Page 1

OULUN YLIOPPILASLEHTI 路 1/2014 54. vuosikerta 路 www.ylkkari.fi

Kotiseuturakkautta ja poikkitieteellisyytt盲


2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Intro

Tässä numerossa OULUN YLIOPPILASLEHTI

1/14 15.1.2014 54. vuosikerta ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko) www.ylkkari.fi

Kotiseuturakkautta ja poikkitieteellisyyttä s. 11 Pohjois-Pohjalainen Osakunta yhdistää pohjoissuomalaiset ja kainuulaiset opiskelijat Helsingissä yli tiedekuntarajojen. Opiskelijajärjestöllä on ylioppilaskuntia pitemmät perinteet, ja se järjestää monenlaisia tapahtumia jäsenilleen sekä helpottaa koti-ikävää.

KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Erkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULU toimitus@oyy.fi PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 4 500 kpl TOIMITUS toimitus@oyy.fi Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi. Toimittaja Minna Koivunen, 040 550 3927, minna.koivunen@oyy.fi. KANSI Konsta Leppänen LEHDEN TEKIJÄT Bianca Beyer, Harri Filppa, Sanna Häyrynen, Konsta Leppänen, Margarita Khartanovich, Heidi Niemelä, Marko Pyhähuhta, Maija Pylväs, Saga Skiftesvik, Janne Taanila, Tytti Tuppurainen, Maria Yarandaykina. ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616 Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580 Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Seuraava Ylkkäri ilmestyy 5.2.2014. Deadline materiaaleille on 27.1.2014.

Iloinen ja trendikäs Kööpenhamina s. 8

facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti

Eloisa Kööpenhamina ihastuttaa turistia monipuolisuudellaan: historia ja nykyaika istuvat katukuvassa rinta rinnan, tunnelma on rento ja ihmiset mukavia. Runsaudenpula saattaa yllättää ja kaupunki vie uteliaan matkaajan mukanaan.

twitter.com/ ylkkari

Yliopiston tent-

” tiakvaarion nimikilpailu on ratkennut, ja uusi nimi on ”Examinarium”. Yleisöäänestyksen perusteella valitun voittajaehdotuksen teki yliopistonlehtori Timo Sironen, joka on tunnettu historiatieteiden käytävillä myös ”Purgatorium”siivouskomerosta, ”Temenos”-seminaarihuoneesta sekä ”Manuale Historiae”käsikirjasta. Klassisten kielten opiskelu kannattaa! OYY Facebookissa 2. tammikuuta

Prosessiteekkareiden kiltiksellä riittää tilaa s. 18 Kolmesta huoneesta koostuva prosessitekniikan opiskelijoiden kiltahuone on ainejärjestön toiminnan kannalta elintärkeä. “Emme pystyisi järjestäytymään niin hyvin, jos ei olisi yhteistä tilaa”, vuoden 2013 killan hallituksen puheenjohtaja Ari Himanka painottaa. Kuvassa hänen vieressään pöytäfutista pelaa killan emäntä Anne-Mari Heikka. @ylkkari


1/2014 | 3

Intro

PÄÄKIRJOITUS • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

Popularisoinnista leikataan lopetetaan. Taustoista ei ole kerrottu sen enempää, mutta kaikesta päätellen lopettamispäätöksen taustalla on yliopiston johto. Tuskin viestintäpalvelut omaa keskeistä tuotettaan olisivat perustelematta päättäneet lopettaa. Oulun ylipiston strategian mukaan yliopisto on ”aktiivinen kumppani ja vaikuttaja”. Ja sekö onnistuu parhaiten sillä, että lopetetaan ainoa konkreettinen ja kouriintuntuva yhteys, joka yliopistolla on alumneihinsa? Tässä lehdessä on arvosteltu Oulun yliopiston viestinnän ketteryyttä esimerkiksi viime vuonna muutamaan otteeseen. Ehkä olisi pitänyt muistaa kehua Aktuumia siinä sivussa. Mekin olemme yrittäneet popularisoida Oulun yliopistossa tehtävää tiedettä, mutta paljon huonommalla menestyksellä kuin Aktuumi. OULUN YLIOPISTON SIDOSRYHMÄLEHTI AKTUUMI

EIKÄ MUUTEN TARVITSE EDES nojata pelkkään Oulun yliopiston strategiaan ihmeteltäessä puskista tulevaa Aktuumin lopetuspäätöstä. Yliopistojen tehtävistä kolmanneksi heti opetuksen ja tutkimuksen jälkeen luetellaan yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Sekö on sitä, ettei edes yritetä kertoa kansalle, mitä täällä puuhataan? Ollaan vaihteeksi realisteja. Paperilla ilmestyvä lehti

Lyhyempi oppimäärä

Kallion väitöskirjan kritiikki koskee luonnollisesti opetuksen ja etenkin tutkimuksen mittaamista, mutta Aktuuminesimerkki laittaa kysymään, näkyykö asenne yliopistolla laajemminkin?

elää aikaa, jossa moni odottaa sille pikaisesti korvaajaa. Aktuumin lopettaminen ei tarkoita, etteivätkö Oulun yliopiston viestintäpalvelut hoitaisi jatkossakin muiden medioiden suuntaan ja sitä kautta muulle yhteiskunnalle tuota mainittua tärkeää kolmatta tehtävää popularisoimalla yliopistossa tehtävää tiedettä. Ja luultavasti Aktuumin lopettamisella säästetyt rahat on päätetty suunnata jollain tapaa tieteen popularisointiin tai muuhun viestintään. Eikä Aktuumin lopettaminen yliopistoa suuremmassa mitassa

juurikaan hetkauta. Mutta asenne, jolla kyseinen aviisi mitä ilmeisimmin päätettiin lopettaa, hetkauttaa. KTM Kirsi-Mari Kallio esittää laskentatoimen ja rahoituksen alan tuoreessa väitöksessään, että yliopistoissa on uuden yliopistolain myötä syntynyt uusi suoritusmittausorientoitunut akatemia. Kallion väitöskirjan kritiikki koskee luonnollisesti opetuksen ja etenkin tutkimuksen mittaamista, mutta Aktuumin-esimerkki laittaa kysymään, näkyykö asenne yliopistolla laajemminkin? pauhaaminen on myrsky vesilasissa, niin Aktuumin budjetti ei ollut edes murusta koko Oulun yliopiston kakussa. Toivottavasti lopettamispäätöksen takana oleva(t) taho tai tahot tietävät mitä ovat tekemässä. Toivottavasti heillä on selvä visio siitä, miten yliopistossa tehtävä tiede aiotaan popularisoida tulevaisuudessa. Jos sellaista ei ole, niin voidaan todeta, että nyt taisi mennä lapsi pesuveden mukana.

JOS AKTUUMIN LOPPUMISESTA

Kirjoittaja opiskelee tiedeviestintää ja saa leipänsä paperilehden tekemisestä, joten hänen palopuheeseensa tiedettä popularisoivan lehden puolustamisesta kannattaa suhtautua kriittisesti.

Harri Filppa / www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

Sisällys

Ajankohtaista 4 Kannanotto- ja kielipolitiikka jakoivat hallituksen 6 Elämä pöytäkirjoissa

Reportaasi 11 Kotiseuturakkautta ja poikkitieteellisyyttä

Matkalla 8 Iloinen ja trendikäs Kööpenhamina

Kampuksella 16 Kampuksen kasvot 16 Vieraissa saleissa 18 Kiltahuonekierros 20 Haarukassa 21 Näytät hyvältä tänään

Kolumnit 7 Politics and the City: Maa ponteva 10 Taanila: Älä lue uutisia

Arviot 21 Imperial State Electric: Reptile Brain Music 21 Jaakko Laitinen & Väärä Raha: Lapland-Balkan

Uuno 22 Fine Point: Christmas Flop 22 Hi 5, International Views On Independence Day Riots 22 Employment: ”At home among strangers” 24 Our Generation’s Misguiding Thinking

oulunylioppilaslehti


4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista

UUSI HALLITUS • teksti ja kuva Ville Koivuniemi

1) Lotta Savola, 21. Luonnontieteiden ylioppilas. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, tietojenkäsittelytiede. ”Tavoitteena on saada ylioppilaskunta lähelle opiskelijaa. Saada opiskelija tuntemaan ylioppilaskunnan toiminta tarpeelliseksi ja välttämättömäksi.”

2) Ville Siikaluoma, 23.

2

Filosofian ylioppilas. Humanistinen tiedekunta, englantilainen filologia. ”OYY:n näkyminen jäsenilleen on alkanut toimiston ja toiminnan pääpainon siirtämisellä Linnanmaan kampukselle. Ylioppilaskunnan täytyy kuitenkin muistaa etäkampuksensa ja etenkin jäsenistönsä Kontinkankaalla ja keskustassa.”

1

3) Liisa Pekkala, 22. Filosofian ylioppilas. Humanistinen tiedekunta, suomen kieli (aineenopettajalinja). ”Tavoite on kehittää toimintaa entistä näkyvämmäksi ja saada kaikkien opiskelijoiden tietoon kaikki se työ, joka OYY:ssa tehdään.”

4) Diana Jusola, 21. Kasvatustieteiden ylioppilas. Kasvatustieteiden tiedekunta, varhaiskasvatus.

6

”Tavoitteena on saada uudet tiedekunnat toimimaan hyvin, jolloin opiskelijoilla olisi tilaa opiskeluun ja opinnot sujuisivat. Saada yhteistyö erilaisten järjestöjen yms. opiskelijaedustajien kanssa pyörimään hyvin.”

7

5) Sami Sovio, 20. Kauppatieteiden ylioppilas. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, rahoitus. ”Tärkein tehtävä on opiskelijoiden edunvalvonta ja opiskelijan hyvän elämän edistäminen. Tavoitteena on luoda enemmän lisäarvoa opiskelijoille entistä kustannustehokkaammin.”

Kannanotto- ja kielipolitiikka jakoivat hallituksen Laitoimme OYY:n hallituksen pelaamaan keskenään pullonpyöritystä. Muutimme sääntöjä siten, että valita sai ainoastaan totuuden. Kysymyksetkin keksimme heille valmiiksi. Toki annoimme muun hallituksen täydentää ”totuuksia”. ENSIMMÄISELLÄ pyöräytyksellä pullo tuntuu pyörivän ikuisuuden. ”Tammikuu ja keksimme jo ikiliikkujan”, hallituksen puheenjohtaja Vili Koistinen vitsailee ja saa muut nauramaan. Kitka kuitenkin voittaa ja pullon nokka osoittaa kohti Ville Siikaluomaa. Kysymys kuuluu: miten OYY:n toimistosta Linnanmaalla voisi saada vielä enemmän irti? ”Sitä pitää mainostaa, että olemme täällä lähellä, ja pystymme sitä kautta nopeammin ja tehokkaammin auttamaan opiskelijoita heidän huolissaan”, Siikaluoma sanoo. ”Niin ja keskitilaan voimme panostaa lisää, ja pitää siellä

entistä enemmän tapahtumia”, Diana Jusola jatkaa ja saa muut nyökyttelemään. Seuraavaan kysymykseen pääsee vastaamaan Lotta Savola. Mitä OYY voi tehdä sen eteen, että opiskelijat pysyvät kärryillä uuden tiedekuntajaon tuomista muutoksista? ”Meidän pitää pyrkiä saamaan viestiä tiedekuntien sähköpostilistoille. Etenkin sinne, joita muutokset eniten koskettavat. Opiskelijoille pitää antaa selvä kuva muutoksista. Itse opiskelen tietojenkäsittelytieteitä. Meillä muutoksesta puhutaan, mutta en usko, että siitä todellisuudessa tiedetään. Myös ainejärjestöt voisivat ottaa asias-

sa roolia”, Savola miettii. Seuraavaksi pullo osoittaa Liisa Pekkalaa: Miten oululaiset korkeakouluopiskelijat saataisiin liikkumaan entistä enemmän? ”Korkeakoululiikunta on hirveän hyvä systeemi. Ehkä sitä voisi mainostaa enemmän. Tempauksetkin, kuten esimerkiksi Cooper-tapahtuma, ovat hyviä. Niin ja toimintasuunnitelmassa on kirjattuna yhteinen liikuntatapahtuma”, Pekkala luettelee.

Englantia lisää mutta kohtuudella Muut nyökkäilevät. Seuraava kysymys aiheuttaa kuitenkin jo

pientä hajaannusta mielipiteissä. Kuinka paljon OYY:n pitäisi kääntää palvelujaan ja asiakirjojaan englanniksi? Vastausvuoron saa Diana Jusola. ”Pitää mielestäni kääntää nykyistä enemmän. Ei välttämättä kaikkea, jos asiat eivät ulkomaisia opiskelijoita kosketa. Esimerkiksi Facebookissa viestimme enimmäkseen suomeksi”, Jusola sanoo. ”Pitää silti huomioida, että käännöstyö tarkoittaa aina työtä ja kustannuksia”, Vili Koistinen jatkaa. Seuraava kysymys on ylioppilasliikkeen ikuisuusaihe, mutta taas kerran pinnalla, koska OYY on ollut mukana keräämässä ni-

miä sukupuolineutraalin avioliittolain edistämiseksi. Voiko OYY ottaa koko jäsenistönsä suulla kantaa asioihin, jotka eivät liity keskeisesti opintoihin tai niiden sujuvoittamiseen? Vastausvuoron saa Marko Määttä. ”Mielestäni pitää olla kriittinen siinä, mihin otetaan kantaa. Jos ajatellaan, että koulutuspolitiikka on ydinaluettamme, raja menee monesti opintososiaalisissa asioissa. Rajaa on niiden ulkopuolella hallituksen vaikea määritellä, koska äkkiä puhutaan arvokysymyksistä. Mielestäni ne määrittyvät parhaiten edustajiston kautta.” ”Näin se on. Asioita pitää käsitellä tapauskohtaisesti. Ra@ylkkari


1/2014 | 5

6) Marko Määttä, 23.

LYHYET

Tekniikan ylioppilas. Teknillinen tiedekunta, tuotantotekniikka/konetekniikka.

3 4

5

”Koen tärkeäksi yliopiston hallinnon opiskelijaedustajayhteistyön. HOE-verkosto tarjoaa ylioppilaskunnalle tiedekuntarakenteen ja koulutuksen johtosäännön uudistuksen myötä kattavan mahdollisuuden vaikuttaa yliopiston sisäiseen päätöksentekoon.”

7) Vili Koistinen, 26. OYY:n hallituksen puheenjohtaja. Kauppatieteiden ylioppilas. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, markkinointi. ”Tavoite on keskittyä enemmän opiskelijoille tärkeään edunvalvontaan sekä tuoda ylioppilaskuntaa lähemmäksi opiskelijoita tekemällä enemmän yhteistyötä kiltojen sekä ainejärjestöjen kanssa.”

Oulun yliopiston uudet tiedekunnat aloittivat Oulun yliopistossa toimii tammikuun alusta lähtien yhdeksään tiedekuntaa aiemman kuuden sijaan. Täysin uusina tiedekuntina aloittavat arkkitehtuurin tiedekunta, biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta. Muita tiedekuntia ovat muutoksia kokevat luonnontieteen tiedekunta, lääketieteen tiedekunta ja teknillinen tiedekunta. Humanistinen tiedekunta ja kasvatustieteellinen tiedekunta jatkavat entiseen malliin. Taloustieteiden tiedekunta jatkaa ennallaan, mutta sen nimi vaihtuu Oulun yliopiston kauppakorkeakouluksi.

Sidosryhmälehti Aktuumin julkaiseminen loppui Ylkkäri pyysi OYY:n uuden hallituksen jäseniä kirjoittamaan yhdellä sanalla, mihin arvoon tai asiaan he aikovat panostaa tai luottaa hallitusvuotenaan. Alarivin edustajat liittoutuivat ja muodostivat sanoistaan OYY:n sloganin. Pyysimme hallituslaisia kertomaan lisäksi tärkeimmät tavoitteensa tulevan vuoden suhteen. Lehden mennessä painoon hallituksen jäsenet eivät olleet vielä päättäneet sektorijakoa tai pitäneet järjestäytymiskokousta.

8

Hallitus laittaa asiat tapahtumaan

• 

OYY:n hallitus huolehtii, että 37-jäsenisen edustajiston eli OYY:n korkeimman toimielimen päätökset toteutetaan.

8) Taru Torssonen, 25. Kasvatustieteiden ylioppilas.

Oulun yliopistolle eurooppalainen ECTS-tunnus

Kasvatustieteiden tiedekunta, luokanopettajakoulutus ”Tavoite on tuottaa avoimempaa viestintää ja saada hallitus lähemmäksi jäsenistöä. Se tarkoittaa myös tiiviimpää yhteistyötä eri ainejärjestöjen kanssa.”

• Hallituksen tehtävänä on

siis edustaa ylioppilaskuntaa ja vastata sen taloudesta yhdessä pääsihteerin kanssa.

• Käytännössä hallituksen työhön kuuluu paljon vaikuttamistyötä, jota tehdään mm. tapaamalla eri sidosryhmiä. Hallitus kokoustaa yleensä ainakin viikottain.

• Hallituksen lisäksi OYY:n

edustajisto on nimennyt itselleen puheenjohtajan, joka edustaa ylioppilaskunnan edustajistoa ja tarkkailee hallituksen toimintaa. OYY:n edustajiston puheenjohtajana toimii Tero Marin. Varapuheenjohtaja on Siiri Nousiainen.

• Lisätietoa OYY:aan

liittyvistä asioista voi lukea osoitteesta oyy.fi.

oulunylioppilaslehti

jaa ei voi vetää karkeasti”, Vili Koistinen jatkaa. ”Jos vaikka ajatellaan sukupuolineutraalia avioliittolakia, se koskettaa myös nuoria opiskelijoita, joita edustamme”, Ville Siikaluoma huomauttaa. ”Mutta sitten menee vaikeammaksi, kun puhutaan vaikka eläkejärjestelmästä. Kuuluuko se kuinka suoraan opiskelijoille?”, Marko Määttä kysyy. ”Eläkejärjestelmään voimme toisaalta vaikuttaa oikeasti SYL:n kautta, kun yksilöinä meidän voi olla kyseiseen asiaan vaikea vaikuttaa. Sukupuolineutraaliin avioliittolakiin taas voimme jokainen vaikuttaa

myös yksilöinä”, Vili Koisinen muistuttaa. Liisa Pekkala kannattaa kriittistä suhtautumista siihen, mitä kannatetaan, mutta hän muistuttaa myös potentiaalista, jota OYY:n suulla kannanottamiseen liittyy. ”Yhteisö on aina vaikuttavampi kuin yksilö. Me emme voi unohtaa ulkopuolista maailmaa. Olemme siihen kiinnittyneitä.”

Opiskelijavalintauudistukselle kritiikkiä Viimeisimpänä vastausvuoron saa OYY:n hallituksen puheenjohtaja Vili Koistinen. Mitä mieltä olet Suomen hallituksen

Oulun yliopiston sidosryhmälehti Aktuumi loppuu ainakin paperisena lehtenä. Asiasta kertoi Aktuumi-lehti itse vuoden 2013 viimeisessä numerossaan. Aktuumi kertoi etenkin Oulun yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta. Sen painos oli 6200 kappaletta. Julkisuuteen ei ole kerrottu syitä lehden loppumiselle tai sitä, miten paperilehti aiotaan tulevaisuudessa korvata. Aktuumin päätoimittajana toimi Oulun yliopiston viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen.

ajatuksista muuttaa opiskelijavalintaa sellaiseksi, että sisäänotto koskee nykyistä huomattavasti enemmän vain henkilöitä, joilla opiskelupaikkaa ei vielä ole? ”Lähtökohtaisessti se on hyvä juttu, että pyritään ehkäisemään nuorten jäämistä koulujen väliin. Mutta mielestäni ei ole ollenkaan hyvä juttu sulkea portteja ihmisiltä, jotka ovat valinneet väärän alan.” ”Sitäkin pitää kysyä, tippuuko taso, jos otetaan paljon enemmän abeja”, Diana Jusola muistuttaa. OYY:n hallituksen jäsenet Sami Sovio ja Taru Torssonen eivät päässeet osallistumaan haastattelutuokioon.

Oulun yliopisto on saanut eurooppalaisen ECTS-tunnuksen. Se osoittaa yliopiston toimivan EU:n koulutusjärjestelmille asettamien laatuvaatimusten mukaisesti. Muilla suomalaisyliopistoilla ei Euroopan komission myöntämää ECTS-tunnusta ole. European Credit Transfer and Accumulation System Label (ECTS) –tunnuksen myöntämisperusteita ovat muun muassa opiskelijalähtöisesti kuvatut tutkinto-ohjelmat ja opintojaksot ja toisessa eurooppalaisessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen. ”Tunnus lisää Oulun yliopiston kansainvälistä näkyvyyttä ja vetovoimaa ulkomaisten kumppaneiden ja opiskelijoiden keskuudessa”, Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvén toteaa tunnuksesta kertovassa tiedotteessa.


6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista VIISI VUOTTA YLIOPPILASLIIKKEESSÄ • teksti ja kuva Ville Koivuniemi OYY:n entinen pääsihteeri Ilari Nisula pääsi tutustumaan ylioppilaskunnan historiaan etenkin vuonna 2010, kun OYY juhli viisikymppisiään. Entisessä työhuoneessa oleva taulu veneen alla punkkaavasta opiskelijasta muistuttaa, että monet opiskelijaliikkeen aikaansaamat edut tuntuvat nykyään itsestäänselvyyksiltä.

Elämä pöytäkirjoissa Kokopäiväisen toimimisen ylioppilasliikkeen parissa lopettanut OYY:n entinen pääsihteeri Ilari Nisula muistelee viime vuosia lämmöllä. OYY:n toimijoille hän toivoo kauaskatseisuutta etenkin talousasioissa. HARVAN 27-VUOTIAAN elämää on kirjoitettu virallisiin pöytäkirjoihin yhtä paljon kuin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerin tehtävistä opintojen pariin siirtyneen Ilari Nisulan. Järjestötoimintaa Suomen lukiolaisten liitossa ja harrastejärjestöissä. Sitten vuodet Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsenenä. Sieltä lennosta kahdeksi vuodeksi OYY:n pääsihteeriksi. Viimeiset viisi vuotta Nisulan viikot ja päivät ovat täyttyneet vaikutustyöstä, joka pitää sisällään runsaasti palavereja. Nyt se kaikki on hetkeksi ohi – ainakin melkein.

Yliopiston hallituspaikka jäi Nisula aloitti tänä vuonna Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäsenenä. Paikka on haastava, mutta Nisulan kaltaiselle

kokouksissa istujalle jäähdyttelyä, kokouksia kun on vain noin kerran kuussa. ”Fiilis on tällä hetkellä väsynyt mutta onnellinen. Tai oikeastaan tyytyväinen mutta helpottunut, sanotaan niin”, Nisula vastaa kliseiseen kysymykseen aktiivisten ylioppilaskuntavuosien loppumisesta. Melkein samaan hengenvetoon hän kuitenkin kliseisesti toteaa, että aika oli oikea irti pästämiselle. ”Luottavaisin mielin jätän OYY:n. Kun nyt tulee uusi edustajisto, uusi hallitus ja uusi pääsihteeri, asioita on mahdollista tehdä aidosti uudella tavalla. Se tekee OYY:lle hyvää.” Julkista testamenttia siitä, miten asioita kannattaisi kehittää, Nisula ei halua seuraajilleen antaa. ”Olisi tietysti ollut mukava saada maailma valmiiksi. Mutta ei minulla mitään suurempaa tekemätöntä jäänyt hampaankoloon. Esimerkiksi hallintoon, talouteen ja jäsenpalvelujen sekä -etujen vahvis-

tamiseen liittyvät asiat tulevat ensimmäisenä mieleen, mutta luotan seuraajiini.” OYY:n talouteen liittyen hän toivottaa vasta valitulle edustajistolle lehmän hermoja. ”Toivottavasti asioissa osataan katsoa tarpeeksi pitkälle.”

Yliopistolaki jäi eniten mieleen Kun Nisula kelaa vuosiaan ylioppilasliikkeen parissa taaksepäin, yksi vuosi nousee oppimiskokoemuksena ylitse muiden. ”Kyllä se oli vuosi 2009. Uusi yliopistolaki oli tuloillaan. Laki oli niin suuri toimintakulttuurin muutos, että se vaikuttaa paljon edelleen. Se näkyy yliopiston arjessa: tilajärjestelyt puhuttavat, ajat ovat haastavat.” Nisulan mukaan vuosi 2010 oli niin ikään erittäin merkittävä. Vuoteen sattui OYY:n 50-vuotisjuhlat, jotka antoivat perspektiiviä historiaan. Hän kuitenkin korostaa, että kaikki vuodet ovat olleet

omanlaisiaan näköalapaikkoja. Vuosi SYL:ssa opetti paljon poliittisesta päätöksenteosta, pääsihteerinä toimiminen toi mukaan esimiehenä toimimisen vastuukysymykset. Matkan varrella hän on ymmärtänyt, ettei maailmaa voi saada ainakaan vuodessa valmiiksi, joten tavoitteiden pitää olla realistisia. ”SYL:ssa tavoitteenamme oli opiskelijoiden toimeentulon kohentaminen. Oli meillä muitakin tavoitteita, mutta huomasimme heti alkuvuodesta, että kaikkia emme saa läpi. Vuosi kuitenkin huipentui opintorahan sitomiseen indeksiin.”

Tappioitakin mahtuu mukaan Voitosta voittoon kulkemista Nisulan taival järjestötoiminnassa ei ole ollut. Sekä Suomen lukiolaisten liiton että Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi pyrkinyt Nisula hävisi molemmat koitokset täpärästi viime metreillä.

”Nyt ajattelen, että ne jos mitkä ovat olleet mahtavia oppimisen paikkoja. Pyrkiminen itsessään on antanut minulle paljon. Kun sihteeröin viimeisen OYY:n edustajiston kokoukseni, sanoin edustajille lopuksi, että hakekaa paikkoja, jotka teitä kiinnostavat. Isoissa saappaissa on mukavasti liikkumatilaa”, Nisula naurahtaa. Vaikeita hetkiä on ollut muitakin. Julkisuudessa niistä eniten käsiteltiin polttopulloiskua Nisulan ollessa OYY:n hallituksen puheenjohtaja vuonna 2010. OYY:n toimistoon suunnattu isku liittyi suvaitsevaisuutta vaativaan julkilausumaan puolisentoista viikkoa ennen iskua. Jälkikäteen Nisula arvioi, että OYY onnistui kriisin hoidossa tuolloin hyvin. ”Päällimmäisenä tulee mieleen, että onnistuimme. OYY ei ole tainnut aiemmin saada yhtä paljoa mediahuomiota. Kyllä me silloin tarkkaan mietimme, miten asiaa pitää käsitellä.” Ikävien hetkien vastapainok@ylkkari


1/2014 | 7

si viiteen vuoteen mahtuu kuitenkin lähes pelkästään hyvää. Yksi konkreettinen edistysaskel OYY:n viime vuosien toiminnassa on ollut Nisulan mukaan muutto Linnanmaalle vuonna 2012. ”Sen pureksimista kannattaa kyllä jatkaa. Olemme lähentyneet muuton ansiosta yliopiston hallintoa todella paljon, enkä edes usko että sekään on vielä koko voimaansa näyttänyt. Se on todella arvokasta. Jatkossa kannattaa keskittyä etenkin siihen, kokevatko opiskelijat nykyiset tilat hyviksi.”

Politics and the City Tytti Tuppurainen

Maa ponteva VAIKKA MAAKUNNILLA EI Suomessa olekaan sellaista asemaa kuin vaikkapa saksalaisilla ländereillä, huomaa niiden merkityksen identiteetille. Maailmassa olen eurooppalainen, Euroopassa suomalainen, Suomessa Pohjois-Pohjanmaalta ja siellä taasen olen oululainen. Joillakin maakunnilla on erityisen vahva oma leima, ajatellaanpa vaikka kainuulaisia tai hämäläisiä.

Opiskelut jatkuvat Nisula aloitti yliopisto-opintonsa opiskelemalla tekniikkaa informaatioverkostojen koulutusohjelmassa vuonna 2005. Nyt hän jatkaa opintojaan, vaikka työskenteleekin Streamteammediayrityksessä samanaikaisesti. Vaikuttaminen jatkuu kuitenkin, kuten todettua, Oulun yliopiston hallitusjäsenyydellä. ”Toivottavasti Oulun yliopiston toimintaa päästään kehittämään rakentavasti ja aidosti eteenpäin katsovasti. Suhtaudun hallituspaikkaan kunnioittavasti. Yliopiston hallitus on paljon vartijana. Tulen myös tekemään paljon yhteistyötä OYY:n kanssa.” Oulun yliopistosta Nisulalta on vaikea saada kritiikkiä. Hallituksen jäseneltä sitä on tietysti turha julkisuudessa suuremmin odottaakaan.

Maakuntien liitot ovat alueidensa kehittäjiä ja edunvalvojia. Opiskelijoilla on ollut tärkeä asema oman alueemme maakuntaliiton historiassa: Pohjois-Pohjalainen Osakunta PPO oli perustamassa PohjoisPohjanmaan maakuntaliittoa vuonna 1931. Edistykselliset nuoret halusivat olla mukana maakuntahengen luomisessa. Alue oli aluksi laaja: se kattoi Lapin vuoteen 1938 asti, jolloin perustettiin Lapin lääni. Osakunnassa Lappi on edelleen mukana. Sotien jälkeen maakuntaliitto muuttui maakuntahengen vaalijasta ennen kaikkea kuntien yhteistyöelimeksi. EdunHistorioitsija Ritva valvonta Kylli on koonnut liiton mielenkiintuotti lopulta toisen historian yksiin täyspotin, ja kansiin teoksessaan Maakunta on matkasOulun yliopissamme. Kirja sopii toon perusteyleissivistäväksi luettavaksi tenttien väliin, taan opetusmikäli opiskelukiireet ministeriön antavat myöten.

Kritiikkiä numeroihin tuijottajille Suomen hallituksen keinoille opintoaikojen lyhentämiseksi Nisula kuitenkin antaa moitteita. Hänen mukaansa opintoaikojen pituus korostuu keskustelussa ihan liikaa. ”En osaa tunnistaa työnantajaa, joka palkkaisi vain tutkinnon perusteella. Putkitutkinto ei istu myöskään siihen, että halutaan tukea yrittäjyyttä. Toivoisin, että kun opintoaikojen lyhentämisestä puhutaan, ymmärrettäisiin paremmin, mistä puhutaan.” Nisula muistuttaa, että pitäisi ymmärtää syitä opintoaikojen pitenemiselle, eikä tuijottaa liikaa vuosimäärää, joka opiskelijoilla menee opintojen suorittamiseen. Esimerkiksi perhe tai työnteko voivat olla järkeviä syitä pitkittää opintoja. Toinen asia, josta julkisuudessa puhutaan Nisulan mukaan paljon puutaheinää, liittyy Suomen koulutusvientiin ja ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin. Erityisesti lukukausimaksujen aggressiivisimmilla puolestapuhujilla ei näytä olevan täyttä ymmärrystä siitä, mitä lukukausimaksuilla voitaisiin saada tai menettää. ”Ei kukaan ulkomainen opiskelija tätä nykyistä järjestelmää tietoisesti hyväksikäytä.” ■ oulunylioppilaslehti

tuella uusi

Yliopisto on ollut tiedekunta. kaiken aikaa korkealla maakuntaliiton asialistalla. Liitto ajoi vahvasti Oulun yliopiston perustamista 1950luvun lopulla ja on sen jälkeenkin pitänyt yliopistoa edunvalvonnan kärkihankkeena. Tuore edunvalvonnan onnistuminen on joulun alla julkistettu uusi kaivosalan tiedekunta. Ajoimme liitossa pitkään ja hartaasti kaivosprofessuurin perustamista ja olimme rahoittamassa Oulu Mining Schoolin toimintaa. Edunvalvonta tuotti lopulta täyspotin, ja Oulun yliopistoon perustetaan opetusministeriön tuella uusi tiedekunta. Se on pitkästä aikaa suurin tiedepoliittinen satsaus pohjoiseen! Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan yhteydenpito on tiivistä. Tiedotteet alueelta menevät Helsingissä opiskelevien pohjoispohjalaisten tietoon, ja tapaamisia sekä vierailuja järjestetään. Kontakteja on syytä pitää yllä: saamme silloin tällöin paluumuuttajia etelän yliopistosta takaisin tänne pohjoiseen osaajiksi. Ja muutenkin: maakuntahengen ja identiteetin vaaliminen on aina ajankohtaista. Juuriensa tunteminen on rikkaus alati yhdentyvässä maailmassa. Eikö illanistujien yksi mukavin jutunaihe olekin ”mistä sinä olet kotoisin”?

Punainen Risti Kontti

Kirjoittaja on oululainen kansanedustaja ja PohjoisPohjanmaan maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja.


8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Matkalla KÖÖPENHAMINA • teksti ja kuvat Heidi Niemelä

1

3

6

Iloinen ja trendikäs Kööpenhamina

2

Eloisa Kööpenhamina ihastuttaa turistia monipuolisuudellaan: historia ja nykyaika istuvat katukuvassa rinta rinnan, tunnelma on rento ja ihmiset mukavia. Runsaudenpula saattaa yllättää ja kaupunki vie uteliaan matkaajan mukanaan. TANSKALAINEN Ida HassingJakobsen on opiskellut suomen kielen maisteriksi Oulun yliopistossa. Ennen Suomeen muuttoaan hän asui kolme vuotta Kööpenhaminassa ja on viettänyt lapsuutensa Kööpenhaminan metropolialueella. Nykyisin Hassing-Jakobsen elää Lyngbyssä aivan Kööpenhaminan liepeillä. ”Verrattuna muihin skandinaavisiin pääkaupunkeihin Kööpenhamina on erityinen, koska se on kanavakaupunki ja paljon keskieurooppalaisempi. Renessanssiarkkitehtuuria-

kin on varmasti enemmän kuin Tukholmassa”, Hassing-Jakobsen kertoo kotikaupungistaan. Hän kuvailee myös kööpenhaminalaista elämänmenoa ja ihmisiä mukaviksi ja avuliaiksi: ”Kööpenhaminalaiset haluavat istua kahviloissa ja nauttia pitkistä brunsseista. He ovat myös aina valmiita auttamaan, vaikka vaikuttaisivat hieman kiireisiltä. Tanskassa kaikki osaavat englantia, joten ei haittaa, jos turisti ei osaa tanskaa!” Vaikka Suomi ja Tanska ovat molemmat Pohjoismaita, löytää Hassing-Jakobsen suo-

malaisen ja tanskalaisen kulttuurin väliltä paljon eroja: ”Tanskassa esimerkiksi kukaan ei paheksu alkoholin nauttimista ulkona, tai yhtään missään muuallakaan. Päinvastoin tanskalaisten mielestä on mukavaa istuskella puistossa oluella. Lisäksi tanskalainen pyöräilykulttuuri on hieno, sillä aivan joka paikassa on pyöräteitä.” Kööpenhaminan-matkailun sesonkiaika on kesällä ja myös Hassing-Jakobsenin mielestä kaupunkiin kannattaisi tutustua kesäaikaan. ”Syksyllä sataa ja

tuulee aika paljon, samoin talvella. Toisaalta jouluna Tivoli on joulukoristeltu ja todella kaunis. Keväällä ilma on mukavampi kuin syksyllä ja talvella”, Hassing-Jakobsen neuvoo.

Historiallinen trendikohde Tanska tunnetaan maailmalla viikingeistään. Tanska on myös Euroopan vanhin monarkia. Tämän monarkian kotikaupunkina toimii valtion pääkaupunki Kööpenhamina, joka perustettiin 1100-luvulla. Pienestä

kalastajakylästä kasvoi nopeasti merkittäväksi satama- ja kauppakeskus, jonka loistava sijainti on taannut kaupungille Itämeren alueen valtiomahdin aseman. Nykyisin Kööpenhamina on Tanskan suurin kaupunki, jossa on asukkaita noin puoli miljoonaa. Kööpenhamina on pohjoismainen trendikohde, muodin, ruuan ja designin kehto, joka vetää turisteja puoleensa kaikkialta maailmasta. Matkakohteena Kööpenhamina on helppo: sinne on helppo päästä, matka ei ole Suomesta pitkä, @ylkkari


1/2014 | 9

5

4

1 Strögetin ostoskadulla kaupungin keskustassa vallitsee ihmisvilinä aamusta iltaan. 2 Strögetin sivukaduilta löytyy mielenkiintoisia pieniä putiikkeja ja ravintoloita. 3 Nyhavnin värikäs ravintolakatu houkuttelee herkuttelemaan. 4 Oulun yliopistossa suomen kielen maisteriksi opiskellut Ida Hassing-Jakobsen on asunut suurimman osan elämästään Kööpenhaminassa tai sen liepeillä. 5 Kööpenhaminan yliopiston kasvitieteellinen puutarha on suuri ja monipuolinen. 6 Pyöräparkkeja on joka puolella Kööpenhaminaa.

ja jokainen matkailija voi räätälöidä juuri itselleen sopivan kaupunkiloman, sillä tekemistä ja nähtävää riittää varmasti jokaiselle. Pohjoismaisuuden moderniutensa ja ekologisuutensa lisäksi Kööpenhamina tarjoilee keskieurooppalaista tunnelmaa ja mielenkiintoista tuhatvuotista historiaansa. Kööpenhamina ei ole Euroopan matkakohteista edullisin, vaan sen hinnat niin majoituksessa, ruuassa, juomassa kuin ostoksissakin ovat vähintään Suomen hintatasoa. Budjettimatka Kööpenhaminaan oulunylioppilaslehti

on kuitenkin mahdollinen eikä kaupunkia kannata tyrmätä lomakohteena hintatasonsa takia.

Kävellen tai pyörällä kiitäen Kööpenhaminaan lentää Helsingistä vajaat kaksi tuntia. Myös Oulusta on saatavilla suoria lentoja. Kastrupin lentokentältä pääsee suoralla metrolla kaupungin keskustaan. Kaupungissa on muutenkin toimiva ja uudenaikainen julkinen liikenne, mutta valitettavasti sillä liikkuminen ei kuitenkaan ole

kovin edullista. Kaupungin halki kulkeva metro on jaettu kuuteen vyöhykkeeseen ja matkan hinta riippuu matkan pituudesta. Jos tietää matkan aikana käyttävänsä pääasiassa julkisia kulkuneuvoja, on turistimatkakortin ostaminen suositeltavaa. Kööpenhaminassa julkiseen liikenteen käyttäminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Ydinkeskustan alueella ja hieman sen ulkopuolellakin pystyy helposti liikkumaan jalan. Kävelykadut levittäytyvät keskeisimmille ostospaikoil-

le ja tiet ovat hyvin hoidettuja. Kööpenhaminan-matkaajan ehdoton matkavarustus onkin hyvät kengät. Kaunis kaupunki avautuu kävelijälle loisteliaana ja yllätyksellisenä. Jos käveleminen tuntuu liian hitaalta vaihtoehdolta eikä julkinen liikennekään miellytä, on pyöräily erittäin kööpenhaminalainen vaihtoehto. Kööpenhaminassa kaikki pyöräilevät. Kööpenhamina onkin maailman ensimmäinen virallinen pyöräilykaupunki. Metroasemilla ja katujen varsilla levittäytyvät valtaisat pyöräparkit

ja autoteiden vieressä kulkevat pyöräkaistat, joita pitkin kööpenhaminalaiset kiitävät eteenpäin hurjaa vauhtia. Muun liikenteen joukossa pyöräileminen näyttää tottumattomalle hurjalta, mutta tilastollisesti pyöräonnettomuuksia sattuu vähän ja autoilijat antavat pyöräilijoille hyvin tietä. Pyöräily on erittäin ekologinen tapa liikkua, mutta se on ehdottomasti myös nopein ja juuri siksi niin suosittu. Pyörävuokraamoja löytyykin ydinkeskustasta useita. Ennen liikenteen joukkoon hyppäämistä kannattaa kuiten-


10 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Matkalla

Hassing-Jakobsenin vinkit Kööpenhaminanmatkaajalle

• Kaupungin nimi tarkoittaa kauppasatamaa, suomeksi Kööpenhamina, tanskaksi København, englanniksi Copenhagen.

• Kieli: Tanska, mutta

turisti pärjää englannilla erinomaisesti. Kaikki tanskalaiset puhuvat englantia.

• Valuutta: Tanskan kruunu, 1 DKK on n. 0,13 euroa.

• Julkiset kulkuneuvot: Jos kuljet julkisilla, kannattaa ostaa Copenhagen Card tai City Pass, jolloin matkustaminen on edullisempaa.

• Liikkuminen: Muista

liukuportaissa seistä aina oikealla ja muista varoa pyöräilijöitä!

• Syöminen: Muista syödä Smörrebröd, se on hyvää.

• Shoppailu: Strögetin

kävelykatu on täysin yliarvostettu, kannattaa kulkea sivukatuja pitkin.

• Suosittuja ravintoloita:

Cafe Norden, Told og Snaps, Madklubben, Toldboden, The Living Room.

• Suosittuja baareja ja

yökerhoja: Hornsleth Bar, Sin City, Salon 39, Bang og Olufsen, Pumpehuset.

facebook.com/ oulunylioppilaslehti

issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

kin tutustua olennaisimpiin liikennesääntöihin ja painaa kypärä päähän.

Historian havinaa ja huvituksia

eurooppalaisia tuttavuuksia. Merellinen Kööpenhamina tarjoaa myös erinomaisia merellisiä makuja, joita kannattaa ehdottomasti mennä maistelemaan Nyhavnin ravintolakorttelliin. Kanavan rannalla kohoavissa värikkäissä puutaloissa on ravintoloita rivissä ja ruokapaikan voi valita laajasta valikoimasta makunsa mukaan. Ruoan hinta on Kööpenhaminassa samaa tasoa kuin Suomessakin, joten edullisia ruokamatkoja kaupunki ei tarjoa, mutta makuelämykset ovat kyllä hintansa arvoisia.

Kööpenhaminassa nähtävyydet eivät lopu kesken ja pitkä viikonloppu kuluu kuin siivillä. Kööpenhaminan kenties tunnetuin nähtävyys on Pieni merenneito -patsas, Den lille havfrue, joka on istunut yksinään kivellään vuodesta 1913 lähtien. Patsas sijaitsee aivan Kastelletin entisen kasarmialueen vieressä, joten Pieni merenneito kannttaa ehdottomasti yhdistää leppoisaan kävelyretkeen tai Vapaakaupunki piknikkiin vehertävissä histori- kannattaa kokea allisissa maisemissa. Christianian vapaakaupunki Kööpenhamina tunnetaan on perustettu Christianshavnin myös historiallisesta Tivolis- hylätyille kasarmeille 1970-lutaan. Aivan raatihuoneen vie- vulla. Yli neljäkymmentä ressä sijaitseva Tivoli odottaa vuotta elinvoimaisena elänyt sekä lapsia että lapsenmielisiä ”kylä” keskellä kaupunkia toiniin klassisiin kuin hurjaakin mii osuuskuntana ja on julishurjempiin vempaimiinsa, kat- tautunut EU-vapaaksi alueeksi. somaan musikaaleja, teatteri- Chritiania tunnetaan parhaiten esityksiä ja bändejä, tai vain vapaasta huumausainepolitiinauttimaan hyvästä ruuasta kastaan, ja vapaakaupungin upeassa miljöössä. päällystämättömillä Tivoli on pääteillä kulkiessa maasissa avoinna rihuanan tuoksu kesäsesongin leijuu ilmassa. Tanskassa aikana, mutChristianiassa kukaan ei ta lokakuussa vierailee palpaheksu alkoholin Halloweenin jon turisteja nauttimista ulkona. alla Tivoli ja vapaakauavaa ovenpunkin on Ida Hassingsa uudelleen ehdottomasti Jakobsen kahden viikon vierailemisen ajaksi upeassa ja arvoinen. Matjännittävässä karkaajan kannattaa nevaaliasussaan. ottaa huomioon vapaaTuolloin Tivoli on auki kaupungissa vallitsevat käytvain iltaisin ja kurpitsat, noi- täytymissäännöt, joista muistudat, kummitukset ja upeat valot tetaan isoilla plakaateilla joka hurmaavat pimeyden laskeu- kadunkulmassa. tuessa. Tivoli on koko perheen Esimerkiksi valokuvaamielämys ja tekemistä löytyy kai- nen vapaakaupungin pääkaken ikäisille. Esimerkiksi sata- dulla Green Light Destrictilvuotias puinen vuoristorata kir- lä on ehdottomasti kielletty. voittaa kiljaisuja ja naurua niin Christianiassa turisti pääseelapsilta kuin vähän vanhemmil- kin omin silmin todistamaan takin. vapaata huumekauppaa ja pösStrögetin kävelukatu kulkee syttelyä. Väki vapaakaupunKööpenhaminan ydinkeskustan gissa on kaikista ennakkoluuhalki ja tarjoaa erinomaiset os- loista huolimatta rentoa ja ystosmahdollisuudet – kauppoja tävällistä. löytyy laidasta laitaan, pääpaiEdellä esiteltyjen nähtänon ollessa kuitenkin muodissa vyyksien lisäksi perinteiset ja designissa. kuninkaalliset linnat, AmalienJuuri Ströget tekeekin Köö- borg, Christiansborg ja Rosenpenhaminasta ehdottoman borg ovat tutustumisen arvoishoppailumatkakohteen: huip- sia. Tanskan kansallismuseo pusuunnitelijoiden liikkeet sei- tarjoaa kattavan ja mielenkiinsovat talojen kivijaloissa rinta toisen katsauksen -Tanskan rinnan ja ylelliset ostoskes- historiaan. kukset Illum ja Pohjoismaiden Kööpinhaminan yliopistoensimmäinen ostoskeskus Ma- kampus sijaitsee aivan ydingasin du Nord houkuttelevat keskustassa, joten yliopistorashoppailijat helmoihinsa. Köö- kennuksissa ja opskelijakahpenhaminassa shoppaileminen viloissa kannattaa käydä pyöei kuitenkaan ole vain rikkai- rähtämässä. Keväästä pitkälle den huvia, vaan ostoksille voi syksyyn asti Botniska Havet, hyvin lähteä myös opiskelija- Kööpenhaminan yliopiston budjetilla; myös Suomessa tun- kasvitieteellinen puutarha, nettujen ketjuliikkeiden lisäksi ihastuttaa kauneudellaan ja Kööpenhamina tarjoaa uusia vehreydellään. ■

Taanila Janne Taanila

Älä lue uutisia JOSTAIN SYYSTÄ NYKYAJAN ihmisen pitää olla jatkuvasti ajan hermolla. Itse seuraan uutisia herkeämättä eri medioista. Luen päivän uutiset printtilehdistä ja sähköisistä viestimistä sekä kuuntelen uutisia radiosta samalla kun selailen netin muuta uutistarjontaa. Katson televisiosta uutiset suomeksi, saameksi, venäjäksi, ranskaksi, saksaksi ja englanniksi. Valtavan verkkoaineiston lisäksi on kahlattava myös harvemmin ilmestyvät sanoma- ja aikakauslehdet sekä ilmaisjakeluaviisit. Ihminen on luonteeltaan utelias, ja kiinnostusta ympäröivästä maailmasta pidetään sivistyksen merkkinä. Kukaan ei ole kuitenkaan koskaan määritellyt, mikä on tarpeellinen määrä uutissaastetta ja muuta tietotulvaa, että mediamyllyn jyräämä muurahainen voisi sosiaalisesti laskea itsensä valveutuneiden kansalaisten joukkoon.

Lapsena tunsin itseni ulkopuoliseksi, kun olin kaveriporukan ainoa joka ei ollut nähnyt illan Kummelijaksoa tai lukenut aamun Kalevasta Kärppien kohuuutista. Vielä 90-luvulla kaikki katsoivat samoja tvohjelmia ja tyydyttivät uutisnälkänsä oman alueensa paikallislehdillä. Sitten internet muutti kaiken. Mediasisällöt pirstaloituivat ja lukijakunta hajaantui. Enää ei tarvinnut kokea huonoa omaatuntoa siitä, että BB jäi näkemättä. Sen sijaan kukin saattoi löytää paremmin itselleen sopivaa sisältöä verkosta ja jakaa kokemuksiaan oman viiteryhmänsä kanssa. Tutkimusten mukaan nykyajan tietotulva ja uutispommitus saavat ihmiset voimaan pahoin. Syitä on etsitty niin aivojen hitaasta sopeutumisesta kuin uutisten synkästä sisällöstäkin. Uutiset toitottavat tragedioista, sodista, luonnonmullistuksista ja nälänhädästä. Suomessa viime vuosien kestomenestyjiä ovat olleet lukuisat irtisanomiset sekä Talvivaaran ja Nokian kohtalo. Uutisnarkkarin on vaikea välttää joutumasta kiusaukseen, sillä kaikki maailman tieto on vain napsauksen päässä. Jos uutistulvaa yrittää paeta ulkosalle, haluja ja tyhjiä tarpeita tyrkyttävät kadunvarsimainokset hyökyvät aaltojen lailla päälle. Tarpeettomalta informaatiolta ei voi välttyä. Uutislakkoa kannattaa silti kokeilla. Itse olin kuukauden ilman uutisia. Alkuun tuli ensiahdistus, joka johtui siitä, etten ollut reaaliajassa yhteydessä muihin maailman tapahtumiin. Koin irrottautuvani maailmasta. Alkukirpaisun jälkeen iski kuitenkin helpotus - ja sitten vapaus. Aloin tuntea itseni henkisesti terveemmäksi ja tasapainoisemmaksi. Elämän laatuni koheni enkä lopulta kokenut jääväni paitsi mistään merkityksellisestä. Aikaisemmin tiesin tarkasti mitä ympärilläni tapahtui, mutta samalla olin hukannut itseni. Olin haudannut itseni sen massiivisen tietomäärän alle, joka vain odotti uutispuuroon indoktrinoitua ottajaansa. Voin siis vilpittömästi suositella kenellä tahansa matkalippua uutispimentoon ja pakkolomaa sosiaalisen median kahleista. Jos maailmassa oikeasti tapahtuu jotain tietämisen arvoista, tämä tieto kyllä kävelee vastaan tavalla tai toisella. Kuulet asiasta kavereilta, perheenjäseniltä tai vaikka bussissa satunnaisilta ohikulkijoilta. Ja jos jokin asia jää mietityttämään, voit kirjata sen paperille ja palata siihen vaikka kuukauden päästä uudelleen. Voin luvata, että tärkeä tieto löytyy vielä myöhemminkin verkosta, jos se sinne on kerran eksynyt. Ainakin tieto löytyy helpommin kuin 90-luvulla, jolloin vanhoja uutisia hakiessaan joutui penkomaan röykkiön kulmakuntansa kirjaston arkistoja. Kirjoittaja ei ole osallistunut muunlaiseen lakkoiluun kuin vapaaehtoiseen uutislakkoon.

@ylkkari


1/2014 | 11

POHJOIS-POHJALAINEN OSAKUNTA • teksti Minna Koivunen • kuvat Konsta Leppänen

Kotiseuturakkautta ja poikkitieteellisyyttä Pohjois-Pohjalainen Osakunta tuo yhteen pohjoissuomalaiset ja kainuulaiset opiskelijat Helsingissä.

arvelee Ville Aula, 23, paistaessaan kananmunatäytteisiä paahtoleipiä puheenjohtajakautensa viimeistä kokousta varten. Aulan seuraaja, tammikuussa puheenjohtajana aloittanut Noora Eilola, 24, ja kuraattorina toimiva Timo Sallinen, 33, katsovat vierestä kokoustarjoilujen valmistumista ja tarjoavat apuaan. Puheenjohtajan pestistä laulunjohtajaksi siirtyvä Aula “TÄSTÄ TULEE PERINNE”,

oulunylioppilaslehti

on päättänyt hemmotella hallitustaan erikoismenulla, johon leipien lisäksi kuuluu italialainen salaatti sekä jäätelöä mustikkahillolla ja kaurakeksikuorrutteella. Kyseessä on Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan (PPO) hallituksen kokous, ja paikkana Töölössä kivenheiton päässä Eduskuntatalosta sijaitseva Ostrobotnia-talo, jonka PPO rakennutti yhdessä kahden muun pohjalaisen osakunnan eli Etelä-Pohjalaisen Osakunnan ja

Vasa Nationin kanssa vuonna 1912. Viisi vuotta aiemmin oli syntynyt Pohjois-Pohjalainen Osakunta, kun vuosisatoja vanha Pohjalainen Osakunta jakautui kahtia. ”Oli hienoa tulla osaksi todella perinteikästä ja pitkät traditiot omaavaa opiskelijajärjestöä, joka on monella tavalla ainutlaatuinen Suomessa. Osakunta liittyy, ei pelkästään ylioppilashistoriaan, vaan ylipäätään


12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

koko Suomen historian merkittäviin vaiheisiin, kuten jääkäriliikkeen syntyyn. Onhan se hienoa olla osa isänmaallisen ylioppilasaatteen historiaa”, luonnehtii rahastotaloudenhoitaja Jukka-Matti Roth.

Kaikki tervetulleita jäseniksi Pohjois-Pohjalainen Osakunta on yksi kuudestatoista Helsingissä toimivasta osakunnasta ja sillä on jäseniä vajaat 550. Heistä suurin osa on Oulun seudulta. Vaikka muiden osakuntien tapaan (lukuun ottamatta Aalto-yliopiston Teknologföreningiä) PPO on Helsin-

Timo Sallinen (vas.), Noora Eilola ja Ville Aula ovat viihtyneet jo useita vuosia Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan toiminnassa.

@ylkkari


1/2014 | 13

gin yliopiston alainen järjestö ja suurin osa jäsenistä on Helsingin yliopiston opiskelijoita, voi jäseneksi liittyä mistä tahansa pääkaupunkiseudun korkeakoulusta. Ainoa edellytys jäseneksi pääsylle on ylioppilastutkinto. “Säännöissä lukee, että pitää olla joko siteitä kantaalueelle, eli vanhoihin Oulun ja Lapin lääneihin, tai kiinnostusta kanta-aluetta kohtaan. Mutta sitä on tulkittu aika vapaasti siten, että jos osaa kävellä tänne oikeaan toimistoon, se riittää”, Ylivieskasta kotoisin oleva Sallinen toteaa. Jäseneksi liitytään useista syistä. Osa tulee kaverei-

oulunylioppilaslehti

den kautta, toiset osakunnan tarjoamien sosiaalietuuksien vuoksi ja kolmannet kotiseuturakkauden takia. Joukossa on myös opiskelijoita, jotka eivät ole koskaan asuneet kanta-alueella. “Helsinkiläisillä on sitä, että vaikka on olemassa Eteläsuomalainen osakunta, monet heistä eivät koe sitä omakseen. Silloin he saattavat liittyä sellaiseen osakuntaan, joka liittyy vanhempien kotiseutuun”, Eilola kertoo. Kotiseuturakkauttaan pääsee jakamaan ja koti-ikävää potemaan yhdessä muiden samoilta seuduilta tulevien kanssa osakunnan kerhoissa. Tänä vuonna vii-


14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ostrobotnia-talon viidennessä kerroksessa olevat osakuntatilat on tarkoitettu kaikille osakuntalaisille. Timo Sallinen (vas.), Noora Eilola ja Ville Aula Ostrobotnian olohuoneessa eli ”teatterissa”.

sitoista vuotta täyttävä kaupunkikerho Oulun Toivo ja alueelliset kerhot Kainuun Kerho ja Lapin Luppo vastaavat muun muassa näihin tarpeisiin. Kempeleestä kotoisin oleva Eilola itse liittyi osakuntaan kaverinsa kehotuksesta. Tai Eilola itse asiassa suurin piirtein raahattiin osakunnan toimistolle. ”Kaverini oli ollut vuoden jäsenenä eikä ollut oikein uskaltanut käydä missään tapahtumissa yksin, niin hän halusi jonkun kaverinsa jäseneksi myös. Aika nopeasti kävi niin, että minä kävin täällä enemmän kuin tämä minun kaverini ja lähdin jo heti ensimmäisen vuoden osakuntalaisena toimintaan mukaan”, Eilola muistelee. Kaksivuotisessa kuraattorin toimessa oleva ja useita eri pestejä osakunnassa aiemmin hoitanut Sallinen puolestaan päätyi osakunnan toimintaan mukaan aivan toisesta syystä. ”Liityin jäseneksi 2000-luvun alussa, kun tulin opiskelemaan Helsinkiin. En tiennyt varsinaisesti osakunnista mitään, mutta satuin sattumalta saamaan asunnon osakunnan kautta ja liityin siinä samalla jäseneksi. Kesti muutaman vuoden, että olin rivijäsenenä täällä. Sen jälkeen aktivoiduin ja sillä tiellä ol-

laan edelleen toimijana”, hän kertoo. Kuraattorina hän johtaa ja valvoo toimintaa ja sääntöjen noudattamista. Lisäksi kuraattori pitää yllä yhteyksiä järjestön ulkopuolelle ja edustaa sitä parhaansa mukaan. ”Lähtökohtaisesti kuraattori on valmistunut, mutta sääntöjen mukaan on myös mahdollista, että opiskelijajäsen, joka on hyvin perehtynyt toimintaan ja on selkeästi muutaman vuoden vanhempi kuin muut täällä, voi olla kuraattorina”, kesken opintojensa työelämään siirtynyt Sallinen selittää.

Suhteet kunnossa kanta-alueeseen Osakuntalaisilla on paljon erilaisia jäsenetuja, joihin kuuluu muun muassa mahdollisuus vuokrata osakunnalta asunto. Lisäksi Ostrobotnia-talon alakerrassa olevat pohjalaisten osakuntien omistamat ravintolat Manala ja St. Urho’s Pub tarjoavat osakuntalaisille edullista opiskelijalounasta. Ostrobotnia-talossa ei pelkästään lounasteta tai kokousteta, vaan siellä on muun muassa osakuntien toimistot sekä kaikkien jäsenten käytössä oleva kirjasto,

keittiö ja iso oleskeluhuone. Kirjastossa on saatavilla kurssikirjoja.Uusia kirjoja hankitaan jäsenten toiveiden mukaan ja niitä saa vapaasti lainata. Perustoimintaa ovat lisäksi omat tapahtumat, kaikkien kolmen pohjalaisen osakunnan yhteiset tapahtumat ja yhteispohjalaiset kerhot kuten viikoittain järjestettävä tanssikerho, vähintään kerran viikossa harjoitteleva Pohjalaisten Osakuntien Laulajat -kuoro ja Yhteispohjalainen valokuvauskerho. “Osakunta sponsoroi välillä jäseniä konsertteihin, teatteriin, Kärppien peleihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin ja tarjoamme mahdollisuutta päästä kokeilemaan erikoisempia urheilulajeja ja avustamme lippujen hinnoissa”, Eilola kertoo. “Sitten on yhteiskunnallista toimintaa vaihtelevasti. Kävimme muutama viikko sitten Eduskunnassa erään kansanedustajan vieraana ja järjestämme kansanedustajapäivällisiä, eli kutsumme kanta-alueen kansanedustajia tänne syömään. Muutama vuosi sitten järjestimme yöjunakapinan Kainuun yöjunien säilyttämisen puolesta”, Sallinen jatkaa. Yhteiskunnallinen toiminta on kirjattu sääntöihin, @ylkkari


1/2014 | 15

Kuusitoista nykyistä osakuntaa

Osakuntien historiaa

• Osakunnat ovat Helsingin yliopiston alaisia opiskelijayhdistyksiä.

Osakuntalaitos perustettiin samaan aikaan, kun Turun Akatemia syntyi vuonna 1640. Kun yliopisto muutti Helsinkiin vuonna 1828, osakunnat säilyivät. Niiden tehtävänä oli valvoa ylioppilaiden ahkeruutta ja siveellisyyttä.

• Vuosina 1852-1868 osakunnat oli kielletty ja opiskelijat jaettiin

tiedekunapohjaisesti. Kiellon aikana osakunnat kuitenkin toimivat laittomasti.

• Osakunnat perustivat vuonna 1868 Suomen ylioppilaskunnan,

jonka nimi muutettiin vuonna 1927 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnaksi.

• Osakuntiin oli pakko kuulua vuoteen 1937 saakka.

mutta sitä pitäisi aikaisempina vuosikymmeninä osakuntalaisina olleiden mielestä olla nykyistä enemmän. “He ovat sitä mieltä, että meidän pitäisi ottaa edelleen vahvemmin kantaa opiskelijoita ja kanta-aluetta koskeviin asioihin”, Sallinen toteaa. Maakunnallisuus on vahvasti esillä järjestön toiminnassa, koska suurin osa jäsenistä kuitenkin on samalta alueelta. Vuosittain osakunta järjestää maakuntaviikon, joka huipentuu maakuntien väliseen sotaan, jossa Lappi ja Oulu käyvät leikkimielistä kilpailua paremmuudesta. “Tuon viikon aikana kotiseutu näkyy paljon. Kesäisin teemme retken johonkin päin kanta-aluetta ja parhaimmillaan pääsemme tutustumaan kanta-alueen päättäjiin”, Eilola selittää. “Mahdollisuuksien mukaan pyrimme luomaan ja ylläpitämään suhteita kanta-alueen kuntiin ja yrityksiin”, Sallinen lisää. Akateemiset pöytäjuhlat eli sitsit ovat myös iso osa osakunnan toimintaa. Ainejärjestöjen sitseistä ne eroavat muun muassa laulujen osalta. “Ylläpidämme tehokkaasti maakuntalauluperinnettä. oulunylioppilaslehti

Laulukirjassamme on hyvin vähän juomalauluja, joita myös kyllä lauletaan joka juhlissa, mutta meillä on tosi paljon omia maakunnista kerättyjä lauluja”, Eilola kertoo.

Henkselit eivät pauku

Vaikka osakuntatoiminta näyttää päällisin puolin samanlaiselta kuin ainejärjestötoiminta, on niissä merkittäviä eroja. Osakuntien erityispiirre ja vahvuus on poikkitieteellisyys. “Ainejärjestöt tekevät aivan erilaista työtä opiskelijoiden tulevaisuuden hyväksi, koska ne pystyvät siihen. Osakuntien keihäänkärki osoittaa vähän eri suuntaan”, Eilola pohtii. “Toisaalta ainejärjestöillä on aika selkeää se, että pidetään tietyllä tapaa ääntä siitä omasta oppiaineesta ja rakennetaan me-henkeä. Kun taas osakuntatoiminta on enemmän yhdistävä tekijä eri tiedekuntien ja oppiaineiden ihmisille. Sellaista henkselien paukuttelua ei täällä niin paljon harrasteta”, Aula lisää. Yhteistä ainejärjestötoiminnan kanssa on se, että aktiivina oleminen kartuttaa erilaisia tietoja ja taitoja, joista voi olla opiskeluiden jälkeen paljon hyötyä.

• Nylands Nation • Eteläsuomalainen osakunta • Savolainen osakunta • Karjalainen osakunta • Keskisuomalainen osakunta • Hämäläis-Osakunta • Kymenlaakson osakunta • Åbo Nation • Varsinaissuomalainen osakunta • Satakuntalainen osakunta • Wiipurilainen osakunta • Östra Finlands Nation • Etelä-Pohjalainen Osakunta • Vasa Nation • Pohjois-Pohjalainen Osakunta • Teknologföreningen (Aalto-yliopisto)

“Kun toimii aktiivisena viroissa, saa kokemusta ja oppia. On vapaasti saanut harjoitella turvallisessa ympäristössä esimerkiksi taloushallintoa ja kokouskäytäntöjä. Ne ovat olleet oppeja, joista on ollut työelämässä hyötyä”, Sallinen painottaa. “Minäkin olen joutunut opettelemaan taittamista. En olisi varmaan ikinä teolologina muuten ruvennut opettelemaan sitä”, Eilola tuumaa. Parasta kolmikon mielestä osakuntatoiminnassa ovat sen jäsenet. ”Joka vuosi on tutustunut suureen määrään mahtavaa porukkaa. Se on ollut todella hienoa. Sen kautta on tullut kaikki muutkin parhaimmat asiat. On tullut osallistuttua aivan uskomattomiin tapahtumiin, joihin ei olisi takuulla muuten itseä saanut lähtemään”, Eilola hehkuttaa. ”Ihmiset täällä ja yhdessä tekemisen meininki ja se, että on kaikilta mahdollisilta eri aloilta ihmisiä, mikä on valtava rikkaus, jota ei muualla välttämättä ole mahdollista kokea. Työelämässä ja ainejärjestöissä on yleensä saman alan ihmisten kanssa tekemisissä”, Sallinen kehuu. ■


16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella KAMPUKSEN KASVOT • teksti ja kuvat Sanna Häyrynen

Pelko unohtuu matolla Vastoin ennakkoluuloja Kati Moring, 28, ei osaa levitoida eikä istu kotonaan lootusasennossa. Onnistunut silta sen sijaan voimaannuttaa.

Kati Moring tekee parin tunnin joogaharjoituksen yleensä kotonaan, mutta siellä keskittyminen meinaa herpaantua: ”Jos kumartuessani näen sängyn alla hirveät pölykasat, pitää ruveta siivoamaan.”

HURAHTAMINEN TAPAHTUI Kati Moringin asuessa viisi vuotta Lontoossa. Tuolloin hän asteli joka aamu joogasalille. ”Minulla oli vaihe, jolloin ei ollut muuta kuin jooga, jooga ja jooga. Nyt olen vähän toipunut siitä enkä yritä enää rakentaa koko elämääni joogan ympärille. Onneksi poikaystävä huomauttaa, jos alan hörhöillä liikaa”, Moring naurahtaa. Varhaiskasvatusta toista vuotta opiskeleva Moring joogaa nykyään viitisen kertaa viikossa joko Oulun astangajoogakoululla tai kotonaan. Paras aika harjoitukselle on aamuisin. Kuvioon eivät sovi pilkkuun asti venyvät baariillat, mistä Moring saa joskus kuulla kuittailuja. Jooga antaa elämälle rytmin, ja filosofiaan liittyvät myös kohtuullisuuden sekä väkivallattomuuden periaatteet, joista jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä kasvissyöntiä. Turhan rajoittunutta Moringin elämä ei kuitenkaan ole. ”Viherpirtelöruokavalio on ihan länsimaista keksintöä, eikä kuuluu automaattisesti joogaamiseen. Kesäisin pyrin syömään raakaruokaa, mutta en halua sor-

tua terveysnatsismiin, koska liian jyrkkä kieltäminen vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiin”, perustelee Moring. Joogassa mentaalinen ulottuvuus on fyysistä tärkeämpää. Asanat eli asennot ja fyysinen harjoitus ovat vain apuna mielen tasapainon saavuttamiseen. Tavoitteena on, että turhat mielenliikkeet saisi pysäytettyä. Hengitys kertoo paljon. ”Keho saattaa oireilla esimerkiksi stressin takia. Silloin en pysty rauhoittamaan hengitystä harjoituksen aikana. Täydellistä mielen tasapainoa en ole kokenut. Silloin tällöin huomaan edistyneeni, jos joogaamisen jälkeen tajuan, etten ajatellut mitään muuta kuin harjoitusta, en mitä tapahtuu sen jälkeen tai huomenna”, Moring kuvailee. Joogaaminen käy tulevalle lastentarhanopettajalle kuin terapiasta, kun matolla tulee käsiteltyä vaikeita asioita tiedostamattaan. Esimerkiksi siltaan meneminen pystystä taakse taivuttamalla oli kovan harjoittelun takana. ”Se onnistui päästämällä pelosta irti. Pelkojen voittaminen näkyy muussakin elämässä siten, että olen rohkeampi”, Moring analysoi. ■

VIERAISSA SALEISSA • teksti ja kuvat Minna Koivunen

”Jännittävin kurssi” Luento: Kasvien solukkoviljelyn perusteet. Opettajat: Anna-Mari Pirttilä, Anna Hohtola. Kenelle: Biologian ja erityisesti kasvitieteeseen suuntautuville opiskelijoille. Sisältö: Eri kasvinosista ja erityyppisistä kasveista aloitetaan aseptisia viljelmiä. Kurssilla opitaan, miten eri kasvihormonit kasvatusalustassa määräävät, saadaanko aikaan versoja, juuria vai erilaistumatonta haavasolukkoa.

Sakari Hautala pipetoimassa.

9:15 On joulukuinen tiistai ja alkamassa on Kasvien solukkoviljelyn perusteet -kurssin viimeinen opetuskerta. Valkoisissa laboratoriotakeissaan olevat pienryhmäläiset lukevat aluksi ohjeet siitä, mitä heidän tulee kohta tehdä. Työn alla on edellisenä päivänä aloitettu “protoplastien eristäminen ja viljely” -työ. Tarkoituksena on saada eristettyä protoplasteja, soluseinättömiä kasvisoluja. Harvoissa oppiaineissa yli-

opistossa pääsee tekemiseen konkreettisen työn kanssa, kun teoriaa ja luentoja on luonnollisesti lukujärjestykset täynnä. Biologiaan kuuluva kasvitiede onkin eräs harvoista eikä ehkä niin ennalta arvattavista oppiaineista, joissa tehdään muutakin kuin kuunnellaan luentoja ja luetaan tenttikirjoja. 9:30 Ohjeet on luettu ja on aika jatkaa tehtävän suorittamista. Ensin kasvimateriaali laitetaan kankaan läpi kahteen kartiopohjai@ylkkari


1/2014 | 17

Krokotiilinä Vaahteraliigaan Mika Nissinen, 22, tavoittelee ensi kesänä amerikkalaisen jalkapallon ylimmän sarjatason mestaruutta Seinäjoki Crocodilesin paidassa. ENSIMMÄISTÄ VUOTTA ympäristötekniikkaa opiskelevalla Mika Nissisellä ei ole vaikeuksia keksiä tekemistä vapaaajallaan. Oululaisessa Northern Lights -joukkeessa pelaavan Nissisen viikkoohjelmaan kuuluu neljä punttitreeniä, kolme juoksuharjoitusta ja yhdet lajitreenit. Tulevan kesän kaudeksi hän sai sopimuksen Vaahteraliigassa pelaavaan Seinäjoen joukkueeseen. ”Lajissa on sellainen kulttuuri, että vain mestaruudella on väliä. Seinäjoki on ollut viimeiset viisi vuotta mitaleilla. Harjoitteluolosuhteet ja valmennus houkuttelevat”, hän kertoo. Amerikkalainen jalkapallo alkoi kiinnostaa Nissistä kuutisen vuotta sitten, kun hän katsoi lajista kertoneen elokuvan. Sen jälkeen perheen lomamatkalla jenkkifutiksen kotimaassa kaupasta tarttui mukaan pallo, ja kotona piti alkaa selvittää harrastusmahdollisuuksia. Painitaustan ansiosta hän pääsi nopeasti kiinni pelin jujuun. Aiemmasta harrastuksesta on ollut hyötyä esimerkiksi taklaustilanteissa. Keskushyökkääjältä vaaditaan myös tasapainoa ja keskivartalon hallintaa.

”En ole ehkä kaikista nopein pelaaja, mutta minut on aika vaikea saada maahan”, Nissinen miettii. Pelissä yritetään estää vastustajaa viemästä palloa maalialueelle, ja keinot ovat toisinaan rajuja. Yhden käden taklauksessa Nissisen olkapää retkahti ja repesi. Seurauksena oli leikkausta vaatinut olkapäävamma. Muita pienempiä tällejä ovat olleet nivelkapselin repeämä polvessa ja veneluun murtuma nilkassa. Ummikoilla saattaa kuulemma olla käsitys, että jenkkifutiksessa juostaan vain kasaan tai seisoskellaan. Asiantuntija kumoaa väitteet ja sanoo, että määrätyistä kuvioista huolimatta pelitilanteessa täytyy myös improvisoida ja mukautua yllätyksiin. ”On tärkeää luottaa omiin kavereihin, väistää vastustajaa ja vähän taktikoida. Esimerkiksi viime kaudella välieräottelun lopussa Nokiaa vastaan aloimme kuluttaa aikaa juoksemalla. Jos palloa olisi heittänyt, vastustaja olisi voinut päästä väliin.” Huikeita kokemuksia Nissiselle ovatkin hetket, jolloin saa tehtyä tiukassa paikassa maalin tai juoksun, joka auttaa koko joukkuetta. ■

Jenkkifutis kiehtoo Mika Nissistä, koska kova kontaktilaji vaatii ponnistuksia. Pallon kaappaaminen ei suju aina ongelmitta.

ja kasvien hyödyntäminen sekä molekyylibiologian keinot. Ensimmäisen esitelmän aikana protoplasti-työ valmistuu, ja opiskelijat hakevat putket, erottelevat pipeteillä valmiit protoplastit objektilasille ja katsovat mikroskoopilla, miten tehtävässä kävi. Kun mikroskoopissa näkyy

MITÄ KURSSILTA JÄI MIELEEN? Kuka olet? Visa Kamppari, 28, biologian toisen vuoden opiskelija.

Miksi opiskelet biologiaa? Kasvit kiinnostavat. Visa Kamppari tutkii mikroskoopilla, miten päivän tehtävä onnistui.

seen sentrifugiputkeen. Sitten sakkaa pestään CPW-liuoksella, minkä jälkeen seos fuugataan eli raskaat osat saadaan erilleen putken pohjalle. Fuugaaminen kestää viisi minuuttia, minkä aikana opiskelijat kertaavat seuraavan työvaiheen. Kasvitiede jaetaan Oulun yliopistossa kahteen eri tieteenhaaraan: kasviekologiaan ja kasvifysiologiaan. Jälkimmäiseen sisältyvä solukkoviljely puolestaan on yksi biotekniikan menetelmistä, jossa kasvista iroulunylioppilaslehti

roitetaan pieni pala elävää solukkoa ja lisätään sitä eri tavoin aseptisesti ravintoalustalla. 10:00 Pipetöimistä, liuoksia, lisää fuugaamista, valmiiden protoplastien keräämistä, lisää CPW-liuosta ja 10 minuutin fuugaus. Useita vaiheita sisältävä työ vaatii opiskelijoilta tarkkuutta. Tämä solukkoviljelykurssi on opiskelijoiden suosiossa, ja eräs kurssilainen kehuu sen olevan yliopiston tähän men-

Miksi olit tällä kurssilla?

nessä jännittävin kurssi. Siihen Mielenkiintoinen kurssi ja pakollion kuulunut muutamia luentoja nen, jos aikoo suuntautua kasviennen laboratoriotyöskentelyä tieteeseen. ja lopuksi järjestettiin kirjallinen tentti. Mitä opit tänään? Kasvattamaan kasveja yksittäi-

10:45 Viimeisen fuugauksen sistä soluista. aikana opettaja keittää opiskelijoille kahvit ja ryhmä ko- Mitä jäi päällimmäisenä koontuu biologian laitoksen mieleen? kahvihuoneeseen kuuntelemaan Tämä on ollut kiinnostavin kurssi päivän ohjelmaan kuuluvia esi- tähän mennessä. Olen huolissani telmiä. siitä, ettei jatkokurssia järjestetä. Aiheina niissä on muun muassa stressitekijät soluviljelmissä

vihreitä palloja, on työ suoritettu oikein. Suosittu kurssi on tehnyt tehtävänsä ja kurssilta saatu oppi on opittu, sillä kaikki parit onnistuvat. 11:30 Tunti loppuu ja opiskelijat saavat viedä kotiinsa kurssin aikana kasvattamansa saintpauliat.■


18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella KILTAHUONEKIERROS • teksti ja kuvat Minna Koivunen

Prosessiteekkareiden kiltiksellä riittää tilaa Kolmesta huoneesta koostuva prosessitekniikan opiskelijoiden kiltis tarjoaa jäsenilleen monipuoliset tilat.

Oleskeluhuone.

Vuoden 2013 hallituksen puheenjohtaja Ari Himanka ja killan emäntä Anne-Mari Heikka pöytäfutiksen kimpussa. KATSE KOHDISTUU ENSIMMÄISENÄ isoon läjään kenkiä, kun astuu prosessikillan kiltahuoneelle. Se on merkki siitä, että kiltis on kovassa käytössä, mikä ei ole ihme, sillä tilat ovat monipuoliset ja mahdollistavat monenlaisen olemisen. Kiltis koostuu kolmesta huoneesta: opiskelutilasta, oleskelutilasta ja hallituskopista. Oleskelutilassa on asianmukaiset laitteet videopelien pelaamiselle ja elokuvien katsomiselle. Myös kioski ja keittiö löytyvät oleskelutilasta. “Jos ei ole Fifa-peli menossa, se on ihme”, vuoden 2013 puheenjohtaja Ari Himanka kertoo oleskelutilan luonteesta. Erilaisten pelien pelaaminen kuuluu prosessikiltalaisten vapaa-aikaan, ja killalla on runsaasti erilaisia turnauksia

pitkin vuotta: Ruukki-cup, Fifa-liiga ja Prose-cup, jossa on killan kaikki vapaaajan turnaukset yhdessä eli sulkapallo, tikka, Fifa, pöytäfutis ja kyykkä. Opiskelutila on oleskelutilaa rauhallisempi huone ja siellä on hyvä tehdä ryhmätöitä tai lukea tenttiin. Hallituskoppi puolestaan on vieläkin rauhallisempi ja siellä on muun muassa mahdollisuus soittaa tärkeitä puheluita.

Jaossa perimätietoa, jota ei netistä löydä Kiltahuone on ainejärjestön toiminnan kannalta elintärkeä. “Emme pystyisi järjestäytymään niin hyvin, jos ei olisi yhteistä tilaa”, Himanka painottaa. Lisäksi kiltiksellä vanhat tiedot ja

hyvät neuvot kursseista ja opiskeluista liikkuvat perimätietona vanhemmilta opiskelijoilta nuoremmille. Näitä arvokkaita tietoja ei löydä netistä. “Helposti saa päivän menemään täällä”, killan emäntänä vuonna 2013 toiminut Anne-Mari Heikka, naurahtaa. “Meikäläiselle tämä on ykkösolohuone. Olen täällä enemmän kuin kotona”, Himanka kertoo. Prosessikillan suurimpia tapahtumia on vuosittain järjestettävät Mallasappro ja kirkkovenesoudut. Tärkeä osa toimintaa on lisäksi haalareiden ja haalarimerkkien myyminen. “Meillä on yliopiston paras ja innovatiivisin merkkikokoelma, jota uusitaan aika ajoin. Opiskelijat ehdottavat ja tekevät uusia merkkejä omatoimisesti”, Hi-

manka kertoo 18 merkin kokoelmasta. Viime vuonna 20 vuoden iän saavuttanut kiltis on parhaillaan remontissa. Seinät on jo maalattu. Lattia saa uuden kivilaattapinnan, joka on aiempaa paloturvallisempi. Lisäksi keittiössä uusitaan tasot, ja sinne tehdään siivouskomero. “Lattia ja keittiö ovat aikansa eläneet”, Himanka toteaa remontin syyksi. Remontti on ollut vuoden kestävä prosessi. Ensin vuosikokouksessa syntyi päätös budjetista ja suuret linjat siitä, mitä remontoidaan. Sen jälkeen remonttitoimikunta on hionut yksityiskohtia. Budjetti remontille oli 13 000 euroa. “Jos jää rahaa, saa nähdä lähdetäänkö yliopiston suurimman television eli 48”-tuumaisen hankintaan”, Himanka sanoo. ■ @ylkkari


1/2014 | 19

Kiltisfakta Kiltahuoneen haltija: Oulun yliopiston Prosessikilta Missä sijaitsee: Prosessinkadun käytävän varrella kellarikerroksessa. Käynti V1-portaikosta. Huoneisiin mahtuu: 70, mutta silloin on tukkoista.

Meikäläiselle tämä on ykkösolohuone. Olen täällä enemmän kuin kotona.” Ari HImanka, Prosessikillan vuoden 2013 puheenjohtaja

Ruuhkaisinta: Kello 10–14 . Pääasialliset käyttäjät: Kiltalaiset 2. vuoden opiskelijoista ylöspäin. Varustelu: Kioski, useita tietokoneita, media-PC isolla TV:llä, kaksi liitutaulua, sohvia, pöytiä, keittiö, lehtiteline. Erikoista: Wlan, pöytäfutis ja darts-taulu.

Keittiö.

Opiskeluhuone. oulunylioppilaslehti

Hallituskoppi.


20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs

MENOT Ilmoita seuraavat menot 27.1.2014 mennessä toimitus@oyy.fi.

PESTI-PÄIVÄ Pesti-päivä Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella keskiviikkona 15.1. kello 9-15. Tapahtumaan osallistuu noin 60 yritystä tai organisaatiota. Tutustu työnantajiin ja erilaisiin uramahdollisuuksiin. Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen. Lisätietoja: www.pestipaivat.fi PALUUILTAMA Paluuiltama vaihtareille Home Sweet Home. Kävitkö vaihdossa? Eikö kaverit enää jaksa kuunnella ahaa-elämyksistäsi ja siitä kuinka hienosti maailmalla meni? Tai onko hankala pukea maailmalla oppimaasi sanoihin? Ylioppilaskunnan Home Sweet Home? -iltamassa pääsee jakamaan kokemuksia kohtalokavereiden kanssa. Seuraava iltama on keskiviikkona 22.1. 2014 kello 17:00 Humus-kuppilassa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: oyy.fi.

Pian kauppatieteiden maisteriksi valmistuva Taru Mikkola testasi Cafe Roosterin naudanlihaburgerin.

Haarukassa

Lihatonta arkea Markkinointia opiskelevalle Taru Mikkolalle kauppatieteet eivät olleet mikään intohimoasia, vaikka myöhemmin opinnot osoittautuivatkin omaksi. Perusurheilun lisäksi joogaa harrastava nainen kertoo olevansa kasvissyöjä arkena, mutta juhlan tullen ei lihaa tarvitse vältellä. Tarun mukaan terveysintoilut menevät monilla överiksi – pitäisi osata herkutella hyvällä omallatunnolla. Miten päädyit opiskelemaan markkinointia?

Alanvalintaani oli enemmänkin järkiperusteet, sillä kauppiksesta saa hyvät valmiudet mennä töihin mihin vaan. Suvussani on myös yrittäjiä. Teen nyt gradua ja kevääksi olen lähdössä vaihtoon Ruotsiin, minkä jälkeen tulevaisuus on auki. Tykkäätkö kokkailla kotona?

Tykkään tehdä yksinkertaista ja helppoa ruokaa, jota voi tehdä yhdelle. Oletko koskaan karpannut, raakaruokahifistellyt tai muuten noudattanut jotain tiettyä ruokavaliota?

Pidin lihattoman lokakuun, ja se jäi vähän niin kuin päälle. Testasin, pystynkö siihen, ja se oli oikeastaan aika helppoa. Arkena syön kasvisruokaa, mutta jos käyn jossain ravintolassa tai on joku illallinen, niin silloin

syön kyllä lihaa.

nakaan Oulussa.

Onko joku ruoka, joka ei niin sanotusti uppoa?

Maistuiko se annos?

Sienet. Ennen olin tosi nirso, enkä halunnut syödä esimerkiksi tavallista juustoa ollenkaan. Aikuisiällä olen opetellut määrätietoisesti tykkäämään sellaisista ruoka-aineista, joista en ennen tykännyt. Sieniä en ole kuitenkaan vielä oppinut syömään. Mitä ruokia (jää)kaapistasi löytyy aina?

Paljon kasviksia. Myös kahvia, kahvimaitoa ja kaurahiutaleita pitää olla aina. Ja ruisleipää ja appelsiinimehua! Käytkö paljon ravintoloissa ja kahviloissa?

Ainakin sen verran, että monesti otan kahvin mukaan. Kavereita näkee myös aika monesti kahviloissa. Ravintoloissa en käy kovin usein ai-

Hampurilainen oli tosi maukas ja hyvä, vaikka ei nyt mikään täydellinen. Oli kuitenkin ihan oikeata ruokaa, eikä mitään Hesburger-kamaa. Mitä tykkäät tästä kahvilaravintolasta?

Tästä on tullut jo yksi lempparipaikoistani. Miljöö on tosi onnistunut, voisin kuvitella istuvani täällä iltaa. Tosi tervetullut Ouluun tällainen paikka, jossa käy nuoria aikuisia. Anna kokonaisarvosana tälle paikalle asteikolla 1–5.

Voisin sanoa 4. Täällä on kuulemma alkamassa brunssi ja iltaohjelmaa, joten arvosanakin voi vielä mennä paremmaksi. Tämä varmaan hakee vielä omaa muotoaan, kun on niin uusi paikka. Mutta alku on lupaava. ■

Taru Mikkola Ikä: 23 vuotta Opiskelee: markkinointia, 5. vuosi Kotoisin: Oulusta Asuu: Oulussa Harrastukset: kuntosali, ryhmäliikunta, juokseminen Lautasella: naudanlihaburgeri ja ranskalaiset majoneesilla

Ravintola

Cafe Rooster Missä: Torikatu 26 Mitä: Kahvilatuotteita, mutta myös esimerkiksi hampurilaisaterioita. Lähi- ja luomuruokaa. Toimittaja testasi: naudanlihaburgerin Arvio: Hampurilainen oli mehevä ja lihaisa, mutta ei silti saanut aikaan oho-elämystä. Annoksesta (ranskalaisista) jäi hieman liian suolainen maku. Paikkana tunnelmallinen ja palvelu pelaa.

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7: Messu sunnuntaisin klo 10 English Service sunnuntaisin klo 16 Englanninkielinen messu su 19.1. klo 16, Ari Savuoja (saarna myös suomeksi, kaksikielinen pyhäkoulu) Vanha pappila, Asemakatu 6: Nuorten aikuisten Raamis to 16.1. klo 18 ja to 30.1. klo 18 Kastellin kirkko, Töllintie 38: Tuomasmessu la 18.1. klo 18 Sinua ja asioitasi varten: Yliopistopastori Ari Savuoja yliopistolla huone TF101, puh. 040 524 5919, yliopistopastori@oulu.fi Parisuhdeneuvonta ajanvaraus: ma–pe klo 9–12, lisäksi ke klo 13–16 p. (08) 561 8700, 044 316 1557 Palveleva puhelin klo 20–24 p. 01019 0071 Palveleva netti www.palvelevanetti.fi

Tähdet asteikolla 1–5:

****

@ylkkari


1/2014 | 21

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti ja kuva Saga Skiftesvik

LEVYT

IMPERIAL STATE ELECTRIC Reptile Brain Music

NICKE ANDERSSON ei jäänyt lepäilemään laakereilleen, kun Hellacopters lopetti toimintansa vuonna 2008. Toki miehen musiikkiura on kaiken aikaa ollut laaja-alainen; olihan hän perustamassa Entombedia ja soittaa nykyään rumpuja death metal -yhtye Death Breathissa. Tämä tuntuukin huvittavalta detaljilta, kun kuuntelee Imperial State Electricin radioystävälliseksi sliipattua katurockia. ISE:ä voisi silti hyvällä syyllä tituleerata nykyisellään Anderssonin päätyöksikin, sillä esikoinen ilmestyi vasta 2010 ja nyt on käsillä jo yhtyeen kolmas

pitkäsoitto. Vaikka ISE:llä on toki enemmän yhtymäkohtia Hellacoptersiin kuin kuolonmetalliin, on sen rockissa vielä aimo annos enemmän poppia. Paikoin syntyy myös vahvoja mielleyhtymiä 70-luvun glam-yhtyeisiin. Tähän vaikuttaa varmasti sekin, että lauluvoimaa ryhmästä löytyy ja stemmat paukkuvat komeasti. Taustoja laulavan basisti Dolf De Borstin ilmaisussa on sitä paitsi huvittavan paljon klassisten Kiss-kiekkojen aikaista Paul Stanleyä. Vaikka jo kakkosalbumi Pop War oli äänensä löytäneen uusioryhmän vahva työnäyte, Reptile Brain Musicilla ISE tuntuu kunnolla puhkeavan kukkaan. Biisit ovat hyvin kirjoitettuja, meneviä ja ytimekkäitä: kestot vaihtelevat parista minuutista pisimmillään kolmeen ja puoleen – tästä erityiskiitos. Liskoaivomusiikki menee siinä määrin jalan alle, että Oulussa tie vie väkisinkin kuulemaan sitä myös livenä, kun bändi kiipeää 45 Specialin lauteille kuluvan kuun viimeisenä iltana. Marko Pyhähuhta

Biisit ovat hyvin kirjoitettuja, meneviä ja ytimekkäitä: kestot vaihtelevat parista minuutista pisimmillään kolmeen ja puoleen – tästä erityiskiitos.”

JAAKKO LAITINEN & VÄÄRÄ RAHA Lapland-Balkan

VUONNA 2010 JULKAISI esikoisensa myös tämänkertaisen äänilevykatsauksemme kotimainen edustaja. Samalla Jaakko Laitinen & Väärä Raha edustaa pohjoista ulottuvuutta, ovathan kaikki muusikot kotoisin Lapista. Tämän mukaisesti he ovat nimenneet myös musiikkityylinsä sattuvasti LaplandBalkaniksi, joka on nyt annettu myös yhtyeen kolmannen albumin nimeksi. Vaikka balkanilais- ja mustalaiselementtien käyttö on

oulunylioppilaslehti

viime vuosina ollut suosittua suomalaisyhtyeiden ilmaisussa laajemminkin, Jaakko Laitisen & Väärän Rahan uskottavuudessa ja virtuositeetissa on jotain verratonta. Loistavasti kotimaiseen iskelmä- ja laulelmaperinteeseen rajojemme ulkopuolelta (Balkanin lisäksi nyt myös Lähiidän suunnalta) sulautetut vaikutteet on toteutettu sikäli taiten, että lopputulosta kuuntelee häkeltyneenä niin live-tilanteessa kuin levyltäkin. Traditioita kunnioittavat sanoitukset taipuvat Jaakko Laitisen juuri sopivan paatoksellisen tulkinnan kautta pakahduttaviinkin ulottuvuuksiin. Mikäs siinä on solistin heittäytyä suurten tunteiden vietäväksi, kun orkesteri tuntuu parantavan juoksuaan levy levyltä proverbiaalisen sian lailla. Myöskään historian arkistoista ammentavat sävellykset eivät maistu pöllityiltä saati kuluneilta. Soitto ja laulu puhukoot puolestaan – näinhän se kuuluu tehdä. Marko Pyhähuhta

”Jäbä pukeutuu siististi” Englantilaista filologiaa opiskeleva Ossi Tornberg, 22, ei innostu muotivillityksistä eikä halua revitellä erikoisilla vaatteilla, mutta on todella tarkka vaateostoksia tehdessään. Mitä tyylisi kertoo sinusta?

Tyylini kertoo, että välitän ulkonäöstäni ja panostan siihen. Klassisen fiksu tyylini antaa kuvan asiallisesta ja aikuismaisesta ihmisestä. Koen, ettei pukeutumisella tarvitse välittää mitään kovin räväkkää sanomaa. Ei tarvitse käyttää pinkkejä housuja tai jotain hillitöntä hattua, jotta olisi jotenkin erilainen. Toki räväkköjäkin vaatteita voi käyttää, jos niistä pitää. Itse pidän klassisesta tyylistä enkä koe tarvetta erityisesti muokata sitä. Räväkät sanomani välitän puhtaasti käytöksen ja puheen kautta hillityissä vaatteissani. Miten tyylisi on muuttunut viime vuosina?

Olen ostanut muutaman ”hauskan vaatteen”, eli esimerkiksi kukkakuvioisen kauluspaidan. Bleisereitä olen alkanut hankkia pikkuhiljaa viime vuoden alkupuolelta alkaen. Millaisia kommentteja saat yleensä tyylistäsi?

Aineenopettajaksi opiskeleva Ossi Tornberg yhdistää kauluspaidan neuleeseen tai slipoveriin. Kesällä hän käyttää usein bleiseriä.

”Sullahan on aina fiksut kamppeet”, ”Jäbä pukeutuu siististi” tai ”Kiva paita”. Sen erityisempää sanallista huomiota en ole yleensä saanut.

tyytyväinen kaikkiin hankintoihini, ja kaikki ne ovat kaapissani edelleen.

Oletko ostanut talven alennusmyynneistä mitään?

Olen ostanut pari kauluspaitaa Stockmannin Hulluilta Päiviltä. Tänä talvena en haluaisi hirveästi ostella vaatteita, sillä rahat pitää saada riittämään muuhunkin. Onneksi vaatevarastoni on jo sen verran suuri, että pärjään sillä erittäin hyvin. Joululahjaksi sain 100 euron lahjakortin Stockmannille, joten sillä tulee jotain ostettua, ja varmaan sitten Hulluilta Päiviltä taas keväällä muutama alennusvaate.

Saatan muutaman vaatteen käydä bongaamassa. Tapanani on ostaa laadukkaita ja vähän kalliimpia vaatteita, jotka kestävät pitkään. Olen todella tarkka vaateostoksia valikoidessani. Vaatteet kannattaa ehdottomasti hankkia alennusmyynneistä. Saat enemmän vähemmällä, ja säästö on todella merkittävä. Vaatteiden hinnoissa on paljon ilmaa. Pidätkö merkkivaatteista?

Ne ovat yleensä tyylikkäitä, laadukkaista ja mukavista materiaaleista tehtyjä ja kestäviä. Ostan merkkivaatteita pari kertaa vuodessa. Olen ollut hyvin

Mitä vaatteita olet viimeksi hankkinut?

Saat 1 000 euroa rahaa. Ostatko pinon laadukkaita vaatteita vai lennot Australiaan?

Ostaisin ehkä pari kalliimpaa vaatetta, mutta vastuuntuntoni ei sallisi töräyttää koko summaa vaatteisiin Australiassa

ei myöskään pelkällä lentolipulla elä, mutta reissun ItäEuroopan halpoihin maihin saattaisin kyllä loppurahalla rahoittaa. Mitä muotivillitystä et ymmärrä?

Ymmärrän kyllä muotivillityksiä hyvin pitkälle, mutta en koe mitään tarvetta lähteä niihin mukaan. Klassinen tyyli on näyttänyt hyvältä jo yli vuosisadan. Muotivillitykset näyttävät yleensä hirveiltä kymmenen vuoden kuluttua. Miten pukeudut yksin kotona, kun kukaan ei ole näkemässä?

Kotona tulee pidettyä lähes poikkeuksetta hupparia tai tpaitaa sekä verkkareita tai tuulihousuja. Kyllä minut saa kotikamppeissa myös nähdä, ei siinä ole mitään ongelmaa. Jos lähden kotoa yliopistolle, kaupungille tai kyläilemään, puen ”oikeat” vaatteet ylleni. ■


FINE POINT • by Bianca Beyer

Christmas Flop

UUNO

On Christmas Eve, Santa gets cookies and milk. The Finnish bus company Matkahuolto wanted a piece of the cake too. They promised a free bus ride nationwide to the first 500 customers who bring them a homemade gingerbread cookie on December 17th. Hallelujah! As students’ budgets

Oulu student life in English

Got an idea? Contact us! toimitus@oyy.fi

HI, 5 • by Maria Yarandaykina

Hi, 5

like not only students are smart savers – hundreds of determined travellers were baking for hours and were queuing even longer. Why don’t people offer their manpower instead of investing their time into making gingerbread and queuing? Wondering if anyone finally comes up with a studentfriendly idea of saving money, it is clear at least that gingerbread won’t become a new currency in Finland any time soon.

IN THE SPOTLIGHT • text by By Maria Yarandaykina

International Views On Independence Day Riots

Ukraine wants to know what happened On December 6th Finland was celebrating its 96th Independence Day. Like most internationals in Oulu, Dr. Denys Iablonskyi doesn’t seem to know that 200 people rioted in Tampere that day. The riot participants broke windows, lit firecrackers, stopped cars and tried to burn the Finnish flag. And 28 of them were arrested – the police fought them with tear gas to protect the peaceful flow of the President’s Gala dinner/ “shaking-hands” routine.

Germany wouldn’t call it a riot According to the media and police, the protests were against the “elite event” held in Tampere Hall this year. The spokesmen suspect an anarchist organization. However, it looked more like an accidental get-together of random drunks than a manifestation. “A normal football match in Germany has worse riots than this; we didn’t even hear about it,” seconds Eduard Hilgert.

The Netherlands smell some deeper rooted problems

are suffering from VR’s recent ticket price changes, this could have actually been a chance to save some money (though admittedly in quite an odd way). Barter swapping is good in times of economic crises. Unfortunately, Matkahuolto didn’t do the math right. They ran out of free tickets too fast, leaving a big amount of customers and hobby-bakers disappointed and angry that day. Seems

“The rioters had a lot of different ideas – but there was no specific reason for the protest.”

Petri Z. Pelto 2-class-system Finland – is this the case? Arianne Breure doesn’t really see a problem in this matter, but she fears Finland has some identity problems in general. “Although they are independent since almost a century, the Russian and Swedish influence is remarkable. Maybe, lacking its own identity leads to dissatisfaction,” she wonders.

India and Italy can’t see a clear distinction General dissatisfaction or a protest against classsystem? As the goal of the riots wasn’t clear anyways, let’s assume it is related to the class-system. “Though I wouldn’t call it completely equal, the Finnish system does not seem bad enough to merit any serious dissidence,” remarks Arjun P. Kamath. Also Daniele Zanni thinks that a lot of Finns just don’t realize how lucky they actually are, compared for instance to Italy, the USA or the UK.

Finland enlightens us all Some misinterpretation of the rioters’ message can now be blamed on the English media. According to Petri Z. Pelto, Kiakkovieraat (most likely behind the riots) were raising awareness of the growing gap between upper and middle class. He agrees that there is no real poverty, but the rich ones are getting richer and the “regular people” have to suffer from it.

Employment: “At home among strangers” Finland is a lovely place, which attracts lots of foreign students that keep flocking like bees to honey. High expectations and hopes for the wealthy future cross many restless minds. However, as soon as you get closer to graduation, harsh wall of Finnish employment system smashes your rose-colored glasses. You are pretty much Mr. Nobody. But how do you become somebody here?

Puhutko suomea? One of the reasons why most of the students don’t get hired is the language. Breaking news: the state languages here are Finnish and Swedish, not English! If you speak one of those you’re a step ahead others in the job-seeking race. My Finnish skills barely existed when I started my first summer job hunting. “Unfortunately, you’re not selected this time” was a typical answer to tons of my emails. Having my self-confidence slightly hurt I made the right decision – I stayed with a Finnish family during the whole summer doing Au pair and brushing up my language skills. It is not the best job in the world but at least it gives you a shelter, food, some pocket money and time to learn damn “suomi”.

Study more and party less Of course, it depends on what you are aiming at but the general advice could be to study hard, be active and visible. Befriending a professor is very handy too. Professors usually know a lot of people and might help you with networking and finding interesting projects to join. That was my way of getting into a couple of awesome projects which paid my

Maria Yarandaykina tadvices that professors might help you networking and finding interesting projects to join.

bills eventually and brought some happy moments, not to mention a bunch of good references.

Interning Being an intern, or actually – a slave power, is not a bad idea either. Many Start-Ups will let an unpaid intern happily in and use him or her to the fullest. It’s not as bad as it sounds. Been there, done that! Firstly, you get a few new lines in your CV. Secondly; your connections grow in the geometrical progression. Last but not least, your employer might want to give you a full-time position in the long term. Even in Finland connec-

tions matter the most. Visit all useful events you only can, meet new people, advertise yourself, speak up at conferences, grab attention, be a “rockstar”. The more friends you have, the better. I was happy to meet some great people who recommended me for a couple of positions I am currently working in. It all started with a Christmas season job at Arctice Igloo Hotel in Rovaniemi. Currently it is developing into my Master’s Thesis topic and a full-time job offer. In the end it all depends on your will power. Be the best in everything you do and think no small beer of yourself! ■


1/2014 | 23

TEARS FOR FEARS • text and photo by By Margarita Khartanovich

ling our money and almost can’t avoid spending it on personal wants and needs. If you don’t want to be 30 and still living with the parents, or having the government paying your bills, learn how to earn your money so you understand the importance of budgeting. Saving money will also be a huge benefit in the future. It’s not about the “right here and now” but more what your financial future will look like.

Marriage and longterm relationship are lame

Our Generation’s Misguiding Thinking You are in your 20s. You are studying at the University and trying to figure out what to do with your life. And you feel quite confident about how things are going at the moment. But sometimes you ponder over your future, analyse the current state of affairs and start having this unpleasant feeling that you are caught in a vicious circle that you can’t break through. As if you were following in someone’s footsteps and it was taking you in the wrong direction. might be that you belong to a certain generation that has developed some nasty habits due to the way we were raised. We have acquired a particular way of thinking that affects our futures. And perhaps, if we became aware of those bad habits, we would grow and develop more productively, replacing some beliefs with ones that are more beneficial to us in the long run. THE REASON FOR THAT

We have forever to start our lives We think we have forever to start our lives. So far we feel pretty comfortable in this cookie cutter system for achieving success: go to school, get into a university and work for a respectable company with great benefits. Isn’t that what we’re told? The truth is that nothing oulunylioppilaslehti

in this world is promised. You won’t get things handed to you right at the moment you decide to get your life together. Major life decisions require effort and commitment, which usually require change. Wake up and realize that you have to put yourself out there. Besides, what worked for your parents doesn’t really work for us. There is no such thing as “secure future” anymore. Education doesn’t guarantee that you get a job, especially in this competitive global market. That’s why you have to think outside of the box and find ways to differentiate yourself. What is more is that you might end up dealing with a job you strongly dislike. Waking up every day, fighting sleep and traffic in order to get to a job that you despise is something no one wishes even upon their

worst enemy. Unfortunately, some have dreadful jobs, which they have to push through until a better opportunity arises. Of course, you can try and avoid jobs like this. But sometimes it is best to use this option, get experience and move onto something bigger and better.

We spend money like kids We are provided with a financial safety net that keeps us complacent. And we rely on it spending money like kids. We don’t have to worry about anyone else but ourselves so we throw our money at new gadgets, clothes, parties, cafes, movies, etc. Why would we ever think to save money for the future when we could spend it now? We are really bad at hand-

We think we still have a few years to date casually. We don’t like the idea of being tied down, and so we quit when the relationship gets too complicated. It happens because our generation don’t like thinking more about someone else than ourselves. We simply don’t know how to nurture long-term relationships. Intimacy we figure we’ll master later, when we get serious with someone, whenever that happens. We have also seen the rate of divorces rise like no time else. In certain ways, this has changed the way we look at marriage. It shows us that if something doesn’t work out then we shouldn’t try to fix it. We think that connections will keep happening and meeting girls/guys we like will be a reoccurring theme throughout our lives. What we don’t understand is that finding someone worth liking is rare and doesn’t happen every day. In the university, we are surrounded by peers of similar age. Therefore, it’s not really difficult to meet new people and create new relations. But when you are out on your own, most of the time, you’re alone and even making new acquaintances gets harder. What we need to keep in mind is that there is no such thing as a perfect marriage or relationship. Everything is going to come with a compromise. Don’t throw away the one shot to be with your soul mate just because you think you might run into her/him again or that there are plenty of others like them out there. When you are in your 30s, you might end up chasing your “last chance” in a bar while your soul mate is off with someone who had the balls to start a long-term relationship.

We do what is expected of us We have developed the habit of putting our head down and listening to what we are told to do. Our parents have ingrained in us this idea that

we should disappear into the monotony of corporate culture for the sake of security. Thus, we look to follow corporate culture instead of thinking outside of the box and becoming entrepreneurs. We tend to lead a mediocre way of living and spend most of our time building someone else’s dream. Society is always trying to tell us what the perfect image is. If you find yourself trying to live up to this image, then you will never be satisfied with who you are. Don’t just do what you are told. Find your own passion and become successful after working hard. However, we are often rewarded just for trying. This has forced us to become okay with losing. When it comes to the real world you can’t just try if you want to be anything. Of course, you can try many things and fail as many times. But is it good and beneficial for you?

We are afraid of otherness We have become a supersensitive, politically correct society. That’s why in many cases we try to avoid any sort of intercultural communication or particular nations so that we wouldn’t be put in an awkward situation. You constantly have to be worried about offending someone. What we need to do is to recognize that we are too sensitive and that people aren’t always trying to hurt our feelings. Be curious, come up to a person of a different nationality and show interest in his/her culture, traditions, and way of thinking. This person will surely appreciate your effort, and you will learn a lot of interesting things.

We are 21 forever Depressing as it may be, we’re not going to be in our 20s forever. We need to get outside of our comfort zones, and start making necessary changes to live better lives. Maybe we don’t need to buy everything our heart desires. Money comes and goes, but we need to be sure that we have it when we need it most. Don’t let material goods speak louder than your personality. Maybe relationships, too, need effort, whether they are casual or long term. We’re not going to wake up one day with a perfect partner in a perfect house as if by magic. At some point, we have to learn to give and accept love to be in a relationship worth having. Our 20s may be the best times of our lives, but we can’t forget to grow up by the time it’s all said and done. ■


UNIRESTAN FACEBOOKISSA

Profile for Oulun ylioppilaslehti

Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri 1/2014  

Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri 1/2014  

Advertisement