Page 1

OULUN YLIOPPILASLEHTI · 6/2012 52. vuosikerta · www.ylkkari.fi

Oireilevat opiskelijat Sisäilmaongelma ajoi hammaslääketieteilijät luentosaleista

OPELAN TENNILÄSTÄ SEITSEMÄN LINDY HOP toimittaja kimppa haikeus swingaa S. 4

s. 8

s. 14

s. 7


2

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Pääkirjoitus

Vaivannäkö hillitsisi juomista Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry pamautti toukokuussa ilmoille hurjia – joskaan ei yllättäviä – lukuja. Joka kuudes mies- ja joka kahdeksas naisopiskelija kokee juovansa yhteisön paineen vuoksi enemmän alkoholia kuin haluaisi. 39% vastanneista tuumi, että opiskelijatapahtumissa käytetään liikaa alkoholia. Tässä kohtaa voisi painaa foliohatun silmilleen ja heristellä sormea vähän joka suuntaan. Suomalainen juomakulttuuri, teekkarit, ainejärjestöt, soo soo! Toisaalta voisi nostaa olkapäät korviin ja todeta, että ihminen on tekemisistään vastuussa itselleen. Täysi-ikäinen päättäköön itse, kallista viinaa ei väkisin kenenkään kurkkuun kaadeta.

Hommaa tila, lämmitä sauna, osta kaljaa. Ja onnistunut ilta on paketissa.”

Yritetään mennä ääripäiden välistä. Sekä silmien sulkeminen että asian voivottelu tai siinä piehtaroiminen eivät auta asiaa. Mennään ongelman juurille. Miksi jallu ja kalja virtaavat opiskelijatapahtumissa niin valtoimenaan? Vastaus on lopulta yksinkertainen, vaikka välillä tuntuu, ettei sitä saisi sanoa ääneen: se on järjestäjälleen varma nakki. Hommaa tila, lämmitä sauna, osta kaljaa. Muuta ei tarvitse, juhlaväki hoitaa lopun ja onnistunut ilta (tai vähintään illuusio siitä) on paketissa. Siinä se on, helppoa kuin leivän leipominen. Onnistua voi myös ilman alkoholia, mutta se vaatii enemmän vaivaa. Itse asiassa samana päivänä (9.5.), jona Nyyti julkaisi tiedotteensa opiskelijakansan kollektiivisesta alkoholiongelmasta, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan monen muun tahon kanssa yhteistyössä järjestämä Amazing Oulu viihdytti raitista opiskelijajoukkoa pitkin Oulua. Ihmiset viihtyivät vuorenvarmasti, mutta tapahtuman eteen oli nähty valtavasti vaivaa. Taustalla oli kuukaudeksi palkattu projektisihteeri, lukuisia hikisiä suunnittelukokouksia ja kymmeniä tunteja talkootyötä. Palataan takaisin kohtaan, jossa sormea meinattiin heristää laput silmillä opiskelijajärjestöjen suuntaan. Mihinkään täysin (tai edes enimmäkseen) raittiiseen suuntaan ei opiskelijakulttuuria noin vain muuteta. Se ei olisi realistista – eikä edes järkevää tai tarpeellista. Mutta ensimmäisessä kappaleessa esitetyt luvut ovat sellaisia, että enemmän vaivaa alkoholittomuuden eteen pitää voida nähdä. Ei tyydytä siihen vuosittaiseen retkeen keilahallille tai lautapeli-iltaan kerran kuussa. Ei tehdä alkoholittomista illoistaa tylsää pakkopullaa, vaan panostetaan juuri niihin. Alkoholittomampi kulttuuri vaatii lopulta ainoastaan luovuutta ja vaivannäköä. Pitää kerätä porukka kasaan ja kääriä hihat! Ei sen kummempaa. Kirjoittaja on puolitoistavuotiaan esikoisensa isä eli luultavasti tähänastisen elämänsä otollisimmassa kukkahattusetäiässään.

OULUN YLIOPPILASLEHTI

6/2012 23.5.2012 52. vuosikerta ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko)

Ville Koivuniemi ville.koivuniemi@oyy.fi

www.ylkkari.fi

KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Mannenkatu 1 A, 90130 OULU toimitus@oyy.fi

ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616

PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 4 500 kpl

Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580

TOIMITUS Päätoimittaja Ville Koivuniemi 040 526 7821 paatoimittaja@oyy.fi

Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Toimittaja Mikael Heikkinen 040 550 3927 toimitus@oyy.fi

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 20.6.2012. Materiaalit 11.6.2012 mennessä.

KANSI Matias Partanen


6 / 2012

3

SISÄLLYSLUETTELO

Reportaasi

Artikkelit

Sukelluspukumaskotti kiltakommuunissa s. 14 Maantieteilijät asuvat kiltahuonekommuunissa kuuden muun ainejärjestön kanssa. Arki sujuu ongelmitta, kun siivous- ja käyttövuoroista on sovittu yhteisesti.

Kv-tehopakkaus ja pelialan työmyyrä palkittiin s. 6

Sisäilmaevakot s. 10 »» Oulun yliopiston hammaslääketieteen opiskelija Salla Alavaikko on kärsinyt viime vuodet huonosta sisäilmasta kampuksellaan. ”Vasta kun sain astmakohtauksen luennolla, tajusin että asialle pitää tehdä jotain”, Alavaikko sanoo.

Kansainvälinen tutkinto-opiskelija ja ainejärjestöaktiivi Yuhsuan Lee valittiin vuoden opiskelijaksi Oulun yliopiston alumnipäivillä. Vuoden alumnin tittelin nappasi LudoCraftin toimitusjohtaja, filosofian tohtori Tony Manninen.

Palstat

Pinnalla

Vaatekauppaan kerran vuodessa »» ”Vaatteen on oltava käytännöllinen ja kestettävä ainakin 20 vuotta”, sanoo Henni Ylänne.

»» Tietotekniikan opiskelija Tuomas Salomäelle radioamatööriys on ennen kaikkea sosiaalista toimintaa.

s. 19

s. 7

Haarukassa: Pelimies kaipaa pihviravintolaa

Mikä on taimitarhan kieli?

»» Pelialalle haluava Daniel Fischer uskoo tulevan työpaikan löytyvän todennäköisimmin Helsingistä.

»» Henna Rannanpää pohtii, miten tiedeyhteisöjen kannattaa kommunikoida keskenään.

s. 16

s. 6

Kajaanin viimeiset s. 4 »» Kajaanin opettajaksi opiskelevien Opela ry on palvellut opiskelijoita vuosikymmenet. Ensi vuoden heinäkuussa opettajankoulutusyksikön toiminta loppuu. ”Nyt on pinnalla haikeus siitä, että tämä porukka hajoaa syksyllä”, sotkamolainen Kaisa Leinonen toteaa.

Kampuksen kasvot

Kolumnit Kielikylpylä s. 5

»» Poliittinen eläin

EU-raha ei haise s. 9

»» Politics and the City

Ihan ensimmäiseksi Murmanskiin pitäisi luoda lentoyhteys Rovaniemeltä.” Esko-Juhani Tennilä

Käytöskukkasia s. 19

»» Tunteiden turbulenssissa

Sarjakuvat »» Rakas päiväkirja »» Lyhyempi oppimäärä »» Aino & Roosa

Arviot s. 2 s. 17 s. 17

Tennilä patistaa suomalaisia Barentsille s. 8

facebook.com/ oulunylioppilaslehti

»» Historiallisen 36-vuotisen eduskuntauran tehnyt Esko-Juhani Tennilä ihmettelee, miksi suomalaiset eivät kiilaa itseään Barentsille.

issuu.com/ oulunylioppilaslehti

s. 18

Mitä helvettiä? Maailma David Shrigleyn mukaan »» David Shrigley

Jag är inte rädd för mörket »» Kent

Secrets For Sale »» Year Gone

The Avengers »» Marvel Studios


4

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

LYHYET

Laura Jaakkosesta uusi ESN-leaderi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) Erasmus Student Network -jaoston uudeksi puheenjohtajaksi on valittu kemian opiskelija Laura Jaakkonen. ESN järjestää kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa korkeakoulujen ulkomaalaisille ja paikallisille opiskelijoille.

Elokuussa toimikautensa aloittava Jaakkonen on toiminut viime vuonna jaoston varapuheenjohtajana. Hänellä on kokemuksen lisäksi kehittämisideoita toiminnan parantamista varten. ESN on yksi Euroopan suurimmista opiskelijajärjestöistä. Se toimii 36 maassa pääosin vapaaehtoisvoimin. Oulussa ESN on toiminut vuodesta 2000 ja on nykyisin OYY:n sääntömää-

räinen jaosto. ESN Ouluun pääsevät mukaan kaikki halukkaat. Toiminta alkaa syksyn alussa.

Opiskelijavalinnat uudistuvat Suomen hallitus esittää, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen haku- ja valintajärjestelmää uudistetaan vuoden 2014

alusta lähtien. Eduskunnalle annetun hallituksen esityksen mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haettaisiin korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa. Ammattikorkeakoulujen neljä sähköistä hakujärjestelmää ja yliopistojen yksi sähköinen hakujärjestelmä yhdistettäisiin yhdeksi korkeakoulujen hakujärjestelmäksi.

Hakija asettaisi yhteishaussa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valitsemansa hakukohteet etusijajärjestykseen ja voisi tulla hyväksytyksi vain yhteen hakukohteeseen syksystä 2014 alkaen. Ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien aseman parantamiseksi yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan korkeakoulut voivat varata

linnan kautta johonkin muuhun yliopistoon.

”Väen väheneminen on vaikuttanut myös Opelan toimintaan. Rahaa ei ole enää yhtä paljon, ja esimerkiksi monista kahvion lehtitilauksista on pitänyt luopua. Kahvikolo kuitenkin pidetään loppuun asti, vaikka se saattaa jossain vaiheessa muuttua vaikkapa paikaksi, jossa voi itse käydä keittämässä kahvia”, Niko Aikio pohtii. Ainejärjestön toiminta on edelleen aktiivista, mutta opiskelijoiden väheneminen vaatii tapahtumien järjestäjiltä luovuutta. ”Kun fukseja ei enää tule, fuksitapahtumat on korvattu kouluunpaluubileillä”, Aikio naurahtaa. Opelalaiset toivovat myös

Kajaanin kampuksella on nykyään hiljaista.

Kajaanin viimeiset Kajaanissa on koulutettu opettajia vuodesta 1900 asti. Ensi vuoden heinäkuussa Oulun yliopiston alaisen opettajankoulutusyksikön toiminta päättyy lopullisesti. ”Tuntuu tosi haikealta, että toiminta Kajaanissa loppuu, mutta odotan myös jännityksellä Ouluun siirtymistä. Isompi sivuainevalikoima, uudet ihmiset ja kaupunki houkuttelevat”, syksyllä Ouluun muuttava Kaisa Leinonen sanoo. Veera Adolfsen, teksti ja kuvat KAHVIKOLO-KUPPILA on palvellut Kajaanin kampuksen opiskelijoita jo vuosikymmenet. Kajaanilaisten opettajaksi opiskelevien ainejärjestö Opela ry:n puheenjohtaja Niko Aikio kehuu, että Kahvikolo toimii niin kiltahuoneena, opiskelutilana kuin kahvionakin. ”Olen itse täysin kahviaddikti, joten kaikki vapaa-aikani kampuksella kuluu täällä. Kahvin ääressä on hyvä suunnitella tunteja, lukea päivän lehdet ja vaihtaa kuulumiset”, toista vuotta luokanopettajaksi opis-

keleva Aikio kertoo. Niko Aikion ja Kaisa Leinosen mukaan Kahvikolossa istujia puhuttavat yleensä ainejärjestön tapahtumat, urheilu, opinnot, opetusharjoittelut, miehet ja naiset. Viime aikoina opiskelu on kuitenkin kirinyt ykkösjuttuaiheeksi, sillä kampuksen toiminnan vähittäisen supistamisen myötä opiskelusta on tullut haasteellisempaa. Esimerkiksi kaikkia sivuaineryhmiä ei ole enää saatu muodostettua. ”On tosi tärkeää, että vaikka opiskelijamäärä pienenee, opiskelun laatu pysyy hyvänä loppuun asti. Sivuainevalikoiman

kutistuminen on harmi, vaikka yliopisto onkin onneksi luvannut maksaa tutkintoon sisältyvät opinnot avoimessa yliopistossa”, Aikio sanoo. Ongelmia tuottaa myös se, että kirjaston kurssikirjojen siirtäminen Ouluun on jo alkanut: opinnäytetyöhön tarvittavaa kirjaa voi joutua kyselemään ympäri Oulun lääniä. Myös opiskelujen ajoittamisessa riittää pohdittavaa. Osa Kajaanissa opiskelevista tähtää pikatutkintoon neljässä vuodessa. Toiset taas siirtyvät kandidaatintutkinnon jälkeen suorittamaan maisterivaiheen opintonsa Ouluun tai erillisva-

Kahvista ei luovuta Kajaanin kampuksella on keskipäivälläkin rauhallista. Kun Opelassa oli kuusi vuotta sitten 450 jäsentä, nyt heitä on jäljellä 170 ja Aikion arvion mukaan syksyllä enää reilut sata. Osa vanhemmista opiskelijoista ei sitä paitsi enää kuluta kampusalueen polkuja, vaan työskentelee kotipaikkakunnallaan ja kirjoittaa samalla gradua.


6 / 2012

osan haettavista opiskelupaikoista niin sanotuille ensikertalaisille. Tavoitteena on alentaa korkeakouluopintojen aloittamisikää sekä kohdentaa opiskelupaikkoja nykyistä tehokkaammin.

SYL ja Elisa korttiyhteistyöhön Tietoliikenneyhtiö Elisa on al-

kanut yhteistyöhön Suomen ylioppilaskuntien liiton ja opiskelijoiden omistaman Lyyran kanssa. He tuovat yhdessä markkinoille uuteen, langattomaan teknologiaan perustuvan maksutavan. Tuote on syksyllä käytössä kontaktittoman maksutavan ymmärtävillä maksupäätteillä esimerkiksi opiskelijaravintoloissa. Maksuvälineen käyttöönottoa ja hallintaa varten toteutettavasta käyttöliittymästä ja

teknisestä toteutuksesta vastaa Elisa. Lyyrassa mukana olevien tai siihen syksyksi liittyvien ylioppilas- ja opiskelijakuntien jäsenet saavat itselleen syksyllä 2012 ilmaiseksi maksuvälineen, joka toimii pienmaksamisessa ilman erillistä pinkoodia. Myöhemmin kontaktiton maksaminen tulee olemaan suoraan integroituna opiskelijakorttiin.

5

Poliittinen eläin Hanna Sarkkinen Kirjoittaja on Oulun kaupunginhallituksen, kaupunginvaltuuston ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsen.

Kielikylpylä Olen touko-heinäkuun korkeakouluharjoittelussa Genevessä, Sveitsin ranskankielisellä alueella. Sveitsissä on neljä virallista kieltä: saksa, ranska, italia ja retoromaani. Genevessä kuulee myös englantia ja lukemattomia muita kieliä, sillä kantonissa ulkomaalaisia on yli 40% asukkaista. Kaupunki on varsinainen kielikylpylä. Harjoittelu onkin minulle oiva mahdollisuus petrata kielitaitoani. Kielihistoriani on samanlainen kuin monella ikätoverillani. Äidinkieleni on Oulun murre. Englantia olen opiskellut kolmannelta luokalta asti. Opettajan lisäksi kieltä minulle opettivat Spice Girlsit, internet ja Harry Potterit. Englannin kieleni on hyvällä tolalla, vaikka ääntämyksen läpi puskee joskus suomalaiskansallinen rally driver -aksentti. A2-saksan opiskelun jätin väliin, kun Seppo Räty sanoi, että Saksa on paska maa. Suhtautumiseni toiseen viralliseen kieleemme oli puolestaan muiden teinien tavoin nihkeä. Helpon kieliopin ansiosta arvosanat olivat kuitenkin hyviä ja virkamiesruotsi meni läpi heittämällä, vaikka en kieltä oikeastaan osaakaan. Ranskaa aloin lukea yläasteella vapaaehtoisena kielenä, sillä Amélie oli niin ihqu. Lukiossa ja yliopistossa tein pari hajakurssia. Opinnoista huolimatta en juuri ymmärrä, mitä ihmiset täällä puhuvat. Saksaa ja Arabiaa olen lukenut alkeiskurssit, joilla kieltä ei juuri jäänyt päähän.

Onhan se hienoa osata kieliopin koukerot, mutta ei siitä mitään iloa ole, jos ei saa suutaan auki.”

Kielenopiskeluhistoriani on pitkä ja monivaiheinen. Lopputuloksena on kuitenkin se, että äidinkielen lisäksi osaan kunnolla vain englantia. Onkohan syy tähän omassa paksupäisyydessäni vai löytyykö ilmiölle muitakin selittäviä tekijöitä?

voivansa pitää toimistosihteerinsä loppuun asti. Toimistosihteerin vastuulla on Kajaanissa esimerkiksi ilmoittautumisten vastaanotto ja lukuvuositarrojen jakaminen.

Katseet jo tulevassa Toista vuotta opiskeleva Aikio ja kolmatta vuotta opiskeleva Leinonen lähtevät Kajaanista kandidaatintutkinnon jälkeen. Leinonen muuttaa syksyllä Ouluun, Aikio aikoo hakea vuoden kuluttua Jyväskylään.

”Nyt on pinnalla haikeus siitä, että tämä porukka hajoaa syksyllä. Lisäksi on tietysti surullista, että Kajaanin yksikön toiminta loppuu. Ouluun on kuitenkin kiva mennä. Sivuainevalikoima on paljon parempi, kaupunki on isompi, ja on kiva tutustua uusiin ihmisiin”, sotkamolainen Leinonen toteaa. Hän uskoo kuitenkin jäävänsä kaipaamaan pienen kampuksen ilmapiiriä ja joustavuutta. ”Täällä voi käydä vähän ennen tenttiä kysymässä opettajainhuoneen ovelta, että eikö sinne pääsisi, kun unohdin ilmoittautua. Oulussa se ei ehkä onnistu”, Leinonen ounastelee.

Niko Aikio ja Kaisa Leinonen istuvat Kajaanissa 170-henkiseksi kutistuneen Opela ry:n hallituksessa. ”Olisi huippua päästä osallistumaan ainejärjestötoimintaan myös Oulussa”, Kaisa Leinonen sanoo.

Luulen, että oppiakseen vieraan kielen kunnolla, täytyy sen opiskelu aloittaa riittävän varhain. Toinen vaihtoehto on intensiivinen kielikylpy vieraassa maassa. Tietenkin on myös luonnonlahjakkuuksia, joille homma käy helpomminkin. Ehkä muidenkin kuin englannin kielen opinnot olisi syytä aloittaa jo alaluokilla ja vaihto-opiskelu on enemmän kuin suositeltavaa. Suomalaisten ongelmana on myös uskalluksen puute. Vaikka kieltä osaisimmekin jonkun verran, emme uskalla puhua. Tämä saattaa johtua kouluopetuksen kielioppipainotteisuudesta. Onhan se hienoa osata kieliopin koukerot, mutta ei siitä mitään iloa ole, jos ei saa suutaan auki. Vaikka en osaa sulavasti kuin suomea ja englantia, en usko, että opintoni ovat menneet hukkaan. Opiskelemalla kieltä oppii myös kulttuureista ja maailmankuvista. Lisäksi kaikki opiskeltu menee jonnekin aivojen syövereihin. Toivottavasti saan tämän kesän aikana kaiveltua vähän ranskaakin aivojen perukoilta. Englannin osaaminen on nykyään must ihan kaikille, mutta kaikkien ei tarvitse olla monikielisiä. Kansainvälisyyttä haikaileville muidenkin kielten osaaminen kannattaa, sillä kielet avaavat maailman. Kun ei ymmärrä kunnolla maan kieltä, tuntee itsensä ulkopuoliseksi vaikka englannilla saakin asiat hoidettua. Kielen oppiminen on integraation perusedellytys. Siinä opetus myös kotoiseen kotouttamispolitiikkaan.


6

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Mikä on taimitarhan kieli? MILLÄ KIELELLÄ kannattaa Oulun yliopistossa julkaista pro gradu -tutkielmia ja tieteellisiä artikkeleita? Julkaisut ovat keskeinen tapa kommunikoida tiedeyhteisöjen kesken. Joku lukee julkaisuasi, kirjoittaa siihen vastineen tai referoi sitä omassa tutkimuksessasi, ja voilà, olet mukana meiningeissä! Entä jos kukaan ei lue julkaisuasi? Tieteellinen tutkimus on relevanttia, mutta kielimuuri voi estää kommunikoinnin. Mitä hyötyä on käydä tieteellistä yksinpuhelua? Esimerkiksi Oulun yliopistossa on Suomen

ainoa aate- ja oppihistorian oppituoli, seuraava lähin paikka on Ruotsissa ja oppiaineen pääkallopaikka on Amerikassa. Voidaan pohtia, kuinka järkevää on tieteellisen yhteistyön kannalta kirjoittaa julkaisuja pelkästään suomen kielellä, jota osaa noin kuusi miljoonaa ihmistä. Oulun yliopistossa tehdään merkittävää tutkimusta, jonka tulisi näkyä ja kuulua. Pieni askel voisi olla esimerkiksi gradujen abstraktien käännättäminen englanniksi tai jollekin toiselle merkitykselliselle kielelle. Ansioituneet pro gradu -tutkielmat

olisi hyödyllistä suoraan käännättää englanniksi. RAHOITUKSELLA ON tietysti iso painoarvo tieteellisessä maailmassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmalli ottaa huomioon kansainvälisten refereejulkaisujen määrän, mikä näkyy tiedekuntien rahoituksessa. Ainakin humanistisen tiedekunnan tulisi kasvattaa kansainvälisten julkaisujensa määrää. Yliopiston uuden strategian painoalojen myötä kansainvälisyyden tärkeys kasvaa merkittävästi. Keskustelukulttuurin ylläpi-

toon ja kehittämiseen tarvitaan kieltä. Tietysti. Ja tieteen kieltä sekä keskustelukulttuuria harjoitetaan yliopistomaailmassa etenkin seminaari-istunnoissa. Seminaari-sana tulee latinan sanasta taimitarha, mikä on mielestäni varsin lohdullinen tieto. Graduseminaarissa istuvan opiskelijan ei tarvitse tietää kaikkea, vaan seminaarissa keskustellaan ja opitaan. Rakentavasti keskusteltaessa opitaan uutta, opitaan tekemään tiedettä. Oulun yliopistossa eräässä oppiaineessa ei edes järjestetä graduseminaarin aloitusistuntoa, saati säännöllistä graduseminaaria. Kuinka voidaan olettaa, että opiskelija ensinnäkään

Henna Rannanpää OYY:n hallituksen jäsen, vastuualueet: kansainvälisyys ja viestintä Niina Meskus

”Ota vuoronumero” suunnisti ykköseksi TOUKOKUUN ALUSSA seikkaillun kaupunkisuunnistuskilpailu Amazing Oulun voittoon kiilasi Michelle Francett-Hermeksen, Annika Heinosen, Jan Hermeksen ja Joni Saijetsin moudostama Ota vuoronumero -nimeä kantava joukkua. Leikkimielinen, kuudennen kerran järjestetty Amazing Oulu keräsi 28 nelihenkistä joukkuetta kilpailemaan Oulun kaupunkituntemuksesta. Fiilis on hyvä ja kaikkensa antanut”, huokaisee voittajajoukkueessa suunnistanut Joni Saijets. Voittajien on helppo hymyillä: ykköstiimin jäsenet saivat palkinnoksi kuusi tuntia kestäneestä pyöräilyurakasta mm. ensi lukuvuoden Sporttipassin, ilmaisliput Oulun kaupunginteatteriin ja kuntokeskus Hukan viikkojäsenyyden. Ota vuoronumero voitti kilpailun lopulta pisteen erolla

oppii tai edistyy opinnoissaan ja kaiken lisäksi valmistuu, jos hän ei saa tarpeellista ohjausta? On valtavan tärkeää, että opiskelija on aktiivinen ja kantaa vastuun omasta oppimisestaan. Se on kuitenkin mahdollista vain, jos myös oppiaineen edustajat toimivat vastuullisesti.

Team Scrotumiin (Salla Hakala, Riikka Annila, Henna Antila ja Riikka Arola). Kolmanneksi ylsi Arvon herrat ja rouvat (Veera Juntunen, Esa Haataja, Heli Veteläinen ja Paavo Yliluoma).

Kattavuudesta kiitosta ”Rastit olivat tosi monipuolisia”, kehui voittajajoukkueen kapteeni Michelle FrancettHermes. Voittonsa salaisuudeksi joukkue nimesi hauskanpidon ja täysillä painamisen yhdistelmän. ”Päivä on ollut aivan huikea. Joukkueet ovat heittäytyneet kaupunkiseikkailuun innolla, eikä sää olisi voinut olla parempi. Kaikki meni nappiin”, sanoo Amazing Oulun järjestelyistä vastannut projektisihteeri

Annika Heinonen (vas.), Jan Hermes, Joni Saijets ja Michelle Francett-Hermes iloitsivat Amazing Oulun voiton ratkeamista.

Suvi Pesonen. ”Mikä olisikaan parempi tapa viettää pyöräilyviikkoa ja Eurooppa-päivää kuin tutustua upeaan pohjoiseen kaupunkiimme pyörän selästä. Tämä

on ollut mahtava elämys varsinkin kaikille kansainvälisille joukkueillemme, joita oli tänä vuonna ennätykselliset yhdeksän”, iloitsee puolestaan Oulun yliopiston ylioppilaskunnan

hallituksen puheenjohtaja Eero Manninen. Lisää Amazing-tuloksia: www.oyy.fi/amazingoulu2012/tulokset

Kv-tehopakkaus ja pelialan työmyyrä palkittiin Kansainvälisyyden edistäjä Yu-hsuan Lee vuoden opiskelija, FT Tony Manninen vuoden alumni KANSAINVÄLINEN tutkinto-opiskelija ja ainejärjestöaktiivi Yuhsuan Lee on valittu vuoden opiskelijaksi 2012. Kasvatustieteiden kandidaatti Lee nimettiin esimerkillisenä opiskelijana ja opiskelijajärjestötoimijana erityisesti monissa kansainvälisissä yhteyksissä. Nimeämisen teki Oulun yliopistoseura Rauhala-klubi ry:n esityksestä. Vuoden Opiskelija palkitaan PSOAS:n, Oulun ylioppilasapu ry:n ja Uniresta Oy:n 2000 euron arvoisella stipendillä. Lee on 26-vuotias opiskelija Oulun yliopiston Education and Globalization -maisteriohjelmassa. Lee on toiminut aktiivisesti Oulun yliopiston kan-

Yu-hsuan Lee valittiin vuoden opiskelijaksi.

saivälisten asioiden jaostossa ja ollut kehittämässä NISO ry:n (Network of International Students) toimintaa. Lisäksi Lee toimi vapaaehtoistyöntekijänä YUME-pro-

jektissa ja syksyllä 2011 järjestetyssä konsertissa, jolla tuettiin Japanin maanjäristyksen uhreja. Ouluun keväällä 2011 järjestetty World Press Photo 2011 -näyttely oli Leen ansiota ja hän toimi sen järjestäjänä. Näyttely huomioitiin Oulun 100-tekoa ohjelmassa keväällä yhdentenätoista oululaisena tekona. Projekti oli osoitus kansainvälisten opiskelijoiden aktiivisuudesta ja mahdollisuuksista Oulun kehittämisessä entistä kansainvälisemmäksi yhteisöksi. Raadin arvion mukaan Lee on omistautunut ja rohkea opiskelija sekä innoittava esimerkki niin kansainvälisille kuin suo-

malaisille opiskelijoille. ”Opiskelutoverit kuuntelevat mielellään hänen neuvojaan ja näkemyksiään. Hänen iloisuutensa ja reippautensa auttavat luomaan kannustavaa ilmapiiriä ja hyvää henkeä”, raadin arviossa todetaan. VUODEN ALUMNIKSI valittiin puolestaan LudoCraftin toimitusjohtaja, filosofian tohtori Tony Manninen. Nimeämisen perusteena on hänen ansiokas ja uraauurtava työnsä peliteknologian kehittämisessä ja alan yritystoiminnassa. Manninen on neljästoista Vuoden Alumni. Diplomi-insinööriksi vuonna 1999 Oulun yliopistosta

valmistunut Manninen väitteli vuonna 2004 aiheenaan vuorovaikutuksen merkitys luovan tuotekehityksen prosessissa ja luovien toimintaympäristöjen elementtinä. Manninen tunnetaan oululaisen peliteollisuuden isänä. Hän on suunnitellut ja valmistanut pelikehitysympäristöjä niin tutkimus-, koulutus-, kuin tuotantokäyttöönkin. Manninen on hoitanut määräaikaista professuuria Oulun yliopistossa ja ollut vierailevana professorina Newcastlen yliopistossa. Hän on osallistunut alansa kansainvälisiin konferensseihin ja julkaissut kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita.


6 / 2012

7

Kampuksen KASVOT Noora Vaarala, tekstit ja kuvat

Sosiaalinen radioamatööri Tuomas Salomäki ei istu pimeässä kellarissa kuuntelemassa piipitystä.

Kuvassa käsiradiota pitelevälle Tuomas Salomäelle radioamatööriys on ensisijaisesti sosiaalista puuhaa.

TIETOTEKNIIKKAA n:nnettä vuotta opiskeleva Tuomas Salomäki, 29, on radioamatööri. Hän aloitti harrastuksensa yli 10 vuotta sitten ollessaan lukiossa. ”Joku silloinen kaveri taisi houkutella kokeilemaan. Menin käymään kerholla ja tempauduin mukaan.” Tuo kerho on nimeltään Oulun teekkarien radiokerho. Nimestä huolimatta toimintaan ovat tervetulleita kaikki tiedekunnasta ja muista ulkoisista ominaisuuksista riippumatta. Radioamatöörejä luullaan usein yksinäisiksi, pimeässä kellarissa piipitystä kuunteleviksi ukkeleiksi, sanoo Salomäki. Totuus on toinen: radioamatööri-nimikkeen alle mahtuu laaja skaala erilaisia harrastamisen tapoja. Ei ole olemassa tyypillistä harrastajaprofiilia. Suurin osa Salomäen kerhon jäsenistä on teknistä alaa opiskelevia miehiä, mutta naisia ja muiden pääaineiden opiskelijoitakin

löytyy. Kerholla on tilat yliopiston vieressä, Yliopistokatu 40:ssä. ”Harva eksyy mukaan yliopiston toisesta päästä, mutta kaikki, jotka haluavat tutustua porukkaan, otetaan innolla vastaan.” Salomäelle radioamatööriys on ensisijaisesti sosiaalista toimintaa. Kerhoporukan kanssa vietetään iltaa, toteutetaan erilaisia projekteja ja järjestetään leirejä. Yhdessä oleskelu ja puuhailu on tärkeintä. Kerhossa on reilu kymmenen aktiivitoimijaa, jäseniä on useita kym-

Radioamatööreistä muodostunut yhteisö on suuri osa elämänpiiriä.” Tuomas Salomäki

meniä. Salomäen titteli on tällä hetkellä rahastonhoitaja, mutta hän sanoo vuosien varrella käyneensä kaikki muutkin hallitusnakit läpi. Salomäki käyttää harrastukseensa keskimäärin muutaman tunnin viikossa, jos lasketaan varsinaiseen radioamatööritoimintaan kuluva aika. ”Mutta joiltain osin sitä voisi sanoa elämäntyyliksi tai leikkisästi jopa elämänfilosofiaksi”, hän lisää. ”Radioamatööreistä muodostunut yhteisö on suuri osa elämänpiiriä.” Harrastuksensa kautta Salomäki on saanut valtavasti uusia tuttavuuksia sekä Suomesta että ulkomailta. Hän on oppinut tekniikkaan liittyviä taitoja ja kasvattanut tietojaan. Kontakteista ja kaikesta opitusta voi olla hyötyä myös työelämässä. ”On meillä niitä menestystarinoita, että radioamatööripiirien kautta työ ja tekijä ovat löytäneet toisensa. Verkostot ulottuvat yllättäviin paikkoihin.” Lisätietoja: www.oh8ta.fi

Swingiin hurahtanut Noora Puustinen sanoo olevansa rytmitajuton, mutta rakastaa silti Lindy Hopia NELJÄNNEN VUODEN arkkitehtiopiskelija Noora Puustinen, 22, harrastaa tanssia, joka on pitkästä historiastaan huolimatta monelle vielä uusi. Puustisen laji on Lindy Hop, jota kutsutaan kaikkien swing-tanssien äidiksi. Vauhdikas paritanssi löytyi kolmisen vuotta sitten, kun Puustinen etsi Ouluun muutettuaan uutta harrastusta. Aiempaa suosikkia, ratsastusta, oli

Tanssimista luullaan flirttailuksi ja parinhauksi, mitä se ei todellakaan ole. Kurssille voi tulla, vaikka oma puoliso jäisi kotiin.” Noora Puustisen harrastaman Lindy Hop -tanssin iltabileisiin pukeudutaan esimerkiksi 50-lukulaisen hengen mukaan.

Noora Puustinen

hankalaa jatkaa ilman autoa. Tallit sijaitsevat kaukana, ja varusteita on kuskattava mukana paljon. ”Ratsastus on kyllä aika lähellä tanssia. Partneri vain vaihtuu”, Puustinen heittää. Aluksi Puustinen kokeili perinteistä lavatanssia. Sitten tanssikoulu Sulava päätti aloittaa swing-tanssiprojektin, jonka tiimoilta järjestettiin kursseja ja leirejä kahden vuoden ajan. ”En ole rytmitajuinen enkä pidä improvisoinnista, mutta silti hurahdin Lindy Hopiin”, Puustinen nauraa. ”Ehkä valitsin paritanssin siksi, ettei minun tarvitse viedä.” Lindy Hop ei ole ollenkaan kallis harrastus, sillä ainoa välttämätön hankinta ovat kengät. Niidenkään ei välttämättä tarvitse olla varsinaiset tanssikengät: tavalliset tennarit käyvät hyvin, kunhan niihin vaihdattaa suutarilla nahkapohjat. Mutta kun lajista innostuu, hankintojen määrä helposti kasvaa. Tulee ostettua tyyliin sopivia mekkoja, hameita ja

paitoja. ”Iltabileisiin pukeudutaan usein ajan hengen mukaisesti. Meillä on ollut esimerkiksi 50-luvun teema.” Puustinen on matkustanut tanssikurssien takia muun muassa Ahvenanmaalle ja Tampereelle. Tulevaisuuden tavoitteena on osallistua legendaariselle neljän viikon tanssileirille nimeltä Herräng Dance Camp. Se järjestetään vuosittain Ruotsissa. ”Herrängin leirin tietävät kaikki. Se on sellainen kullanhohtoinen tapahtuma, bileitä joka ilta.” Oulussa Lindy Hopin harrastajia on viitisenkymmentä, aktiiveja noin 20–30. Laji vetää puoleensa myös niitä, jotka eivät innostu perinteisistä lavatansseista. Lopuksi Puustinen kumoaa harrastukseensa liittyvän ennakkoluulon. ”Tanssimista luullaan flirttailuksi ja parinhauksi, mitä se ei todellakaan ole. Kurssille voi tulla, vaikka oma puoliso jäisi kotiin.”


8

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Eläköitynyt kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä (vas) seuraa edelleen aktiivisesti maailman menoa.

Tennilä patistaa suomalaisia Barentsille Ex-kansanedustaja on palannut toimittajan hommiin Tuomas Kääriäinen, teksti ja kuvat KUN NYKYINEN eduskunta aloitti vuosi sitten, yksi aikakausi Suomen poliittisessa historiassa päättyi. Hallitusten kovaääninen arvostelija Esko Juhani Tennilä (vas.) päätti jäädä pois. Lappilaiset olivat äänestäneet hänet Arkadianmäelle vuodesta 1975 lähtien. ”Päätökseen oli monta syytä. 36 vuotta on pitkä aika. Toivoin myös vaihtoa nuorempaan edustajaan, minkä toteutuminen näytti mahdolliselta”, Ten-

nilä miettii. Vasemmistoliitto kuitenkin menetti Lapissa edustajapaikan Perussuomalaisille. Ex-kansanedustaja seuraa tapahtumia yhtä aktiivisesti kuin ennenkin. Hänen mukaansa vasemmistopuolueet ovat reagoineet uusiin asioihin liian hitaasti jo kauan. Nykyisyyteen on tuudittauduttu, mistä syystä esimerkiksi laajakaistoja ei alettu järjestää kaikille riittävän äkkiä. Myös pätkätöiden yleistymiseen ja lisääntyvään köyhyyteen on havahduttu myöhässä.

Perehtymiseen pitäisi satsata Erityisesti vasemmistolla ja koko eduskunnalla olisi petrattavaa EU-asioissa. Brysselistä tulee valtavasti asiakirjoja, ja Tennilän mielestä edustajat eivät ehdi perehtyä tarpeeksi asioiden valmisteluun. Suomessa havahdutaan vasta, kun päätökset on jo lyöty Brysselissä lukkoon. ”Eduskunnassa ei ole riittävästi resursseja EU-asioihin. Jokaisella ryhmällä pitäisi olla oma

EU-expertti.” Tennilä ihmettelee, kuinka vasemmistopuolueet hyväksyivät Kreikan tukipaketin, joka pakottaa Kreikan leikkaamaan jo valmiiksi alhaista sosiaaliturvaa. Hän pitää mahdollisena, että EU kaatuu, mutta hänen mielestään kenenkään ei pidä laskea sen varaan. Mieluummin EU:hun kannattaa perehtyä enemmän ja osallistua asioiden valmisteluun nykyistä paremmin. Esko-Juhani Tennilä on oikeastaan palannut siihen, mitä

hän teki ennen eduskuntavuosia: toimittamiseen. Hän kirjoittaa muun muassa kolumneja sekä kahta kirjaa. Toinen kirja käsittelee Murmanskin kasvua, jossa Norja on mukana, Suomi ei.

Suomi putosi kelkasta Barentsilla Tennilä kuvaa tilannetta paradoksaaliseksi. Neuvostoaikana Suomella oli paljon taloudel-


6 / 2012

9

Politics and the City

EU-raha ei haise Toimittaja Elina Grundströmin jutut kannattaa lukea. Tavalla tai toisella hätkähdän niistä aina. Jokin aika sitten hän kirjoitti Helsingin Sanomissa artikkelin, joka ei jättänyt ketään kylmäksi, ei ainakaan meitä, jotka olemme tekemisissä EU:n rakennerahastovarojen kanssa. Grundström räjäytti potin jo otsikossa: Näkymättömät miljoonat. Euroopan unionista Suomeen kanavoitavia miljoonia aluekehitykseen ja sosiaaliseen eheyteen tarkoitettuja euroja ei Grundströmin mukaan käsitellä missään vakavasti otettavissa talouspoliittisissa keskusteluissa. On kuin EAKR:n ja ESR:n (Euroopan aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston) miljoonia ei olisikaan, vaan toinen toistaan turhemmat projektit valuttavat eurot näennäispuuhasteluun. Kyse ei ole mistään pikkurahoista: esimerkiksi kuluvalla kaudella Pohjois-Suomen EU-varat ovat kaikkinensa yli miljardi euroa. Kaudet ovat aina seitsemän vuoden mittaisia, ja parhaillaan neuvotellaan seuraavasta vuonna 2014 alkavasta rahoituskaudesta. Euroopan unionin budjetti on yli tuhat miljardia, ja siitä noin kolmannes ohjataan aluekehitykseen. Tavoitteena on tasata alueellisia eroja unionin alueella ja parantaa erityisesti uusien jäsenmaiden elintasoa.

Rikkaat jäsenmaat kuten Suomi eivät saa rahaa yhtä paljon kuin vähemmän kehittyneet alueet, mutta meillä paikalliset olosuhteet, eli harva asutus ja pitkät välimatkat, ovat peruste erityistuelle. Niinpä nyt neuvoteltavana on taas yli miljardin potti, josta leijonanosa kanavoituisi Pohjois- ja ItäSuomeen harvan asutuksen perusteella.

Toimittajan hommiin siirtynyt Tennilä on tuttu näky Kemin ja Rovaniemen jalkapallokatsomoissa. Jääkiekossa suosikkijoukkue on Oulun Kärpät.

Ihan ensimmäiseksi Murmanskiin pitäisi luoda lentoyhteys Rovaniemeltä. Venäjän tiet ovat surkeassa kunnossa. lisia ja kulttuurisia yhteyksiä Barentsin alueelle, kun Natoon kuuluminen piti norjalaiset poissa. Nyt alueella kuitenkin toimii useita norjalaisia yrityksiä ja Murmanskin yliopistossa voi opiskella norjaa, mutta ei enää suomea. Hienoista puheista huolimatta suomalaisia ei ole Murmanskissa kuin muutama

työntekijä konsulaatissa. Koillisväylä on aukeamassa ja laivoja kulkee jo. Mahdollisesti Barentsin rahtiliikenne tulee kasvamaan huomattavasti, ja suomalaisten kannattaisi olla hereillä. ”Ihan ensimmäiseksi Murmanskiin pitäisi luoda lentoyhteys Rovaniemeltä. Venäjän tiet ovat surkeassa kunnossa.” Tennilä ei ole hiljentynyt eläkkeelle. Rovaniemen kaupunginvaltuusto työllistää ainakin syksyn kunnallisvaaleihin asti. Hän päättää jatkosta lähiaikoina. Ennen vaaleja tulee kesä, ja Tennilä käy Pohjois-Suomen tapahtumissa entiseen malliin. Hänet voi nähdä esimerkiksi PS Kemin ja Rovaniemen Palloseuran katsomoissa. Kesä 2012 on Tennilälle ja muille penkkiurheilijoille mielenkiintoinen, sillä TV:stä näytetään jalkapallon EM-kisat ja Lontoon olympialaiset.

Nyt neuvoteltavana on taas yli miljardin potti, josta leijonanosa kanavoituisi Pohjois- ja ItäSuomeen harvan asutuksen perusteella.”

Grundströmin mukaan kaikessa säästetään, mutta EU:sta tuleva tilipussi ei kiinnosta oikein ketään. Olen samaa mieltä ja eri mieltä. Samaa mieltä olen siinä, että EU-rakennerahastovarat tulisi taantuman aikana tehdä näkyviksi ja ottaa laajemmin huomioon vaikkapa tutkimus- ja kehitystoiminnan mitoituksessa.

Esko-Juhani Tennilä Syntynyt 10. lokakuuta 1947 Rovaniemellä SKDL:n, Devan ja Vasemmistoliiton kansanedustaja 1975-2011. Edusti Karihaaran Tenhoa jalkapallon kolmannessa divisioonassa, pelipaikka toppari. ”Niin hidas ja kankea, ettei voinut harhauttaa.” Jalkapallon EM-kisaennustus: ”Jos Espanja saa pyörittää omaa peliä, sille ei pärjää kukaan. Mutta yleensä mestarit vaihtuvat.”

Esimerkiksi Oulun yliopiston tutkimusrahoituksesta huomattava osa on peräisin EU:sta. Siksi emme voi vain odottaa EU-varojen kotiutumista, vaan meidän on aktiivisesti valvottava etujamme parhaimman tuloksen saavuttamiseksi. Ja tässä olen eri mieltä Grundströmin kanssa: meitä kyllä kiinnostaa. Oulussa osataan tehdä hankkeita ja niitä tehdään ihan vakavissaan. Saattaapa joku tämänkin Ylkkärin lukija aikanaan työllistyä johonkin EUhankkeeseen. Tytti Tuppurainen Kirjoittaja on filosofian maisteri, kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja.


Sisäilmaevakot Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella on laitettu luentosaleja käyttökieltoon sisäilmaongelmien vuoksi. Hammashoitolassa osa opiskelijoista saa vastaavia oireita lievempänä, mutta opiskelu jatkuu. Opiskelijoita vaivaavat muun muassa jatkuva päänsärky, hengitystieoireet ja tiedottomuus asioiden todellisesta tilasta.


Ville Koivuniemi, tekstit Matias Partanen, kuvat JATKUVAA PÄÄNSÄRKYÄ. Hengitystie- ja silmäoireita. Ihottumia, niveloireitakin. Oulun yliopiston hammaslääketieteellisen tiedekunnan opiskeljoille tehdyn epävirallisen kyselyn mukaan huomattava osa opiskelijoista on kärsinyt viime vuosina huonon sisäilman vuoksi. Neljännen vuoden hammaslääketieteen opiskelija Salla Alavaikon ongelma kärjistyi astmakohtaukseen Aapistien kampuksella sijaitsevassa luentosalissa. ”Olen oireillut useamman vuoden ajan. Vasta tänä keväänä osasin yhdistää, että oireilu liittyy kampukseemme. Vasta kun sain astmakohtauksen luennolla, tajusin että asialle pitää tehdä jotain.” Kun Alavaikko alkoi selvit-

tää, miten voisi suorittaa luennot loppuun, Hammaslääketieteen laitos reagoi ja laittoi laitoksen toisen kerroksen luentosalit käyttökieltoon sisäilmaongelmien vuoksi. Hammaslääketieteen opiskelijat ovat tällä hetkellä evakossa yleisen lääketieteen luentosaleissa. oireilun lisäksi erityisesti tietämättömyys kampuksensa tilasta. Hän päätti kysellä epävirallisesti hammaslääketieteen opiskelijoilta, kuinka yleisesti muut opiskelijat ovat saaneet vastaavia oireita. Kolmannen vuosikurssin opiskelijoista kymmenen prosenttia, neljännen – ja viidennen vuosukurssin opiskelijoista molemmista neljännes vastasi Alavaikolle saaneensa oireita. ”Moni sanoi, että päänsärky on pahin. Se on sellaista särkyä, johon ei oikein lääke auta. ALAVAIKKOA ÄRSYTTI

Ja kun päätä särkee, ei voi esimerkiksi harrastaa liikuntaa. Siinä mielessä se on pahempi oire kuin muut allergiamaisemmat oireet”, Alavaikko kuvaa. Hänen mukaansa moni huomasi erityisesti, että lomaviikolla oireet olivat helpottaneet. KOLMANNEN VUOSIKURSSIN hammaslääketieteen opiskelija ja Oulun hammaslääketieteen killan tiedotus- ja ulkoasianvastaava Nina Kantomaa ei itse kärsi oireista, mutta kertoo oireilun puhuttavan opiskelijapiireissä. Kantomaa on lisäksi Suomen hammaslääketieteen opiskelijain liiton (SHOL) kotimaanvastaava. ”SHOL:n nimissä meillä on tekeillä kannanotto asiaan”, Kantomaa toteaa. Alavaikko on puolestaan mukana sisäilmatyöryhmässä, joka on perustettu hammaslääketieteen työkaluksi sisäilmaongelmien ratkaisemiseen.


12

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Aapistie 3A:n yläkerrassa olevassa Suun terveydenhoitopiirin opetusterveyskeskuksessa opiskellaan ja tehdään töitä, vaikka herkimmät saavat tilassa oireita.

TÄLLÄ HETKELLÄ opiskelijat ovat luentosalien osalta turvassa sisäilmaongelmilta. Hammaslääketieteen laitoksen johtajan Pertti Pirttiniemen mukaan tilanne on kaiken kaikkiaan valitettava. Laitos päätti sulkea luentosalit, vaikka niiden omistaja Suomen yliopistokiinteisöt ei käyttökieltoa asettanut. ”Emme me halua viivyttää ongelmatilannetta opiskelijoiden kustannuksella”, Pirttiniemi toteaa.

Salla Alavaikko sai kampuksensa luentosalissa astmakohtauksen, minkä jälkeen luentosalit suljettiin.

AAPISTIE 3A:N yläkerrassa olevassa Suun terveydenhoitopiirin opetusterveyskeskuksessa opiskellaan kuitenkin edelleen, vaikka joillekin opiskelijoilla tila aiheuttaa niin pahoja oireita, etteivät he voi astua tilaan. Aapistie 3:n alakerran Suun erikoishoidon yksikkö on puolestaan kokonaan suljettu sisäilmaongelmien vuoksi. Opetusterveyskeskus on Suomen yliopistokiinteistöjen omistama, mutta se on vuokrattu Oulun kaupungille. Keskuksen palveluesimies Päivi Harju myöntää, että käytössä olevat kakkoskerroksen tilat aiheuttavat herkimmille oireita. ”Kukaan ei kiellä, etteikö tässä talossa ongelmia ole”, Harju tiivistää. Hän kuitenkin korostaa, että oireilleille opiskelijoille on järjestetty tilaisuus suorittaa kliininen vaihe väistötiloissa.

”Opettajille suuri kiitos siitä, että ovat joustaneet ja käyneet valvomassa kliinistä vaihetta iltaisin. Jos tällaista palettia joutuisi joka vuosi pyörittämään, olisi se raskasta. SISÄILMATYÖRYHMÄN kokouksessa 20. huhtikuuta työryhmän jäsenille esitettiin selvitystä, jonka mukaan huonon sisäilma liittyy tilan ulkovuoraukseen. ”Sellainen tieto meillä on, että rakennus on perusterve eli se voidaan korjata”, Harju toteaa. Remontti tietää sitä, että jo ennestään ahtaisiin lääketieteen tiloihin ahdettaneen myös hammaslääketieteen opiskelijat remontin ajaksi. Pirttiniemen mukaan opiskelijoiden näkökulmasta ei olisi kohtuullista siirtää heitä pois Kontinkankaan alueelta. ”Ahdasta varmasti on, mutta näyttäisi siltä, että syksylläkin mahdutaan Kontinkankaalle.” Remontteihin ei ole ainakaan vielä ryhdytty, koska tällä hetkellä ei tiedetä täysin varmasti, mitä palveluja Aapistie 3:n alakertaan on tulossa. Vähintäänkin rivien välissä annetaan ymmärtää, että Oulun kaupunki voisi olla päätöksenteossa sukkelampi. OULUN KAUPUNGIN apulaiskaupunginjohtaja sekä sosiaali- ja

terveysjohtaja Sinikka Salo ei sulata vihjailua, jonka mukaan opiskelijoiden oireilua yritetään vierittää Oulun kaupungin, eli Aapistie 3A:n yläkerran vuokralaisen, harteille. ”Olemme sitoutuneet vuokraamaan yläkerran. On erittäin ikävää, että siellä on ongelmia. Sisäilmaongelmista vastaa kuitenkin Suomen yliopistokiinteistöt eli omistaja, olipa vuokralla kuka tahansa”, Salo toteaa. Salon mukaan kaupunki kyllä jatkaa Aapistien toisen kerroksen vuokralaisena. Muuta hän ei lupaa. ”Vastuullisena työnantajana vastaan siitä, että oma porukkani voi hyvin”, Salo jatkaa viitaten Aapistien alakerran tällä hetkellä käyttökiellossa oleviin tiloihin. SUOMEN YLIOPISTOKIINTEISTÖJEN

(SYK) Oulun kampusmanageri Seppo Wiik korostaa, että SYK on valmis toimimaan, kunhan saavat käsiinsä tilaohjelman, jonka mukaan määritellään tulevien asukkaiden vaatimusten mukaiset rakennuksen tilojen tarpeet ja pinta-alat. ”Kyllä se on käytännössä varmaa, että korjaus aloitetaan. Rahat ja suunnittelija on varattu”, Wiik sanoo. Hänen mukaansa mitään tietoa ei muutenkaan keneltäkään pantata. ”Tietoa jaetaan sitä mukaan kun sitä on.”


6 / 2012

13

KOMMENTTI

Kivi-paperi-saksetleikki vailla vertaa ARVIOLTA 30 PUHELUA ja 50 kuppia kahvia. Suurin osa kiireisille ihmisille, joiden työpäivät kulkevat juostessa palaverista toiseen. Sitä oli hammaslääketieteen sisäilmaongelmien vastuullisten selvittäminen.

Kuvio on konstikas. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) omistaa Oulun yliopiston hammaslääketieteellisen käyttökiellossa olevat tilat. Periaatteessa sillä on puhtaat jauhot pussissa, koska se on reagoinut tilanteeseen ja luvannut korjata kiinteistön, kunhan saa tilaohjelman, eli tulevien asukkaiden vaatimusten mukaiset rakennuksen tilojen tarpeet ja pinta-alat kustannusarvioineen. Sitten päästäänkin mielenkiintoiseen vyyhteen. Erityisesti Aapistie 3A:n osalta ollaan eletty jonkin sortin pattitilanteessa. Oulun yliopisto on vuokrannut yläkerran tilan Oulun kaupungille. Tiloissa työskentelee kuitenkin sekä kaupungin työntekijöitä että opiskelijoita. Yliopisto vastaa opiskelijoidensa turvallisuudesta, kaupunki työntekijöidensä turvallisuudesta. Salla Alavaikko (vas.) ja Nina Kantomaa ovat olleet aktiivisesti tekemisissä hammaslääketieteellisen sisäilmaongelmien kanssa.

Opetusterveyskeskuksen omistaja on Suomen yliopistokiinteistöt Oy. Oulun kaupunki on tiloissa vuokralla.

Suun erikoishoidon yksikkö on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi kokonaan.

Sisäilmaongelmien ratkaisuun ei oikotietä HAMMASLÄÄKETIETEEN sisäilmaongelmista vastaa talon rakenteiden osalta Suomen yliopistokiinteistöt Oy (SYK). SYK:n sisällä on sovittu, että sisäilmalausunnot antaa johtava kiinteistönpidon asiantuntija Jarmo Perkiö. ”Nimenomaista tapausta (Oulun hammaslääketieteen laitoksen tapaus) en tunne viimeisten käänteiden osalta niin tarkasti, että minun kannattaisi ottaa siihen suoraan kantaa, mutta voin sanoa, että me aloitamme sisäilmaolosuhteisiin liittyvän tutkimuksen käyttäjän reklamaatioiden pohjalta”, Perkiö sanoo.

”Kiinteistön omistaja tietysti vastaa tilasta, mutta meidän täytyy aina selvittää tarkasti, mistä on kyse. Edelleen korostan, että en puhu yksittäistapauksesta, mutta meidän näkökulmasta oireiden laajuus vaikuttaa toimiimme.” ratkaiseminen on Perkiön mukaan vaikeaa, koska tieteenalaa ei tunneta vielä kovin hyvin. Sisäilmaongelmien korjaamisessa on menty eteenpäin viime vuosina, mutta osittain ollaan vielä lapsenkengissä. ”Sillä tavalla sitaateissa voiSISÄILMAONGELMIEN

si sanoa, että edelleen osaan ongelmista joudutaan ratkaisuja ikään kuin aistimaan tai arvailemaankin”, Perkiö toteaa. ”Puhutaan todella monikulmaisesta ongelmasta, jonka ratkaisemiseksi ei ole nopeaa reittiä”, Perkiö sanoo. Hän ei suostu kutsumaan ongelmaa aikapommiksi, vaikka ei pidä vertausta suurena liioitteluna. ”Toisaalta on niinkin, että rakennukset tulevat elinkaariensa päähän. Pitää kuitenkin muistaa, että kokonaisuudessaan tietoisuus sisäilmaongelmista ja niiden korjaamisesta lisääntyy koko ajan.”

Sivusta katsottuna systeemi toimii surkuhupaisan kankeasti kuin VR-Yhtymä.”

Sekä SYK:n että yliopiston vastuuhenkilöt antavat ymmärtää rivien välissä, että asia korjaantuisi, mikäli Oulun kaupunki tekisi nopeita ratkaisuja tällä hetkellä Aapistie 3:n alakerran tilajärjestelyjen kanssa. Aapistie 3A:n yläkertaan kaupunki on sitoutunut pidemmäksi aikaa. Kaupungin vastuuhenkilöt puolestaan ihmettelevät, miten SYK:llä on pokkaa vaatia heiltä nopeita päätöksiä, kun puhutaan tiloista, jotka ovat tällä hetkellä osin käyttökelvottomat. Asiaa ei liiemmin helpota vuonna 2013 aloittava Uusi Oulu, jossa hammashoito luonnollisesti järjestetään yhteisesti. AINOA TOTUUS ON, että hammaslääketieteen opiskelijat kärsivät fyysisesti ja henkisesti. Allergiaoireiden kaltaisista oireista puhuminen on vähättelyä, jos opiskeluun tarkoitetut tilat aiheuttavat jatkuvaa päänsärkyä sekä hengitystie- ja silmäoireita isolle opiskelijajoukolle. Lääketieteen opiskelu on tunnetusti rankkaa jo valmiiksi. Kun siihen lyödään päälle jatkuva pääkipu ja pelko astman saamisesta, on taakka raskas.

Kenenkään yksittäisen henkilön tai ryhmän niskaan ongelmaa ei voi kaataa. Sivusta katsoen ei voi kuitenkaan välttyä ajatukselta, että opiskelijoiden kärsimysnäytelmän kulisseissa pelataan kivi-paperi-sakset-leikkiä, jossa SYK, Oulun yliopisto ja Oulun kaupunki vierittelevät ja väistelevät vastuuta keskenään. Sivusta katsottuna systeemi toimii surkuhupaisan kankeasti kuin VR-Yhtymä. Raha siirtyy sukkelasti taskusta toiseen ja vastuu harteilta harteille, vaikka todellisuudessa koko lysti kustannetaan samoilla veronmaksajien (olkoonkin että välillä maksajana on valtio, välillä Oulun kaupunki) rahoilla. Hammaslääketieteellisen tiedekunnan osalta ongelma ei ole tällä hetkellä edes pahimmillaan. Oireita aiheuttaneiden luentosalien ovet on laitettu säppiin ja ongelma tiedostetaan. Mutta julkisessa omistuksessa olevia hometaloja kyllä riittää. Aikapommin purkaminen lienee helpointa, jos kivi-paperi-sakset-pelille pannaan piste, myönnetään tosiasiat ja keskitytään niiden korjaamiseen. Ville Koivuniemi ville.koivuniemi@oyy.fi


14

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Sukelluspukumaskotti kiltakommuunissa Seitsemän ainejärjestöä jakaa saman tilan Noora Vaarala, tekstit ja kuvat MAANTIETEILIJÖIDEN kiltahuoneen löytämiseen saattaa tarvita karttaa – ainakin, jos pyrkii huoneeseen yliopistorakennuksen sisältä päin. Ulkoreitti on yksinkertainen. Täytyy vain astua sisään F4-ovesta ja kavuta portaat huoltokeskuksen toiseen kerrokseen. Normaalisti kiltahuoneelle pääsisi myös Kemiankatua pitkin, mutta tällä hetkellä tie on remontin takia poikki. On siis kierrettävä Opintokadun kautta. Käytävillä hortoilu kannattaa, sillä Atlaksen kiltahuone osoittautuu mukavaksi paikaksi.

Kiltakommuunin asukit Atlas asuu kiltakommuunissa eli kompleksissa, johon on sijoitettu useamman aine- ja kattojärjestön tilat. Huonetta esittelemään saapuneet Tiia Possakka ja Suvi Saarnio laskevat, että kommuunissa on yhteensä seitsemän järjestöä. Possakka on Atlaksen puheenjohtaja ja toisen vuoden opiskelija, Saarnio taas varapuheenjohtaja ja neljännen vuoden opiskelija. ”Jouduimme luopumaan vanhasta kiltahuoneestamme pari vuotta sitten, kun se

otettiin muuhun käyttöön. Se oli oman laitoksemme lähellä pommisuojassa.” Muutto harmitti aluksi, sillä kellarikerrokseen tehtyyn pesään oli kertynyt paljon muistoja. ”Monilla vanhemmilla opiskelijoilla oli tunneside huoneeseen.” Onneksi uusi kiltiskin on otettu hyvin vastaan. Huone on hieman edellistä pienempi, mutta toisaalta yhteistiloja muiden järjestöjen kanssa on useita: kokoushuone, oleskelutai pelihuone, elokuvahuone, keittiö ja vessat. Isompienkin tapahtumien järjestäminen on helppoa, kun tilaa on paljon.

‹ Maantieteilijöiden killan Atlas ry:n 25-vuotista taivalta juhlistavan julisteen paikka on huoneen seinällä. Kiltahuonekommuunista löytyy erikoistuneita huoneita aina keittiöstä oleskelu-, elokuvankatselu- ja kokoushuoneeseen. Kommuunin kiltojen jäsenet voivat varata huoneita itselleen merkitsemällä killan nimen huoneen varauslistaan. »


6 / 2012

15

Nykyään Välkkylän biljardisalina toimivassa tilassa palveli 1980-luvulla Oulun yliopiston ylioppilaskunnan, PSOAS:n ja Ylioppilasapu ry:n ylläpitämä baari Reidar.

« Sukellusta harrastanut maantieteilijä lahjoitti Atlas ry:lle maailmaa nähneen sukelluspuvun. Puku on sittemmin täytetty pehmokäärmeellä ja ristitty Igoriksi.

« Konekillan vuosijuhlalahjassa miesnukke kannattelee harteillaan maapalloa.

‹ Killan puheenjohtaja Tiia Possakka (vas.) ja varapuheenjohtaja Suvi Saarnio tutkivat killan Mantsakiltalehteä.

Monet olivat yrittäneet katsoa siitä aikaa aiemmin, vaikka se oli vain pölykapseli, mutta yhtenä aamuna siinä olikin kello.”

Kunkin huoneen saa varattua kirjoittamalla killan nimen oven varauslistaan. Yhteisasuminen on sujunut mainiosti. Järjestöt ovat sopineet siivousvuoroista ja järjestäneet yhteisiä peli-iltoja. ”Maantieteellinen läheisyys on yhdistänyt meitä”, Possakka ja Saarnio sanovat. Sijaintiin atlaslaiset eivät ole täysin tyytyväisiä. Huone on tätä nykyä kauempana omasta laitoksesta, ja sisäkautta matka on turhan pitkä. Onneksi ulkoovista maantieteen puolelle kävelemiseen menee vain muutama minuutti. ”Nyt kiltahuoneelle pitää tulla varta vasten, täällä ei voi vain pyörähtää nopeasti ohi

kulkiessa.”

Maailmaa nähnyt sukelluspuku Possakka ja Saarnio esittelevät Atlaksen ylpeyksiä, umpihankifutiksen voittopokaalia ja Igor-maskottia. Igor on pehmokäärmeellä täytetty sukelluspuku, jonka sukellusta harrastanut maantieteilijä lahjoitti killalleen. ”Se on kuulemma nähnyt paljon maailmaa ja tuli siksi meille.” Igor kulkee mukana monissa tapahtumissa, esimerkiksi fuksiaisissa. Yleensä sitä kärrätään

ympäriinsä Atlaksen pyörätuolissa. Kiltikselle on tuotu myös muistoesineitä vanhasta huoneesta. Seinällä on mainosjulisteita markka-ajalta saakka, ja katonrajassa keikkuu olutlaatikosta rakennettu robotin pää. ”Se oli kokonainen robotti, joka oli vain eräänä päivänä ilmestynyt kiltahuoneelle. Se oli niin suuri, ettemme viitsineet tuoda tänne kuin pään.” Samanlaisia mystisiä asioita sattui vanhalla kiltahuoneella muutenkin. Esimerkiksi seinällä roikkuneeseen pölykapseliin ilmestyi yhtäkkiä kello. ”Monet olivat yrittäneet katsoa siitä aikaa aiemmin,

vaikka se oli vain pölykapseli, mutta yhtenä aamuna siinä olikin kello.” Possakka ja Saarnio epäilevät, että omituisten sattumien taustalla on yksi ja sama henkilö.

Viinimaapallo ja hurjat jutut Atlaslaiset ovat luovia. Sen huomaa seinälle ripustetusta, itse maalatusta vuosijuhlajulisteestakin. 25-vuotisjuhlien perua ovat hyllyn päällä komeilevat lahjamaapallotkin. Yksi niistä on tavallista hyödyllisempi: suuresta

Kiltisfakta Kiltahuoneen haltija: Atlas - Oulun yliopiston maantieteen opiskelijat ry Huoneeseen mahtuu: vähän yli 20 ihmistä. Miten sinne pääsee: F4-ovesta sisään, käännös vasemmalle ennen biologian osaston isoja portaita, käytävän päähän ja portaat ylös toiseen kerrokseen. Pääasialliset käyttäjät: 1.–3. vuosikurssien opiskelijat Käytön aktiivisuusaste: väkeä arkipäivisin aamusta viiteen saakka Varustelu: tietokone, sohva, suuret yhteistilat muiden kommuunin järjestöjen kanssa Erikoista: sukelluspukumaskotti Igor, pyörätuoli, robotin pää.

maapallosta ja viinilaatikosta askarreltu viinimaapallo, jonka voi täyttää juomalla. Possakan ja Saarnion mukaan Atlaksen kiltahuoneella vallitsee vapautunut tunnelma. Yleisimpiä puheenaiheita kysyttäessä atlaslaiset purskahtavat nauruun ja sanovat olevansa huumorintajuista, samanhenkistä porukkaa. ”Täällä heitetään välillä aika rajuakin läppää. Ei paljon punastella.” Atlas ry:n lisäksi kiltahuonekommuunin muita asukkeja ovat ESN, Niso, Histoni, OLTO, Biofyysikot sekä OLuT.


16

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Haarukassa

Pelimies kaipaa pihviravintolaa

Daniel Fischer Ikä: 26 vuotta. Opiskelee: Saksan kieltä ja kansainvälistä liiketoimintaa Oulun yliopistossa, 6. vuosi. Kotoisin: Kellon Kiviniemestä. Asuu: Oulun Heinäpäässä. Harrastukset: Videopelit ja kuntosali. Lautasella: Naudanlihaa vihreällä currylla maustetussa kookosmaidossa.

Ruokapaikka

Phuket Thai Take Away Missä: Kauppurienkatu 4. Mitä: Thaimaalaista ruokaa. Muuta: Noutoruokaa, mutta syömäänkin mahtuu baarijakkaroille. Pelialasta kiinnostunut Daniel Fischer on helposti lähestyttävä ihminen, joka keksii aina jotain juteltavaa tuntemattomienkin ihmisten kanssa.

Saksan kieltä opiskelevan Daniel Fischerin tavoitteena on Opiskelusta olen ottanut aina vähän lomaa, että on päässyt työllistyä pelialalle. Pelialan bisnespuoli ja liikeneuvottelut reissuun. kiinnostaa, minkä vuoksi Fischer aloitti opiskelut myös kvliiketoiminnan maisteriohjelmassa. Opiskelun ohessa Fischer on Millainen tyyppi olet? työskennellyt lihatiskillä, jossa hän oppi paljon lihan käsittelystä ja Kuvaile itseäsi. Olen kohtuu iloinen ja helvalmistamisesta. Ouluun hän kaipaisi kunnon pihviravintolaa. posti lähestyttävä ihminen.

Eipä kummempia, opiskelut alkaa olla ohi tältä vuodelta. Kesää odotellessa.

paikka meikälle. Opettajahommat ei ole koskaan kiinnostaneet. Vähän mietin, olisiko pitänyt mennä taloustieteiden puolelle kokonaan, mutta ehkä tuosta saksasta on kielellistä hyötyä.

Miksi lähdit opiskelemaan saksan kieltä?

Mitä töitä haluat tehdä tulevaisuudessa?

Maija Pylväs, teksti ja kuva Mitä kuuluu?

Isä on saksalainen, ja minua on aina kiinnostanut käännöshommat. Yksi tuttu professori saksan kielen laitoksella sanoi, että se voisi olla hyvä

Olen kiinnostunut pelialasta ja sen huomioon ottaen olen valinnut sivuaineita. Videopelit on kovasti kasvava ala. Tällä hetkellä haluaisin päästä har-

joitteluun ja sitä kautta johonkin mukavaan firmaan töihin. Oulun alueella ei vaan ole niin isoja pelifirmoja, joten pitää varmaan suunnata Helsinkiin. Olet matkustellut paljon ja viimeksi kävit Brasiliassa. Mikä on ollut paras reissu?

Ehkä se, kun porukalla kierrettiin kaksi kuukautta Aasiaa. Minä ja kahdeksan jätkää, joten vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti. Myös Jenkeissä tehty road trip oli mahtava.

Keksin kyllä aina jotain juteltavaa ihmisen kuin ihmisen kanssa. Joissakin asioissa olen vähän liian laiska ja olen hyvä keksimään tekosyitä jonkun asian siirtämiselle. Tykkäätkö laittaa ruokaa?

Tykkään, mutta en jaksa laittaa pelkästään itselle. Mielellään kokeilisin kaikennäköisiä erikoisuuksia, mutta se tulee yleensä aika kalliiksi. Kun muutin itsekseen asumaan, osasin paistaa munan ja keittää nuudeleita. Nyt olen harjoitellut ja osaan enemmän.

Mikä on eksoottisinta, jota olet syönyt?

Ehkä heinäsirkat tai jotkut madot. Thaimaassa maistoin uppopaistettuja hyönteisiä. Eksoottista oli myös käärmeviski: viskipullo, jossa oli käärme sisällä. Mitä tykkäsit tästä ruokapaikasta ja ruoasta?

Oli hyvää ja riittoisaa. Tulisuus ehkä jopa yllätti: keskivahva oli sopivan tulinen. Ei tarvinnut itse höystää chiliä. Palvelu oli ystävällistä - mitä nyt pientä sähellystä kassalla. Jos Kauppurissa on liikaa jonoa ja tykkää itämaisista ruuista, niin voi tulla tänne. Juttusarjassa Ylkkäri vie pahaa-aavistamattoman opiskelijan ulos syömään tai kahville.


6 / 2012

Lyhyempi oppimäärä

17

Harri Filppa

Melontaa! Tule kokeilemaan kanootteja seurakuntien leirikeskukseen Hietasaareen (Hietasaarentie 19) keskiviikkona 23.5. klo 18–20. Säävaraus. Messu joka sunnuntai klo 10 Pyhän Luukkaan kappelilla Linnanmaalla. Messun yhteydessä on pyhäkoulu lapsille. Yliopistopastori vaihtuu. Ari Savuoja palaa takaisin yliopistopastoriksi sijaisena toimineen Stiven Naatuksen tilalle 1.6. alkaen. www.elossa.fi on Nuorten aikuisten seurakunta. Sinua ja sinun asioitasi varten: Yliopistopastori Ari Savuoja (1.6. saakka Stiven Naatus) p. 044 3161 450 työhuone TF101 keskusaulan läheisyydessä etunimi.sukunimi@evl.fi

Oikaisu Ylkkärin edelliseen numeroon oli sattunut väärän väriset haalarit Syntaksis ry:lle. Biologit pukeutuvat tummanvihreisiin haalareihin.

Syntaksis ry biologia

Essi Jouhki


18

YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

ARVIOT ***** KIRJA

the Hell Are You Doing -kokoelman (2011) pohjalta Anu Silfverberg on toimittanut suomalaisen painoksen, joka kieltämättä outouttaa tehokkaasti.

DAVID SHRIGLEY Mitä helvettiä? Maailma David Shrigleyn mukaan Gummerus 2012 Brittiläisen sarjakuvapiirtäjän David Shrigleyn (s. 1968) ensimmäinen suomennettu teos on onnistunut valinta Gummerukselta. Kuvanveistäjä, valokuvaaja, taidegraafikko, animaattori ja muusikko ei ole Suomessa noussut esille, mutta taiteilijalla on ollut näyttelyitä ympäri Eurooppaa lähes parinkymmenen vuoden ajan. What

David Shrigleyn tyylissä on jotain hieman samaa kuin islantilaisen Hugleikur Dagssonin mustanpuhuvissa ja väärissä tikku-ukkostripeissä. Myös Shrigley käyttää naivistista piirtotapaa, josta tulee mieleen lapsen töherrykset. Absur-

LEVYT

vaikkei Sami Sirviö kuningasriffejään vanhojen hyvien aikojen malliin enää tiskiin lyökään. Pop-levyksi albumi vaatii silti yllättävän monta kuuntelua avautuakseen kunnolla, mutta sinnikäs paneutuminen palkitaan.

KENT Jag är inte rädd för mörkret Suomalaisillekin ylpeydenaiheita näyttävän uransa aikana tarjonnut Kent on kasvanut vaivihkaa Ruotsin ellei koko Pohjoismaiden suurimmaksi rockbändiksi. Matkalle on mahtunut monenlaista kehitystä sekä musiikillisia muutoksia. Muutamalla edellisellä albumilla yhtyeen levysoundiin on tuotu entistä enemmän kosketinosuuksia kitaroiden saadessa väistyä taka-alalle. Tuttu melankolinen perusvire on niillä silti säilynyt. Samalla, kun yhtye uutukaisensa otsikossa sanoutuu irti pimeän pelosta, koko äänimaailmaan tuntuu studion ikkunoista nyt tulvivan uudenlaista valoa. Piristysruiske napsahtaa myös kuulijan ahteriin, vaikkei Kent vieläkään ylihilpeään rallatteluun sorru. Kesän kynnyksellä on kuitenkin helppo nähdä levyllä auringon vaikutus, ja

LEFFA THE AVENGERS Marvel Studios Marvel-studioiden ensimmäistä supersankareja samaan elokuvaan kokoavaa The Avengers -elokuvaa on pohjustettu kahdella Iron Man -pätkällä (2008 ja 2010) sekä elokuvilla The Incredible Hulk (2008), Thor (2011) ja Captain America: The First Avenger (2011). Joss Whedonin ohjaama ja käsikirjoittama The Avengers alkaa Lokin (Tom Hiddleston) paluulla maapallolle kohteenaan ihmekuutio Tesserakti. Loki saa

***** Marko Pyhähuhta

varmemmaksi vakuudeksi Joakim Berg tuo huoneeseen myös keinovalon: ”Släck inte ljusen / lämna lamporna på”.

YEAR GONE Secrets For Sale

Sävellyksellisestikin levy on vahvempaa tekoa kuin esimerkiksi Röd tai En plats i solen; ilmeisesti siirtyminen Universalille eli ero BMG:n ja Sonyn kelkasta 16 vuoden yhteiselon jälkeen on antanut uutta virtaa. Myös kitaroiden ja kosketinten symbioosi tuntuu pätevässä kokonaisuudessa luontevalta,

Vuoden yllättäjän viittaa voi tässä vaiheessa melko huoleti sovitella oululaislähtöisen Year Gonen nelikon harteille. Livenäkin vakuuttavaksi todetun ryhmän esikoisalbumi tärähti eetteriin vapun jälkimainingeissa, eikä vastaavaa rokkiräjjäystä ole Suomessa aikoihin kuultu. Action rock

kuution haltuunsa, mikä saa aikaan sodan, johon tarvitaan Iron Man -elokuvista tutun Kostajathankkeen sankareita. Elokuva ei juuri käytä aikaa vanhojen muisteluun, vaan toimintaa tarjoillaan koko kaksi ja puoli tuntia kestävässä pätkässä alusta loppuun.

Tuohon haastavuuteen elokuva hieman kompasteleekin. Tosifanit saavat haluamansa: tarina etenee sarjakuvien juonen tyy-

The Avengersin lähtökohdat ovat haastavat. Samaan aikaan pitäisi tehdä elokuva sekä sarjakuvafanaatikoille että tavallisille katsojille.

maailma ”Tältä todella joskus tuntuu. Oudolta. dit yhdistelmät hiljentävät, ja kuvia on katsottava hetki, jotta niiden tarkoitus avautuu. Syntymäpäiväkortissa on synnyttävän naisen kuva. Shrigleyn työt ovat väliin vaikeita ja pelottavia: voiko tämä todella olla näin? Kokoelma liikauttaa lukijan voimakkaasti vieraaseen mutta

-termiäkin voisi Year Gonen kohdalla käyttää, sikäli sukkelasti määritelmän lanseerannut Hellacopters tulee tässä yhteydessä mieleen. Mielleyhtymät sen enempää Hellacoptersiin kuin D-AD:hin eivät ole ollenkaan paha asia, sillä esikoisensa perusteella Year Gone operoi genressä tasapäisesti pitkäikäisempien tai jo edesmenneiden verrokkiensa kanssa. Huonoa tai tarpeetonta raitaa albumilta ei löydy, ja vilpitön oman tekemisen energia välittyy kautta linjan. Juurevasta jytämenostaan huolimatta materiaali kuulostaa tuoreelta ja biisit ovat tarttuvia.

samalla hyvin tuttuun maailmaan. Nimeämällä asioita toisin (tai ilmiselvästi) taiteilija pakottaa katsomaan totuutta silmiin. Viivoittimella alleviivatut otsikot kiteyttävät kuvan hengen. Pyöveli käy katkaisemassa kaulan ja menee sen jälkeen ulkoiluttamaan koiraansa. Joskus lopputulos on julma, joskus oivallus naurattaa. Joihinkin on palattava myöhemmin uudestaan. Tältä maailma todella joskus tuntuu. Oudolta.

***** Jenni Kinnunen

Be More Monday? on tarttuvuudessaan levyn huippukohta. Tanssiyhteyksistä tuttujen Telemarkin kasvattien, rumpali Jussi Väänäsen ja basisti Jani Rasimuksen, muodostaman rytmiryhmän lisäksi Lari Poutasesta (laulu) ja Jussi Ylävaarasta (kitara) koostuvalle kvartetille voisi tällaisella tekemisellä jatkossa varovasti povata jopa kansainvälistä kuulijakuntaa.

***** Marko Pyhähuhta

Jämäkän soiton lisäksi vakuuttavilla stemmoilla varustetut 12 laulua on hauskasti numeroinnin sijaan nimetty kuukausiksi (Jan–Dec). Näistä helmikuun kappale, rennosti rullaava Could It

lille uskollisesti ja hahmojen väliset kemiat toimivat loistavasti. Lisäksi 220 miljoonan dollarin budjetilla lopputulos on varsin näyttävä ja hiottu. Satunnaisen katsojan näkökulmasta lopputulos on keskinkertaisempi. Erityisesti juonikuviot näyttäytyvät pinnallisina ja kliseisinä. Toisaalta pätkä tarjoaa kosolti huumoria, mahtipontisuus ei mene yli

ja etenkin Robert Downey Jr. (Rautamies) ja Mark Ruffalo (Hulk) tekevät rooleistaan erittäin hauskat sekä elämänmakuiset. Jos aiemmista supersankarielokuvista ei ole hajua, osa sankareista – etenkin Thor (Chris Hemsworth) – näyttäytyy pinnallisena pakkopullana. Samaan tapaan Kapteeni Amerikan (Chris Evans) toimimista Kostajien johtajana ei elokuvassa juuri pohjustettu, vaikka syytä olisi ollut.

***** Ville Koivuniemi


6 / 2012

19

Tunteiden turbulenssissa Jenni Kinnunen Kirjoittaja on maisteri-laulaja, joka viihtyy vinnillä ja rohkeasti kopaisee vähän.

Käytöskukkasia Minun feministinen periaatteeni liikkuvien kappaleiden suhteen on ollut pitkään seuraavanlainen: osaan avata ne itse, mutta saa ne minulle avatakin. Voin pyytää naapurinpojalta apua, kun moottoripyörän öljysäiliön korkki ei liikahda pitkän nykertämisen jälkeen. Olen vain lievästi itsepäinen. Henni Ylänteen värikkäät vaatteet ovat yleensä joko kotitekoisia tai kirpputorilta. ”Vaatteen on oltava käytännöllinen ja kestettävä ainakin 20 vuotta.”

Vaatekauppaan kerran vuodessa Biologiaa opiskeleva Henni Ylänne, 24, rakastaa värikkäitä vaatteita mutta ei halua tuhlata liikaa aikaansa ulkonäön miettimiseen. kutukkavaihe.

Saga Skiftesvik, teksti ja kuvat

Mikä on vaatekaappisi häpeäpilkku?

Mitä sinulla on tänään ylläsi?

Monet ulkoilu- ja urheiluvaatteeni ovat tyylikkyydessään omaa luokkaansa, enkä pukisi niitä välttämättä esimerkiksi yliopistolle. Toisaalta, eivät ne siinä vaiheessa hävetä, kun niitä tarvitsee.

Päälläni on itse tehty takki, mustat löysät housut ja kumisaappaat. Kuinka usein ostat tai hankit vaatteita?

Oikeassa vaatekaupassa käyn oikeastaan vain silloin, kun tarvitsen jotain erityistä, eli suunnilleen kerran vuodessa. Kirpputoreilla kiertelen useammin, mutta sielläkin olen melko kriittinen ostaja. Vaatteen on oltava käytännöllinen ja kestettävä ainakin 20 vuotta, mikä ei taida olla kovin realistista.

Opiskelet biologiaa. Onko mielestäsi olemassa jokin stereotyyppinen biologityyli?

Uskoisin, että meidän käytävillä näkee enemmän saappaita, reisitaskuhousuja ja flanellipaitoja kuin muualla, etenkin nyt, kun kesä ja maastokausi ovat alkamassa. Kaikki eivät kuitekaan pukeudu niin, ja vain murto-osa biologeista tekee maastotöitä.

Mistä yleensä hankit vaatteesi?

Kirpparien lisäksi moni vaatteeni on päätynyt minulle kavereiden tai sukulaisten kautta. Toisinaan korjailen tai muokkaan saamiani vaatteita.

Vaatteeni kertovat ainakin mukavuudenhalustani ja käytännöllisyydestäni sekä siitä, että kivan väriset vaatteet piristävät itseänikin. En halua käyttää vaatteiden miettimiseen ja laittautumiseen paljoa aikaa.

Miten pukeuduit teini-ikäisenä?

Taisin sulautua melko hyvin tekokuitu- ja napapaitamassaan. Ja oli minulla myös tak-

Tulimme seuraavalle ovelle. Sama minimalistinen voimankäyttö toistui. Aloin ärtyä. Kolmannen vastaavan näytöksen jälkeen olin valmis potkimaan tyyppiä munille. Ei ollut enää sattumaa, että ovea ei voinut tyrkätä auki perässä tulevalle – näinhän normaalisti tehdään! – vaan oli tarkoituksellista avata vain yhden hengen mentävä rako. Olin raivoissani tästä törkeästä kiusanteosta, jota jouduin kokemaan. Pojat treenaavat salilla, mutta eivät jaksa ovea reippaasti avata! Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun jouduin ovivammaisen uhriksi. Aloin jo miettiä, näytänkö telaketjufeministiltä, joka ehdottomasti haluaa avata omat ovensa? Täysin päinvastaisen käytöksen kohteeksi pääsin mennessäni ystävättäreni luo. Hänen isänsä oli ovella vastassa, toivotti tervetulleeksi, kätteli katsoen silmiin ja – auttoi takin pois yltäni. Olin shokissa. Taustalla soi jazz ja takassa loimotti tuli. Olisin mennyt miehen kanssa naimisiin välittömästi.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun jouduin ovivammaisen uhriksi. Aloin jo miettiä, näytänkö telaketjufeministiltä, joka ehdottomasti haluaa avata omat ovensa?

Mitä et pukisi yllesi maksustakaan?

Toisen takkiepisodin koin, kun kirjailija Pekka Hiltunen auttoi takin päälleni haastateltuani häntä. Olin taas kömpelö ja hämmentynyt. En osannut suhtautua luontevasti eleisiin, jotka ennen kuuluivat osaksi normaalia käytöstä ja kasvatusta. Tajusin, millaisessa puutteessa elin arkeni keskellä. Tämä oli kaunista etikettiä, johon tulisi pyrkiä, eikä sen missään tapauksessa kuuluisi olla vastaanottajalleen shokinomainen tila.

Miten pukeutuu 80vuotias Henni-mummo?

Päätin seuraavan tilaisuuden tullen olla rauhallinen ja tyyni. Ja sattuikin niin, että vieraillessani ystävättäreni kanssa jyväskyläläisessa baarissa, järjestyksenvalvoja auttoi lähtiessäni päälle sekä villapaitani että takkini. Minä osasin olla luonteva, enkä hötkyillyt turhia. Olin tyytyväinen. Olkoon maksavien naisasiakkaiden imartelua tai ei, minusta tilanteessa oli tyyliä. Päätin olla vastaanottavaisempi näille eleille.

Kaikista suurimmat puistatukset taidan saada liian paljastavista asuista. Vaikkapa maalaushaalareihin voisin sen sijaan pukeutua kaiket päivät.

Mitä pukeutumisesi kertoo sinusta?

Kerran mennessäni ammattikorkeakoululle edessäni rakennukseen paineli nuori mies. Olin vain muutaman askeleen jäljessä, kun tyyppi avasi oven ja oletin, että hän työntää samalla tien auki minullekin. Mutta ehei. Jätkä nykäisi ovea vain sen verran, että itse mahtui luikahtamaan raosta. Minä jäin väliin jumiin. Ajattelin, että poika ei ollut huomannut minua.

Ehkä juuri niin kuin 24-vuotias Hennikin. Tai ehkä ompelen kaikki vaatteeni samoista verhoista. Etenkin, jos vaatemaku on periytyvää.

Kesäterassillakin saa olla herrasmies.


Seuraava Ylkkäri ilmestyy ke 20.6. Materiaalit 11.6. mennessä!

www.ylkkari.fi facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti

Etsitkö kotia?

sato.fi

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4400 Uusikatu 58 B, 90100 Oulu Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO Ainolan puisto

www.ouka.fi/ppm

Perusnäyttelyt Vaihtuvat näyttelyt Koiramäki-osasto Museokauppa

Kuva: Mika Friman / Oulun taidemuseo

Perjantaisin vapaa pääsy

koti kuten haluat

haluaa kuulla kunniansa!

Mikä on sinun näkemyksesi? Vastaa Ylkkärin lukijatutkimukseen ja voita leffalippuja!

Kultainen sapeli ja upseerin aarteet

EVERSTILUUTNANTTI L. POHJANHEIMON ASEKOKOELMASÄÄTIÖN KOKOELMAT

www.oyy.fi/lukijatutkimus Vastausaika loppuu 31. toukokuuta!

Profile for Oulun ylioppilaslehti

YLKKÄRI 6/2012  

Oulun ylioppilaslehti Ylkkärin nro 6/2012. Ilmestymispäivä 23.5.2012

YLKKÄRI 6/2012  

Oulun ylioppilaslehti Ylkkärin nro 6/2012. Ilmestymispäivä 23.5.2012

Advertisement