Issuu on Google+

Maa Elävä

seutu Maaseudun puolesta

Elävä Maaseutu -lehti nro 5 TOUKOKUU 2014 • LEHTI LUETTAVANA MYÖS NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi METSÄOPIT VALTIMOLTA

Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle!

sta Aikuiskoulutu

metsäalalle!

Järjestämme metsäalan perustutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta seuraavasti:

Metsäkoneenkuljettaja y 6.5.2014–25.9.2015 y 9.9.2014–4.12.2015

Metsäkoneasentaja y 9.9.2014–25.9.2016

Puutavara-auton kuljettaja y 11.8.2014–17.4.2015

Hae koulutukseen: www.pkky.fi/aiko > Koulutuskalenteri, lisätietoja: Mikko Saarimaa, p. 050 349 7172, mikko.saarimaa@pkky.fi Metsäkoneasentajakoulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Ponsse Oyj:n kanssa. Opiskelusta puolet toteutetaan työssä oppimisena. Kahdeksalla opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa työssä oppiminen Ponssen huolto-organisaatiossa.

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100 | www.pkky.fi/valtimo

IBC-PAKKAUSTEN SEKÄ SÄILIÖIDEN HUOLLOT JA TARKASTUKSET Olemme Tukesin tunnustama VAKmääräaikaistarkastuslaitos. Teemme tarkastukset asiakkaan luona koko Suomen alueella.

30-v. tarjou s

139€ /2 vrk/hlö

Kylpyläloma 2 vrk Majoitus 2 hh, puolihoitoruokailut, uuden kylpylän ja kuntosalin käyttö sekä sisäänpääsy tanssiravintolaan. Koskee vain uusia varauksia. Voimassa 23.6. saakka.

e

rh Koko pe

170

Huvimatka Härmään

alk.

Majoitus 1-2 aikuista + 1-2 lasta (alle 15 v.), aamiainen, uuden kylpylän ja kuntosalin käyttö sekä kaikki Lasten Maailman riemut.

€ /vrk

f0400 167 769 pekka.makkonen@sailioykkoset.fi

www.sailioykkoset.fi

ark to PowerP Huvipaunisnaapurissa! aiv

Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä Myyntipalvelu puh. (06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi

Tehdas tarjoaa kausialennuksen kesäkuun kauppoihin KEsäN NETToHINNAT VALTRA N143 HITECH

VALTRA T153 HITECH

59.900 € 64.900 € alv. 0%

6-24h

alv. 0%

KahvituttaaKo? toimi NYt! pyydä tarjous - saat tyylikkään Valtra-kahvipurkin. Tee kaupat uudesta Valtrasta kesäkuun aikana, niin saat vuoden kahvit kaupan päälle (100 pakettia). tarjous voimassa 30.6.2014 saakka. Kysy lisää! valtra-myyjäsi, aGCo Suomi oy Juha Yliklaavu, 0400 343 784 Topi Väänänen, 040 759 7204

Täydellinen tauko antaa energiaa

• RUNSAS NOUTOPÖYTÄ, www.noutopoyta.fi • MAITTAVA AAMIAINEN • A´LA CARTE ANNOKET • ABC-BURGERIT JA PIZZAT • ELINTARVIKKEET KAUPAN HINTAAN • NESTEKAASUT, KORJAUSPALVELU

ilmoituksen traktorit erikoisvarustein.

ABC Vaala, avoinna 6-24 Vaalantie 285, puh. 044 788 4874


2

NRO 5 TOUKOKUU 2014

Navettarakentamisen kustannukset kuriin

Presidentti Martti Ahtisaarta kunnioitetaan kultarahalla Nobelin rauhanpalkinnon saaja, presidentti Martti Ahtisaari saa nyt kunniakseen kultarahan. Kyseessä on ensimmäinen presidentti Ahtisaaren kunniaksi lyöty juhlaraha. ”Presidentti Martti Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi tasan 20 vuotta sitten ja vuonna 2008 hän sai ensimmäisenä suomalaisena Nobelin rauhanpalkinnon. Kultaraha kunnioittaa näitä ja kaikkia muita presidentti Martti Ahtisaaren kansallisia ja kansainvälisiä saavutuksia”, Suomen Monetan maajohtaja Janne Häkkinen sanoo. Kultainen Martti Ahti-

saari -juhlaraha toteutetaan presidentti Ahtisaaren luvalla, yhteistyössä Tansanian kanssa. ”Presidentti Ahtisaaren kansainvälinen diplomaattiura alkoi Tansaniasta, jossa hän myös toimi 1970-luvulla Suomen suurlähettiläänä”, Janne Häkkinen toteaa. Martti Ahtisaari -kultarahoja on 3 eri kokoa. Niistä pienin painaa 0,5 grammaa ja suurin 7,77 grammaa. Aitoon kultaan lyödyt Martti Ahtisaari -juhlarahat on suunnitellut Suomen Moneta ja niiden julkaisija on Tansania. Rahojen nimellisarvot ovat 3 000, 2 500 ja 1 500 Tansanian shillinkiä.

Viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen maatilarakentamisen kustannukset ovat kasvaneet muun rakentamisen kustannuksia voimakkaammin. Juuri päättynyt Tyyppinavetta-hanke selvitti, mistä 10 prosentin kustannusero johtuu. Hintaa on nostanut muun muassa uusien navetoiden automatisointi ja eläinten hyvinvointiin ja ympäristöön liittyvät vaatimukset. Suuria halleja ei myöskään rakenneta talkootyönä muiden maatilatöiden lomassa, vaan pitkäkestoiset rakennusprojektit vaativat alan ammattilaisten käyttämistä, muistutti Tyyppinavetta-hankkeen projektipäällikkö Ari Roininen hankkeen päätösseminaarissa 26.5.2014 Helsingin Säätytalolla.

Parresta pihattoon

Navettarakennuksien kokoluokka on muuttunut. Sadoista neliöistä on siirrytty tuhansiin neliöihin. Maatilarakennuksissa perinteisesti käytetty puu on vaihtunut uusiin materiaaleihin. Samalla myös rakenteet ja rakenneratkaisut ovat muuttuneet. Suuret, pitkäkestoiset rakennusprojektit vaativat myös erilaista osaamista, projektin hallintaa. – Uudet navetat ovat nykyisin hyvin pitkälle koneistet-

tuja ja automatisoituja. Uusi tekniikka on lisännyt hintaa ja asettanut myös itse rakennukselle uusia, kustannuksia lisääviä haasteita, Roininen sanoo. Roinisen mukaan kustannuksia ovat lisänneet myös eläinten hyvinvointiin ja ympäristöön liittyvät vaatimukset. Hyvinvointitarpeet kohdistuvat monelta osin tilatarpeiden lisäämiseen kasvattaen navettarakennuksen pohjapintaalaa. Jokaisen lisäneliön verottomaksi hinnaksi voidaan laskea 500 €/m2. Myös tuetun rakentamisen tuen saannille asetetut erityisehdot ovat vaikuttaneet navetan hintaan rakennus- ja paloteknisten ja toiminnallisten vaatimusten kautta. – Käytännössä tuki on kuitenkin välttämätön. Ilman tukea Suomeen ei nousisi kovinkaan monta uutta navettaa, Roininen huomauttaa. Uuden navetan suunnittelussa usein toiveet ja halut ohjaavat ratkaisun valinnassa yrityksen kannattavuuden jäädessä taka-alalle. Navetasta tehdään helposti turhan hienoja ja kalliita. Toiveita ja haluja ruokkivat lisäksi alalla toimivat rakennus-, rakenne-, koneja laitemyyjät. Yli-investointi vain harvoin lisää maidontuotantoa kannattavasti.

Mistä säästöä investointiin

Yksittäisellä rakenneratkaisulla tai rakenneosalla voidaan vaikuttaa vain hyvin vähän navetan hintaan. Kustannussäästö saadaan useasta pienestä asiasta, hyvistä hankinnoista ja ammattimaisesti johdetusta rakennusprosessin läpiviemisestä. – Tällaisia ovat mm. laadukkaat suunnitelmat, realistiset ja pitävät aikataulut, jatkuva kustannusten seuranta, kilpailutus, selkeät urakkarajat, kirjalliset sopimukset sekä alan ammattilaisten käyttö kaikissa toteutusvaiheissa. Ammattilaisten käytöstä on oltava valmis myös maksamaan. Säästö saadaan rakennuksen valmistumisesta ajallaan, Roininen muistuttaa.

Maatilarakentamisessa on mahdollisuuksia

Uudet, suuremmat navettarakennukset luovat myös mahdollisuuksia uusille toimijoille. Pienet, omistajavetoiset rakennusliikkeet osoittautuivat Tyyppinavetta-hankkeen aikana kaikkein parhaimmiksi. Lisätarvetta alueellisesti toimiville pienille ja keskisuurille maatilarakentamiseen erikoistuville rakennusliikkeille on olemassa. Yksi uusi nykyaikainen navettarakennusinvestointi luo noin 10.000 työtuntia, josta tilan lähialueelle jää vähintään 60-70 prosenttia. Navettarakentaminen on myös työvoimapoliittisesti merkittävä tekijä.

Kuvassa pilottihanke Vuorela

Harhaanjohtavia muistutuskirjeitä Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) asiakaspalveluun on tullut useita yhteydenottoja Muistutus-nimellä otsikoiduista kirjeistä. Tavaramerkkirekisteröintien haltijat ovat saaneet näitä harhaanjohtavia kirjeitä. PRH:lla ei ole mitään tekemistä näiden muistutuskirjeiden kanssa. Kaikissa PRH:n lähettämissä ilmoituksissa ja kirjeissä lukee selvästi PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Muistutuskirjeitä lähettäneet yritykset ovat käyttäneet sel-

laisia nimiä ja sellaista kirjeen muotoilua, että ainakin osa asiakkaista on erehtynyt luulemaan muistutuksen olevan peräisin PRH:sta. Näitä muistutuskirjeitä on lähetetty sellaisillekin rekisteröintien haltijoille, joiden rekisteröintien uudistamisaika ei ole vielä alkanut tai uudistaminen on jo hoidettu kuntoon. PRH lähettää tavaramerkkien haltijoille uudistamista koskevan muistutuskirjeen noin neljästä viiteen kuukautta ennen kuin tavaramerkkirekiste-

röinti erääntyy. Tavaramerkin voi uudistaa aina 10 vuoden välein. Uudistamisen voi tehdä yksinkertaisesti maksamalla uudistamismaksun suoraan PRH:n tilille, jos uudistamisen yhteydessä ei haluta tehdä muutoksia rekisterimerkintöihin. Tavaramerkin uudistamismaksu on tällä hetkellä 250 euroa, johon lisätään maksut mahdollisista lisäluokista. Tavaramerkin rekisteröinti takaa, että tavaramerkin haltija saa yksinoikeuden käyttää

tiettyä tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassa Suomen alueella. Rekisteröinti antaa myös oikeuden kieltää kilpailijoita käyttämästä sekoitettavissa olevaa merkkiä samankaltaisten tuotteiden tai palveluiden yhteydessä. Tavaramerkki voidaan uudistaa loputtomasti maksamalla uudistamismaksu. Tarkempaa tietoa tavaramerkistä ja niiden rekisteröinnistä löytyy PRH:n verkkosivuilta: www.prh.fi/fi/ tavaramerkit.html

Tämä lehti luettavana myös netissä www.maaseutulehdet.fi

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Olavi Määttä Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Myyntineuvottelija Olavi Määttä puh. 045 632 6995

Faksi: (08) 340 521


NRO 5 TOUKOKUU 2014

3

Kesä tulee

Näillä vinkeillä pakastustilaa uusille marjoille Onko pakastimessasi edelleen marjoja pursuavia muovirasioita? Näillä vinkeillä käytät edellisvuoden marjat uuden sesongin tieltä herkullisella tavalla hyväksesi ja nostat samalla vitamiinimäärät kehossa terveelliselle tasolle pitkän talven jälkeen. Marjarasioilla täytetty pakastin on useimmissa keittiöissä perusvaruste. Kaikki edelliskesän marjat eivät välttämättä ole kuluneet talven aikana ja uusi sato alkaa jo kevään edetessä kiinnostaa. – Yleisimmin pakastimien puutarhamarjoista kaksi kolmasosaa on mansikkaa ja yksi kolmasosa vadelmaa, jota ei ole saatu talven aikana käytettyä, sanoo toiminnanjohtaja Hannu Salo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta. Vaikka marjat eivät kuulu-

kaan herkästi pilaantuviin elintarvikkeisiin, ei kotikäytössä usein ole riittävän tehokasta pakastinta varmistamaan niiden säilymistä vuodesta toiseen. – Kotipakastimessa marjat säilyvät hyvinä vuoden tai parhaassa tapauksessa kaksi, edellyttäen, ettei esimerkiksi sähkökatko sulata pakastimen sisältöä välissä.

Mehut, keitot, smoothiet ja muut Pakastemarjat maistuvat ruuanlaitossa siinä missä tuoreetkin. Kokonaisina pakastettuja marjoja voi syömisen lisäksi käyttää leivonnaisten koristeina. – Sokeri ei pakastaessa tai sulattaessa ole välttämätöntä, mutta koska marjojen maku tuntuu suussa sulamisen jäl-

keen hieman hapokkaalta, voi sokeri olla tarpeen pehmentämään ja pyöristämään sitä, Salo opastaa. Edelliskauden marjat kuluvat helposti, kun niitä lisää esimerkiksi smoothieen tai puuroon. Myös erilaiset monikäyttöiset hillot ja survokset syntyvät pakastemarjoista vaivatta. Ylimääräisistä marjoista voi myös keittää helposti mehua tai mehukeittoa. Jos mehua tulee litramäärin, voi ylimääräisen vitamiinijuoman jäädyttää mehujäiksi, joista on iloa kesän kuumilla keleillä. Mehusta tehdyt jääpalat jäähdyttävät hellepäivän juoman. – Marjat ovat aikuisille mainioita eväitä työpaikalle ja näppäriä välipaloja koulusta palaaville lapsille.

Puolet autonomistajista on valmis vaihtamaan sähkö- tai biokaasuautoon Puolet autonomistajista olisi valmis hankkimaan sähkö- tai biokaasuautoon seuraavan viiden vuoden aikana, ilmenee tuoreesta Sitran Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta. Suomalaisista autonomistajista 49 prosenttia on valmis hankkimaan viiden vuoden kuluessa sähkö- tai biokaasuauton. Tulokset ilmenevät tuoreesta Sitran Taloustutkimuksella teettämästä Resurssitehokkuuden kartoitus -kyselytutkimuksesta, johon haastateltiin 1005 suomalaista 7. - 15. huhtikuuta. Kyselyllä selvitettiin suomalaisten asenteita ilmastonmuutokseen ja valmiutta kestäviin elämäntapoihin. Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista, 76 prosenttia, on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja vain harva, noin 5 prosenttia, ei usko ilmastonmuutokseen. Yli 70 prosenttia ihmisistä myös uskoo, että omilla ja perheen toimilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Suomalaiset tietävät, että esimerkiksi autolla-ajon ja lentomatkustamisen vähentämisellä, kierrättämisellä ja energiansäästöllä voi omalta osaltaan hillitä ilmastonmuutosta. Suuri osa kansalaisista on myös ottanut käyttöön erilaisia tapoja pienentää omaa hiilijalanjälkeään ja energiankulutustaan: 82 prosenttia pyrkii systemaattisesti vähentämään sähkönkulutustaan, 72 prosenttia pyrkii vähentämään vedenkulutusta ja 47 prosenttia on tehnyt energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä ja remontteja. Suomalaiset suhtautuvat hyvin myönteisesti uusiutuvaan energiaan. Peräti 85 prosenttia suomalaisista on kyselyn mukaan kiinnostuneita lähienergiasta. Aurinkosähköpaneeleihin suhtautuu myönteisesti lähes 90 prosenttia suomalaisista ja maalämpöpumppuihin suhtautuu myönteisesti vajaat 80 prosenttia kansalaisista. Myös ilma- tai vesilämpöpumput, pientuulivoimalat ja pellettilämmitys ovat kansalaisilta suosiota osakseen. ”Tulokset kertovat, että suomalaiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen vakavasti ja haluavat kantaa oman kortensa kekoon sen hillit-

semiseksi. Tietoisuus on kasvanut nopeasti verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Myönteinen suhtautuminen aurinkoenergiaan, sähkö- ja kaasuautoihin sekä energiansäästöön kertovat suomalaisten vastuunkannosta, järkevyydestä ja ympäristöstä huolehtimisesta – toki myös taloudellisuudesta. Tuntuu, että kansa on näissä asioissa jopa poliitikkoja valveutuneempaa ja valmiimpaa muutoksiin. Päätöksentekijöiden pitääkin nyt havahtua muutokseen ja tehdä kestävistä elämäntavoista kansalaisille helpompia toteuttaa”, sanoo johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta. Valtiovalta voi edistää kestäviä elämäntapoja ja siirtymistä uusiutuvaan energiaan monin tavoin, esimerkiksi helpottamalla aurinkoenergian lupakäytäntöjä, velvoittamalla sähköyhtiöt maksamaan itse tuotetusta energiasta pientuottajille kohtuullista korvausta ja esimerkiksi laskemalla syöttötariffin alarajaa niin, että aurinko- ja bioenergiantuotanto on yritysten lisäksi kannattavaa tavallisille ihmisille. ”Tärkeintä olisi ylipäätään leikata tukia fossiilisilta polttoaineilta ja siirtää niitä uusiutuvaan energiaan. Tai ainakin luoda eri energiamuodoille tasainen pelikenttä niin, että myös uusiutuvalla energialla olisi mahdollisuus pärjätä hintakilpailussa”, Pantsar-Kallio toteaa. Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa suosituille yhteiskäyttöautoille suomalaiset eivät kuitenkaan ole vielä lämmenneet: vain 17 prosenttia suomalaisista olisi valmis luopumaan omasta autostaan ja siirtymään käyttämään yhteiskäyttöautoa. ”Toisaalta tähänkin voidaan kannustaa esimerkiksi alentamalla yhteiskäyttöautoiksi tarkoitettujen autojen verotusta ja takaamalla niille ilmainen pysäköinti kaupungissa. Tällaiset toimet voisivat myös uudistaa autokantaa ja helpottaa vähävaraisten perheiden liikkumista”, Pantsar-Kallio sanoo. Sitra tekee työtä resurssiviisauden edistämiseksi Suomessa. Resurssiviisauden avulla vähennetään luonnonvarojen kulutusta ja päästöjä samalla kun lisätään ihmisten hyvinvointia.

Yleisimmin pakastimien puutarhamarjoista yksi kolmasosa on vadelmaa

Näin teet pakastimen keväthuollon Pakastin kannattaa huoltaa ennen uutta marjakautta samassa yhteydessä. Seuraamalla näitä askelia varmistat, että pakasteet säilyvät hyvin myös tulevan talven. – On aika sulattaa pakastin, jos sen sisäpintoja peittää huurre. – Jos pakastimessasi on erillinen pakastuskytkentä, kannattaa se kytkeä päälle ennen sulatuksen aloittamista. Näin pakasteiden lämpötila laskee säilytyslämpötilaa alemmaksi ja ne pysyvät sulatuksen aikana esim. kylmälaukussa pidempään mahdollisimman kylminä. – Kytke pakastimesta virta pois ja tyhjennä se. Kylmälaukku suojaa pakasteita lämmöltä sulatuksen ajan. – Osittain huurtuneen pakastimen voi puhdistaa kaapimalla huurtuneet kohdat varovasti puulastalla.

– Pakastimen sulamista voi nopeuttaa laittamalla sinne kuumalla vedellä täytettyjä astioita. Sulje pakastimen ovi tai kansi. – Kerää irtoavat jäälevyt pois ja varmista, että sulamisvesi valuu sille tarkoitettuun astiaan. Sulamisvedet voi myös imeyttää pyyhkeeseen. – Pyyhi pakastin huolellisesti. Tiivisteet kannattaa putsata astianpesuaineeseen kastetulla kostella liinalla. – Kuivaa pakastin hyvin. Muista myös uurteet ja jäähdytysritilät. Jätä pakastimen ovi tai kansi auki ja anna kuivua. – Käy läpi pakasteet ja heitä pois vanhentuneet tai huurtuneet ruuat. Järjestä pakasteet käyttöjärjestykseen – näin pienennät hävikkiä. Lähde: Marttaliitto ry.

Sosiaalinen media tarjoaa maaseudun ikääntyneille verkostoja ja virkistystä Maa- ja kotitalousnaisten Netti ohoi! -hankkeessa koulutettiin yli 2000 maaseudun ikääntyvää käyttämään sosiaalista mediaa. Maaseudun pitkät etäisyydet ja huonot liikenneyhteydet rajoittavat usein ikääntyneiden osallistumista yhteisölliseen toimintaan. Kotoa käytettävällä tietokoneella voi luoda yhteyden toisiin vaikka liikkuminen olisikin hankalaa. Hankkeessa koulutettiin vapaaehtoisia verkkoluotseja, jotka opastivat lähipiirinsä ihmisiä. Lisäksi koulutuksia järjestettiin kansalaisopistoissa ympäri Suomen. – Ei koneen ole tarkoitus ihmistä korvata, mutta se tuo virkistystä ja lisämahdollisuuksia elämään, toteaa hankkeen vapaaehtoinen, verkkoluotsi Tea Väänänen. Taidot toimia sosiaalisessa mediassa toivat mielekästä puuhaa päiviin. Hankkeeseen osallistuneet muun muassa oppivat, kuinka verkossa käydään keskusteluja, jaetaan tietolinkkejä ja kuvia ystäville tai pidetään yhteyttä sukulaisiin. Koulutuksiin osallistuneet oppivat toimimaan sosiaalisen median yhteisöissä ja saivat siten uusia verkostoja. Myös koulutukset ja vertaistapaamiset itsessään loivat yhteisöllisyyttä maaseudulle. Some-taidot rohkaisevat muiden verkkopalveluiden käyttöön. Palvelujen siirtyes-

sä yhä enemmän internetiin, on osa väestöstä vakavasti syrjäytymisvaarassa. Koulutuksiin osallistuneet kartuttivat sosiaalisen median lisäksi myös internetin ja tietokoneen käyttötaitoja. He saivat rohkeutta käyttää muita verkosta löytyviä palveluita, kuten esimerkiksi verkkopankkia ja lääkäriaseman sähköistä ajanvarausjärjestelmää. – Monilta ikääntyviltä puuttuu taitoja tai mahdollisuuksia osallistua aktiiviseen toimintaan tietoyhteiskunnan jäseninä. Netti ohoi! -projekti käytti välineinä sosiaalisen median sovelluksia tarjoten mielekästä tekemistä ja oppimisen elämyksiä, summaa projektipäällikkö Saana Sandholm Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Verkkoluotsitoiminta jää elämään

Netti ohoi! Maaseudun ikääntyvät sosiaalisen median käyttäjiksi oli Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n kolmivuotinen projekti, joka päättyi toukokuussa 2014. Osa verkkoluotseista jatkaa edelleen toimintaa. Projekti toteutettiin Rahaautomaattiyhdistyksen tuella yhteistyössä Eläkeliiton kanssa. Valtakunnallisen projektin aikana koulutettiin 150 Verkkoluotsia, jotka opastivat yhteensä 1450 henkilöä. Lisäksi kansalaisopistojen ryhmäkou-

Netti ohoi! Maaseudun ikääntyvät sosiaalisen median käyttäjiksi oli Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n kolmivuotinen projekti, joka päättyi toukokuussa 2014. Osa verkkoluotseista jatkaa edelleen toimintaa. lutuksissa koulutettiin 600 henkilöä. Yhteensä hankkeella tavoitettiin 2200 henkilöä. Lisätietoja Netti ohoi! Maaseudun ikääntyvät sosiaalisen median käyttäjiksi -hankkeesta www.maajakotitalousnaiset. fi/nettiohoi Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on valtakunnallisen neuvontajärjestön keskusjärjestö. Maa- ja kotitalousnaiset on yksi maan suurimmista naisjärjestöistä. Se tarjoaa kotitalous-, yritys- ja maisemanhoidon neuvontaa. Lähes 53 000 jäsenen ja noin 70 asiantuntijan Maa- ja kotitalousnaiset on vahva maaseudun kehittäjä. www.maajakotitalousnaiset.fi


4

Maaseutuvirasto ohjeistaa viljelijöitä rankkasateiden aiheuttamien vahinkojen varalta Paikalliset rankkasateet ja ukkoskuurot ovat aiheuttaneet tuhoja jo kylvetyille tai istutetuille viljelmille, ja viljelykset ovat saattaneet tuhoutua jopa kokonaan. Maa-

NRO 5 TOUKOKUU 2014

seutuviraston verkkosivuilla on julkaistu ohjeet, kuinka viljelijä voi toimia rankkasateista ja märkyydestä kärsivien lohkojen kylvämisen ja ilmoittamisen suhteen eri tilanteissa. Viimeinen kylvöpäivä on 30.6.2014, ja muutoksia kasvulohkolomakkeelle voi tehdä 16.6.2014 saakka. Yksittäisten lohkojen osalta pääsääntönä on, että lohkon tuet perutaan lomakkeella

145, jos ilmoitettua kasvia ei ole kylvetty 30.6.2014 mennessä. Ylivoimaiseen esteeseen voidaan vedota, jos kylvämätön ala on merkittävä osa maatalousmaasta. Tällöin kylvämättömille alueille voidaan maksaa tuki haetun mukaan. Tarkempi ohje Maaseutuviraston verkkosivuillta www.mavi.fi.

Ruisleipä on suomalaisin elintarvike Joka neljäs suomalainen on sitä mieltä, että ruisleipä on suomalaisuutta parhaiten kuvaava elintarvike. Seuraavaksi eniten ääniä saavat Fazerin sininen sekä karjalanpiirakka, paljastaa Suomalaisen Työn Liiton teettämä Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus. Ruisleipä, Fazerin sininen ja karjalanpiirakka ovat suomalaisuutta ruokakulttuuria omimmillaan, paljastaa suomalaisten kuluttajien suhdetta suomalaisiin tuotteisiin ja tuotemerkkeihin selvittänyt Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus. Kysyttäessä suomalaisilta mikä elintarvike kuvastaa parhaiten suomalaisuutta, keräsi ruisleipä 24 prosenttia äänistä, kun taas Fazerin sininen nappasi 11 prosenttia ja karjalanpiirakka 10 prosenttia äänistä. - Ruisleipä nousi erityisesti naisten (28 %) sekä iäkkäämpien (29 %) suosikiksi. Nuorille (35 %) taas Fazerin sininen oli selkeä ykkönen, kertoo

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala. Seuraavaksi eniten ääniä kaappasivat Elovena sekä salmiakki. Mainintoja keräsivät myös mämmi, poronkäristys, Koskenkorva sekä Sisu-pastilli. - Suomalainen ruokaperinne on rikas ja omintakeinen. Suomalaisissa käsissä syntyy maukasta ruokaa ja suomalaiset elintarvikkeet ovat maailman kärkeä muun muassa puhtautensa ja turvallisuutensa puolesta, sanoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala. - Onkin hyvä muistaa, että ostamalla joka kuukausi 10 eurolla lisää suomalaisia tuotteita ja palveluita synnytetään Suomeen vuosittain 10 000 uutta työpaikkaa. Suomalaisen elintarviketeollisuuden merkitys Suomelle korostuu tässä vielä enemmän. Jos jokainen suomalainen ostaisi kuukausittain kymmenellä lisäeurolla suomalaisia elintarvikkeita, luo-

taisiin 15 000 uutta työpaikkaa. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2014 ja siihen vastasi 1677 16–75-vuotiasta suomalaista kuluttajaa. Tutkimus on osa Suomalaisen Työn Liiton ja Keskon yhteistä Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaa, jonka tavoitteena on muistuttaa arjen jokapäiväisten ostopäätösten vaikutuksesta Suomen työllisyyteen. Kampanja kestää koko vuoden 2014. Kärkikymmenikkö - suomalaisuutta parhaiten kuvaava elintarvike 1. Ruisleipä (24 %), 2. Fazerin Sininen (11 %), 3. Karjalanpiirakka (10 %), 4. Elovena (7 %), 5. Salmiakki (7 %), 6. Mämmi (6 %), 7. Karjalanpaisti (4 %). 8. Kalakukko (4 %), 9. Marjat (4 %), 10. Poronkäristys (4 %)

Vielä pari kuukautta ja päästään taas heinätöihin!

TILITOIMISTOPALVELUT • Kirjanpito • Tilinpäätökset • Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta YKSILÖLLISESTI, • Veroilmoitukset AMMATTITAIDOLLA

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy Uusikatu 57-59 90100 Oulu

p. 010 3223370, fax 336 493

Vältätkö viljojen syömistä turhaan? Tarkkaile mieluummin näitä asioita Aika moni suomalainenkin on siirtynyt gluteenittomaan ruokavalioon ilman, että sairastaa keliakiaa. Käytännössä lautaselta on jätetty pois kaikki viljaa sisältävät ruoat. Viljojen karttaminen saattaa kuitenkin olla turhaa. Vatsavaivat, turvotus ja epämukava olo ovat yleisiä syitä siihen, miksi ruokavaliosta on jätetty kaikki viljatuotteet pois. Viljan sisältämä gluteeni onkin aika monen suolistolle hankala pala purtavaksi. – Jotkut asiantuntijat ovat jopa päätelleet, että jokainen meistä on hiukan yliherkkä gluteenille, vaikka kyse ei olisikaan varsinaisesta keliakiasta. Maailmanlaajuisesti gluteenittomien tuotteiden osuus erikoisruokavaliomyynnistä on jo neljännes, kertoo ravitsemusasiantuntija Annika Witting luomutuotevalmistaja Urtekramilta.

Jos viljatuotteet laittavat vatsan sekaisin, syytä kannattaa etsiä kolmelta suunnalta. Yhtenä ongelmana voi olla nimenomaan gluteeni, jota esiintyy luonnostaan vehnässä, ohrassa ja rukiissa. Sitä myös lisätään moniin teollisuuden tuotteisiin, esimerkiksi leipiin, antamaan kuohkeutta. Toinen syypää voi olla vehnä, jota pidetään yhtenä kahdeksasta eniten allergisoivasta ruokaaineesta. – Lisäksi ongelmia saattaa tulla viljan tehoviljelystä, sillä siinä käytetään paljon kemiallisia torjunta- ja lannoitusaineita. Luomuvilja on vatsaystävällisempi vaihtoehto, sillä sen viljelyssä käytetään vain luonnonmukaisia aineita.

Tarkkaile, mitä syöt

Kannattaako viljatuotteet, esimerkiksi leipä, sitten jättää suosiolla pois ruokavaliosta?

Välttämättä ei, sillä viljan kuorikerrokset sisältävät todella paljon tarpeellisia ravintoaineita. – Vilja itsessään ei ole paha asia, mutta kannattaa katsoa, mitä syö: miten tuotteeseen käytetyt viljat on viljelty ja miten tuote itsessään on tehty. Jos tuoteselosteesta löytyy vehnäproteiini, se tarkoittaa, että tuotteeseen on lisätty ylimääräistä gluteenia, Witting varoittaa. Leipien lisäksi kannattaa tutkia tuoteselosteet myös muista viljatuotteista, esimerkiksi mysleistä ja puuroista. – Vatsaystävällisimpiä vaihtoehtoja ovat kaura, ruis ja spelttivehnä. Speltti on hyvin vanha viljalajike, jonka käytöstä on ensimmäisiä havaintoja peräti 8000 vuoden takaa. Se on säilyttänyt hyvät ravitsemukselliset ominaisuutensa toisin kuin siitä jalostettu

vehnä, sanoo ravitsemusasiantuntija Annika Witting Urtekramilta. Myös sillä on merkitystä, miten tuotteisiin käytettyä viljaa on käsitelty. Valkaistusta viljasta on poistettu kokonaan kuorikerrokset ja niiden mukana kaikki ravintoaineet, ja jäljelle on jäänyt pelkkää energiaa. Kokojyvä- ja täysjyvätuotteissa puolestaan ovat tallella kaikki jyvän osat eli ydin, alkio ja kuorikerros. – Puhdas ruoka on aina hyväksi ihmiselle. Itse söisin esimerkiksi aamupalaksi luomumysliä, kaurapuuroa tai täysjyväleipää, johon ei missään tapauksessa ole lisätty vehnäproteiinia. Jos vain on mahdollisuus, leipä kannattaa leipoa itse – sitten ainakin tietää varmasti, mitä se sisältää.

Ruokatrendit kertovat, että ruoan laadusta välitetään Gluteenittomuus ei ole ainoa ruokatrendi tällä hetkellä, vaan esimerkiksi sokereista sekä öljyistä ja rasvoista puhutaan paljon. Toiset välttelevät niitä viimeiseen asti ja toisten mielestä niistä ei ole mitään haittaa. – Sokerikeskustelussa on kyse valkoisesta sokerista, josta on valmistusvaiheessa poistettu kaikki tärkeät ravintoaineet. Valkoisen sokerin sijasta voi käyttää esimerkiksi ruskeaa sokeria, jota ei ole käsitelty niin paljon, sanoo ravitsemusasiantuntija Annika Witting Urtekramilta. – Sokerin voi myös kokonaan korvata esimerkiksi ruokosokerilla tai kookossokerilla, joka on aika uusi tulokas Suomen markkinoilla. Makeutusaineena toimivat myös hunaja ja agavesiirappi. Öljy- ja rasvakeskusteluissa on nostettu puheenaiheiksi etenkin monikäyttöinen kookosöljy sekä eläinrasvat. – Vuosikymmeniä valloilla olleita ajattelumalleja rasvoista ollaan nyt murtamassa, sillä on huomattu, että eläinrasvat eivät olekaan niin pahoja. Ruokatrendeistä pinnalla ovat myös raakaruoka, paleoruokavalio ja ilmastoruoka. Vaikka erilaisia trendejä tuntuu olevan pilvin pimein, Wittingin mielestä ne ovat hyvä asia. – Erilaiset trendit kertovat siitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä syövät. Ravintotietoa löytyy esimerkiksi netistä, mutta ennen kaikkea neuvoisin kuuntelemaan omaa kehoa, joka kyllä kertoo, onko kaikki hyvin.


NRO 5 TOUKOKUU 2014

5

Puolet vaihdevuosi-ikäisistä suomalais- Estä punkin pääsy iholle naisista ei hae hoitoa oireisiin Vaihdevuosioireet ovat valtaosalle suomalaisnaisista tuttu vaiva. Tuoreen kyselyn mukaan jopa lähes puolet niistä kärsivistä naisista ei kuitenkaan käytä oireisiin mitään hoitoa, vaikka sitä on tarjolla. Vaihdevuodet alkavat yleensä 45. ja 55. ikävuoden välillä. Yleisimmät oireet eli kuumat aallot, hikoilu, väsymys, mielialan vaihtelut ja emättimen kuivuus saattavat hankaloittaa vaihdevuosi-ikäisten naisten arkea. Noin 20 prosentilla naisista oireet ovat todella voimakkaita, kun taas 20 prosenttia ei saa juuri mitään oireita. – Kyllähän se vaikuttaa elämänlaatuun, jos nukkuu yöt huonosti ja päivällä väsyttää ja ärsyttää, tai jos pitäisi olla sosiaalisesti edustava ja sitten tuleekin kova hiki ja posket helottavat punaisina, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Heidi Nilsson Femedasta. Yleisimmät vaihdevuosioireet ovat hyvin naisten tiedossa. Vaihdevuosiin liittyy kuitenkin paljon oireita, joita ei ehkä osata yhdistää menopaussiin. – Vaihdevuosiin saattaa liittyä myös esimerkiksi nivelon-

gelmia, epämääräistä särkyä sekä virtsatieinfektion kaltaisia oireita, kuten esimerkiksi kirvelyä ja virtsan karkailua.

Hoidon riskit pelottavat turhaan

Tuoreen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisnaisista kärsii vaihdevuosioireista. Lähes puolet vaihdevuosi-ikäisistä ei kuitenkaan hae niihin hoitoa. Naistentautien erikoislääkäri Heidi Nilsson ei usko, että vaihdevuosia häpeiltäisiin, vaan hakee syitä muualta. – Yksi syy, mitä ei ehkä tulla ajatelleeksi, on se, että kaikkialla Suomessa ei välttämättä ole kovinkaan hyvin gynekologipalveluita tarjolla. Myös terveyskeskuslääkärit voivat suhtautua hormonikorvaushoitoihin epävarmasti, jolloin he eivät suosittele niitä potilaille, Nilsson sanoo. – Saattaa myös olla, että naiset yrittävät pärjätä oireiden kanssa ilman hoitoa. Kysely paljasti, että vaihdevuosi-ikäisiä naisia jonkin verran arveluttaa vaihdevuosihoitojen turvallisuus. Erityisesti pelätään rintasyöpäriskiä. Nilssonin mukaan hormonikorvaushoitoa ei kuitenkaan

pidä siitä syystä pelätä liikaa. – Alle viisi vuotta kestävä hormonikorvaushoito ei lisää rintasyöpäriskiä. Pidempiaikainen käyttö lisää riskiä hieman, mutta riskin lisäys on vain puolet siitä mitä ylipaino ja tupakointi aiheuttavat.

Hoito paikkaa hormonivajetta

Vaihdevuosioireet johtuvat estrogeenin puutteesta ja niitä hoidetaan korvaamalla puuttuvaa estrogeenia. Naisille, joilta on poistettu kohtu, riittää pelkkä estrogeeni, kun taas muuten sen pariksi tarvitaan keltarauhashormonia. – Hormonikorvaushoitoa on tarjolla tabletteina, laastarina, geelinä ja keltarauhashormonia myös kierukkana. Eikä pidä unohtaa paikallishoitoa, jolla hoidetaan limakalvojen kuivuutta. Pelkkä paikallishoito saattaa riittää, jos muut vaihdevuosioireet ovat hyvin lievät. Noin joka viides nainen tarvitsee systeemihoidon lisäksi paikallisesti estrogeenia limakalvo- ja virtsavaivoihin, kertoo Nilsson. – Hormonikorvaushoito on tehokkain hoitomuoto vaihdevuosioireisiin, ja myös ter-

veellisistä elintavoista on apua. Jotkut saavat subjektiivisesti helpotusta myös luontaistuotteista, mutta tutkimusten mukaan niillä ei ole kovinkaan suurta vaikutusta voimakkaisiin oireisiin. Jos vaihdevuosioireet tuntuvat niin ikäviltä, että niihin kaivataan helpotusta, kannattaa hakeutua lääkärin puheille. – Lääkärin vastaanotolla varmistetaan, että kyse tosiaan on vaihdevuosioireista eikä hormonikorvaushoidolle ole vasta-aiheita. Samalla tehdään gynekologinen tutkimus sekä otetaan papa-koe ja mammografia, jos näitä ei ole kahteen vuoteen tutkittu. Eri hormonikorvaushoitovaihtoehdot käydään läpi ja hoidosta päätetään yhdessä potilaan kanssa, ja lääkäri myös luonnollisesti seuraa hoidon onnistumista, Nilsson summaa. Kuluttajakysely toteutettiin helmi-maaliskuun vaihteessa 2014 ja siihen vastasi 771 yli 45-vuotiasta naista. Sen tarkoituksena oli selvittää kuluttajien tietämystä vaihdevuosista ja niihin liittyvistä oireista. Kyselyn toteutti Success Clinic ja tilasi Novo Nordisk Farma Oy.

www.maaseutulehdet.fi

Näin saat terassikalusteet kesäkuntoon S

ään riepottelemat terassikalusteet kannattaa huoltaa vuosittain – ja viimeistään nyt on sen aika. Tavallisimmin tummasta jalopuusta valmistetut kalusteet saa säännöllisellä öljyämisellä säilymään liki uudenveroisina. Kotimaisten kalusteiden viimeinen pelastus saattaa olla puuöljyväri tai kalustemaali. Terassikalusteet ovat usein jopa taivasalla talvehtiessaan kovan säärasituksen alla. Ajan mittaan tumminkin jalopuu harmaantuu. Keväällä kalusteiden pinta voi lisäksi hilseillä tai sillä saattaa näkyä mustapilkkuhometta tai leviä. Ennen kuin kalusteet otetaan kesäkauden alkaessa käyttöön, ne kannattaa huoltaa. Ensimmäiseksi kalusteet pestään levä- ja homepesuaineella. Esimerkiksi vanhalla tiskiharjalla ylettyy hyvin hankaliinkin paikkoihin. Ennen pesua vanha irtoava pinnoite poistetaan kalusteiden pinnalta. – Vanha hilseilevä öljy kannattaa hioa tai kaapia pois puun pinnalta. Lopuksi kalusteet

pestään ja huuhdellaan, kertoo Teknoksen maalarimestari ja tekninen asiantuntija Petri Sirviö. Kalusteiden annetaan kuivua pesun jälkeen seuraavaan päivään. Puuöljy levitetään puhtaaseen pintaan ohuelti sienellä tai siveltimellä. Öljyäminen vaatii järjestelmällisyyttä. – Tuolit ovat moniosaisia, ja öljyäminen saattaa viedä yllättävän paljon aikaa, mikä kannattaa ottaa taukoja suunnitellessa huomioon. Etenkin värillisiä öljyjä käytettäessä öljy kannattaa levittää pinta kerrallaan, jotta vältetään häiritseviä työsaumoja, Sirviö vinkkaa. Jalopuisiin kalusteisiin kannattaa valita puuöljy, jossa on pigmenttiä. Se suojaa puuta auringonsäteiltä. Ohut öljykerros kuivuu noin vuorokaudessa. Sen jälkeen kalusteet ovat käyttövalmiit.

Kalustemaalia kotimaisen pintaan

Kotimaisista puista valmistetut terassikalusteet voi jalopuisten

lailla käsitellä puuöljyllä. Jos kalusteisiin kaipaa uutta ilmettä ja ryhtiä, saattaa maalaaminen olla parempi vaihtoehto. Kalustemaaleja on täyshimmeistä kiiltäviin. Kotimainen raakapuu vaatii pintamaalin lisäksi pohjustuksen homeen muodostumista estävällä pohjamaalilla tai pohjusteella. Tämän jälkeen kaluste vielä pohjamaalataan ja pintamaalataan halutulla sävyllä. Entä jos patiolla nököttää harmaantunut jalopuinen pöytä tuoleineen, saako sen vielä edustuskuntoon kalustemaalilla? – Jalopuu on kovaa, ja siksi haastavaa peittää. Maali ei sille oikein sovi. Jos silti haluaa kokeilla maalaamista, kannattaa puun pinta hioa erittäin perusteellisesti ja kokeilla maalin kestävyyttä huomaamattomaan kohtaan, pienelle alueelle, Sirviö ohjeistaa. Sään riepottelemat terassikalusteet kannattaa huoltaa vuosittain – ja viimeistään nyt on sen aika.

Nyt alkaa pihakausi

Punkit levittävät useita tauteja, joista yleisin on borrelioosi. Taudit voi ehkäistä estämällä punkin pääsyn iholle. Lääkäriin kannattaa mennä, jos oireita ilmaantuu. Suomen Reumaliiton punkkisivut jakavat tietoa borrelioosin ehkäisystä. Punkit heräävät, kun ilman keskilämpötila ylittää viisi astetta. Näin tapahtuu koko Suomessa keskimäärin toukokuuta puoliväliin mennessä. Punkkeja tavataan huhtikuusta marraskuuhun. Punkin välittämät taudit aiheuttavat vuosittain tuhansien ihmisten sairastumisen. Tartunnat voidaan välttää ehkäisemällä punkin pistos. Suomessa tärkein punkin eli puutiaisen levittämä tauti on Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama borrelioosi. Puutiainen levittää myös borrelioosia harvinaisempaa TBE-viruksen aiheuttamaa aivokuumetta. Nämä taudit voivat helposti mennä sekaisin, mutta ne on syytä selvästi erottaa toisistaan. Bakteerin aiheuttamaan borrelioosiin on olemassa

hoito, kun taas viruksen aiheuttamaan puutiaisaivokuumeeseen ei ole olemassa syynmukaista hoitoa. Se voidaan sen sijaan ehkäistä ajoissa annetulla rokotuksella. Päivittäinen punkkisyyni, kotieläimiä unohtamatta, on hyvä tapa ehkäistä borrelioosia, jota vastaan ei toistaiseksi ole saatavilla rokotetta. Todettu borrelioosi on aina hoidettava antibioottikuurilla. THL:n tartuntatautirekisterin mukaan vuonna 2013 todettiin 1 707 borrelioosia ja 38 puutiaisaivokuumetta. Kerran sairastettu borrelioosi ei suojaa uudelta artunnalta. Nauti kesäisestä luonnosta toimimalla näin: estä punkin pääsy iholle, tee päivittäin punkkitarkastus, poista iholta löytyvät punkit heti. Jos punkki on pistänyt, tarkkaile oireita ja hakeudu lääkäriin, jos oireita ilmenee Apteekista voi tiedustella punkkipihtejä, vaatteisiin käytettäviä punkkikarkoitteita ja koirille punkkipantoja

Näin öljyät ja maalaat terassikalusteet - Poista mahdollinen vanha, hilseilevä öljy hiomalla tai kaapimalla. Pese tämän jälkeen kalusteet huolellisesti ja anna kuivua vuorokausi. - Valitse käsittelyyn sävytetty puuöljy, joka suojaa puuta auringonsäteiltä. - Levitä puuöljyä siveltimellä tai sienellä ohut kerros puun pinnalle. - Etene järjestelmällisesti. Etenkin sävytettyjä öljyjä käytettäessä tauot kannattaa suunnitella siten, että

tasaisen värisävyn varmistamiseksi öljyä levitetään aina pinta kerrallaan. - Anna kuivua vuorokausi. - Maalattujen kalusteiden huoltomaalauksessa hio ja pese vanha maalipinta huolellisesti. - Pohjamaalaa kalusteet. Anna kuivua 1 vuorokausi. - Maalaa sen jälkeen kalusteet kalustemaalilla haluamaasi sävyyn. Anna kuivua noin vuorokausi.


6

NRO 5 TOUKOKUU 2014

Viemäriputkistojen laiminlyönnistä isoja ongelmia

Suolan terveysvaikutukset ovat yhä useammin kuluttajan valintojen taustalla

Hylkää perinteinen pöytäsuola

Puhdistamattomilla suoloilla makua ruoanlaittoon Marketin suolavalikoima saa kuluttajan pään pyörälle eivätkä erilaisten suolojen erot ole itsestään selviä. Jos kaipaa parasta mahdollista makua ruokaansa, millainen suola kannattaa valita? Mitä eroa on mineraalisuolalla ja perinteisellä pöytäsuolalla? Suomalaisia varoitellaan liiasta suolansyönnistä, toisaalta suolasta ja sen laadusta puhutaan nyt enemmän kuin koskaan. Suola itsessään on soluaineenvaihdunnalle tärkeää, yhtä tärkeää kuin vesi. Ei kuitenkaan ole yhdentekevää, millaista suolaa suuhunsa pistää. - Ihmiset noin yleisesti syövät heikkolaatuista suolaa. Perinteinen ruokasuola on huonolaatuista ja sitä ovat prosessoidut elintarvikkeet täynnä. Jos syö puhtaampaa ruokaa, ymmärtää kyllä suolan tärkeyden paitsi maustajana myös terveyden näkökulmasta, ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja Cocovilta sanoo. Eri suolojen makuerot ovat asiaan vihkiytyneelle merkittäviä. Kokit käyttävät poikkeuksetta suurikiteisiä suoloja, leivonnassa taas saatetaan suosia esimerkiksi makeita makuja korostavia pinkkejä vuorisuoloja. Sormisuolaa lisätään valmiiseen ruokaan mausteeksi ja koristeeksi.

Puhdasta suolaa Ruokasuola – tuttavallisemmin pöytäsuola – on kemiallisesti puhdistettua merisuolaa, joka sisältää pääasiassa natriumia ja vähän klooria. Suolan käytössä jyrää sama trendi kuin ruoanlaitossa ylipäänsä eli puhtaat raaka-aineet ovat etusijalla, ja

tästä näkökulmasta kannattaa käyttösuolaksi valita raffinoimaton eli puhdistamaton suola. - Puhdistamattomassa merisuolassa on ruokasuolan sisältämän natriumin ja kloorin lisäksi pieniä määriä kymmeniä muita mineraaleja, joiden välinen suhde saa aikaan paremman maun. Suurikiteisissä, raffinoimattomissa suoloissa, kuten vaikkapa Kalaharin suolassa on makua ihan eri tavalla kuin kemiallisen makuisessa ruokasuolassa, Halmetoja selventää. Suolan terveysvaikutukset ovatkin yhä useammin kuluttajan valintojen taustalla. Moni suosii suolaa, johon on lisätty kilpirauhasen toiminnalle tärkeää jodia. Halmetoja ei pidä tätä tarpeellisena. - En näe terveystietoiselle kuluttajalle nykypäivänä mitenkään järkevänä yrittää saada jodia suolasta. Huomattavasti paremman makuisia lähteitä jodin saannille löytyy kyllä. Sellaisia, joista saa jodin lisäksi myös muita elimistön toiminnalle tärkeitä mineraaleja. Esimerkiksi teelusikallinen kelp-levää sisältää jodia saman verran kuin puoli kiloa jodioitua suolaa. Mineraalisuola onkin terveystietoisen nautiskelijan varmin valinta, eikä sinänsä ole väliä, onko kyseessä merisuola, ruususuola tai kristallisuola. Suurikiteisissä suoloissa maku säilyy paremmin, vaikka säilytysastian tiiviyteen tuleekin kiinnittää huomiota. Hienojakoisempiin, valmiiksi jauhettuihin suolalaatuihin on yleensä lisätty keinotekoisia paakkuuntumisenestoaineita.

Miten olemme päätyneet tilanteeseen, jossa ruokasuolan rinnalla kauppojen hyllyllä parhaimmillaan kymmeniä suolalaatuja? - Suolalle on käynyt vähän samalla tavalla kuin oliiviöljylle tai viinille: ihmiset hakevat nyansseja, ja nykytekniikalla päästään käsiksi erikoisempiinkin vaihtoehtoihin, kuten harvinaisiin jokisuoloihin, Kalaharin autiomaasta tuleviin suoloihin tai eksoottiseen bambusuolaan, selventää Halmetoja.

Suolan ABC - Mineraalisuola on puhdistamatonta eli raffinoimatonta suolaa, hienokiteinen ruokasuola natriumkloridia, josta on poistettu jopa yli 80 eri elimistölle tärkeää mineraalia - Merisuola on mineraalisuoloista edullisin, mutta kristallisuola, ruususuola ja aavikkosuola ovat terveellisempiä, puhtaampia mineraalisuoloja - Mineraalisuola käy kaikkeen ruoanlaitosta leipomiseen sekä säilömiseen - Suolan maku säilyy paremmin suurissa kiteissä, jotka jauhetaan vasta ruokaa tai annosta maustettaessa myllyllä - Suola imee tuoksuja ja makuja: säilytä suola tiiviisti esimerkiksi lasipurkissa

Putkiremontti. Vesivahinko. Nämä sanat nostavat taloyhtiöissä niskakarvat pystyyn – puhumattakaan remonttien aiheuttamista kustannuksista. Säännöllinen huoltaminen pitää vesiputket ja viemärit kunnossa eikä yllätyksiä pääse syntymään. Taloyhtiöiden viemäreihin ja putkistoon pätee pitkälti tuttu sanonta ”poissa silmistä, poissa mielestä”. Niitä ei juurikaan ajatella tai huomata huoltaa, kun ne toimivat, vaan herätys tulee vasta, kun jokin menee pieleen. – Ei niistä kauheasti kanneta huolta. Hiukan kannattaisi kuitenkin panostaa, sillä vesivuodot ja tukkeutumat voivat aiheuttaa isoja ongelmia, muistuttaa kehitysjohtaja Juhani Solkinen Kruunuasunnoista. – Syypäänä ongelmiin voivat olla vesiputkiston kunto sinänsä, pistemäiset syöpymät, kalkki ja sakkautumat. Viemäreissä ongelmana ovat tukkeutumat, joita kertyy, jos niitä ei huolleta. Pienet, hyvissä ajoin havai-

tut vahingot ovat helpommin korjattavissa, mutta isompien ongelmien hoitaminen vaatii sekä aikaa että rahaa. Solkisen arvion mukaan kustannushaitari vaihtelee muutamasta satasesta jopa satoihin tuhansiin euroihin. Lisäksi korjauksista koituu haittaa asukkaille. – Meillä oli juuri tapaus, jossa oli kolme päällekkäistä kerrostaloasuntoa pilalla. Niitä kuivailtiin kuukausi tai puolitoista ja korjattiin saman verran, eli kyllähän se haittaa asumista.

Kuvaaminen kertoo putkien kunnon Viemäri- ja putkiverkostoja huolletaan muun muassa huuhtelemalla niitä säännöllisesti. Huuhtelu ehkäisee tukosten syntymistä ja pidentää putkistojen ikää. Lisäksi verkostojen kuntoa pystytään seuraamaan kuvaamalla niitä. – Huuhtelun jälkeen samaan linjaan työnnetään videokamera, joka antaa kuvaa putkien sisältä. Ulkopuolelta kuntoa

on mahdotonta nähdä, sanoo putkistokuvaaja Kalle Komonen Lassila & Tikanojalta. Kuvauksista saadaan tietoa putkien sisäpinnan kunnosta, mahdollisista painaumista, tiivisteiden kunnosta ja siitä, vaaditaanko jotain korjauksia. Kuvien perusteella tehdään raportti, jonka pohjalta taloyhtiö voi päättää, mitä tekee. – Kuvaamisen avulla saadaan tietyssä määrin tietoa myös mahdollisista remonteista ja eri remontointimenetelmien soveltuvuudesta. Esimerkiksi äkillisten remonttien tarve huomataan, mutta pitemmällä aikavälillä on vähän vaikeampi sanoa. Putkistojen säännöllisellä huollolla voidaan säästyä suurilta laskuilta. Mutta eikö sama raha kulu joka tapauksessa, jos putkia ollaan koko ajan rassaamassa? – Putken sijainnista riippuen putken huoltamiseen kuluu tietysti rahaa. Mutta se on murto-osa siitä, mitä saneeraus tai rakenteiden purkaminen maksaisi, Komonen muistuttaa.

Kuvauksista saadaan tietoa putkien sisäpinnan kunnosta, painaumista, tiivisteiden kunnosta ja siitä, vaaditaanko jotain korjauksia. Kuvien perusteella tehdään raportti, jonka pohjalta taloyhtiö voi päättää, mitä tekee.

Talven pölyt pois ilmanvaihdosta Huoneistokohtaisten koneellisten ilmanvaihtokoneiden puhtaanapito jää usein tekemättä. Asukkaan kannattaa kuitenkin tarkkailla ilmanvaihtokoneen suodattimien kuntoa: keväällä kaupunkialueiden ilma kun on sakeana katujen puhdistuksesta syntyvistä pölypilvistä. Ensimmäinen osa kevätkunnostusta on suodattimien puhtauden tarkistus. Ne tulee vaihtaa vähintään kerran vuodessa. Suodattimia löytyy sekä koneeseen otettavaa ulkoilmaa että poisjohdettavaa huoneilmaa varten. Kumman tahansa likaantuminen aiheuttaa ilman virtaukselle vastusta, joka vähentää ilman vaihtumista asunnossa. Oikein toimiva tuloilman suodatus vähentää myös siitepölyn määrää sisäilmassa. - Ilmanvaihtokoneen virta pitää toki ensin katkaista ja varmistaa, ettei kukaan muu käynnistä konetta

puhdistuksen aikana. Toinen osa kevättoimia on lämmön talteenoton (LTO) muuttaminen kesäasennolle, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä sanoo. Useimmissa ilmanvaihtokoneissa on kuutiomallinen levylämmönsiirrin, josta löytyy kesäasento. Tällöin lämmön talteenotto ei ole toiminnassa ja sisään saadaan viileämpää ulkoilmaa. Lämmönsiirrin voidaan irrottaa vuosipesua varten: pesu tapahtuu vedellä laimennetulla astianpesuaineella ja reilulla huuhtelulla. Samalla voi pestä ilmanvaihtokoneen sisäpuoliset pinnat. Kun lämmönsiirrin laitetaan takaisin paikoilleen, se asetetaan kesäasennolle. Useimmiten se tarkoittaa metallilevyjen asennon muuttamista siten, että ne estävät ilman ns. ristiinvirtauksen LTO-laitteessa.

- Huoneistoissa, joissa ei ole koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa, on usein koneellinen poisto. Tällöin keväiseen muistilistaan kannattaa liittää korvausilmasäleikköjen puhdistus ja niiden suodattimien vaihto, Mäkinen muistuttaa. Kolmas asia on ilmanvaihtoventtiilien puhdistus. Pyöreät, lautasmalliset venttiilit saa irrotettua pyöräyttämällä niitä ulkokehältä. Ne kannattaa pestä miedolla saippuavedellä. - Jos venttiilejä ei ole lukittu, pitää olla tarkkana, ettei vahingossa muuta venttiilien asentoa. Eli pyöritä vain ulkokehää, älä venttiilin lautasosaa. Näillä kaikilla toimenpiteillä huoneilman laatu paranee selvästi, ja pääset paremmin nauttimaan kesän tulosta, Juha-Ville Mäkinen vinkkaa.


NRO 5 TOUKOKUU 2014

Oma riista -palvelu parantaa riistakonsernin sähköistä asiointia ja riistatiedon keräämistä Oma riista –palvelu kokoaa riistanhoidossa ja metsästyksessä käytettyjä palveluita yhteen paikkaan. Aluksi riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajien ja riistahallinnon käytössä oleva verkkopalvelu laajenee syksyllä kaikkien metsästäjien käyttöön. Toukokuussa avattu uusi Oma riista -palvelu antaa riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajille työkalut pitää riistanhoitoyhdistyksensä tehtävä- ja tapahtumatiedot helposti ajantasaisina. Suomessa on 295 riistanhoitoyhdistystä, jotka huolehtivat metsästäjien vapaaehtoistoiminnasta ja sen organisoinnista ja hoitavat laissa säädettyjä tehtäviä kuten ampumakokeiden järjestämistä. Ensi syksynä Oma riista -palvelu laajenee kaikkien metsästäjien käyttöön. Met-

sästäjä voi palvelun avulla pitää itselleen kirjaa saalistiedoista sekä nettiselaimella että älypuhelimella. Hän voi liittää kirjattuun saalistietoon valokuvan ja tarkempaa selostusta tapahtumasta. Palvelu auttaa metsästäjää tekemään saaliseläimistä lain vaatiman virallisen saalisilmoituksen ja myöhemmin auttaa kirjaamaan myös riistahavaintoja. Oma riista -järjestelmän toteuttamisesta ja ylläpidosta vastaa Suomen riistakeskus. Järjestelmää hyödyntävät julkisessa riistakonsernissa maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, RKTL (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) sekä Metsähallitus. RKTL:n uuteen riistakolmiopalveluun kirjaudutaan Oma riista -tunnuksilla. Oma riista-palveluun rekisteröidytään luotettavasti pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Rekisteröitymiseen tarvitaan myös matkapuhelinpuhelinnumero sekä käyttäjätunnuksena toimiva henkilökohtainen sähköpostiosoite. Palveluun voi rekisteröityä jo nyt. Metsästäjälle suunnatut palvelut tulevat käyttöön ennen seuraavaa metsästyskautta. Sivuston osoite on oma. riista.fi

7

p. 622 616

Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani

Ajanvaraukset sopimuksen mukaan

Maa

Näillä yksinkertaisilla ohjeilla on helppo pitää helle ulkona:

Pidä ovet ja ikkunat kiinni päivällä. Vedä ikkunoiden eteen verhot tai laske kaihtimet. Sammuta tarpeettomat sähkölaitteet ja vältä uunin ja sisäsaunan lämmitystä. Tuuleta sisään viileää yöilmaa.

Vinkkejä järkevään koneelliseen jäähdytykseen:

Koneelliseen jäähdytykseen turvaudutaan vasta sitten, kun vihreät viilennysvinkit eivät riitä. Käytä laitteita järkevästi ja jäähdytä vain tarpeeseen.

Näin kesäkauden alussa on vielä hyvä tarkistaa, että oleskelutilojen lämpöpatterit on suljettu tai säädetty pienelle. Tuulettimien, puhaltimien ja ilmastointilaitteiden käyttö maksaa laitteesta ja käyttötavoista riippuen vajaasta kymmenestä sentistä jopa pariin euroon vuorokaudessa. Huoneilmastointilaitteilla on energiamerkintä, joka auttaa energiatehokkaan laitteen hankinnassa.

Käyttövinkit tuuletus- ja jäähdytyslaitteille

Sammuta laitteet, kun et oleskele huoneessa. Älä pidä ikkunaa tai ovea auki, jos käytät koneellista jäähdytystä. Rajaa viilennettävä alue tilaan, jossa korkeasta huonelämpötilasta on eniten haittaa, kuten makuuhuoneeseen. Tuulettimesta on enemmän apua, kun sillä ohjataan huoneeseen viileää yöilmaa avoimesta ikkunasta. Ilmalämpöpumpun jäähdytyskäytössä yleensä jo asteen tai parin viilennys riittää tekemään sisäilman miellyttäväksi, koska huoneilmasta poistuu myös kosteutta. Lisätietoa energiankäytöstä : www.eneuvonta.fi

DIESELKORJAAMO

Maaseutu eläväksi! Tämä lehti luettavana myös netissä www.maaseutulehdet.fi

Näin pidät kodin viileänä ilman laitteita Näillä vinkeillä pidät kodin viileänä ilman koneellista jäähdytystä. Kesän ensimmäinen helleaalto on yltänyt Suomeen, ja elohopea hätyyttelee useilla paikkakunnilla päivisin jopa 30 astetta. Energianeuvonta muistuttaa, että muutamilla helpoilla toimintavinkeillä kodin lämpötilan saa pysymään miellyttävänä ilman koneellista jäähdytystä. Jäähdytyslaitteet kuluttavat sähköä ja voivat nielaista pitkän pennin, jos viisaan viilennyksen taito ei ole tallella.

seutu

RUISKUTUSPUMPUT+SUUTTIMET Asentajankatu 13, Karjalahti 94600 KEMI Puh. (016) 257 351 ma-pe 8.00-17.00

Autoliike siellä missä sinäkin. Esimerkkejä Pörhön 300 vaihtoauton valikoimasta! Löydä mieleisesi: www.porho.fi

10.990

Skoda FABIA HB 1.4 16V Ambiente

70 tkm, 1-om., H-kirja, Puoliaut.ilm., ABS, Vetok., 2xrenk.

Honda JAZZ 1,4i Comfort

12.990

12.990

95 tkm, 1-om., H-kirja, Ilmast., Vetok., 2xrenk, Lohkol., ABS

81 tkm, Huippusiisti, H-kirja, Ilmast., 2xrenk, Lohkolämm.

15.890

15.900

-09 Chevrolet CRUZE 4-ov LS 2,0D 92kw

14.700

-10 Seat LEON 1,2 TSI Style

27 tkm, Huippusiisti, H-kirja, Aut.ilm., 2xrenk, CD, Lohkol.

15 tkm, 1-om., Takuu, Ilmast., ABS, 2xrenk, Cruise, CD

-11 Jaguar X-TYPE 2.2D Business Exclusive 4d -08

36 tkm, 1-om., H-kirja, Aut.ilm., ESP, Aluv., Cruise, Lohkol.

15.990 Peugeot 208 Urban Soul VTi 82 5-ov

-10 Volkswagen BEETLE 1.6 Limited Edition 3d -07

16.990

21.890

26 tkm, Huippusiisti, Navi, Ilmast., ESP, 2xrenk, CD, Lohkol.

15.990

Opel ASTRA 5-ov Enjoy 1,7 CDTI Ecotec 81 -11

144 tkm, Xenon, Aut.ilm., Aluv., Cruise, CD, Lohkol., ABS, MMI 74 tkm, 1-om., H-kirja, Ilmast., Vetok., Aluv., 2xrenk, Cruise

18.490

-13 Volkswagen GOLF Comfortline 1,4 TSI 90kw -10 Nissan QASHQAI 1,6L Acenta 2WD MY10 64 tkm, 1-om., H-kirja, Ilmast., ESP, Aluv., 2xrenk, Cruise

13.890

Volkswagen UP! 1,0 55 BlueMot 3ov (MY13)12

19.700

-10 Audi A1 Launch Edit Attract 1,6 TDI Start-Sto -10

89 tkm, 1-om., H-kirja, Ilmast.,Aluv., Cruise, Lohkol.,ABS, MMI 77 tkm, 1-om., H-kirja, Xenon, Ilmast., ESP, 2xrenk, Cruise

23.990

25.890

Audi A4 Sedan 2.0 TDI DPF 105kw Busin multitr -08 Opel INSIGNIA Edition 2,0 CDTI ecoFLEX DPF 118 VW PASSAT Sedan Comfort 1,6 TDI 77 BlueMot-10 156 tkm, Autom. vaiht., H-kirja, Xenon, Ilmast., ABS, Vetok. BL -11 79 tkm, H-kirja, Ilmast., Aluv., 2xrenk 37 tkm, 1-om., H-kirja, Aut.ilm., ESP, Vetok., 2xrenk, Cruise

21.900

Mercedes-Benz E 200 CDI BE Business 4d A -10 252 tkm, 1-om., Autom. vaiht., H-kirja, Ilmast., ESP, Aluv.

PÖRHÖN VAIHTOAUTOKESKUS Limingantulli, Tyrnäväntie 8, Oulu Puh. 020 762 44 Arkisin klo 8–18, la klo 10–15 www.porho.fi

Marko Karpinen

Joni Lakkala

Jyri Lohi

Timo Määttä

Jukka Parikka

Veli Kallio

Timo Lakkala

020 762 4085 020 762 4082 020 762 4127 020 762 4090 020 762 4087 020 762 4106 020 762 4081 Lankapuhelinliittymästä 0,0835/puh. + 0,0702/min (alv 24 %). Matkapuhelinliittymästä 0,0835/puh. + 0,1717/min (alv 24 %).


8

NRO 5 TOUKOKUU 2014

Tavoitamme 100.000 kotitaloutta kahdesti viikossa Oulu, Oulunsalo, Kempele, Haukipudas, Kiiminki, Ii, Tyrnävä, Muhos, Liminka, Lumijoki, Ylikiiminki, Pudasjärvi

Pyydä tarjous tarvitsemallesi jakelumäärälle! Puh. 044 737 0331, 0 044 737 3 033 0337 suora.jakelu@oulu-suorajakelu.fi

Jokijärven kyläseuran näytelmäryhmä esittää

Jokijärven katetulla PÖLKKY-teatterilla

Ensi-ilta: La 28.6.2014 klo 18 Muut esitykset: Su 29.6.14 klo 14 Ti 1.7.14 klo 19 Ke 2.7.14 klo 19 Pe 4.7.14 klo 19 La 5.7.14 klo 18 Su 6.7.14 klo 14 Pe 11.7.14 klo 19

Su Ke Pe Ti La Su

13.7.14 16.7.14 18.7.14 22.7.14 26.7.14 27.7.14

klo 14 klo 19 klo 19 klo 19 klo 18 klo 14

Liput 12 €, alle 12 v. 5 €. Tiedustelut ja varaukset Raija Kelly, puh. 044 307 3764. Pyydä tarjous! Katso lisää www.jokijarvi.com

Käsikirjoitus: Heikki Luoma. Ohjaus: Elsa Ruokangas

IV PÖLKKY PöllinParkkuu MM-kisat

TAIVALKOSKEN JOKIJÄRVELLÄ Lauantaina14.6.2014 alkaen klo 10. Pääsymaksu 5 €, alle 16 v. ilmaiseksi. Ruokaa, juomaa ja virvokkeita. Ei alkoholianniskelua. Arvontaa, työnäytöksiä ym. Ilmoittaudu kisoihin www.jokijarvi.com Lisätietoja 040 5787 176.

Tervetuloa! PöllinParkkuu tansseissa klo 21.00-00.30. Tahdit takaa Tukkijätkät lippu 10 €


Elävä maaseutu 5 2014