin, että hanke on tuottanut hyvää vuoropuhelua ja kriittistä keskustelua. Hanke on tuonut vahvasti esiin ajatuksia asiakkaiden osallisuudesta sekä siihen liittyviä työmenetelmiä. Kehittämistyötä on tehty työyhteisöjen tarpeiden perusteella ja konkreettinen kehittäminen on tehty työyhteisöissä. Kehittäminen on painottunut hieman eri tavoin eri alueilla ja näin ollen uusia kokemuksia sekä käytäntöjä on voitu vaihtaa alueiden välillä. Haasteena on ollut aikuissosiaalityön työntekijöiden vaihtuvuus ja ajan puute. On koettu, että hankkeella on suuria tavoitteita, joiden saavuttamisessa riittäisi tekemistä useammaksi vuodeksi. Tavoitteet on koettu kuitenkin tärkeiksi ja asioita jää elämään työyhteisöihin. Aikuissosiaalityötä on tuotu esiin suunnitelmallisena työnä, ei pelkästään toimeentulotuen jakamisena. Hankkeen myötä on nostettu esiin uusia työmenetelmiä, joita on jossain määrin otettu alueilla käyttöön. Aikuissosiaalityön yhteistyökumppaneiden kanssa on löytynyt rajapintoja, joita voidaan kehittää yhdessä. Osallistujat nostivat esiin alkuvaiheen hitaan käynnistymisen, mutta hyvänä pidettiin, että aikuissosiaalityön työntekijät olivat itse muodostamassa tavoitteita. Tätä pidettiin hyvänä myös jatkuvuuden kannalta, koska asiat jäävät työyhteisöihin. Työyhteisöissä saatu kehittää, mitä on haluttu.


39

7 Pohdinta Kokeilevaa kehittämistä, keskustelun herättelyä ja näkyväksi tekemistä Päijät-SOS –osahankkeen kehittäminen perustui Suunta –suunnitelman mukaiseen kehittämistyöhön. Päijät-Hämeen kehittäminen määrittyi alueellisesta kehittämisen tarpeesta ja se pohjautui työyhteisöjen omiin suunnitelmiin. Alueiden työntekijät ovat itse vastanneet toteuttamisesta. Osahanke on antanut kehittämiselle suuntaviivat, koordinaatit ja ohjauksen, joiden pohjalta työntekijät ovat keskittyneet omaan työyhteisöön sopivaan kehittämiseen. Osahankkeen työntekijät työskentelivät lähinnä kehittämistiimien työntekijöiden kanssa. He toimivat työnohjaajan roolissa ja auttoivat työntekijöitä kehittämistyön ideoinnissa. Aikuissosiaalityötä ei ole Päijät-Hämeessä aiemmin kehitetty isomman hankkeen avulla. Haasteellista oli se, että hankkeen tavoitteet ovat laajat ja vaativat työskentelyä monella saralla. Alueellisten kehittämistyön suunnitelmien laatiminen Suunta –työkalulla oli haastavaa. Työkalu oli uusi työntekijöille ja hanketyöntekijöille – perehtyminen siihen vei aikaa. Suunta –työkalun hyödyntäminen mahdollisti kuitenkin sen, että kehittämisen prosessimaisuus avautui työntekijöille. Päijät-Hämeessä tehtiin suunnitelmien mukaista kehittämistyötä melkein kaikilla alueilla. Suurimmat haasteet osahankkeen kehittämistyön etenemiselle ovat olleet työntekijöiden vaihtuvuus ja se, ettei kehittämistyölle ole ollut riittävästi aikaa asiakastyön lomassa. Esimerkiksi Heinolassa tehtiin suunnitelma, jota ei pystytty toteuttamaan työpaineiden ja ajan puutteen vuoksi. Heinolassa piti aluksi keskittyä vahvimmin eläkeselvittelyn mallintamiseen. Osahankkeen näkyvyyttä olisi pitänyt vahvistaa enemmän myös muille kuin kehittämistiimiläisille. Joillakin alueilla kehittäminen jäi muutamien aktiivisten työntekijöiden varaan. Hankkeen alkaessa oli ajatus, että kehittämiseen osallistuisivat kaikki aikuissosiaalityön ammattiryhmät. Tämä osoittautui kuitenkin haasteelliseksi toimeentulotuen etuuskäsittelyn osalta. Kehittämistyötä tekivät pääasiassa sosiaalityöntekijät ja – ohjaajat. Osahankkeen tarjoamat koulutukset ja tilaisuudet olivat myös suunnattu näille ammattiryhmille. Osahankkeen kehittäminen keskittyi asiakkaiden osallisuuden, yhteistyön ja palveluprosessin kehittämiseen. Sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteen kehittäminen jäi vähemmälle huomiolle, koska muut asiat nousivat enemmän kehittämisen keskiöön. Aikuissosiaalityötä pyrittiin tuomaan näkyväksi myös yhteistyötahoille ja edistämään eri toimijoiden välistä vuoropuhelua. Osahankkeen etenemistä edisti kehittämiselle myönteinen ja avoin ilmapiiri sekä työntekijöiden kehittämisinto. Osahanke on nostanut aikuissosiaalityön asiakkaiden osallisuuden paikalliseen keskusteluun ja lisännyt tietoisuutta osallisuutta edistävistä asiakastyön menetelmistä. Sen avulla on laajennettu työntekijöiden tietoisuutta osallisuuden merkityksestä ja monitasoisuudesta. Osahankkeessa on pyritty vahvistamaan ajatusta, että osallisuus toteutuu asiakkaan aktiivisen toimijuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kautta. On tärkeää, että työntekijät rohkenevat asettumaan asiakkaan kanssa samalle viivalle niin, että molemmat ovat asiantuntijoita asiassaan. Asiakkaan osallisuuden toteutuminen edellyttää palveluilta asiakaslähtöisyyttä, asiakkaan aitoa kuuntelemista ja kykyä kehittää palvelua asiakasnäkökulmasta. Tähän liittyen osahankkeessa toteutettiin jotakin sellaista, mitä ei ole tehty aiemmin Päijät-Hämeessä. Nuorten fokusryhmä ja kehittäjäasiakasryhmät olivat hyviä kokemuksia siitä, miten asiakkaita voidaan osallistaa palvelujärjestelmän kehittämiseen. Asiakkaita innostamalla ja ottamalla mukaan kehittämistyöhön, on mahdollista oivaltaa ja oppia uutta. Sitä kautta voi löytää uusia näkökulmia ja tapoja tehdä työtä. Hyvä esimerkki tästä on peruspalvelukeskus Aavassa kehittäjäasiakastoiminnan tuotoksena alkanut työttömyyden kokemusasiantuntijan tehtävän pilotointi.


40 Osahankkeen näkökulmasta on ollut hienoa, että työntekijät ovat kokeilleet rohkeasti uusia menetelmiä ja tapoja tehdä työtä. Kokeilujen kautta tuotettiin paljon hyödyllistä tietoa ja niiden kautta syntyi uudenlaisia ideoita. Orimattilassa perustettiin osallisuuden innoittamana keskustelukahvila Juttutupa, jonka kautta asiakkailta saatiin ideoita aikuissosiaalityön kehittämiseen. Se antoi myös työntekijöille mahdollisuuden päästä kokeilemaan uudenlaista työmenetelmää, joka poikkeaa vahvasti perinteisestä tavasta tehdä sosiaalityötä. Lahden aikuissosiaalityön jalkautuminen kauppakeskukseen oli myös mielenkiintoinen kokeilu. Sen kautta päästiin hyvään alkuun ja innovatiiviseen keskusteluun. Maakunnallisesti uutta olivat myös ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan pilotoinnit Heinolassa ja Iitissä. Matalankynnyksen ryhmämuotoinen toiminta voi edistää asiakkaiden eteenpäin pääsemistä ja auttaa rytmittämään arkea. Sen kautta työntekijät saavat asiakkaiden toimintakyvystä paljon hyödyllistä tietoa, joka ei ehkä tule esiin perinteisillä toimistotapaamisilla. Tietoa voidaan hyödyntää asiakkaan jatkoa suunniteltaessa. Hyvät kokemukset ryhmämuotoisesta työskentelystä voivat innoittaa ja rohkaista myös muiden alueiden työntekijöitä vastaaviin kokeiluihin. Peruspalvelukeskus Aavan palvelusuunnitelmatyön kehittäminen ja työskentelyn kohdentaminen sekä Peruspalvelukeskus Oivan alkuhaastattelu- ja huoliseulakäytännöillä on vahvistettu palveluprosessia ja edistetty asiakkaiden mahdollisimman nopean avun saamista sekä palveluihin ohjautumista. Alkuhaastatteluiden ja asiakasprofilointien kautta on tuotettu myös paljon tietoa asiakkuuksista. Kehittämistyön kautta on osoitettu, että palveluprosessia kehittämällä on mahdollisuus vahvistaa aikuissosiaalityötä ja sen organisoitumista sekä sujuvoittaa palvelua. Eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisessä päästiin hyvään alkuun. Yhteistyötahojen näkemykset toivat esiin sen, että aikuissosiaalityön palveluita ei tunneta tarpeeksi hyvin. Usein yhteistyö henkilöityy niin, että työntekijöiden vaihtuessa mahdolliset hyvät käytännöt saattavat poistua työntekijöiden mukana. Yhteistyön aloittamisessa koetaan olennaiseksi, että tiedetään, mitä toinen tekee. Yhteistyön kehittämisessä yhdeksi keskeisemmistä asioista nousi toisen työn tunteminen ja oman työn näkyväksi tekeminen. Tältä pohjalta Oivan alueella järjestettiin yhteistyöpajoja, joiden tarkoituksena oli saada aikuissosiaalityö ja yhteistyötahot saman pöydän ääreen. Lahdessa järjestettiin verkostopäivä, joka kokosi yhteen aikuissosiaalityön työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita. Toimijalähtöinen kehittäminen soveltuu osahankkeen kokemuksen perusteella yhtenäiselle alueelle, kuten Lahden kaupunkiin. Yhteistyötahot lähtivät sujuvasti mukaan kehittämiseen ja olivat valmiita jatkamaan keskustelua yhteistyön kehittämisestä. Oivan ja Aavan peruspalvelukeskusten alueilla toimijalähtöinen kehittäminen oli hyvin haasteellista, koska alueet sisältävät useita kuntia ja toimijoita. Aavan alueella toimijalähtöistä kehittämistä ei saatu käyntiin, mutta yhteistyön kehittäminen kytkettiin moniammatillisen palvelusuunnitelmatyön kehittämiseen. Joillakin alueilla aikuissosiaalityössä koettiin yhteistyön olevan jo toimivaa, koska yhteistyökumppanit olivat tuttuja vuosien takaa. Toisaalta yhteistyön kehittämiselle koettiin yleisesti ottaen paljon tarvetta. Osahankkeen kokemusten perusteella yhteistyön kehittäminen onnistuu parhaiten silloin, kun toimijoilla on joku yhteinen tavoite tai intressi. Tästä hyvänä esimerkkinä voi mainita Lahden aikuissosiaalityön ja nuorisopalvelujen yhteistyömallin kehittäminen – molemmilla on halu löytää uusia tapoja nuorten auttamiseksi. Päijät-Hämeen SOS-osahanke pyrki toiminnallaan vaikuttamaan ja rohkaisemaan. Osahankeen toteuttamat tilaisuudet suunniteltiin niin, että sisältö herättäisi uudenlaiseen ajatteluun ja rohkaisisi uusiin työtapoihin. SOS-hankkeen teemat ovat herättäneet toiminta-alueella sosiaalityön ideologista keskustelua ja pohdintaa. Pidemmällä aikavälillä tällaisella työntekijöiden tietoisuutta ja ajattelua vahvistavalla toiminnalla voi saada aikaan hienoja tuloksia, kun työntekijät omaksuvat uudenlaisia ajattelumalleja. Tästä voi mainita hyvänä


41 esimerkkinä Lahden aikuissosiaalityön, jossa hankkeen päättyessä ryhdyttiin pohtimaan aikuissosiaalityön uudelleen organisoimista. Aikuissosiaalityössä lähdettiin suunnittelemaan palvelua elämänkaarinäkökulmasta. Uudelleen organisoinnin taustalla oli halu ratkaista aikuissosiaalityön haasteet. Suunnitelmallinen asiakastyö on vaikeaa, koska työntekijöiden aika kuluu akuuttien kriisitilainteiden hoitamisessa. Myös nuorten asiakkaiden tavoittaminen ja työskentelyyn motivoiminen on iso haaste, johon toivotaan ratkaisuja. Uudessa mallissa muun muassa nuorten sosiaalityö saisi oman tiimin ja akuuttien asioiden hoitoon perustettaisiin arviointitiimi. Lahdessa aikuissosiaalityön muutos on jo lähtökuopissa ja sitä tullaan jatkamaan tähän liittyen jatkohankkeessa. Lahden aikuissosiaalityössä on myös innostuttu uusista menetelmistä ja syksyllä 2013 on tarkoitus kokeilla Elämäni kuvat –ryhmämallia, joka esiteltiin osahankkeen teemapäivässä. Myös peruspalvelukeskus Aavan alueella on suunniteltu ryhmämallin kokeilemista ja ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa. Aikuissosiaalityön kehittämiselle on tarpeensa, koska kehittämistä ei ole tehty aiemmin laajemman hankkeen avulla Päijät-Hämeessä. Aikuissosiaalityössä kohdataan päivittäin monenlaisia haasteita, sekä asiakastyössä että työyhteisöissä. Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus oli Päijät-Hämeessä suurta vuoden 2012 aikana ja muodollisesti pätevien sosiaalityöntekijöiden saaminen on haastavaa. Hankkeen avulla kehittämisessä on riskinsä hyvien käytäntöjen juurtumisen suhteen, jäävätkö mahdolliset hyvät käytännöt työn arkeen vai katoavatko hankkeen mukana. Päijät-SOS -osahankkeessa kehittäminen rakentui niin, että aikuissosiaalityön työntekijät tekivät itse omat aluekohtaiset kehittämissuunnitelmat ja käytännön kehittäminen tapahtui suoraan työyhteisöissä. Tämä helpottaa kehittämisen tuotosten juurtumista aikuissosiaalityön arkeen. Kehittämistä tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta aikuissosiaalityö pystyy vastaamaan 2010-luvun yhteiskunnan haasteisiin. Myös uusi sosiaalihuoltolaki tuo aikanaan kunnille mahdollisesti uudenlaisia velvoitteita. Päijät-Hämeessä on päästy hyvään alkuun aikuissosiaalityön kehittämisessä. Suunnitelmallinen kehittäminen jatkuu Lahdessa, peruspalvelukeskus Aavassa ja Oivassa tulevassa SOS II –hankkeessa, jossa keskitytään asiakkaan osallisuutta vahvistaviin työmenetelmiin ja rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen. Kehittämistyöhön pyritään jatkossa saamaan enemmän alueellista yhteneväisyyttä ja suunnitteluun yhteistä keskustelua.


42

Lähteet Kuusinen-James, Kirsi & Saastamoinen, Aija-Riitta (2013) Leipäjonoja vai kynsiä? Tutkimus Lahden leipäjonoissa 2013. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Saatavilla: http://www.phsotey.fi/sivut/sivu.php?id=31283&vy=10016&ryhma=800&adwords=verso, viitattu 19.6.2013 Päijät-SOS –osahankkeen hankesuunnitelma (2011) Saatavilla: http://files.kotisivukone.com/soshanke.palvelee.fi/tiedostot/PaijatSOS/pijt_s.o.s._tydennetty_7.6.2011.pdf, viitattu 28.8.2013 Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKA net. Saatavilla: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu?group=154, viitattu 6.6.2013 Toimeentulotuki 2011. Tilastoraportti. THL. Saatavilla: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/103093/Tr03_13.pdf?sequence=3, viitattu 6.6.2013 Sosiaalityön valtakunnallinen tilanne 2012–2013. Sosiaalialan osaamiskeskusten selvityksen mukaan. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Poske, viitattu 7.6.2013 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne (verkkojulkaisu). Helsinki: Tilastokeskus. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html, viitattu 6.6.2013


43

Liitteet Ohjausryhmän jäsenet ja kokoukset Jäsenet Hiltunen Päivi Ingelin Jukka Kankainen Leila Koivisto Barbara Koivu Harri Krook Päivi Lampenius Mikael Lehtovaara Heli Mattila Pekka Nykänen Päivi Paasonen Helen Tolonen Tarja Valtanen Pirkko MUUTOKSET Päivi Hiltusen tilalla: Leimio-Reijonen Susanna Kuusinen-James Kirsi Luomala Juha Pekka Mattilan tilalla: Haverinen Pia Forsström Raija

Päivämäärä 29.11.2011 20.2.2012 4.6.2012 4.10.2012 15.1.2013

Tehtävä johtaja puheenjohtaja sosiaalipalvelujen päällikkö päällikkö sosiaalijohtaja hankejohtaja lääkäri hyvinvointipäällikkö ylilääkäri sosiaalijohtaja asiantuntija lehtori sosiaalijohtaja

Organisaatio sosiaalialan osaamiskeskus Verso Päijät-Hämeen mielenterveystyön tuki Miete ry. sosiaali- ja terveystoimiala, Lahti Päijät-Hämeen Te-toimisto Peruspalvelukeskus Oiva SoNet Botnia, SOS-hanke peruspalvelukeskus Oiva peruspalvelukeskus Oiva sosiaali- ja terveystoimiala Lahti Heinola Hämeen te-toimisto, Heinola Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala peruspalvelukeskus Aava

vs. johtaja vs. johtaja johtaja

sosiaalialan osaamiskeskus Verso (4.6.2012) sosiaalialan osaamiskeskus Verso (4.10.2012) sosiaalialan osaamiskeskus Verso (11/2012 alkaen)

ylihoitaja osastonhoitaja

Paavolan terveysasema Paavolan terveysasema

Kokouspaikka Diakonialaitos, Lahti Diakonialaitos, Lahti Diakonialaitos, Lahti Diakonialaitos, Lahti Diakonialaitos, Lahti

Jäseniä paikalla 6 12 10 6 9

Tukiryhmän jäsenet ja kokoukset Jäsen Laitinen Maarit Laukkanen Tarja Leimio-Reijonen Susanna Lius Saara Saarela Kati MUUTOKSET Leimio-Reijosen tilalla: Kuusinen-James Kirsi

Tehtävä työhön kuntoutuksen päällikkö johtava sosiaalityöntekijä vs. kehittämispäällikkö sosiaalipäällikkö sosiaalityön päällikkö

Organisaatio Lahden kaupunki Lahden kaupunki sosiaalialan osaamiskeskus Verso peruspalvelukeskus Aava peruspalvelukeskus Aava

kehittämispäällikkö

sosiaalialan osaamiskeskus Verso


44 Päivämäärä 28.9.2011 8.11.2011 20.12.2011 2.2.2012 1.6.2012 10.10.2012 31.1.2013

Kokouspaikka Diakonialaitos, Lahti Diakonialaitos, Lahti Diakonialaitos, Lahti Sosiaalikeskus, Lahti Sosiaalikeskus, Lahti Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalialan osaamiskeskus Verso

Jäseniä paikalla 6 6 4 5 3 3 5

Osahankkeen kehittämistyö tiivistettynä OSALLISUUTTA JA ASIAKASTYÖTÄ EDISTÄVIEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN Keino: Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen kehittämistyössä Menetelmät Kehittäjäasiakasryhmä – pilotit Lahti ja Aava

Tuotos 1) Ryhmämalli 2) Raportit  Yhteenveto ryhmistä  Lehtinen, Marketta (2012) Raportti Nastolan kehittäjäasiakasryhmästä. Lahden ammattikorkeakoulu. 3) Videoklippi 4) Opinnäytetyö  Hahl, Sari & Kohvakka, Taina (2013) "Ehkä tää on jonkun pienen alku ja se oli sen pienen alku" Kehittäjäasiakkaiden osallisuuden kokemuksia aikuissosiaalityön Päijät-SOS -osahankkeessa. Lahden ammattikorkeakoulu.

Tulos Asiakkaat saivat mahdollisuuden vaikuttaa aikuissosiaalityön kehittämiseen Ryhmät toimivat vertaistuellisesti Työntekijöiden tietämys lisääntyi asiakkaiden kokemuksista ja aikuissosiaalityön kehittämistarpeista Työntekijöiden tietoisuus vahvistui asiakkaiden osallisuudesta ja siitä, miten asiakkaita voi ottaa mukaan kehittämiseen Prosessin tuloksena syntyi ajatus kehittäjäasiakkaan työllistämiseen asiakkaiden osallisuutta edistävään kehittämistyöhön

Työttömien asioiden kokemusasiantuntija – pilotti Aava/Nastola

1)

Esite

Nuorten fokusryhmät Lahden Työvoiman palvelukeskus ja Kuntouttava työtoiminta

1) 2)

Fokusryhmät Sosiaalityön käytäntötutkimus  Carroll, Tuula (2012) Nuorten palveluprosessin kehittäminen työhön kuntoutuksessa. Helsingin yliopisto.

Asiakasareena Aava/Nastola

1)

Ryhmätehtävien kautta ajatuksia aikuissosiaalityön kehittämiseen

Löytyi kaksi aikuissosiaalityön kehittäjäasiakastoiminnasta kiinnostunutta

Keskustelukahvila Juttutupa Aava/Orimattila

1) 2)

Reflektiivinen essee Kirkko ja kahvit –kesän avaus tapahtuma, jonka suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasivat kehittäjäasiakkaat

Ryhmämuotoinen kuntouttava

1)

Ryhmämalli

Asiakkaita osallistettiin aikuissosiaalityön palveluiden kehittämiseen ja toiminnan suunnitteluun Keskustelukahvilassa kävijät olivat tyytyväisiä toimintaan ja kokivat sen hyödyllisenä Juttutuvan kautta saatiin rekrytoitua kolme kehittäjäasiakasta suunnittelemaan asiakkaiden ja työntekijöiden yhteistä toimintaa Ryhmä toimi valmentavana ja arjen rytmiä

Kokemussiantuntijan tehtävän kuvan kehittäminen yhteistyössä Nastolan työttömien yhdistyksen kanssa Kokemusasiantuntijan työkokeilu 6.5.201330.6.2013 ja palkkatukityö 1.8.2013-31.12.2013 Pyrkimyksenä on, että toimintamalli otetaan tulevaisuudessa pysyvästi käyttöön ja sitä laajennetaan käytettäväksi myös ostopalvelujen kehittämisessä Työntekijöiden tietämys nuorten asiakkaiden ajatuksista lisääntyi, tietoa hyödynnettiin kehittämistyössä


45 työtoiminta – pilotti Heinola

2)

Esitteet

Ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta -pilotti Aava/Iiitti

tuovana Pilotointi vahvisti näkemystä siitä, että vastaavalle toiminnalle on tarvetta Toimintaa pyritään jatkamaan Neljä asiakasta saatiin sitoutumaan ryhmätoimintaan kolmeksi kuukaudeksi Kaikki ryhmäläiset pääsivät pois tulottomuudesta Ryhmän toiminnan myötä tuotettiin asiakkaista, sellaista tietoa, joka ei ole tullut työntekijän tietoon yksilöllisessä asiakastyössä Kokeilu rohkaisi myös muita työntekijöitä ryhmätoimintaan

Keino: Työmenetelmien kehittäminen Peliperjantai

1)

Aava/Nastola

2)

Aikuissosiaalityön ja nuorisopalvelujen yhteistyömalli

1) 2)

Lahti 3) 1)

Työmenetelmien kriittinen tarkastelu Lahti Palvelusuunnitelmatyön vahvistaminen ja sisältöjen kehittäminen

1) 2) 3)

Aava

Ideointitilaisuus nuorille asiakkaille Peli-perjantait kerran kuukaudessa Innopaja Raportti  Eskelinen, Mari & Liljegren, Terhi (2012) Innopaja. Lahden ammattikorkeakoulu. Jalkautumisen mainos Menetelmätietopaketti

Toiminnalla ei tavoitettu kohderyhmää

Aikuissosiaalityön esite Päivitetty palvelusuunnitelmalomake Yhteenvetolomake yhteistyökumppaneille

Palvelusuunnitelmaprosessi vahvistui Seurantatietojen perusteella saatu nopeasta puuttumisesta saatiin hyviä tuloksia alle 25vuotiaiden kohdalla – asiakkaita ohjautui pois tulottomuudesta Aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakennetta selkeytettiin asiakkaiden ohjautumiseen liittyen Aikuissosiaalityö ja sosiaaliohjaus kohdennettiin erityisesti alle 25-vuotiaisiin asiakkaisiin, lapsiperheiden huoltajiin ja tulottomiin asiakkaisiin

Motivoivan kohtaamisen ja haastattelun kolmen iltapäivän koulutuskokonaisuus Teemapäivät: Virikkeillä virkistyy – teemapäivä, Nuori aikuisuus – teemailtapäivä ja kuntouttava sosiaalityö ja sosiaalityön itsearviointi -teemailtapäivä Seminaarit: Väliseminaari ja SOS Tour Lahti - Hyvä kiertämään seminaari

Vahvistettiin työntekijöiden asiakas- ja motivointityön taitoja Lisättiin työntekijöiden tietoisuutta uudenlaisista menetelmistä ja siitä, mitä muualla on kehitetty Välitettiin ajankuvaa nuoresta aikuisuudesta ja nuorten kanssa työskentelystä Jaettiin hyviä käytäntöjä sekä kokemuksia siitä, mitä hankkeessa on tehty Vahvistettiin Päijät-Hämeen työntekijöiden verkostoitumista ja tietoisuutta alueellisesta kehittämistyöstä

(liittyy myös palveluprosessin kehittämiseen)

Menetelmäkoulutus, teemapäivät ja seminaarit

1)

2)

3)

Aikuissosiaalityön ja nuorisopalvelujen yhteistyö tiivistyi Yhteistyön tuloksena aloitettiin kokeilu, jossa sosiaalityöntekijä jalkautui kauppakeskuksen nuorisotila Triplaan yhteistyössä nuorisotyöntekijän kanssa.

ERI TOIMIJOIDEN VÄLISEN VUOROPUHELUN EDISTÄMINEN Keino: Toimijalähtöinen kehittäminen ja moniammatilliset tapaamiset Menetelmät

Tuotos

Tulos


46 Toimijamatriisi

1)

Kirjallinen toimijamatriisi, johon on kirjattu aikuissosiaalityön ja joidenkin sen tärkeimpien yhteistyötahojen ajatuksia kehittämistarpeista  Verkostopäivän toteuttaminen yhteistyötahoille 30.1.2013

1) 2)

Innopaja Raportti

1)

Tulevaisuuspajan tuotokset

1)

Yhteistyöpajat päihde- ja mielenterveyspalvelujen, lastensuojelun ja työpajojen työntekijöille

Lahti

Nuorisopalvelujen ja aikuissosiaalityön innopaja Lahti

Verkostopäivä Lahti

Toimijalähtöinen kehittäminen ja moniammatilliset tapaamiset

Innopajan toteuttaminen aikuissosiaalityön ja nuorisopalvelujen yhteistyön kehittämiseksi Yhteinen vuoropuhelu ja kehittäminen ovat edistyneet Uudenlaista yhteistyön tavan mallintaminen alkoi Toisen työn tuntemus on lisääntynyt Yhteisistä kokouksista on sovittu Lisätty eri toimijoiden tietoisuutta sosiaalipalveluista Herätelty keskustelua kehittämisen tarpeista Tietämystä toisen työstä on lisätty Yhteistä keskustelua on käyty yhteistyön kehittämistarpeista Yhteistyö on vahvistunut

Oiva

AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUPROSESSIN KEHITTÄMINEN Keino: Nuorten asiakkaiden tarkempi profilointi ja palveluprosessin kehittäminen sen mukaisesti Menetelmät Nuoret alle 25 –vuotiaiden asiakkaiden profilointi ja palveluprosessien kehittäminen sen mukaisesti

Tuotos 1) Nuorten asiakasprofiilit

Aava

Tulos Profilointi tuotti tietoa siitä, keitä aikuissosiaalityön nuoret asiakkaat ovat: koulunsa/opiskelunsa keskeyttäneet tai lopettaneet tai koulua käymättömät (13 %), nuoret lapsiperheet (11 %) velkaantuneet (1 %), työntekijän huoli (26 %), kotiin jääneet/vanhempiensa luona oleilleet (3 %) helposti eteenpäin menevät (22 %), sitoutumattomat nuoret (10 %) Profilointia varten sosiaalityöntekijät ovat tavanneet kaikki alle 25-vuotiaat toimeentulotukiasiakkaat

Keino: Uusien asiakkaiden alkukartoituskäytännön mallintaminen ja pilotionti Alkuhaastattelu- ja huoliseulakäytäntö käytäntö

1) 2)

Oiva

Alkuhaastattelu- ja huoliseulakäytäntömalli Päivitetyt lomakkeet ja aikuissosiaalityön esite

Alkuhaastattelu- ja huoliseulakäytäntö on otettu käyttöön pysyvänä työmuotona kaikkien uusien asiakkaiden kohdalla alueen kunnissa Asiakkaiden neuvonta ja ohjaus eteenpäin on tehostunut. Asiakkaan mahdolliset avun ja tuen tarpeet nousevat paremmin esiin henkilökohtaisessa tapaamisessa kuin kirjallisessa hakemuksessa. Huoliseula –lomakkeen käyttäminen on edistänyt ongelmatilanteisiin reagoimista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa


47 AMMATTI JA TEHTÄVÄRAKENTEEN SELKEYTTÄMINEN Keino: Tehtäväkuvien ja vastuiden määrittäminen Menetelmät Asiakkaiden ohjautumisen selkeyttäminen

Tuotos

Aava Tehtäväkuvien ja vastuiden määrittäminen

Tulos Selkeytetty palvelusuunnitelmaprosessin kehittämiseen liittyen asiakkaiden ohjautumista ja sitä kautta aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakennetta Sosiaaliohjaajan tehtäväkuvan vahvistuminen alkuhaastattelukäytännön myötä Toimiva asiakasohjautuminen

Oiva

MUU KEHITTÄMISTOIMINTA Tiedontuotanto Menetelmä Työntekijäkysely

Tuotos 1) Kyselylomake, -aineisto ja raportti tuloksista

Asiakaskysely

1)

Opinnäytteet

Kyselylomake, -aineisto ja raportti tuloksista 2) Asiakaskyselyn tulosten esittäminen asiakkaille – juliste kyselyn tuloksista sosiaalitoimistojen seinälle 1) Hahl, Sari & Kohvakka, Taina (2013) "Ehkä tää on jonkun pienen alku ja se oli sen pienen alku" Kehittäjäasiakkaiden osallisuuden kokemuksia aikuissosiaalityön Päijät-SOS –osahankkeessa. Lahden ammattikorkeakoulu. 2) Kokko, Katja & Virrankari, Sari (2013) Kuntouttava työtoiminta - osa elämää. Tarinoita syrjäytymisestä ja osallisuudesta. Lahden ammattikorkeakoulu.

Tulos Kyselyllä tuotettiin alueellista tietoa aikuissosiaalityöstä – osaaminen, työmenetelmien käyttö, koulutustarpeet, aikuissosiaalityön ongelmakohdat ja palveluprosessin kehittämistarpeet, asiakkaiden osallisuus, asiakkaiden saama hyöty ja yhteistyö. Kyselyllä tuotettiin tietoa aikuissosiaalityön asiakkaiden näkemyksistä

Oppilaitosyhteistyö: työmenetelmien kehittäminen ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen kehittämistyössä Opiskelijoiden projektit ja opinnäytteet

1) 2)

innopaja, nuorten digipaja ja kohtaamisia videopaja Hankkeelle valmistui kaksi opinnäytetyötä

Opinnäytetyöaiheita on kentältä oppilaitokselle

välitetty


48


49


50


51


52


53

Kansikuvat ja suunnittelu Marjaana Peltola

”Kehittäkää rohkeasti palveluja, jotka tulevat ihmisten luo” teksti


Päijät-SOS -osahankkeen loppuraportti 2013