Page 1

HIRUNDO RUSTICA 2018


Sisällys

HIRUNDO RUSTICA 2018 3 Pääkirjoitus

23 Markkinahumua 2018

4 Pääskyparven ryhmät

24 Vinkit rinkan pakkaukseen

7 Surrival -18

25 Kangastus 2018 -syyspartiotaitokilpailut

26 Vaikkihaellus

9 Partioparaati 2018

11 Pyöräretkellä nautittiin kevään lämmöstä 28 Tontun tehtävät 12 Turboetanoiden siirtymäretki 32 Juhlavuoden aloituspamaus 16 Framil 2018 33 Pääskyparvi 60 vuotta -juhlanäyttely 19 Tarpojien majakka: zombeja ja sukellusveneitä 34 Juhlaleiri

20 Poppakokkeja syysretkellä

Hirundo Rustica 2018 Partiolippukunta Pääskyparvi ry:n lippukuntalehti Päätoimittaja: Nea Hakamäki, taitto: Elli-Mari Sulonen Painopaikka: Grano Oy. Yhteystiedot: Partiolippukunta Pääskyparvi ry, c/o Elli-Mari Sulonen, Rasinkuja 18 B 6, 29600 Noormarkku

2


Pääkirjoitus

UUSI VUOSI, UUDET KUJEET Vuosi 2018 oli Pääskyparven 60 v. juhlavuosi. Vaikka juhlahumun loppu voi tuntua haikealta, jäi juhlavuodesta mieleen paljon hienoja kokemuksia. Pääskyparvessa järjestettiin monenlaisia tapahtumia, joista voi lukea lisää käsissäsi olevasta Hirundosta. Antoisia lukuhetkiä! Nea

3


Aktiivista toimintaa KOKOONTUVAT RYHMÄT 2018-2019 Tarpojat:

Sudenpennut: • Viisaat Pöllöt

• Seikkailevat Siilit

• Villit Gebardit

• Tiikerit

• Iloiset Ilvekset

• Mörköfantit

• Kätevät Käärmeet

• Hirvet

• Discopuput

Vaeltajat:

• EmmääTiiä

Seikkailijat: • Tuliset Taulapäät • Kiitävät Ketut • Nauravat Nokkaeläimet

Näiden lisäksi Pääskyparvessa toimii aikuis- ja perhepartioryhmä Hisus ja konkarit.

Esittelyssä Pääskyparven partioryhmiä Mörköfantit Mörkikset: Jenny, Karoliina, Oona, Tinja ja Anni Me ollaan rento ja aktiivinen tarpojaryhmä. Suurin osa meistä on ollut partiossa ihan sudenpennusta asti. Kokoonpano on vuosien varrella ryhmässämme muuttunut, mutta viime vuodet pysynyt tiiviisti samana. Kokouksissa ei hiljaista hetkeä ole vielä ollut, eli puhuttavaa riittää. Viime keväästä lähtien olemme kokoontuneet ilman johtajaa, mikä on ollut superkivaa. Olemme saaneet kokouksista juuri itsemme näköisiä. Olemme aktiivisesti kisaava ryhmä, ja menestystäkin on tullut. Kisoissa meillä on tiivis joukkuehenki ja toisia tsempataan loppuun asti. Me ei olla vain partioryhmä, vaan myös tiivis kaveriporukka. Seikkailevat Siilit Siilit: Vilma, Anni, Veera ja Sofia Ryhmä on perustettu vuonna 2015. Alussa ryhmän jäseniä oli 6 + ohjaaja. Kävimme paraateissa ja muissa tapahtumissa. Opimme solmuja ja muita partiotaitoja. Mutta koskaan emme oppineet kiisselin tekoa trangialla.. :) Nykyään ryhmän jäseniä on neljä ja kokoonnumme yhdessä Mörkisten kanssa. 4


Hisus Hisus on Pääskyparven aikuisten ja perheiden ryhmä. Tällä ryhmällä on reissuja muutamia kertoja vuodessa. Viime keväänä reissumme suuntautuivat Joutsijärvelle pilkkireissulle sekä Merikarvialle koskimelontaan sekä Ouran partiolaisten kämpälle Partiokariin. Pilkkireissulle mentiin iloisella ja reippaalla meiningillä perheiden voimin. Saalista saatiin hieman, mutta kokemusta sitäkin enemmän. Jää oli paksua ja lumisen jään päällä patikointi uuvutti retkeläisiä. Hiivaniemessä teimme trangioilla maukasta kanakeittoa. Pilkkireissu huipentui Silokallion rantasaunan leppeisiin löylyihin ja vaahtokarkkien paistoon takkatulen loimussa. Hisuksen Silokallion talviretkipäivän fiiliksiä: "Kivointa, mutta myös raskainta oli jään päällä kävelyt. Saaren vieressä moni tykkäsi pilkkiä ja kalaakin tuli! Onneksi pääsimme saunomaan reissun päätteeksi. Muutama kävi jopa avannossa ja juoksemassa hangessa" - Vilma 13 v. "Lasten pilkkimisinto hämmästytti! Loistava todiste siitä, ettei tarvitse isolla rahalla toteuttaa elämyksiä. Hiihtoloman päätös viikonloppu oli aikas hyvä, sillä meilläkään ei ollut lomaviikoksi mitään erityistä. Kiva päätös lomalle. Reput selkään, kävelle lähisaareen, trangialla ruokaa, pilkkimistä, sauna+avanto ja yhteistä hengailua. Eväiden merkitystä ei voi vähätellä. Kävelymatkat vaati pienimmiltä vähän lisäpuhtia, mutta onneksi reissurepusta löytyy aina jotain." -Kati 40 v. tai tuolloinhan olin vasta 39 v.

Mukaan Hisukseen ovat tervetulleita kaikki perheet ja aikuiset, jotka ovat kiinnostuneet partiomaisesta toiminnasta. Mukaan retkitiedotuslistalle pääsee ilmoittamalla innokkuutesi sähköpostilla vkruohomaki@gmail.com.

5


Hisus melomassa Merikarvialla Merikarvian reissu oli suunnattu vain aikuisille. Itsensä ylittämistä ja rentoutumista parhaimmillaan upeiden maisemien keskellä. Lauantaiaamuna joukkiomme kokoontui Viikilän hevostilalle laittamaan ratsuja kuntoon ratsastuskokemus siintäen edessämme. Matka jatkui kokemus rikkaampina Kotirannan Juhanin tilalle Strikan sillan lähettyville. Siellä retkeen liittyi uusia elämysmatkailijoita ja hyppäsimme kanootteihin. Merikarvianjoen kosket tuli “hinkattua” ja Purolomille nostimme kanootit yöksi. Reissu jatkui Laineen kalastajaveneellä Merellä kohti Partiokaria. Siellä meitä odotti mainio kämppä, hieno puulämmitteinen sauna, upea iltaaurinko, loistava retkigourmet ja kaunis merimaisema. Seura oli loistavaa ja yöuni maistui aamuyön tunteina hyvin. Kaikki päättyy aikanaan. Aamupalaa ja viimeiset meri-ilmahenkäisyt ennen aamupäivän kotimatkaa. Taksikyyti odotti rannalla ja reput täynnä riemua kohti seuraavia reissuja.

6


Leirielämää

Teksti ja kuvat: Elli-Mari Sulonen

SURRIVAL -18 Seikkailijat, tarpojat, samoajat, vaeltajat ja aikuiset pääsivät selviytymään Surrival -18 -talvileirillä. Retkellä koettiin sekä perinteistä että perinteetöntä partioretkeilyä. Vaikka Kullaan Joutsijärven Kylmälahden puitteet olivat hienot, nukuimme puolijoukkueteltoissa ja teimme kaikki ruuat itse trangioilla. Itse tehty ruoka maistuu parhaimmalta! Lisäksi opettelimme paljon perinteisiä partiotaitoja, kuten suunnistusta ja puukon käyttöä - niitä ei harjoitella koskaan liikaa. Lauantai-iltaa vietettiin yhteisesti sisällä seuraten jännittävää Putousfinaalia :) Sunnuntaina perheenjäsenet ja sudenpennut saapuivat viettämään talvipäivää kanssamme. Pilkimme, kuvasuunnistimme ja teimme hienoja lumiveistoksia! Leiri ja retkipäivä olivat molemmat hauskoja ja onnistuneita!

7


Lumiveistoksista tuli upeita! Tässä kuva muutamasta.

8


Rumpujen pärinää

Teksti: Vilma Aalto

PARTIOPARAATI 2018 Paraati 2018 pidettiin 6.5 Turussa. Pääskyparvi oli edustettuna jälleen isolla porukalla, täydellä bussilastillisella. Ennen paraatia menimme tutustumaan Kakolaan, Turun lääninvankilaan. Meidät jaettiin siellä kahteen osaan ja meillä oli omat oppaat vetämässä kierrosta. Kakolassa meillä oli hyvin monipuolinen kierros. Näimme paljon sen tiloja ja kuulimme tarinoita. Lopuksi pääsimme läheiseen matkamuistomyymälään. Kun pääsimme takaisin bussille, valmistauduimme paraatiin, huivit kuntoon, paidan ylänapit kiinni ja hiukset hyvin. Bussi vei meidät lähelle Tuomiokirkkoa. Paraatiin olennaisena asiana kuuluu odottelu: odotetaan tuomiokirkolle kävelyä, odotetaan kirkolla, odotetaan että juhlaosuus on ohi, odotetaan että päästään lähtemään marssille. Vihdoin pääsimme matkaan ja kävelimme Tuomiokirkolle.

9


Kuva: Lounais-Suomen Partiopiiri

Kirkolla näkyi paljon muita lippukuntia ja erilaisia huivimerkkejä. Siellä seisoskelimme jonkun aikaan ja kuuntelimme puheita. Oli todella lämmin verrattuna muihin vuosiin. Noin tunnin jälkeen ensimmäiset pääsivät lähtemään. Lopulta oli meidän vuoro. Kaikki sujui hyvin. Ihmisiä oli kokoontunut tien varteen katsomaan paraatia. Bussille päästyämme saimme istahtaa ja ottaa liput ja baretit pois. Matkalla pysähdyimme perinteisesti Hesburgeriin syömään. Reissupäivä on pitkä ja aika raskaskin, joten illalla kotiin palasi bussilastillinen väsyneitä pääskyparvelaisia. Koko reissu sujui kuitenkin hienosti!

10


Fillaroimassa

Teksti: Ellis

PYÖRÄRETKELLÄ NAUTITTIIN KEVÄÄN LÄMMÖSTÄ Pääskyparven kevätkauden päättää perinteinen pyöräretki. Retken kohteena oli tänäkin keväänä Noormarkun Erämiesten Kalviikin upea laavu. Tällä kertaa retkivarustukseksi riitti pyöräilykypärän lisäksi tpaita ja shortsit - takit ja kaulahuivit sai jättää kotiin. Juomapullo oli tietysti kuumassa säässä myös entistä tärkeämpi varuste. Laavulla pelasimme pihapelejä, grillasimme makkaraa ja nautimme yhdessäolosta. Myös muutama uusi partiolainen antoi partiolupauksensa metsän siimeksessä, laavun viereisen jylhän kiven päällä. Toivotaan yhtä aurinkoista retkisäätä myös ensi vuodeksi!

11


Sudareista seikkailijoiksi

Teksti: Turboetanat Kuvat: Pia Ruuhilahti

TURBOETANOIDEN SIIRTYMÄRETKI AITTALAHDESSA 19.-20.5.2018 ”Menin partioleirille. Menimme leiripaikalle traktorilla. Keskiyöllä oli leirikaste. Leirillä oli kivaa!!" – Jesper - ”Ensin menimme traktorin kyytiin ja ylitimme tulvan. Se oli hauskaa. Aittalahteen päästyämme purimme rinkat kärrystä ja veimme ne sisälle. Sitten alkoi ohjelma. Nostimme lipun ja joimme taikajuoman. Sitten oli hetki vapaa-aikaa ja teimme ruokaa. Sen jälkeen kylvimme mudassa, kävimme uimassa ja saunassa. Leikimme ninjaa. Teimme ilmansuunta kyltit/laput. Nukuimme kerrossängyissä. Yöllä oli leirikaste ja se oli vähän pelottavaa. Aamupalaksi oli muroja. Lähdimme kotiin traktorilla.” - Lassi –

12


”Aloin pakata tavaroitani jo kaksi päivää ennen leiriä. Rinkka meni todella helposti täyteen ja kaikki tavarat eivät mahtuneet samaan paikkaan (rinkkaan). Päivät kuluivat nopeasti ja koitti jo lauantai. Lauantaina lähdimme hyvissä ajoin, koska tuli pyörän häksällä. Sää oli hyvä ja aurinkoinen. Tapaamispaikalla meitä odotti traktori, jolla pääsimme perille. Sitten aloimme purkaa tavaroita mökkiin, jossa nukuimme. Sitten menimme metsään pelaamaan eläinvisaa. Jonkin ajan päästä menimme uimaan ja sitten nukkumaan. Keskellä yötä meidät herätettiin ällöön leirikasteeseen. Seuraavana päivänä pelattiin ja leikittiin. Sitten traktori tuli taas hakemaan meitä.” – Emma – ”Ensin me juotiin mukillinen mehua. Siinä mehussa oli tyrnejä ja mehu oli juissia. En tykännyt. Sitten me tehtiin trangialla pääkalloa. Se oli tosi hyvää. Kun oltiin syöty, niin mentiin metsään pareittain tunnistamaan eläimiä. Sen jälkeen kävelimme mutalillukosta. Eikä siinä vielä kaikki! Me jouduttiin tekemään mutanaamiot! Laitoin vähän ja tarkasti, ettei mennyt suuhun tai silmiin. Kun kaikilla oli mutanaamiot, niin mentiin uimaan. Se oli kivaa! Kun tultiin uimasta, niin mentiin saunaan. Sitten olikin iltapala. Iltapalaksi oli hot dogeja ja suklaabanaaneja. Tosi hyvää! Kymmeneltä mentiin nukkumaan.

huoneeseen. Kun kaikki oli huoneessa, niin meille näytettiin mistä kävelimme. Me kävelimme jauhoista, spagetista, lehdistä ja ilmapalloista. Sitten mentiin taas nukkumaan. Aamupalaksi oli suklaamuroja, mansikka juissia ja leipää. Sen jälkeen pelattiin kaikenlaisia pelejä. Lopulta saimme seikkailijadiplomit ja hopeisen sudenpennun käpälän. Sitten traktori tuli hakemaan meidät ja me menimme sen peräkärryssä sinne missä vanhemmat odottivat meitä. Se oli tosi kiva siirtymäleiri!– Daniela -

Yöllä yhdentoista aikaan meidät herätettiin yksitellen leirikasteeseen! Meille laitettiin liina silmille etteme näkisi mitään. Me mentiin sellasesta ihme lilluvasta, rapisevasta jutusta. Sitten kun meiltä otettiin liina pois, niin meidän jalat oli ihan jauhossa, paperissa ja lehdissä. Kun jalat oli pesty, niin mentiin odottamaan 13


Mentiin traktorilla leiripaikalle. Sitten mentiin mutakylpyyn. Sunnuntaina aamupalaksi oli muroja ja juissia. Ja lähtö. Oli kivaa. -Lotta-

Turboetanoiden siirtymäretki sudenpennuista seikkailijoiksi järjestettiin 19.- 20.5.2018 Aittalahdessa. Kuten aina keväisin, Aittalahden tiellä tulvii. Sudenpennut toimitettiin perille traktorinkyydillä ja me muut (Ellen, Nea, Elina, Eino, Ellis ja Pia) suoriuduimme tulvan ylityksestä kanootein. Retken ajaksi saimme kertakaikkisen upean ilman. Oli aurinkoista ja lämmintä! Kun alkutohinoista oli selvitty ja saunan tuli- ja vesipesät pöhisivät, suoritettiin lipunnosto ja siirtymän aloitus. Sudenpennut kohtasivat ensimmäisen haasteensa; taikajuoman ja loitusutuksen. Taikajuoman salainen ainesosa oli tyrnimarjat, jotka juoman lopuksi aiheuttivat vähän kakomista yhdellä sun toisella. Loitsutus sujui mallikkaasti. Turboetanat huolehtivat itse koko leirin ruuanlaitosta trangialla. Lauantaina valmistivat pääkalloa ja sunnuntaina perunamuusia + lihapullia. Iltanuotiolla tekivät hot dogeja ja suklaabanaaneja. Kovin kehuivat itse laittamaansa ruokaa hyväksi! Siirtymässä testattiin jo opittuja taitoja eri rasteilla; tunnistettiin lintuja ja eläimiä, kerrattiin solmuja ja ilmansunnat, piirrettiin ja nimettiin purjeveneen osat, kisattiin nuotionteossa ja viestin viennissä, ratkaistiin visaisia partioaiheisia kysymyksiä ja sana-aukko tehtävä. Lisäksi Ellis harjoitti jokaisesta lipunnoston ja –laskun expertin! Nuotiokisassa kaksi joukkuetta kisasi siitä, kumman joukkueen nuotio polttaa ensin poikki nuotion yli viritetyn narun. Ylivoimaisesti voitti joukkue, joka kokosi korkean nuotion ja kohdisti nuotionsa tarkasti narun alapuolelle. 14


Eniten rohkeutta vaatinut tehtävä lienee ollut mutauovan yli kahlaaminen ja mutanaamion teko! Lukemattomien ”yäk, iu, ääk, eikä” kiljaisujen säestyksellä urheat tulevat seikkailijat suoriutuivat tehtävästä yli odotusten ja lopulta moneen kertaan – se kun olikin niin hauskaa. Eikä aikaakaan kun he tönöttivät vieritysten melkein kainaloitaan myöden mutavedessä ja kahmivat pohjasta mutaa, jonka sotkivat kasvoihinsa. Loihtivat näin upeat mutanaamiot itselleen! Uimaan kun pääsi vasta, kun naamio oli riittävän peittävä. Onneksi ei ollut puhdas jokivesi kaukana. Aivan lähellä mutauopaa on joessa mukava suvantopaikka, johon saattoivat mennä puhdistautumaan. Aurinko paistoi ja lämmitti mukavasti, kun raivokkaasti hinkaten pesivät sudenpennun itsestään ja muuttuivat puhtoisiksi seikkailijoiksi. Ja lopuksi saunaan lämmittelemään. Sen verran kylmää jokivesi kuitenkin oli, varsinkin kun pulikoimisesta ei tahtonut loppua tulla. Ja yöllä, juuri kun sikeimmillään nukkuivat, heidät temmottiin vuoron perään yöpaitasillaan ulos kirpakan viileään yöhön, silmät peitettyinä pienelle ”iltakävelylle”. Muutama kannettiin ulos, kun eivät millään meinanneet herätä. Tarinan saattamana heidät johdatettiin käsikynkässä peikkometsän kautta sillalle, joka ylitti syvän kuilun. Silta oli ylitettävä paljain varpain, jotta peikot luolassaan eivät olisi heränneet ääniin. Ylitys ei ollut ihan heppoista heinää, sillä peikot ovat tunnetusti sottaista porukkaa ja sillalla oli jos mitä ryönää. Ja vielä lopuksi oli käsin haparoiden päästävä läpi niljakkaasta hämähäkinseittiseinästä. Ylityksestä suoriutunutta kuitenkin hellittiin jalkojen pesulla. Ja pesua jalat kaipasivatkin! Varpaiden välistä tursusi matoja ja jalanpohjiin oli tarttunut kerros ties mitä mönjää ja kuivia lehtiä. Joillekin sillan ylitys vaati muutaman yrityksen, niin ällöttävään kuntoon oli silta peikkojen jäljiltä jäänyt! Siirtymäretken lopuksi sunnuntaina ojennettiin kaikille juhlallisesti seikkailijadiplomit, kiinnitettiin sudenpentujen päätösmerkki partiopaitaan ja jaettiin kevään aikana suoritetut jälkimerkit. Sudenpennut olivat karistaneet pentukarvansa ja heistä oli kuoriutunut jo retken aikana ”monessa liemessä keitettyjä” seikkailijoita. Siirtymäretki onnistui yli odotusten! Vaikka tulvan ylittäminen kanootein olisi myös siirtyjille ollut enemmän partiomaista, kuin traktorin kyyti, Turboetanoiden tarinoista päätellen juuri tuo traktori kruunasi koko siirtymän. Kiitos siitä Mikalle!! - Pia -

15


Leirielämää

Teksti: Vilma Aalto ja Anni IIsakkala

FRAMIL 2018 Tarpojan silmin

Perjantai 8.6 Pääskyparvelaiset saapuivat Kirjurinluodon parkkipaikalla n. kello 17. Otimme kamppeemme mukaan ja lähdimme kävelemään kohti leirialuetta. Kun pääsimme perille, katsoimme hyvän telttapaikan ja aloimme kokoamaan telttoja. Sudenpennut ja seikkailijat saivat oman teltan ja tarpojat jakoivat oman telttansa Ouran partiolaistenkanssa. Kun olimme saaneet tavarat telttaan ja levänneet hetken, tarpojat lähtivät suorittamaan MOP- tehtävää (Messenger of peace) Porin kirjastolle. Sillä välin pienemmät menivät viettämään iltaa Lokkilavalle. MOP pisteellä menimme kirjaston alakertaan, ja siellä me tutustuimme siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen asiantuntiavieraiden kanssa. Kun olimme keskustelleet asiasta, hoidimme muutaman tehtävän ja lähdimme lampsimaan kohti leiriä. Takaisin tultua, söimme iltapalan ja teimme muut iltapuuhat. Teltoissa vielä juteltiin ja pidettiin hauskaa. Lopuksi kaikki nukahti.

Koko Pääskyparven Framil-porukka 16


Lauantai 9.6 Aamulla herätyksen jälkeen menimme aamupalalle. Sen jälkeen hoidimme kaikki kuntoon ja pakkasimme reput seuraavaa paikkaa varten, Porin lentokenttää. Tarpojat ja sitä vanhemmat menivät sinne tutustumaan ilmailuun ja Radioamatööreihin. Ensin pääsimme oikean purjelentokoneeseen sisälle. Sen jälkeen saimme hetken leikkiä mekaanikkoja. Pääsimme myös tutustumaan vanhaan lentokoneeseen. Teimme myös huivimerkit ja kuuntelimme Radioamatööreja. Sen jälkeen kun bussimme tuli takaisin leirialueelle, menimme lounaalle jonka jälkeen meillä oli Kirjuri Goes Escape Game. Meille oli annettu eri tehtäviä ja aika. Ajan sisällä meidän piti suorittaa mahdollisimman paljon eri tehtäviä mm. Karttamerkki domino, muistipeli, palapeli, pelattiin myös solmua, ratkottiin salakieltä ja askarreltiin omat taskulamput. Meillä oli kivaa, vaikka yksi rasti jäi kesken. Menimme tuon jälkeen päivälliselle. Söimme ja lähdimme taas uuteen ohjelmaan. Saimme puhdistaa rannan “öljystä”, testaamaan omia merimerkkien tunnistustaitoja, pukemaan oikean öljynpoistajan asun

17


sekä tekemään testejä. Muistoksi saimme sieltä upeat valkoiset harsohaalarit joita muuten pidettiin koko loppu päivä. Meillä olikin taas jo ruokailu. Iltapalan jälkeen meillä oli hetki aikaa ja suoritimme muutaman MOP tehtävän. Sen jälkeen pääsimme viettämään iltaohjelmaa larppaajien kanssa. Olimme juuttuneet keskiajalle ja meidän piti selvitä siellä tavaroilla, joita meillä oli mukana ja hyödyntämällä ympäristöä. Hauskaa taas pidettiin ja aika vierähti jälleen nopeasti. Olimme palanneet leiriin ja hoidimme iltapuuhat. Teltoissa ei taaskaan nukahdettu heti mutta loppujen lopuksi kyllä.

Sunnuntai 10.6

Pääsimme tutustumaan kuumailmapalloon.

Herättyämme ja aamupalan syötyämme lähdimme torille. Siellä pidettiin Rauhanpaneeli jossa oli ihmisiä puhumassa eri asioista. Samalla siellä pidettiin myös Yhteisötoria. Eri yrityksiä ja firmoja sekä eri alojen ihmisiä oli tulleet kertomaan omasta toiminnastaan sinne ja ihmiset saivat käydä tutustumassa niihin. Me kaikki melkein ostimme sieltä Pinkki Partio merkit. Testasimme myös Niinisalosta tulleita rinkkoja, kuinka painavia siellä kannettiin pitkin päivää. Tämä koko Rauhanpaneeli oli yksi MOP tehtävistä. Kun tulimme takaisin päin, emme menneet leiriin vaan jäimme Lokkilavalle. Siellä esiintyisi hetken päästä Kasmir. Ihmisiä alkoi kerääntyä ja pääsimme jo istumaan heti eturiviin. Keikka alkoi ja tunnelma oli hyvä. Se kesti reilun tunnin, jonka jälkeen lähdimme leiriin syömään ja hakemaan tavaroita. Syömisen jälkeen lähdimme kävelemään kohti parkkipaikkoja. Kaikki pääsivät turvallisesti kotiin. Framil 2018 oli ohi. 18


Salaperäistä

Teksti: Karoliina Kuusisto

TARPOJIEN MAJAKKA: ZOMBEJA JA SUKELLUSVENEITÄ Olimme päättäneet innokkaasti osallistua Salapartiolaisten peruskurssi -majakkaan. Lähdimme matkaan 1+3 vahvuudella. Kyyditsijänämme toimi äitini Liia. Matka sujui mukavasti, kun pysähdyimme pitämään ruokatauon. Saavuimme Ruiskadun majoituskoululle vähän myöhässä, mutta se ei haitannut. Illan ohjelmat olivat mielenkiintoisia ja liittyivät vaikuttamiseen. Meidät yllätettiin myöhemmin vielä yhdellä ohjelmanumerolla. Yllätysohjelmaan mentiin 10 henkilön ryhmissä. Taustatarinana meille kerrottiin, että meidän täytyi etsiä Ossi-vauvan lelut pimeästä alakerrasta. Kun vihdoin vuoromme tuli, lähdimme jännittyneinä alakertaan. Alakerrassa meitä odotti zombit, jotka pelottelivat meitä. Tehtävämme epäonnistui, mutta se ei haitannut. Nukuimme yön hyvin ja olimme valmiina seuraavaan päivään. Toinen päivämme alkoi riisimuro-mehukeitto aamupalalla. Lähdimme matkaan toisessa porukassa. Rastien välissä oli aika pitkät välimatkat, mutta jaksoimme tarpoa kaikki välit. Itse rastit olivat mielenkiintoisia ja hyvin toteutettuja ja suosikkimme oli tietenkin syöminen mutta tehtävä rasteista se, jolla pelattiin sukellusvene-peliä. Lopuksi saimme Omar-munkit. Majakka oli oikein onnistunut ja suosittelen tarpojien osallistuvan majakoihin. 19


Leirielämää

Teksti: Sofia Randelin Kuvat: Sofia Randelin ja ElliMari Sulonen

POPPAKOKKEJA SYYSRETKELLÄ Pääskyparven syysretkellä nähtiin monenlaista kokkailua ja nikkarointia viime syksynä. Sudenpennut ja seikkailijat pääsivät opettelemaan ruoanlaittotaitoja retkiolosuhteissa Aittalahdessa valmistamalla ryhmässä marjakeittoa, tikkupullaa ja makaronijauhelihapataa eli pääkalloa. Retkikeittimien käyttö luonnistui retkeilijöiltä varsin sujuvasti ja itse kokattu ruoka maistui koko poppoolle. Kokkailujen lisäksi retkellä harjoiteltiin tulentekotaitoja. Retkeilijät pääsivät veistelemään kiehisiä ja harjoittelemaan nuotion sytyttämistä, sekä kertaamaan tärkeät seikat paloturvallisuuteen liittyen. Seikkailijat osallistuivat myös nuotiokisaan, jossa ryhmien oli tarkoitus sytyttää nuotio ja katkaista sen yläpuolelle asetettu lanka ennen muita. Lisäksi retkellä ehdittiin myös muistelemaan myrkyllisiä sieniä ja marjoja, sekä jokamiehenoikeuksia. Yö teltassa oli varmasti jännittävä varsinkin uusille sudenpennuille. Retkeilijät olivat varsin rohkeita telttailijoita, vaikka ihan joka teltassa ei heti olisi maltettu mennä nukkumaan. Sunnuntaiaamuna nikkaroitiin vielä narri, joka on puupalikoista ja nauhoista koottu lelu. Narria kääntäessä sen palikat näyttävät liikkuvan eteenpäin, mikä johtuu optisesta harhasta. Tämä hämmensi retkellä niin nuoria kuin vanhojakin. Retki päättyi yhteiseen lipunlaskuun ja taitomerkkien jakoon. Olihan retkellä opittu paljon, joten seikkailijat saivat mukaansa Tulentekijä- ja Retkikokki-taitomerkit ja sudenpennut Leirikokki- ja Nuotio-jäljet koristamaan partiopaitaa. Oli hurjan hauska olla järjestämässä Pääskyparven syysretkeä kauniissa syyssäässä. Ei edes satanut! 20


Lettuja ja arpoja

Telttojen pystytystä.

Seikkailijoiden nuotiokisan voittajat

21


Narrin nikkarointia.

Itse tehty marjakeitto maistuu parhaimmalle!

22


MARKKINAHUMUA 2018 Noormarkun markkinat järjestettiin 1.-2.9.2018 Noormarkun yhtenäiskoulun alueella. Perinteisesti Pääskyparvi pystytti oman telttansa paikalleen perjantaina. Myynnissä partiolaisten kojulla oli lettuja ja arpoja. Pika-arpojen lisäksi markkinakävijät saivat arvata, montako käpyä purkissa oli. Lähimmäs arvannut voitti kylpylälahjakortin! Ensi vuonna taas uudestaan!

Varainhankinta on Pääskyparven toiminnan edellytys Noormarkun markkinat ovat Pääskyparven yksi tärkeimmistä varainhankintatapahtumista. Lisäksi toteutamme varainhankintaa myymällä sääveikkausarpoja alkuvuodesta ja partiolaisten adventtikalentereja loppuvuodesta. Varainhankintatempauksia on vuoden aikana vain muutamia, joten niihin tarvitaan ihan jokaisen pääskyparvelaisen panosta. Kiitos kaikille varainhankintaan osallistuneille!

23


Rinkka selkään ja menoksi

Teksti: Nea Hakamäki

HYVÄSTI KILINÄ JA KOLINA - Eli kuinka pakata rinkka oikeaoppisesti! Rinkassa painavimmat tavarat kannattaa pakata lähelle selkää ja hartioiden korkeudelle. Kevyet tavarat puolestaan kannattaa laittaa rinkan pohjalle, yläläppään ja taskuihin. Hyvä paikka makuupussille on rinkan pohjatasku. Yläläppään ja taskuihin kannattaa sijoittaa pienet, mutta tärkeät tavarat, kuten otsalamppu, kännykkä ja puukko, jotta saat ne rinkasta nopeasti tarvittaessa! Jos otat mukaasi ruokaa tai ruoanlaittovälineitä, on nekin helposti saatavilla, kun pakkaat ne rinkan yläosaan. Rinkan sadesuoja on hyvä pakata johonkin taskuun, josta sen saa heti sateen alkaessa kaivettua. Jos haluat ottaa mukaasi varakengät, ne saa kätevästi pakattua rinkan sivutaskuihin – yksi kenkä molemmille puolille! Pakkauksessa käteviä ovat kuivapussit, joihin voi pakata esimerkiksi vaatteet. Kuivapussit suojaavat tavaroita kosteudelta mutta myös auttavat tavaroiden löytämisessä rinkasta. Kuivapusseja saa ostettua esimerkiksi urheilu- tai partiokaupoista. Muista myös lopuksi kiristää kaikki hihnat, jotta kaikki tavarat pakkautuvat tiiviisti rinkan sisällä! Lähteinä käytetty: Scandinavian Outdoor Store ja Partioaitta 24


Kisailua

Teksti: Matias Nurmi

KANGASTUS 2018 -SYYSPARTIOTAITOKILPAILUT Lounais-Suomen partiopiirin syyspartiotaitokilpailut järjestettiin Kankaanpään Niinisalossa 8.9.2018-9.9.2018. Pääskyparvesta tapahtumaan osallistui kilpailijoina samoajavartio Mörköfantit siniseen sarjaan. Lisäksi Pääskyparven johtajisto oli ottanut vastuulleen kilpailujen tulostoimiston pyörittämisen, sekä kahden rastin suunnittelun ja toteutuksen. Partiotaitokilpailuissa kisavartiot suorittavat kisareitin varrella olevia rasteja, jotka vaativat perinteisten partiotaitojen lisäksi mm. nikkarointitaitoja, vartion yhteistyökykyä, päättelykykyä ja paikoitellen fyysistä suorituskykyä. Kisavartiot kantavat mukanaan lähdöstä alkaen kaikki kilpailussa tarvittavat työkalut ja varusteet sekä suurimman osan omista ruuistaan. Syyspartiotaitokisoihin osallistuvat nuorimmat partiolaiset ovat 14vuotiaita, yläikärajaa partiotaitokisoissa ei ole. Syyspartiotaitokisoissa kilpaillaan neljässä sarjassa, joihin vartiot jaetaan kisaajien iän ja sukupuolen perusteella. Nuoremmille kisavartioille kisareitti on hieman lyhyempi ja tehtävien arvosteluperusteet hieman löysemmät. Ensimmäinen Pääskyparven vastuulla ollut rasti, Heittokone, toimi kilpailun aloitusrastina ja siinä vartioiden tehtävänä oli rakentaa 60 minuutissa annetuista materiaaleista piirustusten mukainen pienoiskatapultti. Toinen rasteista oli kilpailun neljäs rasti, Tikittää, jossa vartion tehtävänä oli purkaa mahdollisimman nopeasti kuvassa oleva ”pommi”. Pommi piti purkaa vartion saaman käyttöohjeen mukaisesti yksi vaihe ja yksi vartion jäsen kerrallaan ohjeistuksen mukaisessa suojavarustuksessa. Partiotaitokisat ovat monipuoleisia ja toiminnantäyteisiä partiotapahtumia, joita järjestetään kaikenikäisille partiolaisille. Kisavartioita löytyy joka lähtöön, sillä osa niistä ottaa kilpailut hyvinkin tosissaan ja osa on enemmänkin viettämässä mukavaa aikaa ulkoilmassa. Partiotaitokisoihin lähteminen kannattaa aina!

25


Vaeltamassa

Teksti: Nea Hakamäki Kuvat: Elli-Mari Sulonen

VAIKKIHAELLUS Lähdimme lokakuisena perjantai-iltana matkaan Kuninkaanlähteeltä, jonne kaikki lopulta eksymisien jälkeen löysimme Noormarkusta. Ennen vaeltamaan lähtemistä jaettiin yhteiset tavarat ja kiristettiin rinkan säädöt. Ensimmäisen päivän matkan tavoite oli saavuttaa Ruskalaavu, jonne matkaa oli noin 5 kilometriä. Yöpaikkaan päästyämme oli jo pilkkopimeää. Kasasimme puolijoukkueteltan, hakkasimme puita, jaoimme kipinävuorot ja söimme iltapalaa. Niko ja Lassi nukkuivat koko yön laavussa, kaikki muut lämpimässä teltassa. Seuraavana aamuna matka jatkui maittavan aamupalan ja pinssien esittelykierroksen jälkeen. Lauantaina vaellettava matka oli vähän pidempi kuin perjantaina. Söimme lounaaksi pääkalloa Jämin hiihtotunnelin kupeessa lentokoneita katsellen. Iltapäivällä kaikkien jalat alkoivat olla jo vähän väsyneet, mutta kaikki jaksoivat hienosti loppuun asti! Leirikoululaavulla kisailimme käpylehmien parissa. Kisan voitti ylivoimaisesti Veera ja Vilma. Teimme myös päivällistä, ja kaikilla olikin jo nälkä. Ruokalistalla oli aasialainen kookos-kanakastike ja riisinuudeli sekä jäkiruoaksi suklaabanaanit. Päivällisen jälkeen vielä pieni rutistus ja saavutimme yöpymispaikkamme. Pääsimme saunaan ja saimme nukkua sisällä, mikä oli ihan luksusta vaeltamisen jälkeen. Illalla teimme myös itse pinssit pinssikoneella. Sunnuntain ohjelmassa oli kiipeilyä Jämi Maat -seikkailupuistossa! Kaikki ylittivät itsensä ja hurjimmat uskaltautuivat jopa Extremeradalle. Kokeilimme myös Suomen pisintä vaijeriliukua. Kiipeilyn jälkeen siivosimme mökillä ja lähdimme ajamaan kotia kohti. Kotimatkalla pysähdyimme vielä Uhrilähteellä.

26


Kysyin myöhemmin mikä mukana olleille oli jäänyt vaellukselta päällimmäisenä mieleen. Joona: “Kyllä se Uhrilähde oli aika siisti.” Ella: “Uusien kokemusten näkeminen ja hyvien ruokien tekeminen.” Niko: “Oli kiva kun saatiin yöpyä laavussa. Se oli uskomaton kokemus. Kävelykään ei ollut liian rankkaa, kun kannettiin omia kamoja.”

27


Leirielämää

Teksti: Ellen Rautava Kuvat: Nea Hakamäki ja Elli-Mari Sulonen

TONTUN TEHTÄVÄT 2018 Tontun tehtävät oli Pääskyparven juhlavuoden viimeinen virallinen tapahtuma ja joululeiri. Tämä Nean ja mun järjestämä joululeiri oli meidän ensimmäinen leiri, joka järkättiin. Toki saatiin leirikonkareilta ihan huippuja, kullanarvoisia ohjeita ihan suunnitelun alkuvaiheilta leirin viimeiseen tuntiin saakka. Ja musta leiri onnistu paremmin kun hyvin! Noniin eli mua pyydettiin kirjottamaan tästä itse leiristä niin siirrytäänpä ajassa taaksepäin viime itsenäisyyspäivään eli torstaihin kuudes joulukuuta. Lupauksen annon ja soihtukulkueen jälkeen lastattiin leirikamppeet bussiin ja suunnattiin bussin nokka kohti Merikarviaa ja Tuorilan koulua! Suuren suuri hämmennys koettiin kun yhtäkkiä koululle pamahti kasa sinipukeisia huivit kaulassa olevia sudareita, seikkailijoita ja tarpojia. Kaikilla oli yhtä kova kiire päästä sisään varaamaan paras nukkumapaikka sen parhaan kaverin vierestä. Sudareille ja seikkailijoille suuniteltu tila täyttyi lattian keskustaa myöden vikkelään. Pienellä sovelluksella ja pöytien siirtelyllä saatiin kaikki mahtumaan sisään. Alku hämmennyksen jälkeen torstai illan ainut ohjelmanumero saattoi alkaa, nimittäin perinteinen jouluelokuva. Elokuvaksi valikoitui tänä vuonna The Elf. Vanhemmat katsoivat tietysti perinteisesti Linnan juhlien vastaanottoa, ja tarkkailivat milloin näkyy Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Hilla Ruohola. Tässä kohtaa mainittakoon niille, jotka eivät leireille ole itse päätyneet. Ainakaan Pääskyparven leireillä et pääse Jouluaterialla syötiin masut täyteen! nälkää kokemaan, koska 28


Piparitalkoot leireillä syödään viisi kertaa päivässä ja näinollen seuraava ruokailu on aina tiedossa. Siitä huolen pitivät joululeirillä pääosin Asmo ja Kati. Koska ruokailu on leireillä aina perusjuttu -> ruokajonossa ollaan ikäluokittain nuorimmasta vanhimpaan, lauletaan ruokalaulu ja huudetaan ” Keittiölle kiitos” hyvästä ruuasta! Namskis! Ensimmäisenä iltana Siilit pitivät leirikasteen seikkailijoille, mutta ei siitä sen enempää, sillä leirikaste on tarkoin varjeltu salaisuus, joka selviää vain niille, jotka kasteen kokevat. Sudareille ensimmäinen yö oli jännittävä ja vilkas. Tässä kohtaa super iso kiitos Mikolle ja Elinalle, jotka ottivat sudarit huomiinsa. Aamulla herättiin herätykseen, josta taisikin tulla joululeirin kuunnelluin biisi, nimittäin Einon ja Aapelin Jouluralli. Herätyksen jälkeen ohjeistus kuului : ”Kamat kasaan seinän viereen ja lipunnostoon ulos 20minuutin päästä”. Lipunnostossa leiriläiset jaettiin satunnaisiin ryhmiin, joissa kierrettin aamupalan jälkeen rasteja välipalaan saakka. Rasteja löytyi vaikka minkälaisia. Pipareiden leivontaa Nean ja Tiinan kanssa. Ulkona nikkaroitiin Hirvien kanssa tonttuja. Myös pelaamaan päästiin ulkona, kun Crista ja Matias vetivät lipunryöstöä metsikössä. Mörköfantit ja Siilit olivat vastuussa perinteisestä joulukorttipajasta. Toinen perinteinen rasti löytyi eteisestä, ensiapu tietovisa Aksun ja Sofian ohjaamana. Lisäksi Elina, Liia ja Mikko olivat näyttämässä sytykseruusujen tekoa. Viimeinen ja kenties useimmille oudoin rasti oli Ainolla ja Mariialla, nimittäin morsetus. Tällä rastilla morsetettiin 29


taskulampun avulla, lisäksi oli mahdollisuus tehdä koru huiviin, johon morsetettiin helmillä esim. Oma nimi tai sana partio. Iltapäivällä päästiin Partsapamin kimppuun. Partsapamin ideana oli arvata joululaulu muutamien sanojen perusteella, kun laulu arvattiin laulettiin laulu. Säestämisen pianolla hoisi hienosti Siilien Veera. Myös gaala pidettiin, jossa palkittiin kunniakirjoin ryhmiä ja muutamia johtajia. Ja miten sattuikaan melkein kaikki ryhmät saivat kunniakirjan! Niitä voi bongailla esimerkiksi kololta ryhmien kaappien ovista. Jouluruoka on olennainen osa joululeiriä, joten se toimi päivällisenä Sytykeruusujen tekoa perjantaina alkuillasta. Kun kaikki olivat ahtaneet itsensä täyteen jouluruokaa oli aika suunnata lyhtyradalle. Matka oli lyhyt, mutta jännittävä pimeydestä ja metsiköstä johtuen. Reitin varrelle oli jätetty lyhtyjä ja niiden yhteydessä oli tontun tarina. Lyhtyradan päässä odotti laavu, jonka pihassa oli nuotio, lämmintä mehua ja aiemmin päivällä leivottuja pipareita. Myös partiokoira Väinö oli löytänyt tiensä laavulle! Siileille, Mörkiksille ja Hirville Mariia oli järjestänyt pommin purku -tehtävän koululla, joka osoittautui haastavaksi. Mutta niin mielenkiintoiseksi, että johtajatkin innostuivat purkamaan pommeja myöhemmin. Illalla hiljaisuuden jälkeen johtajat pitivät joulukorttien kirjoituspajan Pääskyparven yheistyökumppaneille. Ja samaan syssyyn pidettiin johtajaneuvosto, eli käytiin ryhmien kuulumisia läpi:) Tämän jälkeen pidettiin Mörkiksille ja Hirville siirtymä ja niin ollen lippukunnassamme on nykyään kaksi samoajavartiota. Lauantaiaamulla lipunnoston jälkeen alkoi armoton mantelin metsästys riisipuurosta, kuitenkin vain yksi manteli löytyi kahden sijasta. Hämmennyksestä kuitenkin selvittiin, kun laitettiin omat kamat kasaan, seinien viereen ja kierrettiin vielä muutamalla rastilla. Lauantain rasteja olivat, joululaulurasti, askartelurasti ja leikkirasti. Ja taas syötiin, tällä kertaa lounasta. Lounaan jälkeen alettiin metsästämään kadonneita 30


hanskoja, makuupussin pusseja, essuja, piparimuotteja ja pitkiä kalsareita. Myös muutamat partiohuivit ja -paidat menivät hukkaan leirin aikana, kuitenkin myös löytyivät. Omien tavaroiden löydyttyä käsky kävi lähteä ulos Mitä sanoja tavuista muodostuu? leikkimään. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, joten näin meidänkin vuoden 2018 joululeiri tuli päätökseen ja yhteiskuljetuksella siirryttiin takaisin Noormarkkuun ja omiin koteihin. Muutamia mielestäni maininnan arvoisia juttuja leiriltä: Osallistuja oli perjantaista lauantaihin leirillä melkein 100!! Huippua! Sudareiden ja seikkailijoiden mehu -ja vesimukeja kaatui varmasti ennätysmäärä tällä leirillä. Ja sit haluun vielä kiittää kaikkia, jotka oli mukana leirin suunnittelussa ja toteutuksessa ihan mahtavia tyyppejä. Ja löytötavaroita löytyy kololta:)

Terkuin Ellen

Extempore tanssiharjoitukset :) 31


Juhlahumua

Teksti: Ellis

PÄÄSKYPARVEN JUHLAVUOSI PAMAHTI KÄYNTIIN HELMIKUUSSA Pääskyparven 60-vuotisjuhlavuosi sai iloisen aloituspamauksen ystävänpäivänä 14. helmikuuta. Ryhmät kokoontuivat Myllykartanolle iloisten tehtävien pariin. Yhdessä pääsimme muun muassa askartelemaan paperipääskysiä, keräämään nimiä halisydämiin, oppimaan partion historiasta tulevan muistelemispäivän hengessä sekä testaamaan temppurataa. Kaikki saivat myös upeat Pääskyparven juhlavuosimerkit!

32


Juhlahumua PÄÄSKYPARVI 60 VUOTTA -JUHLANÄYTTELY Huhtikuussa (16.-27.4.2018) oli mahdollista tutustua 60-vuotiaan Pääskyparven historiaan Noormarkun kirjastossa. Esillä oli vanhoja valokuvia, esineitä ja tarinoita partiosta. Kävijät saivat myös osallistua tietovisaan ja ottaa hauskoja partioaiheisia valokuvia. Suureen suosioon nousi myöskin näyttelyssä ollut teltta, jonka sisällä pääsi levähtämään hetkeksi. Kaikki Pääskyparven ryhmät vierailivat näyttelyssä, osa useampaankin kertaan. Torstaina 26.4. näyttelyssä vietettiin yhteislauluiltaa partiolauluja laulaen.

33


Juhlahumua Mistä oli Pääskyparven juhlakesäleiri tehty?

AURINKOA, NAURUA, ITSENSÄ YLITTÄMISTÄ JA MUKAVIA MUISTOJA Pääskyparven juhlaleiriä vietettiin reilun 60 hengen voimin Ahlströmin ruukin maisemissa, ampumaradan Paviljongin alueella. Ensimmäinen hauska sattumus tapahtui jo ennen leirin varsinaista alkua keskiviikkona. Työntäyteinen valmisteluiltapäivä oli ohi ja siirryimme Kololta leiripaikalle. Kello lähestyi viittä. Kati kiiruhti juoksujalkaa Kolin saunalle vastaanottamaan leiriläisiä, Kirsi päivysti rautatiesillalla. Kello oli muutamaa minuuttia vaille viisi. Hätääntyneitä viestejä, “Näkyykö siellä ketään? Täällä ei näy ketään”. Kello oli jo yli viisi, ei yhtään autoa, ei yhtään leiriläistä. Hetken surffattiin ja selattiin dokumentteja. Syykin selvisi :) Virallisessa leirikirjeessä luki alkamisajankohtana klo 18, omissa tiedoissamme klo 17. Kahvitauon paikka. Ei kiirettä. Kaikki ajallaan. Kiireettömyys ja leppoisa oleskelu kuvasi ehkä näin jälkikäteen mietittynä koko leiriä. Aikatauluja, mutta ei sellaisia, mistä ei voisi joustaa. Aina saatiin järjesteltyä uintimahdollisuus johonkin väliin. Riittävästi vapaa-aikaa, sitä parasta leiriohjelmaa - ainakin lasten mielestä.

34


Torstaina tarpojat ja sitä vanhemmat lähtivät yön yli kestävälle haikille. Paviljongin nurkalla olikin yhtäkkiä aamulla pelicasino, jossa yritettiin tuplata Pääsky-rahoja, peräkärrystä kuoriutuikin markkinapaikka, jossa tehtiin kauppaa majoitteista ja trangioista. Armotonta pohdintaa siitä, säästetäänkö enemmän rahaa kauppaostoksiin ja nukutaan laavussa, vai nautiskellaanko enemmän kantamista vaativassa teltassa ja käytetään kauppaostoksiin vähemmän rahaa. Jokainen nukkui jossain, jokainen söi jotain. Jokainen vaellukselle lähtenyt tuli takaisin monta kokemusta rikkaampana ja itsensä ylittäneenä - myös vaelluksella mukana olleet aikuiset.

Tarpojat tekivät trangialla täytekakkua!

Ja näin järjestäjän ja äidin silmälasit omaavana erikoisinta oli, kun reissulaiset tulivat takaisin ja olimme heille valmistelleet leirispan telttasaunoineen ja kylpypaljuineen luksustarjoiluineen, niin eka kysymys oli, koska me päästään uimaan. Muistutus siitä, että arkiset asiat ovat monesti niitä parhaita.

35


Seikkailijoilla oli torstaina ohjelmassa Amazing Race Ruukki -päiväseikkailu. Ensiaputaitoja SPR:n avustuksella, kekseliäisyyttä, ongelmanratkaisukykyä, kaverin kannustusta, nakkikeittoa ja Luoteisväylän toimittajan tiukkoja kysymyksiä. Harjoittelimme jopa kuninkaallista heilutusta hevoskärryistä, kun ensimmäinen siirtymä tapahtui arvokkaasti hevoskyydillä. Leppoisaa jutustelua ja pohdintaa, millainen partiolainen haluaisin olla. Ja vähän hemmotteluakin, sillä seikkailu päättyi saunomiseen asukastuvalla. Perjantaiaamuna joukkoomme liittyvät sudenpennut. Reput makuupusseineen ja makuualustoineen olivat isompia “paketteja” kuin leiriläiset. Äidit ja isätkin joutuivat hieman rehkimään, kun auttoivat tavaroiden kantamisessa Kolin saunalta leiripaikalle. Oiva muistutus sopivan kokoisten kantamuksien tärkeydestä :) Päivä kului nikkaroiden ja erilaisilla toimintaa ja hikeä puhkuvilla rasteilla auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta. Vesipulloja täytettiin päivän aikana useamman kerran. Jokainen haaveili monta kertaa päivässä pulahduksesta viilentävään jokiveteen. Perjantai-iltana leiriläisten määrä kasvoi entisestään, kun perheleiriläisiä saatiin pari vielä teltallista! Telttakylä koko komeudessaan oli valmis! 36


Lauantai oli pitkä päivä sudenpennuille ja askelmittareihin kertyi varmasti tuhansia askelia sillä heidän osaltaan päivä alkoi päiväretkellä Näsin maastossa. Ihmeiden aika ei ole ohi, sillä tarina kertoo retkeläisten nähneen jopa puissa roikkuvia kalojakin! Lauantai-päivän kruunasi Suuri iltanuotio, joka oli samalla myös Pääskyparven 60 v. juhla. Sinne käveltiin pitkänä kulkueena läpi ruukkialueen, saapuen arvokkaasti Koivukujaa pitkin juhlapaikalle. Juhla oli partiomainen, toisaalta erilainen, arvokas ja rento, ei pönötystä. Näiden avainsanojen ympärille oli juhla suunniteltu ja nuo edellä mainitut sanat myös kuvasivat juhlan tunnelmaa. Arvokkaan rennosti ja partiomaisesti palasimme takaisin leiriin.

Juhlailtanuotio pystytettiin Noormarkun urheilukentälle.

37


Iltanuotiolla nähtiin näytelmä Pääskyparven historiasta ja laulettiin yhdessä kitaran säestyksellä.

38


Pääskyparven johtajia kiitettiin juhlailtanuotiolla juhlalogolla varustetuin juomapulloin.

Sunnuntai. Toisaalta haikeus siitä, että leiri loppuu. Toisaalta ilo kotiinpääsystä ja omasta sängystä. Leiri päättyi yhteiseen lipunlaskuun ja sisaruspiiriin. Viimeisiä leiritavaroita kerätessä huomaa miettivänsä, koska olikaan jo seuraava leiri.

39


Sen, minkä kuulet, unohdat pian. Sen, minkä näet, muistat vähän kauemmin. Se, minkä koet, kulkee aina mukanasi. Kiittäen ja ihanan haikeana leiriä muistellen, “Kukkahattutädit” Kati ja Kirsi-Maria

Profile for Pääskyparvi

Hirundo Rustica 2018  

Pääskyparven vuosi 2018 on paketoitu yksiin kansiin. Mukavia lukuhetkiä!

Hirundo Rustica 2018  

Pääskyparven vuosi 2018 on paketoitu yksiin kansiin. Mukavia lukuhetkiä!

Advertisement