Page 1

Puolueeton aluelehti vuodesta 1987

PÄIJÄNTEEN LEHTI Numero 8/2018 3.8.2018

www.paikallis.info

Hartola Sysmä

Padasjoki

Asikkala

Oma koti syntyy ideasta – tule ideoimaan kanssamme!

Lämminhenkisestä hirrestä syntyy terveellinen ja aikaakestävä koti.

Kesä jatkuu! Uusi, raikas mallistomme nyt saatavilla. Ainutlaatuinen mahdollisuus täysin uudenlaiseen tyyliin Kanttihirrellä, tartu tilaisuuteen heti! Mammuttimyyjä Olli Kivi p. 044 540 4000 olli.kivi@mammuttikoti.fi Mammuttikoti.fi


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

2

PÄÄKIRJOITUS

Helle ei helli kesäsuomalaisia Alkukeväästä juhannukseen asti ei saatu sadetta, eikä juhannuksen pikkusateet enää auttaneet. Suurin piirtein siitä lähtien on ollut kuivaa ja kuumaa. Kuluva ja edelleen jatkuva kesä on ollut poikkeuksellisen kuiva ja kuuma. Helteiden on ennustettu jatkuvan pitkälle elokuulle, ja sitä mukaan sen haitat ja vahingot korostuvat. Ei taida olla montakaan ammattikuntaa tai elinkeinoa, jotka ovat suuresti hyötyneet liiankin kuumasta kesästä. Miettimättä mieleen tulee panimoteollisuus ja jäätelönvalmistajat, joskin uutiset ovat toisaalta kertoneet niidenkin vaikeuksista pysyä kysynnän perässä. Hyötyä taisi olla siitä, että mansikasta tuli hellekesän ansiosta makeaa. Lisäksi mansikka kypsyi tavallista aiemmin nopeasti tulleen kesän ansiosta. Menettäjiä sen sijaan on vaikka kuinka paljon. Elinkeinoista jo entuudestaankin heikoilla oleva maatalous kokee vuosikausiin heikoimman tuotantokesän. Osa johtuu kylvämisajankohdan kelvottomista oloista, osa koko kasvukauden jatkuneesta helteestä. Sadon menetykset arvioidaan tuntuviksi – Ruotsissa valtionvalta riensi jo sikäläisten tuottajien apuun, kun eläinten rehuista alkoi olla pulaa. Suomessa on jo aivan varmaa, että maatalouden sadon määrä – ihan kaikkialla Suomessa – jää kehnoksi. Monin paikoin vilja on pakkotuleentunut ja pakottanut puimaan sen kovasti etuajassa, jolloin jyviin ei ehdi kertyä valkuaista. Satoa on myös metsämarjojen tuotto. Mustikkaa on löytynyt vain paikoin, puolukasta ei oikein voida puhuakaan, sieniä ei yksinkertaisesti tänä vuonna taideta saada. Helle ei tee hyvää ihmisillekään eikä kotieläimille. Se, joka sanoo helteen hellivän, voi mennä aurinkoon seisomaan toviksi ja tunnusta sitten, että ei se sittenkään helli. Helle vaikuttaa ihmiseen monin tavoin. Se vie vanhoilta voimat ja aiheuttaa sairauskohtauksia. terveiltä se heikentää työtehoa. Monet järvet kuhisevat sinilevää. Silti monet uskaltautuvat uimaan. Ensi kesä voi olla ja onkin avan toisenlainen.

Rusthollintie 2, 17200 Vääksy

Ensimmäistä ajokorttia suorittava lle 

EAS-TUNNIT tiistaina 21.8. klo 16.20

Huom! Jos sinulla on jo aiempi ajokortti ja haluat korottaa sen, niin ilmoittaudu myös siinä tapauksessa tälle kurssille I l m o i t t a u d u : www.kuljettajaopetus.fi/vaaksynautokoulu tai soita p. (03) 766 2988, 040 049 3440

Toimisto on avoinna: ma–to 10–17 ja pe 10–15

Kanavankulta

•kaikenlaiset kellot •vanhojen seinäkellojen huollot •kaikkien kellojen ja kaukosäätimien paristovaihdot •rannekkeet ja tarvikkeet •korujen myynti, valmistus ja huolto •ym. alan työt •myös lahjakortit Vääksy, Kalmarintie 2, p. 0400 716 557

Seuraava Päijänteen Lehti pe 7.9.

Maila Talvio -salongin kesä jatkuu Koskipään kartanon viimeisen omistajan sisaren, kirjailija Maila Talvion elämäntyön kunniaksi nimetty taidenäyttely on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa taidekesässä. Näyttelytila on Itä-Hämeen museon pihapiirin kaksikerroksisessa rakennuksessa 1700-luvulta. Se oli kartanon päärakennus ennen nykyisin museokäytössä olevan vihreän päärakennuksen valmistumista. Maila Talvio -salongin omistaa Hartolan kunta. Ensimmäinen näyttely oli 35 vuotta sitten. 1980-luvun alussa näyttelyyn kelpuutettiin ainoastaan naistaiteilijoiden teoksia. Nykyisin näyttelyyn voivat tulla kut-

sutuiksi kaikki ammatillisesti pätevöityneet taiteilijat ja nuoret uransa alkuvaiheissa olevat tulevat mestarit. Tämänvuotisen näyttelyn kuraattorin Anna-Maija Muurisen voi sanoa onnistuneen tehtävässään. Esillä on töitä neljältätoista taiteilijalta, joista päijäthämäläisiä ovat Tiina-Liisa Kaalamo ja Marianne Siri, jonka veistos ”Madonna ja pentu” on saanut julkisuutta vahvasta kritiikistään koirien liikajalostusta, modernia teknologiaa ja ylikulutusta kohtaan. Pohjanmaalaisen modernin ”latomaalarin” Elina Förstin kutsuminen itähämäläiseen perinnemaisemaan on oivaltava veto. Maila Talvio -salon-

gin hämyisällä ullakolla 140 x 180 senttimetrin kokoinen värikylläinen”Pihlajamaa” saa katsojan mielikuvamatkalle menetettyihin pohjalaisiin latomeriaukeisiin. Näyttelyopas Marja-Leena Koiviston mukaan kävijöitä on ollut tasaisesti, mutta hellekausi lienee osaltaan verottanut yleisömääriä. – Voi sanoa, että mennään valtakunnallisen ilmiön mukaisesti, mikä tarkoittaa puolta pienempää yleisömäärää kuin viime vuonna. Näin osallistuminen on näkynyt monissa kulttuuri- ja viihdekohteissa. Näyttely on avoinna 19.8.2018 saakka. EERO MATTILA

Sysmän sote-keskus on valmistunut hoivakoti Kaislan viereen.

Sysmän uusi sosiaalija terveyskeskus on valmis

Avajaisjuhla kaikille kuntalaisille 29.8. Sysmän uusi sosiaali- ja terveyskeskus luovutettiin 6.7. Sysmän kunnalle. Leppäkorventiellä sijaitseva uusi sotekeskus on kooltaan noin 1800 neliömetriä. Uuden sote-keskuksen rakennustyöt aloitettiin viime vuoden toukokuussa. Rakentaminen on työllistänyt keskimäärin 20 täyspäiväistä työntekijää, joista miltei jokainen on kotoisin Sysmästä ja lähikunnista. Tavoitteena on ollut tehdä rakennuksesta mahdollisimman energiatehokas: Korkeatasoinen talotekniikka ja aurinkoenergian hyödyntäminen säästävät energiakustannuksia huomattavissa mää-

rin. Projektista on vastannut Insinöörityö Hentinen Oy. – Olemme erittäin tyytyväisiä rakennustöiden kulkuun. Pysyimme aikataulussa ja budjetissa. Uudet tilat takaavat yhä paremmat lähipalvelut sysmäläisille, iloitsee Mika Järvinen, Sysmän kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Vastaanottotilat, röntgen ja vuodeosasto

Sote-keskus parantaa myös Attendon mahdollisuuksia palveluiden tuottamiseen. – Tässäkin hankkeessa Sysmä on tehnyt nopeita ja kustannustehokkaita päätöksiä kuntalaisten palveluiden

kehittämiseksi. Henkilöstön kanssa yhdessä suunnitellut uudet tilat mahdollistavat entistä laadukkaamman hoidon ja hoivan tarjoamisen sysmäläisille. Hieno juttu, että tämä saatiin aikaan, sanoo Kirsi Pitkälä, Attendon Sysmän terveyspalveluista vastaava johtaja. Sote-keskukseen tulee vastaanottotilojen lisäksi röntgen sekä 20-paikkainen vuodeosasto. Uuden sote-keskuksen toiminta alkaa maanantaina 3.9. Kaikille kuntalaisille avoimia avajaisjuhlallisuuksia vietetään lauantaina 29.8.

Näyttelyn yläkerran tunnelmaa. Maija Helasvuon Juurekset-sarjan veistos vasemmalla. Oikealla Elina Förstin ”Pihlajamaa”.


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

3

SALMELA OY Merkillisen reilu. • Varaosa- ja tarvikemyymälä • Autokorjaamo • Huolto • Rengasmyynti • Renkaiden kausisäilytys Yhdystie 10, 19600 Hartola • p. (03) 716 1161, (03) 716 1638 ma-pe 8–17, la 10–13

PAIKALLISET POJAT!

Turvallisin valinta Yli 97 % suosittelee kattoremonttiamme! Asiakastyytyväisyystutkimus 12/2017

• Turvallinen telineasennus

Kustaantorin kolmikosta Erkki Luukkasesta, Erkki Toivosesta ja Markku Rintalasta vain Rintala on saanut mustikoita itse poimien. Erkki Toivonen joutui turvautumaan ostomarjoihin

Marjoja ja sieniä ei tänä kesänä saa kuin ostamalla

Kuuma ja kuiva kesä on vaikuttanut luonnonmarjoihin ja sienisatoon. Niiden sato on jäämässä kehnoksi koko maassa. Myös hillavuosi näyttää heikoimmalta vuosiin. Puolukka ei ole niin sääherkkä kuin mustikka, mutta senkin ennakoidaan helteisen yhä jatkuessa jäävän surkeaksi. Kustaantorilla Vääksyssä toriparlamentissa päivystäneet Erkki Luukkanen, Erkki Toivonen ja Markku Rintala ovat myös huomanneet, ettei marjoja ja sieniä saada tänä kesänä. Erkki Toivonenkin joutui turvautumaan ostomar-

joihin: laatikollinen maksoi 50 euroa. – Kävin tarkistamassa meidän tonttimme takana olevan rinteen, josta emäntä on aina saanut talven marjat. Siellä ei ollut kuin yksi ja kaksi marjaa. Kun nyt oli tarjolla, niin sitten ostin. Nämä ovat 15 kilometriä Mikkelin yläpuolelta. Toivonen kertoi etsiskelleensä mustikoita muualtakin: – Lahden torilla suoritin ohimarssin, siellä näin mustikoita. Metsästä olen etsinyt oman rinteen lisäksi Padasjoelta – ja ihan kuivaa on. Niissä on yleensä ollut marjaa. Tämä vuosi on nyt tällaista.

Erkki Luukkasta on onnistanut, mutta ei lähellä: – Minä olen käynyt kaikki lähimaastot tässä. On ollut kuivaa ja pientä, mutta sitten mentiin kaverin kanssa Nastolaan, jossa on joskus käyty katsomassa. Löydettiin yksi suonlaita: 18 litraa aamupäivän aikana neljässä tunnissa kahteen pekkaan puhdistettuna. Löytyi niin kova paikka. Suo oli kuivanut, mutta sammalmatto oli. Ja karpaloa siellä oli myös, joten se oli ollut kostea. Reuna oli aivan täynnä mustikkaa ja komeata. Se menee ensi talven aikana puuron kanssa, syön puuroa joka aamu.

Markku Rintala on jäänyt tyhjin käsin: – Olen käynyt katselemassa, mutta tänä kesänä ei ole löytynyt. Meillä poimitaan mustikat yleensä pihasta, mutta tänä vuonna ei ollut. Toissa vuonna poimittiin pihasta 35 litraa, ja viime vuonna saatiin vain 15 litraa ja tänä vuonna ei yhtään. Varret ovat ihan ruskeat., ne paloivat. Kantarelleja miehet eivät ole nähneet edes vilaukselta. He tietävät, että kantarelleja voisi vielä tulla, jos sataisi. Rihmastot eivät heidän mielestään kuole helteessä. ARTO KANTOLA

• Oma tehdas, ei välikäsiä • Nyt entistä kattavampi palvelu: Vesivek ja Hämeen Laaturemontti yhdistyivät!

Soita heti 03 4109 2169 vesivek.fi

Meidän katon alla on hyvä olla.

PAIKALLISET POJAT!

Kaikki pitää:

rännit ja aikataulut Toimitustakuu: rahat takaisin, jos asennuksemme myöhästyy! Kysy lisää. Nyt entistä kattavampi palvelu: Vesivek ja Hämeen Laaturemontti yhdistyivät!

Soita heti 03 3390 0309 vesivek.fi

Meidän katon alla on hyvä olla.


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

4

KESÄGALLUP

Oletko käynyt kesätapahtumissa? Raimo Saarinen Hartolasta – En ole käynyt. Aiotko mennä? – En. Oletko käynyt muina vuosina? – Hartolan markkinat on ainoa, missä olen käynyt. Saako udella, miksi et ole käynyt kesätapahtumissa? – En ole ikinä harrastanut semmoisia tapahtumia. Vuoden 2017 markkinamestarille Tuomo Piiparille valitaan seuraaja syyskuun ensimmäisenä päivänä.

Hartolan markkinat on vakiintunut suurtapahtuma Hartolan markkinat pohjautuvat 1930-luvun pestuumarkkinoihin. Syyskuun toisena lauantaina pidettävät Hartolan markkinat mainitaan Suomen suurimpina maalaismarkkinoina. On selvää, että lähes 400 myyjää yli kuudella sadalla myyntipaikalla ja 30 000 kävijää luovat markkinatunnelman, josta kannattaa tulla nauttimaan kauempaakin. Tekemistä ja tapahtumia kaikenikäisille. Hartolan markkinat järjestetään tänä vuonna lauantaina 1.9. Markkinarauha julistetaan klo 8. Markkinakauppiaat ovat paikalla klo 8–17.

Monesti väkeä on paljon jo aamusta ja puolilta päivin on tunnelma ylimmillään. Hartolassa markkinajärjestelyt sujuvat joka vuosi erinomaisesti, sillä koneisto on hyvin hoidettu. Järjestelyt edellyttävät paljon vapaaehtoisia, sillä 3  000 asukkaan kunnan ihmismäärä kymmenkertaistuu markkinapäivänä. Pelkästään liikenteenohjaus ja pysäköinnin hoitaminen tapahtuman reunoilla on vaativa tehtävä. Noin neljän hehtaarin laajuinen markkinaalue on suljettu liikenteeltä tapahtuman ajaksi. Markkinoilla julkistetaan

tuttuun tapaan vuoden markkinamestari, käytännössä vuoden hartolalainen. Huomionosoituksen saa yleisöäänestyksessä eniten ääniä saavuttanut henkilö. Äänestyslaatikot ovat tutuissa paikoissa: Kaijan Kotikahvila, Pullapaja, kirjasto ja kunnantalo. Alan keskusjärjestön TMK:n mukaan tori- ja markkinakauppa on maamme vanhin kaupankäynnin muoto. Suomessa on noin 400 kauppatoria ja noin 800 markkinatapahtumaa vuosittain, lisäksi lähes yhtä paljon messuja, festejä ja muita suuria yleisö-

tapahtumia. Aikaisemmat markkinamestarit: 2003 Eino K. Nurminen 2004 Hannu Kivinen 2005 Heikki Leisti 2006 Hannu Kapanen 2007 Pertti Mäkinen 2008 Tarja H. Elfvengren 2009 Kari Tick 2010 Eero Tannijärvi 2011 Raili Lehto 2012 Reijo Lång 2013 Mirkku Tammisto 2014 Esa Kiuru 2015 Hannu Vuori 2016 Päivi Koskela 2017 Tuomo Piipari

Riku Halttu Oulusta, mökkeilemässä Hartolassa naisystävän kanssa – Heinolan kesäteatterissa on käyty. Loma on lopuillaan, eikä muualle ehditä. Viisi viikkoa vierähti mökillä, ilman sähköjä ja vesijohtoja.

Hannele Zetterman Vantaalta, mökkeilee Hartolassa – Olen kyllä käynyt, esimerkiksi Vantaalla Tikkurilan festivaaleilla. Hartolan markkinoille tulen tietysti tänäkin vuonna.

10 KYSYMYSTÄ 1. Pentti Nikula voitti seiväshypyn Euroopan mestaruuden vuonna 1962. Pidettiinkö kisat Barcelonassa, Belgradissa vai Budapestissa?

Matti Laitinen Heinolasta, käymässä kotipaikassa Koitissa – Jaaha, jos Jukolan viesti lasketaan kesätapahtumaksi, niin kyllä. Olin siellä toimitsijana. Ja tosiaan, Heinolan kesäteatterissa kävin.

2. Kummassako on enemmän asukkaita, Hollolassa vai Jämsässä? 3. Kuinka monen maakunnan kanssa Päijät-Hämeellä on yhteinen raja? 4. Kenen kirjailijan salanimiä olivat Kristian Korppi, Leo Arne ja M. Ritvala? 5. Onko Suomen yleisin viljakasvi kaura, ohra vai vehnä? 6. Mikä on Suomen yleisin järven nimi? 7. Minkä Euroopan maan kansallissymboli on kolmilehtinen apila? 8. Uudenkaupungin autotehtaalla valmistui marraskuussa 1969 tehtaan ensimmäinen auto. Mikä merkki? Mikä malli? 9. Kun sateen määräksi ilmoitetaan yksi millimetri, niin paljonko vettä on satanut yhden neliömetrin alueelle? 10. Minkä työkoneen osia ovat leikkuuterä, syöttöruuvi, viettopinta ja kohlimet? Vastaukset viimeisellä aukeamalla.

Kalkkisten 10:n alkuverryttelyä.

Kalkkisten 10 on kilpajuoksua ja kuntoilua

Kalkkisten kylän syyskauden piristykseksi ideoitu ja tuotteistettu Kalkkisten 10 juostaan, hölkätään ja kävellään jo kahdeksannen kerran lauantaina elokuun 25. päivänä. Tapahtuma on löytänyt ja vakiinnuttanut paikkansa rentona kuntoilutapahtumana ja hienona kilpajuoksuna Kalkkisten maalaismaisemassa. Kalkkisten Lomameijeriltä alkavassa tapahtumassa juostaan kylän ympäri kilpaa

miesten ja naisten yleisissä ja yli 50-vuotiaiden sarjoissa 10 kilometriä, alle 16-vuotiaiden ja alle 13-vuotiaiden poikien ja tyttöjen sarjoissa 10 ja 5 kilometriä. Lisäksi on kuntosarja. Osanottomaksuun sisältyy keittolounas kisaravintolassa, joka palvelee myös katsojia ja kannustusjoukkoja. Ominkin eväin voi olla mukana. Tapahtuman juontaa urheilutoimittaja Kalle Lepistö.

Jessica Ojanen Hartolasta, muuttamassa Turkuun – Aikaisempina vuosina olen käynyt Joutsan joutopäivillä, samoin Hartolan markkinoilla. Täällä Hartolassa kävin tänä vuonna ketjusilmukkakarvevaaleilla. Jos Turussa on vielä loppukesällä tapahtumia, niin saatan käydä niissä.


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

5 KUVA: EERO MATTILA

Tahdo enemmän

VAIHDA PAIKALLISEEN PANKKIIN! Meiltä saat henkilökohtaista pankkipalvelua oman paikkakuntasi konttorissa. saastopankki.fi/tule-asiakkaaksi HELMI SÄÄSTÖPANKKI / LAHTI / HEINOLA / HOLLOLA / PADASJOKI / PUH. 010 441 7400 / SAASTOPANKKI.FI/HELMISP

Tuomo Palvaila ajoi traktorikyytiä torin ja museonmäen välillä. – Kyllä kyyditettäviä on riittänyt, ei tässä paljon ole ehtinyt virvokkeita nauttimaan, hän sanoi viimeistä vuoroa lastatessaan.

Uotinpäiviä vietettiin hurjassa helteessä

Tämänvuotiset Uotinpäivät osuivat keskelle helleputkea. Viisipäiväisenä tapahtumaaikana ei taivaalla juuri pilviä näkynyt. Uotinpäiviä on vietetty joka vuosi vuodesta 1969 saakka ja nyt oli mahdollisesti helteisimmät tapahtumapäivät. Uoti-nimi on murre muunnos Olavista. Sysmän Pyhän Olavin kirkko on nimetty norjalaisen viikinkikuninkaan Olavin (995–1030) mukaan.

Monipuolista ohjelmaa riitti keskiviikosta torstaihin. Päivien aikoina oli useita kisoja ja huomionosoitusten jakoja. Vuoden Linta -tunnustuksen sai Marja Korhonen. Vuoden lomasysmäläiseksi valittiin Tauno Malola. Sysmän sahtimestaruuden voitti Arja Hellqvist. Sysmän vahvimman miehen tittelin saavutti Aki Lehtinen, 2) Leevi Suomi, 3) Tero Kiiski. Vahvin nainen on Laura

Koskenniemi, 2) Jaana Tanner, 3) Sanna Hjerppe. Musiikkia, esitelmiä ja muuta kulttuuria oli tarjolla eri kohteissa. Perjantai-illan pääjuhlassa Suur-Sysmän tuotteistaminen -hankeen vetäjä Sirpa Rautiainen valaisi meneillään olevan hankkeen edistymistä. Kasvitieteilijä ja tietokirjailija Seppo Vuokko veti kaksi kasviretkeä.

Syys/ruskaristeilyt klo 10.00-15.00 Kelventeelle Padasjoen satamasta lauantait 18.8., 1.9. ja 8.9.. Risteilylle vaaditaan ennakkoilmoittauminen viimeistään edellisenä päivänä ja se edellyttää vähintään 20 matkustajaa. 25�/hlö.

Matti Nykänen hakkaa klapeja markkinoilla Vuodesta 1970 alkaen vuosittain elokuun toisena viikonloppuna Vääksyssä Vesijärven rannassa järjestettävät Anianpellon markkinat on Asikkalan suosituin matkailuja kotiseututapahtuma, jonka perinteet ulottuvat 1700-luvulle. Lions Club Asikkalan on järjestämillä markkinoilla käy vuosittain runsaasti ”markkinarahvasta”, esimerkiksi viime vuonna kävijämääräksi arvioitiin 15 000 ihmistä. Kaupallista tarjontaa on yli 200 myyntipaikalta. Markkinatuotto käytetään pääosin erilaisten nuorisotoimintojen tukemiseen. Tämävuotiset Anianpellon markkinat Vääksyn Kalmarinrannassa järjestetään 10.–11.8. teemalla ”Liikkuva Asikkala”. Liikunnallisuudestaan palkittu Asikkala viettää nyt 170-vuotisjuhlavuotta ja sen johdosta järjestetään tarinatuokio, missä aihetta käsitellään, samoin kuin kunnalle merkittävää kesäasukastoimintaa. Perjantain klapikisan vetonaulaksi on kutsuttu moninkertainen olympiavoittaja Matti Nykänen. Markkinoiden avauspuheen pitää Asikkalassa syntynyt professori Juhani Honka. Avaus tapahtuu perjantaina 10.8. klo 17.00.

kiksi hirrensyöksy, Asikkalan pelimannien musiikkiesitykset ja poniratsastus. Paikalla on tietysti entiseen tapaan markkinaravintola, missä on myynnissä hernekeittoa, kahdenlaista kiusausta ja niin edelleen. Sahti kuuluu myös valikoimaan, samoin limsa, olut ja siideri. Markkinoiden ohjelmaan yhtenä kohokohtana kuuluu tietysti Anianneidon valinta yleisöäänestyksellä.

Sysmän myymälän tarjouksia Rahka-mangotorttu 50 kpl raakapakaste, laktoositon

2868 /ltk

1195 /ltk

(7,65 €/kg)

(4,49 €/kg)

00 /ltk

Peltor kupusuojaimet Optime I

Tuttua ja taattua markkinaohjelmaa on markkinahartaudesta alkaen. Klapihakkuukisa, markkina-ammunta,

markkinajuoksu, onkikisa ja Vesijärvi-golfin haastekisa toteutuvat tänäkin vuonna. Samoin mukana ovat esimer-

1790 /kpl

3120 /ltk

(3,90 €/kg)

Edulliset saappaat varalle, vieraille, mökille…

Ananasleivos 18 palaa, pakaste vähälakt. gluteeniton

22

Tarj. voim. 31.8. asti

Serto Active 8 kg

Ruisnappi 70 kpl pakaste, laktoositon

Anianpellon markkinat kokoaa kahden päivän aikana arviolta 15 000 kävijää luonnonkauniiseen Vesijärven Kalmarinrantaan.

Osuuskunta Tuottajain Maito

Meijerimyymälä

Dunlop Pricemastor, koot 37-47

1000 /pari

(20,00 €/kg)

Pakasterasia 0,75 l, 90 kpl

3480 /erä

(0,39 €/kpl)

Palevelemme myös lauantaisin klo 10-14 (elokuun loppuun saakka)

Valmakauppa, Sysmän myymälä Avoinna ma-to klo 10.00-16.00, pe 10.00-16.30, la 10-14 (31.8. saakka) Sysmäntie 16, 19700 Sysmä, puh. 010 381 6700 Tuottajain Maito netissä: www.tuottajainmaito.fi 010-yritysnumeron hinnat: Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt.min.


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

6

Joh-Parviainen ajoi ensimmäisenä Vääksyn kanavan sulkuun. Höyrylaivaregattaa seurasi suuri määrä ihmisiä kanavan reunoilla.

”Ensin se vie sydämen, sitten se vie vielä rahat” Höyrylaivat kokosivat satamäärin katsojia kanavalle Suomen Höyrypursiseura juhli 50 vuottaan Päijänteen regatalla Vääksyn kanavalla viime lauantaina. Regattaan osallistuneet seitsemän höyrylaivaa Aure, Joh-Parviainen, Metsä, Tapio, Toimi, Uurastaja ja Vänni kokoontuivat Kalkkisten kanavan suulla ja ajoivat Vääksyn kanavalle, jossa ne peräperää sulutettiin. Laivoja seurasi Kanavalahdesta kanavalle ja pitkin yläkanavan reunuksia satamäärin, jopa toista tuhatta katsojaa. Ensimmäisenä sulutetun 110-vuotiaan s/s Joh-Parviaisen kippari, Suomen Höyrypursiseuran varakommodori ja regattamestari Jari Laaksonen vahvisti sen, minkä kaikki höyrylaivamiehet tietävät: ensin se vie sydämen, sitten melkein kaikki rahat. – Tekemistä on niin paljon kuin viitsii ja ehtii tehdä, hän kertoi. Joh-Parviainen on Laaksosen mukaan jonkin verran

Uurastaja on valmiina sulutettavaksi, kunhan pikkualukset ja sorsat pääsevät pois alta.

Parviaisesta Vänniin, Toimista Uurastajaan Päijänteen regattaan osallistuneet seitsemän höyrylaivaa lyhyesti esiteltyinä: S/s Joh-Parvinen on vääksyläisen Katariina Mannisen omistama hinaaja, joka on rakennettu 1908. Se toimi Päijänteen kuningashinaajana vuosikymmeniä. Joh-Parviainen Oy:n alun perin omistama alus on rakennettu Porvoossa ja koottu ja varustettu Lahdessa. Se hinasi tukkeja Parviaisen tehtaalle sekä veti rautaisilla proomuilla valmiita tuotteita Lahden ja Jyväskylän satamiin junavaunuihin kuormattavaksi.

S/s Metsä on alun perin Hollannista. Se on rakennettu 1877 ja palvellut 1910-luvulla Saksassa ja Tanskassa. Suomeen se hankittiin vuonna 1925 Ragnar-nimisenä Iisveden Metsä Oy:lle Ruotsista. Se hinasi Suomessa tukkeja sekä toisinaan myös halkoproomuja. Metsän viimeinen kulkukesä oli 1956. Usean omistajavaihdoksen jälkeen se tuli Esko Härölle ja Taru Laatu-Härölle, jotka kunnostivat aluksen hienoksi vuoteen 1993 mennessä. Kotisatamakseen se sai Soimasaaren. S/S Aure on rakennettu A. Ahlströmin ko-

nepajassa Varkaudessa 1926 ja koottu Vilppulassa. Aure hinasi halkoja Näsijärvellä proomuilla, joita oli Metsähallituksella Näsijärvellä runsaasti. Kun halkojen käyttö väheni 1950-luvulla, Aure siirtyi tukkilauttojen hinaajaksi. Lauri Partasen omistukseen se tuli erilaisten vaiheiden jälkeen vuonna 2006 Markku Saloselta, joka kavereineen oli koettanut sillä tilausristeilyjä sekä viikonloppuliikennettä Tampereelta Kuruun kesällä 1981. Aure kotisatama on nyt Jämsässä. S/S Tapio on rakennettu 1899 Turussa Vul-

liikkeellä kesäisin mittaan, esimerkiksi viime kesänä se ajoi Jyväskylään saakka. Sulutusten jälkeen laivat esiteltiin ja yleisö pääsi tutustumaan niihin. Asikkalan kunta ja Suomen Höyrypursiseura vaihtoivat tervehdykset, ja niiden jälkeen kuultiin laivojen yhteisvisselionnittelut 170-vuotiaalle Asikkalan kunnalle ja 50-vuotiaalle Suomen Höyrypursiseuralle. Suomen Höyrypursiseura on vuonna 1968 perustettu höyryaluskulttuuria ja -harrastusta vaaliva yhteisö. Sillä on 340 jäsentä ja sen rekisterissä on yli 80 höyryalusta. Seura säilyttää höyryaluksiin ja niiden käyttöön liittyvää tietoa ja perinnettä, järjestää merenkulkutaitoihin ja erityisesti höyrytekniikkaan liittyvää koulutusta sekä varmistaa tiedon siirtyminen nuoremmille höyryharrastajille. ARTO KANTOLA

can AB:n telakalla. Jämsässä kotisatamaansa pitävän aluksen omistaa Ari Järvinen. S/S Toimi on rakennettu 1898 Helsingissä J. D. Stenberg & Söner -telakalla. Kauko Sorjosen höyrylaivan kotisatama on Jyväskylässä. S/S Uurastaja on rakennettu 1908 Warkaudessa Paul Wahl & Co:n telakalla. Jämsäläisaluksen omistaa Mikko Turma. Arto Juvan omistama S/S Vänni on rakennettu 1901 Porvoossa Borgå Mekaniska Werkstad -telakalla. Sen kotisatama on Asikkalassa Pulkkilanharjulla.


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

7

Hartolan markkinat järjestetään vuonna 2018 syyskuun ensimmäisenä lauantaina 1.9. Markkinarauha julistetaan klo 8. Markkinakauppiaat ovat paikalla klo 8—17

Tervetuloa Suomen suurimmille

maalaismarkkinoille!

Pysäköintivinkkejä Markkina-alueen tuntumassa on vartioituja parkkialueita, joihin on hyvät opasteet. Parkkimaksu on 5euroa. Pysäköintialueiden pitäjinä ovat eri järjestöt, joten rahastajina voi olla myös nuoria. Väliaikaiset pysäköintikiellot tien varsilla takaavat liikenteen sujuvuuden. Järjestäjät toivovat vieraiden noudattavan kieltoja, koska hälytysajoneuvojen on tarvittaessa päästävä liikkeelle.

Parkkipaikat: • • • • • • •

Neste Jari-Pekka Ent. yläkoulu Kunnantalo Onnikaluste Srk hiekkakenttä Suksela Koskisen liiketalo

Markkinoille kannattaa varata käteistä rahaa!

Liikennejärjestelyt Keskustie, Yhdystie ja markkinatorin tulotiet on suljettu liikenteeltä klo 6.00-17.00 puomeilla. Järjestysmiehet päästävät tarvittaessa hälytys- ja huoltoajoneuvot puomien ohi. Kiertotiet on ilmoitettu liikennemerkein. Myös tänä vuonna 4-tiellä on poikkeuksellinen nopeusrajoitus markkinalauantaina. Rajoitus on voimassa klo 6.00-18.00 ja se alkaa heti Shellin risteyksen jälkeen jatkuen aina Jari-Pekan ohi lähes Hepoojantielle asti.

Markkinamestari-äänestys 2018 Äänestyslaatikot löytyvät kunnantalolta, kirjastosta, Pullapajasta sekä Kaijan kotikahvilasta 1.-31.8.2018. Vastaajien kesken arvotaan yllätyspalkinto.


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

8

Evon retkeilyalueella on tehty laajoja avohakkuita.

Evon metsien avohakkuut iskevät luontomatkailun suonta ikävästi Päijänteen Lehti neljän kunnan asukkaille Postin jakamana. Asikkala, Hartola, Padasjoki, Sysmä. Noutopistejakelu 10 paikkakunnalla.

Kärsijöinä ovat Hämeenlinna, Padasjoki ja Asikkala Suuren suosion saavuttaneen noin 70 kilometrin pituisen Ilves-vaellusreitistön käyttäjät ovat kokeneet ikävän yllätyksen samoillessaan tänä kesänä Evon retkeilyalueella. Luontoihmisten järkytykseksi Metsähallitus on tehnyt siellä laajoja avohakkuita, vaikka kaatoalueet täyttävät kaikki suojelullisesti arvokkaan metsän kriteerit. Siitä on noussut melkoinen myrsky. Evon retkeilyalue sijaitsee Padasjoen ja Hämeenlinnan alueella. Aurinko-Ilves-yhdysreittiä pitkin on yhteys myös Asikkalaan. Tämä yksi Etelä-Suomen suurimmista metsäalueista on maastoltaan vaihtelevaa vedenjakajaseutua ja tarjoaa retkeilijöille kaunista metsä-, harju- ja järvimaisemaa. Padasjoen ja Lammin kansainvälisistä partioleireistä kuuluisaksi noussut retkeilyalue on tunnettu erityisesti vanhoista metsistään.

hakkuut käynnistivät samalla asiantuntijoiden väittelyn niiden mielekkyydestä. Kun ympäristöjärjestöt ajavat avohakkuiden lopettamista, tutkijat ovat niistä eri mieltä. Siinä missä ympäristöjärjestöt korostavat avohakkuiden haitallisia vaikutuksia muun muassa lajien monimuotoisuudelle ja ilmastolle, joidenkin tutkijoiden mukaan täyskielto ei ole realistinen vaihtoehto. Jo alkuvuodesta Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Antti Asikainen sanoi (HS), että avohakkuusta ei ole mitään perusteltua syytä luopua.

Avohakkuut sopivat meille

Aasialaiset ovat kiinnostuneita

Avohakkuiden kieltämiseen tähtäävä kansallisaloite keräsi kuukaudessa yli 36000 allekirjoitusta. Tavoite on marraskuuhun mennessä kerätä 50000 nimeä. Evon ikimetsien kova kohtelu on tapahtunut samaan aikaan, kun japanilaiset ja kiinalaiset ovat saapumassa yhä suuremmalla joukolla Suomeen ikivanhaan metsäterapiaan. Lahden Greenpeacen Hanna Rostin laskujen mukaan Evon retkeilyalue on taloudellisesti merkittävä lähialueen kunnille ja tuo niille 2,5 miljoonan euron vuotuiset tulot. Sinne on tarkoitus houkutella erityisesti matkailijoita Kiinasta ja Japanista. Jo viime vuonna Rosti nosti Evon Hokajärven alueen yli 10 hehtaarin ”järkyttä-

Avohakkuut ovat luontoasiantuntijan mielestä kiistatta vähentäneet luonnon monimuotoisuutta. vät” avohakkuut näyttävästi esille. Tämän hakkuualueen kylkeen oli tulossa myös uusi avohakkuu, joka oli vielä rehevämpää saniaiskorpimetsää. Lisäksi hakattavaksi oli merkitty 5,5 hehtaarin alue vanhaa metsää Ruuhijärven ja Rahtijärven välisellä alueella.

Avohakkuista kovat paineet

Siksi Hanna Rosti vaati, että ainakin retkeilyalueilla avohakkuut tulisi jättää kokonaan tekemättä.

Kovien paineiden edessä Metsähallitus on nyt ilmoittanut luopuvansa vanhojen metsien lisähakkuista Evon retkeilyalueella. –Metsissä on paljon muitakin arvoja kuin puun tuottama energia. Luontomatkailu ja laadukkaat puutuotteet voivat juuri tuoda enemmän tuottoa pitkällä aikavälillä. Vähintäänkin Evon retkeilyalueella avohakkuut tulisi jättää tekemättä, Rosti vaati järjestönsä tuella Metsähallitukselta. Evon retkeilyalueen avo-

Se sopii Asikaisen mielestä pohjoisen olosuhteisiin erittäin hyvin. - Näkisin, että kritiikki kohdistuu usein turhan tehokkaaseen maanmuokkaukseen ja tutun metsämaiseman äkilliseen muutokseen yhden ihmisen näkökulmasta. Toisaalta ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi Helsingin yliopistosta toteaa, että avohakkuut ovat kiistatta vähentäneet luonnon monimuotoisuutta (HS). Erityisesti Etelä-Hämeen luonnonsuojelijat ovat vuosien varrella pyrkineet saamaan Evon alueelle uuden kansallispuiston aseman. –Evolta löytyy karhusta liito-oravaan ja punakärhökovakuoriaisista niittyjen harvinaisuuksiin kuten ketokatkeron lajistoon asti. Lisäksi laajojen metsäalueiden Evolta löytyy myös paljon erilaisia vesiä, Heli Jutila Suomen luonnonsuojeluliitosta on vuosien varrella perustellut kansallispuistoesitystä. JAAKKO RITAMIES TOIMITTAJA


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

9

Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa ja Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n toiminnanjohtaja Hannu Nipuli luovuttivat tunnustuslaatan Nuorisoseura Suovolalle. Sen otti vastaan puheenjohtaja Tiina Liimatainen. Taustalla Hämeenkosken Mieskuoro.

Nuorisoseura Suovola on ainakin kahdesti herännyt lamakaudesta 100-vuotias vuokraa tilojaan aktiivisesti

Keskellä sisällissotaa perustettu Nuorisoseura Suovola juhlisti 100 toimintavuottaan viime lauantaina Nuorisoseurantalo Suovolassa. Juhla kokosi nuorisoseuratalon salin lähes täyteen seuran ystäviä. Juhlan ohjelma oli rakennettu taitavasti nuorisoseuran sadan vuoden historiikin ympärille. Historiikin esittivät Mauri Heino, Juha Keto, Kari Lyyrylä ja Salli Ruutu. Hämeenkosken Mieskuoro tuki esitystä lauluin Simo Taipaluksen johdolla. – Ennen sotaa syksyllä 1917 joukko äinösläisiä kokoontui Toppolan taloon suunnittelemaan iltamien pitoa. Aiheena oli hyvä asia: Kirkonkylän koulukeittolan edesauttaminen. Se oli niitä ensimmäisiä keittoloita, jotka keittivät soppaa, jota sitten laitettiin koululaisten lautasille. Vaikka ajat olivat äärimmäisen vaikeat, kaikki siinä iltamissa onnistui yli odotusten. Siinä sitten puuhanaisten ja -miesten kesken syntyi ajatus, että näihin kyliin pitäisi saada ihan ikioma nuorisoseura, Mauri Heino kertoi. Seura perustettiin 18.1.1918 Vähä-Äiniön nuorisoseuran nimellä, mutta sen toimintaalueeseen kuuluivat myös Pätiälä, Pulkkila ja Asikkalan kirkonkylä.

Einar Toppola oli nuorisoseuramies

Juha Keto jatkoi kertomusta nuorisoseuran ensimmäisten vuosien toiminnasta. – Tällä juhlalla ja juhlatalolla on yhteinen nimittäjä, nuorisoseuran perustaja, kotiseutuhistorioitsija ja heras-

tuomari Einar Toppola. Kun hän alitti koulutiensä 1892, Asikkalan kirkon vanhoista hirsistä rakennettu Kirkonkylän koulu oli juuri valmistunut. Sen opettajaksi tuli Olli Pajari Kannakselta. Hän oli nuorisoseuramies, joka oli ollut perustamassa sinne nuorisoseuroja jo 1890 ja oli perustamassa Vääksyyn Hämeen ensimmäistä nuorisoseuraa 1893. Pajarin opastus johdatti nuoren Einar Toppolan, Juha Kedon isoisää nuorisoseuratyöhön. Vähä-Äiniön nuorisoseurasta tuli hänen omansa. Mauri Heino jatkoi kertomusta siitä, miten nuorisoseura rakennutti oman talon keskeisellä paikalle Suovon kalliolle. Heinon mukaan seuralla ei erittäin vilkkaan toiminnan ansiosta ollut vaikeuksia rakentamiseen otetun velkataakan maksamisessa. Aktiivijäseniä oli vaikka kuinka paljon. Rakennustyötä varten hankittiin lahjoituksia, järjestettiin rahankeräys ja otettiin lainaa. Rakentamiseen käytettiin lopetettavaksi määrätyn työväentalon Harjulan hirsiä. – Talon nimeksi sovittiin nimikilpailun tuloksena Suovola. Vihkiäisjuhla pidettiin 14.8.1932. Se on merkittävä vuosi muutenkin, nimittäin kieltolaki loppui silloin.

Television tulo tappoi toiminnan

Mauri Heino kuvasi värikkäästi, miten televisioiden ilmestyminen koteihin 1960-luvulla sammutti halun toimia nuorisoseurassa ja sen

Nuorisoseuroja yhä toiminnassa

Päijänteen Lehden ydinlevikkialueella toimii 18 nuorisoseuraa tai on ainakin yhä yhdistysrekisterissä: Asikkalan Nuorisoseura, Kalkkisten Nuorisoseura, Kurhilan-Hillilän Nuorisoseura, Nuorisoseura Suovola, Urajärven Nuorisoseura, Vesivehmaan Nuorisoseura, Hartolan Sydänmaan Nuorisoseura, Putkijärven Nuorisoseura, Riihiniemen Nuorisoseura, Padasjoen Nuorisoseura, Nikkaroisten Nuorisoseu-

tapahtumissa vuosikymmenen lopulla. Hän sanoi, että useissa tilaisuuksissa olivat käytännössä vain sen järjestäjät. Poikkeuksen tekee 1970luku, jonka loppu oli uudelleen virinneen vilkkaan toiminnan aikaa. – Selittämättömällä tavalla vilkas toiminta jälleen vääjäämättä sukelsi uuteen aallonpohjaan. Liikenneyhteydet toki paranivat, eikä esimerkiksi matka Lahteen kestänyt tuntia kauempaa. Yhteiskuntaan oli hiipinyt sellainen minulle, minulle -henki, ja yhteinen pyyteetön toiminta sai jäädä. 1980-luku oli Heinon mukaan toimeliasta aikaa, kunnes taas 1990-luvulla ja varsinkin 2000-luvulla painuttiin toiminnalliseen lamaan ja lopulta lopettamispäätökseen, joka ei sitten toteutunutkaan. Toimintaa koetettiin käynnistää uudelleen 2005 ja saada talkoolaisia talon remonttiin. Jaettiin esitteet koteihin, mutta tilaisuuteen tuli vain kolmisenkymmentä. – Tapaamisen anti oli laihaakin laihempi: rahat olivat lopussa ja toiveet olivat nollassa. Päätettiin laitaa lehteen ilmoitus, jossa kerrottiin aikeesta lakkauttaa seura. Tarinaa jatkoi Kari Lyyrylä, josta tuli viime hetkellä henkiin herätetyn nuorisoseuran puheenjohtaja. – Näin lopettamisilmoituksen ja ajattelin, että jos tämän talon ovet naulataan kiinni, niitä ei enää saada auki. Kirjoitin paikallislehteen pienen jutun ja toivoin, että kokoukseen tulisi seuran toiminnan

ra, Nuoramoisten Nuorisoseura Nuhja, Onkiniemen Nuorisoseura, Suopellon Nuorisoseura Kulo, Sysmän Liikolan Nuorisoseura, Sysmän Särkilahden Nuorisoseura, Tikkalan Nuorisoseura Pyrintö ja Valittulan Nuorisoseura Ponnistus. Lakkautettuja tai lakanneita: Kopsuon Nuorisoseura, Myllykselänpiirin Nuorisoseura, Rutalahden Nuorisoseura ,Viitailan-Paakkolan Nuorisoseura ja Vuoksenrannan Kaskiselän

jatkamisesta kiinnostuneita ihmisiä. Tulihan niitä muutamia minun lisäkseni. Kokous päätti jatkaa toimintaa. Useat mukaan tulleet ihmiset olivat liuenneet toiminnasta jo vuoden kuluttua. Päätettiin tehdä remontti, siihen tulivat Päijänne-Leader ja kylien osakaskunnatapuun. Mallia haettiin Valkealasta. – Kunnostimme keittiön, puffetin ja rakensimme sisävessat. Sali jäi ennalleen. Hommia tehtiin lähinnä johtokunnan voimin vuoden verran. Porukka pysyi hyvin koossa ja jaksoi. Nuorisoseura Suovolan puheenjohtajana on tällä haavaa Tiina Liimatainen Vääksystä. Hän kertoi, että Suovolan nuorisoseurantaloa vuokrataan varsin vilkkaasti monenlaiseen toimintaan. Lisäksi seuralla on siellä omia tilaisuuksia. Toiminnassa on hänen mukaansa kolmisenkymmentä henkeä, joista aktiiveja muutama.

Palkitut

Juhlassa palkittiin sekä juhliva seura että aktiivitoimijat. Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa ja Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n toiminnanjohtaja Hannu Nipuli luovuttivat tunnustuslaatan Nuorisoseura Suovolalle. Hopeiset ansiomerkit saivat Pirkko Talja, Eero Talja, Tiina Liimatainen, Ari Silvenius ja Markku Liimatainen. Seuran ristin sai kaksi pitkäaikaista jäsentä, Maila Putula ja Ahti Hasala. ARTO KANTOLA

Nuorisoseura. Padasjoki: Maakesken Nuorisoseura. Sysmä: Rapalan Nuorisoseura, Sysmän Nuorisoseura ja Vehmaan Vesa Nuorisoseura. Hartola: Hartolan Leppäkosken Nuorisoseura, Hartolan Nuorisoseura, Hartolan Ylemmäisten Nuorisoseura ja Kalhon Nuorisoseura.

Suunnittelu * Mittaus * Ompelu * Asennus

UUSI ERILAINEN VERHO- JA SISUSTUSKAUPPA * Sisustuskankaita * Huonetuoksuja * Tyynyjä

Sysmäntie 47 P. 0440 296 770

* Valmisverhoja * Shaaleja * Yms. yms.

www.zipsisustus.fi


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

10

Suviseurat Äänekoskella

Äänekoskella pidettyjen Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen Suviseurojen tunnuslause oli ”Sinun syntisi annetaan anteeksi” . Vaihtelevassa säässä vietetty

Suviseurat kokosi vanhoillislestadiolaisia kymmeniä tuhansia. Lauantain väkimääräksi ilmoitettiin peräti 84 000. SRK:n vusoikokouksessa

puheenjohtaja Matti Taskila antoi lyhyen katsauksen viime vuoden tapahtumiin. Hän totesi, että kokonaisuutena vanhoillislestadiolaiset ovat saaneet elää rauhallista aikaa.

8

Jämsä 30.8.-1.9. www.finnmetko.fi

Museon entisöintiä muistetaan kesänäyttelyllä

Lähes kaikki Itä-Hämeen museon restaurointi- ja konservatointityöt tehneen Jorma Lyytikäisen elämäntyö on esillä museon kesänäyttelyssä. Museonhoitaja Vesa Järvinen kertoo, että Lyytikäisen työsaran esittely juuri tänä vuonna on kohdallaan, koska museoyhdistyksen perustamisesta tulee kuluneeksi 90 vuotta ja Lyytikäisen ensimmäisistä konservointitöistä Hartolan Koskipäässä puolestaan 50 vuotta. – Näyttely on alun perin koottu Lahden museossa, mutta Itä-Hämeen museon osuus näyttelee isoa osaa, Järvinen selvittää. Pääsaliin on koottu Lyytikäisen käsien kautta kulkenutta esineistöä runsaasti: kuninkaantuoli, arkkuja, pöytiä, kiikkutuoli ja niin edelleen ovat 1960-luvun konservointikohteita. Säkkijärvellä 1936 syntyneestä ja jo 1938 saakka Lahdessa asuneesta konservoijasta, entisöijästä ja koristemaalarista on esillä runsaasti tietoa, joten hänen mittava työuransa tulee hyvin esille. Hartolan ja Sysmän kirkot ja Lahden kaupungintalo kuuluvat työluetteloon, joissa huomiopaikalla on Louhisaaren kartanon mittava entisöinti sekä kokonaisuuksia tasavallan presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä, Pekka Halosen taiteilijakodissa ja Heinolan Kivalterin talossa.

Museonhoitaja Vesa Järvinen kesänäyttelysalissa. Etualalla Jorma Lyytikäisen entisöimä morsiusarkku 1700-luvulta. Kuva-aiheina kukot, kanat, elämänpuu ja lentäviä teeriä. Morsian kuvattuna keskellä myrttikruunu ympärillä. Vesa Järvinen tapasi Lyytikäisen jo 1968, kolmevuotiaana pojannassikkana. – Siinä jaloissa pyörin, kun hän isäni kanssa teki töitä pääsalissa. Kuulemma kaksi kertaa sain käväistä tellinkien yläpäässä katonrajassa. Järvinen kertoo, että myöhemmin, 1970-luvulla, kun oli vuorossa päätyhuoneiden

entisöinti, Lyytikäisen perhe asui museon asuinrakennuksessa ja vanhemmat ja kaksi lasta nukkuivat siinä huoneessa, mikä on nyt Mika Waltarin muistohuone. ”Kulttuuriperintöä konservoimassa – Jorma Lyytikäisen työsarka” -näyttely on avoinna 11.9.2018 saakka. EERO MATTILA

MUISTIINMERKITTYJÄ

Kopioimalla maisteriksi Kesän kynnyksellä ilmaantui taas yksi raukkaparka, joka jäi kiinni toisten tietojen käyttämisestä omaan pro gradu -työnsä niin, että esitti ne ominaan. Siihen on hieno sanakin: plagiointi. Se on toisen henkilön tuotannon käyttöä ilman alkuperäisen lähteen asianmukaista ilmoittamista. Veikkaan, ettei julkisuudessa voimakkaasti teilattu ja tekijän kiistämä plagiointi jää ainoaksi, jos graduja alettaisiin tutkia perusteellisemmin. Siihen on jo olemassa tietokoneohjelmakin, joten antaa mennä, pojat. Ohjelmaa voi tosin kuulemma hämätä, kun vain muuttelee sanajärjestystä. Oikeasti kai harva pro gradu -tutkielma kestää kriittisen tieteellisen tarkastelun. Se on ihan selkeä seuraus siitä, että yliopistojen pitää tuottaa paljon maistereita rahaa saadakseen. Sen on arvioitu yleisesti pudottaneen opinnäytetöiden vaatimustasoa. Plagiointitutkija Erja Mooren mukaan plagiointeja on paljon eikä niiden käsittelystä ei ole olemassa selkää linjausta. – Plagiaatteja on opinnäytteissä oikeasti paljon. Plagiointia löytyy sähköisesti julkaistuista opinnäytteistä ihan älyttömästi. Se on karannut ihan käsistä. Yliopistoista sitä on vaikea selvittää, koska kaikkia graduja ei julkaista sähköisesti, Moore arvioi. Tämäkin plagiointi unohtuu aika pian. Kuka muistaa sen

poliitikon, jonka pro gradu -opinnäytetyöstä jopa kolmannes oli suoraa lainausta aiemmista teoksista ilman asianmukaisia lähdeviitteitä. Menettikö maisterin arvonsa? Ei toki, vaan sai nimityksen EU:n suurlähettilääksi Euroopan neuvostoon ja aika mukavan liksankin. Saunaporukassa joku lohkaisi, että opinnäytteensä kepulisti tehnyttä ryhdyttäisiin kutsumaan valemaisteriksi samaan tapaan kuin lääkäriä vain esittävää sanotaan valelääkäriksi. *** Luinpa hienon ja puhuttelevan kirjan: Aleksi Peuran teos Jumalan viholliset. Euroopan noitavainojen historiaa -niminen teos purkaa myyttejä noitavainojen ympäriltä. Teksti on lennokasta ja humoristista, mutta myös pohdiskelevaa ja täyttä asiaa. Maisteri Peura kieltää kuitenkin sen olevan mikään tutkimus. Teos kumoaa monia noitiin ja noitavainoihin liitettäviä myyttejä. Noitavainot koostuivat monista paikallisista vainoista, eivätkä ne olleet yhtenäinen tapahtuma. Ne eivät myöskään tapahtuneet keskiajalla, vaan sen lopulta aina 1700-luvulle asti. Myös noitina tuomittujen määräksi laskettu 9,5 miljoonaa on tuulesta temmattu, oikea luku on 40–50000 paikkeilla. Kolme neljäsosaa eurooppa-

laisista tuomituista oli naisia, neljäsosa miehiä. Muinaisen Normandian eli nykyisen Suomen ja Viron alueilla suurin osa noitina teloitetuista oli miehiä, Islannissa jopa yli 90 prosenttia. Naisia oli helpompi syyttää noituudesta, koska naisia pidettiin houkutuksille alttiimpana ja heikompana sukupuolena. Esimerkkinä on Vanhan testamentin käärmekertomus. Peuran mukaan mistään naisvihasta ei kuitenkaan ollut kysymys. Noitavainoille ei ollut yhtä yksittäistä syytä, vaan kukin vaino oli omanlaisensa. Noidat olivat uhka talonpojille, koska heillä oli voima tuhota heidän elinkeinonsa, uhka akateemikoille, koska noidilla oli helppo sovittaa yhteen Raamatun tekstit ja maaginen arkikokemus, uhka tuomareille, koska noidat halusivat syöstä kristikunnan rappioon ja vastustivat yhteiskuntaa. Noitavainojen syiksi on naisvihaa, taikauskoa, sadistista inkvisitiota ja uskontoa. Peura murskaa ne kaikki ja sanoo, että noitavainojen takana on lopulta pelkkä banaali totuus: vainon kohteeksi joutui useimmiten ihminen, joka erottui joukosta tai joka herätti kaunaa, kateutta tai pelkoa. Noituus itsessään oli usein pelkkä tekosyy siihen, että ”noidat kuolivat kanssaihmistensä vihan, inhon ja pelon takia”. ARTO KANTOLA


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

11

KATTOPALVELU

kattoremontit ● kattohuollot ● kattotuotteet

• Kattojen uusimiset • Kattokorjaukset • Kattotarkastukset • Kattomuutokset • Lämpöeristykset • Kirvesmiestyöt • Peltisepäntyöt • Kattojen harjaustyöt • Kattojen pesutyöt • Sammaleentuhokäsittelyt • Kattotiilien pintasuojaukset

MAALAUSPALVELU

ulkomaalaukset ● kattomaalaukset ● pohjatyöt

• Ulkomaalaustyöt • Kattomaalaustyöt • Ruosteenestomaalaukset • Sokkelimaalaukset • Pohja- ja pintamaalaukset • Pohjatyöt

RAKENNUSPALVELU

• Pelti- ja Tiili sekä Huopakatot • Piipunpellitykset • Piipunhatut • Savupiippujen korjaustyöt • Pieneläinesteet • Lintuesteet • Kattoikkunat • Kattoluukut • Kattojen läpivientikappaleet • Hengittävät harjatiivisteet • Lumiesteet • Tikkaat • Kattosillat • Vesikourujen uusimiset • Vesikourujen korjaukset • Vesikourujen puhdistukset

• Irtonaisten maalien poistamiset • Huonokuntoisten puuosien vaihto • Ruosteiden poistamiset • Homepilkkujen poistamiset • Huoltopesut ja homepesut • Panssaripesut ja peltipesut

ulkoverhousremontit ● remonttityöt ● rakennustyöt

• Ulkoverhousremontit • Lämpöeristystyöt • Ikkunat • Ulko-ovet • Korjaustyöt • Asennustyöt

• Huoneistoremontit • Keittiöremontit • Sisämaalaustyöt • Tasoitetyöt • Puusepäntyöt • Kaikki remontti- ja rakennustyöt


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

12

Kalkkisten kyläpäivä kokosi väen markkinoille

Kalkkisten ties kuinka mones kyläpäivä on tuttua tavaraa silloin, kun sää suosii. Heinäkuun ensimmäisenä lauantaina se suosi – ja kylä täyttyi markkinamyyjistä ja asiakkaista. Kylän raitilla ja Viini-Pihamaan pihapiirissä oli tarjolla monenlaista myytävää ja nautittavaa mahtavan markkinatunnelman luomiseksi. Esillä oli Pihamaan kanoja ja kukko sekä vuohia ja kaneja. Lapset saivat ratsastaa Ratsutila Vahdon Heppu-ponilla Annikki Kaukorannan ohjauksessa. Metsästysseura Kaiku esitteli toimintaansa K-Market Lampisen pihassa. Halukkaat pääsivät kokeilemaan tarkkuuttaan laserammunnassa sekä tutustumaan metsästyskoiriin. Kaupan pihassa esiteltiin myös takomista. Pari seppämestaria loihti raudasta monenlaisia pikkutyövälineitä. Nuorisoseurantalo Pörskälässä oli tarjolla pitoruokaa, koulussa oli kirpputori ja kahvio. Kalkkisten kirkossa kesäpappi Benjam Grönmark toimitti hartaushetken. Laulava ja soittava tuleva pappi "Benkku" on viidettä kesää

Asikkalan seurakunnan kesäpappina. Kirkossa oli myös tuotemyyntiä ja kirkkokahvit. Markkinalavalla kyläyhdistyksen aktiivi Aura Kuisma haastatteli Lahden kaupunginvaltuuston ensimmäistä naispuheenjohtajaa Milla Bruneau´ta ajankohtaisista asioista. Bruneau johtaa työkseen yhtä Pohjoismaiden suurimmista elokuva- ja televisiotuotantoyhtiöistä, helsinkiläistä Yellow Film & TV Oy:tä. Yhtiö tuottaa kotimaista elokuvaa, fiktiota, viihdettä ja urheilua. Aura Kuisma kertoi myös sahdinteosta samalla, kun Asikkalan sahtimestaruuskilpailun tuomarit Eila Elomaa, Matti Viljamaa Pyhäjärven sahdinystävistä, Jorma Sakomaa, Hannu Kaila ja Keijo Muukka maistelivat kilpailunäytteitä. Kilpailuun otti tällä kertaa osaa vain kaksi sahdintekijää, mutta kisa oli siitä huolimatta tiukka. Tuomaristo arvioi yhden äänen erolla parhaaksi vääksyläisen Jouko Ahosen sahdin. Mestaruus on Ahosen kolmas. ARTO KANTOLA

Aura Kuisma kertoi sahdinteosta, kun sahtikilpailun tuomarit Keijo Muukka, Hannu Kaila, Jorma Sakomaa, Matti Viljamaa ja Eila Elomaa maistelivat kilpailunäytteitä.

Hyvinvointi & Terveys

Myyjä Sanni Honkanen ja kirjakauppias Elina Jantunen uusitulla lastenosastolla.

Kirjakaupalla keskeinen asema Sysmässä

Useissa yhteyksissä Suomen kauneimmaksi kirjakaupaksi mainitun Sysmän Kirjakaupan 1920-luvulle ulottuvassa historiassa kääntyi uusi lehti viime syksynä, kun Elina Jantunen aloitti siinä yrittäjänä. Kirjakauppa sijaitsee Heikki Oksasen rakentamassa hirsirakennuksessa, näkyvässä paikassa taajaman keskustassa. – Täällä kirjakauppa on keskeinen paikka ja ihmiset ovat kiinnostuneita kirjallisuudesta ja kulttuurista, toteaa Asikkalan Viitailassa syntynyt yrittäjä. Hän on opiskellut Helsingin ja Turun yliopistoissa kirjallisuudentutkimusta, viestintää, kulttuurihistoriaa ja folkloristiikkaa. Hänellä oli kesäkuuhun saakka kirjakauppa myös Vääksyssä, mutta nyt toiminnat on yhdistetty ja liike on vain Sysmässä. Maaliskuun alusta saakka kirjakaupan itäpäädyn peräkammarissa ovat olleet vuokralla yrittäjäpariskunta Tuija ja Pekka Palm ja heidän yrityksensä: vaatetusalan liike Palmiina ja tietotekniikkaalan yritys Heleppi. Lastenosasto on nyt uudessa paikassa ja se on saanut uudenlaisen ilmeen.

Elina Jantunen pitää Sysmän vahvuutena voimakkaita perinteitä, mikä näkyy nykypäivän elämässä kulttuuritapahtumina ja harrastustoimintana. Pitäjässä on kirjojen kustannustoimintaa ja ihmiset itse tekevät kirjoja, joten paikkakunnalla on jonkinlainen hyvä pöhinä. – Loma-asukkaat ja matkailijat ovat maininneet, että tänne kuuluu tulla joka kesä ihan tavan vuoksi. Ministeri Anne-Mari Virolainen sanoi lehtihaastattelussa, että parasta Sysmässä ovat Päijänne, luonto ja kirjakauppa. Kirjakauppa tekee tiivistä yhteistyötä kirjakyläyhdistyksen kanssa. Kauppias on yhdistyksen hallituksessa ja työntekijä Sanni Honkanen on jo vuosia osallistunut yhdistyksen toimintaan eri tavoin. Elokuisessa Kirjojen yö -tapahtumassa kirjakaupassa järjestetään ”Päivä kirjakaupalla” lauantaina 4.8. Lastentunnissa alkaen kello 11 on teemana Veikko Vahtikoira etsivänä. Kirjailijahaastatteluissa ovat mukana Juha Hurme, Markus Leikola ja Harry Salmenniemi. EERO MATTILA

APUVÄLINEPALVELU

Arjen auttavat apuvälineet edullisesti

Myös vuokraus ja osamaksu on mahdollista.

www.fystek.fi • 040 842 6015 Fystek Oy auttaa arjessa

AINA SATTUU...

Erikoishammasteknikko Seppo Munne Hammasteknikot Markus Munne ja Mauri Munne

Hammastekniset palvelut takuutyönä Soiniemen talkoolaisilla oli heinätalkoiden päätteeksi erinomainen virvokepöytä tarjolla.

Hermannin heinätalkoot

Hermannin heinätalkoot pidettiin edellisvuosien tapaan Sysmän Soiniemellä. Tapahtuman ajatuksena on laittaa heinää seipäille suunnilleen samaan tapaan kuin sata vuotta sitten. Soiniemi-seura ajoittaa tapahtuman lähelle Hermannin nimipäivää. Ennen vanhaan Hermannin

päivänä sanottiin: ”Hermannilta heinään!” Heinänteon aikaan ennustettiin myös tulevaa säätä: ”Jos viikatteen varsi on märkä, niin sirpin kamppi (kädensija) on kuiva; jos viikatteen varsi on kuiva, niin sirpin kamppi on märkä”. Siis, jos heinäaikana on sateista, niin elonleikkuuaikana on poutaista.

Kirkkokatu 13, Heinola • puh. (03) 715 7411 ma to 8.30–16, pe 8.30–14 • www.heinolanhammas.com


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

13

Hyvinvointi & Terveys

Hämäläisyritysten suhdanneodotukset lähes ennallaan Hämeessä yritysten lähikuukausia koskevat suhdanneodotukset ovat varovaisemmat kuin keväällä, selviää EK:n

heinäkuussa tekemästä Suhdannebarometrista. ”Hämeessä yritykset arvioivat suhdanteiden pysyvän lähikuukausina lähes ennallaan. Huolimatta varovaisuudesta yritysten suhdannetilanne on Hämeessä vahva”, Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen toteaa. Heinäkuussa Hämeessä vastanneista yrityksistä 13 % ennakoi suhdanteiden kohentumista ja 12 % heikkenemistä. Hämeen yritysten suhdanneodotukset ovat lievästi koko maan keskiarvoa vaisummat. Tuotanto- ja myyntimäärät lisääntyivät huhti-kesäkuussa ja kasvun ennakoidaan jatkuvan myös lähikuukausien ajan. ”Vastanneista 93 % arvioi tuotannon määrän olevan seuraavan kolmen kuukauden aikana yhtä suuri tai suurempi kuin heinäkuussa”, Eerikäinen kertoo.

Jukka Oksanen

Nimitys OPKK:ssa Järvi-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy:n isännöintipäällikkönä aloittaa 23.7.2018 rakennusmestari Jukka Oksanen. Hän siirtyy OPKK:lle Vierumäen kiinteistöpäällikön tehtävästä.


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

14

Palveluksessanne HEINOLASSA •

MilanoTex

käsityöliike & ompelimo


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

15

Palveluksessanne HEINOLASSA www.ninafix.com

Ninafix • ikkunanpesut • mökkisiivoukset • koti- ja yrityssiivoukset p. 0500 579 729

KOTI JA ASUMINEN • RAKENTAMINEN JA REMONTOINTI • SISUSTAMINEN JA VIIHTYMINEN

LAADUKKAAT KALLIOMURSKEET JA SORAT Sysmän ja Hartolan alueelle Tilaukset puh. 0400 494 864

RANTASEN SORA JA TURVE sora-murskeet-multa-turve-erilaiset soralajikkeet Laadukkaat MULLAT ja TURPEET Hartolasta

KOSKINEN KY

• Maanrakennus • Kaivinkonetyöt • Soratoimitukset • Tienlanaus • Kuljetukset • Sora- ja kalliomurskeet

LOKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET EDULLISESTI SYSMÄ

Puh. 0400 121 008 HARTOLA www.kuljetuskoskinen.fi


16

PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

17

KOTI JA ASUMINEN • RAKENTAMINEN JA REMONTOINTI • SISUSTAMINEN JA VIIHTYMINEN

Sadehatulla hormille lisää käyttövuosia Savupiippujen pellityksillä ja hatuilla saadaan hormeille lisää elinikää jopa vuosikymmeniä. Pellitys ja hattu estävät piipun hormia kastumasta. – Jos savupiipun hattu on kulunut puhki tai sitä ei ole lainkaan, sadevesi pääsee kastelemaan hormia. Talvisin hormi voi myös jäätyä – ja se rapauttaa laastia ajan mittaan, kärköläläinen Piippu-Mestari Miika Niemikorpi kertoo. Hän muistuttaa, että piipun rapautunut laasti ja irronneet tiilet ovat talolle aina turvallisuusriski. – Murentunut laasti ja heikentyneet läpiviennit voivat jopa aiheuttaa tulipalon. Se olemassa oleva riski kannattaa ottaa vakavasti. Niemisen yritys PiippuMestari hoitaa piippujen pellitykset jo sadehatut, kattoikkunoiden pellitykset jo kattoläpivientien tiivistykset sekä asentaa seinä- jo kattotikkaat, lumiesteet, kattosillat ja räystäskourut. – Teen kaikki rakennuspellitykset, esimerkiksi ikkuna- jo päätypellit ja tarkastan ja kunnostan piiput. Piippujen ja viemärien kuvaukset sukitukset hoituvat yhteistyökumppanin kautta. Minulla on lähes kahden vuosikymmenen kokemus kattoremonteista ja hormien kunnostuksista. Teen kattoremontteja lähinnä pieniin kohteisiin, esimerkiksi kesämökkeihin, mutta onnistuu toki profiilipeltikaton tekeminen omakotitaloonkin. – Kun asiakas ottaa minuun yhteyden, hän ottaa yhteyden itse mestariin eikä johonkin organisaatioon. Luottamuksen saaminen asiakkaan kanssa on tärkeintä. Sen rakentaminen on hyvä aloittaa pii-

ILMOITUS

mutta usein korjaus on tarpeen ja ajankohtainen. Piipun ulkoiset merkit eivät välttämättä kerro mitään huonokuntoisuudesta, sillä surkeakuntoinen hormi voi vetää hyvin. Joskus piipun hattu on asen-

ILMOITUS nettu väärin öljypolttimen hormin päälle, minkä takia se on ruostunut puhki. Mestarin käydessä paikalla asukas voi välttyä monelta harmilta ja saa todellista tietoa piippunsa ja kattonsa kunnosta.

Miika Niemikorvella on piippu- ja kattotöistä yli kahden vuosikymmenen kokemus. punhatulla – ja sen jälkeen voidaan vaikkapa alkaa tutkia hormin kuntoa ja tarvittaessa muiden kattotöiden tarvetta. Nieminen tietää, että piippu- ja kattoala on hyvin kilpailtu ja että sillä on tarjolla monenlaisia ja -tasoisia palveluja. Hän tietää myös, että hyvin tehty piipun pellitys kestää jopa 50 vuotta ja että pelkkä piipun hattukin lisää piipun ja hormin käyttöikää vuosikymmeniä. – Jos piipunhattu puuttuu, ei kannata epäröidä soittaa minulle. Mitä enemmän harmi pääsee rapautumaan, sitä hankalampaa kunnostus on. Piipun massakorjaus maksaa 1000–3000 euroa, hinta riippuu

massattavien metrien määrästä. Ajoissa asennettu piipun hattu voi säästää tuntuvia summia. Nieminen sanoo, että hormi kannattaa massata aina koko matkalta, ei pelkästään yläosasta, josta se rapautuu eniten. Savupiipun hattu on pieni investointi, jolla on suuri vaikutus vuosikym– Takuu on kymmenen vuotta, menien päähän. mutta hyvissä olosuhteissa hatun kanssa hormi kestää kymmeniä vuosia. Työ vaatii yhdestä kahteen päivää. Nieminen suosittelee, että erityisesti 1950-luvun ja sitä vanhemMiika Niemikorpi pien talojen hormit tarkistettaisiin nyt. 044 750 9441 • miika@piippumestari.fi – Nuohoojat ovat joskus sanoKivisojantie 18, 16600 Järvelä neet, että hormi on kunnossa,


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

18

KUVA: MAGDA WECKSTRÖM.

KOTI JA ASUMINEN • RAKENTAMINEN JA REMONTOINTI

Seppo Linna

puh. 050 320 1518 seppo.linna@linnantuli.fi

Auvo-urheiluveneen suuri purjenpinta-ala oli eduksi kevyttuulisessa Jeep Compass Päijännepurjehduksessa. Päijänteen nopeimman veneen tavoiteltu Ruori-palkinto pysyi edelleen Heinolan Pursiseuraa edustavan Jyri Lehtisen hallussa.

Ennakkosuosikki Auvo piti pintansa Päijännepurjehduksessa

Pitäjien sahtimestarit

10 VASTAUSTA 1. Budapestissa.

6. Saarijärvi.

2. Hollolassa.

7. Irlannin.

3. Kuuden.

8. Saab 96.

4. Mika Waltarin.

9. Yksi litra.

5. Ohra.

10. Leikkuupuimurin.

Ettehen elävän mieli, kuollut taakse katsokohon. Suomalainen sanalasku

Hiroshima-päivän kynttilänlasku maanantaina

Hiroshima-päivän johdosta lasketaan kynttilät Vääksynjokeen maanantaina 6.8. klo 20. Tilaisuudella muistetaan Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien uhreja. Ari Myllylä puhuu ja Milja & Marko Kungas esittävät musiikkiohjelmaa. Kokoontuminen Toivo Kärki lavalla Vääksyn kanavapuistossa.

PÄIJÄNTEEN LEHTI Puolueeton, riippumaton aluelehti. Perustettu 1987 nimellä Asikkalan Lehti. ISSN 1799-7844 Kustantaja ja vastaava toimittaja: Päivi Piirainen 045 892 4302 Jakelu: Posti Oyj:ltä tilattu kotitalousja yritysjakelu Asikkalaan, Padasjoelle, Sysmään ja Hartolaan. Lehti tavoittaa kaikki kodit neljän kunnan alueella lukuunottamatta mainoskieltoluukkuja.

Julkaisija: Kustannus Saija Oy Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Asioimistot: Laiser, Haikealantie 1, Särkilampi, Sysmä. Seuraava numero: Perjantaina 7.9.2018, ilmoitukset viimeistään 3.9.2018

Sahdinvalmistuksen Suomen mestaruus ratkotaan elokuun alussa Karvialla Pohjois-Satakunnassa. Suomen Sahtiseuran järjestämän SM-kisaan voivat osallistua paikkakuntien sahtimestarit. Päijänteen Lehden jakelualueen neljässä pitäjässä on pidetty alkukarsinnat. Padasjoen sahtimestaruuden heinäkuisilla Sahtimarkkinoilla voitti Pauli Wirman. Hartolan sahtimestariksi valittiin Hannu Siren. Sysmässä mestaruudesta kisattiin Uotinpäivillä ja voiton vei Arja Hellqvist. Asikkalan sahtimestaruudesta kisattiin Kalkkisten kyläpäivillä heinäkuun alussa. Voiton vei Jouko Ahonen.

paijanteen.lehti(at)gmail.com Ilmoitusmyynti: Päivi Piirainen paivi.piirainen57(at)gmail.com 045 892 4302 Laiser paijanteen.lehti(at)gmail.com 0400 716 304, (03) 717 6134 Eero Mattila tuottaja eero.mattila(at)phnet.fi 0400 765 234

Päijänteen nopeimman veneen Ruori pysyy tänäkin vuonna Heinolan Pursiseuraa edustavan Jyri Lehtisen hallussa. Over 33 -tyyppinen urheiluvene Auvo purjehti Jyväskylästä Säynätsalon edustalta Padasjoelle kevyestä tuulesta huolimatta 13 tunnissa 20 minuutissa. Yön yli jatkuneen Päijänteen upeaa saaristoreittiä seurailleen matkakilpailun keskeytti vain viisi venettä. Iltayhdeksältä pääjoukon ollessa reitin puolivälissä Judinsalonselällä tuuli tyyntyi hetkeksi kokonaan ja hetken vaikutti jo siltä, että kilpailu venyy todella pitkäksi. Aamuyön tunteina saatiin kuitenkin nauttia 3–4 metriä sekunnissa puhaltaneesta leppeästä kesätuulesta. Kilpailun hitainkin vene purjehti maaliin 22 tunnissa 44 minuutissa. Taistossa tavoitellusta Päijänne-ruorista toiseksi tuli Jyväskylän Veneseuran Jari Vanhala ”Flying By” -kolmirunkoveneellä. Noin 64 meripeninkulmaa eli noin 118 kilometriä pitkän reitin maaliin Padasjoelle Farrier F-31 -tyyppinen vene ennätti tunnin ja 26 minuuttia Auvoa myöhemmin. Kolmanneksi purjehti Vene71-seuraa edustava Raimo Raita kevyvenemäisellä E

Scow -veneellään ”Pii”. Purjehditussa ajassa tamperelaismiehistö jäi reilut kymmenen minuuttia Vanhalan trimaraanista. Neljänneksi tuli Tehin Pursiseuran Kai Hotakainen miehistöineen Dehler 38C ”Aleksantra” -veneellään ja viidenneksi Jyväskylän Veneseuran Flying Tiger -urheiluvene Hannu ”Ipu” Vartiaisen ”Tigru”. Kantosiipiveneistä ei tällä kertaa ollut perinteisten purjeveneiden haastajiksi. Näytösluonteisesti mukana ollut Foiling Centerin Samuli Leisti purjehti Nacra 20 -katamaraanilla ensimmäiselle väliaikapisteelle Korpilahden Kärkistensalmen sillan kohdalle vielä reilut kolme minuuttia Auvoa nopeammin, mutta jätti tuulen tyyntyessä kisan kesken. Miehistö lupasi kuitenkin palata ensi vuonna haastamaan reittiennätyksen. Suomen sisävesien suurimpaan purjehdustapahtumaan, Jeep Compass Päijännepurjehdukseen, osallistui 109 purjevenettä ja noin 500 purjehtijaa. Ensi vuonna reitti kilpaillaan 19.–21.7.2019 vastakkaiseen suuntaan Padasjoelta Jyväskylään. Kilpailun järjestävät Jyväskylän Veneseura ja Lahden Purjehdusseura.

www.paijanteenlehti.fi

Lehti julkaistaan force majeure -varauksin. Lehden kustantaja ei suorita hyvitystä lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia julkaisematta jääneistä ilmoituksista. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Lähettäjä on vastuussa aineiston julkaisuoikeuksista. Lehti ei vastaa puhelimitse jätettyihin ilmoituksiin tulleista virheistä.

Jakelualueen ulkopuoliset noutotelineet: Heinola: S-Market Heinola, Heila Lähiruokatori, Itä-Hämeen Apu ja Kierrätys Kuhmoinen: Neste Kuhmoinen ja Matkahuolto Joutsa: Teboil Huttula. Lahti: Neste Oil Karisto. Luhanka: M-Market.

Katso hinnasto ym. lisätiedot:

www.paikallis.info

www.facebook.com/ paijanteenlehti

Paljon kuvia ja kommentteja. Käy tykkäämässä!


PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

19

PALVELUHAKEMISTO AUTOALAN PALVELUITA

PITOPALVELUITA

AUTOKORJAAMO KURREN PAJA

RAKENNUSPALVELUITA

PITO- ALMA

• Katsastusremontit • rengasmyynti • pakokaasumittaukset • osamaalaukset • rengastyöt Suopellontie 63, Vesivehmaa p. 0400 713 466

P. (03) 766 0555 Vehkoontie 4, Vääksy www.pitoalma.fi

TERVEYS JA KAUNEUS Laadukasta pitopalvelua arkeen ja juhlaan Pyydä tarjous 040 764 8304 tarja.lehtonen@phnet.fi www.tarjalehtonen.com

LAKIASIAINPALVELUITA

Klassinen hieronta Intialainen päähieronta

Satu Kärppä koulutettu hieroja Puh. 040 834 2764 Rusthollintie 1 B, 17200 Vääksy

KOTI- YM. PALVELUITA

LVI-AROALHO OY Talasniemenkuja 5, SYSMÄ (03) 717 1357, 0400 626 357 lvi-aroalho@phnet.fi • Asennus • Huolto • Myynti • Arkisin 7–16

ROMUNKERÄYSTÄ Päijät-Hämeen Metalliromu Ky – Nouto (min. 500 kg) – Vastaanotto – Purkutyöt – Siirtolavat – Romuautojen nouto Maksutta (max. 50 km) Pätiäläntie 37, 17320 Asikkala

Puh. 040 764 5554, 0400 574 931

ÖLJYSÄILIÖPALVELUITA

HIRSIRAKENNUKSET YM. UUDIS- JA KORJUURAKENTAMINEN

0400 497 797 Sysmä ja lähikunnat marko.kuparinen@phnet.fi

KONEURAKOINTI

AUTONOSAT

TAKSIT

ONKINIEMEN AUTOPURKAAMO

KONEHUOLTOPALVELUITA

OMPELUKONEITA

LAATUKONEET EDULLISESTI

∙ MYYNTI ∙ HUOLTO ∙ KORJAUS ∙ KAIKKI MERKIT

TORIN OMPELUKONE www.torinompelukone.fi ∙ p. 0400 769 632 Rauhankatu 18, Lahti ∙ Av. ma, ti, to, pe 10-17, ke 9-18

Päijänteen Lehti neljän kunnan asukkaille Postin jakamana. Asikkala, Hartola, Padasjoki, Sysmä. Noutopistejakelu 10 paikkakunnalla.

Kysy ilmoitustilaa: Päivi Piirainen 045 892 4302 Eero Mattila 0400 765 234

LIKAKAIVOJEN TYHJENNYSTÄ


20

PÄIJÄNTEEN LEHTI 3.8.2018

Päijänteen Lehden uusin numero  

www.paikallis.info

Päijänteen Lehden uusin numero  

www.paikallis.info

Advertisement