Syömään! -lehti

Page 1

ELINA JA SOFIA

Lahtelaiset tubettajasiskokset uskovat ystävyyteen ja rohkeuteen

s. 4

Syömään! RUOKA KOTIOVELLE

ilahduttaa ikäihmisen päivää

MILTÄ PÄIKKYRUOKA MAISTUU?

Pienten makunystyrät testissä

s. 11

s. 13

Nappaa talteen

keskiaukeaman maistuvat kausireseptit


PÄÄKIRJOITUS

Tervetuloa syömään! Siihen aikaan, kun itse kävin koulua, syödessä piti olla hiljaa, ruokaa ei saanut annostella itse, eikä lasten mielipiteitä makuasioissa juuri kyselty. Tänä päivänä asiat ovat onneksi toisin. Ruokahetki on ennen kaikkea iloa: ruoasta kannustetaan puhu­maan ja lapset nähdään kokonaisuutena. Herkät makuaistit ja erikoisruokavaliot huomioidaan yksilötasolla. On upeaa nähdä, miten moneksi ruoasta on! Monipuolinen, terveellinen ruoka on yhdessäoloa, ruokakasvatusta, ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, rauhoittumista, turvaa ja hyvää oloa. Joka päivä täällä Päijät-Hämeen Ateriapalveluilla me varmistamme, että ruokailuhetkesi vastaisi näitä odotuksia. Haluamme tarjota herkullista arkea maakunnan parhaasta keittiöstä ikäihmisille, työpaikkaruokailijoille, potilaille, päiväkotilapsille ja koululaisille. Lasten hyvinvoinnin edistäminen onkin yksi Lahden kaupungin tavoitteista. Tunnistamme oman vastuumme tässä. Suunnittelemme hartiavoimin, miten saamme osaltamme tehtyä lyhyestäkin ruo-

kailuhetkestä toimivan ja rauhallisen – niin lapsille kuin aikuisille. Tämä vaatii todellista ammattitaitoa. Kaikki yli 300 työntekijäämme ovatkin yhä suuremmassa määrin asiakaspalvelijoita, valmiina tuomaan puhtia päijäthämäläisten päivään. Paikallisena yhtiönä olemme myös osa maakunnan hyvinvointia ja kehitystä. Suuntaamme hankintamme maakunnan yrityksiin, oli kyseessä sitten taksipalvelu ruoan kuljetukselle tai paikalliset leipomotuotteet. Resurssit ovat kaikkialla niukkoja. Tuotantoprosessi, henkilöstö- ja kuljetuskustannukset sekä hävikin pienentäminen ovat niitä asioita, joihin pyrimme vaikuttamaan yhteistyökumppaneidemme kanssa. Silti haluamme uskaltaa rohkeasti uudistua ja keskittyä siihen, millä eniten on merkitystä: monipuoliseen, terveelliseen ruokaan. Voit siis luottaa siihen, että huomennakin lautaseltasi löytyvän ruoan laadusta me emme tingi.

Syömään!

s. 7

s. 14

Syömään! 2021

Tuoretta, paikallista ja suussasulavaa Sinuhelta.

Erikoisruoka­ valio? Ei ongelmaa!

Toimitusjohtaja Tuulia Pelli Päijät-Hämeen Ateriapalvelut

Mitä tänään syödään? Työpaikan lounas­ruokalassa ollaan tärkeiden asioiden äärellä.

s. 15

| Julkaisija: Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy, PL 85, 15111 Lahti | Päätoimittaja: Tuulia Pelli | Tekstit ja taitto: Tulus Oy | Painopaikka: Grano Oy

| Kansikuva: Aki Rask, kuvassa: Elina ja Sofia


TAUSTATEKIJÄT

Laatua lasten lautasella

teksti MINEA HARA kuva AKI RASK

Kun kyssäkaali kummastuttaa ja nauris naurattaa, Outi Luukkonen on mukavuusalueellaan. ”Meidän tehtävämme on olla ruokakasvattajia yhdessä päiväkotien, koulujen ja lasten vanhempien kanssa”, Ateriapalveluiden kehittämiskoordinaattori Outi kertoo. Kotimaisten, sesonginmukaisten ja tuoreiden raaka-aineiden tuominen lasten ruokapöytään kouluissa ja päiväkodeissa on paitsi pitkälle kantavaa ruokakasvatusta, myös suomalaisen ruokaperinteen eteenpäin viemistä. Molemmissa Outi näkee Ateriapalveluiden roolin suurena vastuuna ja kunnia-asiana. ”Pyrimme tarjoamaan välipaloilla aina jotain tuoretta ja satsaamme sesongin kasviksiin. Esi­ merkiksi kyssäkaali, jonka maku on herkullinen sekoitus naurista, lanttua ja retiisiä, voi maistua ihan erilaiselta kuin mihin lasten makunystyrät ovat tottuneet. Ilahduttava makukokemus muuttaa ruokatottumuksia. Lasten innostuksen kautta kotienkin ruokapöytiin saadaan kenties entistä enemmän kasviksia.”

HUKKA AUTTAA NÄKEMÄÄN OMAN TOIMINNAN SEURAUKSET Toinen Outin sydämenasia on hävikin vähentäminen. Monia keinoja on kokeiltu, kuten hävikkiä vähentävää tarjotinvapaata kouluruokailua.

Kouluruoan kulutusta ja hävikkiä seuraava Hukka on käytössä kaikissa Lahden peruskoulussa ja lukiossa. ”Hukka on siitä ihana, että siinä toteutuvat kaikki meidän arvomme: vastuullisuus, yhdessä asiakkaidemme kanssa tekeminen ja rohkea uudistaminen”, iloitsee Ateriapalveluiden kehittämiskoordinaattori Outi Luukkonen.

Kun Ateriapalvelut päivitti vuonna 2019 ympäristötavoitteitaan, henkiin heräsi Hukka. Hukka on suomalainen pilvipalvelu, johon kerätään dataa kouluruoan kulutuksesta ja hävikistä. Siinä missä päivittäinen biojätteeseen heitetty ruoka kirjattiin aiemmin ruutuvihkoon, Hukka voi näyttää hävikin reaaliaikaisesti koulun infotauluilla iloisina eläiminä ja vihreänä luontona. Turhaan roskiin heitetty ruoka saa Hukan ketun surulliseksi ja kukatkin lakastumaan. ”Hukka on älykäs ja läpinäkyvä apuväline hävikin vähentämiseen. Hukka arvioi hävikin perusteella, kuinka paljon ruokaa kannattaa seuraavalla kerralla tilata, jotta hävikkiä syntyisi vähemmän. Kertynyt data auttaa meitä optimoimaan määriä ja tarjoamaan samalla ruokia, jotka maistuvat parhaiten.” ”Avoimuus on tosi tärkeää, kun tavoittelemme hävikin vähentämistä ja kannustamme asiakkaitamme luontoa mahdollisimman vähän kuormittavaan kulutukseen”, Outi summaa.

”Lapset syövät sitä, mistä he pitävät. Lapset pitävät siitä, mihin he tottuvat, ja tottumus tulee toiston kautta”, toteaa monipuolisen ja maittavan ruoan puolesta­puhuja Outi Luukkonen.

3


KANNESSA teksti MINEA HARA kuvat AKI RASK ja ELINASOFIA-KANAVA

Kouluruoka ja kaver – huippua! Kasvisruoka maistuu Elinalle ja Sofialle, lahtelaissiskoksille, joiden Elina Sofia -YouTube-kanavalla on jo yli 100 000 tilaajaa. Mitä positiivinen tyttökaksikko tuumaa kouluruoasta ja tubettamisesta?

S

ofia, 9, on hieman kiihdyksissä. Haastattelupäivänä koulussa on Palermon pastaa – ja koe. Kouluruokasuosikkeja on paljon, mutta herkullista, juustoista kanapastaa kokkaillaan myös kotona. ”Tykkään tosi paljon myös keitoista, pinaattikeitosta ja kasviskeitosta. Ja rakastan meidän koulun pyttipannua!” Sofia huudahtaa. Kuudesluokkalainen Elina, 12, liittää ruokavalintoihin selkeästi jo muitakin ulottuvuuksia kuin maun. Maapallon etu mielessä Elina suosii kasvisruokaa, kuten moni muukin nuori. ”Meidän koulussa on tarjolla yhtä paljon kasvisruokaa ja tavallista ruokaa. Helppo valita, kumpaa ottaa! Tykkään myös pastoista, vuoista ja laatikoista”, Elina kertoo. Elinasta on toisaalta hyvä, ettei koulussa aina ole lempiruokaa. Näin tulee kokeiltua myös sellaisia ruokia, joihin ei muuten tutustuisi välttämättä ollenkaan.

KIVA HETKI PÄIVÄSSÄ

Koulussa tytöt eivät ole vain tubettajia vaan ihan vain Elina ja Sofia. Oma kaveriporukka on tärkeä myös ruokahetkessä. ”Se, että saa yhdessä syödä kavereiden kanssa, on kiva hetki päivässä”, molemmat tuumaavat.

4

Elinan koulussa ruokahetki jää vain 15–20 minuutin pituiseksi, koska ruokailua on porrastettu useaan osaan koronaturvallisuuden vuoksi. Lyhyt tuokio on tärkeä syömisen ja jaksamisen lisäksi myös kavereiden vuoksi. ”Se, että saa yhdessä syödä kavereiden kanssa, se on kiva hetki päivässä”, Elina sanoo. ”Mun parhaalla kaverilla kestää syödä ainakin miljoona vuotta! Haen aina näkkäriä odottaessa. Syön sen, ja se ei silti ole vielä valmis!” Sofia pyörittää silmiään ja nauraa.


erit

Ole oma itsesi, ja kaikki on mahdollista!

Sofia söivät läpi koko Kouluruokaa, nam vai yök? Elina ja ElinaSofia-kanavalta: kouluviikon ruokalistan! Katso video s www.youtube.com/c/ElinaSofia/video

”Mä otan aina sen verran kuin syön”, kertoo Sofia kouluruokailusta. ”Jos kaikki heittää vähänkin pois ruokaa, siitä tulee lopulta paljon”, tietää Elina.

Tytöt tietävät, että kouluruoka ei ole itsestäänselvyys kaikkialla maailmassa. Sofiasta on huippua asua Suomessa, missä saa koulussakin lämpimän aterian. ”Me haluttaisiin kannustaa muitakin maita samaan. Ilmainen kouluruoka on tosi hyvä systeemi, kun äidin ei tarvitse viideltä aamulla herätä tekemään eväitä”, Elina tuumaa.

HÄVIKKIÄ ON HELPPO VÄHENTÄÄ Tytöt kiinnittävät huomiota myös ruokahävikkiin. ”Mä otan aina sen verran kuin syön. Ei tule koskaan heitettyä ruokaa bioroskikseen, kun tietää, mikä on just mulle sopiva määrä. Meidän luokka voitti sellaisen jutunkin, ettei me heitetty viikkoon yhtään biojätteeseen ruokaa!” Sofia iloitsee. ”Meidänkin luokka on tosi hyvä tuossa. Jos kaikki heittää vähänkin pois ruokaa, siitä tulee lopulta paljon”, Elina tietää.

OMANA ITSENÄ KAIKKI ON MAHDOLLISTA Tytöt ovat tehneet paljon hauskoja juttuja tubettajan urallaan aina presidentti Sauli Niinistön haastattelusta lähtien. Sen jälkeen he ovat muun muassa ääninäytelleet Frozen 2:ssa pientä Elsaa ja Annaa. Tubetussuosiosta huolimatta he saavat olla kavereille vain Elina ja Sofia. He uskovat, että kun saa olla oma itsensä, sillä pärjää muutenkin. ”Me ollaan saatu myös kirjottaa meidän rohkeuskirja, joka auttaa handlaamaan eri tunteita”, Elina kertoo. ”Se kertoo myös unelmien toteuttamisesta. Pääsanoma on, että ole oma itsesi, ja kaikki on mahdollista!” Sofia vakuuttaa. 5


MEIDÄN KEITTIÖSTÄMME

Mäkisen perhe lounaalla

* kuvitteellinen päijäthämäläinen perhe

Arkiaamuisin Mäkisen perhe* hajaantuu omiin puuhiinsa – vanhemmat töihin ja lapset kouluihin – kokoontuakseen taas illalla yhteiseen ruokapöytään. Tavallaan perhe läheisineen kokoontuu jo päivällä yhteisen kattilan ääreen, sillä he kaikki sattuvat syömään Päijät-Hämeen Ateriapalvelujen valmistaman maittavan lounaan.

Hanna Niemi-Mäkinen, viranhaltija kaupungintalo Tyrmä

Kerttu Mäkinen, esikoululainen Hennalan päiväkoti

Petteri Mäkinen, opettaja Kannaksen lukio

* Johannes Mäkinen, eläkeläinen, Petterin eno Palvelukeskus Timontalo, Nastola Arttu Mäkinen, koululainen Harjun peruskoulu

6

* Annikki Niemi, Hannan äiti, toipuu sappikivileikkauksesta Päijät-Hämeen keskussairaalan osasto

Ateriapalvelut on meidän kaikkien, Lahden ja ympäryskuntien eli Lahden kaupungin ja PäijätHämeen hyvinvointikuntayhtymän, omistama ”keittiö”. Näiden paikallisten keittiöiden ruokaa Mäkiset nauttivat, kukin omilla tahoillaan. • 9 valmistuskeittiötä • 69 palvelukeittiötä • 25 000 ateriaa päivässä


PUHTIA PÄIVÄÄN Lounaalle on aivan pakko päästä, jos on maksapihvejä kermakastikkeella, Riitta ja Eija paljastavat. Anna-Kaisan suosikki on borssikeitto.

On rentouttavaa tulla valmiiseen ruokapöytään.

teksti ANU RITVANEN kuvat AKI RASK

Hyvä seura voittaa parhaatkin eväät Alkaa jo hiukoa, kun on koko aamupäivän puhdistanut, tarkistanut ja pakannut instrumentteja sterilointia varten. Kymmenen aikaan Lahden kaupunginsairaalan välinehuoltajien päät alkavat nousta työstä, sillä on tärkeiden kysymysten aika. Kuka lähtee syömään ja mitä ruokaa?

Tällä kertaa lounasravintola Kasarettiin singahtavat välinehuoltajat Anna-Kaisa Mäenpää, Eija Remes ja Riitta Näsäkkälä. Nälkä on kova. Ruoat nähtyään Anna-Kaisa ja Riitta päätyvät keiton sijaan metsästäjänpataan. ”Aina on hyvää ruokaa, kun voi valita kasvisruoan tai kevyen vaihtoehdon”, Anna-Kaisa toteaa. ”Rentouttaa tulla valmiiseen ruokapöytään. Ruokakin on monipuolisempaa kuin omilla eväillä”, Riitta toteaa.

”Ja yksin ei tarvitse syödä! Jonkun likan saa aina mukaansa”, Eija iloitsee.

VIRTAA LOPPUPÄIVÄÄN Lounas tarjoaa virkistävää vaihtelua. Anna-Kaisan mukaan työpisteellä ei välttämättä näe ketään, ja jutellakin ehtii vain välttämättömimmät. Lounasravintolassa rupatellaan rennosti, eikä kukaan keskeytä ruokailua työasioilla. ”Lounasravintola on pakopaikka verrattuna taukotilaan”, Eija kommentoi, ja sekös muita huvittaa. Lounaspöydästä saa uutta virtaa päivään, ja joskus iltaankin, sillä ylijäämäruokaa voi ostaa myös kotiin. ”Aina ei ehdi laittaa ruokaa, jos pojalla on jääkiekkotreenit. Silloin on kätevää ostaa ruoka tästä”, Anna-Kaisa vinkkaa. ”Kyllä se illalla maistuu jo uudelleen”, Eija vahvistaa.

Riitta Näsäkkälä, Eija Remes ja Anna-Kaisa Mäenpää nauttivat Lahden kaupunkisairaalan henkilöstöruokala Kasaretissa rennosta lounas- ja rupatteluhetkestä, joka tuo puhtia päivään.

7


KEITTIÖMME RESEPTIT

Talvi

Härkäpapu on hitti – tuhdit ja maukkaat kasvisruokareseptit ihastuttavat niin nuoria kuin varttuneempiakin. Hyvä hämäläinen luomuhärkäpapu ja kotimaiset juurekset antavat puhtia päivään, leivän kera totta kai!

Punajuuri-härkäpapu­ falafelit

2,5 dl härkäpapurouhetta 3 dl vettä/punajuuren keitinlientä 1 kpl keitettyä punajuurta sipuli pilkottuna 2 valkosipulinkynttä 1 dl korppujauhoa 2 tl paprikajauhetta ja ripaus savupaprikaa 1 tl jeeraa (juustokuminaa) 1 rkl tahinia 1 tl suolaa 1 rkl sitruunamehua mustapippuria myllystä hienonnettua korianteria

Keitä ja kuori punajuuri. Mittaa papurouhe ja vesi kulhoon, anna turvota 20 minuuttia. Kuori sipuli ja valkosipulinkynnet ja pilko pieniksi, kuullota öljyssä pehmeäksi. Yhdistä keitetty ja paloiteltu punajuuri sekä sipulit härkäpapurouheeseen. Soseuta massa. Lisää sekaan korppujauhot. Anna taikinan levätä hetki, jotta jauhot turpoavat. Lisää mausteet ja sitruunamehu. Muotoile kostutetuin käsin taikinasta pieniä palleroita. Kypsennä uunissa 180 asteessa n. 15 min. tai uppopaista öljyssä.

Minttujugurtti

Pannuleipä

Pilko mintunlehdet ja purista päälle sitruunamehua. Lisää jugurtti ja mausta suolalla ja pippurilla.

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää öljy ja vesi. Vaivaa taikinaksi ja tee taikinasta 4–6 palleroa. Kauli taikinapallot ohuiksi lettusiksi ja paista öljyssä pannulla vaalean ruskeiksi.

2 dl kreikkalaista jugurttia 0,5 dl tuoretta minttua pilkottuna 2 rkl sitruunamehua suolaa, mustapippuria myllystä

6 dl vehnäjauhoa 1 tl suolaa 1 tl leivinjauhetta 1 rkl rypsiöljyä 2,5 dl vettä öljyä paistamiseen

Syksy Koulun alku, sadonkorjuu ja viilenevät illat – syksyn alkajaisiksi sopii Salpausselän yläkoulun oppilaiden kasvisruokakilpailuun kehittämä täyteläinen kukkakaalikeitto.

Kukkakaalikeitto

3 kpl jauhoista perunaa 1 sipuli 2 rkl öljyä 6 dl vettä 1 kasvisliemikuutio 500 g kukkakaalia 2 dl kuohukermaa 150 g sulatejuustoa tuoretta persiljaa mustapippuria myllystä

8

Kuori ja paloittele sipuli ja perunat reiluiksi kuutioiksi ja kuullota ne öljyssä. Lisää vesi, pippuri ja kasvisliemi. Keitä kypsäksi. Lisää juusto ja kerma. Soseuta keitto. Mausta persiljalla. Tarjoa paahdettujen ruisleipälastujen kera.


HERKUTELLAAN VUODEN YMPÄRI reseptit JUKKA TURTA kuvat OSMO PENNA

Järvikalapihvit

500 g nahatonta kalafileetä (lahna, hauki, ahven) 1,5 dl kuohukermaa ½ sitruunamehua 2 kpl kananmunaa ½ sipulia 50 g voita 0,5 dl korppujauhoa 2 tl suolaa mustapippuria myllystä paprikajauhetta

Ruohosipuli­ kastike

Kevät Vesijärvi ja puhtaat päijäthämäläiset maut – Järvi-Suomi tarjoaa monipuolista antiaan. Kuuluisa Paimelan lahna ihastutti jo kansallis­runoilijaamme Elias Lönnrotia.

2 dl kermaviiliä ruohosipulia sitruunamehua suolaa ja musta­ pippuria myllystä

Jauha kalafileet lihamyllyllä tai tehosekoittimella. Pilko sipuli ja kuullota se voissa. Jäähdytä. Laita korppujauho turpoamaan kermaan 5 minuutiksi. Yhdistä turvonnut korppujauho ja kalamassa. Lisää kananmuna, sipuli ja sitruunamehu. Mausta suolalla, pippurilla ja paprikalla. Muotoile massasta pihvejä ja paista pannulla tai uunissa.

Palsternakka­ pyree

Paahdettua porkkanaa

400 g palsternakkaa 30 g voita 0,5 dl kuohukermaa suolaa Kuori palsternakat, paloittele ja keitä kypsiksi. Lisää kerma, voi ja suola. Soseuta tasaiseksi.

2 kpl porkkanaa pitkittäin puolitettuna 2 rkl hunajaa 20 g voita suolaa Paahda puolitetut porkkanat pannulla voissa. Laita päälle hunajaa ja mausta suolalla. Paahda kypsäksi kuumassa uunissa.

Kesä Kevyesti kesään – uuden sadon vihannekset, perunat ja puutarhan anti. Perinteinen hämäläinen pitojuusto sopii antamaan täyteläisyyttä raikkaaseen kesäsalaattiin. Kesäsalaatti

1 lehtisalaattikerä 1 avomaankurkku kuorittuna 1 rasia minitomaatteja 50 g kukkakaalinnuppuja 200 g tuoreita herneitä 400 g hämäläistä kotijuustoa mansikoita koristeeksi Revi salaatti ja pilko kasvikset. Kostuta mansikka-vinaigrettella ja kääntele kevyesti. Leikkaa juusto viipaleiksi ja tarjoa salaatin päällä.

Mansikka-vinaigrette 2 dl rypsiöljyä 100 g mansikoita 2 rkl hunajaviinietikkaa suolaa ja mustapippuria myllystä

Sekoita ainekset ja soseuta.

9


MATKALLA MUUTOKSEEN

Kilpailun lisääntyminen lisää valinnanvapautta myös julkisessa terveydenhuollossa, uskoo Päijät-Hämeen Ateriapalveluiden palvelupäällikkö Outi Saikkonen.

teksti ANU RITVANEN kuva AKI RASK

Valinnanvapaus

mullistaa sairaalaruokailun Ruokailu on muutakin kuin ravintoa ja energiaa – myös sairaalassa. Ehkä muistat jäätelön nielurisaleikkauksen jälkeen tai ensimmäisen yhteisen kahvihetken esikoisen synnyttyä. Aterian määrittää aina potilaan terveys, mutta sairaalakeittiössä haistellaan myös trendejä. Nousussa ovat valinnanvapaus ja sosiaalisuus. Matkalla muutokseen tarvitaan kuitenkin teknologiaa, tiloja – ja rohkeaa palautetta ihmisiltä.

R

uokailu on usein potilaan päivän kohokohta tutkimusten, toimenpiteiden ja joskus kivun sekä huolen keskellä. Kun Väinö-vaari syö kiitollisena sairaalavuoteella jauhelihakastiketta, voi nuorempi sukupolvi kohdistaa ruokaan esimerkiksi ekologisia ja eettisiä vaatimuksia. Potilasruokailu muuttuu yhteiskunnan mukana, uskoo Päijät-Hämeen Ateriapalveluiden palvelupäällikkö Outi Saikkonen. ”Olemme jo pitkään suunnitelleet, miten vastaamme valinnanvapauden lisääntymiseen ja uusiin odotuksiin. Ha10

luamme tarjota entistäkin yksilöllisempää ja elämyksellisempää potilasruokailua”, Päijät-Hämeen keskussairaalan ruokahuollosta vastaava Saikkonen toteaa.

TEKNOLOGIA JA IDEOLOGIA MUUTOKSESSA Sote-uudistus kiihdyttää kilpailua niin julkisessa kuin yksityisessäkin terveydenhuollossa. Valinnanvapauden lisääntyessä kustannustehokkuus ei ole enää määräävin tekijä palveluiden järjestämisessä. Jo nyt potilas voi valita buffet-pöydästä

itselleen mieleisimpiä ruokia, jos sairaalan arkkitehtuuri vain sallii seisovan pöydän ja yhteisruokailun. Valinnanvapaudella on myös ekologisia vaikutuksia. Hävikki pienenee, kun suupalansa saa itse valita. ”Varmasti jo lähitulevaisuudessa potilas valitsee ateriansa digitaalisella sovelluksella. Älykkäät Haluamme vaunujärjestarjota entistäkin telmät kuuyksilöllisempää ja mentavat elämyksellisempää aterioita ja potilasruokailua. parantavat jakelua. Teknologian avulla osastojen ruokahetki voidaan räätälöidä tarpeen mukaan”, Saikkonen arvelee. Kun seuraavan kerran syöt sairaalassa, anna rohkeasti palautetta. Tulevaisuuden muutos syntyy yhdessä toiveitasi kuunnellen.


HYVÄÄ OLOA teksti SAARA PAKARINEN kuvat AKI RASK

”Yksi päivän kohokohdista” Vääksyssä asuvat Helena ja Leo Mensonen saavat arkiruokaa kotiinkuljetuksena kaksi kertaa viikossa. Ruoan tilaaminen kotiovelle on helpottanut yhdeksänkymppisen pariskunnan asumista omakotitalossa. Kun taksikuski kaartaa maanantaisin tai keskiviikkoisin Helena ja Leo Mensosen pihaan ja tuo tullessaan parin päivän ateriat, kello on vähän vaille kaksitoista. ”Ruokatoimitus on meille yksi päivän kohokohdista. Toinen on se, kun naapurin rouva pistäytyy vierailulla. Iltapäivisin keitämme kahvit ja katsomme televisiosta kotimaisia filmejä. Ne ovat meille eläkepäivien pieniä huvihetkiä”, Helena kertoo. Yhdeksänkymppinen pariskunta päätti Päijät-Hämeen Ateriapalvelut työllistää mielellään paikallisia yrittäjiä. Yksi heistä on kotipalveluaterioiden kuljettaja Tiina Mäki, joka toimittaa ruoat Mensosten kotiovelle. Toimitusten yhteydessä vaihdetaan kuulumiset.

alkaa ostaa arkiruokia kotiinkuljetuksella vasta hiljattain. ”Se on ensimmäinen palvelu, jonka ostamme ulkoa. Muut hommat tehdään vielä itse, vaikka töitä alkaa olla vähän liikaa. Mutta apuahan saa”, Helena sanoo.

RUUSUJA RUOALLE JA KOHTAAMISILLE Helenan ja Leon arkiruoat valmistaa Asikkalan Oltermanni ja jakelee Päijät-Hä-

meen Ateriapalvelut. Mensoset arvostavat hyvistä raaka-aineista tehtyä kotiruokaa. ”Ruusuja annan ruoan laadusta, se on oikein hyvää. Joskus sitä on liikaakin, mutta eihän kaikkea ole pakko syödä heti. Ja Ruoka on ollut ihmiset, jotka ruoan meille aina tuovat, ovat erittäin tärkeä asia, jonka ystävällisiä kaikki. ympärille perhe Heidän kanssaan on todella mukava jutel- kokoontuu tiettyyn kellonaikaan. la”, Helena kiittelee.

RUOKA KOKOAA PERHEEN ”Olemme Leon kanssa pula-ajan lapsia. Muistan hyvin omasta lapsuudestani sen, että ruokaa kunnioitettiin ja pöydässä piti olla hiljaa, tai isältä sai nuhteita”, Helena muistelee. Ruoka kokoaa perheen edelleen yhteen. Pariskunnan poika Reijo käy vanhemmilleen ruokakaupassa, ja viikonloppuisin lähisuku kokoontuu mökille, jossa ruokaa laitetaan yhdessä. ”Kaikki lapsenlapsemme ovat ihania. Hiljattain vietimme yhden synttärit täällä meillä. Heillä oli lahjat ja kakut mukana, ja hauskaa oli”, Helena sanoo ja hymyilee. 11


LASTEN LAUTASELLA teksti MINEA HARA kuvat AKI RASK ja TUIJA LINDFORS

MILTÄ PÄIKKYRUOKA TÄNÄÄN MAISTUI? Sipuran päiväkodin esiopetusryhmä Kuusimetsä pääsi maistelemaan Palermon pastaa, lämpimiä kasviksia ja salaattia.

No oli hyvää! En ehkä niin paljon tykkää salaatista, mutta tykkään siitä vähän. Lempiruoka päiväkodissa on ehkä se pinaattikeitto.

Miko

Tykkään Palermon pastasta ja spagetista ja jauhelihasta. Ea

Oli hyvää! Tuhat papukaijamerkkiä! Tykkäsin eniten salaatista.

Ruokailoa!

Eevi

Oli hyvääää! Tykkäsin kaikista!

Noel

Tiesitkö,

Lahden Sipuran päiväkotiin mahtuu seitsemän ryhmän verran menoa ja melskettä. Yksi vauhdikkaan päikkypäivän tärkeimpiä hetkiä on rauhallinen ruokailu. Päiväkodissa ruokakasvatus on paitsi uuden maistelemista, myös ruoan alkuperästä ja eri ruokakulttuureista oppimista.

että ruokaa pitää maistaa jopa 10 kertaa ennen kuin osaa sanoa, pitääkö siitä vai ei? 12

”Yhteinen ruokahetki on sosiaalinen ja iloinen tapahtuma. Puhummekin varhaiskasvatuksessa paljon ruokailosta”, kertoo päiväkodin varajohtaja Kati Virtanen. Ruokailu pyritään pitämään touhukkaan päivän rauhallisena hetkenä, jonka aikana lapset saavat omien fiilisten mukaan jutella, hiljentyä ja halutessaan santsata.


”Päiväkodissa lapset tottuvat siihen, miltä suositusten mukainen, tuore ja monipuolinen ruoka maistuu. Ruokakasvatus on maistelun lisäksi myös osallistamista, vuorovaikutusta ja ruokailoa lisäävää leikkiä”, kertovat Sipuran päiväkodin varajohtaja Kati Virtanen ja keittiöpäällikkö Tuija Lindfors.

No se oli vähän pahaa kyllä, mutta muuten oli hyvää. Pitsa on mun lempiruoka. Possu­lihakastike on päikyssä lempiruoka.

Miro

Hyvää! Pidin kaikesta siitä ruoasta. Nakkikeitto on lempiruoka päiväkodissa. Mä en oikeen sitä tiedä, että mistä en tykkää.

Ruoka oli tosi hyvää, se saa kymmenen kautta kymmenen ja tuhat papukaijamerkkiä. Mila

Sipuran päiväkodissa toimii tuotantokeittiö, jota pyörittää koko talolle tuttu, lämminsydäminen keittiöpäällikkö Tuija Lindfors. Tuijan tiimin hyppysistä lähtee päivittäin päiväkotiruokaa seitsemään eri päiväkotiin ja yhteen kouluun. Kylmäkoottu ruoka kypsennetään juuri ennen tarjoamista. Vaihtoehtoisesti ruoka jäähdytetään heti kypsennyksen jälkeen, siirretään kylmäsäilytykseen ja kuljetetaan kohteeseen, jossa ruoka kuumennetaan lämpimänä tarjoiltavaksi. Joustavien valmistustapojen ansiosta ruoan tuoreus ja ravintoarvot säilyvät, ja kurnivat vatsat saavat lounaalla eteensä taatusti lämpimän, tuoreen annoksen. Bonuksena lasten ruokahalua herätellään aamupäivän ulkoilun yhteydessä tuoreen

Julius

ruoan tuoksulla, vaikka ruokaa ei omassa päiväkodissa valmistettaisiinkaan.

ENNAKKOLUULOTONTA MAISTELUA MAAILMAN JOKA KOLKASTA ”On ihanaa nähdä, miten ennakkoluulottomia lapset ovat maistelemaan! Kodin kiireisessä arjessa ei aina ymmärrettävästi ole mahdollisuutta tarjota yhtä paljon vaihtoehtoja ja makuja kuin mihin päiväkodin resurssit riittävät. Meillä aamiaiset, välipalat ja lounaat suunnitellaan tarkasti suositukset ja toiveet huomioon ottaen”, Tuija toteaa. Lasten makumaailmoja avarretaan Sipurassa monin tavoin. Syksyllä sadonkorjuuaikaan ihmetellään juureksia ja naatteja. Metsäretkille otetaan mukaan

Fanni Mä tykkäsin kasviksista ja sitten mä tykkäsin Palermon pastasta ja salaatista. Mun lempiruoka päiväkodissa on spagetti ja jauhelihakastike.

hedelmäkorit, ja joulun alla syödään juhlalounas. Myös ruoka-aiheisia pelejä ja leikkejä riittää. Katin varhaiskasvatusryhmä on matkustanut vuoden aikana ympäri maailmaa. ”Olemme käyneet Ahvenanmaalla maistamassa pannukakkua, Lontoossa kello viiden teellä ja Ranskassa syömässä patonkia. Lapset tekevät ruoan itse, aikuisten pienellä opastuksella”, Kati kertoo. Eniten keittiön väkeä ja varhaiskasvattajia ilahduttaa lasten välitön palaute. ”On ihanaa nähdä, kun ruoka on selvästi maistunut ja päivän hävikki pientä. On myös kiva kuulla lasten aidot kommentit. Lapset sanovat kyllä rehellisesti, maistuiko ruoka vai ei”, Kati ja Tuija nauravat. 13


KUMPPANIMME SUUSTA Puhtaista, kotimaisista raaka-aineista syntyy maukkaita leivonnaisia. Sinuhen myyntipäällikkö Henri Laurilan mukaan monella tuotteella on myös Joutsenmerkki.

Tuoretta ja terveellistä kotimaisesta viljasta Sinuhen keittiön sisäänkäynnille pysähtyy auto. Ovet aukeavat, ja ilmoille tulvahtaa houkutteleva leivän tuoksu. Tyyni egyptiläiskasvo seuraa, kun tuoreet sämpylät, ruis- ja kauraleivät –­ tai mitkä milloinkin – aloittavat matkan kohti leipäkoreja. teksti ANU RITVANEN kuva AKI RASK

Sama aamuinen rituaali toistuu monissa kouluissa, päiväkodeissa, valmistuksessa ja koko elinkaaressa on huomioitu vastuullisesti hoivapaikoissa ja kahviloissa, joihin Päijät-Hämeen Ateriapalvelui- kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset. den yhteistyökumppani Sinuhe toimittaa ruokaleivät tai makeat MAISTUVAA JA TURVALLISTA KAIKILLE leivonnaiset. Sinuhen myyntipäällikön Henri Laurilan mukaan kouluihin Leipomon valikoimaan kuuluu monenmoista herkkua. Kävi ja päiväkoteihin toivotaan terveellisiä, runsaskuituisia leipiä. kuitenkin ilmi, ettei kattavalla listalla ollut kaikille syöjille sopivaa Rukiiset, kauraiset ja kaikki muutkin leivonnaiset valmistetaan pullaa arjen juhlistajaksi. Joillain Ateriapalveluiden asiakkailla, puhtaista raaka-aineista. kuten esimerkiksi lapsilla, sairailla, vanhuksilla tai vammaisilla, on ”Leivomme Lahdessa ja käytämme aina erityistarpeita. Jos syöminen on hankalaa, voi kotimaista viljaa. Kaikki mahdollinen hankitaan pullan rusina olla riski. Kaikki mahdolliset läheltä paikallisilta toimittajilta makeiden herk”Leivotaan sitten sopiva pitko, tuumasimraaka-aineet kujen marjoista lähtien.” me. Kehitimme pitkäaikaiselle yhteistyökumphankitaan paikallisilta panillemme uuden rusinattoman reseptin. Monet Päijät-Hämeen Ateriapalveluiden toimittajilta, myös käyttämät ja Sinuhen toimittamat leivät kantaYhtenä päivänä vein vehnäset maisteltaviksi, makeiden herkkujen vat arvostettua, pohjoismaista Joutsenmerkkiä. ja hyvin maistui”, Laurila kertoo lämpimästä Ympäristömerkintä todistaa, että tuotteiden yhteistyöstä. marjat.

14


MEIDÄN VÄKEÄMME teksti SAARA PAKARINEN kuva AKI RASK

Alakoulussa en saanut laktoosiintoleranssini takia jätskiä vaan hedelmän. Silloin se harmitti. Nykyisessä työssäni pyrin siihen, että myös kakkosvaihtoehto on yhtä hyvä.

Tunnollinen, tarkka ja ahkera Laura Lehtinen on pidetty työkaveri, joka innostuu kehitystyöstä. Nyt hän opiskelee työnsä ohessa ravitsemustiedettä. ”Haluan eri näkökulmia ja lisää yleistietämystä ravitsemukseen liittyen.”

tehdä ” Haluan Hal

kaikille yhtä kai hyvät ruoat” hy Vastaavan suurtalouskokin Laura Lehtisen tie ruoan parissa on kulkenut sairaalakeittiöstä koulu- ja päiväkotiruokien maailmaan. Erityisruokavalioista vastaava Laura suunnittelee maittavat ja turvalliset ateriat kaikille – ruokarajoituksista riippumatta. ”Työskentelen Etelä-Lahden aluekeittiössä Apilassa, jossa valmistetaan ruokia Lahden kouluille, päiväkodeille ja sote-puolen palvelutaloille. Valmistan ja pakkaan ruokia, mutta vastaan myös henkilökohtaisista erityisruokavalioista. Sairaaloissa ne liittyvät pitkälti potilaiden sairauksiin, kun taas lasten ja nuorten parissa erityisruokavalioiden taustalla voi olla esimerkiksi allergia tai keliakia. Olen kehittänyt ja testannut erikoisruokavalioreseptejä koko työurani ajan. Eritysruokien jakelussa virheisiin ei ole varaa, sillä erityisruoka voi olla myös turvallisuuskysymys. Jos hyvin sairas henkilö syö sairaalassa vääränlaista ruokaa, seuraukset voivat joskus olla vakavat. Pähkinäallergian kaltaiset seikat vaativat ehdotonta tarkkuutta myös kouluissa ja päiväkodeissa.

Meidän pitää antaa turvallinen ruoka kaikille, ja olemme onnistuneet siinä hyvin. Vääränlaista ruokaa ei ole päätynyt asiakkaille.”

KAIKKI RUOKAILIJAT OVAT TASA-ARVOISIA ”Kun teen reseptejä erityisruokavalioihin, pyrin siihen, että erityisruoat mukailevat päivän pääruokaa mahdollisimman tarkasti ja eroavat siitä vain kiellettyjen raaka-aineiden osalta. Vältän tilanteita, joissa pääjoukko söisi yhtä ruokaa ja allergiset toista. Etenkin pienillä lapsilla tulee muuten helposti annoskateus. Minulle on erityisen tärkeää, että kaikki saavat yhtä hyvää ruokaa. On hyvin yleistä, että erityisruokavaliolapset saavat vähän muita huonompia aterioita. Itselläni on laktoosi-intoleranssi, ja muistan

NUOREN KOKIN NOUSUJOHTEINEN URAPOLKU • Ammattikoulu ja catering-alan perustutkinto. Työharjoittelu Lahden Aterialla, Ahtialan koulussa. • Kesätyö Lahden Aterialla entisen kaupunginsairaalan keittiössä. • Valmistuminen ammattikoulusta 2009. Sijaisuuksia kaupunginsairaalan keittiössä. • Äitiyslomasijaisuus 2009 Päijät-Hämeen Ateriapalveluilla. • Vakituinen toimi Päijät-Hämeen Ateriapalveluilla 2010: keittävä ruokapalvelutyöntekijä Lahden kaupunginsairaalan keittiössä. • Restonomin opinnot LAMK:issa 2011—2014. • Vastaavaksi kokiksi Etelä-Lahden aluekeittiöön, Apilaan, 2017. Vastuualueena erityisruokavaliot. Sijaistaa tuotantoesimiestä tarvittaessa. • Ravitsemustieteen perusopinnot avoimessa yliopistossa 2020—.

alakouluvuosiltani sen, kuinka toiset saivat kermajäätelön ja itse sain jonkin hedelmän. Silloin mietin, että tämä ei ole reilua. Nyt se naurattaa, mutta pienenä se harmitti. Minulle on tärkeää, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Onneksi erikoisruokavalioiden toteuttamiseen löytyy nykyään yhä suurempi valikoima tuotteita.” 15


resepti JUKKA TURTA kuva OSMO PENNA

LEIVOTAAN YHDESSÄ

Mokkapalat

Klassikkoleivos hurmaa Mokkapalojen alkuperästä on monta tarinaa – ja reseptiä. Suomeen myyjäisten ikisuosikki saapui todennäköisesti 1940-luvulla ruotsalaisen ruokajätin ICA:n koekeittiöstä, ja vuosikymmenten aikana resepti on muuttunut mitä mielikuvituksellisimpiin muotoihin. Edelleen mokkapala on helppo ja herkullinen leivos ilman turhia kommervenkkejäkin. Kokeile myös tätä ravintolapalveluiden palvelu­ päällikkö Jukka Turtan kuohkeaa versiota!

Pohja

Kuorrute

4 kananmunaa 2,5 dl sokeria 200 g voita 2 dl maitoa 5 dl vehnäjauhoa 0,5 dl kaakaojauhetta 1 rkl leivinjauhetta 1 rkl vaniljasokeria

70 g voita 0,5 dl kahvia 4 dl tomusokeria 0,5 dl kaakaojauhetta 1 tl vaniljasokeria

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sulata voi ja lisää siihen maito. Yhdistä kuivat aineet. Sekoita kuivat aineet maito-voiseokseen. Kaada leivinpellille leivinpaperin päälle ja paista 200 asteessa noin 15 minuuttia. Kumoa leikkuulaudalle tai vastaavalle ja anna jäähtyä.

Sulata voi. Lisää kahvi. Sihtaa kuivat aineet siivilän läpi ja sekoita. Levitä massa keskeltä sivuille kakkupohjan päälle. Korista nonparelleilla.