Issuu on Google+

OULUN YLIOPPILASLEHTI 路 8/2013 53. vuosikerta

Ylistys puuhastelulle Selviytymisopas sivuaineviidakkoon


2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Intro

Tässä numerossa OULUN YLIOPPILASLEHTI

8/13 18.9.2013 53. vuosikerta ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko) www.ylkkari.fi KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Erkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULU toimitus@oyy.fi PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 4 500 kpl TOIMITUS toimitus@oyy.fi Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi. Toimittaja Minna Koivunen, 040 550 3927, minna.koivunen@oyy.fi. KANSI Aleksi Poutanen LEHDEN TEKIJÄT Bianca Beyer, Harri Filppa, Mikael Miksu Heikkinen, Sanna Häyrynen, Jaana Isohätälä, Margarita Khartanovich, Aino-Kaisa Manninen, Johanna Mujunen, Aleksi Poutanen, Marko Pyhähuhta, Maija Pylväs, Saga Skiftesvik, Tytti Tuppurainen, Maria Yarandaykina, Anna Ylönen ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616 Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580 Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Seuraava Ylkkäri ilmestyy 23.10.2013. Deadline materiaaleille on 14.10.2013.

facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

Ylistys puuhastelulle s.10 Kaksi Kansallisteatterin näyttelijää, Anna Paavilainen (vas.) ja Marja Salo perustavat klubin, jossa

haluaisivat itse käydä. Nimeksi tulee Omatuntoklubi, lava on vapaa kaikille ja aikaa esiintyä on 20 minuuttia.

Selviytymisopas sivuaineviidakkoon s.14 Suurimmalla osalla Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijoista on vapaus valita sivuaineensa omien mieltymystensä mukaan. Sivuaineita voi poimia omasta tiedekunnasta tai rakentaa tutkinnosta poikkitieteellisen sekoituksen.

Vain mielikuvitus on rajana, sillä mahdollisia aineyhdistelmiä on lähes yhtä paljon kuin erilaisia lottorivejä. Ylkkäri kokosi pääaineittain hedelmällisiä ja suuntaa antavia sivuaine-ehdotuksia inspiroimaan oman yhdistelmän pohtimisessa.

Unitime déjà vu nyt läpikäydystä lukujärjestysprosessista on otettu opiksi”, kommentoi ylioppilaskunta lukujärjestysten viivästymistä viime syksynä. Silloin uuteen Unitime-järjestelmään siirtyminen myöhästytti lukujärjestyksiä, lisäsi henkilökunnan työtaakkaa ja aiheutti päättömyyksiä opiskelijoiden ja opettajien viikkoohjelmiin. Ongelmiin yritettiin reagoida, mutta valitettavasti moni viimevuotinen hankaluus on toistunut. ”TOIVOMME, ETTÄ

TÄNÄKIN SYKSYNÄ lukujärjestykset ovat viipyneet kohtuuttoman pitkään, tiedotus on ontunut eikä kurssien päällekkäi-

syyksistä tai muista ongelmista ole päästy eroon. Tilanne on luonnollisesti ja aiheellisesti närkästyttänyt opiskelijoita, jotka eivät ole päässeet suunnittelemaan opintojaan hyvissä ajoin ja joiden opiskelua epätarkoituksenmukaiset opetusohjelmat häiritsevät koko tulevan syksyn. HENKILÖKUNNANKIN PINNA on kireällä. Lukujärjestyksiin vaadittavien tietojen syöttäminen ja ongelmien korjaaminen on vaatinut valtavasti työtä oppiaineiden henkilöstöltä ja yliopiston Unitime-väeltä. Monet ovat antaneet kaikkensa, mutta suunnittelutyö on herkästi ju-

miutunut, kun useiden tiedekuntien ja oppiaineiden lukujärjestyksiä on pyritty sovittamaan yhteen. Jos joku on livennyt aikatauluista, kokonaisuuden suunnittelussa ei ole päästy eteenpäin. LUKUJÄRJESTYSONGELMAT eivät ole kenenkään kannalta yhdentekeviä, kun ne vaikuttavat opintojen etenemiseen, opetuksen järjestämiseen ja yliopiston ilmapiiriin. Ironista on se, että uudella lukujärjestysjärjestelmällä on haluttu nimenomaan sujuvoittaa opiskelijoiden opintoja jakamalla opetusta tasaisemmin työviikolle. Samalla tarkoituksena on ollut saada

yliopiston opetustilat tehokkaampaan käyttöön. VAIKEUKSIEN VUOKSI usko järjestelmään horjuu, mutta hyvistä tavoitteista ei tulisi luopua. On päivänselvää, että järjestelmä vaatii nykyistä paremmat edellytykset sen käyttöön. Jämäkällä johtamisella täytyy tukea suunnittelutyötä ja aikataulujen pitämistä, mutta tärkeää olisi myös saada asiaan vihkiytyneet lukujärjestyssuunnittelijat kaikkiin tiedekuntiin. Vain tuen ja yhteistyön avulla voidaan taata, että opiskelijat saavat opiskella suunnitelmallisesti ja sujuvasti ilman tiedonpuutetta, joutoaikaa tai kurssien päällekkäisyyksiä.

Linjan takaa Jaana Isohätälä Kirjoittaja on OYY:n hallituksen koulutuspolitiikka- ja kv-vastaava.

@ylkkari


8/2013 | 3

Intro

PÄÄKIRJOITUS • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

Hallitus tarjoilee pientä mutta ikävää keppiä opiskelijoille SUOMEN HALLITUKSEN vajaa kuukausi sitten päättämät rakenneuudistukset saivat paljon kiitosta – ja vieläpä enimmäkseen oikeutetusti. Opintotukikuukausien kategorinen vähentäminen on kuitenkin toimi, joka aiheuttaa muutaman vuoden viiveellä paljon turhaa ahdistusta isossa joukossa opiskelijoita. Opintorahan samanaikainen minikorotus puolestaan viestii siitä, että hallitusta itseäänkin alkaa hävettää jatkuva vierailu opiskelijan pienellä kukkarolla.

politiikassa on jo pitkään etsitty kissojen ja koirien kanssa ihmelääkkeitä, joilla korkeakouluopiskelijoiden keskimääräisen opiskeluajan keinotekoisella lyhentämisellä saataisiin muka keskimääräisiä työuria merkittävästi pidemmiksi. Tähän politiikkaan istuu hyvin ajatusmalli, jossa tavoiteaikataulun mukaisesti viisi vuotta kestävälle tutkinnolle ei voida sallia automaattisesti kuuden vuoden opintotukiaikaa. Ja kun pari poliitikkoa on vielä kuullut huhun, että on olemassa opiskelijoita, jotka viivyttävät valmistumistaan työttömyyden pelossa SUURTA YLEISÖÄ MIELLYTTÄVÄSSÄ

kuukausia tarkoituksella, keppiratkaisu opintotukikuukausien karsimiseksi näyttäytyy nopeasti järkevänä vaihtoehtona.

opiskelijajoukon elämää maassa, jossa monet opiskelupaikat ovat kiven alla etenkin vasta lukiosta valmistuneen näkökulmasta.

OPINTOTUKIKUUKAUSILEIKKURIN JÄRJETTÖMYYTTÄ voi luonnollisesti perustella opiskelijoiden elämäntilanteiden eroilla sekä yksilöllisillä eroilla yleisimminkin. Ennen kaikkea leikkuri kuitenkin rokottaa opiskelijoita, jotka vaihtavat alaa ensimmäisen vuoden jälkeen. Kun ensimmäinen vuosi kuluttaa yhdeksän opintotukikuukautta, ei täydellisesti tavoitteiden mukaan opiskelevan alanvaihtajan opintotukikuukaudet riitä enää opintojen loppuvaiheessa. Se kuormittaa ison

KUN NÄITÄ PERUSTELUJA sitten poliitikoille esittää, vastapalloon tulee selitystä tyyliin ”mutku niitä viivyttelijöitä ja lääkiksestä haaveilevia ensimmäisen vuoden kemistejä kuitenkin on – eikä yhteiskunnan pidä sellaista toimintaa tukea”.

Pitää tai ei, kaikille lieveilmiöille ei poliittisessa päätöksenteossa mahda mitään. Hyvin usein joutuu valitsemaan huonoista vaihtoehdoista vähiten huonon.

PITÄÄ TAI EI, kaikille lieveilmiöille ei poliittisessa päätöksenteossa mahda mitään. Hyvin usein joutuu valitsemaan huonoista vaihtoehdoista vähiten huonon. Opintotukikuukausien määrän suhteen tavoiteaikatauluun lisätty vajaan vuoden jousto ei ole missään nimessä ongelmaton automaattiratkaisu. Mutta on se paljon parempi huono vaihtoehto kuin alanvaihtajia kategorisesti kepittävä hallituksen tuore rakenneuudistuslinjaus.

Kirjoittajaa ärsytti etenkin Perussuomalaisten Timo Soinin vaatimus, jonka mukaan timosoinimaiset surffailijat pitää saada yliopistoista työelämään. Soini lienee siis viettänyt puolitoista vuotta opintotuella leppoistaakseen elämäänsä. Useimmilla löytyy joustotarpeeseen ihan oikeat syyt.

Sisällys

Ajankohtaista 4 Perussuureita pottukanuunalla 4 Hullusta mielisairaaksi 6 Lukuvuosi alkuun hernekeitolla ja hiihdolla

Matkalla 8 Pärnu: Idyllinen ja edullinen rantaloma myös opiskelijalle

Reportaasi 10 Ylistys puuhastelulle 14 Selviytymisopas sivuaineviidakkoon

Kampuksella 20 Jonot tasoittuvat lokakuussa 20 Kymmenen sekunnin armonaika 21 Kädet täynnä vaaleja 22 Kampuksen kasvot 22 Pieni ja rauhallinen 24 Haarukassa 25 Näytät hyvältä tänään

Kolumnit 17 Vierailija: Kandilla töihin ja muita ristiriitaisuuksia 9 Politics And The City: Liukuhihnalle

Uuno 26 Cloudy with a Chance of Start-ups 27 Your Social Media Diet 23 Hi, 5 Coolest events in autumn

Arviot 24 Artic Monkeys: AM 24 Goldfrapp: Tales Of Us

oulunylioppilaslehti


4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista TIEDEPÄIVÄ • teksti ja kuva Ville Koivuniemi

Oulun yliopisto palkitsi osaajiaan

OULUN YLIOPISTO palkitsi avajaisissaan ansioitunutta henkilöstöään. Hyvän opettajan -palkinnon sai humanistisen tiedekunnan aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäinen. Saman tiedekunnan akatemiatutkija Markku Niskanen palkittiin puolestaan ansioituneena tutkijana. Palkinto hyvästä väitöskirjasta matkasi lääketieteen tiedekunnan diagnostiikan laitokselle FT Jenni Nikkilälle. Perustutkinnon opinnäytetyöpalkinto meni KTM Tommi Niemelle taloustieteen tiedekuntaan.

Jatko-opiskelijoille oma jaosto

Eemeli Koskela (vas.) ja Salla Jussila mittailivat parasta kulmaa, jolla pottukanuuna antaa perunalle kyytiä. Taustalla ampumista valvoo fysiikan kolmannen vuoden opiskelija Niklas Siipola.

Perussuureita pottukanuunalla PÖLYNIMURI, PERUNOITA, pelikortti ja kasa muoviputkia. Noista aineksista syntyy hetkessä pottukanuuna, jolla perunalle voi antaa kymmenien metrien ilmalennon. ”Tässä tutustutaan fysiikan peruslakeihin ja perussuureisiin, joita ovat paine, voima ja nopeus”, kiteyttää Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Esa Turunen – Oulun yliopiston pottukanuunatyöpajan vastaava. Pottukanuunapajassa oppilaat pääsevät testaamaan, miten imurin imutehon voi muuttaa alipaineen avulla perunaa lennättäväksi voimaksi. He saavat myös testailla, missä kulmassa ja minkä pituisilla putkilla peruna saa parhaimman ilmalennon. Turunen järkeilee oikean vastauksen olevan 45 astetta, mutta odottaa innolla nuorten tulkintoja optimikulmasta.

Käytäntö innoittaa Marko Hiltunen, kolmannen vuoden matematiikan opiskelija ja yksi työpajan ohjaajista, uskoo että juuri käytännönsovellutus innostaa nuoria miettimään fysiikan oppeja. ”Tämä vaikutti alun perin erilaiselta ja kiinnostavalta työpajalta. Teorian tietysti tiesin itse jo valmiiksi, mutta en olisi osannut tehdä tuollaista käytännönsovellusta. Ehkäpä nuorille jää tästä jotain päähän. Tässä puhutaan tärkeistä fysiikan perussuureista. Jos ei muuta, niin oppivatpahan ainakin valmistamaan pottukanuunan”, Hiltunen miettii. Haukiputaan yläkoulun 8Aluokka pääsi testaamaan kanuu-

naa ensimmäisten joukossa. Palaute oli positiivista. ”Kiva päivä on ollut. Aloitimme MC Magic -kemiashow’lla (rehtori Lajusen pitämä kemiatyöpaja). Se oli kiva työpaja, mutta tämä oli paras”, Salla Jussila sanoo. ”Tämä on ollut tosiaan paras rasti tähän mennessä. En olisi uskonut, että peruna lähtisi noin hyvin lentoon. Vaikka olisi pitänyt itse osata ampua

paremmin”, Matti Huhtakallio puolestaan harmittelee.

Valtava voimanponnistus Pottukanuuna oli yksi Oulun yliopiston ensimmäistä kertaa järjestettävän Tiedepäivän kymmenistä työpajoista. Tiedepäivän tarkoitus oli tarjota koululaisille mahdollisuus kokea tiedettä hauskoissa

työpajoissa käytännön kautta. Pottukanuunan ohella nuoret pääsivät testaamaan kykyjään muun muassa Lego-robottien sumopainissa, hulluuden historian ymmärtämisessä ja perhosen preparoinnissa. Oulun yliopiston ensimmäisen Tiedepäivän päivätilaisuuteen osallistui kaikkiaan 4500 nuorta lukiolaista ja yläkoululaista Oulusta. Iltatilaisuudessa ovet olivat avoimet kaikille. ■

TIEDEPÄIVÄN LUENNOT • teksti Minna Koivunen

Hullusta mielisairaaksi

OULUN YLIOPISTON jatko-opiskelijoille on päätetty perustaa oma jaos. ”Tavoitteenamme on luoda tukeva pohja jatkoopiskelijoiden edunvalvonnalle. Toivomme jaoston antavan raamit vaikuttamistyölle ja vahvistavan jatko-opiskelijoiden ääntä yliopiston päätöksenteossa”, jaoston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi nimetty Teea Palo visioi. Ylioppilaskunnan alaisuuteen perustetun jaoston ideana on tarjota jatko-opiskelijoille yhteinen foorumi ajankohtaisten asioiden ja koettujen epäkohtien käsittelyyn. Jaosto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa torstaina 26.9. kello 16.00 ylioppilaskunnan toimistossa. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet jatko-opiskelijat, riippumatta siitä ovatko he ylioppilaskunnan jäseniä vai eivät.

Hyvän opettajan -palkinnon saanut aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäinen valotti Tiedepäivän luennollaan hulluuden historiaa. PINK FLOYDIN Brain Damage -kappaleella alkaneella Tiedepäivän luennolla aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäinen kertoi selkeästi ja mielenkiintoisesti hulluuden historiasta lukiolaisille. Eri aikakausilla hulluus on muuttanut muotoaan ja myös termistö on vaihtunut. Arkikieleen jäänyt sana hullu on lääketieteessä korvattu termillä mielisairas. “Ennen 1800-lukua hulluus oli järjettömyyttä ja eläimellisyyttä. Silloin ajateltiin, että ihminen on joko kokonaan hullu tai kokonaan terve. Sairaita hoidettiin kuten eläimiä. Hullujen luultiin kestävän kylmää ja pärjäävän vähällä ravinnolla”, Pietikäinen havainnoi. 1800-luvulla hulluudesta tuli mielenjakautumista, jakomielitautisuutta ja tunteiden sekä tahdon sairastumista. Hulluu-

den käsite muuttui myös sen myötä, kun uskonnon ja mielisairauden yhteys katkesi. Keskiajalla ajateltiin, että hullut ovat riivattuja ja pirun kiusaamia. Heille suoritettiin manauksia, joissa pirut pyrittiin saamaan kehosta pois.

Sähköshokkeja ja lobotomiaa Samoin kuin mielisairauksien kriteerit, myös niiden hoidot ovat aikojen kuluessa muuttuneet. Väitöskirjaa lobotomiasta tekevä Ville Salminen luennoi lukiolaisille, minkälaisia hoitomuotoja on ollut ennen nykyajan psyykelääkebuumia. “Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä mielisairaalat olivat kroonisten potilaiden varastoja. Psykiatria oli vaikeuksissa. Sitten keksittiin in-

suliini- ja sähköshokit. Insuliinishokilla potilas saatettiin koomaan, minkä uskottiin parantavan skitsofrenian ja masennuksen”, Salminen selittää. Suomessa vuonna 1936 aloitettu hoito oli erittäin raskas, sillä insuliinishokki annettiin 4–6 kertaa viikossa noin kuukauden ajan. 1930-luvun lopulla syntyi myös sähköshokki, joka Salmisen mukaan edullisuutensa vuoksi on käytössä edelleen. Vieläkin radikaalimpi hoitomuoto, lobotomia, oli Suomessa käytössä vuosina 1947– 1972. Siinä otsaan porataan kaksi reikää ja aivoista katkaistaan hermoratoja. Leikkauksia tehtiin Suomessa kaikkiaan 1700, mutta 1950- ja 60-luvuilla niiden käyttö hoitomuotona väheni psyykelääkkeiden keksimisen myötä. ■ @ylkkari


KAIKKIEN AIKOJEN KEIKKASYKSY MENOSSA!

PROUDLYPRESENTS

A

KAUKO RÖYHKÄ POISONBLACK & NARTTU 27.9.2013 28.9.2013

ALEXI

E-TYPE

CAPTAI N JACK

11.10.2013

SATELLITE STORIES 2.11.2013

KOLMAS NAINEN 9.11.2013

DANKO JONES 18.11.2013

FLOGGING MOLLY 20.11.2013

MICHAEL MONROE 12.10.2013 PMMP 18.10.2013 TURMION KÄTILÖT 19.10.2013 CHUCK BERRY 25.10.2013 MAGGIE REILLY 26.10.2013 OUSET N Ä S :S P I V ! E EGOTRIPPI 16.11.2013 UOLELL P Ä L Y N E ARJ ROBIN 17.11.2013 TURISASENSIFERUMBATTLE BEAST 6.12.2013 BRING ME THE HORIZON 7.12.2013 THE SOUNDS 10.12.2013 LISÄÄ INFOA WWW.TEATRIA.COM Club Teatria Rautatienkatu 84 90400 Oulu

LIPUT

VIP-LIPUT YRITYSLIPUT 010 327 2730 sirpa.eskola@teatria.com


6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Ajankohtaista YLIOPISTON AVAJAISET • teksti ja kuva Sanna Häyrynen

Biologian fuksit Pauliina Hannuksela (vas.), Ville Stenbäck ja Sofia Gullsten tulivat hakemaan fuksimerkit ja nauttimaan Unirestan tarjoamaa hernesoppaa. ”Mukava, että kaikki ei tapahdu vain kampuksella. Kaupunki tulee näin tutuksi”, Vaasasta kotoisin oleva Hannuksela tuumi.

Lukuvuosi alkuun hernekeitolla ja hiihdolla Yliopiston lukuvuoden avajaismenoissa Rotuaarilla pohdittiin sekä paikallisuutta että kansainvälisyyttä. HAALAREITA, teekkarilakkeja ja tupsuttomia valkolakkeja parveili Rotuaarin lavan edustalla nyt toista kertaa keskustassa järjestetyssä lukuvuoden avajaisseremoniassa maanantaina 9. syyskuuta. Ennen virallista osuutta juontaja Juho Karjalainen viihdytti yleisöä testaamalla, kuinka nopeasti humanisti pystyy luettelemaan kaikki alkuaineet englanniksi ukulelen säestyksellä. Karjalaisen sanoin ”Microsoft-puhelimella” mitattuna Suomen ennätysajaksi saatiin 57 sekuntia. Lavalle noussut rehtori Lauri Lajunen nyökytteli suoritukselle, mutta sanoi hyväksyvänsä sen viralliseksi ennätykseksi vasta, kun luetteleminen onnistuu ilman lunttilappua. PUHEESSAAN REHTORI Lajunen kiitteli ylioppilaskuntaa ja opiskelijoita avajaisseremonioiden uudistamisesta. Osittain englanniksi pitämässään puheessa Lajunen muistutti, että Oulun yliopistossa järjestetään yhä enemmän kansainvälistä opetusta. Myös paikallinen sävy on rehtorin mukaan tärkeä: ”Yliopisto tekee yhteistyötä Oulun kaupungin sekä lähialu-

eiden toimijoiden ja yritysten kanssa. Tämä kaikki vahvistaa yliopiston asemaa ja vaikuttavuutta.” Lajunen virittäytyi leikkimieliseen hiihtokilpailuun rehtorien ja ylioppilaskunnan välillä. Mikäli opiskelijat voittaisivat, se kertoisi rehtorin mukaan siitä, että he ovat tulosorientoituneita ja valmiita suorittamaan vähintään 55 opintopistettä tulevana lukuvuonna, mikä on merkittävää yliopiston rahoituksen kannalta. Puheensa päätteeksi Lajunen kehotti kaikkia kohottamaan puolukkamehumaljat uudelle lukuvuodelle. Ajatuksistaan kertoi myös Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen. Hän kannusti opiskelijoita nauttimaan lähialueen aktiviteeteista, mutta myös luomaan kansainvälisiä verkostoja. ”Hyödyntäkää vaihto-opiskelu- ja työharjoittelumahdollisuuksia ulkomailla. Opiskeluaikana on loistava tilaisuus kansainvälistyä ja kasvattaa kulttuurienvälistä ymmärrystä.” Pennanen mainitsi, että Oulun kaupunkistrategiaa on työstetty yhdessä opiskelijoiden kanssa. Oulun arvoiksi on siinä määritelty rohkeus, reiluus ja

vastuullisuus. Pennasen mukaan opiskelija tarvitsee kaikkia kolmea sekä elämässään että opiskeluissaan. YLIOPPILASKUNNAN puheenjohtaja Janne Hakkarainen oli myös tyytyväinen uuteen kaupunkistrategiaan, jonka mukaan Oulusta on tarkoitus tehdä paras kaupunki opiskelijalle. Erityisen iloinen hän oli joukkoliikenteen yhteyksien parannuspäätöksestä, sillä opiskelijat ovat bussien merkittävä käyttäjäryhmä. Hakkarainen toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi suosit-

telemalla myös opiskelujen ulkopuolista toimintaa. ”Osallistukaa rientoihin ja sosiaalisiin kekkereihin. OYY:n periaatteena on, että ketään ei jätetä yksin. Rikkokaa rajoja ja menkää mukaan muitten ainejärjestöjen tapahtumiin”, puheenjohtaja ehdotti, koska eri tavoin ajattelevien ihmisten seura avartaa ajattelua ja hälventää ennakkoluuloja. Puheiden päätteeksi rehtorien ja OYY:n kolmen hengen joukkueet pääsivät Sähköinsinöörikillan NeverSki-suksien päälle. Viime vuoden tappion jälkeen rehtorit olivat Lajusen

mukaan harjoitelleet ahkerasti, ja hallinto kiilasi kuivan maan hiihtoradalla opiskelijoista reilusti ohi. Juontaja Karjalainen epäili voiton syiksi tukevaa vtyyliä tai propellihatusta saatua tuulivoimaa. ”Opiskelijat tulivat tällä kertaa toiseksi, mutta he ovatkin tulevaisuuden toivoja”, Karjalainen veisteli. Kisan jälkeen lavan valtasivat Teekkaritorvet svengaavalla musiikillaan. Syksyinen aamupäivä hernekeittoa maistellen jatkui leppoisasti muun muassa Michael Jacksonin ja Lady Gagan sävelin. ■

Uimonen: Brändiin kiinnittettävä enemmän huomiota OULUN YLIOPISTON ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen vaati Oulun yliopiston virallisissa avajaisissa yliopistoa brändäämään itsensä entistä paremmin lähitulevaisuudessa. ”Yliopiston on panostettava viestintään ja brändinhallintaan”, Uimonen vaati ja toivoi yliopistosta yhteisöä, jonka voi haistaa ja maistaa. Uimonen kiitteli yliopistoa rakenteellisesta päätöksestä muodostaa uusille tiedekunnille

valtaa omaavat tiedekuntahallitukset, mutta painotti, että nyt on aika murtaa näkymättömiä seiniä eri tiedekuntien välillä. YLIOPISTON REHTORI Lauri Lajusen vaatimukset kohdistuivat enimmäkseen valtion suuntaan. Hänen mukaansa valtion olisi syytä satsata lähitulevaisuudessa Ouluun, jossa etenkin Nokian nousukauden aikana yliopistoakin painostettiin kasvattamaan sisäänottoa tekniikan alalle. Lajunen loi puheessaan uskoa Ou-

lun yliopiston menestymiselle, mutta muistutti, että menestystä pitää osata malttaa odottaa – ja esimerkiksi innovaatiotoimintaan pitää uskaltaa sijoittaa myös huonoina aikoina. Puheevuoron avajaisissa käyttivät myös tieteen ja tieteenteon muuttumisesta puhunut Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila ja työntekijöiden tervehdyksestä vastannut yliopistonlehtori Juha Ahola. Ville Koivuniemi @ylkkari


EDUSTAJISTOVAALIT

MARRASKUUSSA Ennakkoäänestys 23.–30.10. Vaalipäivä

ke 6.11.


8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Matkalla PÄRNU • tekstit ja kuvat Heidi Niemelä

Idyllinen ja edullinen rantaloma myös Loma kauniissa Pärnussa yllättää matkailijan: moderni rantaloma henkii perinteikkyyttä ja entisaikojen kylpyläeleganssia.

PÄRNU ON KAUNIS reilun 40 000 asukkaan kaupunki Etelä-Virossa, Itämeren rannalla. Se on myös Viron kesäpääkaupunki. Vuonna 1251 perustettu kaupunki henkii historiaa, ja se on ollut yksi Euroopan suosituimmista kylpyläkaupungeista aina 1800-luvulta lähtien. Pärnu on myös suomalaisten suosima kesäkohde upeiden hiekkarantojensa ja laadukkaiden terveyskylpylöidensä ansiosta. Pärnu tarjoaakin loistavat puitteet rentouttavaan lomanviettoon niin viikonlopuksi kuin vähän pidemmäksikin aikaa.

Tallinnasta etelän hiekkarannoille Matka Pärnuun on vaivaton ja melko edullinen. Helsingistä lauttamatka Tallinnaan kestää vain kaksi ja puoli tuntia. Kiireisimmät lomailijat voivat turvautua myös lentokoneeseen. Tallinnasta pääsee Pärnuun helposti bussilla: matka kestää noin kolme tuntia ja vuoroja kulkee joka päivä aina varhaisesta aamusta yömyöhään asti. Julkinen liikenne on opiskelijalle edullisin vaihtoehto. Jos matkaan lähdetään suuremmalla joukolla, kannattaa tilataksia kuitenkin harkita. Useat tallinnalaiset taksiyrittäjät kuljettavat lomailijoita Pär-

nun rannoille päivittäin. Bussitai taksimatkalla Viron maaseudun kauniissa maisemissa loma pääsee alkamaan.

Rentoutuminen on pääasia Pärnu on maineensa mukaisesti varsinainen lomakohde: valkoinen hiekkaranta jatkuu lähes silmänkantamattomiin ja Itämeren lempeät aallot lyövät rantaan. Monet loman parhaista aktiviteeteistäkin löytyvät rannalta. Loikoilun ja auringonpalvomisen lisäksi rantakadulta voi vuokrata käyttöönsä vaikka polkuauton. Ranta on suunniteltu viihdyttämään niin aikuisia kuin perheen pienempiäkin, ja niinpä kiipeilytelineitä ja muita vempaimia löytyy niin lapsille kuin lapsenmielisille. Myös urheilullisempaan makuun löytyy tekemistä: melonta- ja suppausvälineiden vuokraaminen on huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Tunnetuimmat kylpylähotellitkin sijaitsevat aivan rannan tuntumassa. Kauneushoidot ja hemmottelu kuuluvat olennaisesti Pärnun-lomaan. Kauneushoitoja ja hierontoja tarjoavat kaupungin suurimmat kylpylähotellit suurissa kauneussalongeissaan, mutta myös pieniä yksityisten yrittäjien kauneussalonkeja on

Pärnu on selkeästi seesteinen lomanviettopaikka, eikä mikään sykkivä bilekeidas. Nuorien lomailijoiden iloksi joitain yökerhoja ja klubeja kaupungista kuitenkin löytyy.

kymmenittäin. Hoitovalikoimat vaihtelevat salongin koon mukaan, mutta perinteiset manikyyrit, pedikyyrit ja hieronnat ovat saatavilla joka paikassa. Hoitoja löytyy myös erityistarpeisiin. Olisi synti matkustaa Pärnuun ja jättää hemmotteluhoito väliin – hinnat ovat noin puolta edullisemmat kuin Suomessa ja spa-työntekijät ovat erittäin ystävällisiä ja ammattitaitoisia. Perinteisiin kylpylätunnelmiin pääsee sukeltamaan esimerkiksi vierailemalla Pär-

nun mutakylpylässä. Kauneushoidot kannattaa kuitenkin muistaa varata hyvissä ajoin, sillä ne ovat lomailijoiden keskuudessa todella suosittuja.

Tutustu kaupunkiin!

Vaikka Pärnua ei voi kuvailla shoppailijan paratiisiksi, ovat sen tarjoamat ostosmahdollisuudet aivan kohtalaiset. Vanhassa kaupungissa Rüütlin kävelykadulla voi vierailla Suomessakin tunnetuissa ketju-

Jos rannalla makoilu alkaa puuduttaa, kannattaa idylliseen Pärnuun tutustua kävellen. Rauhalliset kadut, herttaiset puutalot ja niiden puutarhat ottavat lomailijan avosylin vastaan. Suomalaisesta turistista hauskasti nimetyt kadut kulkevat ristiin rastiin: Tulbi, Aia, Väike-Posti, Karusselli. Aivan Pärnun ydinalueilla mikään ei ole kaukana: rannalta keskustaan on matkaa vain noin kilometri ja hyvin hoidetut viihtyisät puistoalueet halkovat koko kaupunkia. Jos loma kestää pidempään kuin viikonlopun, voi pyörän vuokraaminen olla hyvä idea. Näin kaupunkiin pääsee tutustumaan vaivattomasti. @ylkkari


8/2013 | 9

opiskelijalle Politics and the City Tytti Tuppurainen

Liukuhihnalle VALMISTUIN MAISTERIKSI kymmenen vuotta sitten Oulun yliopistosta. Valmis tutkinto oli ylpeyden aihe: tein sen, etappi elämässä oli saavutettu. Tekeminen ottikin aikansa, sillä kirjauduin opiskelijaksi heti kirjoitusten jälkeen 1994. Näinä opintojen lyhentämisaikoina tämä ei ole ylpeilyn aihe. Nyt kurotaan kestävyysvajetta umpeen hätistämällä opiskelijat ulos yliopistosta niin pian kuin mahdollista ja asettamalla opiskeluajoille takaraja. Korkeakouluopiskelijoista alle kolmannes valmistuu tavoiteajassa. Vaikka elämäntilanne muuten sallisi täysipainoisen opiskelun, saattaa olla ettei oma taloustilanne anna sille myöten. Ylivoimaisesti yleisin syy opintojen viipymiselle on opiskelijan työssäkäynti, joka taas johtuu riittämättömästä opintotuesta. Sen on mahdollistettava kokoaikainen opiskelu. Maan hallituksen rakenneuudistus rajaa opintotuen 50 opintotukikuukauteen, mutta opintorahan tasoa nostetaan vastaavasti – less is more -uudistus.

liikkeissä, mutta myös paikallisissa pienissä putiikeissa. Port Artur -ostoskeskus keskustassa tarjoaa laajemman ja monipuolisemman myymälävalikoiman – ja mikä parasta, näitä kauppoja ei löydy Suomesta. Pärnussa myös opiskelija raaskii syödä ulkona: erilaisia ravintoloita ja kahviloita on juuri sopivasti, hinnat ovat edulliset ja ruoka on maukasta. Esimerkiksi suomalaisravintoloiden ruokalistoilta lähes aina puuttuva lammas on paikallaan Pärnussa. Suomea keskieurooppalaisempi kahvilakulttuuri tarjoaa oivan mahdollisuuden makeaan pikkuherkutteluun, kun kahviloiden vitriinit notkuvat lähes ilmaisia leivoksia. Pärnu on selkeästi seesteinen lomanviettopaikka, eikä mikään sykkivä bilekeidas. Nuorien lomailijoiden iloksi joitain yökerhoja ja klubeja kaupungista kuitenkin löytyy. ■

Eesti keel otetaan ilolla vastaan Pärnussa selviää hyvin suomen kielellä, vaikkei sitä puhuta yhtä paljon kuin Tallinnassa. Toisinaan englannista on apua. Jos lomailija taitaa kuitenkaan yhtään viroa, kannattaa hänen sitä käyttää! Jo vähäinenkin viron kielen taito otetaan ilolla vastaan. Jos virontaidot ovat kuitenkin jäässä tai täysin olemattomat, seuraavilla fraaseilla on helppo päästä alkuun: Hei! Hyvää huomenta / päivää / iltaa! Kiitos! Ole hyvä! Ei kestä! Näkemiin!

Tere! Tere hommikust / päevast / õhtust! Tänan / Aitäh! Palun! Pole tänu väärt! Head aega!

KIIREISIMPIÄ ON SILTI muistutettava, että yliopisto on tiedeyhteisö. Tutkintotehtailu ei taida lisätä tieteen tasoa. Oulun yliopisto on arvostettu tiedeyliopisto, joka on noteerattu Shanghain listalla maailman yliopistojen kärkijoukkoon. Tutkintorima ei saa painua alas. Vieläkin tärkeämpää on ajatella itse opiskelijaa. Ihminen on ihminen, eikä koneeksi muutu vaikka kuinka painetaan kaasua. Opiskelijat ovat pääsääntöisesti nuoria, joiden kuuluukin etsiä Hoppu itseään, paikkaansa ja ominta alaa. Liika aiheuttaa hoppu aiheuttaa ahdistusta ja sietämättömiä ahdistusta ja suorituspaineita. suorituspaiTutkintojen laajaalaisuuskin uhkaa kii- neita. Tutkinreessä kaventua. Mistä tojen laajatulevat huomisen alaisuuskin generalistit?

USKON, ETTÄ PEH-

uhkaa kiireessä kaventua. Mistä tulevat huomisen generalistit?

MEILLÄ keinoilla voidaan lyhentää opiskeluaikoja kuria kestävämmin. Viesti yliopistoille kuuluu: opiskelumahdollisuuksiin on tultava selvä parannus. Enemmän tenttiaikoja, enemmän ja parempaa opetusta. Enemmän opiskelijapalveluita ja tukea tarpeeseen. Ja joustoa silloin, kun sitä inhimillisistä syistä tarvitaan. MIKÄ AIKANAAN minun opinnoissani oikein kesti? Oli niitä syitä, muun muassa kaksi lasta, yhdet kunnallis- ja eduskuntavaalit, ylioppilaskuntapolitiikka. Yhtä yritystäkin olin perustamassa ja töissä kävin koko ajan. Sairastinkin. Ei aivan poikkeuksellisia syitä nykyopiskelijallekaan. Kirjoittaja on filosofian maisteri Oulun yliopistosta, kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu.

oulunylioppilaslehti


HETKIÄ KAUPUNGISSA • teksti Minna Koivunen • kuvat Aleksi Poutanen

MARJA SALO

Syntynyt 1980 Helsingissä Valmistunut Teatterikorkeakoulusta 2008 Kansallisteatterissa Mm. Kautto: Tyttö tuli!, Salminen: 13 uponnutta vuotta, Nousiainen: Maaninkavaara Elokuvissa Saippuaprinssi Televisiossa Mm. Hetkiä kaupungissa, Samaa sukua eri maata, Sydänjää Tulossa Kuningas kuolee -näytelmä Kansallisteatterissa (ensi-ilta 4.12.2013)

Ylistys puuhastelulle


ANNA PAAVILAINEN

Syntynyt 1983 Mikkelissä Valmistunut Teatterikorkeakoulusta 2006 Kansallisteatterissa Mm. Franzén: Tumman veden päällä, Saisio: HOMO! Elokuvissa Mm. Hyvä poika, Saippuaprinssi Televisiossa Hetkiä kaupungissa, Morsian Tulossa Kesäkaverit-elokuva (ensi-ilta 1.8.2014)

Kaksi Kansallisteatterin näyttelijää, Marja Salo ja Anna Paavilainen perustavat klubin, jossa haluaisivat itse käydä. Nimeksi tulee Omatuntoklubi, lava on vapaa kaikille ja aikaa esiintyä on 20 minuuttia.


Anna Paavilainen (vas.) ja Marja Salo kannustavat rohkeasti tarttumaan uusiin asioihin miettimättä, tuleeko se onnistumaan.

KUN KANSALLISTEATTERIN uuteen kellaribaariin tarvittiin syksyllä 2011 klubitoimintaa, olivat Kansallisteatterin näyttelijät, jo Teatterikorkeakoulussa toisiinsa tutustuneet, Marja Salo ja Anna Paavilainen innoissaan suunnittelussa mukana. Nimen he keksivät ennen kuin tiesivät, mitä haluavat tehdä. Hiljalleen oman klubin filosofia, sisältö ja ilme alkoivat muotoutua. Kaksikko halusi tehdä klubista paikan, jossa haluaisivat itse käydä ja missä he kaikkein parhaiten viihtyisivät. Omatuntoklubista tuli sekoitus useita eri klubi-ideoita, joita kaksikko suunnitteluvaiheessa pyöritteli. Yhtenä esikuvana oli rock-baari Semifinalissa järjestettävä laulaja-lauluntekijöille tarkoitettu Samettiklubi. Siinä ihastutti arvaamattomuus, ettei koskaan tiedä, mitä ilta tuo tullessaan ja kuka esiintyy. He kehittivät ideaa eteenpäin, ja heidän klubinsa lavasta tuli avoin kaikelle mahdolliselle taiteelle. Heidän klubilleen sai tulla tekemään mitä vain ja toiveena oli nähdä mahdollisimman paljon erilaisia esityksiä. Joka kuun toisena lauantaina pidettävän klubin toiseksi ydinajatukseksi muodostui pääsymaksun maksaminen omantunnon mukaan. Paavilainen oli törmännyt Berliinissä ravintolaan, jossa maksetaan sieltä pois lähtiessä ja nimenomaan omantunnon mukaan. Kaksikko halusi kokeilla, kuinka kyseinen malli toimii Suomessa. Seuraavaksi klubille tarvittiin esiintyjät. Koska Omatuntoklubista ei aluksi kukaan tiennyt mitään, piti uusien klu-

bijärjestäjien puolittain pakottaa kavereitaan esiintymään. Loppuillan musiikista vastaamaan tuli dj Vauvaukki eli näyttelijä Eero Ritala.

Kynnys matalaksi Salo ja Paavilainen esiintyivät myös itse ensimmäisillä klubeilla. Sitä kautta he halusivat tehdä lavalle nousemisen mahdollisimman helpoksi. Kuka tahansa sai tulla esiintymään. “Halusimme tehdä kynnyksen tulla esiintymään mahdollisimman matalaksi. Ettei olisi oloa, että joku meni pieleen. Itsessään esiintyminen on tärkeää ja se, että uskaltaa mennä eikä se, miten täydellistä se on. Meidän esityksemme olivat välillä luokattoman huonoja ja todellakin madalsimme kynnystä. Oli varmasti oikeasti helpompi mennä lavalle meidän jälkeen”, Salo arvelee. Sana uudesta klubista alkoi levitä nopeasti ja pian Omatuntoklubin sähköpostiin alkoi tulvia ennakkoilmoittautumisia. Illan luonteen vuoksi he eivät halunneet valita esiintyjiä millään perusteilla, vaan ne otettiin mukaan jämptisti ilmoittautumisjärjestyksessä. Enää kaksikon ei kuitenkaan tarvinnut itse nousta lavalle esiintymään. Vaikka esiintyjät ilmoittautuivat etukäteen, ei yleisölle kerrottu, ketä lavalla tullaan minäkin lauantaina näkemään. “Sehän siinä on parasta. Et voi ikinä tietää, mitä tapahtuu ja kuka tulee lavalle. Kiinnostavinta on juuri se, että jos et ole ollut paikalla, ja meillä on ollut mielettömän hienoja esityksiä,

olet jäänyt paitsi jostain todella hienosta”, Salo fiilistelee. Kun klubi oli pyörinyt puoli vuotta, syntyi ajatus tuottojen lahjoittamisesta hyväntekeväisyyteen. Rahaa ei ollut mielin määrin, ja ensin Salo, Paavilainen ja Ritala aikoivat palkita itsensä ravintolaillallisella. “Sitten se tuntui hassulta emmekä tienneet, mihin käyttäisimme ne. Tuntui tyhmältä jakaa rahat Marjan kanssa, sillä palkka olisi ollut pieni työmäärään nähden. Jostain se vaan tuli, että annetaanko rahat hyväntekeväisyyteen, ja se tuntui heti oikealta. Ihmettelimmekin, miten emme olleet sitä aiemmin tajunneet”, Paavilainen muistelee. Yli vuosi sitten Joonas Josefsson, joka työskentelee Ylellä ohjaajana ja käsikirjoittajana, vieraili Omatuntoklubilla, ihastui siihen ja halusi tehdä klubista ohjelman televisioon. Tuottaja Suvi Mansnerus innostui ideasta, ja he päättivät yhdessä kehittää ja viedä ohjelmahanketta eteenpäin. Lopulta ohjelmaidea meni Ylen sisällä läpi, ja sarjan nimeksi tuli Hetkiä kaupungissa. Sarja kuvattiin viime keväänä, ja se alkoi 9. syyskuuta.

Lupa epäonnistua Aluksi televisio-ohjelman tekeminen Omatuntoklubista oli näyttelijättärille kauhistuttava ajatus. He eivät pidä tosi-tv:stä eivätkä omista televisiota. Sarjan jaksot nähtyään he ovat kuitenkin tyytyväisiä lopputulokseen. “Ensimmäistä kertaa olen ylpeä mistään, mitä olen teh-

nyt telkkariin. Sarja on oikeasti kiinnostava ja hieno juttu. Sehän ei ole pelkästään meidän ansiotamme, vaan ohjaaja Joonas Josefssonin ja leikkaaja-kuvaaja Jarmo Loikkasen ansiota. Hehän sen ohjelman ovat tehneet”, Salo kehuu. “On hienoa, että Yle lähti dokumentoimaan klubia. Minusta siinä on hienosti vangittu, millaista viime kevät klubin kanssa oli”, Paavilainen lisää. Hetkiä kaupungissa ei ole ainoastaan taltiointi klubeista ja esiintyjistä, vaan siinä käsitellään Saloa ja Paavilaista askarruttavia ajatuksia muun muassa epäonnistumisesta ja siitä miten jokaisella on mahdollisuus valita, miten katsoa maailmaa. “Jokainen voi valita, miten elämää katsoo ja oletko tyytyväinen siihen, mitä sinulla on. Vaikka siihen, että sinulla on tämä esitys ja tämän verran yleisöä, ja he nauttivat siitä vai oletko aina tyytymätön siinä tilanteessa, missä olet sillä hetkellä”, Salo pohtii. Ohjelman tekeminen itse asiassa pisti heidät miettimään, miksi he ylipäätään järjestävät Omatuntoklubia. “En kestä televisio-ohjelmia, joissa ei ole sisältöä. Aiemmin emme olleet kauheasti määritelleet klubiamme. Teimme vain, mitä huvitti tehdä, mutta telkkariin en halua tehdä mitään vain siksi, että huvittaa. Siten meidän piti teroittaa klubin filosofiaa ja sitä, mistä siinä on kysymys. Se vei oman aikansa ja energiansa”, Paavilainen kertoo. Vaivannäkö oli lopulta kannattavaa. Paavilainen on hy-

villään siitä, että ajatukset monista ohjelmassa käsiteltävistä asioista kuten oman tiensä kulkemisesta ja epäonnistumisesta kirkastuivat. “Saa epäonnistua ja on tärkeää olla itselleen uskollinen”, Paavilainen linjaa. Ennen kaikkea Hetkiä kaupungissa nostaa esiin hienoja esiintyjiä, joista juuri kukaan ei ole ikinä kuullut mitään. “Ihmiset puuhastelevat paljon, ja koko ohjelma on ylistys puuhastelulle. Sillä, että esimerkiksi tekee esityksiä tai soittaa musiikkia, ei tarvitse olla mitään päämäärää, vaan tekeminen on itsessään tärkeää. Ei tarvitse valloittaa maailmaa,” Salo painottaa.

Kamera kuin ase Televisiotuotanto toi oman lisänsä jo valmiiksi hektiseen klubi-iltaan. Salo ja Paavilainen kuvasivat kaiken klubiin liittyvän. Kun he aiemmin pystyivät keskittymään pelkästään klubin järjestämiseen, piti ohjelman tekoon keskittyä yhtä paljon. Eikä kameroiden vaikutusta klubiin voinut kokonaan estää. “Kamerahan on kuin ase. Kun osoitat ihmisiä kameralla ja heille vielä sanotaan, että dokumentoimme klubia ja se tulee ulos telkkarista, kaikki ihmiset muuttuvat ja alkavat esittää sitä, mitä luulevat olevansa. Harva ihminen on luonnollinen kameran edessä”, Salo sanoo. Siitä huolimatta, että ohjelman teko toi klubiin uuden ulottuvuuden, eivät televisiokamerat rikkoneet klubin luonnollista tunnelmaa. Televisioruu-


Suuren soundin bändin jännittävä syksy UMEO nähdään Hetkiä kaupungissa -ohjelmassa lokakuussa.

tuun välittyy lämmin ilmapiiri. “Klubi oli kuitenkin tärkeämpi kuin ohjelma. Marjan kanssa yritimme pitää huolta, ettei fokus siirry vääriin asioihin eikä ohjelma ala sanella klubia ja esiintyjiä. Eikä siinä niin käynytkään. Klubi ja esiintyjät ovat pääroolissa”, Paavilainen toteaa. “Olemme just niin kuin me olemme. Emme tee elämästä upeampaa kuin se on. Sarja on tosi totuudenmukainen, mutta kyllähän televisio tekee ihmisestä kiinnostavamman kuin oikeasti on, koska saat leikattua kiinnostavimmat hetket ihmisen elämästä. Oikeasti elämä ei ole välttämättä niin paljon kiinnostavia hetkiä. Televisio kiillottaa ihmisiä väkisinkin, vaikka sitä yrittää välttää. Kun Hetkiä kaupungissa -ohjelmaa katsoo, ohjelman minä on kiinnostavampi kuin oikea minäni”, Salo pohtii.

Mukavuusrajan yli Samalla kun Omatuntoklubi on tarjonnut lavan lukuisille uusille esiintyjille, se on ollut kasvuprosessi sen tekijöille. Erityisesti Salolle klubin tekeminen oli tietynlaista terapiaa. Vaikka hän on näyttelijä ja tottunut esiintyjä, on hän ollut ujo lavalla omana itsenään. Ennen Omatuntoklubia esiintyminen Marja Salona oli hirveää. Siispä hän päätti alkaa juontaa klubia. Kahdessa vuodessa hän tottui juontamiseen ja omana itsenä lavalla olemiseen. “Olen jo aika luonteva ja tyytyväinen siinä lavalla ollessani. En koe, että olisin hyvä, vaan parempi. Jos sinulla on

mukava olla siellä, se on jo aika paljon. Voit pakottaa itsesi ylittämään sinun mukavuusrajasi. Jos joku asia pelottaa, sitä kohti kannattaa mennä”, hän kannustaa. Paavilainen puolestaan on oppinut klubin myötä rohkeutta kokeilla juttuja, joista ei vielä tiedä mitään. “Jos saa jonkun idean, se kannattaa toteuttaa eikä heti ajatella, onnistuuko se.” Parasta Omatuntoklubissa Salolle on ollut se, että hän on tavannut paljon ihmisiä, jotka ovat innoissaan siitä, mitä tekevät ja harrastavat asioita sen vuoksi, että rakastavat niitä. Paavilaiselle vapaus kokeilla kaikenlaisia ideoita yhdessä Salon kanssa on ollut klubissa tärkeintä. “Olemme hyvä työpari, koska tuomme hyvät puolet toisistamme esiin ja ruokimme toistemme luovuutta. On ollut ainutlaatuista, koska ei ole ollut tulosvastuuta, sillä klubi on ollut meidän oma harrastuksemme”, Paavilainen luonnehtii. Omatuntoklubin tunnelmasta pääsee tänä syksynä nauttimaan ainoastaan televisiosta, sillä Salo ja Paavilainen ovat laittaneet klubinsa tauolle. Sen tilalla he järjestävät Yllätysklubia. “Olemme pyörittäneet Omatuntoklubia niin kauan, joten halusimme itsellemme vaihtelua. Yllätysklubille järjestämme erilaisia iltoja eikä kukaan tiedä, mitä klubilla tapahtuu”, Salo kertoo. ■ Hetkiä kaupungissa Yle Teemalla maanantaisin kello 21.30. www.facebook.com/omatuntoklubi

UMEO, JONKA soittajista neljä kuudesta opiskelee Oulun yliopistolla, soitti ensimmäisen Helsingin-keikkansa viime toukokuussa Omatuntoklubilla. Veto poikkesi muutenkin tavanomaisista esiintymisistä. Aikaa soittaa oli vain 20 minuuttia, ja keikka kuvattiin Yle Teeman Hetkiä kaupungissa -ohjelmaan. Koska UMEO on yhtyeen pianistin Mikko Mellan mukaan suuren soundin bändi, vaati heidän musiikkinsa sovittelemista Kansallisteatterin Lavaklubin tilaan. Siihen tarvittiin bändiltä ripaus kekseliäisyyttä. Rajoitukset äänen voimakkuuteen johtuivat televisioinnista. “Piti lähteä helsinkiläisen kaveribändin treenikselle jonnekin kehä 3:n ulkopuolelle hakemaan erilaisia kapuloita rumpujen soittamiseen”, rumpali Samppa Veikko Kaartinen muistelee. Pienen säätämisen jälkeen kaikki meni kuitenkin hyvin. Kokemuksena Omatuntoklubilla soittaminen oli oululaiskuusikolle mieleenpainuva. “Emme ole varmaan ikinä soittaneet niin tiiviisti kuin sillä lavalla,” Mella pohtii. “Ei varmaan. Se oli aika ahdasta. Minäkin jätin puolet rumpusetistä pois, mikä sopi siihen, kun se oli kuitenkin

erilainen keikka. Kaikki palaset loksahtelivat kohdilleen”, Kaartinen lisää. “Sekin oli tyylikästä, kun laulajamme istui yleisön seassa sohvalla ja nousi biisin keskivaiheilla suorittamaan oman osansa”, Mella jatkaa. “Tunnelma oli erinomainen ja ilmapiiri oli miellyttävä. Varsinkin se Lavaklubin miljöö, joka oli ihan huippu. Muita esiintyjiä ei ihan hirveän keskittyneesti pystynyt katsomaan”, Kaartinen selittää. “Itse vaikutuin Ona Kamusta, joka oli aivan loistava. Se oli pysäyttävä esitys”, Mella kehuu ja Kaartinen nyökkäilee.

Pakko on paras muusa Omatuntoklubin teemana tuona toukokuisena lauantaina oli elokuvat, mikä sopi Umeolle erinomaisesti. He olivat jo aiemmin suunnitelleet taustavisuaalien mukaan ottamista keikoille, ja tuleva keikka sai heidät konkretisoimaan moiset aikeet. Klubia varten he sävelsivät 20-minuuttisen kappaleen ja tekivät siihen rinnalle tarinallisen lyhytelokuvan, jossa ajetaan öisen Oulun halki. “Nyt on tarkoitus, että tulevia keikkoja varten koostamme koko keikan mittaisen eloku-

van, jossa tarina on laajennettu. Siitä klubista koitui siis paljon hyvää. Pakko on paras muusa: jos on joku päivämäärä, johon mennessä pitää saada biisi ja leffa tehtyä, niin tulee tehtyä”, Mella tuumaa. Tämä syksy on oululaisbändille toisellakin tapaa jännittävää aikaa, sillä syyskuun puolivälissä ilmestyi yhtyeen esikois-EP CGWM, jota he työstivät koko kevään. Sen julkaisi hämeenlinnalais-helsinkiläinen Highest Fell Records. “Varmaan tällä vaivalla olisi saanut jo pari pitkäsoittoa tehtyä. EP:n tekeminen on ollut aika ikuisuusprojekti. Kävimme äänittämässä maaliskuussa neljä biisiä, joita on miksattu ja masteroitu joka suuntaan uudestaan eri studioilla”, Kaartinen selittää. EP:n julkaisemisen myötä bändillä on kova halu päästä soittamaan enemmän keikkoja. Tavoitteena heillä on jatkossa kiertää ympäri Suomen keikkapaikkoja joka viikonloppu. Lokakuussa he ainakin pääsevät taas Helsinkiin maalailemaan mahtipontisia sointujaan, kun he nousevat Bar Loosen lavalle yhdessä Halti-yhtyeen kanssa. ■ UMEO Hetkiä kaupungissa -ohjelmassa Yle Teemalla maanantaina 28. lokakuuta kello 21.30. Antton Niemelä

UMEOn ensimmäinen Helsingin-keikka – Omatuntoklubilla tv-kameroiden edessä – oli bändille mieleenpainuva kokemus.

UMEO Perustettu 2012 Jäsenet Mikko Mella, piano; Henri Jaakola, kitara; Lauri Hyykoski, kitara; Samppa Veikko Kaartinen, rumpali, Ville-Matti Koskiniemi, basso; Maria Mella, laulu Musiikkityyli post-rock Tulevat keikat 10.10. Bar Loose (Helsinki), 15.11. Nuclear Nightclub (Oulu) Ajankohtaista CGWM (EP) www.facebook.com/umeoband • www.weareumeo.tumblr.com


14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

SIVUAINEET • tekstit Sanna Häyrynen • kuvitukset Mikael Miksu Heikkinen

JAPANI-OPINNOT

Selviytymisopas Suurimmalla osalla Oulun yliopiston opiskelijoista on vapaus valita sivuaineensa omien mieltymystensä mukaan. Sivuaineita voi poimia omasta tiedekunnasta tai rakentaa tutkinnosta poikkitieteellisen sekoituksen. Vain mielikuvitus on rajana, sillä mahdollisia aineyhdistelmiä on lähes yhtä paljon kuin erilaisia lottorivejä. Ylkkäri kokosi pääaineittain hedelmällisiä ja suuntaa antavia sivuaine-ehdotuksia inspiroimaan oman yhdistelmän pohtimisessa.

Humanistinen tiedekunta HUMANISTISESSA tiedekunnassa voi opiskella 13 pääainetta ja 21 sivuainetta. Kaikille vapaavalintaisia sivuaineita ovat esimerkiksi valtio-oppi, taidehistoria, elokuvatutkimus ja filosofia. Lähtötasokoe vaaditaan kielten sivuainekokonaisuuksiin ja historia-aineisiin. Rajatusti paikkoja on esimerkiksi viestinnän perusopintoihin.

Aineenopettajiksi valmistuvien humanistien tutkinto on valmiiksi rakennettu eikä anna kovin paljon liikkumavaraa omiin valintoihin. Muille urille suuntaavat saavat pähkäillä laajan tarjonnan edessä, minkälaisen kokonaisuuden tutkinnostaan haluavat muodostaa. Humanistisen tiedekunnan koulutuspäällikkö Kari Kaskela vinkkaa, että kaikille huma-

nisteille on hyötyä taloustieteeseen ja monikulttuurisuuteen liittyvistä opinnoista, mikäli työ yksityisellä sektorilla tai kaupan ja teollisuuden aloilla kiinnostaa. YLEENSÄ humanistien sivuainevalinnat ovat koulutuspäällikön mukaan melko perinteisiä. ”Vaihdossa käydessään opiskelijat saattavat lukea erikoi-

sempia aineita, joista voimme koostaa sivuainekokonaisuuden. Vähän aikaa sitten eräs opiskelija sai tutkintoonsa sivuaineen indonesian kielestä ja kulttuurista”, Kaskela kertoo. Myös muiden tiedekuntien opiskelijat voivat valita humanistisia sivuaineita. Esimerkiksi luonnontieteiden aineenopettajat saavat lisätä opetettavien aineidensa joukkoon vaikkapa

filosofian. Luokanopettajat taas hankkivat opetuspätevyyksiä vieraisiin kieliin. Japani-opinnoista sekä Itäja Kaakkois-Aasian sivuaineopinnoista on hyötyä muillekin kuin humanisteille. ”Kansainvälisissä työtehtävissä, esimerkiksi kauppaa tehtäessä, on hyvä tuntea toisen osapuolen kieltä ja kulttuuria”, Kaskela muistuttaa. @ylkkari


8/2013 | 15

MARKKINOINTI

ELOKUVATUTKIMUS

DRAAMAKASVATUS

MUSEOLOGIA

TERVEYSTIETO

sivuaineviidakkoon Historia sekä aate- ja oppihistoria

Historian opiskelijan kannattaa valita sivuaineikseen esimerkiksi valtio-oppia, viestintää tai kasvatustieteiden puolelta sosiologiaa. Informaatiotutkimuksen pitkä sivuaine pätevöittää kirjastoalalle. Museologian perusopinnot taas mahdollistavat museoissa työskentelemisen. Muita varteenotettavia sivuaineita ovat taidehistoria, kieliaineet, antiikin kielten ja kulttuurin kokonaisuus sekä taloustieteet. Kirjallisuus

Kirjallisuutta pääaineena opiskelevat lukevat yleensä sivuaineena suomen kieltä, vaikka eivät äidinkielenopettajiksi tähtäisikään. Muita hyödyllisiä sivuaineita ovat vaikkapa elokuvatutkimus, viestintä ja taidehistoria. Suomen kieli

Suomi toisena ja vieraana kielenä -opinnot antavat eväät siihen, miten suomen kieltä opetetaan ulkomaalaisille. Viron kieli, yleinen kielitiede ja fonetiikka sopivat tutkijaksi haluavalle. Yleissivistävät reaaliaineet, oulunylioppilaslehti

viestintä sekä markkinointi käyvät hyvin suomen kielen opiskelijan sivuaineiksi. Informaatiotutkimus

Kirjastoalalle valmistuvat informaatikot voivat sivuaineilla erikoistua haluamaansa suuntaan. Sopivia sivuaineita ovat vaikkapa kirjallisuus, taidehistoria, sosiologia ja historia. Myös tietojenkäsittelytieteen opinnot luonnontieteellisen tiedekunnan puolelta ovat hyvä valinta. Kulttuuriantropologia ja arkeologia

Museologian opinnot pätevöittävät kulttuuriantropologian ja arkeologian opiskelijan museoalan tehtäviin. Muita sopivia sivuaineita ovat historia, taidehistoria, saamelainen kulttuuri ja sosiologia. Työllistymisen kannalta myös taloustieteistä on hyötyä. Logopedia

Logopedien opinnoissa vapaavalintaisille sivuaineille ei ole tilaa, vaan tutkinnon sisältö on kaikilla sama. Puheterapeuteiksi valmistuvat logopedian opiskelevat

lukevat sivuaineina kielitiedettä, fonetiikkaa, psykologiaa ja lääketiedettä. Esimerkiksi kasvatustieteilijät voivat lukea logopediaa sivuaineena, mutta sivuaine ei pätevöitä puheterapeuttina työskentelemiseen. Saamen kieli ja saamelainen kulttuuri

Usein saamen kielen opiskelijat lukevat sivuaineena saamelaista kulttuuria ja päinvastoin. Saamen kielen opettajille kulttuurin tuntemus on tärkeää. Saamelaisalueille työllistyvien kulttuurin tuntijoiden taas on hyvä hallita myös kieliä. Englantilainen filologia, germaaninen filologia ja pohjoismainen filologia

Kieltenopiskelijoille hyviä sivuaineita ovat muut kielet, viestintä sekä reaaliaineet. Taloustieteiden puolelta hyödyllisiä aineita ovat esimerkiksi kansainvälinen liiketoiminta ja markkinointi. Japaniopinnot sekä Itä- ja Kaakkois-Aasian opinnot voivat olla valtti työnhakutilanteissa. Fonetiikka ja yleinen kielitiede sopivat tutkijanuraa suunnittelevalle.


16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Taloustieteiden tiedekunta TIEDEKUNNASSA on kuusi pääainetta, joita voi opiskella myös sivuaineina. Näiden lisäksi yritysjuridiikasta voi lukea perus- ja aineopinnot. Taloustieteilijät saavat vapaasti valita sivuaineita omasta tiedekunnastaan. Taloustieteiden tiedekunnan koulutuspäällikkö Vuokko Iinatin mukaan opiskelijat suorittavat usein oman tiedekuntansa sivuainekokonaisuuksia.”Yrity sjuridiikka on suosittu sivuaine, sillä se tukee monenlaisissa tehtävissä. Lisäksi KIEKUVIkokonaisuuksia sisällytetään tutkintoihin”, Iinatti kertoo. Täydentävien opintojen keskuksen järjestämiin 25 opintopisteen kieli-, kulttuuri- ja viestintäopintoihin saa valita kursseja enintään kahdesta kielestä. Olemassa olevaa kielitaitoa voi syventää tai aloittaa uuden kielen alkeistasolta. Tarjolla on englannin, ruotsin, saksan, espanjan, italian, japanin, ranskan ja venäjän opintoja. Opiskelijoiden on mahdollista suorittaa myös niin sanottu superpääaine, jos aineopintoihin ja syventäviin opintoihin kuuluvia kursseja kerää sivuaineen verran. Luonnollisesti myös vaihdossa suoritettuja opintokokonaisuuksia hyväksytään sivuaineiksi. Iinatti sanoo, että taloustieteilijät valitsevat muista tiede-

kunnista yksittäisiä sivuaineita oman kiinnostuksen perusteella. MARKKINOINNIN ja johtamisen opiskelijat ovat lukeneet matkailua luonnontieteellisen tiedekunnan puolella. ”JOTKUT

Johtaminen

Johtamisen opiskelijoille suositellaan sivuaineiksi markkinointia ja laskentatoimea. Kasvatustieteiden tiedekunnan puolelta on mahdollista valita sivuaineiksi myös sosiologiaa tai psykologiaa. Luonnontieteistä erityisesti matkailu soveltuu johtamisen kylkeen. Kansantaloustiede

Kandidaatintutkinnon sivuaineet on rajattu taloustieteisiin, mutta luonnontieteen puolelta tutkintoon voi sisällyttää esimerkiksi matematiikan ja tilastotieteen opintoja. Kansantaloustieteen opintojen kanssa on hyvä opiskella omien aineopintojen lisäksi esimerkiksi oman tiedekunnan sivuaineista rahoitusta ja laskentatoimea.

Johtamisen sivuaineiksi sopivat hyvin esimerkiksi kasvatustieteistä sosiologia ja psykologia.” Teknillisestä tiedekunnasta taloustieteilijät valitsevat sivuaineita hyvin harvoin. Hu-

manistisista aineista jotkut ovat ottaneet historian sivuaineekseen. Avoimien yliopistojen ja kesäyliopistojen kautta taloustieteiden opiskelijan on mahdollista lukea esimerkiksi hal-

Laskentatoimi

Kandidaattivaiheen sivuaineet tulee valita omasta tiedekunnasta. Monet valitsevat yritysjuridiikan sivuaineeksi, mikäli suuntaavat tilintarkastusmaailmaan. Muuten opinnoista voi muodostaa mieleisensä kokonaisuuden. Rahoitus

Kandidaatintutkinnon sivuaineet on rajattu taloustieteisiin, mutta luonnontieteen puolelta tutkintoon voi sisällyttää vaikkapa matematiikan ja tilastotieteen opintoja. Hyvin soveltuvia sivuaineita ovat kansantaloustiede ja laskentatoimi. Lisäksi rahoituksen opiskelija voi valita tilastotiedettä rahoitukseen yhdistelevän kvantitatiivisen rahoituksen opintokokonaisuuden.

lintotieteitä tai valtio-oppia. Muiden tiedekuntien opiskelijat voivat keväisin hakea sivuaineoikeutta taloustieteiden opintoihin. Perusopintokokonaisuuksiin on 20 paikkaa, aineopintokokonaisuuksiin 10.

Markkinointi

Kandidaattivaiheen sivuaineet tulee valita omasta tiedekunnasta. Tyypillinen sivuaine markkinoinnin pääaineopiskelijoilla on johtaminen. Myös KIEKUVIkokonaisuus (kieli-, kulttuuri- ja viestintäopintojen kokonaisuus) on hyödyllinen. Luonnontieteellisen tiedekunnan matkailun opinnot antavat markkinoinnin opiskelijalle puolestaan poikkitieteellistä perspektiiviä. Kansainvälinen liiketoiminta

Sopivia sivuaineita oman tiedekunnan valikoimasta ovat markkinointi ja laskentatoimi. Muilsta aloilta sosiologia, psykologia ja matkailu soveltuvat kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijalle erittäin hyvin.

Luonnontieteellinen tiedekunta LUONNONTIETEELLISESSÄ tiedekunnassa opiskellaan kandidaattivaiheessa kahdeksassa koulutusohjelmassa. Maisterin tutkintoa tehdessään opiskelijat valitsevat oman pääaineensa ja suuntautumisvaihtoehtonsa, joita on tiedekunnassa yhteensä 24. Pää- ja sivuaineita on 23. ”Eriytyneet pääaineet ja suuntaukset kuuluivat aiemmin jo kandidaatintutkintoon. Usein suuntautuminen näkyy nytkin kandidaatin tutkinnossa, kun opiskelijat jatkavat saman aihepiirin kanssa gradussa”,

valaisee luonnontieteellisen tiedekunnan koulutuspäällikkö Heikki Kuoppala. Kandidaatin tutkintoon kuuluu pakollisena vähintään yksi 25 opintopisteen sivuaine. Maisterin tutkinnossa sivuainepakkoa ei ole, joten opiskelijoiden on mahdollista suorittaa yksittäisiä kursseja muista aineista. Myös 15 opintopisteen kokonaisuuksia eri oppiaineista voi koostaa, vaikka sivuainetta perusopintojen verran ei lukisikaan. Biologian, fysiikan, kemian, maantieteen ja matemaattisten

tieteiden opiskelijat voivat kouluttautua myös aineenopettajiksi. Tällöin heidän tutkintoonsa kuuluvat pakollinen pitkä sivuaine opetettavasta aineesta sekä opettajan pedagogiset opinnot. Muut saavat valita sivuaineensa vapaasti pieniä rajoituksia lukuun ottamatta. ”Esimerkiksi matematiikassa

voidaan vaatia fysiikan opintoja. Joillekin kursseille tarvitaan aiempia suorituksia. Rajoitukset ilmenevät opintosuunnitelmaa tehdessä. Maantieteen opiskelijoiden sivuainevalinnat ovat vapaimpia”, Kuoppala kertoo. Koulutuspäällikön mukaan kaikilla Oulun yliopiston opiskelijoilla on periaatteessa oikeus

Kaikilla Oulun yliopiston opiskelijoilla on oikeus opiskella luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

opiskella sivuaineita luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Kurssin opettaja päättää, mahtuvatko kaikki ilmoittautuneet ja halukkaan kursseille. ”Yleensä kenttäkursseille sekä laboratorio- ja lajintunnistuskursseille mahtuu vain tietty määrä opiskelijoita. Silloin pääaineopiskelijat ovat etusijalla”, huomauttaa Kuoppala. Erityisesti luokanopettajaopiskelijat haluavat opiskella opetettavia aineita, kuten matematiikkaa ja biologiaa, jotta saavat lisäpätevyyden perusasteen opetukseen. @ylkkari


8/2013 | 17

Uusia ajattelutapoja

Kasvatustieteiden tiedekunta tiedekunnassa on seitsemän viisivuotista koulutusohjelmaa ja kaksi maisteriohjelmaa. Tarjolla on noin 20 sivuainetta. Luokanopettajaopiskelijat ja varhaiskasvatuksen opiskelijat saavat valita kandidaatin- ja maisterintutkintoonsa yhteensä kaksi sivuainetta. Kasvatustieteen koulutuksen opiskelijoilla valinnan vapautta on enemmän, sillä heidän tutkintoonsa ei valmista opettajaksi. ”Opiskelijat voivat ottaa sivuaineikseen kaikkea, mitä yliopistossa pystyy opiskelemaan. Usein luokanopettajaopiskelijat valitsevat sellaisia sivuaineita, joita voi tulevassa työssä opettaa, kuten kuvataidetta tai musiikkia”, kertoo luokanopettajakoulutuksen amanuenssi Minna Sainio. Sivuaineiden ei kuitenkaan tarvitse olla kouluaineita, vaan opettajalle on hyötyä esimerkiksi erityispedagogiikan, draamakasvatuksen tai esi- ja alkuopetuksen sivuaineista. KASVATUSTIETEIDEN

luokanopettajaopiskelijat eivät valmistuttuaan tule työskentelemään opettajina, joten hekin voivat sivuaineilla suuntautua esimerkiksi koulutussuunnittelun puolelle”, muistuttaa Sainio. Minna Sainio ei halua antaa tarkkoja ehdotuksia sen suhteen, mikä sivuaine kunkin koulutusohjelman opiskelijoille sopii. ”KAIKKI

Sanna Häyrynen

Ei ole oikeita tai vääriä sivuainevalintoja.

Minna Sainio, luokanopettajakoulutuksen amanuenssi

”Painottaisin sitä, että jokainen tekee omannäköisensä tutkinnon, jolla lähtee työmarkkinoille. Ei ole oikeita tai vääriä sivuainevalintoja, emmekä missään nimessä voi suositella tiettyjen koulutusten opiskelijoille jotain tiettyjä sivuaineita.” Kasvatustieteiden tiedekunta tarjoaa muutamia sivuaineita kaikille yliopiston opiskelijoille. Sainio kertoo, että yleensä peruskoulussa opetettavien aineiden sivuainepaikat täyttyvät tiedekunnan omista opiskelijoista, mutta esimerkiksi psykologian ja koulutusteknologian sivuaineissa on useita opiskelijoita muistakin tiedekunnista. Kasvatustieteiden opiskelijoille haku oman tiedekunnan sivuaineisiin on helmikuussa. Ulkotiedekuntalaisten erillishaku sivuaineisiin päättyy vuosittain elokuun puolen välin tienoilla.

Kasvatustieteiden koulutus

Kasvatustieteiden koulutusohjelman opiskelijat suosivat tiedekunnan sivuaineista psykologiaa, sosiologia sekä nais- ja sukupuolentutkimusta. Hyvä vaihtoehto on myös koulutusteknologia. Suunnittelu- ja hallintotehtäviin haluaville on etua lisäksi taloustieteiden, esimerkiksi markkinoinnin, johtamisen ja yritysjuridiikan opiskelusta. Musiikkikasvatuksen koulutus

Tuplamaisteriksi valmistuva Maria Männistö haaveilee työpaikasta Aasian kasvavan kaupan alalla.

ENGLANTILAISTA filologiaa pääaineena lukenut Maria Männistö, 25, naurahtaa, että hänen tutkintonsa tuntuu aika erikoiselta. Tuore maisteri ehti viiden vuoden aikana lukea sivuaineina kansainvälistä liiketoimintaa, rahoitusta, Itäja Kaakkois-Aasian opintoja sekä teknistä viestintää. ”Yritin valita työelämän kannalta hyödyllisiä sivuaineita, jotka kiinnostivat minua.

Kokonaisuus tuntuu hyvältä ja monipuoliselta”, Männistö näkee jälkeenpäin. Kansainvälinen liiketoiminta oli Männistölle luonteva valinta, sillä hän harkitsi taloustieteiden opintoja jo englantilaiseen filologiaan hakiessaan. Hyppäys rahoituksen maailmaan jännitti aluksi, mutta sain tukea kauppatieteen gradua tehneeltä avomieheltä. ”Humanistit monesti vitsailevat, että asioita tehdään niin

opinnot ja saada sekä musiikin- että luokanopettajan pätevyys. Varhaiskasvatuksen koulutus

Sopivia sivuaineita varhaiskasvatuksen opiskelijoille ovat opetettavat aineet sekä esimerkiksi Varhaislapsuuden kulttuuriset ympäristöt -kokonaisuus. Myös yleissivistävät reaaliaineet, kuten psykologia ja sosiologia kannattaa muistaa.

Musiikkikasvatuksen opiskelijoiden tutkintoon varsinaisia sivuaineita ei mahdu ennalta määrätyn tutkintorakenteen vuoksi. Tilaa sivuaineille on, mikäli opiskelijalla on aiempia opintoja musiikkikasvatuksen tutkintoon hyväksi luettavaksi. Tällöin on mahdollista suorittaa esimerkiksi luokanopettajan monialaiset

Laaja-alainen, taide- ja taitopainotteinen sekä teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus

Biokemia

Geotieteet

Biokemian opiskelijat lukevat sivuaineinaan pääasiassa kemiaa ja biotieteitä, kuten genetiikkaa ja eläinfysiologia. Maisterivaiheessa on mahdollista suorittaa yksittäisiä kursseja esimerkiksi lääke- ja kauppatieteiden puolelta.

Hyviä sivuaineita ovat opetettavat aineet, kuten kuvataide, musiikki tai liikunta. Draamakasvatus ja erityispedagogiikka tuovat lisäperspektiiviä opetukseen.

Yleensä geotieteiden opiskelijat lukevat kemiaa, maantiedettä ja oman koulutusohjelman muita oppiaineita. Myös matematiikan, tietojenkäsittelytieteiden ja biotieteiden opiskelusta on etua. Teknillisen tiedekunnan puolella kannattaa opiskella prosessitekniikkaa.

sanotusti humanistimatikalla. Tästä voi jäädä sellainen käsitys, ettei humanisti voisi osata matematiikka, mutta ei se aina niin ole”, Männistö toteaa ja muistuttaa, että rahoituksen sivuaine on liiketoimintapuolelle haluavalle humanistille todiste osaamisesta. TEKNINEN VIESTINTÄ valikoitui tutkintoon, kun viestinnän sivuaineeseen valittiin opiskelijoita vain joka toinen vuosi. Männistö on tyytyväinen varavaihtoehtoon, sillä tietoteknisestä osaamisesta on hyötyä monenlaisissa työtehtävissä. Kulttuureista kiinnostunut humanisti päätti suorittaa Itäja Kaakkois-Aasian opinnot, jotka avasivat Japanin, Korean, Kiinan ja Intian kulttuuria, historiaa ja talouskehitystä. Männistö innostui myös opiskelemaan Kiinan kieltä ja aloitta syksyllä opinnot Turun yliopiston Master’s Degree Programme in Asian Studies -nimisessä maisteriohjelmassa. Kulttuureista kiinnostunut Männistö haaveilee työskentelevänsä Aasian kasvavan kaupan alalla. Unelmatyö tulevaisuuden tuplamaisterille olisi toimia esimerkiksi kiinalaisten ja suomalaisten yritysten välikätenä. ”Molemmat kulttuurit ovat minulle tuttuja. Monipuolisista sivuaineista olen oppinut erilaisia ajattelutapoja, joita kansainvälisissä töissä tarvitaan”, perustelee Männistö.

Luonnontieteellisestä tiedekunnasta voi valita pitkäksi sivuaineeksi esimerkiksi matematiikan tai humanistisesta tiedekunnasta kieliä. Lisäpätevyys alakoulun kielenopettajana tai yläkoulun aineenopettajana tietää hitusen parempaa palkkaa. Myös kasvatustieteiden opiskelijoille suositellut sivuaineet ovat hyvä valinta, jos opettajan ura ei ole tähtäimessä. Intercultural Teacher Education

Pääaineen opiskelijoille kuuluu pakollinen ulkomaanjakso. Education for Intercultural Competences on sivuaine, jonka ITE-opiskelijat voivat koostaa esimerkiksi vaihdossa suoritetuista kursseista tai harjoittelusta. Hyviä sivuaineita ovat myös muut koulussa opetettavat aineet sekä omaa mielenkiintoa vastaavat sivuaineet Suomessa ja ulkomailla suoritettuina.

kimus sekä arkkitehtuurin osaston järjestämä yhdyskuntasuunnittelu. Matemaattiset tieteet

Biologia

Kemia

Niin opettajiksi aikoville kuin muillekin kemianopiskelijoille suositellaan fysiikan ja matematiikan opiskelua. Lisäksi esimerkiksi prosessitekniikan opinnoissa on kemian kanssa yhteen sopivia kursseja.

Opettajaksi haluavalle sopivia sivuaineita pakollisten pedagogisten opintojen lisäksi ovat fysiikka, ja kemia. Mikään ei estä luovuutta, sillä matematiikan opettaja voi sivuainevalinnoilla pätevöityä myös vaikkapa filosofian, uskonnon, englannin tai käsityön opettajaksi. Tutkijanuralle lähtevälle sopivat esimerkiksi tilastotiede, tietojenkäsittelytiede ja fysiikka. Informaatiotutkimuksen pitkä sivuaine pätevöittää kirjastoalalle.

Fysiikka

Maantiede

Tietojenkäsittelytiede

Mikäli opettajaksi mielii, hyvä pari on maantiede. Lisäksi vaaditaan myös opettajan pedagogiset opinnot. Muilla tutkinto koostuu yleensä biotieteiden omista aineista sekä kemiasta ja tilastotieteestä. Fysiikanopiskelijan pakollinen sivuaine on matematiikka, jota voi opiskella joko omassa tiedekunnassa tai teknillisen puolella. Opettajaksi aikovalle sivuaineiksi sopivat kemia, matematiikka ja pakollisina opettajan pedagogiset opinnot. oulunylioppilaslehti

Maantieteen opettajalle luonteva sivuaine pedagogisten opintojen lisäksi on biologia. Muille valinnan mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Suuntautumisvaihtoehdoista riippuen maantieteen rinnalle sopivat esimerkiksi sosiologia, kulttuuriantropologia, naistut-

Tietojenkäsittelytieteen sivuaineiksi käyvät esimerkiksi matematiikan sekä kauppatieteiden opinnot. Myös kasvatustieteiden opintoja suoritetaan. Myös tietojenkäsittelyn kaveriksi sopii informaatiotutkimuksen pitkä sivuaine, jolloin voi työskennellä kirjastoissa.


18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

SOSIOLOGIA

LASKENTATOIMI

MATKAILU

RAHOITUS

FONETIIKKA

Teknillinen tiedekunta TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN seitsemän koulutusohjelman tutkintorakenteisiin ei kuulu varsinaisia sivuaineita. Sekä tekniikan kandidaatin että diplomi-insinöörin tutkintoihin kuitenkin sisältyy opintosuunnalle valmistavia, täydentäviä tai syventäviä moduuleja eli opin-

tokokonaisuuksia, jotka ovat laajuudeltaan 10–30 opintopistettä. Moduulit ja suuntautumisensa opiskelija valitsee itse. ”Koulutusohjelmien sisällä valinnaisuutta on paljonkin, ja liikkuvuus oman tiedekunnan sisällä on helppoa”, kertoo teknillisen tiedekunnan koulutus-

Konetekniikka

Koneteekkarin mahdollisia opintosuuntia ovat auto- ja työkonetekniikka, koneensuunnittelu, materiaalitekniikka, mekatroniikka ja konediagnostiikka, rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia, teknillinen mekaniikka, tuotantotalous sekä tuotantotekniikka. Prosessitekniikka

Prosessitekniikan koulutusohjelman opintosuuntia ovat automaatiotekniikka, biotuotteet ja bioprosessitekniikka, kemian prosessitekniikka, prosessimetallurgia, rikastustekniikka, teollisuuden energia- ja ympäristötekniikka, tuotantotalous sekä vesi- ja yhdyskuntatekniikka. Sähkötekniikka

Sähkötekniikan opiskelija voi suuntautua elektroniikan suunnitteluun, tietoliikennetekniikkaan, fotoniikkaan ja

päällikkö Sirpa Nelo. Hänen mukaansa kandidaatin tutkinnot ovat yleensä vakiopaketteja, mutta diplomi-insinöörivaiheessa valinnaisuus kasvaa. Oman koulutusohjelman rajojen yli hyppääminen voi olla suotavaa, jos vaikkapa diplomityön aihe vaatii perehtyneisyyttä

naapurialalle. Esimerkiksi prosessitekniikan opiskelija voi ottaa kursseja konetekniikan puolelta. Usein tietyt kurssit tulee olla suoritettuna, jotta halutulle kurssille pääsee. ”Joskus kurssille pääseminen voi olla resurssikysymys, jos pitää tehdä välineitä vaati-

mittaustekniikkaan sekä elektroniikan materiaaleihin ja komponentteihin. Erikoisuutena on mahdollisuus valita kandidaattivaiheessa fysiikan aineenopettajaksi valmistava moduuli, jonka opinnot sisältävät ainoastaan luonnontieteellisen tiedekunnan opintoja. Tuotantotalous

Tuotantotalouden opiskelija voi valita suuntauksekseen tuotekehityksen johtamisen, tuotannollisen toiminnan johtamisen tai laatu- ja projektijohtamisen. Lisäksi tarjolla on käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinta ja johtaminen -niminen suuntaus. Ympäristötekniikka

Ymäristötekniikkaa opiskelevalla on valittavina suuntauksina automaatiotekniikka, biotuotteet ja bioprosessitekniikka, kemian prosessitekniikka, prosessimetallurgia,

via harjoitustöitä. Näistä tilanteista selviää yleensä neuvottelemalla”, Nelo sanoo. VALINNAISIA KURSSEJA voi suorittaa myös vaihto-opiskelijana tai muissa tiedekunnissa. Täydentävät moduulit voivat olla itse koostettuja, ja useimmiten

rikastustekniikka, teollisuuden energia- ja ympäristötekniikka, tuotantotalous sekä vesi- ja yhdyskuntatekniikka. Tietotekniikka

Tietotekniikan kouilutusohjelman opintosuunnat ovat informaatiotekniikka, soveltava tietotekniikka sekä sulautetut järjestelmät. Arkkitehtuuri

Kandidaatin tutkinnon jälkeen arkkitehtuurin opiskelijoilla on valittavanaan opintosuunnakseen yhdyskuntasuunnittelu, rakennussuunnittelu tai architectural design. Arkkitehdin tutkinto koostuu suurimmalla osalla pääasiassa arkkitehtuurin koulutusohjelman opinnoista, mutta laatimalla ja hyväksyttämällä henkilökohtaisen opintosuunnitelman voi suorittaa muitakin kuin arkkitehtuurin osaston tuottamia opintoja. @ylkkari


8/2013 | 19

NAISTUTKIMUS

Lääketieteellinen tiedekunta teekkarit ottavat kursseja luonnontieteellisestä ja taloustieteiden tiedekunnasta. Nelon mukaan yksittäiset opiskelijat ovat suorittaneet myös humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan vapaiden sivuaineiden kursseja. ”Tiedekuntarajat ylittävää monipuolisuuttahan sisältyy jo pakollisiin perus- ja aineopintoihin, koska eri aineet tekevät yhteistyötä. Esimerkiksi konetekniikan kandidaattivaiheeseen kuuluu luonnontieteiden opintoja ja tuotantotalouteen taloustiedettä”, muistuttaa Nelo. Muista tiedekunnista tullaan lukemaan tekniikan kursseja yleensä vain lähialoilta, sillä matematiikan, fysiikan ja kemian perustietojen tulee olla hallussa. Esimerkiksi kemian opiskelijan tutkintoon sopivat prosessi- ja ympäristötekniikan kurssit, fyysikolle kone- ja sähkötekniikka tai tietojenkäsittelytieteiden opiskelijalle sähköja tietotekniikan opinnot. oulunylioppilaslehti

LÄÄKETIETEELLISEN tiedekunnan kuudessa koulutusohjelmassa valinnaisuutta on vaihtelevasti. Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden tutkintoon sivuaineita tai valinnaisuutta ei nykyisten opetussuunnitelmien mukaan mahdu, harmittelee lääketieteellisen tiedekunnan koulutuspäällikkö Minna Hallia. Valinnaisina opintoina lääketieteilijät ovat aiemmin lukeneet esimerkiksi kasvatusja taloustieteitä sekä kieliä.

”Lääketieteen opiskelijat saattoivat suorittaa täydentävinä opintoina esimerkiksi johtamista”, Hallilla muistelee. HYVINVOINTITEKNIIKASSA kandidaatin tutkinto on kaikilla samanlainen, ja siihen sisältyy lääketieteen opintojen lisäksi tekniikkaa ja luonnontieteitä. Maisterivaiheessa hyvinvointitekniikan opiskelijat saavat valita syventymiskohteekseen biolääketieteellisen teknologian, lääketieteellisen kuvan-

tamisen tai terveysteknologian. Eniten valinnaisuutta ja sivuainemahdollisuuksia on hoitotieteissä, terveyshallintotieteissä ja terveystiedon opettajan koulutuksessa. Näillä kolmella alalla sekä kandidaatin että tutkintoon kuuluu vähintään yksi lyhyt sivuaine ja vapaavalintaisia opintoja. mahdollista suorittaa sivuaineita millä tahansa alalla. Eniten tehdään kasvatustieteen opintoja. Myös ”OPISKELIJOIDEN ON

muista yliopistoista ja avoimesta yliopistosta voi valita sivuaineen tutkintoonsa”, luettelee Hallia. Lääketieteellisessä tiedekunnassa sivuaineita tarjotaan muiden tiedekunnan opiskelijoille hyvin vähän. Muiden tiedekuntien opiskelijat voivat suorittaa sivuaineita lääketieteellisessä tiedekunnassa hoitotieteissä sekä terveyshallintotieteissä. Sivuaineisiin tulee hakea erikseen opinto-oikeutta.

Hyvinvointitekniikka

Tutkintoon ei kuulu sivuaineita, mutta maisterin tutkinnossa erikoistutaan joko biolääketieteelliseen teknologiaan, lääketieteelliseen kuvantamiseen tai terveysteknologiaan. Jokaisessa syventymiskohteessa on myös omat valinnaiset opintonsa.

tai kaksi lyhyttä. Sopiva sivuaine hoitotieteen opiskelijoille on terveyshallintotiede ja päinvastoin. Sivuaineina voi suorittaa myös esimerkiksi kasvatustieteitä. Lisäksi muissa yliopistoissa ja avoimessa yliopistossa sivuaineiksi voi lukea hallintotieteitä sekä työ- ja organisaatiopsykologiaa.

tieteiden opinnot. Muissakin tiedekunnissa sekä toisissa yliopistoissa ja avoimessa yliopistossa suoritetuilla opinnoilla voi maustaa tutkintoaan. Esimerkiksi luonnontieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa sivuaineen kautta toisen opetettavan aineen opinnot.

Hoitotiede ja terveyshallintotiede

Terveystieteiden opettajan koulutus

Valinnaisia opintoja ei uuteen opetussuunnitelmaan enää kuulu. Erikoistuminen tapahtuu valmistumisen jälkeen.

Kandidaatin tutkintoon mahtuu yksi lyhyt sivuaine, maisterin tutkintoon yksi pitkä

Pakollisina sivuaineopintoina terveystieteiden opettajan tutkintoon kuuluvat kasvatus-

Lääketiede ja hammaslääketiede


20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella SNELLMANIAN REMONTTI • teksti ja kuvat Ville Koivuniemi

Vielä remontissa oleva ravintola Snellmania avaa ovensa lokakuun alussa. Ongelmana ollutta jonojen yksipuolista vetämistä on korjattu entistä selkeämmällä linjastolla. Paikka on uusittu muutenkin kauttaaltaan. Ravintolaan tulee lisäksi muun muassa sohvatilaa sisältävä alue, joka toimii päivisin ravintolana, mutta on iltaisin opiskelijoiden vapaassa käytössä.

Jonot tasoittuvat lokakuussa LINNANMAAN KAMPUKSEN pohjoispään lounastajat saavat odotella jonojen tasoittumista vielä parisen viikkoa. Kesän remontissa ollut Unirestan ravintola Snellmania avaa ovensa näillä näkymin 3. lokakuuta. Virallisia avajaisia vietetään todennäköisesti seuraavana maanantaina eli 7. lokakuuta. ”Keväällä meillä ei ollut suuremmin ongelmia, mutta tällä hetkellä remontti näkyy etenkin jonoina ravintola Juliniassa

– siitä huolimatta, että olemme pitäneet siellä salaattibaaria auki ja asiakaspaikkoja on ollut tilapäisesti normaalia enemmän”, Unirestan ryhmäpäällikkö Henna Antila sanoo. Snellmanian remontin yhteydessä uudistuu moni asia, mutta useat vanhat käytännöt säilyvät ennallaan. Snellmania jatkaa päivittäistä vegaaniruokavaihtoehdon tarjoamista. Lisäksi liharuuan syöjille Snellmania alkaa tarjota päivit-

täin ilmastoreilumpaa vaihtoehtoa. ”Käytännössä se tarkoittaa, että vaikkapa lasagnetessa naudanliha muutetaan broileriksi tai kalakeitossa turska loheksi”, Antila täsmentää. Ilmastoreilummasta vaihtoehdosta tiedotetaan enemmän viikolla 39.

Porkkana häviää pitsoista Myös Snellmanian suosittu pizzapäivä saa jatkoa. Sosi-

aalisessa mediassa vitsin aiheeksi noussut porkkana puolestaan häviää pitsojen raakaainelistalta. ”Olemme olleet itsekin tietoisia siitä, että meidän kustannuksellamme on asian tiimoilta naurettu. Mutta meistä se on ollut ihan hauska läppä. Snellmanian uusi ravintolapäällikkö Arto Aapajärvi on kuitenkin linjannut, että porkkanat lähtevät”, Antila toteaa. Muista uudistuksista Antila

mainitsee Discus-ravintolan tulevat wings-perjantait. Lisäksi Uniresta aikoo tarkkailla asiakkaiden mieltymyksiä Facebook-sivuillaan aiempaa enemmän. Perjantaisin Uniresta aikoo kysyä asiakkailtaan miletymyksiä jollekin omalle idealleen. ”Saatamme kysyä esimerkiksi, että söisitkö verilättyjä. Ja jos peukutuksia tulee riittävästi, laitamme sitä ruokalistalle. Jos ei tule, niin emme laita.”

HYVÄ CV AUTTAA TYÖNHAUSSA • teksti Ville Koivuniemi

Kymmenen sekunnin armonaika Omia asemiaan voi nostaa työnhaussa pienillä seikoilla. Monelta jää ymmärtämättä, että rekrytoija saattaa käyttää yhden ansioluettelon selaamiseen ainoastaan muutaman sekunnin kallisarvoista aikaansa. YKSITTÄISEN TYÖNHAKIJAN hakemusta saatetaan käsitellä työnhaussa ainoastaa muutamia sekunteja. Silloin on tärkeää, että esimerkiksi ansioluettelo on selkeä ja informatiivinen. ”Se on tärkeää, että CV:n alussa osaa kertoa osaamisensa. Jos on työkokemusta alalta, siitä kannattaa kertoa tarkasti”, työllistymispalveluja korkeakoulutetuille tarjoavan Uranoste-hankkeen johtaja Outi Aavaluoto tiivistää.

Aavaluodon mukaan työkokemuksesta osataan ansioluetteloissa yleensä kertoa, mutta opinnoista ei. ”Esimerkiksi se, että on tekniiikan ylioppilas , ei kerro vielä oikein mitään. Mutta jos kertoo mitä on oppinut ja mitä osaa, siitä voi olla jo paljon apua.” Moni työnhakija ei osaa myöskään kohdistaa työnhakuaan hakemiinsa paikkoihin. Aavaluodon mukaan on tärkeää tuunata paitsi hakemusta myös

ansioluetteloa jokaisen työpaikan kohdalla uudestaan. ”Jokainen osaa varmasti tehdä CV:n, mutta kaikki eivät osaa tehdä markkinoivaa CV:tä, josta välittyy sellainen kuva, että hakija haluaa juuri hakemaansa työpaikkaan.” Aavaluoto nostaa yhdeksi keskeiseksi yksityiskohdaksi myös asiallisen valokuvan liittämisen ansioluetteloon. ”Valokuvaan kannattaa panostaa. Ulkonäkö ei ole tietenkään se

Valokuvaan kannattaa panostaa ansioluettelossa.”

Outi Aavaluoto, Uranoste-hankkeen johtaja

pointti. Valokuvalla tekee itsensä lähestyttävämmäksi.”

Kysy kaverilta Ansioluetteloon ja työhakemukseen kannattaa Aavaluodon mukaan pyytää kommentteja läheisiltä tai mahdollisuuksien mukaan alan ammattilaisilta. Työnhakuprosessi koetaan usein jollain tapaa intiimiksi, eikä ansioluettelon tai etenkään @ylkkari


8/2013 | 21

HALLITUS VASTAA • teksti Ville Koivuniemi

Kädet täynnä vaaleja

Kyllä edustajistovaalit on se ykkösjuttu. Yhtään väheksymättä tiedekuntahallituksen paikkoja, meidän täytyy keskittyä ensisijaisesti edustajistovaaleihin. Se on varmasti meille iso haaste. Aiomme tuoda edarivaaleja esille hyvissä ajoin.

Viime edustajistovaaleissa (2011) ehdokkaiden määrä putosi dramaattisesti. Miltä tilanne näyttää tänä vuonna?

Olen kuullut, että ihmisiä on alettu jo rekrytoida mukaan. En ole ainakaan kuullut uutisia, että viime vaaleista oltaisiin menossa alaspäin. Viime vaaleissa äänestysprosentti oli 23,17. Mikä on tavoitteenne edustajistovaalien äänestysprosentik-

facebook.com/ oulunylioppilaslehti

työhakemuksen näyttäminen muille ole aina helppoa. ”Tähän kyllä törmää työnhakuun liittyvissä koulutuksissa. Itse pyrin aina kääntämään asian niin, että jos on valmis lähettämään hakemuksen täysin tuntemattomalle pomolle, miten ei olisi valmis näyttämään samoja papereita lähipiirille”, Aavaluoto vertaa. ”Toki jos ei halua näyttää työnhakupapereitaan ammattilaisille, niin kannattaa näyttää oulunylioppilaslehti

Tavoite on nostaa äänestysprosenttia. Sillä tavalla pitää olla realisti, että mihinkään kansanäänestysten prosentteihin emme yllä millään. Vertaamme äänestysprosenttia etenkin edellisten vaaliemme prosenttiin. Muista ylioppilaskunnista saamme toki osviittaa. Onko vaaraa, että äänestysprosentit jäävät mataliksi, kun kahdet vaalit käydään viikon välein sen sijaan että vaalit käytäisiin samana päivänä kuten kaksi vuotta sitten?

Mielestäni meidän pitää nähdä etenkin tämän uuden systeemin edut. Aiemmin edustajistovaalit olivat hallintovaalien kanssa päällekkäin, eivätkä äänestäjät aina ymmärtäneet, mitä ovat äänestämässä äänestäessään hallintovaaleissa. Tai sanotaanko, että tilanne oli ainakin epäselvä. Käytetäänkö edustajistovaaleissa sähköistä äänestystä?

Ei käytetä. Tekniikka olisi ollut, mutta sääntöteknisesti se ei ehtinyt mukaan. Yliopiston hallitus saa nyt kaksi opiskelijaedustajaa. Miten se näkyy opiskelijoille?

Aiemmin yhdelle opiskelijaedustajistolle on kasautunut paljon asioita. Ja kun varaedustajaa ei ole ollut, on opiskelijoiden vaikutusmahdollisuus ollut aina tietyllä tavalla vaarassa. Siinä mielessä kaksi edusta-

issuu.com/ oulunylioppilaslehti

niitä vähintään muutamalle kaverille”, Aavaluoto jatkaa.

Messuilta vinkkejä Aavaluodon vetämä Uranostehanke järjestää työnhakuun liittyvää opastusta seuraavan kerran TOO-työelämämessuilla Oulun yliopistolla 8. lokakuuta. ”Messuilla otamme ilmaiseksi CV-valokuvia. Annamme lisäksi mielellämme ansioluetteloista palautetta.”

Aino-Kaisa Manninen

Kandilla töihin ja muita ristiriitaisuuksia

si? Vertaatteko prosenttia muiden ylioppilaskuntien prosentteihin vai omaan viime vaalien prosenttiin?

Syksy tuo yliopistoyhteisölle ison kasan vaaleja. Opiskelijat pääsevät valitsemaan keskuudestaan edustajat tiedekuntahallituksiin 31. lokakuuta käytävissä hallintovaaleissa. Heti perään käydään edustajistovaalit 6. marraskuuta. Tämän lisäksi välillisesti valitaan myös muita edustajia keskeisille vaikuttamispaikoille. Niistä painavimmat eli Oulun yliopiston hallituksen edustajat valitaan myös syksyllä. Miten Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) ehtii pitää kaikista vaaleista riittävästi meteliä, OYY:n hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen?

Vierailija

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohta Valle Uimosen mielestä edustajisto- ja hallintovaalien erottaminen toisistaan on rehellistä, koska silloin opiskelijat takuulla tietävät äänestäessään, ketä ovat äänestämässä ja mihin.

jaa tuo tilanteeseen paljon turvaa. Luonnollisesti se tuo myös opiskelijoille lisää kaivattua valtaa hallitukseen. Miten ylioppilaskunta aikoo nostattaa edustajistovaalien äänestysprosenttia?

Alkusyksyn ständeilyt aiomme käyttää myös vaalien näkyvyyden näkökulmasta hyväksi. Toivomme toki myös kattokilloilta paljon aktiivisuutta. Millaisia tempauksia on vaalien tiimoilta luvassa?

Tähän voisi vastata, että odottakaa niin näette. Toki pitää muistaa, että keskusvaalilautakunta hoitaa vaalien toteutumista paljolti. Emmekä hypi heidän tontilleen. Mutta toki myös hallituksena teemme kaikkemme, että mahdollisimman moni äänestäisi vaaleissa.

twitter.com/ ylkkari

Uranosteelta tuli myös hiljattain maksuton työnhakuopas korkeakoulutetuille. Sen voi ladata osoitteessa http://uranoste. fi/tyonhakuopas/. Uranoste on neljän ammattiliiton perustama hanke, jonka tarkoitus on auttaa etenkin kaupallisen ja teknisen alan korkeakoulutettuja työllistymisessä tai yrityksen perustamisessa. Keväällä 2014 päättyvän hankkeen isoin rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto.

ELOKUUN LOPUN budjettineuvotteluissa hallitus sai räävittyä rakennepoliittisen ohjelman kasaan. Viesti oli selvä: työuria on pidennettävä ja valtion menoja saatava karsittua. Korkeakoulut ja opiskelijat saivat oman osansa rakenneuudistuksissa: opintotukea korotetaan kustannusneutraalisti ja tukiaikaa lyhennetään viidellä tukikuukaudella, tavoitteellisia valmistumisaikoja halutaan kiristää lainsäädännöllä, lisätään yli 55 opintopistettä vuodessa suorittavien osuutta korkeakoulujen rahoituksessa, opiskelijavalinnoissa ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään ja hakijasumaa puretaan nostamalla sisäänottoja kohdistetusti, alemman korkeakoulututkinnon työelämäkelpoisuutta parannetaan ja korkeakoulujen on tarjottava ympärivuotisia opintoja. Konkretia poliittisten ehdotusten ympärille muodostuu vasta tämän syksyn aikana, mutta pohdin kirjoituksessani uudistuksen eri puolia korkeakouluille ja opiskelijoille. UUDISTUSTEN JOUKOSSA on hyviä uudistuksia ja heikennyksiä sekä ristiriitaisuuksia aiemmin tehtyihin päätöksiin. Lähtökohtaisesti hakijasuman lievittäminen ja opintojen ympärivuotisuus ovat hyviä. Opintotukiajan ja opintoaikojen rajaaminen taas heikennyksiä ja niiden vaikuttavuus opintoaikojen lyhentämiseen vähäistä. Niin sanottu 55 op:n kriteerin kasvattamisella ilman vaikutuksen arviointia korkeakoulujen rahoitukseen voi johtaa korkeakoulut pois opintojen sujuvoittamisen polulta ja päästämään opiskelijat helpommin kursseista lävitse.

Pitäisikö valita suunta, mihin korkeakoulupolitiikkaa kehitetään? Miten työurat ja korkeakoulutus kohtaavat todellisuudessa?”

LOPUT UUDISTUKSISTA herättää ristiriitaisia tunteita: niistä näkee, että hallituksella ei ole yhtenäistä korkeakoulupoliittista suuntaa. Opintoaikoja halutaan lyhentää muun muassa ympärivuotisella opintotarjonnalla. Alkusyksyn ja loppukevään parempi hyödyntäminen opetuskäyttöön ja mahdollisuus opiskella kesäaikana ovat hyviä uutisia, kunhan yliopistot pystyvät järjestämään voimavaransa oikein. Ainoastaan opintotuki on jatkossakin mitoitettu 9 kuukaudelle vuodessa ja tukea saa vain 5 kuukautta yli tavoiteajan. TOINEN RISTIRIITAISUUS löytyy kandin tutkinnon työelämäkelpoisuuden parantamisella. Mitä kummaa tällä tarkoitetaan, jos ei haluta yhä useampaa töihin kandin tutkinnolla? Hallitusohjelmassa linjataan maisterin tutkinto perustutkinnoksi ja meneillään olevan opiskelijavalintauudistuksen yhteydessä annetaan suosituksia siitä, kuinka kandiohjelmia pitäisi laaja-alaistaa ja hakukohteita harventaa. Pitäisikö valita suunta, mihin korkeakoulupolitiikkaa kehitetään? Miten työurat ja korkeakoulutus kohtaavat todellisuudessa? Tunnustammeko tosiasian, että työurat alkavat jo opiskeluaikana? Opintojensa loppupuolella töitä tekevistä opiskelijoista yli 80 prosenttia tekee jo oman alansa töitä. Ovatko muutamaa kuukautta aiemmin valmistuvat oikeasti niin paljon parempia kuin nyt annetaan olettaa? Kirjoittaja on Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen.


22 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella KAMPUKSEN KASVOT • tekstit ja kuvat Sanna Häyrynen

Visuaalisia aivopähkinöitä Kirjallisuutta kuudetta vuotta opiskeleva Anni Hyypiö, 24, haluaa tiivistää sarjakuvissaan isoja ajatuksia kompaktiin muotoon.

Sarjakuvaluonnoksia selailleessaan Anni Hyypiö huokaisee helpotuksesta nähdessään kehityskaarensa. Hänen mukaansa luovassa työssä ei voi aina suoltaa timantteja, mutta yleensä seuraava työ on edellistä parempi.

VÄHÄN AIKAA SITTEN Anni Hyypiö tutki arkistojensa kätköjä ja löysi ensimmäisen piirtämänsä sarjakuvan. Neljännellä luokalla uskonnon vihkoon taiteiltu oppiaineeseen sopiva pätkä herätti hilpeyttä. Sittemmin sarjakuvapiirtäjä on siirtynyt maallisempiin teemoihin. Elokuuhun asti Kansan Tahdon sivuilla ilmestyi viikoittain reilun vuoden ajan Hyypiön piirtämä sarjakuva. ”Kuuden kuvan strippini oli ikään kuin lyhyt novelli sarjakuvana. Yleensä käsittelin arjen pieniä sattumuksia tai ajankohtaisia ja vuodenaikoihin liittyviä aiheita”, hän taustoittaa. Viime syksynä sarjakuvassa pohdittiin esimerkiksi, miksi kotimaisia omenoita on vaikea saada. Jos ideat ovat vähissä, Hyypiön taktiikkana on vain ruveta piirtämään, koska siten tarina lähtee rullaamaan kuin itsestään. ”Lähipiiristäkin tulee usein vinkkejä. Pitää myös seurata, mitä ympärillä tapahtuu. Kerran kuulin bussissa, kun kaksi vanhempaa rouvaa lyttäsi Suomen nuorison. Se päätyi strippiin.” Kädenjälkeään Hyypiö kuvailee pelkistetyksi. Hän pyrkii japanilaisvaikutteisesta

ilmeestä kohti realistista ja mustavalkoista tyyliä. Yhtenä innoittajana on Frank Millerin noir-henkinen Sin City. ”Hänen töissään viehättävät mustan ja valkoisen kontrastit. Välillä seassa on punaista verta. Visuaalisesti eniten ihailen kuitenkin Blacksad-sarjaa. Voi vain selailla kuvia ja ihmetellä, että onpa tämä kaunista.” JUAN DIAZ CANALESIN ja Juanjo Guarnidon Blacksad-sarja on Hyypiön mukaan tarkasti piirretty, synkähkö sarjakuvadekkari, jossa yksityisetsiväkissa ratkoo rikoksia. Esikuvien liiallista seuraamista Anni Hyypiö välttää, jottei lipsahtaisi matkimisen puolelle. Oma, vakiintunut tyyli kehittyy koko ajan. Toimittajan töitä tehneelle Hyypiölle sarjakuvat ovat taiteellinen temmellyskenttä. Luova kirjoittaminen on viime vuosina jäänyt vähemmälle, mutta sarjakuvissa tarinankerrontataitoja pääsee ylläpitämään. ”Sarjakuvassa yhdistyvät kuva ja teksti. Voi keskittyä sanaleikkiin tai visuaaliseen koukkuun. Täytyy miettiä, miten kuvalla kertoisi suuremman tarinan. Se on sellaista aivopähkinöintiä”, Hyypiö tiivistää.

KILTAHUONEKIERROS • teksti ja kuvat Minna Koivunen

Pieni ja rauhallinen Informaatiotutkimuksen opiskelijoiden kiltahuoneella kokoustetaan, tehdään ryhmätöitä, juodaan kahvia, nukutaan ja oleillaan. Kiltisfakta Kiltahuoneen haltija: Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö Index ry ja Oulun yliopiston Humanistinen Kilta ry Miten sinne pääsee: Mene Humanistisen tiedekunnan kolmanteen kerrokseen. Kävele suoraan ja oikealle. Kiltahuone sijaitsee samalla käytävällä tietokoneluokkien kanssa. Huoneeseen mahtuu: Ideaalimäärä on 8–10. Varustelu: Tietokone, jääkaappi, cd-soitin, kahvinkeitin, sohvia, kirjoja ja lautapelejä. Pääasialliset käyttäjät: Hallituslaiset käyttävät eniten, mutta myös muut informaatiotutkimuksenopiskelijat.

Aira Pohjanen (vas.), Aino Ainali ja Maarit Kaakinen haaveilevat isommasta kiltahuoneesta.

@ylkkari


8/2013 | 23

Bileistä politiikkaan

Sampo Rissasen mielestä järjestöihin liittyminen on yksi parhaista asioista, mitä yliopistossa voi tehdä.

Järjestöaktiivi Sampo Rissanen, 27, toteuttaa itseään fiksujen ja luovien ihmisten kanssa. Kiireiseksi hän mieltää itsensä kausittain. SAMPO RISSANEN on monen järjestön mies. Seitsemännen vuoden kemian opiskelijan lempilapsi on RÖYH ry. Perustajajäsen selvittää, että RÖYH keskittyy vapaa-ajantoimintaan ja bileitten järjestämiseen. Rekisteröityneet oululaiset opiskelevat yksityishenkilöt -nimen keksiminen juontaa keväällä 2011 vietettyihin ensimmäisiin juhliin. ”Halusimme kaveriporukalla järjestää Teekkaritalolla omannäköiset bileet. Varasimme talon oululaisille opiskeleville yksityishenkilöille. Myöhemmin rekisteröimme yhdistyksen ja keksimme lyhenteen.” Rissasen mukaan RÖYH:n tapahtumat ovat hienostuneempia kuin tavalliset bileet. Ennen reivausta on voinut nauttia esimerkiksi taidenäyttelystä tai taikurin esityksestä. Vakavampaa, tavoitteellista päätöksentekoa Rissanen harrastaa Oulun Kokoomusopiskelijoiden hallituksessa, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa Kokoomusopiskelijoiden ryhmänjohtajana, PSOAS:n valtuuskunnan puheenjohtajana ja Linnanmaan ruokailutoimikunnassa. Rissanen kiistää kalenterinsa olevan täynnä kissanristiäisiä.”Ei toiminta vie pe-

rusviikosta hirveästi aikaa. Kiireet ovat kausittaisia. Enkä oikeastaan mieti, paljonko aikaa kuluu, koska järjestöt ovat osa elämääni ja nautin niissä toimimisesta”, hän kuittaa. Syksyllä tekemistä riittää edustajistovaalien kanssa, mutta Sampo Rissasen mielestä poliittisten linjausten ja kantojen miettiminen on vain hauskaa, sillä yliopisto kerää fiksuja ja luovia ihmisiä. Samoja hyviä tyyppejä ajautuu myös järjestöihin. olemaan ihmisten kanssa ja ymmärtämään, miten asioihin voi vaikuttaa. Ei tarvitse jäädä murehtimaan, vaan voi tehdä itse”, Rissanen perustelee. Hän kannustaa opiskelijoita kokeilemaan järjestötoimintaa, jos se vähänkin kiinnostaa. Kemian, fysiikan ja matematiikan opettajaksi valmistumisen häämöttäessä Rissanen toivoo, että esimerkiksi RÖYH:n toiminta jatkuisi. ”Olisi hienoa nähdä vuosien päästä, että tuolla nuo porskuttavat. Vähitellen pitäisi ymmärtää, että hommat toimivat ilman minuakin”, järjestöjääräksi tunnustautuva Rissanen naurahtaa. Hän uskoo, että opiskelijaelämän jälkeen edessä ovat muut luottamustoimet. ”TOIMINNASSA OPPII

Indexillä on ollut jo viisi vuotta käytössä vanhojen harmaiden sijasta pinkki-harmaat haalarit.

INDEX

RY:N

KILTAHUONEELLE

on matala kynnys tulla. Huone on rauhallinen ja hiljainen, joten se on oivallinen paikka niin opiskelemiselle kuin nokosten ottamiselle. “Tämä on sen verran kaukana luennoista, että pystyy irrottautumaan, mutta niin lähellä, että tänne pääsee kätevästi”, Indexin talousvastaava Aino Ainali luonnehtii. Monet tulevat kiltahuoneelle tekemään ryhmätöitä ja lukemaan tentteihin. Toiset käyvät nukkumassa. Tosin tänä syksynä Snellmanian remontista oulunylioppilaslehti

kuuluvat porausäänet ovat hieman rikkoneet huoneen rauhaisaa tunnelmaa. Huone on käytössä päivittäin, mutta ruuhkaisinta on hallituksen kokousten ja kiltahuonekahvien aikaan. Pari kertaa lukukaudessa pidettävät kiltahuonekahvit kokoavat indexläiset vaihtelemaan kuulumisia kahvikuppien äärelle. Myös Oulun yliopiston Humanistinen kilta käyttää huonetta. Koska huone sijaitsee tutkijoiden huoneiden vieressä, ovi pidetään kiinni silloin, kun huoneessa on paljon ihmisiä.

Tutkijoille halutaan antaa työrauha. Valituksia metelistä ei ole koskaan tullut. Paitsi käytävältä löytyneen ikivanhan jääkaapin vuoksi. “Se pitää niin kovaa ääntä, että se häiritsee jonkin verran”, Pohjanen naurahtaa.

Haaveena isompi kiltahuone Vaikka Index on suhteellisen pieni kilta, käy huone ahtaaksi kokouksissa. ”Haaveilemme isommasta kiltahuoneesta”, Indexin puheen-

johtaja Aira Pohjanen sanoo. Suuremman kiltahuoneen saaminen ei kuitenkaan ole tällä hetkellä realistista. “Kaikilla on sama tilanne, ettei ole tiloja, joihin voisi muuttaa. Emme varmaan ikinä saa tätä isompaa tilaa”, projektivastaava Maarit Kaakinen tuumaa. “Täällä humanistisella puolella ei oikein ole sopivia tiloja kiltahuonekäyttöön. Tämäkin on tämmöinen toimistohuone”, Pohjanen lisää. Toisessa päässä yliopistoa Pohjasen kuuleman mukaan

saattaisi olla tyhjiä tiloja, mutta heillä ei ole hinkua lähteä humanistiselta puolelta pois parempien tilojen perässä. “Muutkin humanistiset killat ovat täällä, niin olisi outoa olla teekkareiden keskellä”, Kaakinen sanoo. “Ei olisi tarkoituksenmukaista olla puolen kilometrin päässä luennoista”, Pohjanen lisää. “Vaikka mielellään näemme muiden alojen opiskelijoita ja teemme yhteistyötä, kiltamme pitää olla meidän opiskelijoita lähellä”, Ainali jatkaa.


24 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella LEVYARVIOT

HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs

ARCTIC MONKEYS AM

VUODEN 2006 esikoisalbumillaan suoraan suuren yleisön tietoisuuteen tupsahtaneen Arctic Monkeysin viides levy nappaa pihteihinsä alusta lähtien. Parin ensimmäisen pitkäsoiton genrevelvoitteet ovat historiaa: AM on samalla loogista kehitystä

Luokanopettajaksi opiskeleva Sara Marin testasi Oskarin kellarin vuohenjuustokanahampurilaisen.

GOLDFRAPP Tales Of Us

Leipominen on nautinto Luokanopettajaksi opiskeleva Sara Marin on tuleva opettaja jo neljännessä sukupolvessa. Pirteän Saran vapaa-aika kuluu tiiviisti teatterin ja liikunnan parissa, mutta myös kantaravintoloissa- ja kahviloissa. Leipominen on tälle naiselle suorastaan nautinnollinen tila. Akuuteimpaan herkkuhimoonsa Sara pyöräyttää mieluiten omenakaurapaistoksen. Miten päädyit opiskelemaan luokanopettajaksi?

Opiskelin ensin teatteria Työväen Akatemiassa etelässä, ja opettajuus oli vain kakkosvaihtoehto. Hain kaksi kertaa teatterikorkeaan, enkä päässyt, mutta pääsin ensiyrittämällä opiskelemaan Ouluun luokanopettajaksi. Tunnen edelleen suurta intohimoa näyttelemistä kohtaan, mutta en tiedä, haluaisinko tehdä sitä työkseni. Oletko kuitenkin tykännyt opettajaopinnoista?

Olen tykännyt ja ekana vuonna teinkin jo melkein kahden vuoden opinnot. Jos vain haluaa tehdä opintoja yhtään nopeampaa, ei se ole ongelma. En koe, että se on mitään rakettitiedettä. Aion nyt ensin valmistua opeksi ja Luoja tietää, mitä sen jälkeen. Myös sosiaaliala kiinnostaa. Tykkäätkö kokkailla

paljon kotona?

Olen enemmänkin leipoja. Rakastan leipoa kakkuja, pullia ja piirakoita. Bravuurini on Brita-torttu, sen saa helposti ja nopeasti. Osaan tehdä peruskotiruokiakin, mutta en nauti ruoanlaittamisesta samalla tavoin kuin leipomisesta. Oletko koskaan karpannut, raakaruokahifistellyt tai muuten noudattanut jotain tiettyä ruokavaliota?

En harrasta mitään dieettejä. Syön peruskotiruokaa ja aina, kun on nälkä. En tilaa ravintolassakaan mitään salaatteja, sillä ruoan pitää maistua joltakin. Mikä on eksoottisinta, jota olet syönyt?

Ollessani Nepalissa vapaaehtoistyössä menimme kerran eräälle luomutilalle, jossa tilan emäntä veteli sieltä kaikenlaisia ruohoja meille. Söimme myös

Haarukassa Sara Marin Ikä: 24 vuotta Opiskelee taide- ja taitopainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa, 3. vuosi Kotoisin: Merijärveltä Asuu: Oulun keskustassa Harrastukset: teatteri, liikunta

jotain lihaa, enkä varmaan paljoa valehtele, jos sanon että se oli jotain hiirtä.

Lautasella: kukonpojanburgeri

Maistuiko tämän ravintolan ruoka?

Ravintola

Burgeri oli hyvä, mutta ranskalaiset eivät. Rakastan ranskalaisia, voisin elää pelkästään niillä. Olen siis aika tarkka siitä, miltä niiden pitää maistua. Monissa paikoissa ne jätetään liian löysiksi, kun niiden pitäisi olla rapeita. Mitä tykkäät tästä paikasta?

Ihan kiva, mutta en tulisi tänne treffeille. Paikka ei ole erityisen romanttinen eikä persoonallinen. Olen myös tarkka asiakaspalvelusta. Arvostan iloista ja luonnollista palvelua. Sitä ei voi liikaa korostaa. Anna kokonaisarvosana tälle ravintolalle asteikolla 1–5.

Annan 2½. ■

LONTOOLAINEN , etupäässä elektro-popistaan tunnetuksi tullut duo Goldfrapp ei sekään ole uransa aikana tyytynyt toistamaan vain yhtä musiikillista tyylisuuntaa, mistä on todisteena myös kuutosalbumi Tales Of Us. Siinä missä kolmen vuoden takainen Head First sukelsi (nimensäkin puolesta) päistikkaa tanssilattialle, uutukainen sopii paremmin

MENOT Ilmoita seuraavat menot 9.10. mennessä toimitus@oyy.fi.

Oskarin kellari Missä: Uusikatu 26, toinen kerros. Mitä: Perusravintolaruokaa pihveistä burgereihin. Toimittaja testasi: Kukonpojanburgerin ja ravintolan nimikkoleivoksen. Arvio: Hampurilainen maistui, annokseen kuuluville lankkuperunoille olisi voinut olla dippiä. Ravintolan oma Oskarin leivos maistui paremmalta, miltä näytti. Tähdet asteikolla 1–5:

****

SOPOVALIOKUNTA Sopovaliokunta kokoontuu keskiviikkona 18.9. kello 16 OYY:n toimistolle Linnanmaalle. Mukaan toivotetaan kaikki uudet ja vanhat sopoilijat, osallistuminen ei vaadi kuin kiinnostusta opiskelukyvystä ja hyvinvoinnista! Perinteiseen tapaan tarjolla on myös pientä välipalaa. KOPOVALIOKUNTA Koulutuspoliittinen valiokunta kokoontuu avaamaan syyskautensa torstaina 19.9. kello 16 alkaen ylioppilaskunnan toimistolla. Käsittelemme erityisesti kandin suorittaneiden yliopistolle antamaa palautetta ja mietimme miten palautteen vaikuttavuus voitaisiin taata. @ylkkari


8/2013 | 25

sitä edeltäneiltä Humbugilta ja Suck It And Seeltä sekä tavallaan täysin uuden vaiheen alku, joskin Humbugin tuottaneen QOTSA-nokkamies Josh Hommen vaikutus on yhä paikoin kuultavissa. Etenkin albumin alkupuolelta löytyy viljalti koukuttavia kitarariffejä, mutta bändin uran alkuaikojen ajoittain tarpeetonkin kiire on poissa. Näin myös valloittavat taustalauluosuudet saavat enemmän ilmaa ympärilleen, ja solisti Alex Turnerin The Last Shadow Puppets -projektikin kuultaa paikoin läpi. Monitahoinen albumi ei missään vaiheessa hiivu, vaan tarjoaa myönteisiä yllätyksiä loppuun asti. No. 1 Party Anthemilla Robbie Williams kohtaa John

Lennonin, parin rauhallisemman palan jälkeen Fireside pulpahtaa esille rytmikkäänä, Why’d You Only Call Me When You’re High tarjoilee veikeitä r&b-vaikutteita, Snap Out Of It kumartaa Scissor Sistersin suuntaan, ja kattauksen kruunaa kaunis, täsmämittainen slovari I Wanna Be Yours. Nämä kaikki ovat osoituksia bändin muuntautumiskyvystä, eikä kokonaisvaikutelma ole lainkaan sekava, vaan lähinnä ilahduttavan raikas. Vaikka yhtyeen kuulijakunta AM:n ansiosta varmasti kasvaa, lopputulos tuoksuu yleisön kosiskelun sijaan pikemminkin yhä kehittyvän bändin spektrin luontaiselta laajenemiselta.

soundtrackiksi bileillan jälkeisiin olotiloihin. Vaikka jo neloslevy Seventh Tree esitteli duon eteerisemmän ja taiteellisemman puolen, Tales Of Us hiipii vähäeleisessä täydellisyydessään astetta pitemmälle. Alison Goldfrappin fraseeraus muistuttaa silloin tällöin jopa Kate Bushista kuulaimmillaan, ja Will Gregoryn tyylikkään minimalistinen instrumentalismi tukee vokalistia mahtavasti. Kappaleista ainoastaan levyn puolivälin Thea vie hetkeksi menevämpiin tunnelmiin. Hassua on se, että vaikka yhtyeeseen on aikoinaan tutustunut nimenomaan tanssittavan musiikin kautta, juuri nyt kaksikko tuntuu olevan ilmaisunsa ytimessä. Stranger-raitaa lukuun ottamatta henkilöiden nimiä kantavien kappaleiden kauniit melodiat ja muut atmosfääriä luovat yksityiskohdat pysäyttävät ja viette-

levät kuulijansa kuin varkain. Huomio keskittyy lyriikoiden sijaan aluksi sävellyksiin, mutta myös tarinat alkavat avautua kaiken aikaa enemmän. Tämä on hienon albumin merkki.

Marko Pyhähuhta

Marko Pyhähuhta

Henkilöiden nimiä kantavien kappaleiden kauniit melodiat ja muut atmosfääriä luovat yksityiskohdat viettelevät kuulijansa kuin varkain.”

OUlUgOspel 1.–3.11.2 013

Iina Palokangas David Lyle Morris & band Prokaryote Pro Fide CRB Katajainen kansa Amani Katso ihmistä -juhlakonsertti www.oulunseurakunnat.fi/oulugospel Järjestää oulun ev.lut. seurakunnat Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään oulunylioppilaslehti

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti Saga Skiftesvik • kuvat Johanna Mujunen

Työhuone täynnä korkokenkiä Vuodet Luxemburgissa ovat jättäneet jälkensä suomen kielen yliopisto-opettajan Sisko Brunnin pukeutumiseen. Hän rakastaa korkeita korkoja ja pukeutuu mekkoon niin töihin kuin pottupellollekin lähtiessään. Mitä tyylisi kertoo sinusta?

Olen auttamaton esteetikko. Vaatteen tai tavaran ei tarvitse olla käytännöllinen – riittää, että se on kaunis. Asuin 15 vuotta Luxemburgissa ja opetin suomea Eurooppa-koulussa ja Euroopan unionin instituutiossa. Ehkä myös nuo Keski-Euroopassa vietetyt vuoden näkyvät pukeutumisessani. Siellähän tyylien kirjo on vähän laajempi ja tällainen edustamani mekkokulttuurikin on tavallisempaa. Miten valitset vaatteet aamulla?

Nopeasti. Tosin yleensä valitsen jo illalla joko kengät tai mekon ja kaverit sitten sen mukaan. Jos pitää kävellä paljon, valitsen kengät, joilla se onnistuu. Se periaate minulla on, että en koskaan pidä samoja vaatteita peräkkäisinä päivinä. Kerrotaan, että sinulla on työhuoneessasi kymmenen paria kauniita korkokenkiä? Pitääkö huhu paikkansa?

Höpö höpö, kenkäpareja on yleensä hyllyssä ainakin viidettoista! Taidan olla jonkinlainen kenkäfriikki, koska korkokenkä on minusta ihan vain esineenäkin tavattoman kaunis. Erityisesti minua kiehtookin juuri tavallisten arkipäiväisten käyttötavaroiden kauneus. Kenkien pitää olla siis kauniit ja ehdottomasti korolliset. Kenen tyyliä ihailet?

En osaa nimetä ketään, koska en seuraa muotia enkä tyyliä. Pukeutuminen on jokaisen yksityisasia, ja minua kiinnostaa vain oma pukeutumiseni. Muiden tyyliin en ota kantaa. Mikä on vaatekaappisi aarre, entä häpeäpilkku?

Minulla on muutamat niin kauniit kengät, että voisin vaikka ripustaa ne joulukuuseen koristeiksi. Tosin kengät eivät ole vaatekaapin aarre: minulla ne ovat eteisessä kirja-

Sisko Brunnilla on työhuoneessaan komea kokoelma korkokenkiä. Mekon ja kenkien on aina sovittava yhteen. Brunni on niin tottunut korkokenkien käyttäjä, että matalakantaiset kengät aiheuttavat hänelle jalkakipuja.

hyllyssä näkyvillä. Häpeällisintä on ehdottomasti vaatekaapin laajuus: minulla on aivan liikaa niin kutsuttuja ehkä vielä joskus -vaatteita, joista en raaski luopua. Tosin nyt olen keksinyt, että kirpparille viemisen sijasta voin leikata mekkoni leikkelyksiksi ja kutoa niistä mattoja lapsilleni.

värikäs. Pukeutuminen ei saa olla liian vakava asia.

Millainen pukeutuminen kääntää pääsi kadulla?

Liian järkevissä tai toisaalta liian tyylikkäissä. Vaatteissa pitää olla jokin juju. ■

Kekseliäs, persoonallinen ja

Pukeudutko töissä samoin kuin vapaa-ajallasi?

Vaatteet ovat sekä töissä että vapaa-ajalla aika pitkälti samat, tosin pottupellolla käytän kumisaappaita. Mutta mekko minulla on sielläkin. Missä vaatteissa et viihdy?


FINE POINT • by Margarita Khartanovich

UUNO

No job? Go abroad I’ve come across an interesting idea suggested by Arto Lahti, Professor of Entrepreneurship from Aalto University. He says that unemployed young people should go abroad and get to know a foreign country, its language and culture, instead of staying home and wasting the benefits they receive from the government. He proposes that they would get THIS MONTH

Oulu student life in English

Got an idea? Contact us! toimitus@oyy.fi

HI, 5 • by Maria Yarandaykina

Hi, 5

the same amount of money as a travel grant and submit a report on their stay upon their arrival back to Finland. a simple model that made it possible to send youngsters abroad, the internationalisation process would speed up. For example Asia and South America have a lot of potential. You should get to know places “IF THERE WAS

while you are still young”, Lahti explains. Though the idea is rather sensible, the question is how to make it work? Won’t it result in another Erasmus Exchange programme that has gone astray? All the existing internationalisation projects seem to be just so raw that their outcomes have a pretty random nature. So maybe it is time to have a proper plan instead of beating about the bush?

A DAY WITH FINNS • By Bianca Beyer

Coolest events in autumn

Slush After a great success of Midnight Pitch Fest in Oulu it is worth attending something just as rewarding. Yes, I am talking about Slush (November 13–14, Helsinki) – the best start-up event in the whole Finland (if not Europe) with thousands of attendees, hundreds of companies, not to mention millions of euros waiting to be invested in your business idea. This year it might be especially gainful even though you target to do only the networking. Mingling around start-ups will do no harm anyway. More info: www.slush.fi.

YIE Conference It is a no-brainer that Nordic youth is very active in many aspects, and Young Innovative Entrepreneurs Organization is here to prove that. Each year these guys run a number of useful events and seminars on behalf of Kolarctic. This November they organize a matchmaking conference in Kirkenes (Norway): an intensive program, skilled speakers and experienced mentors will help you pitch perfect. Please, notice that the application deadline is September 29! More info: http://yieproject.blogspot.fi/

Business Kitchen Events Pitching Clinic, Business Kitchen Breakfast, Business Speed Dating, etc. are definitely the events worth visiting! You will meet lots of entrepreneurs and other students full of ideas, just like you. No need to be a businessperson to go there – there are always start-ups looking for “fresh blood”. More info: http://www.businesskitchen.fi/

European Mobility Week

Pitching Clinic, Business Kitchen Breakfast, Business Speed Dating, etc. are definitely the events worth visiting! ”

Oulu is one of the most cycle-friendly cities in Finland. True story. And I’m pretty sure you have a “two-wheel friend” of your own. If you don’t, then go and get one because the European Mobility Week in Oulu is coming soon! During September 16-22 they will offer you different cycling-related activities, product demonstrations, bicycle maintenance and live rap performances right in the city center. More info: www.ouka.fi

ESN and NISO gang Let’s get less serious for a change and have fun with a bunch of international students. There are always some sport activities, movie nights and gatherings organized by NISO as well as crazy parties and trips (Lapland, Stockholm) by ESN. Just subscribe to the University newsletter and stay tuned. Nähdään, à bientôt, bis später, hasta pronto, see ya soon!

Cloudy with a Chance of Start-ups ONE CANNOT but wonder if there’s been something strange in the air of Oulu recently: an unusual concentration of business-minded people, loads of entrepreneurship events, startup challenges... Looks like it’s about time for another undercover investigation throughout a Day with Finns by Uuno journalist Bianca Beyer! Which place could be better to investigate on startups than a festival devoted to them? The Midnight Pitch Fest might help shed some light on the mysterious entrepreneurial hype. By definition, it is a start-up too – Business Oulu, Business Kitchen and a number of small companies in and around Oulu organized it for the very first time. 1200 guests came from all over Finland and beyond to watch nervous wannabe-CEOs pitching their business ideas in front of 50 investors. What is it with this city up North that seems to be giving birth constantly to so many

business ideas and solutions? Is Oulu a sort of creative agglomeration? Are we especially driven by the weather to stay indoors and ponder over life? Or is it all thanks to the generous support of the municipality?

Real innovation comes from Oulu Matti Rusila claims the latter to be one of the main reasons. Matti works as a Business Developer in Business Kitchen, a platform for start-ups and young companies. He believes the expertise, which we gain through workshops, events, and research institutions here in Oulu, provides us with the right conditions to establish a successful business. Good to know! SuprView, a company run by students entirely, has already exploited this secret to its own advantage. Having won Start-up Challenge 2013, the founders of SuprView are developing their business

model further on now, supported with 2000 euros, free consultations and office space for 6 months. Their idea is to use augmented reality technology for construction planning and sales tools for buildings and to visualize projects for potential investors. Maria Yarandaykina, the driving force of this team, is one of the pitchers on stage of MPF. She is trying to excite investors about SuprView business model. “Everything is in our hands,” she reassures. “I think with some good management we will hit the Silicon Valley one day and put the whole 3D building design upside down in a good way!”

Don’t be afraid Being an entrepreneur means having the right mindset. “If you have an idea, just do it! Don’t wait until someone else thinks of it!” says Lauri Salovaara, CMO of start-up


8/2013 | 27 SOCIAL MEDIA • article by Margarita Khartanovich • illustration by Anna Ylönen

FilmMe and host during the MPF. Mikko Perälä, a wellknown Oulu entrepreneur, seconds that. “You don’t have to be particularly brave,” he says. “You just shouldn’t be afraid.” He started starting up in 2004 and has been involved in ten businesses since then.

Start sooner rather than later Having started at the admittedly not very old age of 27, Nelli Lähteenmaaki from Aalto University, one of the keynote speakers, still wishes for more time. “I learned so many things in too little time. I wish I started way earlier”, she reminisces. If you don’t want to regret, you should act now. Matti has the ultimate recipe for you to follow. First, you should take part in the events by OuluSES, a student entrepreneurship society. Apply for participation in Demola projects if you want to solve a real life problem. Be part of a student team as their “researcher” for 4 months! If they like your solution, they might either license it from you (while you keep the copyrights) or hire you. Besides, you can start up with it by yourself! And now Business Kitchen enters your life – arrange for a meeting. Get their support and expertise. Use their premises as an office until you have one of your own. Everything is for free! You might do a great deal of networking there as well. Business Kitchen helps young companies to boost growth and expand under its Business Blender project.

From 9 a.m. to 5 p.m. or your own Boss? And then there is this one important thing to be kept in mind: starting up is not about easy money. It’s about wanting to make a change. And it should come naturally with the idea, and not the other way round! “I never chose to be an entrepreneur,” says Mikko. “One day I just became one.” So, is it just an alternative to being a regular employee gradually climbing the career ladder after graduation? Not quite, thinks Matti: “Creation and innovation are the keywords! You have to know yourself, and what you can do.” If you have a vision, don’t hesitate. Do something about it! Mikko sees this path being made for people who want changes: “Money and success are just inevitable results of being focused and persistent, flexible and open-minded.” And he reminds of one thing that distinguishes successful people from others: dreaming big. oulunylioppilaslehti

Your Social Media Diet OBVIOUSLY, as I’m a journalist, I do love the Internet, Social Media and all the benefits they have to offer their users. If we compare social networking sites to food, then I’d be someone involved in the restaurant business. And whether you prefer Fast Food (Facebook, Twitter) or something more gourmet (Instagram, Pinterest), you definitely “consume” at least some portions of Social Media. The question is how to stay healthy and build up your perfect diet?

Social Media “Bulimia” VS Social Media “Anorexia”

I know quite a lot of people who are addicted to Social Media (SM) completely. If they don’t visit the networking sites each 10 minutes, they feel uncomfortable and come through the shakes and sweats similar to the ones of drug users. We can call it a sort of SM bulimia. Another type of people prefers to keep a low profile on the Internet being skeptical about SM benefits and avoiding Facebook like a plague.

I know quite a lot of people who are addicted to Social Media (SM) completely. If they don’t visit the networking sites each 10 minutes, they feel uncomfortable and come through the shakes and sweats similar to the ones of drug users.

That is a case of SM anorexia. So, here we are with this problem again: are Social Media a black or white magic? Well, basically it is an absolutely neutral phenomenon of our everyday life, just like food – there are benefits and risks depending on how you consume it. And “moderation” is important, of course. Don’t be a compulsive eater and don’t check your Facebook during the lectures or homework – as a rule you don’t open a lunch box in the middle of the class, right? I totally understand your desire of stalking someone when you end up checking a friend of a friend of a friend’s profile. Or when you have this uncontrollable passion of playing Sherlock Holmes or Miss Marple and start a Social Media investigation. You just use this enormous privilege to have so much usable data at our fingertips. But try to do it not that often so it wouldn’t interrupt your studies. There is a common practice among some of my friends to freeze their SM accounts for the time when they write their thesis, for example, or have an

exam coming. A very reasonable idea!

Healthy online and offline lifestyles Thus, if you want to lead a healthy online lifestyle you should understand that Social Media do facilitate communication, keep you updated with campus events and news, some internship and employment opportunities but just be aware of certain risks. No venting through SM. No posts or pictures that can damage your positive offline self-image. Yes, it is that vital nowadays! I remember my first days on Facebook, for example, when I could write anything at all and that would be fine. Now I have my bosses in the friend list, and I know that potential employers check my profile – that is why my self-censorship has risen dramatically. I also try to maintain self-discipline and don’t let Social Media screw my attempts to manage my time wisely. Carry a good image with you offline because what you do offline affects your online world! And stay Social Media healthy – don’t kiss your opportunities goodbye.


Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7: Messu sunnuntaisin klo 10. Englanninkielinen messu su 20.10. klo 16 (saarna myös suomeksi), Ari Savuoja. Kastellin kirkko, Töllintie 38: Tuomasmessu la 21.9. klo 18 Pyhän Andreaan kirkko, Sulkakuja 8: Varikkomessu su 6.10. klo 12 Elohuone, Isokatu 11: Sarastus-kuoron harjoitukset yleensä to klo 18, tarkista aika Taina Voutilainen, p. 044 3161 729. Sinua ja asioitasi varten: yliopistopastori Ari Savuoja yliopistolla huone TF101, puh. 040 5245919, yliopistopastori@oulu.fi Palveleva puhelin: klo 20–24 p. 01019 0071, Palveleva netti: www.palvelevanetti.fi

TYKKÄÄ LUE VISERRÄ facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

Punainen Risti Kontti

Food >

Sport >

c i s u M <

k

rin D <

viihdettä ja a lu ei rh u , ia k ik si u M opiskelijaystävällisessä hengessä! SportitVanhaPaloasema www.sportit.fi Avoinna: mA–tO 15–01, Pe 15–04 LA 14–04, SU 15–01

Kauppurienkatu 24 A | OULU Puh. 044 788 6190

Suoramarkkinointi Mega Oy on v.1986 perustettu, Suomen johtava puhelimitse tehtävään markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme 17 paikkakunnalla ja kuulumme Helsingin pörssissä listattuun Talentum Oyj:hin. Edustamme emoyrityksemme lisäksi yli 70 muuta toimeksiantajaa.

Haemme UUSIA MYYNTIKYKYJÄ osa-aikatyöhön Mahdollisuus työskennellä päivä- tai iltavuorossa 3-6 kertaa viikossa oman aikataulun mukaan. Päivävuorossa markkinoimme ammattituotteita ja -palveluita yrityksille, iltaisin harrastetuotteita kuluttajille. Käytössämme on modernit ja helppokäyttöiset työvälineet. Valmiiksi valitut kohderyhmät sekä tunnetut laadukkaat tuotteet tekevät työn aloittamisesta helppoa ja mielekästä. Päiväkohtainen takuutuntipalkka tai provisio oman tuloksen mukaan, palkka kahden viikon välein. Käy tutustumassa: www.sm-mega.fi/toihin-meille Voit myös soittaa ja kysyä lisää: Veijo tai Jaakko puh. 045 7731 3859 Suoramarkkinointi Mega Oy • Kirkkokatu 17 C, Oulu


Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri 8/2013