__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Puolueeton aluelehti vuodesta 1987

PÄIJÄNTEEN 6 LEHTI 2020 Joulukuu 10.12.2020 Näköislehti: www.paikallis.info

Kiitos asiakkaillemme tästä vuodesta. Hyvää Joulua ja Maukasta Uutta Vuotta!

Hartola Sysmä

Padasjoki

Asikkala


PÄIJÄNTEEN LEHTI 10.12.2020

2

PÄÄKIRJOITUS

Uskomme tulevaisuuteen Viime vuodenvaihteessa ei varmaankaan kukaan osannut odottaa vuodesta sellaista mikä siitä tuli. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti uudenvuodenpuheensa: ”Tulevaisuuteen ihminen on aina uskonut. Ollut vähän väliä väärässä, sitten korjannut. Ja onnistunut. Toivotan teille kaikille onnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.” Presidentin sanat on syytä ottaa tarkasteluun nyt vuoden lähestyessä loppuaan. Vaikka koronaepidemia on ollut koetteleva ja sen hallintaan ja kurissa pitämiseen on tarvittu poikkeuksellisia ja kipeitä toimia, ovat suomalaisen yhteiskunnan perusasiat säilyneet kunnossa. Täällä Päijät-Hämeen maakunnan pohjoisosassa olemme toistaiseksi välttyneet pahimmilta vaikutuksilta, mutta kukaan ei osaa sanoa milloin – jos koskaan – pääsemme koronaa edeltävään aikaan, joka nyt saattaa joistakin tuntua kaukaiselta ja huolettomalta unelma-ajalta. Tulevaisuuteen uskominen on ihmiselle perusarvo, sen säilymisestä riippuu kaikki muu. * * * Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen puhui kaksi vuotta sitten Hartolan kirkossa tulevaisuuteen suhtautumisesta. Silloin ei puheena oleva epidemia ollut mitenkään odotettavissa. Piispa sanoi marraskuussa Hämeenkoskella kirkon 150-vuotisjuhlajumalanpalveluksessa: ”Koronavirus on paljastanut elämän epävarmuuden ja arvaamattomuuden. Loppujen lopuksi hallitsemme elämää yhtä vähän kuin esivanhempamme 150 vuotta sitten, vaikka monet asiat ovat onneksi nyt paremmin kuin silloin.” Tässä kirjoituksessa mainittujen kahden merkittävän mielipidevaikuttajan tyynnyttävien sanojen avulla voimme yrittää suhteuttaa oman olemisemme ja elämämme isompiin kehyksiin. Kun uskomme tulevaisuuteen ja sen mukana tuleviin uusiin mahdollisuuksiin, voimme löytää itsellemme ja läheisillemme joulurauhan. Tyyneys ja rauha. Kiitos tästä mahdollisuudesta.

Rusthollintie 2, 17200 Vääksy

Toivotamme kaikille hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa sekä iloa ja valoa tulevalle vuodelle! Koronatilanteen takia kaikki teoriaopetus toistaiseksi netissä. Ilmoittaudu kurssille: www.kuljettajaopetus.fi/vaaksynautokoulu tai soita ja kysy lisää p. (03) 766 2988, 040 049 3440

Älä puhu koskaan toisten vioista, olivatpa ne miten suuria tahansa! Sillä et mitään voita. Et voi auttaa kestään puhumalla hänen vioistaan. Vahingoitat häntä ja samalla itseäsi. Swami Vivekananda

Vietämme joululomaa 23.12.2020–3.1.2021

Toimisto on avoinna: ma–to 10–17 ja pe 10–15

Sysmässä alhaisin veroprosentti Sysmä pysyy Päijät-Hämeen maakunnan maltillisimpana verottajana myös ensi vuonna. Veroparatiisiksikin kehutun Sysmän tuloveroprosentiksi on päätetty 19,00. Päijät-Hämeessä vain Orimattila korottaa, puolella prosenttiyksiköllä, joten sen uusi veroprosentti on 21,25. Maakunnan muiden kuntien veroprosentit: Kärkölä 22,00, Hartola 21,50, Hollola 21,00,

Padasjoki 21,00, Asikkala 20,75, Lahti 20,75, Heinola 20,50. Uutena kuntana maakuntaan liittyvän Iitin veroprosentti on 21,25. Lehtemme alueen kunnissa myös kiinteistöveroprosentit pysyvät ennallaan. Sysmässä ollaan tässäkin kärkisijalla eli matalimmalla tasolla. Siellä yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,95, vakituisen asunnon 0,50 ja muun asunnon

1,00. Padasjoen luvut ovat 0,93/0,60/1,20. Hartolan luvut ovat 1,00/0,50/1,10. Asikkalan luvut ovat 0,93/0,45/1,25. Sysmän naapurikunnan, 690 asukkaan Luhangan talouden on laskettu pysyvän tasapainossa tuloveroprosentilla 18,50. Se on Suomen 310 kunnan joukossa kolmanneksitoista alhaisin. Sysmäkin sijoittuu kahdenkymmen pidättyväisimmän verottajan

joukkoon. Suomen pienimmät tuloveroprosentit ovat ahvenanmaalaisilla Jomalalla (16,50) ja Lemlandilla (17,00) sekä uusimaalaisella Kauniaisella (17,00). Ankarimmin verottavat keskipohjanmaalainen Halsua (23,50) ja pohjoispohjanmaalainen Ylivieska (23,00).

AINA SATTUU JA TAPAHTUU

Joulu on aikanaan, juhannus on paikallaan mutta helluntai heittelee ja pääsiäinen paiskelee. Lieto Joulupäivänä on päivä kananaskelta pitempi ja Tapanina sen jo hullukin huomaa. Lavia Päivä joulusta kääntyy isännän puolelle, juhannuksesta rengin puolelle. Lappajärvi Jos jouluna tuulee etelästä, tulee tautinen vuosi. Kuorevesi Kun jouluna tuulee pohjoisesta, tulee hyvä vuosi. Mäntyharju Jos jouluyönä on kova pakkanen ja tuulee pohjoisesta, niin tulee hyvä viljavuosi. Lehtimäki

10 KYSYMYSTÄ 1. Länsi-Suomessa se on sallatti, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sinsalla. Millä nimellä tämä jouluruoka tunnetaan Hämeessä?

karhu, entä Ruotsin?

2. Ville Haapasalo, AinoKaisa Saarinen, Laura Voutilainen. Heitä yhdistää sama syntymäkunta. Mikä?

7. Kuinka monta tuntia on viikossa?

3. Kumpiko on pinta-alaltaan suurempi, Asikkala vai Sysmä? 4. Mitä urheilulajia harrastetaan velodromilla? 5. Suomen kansalliseläin on

6. Kumpiko on lähempänä Lahtea, Jyväskylä vai Mikkeli?

8. Lammasperheen lapsi on karitsa. Sen isä on pässi. Millä nimellä äitiä kutsutaan? 9. Mikä on Brasilian puhutuin kieli? 10. Mikä nisäkäs osaa lentää? Vastaukset toisaalla tässä lehdessä.

Esikoululaiset valmistautuvat jouluun monin tavoin.

Kortit jakoon ja pipareita leipomaan Hartolan päiväkodin Vantun esikoululaiset tavoitettiin keskeltä kylää osuuskaupan nurkalta. Jotain tärkeää oli tekeillä, kun oltiin koko joukolla liikkeellä. – Vietiin ensin kirjastoon kortteja, joita jaetaan yksinäisille vanhuksille. Osa oli itse tehtyjä, ja oli myös otettu lasten töistä valokuvia, jotka liimattiin korttipohjiin. Siinä oli

perhepäiväkoti Onnimannin lasten kortteja myös mukana. Kaikki vietiin kirjastoon eteenpäin toimitettaviksi, varhaiskasvatuksen opettaja Maija Pitkänen kertoi. Reissun lopuksi lapset pääsivät harvinaisen herkun, leipomisen pariin. – Sitten tulimme kaupan pihaan ja haimme piparkakkutaikinaa, kun aiomme leipoa

Suomen muotoisia piparkakkuja itsenäisyyspäivän kunniaksi. Meillä on Suomi-muotti. Kassissa on vielä suolakaloja. Ostettiin niitä annettavaksi kalapalkinnoiksi hyvistä onnistumisista. Meillä ei jaeta karkkia ollenkaan. Päiväkodissa leivotaan Maija Pitkäsen mukaan harvoin, vain kerran tai kaksi vuodessa.

– Meillä ei ole enää omaa keittiötä, joten pitää aina hankkia tarvikkeet. Leivottiin useammin, kun oli oma keittiö, hellat ja uunit ja kaikki tarvikkeet saatavilla. Kun tarvittiin lisää leikkitilaa, ne kaikki raivattiin pois. ARTO KANTOLA

Martti Komu jatkaa vielä Asikkalassa

denvaihteen jälkeen vielä kaksi kuukautta Asikkalan seurakunnan talouspäällikön viransijaisena. Tainionvirran seurakunnan kirkkoneuvosto on myöntänyt hänelle virkavapaaseen jatkoa helmikuun loppuun saakka.

Komu on tuurannut aivan toisenlaisiin töihin siirtynyttä talouspäällikköä Pinja Halmetta maaliskuun alusta lähtien. Hän on toiminut aiemmin Sysmän seurakunnan talouspäällikkönä ja sen ja Hartolan seurakuntien yhdistymisen

jälkeen Tainionvirran hallintosihteerinä. Tainionvirran seurakunta suhtautuu myönteisesti palkattomiin virkavapaisiin, koska sen taloudellinen tilanne on vaikea.

Martti Komu jatkaa vuo-


PÄIJÄNTEEN LEHTI 10.12.2020

3

Videomessu Sysmän kirkosta. Kaappaus seurakunnan videolähetyksestä.

Miltä tuntuu saarnata vain videokameralle tyhjässä kirkossa? Kokoontumisrajoitukset ovat tyhjentäneet kirkot ja muut uskolliset toimitukset. Moni seurakunta on siirtynyt toiminaan verkossa: jumalanpalvelukset ja iltahartaudet ynnä muut striimataan internetin välityksellä. Kysyimme Tainionvirran seurakunnan kirkkoherralta Jeremias Sankarilta, miltä tuntuu saarnata tyhjille seinille ja miten kokoontumisrajoitukset ovat vaikuttaneet seurakunnan toimintaan. – Saarnan valmistelu on ihan samantyyppistä. Tietysti on ollut sillä tavalla vähän outoa, kun kirkossa on kuljeksittu kameran ulkopuolella sillä aikaa, kun ei itse ole näkyvissä tekemässä jotain.

Jumalanpalveluksissa ei ole ihan samanlainen pyhän tuntu, kun ei ole seurakuntalaisia ja kun siinä kuvataan ja näkyvän kuvan ulkopuolella liikutaan missä tahansa ja milloin tahansa valmistelemassa, Sankari kertoo. Tainionvirran seurakunta on striimannut jumalanpalvelukset jo jonkin aikaa. Sankari kertoo, että aiemmin, kun seurakuntalaisia on ollut paikalla, jumalanpalveluksen toimittajat on kuvattu kauempaa. Ilman seurakuntalaisia heidät kuvataan läheltä. – Tuntu on ollut pikkuisen outo. Siinä on vähän studiomaisuuden tuntua. Sankari on iloinen, että Tainionvirran seurakunnan ku-

vatuilla ja striimatuilla jumalanpalveluksilla on verkossa runsaasti katsojia. – Ei ihan satamäärin, mutta aika hyvin kuitenkin. Keväällä korona-aikaan oli enemmän. Meillähän on lähetetty joka sunnuntai Sysmästä. Hartolassa on ollut vähän ongelmia äänentoiston kanssa, mutta kyllä sielläkin ihan hyvin, vähintään saman verran kuin kirkossa. Striimattuja kirkollisia toimituksia voi katsoa jälkikäteen milloin tahansa, ja katsojamäärät ovat kasvaneet moninkertaisiksi suoraa lähetystä katsoviin verrattuna. – Nauhoitukset ovat muuttaneet koko tätä tapaa, miten ollaan mukana jumalanpal-

Sysmä maakunnan kärkeä lukiovertailussa

Padasjoki ja Vääksy myös hyvillä sijoilla Sysmän lukio sijoittui sijalle kaksi STT:n tekemässä PäijätHämeen lukioiden vertailussa, jonka tulokset julkistettiin joulukuun alussa. Toisen asteen oppilaitosten vertailu on luettelo, joka asettaa tietyn maan toisen asteen oppilaitokset paremmuusjärjestystä kuvaavaan järjestykseen. Vertailut ovat yleensä lehdistön kokoamia ja julkaisemia ja perustuvat kunkin maan opetusministeriön julkaisemiin tai luovuttamiin tietoihin. Suomessa lukiovertailut tai lukiorankingit perus-

tuvat ylioppilastutkintolautakunnan julkaisemiin tietoihin ylioppilastutkintotuloksista. Vertailuilla arvioidaan olevan vaikutus oppilaitosten houkuttelevuuteen potentiaalisten opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa silmissä. Suomalaiset lukiovertailut eivät ota huomioon kuinka monta ylioppilasta kustakin lukiosta valmistuu. Tämän takia pienempien lukioiden tulokset voivat heittelehtiä hyvinkin paljon vuodesta toiseen. Lukiovertailut eivät myöskään ota huomioon pal-

jonko opettajia on suhteessa oppilaisiin. Maakunnan ykkönen oli Nastopolin lukio entisen Nastolan, nykyisen Lahden alueella, Sysmä siis kakkonen, Padasjoen lukio sijalla viisi sekä Vääksyn yhteiskoulu sijalla kymmenen. Pienten lukioiden kategoriaan kuuluva Sysmän Lukio on yleislukio, jossa voi valita e-urheilupainotuksen. Kurssitarjontaan sisältyy myös verkkomuotoista opiskelua yhteistyössä Päijät-Hämeen muiden lukioiden kanssa.

veluksissa. Ei voinut arvatakaan, mihin tämä johtaa, kun aloitettiin. Tainionvirran seurakunnan jumalanpalvelukset toimitetaan toistaiseksi vain etänä videoyhteydellä – kirkkoon ei pääse. Seurakunnalla on Sankarin mukaan kuitenkin toimintoja, joissa ollaan kasvotusten, esimerkiksi diakoniatyö ja toimituskeskustelut. – Niissä on tietysti turvavälit ja maskit, mutta ne ovat (kasvotusten) mahdollisia työntekijän harkinnan mukaan, miten hän parhaaksi katsoo. ARTO KANTOLA

BUUSTIa BISNEKSEEN

Olemme Sinua ja yritystäsi varten Pohditko yrittäjyyttä? Vai kaipaatko neuvoja jossain yrityksesi asiassa? Me autamme. Ota yhteyttä! Kysy lisää tai varaa aika maksuttomaan neuvontaan.

044 702 2700

www.ladec.fi


PÄIJÄNTEEN LEHTI 10.12.2020

4

Joulua vietetään poikkeusoloissa Seurakunnat eri puolilla Suomea tekevät parhaansa, että joulutunnelma tavoittaisi mahdollisimman monet poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta. Monet seurakunnat valaisevat kirkkonsa jouluna. Hautausmailla voi käydä sytyttämässä kynttilän läheisten haudoille. Joissakin kirkoissa voi käydä joulun aikaan hiljentymässä, vaikka koronaviruksen vuoksi monet seurakuntien joulunajan tapahtumat järjestetään verkossa. Joulumieltä voi kohottaa muun muassa jouluisia radioja tv-ohjelmia seuraamalla, osallistumalla joulukeräyksiin ja avaamalla verkkojoulukalentereiden luukkuja. Joulu.fi-sivustolta löytyy kirkon joulukalenteri, joka

tarjoaa päivittäin vaihtuvia yllätyksiä. Sivustolla voi myös katsoa jouluevankeliumivideon ja tulostaa jouluisia värityskuvia.

Honkaniemessä joulua valmistellaan monin tavoin

Kauneimmat joululaulut Koko Suomen Kauneimmat Joululaulut -tapahtuma järjestetään 13.12. kello 18 Suomen Lähetysseuran YouTube-kanavalla ja Facebook-sivuilla. Laulujen sanat tulevat näkyviin ruutuun, jotta katsojien on helppo laulaa mukana kotioloissa. Monissa seurakunnissa järjestetään Kauneimmat joululaulut -tapahtumia myös kirkoissa ja ulkotiloissa. Jotkut lähettävät tapahtumat suoratoistona verkossa.

Suat Güven tykästyi suomalaiseen jouluun kerralla. Hän toimi Orimattilassa pitkään hierojana. Attendon Honkaniemen asumispalveluyksikössä. Vääksyssä muistellaan aiempia jouluja ja odotellaan uutta. Koronan vuoksi jouluajassa ja muutenkin talossa on poikkeusjärjestelyt. Yksikön päällikkö Jari Kaisla on mukana joulun valmisteluissa: – Pyrimme aina rakentamaan joulun tänne tavalla tai toisella: kuusi haetaan porukalla, laitetaan koristeet, annetaan pienet lahjat ja syödään erittäin hyvää ruokaa, hän kertoo. Tänä vuonna kaikki on jouduttu tekemään koronan takia toisin ja olemaan hyvin varovaisia. Kaislan mukaan joulua ei silti peruuteta, vaikka joulupukki ikänsä vuoksi onkin jo riskiryhmässä. – Omaisia saa tavata ja lomille mennä. Hyvinvointikuntayhtymän suosituksen mukaisesti tapaamiset saavat kestää vain 15 minuuttia ja vierailijat käyttävät maskia. Attendon Honkaniemessä asuu 27 mielenterveyskuntoutujaa. Tämänvuotinen joulu ei merkittävästi eroa edellisistä. Joulutanssiaiset jäävät väliin, samoin hiukan ennen joulua pidetty omaisten päivä puuroineen. Ihmiset kuitenkin viettävät joulua yhdessä yhteisöllisesti ja pyritään saamaan lämmin tunnelma aikaan toki turvavälit huomioiden. Palvelukodin asukas, turkkilaistaustainen Suat Güven oli 19-vuotias, kun hän vietti ensimmäisen joulunsa Suomessa. Hän oli tuolloin kuukauden verran suomalaisperheen luona Malminkartanossa

Olemme tänä vuonna joulukorttien lähettämisen sijaan muistaneet tärkeää ja arvokasta työtä tekeviä omaishoitajia joulukukkatervehdyksellä.

Myllyn PUOTI avoinna arkisin klo 8-16 Myllytuoreet tuotteet ilman lisäaineita. JOULUN LEIVONNAISIIN & YKSILÖLLISIIN LAHJAPAKETTEIHIN

HYVÄÄ JOULUA JA VILJAISAA RUOKAVUOTTA 2021.

VÄÄKSYN MYLLY OY www.vaaksynmylly.fi Myllytie 3, 17200 Vääksy puh. (03) 766 1224

PUKUVUOKRAAMO

Helsingissä. – Tulin Suomeen vierailemaan 33 päiväksi. Oli jännää. Oli joulukuusi, ja aattona tuli paketteja. Sain monta erilaista pakettia. En tiennyt silloin vielä, että joulu on sellainen. Oli hauskaa! Minulla on siitä muutama valokuvakin jäljellä. Isäntä pukeutui joulupukiksi, tunnistin hänet. – Turkissa on jonkin verran kristittyjä, jotka viettävät joulua. Olen joskus televisiossa nähnyt. Ei-kristityt eivät vietä joulua, mutta uutena vuonna heillä on isot juhlat. Kristinusko ja joulu kiinnostivat minua lapsesta asti, kun olin nähnyt joulua ulkomaalaisista elokuvista. Suat muutti muutaman vuoden myöhemmin vuonna 1993 Turkista Suomeen. – Tapasin tulevan vaimoni Marmariksessa. Hän kutsui minut Orimattilaan, ja olin kolme vuonna hänen luonaan. Palasin sitten kesätöihin Marmarikseen. Tuija tuli luokseni kesäksi, ja menimme kihloihin. Samana vuonna muutin totaalisesti Suomeen. Menimme naimisiin 1994. Suat vietti useita perhejouluja Suomessa. – Sain enemmän lahjoja kuin koskaan eläessäni. Kaipasin aina joulua… Jouluna on hyvä tunnelma ja se kuuluu talviolosuhteisiin. Kunnioitan Kristuksen syntymän juhlaa. Lapsille jää joulusta hyvä mieli. Suat tutustui kristinuskoon joulun kautta. Hän sai aikuiskasteen vuonna 2017 ja vaihtoi islaminuskon kristinuskoon. ARTO KANTOLA


PÄIJÄNTEEN LEHTI 10.12.2020

Korona vaikuttaa monin tavoin ihmisiin Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellinen koronaviruksen takia. Sen on pakottanut välttämään kokoontumisia, suojautumaan maskeilla ja muillakin

tavoin, siirtymään etätöihin… Miten korona on vaikuttanut sinun elämääsi? Oletko saanut taudista hyvin tietoa? Uskotko kaiken, mitä kuulet ja näet?

Leo Mäkiö Hartolasta Minulla on siihen koronaan vähän sellainen asenne kuin Amerikan presidentillä Trumpilla, että se lähtee hammastahnalla pois. Sille ei voida nyt mitään. Trumppi syyttää, että kiinalaiset kehittivät sen tahallaan, mutta millä ne pystyvät sen todistamaan? Kun ei ole todisteita, syyllistyy kamalaan valeeseen. Sehän ei meinannut millään lähteä, vaikka hävisi vaalit. Pitäisi lähteä siististi, kun häviää. Minäkin hävisin Salossa laulukilpailut puolella pisteellä kauan sitten, kun minulla ei ollut kravattia. Tuomarit sanoivat, että olisin voittanut, mutta ei ollut kravattia. Korona tulee jos on tullakseen. En minä erityisesti muuta elämäntapojani sen takia. Tietysti minä pesen käsiäni ja varon. Olen seppä – ja minun jatkuvasti vaan täytynyt pestä käsiäni.

Mervi Hartolasta Korona ei ole vaikuttanut muulla tavoin kuin kaupassa käynteihin. Silloin pitää katsoa vähän, ettei ole aivan täyttä. Me asutaan niin syrjässä, ettei siellä tähän aikaan vuodesta ole paljon muita kuin myö. Ei ole tarvinnut pelätä. Kukaan tuttuni ei ole sairastunut. Olen saanut hyvin tietoa koronasta, mutta en usko kaikkea, mitä siitä sanotaan. Eilen esimerkiksi oli telkkarissa ohjelma, jossa väitettiin, ettei se oikeastaan ole flunssaa pahempi. En usko semmoiseen. Jatkossa pitää olla entistä tarkempi. Emme harrasta matkustelemista tai baareissa käymistä. Kahvit voi hyvin keittää kotona. Ei tarvitse lähteä mihinkään. Lapsilla on oma elämä ja pienet lapset, sinne ei voi mennä.

5

KOTI JA ASUMINEN

IHANAJÄRVEN POLTTOPUUTA

Koivuklapia myös toimitettuna. Kirveskoskentie 247, 19620 Pohela

p. 0400 611 786

Tuulilasin korjaaja Marko Muuramesta Korona on vaikuttanut elämääni jonkin verran. Se on hiljentänyt, ihmiset ovat varovaisempia – ei ole asiakkaita. Leipä on aika tiukilla välillä on. Periaatteessa ihmiset joutuvat korjauttamaan tuulilasinsa joka tapauksessa, mutta ilmeisesti katukauppiaita varotaan. Olen säästynyt koronalta, enkä tunne ketään, jolla olisi ollut. Koronasta tulee hyvin tietoa, joka päiv kaksissa, kolmissa uutisissa on siitä. En usko kaikkea. Kuulin Sysmässä yhden hauskan jutun: kerrottiin, että sitten kun tulee tämä 5G, ei kannata ottaa rokotetta, sillä sieltä meitä ohjataan jotenkin. Otan kuitenkin sen rokotteen, kunhan se saadaan. En usko Trumppia, jonka mielestä korona on kiinalaisten keksintö. Se voi olla Trumpin keksintö...

Jaakoppi mökillä Sysmässä Korona ei ole vaikuttanut elämääni. Olen ollut täällä viime talvesta lähtien mökillä. En ole etelään mennyt. Kaksi kertaa olen käväissyt. Viime viikolla Sysmään tuli ensimmäinen jostain salibändikeikalta. Eihän se muusta tule kuin kapakoista ja urheiluseuroista. Se on jääkiekko tai salibändi, kun pitää juosta toisten korvissa. Olen saanut hyvin tietoa koronasta. Äskenkin katsoin melkein tunnin koronalähetystä, pääasiassa Uudeltamaalta, mutta oli siinä muualtakin. Kaikki kapakat kiinni vain. Päivällä saa käydä syömässä, mutta iltajuopot juokoon mettässä. Korona Suomessa ei mene ihan Ranskan malliin, kun meillä asutaan väljästi. Siellä on yhdessä kaupungissa enemmän asukkaita kuin Koko Suomessa. En usko, että Sysmässäkään käy kuinkaan. Mika Heino. vasemmalla Sysmästä Korona on vaikuttanut. Pitää olla tarkempi kulkemisessa. Töissä sen huomaa selvästi. Ei varsinaista asiakaskatoa, mutta on hiljentynyt. Parempia aikoja on näkyvissä, mutta se varmaan edellyttää, että tämä menee ohi. Olen saanut hyvin tietoa koronasta. En usko kaikkea. Markku Helsingistä, mökillä Hartolassa, ei kuvaa Korona on vaikuttanut erittäin paljon. Ulkomaan matkustaminen on jäänyt, ystävien näkeminen sisätiloissa on jäänyt, on jouduttu tapaamaan ulkona. Olen pääkaupunkiseudulta– siellä nuoret ovat etätöissä ja kaikilla on paljon töitä. Olen saanut koronasta hyvin tietoa. En usko kaikkea – pitää käyttää omaa harkintaa ja toimia sen mukaan. Ohjeet on tietysti annettava, mutta käytän omaa harkintaa, jotain teen lievemmän ja jotain jyrkemmin.


PÄIJÄNTEEN LEHTI 10.12.2020

6

MEDIAKATSAUS

Oman kylän kauppa K-Ruoka-lehdessä on koko sivun juttu Asikkalan Kalkkisten kyläkauppiaasta Arto Lampisesta. Hän kertoo taustoja siitä saakka, kun perhe muutti Kalkkisiin Arton ollessa kaksivuotias: ”Meistä tuli neljäs kauppiassuku kiinteistöön, jossa K-Market Lampinen toimii vielä tänäkin päivänä.” Kauppias kertoo arvostuksella kyläläisistä ja asiakkaistaan ja sen, että joulukuuset pystytetään samaan aikaan naapuribaarin kanssa. Kauppiaan valinta Kalkkisten tontuksi vuonna 2013 on nostettu otsikkoon: ”Kauppiaasta tuli tonttu”. * * * Helsingin Sanomien toimittaja ja kuvaaja kävivät katsomassa Koitti–Pertunmaan Osuuspankin Koitin konttorin lopettamistoimia, kun pankki päätti yhdistyä Päijät-Hämeen Osuuspankkiin. Mielenkiintoista, että jutussa mainitaan Koitin konttori, mutta sijaintikuntaa Hartolaa ei mainita lainkaan. * * * Suomalaiseksi ikoniksi mainittu Hannu Karpo nousi taas julkisuuteen, kun Karpo-elokuva valmistui ja lähti teatterilevitykseen. Myös Sysmän Kinoon, mikä

Arto Lampinen. Kuva: Arto Kantola. on aiheellista, sillä Karpolla on Iltalehden mukaan kesäasunto Sysmässä. Lehdessä kerrottiin 18.9., että tänä kesänä Karpo istuskeli Sysmässä kesäpaikkansa rannalla ja nautiskeli auringosta, kun sudenkorennot tanssivat ilmassa. Koronarajoitusten vuoksi Sysmän Kino tiedottaa nettisivuilla peruvansa kaikki elokuva näytökset 14.12 saakka ja tiedottavansa jatkossa lisää. Karpo-elokuvan näytös on ilmoitettu olevan sunnuntaina 20.12. Toteutuuko se, sitä ei vielä voida tietää. EERO MATTILA

Laulujoutsen on pari- ja paikkauskollinen lintu.

Laulujoutsenen pelastanut kirja ilmestyi 70 vuotta sitten Laulujoutsen – Ultima Thulen lintu on Yrjö Kokon (16.10.1903 Sortavala – 6.9.1977 Helsinki) vuonna 1950 julkaisema kerronnallinen tietokirja laulujoutsenesta. Teoksen vaikutuksesta Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi käynyt laji saatiin pelastettua. Sen on sanottu olleen ensimmäisiä länsimaisia luonnonsuojelukirjoja, jotka vaikuttivat suuresti uhanalaisten lajien suojeluun. Kirjan on kustantanut WSOY. Kirjailija käänsi teoksen myös saksaksi nimellä Singschwan der Schicksalsvogel. Yrjö Kokko oli yhdessä saamelaisystävänsä kanssa hakeutunut yhdelle viimeisistä laulujoutsenten pesimäpaikoista. Siellä hän onnistui, tekoporoon piiloon ahtautuneena, kuvaamaan laulujoutsenten pesintää. Vuonna 1949 oli lintutieteilijä Einari Merikallio selvittänyt perusteellisesti valtakunnan joutsenkannan suuruuden ja päätynyt siihen, että Suomessa pesii 15 joutsenparia. Joutsen oli rauhoitettu metsästykseltä jo vuonna 1934 sukupuuton pelossa. Salametsästys kuitenkin jatkui sen jälkeen. Yrjö Kokon valistustyö havahdutti suomalaisten asenteet laulujoutsenen puolelle. Laulujousen nimettiin vuonna 1981 Suomen kansallislin-

Kenkä-Markkala & Lemmikki-Markkala

Markkalan talo Sysmäntie 55, Sysmä

p. 03-717 1657

Yrjö Kokko oli Sysmän kunnaneläinlääkärinä 1932–1945. Kokkola, eläinlääkärin virkaasunto, on nykyisin leirintäalueen päärakennuksena. nuksi. Vuonna 2014 Birdlife valitsi sen vuoden linnuksi ja totesi: ”Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Laulujoutsen on Suomen luonnon parhaita ja näkyvimpiä esimerkkejä siitä, miten laji voidaan pelastaa häviämisen partaalta. Asenteiden muuttumisen

myötä kansallislintumme on muutamassa vuosikymmenessä palannut Lapin erämaista koko maan pesimälinnuksi, ja sen kanta on kasvanut muutamista pareista tuhansiksi pareiksi. Nykyään pesimäkanta ei ole suinkaan tihein Lapissa, vaan paikoin Etelä- ja Keski-Suomen rehe-

villä vesillä.” Muutamia viikkoja sitten Birdlife tiedotti muuttolintujen liikkeistä: ”Laulujoutsenet ovat paikoin kerääntyneet jo satojen lintujen parviin. Kemijärvellä oli jo lähes tuhat ja Vaasan Söderfjärdenillä noin 900 laulujoutsenta.” EERO MATTILA

Naisen nopea kehitys sirosta silkkimorsiamesta tukevaksi villavaimoksi on eräs avioliiton vääjäämättömistä varjopuolista. Ria Wagner


PÄIJÄNTEEN LEHTI 10.12.2020

Elina Vähälä Sysmän Suvisoiton taiteelliseksi johtajaksi Viulisti Elina Vähälän suunnittelemalla festivaalilla soi niin klassinen kamarimusiikki kuin tango ja jazzkin. Uusi taiteellinen johtaja Elina Vähälä on jo kymmenien vuosien ajan tehnyt kansainvälistä uraa niin viulusolistina kuin kamarimuusikkona. Lisäksi hän kuuluu maineikkaan Wienin musiikin ja esittävän taiteen yliopiston professorikuntaan. “Olen hyvin innoissani kutsusta toimia Sysmän Suvisoiton taiteellisena johtajana. On hienoa päästä suunnittelemaan ohjelmaa festivaalille, jolla on jo hyvin toimiva koneisto ja uskollinen yleisöpohja”, Vähälä sanoo. Vähälä kertoo toivoneensa jo jonkin aikaa, että pääsisi suunnittelemaan konserttikokonaisuuksia jollekin suomalaiselle musiikkijuhlalle. Vähälä on kotoisin Lahdesta ja hänellä on kesäpaikka Etelä-Päijänteen rannalla, mikä

entisestään vahvisti hänen päätöstään ryhtyä luotsaamaan nimenomaan Sysmän Suvisoittoa. Tämän vuoden festivaalin piti huipentaa kapellimestari Esa Heikkilän viisivuotinen kausi Suvisoiton peräsimessä, mutta tapahtuma jouduttiin perumaan koronapandemian vuoksi. Tästä huolimatta tulevan vuoden ohjelma suunnitellaan puhtaalta pöydältä. Vähälä aikoo jatkaa Suvisoiton vahvoja perinteitä, eli luvassa on huipputason taiteilijoita ja esiintyjiä jokaiseen makuun. Suvisoitto on saanut myös uuden toiminnanjohtajan, kulttuurituottaja Auroora Kiiski Touizrarin. Aikaisemmin mm. KesäVirratSoi-musiikkijuhlan toiminnanjohtajana toiminut Kiiski Touizrar odottaa innolla yhteistyötä Vähälän ja Sysmän Suvisoiton hallituksen kanssa.

Sysmän kunta sopeuttaa talouttaan myös Sysmän Suvisoiton tukemisessa. Ensi vuonna Suvisoitto saa kunnanavustusta 22750 euroa. Vielä vuonna 2018 tuki oli 35000 euroa. Supistus on sama 15 prosenttia, joka on kunnan sopeuttamisohjelman mukainen säästötavoite avustuksissa. Sysmän Suvisoitto -yhdistys anoi Sysmän kunnalta 23000 € avustusta ensi vuoden konserttisarjan toteuttamiseen. Tässä summassa yhdistys

huomioi kuluvalle vuodelle myönnetyn tuen käyttämättä jääneen 7000 euroa. Kesän Suvisoitto peruttiin koronan vuoksi. Yhdistys muistuttaa, että kunnan tuki on festivaalille elinehto, jota ilman Sysmän Suvisoittoa ei ole mahdollista toteuttaa. Sysmän kunnan myötämielinen suhtautuminen ja taloudellinen tuki festivaalia kohtaan ovat mahdollistaneet Suvisoiton toteutumisen jo 34 kertaa.

7

Hyvinvointi & Terveys

Suvisoiton tuki supistuu

Kaarlo Sarkia: Jouluaattoaamuna On aamu, on jouluaatto. Näköpiirin kultaista rajaa itätuuli pilviä ajaa, levotonna käy niiden saatto.

Niin riemua, murhetta vailla sen on kulkea yksin määrä, ei tietää, mik’ oikea, väärä, ei tuomita toisten lailla.

Levottomammin ei maantietä repaleiset kulkurit kulje, joit’ ei kodin kammiot sulje, jotk’ eivät jouluja vietä.

yli astua kaikkien rajain epäröimättä, viivähtämättä, ikävöimättä ystävän kättä, unelmoimatta lämmöstä majain,

Sukulaisia sieluni lienee nuo taivaan tien vaeltajat. Sekin unhoitti viitat ja rajat, vaeltaa, mihin tuulet vienee.

Niinkuin tuon pilvien saaton yli maan, näköpiirin rajaa sitä kohtalon tuuli ajaa yli juhlan ja jouluaaton.

Kiikasta Sysmään Kaarlo (Kalle) Sarkia oli alkuperäiseltä nimeltään Kaarlo Teodor Sulin. Hän syntyi 11.10.1902 Kiikassa ja kuoli Sysmässä 16.11.1945. Sarkia oli suomalainen romanttisen tyylin runoilija ja esteetikko. Hän oli myös ranskalaisen runouden suomentaja. Hänestä on jossakin käytetty myös nimitystä suomalainen Apollo. Tutkijatohtori Paula Immonen kirjoittaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nettisivujen artikkelissaan, että runoilija Kaarlo Sarkiaa on usein luonnehdittu sidonnaisen mitan mestariksi ja että kriitikot ovat kiittäneet Sarkian runoutta rytmin ja riimin taidonnäytteenä. Runoilijan muistolaatta oli kiinnitettynä entisen Sysmän Säästöpankin toimitilan talon ulkoseinään Sysmäntien varrella. Laatassa oli teksti:

”Runoilija Kaarlo Sarkia asui ja kuoli tässä talossa 1945”. Laatta on ollut poissa jo useita vuosia, arvellaan että se on varastettu. Sarkia asui Sysmässä 1943– 1945. Teoksensa Kohtalon vaaka hän kirjoitti Sysmän vuosinaan. Sarkian synnyinpitäjässä Kiikassa (kuuluu nykyisin Sastamalan kaupunkiin) on hänen lapsuudenkotinsa paikalla Sarkia-museo ja lähellä olevan synnyinkodin paikalla on Sarkian patsas. Sarkian soinnilliset runot ovat innostaneet myös musiikintekijöitä. Tunnettuja on esimerkiksi Kaj Chydeniuksen säveltämä Älä elämää pelkää sekä Heino Kasken, Ilmari Krohnin ja Armas Maasalon sävellykset Sarkian runoihin. EERO MATTILA

24.12. klo 8.30–13 25.–26.12. suljettu 27.12. klo 11–13 28.–30.12 klo 8.30–17

31.12. klo 8.30–15 1.1. suljettu 1.2. klo 9–14


PÄIJÄNTEEN LEHTI 10.12.2020

8

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme. Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle!

KOSKINEN KY

• Maanrakennus • Kaivinkonetyöt • Soratoimitukset • Tienlanaus • Kuljetukset • Sora- ja kalliomurskeet

LOKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET EDULLISESTI SYSMÄ

Puh. 0400 121 008 HARTOLA www.kuljetuskoskinen.fi


PÄIJÄNTEEN LEHTI 10.12.2020

9

Kiitäen asiakkaitamme toivotamme Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! Hyvän Mielen kyläkauppa - elintarvikkeet - kahvio

AVOINNA

MA-PE 9.00-20.00 LA 10.00-16.00 SU 12.00-16.00

Leivonmäentie 11, 41770 Leivonmäki p. 044 972 7844

Tonttihakkuut miestyönä, raivaukset ja pihapuiden kaadot

- puutarava myynti -

T:mi Pilk 040 741

pilke.teem

Tervetuloa MA - PE 6-16 LA 7-14

Keskustie 48 19600 HARTOLA

On ymmärrettävää, että itsekäs ja ahne ihminen loukkaa toisia. Hän haluaa saada muiden omaisuuden haltuunsa rikastuakseen itse. Hän loukkaa muita ihmisiä oman etunsa takia. Ilkeä ihminen sen sijaan loukkaa muita ilman omaa etuaan, ja tulos on päinvastainen: toisia loukatessaan hän tuottaa vahinkoa itselleen. Sokrates


PÄIJÄNTEEN LEHTI 10.12.2020

10

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme. Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle!

Palvelemme lähellä myös jouluna! siellä missä sinäkin

S–market Vääksy:

Sale Vierumäki:

24.12. 7–17, 25.12. 11–17, 26.12. 9–22

24.12. 8–15, 25.12. suljettu, 26.12. 10–21

Padasjoki:

Sale Heinola KK:

24.12. 7–16, 25.12. Suljettu, 26.12. 10–21

24.12. 8–14, 25.12. suljettu, 26.12. 9–21

Sysmä:

Sale Jyränkö:

24.12. 7–16, 25.12. Suljettu, 26.12. 9–21

Hartola:

24.12. 7–16, 25.12. Suljettu, 26.12. 9–21

Heinola:

24.12. 7–16, 25.12. Suljettu, 26.12. 9–18

Heinoska:

24.12. 7–17, 25.12. 9–22, 26.12. 9–22

24.12. 8–14, 25.12. suljettu, 26.12. 10–21


PÄIJÄNTEEN LEHTI 10.12.2020

Toivotamme Hyvää Joulua!

Tainionvirran seurakunnan tukikohde vaihtuu Tainionvirran seurakunta vaihtaa nimikkokohdettaan, jota seurakunta on tu-

kenut vuosittain. Vaihtamisen syy on se, että aiemmin tuettu Tiina Harju on palannut kirkon hallinnon kehittämistehtävistä Botswanasta Suomeen. Seurakunnan kirkkoneuvosto valitsi Harjun tilalle uudeksi nimikkokohteeksi Suomen Lähetysseuran kuudesta ehdokkaasta Erilaisina ja rauhassa keskenämme Pakistanissa -rauhanhankkeen. Tuen tavoitesumma on sama 8000 euroa kuin aiemminkin. Muut Lähetysseuran ehdotukset olivat Kirkollisen työn koordinointi Hongkongissa, Kehitysyhteistyön koordinointi Tansaniassa, Kirkollisen työn koordinointi Thaimaassa, Yhteiskunnallinen vaikuttamistyö Nepalissa sekä Kirkon hallinnon vahvistaminen Thaimaassa. Suomen Lähetysseuran mukaan Pakistanissa on monia uskonnonvapauteen liittyviä ongelmia ja maa kaipaa suvaitsevaisuutta eri uskonnollisia ryhmiä kohtaan ja siten rauhaisaa rinnakkaineloa. Sen Erilaisina ja rauhassa keskenämme -hankkeessa on

mukana kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja uskonnollisia johtajia, joilla on tietotaitoa edistää rauhaisaa yhteiseloa.

Verotus ennallaan Tainionvirran seurakunnan kirkkovaltuusto on päättänyt pitää veroprosentin ensi vuonna ennalaan eli 1,75:ssä. Päätös on kirkkoneuvoston esityksen mukainen. Kirkkoneuvosto kuitenkin ennakoi, että vuodelle 2022 veroprosentin korottaminen on välttämätö ilman suuria rakenteellisia säästöjä. Vuoden 2020 osalta syyskuun lopussa talous näyttää ylijäämää 30000 euroa, kun talousarviossa alijäämäksi oli arvioitu noin 180000 euroa. Talousjohto arvioi vuoden 2020 vuosikatteen jäävän ylijäämäiseksi, mutta aika lähelle nollatulosta. Talousarvion alijäämään on talousjohdon mukaan useita syitä. Perussyy on jäsenmäärän väheneminen ja siitä seurannut verotulojen vähäisyys suhteessa menoihin. Sitä ei ole pystytty huomioimaan riittävästi vähentämällä menoja.

11

AUTOT JA LIIKENNE


PÄIJÄNTEEN LEHTI 10.12.2020

12

Palveluksessanne HEINOLASSA

käsintehdyt tuotteet – kudonta – kurssit – näyttelyt Ennen joulua avoinna lauantaisin klo 15 asti sekä su 13. ja 20.12. klo 11-16.

Tervetuloa! Ma-Pe 10-17, La 10-14. Savontie 12, Heinola www.elamyspuoti.fi ja FB/Elamyspuoti. 044 9752453.

Julkitila-, ravintola-, koti-, mökki- ja veneverhoilut. Kalusteiden korjaukset ja pintakäsittelyt.


PÄIJÄNTEEN LEHTI 10.12.2020

Palveluksessanne HEINOLASSA

MilanoTex

käsityöliike & ompelimo

13


PÄIJÄNTEEN LEHTI 10.12.2020

14

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme. Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle!

Eläinrakkaus on tiiviisti sidoksissa lempeään luonteeseen. Siksi voidaan varmuudella väittää, että eläimiä huonosti kohteleva ihminen ei voi olla muutenkaan hyvä. Myötätunnolla on aina sama lähde, kohdistui se sitten eläimiin tai ihmisiin. Arthur Schopenhauer Merkillisen reilu.

Huolemme johtuvat siitä, että yritämme muuttaa muita ja unohdamme, miten tärkeätä meidän olisi muuttua itse. Lucy Mallory

Elä niin, että voisit sanoa kaikille: tehkää niin kuin minä teen. Immanuel Kant

AINA SATTUU JA TAPAHTUU

Joulukuusia Kesärantaan

Tänäkin vuonna Suomen pääministeri sai vastaanottaa kaksi joulukuusta asikkalalaiselta delegaatiolta. Pääministeri Sanna Marin sai joulukuuset virka-asuntoonsa Kesärantaan Rajajärven kuusifarmilta Vierumäeltä. Asiaa järjestelleen metsätalousinsinööri Matti Mäkiahon mukaan kuusenvienti aiheutti haasteita koronapandemian takia. – Pääministeri otti kuuset vastaan mielellään. Samalla hän sai tietoja metsätaloudesta ja lionstoiminnasta. Viejiksi oli suunniteltu kymmenen eri toimijaa, mutta koronapandemian takia lukumäärä aleni kahteen. Juhlasaliin sijoitettu kuusi sai Asikkalan Päiväkoti Hulivilin lasten tekemät koristeet. Paikalle saapuivat Marinin puoliso Markus Räikkönen ja Emma-lapsi. Luovutussanat esittivät metMatti Mäkiaho ja Asikkalan

Sanna Marin (oikealla) sekä kuusta luovuttamassa olleet Matti Mäkiaho ja Hilkka Kemppi. (Kuva: Lauri Heikkinen) kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi. – Annoimme koronapandemian takia poisjääneiden tuliaiset pääministerille ja hänen avustajilleen. Hilkka Kemppi koristeli Hulivili-lasten tekemillä koristeilla kuusen. Emmakin koristeli kuusta punaisilla palloilla. Hän sai

pehmolelun, joka oli hänelle mieleinen, Mäkiaho kertoi. Valtioneuvoston valokuvaaja Lauri Heikkinen otti delegaatiosta ja Marinista valokuvia. Kemppi ja Mäkiaho pyysivät Marinin ja vierailemaan luonnonkauniissa Asikkalassa ja Anianpellon 50-vuotisjuhlamarkkinoille Vääksyyn 6.–7.8.2021.

Etätyö kaksinkertaisti mökkikauppojen määrän

Lähes miljoonan ihmisen siirtyminen mökeille etätöihin kasvatti mökkikauppaa merkittävästi myös eteläisen Päijänteen alueella. – Olemme tuplanneet viime vuoteen nähden, OP Koti Järvi-Hämeen kiinteistönvälittäjä Vesa Teräväinen kertoo. – Alkukesästä kuivan maan mökit menivät aika nopeasti kaupaksi. Sitten niiden kauppa hieman hiipui. Nyt myydään talvilämpöisiä, ympäri vuoden käytettäviä mökkejä. Mökkikauppa on Teräväisen mukaan kasvanut koko ajan. Korona vaikutti siihen. että niitä meni enemmän. Mökeillä on viime vuodet ollut näkyvissä sukupolvien vaihdos. – Vanhemmat luopuvat mökeistä, eivätkä lapset halua niitä jostain syystä. Ei ole varaa lunastaa niitä tai sitten ne ovat sen kuntoisia, että ne eivät kiinnosta. Mökeiltä haetaan aika paljon ympärivuotista asumista ja kaikkia mukavuuksia. Etätyö talvilämpöisillä mökeillä on helppo ymmärtää: työmatkat jäävät pois, on rauhallista ja usein luonto siinä ihan äärellä. Silti jotkut tahtovat uupua siellä, kun kontaktit työkavereihin jäävät pois. – Kun etätyö ei ole normaalia, se voi olla väsyttävää, Teräväinen arvioi. Mökeiltä on helppo lähteä

1960-luvun pikkumökki on myynnissä Hartolassa. kuntoilemaan, lenkille, kaikkialle mihin saa mennä. – Varmaan mökillä mielenmaisema ja muu maisema on rauhoittavampi kuin toimistossa. Mökeistä yhä suurempi määrä on ympärivuotisessa käytössä. – En osaa prosenttiosuutta sanoa, mutta veikkaan, että kohta jo liki puolet. Mökit alkavat maksaa jo aika paljon,

jopa omakotitalon verran, jossain kohtaa ylikin. Niitä sitten käytetäänkin vähän enemmän. Vanhojakin mökkejä lisäeristetään ja laitetaan mukavuuksia ja ilmalämpöpumppuja, jotta niitä pystytään käyttämään talvellakin. Tietysti ongelmaksi niissä tulee, jos ei ole kunnon aurausta olemassa. Viime talvenahan se ei vaivannut. ARTO KANTOLA


PÄIJÄNTEEN LEHTI 10.12.2020

15

PALVELUHAKEMISTO TERVEYS JA KAUNEUS

RAVINTOLA- JA PITOPALVELUITA

Klassinen hieronta Intialainen päähieronta

Satu Kärppä koulutettu hieroja Puh. 040 834 2764 Rusthollintie 1 B, 17200 Vääksy

APUVÄLINEITÄ

RAKENNUSPALVELUITA

PITO- ALMA

P. (03) 766 0555 Vehkoontie 4, Vääksy www.pitoalma.fi

LVI-AROALHO OY Talasniemenkuja 5, SYSMÄ (03) 717 1357, 0400 626 357 lvi-aroalho@phnet.fi • Asennus • Huolto • Myynti • Arkisin 7–16

TAKSIT Laadukasta pitopalvelua arkeen ja juhlaan Pyydä tarjous 040 764 8304 tarja.lehtonen@phnet.fi www.tarjalehtonen.com

ROMUNKERÄYSTÄ

ESIMERKKEJÄ

Päijät-Hämeen Metalliromu Ky Päijänteen Lehti neljän kunnan asukkaille Postin jakamana. Asikkala, Hartola, Padasjoki, Sysmä. Noutopistejakelu 9 paikkakunnalla.

– Nouto (min. 500 kg) – Vastaanotto – Purkutyöt – Siirtolavat – Romuautojen nouto Puh. 040 764 5554, 0400 574 931

Maksutta (max. 50 km) Pätiäläntie 37, 17320 Asikkala

AVOINNA ti klo 11-18 PUHELINPALVELU su-pe klo 10-18 044 244 9779

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ www.paijanne.fi

Hartola

10 VASTAUSTA 1. Rosolli. 2. Hollola. 3. Sysmä. 4. Pyöräilyä, tarkemmin ratapyöräilyä. 5. Hirvi.

Sysmä Padasjoki

6. Mikkeli. 7. 168. 8. Uuhi. 9. Portugali. 10. Lepakko.

Asikkala

MUISTIINMERKITYT

Rokkaako Kekkonen? Sysmän-Hartolan-reissulta kotiin palatessa mieleen juolahti vanha Kekkos-rokki. Muistattehan tämän kummajaisen: Kekkonen hiihtää, Kekkonen kalastaa, Kekkonen hiihtää, Kekkonen kalastaa, Kekkonen juoksee, Kekkonen matkustaa, mutta miten käy Kekkoselta rock ’n roll? Urho Kekkonen otti presidentin viran vastaan maaliskuussa 1956. Hänet oli valittu pienimmällä mahdollisella enemmistöllä virkaansa. Alku ei ollut helppo, sillä vastustajia oli joka suunnassa. Demarijohtoinen SAK pysäytti maan yleislakollaan. Urkki oli jo ennen valintaansa hyvin kiistelty mies. Hänen parhaimpiin ystäviin säkuulunut Johannes Virolainen kuvaa muistelmissaan, miten

tämän edeltäjät Paasikivi ja Mannerheim oli aivan kuin kutsuttu kansakunnan suuren enemmistön tahdosta tasavallan johtoon, mutta Kekkonen oli siihen määrätietoisesti vuosikausia pyrkinyt. ”Vastarinnasta huolimatta hän oli yrittänyt yhä uudelleen ja uudelleen ja lopulta onnistunut. Vastustajat tekivät nyt hänen asemansa niin hankalaksi kuin se vain oli mahdollista. Mutta Kekkonen oli 1950-luvulla vielä nuori, aktiivinen ja tarmokas mies, joka ei taistelua pelännyt eikä suurimpienkaan vaikeuksien keskellä menettänyt rohkeuttaan ja uskoaan. Hän sai iskuja ja antoi niitä sumeilematta takaisin.” Virolaisen mukaan vähitellen havaittiin, että Kekkosen

vastustajat yksi toisensa jälkeen peräytyivät ja antautuivat, ja monista tuli viimeistään 1970-luvulla Kekkosen ja hänen politiikkansa kannattajia, jopa hänen ystäviään. Virolaisen kirja Yöpakkasista juhannuspommiin on oivallista ja tarkkaa maamme poliittisen historian kuvausta. *** Hän arvioi muistelmissaan kansanedustajista näin: Kansanedustajien joukossa alkavat johtavina olla akateemisesti koulutetut naiset ja miehet, joista suuri osa voisi yhtä hyvin olla melkeinpä missä puolueessa tahansa, keskustapuolueessa, kokoomuksessa tai sosialidemokraateissa. Heillä ei ole sel-

PÄIJÄNTEEN LEHTI Puolueeton, riippumaton aluelehti. Perustettu 1987 nimellä Asikkalan Lehti. ISBN 1799-7844. Julkaisija: Tmi Laiser (yhteistyössä: Suomen Mediavoima Oy).

vää profiilia, puhumattakaan heitä johonkin määrättyyn väestöryhmään liittävästä taustasta. Tämä erojen väheneminen on toisaalta erinomainen asia, mutta siihen sisältyy toisaalta suuri riski: kenen asiaa puolue todella ajaa vai eikö se aja kenenkään etua? Tätä jäin miettimään, kun huomasin usean puolueen jo täysillä valmistautuvan ensi kevään kunnallisvaaleihin: erään kaupallisen radion kanavalla ja paikallislehtien koko sivun ilmoituksissa kosiskellaan ehdokkaiksi ketä tahansa. Ehdokkaaksi – ja siten oman kuntansa luottamusmieheksi – näyttää kelpaavan kuka tahansa. Persujen ehdokkaan ei tarvitse olla perussuomalai-

sesti ajatteleva, mitä se sitten tarkoittaakaan, kepun ehdokkaalta edellytetä alkiolaista ajattelutapaa, eikä kommunistinkaan varmaan tarvitse toimia kumota valtiojärjestystä. Muistuttaa kirkkoamme, jolla ei ole seiniä laisinkaan. Kuulin kokeneelta kunnallispoliitikolta, että puoluekuri, jota erehdyttävästi puoluedemokratiaksi kutsutaan, tasaa aika hyvin äärimmäiset näkemykset. Valtakunnanpolitiikassa ääri-ilmiöitä tasaavat puolestaan eduskunnan kurinpitovaliokunta ja rikospoliisi. *** Pulkkilanharju-seura hankki Pulkkilanharjun löytäjälle Heikki Ritavuorelle muis-

paijanteen.lehti@gmail.com Lehti tavoittaa kaikki kodit neljän kunnan alueella lukuun ottamatta mainoskieltoluukkuja. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki

Vastaava toimittaja: Eero Mattila p. 0400 765 234 mattilaneero@gmail.com

Ilmoitusmyynti: Harri Kuusela, Laiser p. 0400 716 304 harri.paijanteen.lehti@gmail.com

Jakelu: Posti Oy:ltä tilattu kotitalous- ja yritysjakelu Asikkalaan, Hartolaan, Padasjoelle ja Sysmään.

Liisa Saari-Kuusela, Laiser p. 040 845 1257 harri.paijanteen.lehti@gmail.com

Eero Mattila p. 0400 765 234 paijanteen.lehti@gmail.com Sivunvalmistus, ilmoitusvalmistus: Arto Kantola p. 050 541 1924 ilmoitukset.paijanteen.lehti@ gmail.com Lehti julkaistaan force majeure -varauksin. Lehden kustantaja ei suorita hyvitystä lakon tai julkaisijalle ylivoimaisen esteen takia julkaisematta jääneistä ilmoituksista. Lehden vastuu ilmoituksen

poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa puhelimitse jätettyihin ilmoituksiin tulleista virheistä.

tomerkin Ritavuori-huvilan pihaan syksyllä. En päässyt julkistamistilaisuuteen, joten kaivoin miehestä vähän Pulkkilanharjua koskevaa historiaa. Ritavuori (1880–1922) oli asianajaja ja Kansallinen Edistyspuolueen poliitikko ja ministeri. Perimätieto kertoo, että vimma saada koko Pulkkilanharju omistukseensa johtui Ritavuoren visiosta Punkaharjun kaltaisesta kansallisomaisuudesta. Heikki Ritavuori tuli Pulkkilanharjulle ensi kerran sattumalta työmatkalla kesällä 1910 ja ihastui maisemaan oitis. Mökki valmistui jo seuraavana kesänä. Loppu on sitten Päijänteen kansallispuiston historiaa. ARTO KANTOLA

www.paijanteenlehti.fi

Jakelualueen ulkopuoliset noutotelineet: Heinola: Heila Lähiruokatori, Itä-Hämeen Apu ja Kierrätys, K-Market Heinolantori, S-Market Heinola Kuhmoinen: Neste Kuhmoinen ja Matkahuolto Joutsa: Teboil Huttula Lahti: Neste Oil Karisto Luhanka: M-Market

Katso ilmoitushinnasto ym. lisätiedot: www.paikallis.info

www.facebook.com/ paijanteenlehti

Paljon kuvia ja kommentteja. Käy peukuttamassa!


PÄIJÄNTEEN LEHTI 10.12.2020

16

Paikallisesti läsnä

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA Kiitos vuodesta ja luottamuksesta.

Lahti I Heinola I Padasjoki I Sysmä I Joutsa 010 441 7400 tai saastopankki.fi/varaa-aika

Profile for Päijänteen Lehti

Päijänteen Lehden uusin numero  

wwww.paikallis.info

Päijänteen Lehden uusin numero  

wwww.paikallis.info

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded