Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri 1/2015

Page 1

UUNO Tahdon – I Do. And You? OULUN YLIOPPILASLEHTI · 1/2015 55. vuosikerta · www.ylkkari.fi

5 Changes In NISO Gang

Miten Oulun yliopisto pelastetaan?

Kellarikiltahuoneet s. 4

Abinumero


2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Intro

Tässä numerossa Teemana muutos

Miten Oulun yliopisto pelastetaan? s. 16

s. 16

Esittelyssä OYY:n hallitus 2015 s. 10 Päivä pääsihteerin kannoilla s. 12

Ajankohtaista Kiltahuoneet saavat todennäköisesti pysyä edelleen kellarikerroksessa s. 4 Kiltahuonekysymys nosti verenpaineita joulun alla s. 6 Sisäilmaongelmat työn alla s. 7 Nuoret vaikuttajat: Ulos mukavuusalueelta s. 9

Työelämän ehdot ja käytänteet on hyvä oppia jo varhain, jotta työ opintojen ohella, työharjoittelu ja myöhemmin siirtyminen tutkinnon jälkeiseen ensimmäiseen työsuhteeseen sujuvat ilman ongelmia.

s. 20

s. 24

Sisällys Kampuksella

Kolumnit

Arviot

Uuno

20 Joustamattomuus läsnäolokäytännössä suututti opiskelijoita 24 Vieraissa saleissa 26 Kampuksen kasvot 26 Harrastejärjestön pyörteissä 28 Haarukassa 29 Näytät hyvältä tänään

5 Hallitus linjaa: Vuosi muutoksia täynnä 7 Poliittinen eläin: Terroria ja tekopyhyyttä 20 Väylän varrelta: Kohti hyvää osa-aikatyötä

28 Maria Peura: Ja taivaan tähdet putoavat 29 Caribou: Our Love 29 Atomirotta: I

30 Fine Point: Fake Doctor Got a Second Chance In Oulu. But Did He Change? 30 Hi, 5 Changes In NISO Gang! 30 A Day with Finns: Tahdon – I Do. And You?

@ylkkari


1/2015 | 3

Intro PÄÄKIRJOITUS • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

Parempia perusteluja vailla TÄMÄN LEHDEN SIVUILLA 4–7 kerrotaan joulukuussa paljon meteliä ja ärsytystä herättäneestä aiheesta – kellarikerroksessa sijaitsevien kiltahuoneiden tulevaisuudesta. Kiltahuoneiden mahdollinen lähteminen suututti ja ärsytti opiskelijoita luonnollisesti jo itsessään, mutta vielä enemmän opiskelijat tuntuivat ärsyyntyvän tavasta, jolla asiasta kerrottiin ja kiltahuoneiden mahdollisia siirtämisiä perusteltiin. SIVULLA 20 puolestaan kerrotaan tapauksesta, jossa 160 opiskelijaa 240:stä jätti osallistumatta Oulun kauppakorkeakoulun kurssille, jossa oli sataprosenttinen läsnäolopakko. Läsnäolovelvoitetta enemmän opiskelijoita tuntui kiusaavan se, miten suoritustavalle ei annettu vaihtoehtoja ja miten ehdottomia kysymyksen kanssa oltiin. TAPAUKSILLE YHTEISTÄ on, että auktoriteettiasemassa oleva henkilö on tarkoituksella tai tahtomattaan saanut tilanteen näyttämään siltä, että opiskelijalla ei ole kykyä muodostaa asiasta riittävän hyvää kokonaiskuvaa, joten siihen liittyvä päätös voidaan nuijia kasaan ja jättää kunnolla perustelematta.

On nurinkurista, että yliopistossa joudutaan vaa timalla vaatimaan argumentointia päätöksen tueksi. Tiedemaailma kuitenkin varsin suoraviivaisesti suosii ”paras argumentti voittakoon” -periaatetta. Saman periaatteen soisi läpileikkaavan yliopiston kaikissa muissakin kysymyksissä.

näkymättömyydestä eri tilanteissa. ASIOIDEN HIDASTELU ja päätösten tekeminen katseilta piilossa ovat luonnollisesti ongelmia, mutta ne ovat pieniä ongelmia verrattuna epärehelliseen viestintään. Yllä kuvattujen esimerkkien kohdalla ei ole lopulta edes väliä, haluttiinko opiskelijat ulos kellaritiloista todellisuudessa joidenkin muiden kuin välittömien turvallisuussyiden vuoksi tai haluttiinko Oulun kauppakorkeakoulun tapauksessa suuresta osasta kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista eroon sadan prosentin läsnäolopakolla. Keskeistä on, miltä asiat opiskelijoiden suuntaan näyttävät ja mihin tyyliin erilaisissa auktoriteettiasemissa olevat ihmiset ylipäänsä keskustelevat ja argumentoivat. Yllä kuvatuissa esimerkeissä näkymä ei vaikuta ainakaan täydellisen rehelliseltä.

ON NURINKURISTA, että yliopistossa joudutaan vaatimalla vaatimaan argumentointia päätöksen tueksi. Tiedemaailma kuitenkin varsin suoraviivaisesti suosii ”paras argumentti voittakoon” -periaatetta. Saman periaatteen soisi läpileikkaavan yliopiston kaikissa muissakin kysymyksissä. Viime vuosina Ylkkäri on toistuvasti kritisoinut yliopiston johtoa viestinnän läpi-

seuraavan vastaavan ongelman kohdalla opiskelijoiden kanssa eri mieltä oleva taho pitää huolen, että kertoo totuuden – sellaisenaan – ja pitää opiskelijaa samanveroisena keskustelukumppanina. Suoraan sanomisen opiskelijat kyllä kestävät ja arvostavat rehellisyyttä, vaikka olisivatkin asiasta täysin eri mieltä.

TOIVON MUKAAN

P.s. Je suis Charlie.

LINJAN TAKAA • OYY:n asiantuntijat vuorottelevat palstalla

MENOT Ilmoita seuraavat menot 9.2.2014 mennessä toimitus@oyy.fi.

PESTI-PÄIVÄ Pesti-rekrytointitapahtuma järjestetään Oulun yliopistolla Linnanmaalla torstaina 29.1. kello 9–15. Tervetuloa tutustumaan uramahdollisuuksiin! Mukana useita kymmeniä työnantajia. Yritysesittelyjä luentosaleissa L8 ja L9. Lisätietoa: www.pestipaivat.fi AKTIIVI-KLUBI Oulun yliopiston ylioppilaskunta järjestää kiltojen ja harrastejärjestöjen aktiivitoimijoille suunnatun tapahtuman, Aktiiviklubin 27.–28. tammikuuta. OYT Oulun ylioppilasteatterin Tuoretiski 2014 -ryhmäläiset esittävät kaksi lastennäytelmää tammikuussa Valvenäyttämöllä. Ensi-ilta pe 16.1. kello 18. Esitykset jatkuvat 1.2. asti. Tulevan Poikkeus ja sääntö -näytelmän kaikille avoin casting-tilaisuus pidetään Valvenäyttämöllä su 18.1. kello 18. Lisätietoja tapahtumista ylioppilasteatterinnettivuilta (www.oulunylioppilasteatteri.fi).

oulunylioppilaslehti

Mitä opin gradusta? PRO GRADU ON nimensä mukaisesti opinnäytetyö. Liian usein se kuitenkin on opiskelijoille mörkö ja ahdistava kokemus. Minkä tahansa laajan opinnäytetyön tekeminen on monelle raskasta, se on totta. Mutta ylitsepääsemätöntä se ei ole, eikä sen pitäisikään olla. Nyt kun oma graduni on valmis, olen miettinyt, mitä oikeastaan opin koko prosessista. ENSINNÄKIN OPIN sen, että gradun tekeminen on mahdollista. Ja että itse pystyin tekemään sen loppuun keskittymällä siihen pääsääntöisesti. Gradun kanssa käytävä henkinen taistelu oli kenties raskainta. Myös oman vision saaminen paperille ja aiheen rajaus oli toisinaan hankalaa. Itselleni oli merkittävää saada myös gradun rakenne kuntoon ennen varsinaisen leipätekstin työstämistä. Ja homma pystyi kulkemaan. PAITSI SILLOIN KUN se ei kulkenut. Gradu aiheutti pahimmillaan itkuraivareita ja vahvoja huonoja fiiliksiä, mutta parhaimmillaan onnistumisen tunteita ja oivalluksia. Ja toisinaan jopa huonoina aikoina pystyin kertomaan itselleni, että jos elämäni vaikein asia on kirjoittaa opinnäytetyötä, niin minulla on asiat aika hyvin. Suurimmaksi osaksi graduilu vaati kärsivällisyyttä ja kokonaisia työpäiviä.

Ilman hyvää ohjaajaa tuskin olisin saanut graduani jo nyt valmiiksi. Minulla kävi hyvä tuuri. OLEN HUOMANNUT , ettei monikaan ystävistäni ole saanut yhtä hyvää ohjausta opinnäytetyöhönsä kuin itse sain. Yliopistolla panostetaan paljon ensimmäisen vuoden opiskelijoihin, mikä on tietenkin hyvä. Mutta monet vanhemmat opiskelijat jäävät yksin lopputyön kirjoittamisen kanssa ja gradusta tulee valtava taakka, jonka kanssa eletään pahimmillaan jopa useampi vuosi. Onneksi on kuitenkin vertaistukea: muun muassa graduryhmiä, opintoneuvontaa ja opintopsykologi, jotka auttavat opiskelijaa eteenpäin. Usein kuitenkin ryhmät ovat pieniä ja opintopsykologin ajanvaraus on täynnä, joten apua ei ole kaikille sitä tarvitseville saatavilla. Oulun yliopiston kokoinen pulju tarvitsisi muun muassa toisen opintopsykologin, joka voisi auttaa opiskelijoita eteenpäin. Pattitilanne kun voi tulla kenelle tahansa. JOS NYT KIRJOITTAISIN gradun, tekisin sen eri tavalla. Tutkisin rajatumpaa aihetta ja kenties vain yhtä metodia käyttäen. Kun sanoin tämän ohjaajalleni, hän totesi, että oppimiskokemus on siis mennyt perille. Monet asiat tekisin myös samalla tavalla: valitsisin itseäni

kiinnostavan aiheen ja kirjoittaisin kirjastossa hiljaisessa lukusalissa, koska se on minulle toimiva työtapa. Varaisin kirjavaunun, ja työpäivän jälkeen jättäisin kirjat ”toimistolle”. Keskittyisin siihen täysillä noin kuusi kuukautta (vapaa-aikaa ja viikonloppuja lukuun ottamatta) ja naputtaisin sen pois kulkemasta. Sillä se on opinnäytetyö. Ei elämäntyö. tulee aloittaa, kun sen aika on. Ja se tulee myös saattaa päätökseen. Kuten ohjaajani tiivisti: Gradu valmiiksi ja kohti uusia onnistumisia! GRADUN TEKEMINEN

OULUN YLIOPPILASLEHTI

1/15 21.1.2015 55. vuosikerta ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko) www.ylkkari.fi KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Erkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULU toimitus@oyy.fi PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 8 000 kpl TOIMITUS toimitus@oyy.fi Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi. Toimittaja Minna Koivunen, 040 550 3927, toimittaja@oyy.fi. KANSI Mikael Heikkinen LEHDEN TEKIJÄT Rita Ahlman, Bianca Beyer, Svetlana Filatova, Harri Filppa, Heidi Hahtola, Mikael Heikkinen, Sanna Häyrynen, Juho Karjalainen, Teemu Kyllönen, Margarita Khartanovich, Tiina Mattanen, Uula Neitola, Siiri Nousiainen, Marko Pyhähuhta, Maija Pylväs, Henna Rannanpää, Saga Skiftesvik ja Hanna Sarkkinen. ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616

Linjan takaa Henna Rannanpää Kirjoittaja on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan viestintäsihteeri

Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580 Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Seuraava Ylkkäri ilmestyy 18.2.2015. Deadline mainosmateriaaleille on 9.2.2015.


4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista

KILTAHUONEET KELLARISSA • teksti Ville Koivuniemi • kuvat Ylkkärin arkisto

Muun muassa sähköinsinöörikillan (vas.), Finanssikillan (ylh. ok.) ja tietojenkäsittelytieteilijöiden kiltahuoneet sijaitsevat kellarikerroksessa. Vasemmanpuoleisessa kuvassa Lotta Lappeteläinen ja Sami Harju pelailevat kiltahuoneellaan flipperiä.

Kiltahuoneet saavat todennäköisesti pysyä edelleen kellarikerroksessa Joulun alla käytiin tunteita herättänyttä keskustelua kellarissa sijaitsevien kiltahuoneiden kohtalosta. Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki ei näe syytä, mikseivät kiltahuoneet saisi jatkaa kellarissa. OULUN YLIOPISTON rehtori Jouko Niinimäki uskoo, että kellaritiloissa olevat kiltahuoneet saavat jatkossakin pysytellä kellareissa. Asia nousi isoksi puheenaiheeksi 8. joulukuuta pidetyssä tilainfossa, jossa Oulun yliopiston tilapalvelupäällikkö Arto Haverinen ilmoitti, että kellarikerroksessa sijaitsevista kiltahuonetiloista luovutaan vähitellen kokonaan vedoten niiden olevan epäasianmukaiset ja vaaralliset, jos niitä käytetään kiltahuoneina. Rehtori Niinimäki totesi joulukuussa alustavasti, ettei hän näe syytä, miksi kiltahuoneita kannattaisi siirtää pois

kellaritiloista ilman erittäin painavia syitä. Sittemmin tilapalvelut ja Niinimäki ovat tilanneet paloviranomaiselta raportin kellaritilojen käyttämisestä kiltahuoneina. ”Minä tulkitsen tätä raporttia alustavasti niin, että kiltahuoneet voivat pysyä kellaritiloissa. Ennen kuin asia on täysin varma, meidän pitää käydä nämä tilat ja niihin liittyvät yksityiskohdat läpi kiltahuone kiltahuoneelta”, Niinimäki toteaa. Hänen mukaansa raportissa annetaan sekä yliopistoa että kiltahuoneiden käyttäjiä koskevia yleisiä ohjeita kiltahuoneiden käyttöön ja käyttäyty-

miseen mahdollisissa kriisitilanteissa.

Jotkut killat kärsivät joka tapauksessa Osa kellaritiloissa ja mahdollisesti muuallakin sijaitsevista kiltahuoneista joutuvat joka tapauksessa pakkaamaan tavaransa ja poistumaan nykyisistä tiloistaan. Syynä ovat yliopiston tilasäästöt, jossa isoja tilakokonaisuuksia luovutetaan pois Oulun yliopiston käytöstä. ”Valitettavasti niille tiloille emme kyllä voi mitään. Minun ohjeeni on, että tiedekunnat dekaanien johdolla etsivät

uusia tiloja killoille, jotka joutuvat tiloista luovuttaessa jättämään kiltahuoneensa”, Niinimäki sanoo.

Tilat puhuttavat laajemminkin Oulun yliopiston tilat ovat myllerryksessä muutenkin. Arkkitehtien muutto Linnanmaalle ja Tellus-kirjaston tyhjentäminen kirjastokäytöstä aiheuttavat varmasti sopeutumishaasteita, kun Linnanmaan kampukselle jää ainoastaan rakennuksen pohjoispäässä sijaitseva Pegasuskirjasto . Toisaalta Linnanmaan kokoisella kampuksella aiheu-

tuu helposti harhakuvaan ainaisesta tilojen myllerryksestä, koska isossa laitoksessa pelkästään peruskorjauksia joudutaan tekemään kaiken aikaa jossain. Niinimäen mukaan on korkea aika alkaa keskittyä muuhun kuin seiniin. ”Niistä on liikaa puhetta. Tilakustannukset ovat koko yliopiston budjetista vain 15 prosenttia. Tilojen käyttöä on karsittu paljon, ja ne ovat olleet hyviä päätöksiä, mutta nyt on aika palata normaalikäytäntöihin. Ymmärrän, että tilat puhuttavat ja niistä on helppoa laskeskella säästöjä, mutta käytämme helposti liikaa tarmoa niihin.” ■ @ylkkari


1/2015 | 5

LYHYET

Hallitus linjaa OYY:n toimisto kiinni perjantaisin

OULUN YLIOPISTON ylioppilaskunta (OYY) muuttaa toimistonsa aukioloaikoja siten, että jatkossa toimisto on perjantaisin suljettu. Maanantaista torstaihin toimisto on avoinna kuten ennen eli kello 8–16 (pois lukien lounastauko kello 11–11.30). ”Kävijämäärämme on lisääntynyt muina päivinä niin paljon, että kanslistin työmäärän kohtuullistamiseksi hiljaisin päivä eli perjantai on päätetty rauhoittaa muille töille”, OYY:n pääsihteeri Eero Manninen perustelee aukioloaikojen muutoksia. (Ylkkäri)

Vuosi muutoksia täynnä

Oulun yliopisto hakee viestintäjohtajaa

KEVÄÄN EDUSKUNTAVAALIT TYÖLLISTÄVÄT koko hallitusta. Opiskelijoiden äänen kuuluminen vaaleissa vaikuttaa olennaisesti siihen, millaista koulutuspolitiikkaa Suomessa tehdään seuraavan neljän vuoden aikana. Korkeakoulutuksen tasa-arvoisuus ja maksuttomuus, opiskelijaterveydenhuollon säilyminen ja opiskelijan riittävä toimeentulon taso ovat asioita, joita opiskelijaliike painottaa luodessaan suhteita tuleviin kansanedustajiin. Opiskelijat ovat tulevia veronmaksajia ja osaavan Suomen rakentajia, joten opiskelijan hyvän elämän tulee olla myös päättäjille tärkeää. OYY tulee järjestämään vaaleihin liittyviä tempauksia ja paneeleita Linnanmaan kampuksella. Tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita äänestämään ja tuoda esille nuoria kansanedustajaehdokkaita.

OULUN YLIOPISTO laittoi viestintäjohtajan haun auki. Avoin haku kestää helmikuun kuudenteen päivään saakka. Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki arvelee, että työhaastattelut ja todennäköiset psykologiset testit järjestettäneen helmi-maaliskuussa ja uusi viestintäjohtaja voisi aloittaa parhaassa tapauksessa jo huhtikuun alussa. Esimerkiksi molemmilla pääkaupunkiseudun suurilla yliopistoilla sekä Turun yliopistoilla on viestintäjohtajat. Käytännössä viestintäjohtajan palkkaaminen tarkoittanee, että viestintäyksikkö saa lisää valtaa eivätkä viestintään liittyvät päätökset välttämättä kulje enää rehtorin kautta. (Ylkkäri)

Alenius ja Huttula professoreiksi

Pelastuslaitoksen raportti antaa pikkutarkat ohjeet kellaritilojen käyttöä varten

• Oulu-Koillismaan Pelastusliikelaitos antoi Oulun

yliopiston turvallisuuspäällikkö Pertti Hoskiolle toimintaohjeita liittyen väestönsuojatilojen käyttöön. Pyynnön raportin hankkimisesta oli tehnyt rehtori Jouko Niinimäki.

• Raportti on tehty yhden väestönsuojatilan perus-

teella. Myöhemmin tilat aiotaan käydä yksitellen läpi.

• Mahdollisten tulipalojen varalle raportissa ohjeistetaan vahtimestarien ja kiltatilojen vastaavien yhteistyöstä sekä alleviivataan palo-ovien kiinnipitoa ja poistumisreittien pitämistä tyhjänä.

• Henkilömääriä tarkastellaan tarkemmin sen mu-

kaan, onko kiltatiloista yksi vai kaksi poistumisreittiä tulipalon sattuessa.

• Raportissa annetaan lisäksi ohjeet tarvittavasta ensisammutusvälineistöstä.

oulunylioppilaslehti

Siiri Nousiainen

FILOSOFIAN TOHTORI, dosentti Kari Alenius on nimitetty Oulun yliopiston yleisen historian professoriksi erityisalana kulttuurinen ja kansainvälinen vuorovaikutus. Vuodesta 2008 alkaen hän on toiminut Oulun yliopistossa yliopistonlehtorina, sitä ennen yliassistenttina, amanuenssina ja tutkijana. Luonnontieteellinen tiedekunta puolestaan nimesi dosentti Marko Huttulan fysiikan ja erityisesti kokeellisen elektronispektroskopian professoriksi. Huttula on työskennellyt eri tutkimus- ja opetustehtävissä Oulun yliopistossa viimeiset 19 vuotta. (Ylkkäri)

Oikaisu TOISIN KUIN Ylkkärissä 11/2014 jutussa ”Laurin perintö” kerrotaan, Oulun yliopiston Linananmaan kampuksella sijaitsee kolmet saunatilat. (Ylkkäri)

VUODEN ENSIMMÄISEN YLKKÄRIN teemana on muutos, joka on sopiva, koska vuodenvaihde merkitsee monille muutosta. Oma elämäni on muuttunut nyt vuodenvaihteessa hurjasti. Hallituksen puheenjohtajan luottamustoimi tarkoittaa sitä, että opiskelut jäävät taka-alalle ainakin vuodeksi ja OYY:n toimistosta ja sen väestä tulee pysyvästi tärkeä osa elämääni. Ylioppilaskunnassa tapahtuu paljon tänä vuonna. Keväällä juhlitaan 55-vuotiasta ylioppilaskuntaa Annos55:n merkeissä ja tehdään aktiivista eduskuntavaalivaikuttamista. Syksyllä järjestetään perinteisesti Vulcanalia, joka täyttää muuten 20 vuotta. Tiedossa on siis isot bileet. Syksyllä on myös edustajisto- ja hallintovaalit, joissa on jaossa ylioppilaskunnan tärkeimmät vaikuttamisen paikat.

YLIOPISTON VUOSI

Opiskelijat

sisältää ylioppilasovat tulevia kunnan ja kaikkien veronmaksajia ja opiskelijoiden kannalta tärkeitä muuosaavan Suomen toksia. Uusi rehtori rakentajia, joten on aloittanut työnsä, opiskelijan hyvän ja kuluvan vuoden aikana tullaan aloit- elämän tulee olla tamaan yliopiston myös päättäjille strategian päivitärkeää. tystyö. Suunnitelmat kampuksen tilojen muutoksista ovat puhuttaneet viime aikoina myös opiskelijoita. Yliopiston tilat vaikuttavat opiskelijoiden hyvinvointiin, koska viihtyisät ja riittävät tilat tekevät yliopistosta parhaimmillaan houkuttelevan ja inspiroivan opiskeluympäristön. Keskustelu kiltahuoneiden siirtämisestä pois ”katakombeista” kävi kuumana jo joulukuussa. Ylioppilaskunta korostaa kiltahuoneiden merkitystä opiskelijajärjestöille, koska lähes kaikki järjestöt pyörittävät toimintaansa kiltahuoneen kautta. Kiltahuoneet ovat opiskelijoiden olohuoneita, joissa voi tavata ystäviä, opiskella ja vaikka torkkua päikkärit luentojen välissä. Kaikkien Oulun yliopiston kampusten täytyy säilyä opiskelijaystävällisinä, koska opiskelijat ovat olennainen osa yliopistoyhteisöä. YLIOPPILASKUNNAN VUOSI sisältää useita mahdollisuuksia onnistua. Tulevana vuonna panostamme jälleen viestintään ja jäsenlähtöisyyteen. Meille toimistolla työskenteleville on tärkeää, että jokainen jäsen kokee ylioppilaskunnan omakseen. Olen iloinen, että saan käyttää alkavan vuoteni oululaisen opiskelijan hyvän elämän puolesta taistelemiseen. Kirjoittaja on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.


6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri KILTAHUONEIDEN TULEVAISUUS • teksti Ville Koivuniemi • kuvat Ylkkärin arkisto

Kellaritiloissa olevien kiltahuoneiden tulevaisuus nostatti opiskelijoiden tunteet pintaan joulun alla. Kellaritiloissa kiltahuoneet sijaitsee teekkarikilloilla, usealla luonnontieteellisen tiedekunnan killalla ja muun muassa Finanssi-killalla. Kuvissa yllä biologian opiskelijoiden kiltahuone ja alla tietotekniikan opiskelijoiden kiltatilat.

Kiltahuonekysymys nosti verenpaineita joulun alla OULUN YLIOPISTON Linnanmaan kampuksen kellaritiloissa – kansankielellä katakombeissa tai bunkkereissa – sijaitsevat kiltahuoneina toimivat väestönsuojatilat puhuttivat opiskelijapiireissä joulukuussa. Tilapalvelupäällikkö Arto Haverinen ilmoitti silloin, että kaikki 10 kiltahuonetta saavat lähtöpassit kellarista, mutta opiskelijoiden mielestä Haverisen perustelut ontuivat. Haverisella oli siirrolle kaksi perustetta. ”Ne (kellaritilat) ovat väestönsuojatiloja, eivät ihmisten kokoontumiseen tarkoitettuja. Mielestäni tiloista pitäisi saada asianmukaiset. Toinen asia ovat turvallisuuskysymykset. Kuka vastaa, jos tiloissa esimerkiksi kokoontuu enemmän väkeä

kuin on sallittua?”, Haverinen kysyi tuolloin. Turvallisuusnäkökulma oli enemmän tai vähemmän Haverisen omaa tulkintaa. Tilat omistavan Suomen yliopistokiinteistöt Osakeyhtiön Oulun kampusmanageri Seppo Wiik kommentoi tilannetta niin, että heidän puolestaan kiltahuoneiden olemassaolo kellarissa ei ole ongelma. Myöskään viranomaiset eivät ole väestönsuojiksi tarkoitettujen tilojen käyttöä kiltahuoneina kieltäneet. Haverinen visioi joulukuisessa tilainfossa jo tulevaa. Hänen mukaansa väylää aletaan kehittää tämän vuoden alusta kovalla vauhdilla ja killoille olisi voitu tarjota tiloja keskite-

tysti väylän varrelta. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja Vili Koistinen ei pitänyt Haverisen suunnitelmia tuolloin toteuttamiskelpoisina. Haverinen väläytteli, että kiltatilojen määrää karsittaisiin nykyisestä noin 25 kiltahuoneesta reilulla kädellä ja jatkossa kiltatilat olisivat useammin yhteisiä. Koistisen mukaan ajatus yhteisistä tiloista sinällään on hyvä, mutta hänen mukaansa killoille pitää taata myös omat kiltatilat.

Ryhmäytymistä ja kokouksia ”Jos ajattelen esimerkiksi omaa kiltaani Finanssia, niin kyse

ei ole siitä, etteikö muidenkin kanssa haluttaisi olla. Kiltahuoneet ovat kuitenkin killoille jo niiden toiminnan kannalta elintärkeitä. Niissä ryhmäydytään, kiltojen hallitukset pitävät kokouksia ja niissä luodaan tulevaan ammatti-identiteettiin pohjautuvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta”, Koistinen perustelee. Koistisen puheille löytyy katetta, kun katsoo lukuja. Pienryhmänohjaajat ja killat kiltahuoneineen ovat avainasemassa, kun uudet opiskelijat ryhmäytyvät syksyn alussa. On vaikea nähdä, miten vuosittaiset 2500 opiskelijaa ja aiempien vuosikurssien opiskelijat jotenkin käytännössä onnistuisivat kotoutumaan, jos kiltahuoneita olisi huomattavasti

nykyistä vähemmän. Kiltahuoneita on tällä hetkellä noin 25, joista 10 sijaitsee kellarikerroksen väestönsuojatiloissa. Väestönsuojissa sijaitsevien kiltahuoneiden keskipinta-ala on yli 70 neliömetriä, joten vastaavankokoisten tilojen takaaminen maan päältä vaatisi 700 neliömetrin tilavarauksen väylän varrelta. Edes lähelle pääseminen olisi varmasti vaikeaa. ”Niin, eivät killat varmasti suoranaisesti tarvitse tiloja nimenomaan kellarista”, Vili Koistinen pohtii ja arvelee, että opiskelijat eivät olisi nousseet joulukuussa takajaloilleen, jos yliopistopalvelut olisi luvannut maan päältä yhtä isot tilat.” ■ @ylkkari


1/2015 | 7 SISÄILMAN LAATU • teksti Minna Koivunen • kuva Ylkkärin arkisto

Poliittinen eläin Hanna Sarkkinen

Terroria ja tekopyhyyttä KAKSIKYMMENTÄ HENKEÄ VAATINEET terrori-iskut Charlie Hebdon lehdessä ja muualla Pariisissa järkyttivät syvästi Eurooppaa ja maailmaa. Teot ovat ruokkineet keskustelua sananvapaudesta, terrorismista, turvallisuudesta, islamista ja maahanmuutosta niin Ranskassa kuin muuallakin. Nähtäväksi jää, kuinka nyt nähdyt kuvottavat terrori-iskut tulevat vaikuttamaan maailmanpolitiikkaan ja etnisiin suhteisiin. 9/11 terrori-iskujen jälkeen USA aloitti terrorismin vastaisen sodan, joka on valitettavasti lähinnä vain ruokkinut lisää terrorismia. Tähän terroristit kai pyrkivätkin: lietsomaan vastakkainasettelua maiden, uskontojen ja kansanryhmien välillä ja luomaan näin pohjaa kannatuksensa ja äärimielipiteiden kasvulle.

Sisäilmaongelmat ovat kiusanneet Oulun yliopistoa ennenkin. Kuvassa hammaslääketieteen käyttökieltoon joutuneet tilat.

Sisäilmaongelmat työn alla Tällä hetkellä Oulun yliopistossa puhdistetaan ilmastointikanavia humanistisessa tiedekunnassa huoneilmaan kulkeutuvien villakuitujen vuoksi. Ongelmatilanteissa moniammatillinen työryhmä auttaa henkilöä, jonka työskentelyyn sisäilmaongelmat vaikuttavat. AIKA AJOIN yliopistolla on sisäilmaongelmia. Tällä hetkellä käynnissä on ilmastointikanavistojen puhdistus humanistisen tiedekunnan tiloissa. Viime kesänä yliopiston pohjoispäässä Pegasus-kirjaston, humanistisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan alueella tehtiin sisäilmatutkimuksia, joissa kävi ilmi, että ilmastointikanavien kautta kulkeutuu huoneilmaan villakuituja. “Niitä tuli huoneilmaan siksi, että sen aikaisissa ilmastointikanavistoissa on käytetty äänenvaimentimena villaa. Nyt kun ne äänenvaimentimet ovat tulleet tiettyyn käyttöikään, villakuidut ovat alkaneet irrota. Kun ilmaa puhalletaan voimakkaasti ilmastointikanavista, villakuituja kulkeutuu sisäilmaan”, Oulun yliopiston turvallisuuspäällikkö Pertti Hoskio selittää. Villakuidut voivat aiheuttaa limakalvojen ärsytysoireita: silmien kutinaa ja äänen lähte-

oulunylioppilaslehti

mistä. Sisäilmatutkimuksissa ei ole löydetty mitään sisäilmaan liittyviä mikrobivaurioita eikä näistä villakuiduista aiheudu Hoskion mukaan pysyviä terveydellisiä haittoja. Sisäilman laatua parannetaan ilmastointikanavistoja puhdistamalla. Viime vuoden puolella alkaneet työt humanistisessa tiedekunnassa valmistunevat tammikuun aikana, minkä jälkeen on vuorossa kasvatustieteiden tiedekunta. Siellä puhdistukset tehdään vappuun mennessä.

Valitukset tutkitaan aina Laajempia sisäilmaongelmia Linnanmaan kampuksella ei parhaillaan ole, mutta yksittäisiä huonetiloja on koko ajan tutkittavana. “Jos henkilöt kokevat, että heillä on oireita, jotka viittaavat sisäilmaongelmiin, tutkitaan mistä oireet voivat johtua. Kun

henkilökunnalta tai opiskelijoilta tulee ilmoitus, lähdemme siinä vaiheessa tutkimaan tiloja. Ei niin, että tekisimme tutkimusta tutkimuksen vuoksi”, kertoo Hoskio ja jatkaa: “Yleensä kehotamme henkilöitä ensin käymään joko YTHS:llä tai työterveyshuollossa, jotta saamme lausunnon lääkäriltä, ovatko oireet sellaisia, että ne viittaavat sisäilmaongelmaan vai onko kyseessä esimerkiksi talvella kovien pakkasten aikaan se, että kun ulkoilma on kuivaa, sisäilmakin on tosi kuivaa, mikä saattaa aiheuttaa samankaltaisia limakalvojen kuivumista ja ärsytysoireita samalla tavalla kuin villakuidut.” Jos tilojen korjaamisen jälkeen oireet jatkuvat eikä työskentely tai opiskelu ole mahdollista, perustetaan moniammatillinen työryhmä pohtimaan laajempia toimenpiteitä ja tutkimusmenetelmiä oireiden syyn löytämiselle. ■

VAIKEA KYSYMYS KUULUU, kuinka mennä eteenpäin ja ehkäistä terrorismia ja radikaali-islamismia niin, että ei luoda pohjaa vain vastakkainasetteluille ja uusille terrori-iskuille? Pelkona on että terrori-iskujen torjunnan varjolla lähdetään yleisesti rajoittamaan kansalaisvapauksia. Uhkana on myös eri vähemmistöjen syrjinnän ja rasismin lisääntyminen, mikä luo inhimillisen kärsimyksen lisäksi pohjaa mielipiteiden kärjistymiselle. Ei sovi unohtaa, että radikalismin leviämisen estämiseksi Euroopassa olennaista olisi myös saada työtä ja koulutusta nuorille ja estää etnistä ja sosiaalista eriytymistä. Nuorisotyöttömyys kun on tehokasta lannoitetta radikalisoitumiselle. Monet ranskalaiset lähtivät tekojen jälkeen kaduille puolustamaan sananvapautta ja suremaan uhreja. Valtaosa ranskalaisista painottaa koko ajan yhtenäisyyttä ja sitä, etteivät terrori-iskut saa leimata koko ranskan islaminuskoista kansanosaa. Sananvapaudesta halutaan pitää kiinni entistä lujemmin. ISKUJEN JÄLKEINEN KESKUSTELU on pannut miettimään sananvapautta ja sen rajoja. Sananvapaus on äärimmäisen tärkeä arvo, jota voidaan kuitenkin rajoittaa. Esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja kunnianloukkaus ovat perusteltuja rajoitteita sananvapaudelle. Sen sijaan en ole lainkaan varma, onko Jumalanpilkka perusteltu sananvapauden rajoitus? Terrori-iskut ovat saaneet valtavasti tilaa mediassa, politiikassa ja ihmisten puheissa. Tuntuu kuitenkin tekopyhältä, että länsimaissa menetetyt henget tuntuvat olevan arvokkaampia kuin muualla kuolevat, ainakin palstamillimetreillä mitattuna. Vast’ikään pienellä uutisoitiin siitä, että Nigeriassa ääri-islamistinen terroristijärjestö Boko Haram tappoi jopa tuhansia siviilejä. Syyriassa kuolee joka päivittäin siviilejä. Missä olivat valtavat otsikot ja kokoontuivatko maailman johtajat osoittamaan solidaarisuutta? Missä ovat uutiset siitä, että joka puolella maailmaa ihmisiä kuolee epäinhimillisissä oloissa? Länsimaita tuntuu huolestuttavan lähinnä länsimaita kohtaavat yllättävät tragediat, eivät muun maailman ihmisten kohtaamat sodat, konfliktit ja terrori-iskut tai rakenteiden synnyttämä köyhyys, nälänhätä ja kuolema. OMAN LUOKKANSA TEKOPYHYYTTÄ oli tietenkin omien kansalaistensa sanan- ja lehdistönvapautta sortavien valtiomiesten osallistuminen Pariisin sananvapautta puolustavalle marssille.

Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu ja Oulun yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja.



1/2015 | 9

NUORET VAIKUTTAJAT • tekstit ja kuva Heidi Hahtola

Ulos mukavuusalueelta

Anton Jussila kannustaa irtautumaan vanhoista toimintatavoista ja ideoimaan uutta.

OuluSES:n puheenjohtaja Anton Jussila rohkaisee opiskelijoita yrittäjyyteen. yrittäjäksi” on Anton Jussilan mielestä väärä ajattelutapa. Oulu Student Entrepreneurship Societyn (OuluSES) puheenjohtajana kesästä 2014 asti toiminut Jussila toteaa jokaiselta löytyvän potentiaalia yrittäjyyteen. ”Opiskelualasta se ei ole kiinni. Riittää, että on hyvä idea ja intohimoa viedä unelmiaan eteenpäin. Olen esimerkiksi tavannut arkeologin, jolla on oma yritys. Yrittäminen kannattaa pitää mielessä ainakin yhtenä vaihtoehtona”, hän miettii. OuluSES auttaa opiskelijoita tärkeiden verkostojen rakentamisessa. Yhdistys tarjoaa yrittämisestä ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneille opiskelijoille kontakteja yritysmaailman edustajiin ja mahdollisuuden osallistua tapahtumien järjestämiseen. ”OuluSES:n kautta pääsee tekemään asioita, joihin koulunpenkillä ei välttämättä törmää. Itse löysin yhdistyksen sattumalta. Olin mukana Demolan projektissa, jossa tu”EI MINUSTA OLE

oulunylioppilaslehti

tustuin muihin yrittäjähenkisiin opiskelijoihin ja innostuin lähtemään mukaan OuluSES:n kokouksiin ja tapahtumiin”, Jussila kertaa. Yhdistyksen puheenjohtajana hänen tavoitteenaan on rakentaa ilmapiiriä, joka kannustaa yhteistyöhön kilpailun sijaan. ”En halua pomottaa, vaan ennen kaikkea herättää ihmisissä innostusta tehdä itse asioita.” Myös itsestään Jussila on oppinut paljon. Hän kertoo aiemmin menneensä aina sieltä, missä aita on matalin. Ammattikorkeakouluopintojen käytännönläheisyys ja Demolan kautta löytyneet yrityskontaktit ovat innostaneet häntä koettelemaan omia rajojaan. ”Pyrin tietoisesti ulos omalta mukavuusalueeltani, sillä olen huomannut, että sitä kautta ihminen kasvaa ja kehittyy aidosti. Nyt olen esiintynyt suurille yleisöille ja pitänyt luentoja englanniksi. Se on avannut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ja näkökul-

mia”, Jussila kertoo.

Yrittäjyydelle tilaa Oulussa Oulussa puhutaan paljon siitä, mihin suuntaan kaupunki on menossa Nokian jälkeen. Jussila näkee Oulussa olevan monia mahdollisuuksia ja etenkin nuorilla on katse selkeästi tulevaisuudessa. Peliala ja mobiilisovellukset ovat nosteessa, samoin terveysteknologia on vahvasti kasvava ala. ”Vasta OuluSES:n toiminnassa mukana ollessani olen tajunnut, kuinka paljon Oulussa on tarjolla apua yrityksen perustamiseen. Tilanne on eri kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin yritystä perustaessa piti laittaa vakuudeksi talo, vaimo ja koirakin”, hän naurahtaa. Viimeisen puolen vuoden aikana Jussila on kiertänyt ahkerasti yrittäjyystapahtumia ympäri Suomen aina teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushia myöten. OuluSES:n

kautta hän on mukana myös oululaisten tapahtumien organisoinnissa. ”Esimerkiksi helmikuussa toista kertaa järjestettävä start up -tapahtuma Polar Bear Pitching palaa suurempana ja kauniimpana. Uuden lentoyhteyden ansiosta Oulu herättää entistä enemmän kiinnostusta Pohjois-Norjassa asti, ja tapahtumaan on tulossa myös norjalaisia vieraita”, Jussila kertoo. Lisäksi suunnitteilla on kesäyrittäjyysprojekti, jossa yhteistyössä kasvuyrittäjyyskeskus Business Kitchenin kanssa tarjotaan 20–30 opiskelijalle koulutusta ja kannustusta itsensä työllistämiseksi kesän ajaksi. Myös Jussilan suunnitelmissa on oman yrityksen perustaminen. ”Tavoitteenani on valmistua ensi jouluun mennessä ja sitten ryhtyä mahdollisesti yrittäjäksi. Minulla on jo muutamia bisnesideoita mielessäni, mutta sen enempää en vielä paljasta”, hän virnistää. ■

Kuka?

• Anton Jussila • Ikä 24 vuotta. • Kotoisin Kempeleestä. • Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa liiketaloutta ja markkinointia.

• Tällä hetkellä toimii

OuluSES:n puheenjohtajana.

• Aiemmin ollut harjoittelussa Business Kitchenillä.

• Opintojen ohessa työskentelee McDonald’sissa.

• Harrastaa musiikkia. Tehnyt DJ-hommia useamman vuoden, soittaa kitaraa ja pianoa.


10 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Muutos

Muutos

UUSI HALLITUS • teksti ja kuva Ville Koivuniemi

Esittelyssä OYY:n hallitus 2015 Pyysimme OYY:n uuden hallituksen jäseniä kertomaan, mihin he toivoisivat OYY:n panostavan ensi vuonna. Kysyimme myös, mitä he lupaavat tehdä vuoden aikana. Lisäksi laitoimme hallituksen tuoreeltaan piinapenkkiin, jossa tuoreet hallituksen jäsenet pääsivät vastaamaan kysymyksiin, jotka heille arvoimme. Hallituksen tehtävät pähkinänkuoressa

• OYY:n hallitus huolehtii,

että 37-jäsenisen edustajiston eli OYY:n korkeimman toimielimen päätökset toteutetaan.

• Hallituksen tehtävänä on

siis edustaa ylioppilaskuntaa ja vastata sen taloudesta yhdessä pääsihteerin kanssa.

• Käytännössä hallituksen

2

työhön kuuluu paljon vaikuttamistyötä, jota tehdään mm. tapaamalla eri sidosryhmiä.

7 4

• Hallituksen lisäksi OYY:n

edustajisto on nimennyt itselleen puheenjohtajan, joka edustaa ylioppilaskunnan edustajistoa ja tarkkailee hallituksen toimintaa. OYY:n edustajiston puheenjohtajana toimii Vili Koistinen. Varapuheenjohtaja on Liisa Väisänen.

6 3 5

• Lisätietoa OYY:aan

liittyvistä asioista voi lukea osoitteesta oyy.fi.

1

Siiri Nousiainen (1) Hallituksen puheenjohtaja 23, HuKa, aate- ja oppihistoria, fil. yo.

Nico Numminen (2) Hallituksen varapuheenjohtaja, vastuualueena koulutuspolitiikka 23, TeTa, johtaminen, kauppatieteiden yo

Vuonna 2015 toivon, että OYY panostaa erityisesti näkyvään ja arvokkaaseen vuosijuhlavuoteen (Vulcanalia täyttää 20 vuotta ja OYY 55 vuotta). Myös eduskuntavaalivaikuttaminen on tärkeää, koska sen kautta luodaan suhteet tuleviin kansanedustajiin. Toki panostamme myös tänä vuonna viestintään.

Vuonna 2015 toivon, että OYY panostaa erityisesti eduskuntavaalivaikuttamiseen sekä hallinto- ja edustajistovaalien äänestysaktiivisuuden parantamiseen. Lisäksi olisi mielestäni tärkeää, että OYY näkyisi paremmin jäsenistölle ja erityisesti huomioisi lääketieteen opiskelijat.

Vuonna 2015 minä lupaan panostaa ylioppilaskunnan toiminnan kehittämiseen niin, että OYY tulisi lähemmäksi jokaista opiskelijaa.

Vuonna 2015 minä lupaan tehdä parhaani opiskelijan edunvalvonnan saralla ja pyrin omalta osaltani tuomaan ylioppilaskuntaa lähemmäksi koko jäsenistöä.

Miten OYY:n hallituksen kannattaa varautua ja vaikuttaa eduskuntavaaleihin? Saadaan aika paljolti meidän toimintaohjeet SYLliltä (Suomen ylioppilaskuntien liitto). Aloitetaan yhdessä muiden kanssa helmikuun loppupuolella. Tärkeimpiä juttuja on, että luodaan hyvät suhteet tuleviin kansanedustajiin. Opiskelijoita täytyy myös saada aktivoitua äänestämään. Se on huolestuttavaa, että nuoret eivät äänestä riittävän aktiivisesti. Tempauksia, vaalipaneeleita ja viestintää tarvitaan.

Syksyllä pidetään samanaikaisesti edustajisto- ja hallintovaalit. Miten niihin valmistaudutaan ja miten äänestysprosentti saadaan nousemaan? Hallinto- ja edustajistovaalien profiileja pitäisi selkeyttää. Tosi monelle oli viimeksi epäselvää, että siellä valitaan hallinnon opiskelijaedustajat. Pitää tehdä selkeästi ero, ketkä hakevat edustajistoon. Käytännössä vaaleista tiedottaminen ja niiden profilointi pitää hoitaa entistä paremmin. Myös killat pitää saada mukaan. @ylkkari


1/2015 | 11

Kati Hannila (3)

Vastuualueina työelämä, sosiaalipolitiikka ja liikunta 23, TeTa, prosessitekniikka, tekniikan ylioppilas Vuonna 2015 toivon, että OYY panostaa erityisesti opiskelijoiden tietoiteen politiikasta. Vuosi 2015 on juhlavuosi ja luvassa on vilinää ja vilskettä. Vaikka juhlavuosi tekee vuodesta 2015 erityisen, toivon kuitenkin panoksemme kohdistuvan eduskuntavaalien näkyvyyteen kampuksilla. On tärkeää tuoda opiskelijoiden tietouteen politiikkaa ja varsinkin nuoria politikkoja. Heidän avullaan parannamme omaa asemaamme yhteiskunnassa. Eduskuntavaalien lisäksi toimintasuunnitelmassa on monia asioita, joihin tulemme panostamaan vuonna 2015. Haluaisin joka tapauksessa nostaa yhdeksi tärkeimpien joukkoon työelämäsektorin ja tätä kautta yliopiston yrittäjyyden vuoden. Oulusta on tulossa tällä hetkellä start up – yritysten kehto ja ehdottomasti haluaisin, että OYY olisi mukana edistämässä tämän syntyä. Tällä tavalla tekisimme yhdessä Oulusta trendikästä kaikkia aloja rekrytoivaa yrityskaupunkia, jonne on hyvä tulla opiskelemaan ja hyvä jäädä valmistumisen jälkeen.

Vuonna 2015 minä lupaan, että juhlavuodesta tulee ainutlaatuinen ja erityisesti Vulcanaliasta tulee spektaakkelimainen. Lisäksi lupaan, että kaikkien alojen yritykset tulevat näkymään paremmin kampuksilla tämän vuoden aikana. Hannila ei päässyt haastatteluun, jossa arvoimme ja kysyimme uusilta hallituslaisilta kysymykset.

Joni Ollikainen (4)

8

Vastuualueina järjestöt ja kulttuuri 21, Tieteelliset, matematiikka, luonnontieteiden yo

Vuonna 2015 toivon, että OYY panostaa erityisesti eduskuntavaalivaikuttamiseen, sillä eduskunnassa tehdään seuraavan neljän vuoden aikana useita opiskelijoiden kannalta merkittäviä päätöksiä. Näiden päätösten sisältöön on erittäin tärkeää pyrkiä vaikuttamaan jo ennen vaaleja ja hallitusohjelman tekemistä, koska sen jälkeen päätökset on käytännössä lyöty lukkoon ja niihin vaikuttaminen hankaloituu huomattavasti.

Vuonna 2015 toivon, että OYY panostaa erityisesti yhteistyöhön ainejärjestöjen kanssa ja siihen, että opiskelijat saataisiin aktivoitua ja innostumaan OYYn tapahtumista. Ei myöskään sovi unohtaa isoja ja tärkeitä asioita sekä tapahtumia kuten vuosijuhlat, eduskunta-, edustajisto ja hallintovaalit sekä Vulcanalia.

Vuonna 2015 minä lupaan toimia parhaani mukaan oululaisten opiskelijoiden paremman elämän puolesta. Lupaan myös kuunnella ylioppilaskunnan jäsenten mielipiteitä ja pyrkiä huomioimaan ne päätöksiä tehtäessä.

Vuonna 2015 minä lupaan olla ylioppilaskuntatoimijana avoin ja sanoa mielipiteeni asioista suoraan. Tehdä vulcanaliasta hyvät bileet. Lupaan myös lopettaa kiroilun, sillä se on rumaa!

Millaisin konstein OYY:n tulisi vaikuttaa Oulun joukkoliikenteeseen? Tulee vaikuttaa siten, että joukkoliikennemahdollisuuksia saadaan parannettua ja opiskelijan lipun hinta saadaan pidettyä kohtuullisena. Toiveissa olisi opiskelijahintainen kertalippu. Poikkilinjoja pitäisi lisätä, esimerkiksi Toppila-yliopisto-välille.

Vulcanalia täyttää 20 vuotta ja OYY 55 vuotta tänä vuonna. Miten se näkyy OYY:n toiminnassa? Sen pitäisi näkyä kuin aiempinakin vuosina. Erityisesti toivon aktiviteetteja kaikille OYY:n jäsenille, jotta saataisiin kaikki innostumaan siitä.

Susanna Maununiemi (6) Vastuualueina viestintä ja kansainväliset asiat

Henri Fröjdholm (7)

Vuonna 2015 toivon, että OYY panostaa erityisesti jäsentensä tavoittamiseen ja heidän hyvinvointinsa takaamiseen

Vuonna 2015 toivon, että OYY panostaa erityisesti yrittäjyyden ja yrittäjähenkisyyden esiinnostamiseen. Minulle yrittäjähenkisyys on muun muassa itsensä kehittämistä, oma-aloitteisuutta ja ahkeruutta. Ne ovat tärkeitä arvoja ja ominaisuuksia myös opiskelijalle ja opiskelijaliikkeelle.

22, HuKa, Kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa 2015 ylioppilaskunnan 37-jäsenistä edustajistoa edustaa kolme HuKa:n (Humanistit ja kasvatustieteilijät), kaksi TeTa:n (Tekniikan ja taloustieteen opiskelijat), kaksi Tieteellisten jäsentä sekä yksi kokoomusopiskelijoiden jäsen.

Anniina Pyhäjärvi (5)

Vastuualueena sosiaalipolitiikka 20, Tieteelliset, fysiikka, luonnontieteiden ylioppilas

Vuonna 2015 minä lupaan tehdä parhaani, että OYY tavoittaisi mahdollisimman monen Oulun yliopiston opiskelijan. Tähän toivon pääsevämme muun muassa parantamalla viestintää yhä paremmaksi. Miten kehittäisit Ylkkäriä? Pitäisi mennä konkreettisesti lähemmäksi opiskelijoita. Sosiaalisessa mediassa näkyvyyttä voisi lisätä. Ei niinkään panostaa enempää juttuihin vaan promoamiseen.

Vastuualueina talous, työelämä ja viestintä 22, Kokoomusopiskelijat, rahoitus, kauppatieteiden yo

Vuonna 2015 minä lupaan, etten myöhästele. Kannattaakohan tässä vaiheessa vielä lupailla liikoja. Ovatko Oulun yliopiston tilat opiskelijoille asianmukaiset? Kyllä opiskelutiloja pitäisi olla enemmän. Käytävien varsille tarvittaisiin lisää tiloja itsenäiseen opiskeluun.

Moona Haverinen (8) Vastuualueina kansainväliset asiat, kehitysyhteistyö ja koulutuspolitiikka 25, HuKa, Kasvatustiede, luokanopettajakoulutus, kasvatustieteiden yo Vuonna 2015 toivon, että OYY panostaa erityisesti opiskelijoiden äänen esiinnostamiseen yliopistossa, Oulun kaupungissa ja erityisesti lähestyvissä eduskuntavaaleissa. Meidän tulee myös panostaa yhteisöllisyyteen. OYY:n tulee olla yhteisö, jossa niin suomalaiset kuin kansainväliset opiskelijat tuntevat itsensä kotoisiksi ja tervetulleiksi. Vuonna 2015 minä lupaan tehdä töitä opiskelijoiden ja OYY:n puolesta täydellä tohinalla. Lisäksi lupaan hankkia rannekellon ja olla ajoissa joka ikisessä hallituksen kokouksessa. Ovatko englanninkielen opiskelijoiden asiat riittävän hyvällä tolalla? Eivät ole, siellä on paljon kehitettävää ja sitä kehitetään koko ajan. Kansainvälisiä opiskelijoita pitäisi saada aktivoitua paremmin. Siellä on iso voimavara, joka on hyödyntämättä. Iso osa jäsenistämme on englanninkielisiä. Heitä emme voi jättää missään nimessä ulkopuolelle. oulunylioppilaslehti


12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Muutos

YLIOPPILASKUNNAN ARKEA • teksti ja kuvat Minna Koivunen

Päivä pääsihteerin kannoilla Monelle opiskelijalle ylioppilaskunta ja sen toiminta tuntuvat kaukaisilta. Suurin osa tuskin tietää, mitä hallituslaisten, asiantuntijoiden tai pääsihteerin tehtäviin saatikka arkeen kuuluu. Ylkkäri seurasi pääsihteeri Eero Mannista marraskuisen tiistain ajan ja otti asiasta selvää. KYMMENTÄ VAILLE kahdeksan kiiruhtaa kirkkaan punaisessa talvitakissa pääsihteeri Eero Manninen Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) toimistolle. Tasalta hänen pitää olla jo toisella puolella kampusta, yliopiston hallintopäädyssä, jossa alkaa Oulun yliopiston varainhankinnan ohjausryhmän kokous. ”Meinasi tulla kiire”, hän toteaa ja kertoo torkuttaneensa ja pitkittäneensä heräämistä turhan pitkään. ”Pitäisi olla herätyskello toisella puolella huonetta.” Hopusta huolimatta Manninen ehtii kokoukseen ajoissa. Varainhankinnan ohjausryh-

mässä istuu yliopiston johtoa ja kokouksessa käsitellään muun muassa yliopiston varainhankintakampanjan aloitustapahtumaa. Manninen istuu muutamissa muissakin työryhmissä, joihin hän on päätynyt aiempien luottamustoimiensa myötä. Pääsihteerillä sinänsä ei ole mandaattipaikkoja. Mutta onko yliopiston työryhmissä sanavaltaa opiskelijoiden edustajalla? “On ehdottomasti. Minulta odotetaankin nuorekkaita avauksia. Yliopisto myös haastaa ja odottaa näkökulmia, mikä on ollut mukava huomata.” Yhdeksältä Mannisen on määrä tavata OYY:n talousvaliokunnan jäsen Mika Park-

kari ylioppilaskunnan toimistolla. Manninen haluaa kuulla näkemyksiä ajankohtaisiin asioihin Parkkarilta, joka ei pääse myöhemmin päivällä pidettävään talousvaliokunnan kokoukseen. Mukana aamutapaamisessa on myös OYY:n hallituksen puheenjohtaja Vili Koistinen. Käsittelyssä on muun muassa ylioppilaskunnan uudet säännöt, joissa määritellään talousvaliokunnalle selkeämpi rooli, ylioppilaskunnan talousarvio vuodelle 2015 ja uusittu sijoitusstrategia. Puolentoista tunnin keskustelun jälkeen asiat on käyty läpi, ja Manninen suuntaa tupa-

kalle OYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Taru Torssosen kanssa. He puivat loppuviikolla järjestettävän Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokousta ja liiton hallitukseen tyrkyllä olevan Ville Siikaluoman tilannetta. Manninen on liittokokouksessa hallitusneuvottelijana, joten hänen pitää olla asiasta perillä. ”On ollut niin kiire aamu, että nyt vasta ehdin vaihtaa puukengät jalkaan”, toteaa Manninen toimistolle ulkoa tullessaan. Pääsihteerin puukengät ovat elimellinen osa toimiston äänimaisemaa ja kun ne kopisevat toimistolla, tietää, missä @ylkkari


1/2015 | 13

hän liikkuu. Manninen sai puukengät lahjaksi loppuvuodesta 2010 tullessaan ensimmäiseen pestiinsä ylioppilaskuntaan. Tuolloin hän päätti jättävänsä ylioppilaskunnan siinä vaiheessa, kun kengät ovat niin huonossa kunnossa, että ne menevät vaihtoon.

Ovi auki Kokousten täyttämän aamun jälkeen on lounaan aika. Snellmaniaan lähtevät Mannisen kanssa Parkkari ja Koistinen. Lounaspöydässä herroja puhuttavat muun muassa tuleva SYL:n liittokokous, talousvaliokunnan kokous ja politiikka – erityisesti perussuomalaiset ja keskustalaiset. Pikaisen, kaksikymmentä minuuttia kestäneen lounaan jälkeen Manninen palaveeraa Koistisen kanssa. Kummallakin on läppärit ja kalenterit auki. He päättävät seuraavien hallituksen kokouksien ajankohdista, ja puhuvat vuoden 2015 hallituksen valintaan liittyvästä hallitustyrkkypaneelista sekä SYL:n liittokokouksen käytännön järjestelyistä. Työn alla on myös esityslista seuraavan päivän hallituksen kokoukselle, mikä aiheuttaa kaksikolle päänvaivaa. Kyseessä on kokous edustajiston kokouksen sisällä, joten esityslistaa ei voi laatia tavanomaisesti. Tilanne ratkeaa nopeasti, kun ylioppilaskunnan säännöistä hyvin perillä oleva Ville Tyrväinen saapuu apuun. Koistisen lähdettyä pääsihteerillä on ensimmäistä kertaa aikaa päivän aikana katsoa sähköpostit. Hän vastaa yhteen kiireelliseen viestiin, ja toteaa, että pari puheluakin olisi pitänyt soittaa. Ovella käy pari hallituslaista kyselemässä neuvoja. ”Yleensä ovella käy enemmänkin porukkaa”, Manninen kertoo työnsä luonteesta. Sovittujen tapaamisten, kokousten ja muiden töiden lisäksi Manninen neuvoo ja opastaa niin työntekijöitä kuin hallituslaisia auliisti. Ovi on lähes aina auki ja Manninen on valmis vastaamaan kysymyksiin. Ylioppilaskunnan pääsihteeri pyörittää toimistoa ja on henkilökunnan eli asiantuntijoiden, toimistosihteerin ja Ylkkärin toimituksen esimies. Hän vastaa henkilöstöhallinnosta, ylioppilaskunnan taloudenpidostaja suunnittelusta. Lisäksi hän on mukana ylioppilaskunnan suhdetoiminnassa. Henkilökunnan lisäksi Manninen työskentelee tiiviisti ylioppilaskunnan hallituksen ja edustajiston kanssa. Työ on ollut antoisaa. “Tämä on makeaa duunia. Joudun haastamaan itseäni ja laittamaan itseäni likoon. On paljon opittavaa ja työtä. Syksy on ollut työläs, inspiroiva ja hauska.” oulunylioppilaslehti

Ennen kahdelta alkavaa talousvaliokunnan kokousta Mannisella ei ole sovittuja tapaamisia, joten hän ehtii käydä kanslisti Riitta Kalevan luona. Kalevalla on ikävää kerrottavaa pääsihteerille. Ylioppilaskunnan vuokratiloissa Puistomannessa vuokralaiset ovat olleet huolimattomia ja jättäneet paikan huonoon kuntoon. Pääsihteeri ja toimistosihteeri pohtivat, miten toimia tilanteessa ja Manninen päättää soittaa vuokraajille. “Onko mulle muuten mitään?” kysyy Manninen ja saa allekirjoitettavakseen muutaman asiakirjan. Palattuaan omaan työhuoneeseensa Manninen soittaa vuokraajille ja hoitaa juoksevia asioita. Pian huoneeseen astelee ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Henna Määttä, jonka kanssa he käyvät iltapäivän liittokokoussimulaatiota läpi. Kahdelta pyörähtää käyntiin talousvaliokunnan kokous, jossa Manninen toimii sihteerinä ja kertoo muun muassa sijoitusstrategian päivittämisestä. Valiokunta viimeistelee ja tekee muutoksia vuoden 2015 talousarvioon, jossa eniten puhuttavat sijoitustoiminnan tuotot ja tapahtumien budjetit.

Innostusta ja kunnianhimoa ”Lahjoja ei ole olemassakaan. On vain innostusta ja kunnianhimoa. Ja minua ne polttavat kuin tuli.” Roope Ankan sitaatti löytyy Mannisen työhuoneen seinältä ja

sen hän muistaa lukeneensa Aku Ankasta yläasteella. Se on siitä asti kulkenut hänen mukanaan. ”Ajattelen niin, että pitää tehdä töitä sen eteen, mitä haluaa eikä lahjoilla pärjää.” Manninen aloitti pääsihteerinä tammikuussa 2014. Ylioppilaskuntaan hän oli kuitenkin tullut jo kolme vuotta aiemmin, kun pääsi ylioppilaskunnan hallitukseen. Seuraavana vuonna hänet valittiin hallituksen puheenjohtajaksi, minkä jälkeen hänestä tuli edustajiston puheenjohtaja. Lopulta hän pääsi töihin järjestö- ja hallintosihteeriksi syksyllä 2013. Vaikka ylioppilaskunta oli Manniselle hyvin tuttu jo ennen pääsihteerin pestiä, tuli työn haastavuus ja monipuolisuus hänelle yllätyksenä. “Ei ole ollut kahta samanlaista päivää.” Hänellä on pääsihteerinä selkeät tavoitteet. “Haluan olla tekemässä OYY:n uuden strategian ja tehostaa OYY:n toimintaa. Haluan satsata myös siihen, että henkilökunnan on hyvä tehdä töitä.” Päivän viimeinen merkintä kalenterissa on liittokokoussimulaatio, joka järjestetään liittokokoukseen lähteville. Simuluaatiossa demonstroidaan tulevan viikonlopun kokouskäytännöt. Manninen esittää liittokokouksen puheenjohtajaa, ja muillakin henkilökunnan jäsenillä on omat roolinsa. Kuudelta simulaatio on ohi. Manninen jää vielä selittämään liittokokoukseen lähteville hieman SYL:n hallitustyrkkytilanteesta, ja vastailee kysymyksiin.

Kello lähestyy puoli seitsemää, kun Mannisen työpäivä loppuu. Hän kertoo päivän olleen keskimääräistä raskaampi aamusta iltaan olleiden tapaamisten vuoksi. Loppusyksyksi tilanne ei kuitenkaan kuulemma ole erikoinen. Jos on syksy kiireistä aikaa, tulee vuosi 2015 olemaan yhtä työntäyteinen. Ylioppilaskun-

nalla on edessään uuden strategian ja linjapaperin laatiminen. Myös keväiset eduskuntavaalit ja syksyiset edustajisto- ja hallintovaalit pitävät kiireisenä. “2015 tulee olemaan mielenkiintoinen, kiireinen, jännä ja vaativa”, Manninen linjaa. Kuten siis itse pääsihteerin työkin. ■

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerinä vuoden verran ollut Eero Manninen yllättyi työnsä monipuolisuudesta ja haastavuudesta.


14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Color profile: Generic CMYK printer profile Composite Default screen

Elämä haltuun. Elämäntaitokurssi Elämän ja opiskelun hallintaan.

!

Suomen suosituin vitamiinisarja

*

nyyti.fi

Mukavaa yhdessäoloa.

Osallistu tai seuraa muiden keskustelua.

Tietoa verkossa.

Teknopalatsi

Nyyti ry 176 x 120 mm 18. huhtikuuta 2013 19:49:47

Tällä ilmoituksella (leikkaa mukaan, ei edellytä sitoutumista)

Ilmainen kuntoiluviikko Teknopalatsille

japakkauk an

Plus

ssa** se

Kam p

Nettiryhmät

Nyyti ry - opiskelijoiden tukikeskus

en

Vi t

init talve i am

Hengailuillat

25%

enemmän

*SLD MAT EUR 11/2014 **Voimassa niin kauan kampanjapakkauksia * voimassa niinkuin kauan kuin tavaraa riittää. riittää

Katso lisää Katso lisää: www.teknopalatsi.fi @ylkkari


1/2015 | 15

Kajaanin ammattikorkeakoulu tarjoaa sinulle erinomaiset edellytykset loistaa omalla tavallasi ja alallasi: kiinnostavat koulutukset, viihtyisän opiskeluympäristön, laadukkaan opetuksen ja monipuoliset kansainvälistymismahdollisuudet. KAMK - täällä sinä olet hyvä.

Yhteishaku 17.3.-­9.4.2015 www.opintopolku.fi Lisätietoja: www.kamk.fi | www.olenhyvä.fi hakutoimisto@kamk.fi p. 044 7101 648, 044 7101 229

hyvä? sä sinä olet

Mis

en allistu hyvi Vastaa ja os n n arvontaa je to in lk pa ä.fi a olenhyv osoitteess

Insinööri I Liikunnanohjaaja I Restonomi I Sairaan- ja terveydenhoitaja I Tradenomi

Buffetateria

9

95

Yli 30 vaihtoehtoa! Ilo isosta buffet-pöydästä.

Opiskelijat -10 % Kauppalinnankuja 3, 90570 OULU 995_opsikelijat_150x90_.indd 1

www.rax.fi 8.9.2014 10:48:08

KontTi KaupAlla

HyvÄÄ

Tiina osti 8 euron pöydän ja auttoi siinä samalla meitä hankkimaan huopia ja hygieniatarvikkeita luonnonkatastrofin uhreille. Ostamalla hyvää teet hyvää.

Lähin Kontti-kierrätystavaratalosi: Jääsalontie 12, 90400 Oulu Puhelin 040 1390 731 Avoinna ma-pe 9-18, la 9-16 kontti.punainenristi.fi

oulunylioppilaslehti

energialuokka D


16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkk채ri

Muutos

@ylkkari


1/2015 | 17

PELASTAUTUMISSUUNNITELMA • teksti Juho Karjalainen • kuvitus Mikael Heikkinen

Miten Oulun yliopisto pelastetaan? Oulun yliopisto on pysytellyt Suomen yliopistomaailman pinnalla jo 56 vuotta – tällä hetkellä Suomen yliopistojen no.2 Shanghain listalla. Korkeakoulupolitiikkaa seuraavat varmasti tietävät, että yliopistomaailma on monenlaisten mullistusten kourissa ja suurin niistä totta kai liittyy yliopistojen rahoitukseen. HOMMAN NIMIHÄN on yliopistomerkantilismi. Yliopistoille annettava julkinen rahoitus on kuin kakku, jonka voi leikata niin moneen osaan kuin on syöjiä. Jonkun iso pala on toiselta pois ja niin eteen päin. Jos olet pahnan pohjimmainen, saat vain murusia – valtiovalta ei pelasta sinua enää ja joudut jättämään juhlat. Kakku jaetaan joka vuosi uudelleen ja katsotaan minkä kokoiset palat kukin juhlavieras saa. ”Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on”, sanoi Matteuskin aikanaan ja kuvailee hyvin yliopistojen rahoituskakun jakoa. Jos olet voitolla jollain mittarilla, todennäköisesti jatkat voittamista ja jos taas häviämässä, todennäköisesti häviät yhä nopeammin. Tästä syystä Oulun yliopiston on pelastauduttava: me olemme nimittäin häviämässä, syöksykierteessä joka on Matteus-efektin myötä vuosi vuodelta vaikeampi korjata. Tässä yliopiston päättäjille keinot pelastumiseen:

Älä nöyristele – Go get some fans! Yliopistojen rahoitusmalli pohjaa raakaan kilpailuun rahasta ja parhaista opiskelijoista ja tutkijoista. Paikallisen vaikuttavuuden korostaminen ja Nokia-hehku

Eri yliopistot kahmivat valtion rahoituskakusta paloja vaihtelevin määrin.

oulunylioppilaslehti

eivät kelpaa peri-amerikkalaisessa kilpailumaailmassa, vaan on mentävä härskisti kallo keulassa kalastelemaan uusilla jutuilla, tulevaisuudella ja visiolla. Oulun yliopiston on kerrottava Suomella ja maailmalle, missä se on paras. Määritelkää kymmenen asiaa, joissa olemme jos emme parhaita niin ainakin ensimmäisiä. Jos sellaisia ei muka löydy, niin potkut etsijälle. Tämä on tyly yt-todellisuus. Realismi on yliarvostettua, kun kyseessä on kilpailu suosiosta. Mene pidemmälle – OLE PARAS. Kaksi ilmaista esimerkkiä: Oulun yliopisto on MAAILMAN PARAS paikka erikoistua saamelaisen kielialueen ja kulttuurin tutkimukseen. Oulun yliopistossa on MAAILMAN PARAS innovaatio verenpaineen mittaamiseksi videokuvan avulla.

Tunne itsesi – kuuntele työntekijää Sokrates opetti, että kaikkein tärkeintä on tuntea itsensä. Yliopisto on iso paikka ja säännölliset sisäiset auditoinnit sun muut mittarit mittaavat sitä, missä olemme hyviä ja missä vähemmän hyviä. Kyselyitä on vaikka kuinka paljon työhyvinvoinnista opiskelijakokemuksiin, mutta paljastan nyt julkisen salaisuuden: kukaan ei lue niitä. Ei ole aikaa. Väittäisin, että

yliopistolla tunnetaan tutkimus ja koulutus tuloksien perusteella perusteellisesti, mutta ollaan välillä lähes täysin sokeita siitä, mitkä asiat oikeasti vaikuttavat noihin tuloksiin. Esimerkiksi jatkuva kikkailu opintopalveluiden keskittämisen suhteen. On selvää, että suurin osa tiedekunnista ei halua viedä lähipalveluita (esim. opintoasiainsihteerit) pois tiedekunnista. Tutkintosaannon ja työhyvinvoinnin kannalta tällainen päätös olisi järkyttävän tyhmää, mutta en epäile hetkeäkään, etteikö sitä silti voitaisi tehdä. Tämä johtuu siitä, että päätöksiä tekevät tahot ovat täysin tietämättömiä siitä, mitä työtä esimerkiksi opintopalveluissa tehdään. Numerot eivät kerro. Uuden rehtorin ensimmäinen tehtävä olisikin tavata ihmisiä ja kysyä heiltä, miten menee. Sovi palaveri jokaisen professorin ja vaikkapa jokaisen koulutuspäällikön kanssa ja juttele hetki. Varaa vaikka ensimmäinen vuosi tätä varten ja lupaan, että tunnet yliopiston paremmin kuin pelkkiä Sisun lukuja tuijottamalla.

Koulutus vai tutkimus? Yliopistojen rahoitusmallin mukaan koulutuksen ja tutkimuksen väliset rahoitussuhteet ovat noin 55/45 koulutuksen hyväksi. Järjellä ajateltuna tällaisessa tilanteessa pitäisi panostaa täysimääräisesti


18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Muutos

koulutuksen indikaattoreiden mukaisten tulosten maksimoimiseksi (tutkintosaanto, opintopistemäärät yms.). Kuitenkin koko ajan puhutaan vain tutkimuksesta ja siitä, kuinka olemme ”tiedeyliopisto” tai ”tutkimusyliopisto”. Eikö voitaisi sopia, että olemme sivistysyliopisto? Tämä tarkoittaa sitä, että humboldtlaisen sivistyksen hengessä jokainen opettaja tutkii ja jokainen tutkija opettaa – toisin sanoen opetus on tutkimuspohjaista. Tämähän on yliopistomme strategiaankin kirjattu, joten olisi korkea aika tukea sitä. Päättelyketjuni on tämä: hyvin ja laadukkaasti suoritettu perustutkintokoulutus saa aikaan aidon siteen omaan laitokseen, yliopistoon ja tieteeseen ylipäänsä. Tämä lisää mahdollisuutta jäädä väitöskirjatutkijaksi ja jatkaa yliopiston rikastuttamista julkaisuilla ja kilpaillulla tutkimusrahalla. Lopputuloksena on siis vaurastuminen sekä koulutuksen että tutkimuksen indikaattoreilla. Tämä on yksinkertaista ja toimiva kaava kaikissa huippuyliopistoissa ympäri maailman. Harvardista Saksan Humboldt-yliopistoon koulutukseen suhtaudutaan intohimolla ja ymmärretään, että hyvät opettajat houkuttelevat hyviä oppilaita, jotka tekevät hyvää tiedettä ja joista tulee myös hyviä opettajia. Suomessa tämän on viime vuosina kunnolla ymmärtänyt Helsingin yliopisto, jossa toimiva opettajien akatemia ottaa jäsenikseen ansioituneita opettajia ja palkitsee heitä hyvästä opettajuudesta ja opetuksen kehittämisestä. Tekemisistään akatemia tiedottaa aktiivisesti. Oulussa tehtiin 90-luvulla valtakunnan edistyksellisintä opetuksen kehittämistyötä, jota tultiin ihailemaan ja benchmarkkaamaan ympäri Eurooppaa. No, ei tehdä enää. Itse asiassa tuntuu, että kaikessa tutkimustohinassa on unohdettu koulutuksen merkitys tutkimukselle – jonkunhan täytyy myös tutkijat kouluttaa.

Siispä valitkaa kehityskohteeksi koulutus: sen kehittäminen vaatii kokonaisvaltaisempaa työtä kuin lukemattomien tutkimushakemusten laatiminen, mutta lopputuloksena parantaa suurempaa osaa rahoitusindikaattoreista. Yliopiston täytyy tehdä opettajuudesta nautinnollista ja arvostettua sekä ennen kaikkea kannustaa ja tukea ammatillista kehittymistä. Yliopistollamme on yhä laadun saarekkeita, jotka voivat levitä keskitetyn opetuksenkehittämistyön avulla. Perustakaa siis opetuksenkehittämis-yksikkö tai opettajien akatemia, joka ottaa vastuulleen koulutuksen laadun valvonnan ja kehittämisen.

Tehkää omaopettajuudesta haluttu tehtävä Edellämainitun opetuksenkehittämistyön hedelmiä oli 1990-luvun alkupuolen inventio ”opettajatutorit”, jotka nykytermein tarkoittavat omaopettajia. Yliopistossamme jokainen opiskelija on saanut oman omaopettajansa vuodesta 2010 lähtien ja tulokset ovat olleet erittäin hyviä, paikoitellen loistavia. Ongelmana on se, että omaopettajuus hyvin vedettynä on opettajalle pirun rankkaa hommaa. Ensinnä pitää opettaa, sitten myös tutkia ja sitten vielä toimia omaopettajana ja antaa vastuullisia, hyviä neuvoja opiskelijan opintopoluista. Tietoa täytyy olla tutkintorakenteista, sivuaineista, opintotuesta, mielenterveydestä, harrastuksista ja välillä melkein mistä vain maan ja taivaan väliltä. Ei ihme, että joillain laitoksilla omaopettajuus otetaan vastaan kuin rankaisuna. Toista se on huippuyliopistoissa, joissa kaikkein parhaimmat opettajat saavat toimia omaopettajina ja työtä arvostetaan sekä työantaja että -tekijäpuolella. Nobelistit syntyvät hyvän ohjauksen kautta ja kaiken aloittaa omaopettaja. Jos Oulu haluaa kilpailla isojen poikien kehässä, on syytä laittaa omaopettajien koulutukseen,

resursointiin, tukeen ja markkinointiin euroja peliin. Alun perin opettajatutorit olivat hyvä idea sen takia, että systeemi pohjautui vapaaehtoisuuteen. Kenenkään ei tarvinnut ajatella omaopettajuutta jonain, mitä ei halua osalleen. Ehdotukseni onkin, että tuokaa omaopettajuuteen enemmän vapaavalintaisuutta, mutta tehkää siitä samalla haluttua. Omaopettajana toimimista voisi katsoa suurena etuna urakehityksessä sekä palkkakeskusteluissa ja myös edellytyksenä tiettyihin toimiin haettaessa. Omaopettajien on tunnettava arvostusta tekemästään työstä. Koulutusta on organisoitava tiedekuntien sisällä, ei vain jokakeväisinä massakoulutuksina. Lisäksi omaopettajana voisivat toimia myös vaikkapa tohtorikoulutettavat, jotka ovat vielä sisällä opiskelijoiden maailmassa, mutta omaavat myös aseman kokeneempina tiedeyhteisön jäseninä.

Opiskelijoille palkitsemisjärjestelmä Tärkein rahasampo yliopistolle on opiskelija. Opiskelemalla 60 op:n vuositahtia viisi vuotta, vastaamalla maireasti kandipalautteeseen ja valmistumalla ajallaan tuotetaan yliopiston kirstuun sievä määrä mammonaa. Vastalahjaksi saadaan pätevyys ja tutkinto. Se on ihan reilu vaihtokauppa minun mielestäni, mutta jos puhutaan siitä, miten yliopistomme saadaan pelastumaan, voitaisiinko miettiä tehostamista? Valtiovalta ei ole tarjonnut viime aikoina opiskelijalle kuin keppiä – olisipa hienoa nähdä yliopiston taholta porkkana! Esimerkkinä vaikka kandintutkinto: jos teet kandintutkinnon kolmessa vuodessa vaikkapa vitosen keskiarvolla, saisit 500 euron stipendin. Yliopisto saa ensi vuonna kandintutkinnosta 7568 euroa kappale, joten katteet olisivat vielä hyvinkin kohillaan. Lisäksi jokainen tällainen opiskelija

Rahoitusjaossa rääppimään jäävät pysyvät samassa kierteessä rahoituksen murusia keräillen.

@ylkkari


1/2015 | 19

Kirjoittaja on Oulun yliopiston alumni, joka jättää alma materinsa ison omenan himossa.

opiskelisi yli 55 op vuodessa, mikä taas tuo 6830 euroa per vuosi. Toki jokunen opiskelija saattaisi lähteä uusimaan kursseja, joita ei muuten uusisi ja näin työllistäisi opettajakuntaa, mutta jos tutkintosaanto samalla kuitenkin paranisi, so what? OKM:n tapa on katkaista opintotuki, ellei tutkintoa kuulu 32:ssa kuukaudessa. Kumpi lie toimivampi kannustin? Jos opiskelijoille ei uskalleta antaa rahaa, niin vaikkapa padeja, kännyköitä tai muita yrityslahjoja. Tärkeintä on ymmärtää, kuinka vanhanaikaista on jeesustella, että olkaa tyytyväisiä, kun teillä on myöntämämme tutkinto, kun edes teekkareita ei soiteta enää töihin heti papereiden ollessa käsissä. Jonkinlainen palkitsemisjärjestelmä olisi otettava käyttöön, jos opiskelijoilta vaaditaan entistä kovempaa työtä ja samalla yliopistoille maksetaan juuri tuosta työstä. Mitä harmia siitä voisi olla?

Koulutuksen johtosääntö pitää muuttaa Koulutustoimintaa ja sen sääntöjä kuvaava dokumentti on tynkä tiettyjen elinten vastuiden ja tehtävien määrittelemisen osilta. Otetaan vaikkapa koulutusohjelma- ja oppiainetoimikunnat, joilla ei ole muita tehtäviä kuin olla koulutusohjelman vastuuhenkilön apuna. Koulutusohjelman vastuuhenkilön tehtävänä taas on vastata ”tutkintotavoitteisen oppiaineen tai koulutusohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta”. Tämän lisäksi ympäri johtosääntöä mainitaan vastuuhenkilö muutamassa kohdassa, muun muassa hyväksilukujen hyväksyjänä yms. Vastuuhenkilöllähän on oikeasti paljon enemmän vastuita ja tehtäviä, niitä vain ei löydy mistään kirjoitettuna. Auta armias uusia proffia, joista tulee vastuuhenkilöitä vailla mitään tehtävään valmistavaa kou-

oulunylioppilaslehti

lutusta tahi sääntöä, johon tukeutua. Pahimmillaan tämä lamaannuttaa koulutusohjelmien toimintaa, eikä todellakaan tue Oulun yliopiston pelastautumista. Tehkää siis parempi koulutuksen johtosääntö, jossa on määriteltu eri toimikuntien tehtävät ja roolit suhteessa toisiinsa. Hyviä listauksia tällaisista tehtävistä löytyy OYY:n esityksistä koulutusneuvostolle vaikkapa vuosilta 2012 ja 2013.

Koulutusneuvosto vs. Koulutuksen johtoryhmä Nykyinen koulutuksen organisaatiomalli on pahimmillaan sekamelska. Tieto ei kulje paikasta toiseen, eikä komentoketju toimi. Ihannemalli ylhäältä – alas -mallisesta koulutuksen linjaorganisaatiosta on tämä: Hallitus – laajennettu johtoryhmä – koulutuksen johtoryhmä – koulutusneuvosto – koulutustoimikunta – oppiainetoimikunta – opiskelija. Eli informaatio ja päätökset valuvat alas- ja ylöspäin näitä portaita pitkin. Ongelmana on se, että niin ei vain tapahdu. Koulutusneuvosto on ominut kaiken vallan päättää melkein mistä tahansa koulutukseen liittyvästä ja välillä siihen liittymättömästäkin, eikä esimerkiksi tiedekunnan koulutusdekaani saa tarvitsemaansa tietoa koulutuksen johtoryhmän kautta. Kyseinen johtoryhmä oli alun perin tarkoitettu paikaksi, jossa koulutusdekaaneja tiedotetaan ja heidän mielipiteitään kysytään ja kuunnellaan. Välillä tuntuu, että tietoa suorastaan pimitetään dekaaneilta ja vedotaan, että kaikki löytyy Notiosta – vaikka ei löydy. Mitä järkeä on pitää elimiä, jotka eivät tee niille tarkoitettua työtä? Olisikin järkevää lakkauttaa koulutusneuvosto tai koulutuksen johtoryhmä, sillä kahdella sa-

mankaltaisella poppoolla ei tuoteta mitään lisäarvoa ja tukkeutetaan muuten mahdollisesti vetävä linjaorganisaatio.

Notio tarkoituksenmukaiseen käyttöön Yliopistomme viestinnän ongelmia ei ratkaista viestintäjohtajalla. Se ratkaistaan toimivalla intranetillä, mikä käytössä oleva Notio ei ole. Mutta se voisi olla. Notio on kunnolla avattava opiskelijoille ja sen sosiaaliset funktiot on otettava käyttöön. Työtilojen ja henkilöiden seuraamisen on oltava toimivaa ilmoituksineen ja jokaisen kotisivun kuuluisi olla oman tiedekuntansa kotisivu – ellei hän tätä toisin määrittelisi. Notio on tarkoitettu sosiaaliseksi ympäristöksi, aikuisten facebookiksi, jossa työhön liittyvä tieto löytyy nopeasti ja jossa seikkailu ei ole hermoja raastavaa, vaan peräti hauskaa. Notiota ei käytetä tällä hetkellä oikein – sen ei ole tarkoitus olla nettisivu vaan sosiaalinen ympäristö. Niin kauan kun tätä ei ymmärretä, tulevat viestintäongelmat jatkumaan. Kouluttakaa siis ihmisiä Notion käytössä ja jälleen tiedekuntalähtöisesti – massakoulutukset eivät toimi. On järkevämpää kouluttaa joka tiedekunnasta tai laitoksesta joku todelliseksi Notio-ässäksi, joka voi sitten yksikössään kouluttaa ja tukea muita. Ja muistakaa: hyvä viestintä tekee kaikesta helpompaa, parempaa ja tuottavampaa – ihan kaikesta. Tässä päällimmäiset vinkit, joita noudattamalla lupaan, että rahoitusmittareilla mitattuna Oulun yliopisto voidaan pelastaa. On olemassa muitakin korjattavia epäkohtia, ja toivonkin, että Ylkkärin lukijat lähettävät niitä sankoin joukoin Ylkkärille – siellä ne ainakin luetaan. ■


20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella

Kampuksella

Lyhyempi oppimäärä

Harri Filppa / www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

Väylän varrelta Uula Neitola

Kohti hyvää osa-aikatyötä TYÖMAAILMA ON ERI MAAILMA. Yleensä uusi vuosi tuo mukanaan uusia haasteita myös työelämässä. Moni opiskelija tekee ympärivuotisesti osa-aikaista työtä opiskeluiden ohella. Opiskelustatuksesta huolimatta opiskelija kuuluu myös täysimääräisenä omaan työyhteisöönsä, jossa häntä sitovat työpaikan säännöt ja erilaiset sopimukset. Huolimatta siitä, onko työsuhde kokoaikainen vai osa-aikainen, määräaikainen vai jatkuva, myös opiskelijan on hyvä muistaa huolehtia oikeuksistaan työpaikalla ja työsopimuksia laadittaessa. Opiskelujen aikainen työnteko erityisesti oman alan ulkopuolella usein koetaan ohimeneväksi elämänvaiheeksi matkalla kohti valmistumista ja oman alan töitä. Siksi on mahdollista, että omista oikeuksista työntekijänä ei välttämättä pidetä niin lujasti kiinni kuin olisi syytä.

LÄSNÄOLOKÄYTÄNNÖT • teksti Ville Koivuniemi

Joustamattomuus läsnäolokäytännössä suututti opiskelijoita OULUN YLIOPISTON kauppakorkeakoulun tammikuussa alkaneen Globally Responsible Business -kurssin länsäolokäytäntö ihmetytti kurssille osallistujia. Kurssilla vaaditaan osallistumista kaikille 11 luennolle, eikä mahdollisia poissaolojo voi korvata muilla tehtävillä. Tämä johti siihen, että noin 240 kurssille ilmoittautuneesta lopulta vain noin 80 osallistui kurssille. ”Meillä on tälle käytännölle monia syitä, jotka liittyvät oppimistavoitteisiin ja laadunvarmistukseen. Tämä on tällainen pedagokinen kysymys meille”, kurssin toinen vastuuopettaja ja Oulun kauppakorkeakoulun koulutusdekaani Pauliina Ulkuniemi sanoo. Kurssille osallistunut Mika Parkkari ei niele selitystä. ”Kysyin, että voisinko olla yhden kahden tunnin seminaarin verran pois ja vastaus oli ei. Sellaisen kuvan tässä saa, että opiskeljamäärää on haluttu karsia, ja kun ilmoittautumista ei ollut ra-

jattu, on keksitty tällainen sadan prosentin läsnäolopakko, jolle ei ole mitään kunnon perustetta”, Parkkari sanoo.

Resurssipula todellinen syy? Ylkkärin tietojen mukaan Parkkarin teoria on oikea ja Ulkuniemi on sen myöntänyt koulutusrehtori Olli Silvénille, kun läsnäolopakosta on kysytty. ”Totta kai tämäkin asia vaikuttaa taustalla. Suuren osallistujamäärän vuoksi emme voineet tarjota vaihtoehtoisia suoritusmahdollisuuksia, mutta pääsyy se ei ole”, Ulkuniemi sanoo. Täyden sadan prosentin vaade ilman minkäänlaisia poissaolojen korvausmahdollisuuksia on kuitenkin poikkeuksellinen. ”On valitettavaa, jos tästä aiheutuu ongelmia. Haluan kuitenkin korostaa, että tämä on vapaaehtoinen kurssi ja järjestämme vaihtoehtoisia kursseja heille, jotka ovat nyt jättäneet

tämän käymättä”, Ulkuniemi sanoo. Mieleen tulee, että nähdäänkö vastaavia käytäntöjä Oulun kauppakorkeakoulussa myös tulevaisuudessa. ”Missään nimessä tämä ei ole lähtökohtainen tilanne, että näin toimittaisiin jatkossa. Tosiaan ensi vuonna tämä kurssi järjestetään toisin”, Ulkuniemi sanoo. ”Henkilökohtaisesti tämä ei ole minulle iso asia. Mutta huonot fiilikset jää siitä, että totuutta ei voitu kertoa heti. Pitää myös muistaa, että nyt 160 opiskelijaa ei ole osallistumassa suunnittelemalleen kurssille”, Parkkari toteaa. ”On valitettavaa, että poisjääntejä on näin paljon. Emme voi tietenkään tietää, mistä syystä kukakin kurssin perui. Joka tapauksessa ensi vuonna tulemme järjestämään kurssin niin, että vaihtoehtoisiakin suoritustapoja on. Tänä vuonna emme siihen kyenneet”, Ulkuniemi sanoo. ■

ON SURULLISTA KUULLA, että useassa osa-aikaisessa työsuhteessa laiminlyöntejä tapahtuu lähes poikkeuksetta niin palkanmaksussa, työajoissa kuin työtehtävissä. Opiskelijat ovat työnantajille arvokasta työvoimaa. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2013 osa-aikaista työtä koskevassa selvityksessä käy ilmi, että työntekijöiden tarpeet osa-aikatyöhön liittyvät usein opiskeluaikaan, 28 % työsuhteista. Opiskelijoita työskentelee eniten ravintola-alalla, 50 %, ja vähittäiskaupan alalla ja hotellialalla, 40 %. Yksittäisessä vähittäiskaupassa osa-aikaisia saattaa olla jopa 80 % työntekijöistä. Meitä on siis paljon.

Useassa osa NEGATIIVISET ilmiöt osa-aikatyössä vaiaikaisessa kuttavat koko työn työsuhteessa mielekkyyteen, ja ne heijastuvat vääjäämättä laiminlyöntejä tapahtuu lähes myös opiskeluihin. Siksi on tärkeää, että poikkeuksetta niin osa-aikaiset työntekijät palkanmaksussa, tuovat ilmi mahdolliset työajoissa kuin työpaikalla sattuvat laiminlyönnit, liittyivät työtehtävissä. ne sitten palkkaukseen tai työvuoroihin. Ammattiliitot tarjoavat usein opiskelijajäsenilleen maksutonta lakineuvontaa työelämäasioissa. Hyvä ja tasapainoinen työsuhde tuo erinomaista vastapainoa tentteihin pänttäämiselle ja pientä lisäansiota opiskelijan kukkaroon. Kun asiat työpaikalla ovat kunnossa, on helpompi keskittyä myös opiskeluun. Pääsääntöisesti vaikuttaa onneksi siltä, että opiskelijat viihtyvät osa-aikatyössään. Se on erinomainen merkki. On pidettävä huolta, että tämä säilyy myös jatkossa.

TYÖELÄMÄN EHDOT ja käytänteet on hyvä oppia jo varhain, jotta työ opintojen ohella, työharjoittelu ja myöhemmin siirtyminen tutkinnon jälkeiseen ensimmäiseen työsuhteeseen sujuvat ilman ongelmia. Tässä opiskelijaa auttavat ammattiliitot ja niiden jäsenyhdistykset. Esimerkiksi Akavassa on opiskelijajäseniä yli 100 000. Opiskelijat ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja siksi on tärkeää, että opiskelijoiden ääni pääsee kuuluviin myös keskusjärjestötasolla. Järjestäytyminen jo opiskeluaikana voi kartuttaa tärkeitä työelämän tietoja ja taitoja. Opiskelija, tiedä oikeutesi työmarkkinoilla! Kirjoittaja on Akavan opiskelijoiden Pohjois-Pohjanmaan alueyhteyshenkilö, joka työssään kassalla piti chit chatia asiakkaiden kanssa erinomaisena vastapainona tenttikirjojen lukemiselle.

@ylkkari



22 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

KAKSIPORTAINEN OPINTOTUKI Olet aloittanut opintosi 1.8.2011 - 31.7.2014! Olet aloittanut opintosi 1.8.2014 jälkeen!

opiskeltava tutkinto KANDI 37 opintotukikuukautta 32 opintotukikuukautta

MAISTERI/DI 28 opintotukikuukautta 23 opintotukikuukautta

Alempi korkeakoulututkinto tulee olla KOKONAAN suoritettuna ennen kuin voit saada opintotukea ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Kuitenkin!

Voit käyttää tukikuukausia enintään yhteensä

55 opintotukikuukautta 50 opintotukikuukautta Voit hakea pidennystä max 9 kk opintotuelle, jos opintosi ovat viivästyneet esim. vaikean elämäntilanteen vuoksi. Omat tukikuukautesi voit tarkistaa Kelan sähköisessä asiointipalvelussa!

Lisätietoa opintotuesta OYY:n sopoasiantuntijalta soposihteeri@oyy.fi sekä

www.oyy.fi/kaksiportainen-opintotuki

LISURI lääketieteen tai hammaslääketeiteen opiskelijoilla EI ole kaksiportaista opintotukea

60 opintotukikuukautta hammaslääketieteilijöille 64 opintotukikuukautta lääketiteilijöille 55 opintotukikuukautta hammaslääketieteilijöille 59 opintotukikuukautta lääketieteilijöille

@ylkkari


1/2015 | 23

www.oulunseurakunnat.fi

Etsitkö kotia? sato.fi

PYHÄN LUUKKAAN KAPPELI Yliopistokatu 7

Messu sunnuntaisin klo 10 English Service joka su klo 16 KESKUSTAN SRK-TALO Isokatu 17

Sarastus-kuoron harjoitukset yleensä ke klo 18, soita Taina Voutilainen p. 044 316 1729.

KASTELLIN KIRKKO Töllintie 38

Tuomasmessu la 24.1. klo 18 PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Sulkakuja 8

Varikkomessu su 1.2. klo 12 TUOMIOKIRKKO Kirkkokatu

Gospelmessu su 8.2. klo 18 Sinua ja asioitasi varten: yliopistopastori Ari Savuoja yliopistolla huone TF101, p. 040 524 5919, yliopistopastori@oulu.fi Parisuhdeneuvonta: ajanvaraus ma–pe klo 9–12, lisäksi ke klo 13–16 p. 08 561 8700, 044 316 1557 Palveleva puhelin: klo 20–24 p. 010 190 071 Palveleva netti: www.palvelevanetti.fi

TYKKÄÄ, LUE, VISERRÄ facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

Musiikkia, tä et d h i i v a j a u l i e urh opiskelijaystävällisessä hengessä!

Kauppurienkatu 24 A, Oulu | Avoinna: ma-to 17-01, pe 15-04, la 14-04, su 15-01 044 7886190 | Sportit.fi | SportitVanhaPaloasema Facebook “f ” Logo

oulunylioppilaslehti

CMYK / .eps

Facebook “f ” Logo

CMYK / .eps

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4400 Hallituskatu 20, 90100 Oulu Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

koti kuten haluat


24 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella VIERAISSA SALEISSA • teksti Ville Koivuniemi

Käytäntöä priimuksille Luento: Dissektiokurssi. Vapaaehtoinen osa Lääketieteen tiedekunnan anatomian opintoja. Luennoitsija: Kurssista vastaa professori Juha Tuukkanen. Kenelle: Lääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Sisältö: Kurssilla opitaan anatomiaa dissektoimalla eli leikkaamalla formaliinilla käsiteltyjä, lääketieteelle ruumiinsa testamentanneita.

Käytännön syistä dissektoimaan eli leikkaamaan pääsee vain 40 ensimmäisen vuoden lääketieteen opiskelijaa. Kurssille pääsevät 40 opinnoissaan parhaiten menestynyttä. Kuvassa keskellä oleva Henna Pitkämäki ja hänen vasemmalla puolellaan seisova Annika Seppälä myönsivät jännittäneensä kurssia ennen sen alkua, vaikka samalla sitä kovasti myös odottivat. KELLO ON 8.15 joulukuisena keskiviikkoaamuna. Alkamassa on viimeinen kerta opintojaksolla, jota eivät pääse seuraamaan kuin harvat ja valitut. Dissektiokurssille eli anatomian ja solubiologian kurssikokonaisuuteen kuuluvaan anatomisen ruumiinavauksen kurssille ovat päässeet ainoastaan lääketieteen ensimmäisen vuosikurssin priimukset, 40 opinnoissaan parhaiten menestynyttä ensimmäisen vuoden lääketieteen opiskelijaa. ”Halusin kovasti tälle kurssille. En sanoisi, että vain sen takia olisin lukenut tentteihin niin paljon, mutta koko syksyn mietin toki, että olisi kiva päästä tälle kurssille. Kyllä tämä myös motivoi lukemaan enemmän”, ensimmäisen vuoden lääketieteen opiskelija Henna Pitkämäki toteaa. Tilasyistä kurssille mahtuvat toimimaan ainoastaan osa opiskelijoista, kaikki pääsevät kuitenkin ohjatusti kiertämään opetustilanteita. Annika

Seppälä, Nelli Roininen sekä Henna Pitkämäki ovat päässeet kurssille ja ovat siihen tyytyväisiä. Seppälä myöntää, että osallistuminen kurssille aluksi jännittää. ”Totta kai se jännitti, mutta opiskelukavereiden länsäolo vierellä auttoi nopeasti.” Muutama vuosi sitten lääketieteen opiskelijoita puhutti tapaus, jossa Helsingin yliopiston lääketieteen henkilökunta kehotti dissektiokurssilla ollutta ja siitä suorasukaisesti blogiinsa ajatuksia kirjoittanutta opiskelijaa poistamaan kirjoituksensa. Tuossa blogissa opiskelija lähestyi kurssia erityisesti siitä näkökulmasta, että huonojen elintapojen näkeminen käytännössä kannustaa liikkumaan ja pitämään itsestään huolta.

Hyödyn huomaa heti Kolmikosta kukaan ei ajattele, että kaksiviikkoisella kurssilla olisi ollut varsinaisesti

oikeasti nähnyt, että se esimerkiksi kestää vetämistä, niin on turvallisemman tuntuista toimia tositilanteessa”, Nelli Roininen pohtii kurssin hyödyllisyyttä.

Eettisyys puhuttaa

Henna Pitkämäen (vas), Nelli Roinisen ja Annika Seppälän mukaan kurssi vastasi odotuksia ja konkreettisen hyödyn ammattitaidon karttumisessa kurssin aikana huomasi selvästi.

vaikutusta omiin elintapoihin. Kurssia odotetaan, koska sen uskotaan hyödyttävän tulevia lääkäreitä työelämää varten. ”Hyödyn kyllä huomaa. Vaikka kuvista ja mallinnuksista paljon opiskelemmekin, todellisten esimerkkien näkeminen auttaa enemmän. Rakenteissa on myös paljon vaihtelua, esimerkiksi yhdellä vainajalla oli poikkeuksellinen

aortan neljäs haara, sellaista en olisi odottanut tulevan vastaan”, Seppälä selventää. ”Ja ihan jo se, että näkee miten erikokoisilla ihmisillä lihasten koot vaihtelevat todella paljon”, Pitkämäki jatkaa. ”Esimerkiksi yksi kaverini kertoi tapauksesta, jolloin hän oli ollut päivystämässä ja ottanut vastaan potilaan, jolla oli jalasta jänne katkennut. Kun on

Kurssilla tehdään ruumiinavauksia kuolleille, jotka ovat testamentanneet ruumiinsa lääketieteelliseen käyttöön. Käytännössä he ovat iäkästä väkeä. Anatomian ja solubiologian yksikön professori Juha Tuukkasen mukaan kurssi on suosittu, mutta siitä ei voida tehdä pakollista, koska opetusta ei voitaisi tilasyistä taata kaikille. Koskaan ei voi olla esimerkiksi täysin varma, että tutkittavia ruumiita on riittävästi. Kurssin luonteen vuoksi siihen liittyy luonnollisesti monia eettisiäkin näkökulmia, joiden kanssa halutaan olla tarkkana. ”Nämä käytännöt joiden mukaan mennään, ovat osoittautuneet hyviksi”, Juha Tuukkanen toteaa. ■ @ylkkari


1/2015 | 25

” MUKAVA HERÄTÄ AAMULLA TÖIHIN - Kesätyöntekijä, Raahe, 2014

99 % kesätyöntekijöistämme suosittelisi kaverilleen SSAB:tä työpaikkana. Liity sinäkin tyytyväisten kesätyöntekijöidemme joukkoon: www.ssab.com/career Tarjolla satoja mielenkiintoisia kesätyöpaikkoja terästuotannossa, tehtaiden kunnossapidossa, T&K:ssa ja tukitoiminnoissa.

SSAB on maailmanlaajuisesti toimiva pohjoismainen ja yhdysvaltalainen teräsyhtiö. Yhtiön lisäarvoa tarjoavat tuotteet ja palvelut on kehitetty tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on vahvempi, kevyempi ja kestävämpi maailma. SSAB:llä on työntekijöitä yli 50 maassa ja tuotantolaitoksia Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Yhtiö on noteerattu Nasdaq OMX Nordic Tukholmassa ja toissijaisesti Nasdaq OMX Helsingissä. www.ssab.com

oulunylioppilaslehti


26 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella KAMPUKSEN KASVOT • teksti ja kuvat Sanna Häyrynen

Kaikkien kissojen kaveri Sijaiskotia tarjoavan Henna Stenvallin luo kissat saavat tulla sellaisina kuin ovat. Kissojenhoidossa hän soveltaa internetistä ja kirjoista poimimiaan kikkoja.

HENNA STENVALLILLE, 28, kävi klassisesti, kun hän otti ensimmäistä kertaa kissoja sijaiskotiinsa. Emo ja kaksi pentua löysivät uudet omistajat, mutta Muikkis ja Piisku jäivät taloon. ”Piiskulla oli pentuna sammakkojalat eli ne roikkuivat velttoina perässä. Kuntoutin pennun ja rakastuin siihen”, Stenvall kertoo kissa sylissään. Viime vuonna Stenvallin kotona ehti asustaa viisi eri sijaiskotikissaa. Oulun seudun eläinsuojeluyhdistyksessä toimiva Stenvall saa yhteydenoton, kun huostaan otetut kissat tarvitsevat kotia esimerkiksi aiemman omistajansa sairauden tai kuoleman takia. Sijaiskotiin tuodut pennut löytävät uuden omistajan yleensä pian luovutusikään tultuaan, mutta aikuiset ja vaikeammat tapaukset saattavat viipyä Stenvallilla useamman kuukauden. ”Yksi kissa oli meillä puoli vuotta. Aluksi se vain maukui sängyn alla. Vähitellen se rohkaistui ja tuli näkösälle”, Stenvall kertoo. Sijaiskodin tarjoaja on oppinut tulkitsemaan kissoja.

Muikkis ja Piisku eivät lähteneet sijaiskodistaan. Toista vuotta kirjallisuutta opiskelevan Henna Stenvallin lemmikkien seurana käy tasaiseen tahtiin vaihtuvia kissakavereita, kunnes tulokkaat löytävät sopivan kodin.

HENNA STENVALLILLA EI ennen nykyisiä lemmikkejään ole ollut omia kissoja. Sijaiskodin tarjoamista edelsi kaverei-

den kissojen hoitaminen. Hän on soveltanut internetistä ja kirjoista poimimiaan kikkoja. ”Annan kissoille omaa tilaa. Jokainen on yksilö. Vähitellen eri tapausten kanssa oppii ymmärtämään, miten kukin suhtautuu asioihin, mistä pitää ja mistä ei”, Stenvall pohtii. Hän iloitsee, kun näkee, että kissa löytää sopivan kodin. ”Yksi kissa oli meillä sijaiskodissa arka, mutta muuttui aivan erilaiseksi, kun oikea omistajaehdokas tuli katsomaan sitä. Se sai uudessa kodissa kissakaverin ja viihtyi ihmistenkin seurassa.” Stenvall haastattelee uudet omistajat ja tekee päätöksen luovuttamisesta, sillä hän on oppinut eläimet tuntemaan. Eläinsuojeluyhdistyksen rooli on tarjota hoitokissoille ruuat, tarvikkeet ja kustantaa lääkärikäynnit. Stenvallia harmittaa, että kissat nähdään Suomessa omaisuutena, joka on helppo hylätä, kun eläin ei omaan elämään sovi. Kaltoin kohdeltuja kissoja hoidetaan Stenvallin luona asianmukaisesti ja kannetaan korissa, jota kutsutaan kultatuoliksi. ■

HARRASTUSJÄRJESTÖJEN PYÖRTEISSÄ • teksti ja kuva Tiina Mattanen

Pohjoismaista ilmapiiriä Oulun seudun Pohjola-Nordenin nuoret ry kerää yhteen Pohjoismaista kiinnostuneita nuoria. Jäsenet kuvailevat järjestöään tanskankielisellä adjektiivilla hyggelig, joka tarkoittaa suomeksi kotoisaa. Järjestön arkeen kuuluvat olennaisesti pienet Pohjoismaihin liittyvät kulttuuritapahtumat, mutta saattaapa OSPNN:n kautta päästä puhumaan Ruotsin eduskuntaankin. ”MONET MEIDÄN TAPAHTUMAT

taitavat olla aika ruokapainotteisia”, naurahtaa OSPNN:n puheenjohtaja Maija Myllymäki. Hän kertoo, että OSPNN on vastikään järjestänyt yliopistolla pohjoismaisen aamiaisen ja syksyllä 2015 haaveena on viettää rapujuhlia ruotsalaiseen tapaan. Tekee OSPPN kuitenkin muutakin kuin syö. ”Tapahtumien teemat liittyvät usein johonkin pohjoismaiseen kieleen”, Elisa Harju lisää. Aiemmin on rupateltu rennosti ruotsiksi Babbel-illoissa, ja kieli- ja kulttuurikylpyjä ovat myös pohjoismaiset lyhytelokuvat, joita on kokoonnuttu

yhdessä katselemaan. OSPNN:n arki koostuukin pääasiallisesti pienistä, monipuolisista kulttuuritempauksista, joiden avulla tuodaan pohjoismaisuutta lähelle Oulun seudun nuoria. Toisinaan kulttuureihin tutustutaan johonkin Pohjoismaahan matkustamalla, ja syksyllä OSPNN:n jäsenet vierailivatkin Kööpenhaminassa. Elisa Harju kertoo, että matkalaiset yöpyivät tanskalaisen tuttunsa omakotitalossa: ”Oli mukavaa, että saimme tutustua tanskalaiseen arkielämään. Tuli myös huomattua, että Pohjoismailla on yhteistä ruokakulttuuria, sillä isäntämme keitti meille joka aamu

kaurapuuroa.” Harju ja Myllymäki selittävät, että myös halloween-teemainen Kööpenhaminan Tivoli oli kokemisen arvoinen, sillä koreaan huvipuistoon lipui illalla varsin mielikuvituksellisesti naamioitunutta juhlakansaa. Keväällä 2015 OSPNN saa vastaavasti vierailijoita Tanskasta, ja lähitulevaisuuden unelmana on vierailla Ruotsin Luulajassa. Tuuli Aidantausta valaisee, että OSPNN on harrastejärjestön lisäksi myös asiantuntijajärjestö, jonka kautta saa lisätietoa esimerkiksi pohjoismaisia kesätyöpaikkoja välittävästä Nordjobb-ohjelmasta. ”Toimimme pohjoismaisuu-

teen liittyvien asioiden informaatiokanavana ja osaamme ohjata kysyjiä oikeaan paikkaan”, Aidantausta linjaa.

Unelmana avoin pohjola OSPNN:n valtakunnallisena kattojärjestönä toimii PohjolaNordenin Nuorisoliitto. Kattojärjestön kanssa tehdään paljon yhteistyötä ja sen järjestämiin tapahtumiin osallistutaan aktiivisesti. Mielenkiintoisimpia PNN:n tapahtumia on perinteinen SaunaExpressen, jota vietetään tänä vuonna talvisessa Turussa. SaunaExpressenissä pohjoismaalaiset nuoret tutus-

tuvat neljän päivän ajan suomalaiseen sauna- ja kaupunkikulttuuriin. Tänä talvena OSPNN:n jäsenillä on mahdollisuus osallistua myös PNN:n toteuttamalle islannin kielen kurssille. OSPNN on ollut mukana myös kattojärjestönsä kannanotoissa. ”Halusimme PNN:n mukana tukea tasa-arvoista avioliittolakia, sillä laki on muissa Pohjoismaissa jo toteutunut. Miksipä ei myös Suomessa?” OSPNN:n jäsen ja PNN:n puheenjohtaja Kim Rantala kysyy. OSPNN:n ja PNN:n tavoitteena on myös edistää pohjoismaista verkostoitumista. Päämäärään sisältyy haave avoi@ylkkari


1/2015 | 27

Hahmottava puvuntekijä Robotista dinosaurukseksi muuttuvan asun rakentanut Jani Lehtovirta koodasi, suunnitteli tarkasti johtojen reitit ja väsäsi kokonaisuutta 1300 tuntia.

ENSIMMÄINEN KERTA robottiasun sisällä oli Jani Lehtovirran, 23, mielestä huikea. Sähkötekniikkaa kolmatta vuotta opiskeleva teekkari esitteli viime vuoden Abipäivillä sekä oppiainettaan että valmistamaansa Transformers 4 -elokuvasta innoituksensa saanutta pukua. ”Porukka ei osannut sanoa, onko se robotti vai onko puvun sisällä ihminen. Silloin koin onnistuneeni”, Lehtovirta myhäilee. Ensiesiintymistä edelsi seitsemän kuukauden projekti, jonka aikana Lehtovirta paiski pukua kasaan joka päivä useamman tunnin ajan. Hän suunnitteli, miten puku pitäisi johdottaa, jotta jokainen moottori saa virtaa ja kokonaisuus liikkuu jouhevasti. Hahmotuskyky oli eduksi. ”Puku muuttuu robotista dinosaurukseksi, kun pään puolikkaat nousevat ylös ja häntä laskeutuu painovoiman ansiosta alas. Myös hahmon leuat saa louskumaan. Toimintoja voi ohjata koodattavalla mikrokontrollerilla”, tekijä kertoo. Hän asensi kypärän sisään viilentävän tuulettimen ja teki silmät punaisista led-valoista. Hahmoon on hyödynnetty ylijäämämateriaalia ja osia vanhasta tietokoneesta. Retkipatja oli

edullinen ja kevyt pintamateriaali pukuun. Kiinnitysaineena käytettyä kuumaliimaa kului puolitoista kiloa. LAPSENA JANI LEHTOVIRTA harrasti robottipatsaiden askartelua ja kävi puukäsityökerhossa. Varhaiset puvut valmistuivat pahvista ja pakkausteipistä. Oivallus tuli, kun hän hoksasi mennä laatikoista kasaamansa robotin sisään. ”Kun puvun saa päälle, voi itse olla osa tätä hommaa”, Lehtovirta tiivistää harrastuksen idean. Hän ulkoiluttaa pukujaan cosplayharrastajien tapahtumissa. Kaapissa roikkuvat esimerkiksi Lordi-asu, pari Iron Man -pukua ja tyttökaverille tehty Iron Woman -asu. Seuraavaksi Lehtovirta aikoo jättää populaarikulttuurista ammennetut kopiot ja toteuttaa kokonaan oman hahmon. Sähköteekkari uskoo, että puvuissa voi olla tulevaisuus, sillä hän on saanut tilauskyselyitä ja tarjouksen hyödyntää osaamistaan urheiluvaatevalmistajan kanssa. ”Haluan näyttää, että tällaistakin voi tehdä. Haaveilen työllistäväni itseni robottiasujen valmistamisella”, hän suunnittelee. ■

Euroviisuvoittaja Lordin esimerkkiä seuraten Jani Lehtovirta ei paljasta kasvojaan. Jos pukujen rakentaminen muuttuu isoksi, Grovestream-taiteilijanimeä käyttävä pukunikkari haluaa pystyä käymään ruokakaupassa tunnistamattomana.

Oulun seudun Pohjola-Nordenin nuoret ry:n aktiivit Kim Rantala, Tuuli Aidantausta, Maija Myllymäki ja Elisa Harju ovat saapuneet Business Kitchenin tiloihin kouluttamaan uusia hallitustoimijoita.

mesta pohjolasta, jossa Pohjoismaiden välinen yhteistyö kukoistaa ja liikkuminen on helppoa. ”Esimerkiksi joukkoliikenteen opiskelija-alennus tulisi yhtenäistää eli opiskelijan tulisi saada alennus kaikkien Pohjoismaiden joukkoliikenteessä riippumatta siitä, missä Pohjoismaassa hän opiskelee”, Rantala selventää. Rantala arvostaakin OSPNN:n ja PNN:n kautta syntyneitä yhteyksiä, joiden ansiosta hän on muun muassa päässyt keskustelemaan Ruotsin eduskuntaan muiden pohjoismaisten nuorisojärjestöjen jäsenten kanssa. ”Puhuimme ainakin Syyrian oulunylioppilaslehti

Järjestöfakta Oulun seudun PohjolaNordenin nuoret ry Perustettu vuonna 2003. Järjestö on poliittisesti sitoutumaton, ja sen toiminta perustuu pohjoismaahenkisyyteen. Jäseneksi voi liittyä OSPNN:n kattojärjestön eli Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton kautta verkossa (www.pnn.fi). Järjestää pieniä, pohjoismaisia kulttuuritapahtumia noin kerran kuukaudessa. Tapahtumat sekä kuukausittaiset kokoukset ovat avoimia kaikille. Jäseniä arviolta noin 400, joista muutama kymmenen osallistuu aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin. Jäsenistöön kuuluu paljon kieltenopiskelijoita ja erityisesti pohjoismaista filologiaa opiskelevia.

pakolaistilanteen ratkaisemisesta ja kolmannen sukupuolen tunnustamisesta Pohjoismaissa”, hän muistelee.

Myllymäki, Harju, Aidantausta ja Rantala arvelevat, että OSPNN:n jäsenyydestä voi olla hyötyä tulevaisuudessa.

”Kyllähän tässä omat verkostot ainakin kasvavat”, Aidantausta miettii. Suurin hyöty ja rikkaus on kuitenkin näkö-

kulmien avartuminen: ”Haluamme avata jäsenten silmät pohjoismaisille mahdollisuuksille.” ■ @ylkkari


28 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs

KIRJA

MARIA PEURA Ja taivaan tähdet putoavat Teos 2014 344 s.

Anssi Nykänen testasi uuden meksikolaisen ravintolan, Coyoacánin ruuat. Erityisesti maissitortilla maistui.

Uusien makujen metsästäjä

Haarukassa Anssi Nykänen Ikä: 21 vuotta

Anssi Nykäselle prosessitekniikan opinnot olivat helppo valinta, sillä tekniikka ja teollisuus ovat kiinnostaneet aina. Vapaalla Nykänen viihtyy kuntosalilla mutta myös hellan ääressä – ruuanlaitto ja uusien reseptien kokeilu on tuttua hommaa. Oulun uudet ravintolatkin mies käy testaamassa mielellään. Miten päädyit opiskelemaan prosessitekniikkaa?

Alun perin hain englanninopettajaksi, mutta se jäi muutamasta pisteestä kiinni. Sitten laitoin paperit proselle, pääsin sisään ja tykästyin tähän. Suurimmalta osin opiskelu on ollut mielekästä. Kuinka paljon kokkailet kotona?

Aika paljon, vähintään joka toinen tai kolmas päivä teen ruokaa ihan itse alusta alkaen. Tykkään kokeilla erilaisia reseptejä ja tekniikoita. Jos haluan nopeasti hyvää, teen thaimaalaista curry-kanakastiketta. Lempiruuat vaihtelevat senkin mukaan mitä raaka-aineita on hyvin saatavilla. Esimerkiksi nyt talvella vihannekset ovat vähän kalliimpia. Oletko koskaan karpannut, raakaruokahifistellyt tai muuten noudattanut jotain tiettyä ruokavaliota?

En mitenkään fanaattisesti, mutta onhan sitä tullut kokeiltua kaikenlaista. Mikä ruoka ei oikein uppoa?

Aika kaikkiruokainen kyllä olen, mutta jotkut kalaruuat eivät innosta. Pienenä en tykännyt oliiveista, mutta nyt ne maistuvat. Myöskään olutta en ennen sietänyt, mutta nykyään rakastan. Mitä ruoka-aineita (jää) kaapistasi löytyy aina?

Paseerattua tomaattia ja valkosipulia, niistä saa tehtyä vaikka mitä. Sisäelimistä tykkään tehdä usein ruokaa. Nytkin pakasteesta löytyy poron sydän ja kieli. Mikä on eksoottisinta, mitä olet syönyt?

Varmaan karhun liha, vaikka en kyllä muista enää, minkä makuista se oli. Mutta ei sitä joka kaupasta saa.

Opiskelee: prosessitekniikkaa, 2. vuosi Kotoisin: Puolangalta Asuu: Oulun keskustassa Harrastukset: kuntosali Lautasella: Coyoacán-ateria

Käytkö paljon ravintoloissa ja kahviloissa?

Kahviloissa ei tule käytyä yliopiston ulkopuolella, ravintoloissa käyn joskus. Tyttökaverin kanssa tykätään käydä kokeilemassa uusia paikkoja. Maistuiko tämä ruoka täällä?

Maistui oikein hyvälle. Paikka mainostaa itseään autenttisena meksikolaisena, ja vaikka en meksikolaisesta mitään tiedä, voisin kuvitella, että aika lähellä aitoa on. Maissitortilla oli tässä annoksessa parasta. Tykkään muutenkin tulisesta ja mausteisesta ruuasta. Mitä tykkäät tästä paikasta?

Ihan viihtyisä ja fresh. Aika paljon saatu asiakaspaikkoja näin pieneen tilaan. Anna arvosana tälle ruokapaikalle asteikolla 1–5.

Vahva 4+. Suosittelen. ■

Ravintola

Coyoacán Missä: Hallituskatu 27 Mitä: Meksikolaista ruokaa tortilloista quesadilloihin. Toimittaja testasi: Taco marinero -aterian. Arvio: Hyvää ja aidonoloista, vaikka reilumpi määrä guacamolea olisi ollut tarpeen. Ravintola on pieni mutta toimiva. Erittäin huomioivaa asiakaspalvelua. Tähdet asteikolla 1–5:

****

PELLOLAISLÄHTÖINEN Maria Peura kuvaa raskasta mielenmaisemaa Ja taivaan tähdet putoavat -romaanissaan. Anni on kasvanut lestadiolaisyhteisön keskellä Lapissa. Hänen äitinsä mielenterveyshäiriö ja saarnamiesten puheet heijastelevat nykyhetkeen Helsingissä, jossa Anni elää yksinhuoltajana, turvautuu Laestadiuksen kirjoituksiin ja yrittää selvitä päihderiippuvaisen Mirka-tyttärensä kanssa. Annin ja Mirkan kertojaosuudet vuorottelevat. Anni matkaa takaumissaan lapsuuden Lappiin ja turvautuu nykymaailmassa Vampyyri-nimiseen nettideittiin. Mirkan mielen turvamaisema taas on metsä, josta hän puhuu epäilyttävältä kalskahtavan terapeutin vastaanotolla. Peuran kieli tavoittaa henkilöhahmojen ahdistuksen. Se muuttuu tajunnanvirraksi, kun vajotaan pimeyteen. Kieli poukkoilee kuin hätääntynyt mieli. Peuran luoma maailma on niin synkkä, ettei teoksen lukemista voi määritellä viihdyttäväksi. Asiat tuntuvat olevan jopa epärealistisen huonosti, mutta valitettavasti se voi joskus olla karu totuus. Teoksessa piirretty mieskuva on lähes demonisoitu. Asko, Annin ex-mies ja Mirkan isä, oli paatunut pettäjä. Vaikka naiset hakevat turvaa sekä terapeutista että ymmärtäväisen oloisesta nettideitistä, luottamuksen osoittamiselta viedään pohja, kun naamioiden takaa paljastuukin verenimijämiehiä. Paikoin Peuran juoniratkaisut tuntuvat ennalta arvattavilta. Nuorisokuvaus on vaivaannuttavaa luettavaa, vaikka yritys on lupaava. Loppuratkaisun naiivius yllättää, mutta tuo keveyttä romaanin painostavuudelle. Ja taivaan tähdet putoavat tekee selväksi, että uskonnot, lahkot ja rituaalit liikkuvat äärimuodoissaan sairauden rajamailla. Kurinpito ja henkinen tai fyysinen ruoskinta leimaavat kaikkia kolmea. Apua tarvitsevat ihmiset hairahtuvat, vaikka edessä on entistä upottavampi maaperä.

Sanna Häyrynen @ylkkari


1/2015 | 29

LEVYT

CARIBOU Our Love

TÄMÄN PÄIVÄN tunnelmaelektron tunnetuimpiin nimiin kuuluu kanadalainen Dan Snaith alias Caribou (meikäläisittäin ”Poro”), joka julkaisi joulun alla neljännen albuminsa tällä taiteilijanimellä. Our Love edustaa jälleen yhdenlaista hipsteridiskoa, missä pääpaino on tanssittavuuden sijaan tyylittelyssä. Näin kappaleista kovin moni ei sinänsä kutsu lattiaa kuluttamaan, mutta jotain kiehtovaa Cariboun ilmaisussa on. Lieneekö sitten miehen koulutus matematiikan tohtorina avuksi hä-

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti ja kuva Saga Skiftesvik

nen kehittäessään kappaleidensa päällekkäisiä kudelmia, joista löytyy useammankin kuuntelun jälkeen uusia, mielenkiintoisia elementtejä. Neljän vuoden takaiseen, paljolti analogisilla vivahteilla pelanneeseen Swim-albumiin verrattuna tuoreen levyn kokonaiskuva on huomattavasti digitaalisempi ja konemaisempi. Se onnistuu silti luomaan parhaimmillaan orgaanisella tavalla eteerisen ilmapiirin, joka vie ajatukset vedenalaisiin maisemiin. Our Loven suurin ongelma on se, ettei siitä oikein tunnu löytyvän punaista lankaa, vaan se vaikuttaa kymmenen erillisen fiilistelypalan kokoelmalta. Lisäksi kaksiminuuttisen idea-aihion asteelle jää harmittavasti kaksi lupaavaa raitaa (Dive ja Julia Brightly), joista olisi suonut Cariboun kehittelevän edes “kokonaiset biisit”. Näistäkin syistä levy redusoituu pian harmittomaksi taustamusiikiksi ja otsikostaan huolimatta se jättää lopulta melko tunneköyhän olon. Marko Pyhähuhta

Our Loven suurin ongelma on se, ettei siitä oikein tunnu löytyvän punaista lankaa, vaan se vaikuttaa kymmenen erillisen fiilistelypalan kokoelmalta.

ATOMIROTTA I

kotimaisesta hip hop -kulttuuristamme huolimatta Suomessa ei ole tähän mennessä juurikaan nähty kunnolla rockia ja räppiä yhdisteleviä ryhmiä. (Pääkkösiä ei lasketa.) Notkeasta Rotasta tiivistynyt trio sai nimekseen Atomirotta, ja vuoden lopulla ilmestyi kokoonpanon ensimmäinen albumi, joka tuo tähän asiaan tervetulleen muutoksen. Rockin comboon luo tietysti kitaroineen Rane Raitsikka (Harri Jäntti, muun muassa exSmack), monessa liemessä keitetty, viimeisen päälle rokkiäijä, joka tuntuu löytäneen uudella aluevaltauksellaan taas luovuuJO PITKÄSTÄ

oulunylioppilaslehti

den lähteille. Tuloksena syntyneet riffit tarttuvat takaraivoon ja pistävät jalan vipattamaan. Tälle pohjalle on Rotan eli Mikko Sarjasen hyvä sylkeä maanläheisiä riimejään ja hoilata kertsejään, jotka nekin poikkeavat perinteisemmästä räpistä. Kolmikon täydentää tuottaja J. Pajulaakso, oikealta nimeltään Jyrki Pajunen. Atomirotan esikoisesta on helppo tykätä, vaikkei intohimoinen räp-musiikin ystävä olisikaan. Levyllä on kauttaaltaan hyväntuulinen ja lämmin henki, ja on helppo aistia, miten hauskaa sen tekeminen on varmasti ollut. Biisit soljuvat sujuvasti tyylistä toiseen, ja koko hommasta tulee mainio tunne kuin saisi olla kärpäsenä treenikämpän katossa seuraamassa täydellistä sessiota. Tätä elävänä tekemisen meininkiä ei levylle ole välttämättä helppo saada, mutta Atomirotta siinä onnistuu. Materiaaliakin esikoiselle on siunaantunut 13 biisin verran, ja tänä vuonna pukkaa jo uutta levyä. Sitä odotellessa. Marko Pyhähuhta

Tyyli muuttui yliopistossa Annemari Valli, 26, valmistui joulukuussa luokanopettajaksi. Opintojen alussa hän käytti huppareita ja leggingssejä. Nyt kuusi vuotta myöhemmin hänen tyylinsä on elegantti ja hillitty. Miten kuvailisit tyyliäsi?

Tyylini on klassisen naisellinen. Tykkään villatakeista, huiveista, farkuista ja kynähameista. Käytän pieniä hopeakoruja, ja kädessäni on aina kello. Kenkäni ovat lähes poikkeuksetta mustia, ja niissä saa olla hieman korkoa. Yleensä arkiaamuisin kiharran hiuksiani hieman ja laitan ne huolettomalle poninhännälle. Entä miten paras ystäväsi luonnehtisii tyyliäsi?

”Miten sä jaksat aina väkertää noiden hiuksiesi kanssa?” Kommentoimme ja kehumme toistemme asu- ja hiustyylejä usein. Parhailta ystäviltä saa hyvin suoriakin kommentteja. Mielestäni on ihana kehua ystäviä, koska siitä tulee niin hyvä fiilis itsellekin. Valmistuit juuri maisteriksi. Miten tyylisi kehittyi opiskeluvuosien aikana?

Kuusi vuotta sitten opiskelujen alkuvaiheessa käytin paljon värikkäitä vaatteita, lähinnä aniliininpunaista ja pinkkiä. Käytin myös melko paljon huppareita ja leggingssejä. Hävettää ajatella, että pääsykokeiden haastattelussa minulla oli päällä järkyttävä pinkki-sinikuvioinen huppari. Tyylini on muuttunut paljon hillitymmäksi ja naisellisemmaksi. Kenen tyyliä ihailet ja miksi?

Ihailen ystävieni persoonallisia tyylejä. On ihana nähdä, kuinka he yhdistelevät huiveja neuleisiin, tennareita hameisiin, pipoja huppareihin ja räikeitä värejä toisiinsa. Saan heiltä paljon ideoita omaankin pukeutumiseeni. Julkisuuden henkilöistä ihailen Ruotsin kruununprinsessa Victorian tyyliä. Mitä äiti on opettanut sinulle tyylistä?

Äitini on kannustanut pukeutumaan omaan tyyliin sopivalla tavalla välittämättä muotiilmiöistä. Hänen lempisanontansa on, että vaatteet pitää

Juuri luokanopettajaksi valmistunut Annemari Valli on aiemmalta koulutukseltaan lastentarhanopettaja.

osata kantaa hyvin. Silloin ne näyttävät tyylikkäiltä. Äitini on myös perehdyttänyt minut paitapuseroiden ja huivien maailmaan. Mikä on vaatekaappisi suurin helmi?

Musta merinovillaneuletakki. Se on ihanan ohutta materiaalia, mutta kuitenkin lämmin. Se on malliltaan juuri sopiva minulle. Joinakin aamuina käyn koko vaatekaappini läpi ja silti tuntuu, ettei ole mitään päälle pantavaa. Tämä klassikko toimii kuitenkin aina. Millaisissa vaatteissa et viihdy?

En viihdy liian värikkäissä tai huomiota herättävissä vaatteissa. Myöskään liian rennot vaatteet eivät kuulu arkipukeutu-

miseeni. Tykkään laittautua aamuisin, kun lähden yliopistolle tai töihin. Mitä puet päälle, kun juokset kiireessä lähikauppaan?

Pitkähkön toppatakin alle voi kätkeä vaikka yöpuvun. Leggingssit peittyvät sopivasti mustien saappaiden varsien alle. Tuulipuku on myös kiireisen kauppaan juoksijan luottoasu. Millainen tyyli kääntää pääsi kadulla?

Tykkään bongailla hienoja hiustyylejä. Olen hulluna erilaisiin kampauksiin, joita yritän epätoivoisesti kopioida omiinkin hiuksiini. Persoonallinen ja omasta tyylistäni poikkeava pukeutuminen kääntää myös pääni. ■


UUNO Oulu student life in English

Got an idea? Contact us! toimitus@oyy.fi

Fake Doctor Got a Second Chance In Oulu. But Did He Change? PROBABLY, YOU CAN RECALL a somewhat fresh scandal around the infamous “fake doctor” of Pirkanmaa, Juhani (a.k.a. Ivan) Zarianov. This unbelievable gentleman, who has managed to combine his passion for medicine with his religious opinions, and both of these – ironically – with ruth-

HI, 5 • by Svetlana Filatova

Hi, 5

FINE POINT • by Rita Ahlman

less, bold-faced “career” as a fake doctor during 2008-2011, will make a fine candidate for a title of the decade’s imposter of Finland. RIGHT NOW ZARIANOV is studying as a Romanian exchange student in the medical unit of University of Oulu, and this time he is, surprisingly, not faking it. This rath-

er farce situation is taken calmly in Oulu: the Deans of the University are slightly displeased but can’t do much about it. Ivan himself is displeased with no one getting over his “little mistake” and not granting him a second chance, which in his opinion is deserved by anyone. Is that so? Does he deserve it because people change? Or do we only adapt our behavioral patterns to the new demands? The truth is out there.

A DAY WITH FINNS • text by Bianca Beyer • pictures Teemu Kyllönen

Changes In NISO Gang!

Double the Unis, Double the Students, Double the Flavour NISO has a few New Year resolutions to share with you, guys. First of all, it is going to change – a lot! It promises. It will double its power, reach and “flavour” by involving members from both University of Oulu and University of Applied Sciences. It should help enrich international students’ life in Oulu and provide creative space for collaboration. Hmm, sounds interesting, NISO! Looking forward!

Here Comes a New Emblem! New year, new look! To illustrate on-going changes NISO will create a new emblem. It should be as attractive as the spirit of the new team that is very excited to execute their ambitious plans. What could it be, we wonder? Hopefully, something that can make you proud of being NISO member and give you a line for your James Bondish intro: “Hi, I’m from NISO, the new cool NISO!”

NISO +ESN +AIESEC = Love & Peace? NISO hopes to collaborate more with other international organizations such as AIESEC and ESN. Together they dream of creating memorable experiences for those students who choose Oulu for an exchange period or a full degree. They are working at organizing a big event that will include both tasty food and cultural aspects. NISO also wishes to make one more step in the direction of integrating local and international students’ societies. Peace, everyone!

Welcome to Miami…Lenin’s Yummy… Lenin’s Mummy… There is good news for those students who are living in non-Leninmaa.. Linnanmaa parts of the city. NISO welcomes you to Miami! Almost. Nah, just kidding. At least somewhere else but Linnanmaa. More events in the civilized parts of the town are on NISO’s list of things to do. Yay! Parteeeey! Stay tuned.

NISO Hoodie Finally! Seriously, finally there will be a NISO hoodie available for purchasing. The design is under development though. Karl Lagerfeld has already sent some sketches of NISO hoodie capsule collection. Still waiting for Alexander Wang to submit his. Hasn’t emailed back yet. Well, soon, we hope… Join the team to realize all exciting plans and get a great experience! Contact NISO by email: niso.leader@ gmail.com

About NISO

• Network of International

Students in Oulu (NISO) is an active student organization. It provides platform for interaction of international degree and exchange students. NISO offers various social and cultural activities that are open to all the students of University of Oulu and Oulu University of Applied Sciences.

• NISO aims to closely

collaborate with students, hear their voice, help them with practical matters, organize different academic and entertaining activities, and make their Finland experience as memorable as possible. It also assists newcoming students’ integration in Finnish academic system, cultural and social life in Oulu.

Tahdon – I Do. And You? At the end of 2014, the last one of Scandinavian countries Finland took a step, admittedly not very huge, by voting for passing the law to legalize same sex marriage. Still, the vote was tight with 101 to 90. It was the third try to come to an agreement about that in the Parliament. This could be a huge change for “concerned” people – adoption was not possible for same sex couples. But is it a huge change for “non-concerned” people? What is all that fuss about? We have tried to look further into this with a multicultural discussion group in Oulu. THE CONCEPT OF marriage is as diverse as people living on this planet. Naturally, societies have established rules and regulations that more or less suit their cultural habits, religions and values. Trying to come up with a definition of the right kind of marriage would be utopian and, honestly, very excessive. What is considered normal in one culture might be illegal in another one – take polygamy, for instance. Also same-sex unions are as widespread, and as old as humanity itself. Only when religion appeared on the agenda, things changed and homosexual unions, tolerated before (though already frequently opposed), were forbidden and punished with death penalties. Christianity did its job well

and imposed biblical values, those where only heterosexual cisgender-people exist officially. Aside from some exceptions, Denmark was finally the first country to legalize samesex relationships again, in 1989. Norway and Sweden followed in 2009, and Iceland in 2010. It just took Finland, well, a little longer.

Power to the People This was not due to people living here. This was due to bureaucracy. Since 2002 registered homosexual partnerships were legal in Finland. Only the wording, and unfortunately significant rights differed from the “normal” marriage. In 2009 adoption of a biological child of a same-sex partner became possible.

Yet, however, adoption of biologically unrelated kids was not. The same-sex marriage, which would finally give the remaining not granted rights also to homosexual couples, has not been allowed until recently. The bill was rejected three times. In mid-December 2014, finally, it got its final second yes – with a hell of a process: The Legal Affairs Committee turned down the bill once (in 2013), and then recommended to turn it down another two times (in summer and autumn 2014), even after a citizen initiative had collected more than three times the necessary amount of votes (166.000 signatures altogether) to bring it up to the Parliament again. The Parliament, however, did not listen to the Legal Af-


1/2015 | 31

society – polygony, for instance, was established in war times to ensure that a woman would not have to raise kids alone but could find a new husband instead. Among all these different kinds of arrangements one cannot forget the given fact that people fall in love, and people are sexually attracted to each other. And this can happen across and within genders. So if there is a society that claims to recognize the love marriage, or companionate marriage, as their main marital institution (like we do in western culture since approximately 250 years), one would naturally believe that it also considers other than heterosexual people, right? How come the time could be wrong to finally adjust our laws to our needs?

Does Change Need To Wait?

There has been a lot of discussion going on in Finland about a legalization of the same-sex marriage. Siriane, Bilawal, Marko, Matti K., Matti S. and Lena (not in the picture) met with Bianca to give their two cents to the topic.

fairs Committee and voted against turning down and thus for passing the law – tight, but twice with the same end result. While it officially looks like hairsplitting, it might seem understandable that same-sex couples claim the same rights as mixed-sex couples. We meet with a diversified discussion round to shed light on this topic: three Finns, one Ukrainian, one French and one Pakistani. By default, yet completely voluntary, Finns, French and Ukrainian sit on the left side of the room, opposing their fellow student from Pakistan on the right. What they say demonstrates this distribution. While Marko, Finland, suggests to rethink the whole concept of marriage altogether, as it does not seem suitable anymore at all for our modern society, Bilawal, Pakistan, sees it as the most natural thing in the world that a man and a woman get married and procreate, it is biologically predestined that way.

The Role of Children Logically, procreating becomes a bit more difficult once it is not a healthy, fertile woman oulunylioppilaslehti

and a healthy, fertile man trying to reproduce. There are ways to bypass those difficulties nowadays, and while it seems logical for one discussion participant that these ways should be eligible for any human being, not just those straight couples, another one might see it all differently. Can single persons make use of in-vitro fertilization? Can homosexual couples do that? Is it unethical in general, given the fact that there are numerous orphans who would be thrilled to be raised in a loving family? We find out that Catholics, even being young and open for same-sex marriage, might be against this in general: “If you want to procreate, do it in a traditional way – fall in love! If you want to raise a kid, but you cannot beget one yourself, you can adopt,” states our Catholic discussion participant while referring to his or her own religion. And while this same person is totally fine with adoption by homosexual couples, the Muslim one among our participants does not want to accept that whole “homosexual concept” per se, being raised in a cul-

ture where homosexuality is a taboo, it is “just too weird to even see a gay couple”.

Is the Time Right? Sebastian Tynkkynen, newly elected chairman of The Finns Party Youth who is said to have controversial ideas about samesex marriage, could unfortunately not be present in our discussion round. His blog, previous interviews and answers to our questions create some very interesting ground for our discussion, however. In Aamulehti on 2.11.2014 he says that “The time is not ready yet for the equal marriage act.” In his blog he depicts that this change would bring many more huge changes along. Well, homosexual couples certainly hope for more changes, for instance getting the adoption rights granted finally. When asked about these statements now, Tynkkynen clarifies: “The government should not see it as their task to define symbolic religious or cultural habits assigned to specific groups,” he explains. “Instead, there should be

one neutral way to register committed relationships before the law, equal for everyone, and it is then left up to the people to define how to celebrate it.” We agree that the concept of marriage the way we are used to it might be outdated for our modern society. Let’s wrap it up: Marriage can be seen as a contract. The purpose of this contract depends on the culture: It might be the most important thing to recognize the relationship in front of the law, or in front of God. Or the contract could ensure that the offspring is taken good care of, and legal matters are clarified. Rights, properties, family wealth might need to be defined and protected. There are monogamous (1 + 1 till eternity), polygamous (1 + many), polygonos (more than one legally recognized marriage in one’s life), polyandrous (1 woman + several husbands/several fathers), or polyarmous (many + many, like in the 60s) marriages. They can be fixed-term or shall last forever. It all depends on values, norms and habits of societies, and, more important, arises from the needs of that

Marko agrees that in certain cases, it might be that a country is not ready for that. He thinks it should not play a role when it comes to human rights controlled by the government: in front of the law, everyone should be treated equally. Siriane, France, can assure us that even though in her country same-sex marriage is legal since 2013, nothing has changed for her. Bilawal brings up the argument that a law should only be passed if it brings more advantages than disadvantages for a society, but none of the other discussion participants can see any effect on the heterosexual society here – they agree that legalizing same-sex marriage will affect same-sex couples only. Those who are not affected should not deny the affected group their human rights. Our group tries to discuss those changes that might come up for the rest of the population: In Ukraine, people are scared that an official recognition of homosexuality will encourage more people to “try out being gay”. Another argument is that homosexuality increases the spreading of diseases. While these statements clearly show a lack of enlightenment that seems “normal” for young people with Western values and a misunderstanding of the whole concept of sexual orientation, a barrier of understanding becomes visible even in the room. The needed change can only be promoted with the help of an appropriate education and enlightenment. If a younger generation is ready for it, it has to fight for adjusting its legal, cultural and societal environment to its already changed way of thinking. Change is a never-ending process. Waiting for each and everybody to get ready for it is utopian just as much as finding a right or wrong that is fine with every human being. ■


Turun yliopisto on maailmanluokan monialainen tutkimusyliopisto, joka tarjoaa haasteellisia työtehtäviä ja ainutlaatuisen näköalapaikan suomalaiseen ja kansainväliseen tiede- ja koulutusmaailmaan.

The Future is in the East! MASTER'S DEGREE PROGRAMME IN ASIAN STUDIES Centre for East Asian Studies

Apply now! Application period 1.12.2014-27.2.2015 This programme will add area expertise on the societies, cultures, history, and politics of China, Japan, and Korea to your disciplinary education. These subjects are designed to help you enter relevant professions, whether in the public or private sphere, in a globalized world where East Asia is clearly one of its most dynamic regions. The Centre for East Asian Studies (CEAS) is the only academic centre in Finland devoted to the study of contemporary East Asia. CEAS conducts original research and offers multidisciplinary teaching on the region with a focus on social sicences. Reguirements and further information: http://www.utu.fi/ceas Apply via the University Admissions website: http://www.uaf.fi We are now also on facebook: facebook.com/ceasutu TURUN YLIOPISTO • UNIVERSITY OF TURKU FI-20014 Turun yliopisto, Finland • www.utu.fi Puhelin +358 2 333 51

SE ON OPISKELIJANKIN PARAS PAIKKA!

ZZZ...

Tutustu tarjontaan...

PLUSMARK

KOTI

Z

Z

Z.

.. Z

ZZ..

.

...asuminen on meillä helppoa, ei ole huolta pihatöistä eikä asunnon kodinkoneista ja aikaa jää vaikka rentouttaville päivätorkuille. Meiltä saat hyvin varustellun ja helppohoitoisen kodin jokaiseen elämäntilanteeseen.

LÖYDÄ ITSESI WWW-SIVUILTAMME JA

KLIKKAA MEILTÄ KOTI. Aina voit myös soittaa, vastaamme kysymyksiisi mielellämme.

Sivakka-yhtymä Oy | Myllytullinkatu 4, 90130 OULU Puhelinpalvelu: (08) 3148 190

KESKITY ELÄMÄSSÄ OLENNAISEEN

KATSO LISÄÄ OULUNSIVAKKA.FI