Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt professori Mikko Hallmanille ja professori Mika Rämetille 1,5 miljoonan euron suurapurahan ennenaikaisen synnytyksen periytyvyyttä ja ehkäisymahdollisuuksia selvittävään tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään ennenaikaiselle synnytykselle altistavia geenejä käyttäen uusimpia menetelmiä sairausgeenien tunnistuksessa. Tutkijat ovat jo löytäneet sikiön ja äidin perimästä ennenaikaiselle syntymälle altistavia geenimuutoksia. Ennenaikaisuudesta aiheutuu Suomessa huomattavia sairaanhoitokustannuksia ja ennenaikaisilla lapsilla on korkeatasoisesta hoidosta huolimatta pitkäaikaissairauksia. Maailmanlaajuisesti vuosittain syntyy 15 miljoonaa keskoslasta. Heistä menehtyy yli miljoona ja huomattavalle osalle eloon jääneistä aiheutuu vakavia terveyshaittoja. Ennenaikaiset syntymät lisääntyvät kehittyneissä maissa ja tehokasta keinoa ehkäistä niitä ei tunneta. Professori Mikko Hallman toimii Oulussa, missä tämä kansalliseksi ja kansainväliseksi laajentunut tutkimus on käynnistetty. Professori Mika Rämet työskentelee Tampereen yliopistossa. Saatu rahoitus mahdollistaa projektin laajentamisen, esimerkiksi toistuvia ennenaikaisia synnytyksiä kohdanneiden äitien seurantatutkimuksen. Pohjois-Suomessa on ainutlaatuiset mahdollisuudet tutkia aihetta, sillä perheissä on paljon lapsia ja väestö geneettisesti yhtenevää. 4
Aktuumi | 3/2013
Oulun yliopisto/Arkeologian laboratorio
Suurapuraha ennenaikaisen synnytyksen tutkimukseen
Illinsaaren arkeologisissa kaivauksissa toukokuussa työskentelivät opiskelijat Minna Ervasti, Noora Hemminki, Tapani Lintula ja Jarkko Kauppinen.
Ensimmäiset ihmisjäännökset 1100-luvun haudasta Pohjois-Pohjanmaalla Oulun yliopiston arkeologit löysivät toukokuun lopulla myöhäisrautakautisen haudan Iin Illinsaaresta. Poikkeukselliseksi löydön tekee se, että haudasta kaivettiin ensimmäisen kerran Pohjois-Pohjanmaalla tuon ajanjakson vainajan maallisia jäännöksiä, kaksi poskihammasta. Arkeologisia kaivauksia tehtiin Illinsaaren länsipuolen Suutarinniemessä, josta metallinpaljastinharrastaja Vesa Ruotsalainen vuonna 2011 löysi pronssisoljen ja pronssisen ketjunjakajan ja ilmoitti niistä Museovirastoon. Soljen muodon ja koristelun perusteella hauta ajoittuu alustavasti 1100- tai 1200-luvulle
jKr. Ikä täsmennetään myöhemmin radiohiiliajoituksella. Kaivauksissa löydettiin nyt lisäksi tekstiilinpalanen. Hautalöytö kertoo Iijokisuulla sijainneiden saarten olleen merkittävä toimintaympäristö ihmisille myöhäisellä rautakaudella. ”Alueeseen liittyy paljon kertomusperinnettä. Esimerkiksi Iin varhaisimman keskiaikaisen kirkon ja hautausmaan uskotaan sijainneen 1300-luvulla Illinsaaressa. Löytö on merkittävä askel kohti niiden löytämistä”, arvioi arkeologi, filosofian tohtori Janne Ikäheimo Oulun yliopistosta.
Jätepaperin siistausta voidaan tehostaa Kierrätettäessä paperia uusiksi paperituotteiksi siitä valmistetaan siistausmassaa. Siistauksessa raaka-aineena käytettävästä keräyspaperista poistetaan painomuste, niitit, liimat ja muut epäpuhtaudet. Nykyisessä prosessissa siistauksessa poistetaan kuitenkin myös huomattava määrä paperinvalmistuksen kannalta käyttökelpoista raaka-ainetta. Jopa 25 prosenttia kierrätyspaperista päätyy tässä vaiheessa kaatopaikalle.
Diplomi-insinööri Liisa Mäkinen kehitti väitöstutkimuksessaan useita siistausprosessin vaiheita niin, että merkittävä osa nyt jätteeksi päätyvästä kierrätyspaperista saataisiin hyödynnetyksi uuden paperin valmistuksessa. Uudet menetelmät toimivat myös niin, etteivät käsittelyprosessi ja lopputuotteen laatu heikenny. Siistausprosessin kehittämistä perustelevat myös jatkuvasti nousevat jäteja kaatopaikkamaksut.