__MAIN_TEXT__

Page 1

Puolueeton aluelehti vuodesta 1987

PÄIJÄNTEEN 3 LEHTI

Sysmä

Padasjoki

2020

Maaliskuu

Hartola

12.3.2020

Näköislehti: www.paikallis.info

Asikkala

Hyvää huomenta Hyvä huomen kasvaa puussa ja puutuotteissa. Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä? Asikkala, Etelä-Sysmä Pasi Poikolainen metsäasiantuntija p. 040 543 7016 pasi.poikolainen@storaenso.com

Luhanka, Pohjois-Sysmä Timo Lehtinen metsäasiantuntija p. 040 630 2387 timo.lehtinen@storaenso.com

Hartola Severi Lipsanen metsäasiantuntija p. 040 357 0119 severi.lipsanen@storaenso.com

Padasjoki Jussi Luukko metsäasiantuntija p. 0400 779 577 jussi.luukko@storaenso.com

Joutsa Juha Saltiola metsäasiantuntija p. 040 350 4477 juha.saltiola@storaenso.com

Ajattelemme harvoin sitä minkä omistamme, mutta aina sitä mikä meiltä puuttuu. Arthur Schopenhauer


PÄIJÄNTEEN LEHTI 12.3.2020

2

PÄÄKIRJOITUS Rusthollintie 2, 17200 Vääksy

Ensimmäistä ajokorttia suorittavalle 

EAS-TUNNIT tiistaina 31.3. klo 16.20

Huom! Jos sinulla on jo aiempi ajokortti ja haluat korottaa sen, niin ilmoittaudu myös siinä tapauksessa tälle kurssille I l m o i t t a u d u : www.kuljettajaopetus.fi/vaaksynautokoulu tai soita p. (03) 766 2988, 040 049 3440

Toimisto on avoinna: ma–to 10–17 ja pe 10–15

Ulkoministeri Väinö Tanner lukemassa Moskovan rauhan ehdot suomalaisille radiossa 13. maaliskuuta 1940 kello 12. Talvisodan päättymisestä tulee perjantaina 13. maaliskuuta kuluneeksi 80 vuotta. Maamme parhaat miehet ja naiset taistelivat urheasti talvi- ja jatkosodissa ylivoimasta vihollista vastaan, ja jatkosodan jälkeen Lapin sodassa ajettiin vielä ystävästä viholliseksi muuttunut saksalaisarmeija pois maastamme. Liput nostetaan salkoihin, ja kirkonkellot soivat kello yhdeltätoista ympäri maata talvisodan päättymisen muiston kunniaksi. Helsingin tuomiokirkon portaille lasketaan 105 kynttilää symboloimaan talvisodan jokaista päivää. Kello kuudelta illalla syttyvät kynttilät talvisodan päättymisen kunniaksi niin sankarihaudoilla kuin muistomerkeilläkin. Talvisodan päättymistä muistetaan perjantaina myös monilla muilla juhlatilaisuuksilla ympäri Suomea. Muistopäivän ohjelmissa halutaan korostaa yhtenäisyyttä. Yhteisöllisyys ja yhtenäisyys olivat tarpeen sodista selviämissä ja hyvinvointi-Suomen rakentamisessa. Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus astui voimaan 13. maaliskuuta 1940. Se päätti 105 päivää jatkuneen talvisodan. Sotiemme veteraaneja on edelleen elossa, mutta määrä vähenee joka vuosi. Suhtautukaamme sotien muistoon kunnioituksella.

Ydinsodan voi voittaa vain varmistamalla, ettei se koskaan alakaan. F. D. Roosevelt

Kansakunnan ei tarvitse olla julma ollakseen kovapintainen. F. D. Roosevelt

Hartolan matkailuvideo palkittiin Saksassa Padasjoen menestys sai jatkoa Hartolan tuore matkailuvideo, Vesa Peltolan tuottama Kuninkaan asialla sai 5.3.2020 Berliinissä menestystä ITB-messujen yhteydessä. Kuntavideo sai Golden City Gate Tourism Multimedia Award palkinnon, se sijoittui kolmanneksi. Kuningaskunnan elämyskonseptit hanke tilasi videon ja se kuvattiin viime kesänä. – Olimme nyt hienossa seurassa Berliinissä, Hartolan kunnan kotisivuilla hehkutetaan. – Ja kiitokset kuuluvat tietysti Noveltive Oy:n luovalle ja oivaltavalle porukalle. Ruotsinkielisessä videossa kuninkaan tarkastaja Niklas saapuu kuningaskuntaan tarkastuskierrokselle – vanhalla Volvolla, kuinkas muuten. Puolentoista minuutin aikana tutkitaan golfkenttä, museo ja koirakoulutus. Tarkastaja saunoo puku päällä ja valittaa kuumuutta, joten sahtituoppi maistuu. Lopuksi Niklas lyö tarkastuskertomukseensa

leiman: Hartola – kuninkaan hyväksymä. Tähän mennessä video on saavuttanut Youtubessa noin 13 000 katselukertaa. Hartolan video kilpaili City International -kategoriassa. Tämä luokka keskittyy yksittäisiin kaupunkeihin, sekä pieniin että suuriin. Hartola piti Berliinin messuilla Päijät-Hämeen maakuntalippua korkealla – noin kuvaannollisesti, sillä myös vuosi sitten tänne saatiin palkinto. Tuolloin Padasjoen mainosvideo saavutti kakkossijan, se osallistui Region International -kategoriaan. Maailman johtavien elokuva- ja multimediakilpailujen joukkoon kuuluva tapahtuma järjestettiin nyt 20. kerran. Vuosittainen palkintojenjakotilaisuus järjestetään maailman johtavan turismimessun – ITB Berlin – aikana. Järjestäjien kotisivun mukaan koronavirus aiheuttaa muutoksia järjestelyihin. EERO MATTILA

10 KYSYMYSTÄ 1. Onko Päijänteen keskisyvyys noin 16, 26 vai 36 metriä?

Hartolan kunta sai Berliinistä komean plakaatin.

Jari Laulainen voitti kirkkoherrakilvan

Jari Laulainen kirkkoherraehdokkaiden tentissä.

Lahtelaisesta Jari Laulaisesta tulee Asikkalan seurakunnan 12. kirkkoherra. Sunnuntaina käydyssä kirkkoherranvaalissa annettiin 597 ääntä, joten äänestysaktiivisuus jäi 12,7 prosenttiin. Laulainen sai 308 ääntä, Leevi Ruonakoski 222 ja Petri Laine 65 ääntä. Kaksi ääntä hylättiin.

Jari Laulainen on syntynyt 1963 ja vihitty papiksi 1991. Hän on toiminut lähes 30 vuotta pappina pääasiassa Päijät-Hämeessä sekä kahteen otteeseen ulkomailla Tanskassa ja Thaimaassa. Uusi kirkkoherra aloittaa tehtävässään syksyllä kirkkoherra Petri Tervon siirtyessä eläkkeelle.

2. Asikkalan, Hollolan ja Tainionvirran seurakunnat kuuluvat samaan hiippakuntaan. Onko se Mikkelin, Tampereen vai Turun hiippakunta? 3. Minkä urheilulajin sanastoa ovat nollapää, kämmenkierre ja määrämittainen? 4. Maasikas on viron kieltä. Mitä se tarkoittaa suomeksi? 5. Eräs tunnettu kirja alkaa: ”Jokohan lie se Littilän Vatasen musta lehmä poikinut?” Onko kirjailija Veikko Huovinen, Maiju Lassila vai Arto Paasilinna?

6. Mikä J. R. Danielson– Kalmarin (1853–1933) sukunimi oli vuoteen 1906 saakka? 7. Onko Suomen pienin luonnonvarainen nisäkäs kääpiöpäästäinen, metsähiiri vai vesisiippa? 8. Kummallako on enemmän hampaita, tamma- vai orihevosella? 9. Mitä palloilulajia Joutsan Seudun Pallo JoSePa pelaa pääsarjatasolla? 10. Mitä nimitystä kuivatusta viinirypäleestä yleisesti käytetään? Vastaukset toisaalla tässä lehdessä.


PÄIJÄNTEEN LEHTI 12.3.2020

3

Seuraava Päijänteen Lehti Postin jakamana neljän kunnan alueelle 9.4.2020. Avioliitto on romanssi, jossa aviomies kuolee ensimmäisessä näytöksessä. Laurence J. Peter

Tarjoukset voimassa 30.4.2020 saakka.

Sysmän myymälän tarjouksia maalis-huhtikuussa Kinkku-ananaspatonki 16 kpl, pakaste (10,40 €/kg)

2495

/ltk

Wokkivihannekset 2,5 kg, pakaste (3,90 €/kg)

Vääksyn entisen nuorisotalon eli Vanhan Nuokun tilanne näyttää entistä huolestuttavammalta, sillä Asikkalan kunnan tekninen lautakunta tyrmäsi rakennuksen peruskorjauksen liian kalliina. Lautakunta päätti Mari Jänisniemi-Honkalan esityksestä, että kunta hakee vaihtoehtoisia tiloja korvaamaan Vanhan Nuokun kokoontumistilana ja että kunta ei varaa rahaa sen tilojen kunnostamiseen, koska kustannukset nykyisen tiedon mukaan nousevat liian korkeiksi. Tekninen lautakunta teetti Nuokusta laajan korjaustarveselvityksen. Sen lähtökohtana oli, että rakennusta ei tarvitsisi purkaa. Selvityksessä tarkastettiin koko rakennuksen ulkovaippa, alapohjat, yläpohjat ja sähköjärjestelmät. Sisäpuolen pintojen ehostamisiin ja muihin esteettisiin ratkaisuihin ei selvityksessä otettu kantaa. Peruskorjauksen kustannuk-

siksi selvityksessä arvioitiin 655000 euroa. Korjaustoimet määritettiin niin, että rakennukseen sijoittuisi vastaisuudessakin tavanomaisen laatutason harrastetilaa yhdistysten käyttöön ja että korjauksilla rakennuksen käyttöikä jatkuisi 30 vuodella.

Myydään, lahjoitetaan tai puretaan

Korjaamisen vaihtoehtoina lautakunnalla olivat kohteen myyminen nykytilassaan, lahjoittaminen yhteisöille tai purkaminen. Tekninen johtaja Harri Hirvonen luonnehti myymistä hyväksi, mutta ei ongelmattomaksi vaihtoehdoksi. Ongelmallisen myynnistä tekisi tämänhetkinen markkinatilanne ja rakennuksen kunto, tarvittavat korjaukset sekä tontin vähäinen lisärakennusoikeus. Pitäisi myös ratkaista, myydäänkö vai vuokrataan tonttialue pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

Lahjoituksen ongelmana olisi vastaanottajayhteisön tai yhteisöjen löytäminen sekä niiden kiinnostus ja mahdollisuudet rakennuksen kunnostamiseen. Purkamisvaihtoehdossa tulee eteen kiinteistön suojelumääräys (sr-2), rakennuksen historiallisuus ja se, että rakennus on hyvin säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. Harri Hirvonen esitti tekniselle lautakunnalle, että se esittäisi kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle Nuokun korjaamista ja 655000 euron määrärahan varaamista tarkoitukseen. Lautakunnassa Mari Jänisniemi-Honkala esitti, että haetaan vaihtoehtoisia tiloja korvaamaan Vanhan Nuokun toiminta ja että ei varata rahaa Vanhan Nuokun tilojen kunnostamiseen. Hänen mielestään kustannukset nousevat liian korkeiksi. Yrjo Wederhorn kannatti JänisniemiHonkalan esitystä.

Asikkalan kunta ei peruskorjaa Nuokkua, vaan etsii korvaavia tiloja sitä käyttäville yhdistyksille.

Jänisniemi-Honkalan esitystä kannattivat hänen ja Wederhornin lisäksi Jarmo Kallio, Seija Upola ja Kaisa Saksinen. Teknisen johtajan esitys sai taakseen vain Kari Kilpisen. Tekninen lautakunta palaa Nuokun asiaan, kun selvitys sitä korvaavista tiloista on tehty.

(14,32 €/kg)

1790

/ltk

Tekninen lautakunta jyrkkänä: Vääksyn Vanhaa Nuokkua ei korjata

Delimunkki 50 kpl laktoositon, pakaste

975 /pss

Pieni pinkki donitsi 80 kpl, pakaste (9,13 €/kg)

2265 /ltk

Liha-kaalilaatikko 2,8 kg, laktoositon, pakaste

Kypsä rukiinen riisipiirakka 60 kpl, laktoositon, pakaste

1695

2000

(6,05 €/kg)

/ltk

(5,13 €/kg)

/ltk

Kotimainen kauppaketju kaikille asiakkaille Huomioittehan, että myymälässämme käytetään pankkikorttimaksua. Valmakauppa, Sysmän myymälä Avoinna ma-to klo 10.00-16.00, pe 10.00-16.30 Sysmäntie 16, 19700 Sysmä, puh. 010 381 6700 Tuottajain Maito netissä: www.tuottajainmaito.fi 010-yritysnumeron hinnat: Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt.min.


PÄIJÄNTEEN LEHTI 12.3.2020

4

KATU- JA TIEGALLUPPI

Lumeton talvi syö kadut ja tiet huonoiksi Anja Marjamäki Sysmästä

– Tiet ja kadut ovat aika huonossa kunnossa. Rikkoutuneita katuja on paljon. Ehkä ei ole rahaa tai halua korjata. – Olen tykännyt lumettomasta talvesta, kun liikun pyörällä, se on minulle hyvä kulkuneuvo. Lumettomuus vaikuttaa varmasti teihin epäedullisesti. Vesisateet eivät tee teille eivätkä kasveille hyvää. – Kaiken kaikkiaan ei ole hyvä tällainen talvi. En ole ennustaja, enkä osaa sanoa,

tuleeko tällaisia talvia lisää.

Toivottavasti ei tule.

Juha Rantala Sysmän mökkiläinen Orimattilasta

– Tiet ovat vähän heikossa kunnossa, kun on satanut ja sitten tullut pakkaset. Liejussa ovat ainakin tuolla Vintturin metsäteillä. – Isommat tiet ovat minun mielestäni ihan hyvässä kunnossa. Jotain pieniä roiloja on, mutta eivät ne vielä kovin pahat ole. – Tällainen talvi tekee routajälkiä teihin. En tiedä, etteikö voisi korjata talvella. Kai niihin jotain paikkoja voisi heittää, vaikka ei ne kauan pysy. – En osaa sanoa, voisiko teitä hoitaa paremmin, en ole asiantuntija. Eikä ole kristal-

lipalloa, joten en osaa sanoa, tuleeko tällaisia talvia vielä lisää. Voihan olla, että seuraa-

vat talvet ovat pakkastalvia ja tulee lunta, mistäs sen tietää.

– Aika huonossa kunnossa ovat. Se johtuu yleisestä kunnossapidosta. Talvella ei varmaan ole vaikutusta, mutta nyt pitäisi paikata ja huoltaa vähän paremmin. Sellaista on ympäri vuoden. – Routa tekee oman osansa. Syksyllä pitäisi paikata kaikki reiät, etteivät tiet mene niin huonoiksi. – Luultavasti tällaisia talvia tulee lisää. Pakkastalviakin tulee, mutta pitää teitten silti olla kunnossa.

Kyösti Leppäkorpi paluumuuttaja ja mökkiläinen Sysmästä

Anneli Oinonen Tampereelta, Sysmän kesäasukas

– En ole seurannut teitä ja katuja, kun olen täällä vain kesäasukkaana. Joskus käydään toki talvellakin. – Tie Lahden suunnasta tänne on ollut ihan kelvollinen. Samoin kylän tietkin ihan hyvässä kunnossa. Talvi ei ole niihin juuri vaikuttanut. Kun tultiin toista tietä Lahdesta Padasjoen kautta nelostielle, se väli oli aika huonos-

Vuoden 1939 pysäyttävin sarja ei ollut Salkkarit

Talvisodan päättymisestä 80 vuotta

Suomen Sotaveteraaniliiton joulukuun numerossa vuonna 2014 on koskettava kuva lumipukuisista konekivääriampujista talvisodan ankarissa oloissa. Teksti kertoo, että vuoden 1939 pysäyttävin sarja ei ollut Kotikatu tai Salatut elämät. ”Talvisodan veteraanit pysäyttivät määrältään ylivoimaisen hyökkääjän.” Talvisodan päättymisestä tulee perjantaina 13. maaliskuuta kuluneeksi 80 vuotta. Maamme joutui talvisodan seurauksena vuonna 1940 luovuttamaan Karjalan alueen Neuvostoliitolle. Maamme säilytti itsenäisyyden, mutta maksoi siitä sekä henkisesti että taloudellisesti mittaamattoman suuren hinnan.

Karjalaiset evakkoon jo ennen sotaa

Markku Sinisalo Sysmästä

– Kunnossahan ne nyt ovat, kun ei ole lunta eikä jäätä. Mutta yleisesti ne ovat aika huonossa kunnossa, on monttuja paljon. Sivutiet varsinkin. – Niitä ei pidetä kunnossa, ei kai ole rahaa. Kunnalle ja valtiolle terveiset: paremminkin voisi teitä hoitaa. – Tällainen talvi vaikuttaa vähän huonosti vain talvikalastukseen. Minulla on ollut verkot jo, mutta välillä on otettu pois. taas meinaan mennä laittamaan uudestaan, kun on pakkasta. Kuhaa, siikaa, ahventa ja haukea tulee… Tehinselällä vedetään nuottaa täysiä, se ei varmaan

SUOMEN TALVISOTA

Rajaseudulla asuneet karjalaiset joutuivat evakkoon jo ennen talvisodan syttymistä. Moni palasi kuitenkin kotiinsa, kun sotaa ei näyttänytkään tulevan. Sodan sitten sytyttyä rajakylistä lähdettiin nopeasti; mukaan ei voinut ottaa kuin sen mitä jaksoi kantaa mukanaan. Kun osa evakoista ei lähtenyt huonosti suunnitellun joukkoevakuoinnin vuoksi, heitä jäi sotavangeiksi. Talvisodan seurauksena Suomi luovutti Neuvostoliitolle paljon enemmän alueita kuin puna-armeija oli sodassa pystynyt valloittamaan. Loputkin luovutetun alueen asukkaat joutuivat jättämään kotinsa ja siirtymään Suomen uuden rajan länsipuolelle. Elämä uudessa ympäristössä ei varmasti ollut helppoa, sillä kaikki omaisuus oli jätetty Karjalaan, ei ollut kotia, työtä eikä maata.

Sodan uhka leijui ilmassa

jäädykään koko talvena. Leppäkorpi kertoo palanneensa vain vähän aikaan sitten Sysmään: – Oli mökki täällä ja mitä tekisin eläkepäivillä kaupun-

sa kunnossa. Syrjäteillä on huonoja tilanteita. Sivutiet ovat huonommat, mutta päätiet ilmeisesti ovat pysyneet kunnossa, kun ei ole routinut.

gissa? Täällä pääsee kalastamaan, marjastamaan ja sienestämään. Täällä on kaikki mitä tarvitsee. Kaupatkin ovat ihan hyvät.

Vuosi 1939 muutti merkittävästä Euroopan voimasuhteita. Saksa oli hankkinut Adolf Hitlerin johdolla jo vuosia ”arjalaiselle herrakansalle” lisää elintilaa eli ”lebensraumia” yhdistämällä saksankielisiä alueita Kolmanteen valtakuntaansa. Länsivaltojen noudattama myöntyväisyyspolitiikka loppui keväällä 1939, kun Hitler lupauksistaan huolimatta miehitti Tsekkoslovakian. Sen jälkeen Hitler alkoi esittää vaatimuksia koskien ns. Puolan käytävää, joka jakoi Saksan valtion kahteen osaan. Sodan uhka alkoi olla ilmassa, kun Ranska ja Iso-Britannia ilmoittivat aloittavansa sodan Saksaa vastaan, jos se hyökkäisi Puolaan. Sitten tapahtui jotain odottamatonta: 23.8.1939 Saksa ja Neuvostoliitto ilmoittivat allekirjoittaneensa Moskovassa hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka mukaan päävihollisina pidetyt valtiot lupasivat olla ryhtymättä toistensa vastaisiin sotatoimiin. Hyökkäämättömyyssopimuksen todellisena syynä pidetään kuitenkin aivan muuta,

sillä kumpikin osapuoli katsoi hyötyvänsä sopimuksesta: Saksa välttyisi joutumasta kahden rintaman sotaan ja Neuvostoliitto puolestaan saisi lisäaikaa puna-armeijansa vahvistamiseen. Sopimukseen liittyi myös salainen lisäpöytäkirja, jossa valtiot jakoivat itäisen Euroopan etupiireihin. Saksa saisi Länsi-Puolan, Neuvostoliitto puolestaan Baltian maat, Suomen ja Itä-Puolan etupiiriinsä. Syyskuun 1. päivänä Saksa hyökkäsi Puolaan. Länsivallat julistivat sodan Saksalle ja toinen maailmansota oli alkanut.

Neuvostoliitto valloitti alueita

Neuvostoliitto valloitti etupiirijaon mukaisesti Itä-Puolan ja painosti Baltian maat luovuttamaan tukikohtia. Lokakuussa oli sitten Suomen vuoro: suomalaiset kutsuttiin neuvotteluihin Moskovaan: Neuvostoliitto vaatii Suomelta alueluovutuksia, koska se kokee Leningradin kaupungin aseman turvattomaksi, mikäli Saksa hyökkäisi Suomen kautta Neuvostoliittoon. Suomi ei vaatimuksiin suos-

Talvisodassa kaatuneet Asikkala 55 Hartola 40 Heinola 18 Heinolan mlk 43 Hollola 58 Koski Hl 15 Kuhmoinen 56 Kärkölä 13 Lahti 109 Lammi 36 Luhanka 20 Orimattila 77 Padasjoki 42 Sysmä 83

0,7 % 0,6 % 1,0 % 0,8 % 0,4 % 0,6 % 0,9 % 0,3 % 1,0 % 0,6 % 0,9 % 0,8 % 0,9 % 0,9 %

Talvisodassa kaatuneitten määrä lähikunnissa sekä osuus asukkaista. Lähde: Kansallisarkisto, Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden tietokanta tunut, minkä seurauksena Neuvostoliitto katkaisi välit Suomen kanssa. Suomessa alettiin valmistautua sotaan; Mannerheim-linja oli rakennettu ja reserviläiset kutsuttu aseisiin. Rajaseudun tuntu-


PÄIJÄNTEEN LEHTI 12.3.2020

5

1939–1940 man asukkaita kehotettiin siirtymään pois Kannakselta. Jo ennen sodan syttymistä evakkoja oli kaikkiaan 45000. Viimeinen kimmoke sodan syttymiselle olivat ns. Mainilan laukaukset. Neuvostoliitto järjesti lavastuksen, jossa se syytti Suomea tämän ampuneen tykillä Neuvostoliiton puolelle. Neuvostoliitto sai syyn irtisanoa hyökkäämättömyyssopimuksen ja hyökkäsi Suomen puolelle 30.11.1939. Talvisota oli alkanut.

Ankarat rauhanehdot

Suomalaiset jäivät alakynteen, vaikka ankara talvi hyödytti suomalaisia ja vaikka useat puna-armeijan varustejunat menivät vääriin paikkoihin. Kovan taiston seurauksena Suomi joutui lopulta taipumaan ja rauha solmittiin 13.3.1940. Rauhanehdoissa Suomi määrättiin luovuttamaan Neuvostoliitolle Karjalan Kannaksen, Laatokan Karjalan, Sallan-Kuusamon alueen ja Kalastajasaarennon alueen Petsamossa. Lisäksi Hankoniemi tuli vuokrata Neuvostoliiton tukikohdaksi 30 vuodeksi. Talvisodan sytyttyä rajaseudun karjalaiset lähtivät evakkoon pikavauhtia. Kaikki oli jätettävä, muuta ei voinut ottaa mukaan kuin sen, minkä jaksoi kantaa. Joukkoevakuoinnin huonon suunnittelun takia kaikki itäisimpien kylien asukkaat eivät ehtineetkään lähteä, vaan he joutuivat sotavangeiksi. Noin 420000 karjalaista joutui lähtemään kotiseudultaan.

Välirauhan vaikea aika

Talvisodan päättymisen jälkeen Suomessa alkoi vaikea välirauhan aika. Rauhansopimus aiheutti katkeruutta ja ympäröivä ilmapiiri oli painostava Suomen jäädessä Saksan ja Neuvostoliiton väliin puristuksiin. Lisäksi sodan uhreja oli autettava ja aloitettava jälleenrakennus. Myös karjalainen siirtoväki piti asuttaa nopeasti. Asuntopulan takia eduskunta sääti pika-asutuslain, jonka mukaan kaikkien talojen tuli ottaa vastaan evakkoja, mikäli heille vain mahtui. Evakoille pyrittiin löytämään myös tiloja eri puolilta Suomea, sillä useimmat heistä olivat tottuneet viljan viljelyyn ja karjan kasvatukseen. Siirtolaisia oli sodan päätyttyä noin 430000 eli 11 % maan asukkaista. Karjalaisia heistä oli 407000 ja loput 23000 olivat kotoisin Petsamosta, Sallasta ja Kuusamosta. Sodan runtelemassa maassa heidän sijoittamisensa oli vaikeaa. Suurissa kaupungeissa se aiheutti huutavan asuntopulan ja osa perheistä joutuikin asumaan väliaikaisesti pommisuojissa.

Karjalaiset palasivat evakosta

Jatkosodassa syksyllä 1941 Kannas ja Laatokan Karjala oli vallattu takaisin, ja karjalaiset alkoivat palata evakosta koteihinsa. Monen kotitalo oli tuhoutunut sodan melskeessä. Ryhdyttiin jälleenrakentamiseen, kylvettiin pellot ja aloitettiin elämä taas alusta. Kolme neljäsosaa evakkoon

Osuuskauppa Hämeenmaa rakentaa Vääksyyn uuden kauppakeskuksen ostamansa Anianpellon Markkinakeskus oy:n kiinteistölle. Arviolta vuonna 2022 valmistuvaan keskukseen siirtyvät ainakin S-market ja Järvi-Hämeen Osuuspankki.

76K02 on Venäjällä 1900- luvun alussa valmistettu, kenttätykistölle suunniteltu kanuuna. Niitä jäi Suomen puolustusvoimien käyttöön sisällissodan aikana venäläisten joukkojen joko antautuessa tai paetessa maasta.

Talvisodan sotilaita maataan puolustamassa. lähteneistä yli 400000 karjalaisesta palasi kotiseudulleen kesään 1944 mennessä, mutta he eivät ehtineet olla kauan siellä: sotatoimet alueella kiihtyivät kesäkuusta lähtien. Uusi lopullinen lähtö oli edessä. Karjalaiset asettuivat muualle Suomeen ja aloittivat taas elämänsä alusta. Vaikka evakuointisuunnitelmaa ei ehditty tällä kertaa laatia ja evakkoon lähdettiin suin päin, väestön siirto onnistui paremmin kuin talvisodassa. Kannaksen väestö joutui maanteille ilman ennakkovaroitusta, eikä juna- ja autokuljetuksiin ollut mahdollisuuksia. Karjalaiset pelastuivat joukkojen alta vain hevosten ja tiheän tieverkon ansiosta.

Valtavat menetykset

Suomi menetti Karjalan kolme kaupunkia, kaksi kauppalaa, kokonaan 39 maalaiskuntaa ja osin alueita 21 kunnasta. Karjalasta luovutetun alueen koko oli noin 24700 neliökilometriä, kymmenesosan koko maan pinta-alasta.

Tämän lisäksi myös karjalaisväestö joutui osallistumaan sotakorvausten maksamiseen siinä kuin muutkin. Suuren siirtolaismäärän sijoittaminen oli valtava tehtävä sodan runtelemassa maassa. Nykyään siirtolaisia, evakkoja sanottaisiin sotapakolaisiksi. Suomi toteutti tämän uudelleenasuttamisen kansainvälisen tunnustuksen ansainneella tavalla, vaikka ei se aivan ongelmitta toteutunut. Karjalaiset sopeutuivat kuitenkin lopulta hyvin ja alkuvieroksunnan jälkeen heidät hyväksyttiin tasavertaisiksi paikkakuntalaisiksi. Vuoksenrannan asukkaat Päijät-Hämeeseen Asikkalan, Sysmän, Joutsan, Hartolan, Luhangan ja Pertunmaan kuntiin. Siirtoväestön osuus vuonna 1948 Asikkalassa oli 7–10 prosenttia, Hartolassa, Sysmässä ja Padasjoella 10–16. ARTO KANTOLA

Op Järvi-Häme kasvoi viime vuonna vahvasti

Viime vuosi oli Järvi-Hämeen Osuuspankille kohtalaisen hyvä vuosi. Pankin liikevoitto oli 3,931 miljoonaa euroa. Pankki maksoi omistaja-asiakkaille bonuksia 1,3 miljoonaa euroa. Lisäksi tuotto-osuuksille maksetaan 3,25 prosentin tuotto, yhteensä 717 000 euroa. OP Järvi-Hämeen omistaasiakkaiden määrä kasvoi 1 100:lla ja oli vuoden vaihteessa 13 758. – Viime vuosi oli kasvun näkökulmasta hyvä. Saimme yli tuhat uutta omistaja-asiakasta ja sekä talletukset että luottokanta kasvoivat hyvin, pankin toimitusjohtaja Teemu Sarhemaa kertoo. Pankki myönsi vuoden aikana luottoja yli 72 miljoonalla eurolla. – OP Järvi-Hämeen perustehtävänä on luoda kestävää

taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia omistaja-asiakkaillemme ja toimintaympäristöllemme. Osuustoiminnallisena yrityksenä kannamme vastuumme toimintaympäristöstämme. Lahjoitimme viime vuonna 50 000 euroa toimialueemme elinvoimaisuutta ja kehittämistä kasvattaviin hankkeisiin. Olemme lahjoittaneet yhteensä yli 150  000 euroa yhteiseen hyvään viimeisen kolmen vuoden aikana, Sarhemaa jatkaa. Järvi-Hämeen Osuuspankin vakavaraisuus on 56,15 prosenttia. Pankin omien varojen määrä nousi 82,5 miljoonaan euroon. Pankin riskitilanne ja luottosalkun laatu on pysynyt hyvänä. – Yritysrahoitus varsinkin edellyttää vakavaraisuutta. Paikallisena asiakkaidemme

omistamana pankkina koemme velvollisuudeksemme rahoittaa taloudellisesti kannattavia ja järkeviä investointeja. Meidän perustehtävä on luoda omistaja-asiakkaillemme menestyksen edellytyksiä, Sarhemaa sanoo.

Tainionvirran seurakunta saa kipeästi tarvitsemaansa rahaa Pyhän Olavin kirkon peruskorjaukseen, jos se pääsee Sysmän kunnan kanssa sopimukseen. Seurakunta on myymässä osuutensa Olavin toimintakeskuksesta kunnalle 700000 eurolla. Päätös vaatii Tainionvirran kirkkovaltuuston sekä Sysmän kunnanvaltuuston päätökset. Edellytyksenä on myös se, että Sysmän kunta päätyy kouluratkaisuun, jossa Olavin toimintakeskusta käytetään osana uutta koulua. Seurakunta siirtyy vuokratiloihin, joita sovitetaan vanhaan kirjakaupparakennukseen. Kunta ja seurakunta ovat viime vuoden lopulta saakka keskustelleet seurakunnan johdon kanssa mahdollisuudesta käyttää Olavin toimin-

takeskusta osana suunnitteilla olevaa uutta koulukeskusta. Sysmän seurakunnan kirkkoneuvoston nimeämä työryhmä tutustui Sysmässä vapaina oleviin tiloihin ja pitää parhaana Sysmän entisen kirjakaupan taloa korvaamaan Olavin toimintakeskuksen tiloja. Työryhmä on keskustel-

lut talon mahdollisesta vuokraamisesta sekä sen vaatimista muutoksista rakennuksen omistajan kanssa. Työryhmän mukaan tiloihin on saatavissa noin 50 hengen kokoontumistila sekä tilat kirkkoherranvirastolle ja työntekijöille.

OP Koti vauhdissa

OP Koti Järvi-Hämeen viime vuosi sujui hyvin ja myytävien kohteiden määrä on jatkanut kasvua. – Olemme saaneet hyvin uusia kohteita myyntiin ja kauppa on käynyt kohtuullisen hyvin. Asiakkaat ovat ottaneet hyvin vastaan myös vuokravälityksen, ja se on osoittautunut erittäin suosituksi. Mikäli kohteen myyntiaika venyy, vuokraaminen voi olla hyvä vaihtoehto, kiinteistönvälittäjä Vesa Teräväinen kertoo.

Tainionvirran seurakunta myymässä osuutensa Olavin toimintakeskuksesta


PÄIJÄNTEEN LEHTI 12.3.2020

6

Asikkalassa juhlittiin 50-vuotiasta Eläkeliittoa

Parasta, kun saa itsensä ylös makaamasta sohvalta Eläkeliiton Asikkalan yhdistyksen jäsenet kokoontuvat keskiviikkoisin Vanhassa Nuorisotalossa Vääksyssä. Kerho alkaa vuoroviikoin tuolijumpalla tai lavistanssilla. Helmikuun viimeisessä kerhossa juhlittiin 50 vuotta täyttänyttä Eläkeliittoa täytekakkukahveilla ja pidettiin yhdistyksen kevätkokous. Nimilistaan kertyi yli 60 nimeä. – Meillä on 217 jäsentä. Keski-ikä on 70:n paremmalla eli vanhemmalla puolella, puheenjohtaja Jorma Leivo kertoo. Hänen mukaansa monella on eläkkeelle jäätyään jonkinlainen kynnys tulla mukaan toimintaan. – Siinä kestää oman aikansa. Mekin tulimme vaimon kanssa kahdeksan vuotta sitten – ja aloin kummastella, että tuolijumppaa… Siellä istuttiin tuoleilla ja hiki siinäkin tuli. Tuntui oudolta, mutta hyvin sopeuduttiin. Täällä on hyvää porukkaa, elämää nähneitä. Myös lavis taisi olla Leivolle uutta. Lavis on ohjattua yksintanssia – tangoa, valssia, humppaakin –paikallaan. Se auttaa tasapainon hallinnassa. – Useimmiten joka keskiviikko on jotain. Kaksi poliisia tulee kertomaan uusista liikennemerkeistä, Murron Pasi kertoo SPR:stä, ja patjakauppias kertoo hyvästä petarista. En tiedä, kuinka siinä sitten kauppa käy. Eläkeläisiä yhdistää kivat jutut ja se, että on mukava puhua toisten kanssa. – Se on kaiken a ja o. Puhutaan hauskoja, ja joskus ikäviäkin asioita, kun ihmisiä

lähtee tuonne pilvipalveluun, mutta niillehän ei voi mitään. Tässä porukassa on voimaa. Nuokku on eläkeläisille tärkeä tila: sinne mahtuu eikä se maksa mitään. Yhdistysväki on huolissaan talon tienoon kaavamuutoshankkeesta, joka tietäisi todennäköisesti Nuokun purkua kerrostalojen tieltä. – Nyt on kaavailtu, että Anianpellon ala-aste tulisi jossain vaiheessa vapaaksi. Olen kuullut vain huhuja.

Mukavaa yhdessäoloa sananhenkisten kesken

Erkki Raunio, Esko Lehtinen ja Matti Varsaluoma kertovat, että eläkeläiset toimivat aktiivisesti. – Tämä aiheuttaa sen, että pääsee mökistä ulos ihmisten keskuuteen. Samanhenkistä ystävällistä porukkaa. Vanhallakin pitää olla virikkeitä ja pitää olla kanssakäymisessä ihmisten kanssa sekä liikkua, Raunio kertoi. Hänen liikuntaansa on työnteko, esimerkiksi polttopuiden pilkkominen. Eläkeläisyhdistyksen touhussa Raunio on ollut nelisen vuotta, vaikka on ollut eläkkeellä jo kauan. Miehet arvelevat, että eläkeläiset ovat keskenään kuin siskoja ja veljiä. Se selittää heidän aktiivisuutensa.

Esko Takalo on yhdistysten konkari

Esko Takalo, 94, on Eläkeliiton Asikkalan yhdistyksen kunniapuheenjohtaja. Hän toimi aikanaan puheenjohtajana 16 vuotta ja olisi joutunut jatkamaan edelleen, mutta pakeni paikalta – ja poissaollutta

Hyvän Mielen kyläkauppa - elintarvikkeet - kahvio

AVOINNA

MA-PE 9.00-20.00 LA 10.00-16.00 SU 12.00-16.00

Leivonmäentie 11, 41770 Leivonmäki p. 044 972 7844

Marja-Liisa Alhasto tarjoilee kahvia ja kakkua Terttu Niemelälle, Terttu Kandelinille ja Saini Ahoselle. ei voitu valita. – Vartuin sitten niin kauan, että valkea savu nousi piipusta. Yhdistys oli sitten yhden vuoden varapuheenjohtajan varassa, kun kukaan ei ottanut pestiä. Yleensä ihmiset tuppaavat pelkäämään kaikenlaista osallistumista, ovat mukana ilolla, mutta sitten kun joku vakanssi tulee… Samanlainen tilanne on kai kaikissa yhdistyksissä. Takalo on toiminut myös piirin puheenjohtajana ja liiton liittovaltuustossakin. Hän on Asikkalan sotaveteraanien varapuheenjohtaja. – Olen alaikäinen sotaveteraani eli penikka. Sain sen sillä tavalla, että ilmavoimien viestikoulussa Hämeenlinnassa ja minut komennettiin sieltä Lentorykmentti 3:n radiokomppaniaan Lappeenrantaan viimeisenä sotakesänä 1944. Jouduin sieltä radioasemalle Kilpeenjoelle, joka oli paljon puhutun Ihantalan naapuri. Olin siellä viimeisen sotakesän radioasemalla. Sodan loputtua syyskuun 4. päivä ”pennut” pantiin siviiliin ja sitten elokuun 10. päivä uudestaan Ilmavoimien viestikouluun Hämeenlinnaan. Palveltiin reilut yhdeksän kuukautta vielä uudestaan. Monenlainen yhdistystoiminta on antanut Esko Ta-

Esko Takalo kertoo, että yhdistystoiminta on avartanut hänen maailmankatsomustaan monella tavalla. Matti Varsaluoma, Esko Lehtinen ja Erkki Raunio puhelemassa kaikenlaista keskiviikkokerhossa. kalalle paljon pitkän elämän varrella. – Ystävä- ja tuttavapiiri laajenivat valtavasti. Eläkeliiton piirin varapuheenjohtajana minulle aukeni tämä piiriasia ja jouduin liiton liittohallitukseen. Se on hyvin tuttu talo minulle. Olen saanut siitä valtavan paljon. Kun on maalaispoika ja heiluu navetassa,

yhdistystoiminta avarti maailmankatsomusta. Erittäin suurenmoisia kokemuksia. Eläkeliiton Asikkalan yhdistys saa häneltä kiitosta erityisesti sen korostamisesta, ettei jäädä sohvaan makaamaan. – Minullakin on jo omat vaikeuteni, kun on tekopolvi ja 94 mittarissa. Voisin olla sängyssä selälläni ja syljeskellä

eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Toiminnan arvot ovat inhimillisyys, ikäystävällisyys, tasa-arvo, yhteisvastuu ja osallisuus ja visio olla ajassa elävä eläkeläisten ja ikääntyneiden oikeuksien arvostettu puolustaja ja ikäystävällisen Suomen rakentaja. Yhdistystä johtaa Sirkka Sikke Ruponen ja sihteeri on Sirkka-Liisa Sokka.

Se tarjoaa jäsenilleen turvallista yhdessäoloa ja monipuolista toimintaa kerhojen, retkien, juhlien ja luentojen muodossa, mahdollisuutta vaikuttamiseen ja itsensä kehittämiseen sekä yhdistystoiminnan oppimiseen. Jäsenillä on kuukausittaiset tapaamiset Seurakuntatalossa sekä runsaasti harrastusryhmiä, muun muassa bocciapeli, kävely, kuntoilu, tarina, hengellinen ja näytelmäkerho. Lisäksi yhdistysväki retkeilee ympäri vuoden teattereihin, konsertteihin ynnä muuallekin. Yhdistystä johtaa Anja

kattoon, mutta olen oppinut käymään ja se on jäänyt korvien väliin. Olen ollut mukana nuorisoseurassa, maamiesseurassa, maataloustuottajissa. Olen aina ollut järjestöihminen, enkä ole osannut pitää sitä kirosanana. Ja kyllähän se aina avartaa näkemyksiä toisella lailla kun jos vain olisi siellä oman piikkilankansa sisällä. ARTO KANTOLA

Sysmässä, Hartolassa ja Padasjoella toimitaan

PUKUVUOKRAAMO

Eläkeliitolla on toimeliaat ja aktiiviset yhdistykset Sysmässä, Hartolassa ja Padasjoella. Niillä on monenlaista toimintaa ympäri vuoden. Sysmän yhdistyksessä on noin 350 jäsentä, Hartolassa saman verran. Sysmäläisistä siis lähes joka kymmenes on Eläkeliiton jäsen, Hartolassa vieläkin useampi. Sysmän yhdistys järjestää jäsenilleen monimuotoista toimintaa, muun muassa säännöllisiä tapaamisia, harrastekerhoja, juhlia, retkiä ja matkoja sekä vapaaehtoistoimintaa. Yhdistyksen tarkoituksena on Sysmässä eläkeläisten ja

Hartola

Eläkeliiton Hartolan yhdistys perustettiin vuonna 1973.

Koskinen ja sihteeri on Aila Tähtinen.

Padasjoki

Padasjoen yhdistys toimii eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen valvojana sekä edistää eläkeläisten hyvinvointia. Yhdistys järjestää jäsenilleen teatterimatkoja, sokkoretken sekä ostosmatkoja. Kuntoa hoidetaan mm. mölkkypelillä sekä senioritanssilla. Yhdistystä johtaa Elise Vaahtera ja sihteeri on EevaRiitta Kusmin.


PÄIJÄNTEEN LEHTI 12.3.2020

MEDIAKATSAUS

7

Hyvinvointi & Terveys

Puolukan terveysvaikutuksista lupaavia uusia tutkimustuloksia

– Mitä! Kissat asuvat ilmaiseksi!

Hartolan koiravuokraan on totuttu

Viime vuoden lopulla julkaistu Mediakatsaus aiheutti jonkin verran palautetta. Silloin esille otettu kunnanjohtaja Merja Oleniuksen blogikirjoitus Koiraystävällinen Hartola nosti hyvin kunnan profiilia, mutta naapurikunnasta Hartolaan aikonut lehdellemme soittaja kyseenalaisti koiraystävällisyyden. Hän sanoi, että perheen Hartolaan muutto tyssäsi juuri koiriin suhtautumiseen. Hänelle tuli yllätyksenä, että kunta perii vuokra-asuntojen asukkailta koiralisää, joka on 10 euroa kerrostaloissa ja 15 euroa rivitaloissa. Hänen mielestään se on kohtuutonta varsinkin, jos asukkaalla – kuten hänellä – on useita hauveleita. Netin kätköistä löytyy kuningaskunnan koiravuokrasta paljon tietoa. Asian nosti valtakunnan julkisuuteen IltaSanomat ja Yle jatkoi muiden myötäilemänä asian puimista. Silloinen kunnanjohtaja Raija Rissanen lausui Ylelle: – Ilta-Sanomien tekemän uutisen nostattama valtakunnallinen poru yllätti. Ei tämä nyt niin iso asia ole. Jossain kommentissa mainittiin, että Kanadassa on samanlainen käytäntö, mutta ei mallimme

ole sieltä, kunnanjohtaja kommentoi. Koiraporu on syksyltä 2012. Sen jälkeen on paljon vettä virrannut Tainionvirrassa ja koiravuokraan on totuttu. Hartolan kuningasajatus hauvalisästä ei ole esimerkkinä innostanut muita kuntia – olivatpa ne koiraystävällisiä vai eivät.

Hartolan golfaaja täyttää sata vuotta

Golflehden vuoden ensimmäisessä numerossa on aukeaman kokoinen henkilöjuttu – komean kuvan kera – Hartolan golfkentän vanhimmasta pelaajasta. Jari Niemen reportaasista: ”Mikko Soille täyttää 31. maaliskuuta 100 vuotta. Hän aikoo harrastaa golfia niin pitkään kuin terveys sen vain sallii.” – Kun aurinko paistaa ja kevät ja kesä ovat parhaimmillaan, ei golfkentältä pysty olemaan poissa. Luonnollisesti menen kuitenkin terveyden ehdoilla, mutta juuri nyt näyttää senkin puolesta hyvältä, kertoo kahdeksankymppisenä golfin aloittanut hartolalainen Golflehdessä. EERO MATTILA

Martti Komusta Asikkalan srk:n vs. talouspomo

Tainionvirran seurakunnan hallintosihteeri Martti Komu on aloittanut Asikkalan seurakunnan talouspäällikön sijaisena maaliskuun alussa. Sijaisuus kestää vuoden loppuun saakka. Tainionvirran seurakunnan taloudellinen tilanne on vaikea, joten se suhtautuu periaatteessa myönteisesti työntekijöiden palkattomiin virkavapauksiin. Kuitenkin

se edellyttää, että hallintosihteerin tehtävien jakaminen eri työntekijöiden kesken ja mahdolliset työajan muutokset mietitään tarkasti, ettei varsinkaan talouspäällikön työtaakka ole kohtuuton. Asikkalan seurakunnan kirkkoneuvosto on myöntänyt talouspäällikkö Pinja Halmeelle palkattoman virkavapaan maaliskuun alusta vuoden loppuun.

Puolukan terveysvaikutuksista on saatu lupaavia uusia tutkimustuloksia Tampereen yliopiston Immunofarmakologian tutkimusryhmässä. Tutkimuksessa selvitettiin puolukan vaikutuksia runsasrasvaisen ravinnon aiheuttamaan matala-asteiseen tulehdukseen ja aineenvaihdunnallisiin muutoksiin lihavuusmallissa. Puolukkaa on kauan käytetty elintarvikkeena useilla tavoilla, ja se on Suomessa kaupallisesti eniten hyödynnetty marja. Puolukkaa ei ole kuitenkaan tutkittu niin laajasti kuin esimerkiksi mustikkaa ja karpaloa, eikä sitä tun-

neta niinkään terveysmarjana kuin elintarvikkeena. Puolukka sisältää runsaasti erilaisia polyfenoliyhdisteitä, ja sen antioksidanttiaktiivisuus on korkea. Lihavuus on maailmanlaajuisesti kasvava terveysongelma. On arvioitu, että aikuisista 13 prosenttia on lihavia ja 39 prosenttia on ylipainoisia. Suomalaisista aikuisista yli neljännes on lihavia (painoindeksi yli 30). Lihavuus aiheuttaa elimistössä matalaasteisen tulehdustilan, mikä on riskitekijä diabeteksen ja sydänsairauksien synnylle. Lihavuuden kehittyessä rasvakudos laajenee ja erit-

tää elimistöön tulehdusta edistäviä yhdisteitä. Vyötärölihavuutena ilmenevä sisäelinrasva on tässä suhteessa erityisen haitallista ja nostaa tulehdusastetta.

Puolukkahiirten paino nousi vähemmän

Tutkimuksessa puolukkaryhmän hiirille annettiin kuuden viikon ajan runsasrasvaista rehua, joka sisälsi 20 prosenttia ilmakuivattua puolukkajauhetta. Ravinnossa oli 46 prosenttia rasvaa kokonaisenergiasta. Puolukkaryhmässä hiirten paino nousi 25 prosenttia vä-

hemmän kuin rasvaista rehua saaneiden hiirten ryhmässä. Myös haitallisen sisäelinrasvan määrä oli puolukkaa saaneilla hiirillä pienempi kuin rasvaista rehua saaneilla hiirillä. Runsasrasvainen rehu nosti odotetusti veren glukoosin ja insuliinin paastoarvoja. tutkimustuloksia Tampereen yliopiston Immunofarmakologian tutkimusryhmässä. Puolukka esti merkittävästi runsasrasvaisen ravinnon aiheuttamaa veren glukoosi-, insuliini- ja kolesterolitasojen nousua.


8

PÄIJÄNTEEN LEHTI 12.3.2020

Palveluksessanne HEINOLASSA

www.ninafix.com

Ninafix • ikkunanpesut • mökkisiivoukset • koti- ja yrityssiivoukset p. 0500 579 729

Aurinkolinnan hoivakoti järjestää mahdollisille tuleville asiakkaillemme ilmaisen tutustumiskäynnin 12.2.2020-31.3.2020 kahden viikon välein Aurinkolinnan hoivakodin toimintaan.  Tutustumaan voi tulla kaksi kertaa veloituksetta, joka toisen viikon keskiviikkona klo 11-13 väliseksi ajaksi. Tänä aikana omaishoitaja voi käydä esimerkiksi omilla asioilla.  Tarjoamme tutustujalle maksutta ruuan tutustumispäivänä.  Ilmoittautuminen viimeistään kyseisen viikon tiistaina.  Yhteystiedot: Yksikön johtaja: Laura Hannula, 0444918336, laura.hannula@jst.Þ Lämpimästi tervetuloa tutustumaan toimintaamme. 


PÄIJÄNTEEN LEHTI 12.3.2020

Palveluksessanne HEINOLASSA

MilanoTex

käsityöliike & ompelimo

9


PÄIJÄNTEEN LEHTI 12.3.2020

10

Lanauskertoja kertyy, mursketta kuluu

Tieisännöitsijä Ilkka Nikkilä hoitaa kymmenien yksityistiekuntien hallintoa usean kunnan alueella. Hänen isännöimillään yksityisteillä on tuhansia osakkaita. Viisitoista vuotta hän on huolehtinut tienpidosta. Erilaisia talvia – niin runsas- kuin vähälumisiakin – on mukaan mahtunut, mutta ei tällaista. – Hyvin poikkeuksellinen talvi tämä on ollut, toteaa Nikkilä yksikantaan. – Lähes kaikki yksityistiet ovat sorapäällysteisiä, joten kuoppaisuus on iso ongelma. Nikkilän mukaan kuoppien tasaus lanaamalla on kesäaikaan helppoa, mutta talvella on asianlaita toisin. Lisäksi tarvitaan paikka paikoin soramursketta, mikä on hyvin harvinaista talvikaudella. – Koska tien runko on roudassa, niin kuopan ympäristökin on jäässä, niin hiekka ei tartu. Korjaus toimii vain muutamia päiviä, kauemminkin jos murskeen levitys osuu otolliseen ajankohtaan.

Tiekuntien kassat koetuksella

Näillä seuduilla aurauskertoja on kuluvan talvikauden aikana kertynyt alle viisi, kun keskiarvo on 22–23. Huippuvuosi oli 2013–14 -talvi: 39 aurauskertaa keskimäärin. Maallikko voisi ajatella, että säästöä syntyy kun ei aurata ja säästyvä raha voidaan käyttää lanaukseen ja sorastukseen. Onko näin? – Valitettavasti näin ei ole. Kun jäisiä teitä joudutaan hiekoittamaan niin lisäkustannuksia kertyy, sillä sorastuskerta on kalliimpi kuin au-

rauskerta. Nikkilän mukaan monet tiekunnat ovat vuosien mittaan tottuneet yllätyksellisiin asioihin, sekä poikkeuksellisiin vuodenaikoihin että yllättäviin korjauksiin, esimerkiksi tierummun uusimiseen. Näin ollen tilillä on maksuvalmiutta, ei kuitenkaan kaikilla tiekunnilla.

Valituksia ei juuri lainkaan

Vaikka viime kuukaudet ovat olleet hyvin haasteellisia, niin ainakaan tieisännöitsijälle saakka valituksia ei ole saapunut. Yhtenä syynä tähän voi olla, että tienkäyttäjät ymmärtävät tienpidon vaikeudet. Nikkilä löytää myös toisen syyn: – Urakoitsijat ovat hoitaneet työnsä hyvin. On onnistuttu löytämään tielle niin hyvä urakoitsija, että hän hoitaa asiat skarpisti. Tiekunnille ja isännöitsijälle tuli paljon uutta opittavaa, kun vuodelta 1963 ollut yksityistielaki kumottiin ja uusi tuli voimaan 2019 alusta. Tällöin esimerkiksi tielautakunnat tai vastaavat poistuivat kunnista, mikä aiheutti esimerkiksi sen, että tiekunnan päätöksistä joudutaan nyt valittamaan käräjäoikeuteen. Myös yksityisteiden avustusjärjestelmä meni jossakin määrin uusiksi. – Uudistus on monissa tiekunnissa nähty niin paljon velvollisuuksia ja vastuita aiheuttavaksi, että tieisännöitsijät ovat saaneet uusia asiakkaita. EERO MATTILA

Ilkka Nikkilä on toiminut tieisännöitsijänä viisitoista vuotta. Hoidossa on kymmeniä tiekuntia, joilla on yhteensä tuhansia osakkaita.

Vuosien mittaan kalusto on kasvanut. Kun Pekka Kemppi aloitti, oli traktorin takapyörä vähän pienempi kuin nykyinen etupyörä.

Sorateiden hoito hyvin vaikeaa, kun ei ole vakaata talvea Pekka Kemppi ei 23 vuoden aikana ole kohdannut vastaavanlaista Kaksikymmentäkolme vuotta sekä kyläteitä että niin sanottuja valtion maanteitä kunnossa pitänyt Pekka Kemppi Sysmän Nuoramoisista on traktorin ohjaamosta katsellut monenlaisia talvikelejä, mutta tämä talvi on täysin erilainen kuin muut. Tässä maakunnassa tiet ovat paljaita ja lämpötila on pyörinyt nollan vaiheilla koko talvikauden, muutamien päivien pakkasjaksoja lukuun ottamatta. – Yleensä lunta on ollut edes jonkin verran, samoin talvia että välillä vesisade on sulattanut lumen. Viime kuukaudet ovat olleet tienpidon kannalta vaikeita, kun lunta ei ole ollut ja kuoppaisen tien pinta on velliä. – Ei sille oikein voi mitään tehdä. Ei sinne lanan kanssa kannata lähteä tasailemaan, kun sen jälkeen pinta on vielä hurjemmassa kunnossa. Se vähä, mitä lunta on satanut, on tullut sulaan maahan ja auran siivestä lentää mursketta ojaan, mikä ei tietenkään ole tarkoitus. – Kaiken aikaa odotellaan, että aurinko kuivattaisi ja päästäisiin kuoppia tasailemaan. Onko vastaavanlaisia talvia tulossa jatkossakin, paljon puhutun ilmastonmuutoksen seurauksena? – Jaaha, se onkin hyvä kysymys, vastaa Kemppi hiukan hymyillen. – Kukahan sen osaisi ennustaa? Voihan tämä olla pelkkä poikkeus, mutta voi olla että ei. Urakoitsija asuu kylätien varrella ja on tiekunnan puheenjohtaja, joten tuntumaa on tienkäyttäjän ja osakkaan sekä hallinnon ja varsinkin kunnossapitäjän roolin kautta. Kempin mukaan vuosi sitten teitä aurattiin vielä huhtikuussa, mutta se on harvinaista. Tavallisesti aurauskalusto lai-

tetaan kesäteloille maaliskuun puolen välin jälkeen. Kelirikkoa pelätään liki joka keväänä, mutta se ei aina toteudu kovin pahana. Kemppi arvelee, että nytkin päästään aika helpolla, kuten viime vuonnakin vaikka takana oli kovempi talvikausi.

Kahdeksankymppiä ei sovellu kylätielle

Tieurakoitsijalla on joitakin vinkkejä kyläteiden käyttäjille. – Ei siellä välttämättä pidä ajaa kuten asfaltilla, kahdeksankymmentä lasissa. Malttia pitäisi enemmän olla, koska hiekkatiellä voi kuoppia olla. Hän huomauttaa, että vakituiset asukkaat ymmärtävät tämän, mutta läpikulkuteillä voi välillä olla vauhdikkaita kulkijoita. Lisäksi on hyvä muistaa,

että koko tien leveyttä voi käyttää eikä tarvitse ajaa vain samaa raidetta. Pekka Kemppi tekee teiden kunnostamista ympäri vuoden. Palveluja ovat lanaus ja tienvarsien niitot, kesäsuolaus, lumenauraus ja talvihiekoitus. Eri puolilla Sysmää. – Toiminta on laajentunut vuosien mittaan. Tiekunnat haluavat, että palvelut saadaan tilattua yhdestä puhelinnumerosta. Kesäkausi alkaa usein jo huhtikuussa, jolloin tiet lanataan ensimmäisen kerran. Näkyvyyttä estäviä kasvustoja teiden varsilta niitetään kesän mittaan kerran tai kaksi.

Maailma muuttunut

Pekka Kempin koneurakointi on maatilan liitännäiselinkeino. Tilan pelloilla kasvaa

syysviljaa sekä härkäpapua ja kuminaa. Kuminaa on ollut yli kahdenkymmenen hehtaarin alalla. Maaseudun rakennemuutosta kuvaa viljelijän kommentti: – Nykymittapuun mukaan pienviljelijäksi voisi sanoa. Tällä hän viittaa pinta-alaan, joka on 45 hehtaaria, suunnilleen toinen puoli omaa ja toinen puoli vuokrattua. 1990-luvulla sillä oltiin reilusti keskitason yläpuolella, nyt sen alapuolella. Pekka Kemppi otti tilan nimiinsä isältään vuonna 1990. Lypsykarja lähti vuosikymmenen lopulla. – Siinä oli tehtävä ratkaisu, joko laajentaa tai lopettaa. Tällöin karjatalous vaihtui urakointiin, joka on vuosien mittaan laajentunut nykyiselleen. Neljänkymmenen vuoden aikana on monta satoa puitu ja eletty mukana maatalouden ja muun yhteiskunnan muutoksissa. – Jos ei maanviljely silloin ollut hyvää hommaa, niin ei se siitä paljon paremmaksikaan ole muuttunut. Tietysti tämä nykyinen tukipolitiikka tasaa satojen vaihtelua. Monipuolinen yrittäjällä on tuntuma, että maailmanmeno ja suunnittelu on nykyisin kovin lyhytjänteistä. Esimerkiksi eduskunnassa päätöksentekijät vaihtuvat neljän vuoden välein, jolloin kesken jääneet asiat jäävät hoitamatta maaliin. Talouselämässä pyritään lyhytjännitteisesti nopeaan nousuun ja sitten ihmetellään, kuinka yhtä nopeasti voidaan pudota takaisin alas. – Olisi hyvä katsella vähän pidemmälle horisonttiin, kuten maaseudulla on totuttu tekemään. Tänne ei sovellu lyhyt sykli, jossa investoinnit tehdään nykyteollisuuden tapaan vain kolmeksi tai neljäksi vuodeksi. EERO MATTILA


PÄIJÄNTEEN LEHTI 12.3.2020

11

AUTOT JA LIIKENNE • AUTOT JA LIIKENNE • AUTOT JA LIIKENNE • AUTOT

19.900,-

Auto- ja konekorjaamo KOTI JA ASUMINEN

J. Hoikkala

Päijänteen Lehden seuraava numero ilmestyy 9.4.2020.

Henkilö- ja pakettiautojen

• huollot • korjaukset • vikadiagnoosit • jarru- ja pakokaasutestit • ilmastointihuollot • yms. korjaamopalvelut

Loukkutie 8, Vääksy

040 771 9335 KOTI JA ASUMINEN • KOTI JA ASUMINEN

Reijo Putula on Asikkalan kunnon kuntalainen

Asikkalan hyvinvointilautakunta on valinnut Reijo Putulan vuoden 2019 Kunnon kuntalaiseksi. Lautakunta nimittää Kunnon kuntalaiseksi paikallista liikuntatoimintaa tai paikallista hyvinvointitoimintaa vahvasti tukeneita henkilöitä tai yhteisöjä. Kunnon kuntalainen voi olla myös aktiivinen ja esimerkillinen kuntoliikkuja. Reijo Putula on eläkkeellä oleva opettaja. Hänen kerrotaan kävelleen yli 73000 kilometriä jäätyään eläkkeelle 12 vuotta sitten. Hän on lautakunnan mielestä hieno esimerkki niin nuoremmille kuin vanhemmille kuntalaisille oman kunnon ylläpidosta.

Päijänteen Lehti tavoittaa asukkaat

Postin jakamana Asikkalassa, Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä. Puolet Päijät-Hämeen maakuntaa. Lisäksi kaistale Keski-Suomea Joutsan, Luhangan ja Kuhmoisten noutopisteiden avulla. Noutopisteitä myös Heinolassa (4 kpl) ja Lahdessa.


12

PÄIJÄNTEEN LEHTI 12.3.2020

Tonttihakkuut miestyönä, raivaukset ja pihapuiden kaadot KOTI JA ASUMINEN • KOTI JA ASUMINEN • KOTI JA ASUMINEN • KOTI JA ASUMINEN

NYT ON PUHTAAN VEDEN AIKA!

AKVA FILTER - kotimaiset vedensuodattimet Vesiosuuskunnille - Omakotitaloihin - Maatalouteen - Kesämökille

Tuhansien käyttäjien myönteinen palaute jo vuodesta 1966 lähtien!

• Raudan – Mangaanin – Humuksen – Radonin – Uraanin – Fluoridin – Arseenin – Haju-ja makuhaittojen poistoon NYT ON • Happamuuden neutralointiin PUHTAAN VEDEN AIKA! • Varmatoiminen – ei tukkeudu AKVA FILTER - kotimaiset vedensuodattimet Vesiosuuskun• Automaattinen tai manuaalinen nille - Omakotitaloihin - Maatalouteen - Kesämökille vastavirtahuuhtelu • Raudan – Mangaanin – Humuksen – Radonin – Uraanin – Fluoridin – • Suuri suodatusteho – voidaan kytkeä Arseenin – Haju-ja makuhaittojen sarjaan tai rinnakkain poistoon • Happamuuden neutralointiin • Helppo huoltaa – harvat huoltovälit • Varmatoiminen – ei tukkeudu • Automaattinen tai manuaalinen • Materiaali ruostumaton teräs

- puutaravana ajo - lumenauraus - polttopuiden myynti - polttopuun teko asiakkaan luona

T:mi Pilke Teemu Vikman 040 741 0020 pilke.teemu@gmail.com

vastavirtahuuhtelu • Suuri suodatusteho – voidaan kytkeä sarjaan tai rinnakkain • Helppo huoltaa – harvat huoltovälit • Materiaali ruostumaton teräs

Tuhansien käyttäjien MEILTÄ MYÖS UV-LAITEET myönteinen palaute jo vuodesta 1966 lähtien! BAKTEERIEN POISTOON!

MEILTÄ MYÖS UV-LAITEET BAKTEERIEN POISTOON!

LISÄTIEDOT JA REFERENSSIT LISÄTIEDOT JA REFERENSSIT NETTISIVUILLA. NETTISIVUILLA.

puh. 044 271 9227 • info@akvafilter.fi 19650 Joutsa • www.akvafilter.fi

puh. 044 271 9227 • info@akvafilter.fi 19650 Joutsa • www.akvafilter.fi

Onko Airbnb uhka vai mahdollisuus?

Kauppa käy. Tilaa Mökkikäynti.

Kiinteistömaailma Hämeenkatu | Asuntolaune Oy LKV 050 464 0233, Hämeenkatu 20, 15110 Lahti lahti.hameenkatu@kiinteistomaailma.fi

Suomen suurimpiin rakennusalan erikoistapahtumiin lukeutuva Raksa nostaa tulevana viikonloppuna esille ajankohtaisia asumiseen liittyviä teemoja. Rakennus-, remontointi- ja sisustusaiheiden lisäksi tapahtumassa käsitellään tänä vuonna muun muassa Airbnb-majoitustoimintaa sekä asuntokaupan nykytilaa. Raksan ammattilaisseminaarissa annetaan ohjeita asumisen turvallisuuteen ja valtionavustuksiin taloyhtiöissä. Raksa 2020 -messut järjestetään Lahden Messukeskuksessa 13.-15. maaliskuuta. Viime aikoina vahvasti suosiotaan kasvattanut lyhytaikainen Airbnb-vuokraustoiminta herättää paljon kiinnostusta, mutta myös kysymyksiä. Suomessa haasteena on se, ettei tämäntyyppiseen toimintaan ole olemassa valmiiksi sovellettavaa lainsäädäntöä. Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia nähdään Raksan avajaispäivänä messujen ohjelmalavalla sekä Raksa-seminaarissa kertomassa toimintaohjeita Airbnb-majoitustoimintaan yksityisen vuokraajan sekä taloyhtiöiden näkökulmasta. Asuntokaupan haastava nykytilanne pohdituttaa niin asuntojen myyntiä kuin ostamistakin suunnittelevia. Tämän hetken menestyneimpiin kiinteistöalan ammattilaisiin lukeutuva Andrei Koivumäki saapuu Raksa-messuille lauantaina puhumaan alan tilanteesta. Hän kertoo, kertoo millaiset asunnot liikkuvat.

Piha- ja puutarhatarvikkeiden ja työvälineiden ja sisustuksen tuotteiden myynti vakaata

Rautakaupassa vuoden 2019 kolme ensimmäistä neljännestä kuluivat positiivisissa, vaikkakin hiipuvissa kasvuluvuissa, käy ilmi Rakennusja sisustustarvikekaupan alan edunvalvontajärjestön RASI ry:n tilastoista. Rautakaupassa myymälöiden määrä on laskenut jo viisi vuotta. Kun vuonna 2015 rautakauppoja oli RASI ry:n tilaston mukaan 544, oli niitä viime vuonna 512. – Myymälöiden määrä on laskenut usealla rautakaupan ketjutoimijalla. Se kertoo kaupungistumisen vaikutuksesta koko toimialaan, kertoo

RASI ry:n toimitusjohtaja Minna Liuksiala. Rautakaupassa myynnin kehitys on selkeästi tuoteryhmäkohtaista. Eniten kasvanut tuotealue oli piha ja puutarha, jossa myynti kasvoi lähes viisi prosenttia. – Piha- ja puutarharakentamisessa kasvun uskotaan yhä jatkuvan, sillä se on ollut toimialan pitkäaikainen trendi, sanoo Liuksiala. – Rautakauppa katsoo alkaneeseen vuoteen positiivisesti. Näkymää kirkastaa vuoden alussa tulleet aiempaa positiivisemmat kehitysluvut mm. rakennuslupien määrissä.


PÄIJÄNTEEN LEHTI 12.3.2020

13

KOTI JA ASUMINEN • KOTI JA ASUMINEN • KOTI JA ASUMINEN • KOTI JA ASUMINEN Ansiolahdentie 4 Kuhmoinen 0400974177

AVOINNA ma-pe 8.30 - 17.00 la 9.00 - 14.00

KEVÄT ON KOHTA!

Kodin päivitykseen meiltä Laatulaminaatit ja -vinyylit Myös maahantuojan poistoeriä edulliseen hintaan! MEILTÄ IHAN KAIKKI

PUUTARHASI PARHAAKSI Lannoitteet ja luonnolliset torjunta-aineet Kotimaista laatua -mullat -kuivikkeet -katteet

- suodatinkankaat - salaojat - viemäriputket Myös muut röörit! Sipulit ja siemenet vkolla 12!

Mitä tapahtuu, kun ei ilmoita? Ei mitään.

Palveluksessanne HEINOLASSA


PÄIJÄNTEEN LEHTI 12.3.2020

14

KOTI JA ASUMINEN

KOSKINEN KY

• Maanrakennus • Kaivinkonetyöt • Soratoimitukset • Tienlanaus • Kuljetukset • Sora- ja kalliomurskeet

LOKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET EDULLISESTI SYSMÄ

Puh. 0400 121 008 HARTOLA www.kuljetuskoskinen.fi

Mittatilauksena valmistetulla

takkasydämellä

lisää lämmitystehoa Takkasydämellä avotakka muuttuu oikeaksi lämmityslaitteeksi. Kiertoilmalämmitys on erittäin tehokas.

100% kotimaista työtä.

Hopea-aarre käväisi löytöpitäjässään Sysmässä Sysmän aarre oli lainassa Sysmässä ja palaa Hämeen linnaan, joten linnan 2.5 kerroksen porrastasanteelta löytyy 1.5.2020 alkaen oikea aarre! Metallinetsinnän harrastaja Kalle Lappinen löysi Sysmän aarteen syyskuussa 2017. Löytöpaikka sijaitsee Sysmän keskiaikaisen kirkon ympäristössä. Alueelta tunnetaan rautakautisia asuinpaikkoja, kalmistoja ja uhrikiviä. Löydetyt myöhäisrautakauden (800–1300) ajalta olevat esineet olivat Sysmän kirjastossa esillä kolmen kuukauden ajan. Näyttelyn esittelijä ja valvoja, sysmäläinen Marko Kuitunen kuvaa sitä menestykseksi. – Kävijöitä on ollut kiitettävästi. Flunssakautena oli hiljaisempaa, mutta joululomaaikana oli hyvin vilkasta. Vieraskirjaan on kertynyt yli 500 nimeä. Kuitunen arvioi, että joka neljäs on kirjannut käyntinsä. Kuitusen mukaan jotkin vierailijoista ovat kertoneet hyvin mielenkiintoisia tarinoita paikallishistoriasta. Esimerkiksi linnan raunioista Sysmän ja Hartolan rajalta. Tämän näyttelyn innoittamana niitä on vilkkaasti lähetetty museoviraston ilmoituspalveluun.

Raottaa ikkunaa sysmäläisyyteen

Myös muut alan työt:

Savupiippujen kunnostukset, piipunhatut, tikkaat ym. Katso lisää sivuiltamme tai laita sähköpostia tai soita

hormic@hormic.fi 0400-885055

HORMIC.fi

Ammattitaidolla vuodesta 1989

www.

Onnea ei olekaan, jos kaikista kulmista katsotaan. Horatius Eikö onni voisi olla sitä, ettei ole onneton? Pearl S. Buck Onnen ensimmäinen ehto on huuhtoa sisuksistaan kunnianhimon myrkky. Markku Envall

Hartolan ja Sysmän koululaiset julistekisaan

Ympäristöviikon ja julistekilpailun teemana on tänä vuonna Vaatteet – Vaate on valinta. Vaatteilla ja tekstiileillä on monenlaisia ympäristövaikutuksia, joita ei aina tule miettineeksi. Millaisia vaikutuksia valinnoillamme on, ja miten voisimme pienentää näitä vaikutuksia? Julistekilpailuun kutsutaan

Hartolan, Heinolan, Hollolan, Lahden ja Sysmän ala- ja yläkoulut sekä lukiot. Kilpailuaikaa on 8.5.2020 asti ja kilpailutyön voi toteuttaa haluamallaan tekniikalla. Ohjeet osallistumiseen löydät ymparistoviikko.fi -sivuilta. Raati valitsee julisteeksi painettavan voittajatyön.

10 VASTAUSTA 1. Noin 16 metriä. 2. Mikkelin hiippakunta. 3. Curlingin. 4. Mansikka. 5. Maiju Lassila (Tulitikkuja lainaamassa).

6. Danielson. 7. Kääpiöpäästäinen. 8. Orilla. 9. Futsalia. 10. Rusina.

Löydön tekijä Kalle Lappinen oli paikalla tietenkin avajaisissa, mutta myös muulloin. Löytö koostuu hopearahoista, hopea- ja ristiriipuksesta, soljesta, neljästä sormuksesta

Marko Kuitunen esittelee hopea-aarretta. ja hopeaspiraaleista. Rahat ja hopeariipus ovat olleet kiinni kaulanauhassa kiinnityslenkeillä. Mukana on useita ennestään tuntemattomia rahojen kotimaisia jäljitelmiä. Merkittävin niistä on Bysantin keisari Mikael V:n (hallitsijana 1041–1042) harvinaiseen kultarahaan pohjautuva jäljitelmä, joka on ainoa tunnettu kappale tätä tyyppiä.

Rahojen perusteella esineet ovat päätyneet maahan aikaisintaan 1050-luvulla. Vanhimmat rahat, dirhemit, ovat 900-luvun alkupuolelta. Kansallismuseon rahakammion intendentin Jani Oravisjärven mukaan on poikkeuksellista, että kerralla löytyy iso määrä ulkomaisten rahojen kotimaisia jäljitelmiä. Ne raottavat ikkunaa 1000-luvun

sysmäläisten arkeen ja arvoihin paremmin kuin muualta tulleet, alkuperäiset rahat. Oravisjärven lausunto on kuultavissa Ylen nettisivuilla olevassa lyhytdokumentissa otsikolla Kulttuuricocktail ‒ Yhtäkkiä kiven alta alkoi valua 1000 vuotta vanhoja rahoja ‒ Sysmästä löytyi erikoinen hopea-aarre. EERO MATTILA

Kaksi vahvaa säästöpankkia suunnittelee yhdistymistä

Helmi Säästöpankki Oy ja Sysmän Säästöpankki suunnittelevat yhdistymistä. Yhdistymistä on suunniteltu molempien pankkien hallituksissa ja lopullisen päätöksen tekevät Sysmän Säästöpankin isännistö ja Helmi Säästöpankki Oy:n omistajasäätiö ja tämä edellyttää lisäksi vi-

ranomaisprosessin. Mikäli yhdistyminen hyväksytään, se tapahtuu vuoden 2020 aikana. Mahdollisella yhdistymisellä turvataan kyky toimia päijäthämäläisten asiakkaiden monipuolisena tarpeiden toteuttajana muuttuvassa toimintaympäristössä. Sysmän Säsätöpankilla on

konttorit Sysmässä ja Joutsassa. Sen liikevoitto oli viime vuonna noin 0,5 miljoonaa euroa. Helmi Säästöpankki Oy:llä on konttorit Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa ja Padasjoella. Helmi Säästöpankki Oy:n liikevoitto kasvoi 23,5 %

ja oli 3 532 tuhatta euroa (2 859 tuhatta euroa vuonna 2018). Kasvua syntyi kaikilla liiketoiminta-alueilla vuonna 2019 vakavaraisuuden säilyessä hyvällä tasolla (21,4 %). Kokonaisluotonanto kasvoi vuonna 2019 8,2 % ja hoidossa olevat asiakasvarat kasvoivat 23,1 %.

KUULUMISIA PADASJOEN APTEEKIN APTEEKKARINA on aloittanut Pertti Hietanen. Vuonna 2005 apteekkarina aloittanut Tarja Haapanen on jäänyt eläkkeelle. MYTÄJÄISTEN KOTILEIPOMO on avannut Sysmän Smarketin kulmaukseen myymälä-kahvilan. Yrityksen tuotteet valmistetaan Heinolassa omassa leipomossa, minkä yhteydessä on myös kahvila. Myymälä-kahvila on myös Nastolan S-Marketissa. Yritys työllistää kymmenen henkilöä. SYSMÄN VUODEN NUOREKSI YRITTÄJÄKSI on valittu Eetu Rajavuori. Sysmän ja lähikuntien yksityiset kotitaloudet sekä yritykset, uudisrakentamis- sekä saneerauskohteet ovat hänen yrityksensä LVI Eetu Rajavuoren asiakaskuntaa. ASIKKALAN KUNTA TUKEE NUORTEN KESÄTYÖLLISTYMISTÄ tänäkin vuonna 250 eurolla nuorta kohti. Kesätyötuki myönnetään työsuhteeseen ajalla 1.6.–30.8., sen pituuden on oltava vähintään kaksi viikkoa ja työajan vähintään 25 tuntia viikossa. MUUTAMAT SYSMÄLÄISET OVAT yllätyksekseen huomanneet osoitteensa muuttuneen, vaikka asuinpaikka on pysynyt samana. Tämä johtuu kunnan ulkopuolisella konsultilla teettämästä rakennusten päivitystyöstä. Kunta lupaa, että tiedot tullaan tarkistamaan ja korjaamaan. ASIKKALAN KUNNANJOHTAJA RINNA IKOLA-

NORRBACKA on valittu Lahden ympäristöpääkaupunkivuotta toteuttavan säätiön hallituksen, jota johtaa Erkki Liikanen, jäseneksi. Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021 ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. ASIKKALAN VUODEN NUORI YRITTÄJÄ on PäijätHämeen AD Autohuolto Oy:n yrittäjä Jani Kopra. ”Monipuolinen, keskellä kylää toimiva yritys on tunnettu ystävällisestä asiakaspalvelusta sekä loistavasta työnjäljestä, jonka perässä asiakkaita saapuu ympäri Päijät-Hämettä”, perusteli Asikkalan yrittäjäyhdistys valintaa. ASIKKALAN HYVINVOINTILAUTAKUNTA ON VALINNUT Vuoden urheilijaksi 2019 Anna Backmanin. Vääksyn Kanavagolfia edustava Backman on maamme eturivin amatöörigolfareita. ASIKKALAN HYVINVOINTILAUTAKUNTA ON VALINNUT Vuoden junnuksi ampuja 2019 Elias Ruususen. Hän edustaa Asikkalan Ampumaseuraa. Elias Ruusunen harrastaa monipuolisesti kiväärin, haulikon, pistoolin eri ampumalajeja sekä jousiammuntaa. Hän on menestynyt näissä lajeissa hyvin myös ikäänsä ylemmissä ikäsarjoissa kilpaillessaan. UUTINEN OPETTAJAIN LEHDESSÄ 3.12.1920. Hartolan Kalhon alakansakoulun opettajaksi lukuvuodeksi 1920–1921 on valittu ja lopullisesti hyväksytty alakansakoulunopettajatar Iida Pöllänen.


PÄIJÄNTEEN LEHTI 12.3.2020

15

PALVELUHAKEMISTO TERVEYS JA KAUNEUS

RAVINTOLA- JA PITOPALVELUITA

Klassinen hieronta Intialainen päähieronta

RAKENNUSPALVELUITA

PITO- ALMA

Satu Kärppä koulutettu hieroja

P. (03) 766 0555 Vehkoontie 4, Vääksy www.pitoalma.fi

Puh. 040 834 2764 Rusthollintie 1 B, 17200 Vääksy

LVI-AROALHO OY

AUTOALAN PALVELUiTA

Talasniemenkuja 5, SYSMÄ (03) 717 1357, 0400 626 357 lvi-aroalho@phnet.fi • Asennus • Huolto • Myynti • Arkisin 7–16

ESIMERKKEJÄ Laadukasta pitopalvelua arkeen ja juhlaan Pyydä tarjous 040 764 8304 tarja.lehtonen@phnet.fi www.tarjalehtonen.com

ROMUNKERÄYSTÄ Päijät-Hämeen Metalliromu Ky

KONEHUOLTOPALVELUITA

– Nouto (min. 500 kg) – Vastaanotto – Purkutyöt – Siirtolavat – Romuautojen nouto

AVOINNA ti klo 11-18 PUHELINPALVELU su-pe klo 10-18 044 244 9779

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ www.paijanne.fi

Puh. 040 764 5554, 0400 574 931

Maksutta (max. 50 km) Pätiäläntie 37, 17320 Asikkala

Hartola

Päijänteen Lehti neljän kunnan asukkaille Postin jakamana. Asikkala, Hartola, Padasjoki, Sysmä. Noutopistejakelu 9 paikkakunnalla.

APUVÄLINEITÄ

Sysmä

TAKSIT

Padasjoki

Asikkala

Kysy ilmoitustilaa: Eero Mattila 0400 765 234

MUISTIINMERKITYT

Kirkkoherra ja tuomiorovasti Asikkalan seurakunta on tätä luettaessa valinnut uuden kirkkoherran. Tehtävään pyrki kaikkiaan seitsemän teologia – ihan kai tavanomainen määrä pikkuseurakuntaan. Hevosmiesten tietotoimistossa (HTT) ja muuallakin on ihmetelty outoja kirkollisia sanoja kirkkoherra, tuomiokirkko, tuomioseurakunta ja tuomiokapituli. Piti oikein etsiä selitys – onneksi joku aina tietää. Tuomiokirkon kohdalla on kyse puhtaasta käännösvirheestä. Sen taustalla ovat ruotsin domkyrka, englannin dome ja latinan domus. Ne tarkoittavat kupolia ja kotia. Domus ecclesiae eli kirkon talo, joka tarkoitti ensin kir-

konviereistä pappilaa, myöhemmin piispan asumusta ja lopulta piispan kirkkoa. Tuomiokirkko eli katedraali on piispan kotikirkko, ei oikeudenjakamisen ja rankaisemisen paikka – vaikka ainahan kirkko on osannut pelotella. Lammin keskiaikaisessa kivikirkossakin on kukkarivistössä paholaisen kasvot. Verbi tuomita on vanha germaaninen laina sanasta, josta germaanisella taholla on myöhemmin kehittynyt esimerkiksi ruotsin döma eli käydä oikeutta, tuomita. Ruotsissa verbistä on sitten johdettu sana dom eli tuomio, arvio. Suomen tuomio on joko syntynyt vastaavalla

tavalla johdoksena verbistä tuomita tai se on vanha germaaninen laina. *** Muuttaako kirkko pääkirkkonsa nimen ihmisystävällisemmäksi? Ei ainakaan tuhanteen vuoteen, arvioitiin HTT:ssä. *** Kirkkoherra-sana on HTT:n saamien tietojen mukaan myös erehdys. Ruotsin kielessä on käytössä käsite kyrkoherde eli kirkonpaimen. Kyrkoherde on muokattu aikoinaan sanasta kyrkoherre, joka joskus muinoin oli kirkiohärra. Siitä se suomennettiin nykyisin meillä käytössä olevaan muotoon.

PÄIJÄNTEEN LEHTI Puolueeton, riippumaton aluelehti. Perustettu 1987 nimellä Asikkalan Lehti. ISSN 1799-7844 Kustantaja ja vastaava toimittaja: Päivi Piirainen 045 892 4302 Jakelu: Posti Oyj:ltä tilattu kotitalousja yritysjakelu Asikkalaan, Padasjoelle, Sysmään ja Hartolaan. Lehti tavoittaa kaikki kodit neljän kunnan alueella lukuunottamatta mainoskieltoluukkuja.

Julkaisija: Kustannus Saija Oy Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Asioimistot: Laiser, Haikealantie 1, Särkilampi, Sysmä. Seuraava numero: Torstaina 9.4.2020, ilmoitukset viimeistään 3.4.2020

Kirkkoherra on siis seurakunnan johtaja ja maskuliininen, aivan kuten pappikin, joka on sukua papalle, paaville ja isälle. *** Yksi ammattikunta vuorollaan valittaa väsymystään, liikaa työmääräänsä, kehnoja esimiehiä ja kelvotonta työympäristöä. Nyt ovat vuorossa poliisit. Viime päivien uutisten mukaan poliisi uupuu työtaakkaansa ja sen vuoksi pyörävarkauksien ja huumerikosten tutkinnan voi lähes unohtaa. Viimeisen vuosien aikana poliisin toimintaa on pyritty tehostamaan rakenneuudistuksilla, muun muassa lakkauttamalla Liikkuva poliisi.

paijanteen.lehti(at)gmail.com Ilmoitusmyynti: Päivi Piirainen paivi.piirainen57(at)gmail.com 045 892 4302 Laiser paijanteen.lehti(at)gmail.com 0400 716 304, (03) 717 6134 Eero Mattila tuottaja mattilaneero(at)gmail.com 0400 765 234

Lehtihaastatteluissa yksittäiset poliisimiehet kertovat, että uudistukset ovat aiheuttaneet henkilökunnan väsymistä ja turhautumista. Turhautuminen syntyy – hoitoalan tapaan – siitä, ettei pysty hoitamaan tehtäviään niin hyvin kuin pitäisi. Monen poliisimiehen kerrotaan miettineen alanvaihtoa liiallisen työtaakan alla. *** Poliisin ylin johto on myöntänyt, että poliisi hoitaa nykyään ensin henkeen ja terveyteen kohdistuvat tehtävät – ja loput sitten niin hyvin kuin pystyy. Hoitamatta jää huumausainerikoksia, myymälävarkauksia, rattijuoppojen etsintöjä ja

kotikeikkoja, puhumattakaan pyörä- ja mökkivarkauksista jäävät lähes täysin tutkimatta. Omakohtaista kokemusta on paristakin tapauksesta. Pari vuotta sitten Lapin-reissulta palatessa iso hirvi osui eteen ja turmeli hyvän auton lunastuskuntoon. Poliisi kuulusteli tapauksen puhelimessa ja sanoi, että jos auto jotenkin toimii, ajakaa vain kotiin. Toisen kerran jäi tutkimatta Aurinkovuoren laavun töhriminen muutama vuosi sitten. HTT muistuttaa, että poliisien määrä on poliittinen ratkaisu. maan poliittinen johti ei siis halua, että rikokset selvitetään ja konnat pannaan vastuuseen. ARTO KANTOLA

www.paijanteenlehti.fi

Lehti julkaistaan force majeure -varauksin. Lehden kustantaja ei suorita hyvitystä lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia julkaisematta jääneistä ilmoituksista. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Lähettäjä on vastuussa aineiston julkaisuoikeuksista. Lehti ei vastaa puhelimitse jätettyihin ilmoituksiin tulleista virheistä.

Jakelualueen ulkopuoliset noutotelineet: Heinola: S-Market Heinola, Heila Lähiruokatori, Rauta-Juurikkala, Itä-Hämeen Apu ja Kierrätys Kuhmoinen: Neste Kuhmoinen ja Matkahuolto Joutsa: Teboil Huttula. Lahti: Neste Oil Karisto. Luhanka: M-Market.

Katso hinnasto ym. lisätiedot:

www.paikallis.info

www.facebook.com/ paijanteenlehti

Paljon kuvia ja kommentteja. Käy tykkäämässä!


PÄIJÄNTEEN LEHTI 12.3.2020

16

n a a t n i h e l a t i r Imu Tehokkaaseen kevätsiivoukseen!

149 €

(249 €)

Säästä

100€

8990 €

Säästä

(149 €)

40%

Electrolux EUSC66CR Pölynimuri

Volta VOP5-14EB Varsi-imuri

• Kuiskaavan hiljainen pölynimuri tehopuhdistukseen • Suunniteltu seuraamaan kevyesti ja tasaisesti

• Kevyt varsi-imuri nopeaan pikasiivoukseen • Puhdistaa helposti sekä lattiat että huonekalut • Jopa 25 minuuttia käyttöaikaa

199 € Electrolux PD82-4MB Pölynimuri • Hiljainen ja tehokas, älykästä imurointia • Edistynyt SmartModetekniikka tunnistaa lattiatyypin ja säätää tehotason automaattisesti • Mukana pehmeäharjaksinen Parketto Pro -suulake koville lattioille

Tarjoukset voimassa 12.–19.3.2020 tai niinkauan kuin varatut erät myymälöissä riittävät.

299 €

Säästä

179 €

Electrolux s-bag Pölypussipaketti

• Suomen suosituinta pölypussia yhteensä 12 kpl:tta ja kaupan päälle s-fresh tuoksurakeita

(249 €)

Electrolux EER75NOW Varsi-imuri

(349 €)

Electrolux PQ91ANIMA Varsi-imuri

70

1995 €

Säästä

50

• Täydellisen tasainen suorituskyky loppuun saakka • Pitkäikäinen litiumakku antaa jopa 55 min käyttöajan • Pestävät suodattimet ja helposti tyhjennettävä pölysäiliö

• Johdotonta vapautta • Pyörivä ja helposti puhdistettava lattiaharja • Pitkäikäinen 18 voltin TurboPower™ -litiumakku • Monipuoliset lisäsuulakkeet

499 €

(649 €)

Electrolux PI81-4SWN Robotti-imuri

Säästä

150€

• Helpoutta kodin siivoukseen Electrolux robotti-imurilla • Ainutlaatuinen 3D Vision System™ skannaa tilaa, havaitsee imuroitavat alueet ja eteen tulevat esteet • Mobiilisovelluksen avulla sovitat siivouksen omaan aikatauluusi • PUREi8 palaa lataustelakkaan, kun akkujen teho on alhainen

Meiltä myös kattavat palvelupaketit! euronics.fi

Euronics Vääksy

Rusthollintie 2, puh. 03 766 0088 Ma–pe 9–18, la 9–14

Parasta paikallista palvelua

Profile for Päijänteen Lehti

Päijänteen Lehden uusin numero  

www.paikallis.info

Päijänteen Lehden uusin numero  

www.paikallis.info

Advertisement