Page 1

OULUN YLIOPPILASLEHTI · 8/2012 52. vuosikerta · www.ylkkari.fi

Kunkun uusi elämä s. 10

SÄHKÖISET NOSTAAKO TEEKKARIEN ISOSISKO lainaa? oma talo palvelijat idolina S. 6

s. 8

s. 16

s. 23


Pääkirjoitus

RAKAS PÄIVÄKIRJA

Ville Koivuniemi ville.koivuniemi@oyy.fi OULUN YLIOPPILASLEHTI

8/2012

Opiskelijan tietoturva pilvessä

29.8.2012 52. vuosikerta

ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko)

YHÄ USEAMPI suomalainen oppilaitos on siirtnyt tai suunnitellut siirtymistä pilvipalveluiden käyttäjäksi. Niin hienolta kuin termi kuulostaakin, pilvipalvelulla tarkoitetaan yksinkertaisesti internetin välityksellä toimivaa palvelua, jossa käyttäjä ei pääse hallitsemaan tai näkemään palvelun tekniikkaa, vaan se on niin sanotusti ”pilvessä”.

www.ylkkari.fi KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Mannenkatu 1 A, 90130 OULU toimitus@oyy.fi PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 4 500 kpl

Tällä hetkellä käytännössä Microsoftin ja Googlen tarjoamissa palveluissa on kiistattomia vaivattomuudella ja kustannustehokkuudella selitettäviä etuja. Samalla kuitenkin herää tukku eettisiä kysymyksiä. Voiko esimerkiksi yliopisto valita opiskelijan puolesta, että tästä tulee tietyn monikansallisen yrityksen asiakas? Myös turvallisuus puhuttaa. Kuinka varman tietoturvan yliopisto voi taata, jos se säilyttää opiskelijoidensa henkilötietoja pilvipalvelimella toisessa maassa?

TOIMITUS Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@ oyy.fi, Toimittaja Mikael Heikkinen, 040 550 3927, toimitus@oyy.fi KANSI Tuomas Kääriäinen LEHDEN TEKIJÄT Anna Vuorinen, Hanna Sarkkinen, Tytti Tuppurainen, Tuomas Kääriäinen, Maija Pylväs, Harri Filppa, Janne Toriseva, Jenni Kinnunen, Marko Pyhähuhta, Saga Skiftesvik, AinoKaisa Manninen, Lauri Tenhunen, Antti Kinnunen, Sanna Häyrynen

Itä-Suomen yliopistossa on käytetty Microsoftin Office 365 -pilvipalvelua jo kaksi vuotta. Jyväskylän yliopisto on puolestaan ollut Google Apps -sovellusten käyttäjä vuoden verran. Yliopistojen it-verkosto Fucion arvion mukaan suurin osa yliopistoista harkitsee pilvipalveluita tulevaisuudessa. Oulussa ei myönnetä harkintaa, mutta tilannetta luonnollisesti seurataan.

ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616 Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580 Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Seuraava Ylkkäri ilmestyy 26.9.2012. Materiaalit 17.9.2012 mennessä.

Tarpeeksi turvallista

” se on vuorenvarmasti, kustannustehokasta hyvin todennäköisesti.” Mutta mikäpä on harkitessa? Pilvipalveluita käytettäessä ohjelmien toimivuus ei ole sidoksissa tiettyyn fyysiseen laitteeseen, vaan opiskelijat voivat käyttää niitä omilla läppäreillään, tableteillaan ja älypuhelimillaan. Lisäksi monet asiantuntijat muistuttavat, että pilvipalveluiden tietoturva on usein ensiluokkaista, eivätkä opiskelijoiden henkilötiedot ole kummemmassa turvassa oppilaitosten omilla palvelimilla. Lisäksi esimerkiksi henkilötietojen säilöminen pilvipalvelimella on erittäin tarkkaan säädeltyä. Jos yritys haluaa säilöä henkilötietoja EU:n tai Eta-alueen ulkopuolella, joutuu se jo lain puutteissa sitoutumaan EUdirektiivien mukaisiin asiakastietojen käsittelysopimuksiin. Nykyisen tiedon valossa sopii toivoa, että kun pilvipalveluihin siirtyminen tulee Oulun yliopiston kohdalla ajankohtaiseksi, energiaa ei tuhlata ainakaan jahkaamiseen siitä, onko pilveen meno turvallista tai kustannustehokasta. Tarpeeksi turvallista se on vuorenvarmasti, kustannustehokasta hyvin todennäköisesti. Säästö muodostuu siitä, että yritykset kuten Microsoft tai Google kykenevät keskittämään tiedostonsa ja laskentatehonsa todella kovalla käyttöasteella yksittäiseen yliopistoon verrattuna. Etiikan näkökulmasta pohdittavaa puolestaan riittää tarvittaessa useammallekin työryhmälle. Oikeita tai vääriä mielipiteitä kun ei ole olemassa. Oulun yliopiston oman Wikin olemassaolo tuli kirjoittajalle tänä syksynä kuin faksi pääministerille, pyytämättä ja täytenä yllätyksenä. 2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Omaopettaja ei korvaa opintopsykologia Tukitoimintaan tarvitaan kipeästi rahaa OPISKELIJA HAKEUTUU opintopsykologin vastaanotolle silloin, kun opinnot eivät syystä tai toisesta etene. Taustalla saattaa olla muun muassa stressi tai motivaation puute. Kun opintopsykologia ensimmäistä kertaa lähestytään, on opiskelijan motivaatio opiskelurytmiin kiinnipääsemiseen suuri. Oulun yliopistossa opintopsykologipalveluiden kysyntä on kuitenkin ylittänyt tarjonnan ja jonot henkilökohtaiseen tapaamiseen saattavat venyä jopa kahden kuukauden mittaisiksi. Odottavan aika on pitkä, kun tarve on akuutti. Viime keväänä opintopsykologivajetta paikkasi psykologiharjoittelija. Tilanne on kuitenkin toinen tänä syksynä, kun toiminta pyörii vain yhden opintopsykologin turvin. Koska tarve opintopsykologin antamalle ohjaukselle on suuri, on väläytelty jopa sitä, että omaopettajat ottaisivat vastuulleen joitakin psykologin tehtäviä.

Omaopettajat eivät kuitenkaan voi ottaa oikean psykologin roolia missään vaiheessa, vaan ohjaavat opiskelijan tarvittaessa opintopsyko- logille.”

Siitä huolimatta, että omaopettajilla riittäisi aikaa ja kykyä pureutua opiskelijoiden ongelmiin, olisi riittävän laadukkaiden palveluiden tarjoaminen opiskelijoille erittäin haastavaa. Omaopettajien avulla opiskelijan ohjauspalveluja voitaisiin toki kehittää ennaltaehkäisevämpään suuntaan. He voisivat pitää

Aino-Kaisa Manninen Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja

ohjauskerran esimerkiksi opiskelutekniikoista ja stressinhallinnasta. Omaopettajat eivät kuitenkaan voi ottaa oikean psykologin roolia missään vaiheessa, vaan ohjaavat opiskelijan tarvittaessa opintopsykologille. Näin toimisi ideaalimalli, mutta entä sitten, kun omaopettaja ei ole motivoitunut tehtäväänsä, saati kiinnostunut opiskelijoistaan? Tästä syystä vain ja ainoastaan suuremmalla opintopsykologimäärällä voidaan taata korkea palvelutaso jokaiselle opintopsykologia tarvitsevalle opiskelijalle. Niin yliopiston kuin ylioppilaskunnankin tavoitteina on opiskeluhyvinvoinnin parantaminen. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat kuitenkin erilaiset. Jokainen opiskelurytmistä pudonnut opiskelija on yliopistolle kallis. Toivottavasti yliopiston johtokin ymmärtää, että opintopsykologitoimintaan tarvittaisiin kipeästi lisää rahaa.


Sähköinen sillisalaatti

Pinnalla

Oulun yliopiston sähköinen opintopalvelukokonaisuus on nopeasti katsottuna sillisalaatti vailla vertaa. Sormet eivät riitä pitämään kirjaa sähköisistä palveluista, joita opiskelija opintojensa edetessä kohtaa. Koulutuspalvelujen johtaja Eva Maria Raudasoja ja Oulun yliopiston opintohallinnon palvelujen ja Oodituen palvelupäällikkö Katja Pura muistuttavat, että jokaisen palvelun tarkoitus on helpottaa opintoja, ja palvelut toimivat pitkälti yhteistyössä toistensa kanssa. ”Esimerkiksi Oodi on mastertietokanta, jonne tallentuu käytännössä kaikki. Oodia käytetään kolmessatoista suomalaisyliopistossa. Tämän syksyn uudet palvelut Noppa ja Lukkari hakevat tietonsa Oodista”, Raudasoja sanoo. 6

Analyysi

4 Vulcanalia muuttaa Möljälle

?

8 Opintolainaa ei tarvitse pelätä

Reportaasi 10 Kuninkuus muutti elämän

Artikkelit 6 Sähköinen sillisalaatti 16 Parikymppinen talo teräskunnossa

Rapujuhlat täytti Teekkaritalon Kaijonharjussa sijaitseva Teekkaritalo on tuttu ja pidetty tapahtumapaikka. Elokuisena lauantaina talon täyttivät Oulun Teekkariyhdistyksen Rapujuhlat. 16

Palstat 23 Näytät hyvältä tänään: Liisi Pasanen 18 Kampuksen kasvot 15 Haarukassa: Riikka Tuomivaara

Kolumnit 4 Poliittinen eläin: Paikallistinen manifesti 21 Politics and the City: Opintotuki uuteen kuosiin 22 Tunteiden turbulenssissa: Ulkomaaneläviä

Arviot 22 Miki Liukkonen: Elisabet 22 The Hives: Lex Hives 22 Hot Chip: In Our Heads

Sarjakuvat 2 Rakas Päiväkirja 21 Lyhyempi oppimäärä 21 Betonisaappaat

Oulussa ei ole

” hirveästi va-

linnanvaraa kestitä noin isoa joukkoa. On mukavaa, että löysimme uuden paikan jossa Vulcanalian voi järjestää.”

Kuninkuus muutti elämän Tangokuninkuus laittoi Oulun yliopistossa opiskelevan Pekka Mikkolan elämän luonnollisesti uusiksi. Mikkola näkee kuninkuudessa lähes pelkästään hyviä puolia. ”Nyt teen parhaani esiintyjänä ja katson mihin se riittää. Jos keikat loppuvat, voin keskittyä opintoihin. Jos keikkoja tulee samaan tahtiin, suoritan silti tutkinnon loppuun ennen pitkää”, Mikkola toteaa. 10

Joni Vatjus-Anttila, OYY:n järjestö- ja hallintosihteeri kommentoi opiskelijoiden vuoden avajaisjuhlan siirtymistä Toppilan Möljälle. Lue lisää sivulta 4

LYHYET

Päätös kohutusta kaivonkatsomisväitöksestä tullee lokakuussa

Päätös Paavo Huttusen paljon julkisuutta saaneen väitöskirjan hyväksymisestä venynee lokakuulle. Huttusen väitöstutkimuksessa selvitetään kaivonkatsojien toimia tieteen avulla. Väitöskirja jäi hyväksymättä maaliskuussa. Erittäin poikkeukselliseen jälkiarviointimenettelyyn päädyttiin, koska esitarkastajan ja vastaväittäjien katsottiin olevan väärän alan asiantuntijoita. Oulun yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tohtorikoulutustoimikunta ei ole käsitellyt asiaa, koska se odottaa puolueettomia lausuntoja. Ne saataneen elokuussa, jolloin päätös väitöksen hyväksymisestä tulee lokakuussa.

Seikkailupedagogiikkaa tarjolla ensimmäistä kertaa Oulun yliopistossa

Oulun yliopiston varhaiskasvatustieteen opiskelijat pääsevät opiskelemaan syksyllä seikkailupedagogiikkaa. Kyseistä opetusta ei olla järjestetty aiemmin yhtä laajasti yliopistotasolla Euroopassa. Seikkailupedagogiikka on tavoitteellista ja ohjattua seikkailutoiminnan, toiminnallisten menetelmien sekä pedagogisten keinojen ja -tekniikoiden käyttöä, joiden avulla tuetaan ohjattavan henkilön muutosta pedagogisten ja kuntouttavien tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijat osallistuvat käytännössä seikkailupedagogiikan maastokurssille. Kohteena ovat 0-8 -vuotiaat lapset.

facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ OYYtwiittaa oyynblogi.tumblr.com

8/2012 | 3


tulossa: KOLUMNI

Poliittinen eläin Hanna Sarkkinen Kirjoittaja on Oulun kaupunginhallituksen, kaupunginvaltuuston ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsen.

Paikallistinen manifesti Finanssikriisin ja ekologisen kriisin osoittaessa globaalin kapitalistisen talouden kestämättömyyden, reaalisosialismin romahdettua omaan mahdottomuuteensa ja hyvinvointiyhteiskunnan yskiessä ideoin iltani ratoksi ympäristöystävällisyyteen ja kohtuuteen perustuvaa paikallistalousutopiaa, jonka nimesin paikallismiksi. Kepulaiset, persut, vasurit, ja vihreät löytänevät visiosta joitain mieleisiään piirteitä kokonaisuuden miellyttäessä todennäköisesti vain itsenäni. Kokkarit ja uusliberaalissa uskossa olevat taloustieteilijät saanevat kirjoituksesta vain otsasuonen tykytystä ja naurunpyrskähdyksiä. Paikallismiin perustuvassa yhteiskunnassa tuotanto tapahtuu pääasiassa lähialueilla, tuontia säädellään tuontitullein ja yhteisöt valitsevat itse, mitä kauppaa ne käyvät muun maailman kanssa. Korkean teknologian tuotteet kuuluvat todennäköisesti globaalisti tai kansallisesti vaihdettavien piiriin. Talouden toimeliaisuutta edistävät kansallisen tai eurovaluutan rinnalla käytetyt paikallisvaluutat, sekä paikallispankit, joiden ansiosta talous ei ole riippuvainen suurista pankeista ja valuuttaPaikallismi on kurssien heittelystä, ja raha jää kiertämään utopiaa, mutomalle alueelle.

ta myös nykyisen

Paikallistalous ei pyri systeemin kestäitseisarvoiseen kasvuun, vaan hyvinvoinnin mak- vyys on melkoissimointiin ja kestävään kehitykseen eli jätteiden, ta utopiaa.” päästöjen ja materiaalisen kulutuksen vähentämiseen. Paikallistalouden tehokkuutta lisää pitkistä kuljetuksista ja markkinointikuluista luopuminen. Mainontaa rajoitetaan lainsäädännöllä, jotteivät mainosmiehet pääse synnyttämään turhia tarpeita. Talouden perusyksikköjä ovat pienyritykset, osuuskunnat ja yhteiskunnalliset yritykset. Maan ja kiinteistöjen omistukselle asetetaan yläkattoja taloudellisen epätasa-arvoisuuden vähentämiseksi. Päätöksenteko perustuu suoraan demokratiaan. Valtion merkitys heikkenee ja Suomi muodostuu peruskuntien tai maakuntien liittovaltioksi. Palveluiden järjestäminen ja verojen kerääminen on pääasiassa paikallishallinnolla, korkeimman koulutuksen säilyessä valtiolla. Maaseutu saa uutta elinvoimaa talouden paikallistuessa ja alkutuotannon roolin kasvaessa. Liikkumisen ja energian tarve olisi paikallistalouden myötä vähentynyt ja energia tuotettaisiin hajautetusti ja uusiutuvasti. Vaikka turhasta kulutuksesta luovutaan, ei paikallismiin siirtyminen toki tarkoittaisi keskiajalle taantumista, sillä teknologiaan panostettaisiin edelleen ja tietoverkkojen rooli olisi keskeinen. Paikallismi on utopistinen ajatusharjoitus, mutta myös nykyisen systeemin kestävyys tällaisenaan on melkoista utopiaa. On ihan hyödyllistä välillä muistuttaa itseään siitä, että yhteiskunta ja talous ovat ihmisen luomia rakennelmia, joita voidaan muuttaa. 4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

30.8.

31.8

Pienryhmänohjaajien klubi Koneen saunalla

Oulun Päi alkaa

Vulcanalia muuttaa Möljälle Felix Zenger, Tommy Lindgren ja Tuomo Prättälä Vulcanalian iltajuhlan pääesiintyjät Ville Koivuniemi, OYY-tiedotus, teksti OPISKELIJOIDEN

LUKUKAUDEN

avajaisten iltajuhlaa juhlitaan tänä vuonna 5. syyskuuta Toppilan Möljällä Kuusisaaren sijaan. Vulcanalian Järjestömessujen paikka säilyy luonnollisesta Linnanmaan kampuksella. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestö- ja hallintosihteeri Joni Vatjus-Anttilan mukaan syy paikan vaihtoon selittyy halulla muuttaa vakiintuneita käytäntöjä. ”Kuusisaaressa olemme olleet kauan. Halusimme hakea jotain uutta ja erilaista. Oulussa ei ole hirveästi valinnanvaraa kestitä noin isoa joukkoa. On mukavaa, että löysimme uuden paikan, jossa Vulcanalian voi järjestää.” Oulun keskustasta käsin matka hieman pitenee, Linnanmaalta matka ei suuresti muutu. ”Toivottavasti kukaan ei koe kasvanutta välimatkaa ylitsepääsemättömänä. Olemme toisaalta varautuneet asiaan. Ilmainen Wesibussi kyyditsee opiskelijoita Möljälle kello 18– 20”, Vatjus-Anttila kertoo. Vulcanalian pääesiintyjäksi saapuu maailman parhaaksi beatboxaajaksi tituleerattu Felix Zenger. Hänen lisäkseen lavalle nousee Don Johnson Big Ban-

din Tommy Lindgren sekä Tuomo Prättälä. ”Valitsimme Zengerin, Lindgrenin ja Prättälän, koska halusimme kaikenlaisesta musiikista pitäville helposti lähestyttävän artistin. He ovat keikkailleet jonkin aikaa kolmestaan, ja ovat kuulemma vetäneet hyviä keikkoja”, Vatjus-Anttila sanoo. Pääesiintyjien lisäksi Vulcanalian iltajuhlassa voi nauttia Oulun yliopiston opiskelijoista koostuvien bändien musiikista. Voice of Vulcanalia -kilpailussa kolme yhtyettä kisaa paremmuudesta omalla lavallaan kello 19.30 alkaen. Elävän musiikin ohella Toppilassa juhlakansaa tanssittaa DJ Eaves. Juhlakansa pääsee kilpailemaan itsekin. Vulcanalian yhteydessä järjestetään kaverikuvamahdollisuus. Paras ja sykähdyttävin kuva on luvattu palkita.

Päivä alkaa järjestömessuilla Vulcanalia alkaa järjestömessuilla, jotka järjestetään keskiviikkona 5. syyskuuta Linnanmaan kampuksen aulassa ja käytävillä kello 10–14. Järjestömessujen idea on antaa yli-

Illan ohjelma

••19.00 Portit aukeavat ja valokuvausextravaganza alkaa

••19.30 Voice of Vulcanalia ••22.45 Voice of Vulcanalian palkintojenjako

••23.00 DJ Eaves aloittaa Party Havenissa

••23.00 Felix Zenger opiston piirissä toimiville järjestöille mahdollisuus kertoa toiminnastaan. Järjestöille tapahtuma on hyvä tapa rekrytoida uusia tai aktivoida vanhoja jäseniä liittymään mukaan toimintaansa. OYY:n ständiltä tai tämän aukeaman oikeasta laidasta voi napata mukaansa Vulcanalia– passin. Passiin voi kerätä leimoja erityisiltä passi-ständeiltä suorittamalla hupaisia ja osallistavia tehtäviä. Täytetyn passin palauttaessaan voi lunastaa itselleen Vulcanalia 2012 -haalarimerkin! Felix Zenger tähdittää Don Johnson Big Bandista tutun Tommy Lindgrenin sekä Tuomo Prättälän kanssa Vulcanalian iltaohjelmaa.

LYHYET

Oulun yliopiston avajaisjuhla Rotuaarilla Oulun yliopiston virallisia avajaisia juhlitaan tänä vuonna 3. syyskuuta kello 10.30-12. Avajaiset järjestetään tutun Linnanmaan sijaan Rotuaarilla. Avajaiset juontaa Oulun kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Mikko Kouki. Tilaisuudessa puhuvat Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ja Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen. Opiskelijanäkökulmaa tapahtumaan tuo Oulun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Antti Heikkisen puheenvuoro. Musiikista vastaavat Teekkaritorvet ja teekkarikuoro TeeKu.

Osallistujat saavat vatsoihinsa täytettä Uniresta Oy:n tarjoamasta hernesopasta. Uudet yliopisto-opiskelijat saavat lisäksi opiskelijahaalareihin kiinnitettävän lukuvuoden 2012 fuksimerkin. Oulun yliopisto järjestää bussikyydit Rotuaarille Linnanmaalta ja Kontinkankaalta.

Opiskelijaetupäivä Linnanmaalla

Opiskelijaetupäivää vietetään Linnanmaan kampuksella 4. syyskuuta kello 10–14. Joukko eri alojen yrityksiä saapuu esittäytymään opiskelijoiden

keskuuteen omille ständeilleen yliopiston keskusaulaan ja keskusaulan läheisille käytäville.

Student Center avaa ovensa

Oulun yliopiston avajaisten yhteydessä avataan myös uusi opiskelijakeskus Student Center. Keskuksen avajaisseremonia pidetään 4. syyskuuta kello 9-9.30. Kello 10 alkaen Student Centerissa on avoimet ovet aina kello 15:een saakka. Student Center löytyy keskusaulan välittömästä läheisyydestä. Avajaispäivän kunniaksi tarjolla on pientä purtavaa ja


.

3.9.

4.9.

5.9.

14.9.

vät

Oulun yliopiston avajaiset Rotuaarilla

Opiskelija- etupäivä

Vulcanalia

Viimeinen päivä ilmoittautua yliopistoon

Anton Sucksdorff

yllätysohjelmaa. Student Center on keskus, johon on koottu käytännössä kaikki opiskelijan elämään liittyvät keskeiset palvelut opintotukeen liittyvistä asioista aina ohjaus- ja työelämäpalveluihin.

YHTS-hammaslääkärimaksuihin korotuksia

Ylioppilaiden terveydenhoitsäätiö YTHS nostaa hammaslääkärin käyntimaksujaan rajusti syyskuun alusta lähtien. Nykyisellään 4,5 eurosta 22,5 euroon maksavat hammaslääkärikäynnit kustantavat jatkossa 10-30 euroa.

Toisaalta syyskuun alusta lähtien kaikki yleisterveyden ja mielenterveyden käynnit (sisältäen erikoislääkäri-, fysioterapia- ja ryhmäkäynnit) ovat opiskelijalle maksuttomia. Myös suuhygienistien vastaanotot ja ensimmäinen hammaslääkärin tekemä tarkastus ovatjatkossa maksuttomia. Lisätietoa maksuista: yths.fi.

Liikuntatarjontaa taas kattavasti

Oulun korkeakoululiikunnan nettisivuille on ilmestynyt valtava määrä syksyllä alkavia lajeja ja kursseja. Ilmoittautuminen kurs-

seille alkaa syyskuun alussa. Oululainen korkeakouluopiskelija pääsee kattavien liikuntamahdollisuuksien ja -alennusten äärelle ostamalla 35 euron hintaisen Sporttipassin. Jos passin haluaa ainoastaan puoleksi lukuvuodeksi, syyslukukauden passi maksaa 21 euroa ja kevätlukukauden passi 23 euroa. Yliopisto-opiskelijat voivat noutaa sporttipassinsa maksukuittia vastaan muun muassa Opiskelijakeskuksesta Linnanmaalta (Student Center) ja OYY:n toimistolta Mannenkadulta. Lisätietoja osoitteesta oulunkorkeakoululiikunta.fi.


Mitä kiitettävää ja mitä kehitettävää näet opiskelijan sähköisissä palveluissa? GALLUP

”On toiminut siltä osin, mitä olen tarvinnut. Optiman kanssa on ollut jotain ongelmia, esimerkiksi tiedostojen päätteiden kanssa. Oodi on muuten hyvä, mutta haku joskus tökkii.”

”Kyllä ne yleensä ottaen toimivat. Optima on kätevä. Oodi toimii vähän sekavasti. Kurssit löytyvät esimerkiksi helpoiten koodilla. Sähköposti toimii muuten hyvin, mutta tila on aika pieni.”

”Kännykällä ei saa Optimaa toimimaan. Olen käyttänyt Oodia opiskellessani Helsingissä, mutta Oulun lääkisläiset eivät tunnu vielä muistavan, että kursseille pitää ilmoittautua Oodissa.”

Lasse Pakanen lääketieteellinen tiedekunta

Maija Pietarila humanistinen tiedekunta

Senja Jousmäki lääketieteellinen tiedekunta

Sähköinen sillisalaatti Mikä?

Kehuttavaa

Kehitettävää

Käyttöönotto

Weboodi

Noppa

Oodi on master-ohjelma, jonka osa WebOodi on. WebOodissa ilmoittaudutaan yliopistoon, kursseille ja tentteihin. Sieltä löytyy opintooppaat ja viralliset opintojaksokuvaukset sekä aikataulu-, paikka- ja opettajatiedot.

Palvelu, jonne opettajat ja ohjaajat voivat laittaa opintojaksoesitteitä, aikatauluja sekä paikka- ja opettajatietoja. Myös opetusmateriaalit ja opintojaksojen kotisivut löytyvät tulevaisuudessa Noppa-sivustolta.

+Toimii jouhevasti, kunhan tottuu käyttämään.

+ Kokoaa ja yhdenmukaistaa osittain pirstaloitunutta tietoa opiskelijalle.

- Hakutoiminto on huono.

Ei testikäytössä

Käytössä

Pilottivaiheessa. Kaikkien käytössä loka-joulukuussa.

Pääosin samaa kieltä pu Syksyn uutuudet Noppa ja Lukkari tuovat molemmat konkreettista apua opiskelijan arkeen OULUN YLIOPISTON sähköinen opintopalvelukokonaisuus näyttää opiskelijan silmiin äkkiseltään sillisalaatilta. Weboodin, Optiman ja sähköpostin kanssa vielä pärjää. Mutta kun siinä sivussa pitäisi taipua käyttämään esimerkiksi Urkundia, OodiHopsia, Laturia (eGradu), Nelliä sekä syksyn uutukaisia Noppaa ja Lukkaria, alkaa hei-

kompaa hirvittää. Pirstaleisuudelle ja valtavalle määrälle palveluja löytyy kuitenkin selitys. ”Kyllähän se varmasti uutta opiskelijaa hämmentää. Kaiken kattavaa järjestelmää ei ole kuitenkaan olemassakaan. Ja monien järjestelmien kohdalla ei ole kauheasti vaihtoehtoja. Pitää silti muistaa, että palvelut

tukevat toisian”, Oulun yliopiston opintohallinnon palvelujen ja Oodi-tuen palvelupäällikkö Katja Pura sanoo. Koulutuspalvelujen johtaja Eva Maria Raudasoja peräänkuuluttaa erityisesti palvelujen toimimista yhteen. ”Esimerkiksi Oodi on master-tietokanta, jonne tallentuu käytännössä kaikki. Oodia käy-


Ville Koivuniemi, tekstit Mikael Heikkinen, kuvitus

Työkalupakkiin kuuluu lisäksi mm.

••Plagioinnintunnistusohjelma Urkund.

••Oulun yliopiston Confluence

Wiki eli puoliavoin Oulun yliopiston tietoja kokoava palvelu.

••Laturi (eGradu) on uusi julkai-

sumenetelmä, jonka myötä opinnäytteet ei ole pakko julkaista tulevaisuudessa paperiversiona.

••SoleMOVE on kansainvälisen

opiskelija- ja henkilöstövaihdon järjestelmä.

••Nelli-tiedonhakuportaali on

väline elektronisten aineistojen tiedonhakuun ja -hallintaan.

••PanOULU on avoin langaton

verkko kaikille Oulun yliopiston kampuksilla vieraileville.

••OYDW tarjoaa opintojen

edistymisen seurantaa tukevaa raportointia opiskeljalle.

••ACP eli Adobe Connect Pro

on kevyt ja helppokäyttöinen verkkokokousjärjestelmä myös Oulun yliopiston opiskelijoille.

Lukkari

www

Optima

Webmail

Yhtä kuin sähköinen lukujärjestys, joka poimii lukujärjestyksen Oodista.

Tietoa opiskeluun ja yliopistoon liittyen.

Verkko-opiskeluympäristö, jossa opiskelijat ja kurssien vetäjät voivat toimia vuorovaikutteisesti. Nopan käyttöönoton jälkeen Optiman rooli korostuu.

Yliopiston tarjoama opiskelijan Paju-tunnuksilla toimiva henkilökohtainen sähköposti.

+ Hyvä ja aikaansa seuraava palvelu opiskelijalle. Ei ainakaan haittaa ketään (ei ole pakko käyttää).

+ Muiden saman kokoluokan yliopistojen nettisivujen rinnalla toimiva kokonaisuus.

+ Toimi ennen Noppaa varsin laaja-alaisena työkaluna kurssien suorittamisessa.

+ Toimii sinällään moitteettomasti.

Ei testikäytössä. Myöhästyi luvatusta käyttöönottoajasta.

- Joidenkin tietojen tai lomakkeiden etsiminen työlästä.

- Monet kurssien vetäjät eivät käytä Optimaa käytännössä lainkaan.

- Ei toimi suoraan yhteistyössä muiden järjestelmien kanssa. Opiskelijat eivät saa etunimi.sukunimi-alkuisia osoitteita käyttöönsä.

Testikäytössä. Opiskelijoiden käytössä syys-lokakuussa.

Käytössä

Käytössä

Käytössä

Kaikki ei näy opiskelijalle Opiskelijoiden palvelujen lisäksi Oulun yliopistossa on käytössä koko joukko vain henkilökunnalle tarkoitettuja palveluita. Niistä eniten tunteita viime aikoina herättänyt on esteetön yliopistolukujärjestys Unitime. Unitime on järjestelmä, jolla tehdään yliopiston yhtenäinen lukujärjestys. Se on vain henkilökunnalle tarkoitettu työkalu, joka toimiessaan optimoi opetuksen aikataulujen, paikkojen, opettajien ja opiskelijaryhmien suhteen. Tähän asti kurssit ovat menneet monen opiskelijan kohdalla pahasti päällekkäin. Unitime-hanke on aiheuttanut opettajissa närää, koska se koetaan työlääksi ja byrokraattiseksi. Esimerkiksi kaikki Unitimeen tehtävät muutokset pitää hyväksyttää koulutusdekaanilla.

huva kokonaisuus tetään kolmessatoista suomalaisyliopistossa. Tämän syksyn uudet palvelut Noppa ja Lukkari hakevat tietonsa Oodista”, Raudasoja selventää. Lukkari on lopulta yksinkertainen palvelu. Sen avulla voi tehdä itselleen sähköisen lukujärjestyksen, joka hakee ajat ja paikat kalenteriin suoraan Oodin omasta OodiHopsista. Palveluun kirjaudutan pajutunnuksilla.”Lukkari tarjotaan opiskelijoille palveluna, jonka tavoitteena on helpottaa ajan-

käytön suunnittelua”, Pura täsmentää. SYKSYN TOINEN opiskelijoille näkyvä uutuus on Noppa. Se on nettiselaimella toimiva palvelu, josta opiskelija löytää kaikki kurssikuvauksensa ja kurssien käytännöt samasta paikasta. Opiskelija näkee Nopasta kaikkien käynnissä olevien kurssien uutisia ja tapahtumia yhdellä vilkaisulla. Nopasta on mahdollista saada myös kurssimateriaaleja ja tenttituloksia, mikäli opet-

taja niitä Noppaan laittaa. Noppa on viritetty Oulun yliopistolle sopivaksi, mutta vastaavaa palveua on käytetty aiemmin esimerkiksi Aalto-yliopistossa. Siellä Noppa oli erittäin tykätty palvelu. ”Uskon, että se helpottaa opiskelijaa hahmottamaan opintojaan entistä kokonaisvaltaisemmin. Noppa toimii lisäksi hyvin yhteen Optiman kanssa. Optima on käytössä tällä hetkellä vain noin viidesosassa opintojaksoista. Se ehkä viestii jostain. Nopan

kattavuus tulee olemaan huomattavasti parempi. Toivottavasti opettajat löytävät siten myös Optiman”, Raudasoja toteaa. Uusia opiskelijoita koulutetaan sähköisten palvelujen käyttöön syksyn aikana. Myös vanhemmille opiskelijoille on luvassa opastusta uusien palvelujen osalta syksyllä, sitä mukaa kun palveluja otetaan käyttöön. ”Koulutuksiin on varattu aikaa, ja lisää tulee tarvittaessa. Lisäksi tiedotamme opiskelijoita, ja opiskelijat voivat lähettää ky-

symyksiä järjestelmäkohtaisiin tukiosoitteisiin. Näihin järjestelmäkohtaisiin tukiosoitteisiin voi lähettää myös kehitysehdotuksia ja palautetta”, Pura lupaa. Noppaa pilotoidaan laajasti Oulun yliopistossa (ainakin sähkö- ja tietotekniikan osasto, konetekniikka, kielikeskus, fysiikka, TaTK ja historia ovat mukana testaamassa) elo-, syys ja lokakuussa. Kaikkien käyttöön Noppa tulee loka-joulukuussa. Lukkari on puolestaan kaikkien käytössä syys-lokakuussa. 8/2012 | 7


Opintolainaa ei kannata pelätä Juttusarjassa opiskelijat esittävät näkemyksiään opiskelijan arkeen liittyvistä asioista. MONI OPISKELIJA pidättäytyy lainan nostamisesta ja turvautuu esimerkiksi osa-aikatyöhön tai säästöihin rahoittaakseen päivittäisen elämisensä. Yleisiä perusteluita lainattomuudelle ovat epävarmuus tulevaisuudesta työllistymisen tai tulotason suhteen, haluttomuus velkaantua opintoaikana, tai että muiden opintoetuuksien tulisi riittää elämiseen. En ymmärrä argumenttia työllistymisen epävarmuudesta valmistumisen jälkeen, koska en usko, että kenenkään opiskelijan tavoite on olla työtön tulevaisuudessa. Jokainen meistä on kuitenkin joskus ”in between two jobs”, joten miksi pelätä työttömyyttä? Moni puhuu myös epävarmuudesta tulotason suhteen. Suosittelenkin opiskelijaa tarkastamaan, mitä oma liitto suosittelee aloituspalkaksi ja pohtimaan minkälainen kuukausitulo takaa tyydyttävän elintason. Tulotasoa voi suhteuttaa opintolainan takaisinmaksuun. Esimerkiksi viiden prosentin korkokustannuksilla, viiden vuoden lainaajalla, 10 000 euron lainalla, kahden vuoden lyhennysvapaalla, ja kymmenen vuoden takaisinmaksuajalla opintolainaa tulisi lyhentää 123 euroa

8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

kuukaudessa. Ei pitäisi kuulostaa liian ylivoimaiselta? Opintolainassa on yllättävän monia hyviä puolia, kuten esimerkiksi lyhennysvapaat takaisinmaksuvuodet, pääomitettujen korkojen verovähennysoikeus ja opintolainavähennyskelpoisuus. Opintotukihakemuksessa on haettava opintolainalle takausta valtiolta, ja tämän jälkeen lainaa voi anoa pankista, koska opintolaina taataan automaattisesti. Opintolainaa voi saada 300 euroa kuukaudessa (vaihtoopiskelun aikana 440 euroa). Takaisinmaksussa, joka aloitetaan valmistumisen jälkeen, voi saada enintään kaksi lyhennysvapaata vuotta.

Korot ovat vähennyskelpoisia Opintolainan hinta on luonnollisesti korko, joka koostuu viitekorosta ja pankin marginaalista (pankkikohtaisesti lainasta voi joutua maksamaan palvelumaksuja). Lainan korkokustannus opiskeluaikana on yksi prosentti ja tästä ylimenevä osa pääomitetaan lainan kokonaissummaan. Pääomitetut korot voi vähentää verotuksessa. Nostamalla opintolainaa olet oikeutettu opintolainavähennykseen. Tutkinnon valmistuessa tavoiteajassa voi vähentää verotuksessa opintolainasta 2500 euroa ylittävästä osasta

30 prosenttia. Esimerkiksi 10 000 euron suuruisen lainan vähennettävä osuus on (10 000 euroa – 2 500 euroa kertaa 0,3) 2 250 euroa. Mitä epämiellyttävää tässä on? Usein opintolainan ottamista vieroksutaan, mutta valmistumisen jälkeen tai jopa opiskeluaikana asunnon ostamista ja asuntolainalla velkaantumista ei niinkään vieroksuta. Ihmettelen suuresti jos satojen tuhansien lainan ottaminen tuntuu turvallisemmalta! Satojen tuhansien eurojen laina jännittäisi minua ainakin enemmän kuin pieni opintolaina, erityisesti siksi että asuntolainan kustannukset ovat opintolainaa suuremmat. Yhtälailla riskit muun muassa työttömyyden sattuessa kohdalle ovat suuremmat. Pystyn elämään siedettävästi opintorahalla, asumislisällä sekä kesä- ja osa-aikatöistä kertyneillä säästöillä. Silti minulla on opintolainaa vajaa 7 000 euroa. Miksi? No, pienempien rahareikien lisäksi olen kahtena kesänä ostanut opintolainalla Interrail-passin ja reissannut Eurooppaa ristiin rastiin. Noilla reissuilla tuli nollattua lukukausien aiheuttama opintoväsymys niin vaihtuvien maisemien, uusien tuttavuuksien, nähtävyyksien kuin edullisen ruoan ja juoman kanssa. Maailma ja elämänrytmi Oulussa näyttävät hyvin hyvin erilaisilta verrattuna vaikkapa Balkanin maihin. Matkailu avarsi.

Osan opintolainasta olen sijoittanut rahastoihin, joiden kautta omistan epäsuorasti suomalaisten ja ulkomaalaisten yritysten osakkeita ja velkakirjoja. Ja kyllä, opintolainan voi sijoittaa siinä missä sillä voi juoda tai reissatakin, eikä siinä ole mitään paheksuttavaa. Sen kummemmin en opintolainalla sijoittamista käy läpi, mutta kannattaa olla tietoinen esimerkiksi ostojen ja myyntien vaikutuksista tulorajoihin. Olen myös varma tulevaisuudestani työllistymisen suhteen ja tiedän, että voin maksaa opintolainan pois ongelmitta. En usko nauttivani erityisesti takaisinmaksusta, mutta se ei ole tarkoituskaan. Olen myös sitä mieltä, että elämästä pitää toisinaan nauttia tänäänkin, eikä vasta vuosien kituuttamisen jälkeen. Aiemmasta opiskelupaikastani johtuen en ehdi hyödyntää opintolainavähennysoikeutta, sillä lähden seuraavana lukuvuotena opiskelijavaihtoon, joka pidentää valmistumisaikaani. Arvotan kuitenkin vaihto-opiskelun, reilimatkat, sekä pörssin ylä- ja alamäet opintolainavähennysoikeuden yläpuolelle.

Laina osa toimeentuloa Harva tietää, että valtiovarainministeriö laskee opiskelijan

Kuvitus Harri Filppa

toimeentuloksi opintorahan ja asumislisän lisäksi opintolainan! Liian usein opiskelijat unohtavat tämän asian ja manaavat pientä opintotukea, johon kuuluu edellä mainittujen tekijöiden lisäksi myös esimerkiksi ateriatuki. Hallitusohjelmaan on kirjattu opiskelijan kannalta hyvinkin tärkeä lause, jonka mukaan kaikkien opintotukiuudistusten on oltava kustannusneutraaleja. Tämä tarkoittaa, että mikään opintotukea koskeva muutos ei saa aiheuttaa valtiolle yhtään edeltäjäänsä enempää kustannuksia. Kirjaus on hyvin tulkinnanvarainen. Käytännössä se tarkoittaa ainakin sitä, että opintotukea voidaan muunnella tukikuukausien ja tukisummien suhteen, kuitenkin siten, että erotus nykyiseen järjestelmään on nolla euroa. Yhdenkään opiskelijan on siis turha haikailla indeksisidonnaisuuden lisäksi korkeampaa opintorahaa tai asumislisää nykyisen hallitusohjelman aikana. Mitä jää jäljelle? Lauri Tenhunen

Tenhunen on neljännen vuoden kansantaloustieteen pääaineopiskelija ja Finanssi ry:n puheenjohtaja.


10 | Oulun ylioppilaslehti Ylkk채ri


Kuninkuus muutti elämän

Vasemmalla Tangomarkkinoiden jälkeen Pekka Mikkolalla on riittänyt vientiä. Elokuussa hän esiintyi Suur-Oulun messuilla. Yllä Tanssimusiikki on vanhemman polven suosiossa. Sisko Kaikkonen (vas.) ja Maija Juola pyysivät Pekka Mikkolalta nimikirjoitukset SuurOulun messuilla.

Tuore tangokuningas kiertää tasavallan tanssilavoja, mutta kuinka kauan suosio kestää? Tuomas Kääriäinen teksti ja kuvat KESÄ 2012 MUISTETAAN Oulussa ja Kainuussa pitkään. Oulujoki tulvi pahemmin kuin keväällä konsanaan, sillä Kainuussa satoi koko ajan ja Pohjois-Pohjanmaallakin runsaasti. Luonnonihmeiden lisäksi Sotkamossa syntynyt, Oulussa opiskeleva Pekka Mikkola valittiin tangokuninkaaksi. Vanha sananparsi piti kerrankin kutinsa, sillä hän osallistui Seinäjoen Tangomarkkinoille kolmannen kerran. ”Valinta on minulle iso juttu. Voittoa lähdettiin hakemaan, mutta se tuli kuitenkin yllätyksenä. Koskaan ei tiedä, mitä tuomaristo hakee”, Mikkola kuvailee. Voittaja lauloi 28. markkinoiden finaalissa tangot Sateen Tango, Pimeyden Tango ja La Cumparsita. Kisan kak-

koseksi äänestettiin Terhi Matikainen. Kuninkuus on vaikuttanut Mikkolan arkeen huomattavasti. Kiertue on vienyt jo useille tanssilavoille ja keikoilla on tavannut paljon porukkaa. Ihmiset ovat kiinnostuneita ja tulevat juttelemaan ja pyytämään nimikirjoituksia. Esiintyminen ympäri Suomen on rankkaa, mutta mikä tärkeintä, Mikkola kokee muutokset elämässään positiivisina. ”Saan ainakin näin aluksi tehdä työkseni sitä, mistä pidän.”

Valmistuminen viivästyy Tuore tangokuningas opiskelee laulajalle sopivaa alaa, musiikkikasvatusta. Mikkola antaa runsaasti kiitosta opettajilleen. Osaaminen on syventynyt kas-

Jos keikat loppuvat, voin keskittyä opintoihin. Jos keikkoja tulee samaan tahtiin, suoritan silti tutkinnon loppuun ennen pitkää.”

vatustieteiden tiedekunnassa valtavasti. Opinnot ovat edenneet viidessä vuodessa hyvälle mallille. Jäljellä on enää muutama kurssi ja gradu. Hän on päättänyt valmistua, mutta se viivästyy keikkojen takia. Poikkeuksellinen kesä jatkuu poikkeuksellisena syksynä. ”Nyt teen parhaani esiintyjänä ja katson mihin se riittää. Jos keikat loppuvat, voin keskittyä opintoihin. Jos keikkoja tulee samaan tahtiin, suoritan silti tutkinnon loppuun ennen pitkää.” Ainakaan kuudennen opiskeluvuoden syyslukukaudella Mikkola ei ehdi lukea. Esiintymisiä on varmasti joulukuun loppuun saakka. Lisäksi marraskuussa julkaistaan ensimmäinen pitkäsoitto, jonka ensimmäinen single julkaistaan näinä päivinä. ”Albumista tulee monipuolinen. Sillä kuullaan myös tangoa.” 8/2012 | 11


Kolmas kerta Tangomarkkinoilla toi Pekka Mikkolalle kuninkaan tittelin.

Tangoa opiskelijabileissä? Suomalainen tanssimusiikki on tällä hetkellä vanhemman polven juttu. Lipunostaja on helposti kaksi kertaa vanhempi kuin 25-vuotias Pekka Mikkola. Artisti on kuitenkin tuntenut tanssimusiikin omakseen siitä asti, kun aloitti laulamisen. Mikkolan mielestä nuoremman väen mielenkiinnon herättäminen olisi tärkeää, mutta ainakaan vielä laulajaa ei ole tilattu yksiinkään opiskelijabileisiin. Tangokuningas ei yllättyisi, vaikka tilauksia ei tulisi myöhemminkään. Opiskelijat kuuntelevat tanssimusiikkia hyvin vähän. 12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

”Mediassa on vahvasti esillä pop- ja rocksuuntaus. Tanssimusiikki on jäänyt taka-alalle.”

Tangomarkkinoilta työmarkkinoille Julkisuudesta huolimatta Mikkolan mielessä ovat samankaltaiset asiat kuin kaikilla opiskelijoilla, esimerkiksi työllistymisen epävarmuus. Niin musiikinopettajien kuin artistienkin työllisyystilanne on tänä päivänä kehno. Nykyään todella moni pyrkii muusikoksi. Vaikka tanssimusiikki ei olekaan suosituinta, sillekin puolelle on ylitarjontaa esiintyjistä. Samaan aikaan tanssilavojen määrä kuitenkin

vähenee, ja kiinnitykset menevät harvemmille tähdille. Läpilyönti on vaikea tehtävä, jossa pienet asiat, esimerkiksi yksi radiohitti, voi merkitä todella paljon. Musiikinopettajan pätevyys tulee helpottamaan Mikkolan tilannetta siinä mielessä, että sen voi yhdistää kätevästi esiintymiseen. Jos suosio ei yksistään riitä tuomaan elantoa, hän voisi esimerkiksi opettaa arkena ja esiintyä viikonloppuisin. Opettajan viran saaminen ei tosin ole sanottua varsinkaan Pohjois-Suomessa. Ala ei silti kaduta vähääkään, sillä esiintyminen on Mikkolalle kaikista mieluisin työ. ”Tämä on oma alavalintani, tätä olen halunnut tehdä.”


Vuonna 1962 oululaisen opiskelijan ravinnolliset perusasiat laitettiin uuteen uskoon: perustettiin Oulun ylioppilasapu ry, tavoitteenaan ravitseva ruoka ja opiskelijaystävällinen hinta.

Tänä päivänä opiskelijoiden lisäksi kaikki hyvästä ruuasta pitävät ovat tervetulleita Unirestan, ylioppilasavun jatkajan, ravintoloihin. Myös juhlaja cateringpalveluiden merkeissä.

www.uniresta.fi

facebook.com/ oulunylioppilaslehti

Tämä on oma alavalintani, tätä olen halunnut tehdä.”

issuu.com/ oulunylioppilaslehti

www.ylkkari.fi

Pekka Mikkola

••Syntynyt 27.1.1987 Sotkamossa ••Aloitti musiikkikasvatuksen

opinnot Oulun yliopistossa 2006.

••Tangomarkkinoilla 2006, 2007 ja 2012 tangokuningas.

••

Oli ennakkosuosikki, koska keräsi eniten ääniä Meritangotristeilyn äänestyksessä, jossa äänestettiin suosikkia tangokuninkaalliseksi.

••Aiemmin voittanut Toivo Kärki -laulukilpailun vuonna 2006.

••Toiminut myös Hurlumhei-

yhtyeen solistina ja esiintynyt varusmiessoittokunnassa.

••Ensimmäinen pitkäsoitto ilmestyy marraskuussa.

8/2012 | 13


OPISKELIJA, TIETO PUKEE SINUA. kaleva opiskelijalle vAIN 11,50 € /KK! opiskelijan kestotilaukseen saat nyt kuukauden lehdet kaupan päälle, sekä lukuoikeuden ekaleva -digilehteen!

Hyödynnä myös opiskelijan maksuton tutustumistarjous, 1 kuukauden kalevat 0 € tilaa osoitteesta www.kaleva.fi/tarjous Tarvitset tunnuksen opka

tai soita asiakaspalveluun (08) 5377 610 Tilaajapalvelumme ottaa tilauksesi vastaan ma-pe 9.00-16.00.

14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri


Etsitkö turvallista ja pitkäaikaista vuokra-asuntoa? www.kas. yrytie OULU, P

17

Haarukassa

Riikka Tuomivaara Ikä: 23 vuotta. Opiskelee: Kirjallisuutta Oulun yliopistossa, 5. vuosi. Kotoisin: Posiolta. Asuu: Oulun Tuirassa. Harrastukset: Valokuvaus, astangajooga, kirjoittaminen. Lautasella: Pieni Olivia -salaatti.

Ruokapaikka

Salad & Café Olivia Missä: Kirkkokatu 33 Mitä: Salaattia, kahvilatuotteita, jäätelöä. Muuta: Siisti ja rauhallinen paikka. Elämyskesää viettänyt Riikka Tuomivaara lähtee seuraavaksi sohvasurffaamaan Kööpenhaminaan.

Ruokaa omalta kasvimaalta

Viimeksi matkustin keväällä Kaliforniaan, kun siskon perhe asuu siellä. Syksyllä olen menossa sinne uudestaan. Harrastat sohvasurffausta. Mitä se on?

Kirjallisuutta opiskeleva Riikka Tuomivaara kirjoittaa työkseen ja harrastuksekseen. Riikan mielestä on kuitenkin kauheaa sanoa, että haluaa johonkin tiettyyn ammattiin isona: elämässä kun ehtii tehdä monia asioita. Riikka kuvailee itseään leppoisaksi tyypiksi, joka tykkää olla vapaana – ja antaa muidenkin olla. Lomillaan Riikka käy sohvasurffaamassa ulkomailla. Maija Pylväs, teksti ja kuva Miten on kesä mennyt?

Aika pitkälti töiden parissa. Olen yrittänyt saada Oulun kesästä irti eksoottisia asioita. Posiolla olen käynyt poimimassa mansikoita ja juhannuksena kävin kiertämässä karhunkierroksen.

Miksi lähdit opiskelemaan kirjallisuutta?

Olin jo lukioikäisenä töissä sanomalehdessä ja tiesin, että haluan tehdä niitä töitä lisää. Ammattikorkeaan en halunnut. Kirjallisuus on lähellä sydäntäni: luen paljon ja kirjoitan fiktiivisiä tekstejä omaksi ilokseni. Kulttuuri muutenkin kiinnostaa, käyn hirveästi museoissa ja näyttelyissä.

Kävit vaihdossa New Yorkissa. Saitko opiskeltua? Matkusteletko paljon?

Vaihto-opiskelu oli hieno kokemus. Amerikassa oltiin aika tiukkoja, piti käydä jokaisella luennolla. Jos ei mennyt, arvosana laski koko ajan. Opiskelin siellä enemmän kuin Oulussa. Viime syksynä olin puolestaan työharjoittelussa Berliinissä.

Tehdään itselle profiili ja laitetaan tiedot kämpästä eräälle sivustolle. Sen kautta voidaan joko majoittaa tyyppi tai esitellä kaupunkiakin. Minun luona on ollut viisi sohvasurffaajaa, ja Italiassa olen majoittunut sillä tavalla. Ensi kuussa olen menossa Kööpenhaminaan. Tykkäätkö laittaa ruokaa?

Tänä kesänä olen alkanut laittaa enemmän ruokaa tuoreista raaka-aineista. Kesän ajan pidin kasvimaata Saarelassa. Viime kerralla kitkin sieltä kymmenen ämpäriä rikkaruohoja. Nyt pääsen syömään ensi kertaa itse kasvattamaa ruokaa: perunoita, porkkanoita, salaattia, yrttejä, valkosipulia, kesäkurpitsaa.

Mitä tavoitteita sinulla on tulevaan?

Yksi tavoite voisi olla, että lopettaisin tulevaisuuden miettimisen ja yrittäisin nauttia tästä hetkestä. Siksi aloitin joogan harrastamisen. Sen myötä alan olla elämäni kunnossa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Millaisia ihmisiä ihailet?

Sellaisia, jotka tekevät töitä paikallisen kulttuurielämän hyväksi, yleensä ilman palkkaa. Esimerkiksi bändejä, jotka soittavat ilmaiseksi baareissa ja pienen budjetin kulttuuritapahtumia järjestäviä ihmisiä. Mitä tykkäsit tästä ruokapaikasta ja ruuasta?

Otin perussalaatin, eikä tässä ollut moittimista. Ihan miellyttävä paikka, en ole aiemmin käynyt. Huomasin myös, että täällä on Sortolan jäätelöä - hyvä! 8/2012 | 15


Mikael Heikkinen

Parikymppinen talo teräskunnossa

Teekkaritalon erikoinen ulkokuori on kasattu Rautaruukin lahjoittaman teräsrakenteisen konseptitalon rungolle.

Oikealla alla Kohta 20 vuoden ikään ehtinyttä Kaijonharjun Teekkaritaloa remontoidaan aina varaustilanteen salliessa – käytännössä kesäisin.

Kaijonharjun Teekkaritalo palvelee juhlijoita erityisesti alkusyksystä, pikkujoulujen aikaan ja keväällä. Mikael Heikkinen, teksti ELOKUISENA LAUANTAI-ILTANA

Kaijonharjun Kalervontie 7:ssä käy keveä kuhina. Oulun Teekkariyhdistyksen (OTY) aktiivit ovat saapuneet hyvissä ajoin Teekkaritalolle valmistelemaan juhlatilaa illan tapahtumaa varten. Oululaista opiskelija- ja yrityselämää palvellut Teekkaritalo nauttii kestävää suosiota nuorten, opiskelijoiden ja yritysten tilaisuuksien pitopaikkana. Teekkariyhdistyksen isäntänä ja Rapujuhlien pääjärjestäjänä toimiva Heidi Joensuu val16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

mistelee iltaa keittiön puolella. Pöydät on katettu yli seitsemällekymmenelle hengelle. Tarjolla on rapuja, uusia perunoita ja salaattia, paahtoleipää ja jälkiruoaksi mustikkarahkaa. “Rapujuhlat on Oulun Teekkariyhdistys ry:n mukava ja perinteikäs kesätapahtuma. Ihmiset pääsevät näkemään tuttujaan pitkän kesän jäljiltä ja voivat alkaa rennosti valmistautumaan opintoihin ja syksyyn.” Monelle osallistujalle päivä on alkanut jo aamupäivällä Teekkariyhdistyksen järjestämän lentopalloturnauksen, Beach Partyn, merkeissä Nalli-

Ollaan yhdessä ja pidetään hauskaa.

karin hiekkarannalla. Itse iltatilaisuus on myyty loppuun hyvissä ajoin. Virallisempaa ohjelmaa Rapujuhlalle ei ole, mutta tutut kirjoittamattomat käytössäännöt kuitenkin pätevät. Sitsimittoihin ei kuitenkaan mennä. “Ollaan yhdessä ja pidetään hauskaa. Ohjelmalle ei ole mitään tarkempaa aikataulua, fiiliksen mukaan mennään. Ilta

Oikealla yllä “Kun on ollut pari kuukautta talolta poissa, niin on mukava ja kotoisa tulla takaisin”, Heidi Joensuu hihkuu.

päättyy Ikuisen teekkarin lauluun ja oluttynnyrien laskuun Ikuisen teekkarin haudalle, jonka jälkeen vapaamuotoisempi illanvietto voi alkaa. Luonnollisesti sauna ja grillikatos lämpenevät”, Joensuu kertoo.

Talkoovoimin teräsrakenteista “Teekkaritalo on Teekkariyhdistykselle luonnollinen paikka järjestää tapahtumia, onhan talo teekkareiden omistuksessa”, Teekkarilupin hallituksen jäsen ja Teekkaritalon remonttivasta-

ava Antti Heikkinen selventää. Taloa ylläpitävä Teekkarilupi Oy on vapaaehtoisvoimin toimiva, OTY:n omistama osakeyhtiö, jonka toimijat rekrytoidaan varttuneista kiltatoiminnassa ansioituneista teekkareista. Vuonna -93 valmistunut Teekkaritalo on kestänyt huollettuna kovaa käyttöä kohta 20 vuoden ajan. Talo rakennettiin talkoovoimin Rautaruukin lahjoittamalle teräsrakenteisen konseptitalon rungolle. “Ei pala”, Heikkinen vitsailee. Fuksi- ja yritysiltojen, juhlien, virallisten tapahtumien ja saunailtojen vakiopaikkana


Antti Kinnunen

Mikael Heikkinen

Mikael Heikkinen

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7: Ekumeeninen avajaisjumalanpalvelus ma 3.9. klo 14–15. Messu joka sunnuntai klo 10. KappeLive-konsertti la 1.9. klo 19: Tellu ja Suden aika; vapaa pääsy. Syyskauden avajaiset ti 25.9. klo 18. Seurakuntien oppilaitostyön ja nuorten aikuisten työn esittely, musiikkia, tarjoilua. Erityisesti uudet opiskelijat, tervetuloa! Saalastinsali, yliopisto: Petri Laaksosen konsertti ti 11.9. klo 10-11,vapaa pääsy.

Teekkaritalon käyttöpiikit sattuvat alkusyksyyn, pikkujoulukauteen ja kevääseen. Kesäisin käyttöasteessa tulee hiljaisempi hetki. Tauko varaustilanteessa sopi hyvin: kesän aikana talon kaikki alkuperäiset ja jo huonossa kunnossa olleet vessat remontoitiin uudenkarheiksi. “Suunnitelmat koko talon kunnostamiseen on tehty ja luvat hyväksytty, mukaan lukien koko sivusiiven päivittäminen, missä tulisi lisää varastotilaa ja muuta hauskaa”, Heikkinen kertoo. “Raha on käytännössä ainut hidaste. Keräyksiä on vetämäs-

sä ja aina vuokraussesongin antaessa myöten remontoidaan.”

Ei nimi taloa pahenna Onko Teekkaritalon nimestä haittaa markkinoinnissa? Heikkisen mielestä päinvastoin. “Tuskin nimi paikkaa pahemmaksi tekee. Kuka tahansa talon nettisivuilla vierailee, näkee että paikat ovat kunnossa. ‘Teekkari’ sanana varmasti kertoo paljon ja herättää tiettyjä mielikuvia ihmisissä. Meillä on paljon tekniikan alan yrityksiä asiakkaina,

joiden työntekijöistä varmasti monet ovat entisiä teekkareita.” Teekkaritalon kestosuosion syitä ei liiemmin tarvitse etsiä nenää pidemmältä: sijainti yliopiston pääkampuksen ja suuren opiskelijakeskittymän läheisyydessä, hyvät tilat, saunat, keittiö, oma piha, grillikatos ja järvinäkymä. “Teekkaritalolla on myös Oulun kallein pihakivetys, kun taloa rakennettaessa Italiasta tilatut käsintehdyt sisälle tarkoitetut laatat eivät ehtineet ajoissa. Sisälle laitettiin puulattia ja laatat pistettiin pihalle”, Heikkinen nauraa.

Talofakta

Kastellin kirkko, Töllintie 38: Tuomasmessu su 15.9. klo 18.

••Taloon mahtuu: Yli 80 henkeä. ••Missä sijaitsee: Kalervontie 7,

Elohuone, Isokatu 11: Sarastus-kuoron harjoitukset joka to klo 18–20 (alk. 30.8.)

••Pääasialliset käyttäjät:

Tervetuloa mukaan!

Kaijonharju.

Opiskelijajärjestöt, nuoret, yritykset.

••Käytön aktiivisuusaste:

Käyttöpiikit sijoittuvat alkusyksylle, pikkujoulukauteen ja keväälle.

••Varustelu: pöydät, tuolit, AV-

Yliopistopastori Ari Savuoja tavattavissa: huone TF101, puh. 040 5245919, yliopistopastori@oulu.fi Palveleva puhelin ja palveleva netti: puh: 01019 0071, klo 20-24 www.palvelevanetti.fi

laitteet, WLAN, kaksi saunaa, grillikatos.

••Erikoista: teräsrunko, Italialainen käsintehty pihakivetys.

8/2012 | 17


Kampuksen kasvot Sanna Häyrynen tekstit ja kuvat

Pelitaktiikoita hiotaan saunassa Jääpalloa bandy-liigassa pelaavan Olli Lappalaisen mielestä voittaminen on parasta.

JÄÄPALLOMAALIVAHDIN

KESÄ

on vierähtänyt futisnurmilla, joten näin alkusyksystä Olli Lappalaisella alkaa jo poltella päästä jäille pelaamaan. ”Kesän aikana on hyvin ehtinyt kerätä motivaatiota, kun treeneistä on ollut taukoa.” Prosessitekniikkaa neljättä vuotta opiskeleva Lappalainen, 23, on pelannut jääpalloa viitisentoista vuotta. Tällä hetkellä hän mittelee ylimmällä sarjatasolla bandyliigassa Oulun Luistinseuran riveissä. Lajia heikommin tunteville mies selittää, että perinteikäs talviurheilulaji jääpallo on kuin talvista jalkapalloa. ”Sääntöjen puolesta se muistuttaa enemmän jalkapalloa kuin jääkiekkoa. Luistimet, mailat ja varusteet ovat erilaiset kuin lätkässä.” Maalivahtina Lappalaisen tehtävänä on torjumisen ohella avata peli ja ohjailla sitä. ”Lähinnä ohjailen puolustuspeliä ja huutelen pelikavereille, missä vastustajat menevät”, hän kuvailee. Joukkueen harjoitukset alkavat kesätauon jälkeen elokuussa. Raksilan jäällä treenataan lokakuusta maaliskuun puoleen vä-

liin asti. Harjoituspäiviä kertyy viikossa neljä, ja marraskuusta alkaen viikonloput kuluvat peleissä, kun liiga taas starttaa. Opiskelun ja pelielämän yhdistäminen Lappalaiselta onnistuu pienellä organisoinnilla. ”Päivisin olen yliopistolla ja yritän tehdä siellä mahdollisimman paljon kouluhommia, koska illat menevät pitkälti treeneissä.” Harrastuksen lopettaminen ei ole käynyt mielessä, sillä onnistumisen elämykset ja voittaminen ovat lajin hienouksia. Intoa riittää, kun kehitystä tapahtuu. ”Joka vuosi olemme olleet mitalipeleissä ja kilpailuhenki on kova.” Lappalainen tyrmää huhut urheilijoiden villeistä voitonjuhlista. Juhlan aika on kauden lopussa, ei jokaisen matsin jälkeen. "Huipputasolla palauttelu ei onnistu muulla kuin urheilujuomalla", hän naurahtaa. Kahdenkymmenen miehen muodostama liigajoukkue on Lappalaisen mukaan loistava porukka, ja ryhmän kesken vitsaillaan ja pilaillaan jatkuvasti. Yhteishenkeä kohotetaan joukkueen saunailloissa, joissa keskustellaan – mistäpä muustakaan kuin pelitaktiikoista.

Olli Lappalainen odottaa pääsevänsä kesän jälkeen taas jäille hamuamaan palloa jääpallomaalivahdin hanskoihinsa.

18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri


Mitali kaulassa sitseille Jenna Hietalalle joukkuevoimistelu antaa elämyksiä, joita ei muualta saa. YMPÄRISTÖTEKNIIKKAA toista vuotta opiskeleva Jenna Hietala, 22, on joutunut kerran jos toisenkin selittämään uusille tuttavuuksille, mistä hänen harrastuksessaan joukkuevoimistelussa on kyse. Vaikka puhutaan voimistelusta, lajissa ei tehdä voltteja, vaan se on luonteeltaan enemmänkin tanssillista. ”Kilpailuohjelmassa teemme vartaloliikkeitä, hyppyjä ja tasapainoja. Liikkeet sulautuvat musiikin kanssa yhtenäiseksi esitykseksi. Se on hyvin kaunista. Oikein hienon voimisteluohjelman nähtyään voi vain ihmetellä, miten ihmisen vartalo pystyy siihen kaikkeen”, Hietala miettii. Keväällä vajaan kymmenen hengen voimistelujoukkueet kisaavat vapaaohjelmalla ilman välinettä, kun taas syksyllä tehdään välineohjelma esimerkiksi pallon, keilojen tai nauhan kanssa.

Kellosta kotoisin oleva Hietala aloitti voimistelutaipaleensa kuusivuotiaana satujumpassa. Siitä matka jatkui Kellon Työväen Urheilijoiden voimistelujoukkueeseen, jonka kanssa kilpaileminen alkoi alle kymmenvuotiaana. Teiniaikoina kiinnostus lajia kohtaan hiipui hetkeksi. Hietala kävi high schoolin Yhdysvalloissa, ja noina vuosina hän kuului koulun tanssiryhmään. ”Kun tulin Jenkeistä takaisin, kävin vähän aikaa perusjumpissa. Mistään muusta lajista en vain ole koskaan saanut samanlaisia elämyksiä kuin joukkuevoimistelusta. Otin sitten yhteyttä Oulun Naisvoimistelijoihin ja kysyin, pääsisikö johonkin joukkueeseen mukaan.” Hietala on voimistellut nyt kaksi ja puoli vuotta ONV:n Fényes-joukkueessa, jonka kanssa hän treenaa kolmisen kertaa viikossa. Joukkue ei ota paineita ki-

samenestyksestä, vaan tärkeintä on esiintyminen ja itsensä voittaminen. Välillä opiskelun ja harrastuksen yhdistäminen on tuottanut Hietalalle ongelmia, mutta teekkari ottaa rennosti. ”Keväällä kisat osuivat niille

viikonlopuille, jolloin oli matematiikan tenttejä. Silloin tentit jäivät vähän rästiin. Menin kuitenkin suoraan kisoista sitseille pronssimitali kaulassa. Sain paljon onnitteluja”, Hietala hymyilee.

Tänä syksynä Jenna Hietala hioo Fényesjoukkueen kanssa keilaohjelmaa kotikisoihin, jotka järjestetään marraskuussa Linnanmaalla.

8/2012 | 19


20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkk채ri


Menot OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Ti 4.9. Klo 10–14 Opiskelijaetupäivä keskusaulassa. Ke 5.9. Klo 10–14 Järjestömessut keskusaulassa. Klo 19 Vulcanalia Toppilan Möljällä,

Menot aikavälille 29.8. - 25.9. Seuraava Ylkkäri ilmestyy 26.9. Ilmoita menot 17.9. mennessä! menotpalsta@oyy.fi pääesiintyjinä Felix Zenger, Tommy Lindgren ja Tuomo Prättälä! OULUN YLIOPISTON URHEILUSEURA RY Oulun yliopiston urheilu-

seura ry:n ylimääräinen kokous pidetään maanantaina 10.9. 2012 klo 16.15 Kajaanintie 34 A:n tv-huoneessa. Esillä salibandyjaoston puheenjohtaja Taneli Niskasen eronpyyntö vaihto-

opiskelun johdosta jaoston puheenjohtajan ja johtokunnan jäsenen tehtävästä sekä uuden puheenjohtajan valitseminen salibandyjaostoon ja johtokunnan täydentäminen.

KOLUMNI

Politics and the City Tytti Tuppurainen Kirjoittaja on filosofian maisteri, kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja.

Opintotuki uuteen kuosiin Opintotuki on yhtä ajankohtainen kuin käsineiden käyttö. Ilmojen viiletessä ei ilman pärjää, ja tällä hetkellä tuntuu että toinen on vähän hukassa. Postiluukuista on viime päivinä kolahdellut opintotukipäätöksiä, mutta itse opintotuen tulevaisuus on auki. Työryhmät työskentelevät taukoamatta: pöydällä on hallitusohjelmaan linjattu opintotukiuudistus, jonka tulee edistää täysipainoista opiskelua ja ripeää valmistumista.

Lyhyempi oppimäärä Harri Filppa

Lyhyempi oppimäärä kertoo lyhyitä tarinoita akateemisen maailman pienistä ympyröistä menneinä aikoina ja nykypäivänä. www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

Kaikki olisi helppoa, mikäli uudistuksella olisi kelpo budjetti. Vaan ei, opintotukiuudistus toteutetaan kustannusneutraalisti, eli uusia euroja ei vuoden lopussa annettavaan esitykseen ole luvassa. Tässä tulee tuskailleeksi miksi opintotukea taas uudistetaan. Syitä on monia – ei vähiten se että systeemi on nykyisellään niin monimutkainen, että tarvitaan opintotuen lyhyt oppimäärä selventämään milloin tukea tulee tilille ja milloin se taas peritään takaisin. Järjestelmän virtaviivaistaminen on paikallaan. Opiskelijat ansaitsevat tukensa, vaikka kansan syvistä riveistä aina tavataankin motkottaa miten ennen on selvitty ihan ilman tukia. Kysymys on miten. Mallit ovat hakusessa. Ideoita on kuultu niin poliittisilta opiskelijajärjestöiltä kuin muiltakin osapuolilta. Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL teki tuoreimman avauksen mallilla, jossa ahkerasti opintopisteitä keräävä opiskelija saisi osan opintolainasta eräänlaisena bonuksena. Malli kannustaisi lainan ottamiseen, ja sellaisenaan se olisi epäilemättä aivan mainio.

Opiskelu on opiskelijan työtä, ja on aivan hullua että opiskelijoiden täytyy henkensä pitimiksi käydä töissä niin ettei opiskella ehdi.”

Moni silti karsastaa lainanottoa, ja siksi toisaalta on esitetty mallia, jossa opintorahaan tehtäisiin reilu tasokorotus, mutta tukikuukausia karsittaisiin ja opintoihin kannustettaisiin nostamalla tuellisten kuukausien tulorajoja. Ei voi sanoa, etteikö vaihtoehtoja olisi. Pääasia on että tuleva uudistus mahdollistaa täysiaikaisen opiskelun jokaiselle riippumatta vanhempien varallisuudesta. Opiskelu on opiskelijan työtä, ja on aivan hullua että opiskelijoiden täytyy henkensä pitimiksi käydä töissä niin ettei opiskella ehdi.

Betonisaappaat Janne Toriseva

Sarjakuva kertoo sympaattisin ottein järjestäytyneen rikollisuuden arjesta chicagolaissuomalaisella tyylillä. betonisaappaat.sarjakuvablogit.com

Kustannusneutraalinakin opintotukiuudistus on mahdollisuus viedä järjestelmää opintoja suosivaan suuntaan. Sovittu on jo yksi juttu: opintotuki sidotaan indeksiin. Ja suurta uudistusta odotellessa voi toivon mukaan syödä hyvin: Jos OKM pitää päänsä budjettiriihessä, korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki hieman nousee ensi vuoden alusta. 8/2012 | 21


Khartanovich selected as new project coordinator Margarita Khartanovich, 27, has been selected as the new Uuno project coordinator in Oulu Student Magazine Ylkkäri this autumn. Khartanovich takes the lead on the coming

Uuno double page spread from the next issue onward. Khartanovich has extensive experience in journalism, communications and PR-work in Russia, and has working

KOLUMNI

knowledge of international affairs in the Finnish university and student union contexts. She is currently studying for a Masters Degree in Mass Communication and Journalism at the University of Tampere. ”I’m very excited to start working at this project. I really like Student Newspa-

pers in Finland, how creative they are and how they select the materials, how strict they can be with authorities and some companies that discriminate against students”, Khartanovich comments about her new appointment. There were 46 applications submitted for the position.

KIRJA

LEVYT

Tunteiden turbulenssissa Jenni Kinnunen Kirjoittaja on maisteri-laulaja, joka viihtyy vinnillä ja rohkeasti kopaisee vähän.

Ulkomaaneläviä Tapasin lyhyen ajan sisällä ulkomaalaisia kolmesta eri maasta. Juttelin heidän kanssaan tietenkin Suomesta ja Oulusta. Vertailimme kaupunkeja ja keskustelimme luonnosta. Pohdimme, miltä tuntuu olla ulkomaalainen, matkustaa toiseen maahan. Kuulin paljon kommentteja suomalaisesta elämäntavasta. Tietyt kansalliset luonne- ja tapaerot tuntuivat hyvin kliseisiltä: kyllähän minä tiedän, mitä Suomi tarjoaa. Italialainen oli todella, no, sanotaanko herrasmies. Hän ei tuntenut vastaavaa tarvetta omaan tilaan, mihin me olemme tottuneet, ja kohteliaisuuksien lennättäminen oli hänelle aivan luontevaa. Sille ei ollut tulla loppua! Hänelle kyse ei ollut flirtistä, tai ehkä juuri siitä: iän ja kengän koron korkeuden kysyminen oli normaali, arkeen kuuluva tapa tuoda esille mielipiteensä. Toista voi sanoa kauniiksi ja pidellä kädestä normaalia pidempään ilman sen suurempia tarkoitusperiä. Puolalainen ystäväni Toista voi vierasti tapaa olla alasti sanoa kausaunassa ja pukukopeissa, vaikka seurassa niiksi ja pidellä olisi ollut ainoastaan saman sukupuolen kädestä normaaedustajia. Entä miten lia pidempään tuli käyttäytyä, kun pukuhuoneeseen tuli ilman sen suunaissiivooja, hän ihmetteli. Yritin hahmotella rempia tarkoitusitselleni kuvan vahvasti katolisesta maasta, jossa periä.” keskustellaan koeputkihedelmöityksen etiikasta. Siellä kehojen kohtaamisella on erilainen merkitys, eikä alastomuudelle ole erillistä, seksuaalisuudesta vapaata tilaa intiimiyden ulkopuolella.

Lontoosta kotoisin olevan britin huomion kiinnitti puhtaus. Roskia lojuu kaduilla harvoin ja ilma on raikasta. Vuodenaikojen vaihtelun näkee ja tuntee, toisin kuin Englannissa, jossa hänen mukaansa sataa, sataa ja sataa epämääräisen välitilan sään vuoksi. Täällä sää on jatkuvan vaihtelun juhlaa. Ihmiset ovat ystävällisiä, eivätkä juokse paikasta toiseen. Ai ystävällisiä? Kiireettömiä? Oulun ja Lontoon asukasmäärien vertaaminen tuntui mahdottomalta. Pohdin ulkomaalaisen näkökulmaa. Ympärillä on suuri joukko uusia ihmisiä, jotka puhuvat eri kieltä, pukeutuvat eri tavalla ja käyttäytyvät hieman oudosti. Kaikki täytyy hoitaa itse, tutustua tuntemattomiin ihmisiin, etsiä oikeat paikat, opetella sulautumaan joukkoon. Rakentaa itselle uusi identiteetti uudessa maassa. Kun tuon matkan on aika päättyä, tajuaa muuttuneensa uudeksi ihmiseksi. Se mitä oli, on kadonnut. Mielenkiintoiset kohtaamiset, keholliset kokemukset ja oudoissa säissä ja maisemissa seikkailu, ne kaikki kerrostuvat ihmiseen. Miltä tämä kuvailu kuulostaakaan? Älkää vielä tietäkö uuden maan tapoja, fuksit. Antakaa sen näyttää ne teille. 22 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

MIKI LIUKKONEN Elisabet WSOY 2012. 73 s.

Oululainen Miki Liukkonen (s. 1989) ei enää erityisiä esittelyjä kaipaa. Miehestä ollaan vauhdilla leipomassa uutta Pentti Saarikoskea Suomen kirjallisuuspiireihin. Ja toki Liukkosella on siihen edellytyksiä: hän on nuori ja komea sekä sopivasti eksentrinen runoilija. Esikoisrunokokoelma Valkoisia runoja (2011) esitteli miehen, joka näkee maailman toisin. Kokoelma oli ennakkoluuloton ja monitieteinen, synestesiasta voimansa saava kavalkadi ennalta-arvaamattomia kuvia. Samoilla linjoilla liikkuu myös uusi runokokoelma Elisabet. Liukkosen teksteistä suurimman vaikutuksen tekee teokselle nimensä lainannut osa 5. Siinä runon minä kertoo vuosien 2008–2009 tunnelmia, kun äiti joutui sairaalaan pitkälle levinneen syövän vuoksi. Itse asiassa koko teos on omistettu kirjailijan äidille. Kunnianhimoisesti Liukkonen kuvaa elämän kulkua paljailla ja paljastavilla sanoillaan. Hän vangitsee hetkiä, eriskummallisuutta, niitä näkymättömiä tunnelmia, joista elämä koostuu. Liukkosen uskomattomassa runollisessa energiassa ja sanojen suvereenissa käytössä voi nähdä jotain ylivaltaista. Lukija joutuu kohtaamaan oman maailmansa värittömyyden. Liukkonen maalaa runoillaan vahvasti myös omakuvaansa: kokoelmassa mukana ovat Pariisin merkinnät, joissa liikutaan perinteisen taiteilijamyytin maisemissa naisineen ja juominkeineen. Liukkosen uusi runokokoelma on tempoilevuudessaan vaikuttava, mutta eniten se herättää kysymyksiä itse taiteilijasta. Kuka on runoilija Miki Liukkonen? Jenni Kinnunen

THE HIVES Lex Hives

The Hives tekee paluun. Tai näin voisi äkkipäätä hurmoshengessä heittää Ilosaarirockin ja sen aikoihin ilmestyneen, yhtyeen viidennen albumin aiheuttaman esitunnekuohun vallassa. Bändi nimittäin palaa uusimmallaan melko askeleen taaksepäin – jo aikoinaan hieman alkuperäisestä vetovoimastaan harhailleen rockin tielle. Ruutia Ruotsin rokkarit eivät

edelleenkään uudelleen keksi, ja Lex Hivesiä kuunnellessa mieli helposti kaihoaa etenkin ryhmän kakkosalbumin, Veni Vidi Viciousin suuntaan. Tuohon aikaan yhtye oli Pohjoismaiden vaarallisinta, uusinta ja lupaavinta kastia. Nyt se on turvallinen, vakiintunut ja vuosia sitten lupauksensa lunastanut. Lex Hives ei missään nimessä ole tylsä levy – aivan kuten bändi itse ei livenä edelleenkään jätä menojalkaa nostattamatta. Lätty on jopa paria edeltäjäänsä paljon parempi osoittaen Hivesin pystyvän halutessaan yhä kykenevän satsaamaan levylliseen tarttuvaa Ruotsi-rockia. Mutta se vaaran tunne, arvaamattomuus, uskallus ja kukkoilu – kaikkia näitä kaipaamaan jäämme vuorenvarman ja tuotetun studiorokin jälkeen. Avausraidan kekseliään lyriikan takaisin Pelle Almqvistin suuntaan heittäen: ”Come On!” Marko Pyhähuhta

la muutaman vuosikymmenen takaisista hiteistä Madonnasta Sheffieldin helmiin, ja suurin osa levyn kuunteluun kuluvasta energiasta hupeneekin – osin valitettavasti, toisaalta hupaisasti – miettiessä, missä yhteydessä on kunkin soundin

... mikä lie

HOT CHIP In Our Heads

The Hivesin lailla jo viidenteen studioalbumiinsa on ehtinyt lontoolainen indie-elektroa (tai mikä lie tämä hip-positiivisella kirosanalla ladattu genre nykyään trendinimeltään lieneekään) soittava orkesteri Hot Chip. Tuotteliaisuuden puutteesta bändiä ei nykyaikaisella julkaisutahdilla ainakaan voi syyttää, sillä esikoisesta on aikaa vasta kahdeksan vuotta. Eri asia sitten on, onko Hot Chipin tuotannossa substanssia puskea pitkäsoittoa pihalle puolentoista vuoden välein. Se, että bändi on vakiintunut niin nimenä kuin tekijöinä, on yhtä varmaa kuin Hot Chipin uutukaisen tylsyys 80-lukunsa tuntevan kuulijan korvissa. Syntikka- ja rytmikonesoundit on kaivettu huolel-

” tämä hip-

positiivisella kirosanalla ladattu genre nykyään trendinimeltään lieneekään ...” ensi kertaa kuullut. Näin siis parhaimmillaan. Huonoimmillaan Hot Chip sortuu etsimään vaikutteensa 90-luvun tusinaklubeilta, missä elektropop-genre eli kehnoimpia aikojaan tähän asti. Pahinta koko rokassa onkin se, että Hot Chip tuntuu pyrkivän miellyttämään kaikkia menneitten aikojen faneja nykydiggareitten ohella ja saa sivutuotteena aikaiseksi omituisen sillisalaatin, joka paikoin myötähävettää ihan oikeasti. Ks. kappale nimeltään Night And Day. Marko Pyhähuhta


Tyyli-idolina oma isosisko Varhaiskasvatuksen fuksi Liisi Pasanen, 21, pukeutui lapsena Taivalkosken Osuuskaupasta ostettuihin vaatteisiin ja parturoi itse otsatukkansa. Nykyisin hän ihailee siskonsa tyyliä ja rakastaa kauniita kenkiä. Saga Skiftesvik, teksti ja kuvat Miten kuvailet tyyliäsi?

Tyylini on värikäs, tyttömäinen ja pirteä. Ostan melko tavallisia vaatteita, joita on helppo yhdistellä. Piristän perusvaatteita asusteilla. Jostain syystä päälläni on viime aikoina ollut aina pinkki tai violetti paita. Sinusta tulee lastentarhanopettaja. Miten itse pukeuduit lapsena?

Minulla ei ollut paljoa sananvaltaa pukeutumiseeni. Asuimme pienellä paikkakunnalla, Taivalkoskella, jossa vaatteet ostettiin osuuskaupasta. Vaatteet kiersivät suvun kakaralta toiselle ja lopulta täysin kulutettuina suvun nuorimmaiselle tytölle, eli minulle. Sain harvoin uusia vaatteita, mutta toisaalta pukeutuminen ei ollut minulle muutenkaan kovin merkityksellistä. Ekaluokalle mennessäni leikkasin itse otsatukastani puolet pois. Miten haluaisit pukeutua työelämässä, kun aikanaan valmistut?

Hoidin viime vuonna yksivuotiasta poikaa. Huomasin nopeasti, etteivät korkkarit ja hiekkalaatikko ole toimiva yhdistelmä. Loppuvuoden kuljin töissä collareissa ja vanhassa t-paidassa. Vapaapäivinä tykkään tälläytyä omaksi ilokseni.

Vasemmalla Varhaiskasvatuksen uusi fuksi tykkää tälläytyä vapaapäivinä omaksi ilokseen.

Miten tyylisi on muuttunut teinivuosien jälkeen?

Yllä Liisi Pasanen suosii koruja ja erilaisia asusteita piristämään perusvaatteitaan.

Alla Korkokengät korostavat pitkiä sääriä. ”Rakastan korkkareita, mutta jalkani valitettavasti eivät.”

Teininä olin kamalan laiha. Oli vaikea löytää istuvia vaatteita. Farkut roikkuivat takapuolesta ja napa vilkkui. Nykyisin teen töitä, joten voin panostaa vaatteisiin rahallisesti hieman enemmän. Vaatekaappisi häpeäpilkku?

Ulkomaanmatkaa varten hätäisesti ostettu, vesirajan alittava kesämekko. Käytin kerran. Mitä asioita korostat mieluiten ulkonäössäsi?

Korostan pitkiä sääriäni korkokengillä. Rakastan korkkareita, mutta jalkani valitettavasti eivät. Paksut hiukseni ovat saaneet kehuja, joten värkkään usein erilaisia kampauksia. Mieleenjäänein kehu, jonka olet saanut pukeutumisestasi tai ulkonäöstäsi?

Minua luultiin kerran baarissa kahden samanikäisen ystäväni äidiksi. Voiko sitä tosin kehuksi kutsua?

Miten poikakaverisi kommentoi asujasi?

Poikkis pitää huolen, ettei paidastani näy läpi eikä minulla ole ylläni liian vähän vaatteita. Tietenkin hän myös välillä väittää minun näyttävän hyvältä myös saunanraikkaana. Tänään sinulla on päässäsi hattu. Käytätkö paljon asusteita?

Tuhlaan halpoihin koruihin ihan järkyttävästi rahaa. Ken-

gät ovat uusi intohimoni, sillä siskoni työskentelee kenkäkaupassa. Asusteiden avulla saa tuunattua arkisesta asukokonaisuudesta hieman tyylikkäämmän. Onko sinulla tyyli-idoleita?

Olen aina salaa ihaillut isosiskoni tyyliä. Olen myös hyödyntänyt hänen vaatekaappinsa tarjontaa. Sisko osaa pukeutua naisellisesti, ja hänellä on aina siistit meikit. 8/2012 | 23


Uusi kirjansitomo lähellä yliopistoa Lopputöiden sidonnat ja tulostukset edullisesti. Nopeat toimitukset!

20,00€ / kpl puh. 0400-923 739 nettiopus@gmail.com www.nettiopus.fi Kaitoväylä 12, 90570 Oulu

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 26.9. kaupunkijakeluna. www.ylkkari.fi

facebook.com/ oulunylioppilaslehti

issuu.com/ oulunylioppilaslehti

YLKKÄRI 8/2012  

Oulun ylioppilaslehti Ylkkärin nro 8/2012. Ilmestymispäivä 29.8.2012