Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri 5/2014

Page 1

UUNO Seven Deadly Sins of Student Life OULUN YLIOPPILASLEHTI · 5/2014 54. vuosikerta · www.ylkkari.fi

Metsästä ammentava arkkitehti Pullo pyörittää Kiltahuoneet

Finland’s Top People on Top Issues


2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Intro

Tässä numerossa OULUN YLIOPPILASLEHTI

5/14 30.4.2014 54. vuosikerta

Vuoden nuori arkkitehti s. 10

ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko)

Oulun yliopistosta valmistuneelle Tuulikki Tanskalle arkkitehdin työssä tärkeää on käytännönläheisyys ja maailmanparantaminen.

www.ylkkari.fi KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Erkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULU toimitus@oyy.fi

Päihteet ja opiskelijat

PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 8 000 kpl TOIMITUS toimitus@oyy.fi

s. 6–9

Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi.

Opiskelijaelämää pidetään kosteana, mutta pössyttely jakaa mielipiteet.

Vt. päätoimittaja (ajalla 22.4.-6.7.) Minna Koivunen, 040 550 3927, minna.koivunen@oyy.fi KANSI Matias Haataja

Wappu s. 15–18

LEHDEN TEKIJÄT Anni Arffman, Bianca Beyer, Harri Filppa, Matias Haataja, Liisa Hildinger, Mikael Heikkinen, Sanna Häyrynen, Margarita Khartanovich, Tiina Mattanen, Heidi Niemelä, Marko Pyhähuhta, Maija Pylväs, Henni Saarela, Ville Siikaluoma, Saga Skiftesvik, Janne Taanila, Tytti Tuppurainen, Anna Vuorinen, Maria Yarandaykina ja Anna Ylönen.

Wappuosiossa kerromme 15-vuotiaasta Wesibussista ja vapun viettämisestä Ruotsissa sekä tarjoamme neljä uutta haalarimerkkiä, jotka neljä avustajaamme taiteili.

ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616

Kiltahuonekierroskoonti

Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580 Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan.

s. 22–25

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 2.7.2014. Deadline materiaaleille on 23.6.2014.

Ylkkäri vieraili ensimmäistä kertaa kiltahuoneella syksyllä 2011 ja on siitä lähtien käynyt tutustumassa kiltahuoneilla tai niihin verrattavissa tiloissa joka lehdessä.

facebook.com/ oulunylioppilaslehti

Tässä numerossa esittelemme yhden kuvan jokaisesta kiltahuoneesta, joissa kahden ja puolen vuoden aikana on vierailtu.

issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

Yliopistolle pitkään odotetut kielilinjaukset OULUN YLIOPISTON ylioppilaskunnassa ollaan jo pidempään ajettu yliopistolle kieliohjelmaa. Sen puuttuessa yliopiston politiikka liittyen eri kielten käyttöön ja opetukseen onkin ajautunut aikamoiseen ad hoc -meininkiin. Selkeyttämiselle on suuri tarve. Rehtori nimitti maaliskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on laatia yliopistolle kauan odotettu kieliohjelma. Taustalla on yliopiston hallituksen elokuussa hyväksymä Kansainvälinen Oulun yliopisto -ohjelma. Sen mukaan laadittavassa kieliohjelmassa tulee esitellä periaatteet yliopistolla käytettävistä

kielistä ja monikielisestä viestinnästä, tunnistaa eri kielillä viestittävät asiakirjat tai sisällöt sekä asettaa rekrytoitavien opiskelijoiden ja henkilöstön kielitaitovaatimuksia. Ohjelmassa tulee lisäksi linjata kielikoulutuksen merkitys ja tarkentaa kieli- ja viestintäkoulutuksen roolia. Työryhmällä on tiukka aikataulu. Ehdotus tulee luovuttaa toukokuun loppuun mennessä, minkä jälkeen yliopiston johto ottaa vastuun ohjelman toteuttamisesta. Työryhmässä istuvat suomen kielen professori Harri Mantila (pj), tiedeviestinnän professori Erkki Karvonen,

opintosihteeri Vaili Jämsä-Uusitalo sekä allekirjoittanut. Opiskelijoille erityisesti kieliopinnot ovat viime vuosina aiheuttaneet hämminkiä. Järjestämisvastuun siirtyminen tiedekunnille on johtanut todelliseen maksusitoumuskäytänteiden ja 11. hetken ratkaisujen kirjoon. Samaan aikaan monella suomea taitamattomalla yliopistolaisella ei ole aavistustakaan, mistä mitäkin tietoa saa milläkin kielellä. Saati miten heitäkin koskevaan päätöksentekoon voi vaikuttaa. Molemmat asiat saattavat opiskelijat eriarvoisiin asemiin, ja niihin on saatava muutos. Kieliohjelman jalkauttami-

nen ei tule olemaan helppoa monitieteellisessä Oulun yliopistossa, jonka kansalliskielenä ei ole akateemisena lingua francana tunnettu englanti. Yliopistollamme on tärkeä rooli niin suomen kielen vaalijana kuin kansainvälisen huippututkimuksen ja koulutuksen edistäjänä. Yliopistolla on merkittävä rooli myös saamen kielen suhteen. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun muistamme, että eri kielten käyttö ja opetus ei ole keltään poissa ja suhtautaudumme monikielisyyteen ennen kaikkea rikkautena ja mahdollisuutena.

Linjan takaa Henni Saarela Kirjoittaja on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälisten ja järjestöasioiden asiantuntija. @ylkkari


5/2014 | 3

Intro PÄÄKIRJOITUS • Minna Koivunen • minna.koivunen@oyy.fi

Omissa oloissaan samalla väylällä PÄÄKAMPUKSELLA LUKUVUODEN verran opiskelleet musiikkikasvatuksen opiskelijat ovat olleet uudessa paikassa hieman hämillään. He kun saivat aiemmin oleilla omissa nurkissaan. Kun ympärillä vilisee yhtäkkiä tuhansia muita opiskelijoita, ei enää tiedä ketkä ovat mukolaisia. Jos haluaisi tutustua oman alansa porukkaan, ei tiedä ketä puhutella. Ennen mukolainen tiesi nimeltä kaikki fukseista ännännen vuoden opiskelijoihin. Moinen on nykyään haastavampaa. Arkkitehtiopiskelijoillakin on parin vuoden päästä muutto edessä. He ovat mukolaisten tavoin tottuneet olemaan keskenään muutaman rakennuksen sisällä. Piirustusluokassa vieressä istuva tyyppi on takuuvarmasti arkkari. Vuoden nuoren arkkitehdin palkinnon saanut Tuulikki Tanska kertoo tämän lehden haastattelussa, että korttelikampus loi opiskelujen aikana hyvät edellytykset tiiviin yhteisön syntymiselle, mikä puolestaan edesauttoi esimerkiksi häntä syventymään kurssikavereidensa kanssa uusiin suunnittelumenetelmiin. Tuloksena syntyi palkittu diplomityö. Ymmärrettävästi arkkitehtuurin opiskelijat siirtyvät pääkampukselle vastahakoisesti.

Lyhyempi oppimäärä

Kiltahuoneet ja ainejärjestötilat ovat monelle opiskelijalle niitä paikkoja, joissa oman alan opiskelijoihin kunnolla tutustuu.

Toisaalla lääkäriopiskelijat harmittelevat, etteivät he pääse osaksi muuta yliopistoa, koska ovat yksinään Kontinkankaalla. Toki heille sijainti sairaalan lähellä on elintärkeä ja työelämän kannalta merkittävä. Saman katon alla muiden opiskelijoiden kanssa olemisessa on paljon hyviä puolia. Tärkeää oman porukan lisäksi on tutustua muiden oppiaineiden opiskelijoihin, koska töissä ympärilläsi on osaajia eri aloilta. KILTAHUONEET JA AINEJÄRJESTÖ-

TILAT ovat monelle opiskelijalle niitä paikkoja, joissa oman alan opiskelijoihin kunnolla tutustuu. Semmoinen on lähes jokaisella ainejärjestöllä, joten vaikka muiden seassa Linnanmaalla seik-

kailee, on aina olemassa tuttu ja turvallinen kotikolo, jossa halutessaan pääsee puhumaan kursseista, kesätyöpaikoista tai edellisviikon sitseistä. Mukolaistenkin olisi aika saada oma kiltahuoneensa, kuten arkkareiden, kun he aikanaan Linnanmaalle asettuvat. MYLLERRYKSESSÄ OVAT yliopiston kampukset muutenkin, eivätkä arkkarit ja mukolaiset ole ainoita muuttajia. Tällä hetkellä menossa on lukuisia tilahankkeita. Muun muassa hammaslääketieteelliselle rakennetaan uudet tilat ja biologian laitos muuttaa Linnanmaan sisällä. Tulevien vuosien aikana yliopiston käyttämät tilat Linnanmaan kampuksella vähenevät merkittävästi ja paljon tyhjää tilaa tulee riittämään. Niihin tarvitaan muita vuokralaisia. Yliopiston johto on väläytellyt semmoistakin ajatusta, että ammattikorkeakoulu tulisi yliopistolle. Joskus saattaa siis olla tilanne, ettei enää tiedä, kuka on yliopistolainen ja kuka ammattikorkeakoululainen. Tosin eihän sitä tiedä tuolla muuallakaan maailmassa. Opiskeluaikana on tärkeää saada kontakteja (työ)elämää varten niin oman alan sisältä kuin muiltakin aloilta. Älä siis epäröi tutustua väylän varrella porukkaan, josta et tiedä, keitä he ovat.

Harri Filppa / www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

Sisällys

Ajankohtaista 4 OYY sanoi ei Opiskelijoiden Liikuntaliitolle 4 Menoa ja meininkiä 5 Ei enää niin poikanen

Teemat 6 Pullo pyörittää opiskelijabileitä 8 Sama tavoite, eri keinot 10 Metsästä ammentava arkkitehti

Wappu 15 Loppumattomat bileet 16 Tuunaa itsellesi haalarimerkki! 18 Sopivan maltillista vappujuhlintaa

Kampuksella 20 Mitä kuuluu muuttojen jälkeen, Mukava ry? 22 Kiltahuonekierros 26 Uumajan kampuksen kasvot 28 Haarukassa 29 Näytät hyvältä tänään

Kolumnit 4 Politics and the City: Vielä ne yhtyvät 9 Taanila: Mitä on nälänhätä? 21 Hallitus linjaa: Wappu tulee

Arviot 29 Verhot: Verhot 29 Heavy Tiger: Saigon Kiss

Uuno 30 Fine Point: Work Over Studies? 30 Hi 5, Finland’s Top People on Top Issues 30 Tears For Fears: Seven Deadly Sins of Student Life

oulunylioppilaslehti


4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITTO • teksti Minna Koivunen

OYY sanoi ei Opiskelijoiden Liikuntaliitolle

Politics and the City Tytti Tuppurainen

OYY:n edustajisto ei katsonut tarpeelliseksi liittyä Opiskelijoiden Liikuntaliittoon. ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto päätti, etteivät oululaiset ylipisto-opiskelijat ole enää osa Opiskelijoiden liikuntaliittoa (OLL). Edustajisto teki päätöksen yksimielisesti. Hallitus ei ollut tehnyt edustajistolle asiasta pohjaesitystä. ”Keskustelimme hallituksessa pitkään asiasta, ja itse olisin voinut kallistua kumpaankin vaihtoehtoon. Hallituksessa ei ollut halukkuuta tehdä pohjaesitystä, koska halusimme edustajiston päättävän asiasta tyhjältä pöydältä”, OYY:n hallituksen puheenjohtaja Vili Koistinen toteaa. Edustajisto ei nähnyt tarpeeksi hyötyjä liikuntaliittoon liittymisessä. Lisäksi päätös OULUN

YLIOPISTON

on Koistisen mukaan napautus OLL:lle, ettei sen toimintaan olla tyytyväisiä. Päätökseen vaikutti myös se, että Oulussa liikunta-asiat toimivat todella hyvin. Päätöksen syntyminen yksimielisesti ja keskustelun vähäisyys edustajiston kokouksessa yllätti Koistisen. ”Edustajistossa oli varmasti ihmisiä, jotka olivat liittymisen kannalla, mutta he eivät jostain syystä avanneet suutaan.” AIEMMIN KAIKKI ylioppilaskunnat kuuluivat OLL:oon Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kautta, mutta SYL päätti erota siitä, koska ylioppilaskunnat halusivat mahdollisuuden suoraan jäsenyyteen.

Opiskelijoiden Liikuntaliitossa ovat päättäneet jatkaa ItäSuomen yliopiston ylioppilaskunta, Turun yliopiston ylioppilaskunta, Tampereen Teknillisen yliopiston ylioppilaskunta, Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Vaasan yliopiston ylioppilaskunta ja Svenska Haldelshögskolan Studentkår. Loput ylioppilaskunnat päättävät asiasta myöhemmin keväällä. OYY teki päätöksensä vapun alla pidetyssä edustajiston kokouksessa. Ero tulee voimaan 1.1.2015. Opiskelijoiden Liikuntaliitto tekee valtakunnallista opiskelijaedunvalvontaa. Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) kuuluu edelleen OLL:oon.

AMAZING OULU • teksti Minna Koivunen • kuva Ylkkärin arkisto

Vielä ne yhtyvät KUN OLIN OPISKELIJA, oli koulutuksessa yksi totuus ylitse muiden. Suomessa on duaalimalli, ja sitä piti vaalia. Me yliopistossa (huom. humboldtilaisessa sivistysyliopistossa) opiskelevat palvelimme tiedettä ja perustutkimusta, ja sitten ne toiset, siellä ammattikorkeakouluissaan, pänttäsivät ammattitaitoa välittömästi työpaikoilla sovellettavaksi. Koska olin opiskellut jungilaista ajattelua, ymmärsin mitä dualismi tarkoitti: nämä kaksi, yliopisto ja ammattikorkeakoulu, olivat pysyvästi erotetut toisistaan. TÄNÄ KEVÄÄNÄ JOHDIN puhetta ammatillista korkeakoulutusta käsittelevässä seminaarissa eduskunnassa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene oli valmistellut tilaisuuteen paperin, jossa mieleeni syöpynyttä totuutta pöllytettiin perin pohjin. Suomessa tulisi siirtyä yhteen korkeakoululaitokseen, kuului vaatimus. Ei siis mitään pikkusievää korkeakoulujen yhteistyötä, vaan totaalinen duaalimallin murto: Suomessa tulisi siirtyä yhteen yhtenäiseen korkeakoululainsäädäntöön. NO HUH HUH. Kyseessä olisi korkeakoulujärjestelmän kahden pilarin varaan rakennetun temppelin hävitys. Voisiko yhden pilarin varaan ylipäänsä rakentaa mitään? Hautautuuko Arenen maalisSuomessa kuun manifesti omaan mahdottomuuteensa? tulisi siirLuulen, että ei. Tästä tyä yhteen vielä kuullaan. Miksi? Kahdesta syystä: Ensin- korkeakounäkin osaamistarpeet ja lulaitokammattirakenteet ovat perusteellisessa muuseen, kuului toksessa. Jäykät rakenvaatimus. teet eivät pysty vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin, vaan myös korkea-asteen koulutukselta pitää voida odottaa joustavuutta ja herkkyyttä reagoida yhteiskunnan ja talouselämän tarpeisiin.

Viime vuonna Amazing Oulua vietettiin sateisissa tunnelmissa.

Menoa ja meininkiä Tapahtumakoordinaattori Laura Pistemaa: Mitä Amazing Oulu tarjoaa tänä vuonna?

Menoa, meininkiä ja seikkailua! Rasteissa on mukana klassikoita, kauan toivottuja uutuuksia ja muutama yllätyskin. Rastit esittelevät laajalti Oulun harrastusmahdollisuuksia ja haastavat kokeilemaan uutta. Miksi Amazing Ouluun kannattaa osallistua?

Tapahtuma on opiskelijatapahtumakentässä ainutlaatuinen. Vapun jälkeen on hyvä vaihteeksi hypätä pyörän selkään

ja lähteä liikkumaan. Amazing Oulu ei ole vain urheilua vaan se on myös hauskanpitoa, uusia kokemuksia ja hyvää tunnelmaa - jokaisen on ehdottomasti koettava se ainakin kerran opiskeluaikanaan! Missä tapahtuma järjestetään?

Tapahtuma-alue selviää joukkueille vihjeiden perusteella. Sen verran voin paljastaa, että Amazing Oulu sijoittuu tänä vuonna hieman laajemmalle alueelle kuin aiemmin muutamien rastien fyysisen sijainnin vuoksi.

Amazing Oulu järjestetään tällä kertaa keskiviikkona, eikä lauantaina kuten viime vuonna. Miksi näin?

Ajankohdan päättäminen on haasteellista, sillä säät, opiskelijoiden kesätyöt ja vappu värittävät huhti-toukokuun vaihdetta. Amazing Oulu on perinteisesti järjestetty arkipäivänä, viime vuosi oli poikkeus. Miten koitokseen kannattaa valmistautua?

Kisaajat tarvitsevat mukaansa vain joukkuekaverit, pyörät ja repun täyteen seikkailumieltä. Me huolehdimme lopusta.

TOISEKSI, JO NYT RAJAT ovat hämärtyneet monella tavalla. Lapissa esimerkiksi elää ja voi hyvin korkeakoulukonserni, jossa yliopisto ja ammattikorkeakoulut on koottu yhteen. Ja yliopistoissa eri alojen suhteen on suuria eroja opintojen tieteellisessä ja ammatillisessa suuntautumisessa. Eikö olisikin järkevää kehittää opetustoimintaa paikoin integroimalla, paikoin päällekkäisyyksiä vähentämällä? Taloudellisesti tämä olisi ilman muuta järkevää, vaikka säästösyillä ei pidäkään ensimmäisenä liputtaa. YHTEINEN KORKEAKOULULAKI ei tietenkään saisi romuttaa tieteelliseen tutkimukseen suuntautunutta koulutusta. Ei lapsen pidä mennä pesuveden mukana. Olipa lainsäädäntö yhtenäinen tai erillinen, tieteen vapautta täytyy suojella. Jos duaalimallista voitaisiinkin tinkiä, niin humboldtilaisesta sivistysihanteesta en luovu. Kirjoittaja on oululainen kansanedustaja (sd.) ja Oulun yliopistosta valmistunut humanisti.

@ylkkari


5/2014 | 5

NUORET VAIKUTTAJAT • teksti ja kuva Heidi Niemelä

Ei enää niin poikanen Sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Matias Ojalehto on unelmatyössään.

Kuka?

• Nimi: Matias Ojalehto. • Ikä: 30 vuotta. • Kotoisin Oulusta, syntynyt Raahessa. • Perheeseen kuuluu vaimo ja neljä lasta.

• Oulun kaupunginvaltuutettu ja sivis-

tys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja. Keskuskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja. Lähes valmis tuotantotalousinsinööri.

• Toiminut muun muassa Osakon

edustajiston puheenjohtajana ja Keskustanuorten Pohjois-Pohjanamaan piirin puheenjohtajana.

• Harrastaa vapaa-ajallaan jääkiekkoa ja salibandyä sekä opiskelee laulua. Matias Ojalehto haluaa ajaa niitä asioita, jotka ovat ihmisille tärkeitä: ”Senkin vuoksi Sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajuus on minulle unelmatyö.” KAUPUNGINVALTUUTETTU Matias Ojalehto kiinnostui politiikasta jo nuorella iällä. Yläasteensa oppilaskuntatoiminnan innoittamana hän tutustui eri puolueiden puolueohjelmiin ja löysi Keskustanuorista ne arvot, jotka vetosivat häneen: sivistys, realistinen luontosuhde sekä vapaus ja vastuu. Poliittinen aktiivisuus syttyi kuitenkin vasta vuosia myöhemmin, kun vuoden 2004 kunnallisvaaleissa ja vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Ojalehtoa houkuteltiin mukaan ehdokkaiden tukiryhmiin. ”Minusta tuntui, että pystyin oikeasti vaikuttamaan asioihin”, hän muistelee. Tie politiikkaan oli selvä viimeistään siinä vaiheessa, kun Ojalehtoa pyydettiin kunnallisvaaliehdokkaksi vuoden 2008 kunnallisvaaleihin, joissa hän pääsi läpi.

Kovaa työtä Nuoren poliitikon tie on vaatinut kovaa työtä. Vanhempien kollegoiden kunnioitus ja luottamus on pitänyt ansaita: ”Tärkeää on ollut asioihin perehtyoulunylioppilaslehti

minen ja faktojen tunteminen. Sen jälkeen luottamusta on alkanut kertyä eikä minua olla pidetty enää niin poikasena. Kun aiemmin omaa näkemystä piti olla tyrkyttämässä, nykyisin siitä ollaan jo kiinnostuneita”, hän nauraa. Myös luottamus yli puoluerajojen on entisestään nostanut Ojalehdon intoa poliittiseen työskentelyyn. Ensimmäisenä valtuustovuonnaan Ojalehto toimi myös Osakon edutajiston puheenjohtajana. Yhteistyötä OYY:n kanssa hän muistelee toteamalla, että se oli ehkä jopa liian vähäistä. ”Meillä oli muutamia yhteisiä palavereja, mutta ei muuta sen ihmeellisempää. Tietysti yksityisesti tuli oltua yhteydessä OYY:ssä vaikuttaviin tuttuihin”. Tulevaisuudessa Ojalehdon mielestä Osakon ja OYY:n yhteistyötä voisi kehittää nimenomaan edunvalvonnan näkökulmasta niillä osa-alueilla, joilla on yhteisiä intressejä. Tekniikan opiskelijana Ojalehto suhtautuu hieman kaksijakoisesti ammattikorkeakou-

luihin kaavailtuun automaatiojäsenyyteen. Hän näkee automaatiojäsenyydessä paljon hyviä puolia varsinkin tulojen kannalta, mutta kokee olevansa arvoiltaan enemmän oman vastuun ja vapauden kannattaja. ”Toisaalta jos automaatiojäsenyys pystytään faktoilla hyvin perustelemaan, ei sitä tarvitse teilata”, Ojalehto pohtii.

Unelmahommassa Ojalehdolle tärkeitä arvoja ovat oikeudenmukaisuus ja sivistys. ”Sivistys on koko yhteiskunnan kivijalka ja kenellä tahansa pitäisi olla oikeus opiskella ihan missä päin tahansa Suomea”, hän linjaa. Ojalehto haluaakin ajaa niitä asioita, jotka ihmiset kokevat tärkeiksi. Tämän vuoksi sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajuus on ollut Ojalehdolle kuin unelmien täyttymys. Puheenjohtajuus on tarjonnut Ojalehdolle myös haasteita. Hän kokee kuuntelemisen ja erilaisten näkemysten huomioon ottamisen tärkeäksi. Ojalehto ei kuitenkaan pelkää

sanoa omaa mielipidettään ja onkin tunnettu suorapuheisesta linjastaan. ”Lopullisia päätöksiä tehtäessä olen kuitenkin erittäin kompromissi- ja yhteistyöhaluinen”, hän kuvailee. Ojalehto pitääkin itseään varsinaisena hankkeiden edistäjänä, joka ei pelkää muutosta. Lisäksi hän suhtautuu työhönsä todella intohimoisesti: ”Päätöksenteko on vähän kuin kiekon peluuta: kun jokin asia saadaan maaliin, se tuntuu oikeasti siltä, kuin tekisi pelissä maalin. Toisaalta kun äänestyksissä tulee turpaan, niin omissa helisee.” Sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajana Ojalehto oli vaatimassa ikärajaa Oulun musiikkijuhlien Riisuttuna-tanssiteokseen, joka nousi otsikoihin jo ennen ensi-iltaansa. ”En käynyt katsomassa esitystä, sillä en ideologisista syistä pidä alastomuutta sellaisena taiteen elementtinä, joka innostaisi”, hän toteaa. Hän on kuitenkin todella tyytyväinen, että esitykseen saatiin ikäraja, vaikka häntä harmittaa se, että uutisoinnissa

sotkettiin hänen sanomisiaan.

Opiskelijaperheiden puolesta Opiskelijaperheen isänä on opiskelijaperheiden hyvinvointi Ojalehdolle tärkeä asia. Hallituksen viimeaikaiset leikkaukset kotihoidontukeen ja lapsilisään ovat hänen mielestään käsittämättömiä säästökohteita. ”Kun opiskelijaperheitä ei huomioida mitenkään ja tukia leikataan, täytyy perheellisten opiskelijoiden lähteä pian töihin ja opiskeluajat pitenevät. Mielestäni lapsilisän tulisi olla koskematon osa sosiaaliturvaa, se on kuitenkin eräänlainen hyvinvoinnin kivijalka.” Myöskään YTHS:n ja opiskelija-asuntosäätiöiden vuokratukien leikkaukset eivät saa Ojalehdolta hyvää vastaanottoa. ”Asuminen on opiskelijan suurin kustannus, joten mielestäni näitä säästöjä on lähdetty hakemaan aivan väärästä päästä. Samaan aikaa pääkaupunkiseudulle tehtiin suuria investointeja, joten väkisinkin tulee sellainen olo, että Etelän projektit maksatetaan muun Suomen asukkailla.” ■


6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri OPISKELIJOIDEN ALKOHOLINKÄYTTÖ • teksti ja kuva Tiina Mattanen Katja Virpirannan (vas.), Inkeri Sairasen ja Mikko Rautasen mielestä pullo pyörittää isoa osaa opiskelijabileistä.

Pullo pyörittää opiskelijabileitä Teekkarin, humanistin ja luonnontieteilijän mukaan opiskelijat käyttävät alkoholia avoimesti. Juominen on usein läsnä opiskelijaelämässä, mutta myös alkoholittomiin tapahtumiin tahdotaan osallistua. Opiskelijabileissä meno voi olla railakasta, mutta silti rauhallista. RAITTIINKIN korkeakouluopiskelijan on lähes mahdotonta olla törmäämättä alkoholiin, sillä opiskelijaelämässä alkoholia käytetään runsaasti. Tätä mieltä on 72 prosenttia niistä noin 3 000 uudesta korkeakouluopiskelijasta, jotka vastasivat opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n kyselyyn syksyllä 2011. Samoilla linjoilla on myös Katja Virpiranta, 28, ainejärjestöaktiivi ja absolutisti: ”Suurin osa tapahtumista on alkoholillisia. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö niihin voisi absolutisti osallistua.” N:ttä vuotta suomen kieltä opiskeleva Virpiranta on ehtinyt nähdä monia alkoholikyllästettyjä opiskelijabileitä, mutta toisten juominen ei ole häntä koskaan haitannut. Opiskeluaikojen alussa Virpirannasta tuntui kuitenkin aavistuksen vaikealta lähteä mukaan tapahtumiin, joissa suurin osa muista osallistujista joi itsensä vähintäänkin pieneen, sosiaaliseen humalaan. Opiskelijatoverit ovat muinoin myös tivanneet häneltä kovaan ääneen, miksei viina maistu. Alkuaikojen jälkeen Virpirannan juomattomuutta ei ole kuitenkaan ihmetelty. Hänen mukaansa yhden illan ajan raittiina juhlivilla ei-absolutisteilla on tapahtumissa enemmän seliteltävää kuin kokonaan juomattomilla. Matematiikan fuksi Inkeri Sairanen, 19, on samaa miel-

tä Virpirannan kanssa: ”Ihmiset tulevat monesti ihmettelemään, jos ei juo. Se on välillä vähän hankalaa, ja monesti tuntuu, että olisi helpompi olla bileissä absolutistina kuin satunnaisesti juomattomana.” Sairasen mukaan absolutistin vakaumusta kunnioitetaan. Satunnaisesti juomattoman yhden illan valinta kyseenalaistetaan ilmeisesti paljon helpommin. Alkoholinkäyttöön voi siis liittyä painostusta tai vähintäänkin kannustusta. Tämä käy ilmi myös Nyyti ry:n kyselystä sekä vuonna 2008 julkaistusta YTHS:n terveystutkimuksesta, jonka mukaan juomiseen liittyvät sosiaaliset paineet ovat ”edelleen varsin yleisiä”. ”Ei kukaan kuitenkaan tietoisesti pakota juomaan, eikä kannustaminen ole vain opiskelijapiirien juttu. Samaan ilmiöön törmää kotipaikkakunnallakin”, lisää konetekniikkaa kolmatta vuotta opiskeleva Mikko Rautanen, 23. Hänen mielestään opiskelijoiden alkoholikulttuuri ei myöskään juuri eroa suomalaisesta alkoholikäyttäytymisestä: ”Vetää se Pertti Perusmieskin joskus pään täyteen.”

Opiskelijatapahtumissa juomista ei peitellä tai hävetä

Sairanen, Virpiranta ja Rautanen ovat yhtä mieltä siitä,

etteivät opiskelijat peittele alkoholinkäyttöään. ”Se on niin avointa, että voi näyttää siltä niin kuin opiskelijat joisivat enemmän”, miettii Virpiranta. Haastateltavat arvelevat kuitenkin, että korkeakoulupolun alkuaskelilla alkoholinkäyttö voi lähteä joillakin ”vähän lapasesta”. Rautanen pohtii, että korkeakouluopintojen mukanaan tuoma itsenäistyminen ja yllättävä vapaus voivat pistää monelta pään väliaikaisesti sekaisin. Alkoholinkulutus saattaa lisääntyä, kun vanhemmat eivät pääse enää paheksumaan juhlimaan lähtevää nuorta tai määräämään kotiintuloaikoja. ”Kyllä se varmaan aika lailla niin on. Kun tulee suoraan lukiosta ja kaikki on uutta, täytyy löytää itse omat rajat”, tiivistää Sairanen. Peiteltynä tai hävettynä juomista ei opiskelijatapahtumissa tosiaan voida pitää: sitseillä hoilataan juomalauluja, juodaan ja hoilataan taas, fuksisuunnistuksen rastivahteja lahjotaan alkoholilla ja killat järjestävät kaupungin baareissa bileitä, joihin on usein neuvoteltu opiskelijaystävällisiä juomatarjouksia. Esimerkiksi juomalaulut voi nähdä osana alkoholia ihannoivaa ja juomiseen kannustavaa opiskelijakulttuuria. Virpiranta on kuitenkin eri mieltä: ”Ei niitä tarvitse ottaa niin tosissaan.” Sairanen säestää: ”Joo, läppälauluja.”

59 prosenttia Nyytin kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista kertoo, että alkoholia käytetään opiskelijatapahtumissa sopivasti, vaikka myös huomattavan monen mielestä niissä juodaan liikaa. Näin ajattelee 39 prosenttia vastaajista. Lisää alkoholittomia tapahtumia toivoo puolestaan 53 prosenttia kyselyyn vastanneista, ja myös Katja Virpirannan mukaan niitä saisi järjestää lisää. ”Ongelmana on lähinnä se, ettei alkoholittomiin tapahtumiin tule niin paljoa osallistujia”, hän harmittelee.

yhtä suosittuja kuin tavalliset oma pullo mukaan -bileet. Sairanen, Rautanen ja Virpiranta ovat yhtä mieltä siitä, ettei alkoholi sovi kaikkiin tapahtumiin. ”Tuntuisi aika tyhmältä ryypätä jossakin OLuTin futistapahtumassa”, Sairanen sanoo. Hänen mukaansa alkoholilla ei ole paikkaa myöskään virallisissa tilaisuuksissa, joihin on saavuttu edustamaan esimerkiksi omaa ainejärjestöä. ”Mutta kyllä esimerkiksi sitseillä saattaisi olla vähän ankeampaa, jos kukaan ei joisi alkoholia”, lisää Virpiranta.

Alkoholittomille tapahtumille kiitosta

Aggressiivisuus ei kuulu opiskelijoiden juhlintaan

Sen sijaan Rautanen ja Sairanen ovat tyytyväisiä kiltojensa järjestämiin alkoholittomiin tapahtumiin ja niiden määrään. Koneinsinöörikillan varapuheenjohtajana toimiva Rautanen kertoo, että kilta järjestää jäsenilleen esimerkiksi päihteettömiä elokuvailtoja. Konelaiset käyvät myös ajamassa cartingia muutaman kerran vuodessa. Rautanen muistuttaa, että myös OTY järjestää paljon alkoholittomia tempauksia. ”Kyllä ihmiset ovat positiivisin mielin mukana niissäkin”, hän toteaa. Sairanen kertoo viihtyneensä sekä OluTin että Sigman päihteettömissä tapahtumissa, vaikka myöntääkin, että ne eivät välttämättä ole

Vaikka alkoholi kuuluu useisiin opiskelijatapahtumiin, eivät haastateltavat ole juuri törmänneet päihteiden aiheuttamiin uhkaaviin tai vaarallisiin tilanteisiin. Kerran tai kaksi on jouduttu soittamaan humalassa kaatuneelle opiskelijatoverille ambulanssi. Sen sijaan aggressiivista käytöstä ei opiskelijatapahtumissa juuri näe. Mikko Rautanen toteaa, että opiskelijat käyttäytyvät juhliessaankin melko siivosti: ”Onhan opiskelijatapahtumissa rauhallista, kun vertaa vaikkapa lauantaiyön nakkikioskijonoon kaupungilla.” Sairanen lisää, että opiskelijoilla on tapahtumissa @ylkkari


5/2014 | 7 GALLUP • teksti Heidi Niemelä ja Tiina Mattanen • grafiikka Ville Koivuniemi

hyvä yhteishenki, eikä tunnelmaa haluta pilata rähinöimällä. Alkoholi ei haastateltavien mielestä juuri haittaa myöskään itse opiskelua, vaikka toisinaan luentosalin penkit ovat edellisen illan juhlien jälkeen tavallista tyhjempiä. ”Kyllähän jokainen nyt välillä jää mieluummin kotiin nukkumaan ihan ilman krapulaakin”, Virpiranta muistuttaa. Satunnaiset poissaolot eivät juuri hidasta opintojen etenemistä, joten haastateltavat eivät pidä niitä kovinkaan vaarallisina. ”Ja jos opiskelujen eteneminen takkuaa, niin yleensä se on kyllä ihan muunlaisten asioiden syytä. Motivaatiopulaa tai muuta”, pohtii Sairanen.

Päihteetön opiskelija ajautuu helpommin ulkopuoliseksi

Inkeri Sairasen mukaan opiskelukavereiden kanssa voi ryhmäytyä ilman alkoholia. Toisiin opiskelijoihin voi tutustua esimerkiksi yhteisillä kursseilla ja erilaisissa alkoholittomissakin tapahtumissa, joista parhaiten Sairasen mieleen ovat jääneet fuksikisat: ”Fuksikisoissa oli mukava yhteishenki, eikä kukaan ollut kännissä.” Absolutismi ei siis välttämättä tee ulkopuoliseksi. Myös osa Nyytin kyselyn vastanneista kertoo, ettei alkoholinkäyttöön opiskelijatapahtumissa liity sosiaalista painetta ja ettei raittiita katsota nenänvartta pitkin. Opiskelijan absolutismia kutsutaan kuitenkin toisinaan myös sosiaaliseksi itsemurhaksi. Virpiranta kertoo esimerkin ystävästään, joka on absolutistifuksina tuntenut jääneensä porukan ulkopuolelle. Tapahtumiin ei kuulemma ole tehnyt mieli mennä, koska kaikki muut ovat hirveän humalassa, musiikki kovalla ja viina virtaa. Nuorempana Virpiranta ujosteli itsekin tapahtumiin menemistä. Myös Nyytin kyselyn avoimissa vastauksissa näkyi huoli alkoholin leimaavista ja erottelevista vaikutuksista: Opiskelijatapahtumien alkoholipainotteisuus johtaa joidenkin mielestä siihen, että ne, jotka eivät halua juoda, ajautuvat porukan ulkopuolelle. Päihteettömät opiskelijat pelkäävät myös, että juomattomuus tekee heistä muiden silmissä tylsiä. Alkoholia nautitaan usein juuri sosiaalisten syiden vuoksi. Sanotaan, että juominen tekee puheliaammaksi, vähemmän araksi, keventää tunnelmaa ja poistaa turhia estoja. Alkoholilla onkin valta yhdistää sitä juovia, mutta toisaalta erotella joukosta ne, jotka eivät sitä halua nauttia. Opiskelijoiden erilaiset kokemukset juomisen tai juomattomuuden sosiaalisista vaikutuksista viestivät luultavasti ainakin siitä, että alkoholinormit ovat tiedekunta-, ainejärjestö- ja ystäväpiirikohtaisia. ■ oulunylioppilaslehti

Opiskelijaelämää pidetään kosteana, pössyttely jakaa mielipiteet

Ylkkärin päihdegallup

1

60%

60%

52%

1. Ovatko opiskelijatapahtumat mielestäsi yleisesti liian alkoholipainotteisia tai -myönteisiä?

2 52%

48%

48%

• ”Absolutisteja tai vähän alkoholia käyttäviä ihmetellään, mutta ei mielestäni syrjitä.”

40%

40%

2. Pitäisikö kannabiksen käyttö mielestäsi dekriminalisoida?

• ”En näe syytä miksi pitäisi dekriminalisoida.

20%

20%

Lääkekannabiksen käyttö tulisi sallia.”

• ”Tällä hetkellä kannabiksen käytöstä 0%

80%

Eivät ole

Ovat

3

0%

Kyllä

80%

4

3. Oletko juonut painostuksen tai ryhmäpaineen vuoksi enemmän kuin olisit jossakin tilanteessa tai tilanteissa muuten juonut?

74%

70%

60%

60%

40%

40%

30%

26% 20%

20%

0%

Ei

En ole

Olen

0%

YLKKÄRIN PÄIHDEKYSELYSSÄ selvitettiin opiskelijoiden alkoholi- ja kannabisnäkemyksiä. Vastaajia oli yhteensä 138, joista 66 prosenttia opiskeli joko humanistisessa tai luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Tietoja sähkötekniikan tiedekunnassa tai teknillisessä tiedekunnassa opiskeli puolestaan 18 prosenttia vastaajista. Muissa tiedekunnissa opiskelevia oli melko vähän. Noin puolet vastaajista opiskeli neljättä tai useampaa vuottaan yliopistossa ja kolmannes toista tai kolmatta. Fuksivuottaan vietti 15 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastanneista yli puolet kertoo käyttävänsä alkoholia kohtalaisesti tai enemmän, mutta mukana on iso joukko myös heitä, jotka käyttävät alkoholia vähän, erittäin vähän tai eivät ollenkaan. Kysymys opiskelijatapahtumien liiasta alkoholimyönteisyydestä ja -painotteisuudesta jakaa vastaajat tasaisesti kahteen lähes yhtä suureen ryhmään niin, että pienen enemmistön mukaan opiskelijatapahtumat eivät ole liian alkoholipainotteisia tai myöskään alkoholimyönteisiä. Vastanneista lähes puolet kuitenkin pitää opiskelijatapahtumia liian viinanhuuruisina. Useat mainitsevat, että tapahtumissa on lähtökohtainen oletus juomiselle. Alkoholittomia tapahtumia ei joidenkin mukaan järjestetä tarpeeksi, eivätkä jo olemassa olevat tapahtumat vaikuta houkuttelevilta: kritiikkiä annetaan esimerkiksi siitä, että ei-alkoholilliset tapahtumat painottuvat usein urheiluun tai ovat hengellisiä, jolloin ei-urheilullisen ateistin on vaikea löytää sopivia tapahtumia itselleen. Vastaajien mukaan liian alkoholipainotteisia tai -myönteisiä tapahtumia ovat esimerkiksi sitsit, excursiot, baaribileet, Mallasappro, Teekkaritalo-tapahtumat sekä fuksisuunnistukset. Myös vapun mainitaan olevan kokonaisuudessaan kostea. Monen

Alkoholi

johtuvat yhteiskunnalliset sanktiot aiheuttavat suurempaa haittaa kuin itse käyttö.”

Kannabis

vastaajan mielestä fukseille suunnatut tapahtumat ovat liian alkoholipainotteisia, ja tämän pelätään haittaavan päihteettömien opiskelijoiden osallistumista ja ryhmäytymistä. Osa vastaajat kokee päihteettömyyden olevan sosiaalinen haitta muillekin kuin fukseille. Useissa vastauksissa kerrotaan, että päihteettömyys ihmetyttää, sillä oletusarvo on, että opiskelijat juovat. Vastanneiden mukaan opiskelijapiireissä- ja tapahtumissa alkoholiin suhtaudutaan myönteisesti tai vähintään neutraalisti. Alkoholimyönteisyys tulee vastaajien mukaan ilmi muun muassa alkoholia ihannoivissa ja glorifioivissa puhetavoissa, yleisissä asenteissa ja ylipäätään siinä, että päihteetön opiskelijatapahtuma on eräänlainen poikkeus sääntöön. Useat kyselyyn vastanneet kokevat, että alkoholinkäyttöön vähintäänkin kannustetaan. Myös selvä enemmistö (58 %) on sitä mieltä, että alkoholinkäyttöön liittyy ryhmäpainetta. Suurin osa ei kuitenkaan ole ryhmäpaineen vuoksi lisännyt juomistaan.

Kannabis jakaa opiskelijakansan kahtia Kyselyssä selvitettiin myös opiskelijoiden suhtautumista kannabikseen ja sen näkyvyyttä opiskelijapiireissä. 49 prosenttia kyselyyn vastanneista opiskelijoista ei ole koskaan kokeillut kannabista, eivätkä he edes haluaisi kokeilla sitä. Reilu neljännes vastanneista on kuitenkin joskus kokeillut kannabista. 67 prosenttia vastanneista on myös sitä mieltä, ettei kannabista ole helposti saatavilla opiskelijapiireissä. Yliopistopiirien suhtautumisesta kannabikseen ei löydy selkeää kantaa ja vastauksissa on paljon hajontaa. Moni vastasi suhtautumisen olevan kannabismyönteistä, kun toiset taas ovat sitä mieltä, että suhtau-

4. Kumpi on mielestäsi haitallisempi päihde, alkoholi vai kannabis?

”Ongelma ei ole opiskelijapiireissä vaan suomalaisessa tapakulttuurissa yleensä.”

tuminen on kielteistä. Ääripäiden väliin jää joukko, joka ei ole ollut minkäänlaisessa kosketuksessa kannabikseen koko opiskeluaikanaan. Vastauksissa arvioidaan myös, ettei kannabiksesta välttämättä uskalleta keskustella vapaasti ja että sitä käyttävät pitävät käyttönsä omana tietonaan. Kannabiksen käytön dekriminalisointi jakaa vastaajat lähes tasan kahteen leiriin: puolustajia on 52 prosenttia vastaajista. Dekriminalisointia perustellaan muun muassa tämänhetkisillä käyttäjien liian kovilla yhteiskunnallisilla sanktioilla, aineen vaarattomuudella, poliisin resurssien paremmalla kohdentamisella ja kannabiksen kriminalisoinnin perusteettomuudella. Dekriminalisointia taas vastustetaan vetoamalla kannabiksen huumestatukseen, porttiteoriaan, alkoholin jo ennestään aiheuttamiin ongelmiin ja tieteellisen tutkimuksen puuttumiseen. Dekriminalisaation pelätään myös johtavan vahvempien huumausaineiden käytön dekriminalisointiin. Kannabiksen käytön dekriminalisoinnista käydyssä julkisessa keskustelussa alkoholin ja kannabiksen käytön haittoja on usein verrattu toisiinsa. Yllättäen 74 prosenttia kyselymme vastaajista oli sitä mieltä, että alkoholi on kannabista haitallisempi päihde. Kannabista pidetään vähemmän haitallisena muun muassa tutkimustiedon valossa. Tulos on mielenkiintoinen, kun ottaa huomioon, että 77 prosenttia vastaajista ilmoittaa käyttävänsä alkoholia. Lähes puolet vastaajista ei haluaisi kuitenkaan kokeilla kannabista. Vaikka kannabista pidetään selkeästi alkoholia vähemmän haitallisena päihteenä, vaikuttaa kannabiksen huumestatus selkeästi opiskelijoiden haluun kokeilla tai käyttää sitä. Alkoholi valittiin haitallisemmaksi päihteeksi myös siksi, että sen vaikutukset ovat valtaosalle vastaajista tutumpia ja sen haitat yhteiskunnallisesti mittavampia. ■


8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri KANNABIS • teksti ja kuva Heidi Niemelä

Sekä kaupunginvaltuutettu Juha Richter että varavaltuutettu Janne Hakkarainen tahtoisivat ehkäistä päihteiden käyttöä. Vaikka tavoite on sama, keinoista he ovat täysin eri mieltä.

Sama tavoite, eri keinot Janne Hakkarainen ja Juha Richter toteavat, että heidän tavoitteensa on sama: he molemmat haluavat ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia ongelmia ja päihteiden käyttöä ylipäänsä. Keinot siihen vain ovat erilaiset. KEVÄTTALVEN mediakeskustelu kannabiksesta yllätti kaupunginvaltuutettu Janne Hakkaraisen positiivisesti: Ylen kannabisilta ei ollutkaan vain mediasensaatiota, vaan aiheesta käytiin oikeaa argumentoivaa keskustelua. Myös varavaltuutettu Juha Richter seurasi mediakeskustelua kiinnostuneena lääkärin näkökulmasta. Hänen kokemuksensa oli kuitenkin erilainen: ”Valitettavasti keskustelu ei kuitenkaan tuonut uusia argumentteja. Tilanne ei ole muuttunut.” Uutisoinnissa nostettiin esiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimpiä tutkimustuloksia, joiden mukaan kannabiksen käyttö on lähes kolminkertaistunut 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tähän ikäryhmään kuuluvat

sekä Richter että Hakkarainen itse, kuten moni muukin yliopisto-opiskelija. Hakkarainen uskoo 1990-luvun laman vaikuttavan taustalla. ”Laman lapsilla on tutkittu olevan enemmän kaikenlaisia ongelmia kuin väestöllä keskimäärin. Kun päihteitä käytetään enemmän, myös päihdeongelmia on enemmän”, hän pohtii. Richter ei pidä kannabiksen käyttömäärän kasvua yllätyksenä: ”Mielestäni oli lähes oletettavaa, että käyttö lisääntyisi juuri tässä ryhmässä. Huonovointisuus yhteiskunnassa on lisääntynyt ja tietyt arvot väistyneet.” Richter pitää suurena ongelmana myös sitä, että nuorten aikuisten lisäksi kannabiksen käyttö on lisääntynyt erityisesti alaikäisten keskuudessa. Richterin on vaikea ymmärtää, miksi nuoret ja nuoret aikuiset suhtautuvat kannabikseen

liberaalisti ja haluavat ottaa huumausaineiden kanssa suuria terveydellisiä riskejä. Sen sijaan Hakkaraisen mielestä suomalaisten nuorten tai nuorten aikuisten kannabisasenteet eivät ole liian liberaaleja. Hän haluaa kuitenkin korostaa, että hän pitää koulujen asianmukaista päihdevalistusta hyvänä keinona torjua päihteiden ongelmakäyttöä. Yliopisto-opiskelijoiden kohdalla kannabismyönteisyydestä tai -vastaisuudesta kummankaan on vaikea tehdä tarkkaa linjausta. Richterin mukaan asenteet vaihtelevat porukoittain ja tiedekunnittain. Hakkarainen kuitenkin uskoo yliopisto-opiskelijoiden kokeilleen verrattain muuta väestöä useammin kannabista. ”Käsittääkseni ihmisen koulutustaustalla on vaikutusta hänen päihdekäyttäytymiseen-

sä”, Hakkarainen pohtii.

Kannabiksen dekriminalisaation monet kasvot

Hakkaraisen mielestä kannabisongelmiin on syynä epäonnistunut suomalainen päihdepolitiikka: ”Mielestäni painopiste tulisi kohdistaa ennaltaehkäisyyn ja hoitoon hakeentumiseen ongelmien synnyttyä. Myös valtion suhtautuminen kannabikseen aiheuttaa ongelmia, koska kannabiksen rangaistavuuden heikentäminen tai koventaminen ei vaikuta tutkimusten mukaan sen käyttöön.” Richter puolestaan vetoaa yhdysvaltalaisiin tutkimuksiin, jotka ovat antaneet päinvastaisia tuloksia. Hänen mielestään kannabiksen soveltuvuutta Suomeen ei voida perustella ulkomaisella puoltavalla

tutkimuksella, sillä kaikki maat ovat erilaisia. ”Meillä on jo valmiiksi korostunut päihdeongelma, joten kannabiksen käytön lisääntyminen olisi mielestäni vaarallista”, hän sanoo. Hakkarainen on vakuuttunut siitä, ettei käyttäjien rankaisu vaikuta kannabiksen käyttömääriin. Hakkarainen tahtoisikin poistaa kannabiksen käyttörikoksen sekä rangaistuksen pienen kannabismäärän hallussapidosta ja pienestä kotikasvatuksesta. Sen sijaan myynnin hän pitäisi edelleen kriminalisoituna. Richterin mielestä tällä hetkellä voimassa oleva kannabiksen kriminalisointipolitiikka on ollut pääosin toimivaa ja voisi jatkua edelleen. Tietysti päihteiden käyttäjien asemaa voisi aina parantaa. Hänen mukaansa nykyinen systeemi antaa käyttäjille kuitenkin hyvät mah@ylkkari


5/2014 | 9

Juha Richter

Janne Hakkarainen

• Ikä: 29 vuotta. • Lääkäri, kirjoittaa

• Ikä: 26 vuotta. • Opiskelee germaanista

väitöskirjaa ensihoitolääketieteestä.

Kristillisdemokraattien varavaltuutettu ja eurovaliehdokas.

• Toiminut jo pitkään

kunnallispolitiikassa ja kolme kautta ylioppilaskunnan edustajistossa.

mieltä siitä, ettei kannabiksen käytön dekriminalsiointi saisi vaarantaa alle 18-vuotiaiden terveyttä. Hänen mielestään kuitenkin käyttäjien rankaisemisen sijaan esimerkiksi huumausaineen välittämisestä alaikäiselle pitäisi saada huomattavasti nykyistä kovempia tuomioita.

Syrjäytymisriskillä kannabista

dollisuudet hakeutua hoitoon ongelmansa kanssa eikä aiheuta pelkille käyttäjille mitään rikosoikeudellisia seuraamuksia: ”Lääkäreillä on vaitolovelvollisuus.” Richter uskoo myös, että kannabiksen käytön dekriminaloisointi kasvattaisi sen käyttömääriä: ”Se luonnollisesti kasvattaisi myös kannabiksen käytöstä aiheutuvia kuluja, aiheuttaisi persoonallisuusmuutoksia käyttäjille ja vaaraa muille ihmisille, esimerkiksi liikenteessä.” Hakkarainen ei sen sijaan uskoisi muutoksen olevan kovin merkittävä. Richterin mielestä kannabiksen käytön dekriminalisointi olisi vaarallista erityisesti alaikäisiä ajatellen, sillä muutoksen jälkeen kannabista saattaisi olla helpommin saatavilla. ”He ovat juuri se ikäryhmä, jota mielestäni pitää suojella.” Hakkarainen on Richterin kanssa samaa oulunylioppilaslehti

Julkisessa keskustelussa kannabiksen dekriminalisointia on perusteltu muun muassa niillä sosiaalisilla sanktioilla, joita rikosmerkintä kannabiksen käytöstä voi aiheuttaa. Richterin mielestä rangaistuksissa otetaan kuitenkin käyttäjän oma hyvinvointi huomioon: ”Usein käyttäjä saa apua ja se on mielestäni tärkeintä. Muuten riippuvuudesta kärsivät voisivat jäädä ilman hoitoa.” Richterin mielestä olisi tärkeää pohtia, onko yksilön itsemääräämisoikeus omista tekemisistään tärkeämpää, kuin ne yhteiskunnalliset ongelmat, joita kannabiksenkin käyttö aiheuttaa. ”Myöskään kannabiksen käytön skitsofreniariskiä ei saisi aliarvioida, sillä tutkimusten mukaan suomalaisilla on muita eurooppalaisia suurempi perinnöllinen taipumus skitsofreniaan. Jo lyhytaikainen kannabiksen käyttö voi aiheuttaa tällaisia ongelmia.” Esimerkiksi Hakkarainen on tiedostanut perinnöllisen skitsofreniariskinsä eikä sen takia itse käytä kannabista. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että siitä on kiittäminen ennalta ehkäisevää valitusta eikä kannabiksen käytön rangaistavuutta. Toisin kuin Richter, Hakkarainen on kuitenkin sitä mieltä, ettei kannabiksen käytön rangaistuksissa oteta käyttäjän hyvinvointia huomioon: ”Uskon, että rangaistuksen pelko estää käyttäjiä hakemasta itselleen apua sellaisissakin tilanteissa, joissa he todella kaipaisivat apua.” Hakkaraisen mielestä kannabiksen käyttörikosmerkintä estää yksilön toimimisen monilla elämänalueilla, mikä joko yksin tai yhdessä aineen käytön kanssa saattaa aloittaa syrjäytymiskierteen. Richter taas ei usko, että kannabiksen käyttäjien syrjäyty-

ja pohjoismaista filologiaa, valmistuu aineenopettajaksi.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu, kolmatta kautta ylioppilaskunnan edustajistossa.

• Luottamustoimia

16-vuotiaasta lähtien, liittyi Vihreisiin vuonna 2007.

minen johtuisi mitenkään sosiaalisesta stigmatisoinnista, vaan hänen mielestään syrjäytymistä aiheuttaa lähinnä kannabiksen käyttö ja sen sivuvaikutukset.

Joka tapauksessa haitallinen kannabis? Hakkaraisen mielestä kannabiksen käytön dekriminalisoinnin ja käytön kasvun suora syyseurausyhteys ei ole realistinen. ”Käyttäjien rangaistusten poistuminen ei tarkoita mielestäni sitä, etteikö yhteiskunta pystyisi viestittämään kannabiksen käytön haitoista. Kannabiksen käytön kasvu kun ei tietenkään ole hyvä asia.” Richterin mielestä dekriminalisaatio taas suoraan viestittäisi, että huumeiden käyttö on täysin ok. Vastalauseeksi Hakkarainen nostaakin esiin Portugalin, jossa yksi Euroopan mittavimmista päihdeongelmista saatiin rauhoittumaan käyttörikosten poistamisella. Tämän lisäksi järjestelmää uusittiin. Richterin mielestä Portugalinkaan esimerkki ei poista sitä faktaa, että Suomessa alttius päihteille on täysin toisenlainen kuin muualla Euroopassa. ”Mielestäni Portugalin esimerkistä ei voi vetää suoria johtopäätöksiä siitä, että se toimisi Suomessa samalla tavalla.” Monissa tieteellisissä tutkimuksissa kannabis on todettu päihteenä monia muita vaarattomammaksi. Hakkaraisen mielestä kannabis kuuluisikin kovien huumausaineiden rinnalta omaan lievempään kategoriaansa. ”Mielestäni on vaarallista, jos kannabis esitetään samassa sarjassa esimerkiski kokaiinin, heroiinin ja LSD:n kanssa. Onneksi nykyinen huumevalistus pyrkii perustumaan faktoihin ja tutkimusnäyttöön”, hän sanoo. Myös Richterin mielestä kannabis on huumausaineena vaikutuksiltaan monia muita aineita lievempi eikä sitä tarvitse väkisin rinnastaa kovempiin aineisiin. Kumpikin vaikuttajista pitää alkoholia monessa mielessä kannabista haitallisempana päihteenä, mutta Richter tahtoo erityisesti korostaa, että jo kannabiksen lyhyen käytön vaikutukset voivat olla mielenterveydellisesti vakavia. ■

Taanila Janne Taanila

Mitä on nälänhätä? JOS KADULLA TEHTÄISIIN GALLUPIA ja kyseltäisiin ohikulkevilta ihmisiltä otsikon kysymystä, lähes 100 prosenttia vastaajista osaisi antaa asiasta edes jonkinlaisen kommentin. Sen sijaan että ihmiset järkkyisivät kuulemastaan, on moni puutunut ja kyllästynyt nälänhädistä kertoviin uutisiin. Nälänhädästä on tullut klisee, jonka monet väittävät tuntevansa, mutta jota juuri kukaan ei enää nykyajan todellisuudessa ymmärrä. Vai kuinka moni länsimaisista ihmisistä voi väittää tietävänsä, miltä nälkään kuoleminen fyysisesti tuntuu? Tai kuinka moni länsimainen vanhempi on joutunut katselemaan omaan lastaan, joka riutuu voimattomana kuivuneen pihamaan hiekalla? SUOMESSA SEN SIJAAN on puhuttu paljon syrjäytymisestä ja siitä, kuinka ihmiset ovat jakautuneet entistä selvemmin hyväosaisiin ja niihin, joilla ei ole juuri mitään. Monista kommenteista on ollut kuultavissa se sama turtuneisuuden ja vieraantumisen alavire, joka on ennestään tuttu jo edellä mainitusta Afrikan tilanteesta. Työttömien väitetään loisivan sosiaalitoimiston tuilla, kun yhteiskunnan työssäkäyvä moraalinen selkäranka hoitaa maksumiehen roolin. Miltä sitten näyttää työttömän elämä? Miltä tuntuu elää siten, että joka penniä pitää laskea? Mitä on tehtävissä, kun puolivälissä kuukautta ei ole enää rahaa ruokaan? KÄVIN REILUN KUUKAUDEN AJAN Helsingin Herttoniemen seurakunnan järjestämässä leipäjonossa, jossa ihmiset jonottivat ruokaa parhaimmillaan (tai pahimmillaan) kolmesti viikossa. Useamman viikon jälkeen jonottaminen alkoi turhauttaa. Tuntui pahalta nousta aamulla flunssaisena jonoon, jos tiesi että ulkona sataa räntää ja kylmä tuuli puhaltaa mereltä. Reilu kaksi tuntia mutkitteleva jono tuntui aikaansa pidemmältä, eikä mieltä hirveästi lämmittänyt, jos vaivanpalkaksi jäi käteen purkki jogurttia ja pussi kuivaa leipää. Moni leipäjononkin vakioasiakas valitsisi mieluummin vakaan työpaikan ja kohtuullisen palkan kuin ikuiselta tuntuvan jonossa maleksimisen. Moni on töitä hakenutkin, ja hakisi varmasti enemmän, jos päivän tuottavin aika ei menisi jonossa jumittamiseen. EHKÄ PAHIN SUOMALAISEN hyvinvointiyhteiskunnan pohjanoteeraus on kuitenkin nykyinen vanhustenhoito. Kaikki tietävät asian olevan retuperällä, mutta päättäjät eivät puutu asiaan kuin kosmeettisesti. Ihmiset ovat jo tottuneet nyökyttelemään valittaen päätään, kun omaiset kertovat sänkyihinsä ulostavista vanhuksista. Esimerkiksi Tanskassa hoitajien minimimäärä on keskiarvon mukaan 1, 2 yhtä potilasta kohden, kun Suomessa suositeltu minimi on puolet tästä eli 0, 6. Ja tunnetusti kaikissa vanhainkodeissa ei edes ylletä 0, 6 hoitajan minimiin. DEMOKRATIAN PAHIMMAKSI viholliseksi on sanottu apatiaa. Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio sen perimmäisessä merkityksessä, mutta todennäköisesti maailman demokraattisin maa. Jos muualla tulisi vastaavaa kaltoinkohtelua julki, nousisivat omaiset barrikadeille. Mutta ei Suomessa. Täällä on tapana äänestää. Ketä sitten pitäisi äänestää, kun kaikki hallituspuolueet oikealta vasempaan näyttävät olevan kyvyttömiä järjestämään hyvinvointivaltiolle kuuluvia palveluja tai yhdistämään kannustavasti työttömiä ja yksinäisiä vanhuksia?

Kirjoittaja on suomen kieltä Oulun yliopistossa opiskeleva kulttuuritoimittaja.


10 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Metsästä ammentava arkkitehti Vuoden nuorta arkkitehtia Tuulikki Tanskaa kiinnostaa suunnitella prosesseja muotojen takana. Metsästä hän saa rakennusainekset.

@ylkkari


5/2014 | 11

oulunylioppilaslehti


12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri VUODEN NUORI ARKKITEHTI • teksti Minna Koivunen • kuvat Matias Haataja

PROSESSIT MUOTOJEN takana kiehtovat Suomen Arkkitehtiliitto Safan palkitsemaa vuoden nuorta arkkitehtia Tuulikki Tanskaa. Häntä kiinnostaa suunnitella itse prosessia eikä ainoastaan lopputulosta. ”Ajattelen niin, että kun jonkin suunnitelman taustalla on looginen prosessi, se näkyy lopputuloksessa. Ensimmäisellä katsomiskerralla ei välttämättä hahmota, miten muoto on syntynyt ja mitkä ovat taustalla vaikuttavat tekijät, mutta lopputulos on silti kauniimpi kuin sattumanvaraisesti muotoiltu asia.” Nuoren arkkitehdin Wuorio-palkinnon Tanska sai Arkkitehtipäivillä maaliskuussa ansiokkaasta diplomityöstään. Siinä hän tutki muun muassa geometrisen optimoinnin menetelmiä arkkitehtisuunnittelussa ja suunnitteli Linnanmaalle uimahallin ja urheilukeskuksen.

Työssä hän käytti ja tutki algoritmisiä menetelmiä puurakentamisessa. Käskysarjaa tai sääntöä tarkoittava algoritmi on kuin leivontaresepti. Siinä on määritelty tietyt ainesosat, mitä tarvitaan ja kuinka paljon sekä missä järjestyksessä niitä lisätään ja mitä eri ainesosille tehdään. ”Algoritmejä tehdään tietokoneella, mutta yhtä hyvin samat asiat voisi toistaa käsinkin. Itse algoritmin käyttö ei vaadi tietokonetta, mutta kun jotain samaa asiaa toistetaan monotonisesti sata, kaksisataa tai viisituhatta kertaa, sitä ei enää kukaan tee käsin”, selittää Tanska tietokoneiden yhteyttä algoritmeihin. Algoritmiset menetelmät perustuvat nimenomaan toistoihin, joilla haetaan variaatioita ja erilaisia lopputuloksia, mitä yhdellä algoritmillä voi saada. ”Reseptiä hiukan muokkaamalla,

Oulun yliopistosta valmistunut Tuulikki Tanska suunnitteli arkkitehtuurin diplomityössään Linnanmaalle uimahallin. Suunnittelussa hän pyrki löytämään modernin ja esteettisen ratkaisun puun käytölle uimahallin rakenteissa.

mausteita lisäämällä, voi lopputuloksesta tulla hyvinkin erilaista, vaikka perusresepti on sama”, Tanska havainnoi. Algoritmisuus yhdistettynä tietokoneavusteisiin tuotantotapoihin tarjoavat arkkitehtuuriin uusia mahdollisuuksia, etenkin vapaamuotoiseen arkkitehtuuriin. Niitä ovat muun muassa puurakentamisessa yksilöllisten rakenteiden tuottaminen. Mikään arkkitehtuurin tyylisuunta algoritmisuus ei ole, vaan lopputulos riippuu täysin suunnittelijasta. Vaikka usein algoritmisiä menetelmiä käytetään vapaamuotoisten ja monimuotoisten rakennusten suunnitteluun, voi niillä suunnitella myös tavallisia laatikkomallisia taloja. Aina kun algoritmejä aikoo käyttää, tulee arkkitehdin kysyä itseltään miksi niin on tekemässä. Tanska kertoo, että hänen diplomityössään niiden käyttö oli välttämättömyys. ”Uimahallin suunnitelma olisi ollut mahdoton tehdä ilman tällaisia menetelmiä. Olisin kyllä voinut mallintaa kolmioverkkorakenteen manuaalisesti, mutta saamani hyödyt eli kolmioverkon järkeistyminen ei olisi ollut saavutettavissa ilman algoritmeja.” Päämateriaalina Tanska käytti diplomityössään puuta. Suomessa puuta voisi Tanskan mielestä käyttää rakennusmateriaalina julkisissa rakennuksissa huomattavasti enemmän, koska sitä on täällä paljon ja laajasti saatavilla. ”Puu on suhteellisen edullinen materi-

aali ja sitä on helppo työstää sahalaitteistoilla. Sitä on helppo työstää myös uusilla tietokoneohjatuilla menetelmillä.” Tanska arvelee yhtenä syynä puun vähäiselle käytölle sen, että betoni on ollut niin suuressa roolissa Suomessa. Lisäksi paloturvallisuuden vuoksi metsien kultaa pidetään hankalana. Toki nykyään on keinoja suojata puuta palamiselta. Vuoden nuori arkkitehti –palkinto tuli Tanskalle täytenä yllätyksenä. ”Tämän aiheen parissa työskentely on tuntunut välillä tosi yksinäiseltä saarekkeelta. Ei ole ollut käsitystä, kuinka laajasti sitä voitaisiin arvostaa arkkitehtuurin piirissä. Se on ollut sellaista, josta olen itse ollut tolkuttoman innostunut ja kiinnostunut. Sen takia palkinto tuntui hyvältä ja tuntui, että ei ainoastaan minun työni, vaan se työ mitä osastolla on Toni Österlundin aloittamana tehty, sai arvostusta. Se tuntui hyvältä.”

Hioutunut yksikkö Tanska valmistui Oulun yliopiston arkkitehtuurinosastolta syksyllä 2013. Opintojen alkuvaiheessa hän kävi opiskelemassa arkkitehtuuria vuoden verran Teknillisessä korkeakoulussa (nyk. Aalto-yliopisto), mutta palasi kuitenkin kotikaupunkiinsa Ouluun. ”Rehellisesti sanottuna halusin taiteilijaksi, mutta halusin kuitenkin varmuutta toimeentuloon ja ammatin, jossa yhdistyy taiteellisuus ja tekninen ala”, kertoo Tanska ammatinvalinnastaan. @ylkkari


5/2014 | 13

Vuoden nuori arkkitehti on tyytyväinen opiskeluaikaansa Oulussa ja kiittelee opetuksen korkeaa laatua. Lisäksi hän kokee korttelikampuksen keskustassa luoneen oivan ympäristön ja kasvualustan tiiviin opiskeluyhteisön syntymiselle. ”Kun tänne tullaan ympäri Suomea opiskelemaan eivätkä kaikki ole kotoisin vain lähialueilta, kaikki ovat yhtä irrallisia. Se vaikuttaa siihen, että koululla hengataan enemmän ja syntyy tiiviimpiä porukoita kuin ehkä muilla aloilla. Kyllä siinä väkisinkin hioutuu yhdeksi yksiköksi, kun on vuosikausia muutaman rakennuksen sisällä.” Tiivis yhteisö vaikutti Tanskan opiskelu-uraan myönteisesti: ”Minusta tuntuu, että meidän opiskelijajoukon, joka alkoi kiinnostua näistä algoritmisistä menetelmistä, syntymistä edesauttoi se, että olimme hioutunut porukka.” Kun arkkitehtiopiskelijat syksyllä 2016 aloittavat uusissa tiloissa Linnanmaan kampuksella, korttelikampustunnelma häviää ja tiivis yhteisö sekoittuu muihin yliopistolaisiin. Tanska toivoo arkkitehtiosaston saavan Linnanmaalle hyvät tilat, joissa on mahdollista sekä pysyä tiiviinä yksikkönä että päästä vuorovaikutukseen muiden alojen kanssa. ”Tässä vaiheessa kannattaa ajatella se positiivisena siirroksena. Vaikka minulle osaston sijainti ja vanhat rakennukset ovat lähellä sydäntä, en itse henkilökohtaisesti ole koskaan tuntenut oulunylioppilaslehti

Linnanmaankaan kampusta luotaantyöntäväksi. Aina kun siellä on käynyt, se on ollut täynnä vilinää ja ihan erilaista fiilistä.” Sijainnin lisäksi arkkitehtiopiskelijoiden opiskelulle leimallista ovat muun muassa piirustusluokat, joissa vietetään etenkin ensimmäisinä vuosina rutkasti aikaa. ”Ensimmäisestä kolmanteen vuoteen meillä on piirustussalit, minkä toivon säilyvän. Atk-luokassa istuminen on myös semmoinen käsite, että kaikki tuolta valmistuneet ovat istuneet siellä varmaan yhteensä kokonaisen vuoden atk-luokassa.” Tanska kuuluu niihin opiskelijoihin, joiden opiskeluaikaa ei rajoitettu lainkaan. Siispä hän pystyi huoletta käymään opiskeluiden ohessa töissä ilman että valmistumiseen olisi nykymallin mukaisesti hoputettu. ”Arkkitehtuuri on sellaista, että työn oppii vain tekemällä. Minulle teki todella hyvää, että sai välillä keskittyä töihin ja välillä opiskeluihin. Valmistumisen jälkeen on varmasti helpompi löytää töitä, kun on jo vuosien kokemus takana työelämästäkin.” Hän ehti työskennellä niin eri arkkitehtitoimistoissa kuin yliopistolla sekä tutkimusprojektissa että opetustehtävissä. Yhtäaikainen opiskelu ja työnteko oli kannattavaa. ”Toimistotöistä sain tosi arvokasta kokemusta arkkitehdin ammattikuvasta. Akateeminen puoli ja opetus ovat taas

tuoneet rohkeutta lähteä tutkimaan uusia juttuja. Diplomityössä en olisi varmaan lähtenyt niin syvälle tuohon aiheeseen ilman opetus- ja tutkimustyötä.”

Virkistävä työelämä Tanskalle arkkitehdin työssä on tärkeää hyvän ympäristön luominen ihmisille: ”Ei enempi eikä vähempi kuin maailmanparantaminen”, 30-vuotias arkkitehti luonnehtii. Tällä hetkellä Tanska työskentelee Helsingissä ALA arkkitehdeillä. Siellä hän on päässyt mukaan Helsingin keskustakirjastoprojektiin. Kirjastoon tulee puinen julkisivu, joka on geometrialtaan vapaamuotoinen. Tanskalle projekti on ollut antoisa, koska hän on päässyt työskentelemään mieluisten aiheiden eli esimerkiksi puurakenteiden parissa. ”Puuseinän toteutuksessa tullaan käyttämään jossain määrin algoritmisiä menetelmiä ja tietokoneavusteista tuotantoa.” Diplomityössään Tanska keksi useita jatkotutkimuskohteita ja tutkimustyö aiheen parissa kiinnostaakin häntä, mutta ensin nuori arkkitehti aikoo jatkaa viihtymistään työelämässä. ”Tällä hetkellä myös työelämä kiinnostaa kovasti, koska olin pari vuotta niin tiiviisti yliopistolla ja työelämä on tuntunut virkistävältä vaihtelulta. On vaikeaa sanoa, milloin tutkiminen olisi ajankohtaista, mutta kyllä se mahdollisesti tulevaisuudessa kiinnostaa.” ■

Kuka?

• Vuoden nuori arkkitehti Tuulikki Tanska.

• Ikä 30. • Kotoisin Oulusta. • Valmistunut arkkitehdiksi Oulun yliopistosta vuonna 2013.

• Töissä ALA arkkitehdeillä Helsingissä. • Harrastaa maalausta ja elokuvia.


14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Pakkahuoneenkatu 10, 90100 Oulu

TYKKÄÄ LUE VISERRÄ facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

@ylkkari


5/2014 | 15

WESIBUSSI 15 VUOTTA • teksti ja kuva Minna Koivunen

Jarno Seppänen (vas.), Ville Peteri ja Joonas Raitio pitävät huolen siitä, että Wesibussissa hommat toimivat.

WAPPUMENOJA Ylkkäri kokosi muutamia vapputapahtumia, jos vappuaaton ja vappupäivän suunnitelmat ovat vielä tekemättä. Humanistit Ke 30.4. kello 12 Franzénin lakitus. Humanistinen kilta lakittaa perinteisesti Franzénin patsaan, ja puheenjohtaja pitää vappupuheen. Luonnontieteilijät To 1.5. kello 12 Wappupiknik Linnasaaressa. OLuT:in Wappupiknikillä palkitaan OLuT:in wapusta selvinneet henkilöt. Taloustieteilijät Ke 30.4. kello 17 Finanssi ry:n vappusauna Johteenpookissa. Sisäänpääsy 6 euroa finanssilaisilta ja 8 euroa muilta. Sisäänpääsyyn kuuluu sauna, palju, ruokaa sekä boolia! Teekkarit Ke 30.4. Kello 12 Wappukulkue, lähtö Rauhalasta Kello 14 Fuksiuitot, Åströmin puisto Kello 21 Waaton bileet, Dione To 1.5. Kello 03.33.33 Ashematunnelin örinät, Asematunneli Kello 5 Teekkarilakitus, Rauhala Kello 6 Sillis, Arkkariosasto Kello 9 Samppanjamatinea, Linnansaari Kello 18 Fuksilakkien polttohautaus, Teekkaritalo

Loppumattomat bileet 15-vuotias Wesibussi tarjoaa matkustajille bileet ja lapsille leluja. WESIBUSSI ON MONELLE opiskelijalle vapun ykköskulkuväline. Niin tietävät kertoa bussin organisoinnissa mukana useita vuosia olleet Ville Peteri, Joonas Raitio ja Jarno Seppänen. Peterille ja Seppäselle tämä vuosi on jo seitsemäs ja Raitiolle kuudes kerta Wesibussi-hommissa. Vaikka matkan varrella kalusto ja kuskit ovat vaihtuneet, perusidea eli hauskanpito on säilynyt ja pysynyt. Bussi kuljettaa porukkaa sinne, missä on bileet. Liikennevaloissa bussia pomputetaan ja bussissa soi ysäripainotteinen bilemusiikki. “Perusajatus on ollut se, että bileet eivät lopu, jos on Linnanmaalla vaikka kaverin luona etkoilla tai on muissa bileitä. Juhlat eivät siirtymävai-

oulunylioppilaslehti

heessa keskeydy, vaan ne jatkuvat matkallakin”, Seppänen kuvailee. Suuren asiakasmäärän vuoksi bussi kulkee nykyään tietyn aikataulun mukaisesti Linnanmaalta keskustaan ja toisin päin. “Mahdollisuuksien mukaan vieläkin haemme porukkaa ja heitämme joihinkin paikkoihin, jos bussissa on tilaa ja aikataulut antavat myöten”, Peteri kertoo.

Paras tapa tehdä hyväntekeväisyyttä Wesibussin hinta nousi pari vuotta sitten 2,5 euroon, mutta se on silti edelleen edullisempi kuin Koskilinjojen kertalippu. Yhdellä lipulla pääsee joko

Linnanmaalle tai keskustaan ja lysti kestää tunnin verran. Wesibussin tärkeä piirre hauskanpidon lisäksi on se, että sen tuotto menee hyväntekeväisyyteen. Kohde oli ensimmäiset 12 vuotta Unicefin janopäiväkeräys, ja vuodesta 2012 lähtien lahjoituksen on saanut Oulun yliopistollisen sairaalan lastenosasto. Tänäkin vuonna sinne lahjoitetaan leluja ja lastenhoitotarvikkeita. “Itse en tiedä yhtä hauskaa tapaa tehdä hyväntekeväisyyttä kuin wesibussi”, Raitio toteaa. Wesibussi syntyi vuonna 1999, kun sähkötekniikan opiskelijat järjestivät sen vapputempauksena. Bilebussi sai sen verran hyvän vastaanoton, että opiskelijoiden kuljettamista

keskustan ja Linnanmaan välillä on jatkettu jo 15 vuotta. Wesibussin järjestelyvastuu on ollut sähköteekkareiden jälkeen Oulun Teekkariyhdistyksellä siten, että eri killat järjestivät sitä vuorotellen. Vuodesta 2009 asti järjestelyistä on vastannut WesiBussiComitea. Perimätieto siirtyy paremmin eteenpäin, kun vaihtuvuus järjestäjien kesken on pientä. Wesibussi on todella suosittu. Parhaimmillaan tai kyytiläisille pahimmillaan jonossa Linnanmaalla 2T-pysäkillä on ollut 300 juhlijaa. ”Ihmiset ohittelevat ja siitä tulee meille sanomista. Silloin kun bussi tulee, me menemme katsomaan, että homma toimii. Mutta jos siellä tunnin porukka

jonottaa, emme me voi siihen vaikuttaa, mitä siellä tehdään se 45 minuuttia ennen kuin tulemme ”, Peteri selittää. ”Toivottavasti mahdollisimman asiallisesti jengi jaksaa jonottaa”, Seppänen lisää. Kun bussi saapuu Linnanmaalle ja jos jono näyttää pahalta, on näillä konkareilla siihen niksi: ”Yleensä ajamme sitten pari kolme kierrosta ympyrää, jotta ihmiset rauhoittuvat. Sanomme heille, että kukaan ei pääse ennen kuin olette kunnolla”, Raitio kertoo. Entä millainen olisi Wappu ilman Wesibussia? ”En pysty kuvittelemaan oululaista teekkarivappua ilman wesibussia”, Raitio vastaa tyhjentävästi.■


Tuunaa itsellesi haalarim Annoimme kolmelle pitkäaikaiselle avustajallemme ja yhdelle entiselle toimittajallemme tehtävän: tee haalarimerkki. Nelikko teki työtä käskettyä ja tässä on tulos.

Harri Filppa

on tehnyt Ylkkäriin lukuisia kuvituksia. Hän vastaa edelleen Lyhyempi oppimäärä -sarjakuvan kuvittamisesta.

Anna Vuorinen

teki useamman vuoden ajan Ylkkäriin suosittua Rakas päiväkirja -sarjakuvaa.

Mikä on paras vappumuistosi?

”Yleinen ajanvietto kavereiden kanssa. Esimerkiksi viime vappu tulee mieleen.”

”Viime vuoden uitot (teekkareiden uittotilaisuus Rauhalan nurkilla) tulee mieleen.”

”Se vappu, kun olin juuri täyttänyt 18 vuotta. Oli siistiä, kun oli tullut aikuiseksi.”

”Koristelimme serkusten kanssa yläkerran täyteen vappuserpentiiniä. Se oli hauskaa.”

Maija Mäkelä, kemia.

Tommi Karjalainen, tuotantotalous.

Jari Häkkinen, prosessitekniikka.

Stiina Lehmus, biologia.


merkki!

Resepti onnistuneen haalarimerkin tuunaukseen

• Leikkaa pahvista 10cmX10cm-palanen. Leikkaa tämän aukeaman haalarimerkki ja liimaa se pahvinpalaselle. Kontaktoi pahvinpalanen kahteen otteeseen. Leikkaa ääriviivoja myöten.

• Asettele merkki haalariin haluamallesi kohdalle ja kiinnitä se paikalleen hakaneuloilla. • Ompele merkki paikalleen pujottelemalla neulaa ja lankaa merkin läpi (muista tehdä aluksi solmu langan päähän). • Tee lopuksi pari pistoa kankaan sisäpuolella, jotta langat eivät purkaudu. Tarvikkeet: lankaa, terävä neula, hakaneuloja, pahvia, kontaktimuovia, liimaa ja sakset. Lanka voi olla karhunlankaa tai kaksinkerroin neulaan pujotettua tavallista lankaa.

Anni Arffman

kuvitti Ylkkäriin vuonna 2013 yliopiston tilamuutoksia koskevan jutun. Arffman opiskelee Oulun yliopistossa parhaillaan historiaa, mikä näkyy hänen merkissään.

Mikael Heikkinen

työskenteli Ylkkärin toimittajana reilut kaksi vuotta ennen lähtöään opiskelemaan arkkitehdiksi. Sittemmin Heikkinen on jatkanut Ylkkärin kuvittamista.

”Viime vuoden vesibussi. Ne olivat kovat bileet, ja siellä oli paljon ihmisiä.”

”Hellevaput tulevat ainakin mieleen. Vappu on silloin kesän aloittaja.”

”Ullanlinnanmäellä opeteltu Tom of Finland -henkisen lakin taittelu ylioppilaslakista vuonna 2003.”

”Toissa vappuna grillasimme ja isuimme iltaa kaveriporukalla. Se on paras vappumuisto!”

Elisa Rajanen, maantiede.

Ilkka Paajala, tietotenkäsittelytieteet.

Hannu Savolainen, taloustiede.

Kirsi Tuulaniemi, kemia.


18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

VAPPU RUOTSISSA • teksti ja kuva Sanna Häyrynen

Sopivan maltillista vappujuhlintaa Ruotsalaisopiskelijoiden vappu ei ole yhtä riehakas ja pitkä kuin meillä. Perinteet vaihtelevat paikkakunnittain, ja vanhoissa yliopistokaupungeissa tapahtuu eniten. Räväkin opiskelijavappu Ruotsissa vietetään Lundissa ja Uppsalassa. Uumajan yliopiston Sara Österholm ja Linnea Berglind Nordin kuvailevat pohjoisen opiskelijakaupungin vappua melko laimeaksi.

vappukaupunki”, arvioivat 24-vuotiaat Sara Österholm ja Linnea Berglind Nordin. Kolmatta vuotta valtiotieteitä opiskeleva Österholm ja toisen vuoden oikeustieteen opintoja pakettiin laittava Berglind Nordin tietävät, että vapunvieton luonne vaihtelee yliopistoittain. Uumajassa ei ole varsinaisia opiskelijoiden järjestämiä vapputapahtumia. Sen sijaan esimerkiksi satoja vuosia vanhoissa yliopistoissa Lundissa ja Uppsalassa osataan juhlia näyttävämmin omin, perinteisin menoin. Tytöt mittailevat Uumajan kampusaluetta katseellaan ja keksivät, että nurmikentällä mahtuisi hyvin järjestämään massiivisen tapahtuman. ”Ihmiset voisivat mennä lampeen uimaan ja juhlia sen ympärillä. Meidän täytyy itse järjestää täällä jotain”, Österholm innostuu tietämättään, että suomalaiseen opiskelijavappuun rapakoissa uiminen kuuluu. ”UUMAJA ON HUONO

Hengailua ja kateutta Ruotsalaisopiskelijoiden vappua voisi kuvailla melko hillityksi. Ylioppilaslakin käyttäminen on kuulemma vanhentunut tapa, eikä haalareitakaan pueta päälle, vaikka joillakin sellaiset

kaapissa roikkuvat. Tyypillisesti opiskelijat kerääntyvät vappuaattona eli valborgina piknikille tai avaavat grillikauden. Myöhemmin illalla ohjelmassa on vappukokon tarkastaminen ja juhlintaa kampuksen opiskelijapubeissa. Ruotsissa kokko sytytetään vappuna, ei juhannuksena. Liekit saa roihauttaa loimottamaan omalle takapihalle, ja erilaiset yhdistykset järjestävät julkisia kokkotapahtumia, jotka on suunnattu lähinnä lapsiperheille. ”Kun tulee vanhemmaksi, vapun juhliminen voi tuntua vähän kiusalliselta. Joka paikassa on paljon teinejä tai perheitä”, kokee Berglind Nordin. Vapun päivä on Ruotsissakin työn juhla, jolloin vasemmistopuolueet marssivat, ja hyvän ilman sattuessa ihmiset lähtevät kaupungille katselemaan menoa. ”Perusvappuun kuuluu, että on kateellinen uppsalalaisille ja pettynyt huonoon säähän”, tiivistää Österholm.

Uppsala tavoittelee teekkarimeininkiä Linnea Berglind Nordinilla on parin vuoden takaa kokemusta Uppsalan vapusta, kun hän opiskeli kaupungissa en-

nen pohjoiseen muuttamistaan. Vanhan perinteen mukaan Uppsalassa juhlitaan neljä päivää .”Ensimmäinen päivä on nimeltään svalborg, sitten tulee kvalborg, vappuaattona valborg ja toukokuun ensimmäisenä päivänä finalborg. Itse juhlin vain aattona ja sitä edeltäneenä kvalborgina”, Berglind Nordin kaivelee muistiaan. Ohjelmaan kuuluu esimerkiksi koskenlaskua itse rakennetuilla menopeleillä, nimekkäitä dj-klubeja ja oululaisillekin tuttu silliaamiainen. Perinteikäs vappuaatto Uppsalassa alkaa jo aamutuimaan, kun opiskelijat kerääntyvät suureen puistoon. Ennen puoltapäivää täytyy lähteä jonottamaan opiskelijajärjestöjen samppanjalaukkaan. ”Klubeilla myydään halpaa kuohuviiniä. Sitä sitten juodaan ja ruiskutetaan ympäriinsä. Illaksi siirrytään ulos, pubeihin tai kotibileisiin”, ekspertti kertoo. Hän myöntää, että totuuden nimissä juhliminen on erittäin kosteaa.

Polttopallo päättää pänttäyksen Vaikka juhliminen polttelisi uumajalaisia jo vappuna, he joutuvat odottamaan karnevaali-

Ruotsalainen vappu

• Ruotsalaista vappuaattoa kutsutaan valborgiksi tai pitemmin

valborgsmässoaftoniksi. Juhlapyhä juontaa juurensa keskiajalla eläneen Valborg-nimisen abbedissan pyhimykseksi julistamisen päivään. Myöhemmin on alettu juhlia kevättä ja toivottaa toukokuu tervetulleeksi.

• Vappuperinteeseen kuuluu kokon sytyttäminen. Tiettävästi

vappukokko on peräisin yli 200 vuoden takaa, jolloin opiskelijat Uppsalassa ja Lundissa juhlivat toukokuun alkamista tulen äärellä. Kevätkokko on sitäkin vanhempi perinne, jonka uskottiin karkottavan noitia ja petoja.

• Opiskelijavappu länsinaapurissa sujuu rauhallisissa merkeissä

esimerkiksi pikniköiden ja grillaten. Perinteet vaihtelevat opiskelijakaupungeittain. Uppsalassa ja Lundissa on eniten karnevaalihenkeä.

• Hillittyä tunnelmaa kuvaa, ettei opiskelijavappuun kuulu haa-

lareitten tai ylioppilaslakin käyttäminen. Mitään erityisiä vappuruokia tai -juomia ei kateta pöytään. Ilmapallojakaan ei pahemmin puhallella.

• Vapun päivä eli första maj on työläisten juhla Ruotsissakin. Jo

keskiajalla ensimmäisenä toukokuuta vietettiin vapaapäivää työnteosta. Päivää ovat värittäneet 1800-luvun lopulta asti mielenosoitukset ja marssit. Nykyään tunnelma on lähinnä rauhallista kaupungilla käyskentelyä. Lähde: Swahn, Jan-Öjvind: Svenska traditioner, Ordalaget Bokförlag 2007

tunnelmaa toukokuun loppuun, jolloin kampuksen urheilukentällä järjestetään opiskelijoiden polttopalloturnaus. Sitä uumajalaiset kuvailevat omaksi vapukseen. Kahden päivän ajaksi kaupunkiin kerääntyy opiskelijoita muualtakin Ruotsista. ”Jotkut pelaavat polttopalloa tosissaan, toiset vain keskittyvät hauskanpitoon. Pelaajat

saavat keksiä joukkueelleen pukuteemaan ja paras palkitaan. Yleensä siellä myös esiintyy artisteja”, selittävät Österholm ja Berglind Nordin, jotka mieluummin keskittyvät tunnelmasta nauttimiseen kentän reunalla. He harmittelevat, että juhlimista rajoittavat aina viikon kuluttua seuraavat lukukauden viimeiset tentit. ■ @ylkkari


5/2014 | 19

VĂ„LIVAINION PUUTARHALTA - kukkivat orvokit ja orvokkiamppelit - pelargoniat - ruusubegoniat ym. kukkivat ruukkukukat www.valivainionpuutarha.fi

oulunylioppilaslehti

Paulaharjuntie 41, 90530 Oulu


20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella MUSIIKKIKASVATUKSEN OPISKELIJAT LINNANMAALLA • teksti ja kuvat Minna Koivunen

Mitä kuuluu muuttojen jälkeen, Mukava ry?

Musiikkikasvatuksen opiskelijat ovat muuttaneet parin vuoden sisään kahdesti: ensin syksyllä 2012 keskustasta Maunonkadulta Oulun ammattikorkeakoulun Kaukovainion yksikköön ja seuraavana syksynä Linnanmaan kampukselle. Ylkkäri kysyi 3. vuoden musiikkikasvatuksen opiskelijakaksikolta Miia Sihvolalta ja Salla-Mari Koivistolta mukolaisten kuulumisia. Mitä mukoperheelle kuuluu?

On ollut mukava muuttaa tänne, mutta Maunonkadulla näki enemmän mukolaisia ja tutustui paremmin fukseihin ja muihin. Täällä ei ehkä niin hyvin pääse tutustumaan muihin mukolaisiin tai pääsisi, mutta on se erilaista kuin Maunonkadulla. Siellä tavallaan tiesi toisensa. Täällä on niin paljon muutakin väkeä, mikä tekee tutustumisen vaikeammaksi. Ei tiedä, kehen pitäisi tutustua. Millaiset opetus- ja harjoitustilat teillä on Linnanmaalla entisiin verrattuna?

Ainakin uusi musiikkiluokka, joka on rakennettu meitä varten, on hyvä ja sieltä löytyy kaikki mitä pitääkin olla. Tännehän rakennettiin studio, ja on tosi mahtava, että meillä on se, sillä Maunonkadulla sellaista ei ollut. Lisäksi täällä on puhtaampi sisäilma, mikä tekee paljon kaikille laulajille ja muillekin. Tilat ovat palvelleet hyvin, mutta aina voisi olla enemmän harjoitusluokkia, kun muutkin tarvitsevat niitä. Mutta se on ai-

nainen ongelma eikä niitä olisi ikinä tarpeeksi. Ei ole paha tilanne eli yleensä löytää tilan, kun haluaa harjoitella. Mihin tarvitsette studiota?

Meillä on paljon musiikkiteknologiakursseja, ja meidän täytyy osata käyttää kaikkia laitteita. Musiikinopettajalle on tärkeää osata miksata, kun olet koulussa se henkilö, joka miksaa kevätja joulujuhlan. Kun teemme paljon projektiluontoisia kursseja, saamme ne talteen ja pystymme säästämään sen ison työn, jonka olemme tehneet. Mukava ry:llä ei ole vielä omaa kiltahuonetta, mutta se on hankinnassa. Missä hengaatte?

Hengailemme milloin missäkin, muun muassa OLOn kahviossa, mutta siellä ei aina tiedä, ketkä ovat mukolaisia. Mitä mieltä olette muutoista ensin OAMK:lle ja sitten Linnanmaalle?

Jokaisessa on positiivista ja negatiivista. Hyvä puoli siinä, että

olemme nyt täällä, on että pääsemme kiinni yliopistomeininkiin ja tunnemme olevamme osa yliopistoa oikeasti. Oamkilla oli mielettömät tilat, mutta siellä oli ongelmana se, että amkilaiset tunsivat meidän tulevan heidän reviirilleen. Vasta kevään puolella, kun aloimme kotoutua ja amkilaiset tottuivat meihin, tuli muutto uuteen paikkaan. Kaikki yhteistyöjutut ja opettajien hienot suunnitelmat jäi toteutumatta, kun vierailu jäivät niin lyhyeksi. Olisiko yhteistyö ammattikorkeakoululaisten kanssa mahdollista jatkossa, vaikka fyysisesti ette ole Oamkin kulttuurialojen kanssa saman katon alla?

Se olisi mahtavaa. En tiedä, mistä yhteistyön pitäisi lähteä. Opiskelijoilta, opettajilta vai ainejärjestöiltä, mutta olisi tärkeää tehdä enemmän yhteistyötä, koska se veisi kaikkea eteenpäin ja toisi kaikkia näkyvämmäksi. Sitä ei aina käsitäkään, minkälainen rikkaus meillä Oulussa on, kun on niin paljon erilaista musiikkikoulutusta.

Musiikkikasvatuksen opiskelijat Miia Sihvola (ylhäällä vas.) ja SallaMari Koivisto ovat sekä tyytyväisiä että tyytymättömiä oloonsa Linnanmaan kampuksella. Kiitosta saavat monipuolinen soitinvalikoima ja uusi studio.

Mitä mahdollisuuksia se tuo, että olette Linnanmaalla muiden opiskelijoiden parissa?

Ainakin täällä kasvatustieteiden päädyssä on ollut helpompi tehdä yhteistyötä, ja meille on

tullut enemmän yhteistyöpyyntöjä. Pystymme olemaan monessa mukana. Tammikuussa oli yhteiset sitsit Lastarit ry:n ja Tiima ry:n kanssa, emmekä olisi pystyneet järjestämään niitä yksin. ■ @ylkkari


5/2014 | 21

LYHYET

Maksuton kuntotestitapahtuma käynnistyy NYT ON MAHDOLLISUUS säännölliseen kunnon testaamiseen, kun Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) käynnistää yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Oulun kaupungin ja Oulun Pyrinnön kanssa kuukausittaisen kunnonmittaustapahtuman. Raatin kentällä perjantaina 9. toukokuuta kello 17 pidettävä pilottikerta on tarkoitettu vain opiskelijoille, mutta jatkossa testaukset ovat avoimia kaikille. Tapahtumassa on mahdollisuus suorittaa ohjatusti 12 minuutin Cooper-juoksutesti, UKK-kävelytesti tai Puolustusvoimien lihaskuntotestit. “Halusimme luoda yhteisöllisen, kaikille oululaisille avoimen ja maksuttoman liikunnallisen testitapahtuman, joka kannustaa liikkumiseen ja omasta terveydestä huolehtimiseen pitkäjänteisesti. Tapahtuman suurimpana arvona nähdään korkeatehoisesta urheilusuorituksesta syntyvä ”hyvän olon” -tunne, joka edesauttaa terveyttä ja elämänlaatua. Tapahtuman säännöllisyys luo jatkuvuutta oman kunnon kohoamisen testaamiseen ja siten harjoitusmotivaation säilymiseen testitapahtumien välillä”, kertoo OYY:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Hennamari Toiviainen. Testtit järjestetään kesäisin Raatin kentällä ja talviaikaan

Ouluhallissa. Oulun kaupunki tarjoaa maksuttomat suorituspaikat, ja loput yhteistyötahot hoitavat muut käytännön järjestelyt. (Ylkkäri)

YTM Hennamari Toiviainen OYY:n uusi sosiaalipolittiinen asiantuntija YLIOPPILASKUNNAN uutena sosiaalipoliittisena asiantuntijana aloitti 17. maaliskuuta YTM Hennamari Toiviainen. Hyvien hakijoiden joukosta Toiviainenvakuutti ylioppilaskunna hallituksen pätevyydellään, varmuudellaan ja osaamisellaan. Sosiologian opintonsa Jyväskylässä suorittanut Toiviainen on ollut muun muassa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa sosiaalipoliittisena vastaavana vuonna 2009. Lisäksi hänellä on kokemusta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiön luottamustehtävistä sekä kuntavaikuttamisesta Oulussa ja Jyväskylässä. (Ylkkäri)

FM Tuija-Mari Guttorm valittiin OYY:n hallintosihteeriksi FM TUIJA-MARI GUTTORM on valittu Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallintosihteeriksi. Ylioppilaskunnan hallitus oli valinnassaan yksimielinen. Guttorm oli hyvistä hakijoista

paras, joka pätevyytensä ja relevantin työkokemuksensa lisäksi vakuutti innokkuudellaan ja reippaudellaan. Kun edustajisto muutti alkuvuodesta asiantuntijasihteerien toimikuvia ja järjestöasiat siirtyivät kansainvälistenasioiden asiantuntijalle, jäi hallintosihteerin virka täytettäväksi. Guttorm aloittaa työssään kesäkuussa. (Ylkkäri)

Lääkäriopiskelijat osoittivat mieltään OULUN YLIOPISTON lääkäriopiskelijat osoittivat mieltään Rotuaarilla torstaina 10. huhtikuuta paremman opetuksen puolesta. Lääkisläiset ovat huolissaan yliopiston käynnissä olevien yt-neuvottelujen vaikutuksesta opetuksen laatuun. “Koko koulutus uhkaa romuttua, kun joka vuosi leikataan opetusresursseista”, Oulun Lääketieteellisen Killan puheenjohtaja Markus Seppälä sanoo. Seppälän mukaan lääketieteellisen opettajat ovat jo tällä hetkellä väsyneitä työmäärään ja jos irtisanomisia tulee, lankeavat työt entistä pienemmän henkilökunnan hoidettavaksi. Lisäksi ensi syksynä lääketieteen koulutusohjelmassa aloittaa 22 opiskelijaa enemmän kuin aiemmin eli uusia opiskelijoita on silloin 145. Kun opiskelijamäärän kasvuun yhdistää uhkaavat resurssileikkaukset, lopputulos huolestuttaa opiskelijoita. (Ylkkäri)

Hallitus linjaa Ville Siikaluoma

Wappu tulee AI ETTÄ. Wappu, tuo opiskelijan vuoden kohokohta ja kaikenpuolinen lukuvuoden loppupäästä löytyvä vuoden aherruksesta saatava palkkio. Wappu on kuin vääjäämätön luonnonilmiö, jota jokaisen opiskelijan tulisi viettää ilolla ja asiaankuuluvalla vakavuudella – vakavuuden puutteella siis. WAPPUNA ON TIEDOSSA jos jonkinlaista huikeaa hälinää ja hässäkkää, kun jokainen kilta tai ainejärjestö yliopistolla kantaa oman kortensa kekoon ikimuistoisen viikon kunniaksi. On saunomista, jokainen grillikatos lähelläkään kampusta lienee käytössä, sitsejä miltei päivittäin, baaribileitä riittää, radio pauhaa päivät yöt ja pääseepä tänä vuonna ehkä jopa harjoittamaan tervehenkistä urheilutoimintaakin.

Wapun jälkeen onkin sitten hyvä alkaa rauhoittua kesän viettoon muutaman jaksetun opiskeluviikon jälkeen tai kesätöiden merkeissä. Pitäähän se muistaa ladata akkuja taas syksyn rientoja varten.

Wappuna on tiedossa jos jonkinlaista huikeaa hälinää ja hässäkkää, kun jokainen kilta tai ainejärjestö yliopistolla kantaa oman kortensa kekoon ikimuistoisen viikon kunniaksi.

ERITYISESTI FUKSIWAPPU on ihmisestä lähtemätön kokemus. Muistan, kun omani aikana, juuri kolmisen kuukautta vihreitä haalareitani kantaneena, pääsin rymyämään ja seikkailemaan pitkin Oulua aiheuttaen pahennusta ja toivottavasti myös riemua kanssajuhlijoilleni.

Meitä oli silloin aika tiivis porukka: olimme jokusen muun vuosikurssimme opiskelijan kanssa klikkiintyneet pienehköksi porukaksi, ja kiersimme kaikki mahdolliset bileet, paardit ja kissanristiäiset mihin vain saimme itsemme ängettyä. Tuli grillattua, saunottua, reivattua, bailattua, heiluttua, hulluteltua, pyllymäkeiltyä, soudettua ja sitsattua. Onneksi muistimme myös syödä ja nukkua kunnolla välillä. WAPUSTA SELVIÄÄ HYVIN seuraavan mantran avulla: Wappu ei ole sprintti, vaan hyvin pitkä maraton. Kannatan teitä kaikkia siis osallistumaan Wapun menoihin ja hulinoihin täysin rinnoin, mutta muistamaan myös kohtuuden, levon ja sen, että ihan kaikkialla ei aina tarvi käydä. Kaikesta huolesta huolimatta olen varma, että jokainen teistä onnistuu kuitenkin viettämään itsensä näköisen juhlan!

Hyvää Wappua!

Kirjoittaja vastaa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa kansainvälisistä asioista.

oulunylioppilaslehti


22 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella KILTAHUONEKIERROS • koonti Ville Koivuniemi

Katakombeissa ja luokkahuoneissa Ylkkäri vieraili ensimmäistä kertaa kiltahuoneella syksyllä 2011. Ensimmäiseksi vierailukohteeksi valikoitui biologian opiskelijoiden kiltahuone. Siitä asti Ylkkäri on vieraillut kiltahuoneilla tai niihin verrattavissa tiloissa joka numerossa. Viimeiseksi kiltahuoneeksi jäi viime numeron terveystieteiden opiskelijoiden kiltahuone. Tällä ja seuraavalla aukeamalla esittelemme yhden kuvan jokaisesta kiltahuoneesta, joissa kahden ja puolen vuoden aikana on vierailtu.

Teekkarit majailevat katakombeissa Teekkarien kiltahuoneiden sisustukseen on käytetty poikkeuksetta paljon vaivaa. Ne ovat myös pinta-alaltaan järjestäen isoja.

Pikisaaressa kivenheiton päässä torilta sijaitseva arkkitehtiopiskelijoiden kiltatalo kokoaa kaikki vuosikurssit yhteen. Vuonna 1828 rakennettu arkkitehtiopiskelijoiden kiltatalo on Oulun toiseksi vanhin puutalo. Ylkkäri ihasteli Pikisaaren kiltataloa numerossaan 2/2013.

Sähköinsinöörikillan kiltahuone sijaitsee katakombeissa, Tiedekirjasto Telluksen pohjoispuolella. Naapurikiltahuoneina ovat Sigman ja Ympäristörakentajien kiltahuoneet. Ylkkäri tutustui sähköinsinöörien kiltahuoneeseen ja kuvassa näkyvään flipperiin numerossaan 2/2014.

Ympäristötekniikan eli ympin opiskelijoiden kiltahuone on hieman hankalasti paikallistettavissa: se sijaitsee vihreiden naulakoiden takana, lasiovesta sisään ja portaat alas. Mutta ovessa ei lue mitään, eikä lähistöllä näy minkäänlaista vihjettä kiltiksen sijainnista. Ylkkäri vieraili ympäristöteekkarien kiltiksellä numerossa 2/2012. Bussipysäkin läheisestä 2T-ovesta sisään, käännös vasempaan ja koneen saunan ohi. KO150-salia vastapäätä sijaitsee käytävä, joka johtaa kellarikerroksessa sijaitsevaan koneinsinöörien maanalaiseen majaan. Ensimmäisenä huomion kiinnittävät lämpimän punainen värimaailma ja tasainen puheensorina. Koneinsinöörien kiltahuonetta esiteltiin Ylkkärissä numero 4/2012.

Ylhäällä: Prosessiteekkarien kilthahuoe on Prosessinkadun käytävän varrella kellarikerroksessa. Prosessiteekkarit esittelivät kiltahuoneensa Ylkkärissä 1/2014. Alhaalla: Tuotantotalouden opiskelijoiden kiltahuoneen löytää, kun astelee vahtimestarikopin viereisiltä oransseilta naulakoilta V-käytävälle ja ensimmäisistä lasiovista oikealle, rappuset alas ja väestönsuojaan sisään. Kiltahuone esiteltiin Ylkkärissä 3/2013.

Tietoteekkarien kiltahuonetta arvalla Tietotalosta etsimään lähtevät veikkaavat parin sadan metrin verran huti. Oulun Tietoteekkarit asustavat yliopiston pääkampuksen keskivaiheilla, tuotantotalouden X-oven vihreän käytävän pommisuojassa. Lyhin reitti ulkoa kiltahuoneelle käy sisäpihan X2-oven kautta, missä seinien opasteet ohjaavat rappusia pitkin alas ja järeästä ovesta sisään. Tietoteekkarit esittelivät kiltahuoneensa Ylkkärissä 7/2012. @ylkkari


5/2014 | 23

Humanisti hengailee yleensä ahtaammin Humanistien kiltahuoneet löytyvät useimmiten laitosten työhuoneiden lähettyviltä. Kulttuuritieteiden ainejärjestö (ylhäällä) Kultu pitää majaa humanistisen tiedekunnan kolmannessa kerroksessa. Reitti ei ole helppo: on osattava avata oikea ovi kirjallisuuden käytävään, ohitettava liuta tutkijanhuoneita, käännyttävä oikealle ja käveltävä lähes käytävän päähän. Ylkkäri vieraili Kultu-huoneella numerossaan 12/2011. Historianopiskelijoiden kiltahuone, joka tunnetaan paremmin nimellä Tiima-huone, sijaitsee humanistisen tiedekunnan kolmannessa kerroksessa historian käytävällä. Tiimahuoneen Ylkkäri esitteli numerossaan 1/2012.

Logopedien eli puheterapeuttiopiskelijoiden eli communicalaisten kiltahuone sijaitsee Snellmania-ruokalan lähellä oppiaineen käytävän päässä. Ylkkäri kurkisti Communican kiltahuoneeseen numerossaan 5/2012.

Suman eli suomen kielen opiskelijoiden kiltahuoneen (vas.) löytää, kun kävelee humanistisen tiedekunnan pääovesta sisään ja oikealle. Noin 30 metrin päässä vasemmalla suomen kielen jaoksen käytävä, jonka varrella kiltahuone on. Suma avasi ovensa Ylkkärille numerossa 1/2013. Verbaario eli vieraiden kielten opiskelijoiden kiltahuone on puolestaan tilassa HU228, aivan Humus-kuppilan vieressä. Ylkkäri tutustui verbaarioon numeroosa 6/2013.

Informaatiotutkimuksen opiskelijoiden eli Indexin kiltahuoneen (vas.) löytää, kun menee humanistisen tiedekunnan kolmanteen kerrokseen hissillä. Siitä pitää kävellä suoraan ja oikealle, josta löytyy huone samalta käytävältä tietokoneluokkien kanssa. Indexin kiltahuone esiteltiin Ylkkärissä 8/2013. Oulun yliopiston saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijoiden ainejärjestö GieKu pitää majaansa puolestaan Giellagas-instituutissa Humanistisessa tiedekunnassa 3. kerroksessa.Giekun kiltahuone esiteltiin Ylkkärissä 11/2013. oulunylioppilaslehti


24 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella

Luonnontieteilijöiden tilat lähes kuin teekkareilla Entisen luonnontieteen tiedekunnan kiltahuoneet sijaitsevat usein kellarikerroksessa

Biologianopiskelijoiden kiltahuone (vas.) löytyy biologian käytävältä, ravintola Julinian läheltä. Opasteet johdattavat parin mutkan kautta varastomaiseen tilaan, josta käännytään biologien matalaan majaan. Biologian opiskelijoiden kiltahuone oli ensimmäinen kiltis, jonka Ylkkäri esitteli. Biologit raottivat kiltahuoneensa ovea Ylkkärin numerossa 10/2011. Sigman eli fysiikan ja matemaattisten tieteiden opiskelijoiden kiltahuone esiteltiin puolestaan Ylkkärissä 11/2012. Sigman kiltahuoneen löytää fysiikan laitoksen kiltahuoneesta J2-rapun kellarista.

Oulun yliopiston tietojenkäsittelijöiden kiltahuoneelle (vas.) pääsee laskeutumalla geotieteiden käytävälle, kun on ensin kääntynyt oikeanpuoleiset portaat alas kellariin. Reitti on opastettu. Blankon kiltahuone esiteltiin Ylkkärissä 7/2013. Geologian opiskelijoiden kiltahuoneen (kesk.) löytää puolestaan K-oven läheisyydestä, GO100-käytävältä, läheltä entistä kivimuseota. Geotieteilijöiden eli Nikolin kiltahuone esitteli toimintaansa Ylkkärissä 4/2013. Kemian opiskelijoiden eli Valenssin kiltahuone (oik.) näyttäytyi puolestaan Ylkkärissä 10/2013. Valenssin kiltahuone sijaitsee Kemiankadulla.

Kiltojen toimintaa rahoitetaan myös kahvioilla

Ylkkäri vieraili silloisessa Pedon kahviossa, nykyisessä OLO-huoneessa (vas.) numerossaan 3/2012. OLO-huone on Oulun luokanopettajaopiskelijat ry:n hallinnoima kahvio Oulun ylioiston kasvatustieteiden tiedekunnan toisessa kerroksessa. Humanistinen kilta hallinnoi puolestaan Humus-kuppilaa (oik.). Se sijaitsee humanistisen tiedekunnan toisessa kerroksessa. Ylkkäri vieraili Humus-kuppilassa viime numerossa (4/2014). @ylkkari


5/2014 | 25

Kiltahuonekommuuni ja teräskuntoinen talo

Omassa rauhassa Kontinkankaalla

Kaikki killat eivät ole kiltahuoneiden suhteen onnellisessa asemassa. Esimerkiksi kasvatustietelijöillä ei juuri ole kunnollisia kiltahuoneita. Jotkut killat puolestaan asuvat monen killan muodostamissa kommuuneissa.

Lääketieteen, hammaslääketieteen ja terveystieteen opiskelijat viettävät aikaansa luonnollisesti opiskeluympäristönsä läheisyydessä.

Kasvatustieteilijöillä ei ole juuri kiltahuoneita. Lastentarhanopettajiksi opiskelevat Lastarit avasivat pienen huoneensa Ylkkärille numerossa 5/2013. Lastareiden huone sijaitsee Humus-kuppilan lähellä huoneessa KK206.

Hammaslääketieteen opiskelijat (ylhäällä) esittelivät ravintola Pruxiksen läheisyydessä sijaitsevaa kiltahuonettaan numerossa 9/2012. Yleisen lääketieteen opiskelijoiden kiltahuone (keskellä) sijaitsee puolestaan Aapistie 7:ssä, jonka ovesta mennään sisään, kuljetaan vasemmalle, portaat alas ja käytävän päähän. Yleisen lääketieteen opiskelijat esittelivät kiltahuoneensa Ylkkärille numerossa 9/2013. Terveysteiteen opiskelijoiden pieni kiltahuone (alhaalla) löytyy puolestaan Terveystieteen laitoksen kolmannesta kerroksesta. Terveystieteilijät avasivat ovensa Ylkkärille numerossa 3/2014.

Teekkarilupi Oy:n hallinnoima Teekkaritalo (ylhäällä vas.) sijaitsee Kaijoinharjussa osoitteessa Kalervontie 7. Ylkkäri kertoi Teekkaritalon historiasta numerossaan 8/2012. Varsinaisen kiltakommuunin (ylhäällä oik.) muodostavat Atlas, ESN, Niso, Histoni, OLTO, Biofyysikot sekä OLuT. Heidän kommuuniinsa löytää joko Kemiankadun kautta tai ulkokautta menemällä F4-ovesta sisään ja kapuamalla portaat huoltokeskuksen toiseen kerrokseen. Mainittu kiltakommuuni esiteltiin Ylkkärissä 6/2012. Alakuvassa näkyvä Finanssi ry:n eli Oulun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden kiltahuone on sisustettu viimeisen päälle. Finanssi avasi Ylkkärille ovensa numerossaan 11/2011. Finanssin kiltahuone on teekkarikiltahuoneiden tapaan maan alla. Sinne löytää menemällä X-ovesta sisään Kauppakadulle, jota kuljetaan 25 metriä, ja mennään lasiovesta oikealle, josta matkaa jatketaan kerros alaspäin. oulunylioppilaslehti


26 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella UUMAJAN KAMPUKSEN KASVOT • teksti ja kuvat Sanna Häyrynen

Satojen kilometrien päähän Hiihtämistä, suunnistusta ja maastopyöräilyä harrastava Erika Herbert, 23, haaveilee ruotsalaisesta klassikosta.

Ruotsalaisen klassikon ensimmäinen osa, 90 kilometrin Vasaloppet, Erika Herbertillä on takataskussaan. Meriitin saavuttamiseksi hänen täytyy saman vuoden aikana vielä kilpailla pyöräilyssä, uinnissa ja melonnassa.

PITKÄT MATKAT EIVÄT PELOTA Erika Herbertiä. Uumajan yliopistossa kauppatieteitä opiskelevan urheilijan viime talven kohokohta oli Vasaloppet-kilpailu, jossa hän hiihti 90 kilometriä. Tuhansien suksijoiden seassa matka taittui vajaaseen seitsemään ja puoleen tuntiin. ”Isäni ja setäni aikoivat osallistua, joten ajattelin, että olisi kiva hiihtää yhdessä. Lopulta kuitenkin kilpailin heitä vastaan”, Herbert myöntää. Vasaloppet on jokavuotinen suurtapahtuma, johon lunastetaan lähtöpaikkoja aiemman kilpailumenestyksen mukaan. Kehnon lumitilanteen vuoksi harjoittelu oli Herbertille toisinaan vaikeaa, mutta alkutalvesta hän pääsi hiihtämään 45 kilometrin osakilpailuja. Valmistautuminen rutistukseen ehti alkaa jo viime kesänä rullahiihtolenkkien merkeissä. Kesäisin hiihdon ystävä viihtyy myös maastopyörän selässä ja suunnistuskartta kädessään. Juoksemisen suunnistusmetsissä Erika Herbert on joutunut jättämään vähemmälle loukkaantuneen jalan vuoksi. ”Suunnistuksessa pidän siitä, että koko ajan pitää keskittyä ja seurata, missä seu-

raava rasti on. Se ei ole vain juoksemista, vaan saa miettiä, mikä on lyhyin ja järkevin reitti”, hän perustelee. Viime kesäloman alkajaisiksi Herbert pyöräili ystävänsä kanssa Pohjanlahden yläosan ympäri. Uumajalaiset matkustivat lautalla Vaasaan, polkivat rannikkoa pohjoiseen ja pysähtyivät muuan muassa Oulussa. ja todella pitkän uimarannan. Söimme jäätelöä, kiertelimme turisteina ja yövyimme ystäväni Oulussa asuvan isän luona.” Matka jatkui Kemin kautta Luulajaan ja lopulta kotiin Uumajaan. Kahdentoista päivän aikana tytöt pyöräilivät 1100 kilometriä. Vaikka kestävyyslajeja voisi pitää yksin viihtyvien puurtajien harrastuksena, Herbertille urheilu on useimmiten sosiaalista. ”Pitkän matkan aikana voi jakaa yhteisen kokemuksen. Yksin treenatessani kuuntelen usein musiikkia. Pidän kyllä siitäkin”, Herbert toteaa ja kuvailee itsekseen harjoittelua tietynlaiseksi meditoinniksi.■ ”MUISTAN POLIISIPATSAAN

Yksinäisyys häviää kaukomailla Marc Åhlin, 23, säästää mieluummin matkustamista varten kuin ostaa auton tai jättimäisen plasmatelevision. ALUN PERIN suunnitelmana ei ollut jäädä Thaimaahan ilman seuraa. 19-vuotiaana matkalla Uuteen-Seelantiin Marc Åhlin kuitenkin joutui selviytymään yksin Bangkokissa, kun sairastunut reissukaveri palasi Ruotsiin. ”Ahdistus ja yksinäisyys katosivat, kun huomasin, että hostellissa on aina ihmisiä”, sanoo Åhlin, jonka silmät avautuivat tuolloin. Ensimmäisen kaukomatkansa jälkeen hän on varta vasten halunnut tutustua maailmaan kolkkiin omin päin. Ennen sosionomiopintojensa aloittamista Uumajan yliopistossa Åhlin vietti kuusi kuukautta tien päällä. Reissun loppuun oli varattu omaa aikaa Intiassa. Matkan alkajaisiksi hän hyppäsi parhaan kaverinsa kanssa Siperian-junaan määränpäänään Mongolia. ”Junassa luin kirjoja ja söin nuudeleita. Kaikki oli todella harmonista”, Åhlin kuvailee. Puolen vuoden aikana hän ehti esimerkiksi kadottaa passinsa Tiibetissä ja yöpyä Kiinassa vieraanvaraisen perheen luona eksyttyään maaseuturetkellä. ”He tarjosivat ruokaa ja aamupalaa.

Kommunikointi piti hoitaa viittoen, koska he eivät puhuneet englantia.” Viime syksynä Åhlin otti lomaa opinnoistaan ja lähti neljäksi kuukaudeksi Väli- ja Etelä-Amerikkaan. Reissatessaan yksin Meksikon, Guatemalan, Panaman ja Kolumbian kautta Brasiliaan hän näki tavattoman kauniita tulivuoria ja kaupunkeja. jotakin uutta. Istuin bussissa kohti tuntemattomia paikkoja ja katselin luontoa”, hän muistelee. Jo valmiiksi nuukasti elänyt Åhlin sanoo suhtautuvansa nyt kriittisemmin materialismiin. ”Näin köyhiä ihmisiä, joilla ei ollut tavaraa samalla tavalla kuin meillä. Silti heillä oli kaikki hyvin.” Matkalla hän joutui turvallisuusalueensa ulkopuolelle, kun esimerkiksi ryöstetyksi tulemisen riski oli koko ajan läsnä. Se opetti arvostamaan kotiin palatessa Ruotsin turvallisuutta. ”Oli kiva tulla takaisin. Kun on kauan pois, voi taas ihastua kotimaahansa ja löytää sen kauneuden”, Åhlin maalailee. Ruotsissa hän voi luottaa siihen, että asiat toimivat.■ ”JOKAINEN PÄIVÄ OPETTI

Eri maanosiin reissatessa vain lentoliput ovat kalliita. ”Matkalla pärjää vähemmällä rahalla kuin mitä tavallinen elämä kotona vaatisi”, Marc Åhlin tietää. @ylkkari


5/2014 | 27

Omistajalle parhaat hyödyt

Siellä missä sinäkin!

Sale Raksila PALVELEE

24h •Helppo •Nopea •Lähellä sinua

• Alppila • Heinäpää • Herukka • Hintta • Höyhtyä • Intiö • Kaijonharju • Karjasilta • Kempele • Kuivasjärvi • Kuivasranta • Maikkula • Myllyoja • Mäntylä • Rajakylä • Raksila • Tuira

Katso oman Salesi palveluaika: www.arina.fi oulunylioppilaslehti


28 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs

MENOT Ilmoita seuraavat menot 18.6. mennessä toimitus@oyy.fi.

CASSIOPPEIA Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekakuoro Cassiopeian vappukeikka torstaina 1.5. kello 11.00 Oulun kaupungintalon portailla. Ohjelmistossa muun muassa keväisiä klassikoita sekä juomalauluja. Kuoroa johtaa Kristian Heberg. OPKO Oulun ev.lut. Opiskelijalähetys ry: Tule kanssamme etsimään ja löytämään vastauksia elämän suuruisiin kysymyksiin lauantaisin kello 18.30, Torikatu 9 A 32. 3.5. Rukousta sanoin ja teoin, 10.5. Naisen tehtävät seurakunnassa.

Markkinoinnin opintoja viimeistelevä Timo Mäkinen testasi ravintola Sarkan mustanmakkaran.

Kahvi- ja Kohvi-addikti Markkinointia opiskeleva Timo Mäkinen viimeistelee opintojaan ja enää on gradu jäljellä. Lentopallotuomaroinnin lisäksi mies kertoo harrastavansa kavereidensa kanssa Pirkka-oluen juomista penkkiurheilun lomassa. Ruoanlaitto ei juuri kiinnosta, koska Mäkisen mukaan äidit ovat sitä varten ja kebabiakin saa grilliltä. Miten päädyit opiskelemaan markkinointia?

Aloitin 2007 informaatioverkostoja. Sitä mainostettiin monipuolisena opintosuuntana, mutta kyllä se melko lailla oli vain ohjelmointia ja koodausta. Ei siis ollut minun juttuni. Myyntiala ja kaupankäynti on kiinnostanut aina, joten tuntui luontevalta vaihtaa markkinointiin. Tykkäätkö kokkailla kotona?

Silloin tällöin tulee tehtyä hampurilaisia, kotitekoista pitsaa tai makaronilaatikkoa. Hernekeitonkin osaan lämmittää ja pakastepitsan laittaa uuniin. Oletko koskaan karpannut, raakaruokahifistellyt tai muuten noudattanut jotain tiettyä ruokavaliota?

Pyrin syömään aina jotain, missä tulee salaattia mukana eli pizzaa, kebabrullaa tai hampurilaista. Potentiaalinen tyttöystäväehdokas tulee kylään ja olet aikonut

valmistaa illallisen. Mitä tarjoat?

Ei mitkään tytöt paljon kiinnosta. Mutta jos kiinnostaisi, voisin tehdä pitsaa, kun niitä olen testaillut aika paljon. Tai sitten Täämerin erikoisen. Se on tuunattu HK:n valmishampurilainen, mutta siitä saa maukkaan, jos sen tekee kunnolla. Annos pitää syödä suodatinpussista maidon kera. Vuonna 2008 silloinen tyttöystäväni keksi nimen Täämerin erikoiselle, kun tulin takaisin Egyptistä. Täämer on arabiaa ja tarkoittaa Timoa. Käytkö paljon ravintoloissa syömässä?

Joo, Mäkki, Hese, Kaijon Kipsa ja niin edelleen. Käyn edullisissa paikoissa. Pitsa, hampurilainen ja kebabrulla – siinä on pyhä kolminaisuus. Saa samalla salaattia ja päivän vitamiinit, ja proteiinia tulee lihasta. Oletko kahviaddikti?

Olen, aamulla pitää ensimmäisenä saada kahvia. Viikonlop-

puisin olen sitten Kohvi-addikti. Maistuiko se mustamakkara?

Keskinkertaista, Tampereella on parempaa! Puolukka olisi parempaa hyytelönä, nyt oli tällaisia kokonaisia puolukoita. Makkaraa oli sopivasti, mutta liian lyhyeksi pätkittynä. Jos olisi pitempää, jäisi enemmän sitä mehukasta keskiosaa. Mitä tykkäät tästä paikasta?

Kyllä tänne varmaan happy hourille on kiva tulla ammattilaisten seuraksi, mutta voi olla, että en tule tänne uudelleen syömään. Lisäksi musiikki on täällä liian kovalla. Anna kokonaisarvosana tälle ravintolalle asteikolla 1–5.

1,78/5. Ei pysty tällä kertaa antamaan 5/5. Miinusta synkkyydestä, vaikka varmaan kuuluu paikan imagoon. Plussana happy hour ja se, että ruokalistalta löytyy poronkäristystä ja mustaamakkaraa. ■

Haarukassa Timo Mäkinen Ikä: 22 vuotta Opiskelee: markkinointia Oulun yliopistossa Kotoisin: Limingasta Asuu: Oulun Linnanmaalla Harrastukset: lentopallotuomarointi, penkkiurheilu, sulkapallo, pinkiponki, Pirkka-olut Lautasella: mustaamakkaraa puolukan kera

Ravintola

Sarkka Missä: Hallituskatu 13–17 Mitä: Pääasiassa juomapuolta, mutta myös ruokaa. Toimittaja testasi: Sarkan hampurilaisen Arvio: Rasvaisten paahtoleipien välissä pihvi ja sipulia – ei hintansa väärti, mutta maistui siltä miltä näyttikin. Paikkana ei se ravintola, jonne tulisi romanttiselle illalliselle, mutta hämyisen pubimaisesta tunnelmasta pitävälle varmaan ok valinta. Tähdet asteikolla 1–5:

SPR Punaisen Ristin Oulun jaosto ja Oulun nuorisopalvelut järjestävät Oulussa 13.-14.6 Konfliktin keskellä -roolipelin. Osallistujat pääsevät koettelemaan hermojaan keskelle järisyttäviä tapahtumia paetessaan kotimaahan syttyneen konfliktin keskeltä. Kestävätkö hermosi byrokratian ja sotatantereen? Pelin kautta opitaan humanitääristä oikeutta (eli sodan sääntöjä) ja tietenkin eläydytään konkreettisesti pakolaisen asemaan. Pelaajaksi pääsee kuka tahansa alle 30-vuotias ja peliin on 30 euron osallistumismaksu, joka sisältää ruuat ja majoittumisen. Pelissä käytetään suomea ja englantia, mutta kumpaakaan ei tarvitse osata erityisen hyvin. Ilmoittautumiset 23.5 mennessä netin kautta: http://rednet.punainenristi.fi/node/22876. Lisätietoja: Janne Moilanen 0407015016 / janne.moilanen@redcross.fi. SOOPA Oulun yliopiston partiolippukunta SOOPAn perinteinen syysvaellus järjestetään 23.-30. elokuuta. Kohteena on Pohjois-Ruotsin laajat kansallispuistot ja erämaat Akka-järven ympäristössä, muun muassa Sarek ja Kebnekaisen alue. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 20. heinäkuuta. Tarkemmat tiedot vaelluksesta ja ilmoittautuminen: http://www.soopa.fi/syysvaellus2014/.

facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

**

@ylkkari


5/2014 | 29

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti ja kuva Saga Skiftesvik

LEVYT

VERHOT Verhot

ROCK SM TEKI paluun vuonna 2012, jolloin voittajaksi kruunattiin helsinkiläistulokas Verhot. Oululaislähtöinen Mikko Pietilä etunenässään samainen kokoonpano on nyt julkaissut esikoisalbuminsa, joka saattaa edellyttää jossain määrin hurahtaneisuutta 80-luvun äänimaailmaan, mutta tarjoilee palkkioksi hienoja soundeja ja tunnelmaa. Ennen kaikkea esikuvagenren tyylitaju ja siihen vihkiytyneisyys ovatkin Verhojen tuotannolliset valtit. Cure-mielleyhtymät eivät ole koskaan paha asia, ja niitä Verhot tarjoaa yllin kyllin. Ajoittainen kahden bassokita-

ran yhteissoitto ja -kuviot ovat esimerkki elementeistä, jotka vievät ajatukset kultaiselle vuosikymmenelle. Aiemmin Southfork Sound Machine -yhtyeen riveissä bilelavoilla kasarimusaa tahkonneen Pietilän tenoriääni sopii myös tämän tyyliseen musiikkiin täydellisesti. Lisäpisteitä tulee erittäin hyvin toimivista stemmalauluista ja muhevuutta tuovista kööreistä. Sanoituksissa on postpunkahtavasti tarpeeksi angstia ja urbaania tuskaa, muttei pelkkää kärvistelyä tai tarkoituksellisen korkealentoista lyriikkaa. Hyvää tekevät pari valoisampaa pilkahdusta tyyliin Sinusta on tullut outo ja monelle ehkä radiostakin tuttu Rokkipoliisin sisko, joista jälkimmäinen edustaa albumin kepeintä laitaa. Mukana on myös yksi lainabiisi: 80-luvulla vaikuttaneen oululaisen Tiistain tekemä Ansassa taipuukin komeasti Verhojen pirtaan. Livenä ryhmän keikka-aktiivisuus levyn äänitysten jälkeen tuntui välittyvän yhä parantuneena kemiana, joten myös kakkoslevyltä sopii odottaa paljon. Marko Pyhähuhta

Sanoituksissa on postpunkahtavasti tarpeeksi angstia ja urbaania tuskaa, muttei pelkkää kärvistelyä tai tarkoituksellisen korkealentoista lyriikkaa.

HEAVY TIGER Saigon Kiss

SUOMESSAKIN

KEIKKAILLUT ,

myös Oulussa Imperial State Electriciä lämmitellyt ruotsalainen Heavy Tiger on sekin julkaissut esikoisensa. Trio edustaa nuorta naisrockenergiaa, jota länsinaapurista viime vuosikymmenellä toi muun muassa Sahara Hotnights, vaikka HT painaakin aavistuksen suoraviivaisemmin ja raaemmin 70-luvun hengessä. Vertailukohdiksi sieltä sopivat esimerkiksi Joan Jett ja The Runaways. Ennen levyn julkaisua odotukset sen suhteen olivat kooulunylioppilaslehti

vat, sillä livenäkin on todettu, että soittotaidosta homma ei HT:n kohdalla jää kiinni. Siksi Saigon Kiss on aikamoinen pettymys vain 28-minuuttisen paketin kokonaiskuvan jäädessä pliisuksi ja tasapaksuksi. Levy ei missään vaiheessa oikein lähde rokkaamaan, ja varsinaiset kohokohdat jäävät uupumaan, vaikka hyviäkin hetkiä löytyy. Osasyy munattomuuteen on liian turvallisessa tuotannossa, jolla parhaat rokkisärmät on hiottu harvinaisen tehokkaasti pois. Lisäksi mukana on ehkä ripaus tarpeetonta väkinäisyyttä, joka kuuluu esimerkiksi Maja Linn Samuelssonin laulusta. Ikävä kyllä myös laulajan kitarasoolot loistavat paria pikku väläystä lukuun ottamatta poissaolollaan koko levyn (kitara)miksauksen ollessa melko mitäänsanomaton. Harmi sinänsä, koska elävänä Samuelsson kuritti instrumenttiaan kivasti ja koko bändi teki levyä jykevämmän vaikutuksen. Marko Pyhähuhta

Heli Järvenpää kokeilee mielellään erilaisia tyylejä mutta tuntee olonsa kotoisimmaksi hameissa ja mekoissa.

Löytöjä lastenvaateosastoilta Laskentatoimen opiskelija Heli Järvenpää, 30, on 155 senttimetriä pitkä, ja hänen kengännumeronsa on 35. Pienestä koosta on vaateja kenkäostoksilla sekä iloa että haittaa. Miten valitsit tänään vaatteesi?

Tykkään hameista ja mekoista ja varsinkin näin keväällä pukeudun niihin usein. Käytän paljon mustaa, mutta yritän aina piristää asujani jollain väriläiskällä. Kun vien koiran ulos, pukeudun sporttisesti. Palasit tänä syksynä opintojen pariin työskenneltyäsi vuosia pankissa. Miten arkipukeutumisesi muuttui tuolloin?

Yliopistolla voi käyttää rennompia vaatteita kuin pankkimaailmassa. En tosin käyttänyt pankissakaan jakkupukua, joten samat vaatteet ovat edelleen jonkin verran käytössä. Miten tyylisi on kehittynyt teinivuosista tähän päivään?

Nykyään uskallan kokeilla

enemmän eri tyylejä ja myös valtavirrasta poikkeavia asukokonaisuuksia kuin nuorempana.

Kenen tyyliä ihailet?

Mihin asioihin olet tyytyväinen ulkonäössäsi?

Liian usein määrä. Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota laatuun.

Minusta on mukavaa olla pienikokoinen. Olen 155 senttiä pitkä. Teen usein edullisia vaatelöytöjä lastenosastoilta. Käytätkö usein korkokenkiä?

Käytän lähes aina korollisia kenkiä. Kengännumeroni on 35, mikä tuo elämään haasteita. Oulusta on vaikea löytää tarpeeksi pieniä kenkiä. Tänäänkin minulla on jalassani kokoa liian suuret kengät. Mikä on vaatekaappisi suurin aarre?

Wondersin nahkasaappaat ovat aarteeni. Tykkään kovasti kyseisestä merkistä.

Julkkiksista pidän Jennifer Anistonin tyylistä. Laatu vai määrä?

Mitä äitisi on opettanut sinulle tyylistä ja pukeutumisesta?

Äitini on neuvonut ostamaan laadukkaita vaatteita. En tosin syynää pesuohjeita tai vaatteen materiaaleja yhtä tarkasti kuin äitini. Sinulla on upea lyhyt tukka. Voisitko kuvitella itsellesi pitkiä hiuksia?

Tykkään itsekin helppohoitoisesta tukastani. Minulla oli aikoinaan pitkä tukka monta vuotta. Leikkasin ensin polkan ja siitä sitten tämän nykyisen lyhyemmän mallin. ■


FINE POINT • by Liisa Hildinger

Work Over Studies?

UUNO Oulu student life in English

Got an idea? Contact us! toimitus@oyy.fi

AT THE MOMENT students have two options: being a full-time student or being completely absent from studies. The students often don’t work only for the sake of making a living. Especially while working in their field, they are boosting their chances to build a career and ensuring their fluent transition from

HI, 5 • by Maria Yarandaykina

Hi, 5

Finland’s Top People On Top Issues!

Martti Ahtisaari

on Finland joining NATO Ex-President of Suomi, Mr. Ahtisaari sees the future of the country in NATO. Moreover, he expects Finland to join NATO forces along with its Western brother Sweden. “I don’t see any reason why the Swedes wouldn’t also make a decision to join,” says Ahtisaari to Yle. He also underlines that such action might be caused not only by the behavior of the Eastern neighbor – NATO might also bring new investments and raise the status of the country. Who knows, maybe this month already Finland will become a part of NATO.

Jyrki Katainen

education to the world of employment. There should be an option for part-time studying as well. WORK EXPERIENCE during studies should get more attention. This would address concerns for students who are juggling studies with other responsibilities such as their work. That is why the Finnish confederation of white-collar

unions, Akava, wants to make the reconciliation of work and studies easier. Students should have the chance to get a part-time status so that they could have more flexibility in finishing their studies while working as well. AFTER ALL, students make up more than 10 percent of the workforce in Finland. The reconciliation of work and studies should be more strongly supported.

TEARS FOR FEARS • by Bianca Beyer and Margarita Khartanovich • illustration Anna Ylönen

Seven Deadly Sins of Student Life “Let him who is without sin among you be the first to throw a stone at her”. It’s hard to be young and follow the rules. We are just at the beginning of our road, and we want to try everything; we need to experiment; we are hungry for life and all it’s got. The inevitable consequence however is that we are sure to make a bunch of regrettable mistakes that can influence our future life. We don’t mean to preach you. We just want to show you the other side of the fun you are having, as forewarned is forearmed.

on his stepping down as Prime Minister A big surprise for Finnish people was a decision of Prime Minister Katainen to step down at the end of his term as National Coalition party chair and Prime Minister. Mr. Katainen reassured the nation that he was not “running from a sinking ship” though but rather wanted to give space in the government to new people with fresh ideas. It’s worth mentioning that he is among the minority of pro-NATO politicians too, but at the same time he wants to strengthen investment relations with Russia. A tad controversial but wtg!

Markku Kuisma on Finnish economy and taxes The economic situation in Finland and its rising taxes have been quite alarming lately. The immigration of high-profile investor Björn Wahlroos to Sweden (with lower taxes) makes it even more warning. Kuisma, a University of Helsinki economics professor and historian, explains it as “tax shopping” of rich. Even though Finnish taxes are only 7th highest in the EU, they “should not be considered an impediment to growth, as Germany has even higher tax rates,” says Kuisma to Yle. So let’s live and see.

Johanna Hautakorpi on gender wage gap What else might come in force pretty soon is a new bill of compulsory gender wage gap reporting. Nowadays there is 19% difference between wages of men and women for the same work, which is higher than average in the EU. Hautakorpi, government spokesperson, underlines that the goal of the bill “is to expose possible baseless salary gaps between men and women so as to eliminate them”. Such bill will be imposed on companies with over 30 employees. It wouldn’t harm if in the nearest future such gaps disappeared completely in “sooo-gender-equality-focused” Suomi.

Caj Södergård

1. Alcohol abuse Because no great story ever started with someone eating a salad. If you have ever been sober to a party where people are irrationally drunk, you know about what a vicarious embarrassment is. “Do they find their behavior funny?” you ask yourself. Apart from hilarious stories of doing stupid things when being wasted, there are other kinds of stories being told as well: a drunk friend choking to death with his vomit in his sleep; a party girl that stopped breathing out of a sudden; a wasted acquaintance leaving the party to commit suicide. Those things did happen in reality not far from you. That is why, be careful! Try to encourage each other drinking more water during a party, and when worst comes to worst, know the recovery position and 112 for emergencies. If a healthy common sense doesn’t strike to make us drink less, let’s learn from the facts. Regular heavy drinking evidently disturbs the growth of new brain cells and makes us slow and stupid. An overdose can lead to irreparable brain damage. Is this really what we sweat for during years of studies – to end up as a total moron?

on Finnish economy and taxes Ever heard of wearable technology? Smart watches, bracelets, and glasses – all that was born in Finland decades ago. According to Professor Södergård such high-tech devices will be in mass usage within 5 years. Finland should act fast before giants like Apple or Google will bear the palm of wearable devices. Over 150 Finnish startups have been launched in the sector; so don’t be surprised if you see some trendy Finns wearing smart glasses around the Uni any time soon. Simply join them in!

2. Dating Vs. OneNight Stands This sin is actually of the kind we should not feel guilty about, but it has to be put this way, as some people might think otherwise. Nowadays we live in a fast-paced, globalized, and thri-

ving for gender-equality world, which makes it harder to follow “normal”, meaning “traditional”, dating rules. Relationships demand a lot of time, effort and commitment – three things that are hard to sustain in the modern world. But do we have to abstain from closeness, sex and interpersonal relationships? As long as we are honest to ourselves and the other person, nothing seems to speak against one-night stands or affairs over committed relationships. It is also easier for us to act (for example, to move abroad) when we don’t have to weigh our decision with love on the scale. For some people it just works better to have shorter but not less intense relationships. And some just want to go the traditional way and settle down with kids, no matter what. The important thing is to remember about “the happiness factor”.

3. Bullying Influential studies from Finland showed that people who were bullied either occasionally or frequently were more likely to assess their general health as poor, and to have worse cognitive functioning. In addition, they had a greater risk of anxiety disorders and suicide. What should you do if you are bullied at the university? The Student Union (OYY) offers help and support. According to Tapani Lintula, former Social Officer, he receives from 5 to 6 complaints related to this matter per year; the numbers

are increasing since more awareness is raised due to marketing campaigns. It is important to note that as the University is a public institution, no radical measures can be taken by the Student Union. They can talk to both sides though, and point out the next contacts to address when the bullied don’t know where to go. Remember that you can help too – if you ever witness something like that, don’t be a bystander.

4. Procrastination A well-known sin best developed by students is, of course, procrastination. The deadline is something flexible and is quite often the actual date to start working on the assignment. How often did you end up in all-nighters because you didn’t start that one day earlier? Finnish University system encourages procrastinating, truth to be told. We have 3 turns to take an exam per semester, and we can fail as often as we want. If it isn’t the system or the vanishing financial support, which keeps us going, we need to learn to push ourselves. Setting achievable goals, milestones, for each semester might help. A proper time management provides with a better schedule for other things. And doesn’t it feel great to get rid of the everlasting shame for not doing what we are supposed to do? It gives us a totally new sense of freedom. At the University of Oulu, the average time of enrolment is 6.5 years, with graduation at


5/2014 | 31

an average age of 22 – not too bad.

5. Social Media addiction Big news - Social Media has overtaken porn as number one activity on the web. This is the most common thing we do online. And it grows as a habit. Surveys show that 45% of students spend 6–8 hours per day checking social media sites and updating their Facebook, Twitter or Instagram. Such active online presence increases distraction from the studies and creates modes to procrastinate. 57% of students stated that social media has made them less productive. It is much harder now to concentrate and finish the task being interrupted by something happening online, especially with the use of smartphones. You think you can reach people anytime, since they always have their phones next to them. But it shouldn’t mean being available all the time! Another issue is that 86% of recruiters are likely to look at your social profiles. Thus, protect your personal online reputation. Make sure that all your activities are appropriate: no posts about drugs or of a sexual nature, no pictures of alcohol consumption, no profanity or poor spelling and grammar. Remember that your posts, tweets and pictures can show up in search engine results, so think before you post something. Control who sees your posts and don’t leave your profile open to the public. Keep your personal information private. And just in case – Google yourself and see what will come up.

6. Drugs Students take drugs. That’s what pop culture and movies make us believe. Using drugs is so “mainstream” – self-styled role models of urban cool speak openly about their experiments with cocaine and canoulunylioppilaslehti

nabis. In Finland, alcohol use has traditionally been far more common. However, drug use has increased here substantially over the past 15 years in the age group 25 to 34. The researchers estimated that there must be almost 10,000 active home growers of cannabis in Finland. Around 20% of the Finnish population had at some point of their lives tried cannabis. Among other popular substances are amphetamines, ecstasy and opiates. And while at schools they keep on telling us horror stories (like the one about the man who was high and thought his hands were bananas and started peeling

them), at the university they simply demonize drugs and their users saying they all are violent criminals. But in fact, those can be your classmates or flatmates, absolutely normal people. What is really necessary is to know how to deal with these realities, to understand drugs, to control consumption and to identify problem users.

7. I don’t want to grow up! “Our society is full of lost boys and girls hanging out at the edge of adulthood,” says Professor Frank Furedi, a sociologist at the University of Kent.

It takes much longer for students of our generation to pass the transition from a reckless, immature and irresponsible person to an average type of a grown-up. And our sin is not that we don’t want to work or start a family, it’s rather that we are not sure if we want to make a commitment to this one job or this one man/woman. Back in 1970, men typically got married at 24 and women at 22. Currently, the average age at which people marry is 32 for men and 30 for women. We have this window of opportunity that means we can play around and keep on postponing a full-time adulthood. We are spoilt for choice, and

getting a mediocre, conventional life terrifies us. That is why we are constantly unhappy with anything or anyone and not ready to settle “just yet”. The only way to deal with this “Peter Pan” sin is to realize that there is no perfect job or perfect man/woman waiting for you out there. You should focus on becoming financially independent first, treating others with respect and turning your words into actions. After that take a closer look at people and things around you – maybe it’s time to invest your time and efforts in them and become happy instead of hunting the phantom of your possible better future? ■


Oulu n kesk Musiikk ukse ssa! i-

A

V I N TO L R APRELUDI

RAVINTOLA PRELUDIN ÄITIENPÄIVÄBUFFET 11.5.2014

Äänestetään Satu EU-parlamenttiin! Jenni Pitko

Opiskelija, kaupunginvaltuutettu

Janne Hakkarainen

Opiskelija, kaupunginvaltuutettu

Savustettua lohta Mäti-remouladekastiketta Katkarapuja Skagen Härän paahtopaistia ja mustaherukkahyytelöä Lime-inkiväärimarinoitua broileria Kolmentomaatinsalaattia ja buffalomozzarellaa Vihersalaattia Karpalovinaigrettea Talonleipää, voita ja sormisuolaa Kalkkunan sisäfileetä kermaisessa pippurikastikkeessa Paistettua siikaa ja korvasienikastiketta Persiljaperunoita Kasvis-cassoule Äitienpäiväkakkua Mini tartetatineja ja kanelikermavaahtoa Suklaamoussea Aurajuustotuulihattuja Kahvia ja haudutettua teetä

pa p o o r u E n e Vastuullin nen a p a a H u t Sa w.satuhaapanen.f i

• Kaksi kattausta klo 12 ja 14 • Elävää musiikkia • Buffetin hinta: 32€

ww

Alle 12-vuotiaat ainoastaan 1 €/ikävuosi.

Unirestan opiskelijaomistajille buffetin hinta 28€

issä nähtäv sa: t u n e s M tee s osoit i Pöytävaraukset ennakkoon: preludi@uniresta.fi / 044-722 0492 myö .uniresta.f w w w Ravintola Preludi, Leevi Madetojan katu 1-3, 90140 Oulu

EUROPEANGREENS.EU/ DEMOCRACY

, UROOPPA UUDISTA E REÄT. IH VALITSE V

SE ON OPISKELIJANKIN PARAS PAIKKA!

ZZZ...

Tutustu tarjontaan...

PLUSMARK

KOTI

Z

Z

Z.

.. Z

ZZ..

.

...asuminen on meillä helppoa, ei ole huolta pihatöistä eikä asunnon kodinkoneista ja aikaa jää vaikka rentouttaville päivätorkuille. Meiltä saat hyvin varustellun ja helppohoitoisen kodin jokaiseen elämäntilanteeseen.

LÖYDÄ ITSESI WWW-SIVUILTAMME JA

KLIKKAA MEILTÄ KOTI. Aina voit myös soittaa, vastaamme kysymyksiisi mielellämme.

Sivakka-yhtymä Oy | Myllytullinkatu 4, 90130 OULU Puhelinpalvelu: (08) 3148 190

KESKITY ELÄMÄSSÄ OLENNAISEEN

KATSO LISÄÄ OULUNSIVAKKA.FI

Mainoksen maksaa ehdokas ja tukijoukko

ÄITIENPÄIVÄMENU