Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri 9/2013

Page 1

UUNO How to Become as Finnish as Possible

OULUN YLIOPPILASLEHTI 路 9/2013 53. vuosikerta 路 www.ylkkari.fi

International Blender

Musiikki vai opiskelu? UNITIME EDARIhiostaa vaalit

DIGI- FRANK rundi ontuu


2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Intro

Tässä numerossa OULUN YLIOPPILASLEHTI

9/13 23.10.2013 53. vuosikerta ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko) www.ylkkari.fi KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Erkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULU toimitus@oyy.fi PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 4 500 kpl TOIMITUS toimitus@oyy.fi Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi. Toimittaja Minna Koivunen, 040 550 3927, minna.koivunen@oyy.fi. KANSI Nestori Törmä LEHDEN TEKIJÄT Anni Arffman, Bianca Beyer, Harri Filppa, Mikael Heikkinen, Sanna Häyrynen, Annika Jukkola, Anni Jyrinki, Margarita Khartanovich, Marko Pyhähuhta, Maija Pylväs, Hanna Sarkkinen, Saga Skiftesvik, Henry Tikkanen, Maria Yarandaykina ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616 Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580 Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Seuraava Ylkkäri ilmestyy 13.11.2013. Deadline materiaaleille on 4.11.2013.

facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti

Musiikki vai opiskelu? s.15 Yliopiston käytävillä voi bongata tuttuja naamoja keikkalavoilta ja levyjen kansista, sillä useiden oululaisbändien jäseniä opiskelee Oulun yliopistossa.

Kasvatustieteilijöiden kurja syksy s.14 Oulun yliopistossa viljellään tällä hetkellä yhtä kirosanaa ylitse muiden. Se on Unitime. Etenkin luokanopettajaopiskelijat ja varhaiskasvatuksen opiskelijat ovat lukujräejstysongelman kanssa helisemässä, mutta Unitime puhuttaa joka puolella yliopistoa.

Ylkkäri keräsi saman pöydän ääreen viisi opiskelevaa muusikkoa, jotka keskustelivat muun muassa musiikin ja opiskelun yhdistämisestä, ajankäytöstä ja keikkailusta.

Kinkkiset aiheet potkivat ideoimaan s.12 Oulun ylioppilaskamerat ry:n järjestämä Digirundi valokuvauskilpailu ei päästänyt osallistujia helpolla.

Ryhmät eri kärjillä edustajistovaaleihin s.9 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa ehdolla olevien ryhmien puheenjohtajat pääsivät kertomaan Ylkkärille omat vaaliteemansa ja kommenttinsa muutamiin ylioppilaskuntaa ja sen rahankäyttöä koskeviin asioihin.

twitter.com/ ylkkari

Oulun yliopiston ylioppilaskunta järjestää vuosittain opelle omppu -tempauksen, jonka tarkoitus on muistuttaa opetuksen laadun ja opiskelijapalautteen merkityksestä. Kysyimme opiskelijoilta, millainen on hyvä yliopisto-opettaja.

”Sellainen, joka osaa tehdä luennoimistaan asioista ymmärrettäviä ja ottaa opiskelijat mukaan aktiivisesti.”

”Hyvä opettaja on mielestäni sellainen, joka on tehnyt alansa hommia. Se näkyy käytännössä osaamisena.”

”Hyvä opettaja antaa selkeät ohjeet kursseilla, on helposti lähestyttävä ja vastaa sähköposteihin ajallaan.”

Miia Myllylahti, biologia, 5. vuosi.

Niko Myllylä, konetekniikka, 3. vuosi.

Pauliina Melamies, varhaiskasvatus, 2. vuosi. @ylkkari


9/2013 | 3

Intro

PÄÄKIRJOITUS • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

Onneksi edes demokratia voittaa EIPÄ KÄY KATEEKSI tänä syksynä Oulun yliopistossa opiskelujaan aloittanutta kasvatustieteilijää. Kirjeessä kerrottiin, että ennen opintojen aloittamista Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) toimistolta voi hakea kalenterin ja tarran opiskelijakorttiin. Paitsi että kalenterit loistivat poissaolollaan, eikä Frank-korttien tarkkaa olinpaikkaa maailman merillä tiennyt toisinaan kukaan. Vika ei kummassakaan tapauksessa johtunut OYY:n toimista, mutta sillä tuskin on kalenterittoman ja kortittoman opiskelijan mielenmaisemassa merkitystä. NO MUTTA EIHÄN sitä kalenteria ja opiskelijakorttia tarvitse, jotta voi opiskella. Lukujärjestys vaan kouraan ja luennolle! Paitsi että lukujärjestys puuttuu. Ja jos sellaisen sattuu jostain saamaan käsiinsä, parasta ennen päiväys on samaa luokkaa kuin maitopurkilla, vaikka ennen opiskelujen alkua luvattiin, että lukujärjestyksen saa heinäkuussa koko lukuvuodeksi kerrallaan. ONNEKSI VERTAISTUKEA

sentään riittää. Arkkitehti-

Lyhyempi oppimäärä

Paitsi että lukujärjestys puuttuu. Ja jos sellaisen sattuu jostain saamaan käsiinsä, parasta ennen päiväys on samaa luokkaa kuin maitopurkilla.”

opiskelijat ovat suunnilleen yhtä hämillään aloittaessaan opintonsa keskustassa, josta siirrytään kesken opintojen Linnanmaalle vastentahtoisesti. Hammaslääketieteilijät kärvistelevät puolestaan muuten vaan ahtaissa tai väliaikaisissa tiloissa homeongelmien vuoksi. Vaan ei huolta, vertaistukea on luvassa myös hammaslääketieteilijöille: harva Linnanmaallakaan tietää omaa tulevaisuuden osoitettaan. Ainoastaan se tiedetään, että tiloja muutetaan tulevaisuudessa radikaalisti säästöpaineiden vuoksi. VOISI KUVITELLA, että fuksin silmissä kaikki tuo säätö ja eioon

myyminen saa Oulun korkeinta opetusta antavan tiedeyhteisön näyttämään melko sekavalta laitokselta. Jopa niin sekavalta, että kulunut ”ei mennyt niin ku Strömsössä -lausahdus” tuntuu lattealta ilmaisulta kuvaamaan kaikkea päällekkäistä sähläystä. MUTTA ON TÄMÄN kaiken keskellä yksi ihan oikeakin voittaja: demokratia. OYY:n edustajistovaalien ehdokasasettelu näyttää kokonaisuudessaan paremmalta kuin kaksi vuotta sitten, vaikka ehdokasmäärä jonkin verran laskikin. Kokonaisen vaalikauden ohi nukkuneet kasvatustieteilijät ja lääketieteilijät ovat heränneet ja valjastaneet edustajistovaaleihin tukevat ehdokaslistat. Äänestysprosentti tuskin hirveästi muuttuu 23,17 prosentista, mutta demokratian näkökulmasta on hyvä, että kaikkien tiedekuntien opiskelijajärjestöt saavat ehdokkaita runsaasti liikkeelle – siitäkin huolimatta, että syy ehdokasasettelun elpymiselle on surullinen.

Kirjoittaja paljastaa Matti Apusen innoittamana äänestyskäyttäytymisestään OYY:n edustajistovaaleissa: ääni menee OYY:n läsnäolevalle jäsenelle, joka opiskelee tiedekunnassa.

Harri Filppa / www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

Sisällys

Ajankohtaista 4 Kasvatustieteilijöiden sietämätön syksy 6 Bo Martin Erik Erikson: En aio koskaan kasvaa aikuiseksi 12 Kinkkiset kuvat potkivat ideoimaan

Vaalit 8 Ryhmät lähtevät eri kärjillä edustajistovaaleihin 8 Eka kerta edarissa 11 Vaalit for dummies

Reportaasi 15 Musiikki vai opiskelu?

Kampuksella 22 Frank, pureskeltuna, ei nieltynä 22 Kampuksen kasvot 24 Kahvia ja kohtaamisia 28 Haarukassa 29 Näytät hyvältä tänään

Kolumnit 7 Poliittinen eläin: Moraalin asia? 13 Vierailija: Päivän menú: verta ja suolenpätkiä

Arviot 28 Graka kaulassa 29 Jenni Vartiainen: Terra 29 Manic Street Preachers: Rewind the Film

Uuno 30 How to Become as Finnish as Possible 31 International Blender 30 Hi, 5 Finnish Companies You´d love to Work in

oulunylioppilaslehti


4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista UNITIME • teksti Ville Koivuniemi • kuvitus Harri Filppa

Kasvatustieteilijöiden sietämätön syksy Oulun yliopistossa viljellään tällä hetkellä yhtä kirosanaa ylitse muiden. Se on Unitime. Etenkin luokanopettajaopiskelijat ja varhaiskasvatuksen opiskelijat ovat lukujärjestysongelman kanssa helisemässä, mutta Unitime puhuttaa joka puolella yliopistoa. LUOKANOPETTAJAOPISKELIJAT

ja varhaiskasvatuksen opiskelijat elävät sressaavinta syksyään miesmuistiin. Yleensä jo hyvissä ajoin koko lukuvuodeksi tiukan lukujärjestyksen saavat kasvatustieteilijät ovat saaneet tietää opintojaksojensa ajan ja paikan tänä syksynä viikko kerrallaan. ”Kun tässä on nyt viikko kerrallaan menty, niin pikku hiljaa alkaa olla henkinen hyvinvointi sekä opiskelijoilla että opettajilla koetuksella”, Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Lastarit ry:n puheenjohtaja Henna Määttä toteaa. ”Kyllä tämä on välillä sellaista ollut, että koko ajan saa olla puskaradio auki, jotta tietää, missä pitäisi olla”, Oulun luokanopettajaopiskelijat ry:n puheenjohtaja Henri Hand jatkaa. ”Tuolla käytävillä puhutaan siitä, saavatko ihmiset

edes sitä Kelan vaatimaa 45 opintopistettä täyteen”, musiikkikasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Mukava ry:n puheenjohtaja Miia Sihvonen puolestaan täsmentää opiskelijoiden ahdinkoa. Lukujärjestysongelmiin on yksi syy ylitse muiden: Unitime. Unitime on Oulun yliopiston opintojaksojen järjestäjille suunniteltu järjestelmä, jota henkilökunta on velvoitettu käyttämään. Ongelmia Unitimen käytössä on joka tiedekunnassa, mutta kasvatustieteissä – etenkin luokanopettajien ja varhaiskasvatuksen opiskelijoiden kohdalla – tilanne on sietämätön.

Kolme keskeistä ongelmaa Varsinaisia syitä sille, miksi luokanopettajaopiskelijoiden ja varhaiskasvatuksen opiskelijoi-

den lukujärjestysten tekeminen ja Unitime joutuvat törmäyskurssille on kolme, kasvatustieteilijöiden lukujärjestysten tekemisestä vastaava lehtori Asko Pekkarinen selventää. ”Kasvatustieteissä moni opiskelun muoto tarvitsee aina tietyn tilan. Unitime ei automaattisesti huomio tätä. Lisäksi meillä samat opettajat opettavat paljon eri koulutusohjelmissa”, Pekkarinen analysoi kasvatustieteiden ja muiden alojen eroja lukujärjestyksen teon näkökulmasta.

Huonosti soveltuva viikkotoisto ”Keskeinen syy on kuitenkin Unitimen oletus siitä, että opintojakson aikataulu toistuu viikottain. Tilakysymyksen vuoksi se ei meillä onnistu”, Pekkarinen jatkaa. Käytännössä nykymuotoi-

nen Unitime on siis kasvatustieteiden tiedekunnalle suoraan sanottuna enemmän riippakivi kuin minkään sortin apu? ”No kyllä sellaista turhautumista ja väsymistä Unitimea kohtaan on havaittavissa”, Pekkarinen myöntää. Unitimen käyttöönoton lisäksi myös kajaanilaisten opiskelijoiden integroiminen Ouluun sekä opiskelijajoukon kasvattaminen muutenkin näkyvät luonnollisesti lukujärjestyksen teon vaikeudessa.”Kyllä tämä Unitime ihan keskeinen syy on. Mutta että olisimmeko selvinneet ongelmitta ilman sitä? Mahdoton sanoa, kyllä se vaikea paletti olisi ollut joka tapauksessa”, Pekkarinen myöntää.

Läsnäolopakosta joustetaan Kasvatustieteissä lukujärjestysongelmista syntyy nopeasti iso

sotku. Monessa opintojaksossa on käytössä lähtökohtaisesti 90 prosentin läsnäolovelvollisuus kursseilla. Velvoitteesta on kuitenkin tänä syksynä päätetty joustaa, vahvistaa kasvatustieteen tiedekunnan koulutuspäällikkö Helena Seppälä. ”Jos päällekkäisyydet siis johtuvat lukujärjestyksestä. Tämä on kaikille rankka tilanne. Ja opettajille se tietysti aiheuttaa paljon lisätyötä. Siitä tietysti lähdetään, että opiskelijalle ei saa aiheutua enempää työtä kuin opetukseen osallistuminen teettäisi”, Seppälä kertoo sovituista käytännöistä. Niin Seppälän, Pekkarisen kuin opiskelijoiden ainejärjestöjen puheenjohtajien viesti Oulun yliopiston johdolle on sama: toista samanlaista syksyä ei kestetä. Oulun yliopiston koulutuspalvelujen johtaja Eva Maria @ylkkari


Kevään osalta menee valitettavasti kevään puolelle. Sitä on hirveän vaikea ennakoida, että milloin kevään lukkarit ovat täysin valmiit. Syksynkin suhteen ennakointi meni pahasti pieleen.”

Asko Pekkarinen, kasvatustieteilijöiden lukujärjestysten tekemisestä vastaava lehtori

Raudasoja on samaa mieltä siitä, että ensi syksynä ei voida samanlaista lukujärjestysongelmaa kohdata. ”Tänä syksynä aika loppui kesken. Ei ehditty käydä riittävällä tarkkuudella läpi asioita, jotta asioita ehdittäisiin ennustaa riittävästi toimivien lukujärjestysten aikaansaamiseksi.” Mutta ensi syksynäkö tilanne on toinen? ”Ihan taatusti olemme ottaneet virheistä opiksi. Tämä on ollut valtava oppimisprosessi kaikille”, Raudasoja sanoo.

Muutoksia tehdään koko ajan Luokanopettajaopiskelijoiden ja varhaiskasvatuksen opiskelijoiden näkökulmasta ensi kevät näyttää syksyä valoisammalta – joskaan ei läheskään yhtä hyvältä kuin on totuttu. ”Näitä muutoksia tehdään

nyt niin paljon kuin ehditään. Syksyn lukkarit saadaan lokakuun loppuun mennessä. Kevään osalta menee valitettavasti kevään puolelle. Sitä on hirveän vaikea ennakoida, että milloin kevään lukkarit ovat täysin valmiit. Syksynkin suhteen ennakointi meni pahasti pieleen”, Asko Pekkarinen kertoo.

Opetuksen laatu huolettaa Opiskelijan näkökulmasta lukujärjestysongelma heijastelee luonnollisesti eniten arjessa jaksamiseen ja huoleen opintojen etenemisestä. Tärkeää on myös huomata, että lukujärjestysongelmat kuormittavat opettajiakin, eivätkä he välttämättä jaksa panostaa opettamiseen siinä missä ennen. “En usko, että tämä vielä on opetuksen laatuun ehtinyt vai-

kuttaa, mutta jossain tulee raja vastaan. Emme kestäisi toista samanlaista syksyä”, Pekkarinen alleviivaa. Kasvatustieteen ainejärjestöjen edustajat ovat huolissaan sekä opetuksen laadusta että kaikkien kasvatustieteilijöiden hyvinvoinnista. ”Meillä henkilökunta tekee valtavasti työtä tämän ratkaisemiseksi. Meille on sama, laitetaanko Unitime kuntoon vai tehdäänkö joku muu järjestelmä, kunhan tilanne korjataan”, Henna Määttä sanoo. Vaikka tämän jutun alussa kerrottiin, että Unitime aiheuttaa harmaita hiuksia etenkin kasvatustieteilijöille, ongelma koskettaa koko yliopistoa laajasti. Esimerkiksi Tieteentekijöiden liiton Oulun jäsenjärjestö Oulun akateemiset on tehnyt Unitimesta ja lukujärjestysongelmista ilmoituksen Oulun yliopiston työsuojelutoimikun-

nalle. Liitto esittää Unitimesta luopumista. Ylkkärin tietojen mukaan Oulun yliopiston koulutusneuvosto ei tyrmää Unitimesta luopumista. Sielläkin ajatus lukujärjestyksistä on varsin pragmaattinen: malli voi olla mikä tahansa, kunhan se on toimiva.

Juuret tilankäytön tehokkuudessa Mutta mikä järki koko Unitimessa on? Unitimen toimivuus on oma asiansa, mutta tarve Oulun yliopiston tilankäytön tehostamiselle on selvä. Muissakin Suomen yliopistoissa tilankäyttö on ollut tehotonta, mutta esimerkiksi Oulun yliopiston luentosalien alle 50 prosentin käyttöaste puhuu omaa kieltään. Verrokkiyliopistoihinkin verraten Oulussa on eletty viime vuosina varsin väljästi.

Uuden yliopistolain myötä väljästä tilankäytöstä joutuu maksamaan suoraan omasta pussista, joten jatkuvat tilamuutokset ovat enemmän tai vähemmän perusteltuja. Siinä mielessä väite siitä, että Unitime olisi yksiselitteisesti virheliike, on varsin kova. Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvén perusteli yliopistotasolla kaikki tiedekunnat kattavan yhteisen lukujärjestyksen hyötyjä sillä, että sivuaineopintojen ja esteettömämpien opintopolkujen vuoksi yhteiseen lukujärjestysmalliin kannattaa mennä. Silvén otti Unitimeen kantaa Oulun yliopiston henkilöstölehti Hermeksessä numerossa 6/12. Silvénin kommentti Unitimea koskevan jutun kommenttiosiossa lienee edelleen pätevä: ”Toimintakulttuurin muutokset eivät ole helppoja. Ei tämäkään.” ■


6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista E-TYPE • teksti ja kuva Annika Jukkola

Bo Martin Erik Erikson: En aio koskaan kasvaa aikuiseksi Muistatko vielä E-typen? Kiharahiuksisen artistin, jonka biisit soivat kaikkialla 90-luvulla? Jos vastasit kyllä, kuulut 80-luvulla syntyneiden onnekkaaseen sukupolveen, joka pääsi viettämään lapsuuttaan ysärihittien tahdissa. Jos et tiedä lainkaan, mistä on kysymys, laita YouTubeen hakusanaksi Angels Crying, niin pääset kärryille.

”Arvostan avuliaita ja ystävällisiä ihmisiä, jotka puolustavat asioita joihin uskovat”, Bo Martin Erik Erikson sanoo.

MENOT

SOOPA RY SOOPA ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 12.11.2013 kello 16. Paikka ilmoitetaan myöhemmin SOOPAn nettisivun ja sähköpostilistan kautta. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. TerveOULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN tuloa! OSAKUNTA RY Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen Osakunta Ry:n sääntömääräinen OYT OYT:n 50-vuotisjuhlanäytelmä Riko syyskokous tiistaina 5.11. kello 17 Oulun yli- minut 1.–30.11. kello 19 Valvenäyttämöllä. opiston Linnanmaan kampuksella huoneessa PR126A. Kahvitus Aularavintolassa kello LASTARIT RY Lastarit ry:n syyskokous 16.30. Kokouksessa käsitellään sääntömää- 31.10. kello 16.00 salissa KTK 210. räiset asiat. OULUN EV.LUT. OPISKELIJALÄHETYS RY OULUN LUOKANOPETTAJAOPISKELI- (OPKO) Tule kanssamme etsimään ja löyJAT RY Oulun luokanopettajaopiskelijat ry:n tämään vastauksia elämänsuuruisiin kysysääntömääräinen syyskokous 6.11.2013 kello myksiin lauantaisin kello 18.30, Torikatu 9 A 16.15 luokassa KTK 215. Kokouksessa vali- 32. 26.10. Taistelu henkivaltoja vastaan, 9.11. taan ensi kauden toimijat hallitukseen. Tar- Luther luuttua soitti – Luterilainen teologia jolla kahvia, teetä ja pientä välipalaa! ja musiikki. Ilmoita seuraavat menot 30.10. mennessä toimitus@oyy.fi.

BO MARTIN ERIK ERIKSON, tuttavallisemmin E-type, nousi kuuluisuuteen vuonna 1994 hitillään Set the World on Fire. Musiikki on ollut lähellä miehen sydäntä jo pienestä pitäen: “Mummoni oli pianonopettaja, ja myös isäni soitti pianoa. Itse soitin kuitenkin rumpuja ja aloin tehdä myös itse biisejä. Minulla oli hardrock-bändi nimeltä Hexenhaus, mutta koin että siinä musiikissa oli liikaa testosteronia, ja kiinnostuin lisää tietokoneella tehdystä musiikista. Halusin tehdä omanlaistani musiikkia. Työskentelin myös televisiossa pari vuotta, mutta sain potkut, koska biletin liikaa. Sitten tapasin Denniz Popin, ja Set the World on Firesta tuli hitti. Siitä kaikki sitten lähti.” Omien sanojensa mukaan E-type on keikkaillut joka viikonloppu yli 15 vuotta. “Uutta materiaalia on tulossa talvella. Kierrämme Skandinaviassa, Venäjällä, Kanadassa, Ukrainassa... kaikkialla paitsi Amerikassa ja Saksassa. Meillä on nyt hyvä bändi. En aio koskaan kasvaa aikuiseksi. Bändini on perheeni, ja lauluni ovat lapsiani.”

Muusikko ja ravintoloitsija Miehellä on musiikin lisäksi myös muuta tekemistä: Erikson omistaa Tukholman vanhassa kaupungissa viikinkiravintola Aifurin. “Ai teilläkin on viikinkiravintola Oulussa? Se ei varmastikaan ole yhtä hyvä kuin minun ravintolani. Minun ravintolani on maailman paras”, mies vannoo. E-typellä on suunnitelmissa myös kerätä tarpeeksi tavaraa historiallisen viikinkikylän perustamista varten. Erityisesti Ruotsin historia ja myöhäisrauta-aika kiinnostavat häntä. Erikson on kirjoittanut myös historiallisen Sveakampen-teoksen, ja uusi kirja on tulossa talvella.

Bo Martin Erik Erikson eli E-type

• Syntynyt 27.8.1965 Uppsalassa

• Muusikko, kirjailija, ravintoloitsija

• Asuu Tukholman lähistöllä • Albumit Eurotopia (2007),

Loud PIpes Save Lives (2004), Euro IV Ever (2001), Greatest Hits (1999), Last Man Standing (1998), The Explorer (1996), Made in Sweden (1994)

Keikkailun, ravintolan ja musiikin jälkeen miehen aika menee omalla maatilalla Tukholman ulkopuolella. “Tällä hetkellä siellä on vain lampaita ja koiria. Minulla oli myös vuohia, mutta ne olivat lampaille ilkeitä. Ne eivät päästäneet niitä juomaan. Pelastin lampaat juopolta, joka ei pitänyt niistä huolta. Nyt ne ovat iloisia ja vapaita, näin minä autan maailmaa! Maalaiselämä on hienoa, olen maalaillut viime aikoina taloni seiniä.” Ennen lokakuista Club Teatrian keikkaa ehti kulua pitkä aika siitä, kun E-type oli viimeksi Oulussa. “Ai katsos, Luulaja on aivan toisella puolella lahtea. Äitini isällä, Ragnarilla, oli kesäpaikka siellä. Vietin lapsuuteni kesiä siis lähellä Oulua!” Erikson kertoo. Millaisia fanisi ovat? “Muihin faneihin verrattuna parempia laulajia, paremman näköisiä, ystävällisempiä ja fiksumpia. Olen vetänyt yli 2000 keikkaa, eikä kukaan ole koskaan tapellut. Fanini ovat kaikkeni.” Oulussa järjestetään vuosittain Ilmakitarasoiton MM-kisat. Osallistuisitko? “En ainakaan selvinpäin! Arvostan enemmän ihmisiä, jotka osaavat oikeasti soittaa kitaraa, eivätkä vain esitä soittavansa sitä.” Millaisia muita ihmisiä arvostat? “Avuliaita ja ystävällisiä. Ihmisiä, jotka puolustavat asioita, joihin uskovat, ja joilla on jokin mielenkiinnon kohde. On kamalaa, kun on ihmisiä, jotka vain kävelevät ympäriinsä kuin zombiet eivätkä innostu mistään. Ihmisten pitäisi olla mukana edes jossain, uppoutua johonkin, olla mukana asioissa!” Erikson antaa kaikille opiskelijoille vinkin pimeneviin syysiltoihin: “Opiskelin itse kaksi vuotta lakia ja se oli tylsää. Sanoisin, että opiskele ja biletä kovaa! Mene metsään, sienestä, pidä isot päivälliset! Elämä on seikkailu!” ■ @ylkkari


9/2013 | 7

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA on 12 300 opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. OYY toimii jäsenistönsä etu- ja palvelujärjestönä, joka työllistää tällä hetkellä yhdeksän työntekijää.

Poliittinen eläin

Ylioppilaskuntamme hakee iloiseen joukkoonsa

Hanna Sarkkinen

PÄÄSIHTEERIÄ Kokopäiväiseen työsuhteeseen 1.12.2013 alkaen tai sopimuksen mukaan. Toimessa on neljän kuukauden koeaika. Pohjapalkka on 2300 euroa kuukaudessa. Lisäksi palkkauksessa otetaan huomioon mahdolliset kokemus- ja koulutuslisät. Toimi on kokopäiväinen. Työajat kuitenkin joustavat ja ovat sovittavissa.

TARJOAMME haastavan, monipuolisen ja vas-

tuullisen työn opiskelijajärjestön johdossa sekä mahdollisuuden kehittää ylioppilaskuntaamme. Pääsihteerinämme pääset kehittämään osaamistasi sekä johtamaan työyhteisömme kehittämistyötä. Pääsihteeri toimii ylioppilaskunnan työntekijöiden esimiehenä ja vastaa ylioppilaskunnan taloudesta ja hallinnosta. Hän johtaa edunvalvontatoimintaa ja vastaa toimielinten päätösten toimeenpanosta ja valmistelusta. Lisäksi pääsihteeri osallistuu sidosryhmäyhteistyöhön ylioppilaskunnan ja yhteistyökumppaneiden välillä. EDELLYTÄMME pääsihteeriltä akateemisia opintoja, opiskelija- ja yliopistomaailman tuntemusta ja kokemusta edunvalvonnasta. Edellytämme myös taloushallinnon tuntemusta sekä hyviä esimies- ja työyhteisötaitoja. Pääsihteerin on oltava vastuuntuntoinen ja pitkäjänteinen sekä hallittava laajoja kokonaisuuksia. Lisäksi hänellä on oltava hyvät viestintä-, neuvotteluja ongelmanratkaisutaidot. Edellytämme myös

TOIMEEN haettaessa on ylioppilaskunnan edustajistolle osoitettu hakemus ansioluetteloineen PDF- tai doc-muodossa toimitettava 27.10.2013 klo 23:59 mennessä sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@oyy.fi. Otsikkoriville maininta ”pääsihteeri”. Haastateltaviksi kutsuttaville hakijoille ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti. Haastattelut järjestetään viikolla 45. Lopullisen valinnan tekee ylioppilaskunnan edustajisto.

HELSINKILÄISEN sosiaalitoimiston asiakkaan Tatun tarina nostatti muutama viikko sitten moraalisen raivon. Kaksikymmentäkuusivuotias Tatu saa sossusta kuukausittaiset vuokrarahansa eikä edes halua työllistyä. Luettuani jutun Tatusta voin myöntää, että myös minua ärsytti. Aikuinen mies pelaa pleikkaa ja dokaa kaiket yöt ja nukkuu päivät. Jumalauta mikä tyyppi. Tatun tapaus on kiihdyttänyt vaatimuksia sosiaaliturvan muuttamisesta vastikkeellisemmaksi. Sosiaali- ja terveysministeri Risikko ehti jo aiemmin syksyllä asettaa työryhmän pohtimaan sosiaaliturvan muuttamista vastikkeellisempaan suuntaan. Työkykyisille työttömille halutaan asettaa jonkinlainen viikkotyövelvoite sosiaalietuuksien saamista vastaan.

Lisätietoja: Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Janne Hakkarainen, p. 040 523 1820, epj@oyy.fi, Hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen, p. 040 523 1821, hpj@oyy.fi Pääsihteeri Ilari Nisula, p. 040 523 1822, paasihteeri@oyy.fi.

KESKUSTELUSSA ON NOSTETTU esiin, että Tatun kaltaiset pummailijat (eli tatuilijat) vähentävät kansalaisten veronmaksuhalukkuutta. Miksi meidän rehellisten veronmaksajien täytyy maksella kaljat, punavuoren kämpän vuokra ja GTA:n uusin versio Tatun kaltaiselle nuorelle vapaamatkustajalle?, eduskuntaa myöten kysellään.

sujuvaa suomen ja englannin kielen taitoa. Arvostamme esimieskokemusta, perehtyneisyyttä ylioppilasliikkeen toimintaan sekä suomalaisen päätöksentekojärjestelmän, julkishallinnon ja työlainsäädännön tuntemusta.

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA on 12 300 opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. OYY toimii jäsenistönsä etu- ja palvelujärjestönä, joka työllistää tällä hetkellä yhdeksän työntekijää. Ylioppilaskuntamme hakee iloiseen joukkoonsa

VIESTINTÄSIHTEERIN OPINTOVAPAAN SIJAISTA Määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 2.12.2013 – 30.6.2014 tai sopimuksen mukaan. Toimessa on kahden kuukauden koeaika. Palkka on 1783,25 euroa kuukaudessa. Lisäksi palkkauksessa otetaan huomioon mahdolliset kokemus- ja koulutuslisät. Toimi on kokopäiväinen. Työajat ovat kuitenkin joustavat ja ovat sovittavissa mahdollisten keskeneräisten opintojen loppuunsaattamiseksi.

TARJOAMME haasteellisen, monipuolisen sekä vastuullisen työn opiskelijajärjestön ytimessä. Tässä työssä pääset todella käyttämään luovuuttasi, kehittämään ammattitaitoasi monipuolisesti, tapaamaan paljon erilaisia, mielenkiintoisia ihmisiä sekä aidosti tekemään opiskelijalle hyvää elämää mukavassa ja nuorekkaassa työyhteisössä. Viestintäsihteerin tehtäviin kuuluu opiskelijaviestinnän edunvalvonta, ylioppilaskunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä, taittotehtäviä, sosiaalisen median hallinta, mediasuhteet, viestinnän kehitystoimet ja järjestöjen viestintäkoulutus. EDELLYTÄMME sinulta korkeakouluopintoja, tiedotustaitoja, erinomaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, hyvää englannin kielen taitoa, taittokokemusta, hyviä ATK-taitoja, taitoa ylläpitää WordPress-pohjalla toimivaa verkkosivustoa, hyviä sosiaalisen median hallinnan taitoja, erinomaisia vuorovaikutustaitoja ja organisointikykyä. Katsomme eduksi luovan otteen ylioppilaskunnan viestinnän kehittämi-

oulunylioppilaslehti

Moraalin asia?

seen, Adobe CS5-ympäristön hallinnan, visiointikyvyn vuorovaikutuksen tehostamiseksi 12 300 jäsenemme kanssa sekä perehtyneisyyden opiskelijajärjestötoimintaan. Viestintäsihteerin on oltava toiminnassaan valpas, aloitteellinen, vastuuntuntoinen ja yhteistyökykyinen. HAKEMUKSET ansioluetteloineen toimitetaan PDF-muodossa sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@oyy.fi. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään keskiviikkona 6.11.2013 klo 12.00, otsikkoriville maininta ”Viestintäsihteeri”. Myöhässä tulleita hakemuksia ei oteta huomioon. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluihin, jotka järjestetään viikolla 46. Haastatteluun kutsuttaville haastatteluaika ilmoitetaan viimeistään perjantaina 8.11.2013.

Lisätietoja: Viestintäsihteeri Henna Rannanpää, 0400381321, henna.rannanpaa@oyy.fi. Pääsihteeri Ilari Nisula, 0405231822, ilari.nisula@oyy.fi.

VAIKKA TATUN TAPAUS ärsyttäisikin, on syytä muistaa laajempi kuva. Ensinnäkin suurin osa työttömistä on työttömiä olosuhteiden pakosta, ei omasta tahdosta. Suomessa on pulaa työstä, ei työvoimasta. Monilla pitkäaikaistyöttömillä on myös elämässä ongelmia, kuten päihderiippuvuus tai mielenterveysongelmia, jotka tosiasiassa estävät työllistymisen. Täytyy myös muistaa, että sosiaalituilla tyytyväisenä elely ei ole iso yhteiskunnallinen ongelma, itse asiassa iso osa toimeentulotukeen oikeutetuista ei edes ikinä hae tukia byrokratian vaikeuden ja tilanteen nöyryyttävyyden takia. Isompi yhteiskunnallinen ongelma taitaa olla se, ettei vähimmäisetuuksilla meinaa tulla toimeen. TYÖVELVOITE JA TYÖTTÖMILLE keksimällä keksityt turhat työt eivät ratkaise sosiaaliturvan ongelmia. Monista voi tuntua moraalisesti oikealta ratkaisulta velvoittaa työttömät työpalvelukseen, mutta mitä todellista hyötyä siitä olisi yhteiskunnalle? Jahdatessamme harvoja tatuilijoita päädymme kyykyttämään olosuhteiden pakosta työttömänä olevia ihmisiä. Työttömien kyykyttämisellä ei Suomen työttömyystilannetta ratkaista. On myös pohdittava, haluammeko moralismipäissämme tosiaan synnyttää Suomeen kahden kerroksen työmarkkinat, jossa toiset tekevät työtä palkkaa ja toiset sosiaalietuuksia vastaan? PS. CASIMIR EHRNROOTHIN ja parinkymmenen muun suomalaisen superrikkaan paljastunut veronkierto nakertaa ainakin meikäläisen veronmaksuhalukkuutta paljon enemmän kuin tatu-juttu. Tatun kaljarahat ovat pisara meressä verrattuna näiden herrojen rötöksiin. Suomi menettää varovaistenkin arvioiden mukaan veroparatiiseihin vuosittain yli 300 miljoonaa veroeuroa.

Kirjoittaja oli kunnallisvaalien Uuden Oulun ääniharava numero yksi. Hän toimii myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edaattorina.


8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkk채ri

@ylkkari


9/2013 | 9

Ryhmät lähtevät eri kärjillä edustajistovaaleihin

VAALIKATSAUS • tekstien koonti ja kuva Ville Koivuniemi

Ylkkäri pyysi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa ehdolla olevien ryhmien puheenjohtajilta kommentteja muutamiin ylioppilaskuntaa ja sen rahankäyttöä koskeviin asioihin. Ryhmät pääsivät kertomaan lisäksi pääteeman, jolla lähtevät ääniä metsästämään. 1. Mikä on päävaaliteemanne edustajistovaaleissa 2013? Saa perustella muutamalla lauseella. 2. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu nostettiin 89 eurosta 96 euroon Linnanmaalle-muuton vuoksi. Onko 7 euron korotus perusteltu? 3. Ylkkäri maksaa OYY:n jäsenelle vuodessa vajaat 5,5 euroa eli 50 senttiä kappaleelta. Onko oikein, että jotkut maksavat pakolla lehdestä, jota eivät lue? 4. OYY jakaa toiminta- ja erityistoiminta-avustuksia 31 000 euron edesta vuosittain. Onko tuen taso tällä hetkellä hyvä? Pitäisikö sitä muuttaa jompaankumpaan suuntaan? 5. OYY tuki muun muassa Tahdon 2013 –kampanjaa näkyvästi. Pitäisikö OYY:n osallistua jatkossakin vastaavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun? 6. Jos OYY päättää joka tapauksessa osallistua muutakin kuin nimeomaisesti opiskelijan edunvalvontaa koskevaan keskusteluun, mihin OYY:n pitäisi seuraavan vuoden aikana ottaa erityisesti kantaa? 7. Mihin OYY:n toiminnan (mahdolliseen) epäkohtaan edustajiston pitäisi ensi tilassa puuttua?

Keskustaopiskelijat Vastaajana Janika Tikkala, ryhmänjohtaja.

ja linjakasta kaupunkivaikuttamista on jatkettava. Opiskelutilojen kuntoon ja tarjontaan on puututtava, esimerkiksi ryhmätyöhuoneita on liian vähän ja kirjastopalvelut ovat heikentyneet silmissä. 1.TAVOITTEELLISTA

syynä on erityisesti se, että maksamme nyt seinistä. Emme kannattaneet ylioppilaskunnan muuttoa kalliisiin yläväylän tiloihin. Ehdotimme muuttoa yliopistolla toiseen, edullisempaan tilaan, milloin jäsenmaksunkorotus olisi ollut hillitympi. Uusista tiloista pitää ottaa paremmin hyöty irti. Tilojen käyttömahdollisuutta pitää markkinoida pontevammin aine- ja harrastejärjestöille sekä edustajistoryhmille. Seinien sisälle pitää saada enemmän toimintaa ja yhteistä tekemistä! 2. KOROTUKSEN

3. KYLLÄ,

Ylkkäri on tärkeä tiedonvälityskanava eri suuntiin! Se lisää OYY:n toiminnan avoimuutta, kuten tietoa rahankäytöstä. Lain mukaan ylioppilaskunnan tehtävänä on valmistaa jäseniään aktiiviseen ja valveutuneeseen kansalaisuuteen. Ylkkäri on yksi tehtävän toteuttajista. ei pidä ainakaan laskea. Avustuksia on myön4. TUEN TASOA

netty esimerkiksi Oulun Ylioppilasteatterille ja Teekkaritorville. Tukea nauttivat järjestöt edistävät opiskelijakulttuuria, joten järjestöjen toiminnasta yleensä hyötyvät lukemattomat opiskelijat ja muut kaupunkilaiset. oli kahta mielipidettä kampanjan tukemisesta. OYY:n täytyy miettiä, mitkä sellaiset yhteiskunnalliset kysymykset ovat niin merkittäviä, että ylioppilaskunta ei voi niitä ohittaa. Mielestäni on tärkeää, että ylioppilaskunta osaa nähdä ja vaikuttaa myös yliopiston seinien ulkopuoliseen elämään. Esimerkiksi keskusteluun työurien pidentämisestä on osallistuttava. Maakunta- ja kaupunkivaikuttamista on jatkettava. 5. RYHMÄSSÄMME

kaavailema sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus voisi olla sellainen. Se vaikuttaa myös opiskelijoihin. 6. MAAN HALLITUKSEN

7.

YLIOPPILASKUNTATOIMIN-

pitäisi olla entistä enemmän kaikkien opiskelijoiden yhteistä toimintaa. OYY:n pitäisi vahvistaa kulttuuritoimintaa kabineteissa tapahtuvan edunvalvonnan rinnalle. OYY:n ja edustajistoryhmien täytyisi aktivoida rohkeammin opiskelijoita esimerkiksi järjestö- ja ylioppilaskuntaelämään. Kulttuuritoiminnan kehittämisessä olisi hieno NAN

mahdollisuus aktivoida toisia.

Vihreä vasemmisto Vastaajina Hanna Sarkkinen (väistyvä ryhmänjohtaja) ja Oskar Olaussen, ryhmän kokoaja.

osana yhteiskuntaa. Haluamme, että opiskelijaliike ja OYY toimii opiskelijan hyvän elämän ja tasa-arvoisen ja maksuttoman koulutuksen puolesta, mutta lisäksi haluamme sen ottavan aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamistyöhön. 1. OPISKELIJALIIKE

on perusteltu, sillä siihen vaikuttavat hyvät uudistukset kuten ylioppilaskunnan muutto Linnanmaalle. Lisäksi osa korotuksesta on sellaista, johon ylioppilaskunta ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Jäsenmaksussa ollaan kuitenkin nyt kipurajalla, eikä sitä tulisi lähivuosina nostaa. 2. KOROTUS

3. ON TÄRKEÄÄ,

että näin isolla ylioppilaskunnalla on oma lehti. Lehti tukee osaltaan myös opiskelijakulttuurin esiintuomista koko Oulussa. Näemme siis lehden tarpeellisena myös tulevaisuudessa, painosmääriä voisi kuitenkin tiputtaa nettijulkaisun kehittyessä ja siten säästää kustannuksissa. Myös mainosmyynnin tehostamisella voisi saada kustannustehok-

kuutta. Ylkkäri on hyvä kanava tiedottaa yliopiston sisäisistä muutoksen tuulista, joita ei ehkä muissa medioissa huomioida. Toivoisimme Ylkkärin sisällön kehittyvän enemmän kriittisen ja tutkivan opiskelijajournalismin suuntaan. toiminta-avustukset ovat tärkeitä, sillä ne suuntautuvat lähelle opiskelijaa ja näkyvät oikein kohdennettuina parempina opiskelijoiden harrastusmahdollisuuksina ja kulttuuririentoina. Tiukassa taloudessa tukien suuri kasvattaminen tuskin on kovin realistista, mutta ainakaan niitä ei pitäisi leikata.

toiminta ja sitä tukeva viestintä mahdollistaisi uusien ihmisten mukaan tulon mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Lisäksi pitää kehittää viestintää siten, että opiskelijat tietävät paremmin ylioppilaskunnan toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista.

4.SUORAT

5.EHDOTTOMASTI! Ylioppilaskunta ei saa muurautua yliopiston seinien sisään vaan sen pitää olla aktiivinen ja edistyksellinen yhteiskunnallinen keskustelija.

ottaa kantaa sosiaaliturvan uudistamiseen ja ajaa erityisesti perustuloa tulevaisuuden sosiaaliturvamuotona. Lisäksi ylioppilaskunnan tulisi ottaa aktiivisesti kantaa monikulttuurisen Suomen puolesta kaikenlaista rasismia ja syrjintää vastaan.

6. OLISI TÄRKEÄÄ

toiminta näyttää ulospäin tavallisille opiskelijoille etäiseltä ja sisäänpäin lämpiävältä. Olisi tärkeää, että ylioppilaskunnan 7.YLIOPPILASKUNNAN

Vihreät Vastaajana Janne Hakkarainen, edustajistoryhmän jäsen (ja EPJ).

ylioppilaskunnan tärkeimmistä tehtävistä on poliittinen edunvalvonta. Pyrimme esimerkiksi siihen, että opiskelijoiden toimeentuloa parannettaisiin ja opintojen suorittamista sujuvoitettaisiin. Lisäksi ekologisuuden, esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat meille tärkeitä teemoja. 1. YKSI

Jäsenmaksun nostolla ylioppilaskunta sai itselleen toimitilat, jotka vastaavat paremmin tarpeisiimme. Aiemmat tilat olivat auttamattoman pienet. Ylioppilaskunnan toimiston nykyinen sijainti helpottaa edunvalvontaa yliopistolla. 2. ON.

julkaista lehteä, joka kirjoittaa opiskelijoille tärkeistä teemoista. Ylkkärin kautta saa opiskelijanäkökulmasta olennaista tietoa siitä, mitä tapahtuu ylioppilas3. ON PERUSTELTUA

JATKUU -->> Maria Juuson mukaan edustajiston kokouksesta pääsi ensikertalaisena hyvin kärryille.

Eka kerta edarissa Humanistisen killan edari-excursio innosti muutamia osallistumaan elämänsä ensimmäiseen edustajiston kokoukseen – sivustaseuraajan roolissa. ENSIMMÄISTÄ KERTAA edustajiston kokousta seurannut Tiia-Maria Juuso piti kokemusta valaisevana. ”Oli kyllä hauska nähdä kokous kokonaan. Päätöksentekoa olen sinällään seurannut, mutta edarissa olen varsinaisesti ensimmäistä kertaa”. Juuso kertoo. Juuso ei ollut kokouksessa

oulunylioppilaslehti

yksin, vaan osana Humanistisen killan edari-excursiota, jonka tarkoitus oli madaltaa humanistien kynnystä lähteä seuraamaan elämänsä ensimmäistä edustajiston kokousta. madaltaa ihmisten kynnystä tulla seuraamaan kokousta, ja toivottavasti ”TOSIAAN HALUSIMME

halukkuutta lähteä ehdolle edustajistovaaleihin. Teimme tämän myös siksi, että saamme toiminnallemme näkyvyyttä”, Humanistisen killan hallituksen puheenjohtaja Minna Pätsi toteaa. Tiia-Maria Juusolle asioista päättävän kokouksen seuraaminen ei ollut uutta. Hän istuu kahdeksatta vuotta Kemin nuo-

risovaltuustossa, ja on Oulun yliopiston suomen kielen opiskelijain kilta Suma ry:n hallituksen jäsen. ”Hyvin pääsi kärryille. Ei ollut jahkaamista. Voi olla, että saan tästä kimmokkeen lähtä itsekin ehdolle vaaleihin”, neljättä vuotta suomen kieltä opiskeleva Juuso pohti heti kokouksen päätyttyä.


10 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

1. Mikä on päävaaliteemanne edustajistovaaleissa 2013? Saa perustella muutamalla lauseella. 2. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu nostettiin 89 eurosta 96 euroon Linnanmaalle-muuton vuoksi. Onko 7 euron korotus perusteltu? 3. Ylkkäri maksaa OYY:n jäsenelle vuodessa vajaat 5,5 euroa eli 50 senttiä kappaleelta. Onko oikein, että jotkut maksavat pakolla lehdestä, jota eivät lue? 4. OYY jakaa toiminta- ja erityistoiminta-avustuksia 31 000 euron edesta vuosittain. Onko tuen taso tällä hetkellä hyvä? Pitäisikö sitä muuttaa jompaankumpaan suuntaan? 5. OYY tuki muun muassa Tahdon 2013 –kampanjaa näkyvästi. Pitäisikö OYY:n osallistua jatkossakin vastaavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun? 6. Jos OYY päättää joka tapauksessa osallistua muutakin kuin nimeomaisesti opiskelijan edunvalvontaa koskevaan keskusteluun, mihin OYY:n pitäisi seuraavan vuoden aikana ottaa erityisesti kantaa? 7. Mihin OYY:n toiminnan (mahdolliseen) epäkohtaan edustajiston pitäisi ensi tilassa puuttua?

kunnassa, kaupungissa ja koko valtakunnassa. muutoksiin ei ole syytä ryhtyä. Ainejärjestöt ja killat tekevät tärkeää työtä ja erityistoiminta-avustuksia nauttivat yhteisöt tuottavat iloa muillekin – kuten vaikkapa kuoro-, orkesteri- ja teatteritoimintaa. 4. MERKITTÄVIIN

Tasa-arvoisessa avioliittolaissa on kysymys myös joidenkin opiskelijoiden yhdenvertaisesta asemasta lain edessä. Opiskelijat eivät ole muutenkaan muusta yhteiskunnasta irrallaan leijaileva ihmisjoukko. 5. EHDOTTOMASTI.

olisi syytä osallistua enemmän eläkekeskusteluun. Aihe voi tuntua vielä vieraalta ja kaukaiselta, mutta tämän päivän päätöksillä on niin kauaskantoiset seuraukset, että ne vaikuttavat meidänkin sukupolvemme eläkkeisiin. 6.

vuosikymmenen ajan. erittäin näkyvä ja tärkeä osa ylioppilaskuntamme toimintaa. Tukia voitaisiin antaa enemmän järjestöille ja opiskelijalähtöisille projekteille. 4. TUET OVAT

5. EDUSTAJISTO määrittelee itse mihin yhteiskunnalliseen keskusteluun se lähtee mukaan ja mistä se jaksa välittää tapauskohtaisesti. Keskustelua tulee käydä aluksi OYY:n sisäisesti ennen kuin alamme huutelemaan mitään vieraisiin medioihin.

mielipiteet liian ovat erillaisia, jotta voisimme muodostaa yhtenäisen vastauksen. 6. RYHMÄN

OPISKELIJALIIKKEEN

YLIOPPILASKUNNAN päätöksenteko on säännöstömme vuoksi liian raskasta ja byrokraattista. Sääntöjä pitäisi päivittää vastaamaan nykypäivää, jotta aikaa säästyy papereiden pyörittelystä varsinaiseen toimintaan. 7.

Tieteelliset Vastaajana Heikki Hartikka, ryhmänjohtaja.

mieltä saa olla, kunhan pystyy perustelemaan oman kantansa. 1. MITÄ TAHANSA

on perusteltu, mutta on jokaisen oma asia määrittää, kuinka hyviä perustelut ovat. 2. KOROTUS

Kaikki ylioppilaskunnan jäsenet eivät käytä montaa muutakaan palvelua, josta maksavat (esim. YTHS ja lakimiespalvelut). Ylkkäri ei palvele tai kiinnosta kaikkia, mutta ylioppilaskunta on sorsa ilman nokkaa. Ylioppilaskunnalla kuuluu olla oma ylioppilaslehti, ainakin vielä tämän 3. ON JA EI:

A) Nykymuotoinen Opiskelijoiden liikuntaliitto B ) SYL:n osallistuminen kehitysyhteistyöhön C) OYY:n pakollinen jäsenmaksu D) OYY omistaa osan Puistomanne Osakeyhtiöstä E) Nykymuotoisten vuosijuhlien järjestäminen

7.

Ei vastausta.

Humanistit ja kasvatustieteilijät (HuKa) Vastaajana Satu Laitinen, ryhmänjohtaja.

keskittyy opiskelijan hyvinvointiin. Olemme huolestuneita opintojen kuormittavuudesta ja kontaktiopetuksen vähenemisestä. Lisäksi sähköisten järjestelmien toimivuus ei nykyisellä tasollaan helpota opiskelija arkea, päinvastoin. Nämä kaikki vaikuttavat suuresti opiskelijan hyvinvointiin ja siksi olisi tärkeää kehittää myös opintopsykologin palveluja. 1. PÄÄVAALITEEMAMME

OYY muutti Mannenkadulta Linnanmaalle syyskuussa 2012. Pääosin uusien tilojen vuokran takia jäsenmaksua jouduttiin siis korottamaan. Muuton jälkeen OYY on kuitenkin pystynyt palvelemaan suurinta osaa opiskelijoita paremmin ja näkyvämmin, koska se on läsnä kampusalueella. Lisäksi OYY on lähempänä yliopistoa ja sen hallintoa, joten yhteistyö niiden kanssa sujuu helpommin. 2. KYLLÄ ON.

YLIOPPILASKUNNALLA on hyvä olla oma julkaisu, jossa on ajankohtaisia juttuja opiskelijoiden arjesta, opiskelus3.

ta ja opiskelijaelämästä. Lehteä pitäisi mainostaa enemmän opiskelijoille, jotta he hoksaisivat napata lehden käsiinsä ja lukea sen. Opiskelija, lue lehti ja mieti kannattiko siitä maksaa 50 senttiä? AVUSTUSPROSESSIA tulisi kehittää niin, että pystytään huomioimaan sekä uusia että vakiintuneita hakijoita. Avustuksia voisi nostaa, jotta pystytään huomioimaan myös uusia hankkeita ja ideoita. Toinen vaihtoehto on laskea avustuksia, jolloin syntyisi tervehenkistä kilpailua ja hakijat panostaisivat hakuprosessiin ja toimintaansa paremmin. 4.

5. KYLLÄ PITÄISI.

Ei voida ajatella niin, että OYY ja opiskelijat olisivat irrallaan yhteiskunnasta ja ajankohtaisesta keskustelusta. osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jos se koetaan tärkeäksi ja sillä on kosketuspintaa opiskelijoihin. Esimerkiksi pakkoruotsista olisi OYY:llä hyvä olla jonkinlainen kanta. Opiskelijoita pitäisi kannustaa lähestymään päättäjiä, jos he kokevat että OYY:n tulisi ottaa johonkin asiaan kantaa. 6. OYY:N TULEE

monelle opiskelijalle virallisena ja hieman elitistisenä tahona. OYY:n tulisi tarjota enemmän matalan kynnyksen juttuja ja tehdä paljon yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa. Jos OYY jää etäiseksi suomalaisille opiskelijoille niin miten OYY nähdään vaihtoopiskelijoiden silmin? 7. OYY NÄKYY

Kokoomusopiskelijat Vastaajana Sampo Rissanen, ryhmänjohtaja.

haihattelulle ja laatua koulutukseen! Haluamme OYY:n keskittyvän entistä enemmän ydintoimintaan ja ennen kaikkea koulutuspolitiikkaan. Yliopiston päätösvaltaa hajautetaan vuoden vaihteessa, joten onnistunut edunvalvonta vaatii tiivistä hallinnon opiske1. HATKAT

lijaedustajien yhteistyötä.

toimia järjen äänenä ylioppilaskunnassa. Tavoitteenamme on kehittää ylioppilaskuntaa opiskelijalähtöisesti asiantuntevaksi, vaikuttavaksi ja tehokkaaksi opiskelijoiden edunvalvojaksi. 1. HALUAMME

mitä tilaa. OYY on muuttanut Linnanmaalle ja palkannut lisää henkilökuntaa, joten jäsenmaksukorotukset eivät pitäisi tulla yllätyksenä. Ryhmämme aikoo esittää vaihtoehtoisen mallin tuleville jäsenmaksun korotuksille. 2. SITÄ SAA

3. EI. Ylkkärin

maksullisuus vähentäisi kuitenkin levikkiä ja ilmoitusmyyntiä niin paljon, että se saattaisi jopa lisätä kustannuksia. Siksi ainoa järkevä vaihtoehto maksun automaatiolle on Ylkkärin lakkauttaminen. jäsenmaksulla kerätyn avustuspotin jakaminen vie tällä hetkellä kohtuuttomasti työntekijöiden ja hallituksen työaikaa. Ryhmämme on valmis lakkauttamaan kaikki avustukset projektiavustuksia lukuun ottamatta. 4. PAKOLLISELLA

-kampanjan tukeminen oli OYY:n aiempien linjausten mukainen eikä se vienyt taloudellisia resursseja. Mihinkään maailmaa syleilevien kannarien tehtailuun ei kuitenkaan kannata mennä, sillä siihen tehtävään sopivat paremmin aatteelliset yhdistykset kuin automaatiojäsenyydestä legimiteettinsä saava julkisoikeudellinen yhteisö. 5. TAHDON 2013

tai sen jäsenten keskeisiä perusarvoja loukataan tai ne ovat uhattuina, voi kannanotto olla paikallaan. 6. JOS OYY:N

muun y-liikkeen mukana lipsunut alkuperäisestä tehtävästään. OYY:n on osattava perustella olemassaolonsa oikeutus riviopiskelijalle. Keskittyminen edunvalvontaan ja ennen kaikkea koulutuspolitiikkaan antaisi OYY:n toiminnalle paremman tuen jäsenistössä. 7. OYY ON

Tekniikka ja talous (TeTa) Vastaajana Jonne Kettunen, ryhmänjohtaja.

johtuu siitä, että edustajisto päätti siirtää ylioppilaskunnan toimiston pääkampukselle Linnanmaalle. Sijainti yliopistolla tuo ylioppilaskunnan lähemmäksi jäsenistö ja toisaalta tehostaa edunvalvontaa yliopistolla. Mielestäni korotus on tästä syystä perusteltu. 2. KOROTUS

kustannukset ovat varsin korkeat ja mielestäni olisi perusteltua, että ylioppilaskunta miettisi mahdollisuuksia tehdä Ylkkäriä nykyistä pienemmillä kustannuksilla. 3. YLKKÄRIN

piirissä toimivat aine- ja harrastejärjestöt tekevät tärkeää työtä ja tekevät paljon opiskelijan hyväksi pienellä rahoituksella. Ylioppilaskunnan järjestöavustukset ovat ongelmallisia siksi, että niiden hakemiseen ja jakamiseen liittyvä byrokratia aiheuttaa huomattavat kustannukset suhteessa jaettaviin avustussummiin. Järjestöavustustuksia tulee kehittää kokonaisuutena. 4. YLIOPPILASKUNNAN

on paras asiantuntija opiskelijoiden edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä. Laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun tulee osallistua vain harkitusti ja perustellusta syystä. 5. YLIOPPILASKUNTA

väliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviin asioihin, kuten eläkejärjestelmään OYY voisi ottaa kantaa osana ylioppilasliikettä, koska ylioppilasliike voisi toimia tässä asiassa nuoren sukupolven edustajana. 6. SUKUPOLVIEN

toiminnassa on paljon turhaa byrokratiaa ja kankeita rakenteita ja toimintamalleja. Edustajiston tulee puuttua näihin kankeisiin rakenteisiin ja kehittää ylioppilaskuntaa tehokkaaksi, avoimeksi ja jäsenlähtöiseksi opiskelijan edunvalvojaksi. 7. YLIOPPILASKUNNAN

KESK.

V. VAS.

VIHREÄT

TIET.

HUKA

KOK.

TETA

EI

POISSA

JAA

EI

JAA

POISSA

EI

JAA

JAA

JAA

JAA

JAA

EI

POISSA

JAA

JAA

JAA

EI

JAA

EI

POISSA

JAA

POISSA

POISSA

JAA

POISSA

POISSA

JAA

JAA

EI

JAA

POISSA

JAA

JAA

JAA @ylkkari


9/2013 | 11

Vaalit for dummies Mistä näissä vaaleissa on kyse?

?

?

Edustajistovaaleissa

• Oulun yliopiston ylioppilaskunnalle (OYY)valitaan 37-jäseninen edustajisto kahden vuoden välein. Se on OYY:n ylin päättävä elin eli vastaa Suomen valtion eduskuntaa.

Ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lupa periä jäseniltään eli kaikilta Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijoilta järkeväksi katsomaansa jäsenmaksua. Oikeus tulee yliopistolaista.

• Ylioppilaskunta muun muassa päättää talousarviosta, toimintasuunnitelmasta, antaa kannanottoja, valitsee Ylkkärin päätoimittajan ja OYY:n pääsihteerin sekä opiskelijajäsenet Unirestan hallitukseen, PSOAS:n valtuuskuntaan ja asettaa ehdokkaat SYL:n hallitukseen.

Kuka voi äänestää, ketä ja missä?

Edustajistovaaleissa

• Oulun yliopiston ylioppilaskunnan läsnäolevat jäsenet voivat äänestää vaaleissa joko:

• Ennakkoon: 23.-30.10. yhteensä kahdeksassa eri äänestyspaikassa (ks. kohta lisätietoa).

• Vaalipäivänä: 6.11. yhteensä seitsemässä eri äänestyspaikassa (ks. kohta lisätietoa).

Hallintovaaleissa

Hallintovaaleissa

• Opiskelijat valitsevat hallintovaaleissa opiskelijaedustajat ainoastaan tie-

• Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenet voivat äänestää hallin-

• Tiedekuntahallitukset ohjaavat tiedekuntien toimintaa ja rahankäyttöä.

• Vaalipäivä on 31.10. Linnanmaan kampusella opiskelevat äänestä-

dekuntahallituksiin.

Hallituksiin valitaan kolmesta yhdeksään henkilöä tiedekunnasta riippuen. Professoreita, henkilökuntaa (kutsutaan myös keskiryhmäksi) ja opiskelijaedustajia on kussakin hallituksessa sama määrä.

• Yliopistokollegio päättää Oulun yliopiston hallituksen sekä vahvistaa yli-

tovaaleissa omien tiedekuntiensa hallituksiin ehdolla olevia opiskelijaedustajia. vät Oulun yliopiston keskusaulassa, lääketieteen tiedekunnan opiskelijat LTK:n päärakennuksen Aulassa (Aapistie 3B) ja arkkitehtuurin opiskelijat arkkitehtuurin osaston aulassa (Aleksanterinkatu 6).

opiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen.

• Henkilökunta ja professorit Oulun yliopiston hallitukseen ja yliopistokol-

legioon valitaan vaaleilla. Opiskelijaedustajat Oulun yliopiston hallitukseen sekä yliopistokollegioon valitsee OYY:n edustajisto.

§

Vaalitapa

Edustajistovaaleissa

• Suhteelliset, salaiset, yhtäläiset ja välittömät vaalit.

Sama suomeksi: ehdokkaat ovat jakautuneet vaalirenkaisiin eli listoiksi. Jokaisen listan äänimäärä lasketaan yhteen. Tämän jälkeen listan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertailuluvukseen koko äänimäärän, toiseksi tullut puolet tuosta luvusta, kolmanneksi tullut kolmanneksen

ja niin edelleen. Edustajiston paikat määräytyvät noiden vertailulukujen mukaan.

Hallintovaaleissa

• Välittömät enemmistövaalit, joissa jokaisella äänioikeutetulla on käytettävinään yksi ääni.

Lisätietoa: www.oyy.fi/oyy/organisaatio/edustajisto-aanesi-ylioppilaskunnassa/edustajistovaalit/ ja www.oyy.fi/oyy/organisaatio/hallintovaalit/

ENITEN ÄÄNESSÄ EDUSTAJISTON KOKOUKSESSA • Anni Jyrinki ja Ville Koivuniemi

Poliittiset enemmän äänessä Ylkkäri kävi edustajistovaalien pöytäkirjat vuosilta 2012 ja 2013 (tilanne 17.10.) läpi ja laski käytetyt keskustelupuheenvuorot, kommenttipuheenvuorot, esittelypuheenvuorot, vastauspuheenvuorot, kysymykset ja esitykset. Edustajiston puheenjohtajat (Antti Heikkinen, Eero Manninen ja Janne Hakkarainen) sekä OYY:n hallituksen pj Valle Uimonen jäivät pois laskuista, koska puheenjohtajat käyttävät automaattisesti suuren määrän puheenvuoroja. Keskustaopiskelijoiden edustajat käyttivät suhteessa paikkajakoon huomattavasti enemmän puheenvuoroja kuin muut ryhmät. Alle olevaaan luetteloon on koottu tusina eniten äänessä ollutta. Poliittiset ryhmät näyttäisivät olevan suhteessa paikkajakoon ainejärjestötaustaisia ryhmiä huomattavasti ahkerammin äänessä. Esimerkiksi HuKa:n ryhmästä kukaan ei noussut ahkerimmin äänessä olleen tusinan joukkoon. KUNINKUUDEN puhumismäärissä nappasi Pekka Peni. Peni oli viime edustajistokaudella vihreiden ryhmässä, mutta on nyt ehdolla kokoomusopiskelijoissa. Hän käytti vuonna 2012 ja vuoden 2013 neljän ensimmäisen kokouksen aikana yhteensä 69 puheenvuoroa. 8+6+12+0+5+3+7+10 (vuonna 2012) ja 2+13+0+3 (vuonna 2013).

lun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa.

Toiseksi eniten äänessä oli Janika Tikkala, Keskustaopiskelijat. 62 puheenvuoroa. 8+5+14+3+7+2+7+6 (vuonna 2012) ja 2+7+0+1 (vuonna 2013). Tikkala ja Peni ovat muihin verraten omalla kymmenluvullaan.

6) Hanna Sarkkinen, Vihervasemmisto. 36 puheenvuoroa. 3+0+11+0+0+2+6+5 (vuosi 2012) ja 1+8+0+0 (2013).

3) Jenni Pitko, TeTa. 55 puheenvuoroa. 7+5+16+2+9+0+9+0 (vuosi 2012) ja 3+1+0+1 (vuosi 2013). 4) Ville Tyrväinen, Kokoomusopiskelijat, 54 puheenvuoroa. 0+1+2+0+5+5+13+7 (vuonna 2012) ja 2+9+10+0 (vuonna 2013). Tyrväinen toimi vuonna 2012 edustajiston jäsenenä ja on tänä vuonna Ououlunylioppilaslehti

5) Jaakko Mäki-Petäjä, Keskustaopiskelija, 40 puheenvuoroa. 7+4+12+0+4+1+2+2 (vuonna 2012) ja 0+6+1+1 (vuonna 2013). Mäki-Petäjä oli Tyrväisen tapaan viime kaudella edustajiston jäsen ja tänä vuonna OYY:n hallituksessa.

6) Jonne Kettunen, TeTa. 36 puheenvuoroa. 1+5+16+2+2+1+1+0 (vuosi 2012) ja 1+3+4+2 (vuosi 2013). Kettunen oli vuonna 2012 OYY:n hallituksessa. 8) Heikki Hartikka, Tieteelliset. 33 puheenvuoroa. 3+0+9+3+0+2+0+4 (vuosi 2012) ja 4+5+3+0 (vuosi 2013). 9) Juho Pitkänen, Keskustaopiskelijat, 28 puheenvuoroa. 2+0+8+5+1+1+4+0 (vuonna 2012) ja 0+3+4+0 (vuonna 2013).

9) Laura Kantomaa, Keskustaopiskelijat, 28 puheenvuoroa. 4+5+10+0+7+0+0+0 (vuonna 2012) ja 0+0+0+2 (vuonna 2013). Kantomaa toimi 21.1.30.6.2013 OYY:n sosiaalipoliittisena sihteerinä, eikä voinut osallistua kokouksiin edustajiston jäsenenä. 11) Anssi Tossavainen, TeTa, 27 puheenvuoroa. 2+1+2+0+1+1+4+5 (vuonna 2012) ja 0+9+0+1 (vuonna 2013). 12) Ukko-Pekka Yliranta, Tieteelliset, 24 puheenvuoroa. 4+2+1+0+3+0+6+2 (vuonna 2012) ja 2+3+1+0 (vuonna 2013). Yliranta toimi edustajiston jäsenenä vuonna 2012 ja on tämänvuotisen OYY:n hallituksen jäsen. Edustajiston paikkajako enne vaaleja: TeTa (14 paikkaa), HuKa (6), Keskustaopiskelijat (5), Tieteelliset (5), Kokoomusopiskelijat (3), Vihervasemmisto (2) ja Vihreät (2).

Pöytäkirjoihin voi

tutustua osoitteessa http://www.oyy.fi/media-ja-vaikuttaminen/ asiakirjat/


12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri DIGIRUNDI • teksti Sanna Häyrynen Kapitalismi: Petteri Löppönen ja Harri Rauhanummi

Kinkkiset aiheet potkivat ideoimaan Oulun ylioppilaskamerat ry:n järjestämä Digirundivalokuvauskilpailu ei päästänyt osallistujia helpolla. Kuuden tunnin ja kuuden kuvan kuvamaratonissa haettiin kirkkainta oivallusta ja toteutusta. Tänä vuonna raati vakuuttui voittajan tarinallisista kuvista.

KIROSANOJA KAIKUI ilmoille, kun Digirundin kilpailijat saivat kuvausurakan keskivaiheilla kolme viimeistä tehtävää. Yleinen mielipide tuntui olevan, että 21. syyskuuta järjestetyn kilpailun kuva-aiheet olivat vaikeampia kuin edellisvuonna. Viime vuoden voittaja Elisa Kaurala tuskasteli muiden mukana: ”Paineet ovat kovat, koska puolustan voittoa. Ensimmäiset kaksi tuntia menivät hapuillessa, joten en tiedä, pääsenkö edes kymmenen parhaan joukkoon”, 23-vuotias luokanopettajaopiske-

Lempeä vs. ankara: Jarno Juutinen

lija mietti kilpailun puolivälissä. Voitto ei kuitenkaan ollut Kauralalle tärkeintä, sillä yhdenkin hyvän kuvan ottaminen tarkoitti hänelle onnistumista. Koska Digirundin arvostelukriteereissä painoivat oivalluksen ja idean merkitys, aiheitten lähestyminen vaati oman aikansa. Kauralan taktiikkana oli havainnoida ja katsella, mitä ympärillä näkyy. ”Ensimmäisenä aiheena oli kuutio. Se pakotti tulkitsemaan muodon kautta. Kapitalismi-aiheesta saisi aikaan vaikka mitä, mutta ensimmäisen vision mu-

kaan ei kannata mennä. Pysähdyn miettimään ja menen kahville, niin siellä ideat syntyvät”, hän suunnitteli taktiikkaansa kilpailun toiseen osioon. Myös edelliseen Digirundiin osallistunut Jari Huttunen, 30, oli sitä mieltä, että tehtävät olivat viimevuotisia hankalampia. ”Ihan mielenkiintoisia kuitenkin. Enemmän sai käyttää mielikuvitusta tällä kertaa”, freelance-toimittajana musiikkijuttuja valokuvannut Huttunen pohti. Kolmen ensimmäisen tehtävän jälkeen hän ei uskaltanut odottaa parannusta viime

vuoden sijoitukseensa.

Tarinat hurmasivat Oulun ylioppilaskamerat ry:n puheenjohtaja Perttu Ristimella ja sihteeri Miia Myllylahti myönsivät, että tämän vuoden aiheet olivat haastavia. Tommi Kohosen ja Hanna-Riikka Hintsalan kanssa tuomaristossa istunut Myllylahti kertoi, että Yokameroiden hallituksen ideoimien aiheiden ei ollut tarkoituskaan olla ilmiselviä. Kuusi kinkkistä aihetta olivat kuutio, kapitalismi, vuosisata, kivi, näkemiin

ja lempeä vs. ankara. ”Vaikeat aiheet ovat hyviä, koska ne pakottavat miettimään. Monitulkintaisuuden ansiosta ei tule samanlaisia kuvia. Niissä on kuitenkin varaa safety-kuvan ottamiseen”, puheenjohtaja Ristimella perusteli kilpailupäivänä. Tulosten selvittyä puheenjohtaja kertoi, että näkemiinja kapitalismi-aiheet innoittivat yllättävimpiin tulkintoihin, kun taas kuutio poiki melko samankaltaisia otoksia. Idean lisäksi arvosteltiin teknistä toteutusta ja tehtävänmukaisuutta. Tarkoituksena ei ollut kuvata

Näkemiin: Jarno Juutinen

@ylkkari


9/2013 | 13

Kuutio: Essi Ihanainen

Tikkanen Henry Tikkanen

Päivän menú: verta ja suolenpätkiä SYYSKUUN VAIHTUESSA lokakuuksi uskoin tekeväni radikaalin päätöksen: liityin noin 30 000 muun suomalaisen (lue: kuluttajan) kanssa rintamaan, joka noudattaisi lihatonta ruokavaliota lokakuun ajan. Kyse oli mediapersoona Riku Rantalan aloittamasta Lihaton lokakuu -kampanjasta, johon haksahdin mukaan. Jännitti, kuten kunnon hyvinvointivaltion asukkia – olisiko edessä kuukausi vatsan kurinaa?

Kivi: Essi Ihanainen Aiheiden parhaat 1. Kuutio: Essi Ihanainen 2. Kapitalismi: Petteri Löppönen ja Harri Rauhanummi 3. Vuosisata: Elisa Kaurala 4. Kivi: Essi Ihanainen 5. Näkemiin: Jarno Juutinen 6. Lempeä vs. ankara: Jarno Juutinen

sarjaa, vaan kuvat pisteytettiin yksittäin. Tuomarit antoivat kustakin aiheesta pisteet kuudelle parhaalle kuvalle tietämättä kuvaajan nimeä. Digirundin voittajaksi kruunattiin 26. syyskuuta järjestetyssä palkintogaalassa Jarno Juutinen. Hänen kuvissaan tuomariston hurmasivat erityisesti kuvien taustalla olleet tarinat. Oivallukset ja toteutus muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden. ”Voittajan kuvissa oli sisältöä ja uutta tulkintaa. Esimerkiksi kuutio-aiheessa oli somVuosisata: Elisa Kaurala

mittelullisesti saatu hyvin rubikin kuutio ja muuta geometriaa samaan kuvaan”, Myllylahti luonnehti. Toiseksi sijoittui Essi Ihanainen. Kolmanneksi pisteissä pääsivät Petteri Löppönen ja Harri Rauhanummi.

Kirjava joukko Tämän vuoden Digirundiin osallistui 27 yhden tai kahden hengen tiimiä. Osallistujajoukko oli kirjava niin taustoiltaan kuin kokemukseltaan. Noin

kaksi kolmasosaa kilpailijoista oli opiskelijoita, ja mukaan mahtui sekä ammattikuvaajia että aloittelijoita. ”Kilpailussa voi pärjätä, vaikka ei olisi kauan harrastanut eikä olisi parasta kameraakaan”, Miia Myllylahti vakuutti. Kuvata sai joko pokkarilla tai digitaalisella järjestelmäkameralla, sillä kuvat piti luovuttaa muistikortilla tuomaristolle. Kameran ominaisuuksia oli lupa hyödyntää, mutta kilpailun aikana muistikorttia ei saanut irrottaa kamerasta. ”Tietokoneen käyttäminen oli kiellettyä. Photoshop-taidot eivät pelastaneet. Kuvat ratkaisivat”, Perttu Ristimella tiivisti Digirundin olemuksen. ■

DOCVENTURES ON USKOMATON formaatti, joka valloittaa radion, television ja internetin. Ensin ohjelman tekijät, Riku Rantala ja Tunna Milonoff, esittelevät päivän teeman Yle Puhe -radiokanavalla kello yhdestä kahteen. Varsinainen pihvi nähdään illalla, kun teemaan kuuluva dokumentti esitetään Yle Tv2:lla viisi yli kymmenen. Kirsikkana kakun päällä on jälkilöylyt Docventures-duon komentokeskuksessa, jossa teemaelokuvasta keskustellaan studiovieraan kanssa pitkälle yöhön asti suorassa lähetyksessä. Myös katsojat voivat osallistua sosiaalisen median välityksellä.

Elintarviketeollisuus kurittaa eläimiä ja muuta luontoa surutta, mutta myös pieni ihminen joutuu rahaa jauhavan koneiston hampaisiin.”

KESKIVIIKKONA 25. SYYSKUUTA Docventuresin teemana oli ruoka. Televisiossa näytettiin yhdysvaltalainen dokumentti Food Inc, joka avasi katsojien silmät kasvottoman monikansallisen elintarviketeollisuuden rajattomalle ahneudelle ja häikäilemättömyydelle. Lihakarjaa kasvatetaan hormoneilla ja pitkälle viedyllä jalostuksella mahdollisimman nopeasti teuraskokoisiksi, jonka jälkeen ne jauhetaan ”mäkkärin” hampurilaispihveiksi. Maailman tunnetuimmaksi logoksikin tituleerattu keltainen m-kirjain on alkanut mielessäni muistuttaa alaspäin sojottavia antikristuksen sarvia. Tiedätkö muuten mitä kananugetit sisältävät? Suosittelen tsekkaamaan. ELINTARVIKETEOLLISUUS KURITTAA eläimiä ja muuta luontoa surutta, mutta myös pieni ihminen joutuu rahaa jauhavan koneiston hampaisiin. Kuluttajille tarjotaan ravintoarvotonta ja epäterveellistä einesmättöä ja maanviljelijät on orjuutettu suuryhtiöiden patentoimien viljelytuotteiden avulla. Miten firma voi muka patentoida elämää? Rahalla tietenkin. JA MIKÄ OLIKAAN SE radikaali päätökseni? Ei mikään. Ennakko-odotusten vastaisesti ei ole ollut yhtään radikaalia olla syömättä lihaa. En julistaudu vegaaniksi, mutta hyvä kasvisruoka tuo kevyemmän olon ja puhtaamman omantunnon. Kerran pari kuussa kärsii sitten kärräyttää kunnon luomupihivin!

Oulun yliopistosta valmistuva kirjoittaja opettelee kasvissyöntiä, juontaa YleX:n Etusivu-ohjelmaa ja rokkaa Last Panda -yhtyeessä.

oulunylioppilaslehti



OPISKELEVAT MUUSIKOT • tekstit Minna Koivunen • kuvat Nestori Törmä

Musiikki vai opiskelu? Yliopiston käytävillä voi bongata tuttuja naamoja keikkalavoilta ja levyjen kansista, sillä useiden oululaisbändien jäseniä opiskelee Oulun yliopistossa. Ylkkäri keräsi saman pöydän ääreen viisi opiskelevaa muusikkoa, jotka keskustelivat muun muassa musiikin ja opiskelun yhdistämisestä, ajankäytöstä ja keikkailusta.


16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri 3.

1.

2.

1. Joni Stenberg eli Stepa on innoissaan ensimmäisestä opiskelusyksystään. 2. Satellite Storiesin kitaristi Marko Heikkinen ottaa kaiken irti kirjatenteistä. 3. Stachen rumpali Matti Mannisen on täytynyt joustaa opiskeluistaan bändikiireiden takia.

ON LOKAKUINEN TIISTAI-AAMU ja Julinian pöydän ääreen ovat istahtaneet räppärit Olli-PA eli Tommi Torvikoski, Stepa eli Joni Stenberg, Stachen rumpali Matti Manninen ja Satellite Storiesin laulaja Esa Mankinen sekä kitaristi Marko Heikkinen. Mankinen ja Heikkinen ovat tulleet kahdelta edellisyönä keikkareissulta Hampurista ja Lontoosta, Manninen on väsynyt edellispäivän bänditreeneistä ja räppärikaksikko on menossa suoraan haastattelusta ensimmäiseen tenttiinsä. Toisilleen ennestään tutut muusikot vaihtavat kuulumisia ja juttelevat muun muassa Stachen uuden sinkun Common Wealthin soimisesta useilla ulkomaisilla radiokanavilla ja Satellite Storiesin kiireistä. Sekä Satellite Storiesilta että Stachelta ilmestyy albumit tänä syksynä, mikä pitää Suomen kielen ja kirjallisuuden fuksi Heikkisen sekä musiikkikasvatuksen opiskelijat Mankisen ja Mannisen kiireisenä. Sen sijaan opiskelut vievät tällä hetkellä suuren osan räppärikaksikon ajasta, sillä Stenberg ja Torvikoski aloittivat tänä syksynä luokanopettajakoulutuksen. “Räppärit ovat vaihtaneet alaa ja ruvenneet systeemin sisältä päin tekemään vallankumousta“, Manninen heittää. “Joo, räppihän on yhteiskunnallista vaikuttamista tai siitä ainakin lähtenyt, ja kun täällä Suomessa on yhteiskunta, jossa on mahdollisuus päästä systeemin sisälle toisin kuin esimerkiksi Jenkeissä, mieluummin sitä vaikuttaa sieltä päin“, Torvikoski tuumaa. “Itse olen tuntenut olevani syrjäytymisvaarassa ja iso ongelma täällä yhteiskunnassa. Nyt tunnen olevani osa ratkaisua“, Stenberg pohtii. “Mieluummin osa ratkaisua kuin ongelmaa”, Torvikoski lisää. Miten sitten onnistuu keikkailevilta ja musiikkia te-

keviltä artisteilta opiskelu? “Itsellä on ainakin käynyt niin, että koulu on jäänyt vähän sivummalle. Ei vain ole aikaa tai aikaa voisi olla, jos olisi tehokas ajankäyttäjä, mutta haluan relatakin välillä”, Manninen kertoo. “Minulla menevät välivuodet päällä. Ei vain riitä millään aika. Ei meinaa riittää aika muutenkaan kaikkeen. Minusta on hyvä fokusoitua yhteen juttuun silloin, kun siihen on mahdollisuus. Huomasin jo aika varhaisessa vaiheessa, että kun alkaa yhdistellä kahta asiaa yhteen, kummastakin menee pääfokus pois”, sanoo Mankinen, joka aloitti opiskelunsa vuonna 2008 ja jolla on menossa toinen välivuosi. “Koulu voi aina odottaa, mutta jos täytyy lähteä Euroopan-kiertueelle, niitä ei oikein voi siirtää tai tehdä kolmen vuoden päästä,” Manninen kommentoi kollegoidensa kiireitä. “Pitää takoa silloin, kun rauta on kuumaa”, Mankinen jatkaa. Satellite Storiesin on pitänyt kuluneen vuoden kiireisenä ulkomaiden kiertueet ja ensimmäinen marraskuuta ilmestyvän Pine Trails -pitkäsoiton tekeminen. Runsaasti aikaa on vienyt myös oman yrityksen perustaminen. Heikkisen lisäksi rumpali Olli-Pekka Ervasti opiskelee niin paljon kuin musiikilta ehtii ja basisti Jyri Pesonen puolestaan pitää Mankisen tavoin välivuotta. “Onneksi on kirjatenttimahdollisuus. Ilman niitä olisi mahdotonta opiskella”, Heikkinen summaa.

Opiskelu vastapainoa keikkaelämälle Pöydän ääressä istuvat muusikot ovat lähteneet opiskelemaan useista syistä muun muassa siksi, että epävarman muusikon uran rinnalle saisi toisen, varmem-

man ammatin. Lisäksi opiskelu tuo vastapainoa musiikin tekemiselle ja keikkailulle. “On vapauttavaa tavata muitakin ihmisiä, jotka eivät ole musiikkiteollisuuden ympärillä. Itselle opiskelu on tosi siisti juttu, että voi tehdä muutakin kuin pelkästään musiikkia ja sitä tekemistä on paljon tarjolla. Fuksisuunnistus oli mukava. Se on ollut minulle tämän vuoden hauskimpia tapahtumia”, Heikkinen kehuu. “Keikkamuusikon elämä on aika suppeaa. Saatat jossain kaupungissa tavata mukavia tyyppejä, mutta seuraavana iltana olet jo jossain muualla. Koulu taas on paikka, jossa olet viisi vuotta samojen ihmisten kanssa. Minulle se on antanut pysyvyyden tunnetta. Musiikin tekeminen ja opettelu ovat tulleet paljon helpommiksi, kun uskaltaa koittaa kaikkea, koska vaikka ne kusisikin, tietää menevänsä elämässä koko ajan eteenpäin”, sekä soolona että Funksoneissa räppäävä Torvikoski sanoo. “Täällä koulussa on turvaverkko. On hyvä, kun on kavereita, jotka nostavat sinut ylös, jos on huono päivä ja auttavat elämässä eteenpäin. Meikä ainakin näkee tuon oman musiikin tekemisen aika yksinäisenä. Yksin meikä siellä kämpillä riimejä kirjoittelee ja koulussa taas näkee kavereita”, uutta sooloalbumiaan työstävä Stenberg tuumaa. Vuosi sitten Mankinen päätyi välivuoden pitämiseen. Edessä häämötti puolentoista kuukauden kiertue ja kun musiikkikasvatus vaatii läsnäoloa tunneilla, olisi opiskelu ollut vaikeaa. “Aloitimme kiertueen lokakuun alussa ja tulimme marraskuun puolenvälin tienoilla Ouluun. Oli olo, että millä tavalla voi hoitaa nämä kaksi asiaa. Pelottaa, että jos keskittyy kumpaankin, molemmat menevät tosi huonosti”, Mankinen tuumaa. @ylkkari


9/2013 | 17

Suomessa on mahdollisuus päästä systeemin sisälle toisin kuin esimerkiksi Jenkeissä, niin mieluummin sitä vaikuttaa sieltä päin.” Tommi ”Olli-PA” Torvikoski, räppäri ja luokanopettajaopiskelija

“Se oli käytännössä mahdotonta. Meillä kesti vuoden käytännössä tuo kiertue ja teimme levyä. Ei siinä pystynyt olemaan lähiopetuksessa millään tavalla”, Heikkinen lisää. “Mää en tiedä tästä. Kuinka monta välivuotta voi ottaa?” Torvikoski kysyy. “Kaksi. Ensi vuonna minun on vissiin pakko mennä kouluun. Sitten pitää keksiä jotakin”, Mankinen toteaa. “Olisitko valmis jättämään koulun musahommien eteen?” Torvikoski kysyy uteliaana. “Vaikea kysymys. Minulla on tavoitteena saada ammatti täältä, koska minusta se olisi hyvä jatkumo. Musiikkihommista ei ikinä tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Musiikinopettajan työ taas olisi semmoinen, että bändihomma varmasti ruokkisi sitä. On kuitenkin jonkun verran nähnyt ja kokenut, niin olisi siistiä, jos sitä jollain tavalla pystyisi käyttämään hyödyksi”, Mankinen analysoi. Toisin kuin Mankinen, Heikkinen aikoo opiskella bändikiireistä huolimatta. “Se on ihan mahdollista, jos tietää puoli vuotta eteenpäin kalenteria. Silloin voi suunnitella tenttipäivät, ja milloin voi käydä kursseilla. Nyt on tosi erikoinen tilanne, että tiedän mitä tapahtuu ensi kuussa. Semmoista tilannetta ei ollut vaikka viime vuonna ja oli mahdotonta suunnitella mitään muuta elämää ja senkin takia välivuosi oli tärkeä”, kertoo Heikkinen, joka on aiemmin suorittanut kirjasto- ja tietopalveluiden amk-tutkinnon sekä perusopinnot Suomen kielestä ja kirjallisuudesta. Tenttikirjat kitaristi pakkaa yleensä keikkamatkoille mukaan, sillä lentokentillä on paljon odottelua ja automatkoilla on hyvin aikaa lukemiselle. “Hienoa, jos pystyy keskittymään. Jos ajamme henkilöautolla jonnekin Kajaaniin ja hyvät vitsit lentelevät ympärillä, ei siinä voi lukea tenttiin”, Manninen miettii. oulunylioppilaslehti

“Se on yksin matkustamisen hienouksia, että jos on junamatka Helsinkiin, Joensuuhun tai ihan mihin vaan, niin kyllä siellä pystyy lukemaan. Istahdat junaan ja luet kahdeksan tuntia. Saatat saada enemmän aikaan kuin viitenä päivänä täällä Oulussa”, Torvikoski toteaa.

Räppäreistä opettajiksi Kaksi soololevyä ja kaksi albumia Funkseneissa julkaissut Torvikoski ja kaksi soolopitkäsoittoa sekä albumin Aren kanssa tehnyt Stenberg eivät usko räpuriensa vaikuttavan tuleviin opettajan töihin. “Toivon, ettei vaikuta millään tavalla. Se mitä olen seurannut räpin kehittymistä, niin se kypsyy koko ajan ja alkaa olla räppiä joka laidalta. On tiedostavaa räppiä, arkista räppiä, bileräppiä, huumeräppiä ja ihan mitä vain räppiä. Olen aina pystynyt aika hyvin seisomaan sanojeni takana, niin uskon, että seison niiden sanojen takana niin kauan, että tulee jostain liitosta valitus”, Torvikoski pohtii. “Loppupeleissä se on vain musiikkia. Ei musiikissa ole semmoista totuutta, minkä pohjalta meitä voisi arvioida. Olen minäkin sanonut biiseissä semmoista, mitä ei ole opettajan hyvä sanoa, mutta voin aina laittaa siihen vierelle toisen biisin, jossa olen sanonut asioita, jotka ovat sosiaalisesti vahvistavia. Tuskin tässäkään pöydässä kaikki allekirjoittavat kaikkea, mitä olette sanoneet viisi vuotta sitten”, Stenberg perustelee. Opettajan ammattiin olennaisesti kuuluva auktoriteetti herättää kaksikossa ristiriitaisia pohdintoja. “Jos käy sijaisena niin, että on yhden tai pari päivää joku luokka, siitä voi varmasti seurata enemmän ongelmia, jos heidän kuva minusta on se räppäri. Mutta jos saisi ihan oman luokan ja olisin pidemmän aikaan niiden

ihmisten kanssa, kaikki artistin glamouri karisee pois parissa päivässä, kun he näkevät, että olen tavallinen ihminen kuin muutkin”, Torvikoski uskoo. “Kai se musiikki on vain osa meitä. En tiedä tuleeko siitä auktoriteettiongelmaa vai ei, mutta meikä näkee sen enemmän positiivisena kuin negatiivisena. Se on minun spesiaalijuttuni, josta minä olen tunnettu ja mitä minä osaan tehdä. Ainakin itse pidin ja edelleen pidän esikuvia, että ne tavallaan tietävät kaiken. Jos tuleville oppilaille voi olla esikuva tai siinä voi olla jotain semmoisia elementtejä, niin uskon, että opettajan työ voi olla helpompaa”, Stenberg arvelee. Molemmat ovat pitäneet ensimmäisestä opiskelusyksystä, vaikka tahti on ollut kova. Ensimmäiseen tenttiin lähtiessä tunnelmat ovat jännittyneet. “Toivoisin ehkä hylsyä. Kriittinen pedagogiikka vaikutti niin meikäläisen jutulta, mutta aika näissä loppuu. Joutuisin uusinnan vuoksi panostamaan vielä enemmän. Mikäli pääsen läpi liian helposti, voi sillä olla huono vaikutus tulevaa varten. Vaikka tuskinpa minä liian heppoisesti yliopistoon suhtaudun”, Stenberg pohtii. “Et uskonut kummassakaan vaiheessa, että pääsisit tänne sisälle”, Torvikoski viittaa kaverinsa itsekritiikkiin. “En tosiaankaan uskonut pääseväni, mutta onhan se kiva olla välillä väärässä”, Stenberg sanoo. “Jos pääsen siitä läpi, niin vau. Olen lukenut kyllä, mutta tässä kun kuuntelin muita, tajusin että olisi pitänyt lukea pari kolme kertaa enemmän. Luulin, että osasin asiat. En osannut”, Torvikoski ennakoi. “Tuo on kyllä ihan klassinen. Ei kannata keskustella kenenkään kanssa ennen tenttiä”, Mankinen neuvoo. “Pitää olla kavereiden kanssa sopimus, että puhutte aina niin kuin kukaan ei olisi lukenut”, Heikkinen lisää, minkä jälkeen viisikko hajautuu omille teilleen. ■


Olli-PA

Satellite Stories

Stache

Stepa

Kuka

Jäsenet

Jäsenet

Kuka

Tommi Torvikoski

laulaja Esa Mankinen, kitaristi Marko Heikkinen, rumpali Olli-Pekka Ervasti, basisti Jyri Pesonen

Joni Stenberg

Perustettu

laulaja-kitaristi Aleksi Kauhanen, rumpali Matti Manninen, basisti Tuomo Talala, kitaristi Juha Pääkkö ja kosketinsoittaja Niko Laamanen

Funksons-albumit

2008

Perustettu

… ja naksuvat luupit -albumi Aren kanssa (2012), Made in Sodankylä -albumi (2010), MC-albumi (2008)

201NYT (2013), Laiva lasipullossa (2009)

Julkaisut

2007

Vierailijana muun muassa biiseissä

Pine Trails -albumi (2013), Singles Remixed -EP (2013), Phrases to Break the Ice -albumi (2012)

Julkaisut The Reason We Get Nothing Done -albumi (2013), Game On -EP (2011), Stache-EP (2010)

Aivovuoto: Saari (2013), Solonen & Kosola: Supermies (2013), Raappana: Aikasin heräämistä (2008), Loost Koos: Syntymäpäivä (2008)

Tulevia keikkoja

Seuraava keikka 29.11. 45 Special (Oulu) feat. Are.

Netissä

25.10. Levykauppa Äx (Oulu), 1.11. Tivoli (Rovaniemi), 2.11. Teatria (Oulu), 9.11. Bar 15 (Seinäjoki), 16.11. Tuba (Oulu), 30.11. O’Hara’s (Tampere)

www.satellitestories.com

Netissä

Sooloalbumit Nylon Beats Jesse Heikkisen kanssa (2013), Myrsky (2012), Syke (2008)

Seuraava keikka 26.10. Bar Lafka (Vantaa) Netissä soundcloud.com/ollipa

Tulevia keikkoja 1.11. Tivoli (Rovaniemi), 2.11. Teatria (Oulu), 8.11. Le Bonk (Helsinki), 9.11. Bar 15 (Seinäjoki), 14.11. Henry’s Pub (Kuopio), 15.11. Lutakko (Jyväskylä)

Julkaisut

Netissä stepapalupa.tumblr.com/

www.stache.fi

Esa Mankinen, Matti Manninen, Tommi Torvikoski, Marko Heikkinen ja Joni Stenberg ovat löytäneet omat tapansa yhdistää opiskelut ja musiikin tekemisen.


STACHE • teksti Minna Koivunen • kuva Anssi Laamanen

Sarjanousija DUURIVOITTOISTA ENGLANNINKIELISTÄ

poppia tekevä Stache julkaisee debyyttialbuminsa The Reason We Get Nothing Done 25. lokakuuta. “Tuntuu siltä, että kun on tehnyt albumin, olemme nyt oikea bändi emmekä ole enää demo-bändi. Vähän semmoinen next level -fiilis. Nyt tuntuu ensimmäistä kertaa siltä, että tämä on se mihin on halunnut päästä. Enkä puhu mistään suosiosta, joka on kuitenkin toisarvoista. Itselle on tärkeää tehdä juttuja, jotka tuntuvat itselle tärkeiltä ja nyt on saanut sen tehtyä”, laulaja-kitaristi Aleksi Kauhanen fiilistelee. Kahden miehen bändinä vuonna 2007 syntynyt Stache sai nykyisen kokoonpanonsa kasaan kaksi vuotta perustamisen jälkeen. Ennen debyyttiä Stache on keikkaillut ahkerasti ja julkaissut kaksi EP:tä. “Tämä levy lähti oikeastaan edellisestä EP:stä. Ennen sitä ajattelimme, että rupeamme tekemään pitkäsoittoa. Sitten halusimme julkaista jotain ja rupesimme silloin tekemään kahta sinkkubiisiä, mutta niitä tulikin kolme ja siitä syntyi EP. Sitten lähdimme sen tiimoilta keikkailemaan ja aloitimme levyntekoprosessin uudestaan alta vuosi

sitten”, Kauhanen kertoo. “Alunperin tämän levyn piti tulla joskus vuosi sitten. Vähän siirtyi ja siirtyi, mutta noin vuotta myöhemmin saimme valmiiksi kuin alunperin piti”, basisti Tuomo Talala jatkaa. “Hyvää kannattaa siirtää”, rumpali Matti Manninen huomauttaa.

Valistunut näkemys Stache päätti jäädä keikkatauolle kesällä 2012. Biisien tekemiseen ei riittänyt aikaa opiskelujen, töiden ja keikkojen ohella. Lisäksi levyn tuottaja Pentti Amore soitteli perään ja potki bändiä eteenpäin. Vaikka heillä oli jo levyllinen kappaleita kasassa, ne eivät tuntuneet tarpeeksi hyviltä. Lisää oli tehtävä, jotta olisi tarpeeksi valinnanvaraa. Puolessa vuodessa syntyi uutta materiaalia ripeästi ja lopulta kasassa oli 17 kappaletta. Wolfbeat-studiolla Kempeleessä niistä äänitettiin kolmetoista, joista kymmenen päätyi albumille. Tuottajaäänittäjä Amoren kädenjälki kuuluu levyllä, ja siitä olisi tullut hyvin toisenlainen ilman häntä. “Hän on tuonut valistuneen näke-

myksen siitä, mitä albumin tekeminen on ja mitä se tarkoittaa sovituksellisissa ja rakenteellisissa ratkaisuissa. Vasta nyt alkaa tajuta, mistä hän on puhunut levynteon aikana”, Kauhanen pohtii. “Hän halusi tehdä ei-niin-perinteisiä ratkaisuja, jotka meistä saattoivat kuulostaa muulta kuin olimme itse kuvitelleet, miltä sen pitäisi kuulostaa. Hän toi levyyn freesiyttä”, Manninen jatkaa. Kun äänitysten alkuvaiheessa bändi ei mukisematta kaikkia tuottajan ideoita hyväksynyt, loppuvaiheessa tilanne oli toinen. “Kun teimme viimeisiä biisejä, rupesi jo luottamaan siihen, että jos jokin Penan ratkaisu kuulosti hassulta omiin korviin, tiesi että seuraavana päivänä tai kahden päivän päästä se kuulostaa mahtavalta”, Manninen muistelee.

Saamattomuutta vai kovinta Yleensä Kauhanen ei avaa laulujensa lyriikoita, mutta debyytille nimen antaneen kappaleen The Reason We Get Nothing Done suhteen hän tekee pienen poikkeuksen. “Se mitä joittenkin mielestä on saamattomuutta eikä minkään aikaan saa-

mista, saattaa toisen mielestä ollakin se kovin juttu”, hän kuvailee. Pitkäsoiton ilmestymisen myötä keikkalavat kutsuvat taas Stachea. “Yksi syy, miksi aloimme tehdä levyä ja miksi jäimme keikkatauolle oli se, että tuntui, että keikkailimme sen verran paljon ollaksemme kuitenkin töissä ja koulussa, ettei jäänyt hirveästi aikaa tehdä bändillä sitä uutta hommaa. Minua ainakin alkoi hävettää, että ei saakeli viitsi enää tätä samaa settiä soittaa. Nyt on mielissään, että voi mennä uudella kamppeella keikoille”, Kauhanen iloitsee. “Kajaaniin ei mennä!” Manninen huomauttaa. Syy rumpalin kielteiseen suhtautumiseen kyseistä kaupunkia kohtaan liittyy bändin ensimmäiseen ja toistaiseksi ainoaan Kajaanin-keikkaan. “Olimme pienellä rundilla ja olimme tosi kovassa soittoiskussa. Se oli kiertueen päätöskeikka, tupa oli ihan täynnä ja soitimme paremmin kuin koskaan ja sitten kukaan ei taputtanut. Vielä viidennenkään kappaleen jälkeen kukaan ei taputtanut, mutta joku näytti keskaria”, hän muistelee tapausta huvittuneena. ■


20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Etsitkö kotia? sato.fi

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7: Messu sunnuntaisin klo 10. English Service sunnuntaisin klo 16. Kastellin kirkko, Töllintie 38: Tuomasmessu la 26.10. klo 18 Pyhän Andreaan kirkko, Sulkakuja 8: Varikkomessu su 3.11. klo 12 Elohuone, Isokatu 11:

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4400 Hallituskatu 20, 90100 Oulu Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

Cross Cafe pe 1.11. klo 19

koti kuten haluat

Sarastus-kuoron harjoitukset yleensä to klo 18, tarkista aika: Taina Voutilainen, p. 044 3161 729. Sinua ja asioitasi varten: Yliopistopastori Ari Savuoja yliopistolla huone TF101, puh. 040 524 5919, yliopistopastori@oulu.fi

KESKUSTAOPISKELIJAT rohkeasti jotain mieltä!

28.9.2013–5.1.2014

5.10.2013–11.1.2015

Reidar Ajantaju Oulun taidemuseon Särestöniemi –50-vuotisjuhlanäyttely Jari Arffman – Valokuvia Talvivaaran kaivosalueelta Kasarmintie 9, Oulu. Avoinna: ti-to, la-su 10–17, pe 12-19. Puh. 044 703 7471. www.ouka.fi/taidemuseo

Palveleva puhelin: klo 20–24 p. 01019 0071, Palveleva netti: www.palvelevanetti.fi

Keskustaopiskelijoiden päämäärät OYY:ssa: Vähemmän seiniä, lisää yhteistä toimintaa ylioppilaskuntaan! Enemmän työelämää opintoihin! Laadukkaammat opiskelutilat ja paremmat kirjastopalvelut! Paremmat parkit opiskelijoiden pyörille! Etäkampukset on huomioitava paremmin! Enemmän puhetta ja pöhinää edariin äänestä Keskustaopiskelijaa numeroilla 36-55!

OYY:N EDUSTAJISTOVAALIT

kol.fi

VAIKUTA ÄÄNESTÄMÄLLÄ! Ennakkovaalipäivä 23.-30.10. Vaalipäivä 6.11.

TYKKÄÄ LUE VISERRÄ facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

ENSI Kesän ehdoton ykköstapahtuma!

Punainen Risti Kontti

Näyttely taidemuseolla, Kasarmintie 9

www.tietomaa.fi/dino @ylkkari


KOTI

SE ON OPISKELIJANKIN PARAS PAIKKA!

ZZZ...

Tutustu tarjontaan...

PLUSMARK

9/2013 | 21

Z

Z

Z.

.. Z

ZZ..

...asuminen on meillä helppoa, ei ole huolta pihatöistä eikä asunnon kodinkoneista ja aikaa jää vaikka rentouttaville päivätorkuille. Meiltä saat hyvin varustellun ja helppohoitoisen kodin jokaiseen elämäntilanteeseen.

.

LÖYDÄ ITSESI WWW-SIVUILTAMME JA

KLIKKAA MEILTÄ KOTI. Aina voit myös soittaa, vastaamme kysymyksiisi mielellämme.

Sivakka-yhtymä Oy | Myllytullinkatu 4, 90130 OULU Puhelinpalvelu: (08) 3148 190

KESKITY ELÄMÄSSÄ OLENNAISEEN

JA ET MAKSA SÄHKÖSTÄ YLIMÄÄRÄISTÄ

SPOT

Tee sopimus osoitteessa Varmavirta spot on hintatietoisen kuluttajan nykyaikainen tapa ostaa sähköä. Maksat sähköstäsi aina markkinahinnan. Hinta vaihtuu kuukausittain ja seuraa tarkasti pörssihinnan laskuja ja nousuja. Jos noususuhdanne yllättää, voit turvata sopimuksesi vapaaehtoisella hintakatolla. Tällä varmistat, että sähköenergiasta ei veloiteta 8,60 snt/kWh ylittävää osaa.

oulunylioppilaslehti

KATSO LISÄÄ OULUNSIVAKKA.FI

pohjoistavoimaa.fi/spotti ja saat loppuvuoden perusmaksut ilmaiseksi


22 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella OPISKELIJAKORTTI • tekstit Ville Koivuniemi • kuvitus Anni Arffman

Usealle tänä vuonna opintonsa aloittaneelle Frank on kirosana, joka ei saapunut silloin kuin piti. Mikä koko Frank oikein on? Miksi opiskelijakortti uudistettiin? Ylkkäri selvitti asiaa ja kysyi siihen kommentteja SYL:n pääsihteeri Juha Töyrylältä.

KORTIN HINTA: Suurimmassa osassa ylioppilaskuntia Frank on halvempi kuin Lyyra-kortti oli. Se maksaa 15,10 euroa.

Frank –

UUSIA OMINAISUUKSIA:

Maksuominaisuudet Frank toimii, käyttäjän niin halutessa, sirullisena maksukorttina. Perinteisen sirumaksamisen lisäksi korttiin saa lähimaksuominaisuuden, jolla voi maksaa alle 25 euron summia ilman tunnuslukuja. Töyrylä maksuominaisuuksista: ”Maksuominaisuuden tuomisen myötä jouduimme luopumaan kompromissina viivakoodista, mikä on ikävä juttu. Eikä kortti ole kovinkaan esteettinen, mutta lähdimme siitä, että palvelut ja käytettävyys ovat etusijalla.”

Aika ennen Frankia Oy Lyyra Ab oli HYY Yhtymän (60 prosenttia) ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (40 prosenttia) omistama yritys, joka ei ollut sellaisenaan taloudellisesti kestävä.

KRITIIKKIÄ:

Kortissa on paljon vähemmän tilaa kuin ennen. Esimerkiksi mahdollisia kiltatarroja korttiin ei mahdu niin kuin aiemmin. Toisaalta korttien lukeminen myös vaikeutuu, kun kuva ja nimen fonttikoko ovat aiempaa pienemmät.

Se myytiin

tänä vuonna valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen (SAKKI, SAMOK, SLL, SYL) sekä HYY-Yhtiöiden omistamalle yritykselle. Samalla Lyyran nimi muutettiin Frankiksi. Lyyra lopetettiin syyskuussa 2013. Lokakuussa Oy KILROY Finland Ab osti HYY-yhtiöiden osakkeet – 19,96 prosenttia koko kakusta.

Töyrylä kritiikistä: ”Näitä testattiin, eikä silloin ilmennyt ongelmia. Toisaalta en ole ainakaan kuullut, että keneltäkään olisi jäänyt etu saamatta liian pienen kuvan vuoksi. Olemme myös lähettäneet yhteistyökumppaneillemme ohjeet uusista korteista.”

EDUISTA:

Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteeri Juha Töyrylä: ”Haluamme Frankiin oikeita etuja. Uskomme että joukossa (puoli miljoonaa opiskelijaa) on voimaa. ”

OMINAISUUKSIA JOTKA JÄIVÄT POIS:

Kortti ei toimi enää kirjastokorttina, joskin sirun käytöstä kirjastoissa keskustellaan.

Frank-kortilla ja Frankia käyttävien opiskelijajärjestöjen aiemmilla korteilla saa tällä hetkellä sekä valtakunnallisia että paikallisia opiskelija-alennuksia.

Lyyra oli korttifirma. Frank on

opiskelijaetupalvelu, jonka johdossa ovat opiskelijajärjestöt. Suomen ylioppilaskuntien liitto on valinnut korttiensa tekijäksi Elisan.

pureskeltuna, ei nieltynä

SYL:n pääsihteeri Juha Töyrylä kirjastokortin poisjäännistä: ”Neuvotteluja on käyty hyvässä hengessä. Kirjastojen tulisi tehdä investointipäätös lukulaitteista, joita varten olemme lähettäneet testikortteja muutamalle alihankkijalle sekä joillekin kirjastoille.” Lisätietoa Frankista: myfrank.fi.

Kortit myöhästyivät viikkokaupalla kaikkialla Suomessa NYT ELETÄÄN JO LOKAKUUN LOPPUA, eivätkä kaikki uudet yliopisto-opiskelijat ole saaneet vieläkään Frankkorttia itselleen. ”Tilanne on todella valitettava. Keskitämme koko ajan voimiamme, että saisimme kortit kaikille opiskelijoille mahdollisimman pian”, Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteeri Juha Töyrylä sanoo. Hänen mukaansa mikään yksittäinen asia ei selitä korttien massamyöhästelyä. ”Koko uudistusprosessi on

melko monimutkainen. Siellä oli muutamia ennalta-arvaamattomia tilanteita, jotka ovat tätä prosessia viivyttäneet”, Töyrylä toteaa menemättä tarkemmin yksityiskohtiin. SYL sai neuvoteltua korttien viivästymisen vuoksi esimerkiksi VR:n kanssa, että syyskuussa etuja saa erityisjärjestelyjen turvin, mutta lokakuussa nekään eivät ole olleet voimassa – joskin leijonanosa uusista opiske-

lijoista oli lokakuun alkupuolella jo korttinsa saanut. Töyrylän mukaan ensi vuonna vastaavaa ongelmaa ei pitäisi olla. ”Osa korteista on edelleen toimittamatta, mutta ne toivottavasti saadaan opiskelijoille mahdollisimman pian. Koska korttien suhteen oli monia erilaisia ongelmia, käymme läpi kokonaisuudessaan sen, mikä kaikki meni pieleen ja miten ongelmat korjataan. Jälkipuinti on jo aloitettu.”■ @ylkkari


9/2013 | 23

LYHYET

Ehdokasmäärä pieneni hieman OYY:n edustajistovaaleissa

kuitenkin tasoittunut. Vuonna 2009 edustajistovvaaliehdokkaita oli peräti 285. Edelliskertaan verrattuna OYY:n näkökulmasta on positiivista, että kasvatustieteilijät ja lääketieteilijät ovat aktivoituneet ehdolle huomattavasti aiempaa hanakammin. Edustajistovaalit käydäään 6. marraskuuta.

OULUN YLIOPISTON ylioppilaskunnan (OYY) edustajistovaaliehdokkaiden määrä putosi. Kuudes marraskuuta käytäviin vaaleihin on ehdolla 172 ehdokasta, kun vastaava luku oli kaksi vuotta sitten 190. Ehdokasmäärän putoaminen on

Paikkoja edustajistoon on jaossa 37. Lue edustajistovaaleista lisää sivuilta 8–11.

Tiedeviestijöiden ainejärjestö Timppa heräsi henkiin

TIEDEVIESTINNÄN maisteriohjelman (TIEMA) opiskelijat herättivät ainejärjestönsä Tim-

pan henkiin. Timpan toiminta oli aiemmin lakannut, mutta nyt toimintaan on saatu taas aktiivista otetta. TIEMA:n sisäänotto on 15 henkilöä joka toinen vuosi, joten aktiivisen ainejärjestötoiminnan ylläpito on haastavaa. ”Itse maisteriohjelma kestää tosiaan vain kaksi vuotta, joten se aiheuttaa omia rajoit-

Tietojenkäsittely

Fysiikka

Laskentatoimi

Laskentatoimi

Biofysiikka

Konetekniikka

Aate- ja oppihistoria

Tietotekniikka

Markkinointi

Matematiikka

Fysiikka

Kemia

Lääketiede

Kansantaloustiede

Sähkötekniikka

Kansantaloustiede

teita. Mutta tarkoituksena on järjestää ainakin excursio ja tietysti tehdä jotain kivaa – kuten järjestää pikkujoulut”, Timpan vastavalittu hallituksen puheenjohtaja Sanna Ollila toteaa. ”Luonnollisesti Timppa auttaa myös verkostoitumisessa ja yhteishengen luomisessa”, Ollila jatkaa.

Rahoitus

Ympäristötekniikka

vapaudenvahti.fi/edustajistovaalit

Oulun vihreän vasemmiston ehdokkaat ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa

OYY - EDUSTAJISTOVAALIT STUDENT COUNCIL ELECTION 6.11.2013 Oulun opiskelijoiden sosialidemokraattinen vaaliliitto

YHDESSÄ ETURINTAMAAN!

Anni Ahlakorpi

Saamelainen kulttuuri

Jonas Björkbacka

Tero Kaikko

Aate- ja oppihistoria

OOSY - TOLOKKUA EDUNVALAVONTAA JO VUOJESTA 1966

Kirjallisuus

56 Lauri Hietala – kasvatustieteet, luokanopettaja 57 Maria-Riitta Mällinen - kulttuuriantropologia 58 Heikki Kallio – yleinen historia 59 Kauko Keskisärkkä – taloustieteet, johtaminen 60 Jaakko Huuki - kasvatustieteet, luokanopettaja Hanna Louhimo Maantiede

Petteri Moilanen

Aate- ja oppihistoria

Oskar Olaussen Matematiikka

Lisätietoa:

www.facebook.com/Oulunviva

ÄÄNESTÄ DEMARIOPISKELIJAT YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTOON A VOTE FOR THE SOCIALDEMOCRATIC STUDENTS IS A VOTE FOR INTERNATIONAL SOLIDARITY AMONG STUDENTS OULUN SOSIALIDEMOKRAATTISET OPISKELIJAT SOCIAL DEMOCRATIC STUDENTS IN OULU OOSY.SDP.FI

Kaisa Vainio

Kulttuurintutkimus

oulunylioppilaslehti


24 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella KILTAHUONEKIERROS • teksti ja kuvat Minna Koivunen

Kahvia ja kohtaamisia Lääkäriopiskelijoiden kiltahuone on suosittu kahvinjuontipaikka, jossa tavataan kavereita.

Lotta Peltola, Maaret Laakso, Markus Seppälä ja Antti Mustonen viettämässä aikaa rakkaalla kiltahuoneellaan.

LÄÄKISLÄISTEN kiltahuoneella käy torstai-iltapäivänä kuhina. Vaikka ruuhkaisin aika on jo ohi, vaihtuvat kävijät tiuhaan tahtiin. Kahvinkeitin käy kuumana, ja se tyhjenee melkein samaa vauhtia kuin kahvi tippuu. Kahvin kovasta menekistä merkkinä on se, että maitoa kuluu 65 litraa viikossa. Paikallaolijat pohtivatkin, miten sitä menee niin paljon, ja tulevat johtopäätökseen, että ihmiset vievät sitä kotiin. Koko ajan auki oleva kiltis houkuttelee lääkisläisiä myös il-

taisin ja viikonloppuisin. Kirjaston lukutila sijaitsee aivan vieressä, joten opiskelijat piipahtavat kiltahuoneella juomassa ja hakemassa kahvia. Kampuksen ja sairaalan kahviloihin verrattuina heidän kahvikupillansa on hyvin kilpailukykyinen hinta. Se maksaa vain 20 senttiä. “En ole vuosikausiin käynyt juurikaan muualla kahvilla”, kuudetta vuotta opiskeleva killan puheenjohtaja Kristiina Pulliainen sanoo. Kahvin lisäksi yhtä suuri syy käydä kiltiksellä on kavereiden tapaaminen ja heidän

kanssaan kuulumisten vaihtaminen. Jos pitää nähdä joku opiskelutoveri, tämä on luontevin paikka. Lisäksi kiltahuonetta käytetään muun muassa hallitusten kokousten pitämiseen, nukkumiseen, playstationin pelaamiseen, tentteihin lukemiseen ja oleskeluun.

Kaukana muista Vaikka lääkiksen kampus on kaukana muista opiskelijoista, ei heidän kiltahuoneensa juuri eroa pääkampuksen kiltiksistä.

Kaukainen sijainti kuitenkin harmittaa tulevia lääkäreitä. Kontinkankaalta puuttuu poikkitieteellisyys, ja Linnanmaan kampuksella on enemmän palveluja. Pulliaisen mukaan monet heistä olisivat mieluummin lähempänä Linnanmaata, mutta se ei ole sairaalan sijainnin vuoksi logistisesti mahdollista. “Linnanmaalla on kirjakauppa, enemmän ravintoloita, OYY:n palvelut ja siellä voi hoitaa opintotukiasioita. Jos vaikka haluaa tarran tai kalenterin, se on vaikeampaa, vaikka

Ei meillä ihan niin kiihkeää ole kuin Greyn anatomiassa.”

Kristiina Pulliainen, Oulun Lääketieteellisen Killan puheenjohtaja

@ylkkari


9/2013 | 25

Kiltisfakta Kiltahuoneen haltija: Oulun Lääketieteellinen Kilta Missä sijaitsee: Kontinkankaalla Lääketieteellisellä tiedekunnalla (Aapistie 7). A7-ovesta sisään, kulje vasemmalle, portaat alas, oikealle ja käytävää eteenpäin. Huoneeseen mahtuu: 40–50. Ruuhkaisinta: Kello 11–13, kun opiskelijoilla on ruokatunnit porrastetusti. Pääasialliset käyttäjät: Nykyiset ja entiset kiltaaktiivit sekä kahvia juovat lääkisläiset. Varustelu: Kahvinkeitin, tietokone, jääkaappi, sohvia, televisio, playstation ja bileiden löytötavarat.

Lääkiksen kiltahuone toimii muun muassa löytötavaratoimistona.

Aki Hietala, Ville Lindholm, Kristiina Pulliainen ja Lotta Peltola ovat kaikki aktiivisia kiltalaisia.

niitä toki täällä käydään jakamassa parina päivänä”, Pulliainen listaa. Iso puute on myös YTHS:n palveluiden uupuminen. “Vaikka olemme sairaalan lähellä, meiltä puuttuu omat terveyspalvelut. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Yhtä lailla maksamme OYY:n maksut, niin olisi kiva, että täällä olisi niitä palveluita. Emme kuitenkaan oleta, että saisimme lääkärinvastaanottoa tänne”, Pulliainen sanoo. Palveluiden lisäksi he kaipaavat muiden alojen opiskelijoita. oulunylioppilaslehti

“Näkisi enemmän erilaisia pukeutumistyylejä ja ihmisiä. Olemme täällä kaikki samannäköisiä”, Pulliainen sanoo. Joku heittää sohvalta, että valmistuessaan putkesta tulee ulos valmis lääkäri. “Jos eroja aluksi on ollut, ne pienentyvät opiskelujen aikana.” Jos on katsonut paljon sairaalasarjoja, on lääkäreistä ja lääkäriopiskelijoista voinut muodostua kuva helposti keskenään pariutuvista ihmisistä. Tätä olettamusta Pulliainen ei kiistä. “Aika paljon tulee pariskun-

tia sekä samojen vuosikurssien että ylempien ja alempien vuosikurssien kesken. Mutta ei meillä ihan niin kiihkeää ole kuin Greyn anatomiassa”, Pulliainen naurahtaa.

Vastapainoa opiskelulle Lääkisläisten opiskelu on mielikuvissani opinnoista täysiä olevia päiviä, ja voisi luulla, ettei hengailulle ja kahvinjuomiselle ole aikaa, mutta todellisuus on toisenlainen. “Meillä on paljon pakollista opetusta,

mutta ei ole niin kiireistä kuin luulisi. Ei ole joka päivä kahdeksasta neljään”, Pulliainen selventää. “Mutta luemme paljon tentteihin”, koulutuspoliittinen vastaava Maaret Laakso huomauttaa. “Kun on tunnin ruokatauko, niin ehtii ja tulee täällä käytyä”, Pulliainen jatkaa. Myös kiltatoiminnalle ja hallituksessa olemiselle riittää opiskelujen ohessa hyvin aikaa. He jakavat tehtäviä hallituksessa tasaisesti kaikkien kesken, joten kenenkään työtaakka

ei muodostu liian suureksi. “Hallitus on mukava harrastus eikä ikävä mörkö”, Laakso tuumaa. “Vastapainoa opiskeluille”, tiedotusvastaava Lotta Peltola lisää. “Ei ole koskaan ollut tunnetta, ettei jaksaisi mennä kokoukseen. Aina on hauskaa”, Pulliainen täydentää. Vaikka lääkiksen kiltis näyttää Laakson mukaan sotkuiselta, on se kotoisa. “Tämä on asia, jota jää kaipaamaan, kun valmistuu”, Pulliainen toteaa. ■


VAALIKUULUTUS OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN (OYY) EDUSTAJISTOVAALIT 6.11.2013

Edustajisto on ylioppilaskunnan korkein päättävä toimielin, joka päättää mm. jäsenmaksun suuruudesta. Vaaleissa valitaan 37 jäsentä ja 37 varajäsentä suhteellisilla, salaisilla, yhtäläisillä ja välittömillä vaaleilla. 1.1) VAALIPÄIVÄ Varsinainen vaalipäivä on keskiviikko 6.11.2013. Äänestysaluejako, äänestyspaikat ja niiden aukioloajat ilmoitetaan syyskuussa ja lokakuussa ilmestyvissä Oulun Ylioppilaslehdissä sekä 11.4.2013 ylioppilaskunnan ilmoitustaululla ja OYY:n verkkosivuilla (www.oyy.fi). 1.2) EHDOKKAAKSI ASETTUMINEN Vaalikelpoinen edustajiston jäseneksi on jokainen henkilökohtaisesti läsnäoleva äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka viimeistään varsinaisena vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja joka on kirjoittautunut Oulun yliopistoon ja ylioppilaskuntaan läsnäolevaksi viimeistään keskiviikkona 16.10.2013 klo 12.00 mennessä. Ehdokkaaksi ilmoittaudutaan vaaliasiakirjoilla, joita on saatavana 5.8.2013 lähtien ylioppilaskunnan kansliasta (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, X-ovi, 2.krs, 90570 Oulu) ja OYY:n verkkosivuilta (www.oyy.fi). Ehdokkaat voivat muodostaa vaaliliittoja ja vaalirenkaita. 1.3) VAALIASIAKIRJOJEN JÄTTÄMINEN Vaaliasiakirjat on jätettävä viimeistään keskiviikkona 16.10.2013 klo 12.00 ylioppilaskunnan kansliaan (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, X-ovi, 2.krs, 90570 Oulu). Myös postitse toimitettujen asiakirjojen on oltava tällöin perillä. 2) ÄÄNIOIKEUS Äänioikeutettuja ovat ainoastaan Oulun yliopistoon läsnäoleviksi kirjoittautuneet, henkilökohtaisesti läsnäolevat ylioppilaskunnan jäsenet. Äänioikeuden voi tarkastaa vaaliluettelosta, joka on nähtävänä OYY:n toimistolla (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, X-ovi, 2.krs, 90570 Oulu) 17.10. klo 8-16, 18.10. klo 8-14 ja 21.10. klo 8-16 (myös puhelimitse numerosta 050 407 9623). Vaaliluettelon kopio on nähtävänä LTK:n ennakkoäänestyspaikalla 29.10. klo 10-16. Kirjalliset oikaisupyynnöt on tehtävä ylioppilaskunnan toimistoon (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, X-ovi, 2.krs, 90570 Oulu) viimeistään 1.11.2013 klo 13.00. Myös postitse lähetettyjen oikaisupyyntöjen on oltava tällöin perillä.

3) ENNAKKOÄÄNESTYS Ennakkoäänestys järjestetään

4) ÄÄNESTYSALUEJAKO, VAALIPAIKAT JA AUKIOLOAJAT

• Linnanmaalla vanhan puolen keskusaulassa 28.-

• HuTK:n pääaineopiskelijat: Snellmanian aula 6.11.

• Snellmanian aulassa 28.-30.10. klo 10-16, • Ravintola Discuksen aulassa 30.10. klo 10-15, • Arkkitehtiosaston aulassa (Aleksanterinkatu 6) 30.10.

• KTK:n pääaineopiskelijat paitsi musiikkikasva-

• Hammaslääketieteen laitoksen aulassa (Aapistie 3)

• LTK:n pääaineopiskelijat: LTK:n uuden pääraken-

• Lääketieteellisen tiedekunnan uuden päärakennuk-

• TaTK:n pääaineopiskelijat sekä prosessitekniikan

• Kulttuuritalo Valveella (Hallituskatu 7) 28.-29.10.

• TTK:n pääaineopiskelijat paitsi arkkitehtuurin ja

• OYY:n toimistolla (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, X1-

• Arkkitehtuurin ja musiikkikasvatuksen opiskelijat:

30.10. klo 10-20,

klo 11-15,

28.10. klo 10-16,

sen aulassa (Aapistie 5 A) 29.10. klo 9:00-16:30, klo 11-14,

ovi, 2.krs, 90570 Oulu) 23.-24.10. klo 9-16, 25.10. klo 9-14 sekä 28.-30.10. klo 9-16.

klo 8-18

tuksen opiskelijat: Snellmanian aula 6.11. klo 8-18

• LuTK:n pääaineopiskelijat: vanhan puolen keskusaula 6.11. klo 8-18

nuksen aula 6.11. klo 9.30-18

opiskelijat: Luentosali L6:n edusta 6.11. klo 8-18

prosessitekniikan opiskelijat: ravintola Discuksen aula 6.11. klo 8-18 Kulttuuritalo Valve 6.11. klo 11-17

Oulussa 10.4.2013 KESKUSVAALILAUTAKUNTA

TESTIKUUKAUSI KAHDELLE yht. 59 € (29,5 €/hlö) - uusille asiakkaille (ei olemassa olevaa sormenjälkeä) TAI

JÄSENYYS 35 €/kk (norm. 58 €/kk) - 12 kk sopimus (3 ekaa kuukautta maksetaan ostohetkellä, loput kuukaudet laskulla) Kortit sisältävät kuntosalin ja jumpat. Tarjoukset voimassa marraskuun 2013 loppuun, VAIN TÄLLÄ KUPONGILLA, leikkaa mukaan! Edellyttää voimassa olevan yliopiston opiskelijakortin näyttämistä.

Monipuolista taide- ja seikkailutoimintaa 17-29-vuotiaille nuorille!

Syksyn ohjelmaa: Päiväretki Syötteelle 12.11. • Ohjelmassa mm. jousiammuntaa, kiipeilyä, kädentaitoja • Hinta 5 euroa (sis. kuljetus, ruoat, työpajat) • Minä kirjana -työpaja 18.-19.11. • klo 14.30-16.30 • Hyvän mielen talolla • Tehdään kirjansidontamenetelmällä kirja omasta elämästä • Maksuton • Seikkaillen Oulussa -työpaja 2.-3.12.• klo 14-17 • Ohjelmassa kaupunkiseikkailua ja seinäkiipeilyä. • Maksuton • Stressitön joulu -leiri 12.-13.12. • Haukiputaan lomakoti Onnelassa • Teemana rentoutuminen • Hinta 7 euroa (sis. kuljetukset, majoitus, ruoat, materiaalit) • Ilmoittautumiset (viimeistään viikkoa ennen) ja lisätietoja • Mielipaletti -projektityöntekijät Ella Sohlo ja Outi Pantsar ella.sohlo@hyvanmielentalo.fi, 044 3346 137 outi.pantsar@hyvanmielentalo.fi, 040 5369 165

www.teknopalatsi.fi

www.hyvanmielentalo.fi/mielipaletti Olemme myös Facebookissa!


9/2013 | 27

KAMPUKSEN KASVOT • teksti ja kuvat Sanna Häyrynen

Paikat vaihtuvat Rahoituksen fuksi Niko Hiltunen, 20, tykkää perusrullailusta ja vaihtuvista maisemista. SKEITTARI Niko Hiltunen myöntää, että opiskelu on jäänyt alkusyksystä kakkoseksi. Hyvät säät ovat nimittäin houkutelleet tuoreen opiskelijan rullalautailupaikoille. ”Noin viitenä päivänä viikossa yleensä skeittaan. Talvella ehtii sitten enemmän keskittyä opiskeluun, kun sisähallissa ei niin usein tule käytyä”, Hiltunen lupailee. Vapaus on skeittauksessa Hiltusen mielestä mahtava piirre. Harrastuksessa ei ole pakollisia treeniaikoja tai patistavia valmentajia. Lautailla voi silloin, kun itselle parhaiten sopii. ”Monesti päivisin vain tulee sellainen fiilis, että illalla pitää päästä skeittaamaan. Kun johonkin lähden, lauta on yleensä mukana.” Oulun skeittipaikat alkavat olla Hiltuselle koluttua kauraa. Suosikkeja ovat koulujen pihat ja Hovinsuon betoniparkki. Skeittari kulkee kaupungilla silmät auki, jos vastaan sattuu tulemaan temppuihin sopivia portaita, kaiteita tai hyppyrin tapaisia. ”Samassa paikassa ei jaksa kovin monta päivää käydä. Tässä on hienoa myös se, että paikat vaihtuvat ja eri pai-

koissa voi tehdä erilaisia juttuja”, hän kehuu. Hiltunen on mukana Real Dealin skeittitiimissä. Noin kymmenen hengen porukalla he kokoontuvat harjoittelemaan ja kesäisin myös kuvaamaan temppujaan. Ulkokauden jälkeen materiaali editoidaan ja kooste kesän parhaista paloista näytetään juhlavasti ensi-illassa valkokankaalla. Muutamia kertoja Hiltunen on käynyt kilpailuissa ja menestynytkin. Onnistuminen on tuurista kiinni niin kilpailuissa kuin harjoitellessa. ”Aina ei vain saa temppuja päälle. Joskus riittää, kun tekee perusjuttuja ja rullailee menemään. Yhtä temppua voi joutua harjoittelemaan vuosikausia, eikä sittenkään välttämättä opi.” Esimerkiksi perustemppua, flippiä, Hiltunen treenasi monta vuotta, kunnes onnistui. Useimmat tietävät skeittitempuista ainakin Robinin tunnetuksi tekemän frontside ollien. Hitti ei ole pilannut tempun mainetta. ”Kyllä se on edelleen ihan temppu muiden joukossa. Kaupungilla kuulee joskus huuteluita, että tee frontside ollie”, Hiltunen hymähtää.

Yliopiston ympäristö ehti tulla Niko Hiltuselle tutuksi jo vuosia ennen opiskelujen alkua. Pegasus-kirjaston edustan portaitten yli hän on monet kerrat viilettänyt skeittilaudan päällä.

Palautusjuomaa molemmille Agility on rankkaa treeniä niin koiralle kuin ohjaajallekin, tietää Katri Loukusa, 20. KOLMATTA VUOTTA tietojenkäsittelytieteitä opiskelevan Katri Loukusan koirat ovat aina olleet urheilukavereita. ”En ole mikään kukkahattutyyppi, joka pukee koiran kadulle näyttäytymään. Koirien kanssa treenataan kovaa. Urheilutaustastani tulee kilpailuvietti, enkä pysty vain vähän harrastelemaan”, hiihtoa, suunnistusta ja kestävyysjuoksua tosissaan treenannut Loukusa kertoo. Koirien kanssa hän on vuosien saatossa ehtinyt kokeilemaan esimerkiksi tottelevaisuuskoulutusta, koiranäyttelyitä ja koirajuoksua. Liki kymmenen vuotta Loukusa kilpaili koirahiihdossa, jonka ideana on, että koira vetää hiihtäjää valjaissa. Huippunopeus voi yltää 40 kilometriin tunnissa, mutta se edellyttää, että koira ja hiihtäjä ovat erinomaisessa kunnossa. ”Koirahiihto on oikeaa kilpaurheilua leireineen ja treeneineen. Vuokatissa testattiin kerran, että koirahiihtäjät ovat yhtä kovakuntoisia kuin kilpahiihtäjät”, lajissa kouluttamisen puolelle siirtynyt Loukusa valottaa. Tällä hetkellä hän keskittyy 6-vuotiaan australianpaimenkoiransa Krissen kanssa agilityyn. Kilpailuradalla tavoitteena on saada koira suorittamaan 25–30 estettä vir-

heettömästi alle ihanneajan. Reilun puolen minuutin puristuksessa koiran ja ohjaajan yhteistyön tulee olla saumatonta, eikä hutilointiin ole varaa. Yhdestäkin virheestä suoritus hylätään. Kaksikko kilpailee ylimmässä luokassa ja kuuluu valmennusrinkiin. Sekä ohjaaja että koira huolehtivat kunnostaan, mutta Krisse käy hierojalla ja fysioterapeutilla enemmän kuin omistajansa. Jumiutuneet lihakset hidastavat suoritusta. ”Harjoitusten jälkeen molemmat litkimme palautusjuomaa. Krissellä se on lihanmakuinen, minulla mansikanmakuinen”, Loukusa nauraa. Koska Krisse alkaa olla jo vanha agilitykoiraksi, sen uran loppu häämöttää. Tavoitteena on päästä vielä ensi kesänä SMkisoihin. Loukusalla on jo seuraava koiraharrastuslaji mielessään. ”Olen nähnyt videoita, joissa koiralle heitetään lelu juoksurampin päässä olevaan uima-altaaseen. Se on vähän kuin pituushyppyä veteen. Olisi hienoa nähdä, miten Krisse hyppäisi, koska joskus olemme testanneet samantyyppistä järvessä”, Loukusa suunnittelee.

Krisse-koiralla ja Katri Loukusalla on ollut valtataistelu. ”Kun 15-vuotiaana sain Krissen, se yritti olla pomo, testasi minua ja huijasi. Enää ei ole epäselvää, että minä määrään.” oulunylioppilaslehti


28 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs

KIRJA

Haarukassa Juha-Matti Tirilä Ikä: 33 vuotta Koulutus: FL (sovellettu matematiikka) Opiskelee: matematiikan opettajaksi Kotoisin: Pyhäjoelta Asuu: Oulun Koskelassa Harrastukset: pyöräily, hiihto ja sähly Lautasella: lapinukonkeitto

Ravintola

KATJA MÄNTYLÄ, JAANA TOMAR, MARIANNE REUKAUF Graka kaulassa - Gradun ja kandin tekijän selviytymisopas Finn Lectura 2013, 64 s.

Kaarlenholvi Missä: Kauppurienkatu 6 Mitä: arkipäivisin keittolounasmenu, kahvi/tee kuuluu hintaan Toimittaja testasi: lapinukonkeiton Arvio: Keitto oli yllättävän hyvää. Lounasmenu on sama joka viikko, joten ruoan suhteen valinnanvaraa ei juuri ole. Suhteellisen edullinen lounaspaikaksi, jos keitoista tykkää. Leppoinen tunnelma. Tähdet asteikolla 1–5:

***

Keitolla Kaarlessa Vaikka Juha-Matti Tirilä on tehnyt lisensiaatintyön matematiikasta ja opiskelee nyt matematiikan opettajaksi, ei hän koe matikkaa ainoaksi intohimokseen. Mies kuvailee vain ajautuneensa alalle, sillä moni muukin asia kiinnostaa. Vapaa-ajallaan Tirilä urheilee monipuolisesti – ja mainitsee myös hyötypyöräilevänsä joka paikkaan. Ruoanlaitto ei sen sijaan kuulu lempiharrastuksiin, koska Tirilän mukaan kotoa löytyy taitavampikin kokki, joka kokkaa mieluummin kuin syö miehensä tekemiä ruokia. Miten päädyit opiskelemaan matematiikan opettajaksi?

Alun perin halusin englannin ja ranskan kielen opettajaksi, joten opiskelin vuoden englantilaista filologiaa. Olen aina tykännyt kielistä, mutta en pärjännyt kovin hyvin kirjallisuuskurssien kanssa. Aloin sitten opiskella matikkaa. Tarkoituksena oli tehdä väitöskirja ja alkaa tutkijaksi, mutta ei minusta ollut siihen. Tein lisensiaatintutkinnon siitä välistä. Pedagogisten opintojen tekemistä olin suunnitellut jo kauan, ja nyt siihen tuli hyvä sauma. Miltä opeopinnot ovat maistuneet?

En ole yllättynyt mistään enkä

kyllä pettynytkään. En kuitenkaan sano, että välttämättä päätyisin opettajaksi. Koulumaailma kyllä kiehtoo, ja olen tehnyt jonkin verran opettajan sijaisuuksia. Se vetää nöyräksi, kun seuraa kokeneempia opettajia ja huomaa, kuinka taitavia he ovat. On monia juttuja, jotka selvästi karttuvat kokemuksen myötä. Tykkäätkö kokkailla kotona?

Periaatteessa tyk kään, mutta käytännössä en tee juuri muuta kuin marjarahkaa ja kaurapuuroa. Oletko koskaan karpannut, raakaruokahifistellyt tai

muuten noudattanut jotain tiettyä ruokavaliota?

En ole muuten, mutta kerran olin kaverin yllyttämänä kuukauden vegaanina. En ole kasvissyöjä, mutta syön hyvin vähän lihaa. Yhtenä päivänä tosin kävin hakemassa Kotivaran setelillä ilmaisen kärkkärin grilliltä! Käytkö paljon ravintoloissa ja kahviloissa?

Töissä ollessani kävin useammin ravintoloissa lounaalla. Tykkään käydä kahviloissakin, mutta nyt kun opiskelen, en koe että se on sen puolentoista euron arvoista. Maistuiko se keitto?

Keitto oli yllättävän maukas, mutta salaatti oli sellaista budjettisalaattia. Graavilohesta plussaa. Mitä tykkäät tästä ruokapaikkana?

Täällä on lupsakka, ei lainkaan jäykkä tunnelma. Pubipuoli on myös nasta, mutta yläkerrasta en niinkään välitä. En tiennyt, että täältä saa lounasta. Anna kokonaisarvosana tälle ravintolalle asteikolla 1–5.

Kyllä se kuitenkin kolmoseen jää. Siihen nähden mitä oli tarjolla ja mihin hintaan, ruoka oli kuitenkin ihan hyvää.

TUNTUUKO vaikealta aloittaa kanditutkielman tai gradun tekeminen? Oletko saanut työsi jo alulle, mutta alkuinnostuksen jälkeen tahti on hidastunut eikä tutkielma etene? Silloin kannattaa lukea Graka kaulassa -kirja, joka on selkeä ja helppolukuinen opas tutkielmien tekemiseen. Siinä käydään tutkielman tekeminen läpi alusta loppuun: aiheen valinnasta lähteiden etsimiseen ja analyysimenetelmien valinnasta kirjoittamiseen. Teos antaa hyviä konkreettisia vinkkejä niin lähteiden keräämiseen ja läpikäymiseen kuin erilaisiin lukutapoihinkin. Mukana on monipuolisesti esimerkkejä eri aloilta. Lisäksi se suosittelee hyviä kirjoja esimerkiksi analyysien tekemiseen ja niihin syventymiseen. Ennen kaikkea kirjasta huokuu ajatus siitä, ettei gradu ole mikään maailman vaikein asia, mutta että siihen liittyy kovaa

Teos antaa hyviä konkreettisia vinkkejä.”

ja tylsääkin työtä, joka on vain pakko tehdä. Ainoa heikko lenkki kirjassa on se, että siinä useasti kehotetaan ongelmatilanteissa kääntymään tutkielmaohjaajan puoleen, mutta aina se ei varmasti ole mahdollista. Riippuu paljon ohjaajasta ja siitä, kuinka paljon hänellä on muun työn ohella aikaa käyttää opiskelijoiden tutkielmien ohjaamiseen. Graka kaulassa on kevyt lukea, ja se sopii kaikkien vuosikurssien opiskelijoille, jos tulevat tutkielmat pelottavat. Sen jälkeen on varmasti helpompi ryhtyä kandin tai gradun tekemiseen. Minna Koivunen @ylkkari


9/2013 | 29

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti ja kuva Saga Skiftesvik

LEVYT

JENNI VARTIAINEN Terra

KAKKOSALBUMILLAAN 150 000

kappaletta myynyt Jenni Vartiainen kuuluu saavutuksiensa puolesta todellisten supertähtiemme harvalukuiseen joukkoon, ja hän on onnistunut rakentamaan julkisuuskuvansa sen mukaiseksi. Seilistä on kulunut 3,5 vuotta, mistä kaksi viimeistä laulajatar vietti täydellistä hiljaiseloa. Terran julkaisun yhteydessä selvisi, mihin tuo aika on kulunut: levyä on näemmä tehty ympäri maailmaa, mistä ”teemalevyn” nimikin osin kumpuaa. Tematiikasta sen verran, että levyn inspiraationa kuulemma toiminut skandinaavinen mytologia on ehkä kuultavissa kym-

menen sekunnin verran Suru on kunniavieras -kappaleen introjollotuksessa. Se saattaa myös näkyä Junat ja naiset -biisin missä lie Islannissa kuvatussa, shamanistisessa videossa, joka toki sopii mahdollisimman huonosti biisin sanoitukseen. Levyn pahin lyyrinen floppi on Päivät on täällä hitaita: vaivaannuttavaa vanginkaihoa tihkuva lyriikka ei sula sen enempää Vartiaisen suuhun kuin kyseiseen sävellykseenkään. Jos tyhjänpäiväisyyksin ladatut tarinat jätetään pois yhtälöstä, niin mitä Terrasta jää käteen? Jennille ja taustatiimilleen ImmonenMariska-Brunila toki rahaa (tuplaplatinaa kahdessa viikossa), mutta melko monelle levyä odottaneelle paha pettymys. ”Trilogian” kuulemma päättävän albumin biisimateriaali mieleenpainumattomine melodioineen ja sovitusratkaisuineen ei yksinkertaisesti yllä lähellekään edeltäjiensä tasoa, vaan osoittautuu maailmaa syleilevin korulausein tarjoilluksi antikliimaksiksi. Marko Pyhähuhta

”Trilogia” osoittautuu maailmaa syleilevin korulausein tarjoilluksi antikliimaksiksi.

MANIC STREET PREACHERS Rewind The Film

WALESIN YLPEYS , Oulussakin asti vieraillut Manic Street Preachers on yhdennentoista studiolevynsä ilmestyessä saavuttanut jo statuksen, jolla on oikeutettu tekemään melkeinpä mitä huvittaa. Yli 20-vuotisella levytysurallaan yhtye on tehnyt monenlaisia irtiottoja omasta kultaisesta keskitiestään, ja uusimmallaan MSP sukeltaa poikkeuksellisen akustisiin tunnelmiin. Avausraita This Sullen Welsh Heart hämää totaalisen pelkistetyllä olemuksellaan,

oulunylioppilaslehti

sillä koko albumi ei samaa linjaa toista, vaikka sähkökitaroiden puute leimallista onkin. Rempseää kakkosraitaa Show Me The Wonderia seuraava, ex-Pulpkitaristi Richard Hawleyn pääosin laulama nimikappale edustaa MSP-tuoreudessaan levyn parhaimmistoa ja melankolisuudessaan myös sen yleisvirettä. Jousiorkesteri ja torvet tuovat äänimaailmaan tarvittavaa lisäväriä, ja akustisuus tuntuu pukevan Manicsia yllättävällä tavalla. Pieni sudenkuoppakin tässä tosin piilee, sillä hiimailu kaipaisi paikoin vastapainokseen hieman koukuttavampia melodioita. Tylsäksi levy ei kuitenkaan käy, vaan materiaali kantaa loppuun asti ja kokonaisuus asettuu rutkasti plussan puolelle. Tämä saa innolla odottamaan myös samoissa sessioissa äänitettyä, ensi vuoden puolella ilmestyvää ja kuuleman mukaan sähköisempää Futurologya. Marko Pyhähuhta

Lävistetty tunnepukeutuja Alisa Pyykkönen, 22 , opiskelee kolmatta vuotta taide- ja taitopainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa. Hän saa toisinaan kuulla ikäviä kommentteja näyttävästä lävistyksestään, mutta ei halua välittää niistä. Hänelle lävistys on ennen kaikkea koru.

Miten kuvailet tyyliäsi kolmella adjektiivilla?

Hassu, tunneperäinen, ristiriitainen. Tai mitä toivot tyylisi kertovan sinusta?

Olen vahvasti tunnepukeutuja. Mietin pikemminkin, mikä vaate tuntuu turvalliselta ja hyvältä, en niinkään, mitä vaatteeni viestittävät muille ihmisille. Jokin osa minussa haluaa ehkä hieman provosoida pukeutumisella, mutta en kuitenkaan pidä tätä puolta kovin olennaisena. Millaisista vaatteista pidät?

Sellaisista, joissa näytän mielestäni hoikalta, sillä olen kovasti ulkonäköpaineiden orja. On myös tärkeää, että vaatteet eivät purista tai hankaa. Pidän tummista sävyistä, unohtamatta satunnaisia kirkkaita yksityiskohtia. Yleensä vaatteeni ovat rintaliiveistä lähtien käytettynä ostettuja ja muilta saatuja, sillä monien lempiharrastus shoppailu aiheuttaa minulle ahdistusta. Pitäisin mieluusti enemmän mekkoja, mutta ruumiinrakenteeni vuoksi nykymuodin mukaiset koltut paljastavat usein toivottua enemmän. Pidän myös urheiluvaatteista, sillä ne ovat yleensä pehmeitä ja mukavia päällä. Vaatekaappisi suurin aarre?

Löysin vuonna 2007 Suomussalmen kierrätyskeskuksesta ilmaiseksi kirkkaanpunaisen reikäneuletakin. Takki on jo niin reikäinen, etten viitsisi enää sitä käyttää, vaikka haluaisin kovasti. Miten arki- ja juhlatyylisi eroavat toisistaan?

Juhlissa saatan käyttää korkokenkiä ja normaalia enemmän meikkiä. Kaapissani on yleensä yksi tai kaksi juhlavampaa mekkoa, joista yritän sitten tuskissani valita iltaa ennen juhlatilaisuutta. Mikä on ollut mieleenjäänein pukeutumiseesi tai tyyliisi liittyvä palaute?

Joskus joku elehti minua elintaso-krustiksi. Nimi viittaa crust punk -musiikkilajin ympärille muodostuneeseen tyylisuun-

Alisa Pyykkönen pukeutuisi mielellään mekkoihin mutta ei koe niiden sopivan ruumiinrakenteelleen.

Mietin, mikä vaate tuntuu turvalliselta ja hyvältä, en niinkään, mitä vaatteeni viestittävät muille ihmisille.”

taan. Harmittaa, etten kysynyt tarkemmin, mitä palautteen antaja sillä tarkoitti. Tämä kuvailu naurattaa kuitenkin aina, sillä se on kaikessa hämmentävyydessään jokseenkin osuva. Millainen on septumlävistyksesi tarina?

Lukion ensimmäisellä luokalla päätin haluta septum-lävistyksen. Eräänä viikonloppuna haimme kaverini kanssa yhtä aikaa korut nokkiimme, ja siinä se on siitä asti ollut. En ole koskaan jaksanut ope-

tella erikoisemmin meikkaamaan tai pitämään muita koruja, joten tämä on minun keinoni koristautua vaivattomasti. Saan joskus korustani melko ala-arvoista palautetta, mutta ikävät sanat täytyy jättää omaan arvoonsa. Miten aiot pukeutua mummoiässä?

Pukeudun mekkoihin ja muihin taidemummelivaatteisiin. Tai sitten minusta tulee supersporttimummo, ja pidän pelkästään piukkaa trikoota. Tai ehkä yhdistelen näitä kahta.


FINE POINT • by Margarita Khartanovich

UUNO Oulu student life in English

Got an idea? Contact us! toimitus@oyy.fi

VR new fares: do they save you any money? THIS SUMMER VR has introduced a new pricing system. Instead of being 50%, the student discount started to fluctuate between 45–55%. “The reform will make travelling by train more affordable for students,” said VR. The Student Unions favoured the contract changes, their argument being that it

HI, 5 • by Maria Yarandaykina

would allow students “to make the occasional visit back home without having to spend their month’s lunch budget”. When will we learn to read what is written in small letters at the bottom of the contract? TO ME IT SOUNDs like another fable about a fox and a rabbit. When I travelled from Tampere to Oulu last spring, it cost me €30–33. After the reform the journey started to cause me extra expenses. Great, I can choose: pay-

ing €43,43 and arriving to Oulu on Friday evening or buying a €28,59 ticket and coming to Oulu on Tuesday night. The tickets have not become that affordable. Students have to “make the occasional visit” falling on their parents’ heads on Monday nights (not during the study break, of course). Or they can simply spend their month’s lunch budget on tickets. So, what does the fox say? “Operating profit is expected to improve in 2013 due to the rationalization measures,” reported VR.

HOW TO BECOME AS FINNISH AS POSSIBLE • Article by Margarita Khartanovich • Illustration by Mikael Heikkinen

Hi, 5

Finnish companies you’d love to work in

Futurice Do you know that a Finnish company Futurice is top-ranked as the best workplace in Europe? Well, now you know. Its CEO Tuomas Syrjänen holds an annual “speed-dating event” devoting his time to each member of the staff and listening to their feedback and ideas. The atmosphere in the offices is as laidback as the management hierarchy, the cherry on top being a corporate sauna. Feels like a place to be, doesn’t it? Check out its vacancies in Finland, Germany and UK at www.futurice.com.

Reaktor An award-winning software house Reaktor is another place to settle in after graduation. It values each of its employees as long as their personal time – no more than 7.5 working hours per day are guaranteed! It pays a lot of attention to corporate culture and unity. Can you recall any other company that would decorate the client’s premise in a corporate style for its own staff to “feel at home” there? Go on www.reaktor.fi for the proofs.

IKEA Wanna work in a bigger company? In that case IKEA might be perfect for you. The Finnish division of the Swedish giant (according to the employees’ surveys) is the best workplace among all big companies in Finland. Generous IKEA provides its workers with a lot of benefits and an ace paid coverage. Not to mention the great parties for employees, of course. Have a look at www.ikea.fi to learn more.

“A lot of us feel nostalgic about the lost glory days. On an emotional level, it is very understandable. But you cannot feed on past glories. The best approach is to look ahead, into the future, at the opportunities we have today.” President Sauli Niinistö on Nokia

A recent poll showed a majority of Finns agree with the statement that foreigners “should become as Finnish as possible” if they are to remain in Finland. Foreigners reading the survey found it difficult to interpret what might be required. Here is our vision on how to gain Finnishness based on the journalist’s own observations and Tarja Moles’s “Xenophobe’s Guide To The Finns.”

“Talking is silver, being silent is gold.”

Nokia Unfortunately, our beloved Nokia is not among most tempting workplaces anymore. Even though it has a rather great corporate culture and still provides its employees with a lot of benefits, recent changes have brought some instability into the company’s development. Maybe next year (having sold its soul to Microsoft) Nokia will rise from the dead and fight its position back! Keep an eye on www.nokia.fi.

View on Finland Everything in Finland functions efficiently. “To be born in Finland is like winning the jackpot in the lottery.”

Character Be fluently silent in several languages. Be shy, honest, hard-working, socially responsible, reliable and down-to-earth. Have sisu (stamina, stubbornness).

Peculiarities Be passionate about blue colour, salt liquorice, saunas and beating Swedes in sports. Keep your approbation understated – it will indicate to a Finn that you have begun thinking like a Finn. Practice Nordic walking.

Fashion “Warm and dry is cool”. Wear reflectors, helmets, rubber boots. Don’t be a slave to fashion trends. Choose practicality and comfort to aesthetic considerations. Eccentricity is normal.

Relationship If a man: Don’t pay when on a date. Don’t open doors for women. Be tohvelisankarit (“heroes in slippers”). Stay unromantic in all situations. No compliments. If a girl: Make decisions for your man. Be intelligent and independent.

Facts about Finland

Bitwise Among small companies, the first prize goes to Bitwise. This software company with only 27 people on board can be really proud of such an achievement. And it proves that size doesn’t matter indeed! On the contrary, small size organizations create more workplaces than big ones and give you a multidimensional work experience. Consider joining one of the best Finnish start-ups via www.bitwise.fi.

“PeRRRRRRRRRRRkele.”

“People who eat pancakes with jam can’t be dangerous.” (The Moomins’ wisdom)

Behaviour Respect other’s privacy. Avoid looking in the eye. Don’t cross an empty street if the red man is showing. Value equality. Be on time. Don’t brag about your accomplishments. Obey to authority. Listen to Heavy Metal and Hard Rock. No small talks. No “sorry” or “please”.

• The crime rate is the lowest in Europe. • The divorce rate is 50%. • Each person has around 9 cups of coffee a day. • The Finns are No. 1 in ice-cream consumption in Europe.

• 98% of the Finns own at least 1 mobile phone. • The Finns generate less household waste than the European average.

• Every tenth of “25 to 34 age group” is of foreign origin.

“Sorrow is the source of siging.”

(Lönnrot, 150 years ago)


9/2013 | 31

INTERNATIONALIZATION • by Bianca Beyer

Have you already been internationalized or can we still tell you apart?

International Blender Dictionary defines the term “internationalization” as “bringing something under the protection or control of two or more nations”. Had it been out of control before? As the European Association for International Education (EAIE) is turning 25, it’s high time we reviewed briefly how this control has enhanced students’ lives. The OYY International Sections’ meeting has a lot on the agenda – Oulu University has launched its new “International Action Plan”. The benefits are obvious; the goals have been set since decades. The question is how to carry them out in order to make the university active, progressive and international. Roughly, 13 pages of “The Plan” (ironically, all in Finnish) put emphasis on 1) recruiting foreigners, mostly degree students and professors; 2) increasing the usage of English by the University staff; 3) raising international mobiliTHE OXFORD ENGLISH

oulunylioppilaslehti

ty. Vague formulations like “internationalization throughout the whole university” or “strengthening globalization” give us a hint to the general idea but also indicate the lack of detailed execution strategies. In their discussion “The ISections” criticize the current “language situation” especially. The University employees are supposed to teach in English but their skills are more than poor at times. Language training – an obvious part of internationalization – seems to be neglected. For example, the Survival Finnish courses for exchange students were missing from “The Plan”. Previously, the “exchangers” were excluded from the followup courses. “Nowadays productivity is the essential part of funding,” claims Juuli Juntura from the Student Union. If the benefits seem to be not immediate enough, the actions are nixed from the budget. If the departments have both money and

resources, they can offer language courses for their incoming students. But the University is not responsible for it anymore.

Diversity or melting pot Nonetheless, significance assessment depends mostly on the viewpoint. If we want unified Europe with English being the main communication language and Higher Education being equal for all countries, then why learn Finnish? Indeed, sounds logical – but alerting! Finnish spoken by 5 million people worldwide can be counted as one of the endangered languages. Why would Finnish Universities hand over the shovel for digging its grave? We shouldn’t forget about the benefits of diversity and intercultural heritage. Mobility supports openmindedness but how open-minded one ought to be, or is even able to be, when we are all the same? Amid all the internationali-

dents and professionals to move freely during and after their studies without threatening a completion of those caused either by non-recognition of accomplishments, monetary obstacles or inequality. This sounds like a good plan, and getting to know different cultures certainly is beneficial for keeping peace among folks. With the Bologna process, as one of the tools, an overall comparability was the goal. Logically, that brought a lot of changes to well-established systems – countries had to adapt and replace. With a “onefits-all” approach 47 countries have adopted the UK-based system mainly. As usual, the details make the difference: In Germany for example, a 5-years “Diplom” seems equivalent to a 3-years Bachelor’s plus 2-years Master’s. But if you take a closer look at the research intensity, exams and tightened, highschool-like monitoring rules, you might understand why the “new” system got nicknamed “bulimia-studying”. The knowledge is consumed extensively for exams and spilled out on paper, never to be needed again. Seneca’s “Non scholae sed vitae discimus” (“not for school but for life we learn”) might become redundant and sort of ironic in this context. The danger of adopting one standard to a lot of diversified countries, easing out their differences with the purpose of making them comparable, seems obvious. What if one standard was not the best one chosen? Once it is applied, no one will question it anymore.

Be aware zation, let’s (abstractly) break down the “internationalees” at this very university to 3 different groups: 1) “the reluctant” stick to own countrymen and improve neither English nor any other language (if they wanted to share, they would offer the best potential for a potluck culture); 2) “the internationalized” speak fluent English and have an aversion to being seen with their peers (they seem to fit perfectly into a “smoothed” global culture); 3) “the balanced” remember about their own cultural heritage while speaking English and adapting to the culture and language of the country they live in. So, which group is the internationalization aimed for? Is it the second one pushing the extinction of the languages like Finnish?

Bologna - one-fits-all The initial aim of internationalizing Higher Education (something the EAIE supports constantly) was to enable stu-

Anyways, this point has long passed. Now that we are living in the globalized world, constantly changing towards more internationalization, we might as well get the best out of it. More mobility, less borders, more opportunities. And who says we cannot try to integrate in the new culture we migrated to? And instead of changing our own cultural heritage to the international one why not stay diversified? We can combine our own, new and international cultures! We are not bi- but trilingual. Or even more. The benefits of a world without borders are as obvious as the challenges. All we have to do is to keep them both in mind. Edit: Only after completion of this article and publication of the Action Plan, the University unexpectedly decided to fund 4 groups of Survival Finnish courses, open for exchange students. To everyone’s surprise, The Languages and Communication Unit of Oulu University Extension School releases the faculties of the duty of offering it at least for this term.