Page 1


1

SISÄLLYSLUETTELO 1

JOHDANTO .................................................................................................. 4

2

TUOTEYRITYKSEN MARKKINAN AVAAMINEN NORJASSA ........... 6 Viennin muodot ..................................................................................... 6 2.1.1 Välitön vienti ............................................................................. 6 2.1.2 Agentti........................................................................................ 6 2.1.3 Jälleenmyyjä .............................................................................. 7 2.1.4 Tytäryhtiö ................................................................................... 7 2.1.5 Yhteisyritys ................................................................................ 7 Vientitullaus ja huolinta ........................................................................ 8 2.2.1 Väliaikainen vienti ..................................................................... 9 Arvonlisävero ...................................................................................... 10 Tekniset määräykset ja standardit ....................................................... 10 2.4.1 CE-merkintä ............................................................................. 10 2.4.2 Sertifiointi ................................................................................ 10 2.4.3 Standardit ................................................................................. 11

3

TUOTANNON JA URAKOINNIN ALOITTAMINEN NORJASSA ........ 12 Yritysmuodot ....................................................................................... 12 3.1.1 Osakeyhtiö ............................................................................... 13 3.1.2 Vastuullinen yhtiö (Ansvarlig selskap).................................... 14 3.1.3 Ulkomaalaisen yhtiön NUF-osasto (NUF-avdeling av utenlands selskap) .................................................................... 14 3.1.4 Ulkomaalaisen yrityksen toimipiste (Avdeling av utenlands selskap, SE-selskap) ................................................................. 15 Yhteisörekisteri / Organisaationumero................................................ 15 Yritysrekisteri ...................................................................................... 16 Arvonlisävero (Merverdiavgift) .......................................................... 16 3.4.1 Rekisteröinti ............................................................................. 16 3.4.2 Rekisteröinti edustajan kautta .................................................. 16


2 3.4.3 Arvonlisäveron suuruus ........................................................... 17 3.4.4 Arvonlisäveron maksaminen ................................................... 17 Henkilötunnus (D-nummer) ................................................................ 18 3.5.1 D-numeron myöntäminen........................................................ 18 3.5.2 D-numeron rakenne ................................................................. 18 4

NORJALAINEN VEROTTAJA – SKATTEETATEN .............................. 20 Tiedoksiantovelvollisuus .................................................................... 20 Verotus Norjassa ................................................................................. 21 4.2.1 Henkilöverotus ........................................................................ 21 4.2.2 Yritysverotus ........................................................................... 21 Työnantajamaksut ja ennakonpidätykset ............................................ 22 4.3.1 Työnantajamaksun ja ennakonpidätyksen maksaminen ......... 22 4.3.2 Eläkemaksu (Trygdeavgift) ..................................................... 23 4.3.3 Ennakkovero (Forskuddsskatt) ................................................ 23 4.3.4 Palkka- ja ennakonpidätysilmoitus (Lönns-og trekkeoppgaver) ....................................................................... 23 Työnantaja- ja työntekijärekisteri (NAV/Aa-registeret) ..................... 24

5

TARPEELLISIA TIETOLÄHTEITÄ ......................................................... 25

6

MUUTA....................................................................................................... 27 Vientitoiminnan rahoitusmahdollisuudet Suomessa........................... 27 Vientitoiminnan rahoitusmahdollisuudet Norjassa............................. 27 Työmarkkinat Norjassa ....................................................................... 28 Työmarkkinasäännökset ..................................................................... 28 HMS .................................................................................................... 29 Sopimukselliset olosuhteet – urakkasopimukset ................................ 29 6.6.1 Rakennusurakkasopimukset Norjassa ..................................... 29 Laadunvarmennusjärjestelmä -toimittajarekisteri .............................. 30

LÄHTEET ............................................................................................................ 31 LIITTEET ............................................................................................................. 32


3 ALKUSANAT Suomelle Norja on vielä monin osin tuntematon kauppakumppani. Suomen arktinen strategia ja viime vuosien kehitys Norjassa on kuitenkin herättänyt keskustelun yhteistyön tiivistämisen tarpeesta. Ulkomaankauppaministeri Aleksander Stubb kävi syksyllä 2013 seurueen kanssa Hammerfestissä. Mukana oli myös joukko suomalaisia yritysedustajia. Oulun kauppakamarialueelta tällä matkalla oli tunnistettavissa vain pari yritystä. Siksi on edelleen erittäin tarpeellista tehostaa monen tasoista aktiviteettia Norjan suuntaan. Yksi positiivinen askel on Technopolis Oyj:n ilmoitus etabloitumisesta Osloon. Liikenneyhteyksissä on paljon parantamisen tarvetta etenkin henkilöliikenteen osalta. Lentoyhteys Oulusta Tromssaan voi hyvinkin avautua tulevan talven 2014 aikana. Viimeiset uutiset (joulukuu 2013) Oslosta kertovat, että Norjan öljyrahasto on jo 818 Mrd US dollaria. Yhteistyötä tämän naapurin kanssa kannattaa siis tehdä monella tasolla ja taholla. Keskusteluissa eri yrityksissä on toivottu konkreettista ja kustannustehokasta opastusta yleensäkin ulkomaan kaupan käynnistymisessä. Norjan positiivisen tilanteen ja erityisesti Pohjois-Norjasta tulevat tiedot vahvistavat sen, että sinne mahdollisesti suuntaavat yritykset tarvitsevat tietoa sekä markkinoista että kaupan aloittamisesta. Siksi tämä opas on tehty jo olemassa olevien palvelujen tueksi ja suoraan yritysten käyttöön. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa ensi opastus Norjassa toimimisesta, lainsäädännöstä, alueellisista määräyksistä, viranomaistoiminnasta ja muusta ns. pakollisesta huomioon otettavasta. Oppaan tekstin on koonnut Seppo Laukka, Eutor Oy arvokkaana tietolähteenä Kaare Ramberg, Kirkenes. Oppaan tekemisen on mahdollistanut Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus. Oulussa joulukuussa 2013 Jaakko Okkonen


4

1

JOHDANTO

Koko Norjaa ja muitakin pohjoisia valtioita koskevaa on voimakkaasti kehittyvä öljy- ja kaasuteollisuus. Tällä hetkellä käynnissä on 16 uuden kentän rakentaminen, 20 on lisäksi suunnitteilla lähimmän kahden vuoden aikana. Investointien kokonaissumma on 21Mrd€. Suurin osa uusista etsintäluvista on Barentsin merellä. Pohjois-Norjan satamat lähiympäristöineen kasvavat vauhdilla. Useat öljy- ja kaasualan merkittävät yritykset ovat perustaneet pysyvän toimiston Hammerfestiin. Norjan mineraalistrategia on valmistumassa. Kirkkoniemen kaivoksen uudelleen avaaminen toi 500 työpaikkaa. Pula on geologeista ja alan insinööreistä. Voimansiirtoon ja öljykenttien sähköistämiseen panostetaan voimakkaasti, samoin uudistuvan energian tuotantoon. Hammerfestin lentokentän siirto turvallisempaan paikkaan on tulossa. Tieyhteyksiä ollaan parantamassa. Koko Pohjois-Norjan alueella tapahtuu todella paljon vuosia eteenpäin. Ratayhteyksistä keskustellaan ja asia on paljon esillä norjalaisissa tiedotusvälineissä. Suunnitelmissa on lentoyhteyden käynnistäminen Oulu-Tromssa-Luulaja väleille. Miksi tämä opas? Lyhyesti tarkoituksena on auttaa alkuun yrityksiä, joiden oma liiketoiminta sopii Norjan mahdollisuuksiin ja joilla ei vielä ole merkittävästi panostusta tähän alueeseen. Tämä opas ei luettele yksityiskohtaisesti niitä verkoston päitä Norjassa, joihin yritysten on hyvä päästä kiinni kauppatarkoituksessa. Tämä opas kertoo ne välttämättömyydet, jotka on otettava huomioon aloitettaessa liiketoimintaa Norjassa. Oppaan sisällön tuottavat norjalaiset ja suomalaiset asiantuntijat, jotka tuntevat pitkältä ajalta Norjan liiketoimintaa. Tausta-aineistossa on paljon apua saatu Suomen Norjan suurlähetystöstä. Haaste on Norjan kielen hallinta. Norjalaisia viranomaislomakkeita tai vastaavia on täytettävä Norjan kielellä. Siksi myös Norjan kielen taitajia on tarpeellista saada yhteistyöhön Oulun kauppakamarialueelta. Rohkeasti tutkimaan lähimarkkinoita Naapurinamme Norja on maa, jonka bruttokansantuote kansalaista kohti on maailman kärkeä. Suomen vienti kasvoi Norjaan 13 % v 2012 ja tuonti 11 %. Norja oli Suomelle 8. tärkein vientimaa. Se voisi olla Ruotsin tasolla, nyt se on Hollannin kanssa samaa luokkaa. Suorat sijoitukset Norjasta Suomeen olivat v 2011 488 Milj. €, suomalaisten vastaavat Norjaan 2 150 Milj. €. Jotta päästäisiin Ruotsin tasoa lähelle, pitäisi investointien vähintään kymmenkertaistua. Muutama lisäesimerkki käynnissä olevista projekteista: Snöhvit LNG-tehdas Hammerfestissä, useita projekteja Sandnesssjöenin ulkopuolella sen lisäksi, että Norne-kenttää johdetaan Harstadista. Yhteistä näille ja muillekin offshore-hankkeille on, että suuret


5 kansainväliset tai kansalliset yhtiöt saavat projektien tilaussopimukset. Norjalaisten yritysten aliurakat voivat olla merkittäviä, mutta usein vuokrataan kokeneita työntekijöitä eri toimialoilta, mm. mekaniikka, sähkö, LVI ja pintakäsittely. Rakennusalalla on aktiviteetteja asuntojen uustuotannossa, erityisesti rivi- ja kerrostalot ovat olleet vaihtoehtoina suurissa kaupungeissa. Julkiset hankinnat ovat myös merkittäviä, niistä isoimmat ilmoitetaan nettiportaalissa: www.doffin.no. Paljon muutakin tapahtuu, tässä johdannossa on esitetty vain joitakin esimerkkejä.


6

2

TUOTEYRITYKSEN MARKKINAN AVAAMINEN NORJASSA

Tuoteyrityksellä tarkoitetaan sellaista yritystä, joka valmistaa tuotteita Suomessa ja haluaa viedä niitä suomalaisena yrityksenä Norjan markkinoille.

Viennin muodot

2.1.1

Välitön vienti

Välitön vienti tarkoittaa, että yritys hankkii itse asiakkaat ja myy tuotteet norjalaiselle asiakkaalle ilman väliportaita. Tämä viennin muoto on vaativin kaikista viennin muodoista. Välitön vienti vaatii ennen kaikkea yrityksen sitoutumista ja selkeää rahallista ja henkilökohtaista panostusta. Asiakassuhteet vaativat jatkuvaa päivittämistä ja yrityksen henkilökunnan on koko ajan koulutettava itseään oppiakseen norjalaisesta kulttuurista, kielestä ja lainsäädännöstä oleellisen. Etuna välittömällä viennillä on, että yrityksellä on suora kontakti asiakkaisiin ja uusi päivitetty asiakasrekisteri on koko ajan käytössä.

2.1.2

Agentti

Agentti on myyjä, joka myy yrityksen tuotteita suomalaisen päämiehen lukuun ja tekee sopimukset päämiehen nimissä. Agentti ei ole itsenäinen, minkä vuoksi agentin toimintaa säätelee sitä varten laadittu laki. Agentin etuna on, että hän yleensä jo tuntee markkinat ja ympäristön, jossa toimii. Huono puoli on se, että agentilla itsellään on käytössä päivitetyt asiakasrekisterit ja potentiaaliset kontaktit. Viejäyritys ei välttämättä kuitenkaan saa kaikkia agentin tietoja käyttöönsä.


7 2.1.3

Jälleenmyyjä

Jälleenmyyjä toimii omissa nimissään ja omaan lukuunsa. Jälleenmyyjää varten ei ole omaa lakia, minkä vuoksi on tärkeää tehdä sopimus osapuolten välille. Sopimus viejäyrityksen ja jälleenmyyjän välillä määrittelee osapuolten vastuut ja sitoumukset. Koska jälleenmyyjä on itsenäinen, ei viejäyritykselle itselleen jää paljon käteen markkinoista ja lopullisista asiakkaista. Jälleenmyyjä on aina tilaajana, jolloin viejäyrityksen on usein tyydyttävä siihen, mitä asiakas tilaa.

2.1.4

Tytäryhtiö

Tietyissä tilanteissa suomalaisen yrityksen on perustettava itsenäinen yritys Norjaan. Tämä tulee kysymykseen etenkin silloin, kun suomalaisella yrityksellä on työntekijöitä Norjassa. Tytäryhtiö on tavallisesti osakeyhtiö, jonka toimintaa säätelee Norjan osakeyhtiölaki. Silloin kun asennus on mukana kauppasopimuksessa, ulkomaisen yrityksen on rekisteröidyttävä Norjassa norjalaiseen arvonlisärekisteriin. Tytäryhtiön perustaminen ja siihen liittyvä ”paperisota” vaatii yritykseltä muutakin kuin sivustaseuraajan roolia. Yrityksen johdon on tutustuttava norjalaiseen osakeyhtiölakiin, hallituksen toimintaan, yhtiökokouksen toimintaan ja norjalaiselle kaupparekisterille tehtäviin pakollisiin ilmoituksiin. Tähän liittyen katso myös kohdat 3.1.3 ja 3.1.4

2.1.5

Yhteisyritys

Tämä yritysmuoto sopii parhaiten silloin, kun kahdella tai useammalla yrityksellä on yhteinen etu toimia saman organisaation alla. Yhteisyrityksen jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yrityksen toiminnasta. Yhteisyrityksen toimintaa säätelee laki yhteisyrityksestä.


8 Vientitullaus ja huolinta Norjassa on tarkat tullisäännökset tavaroille, jotka tuodaan Norjaan. Vienti- ja tuontitullaukset hoidetaan tänä päivänä sähköisesti (www.tulli.fi). Paras vaihtoehto suomalaiselle viejälle on antaa vientitullaus suomalaisen huolitsijan hoidettavaksi. Samalla on myös varmistettava, että suomalaisella huolitsijalla on myös yhteys norjalaiseen huolitsijaan Norjassa. Suomalaisella viejällä täytyy siis olla kaksi huolitsijaa: toinen Suomessa ja toinen Norjassa. Viejän on annettava suomalaiselle huolitsijalle seuraavat tiedot vietävistä tavaroista: Joko kauppalasku tai proforma-lasku. Laskulta täytyy käydä ilmi 1) tavaran ostaja 2) tuotteen arvo (alv 0 %) 3) kokonaispaino 4) kollimäärä 5) toimitusehto Suomalainen huolitsija tekee kyseisten tietojen perusteella sähköisen vienti-ilmoituksen. Huolitsija lähettää päämiehensä vienti-ilmoituksia XML-standardin mukaisina tulli-ilmoitussanomina omasta tieto-järjestelmästään Tullin ELEX-järjestelmään. Yritys saa Tullin vastaussanomat ja niiden pdf-muotoiset liiteasiakirjat suoraan omaan tietojärjestelmäänsä. Nämä liiteasiakirjat ovat joko saateasiakirjoja (EAD eli sähköisen viennin saateasiakirja) tai päätöksiä (luovutuspäätös ja poistumisvahvistettu luovutuspäätös). EAD:hen sisältyy MRN-viite, joka yksilöi ilmoituksen tulliviranomaisen tietojärjestelmissä. EAD:n saama MRN-viite on esitettävä poistumispaikalla yhdessä vienti-ilmoituksella esitettyjen tavaroiden kanssa. Norjassa tulliviranomainen hakee vienti-ilmoituksen tiedot oman maansa vientijärjestelmään MRN-numeron avulla. Jotta vienti-ilmoituksen kaikki tiedot siirtyisivät Norjan tullille, tarvitaan tähän norjalaista huolitsijaa. Norjalainen huolitsija tekee sähköisen tuonti-ilmoituksen (innförseldeklaration). Tuonti-ilmoituksesta käy selville samat tiedot kuin vientiilmoituksesta: arvot, painot ja kollit. MRN-viitteen avulla kaikki vienti-ilmoituksen tiedot siirtyvät sähköisesti Norjan tullille.


9 Suomalaisen viejän tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että suomalainen vienti-ilmoitus ja norjalainen tuonti-ilmoitus on tehty, ja että Norjan arvonlisävero on maksettu Norjan tullille. Jos arvonlisäveroa ei ole maksettu, tavara jää Suomeen ja tästä puolestaan saattaa aiheutua huomattavia lisäkuluja.

2.2.1

Väliaikainen vienti

Jos tavaratoimitukseen sisältyy tavaroiden asentamista Norjassa ja asentajat vievät omia työkalujaan ja tarvikkeitaan Norjaan, kaikista tavaroista on tehtävä tavaraluettelo ja tullin on leimattava kyseinen luettelo. Tämä siitä syystä, että kun asennusryhmä tuo tarvikkeet takaisin Suomeen, niin näin vältytään maksamasta mahdollista ylimääräistä arvonlisäveroa Suomeen. Prosessi kannattaa selvittää etukäteen huolintaliikkeen tai tullin kanssa. Tavallisten henkilökohtaisten käsityökalujen vientiä varten voi riittää tullissa leimattu luettelo mukana vietävistä työkaluista. Yleensä väliaikaiseen vientiin vaaditaan ATA carnet -tulliasiakirja, jonka myöntää kauppakamari. ATA carnet on kansainvälinen tulliasiakirja, jolla voi väliaikaisesti viedä ko. tulliyleissopimukseen liittyneisiin maihin mm. näyttelytavaroita, ammatinharjoittamisvälineitä ja kaupallisia tavaranäytteitä. ATA carnet -järjestelmän tarkoituksena on helpottaa ja yksinkertaistaa edellä mainittujen tavararyhmien osalta noudatettavaa väliaikaista tullivapausmenettelyä siten, että ATA carnet  korvaa vientiasiakirjat lähtömaassa  korvaa väliaikaisessa vientimaassa tarvittavat tulliasiakirjat  sisältää kansainvälisesti hyväksyttävän takuun, joka kattaa mahdollisen tullin ja tuontiverot maahan tuotavista tavaroista  toimii myös tavaroiden kauttakuljetusasiakirjana. Carnet´lla maahantuodut tavarat on määräajassa (enintään 1 vuosi) jälleenvietävä maasta ja kuljetettava alkuperäiseen lähtömaahan, jossa carnet on palautettava sen myöntäneelle kauppakamarille. Ulkomaille rekisteröityä ajoneuvoa voi käyttää Norjassa vuoden ajan. Aikaa voi jatkaa kahteen vuoteen hakemuksella. Norjassa asuva henkilö voi tuoda Norjaan ilman, että tuojan täytyy maksaa Norjan arvonlisäveroa, tavaroita 3 000 kruunun arvosta, jos hän tekee ostokset 24 tunnin sisällä Suomessa. Muutoin verovapaa raja on 6 000 kruunua.


10

Arvonlisävero Yleinen arvonlisävero on Norjassa 25 % (elintarvikkeissa 15 %). Yritys on arvonlisävelvollinen Norjassa, jos yrityksellä on liiketoimintaa 12 kuukauden aikana vähintään 50 000 kruunun arvosta. Jos suomalainen yritys on pelkkä tavaran viejä, niin arvonlisärekisteriin ei tarvitse rekisteröityä. Norjan arvonlisävero maksetaan suoraan Norjan tullille tavaraa vietäessä. Jos taas tavaran viennin ohella suomalaisella yrityksellä on asennustoimintaa Norjassa, niin silloin suomalaisen yrityksen on tehtävä rekisteröinti-ilmoitus Norjan arvonlisäverorekisteriin (www.brreg.no).

Tekniset määräykset ja standardit

2.4.1

CE-merkintä

Jotta tavaroita olisi lupa viedä Norjaan, jotkut tuotteet vaativat CE-merkinnän. CEmerkintä kertoo, että tuote täyttää EU:n laatukriteerit suhteessa ihmisen terveyteen, ympäristöön ja turvallisuuteen. Tavaran toimittaja tai maahantuoja on vastuussa siitä, että tuotteella on CE-merkintä. Rakennustarvikkeita vietäessä CE-merkintä ei kuitenkaan ole riittävä dokumentointi siitä, että sitä voi käyttää Norjassa. CE-merkintä kertoo vain, että tuotetta voi markkinoida tai myydä. Rakennustarvikkeiden on täytettävä Norjan rakennusmääräysten (TEK) vaatimukset. Lisätietoa aiheesta löytyy osoitteesta: www.lovdata.no/dokument/SF/forskrift/2010-03-26-489.

2.4.2

Sertifiointi

Jotkut tuotteet vaativat sertifiointia. Sertifiointiorganisaatio SINTEF Certificationin nettisivustolta (www.sintefcertification.no) löytyy vaatimukset, jotka rakennustarvikkeille asetetaan.


11 2.4.3

Standardit

EU on harmonisoimassa määräyksiä ja standardeja, jotka ovat voimassa jokaisessa EU-maassa. Norsk Standard on vastuussa ja toimeenpanijana EU-standardien käyttöönotossa Norjassa. Sivustolta www.standard.no löytyy tietoa siitä, millaiset standardit ovat kullakin toimialoilla voimassa.


12

3

TUOTANNON JA URAKOINNIN ALOITTAMINEN NORJASSA

Tällä tarkoitetaan sellaista yritystä, joka suorittaa fyysisesti urakointia Norjassa norjalaisille tilaajille. Tämä koskee myös yritystä joka haluaa perustaa tuotantoyrityksen Norjaan. Norjan lainsäädäntö asettaa suomalaiselle (ulkomaalaiselle) yritykselle huomattavasti kovemmat vaatimukset kuin yritykselle, joka harjoittaa pelkkää tavaran vientiä. Tavaran viejänä suomalaisen yrityksen on huolehdittava vain siitä, että viennin asiapaperit on asianmukaisesti tehty ja että Norjan arvonlisävero 25 % on maksettu Norjan tullille. Vientiä aloittavan yrityksen on sen sijaan otettava yhteys Norjan eri viranomaisorganisaatioihin. Päällimmäisenä yhteydenotot tulee tehdä norjalaiseen kaupparekisteriin (Brönnöysundregistrene), jonka alaisuudessa toimivat yritysrekisteri (Företagsregisteret) ja yhteisörekisteri (Enhetsregisteret). Myös verottajaan tulee olla yhteydessä vientitoimintaa aloitettaessa. Norjalaisen yrityksen perustamiseen liittyvä tietopaketti löytyy osoitteesta www.altinn.no. Sivuilta löytyy opas ”Altin etablererpakke” (Liite 1). Ennen yhteydenottoa viranomaisorganisaatioihin kannattaa miettiä yritysmuotoa, joka vastaa parhaiten yrityksen toimintamallia ja tavoitteita.

Yritysmuodot Jokaisen Norjaan perustetun yritysmuodon on rekisteröidyttävä yritysrekisteriin (företagsregisteret): Brönnöysundregistrene: www.brreg.no. Tavallisimmat ulkomaalaisen yritysten perustamat yritysmuodot ovat:  Osakeyhtiö (aksjeselskap )  Vastuullinen yhtiö (ansvarlig selskap)  Ulkomaalaisen yrityksen NUF-osasto (NUF-avdeling av utenlands selskap)  Ulkomaalaisen yrityksen SE-osasto (avdeling av utenlands selskap, SE– selskap).


13 Yhteistä yllä mainituille yhtiömuodoille on, että Norjassa pitää olla rekisteröity henkilö, joka vastaa Norjassa toimeenpantavista maksuista, kuten arvonlisä- ja ennakkoveroista.

3.1.1

Osakeyhtiö

Osakeyhtiön minimi osakepääoma on 30 000 kruunua. Osakeyhtiö on kaikista tavallisin norjalaisista yritysmuodoista. Yhtiön, jonka osakepääoma on vähintään 30 000 kruunua, ei tarvitse hankkia tilintarkastajaa. Tilintarkastajaa tarvitaan siinä tapauksessa, mikäli yrityksen liikevaihto ylittää viisi (5) miljoonaa kruunua tai työntekijämäärä ylittää viisi (5) henkilöä. Hyväksytty tilintarkastaja tarvitaan myös siinä tapauksessa, kun yrityksen osakepääoma on vähintään 100 000 kruunua. Osakeyhtiön etuna on se, että osakkeenomistajat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön veloista. Ulkomaalaiset voivat omistaa Norjassa toimivan osakeyhtiön 100 %:sti. Osakeyhtiömuotoisella yrityksellä on lainoittajien ja alihankkijoiden yleinen luottamus. Osakeyhtiön toimintaa säätelee Norjassa osakeyhtiölaki (aksjeloven, www.lovdata.no/dokument/NL/lov/1997-06-13-44).

Osakeyhtiön perustamisasiapaperit Osakeyhtiön perustajat ovat velvollisia laatimaan perustamisasiakirjan (stiftelsedokument). Perustajien pitää vahvistaa perustamisasiakirja päiväyksellä ja allekirjoituksella. Perustamisasiakirjan tulee mm. sisältää yhtiöjärjestyksen (vedtekter), hallituksen koostumuksen (styresammansetting) ja mahdollisten tilintarkastajien valinnan. Perustamisasiakirjojen muotoseikoilla halutaan varmistaa osakkaiden keskinäinen vastuu taloudesta sekä velvollisuuksista ja oikeuksista. Tarkoituksena on antaa alihankkijoille ja asiakkaille tietty luottamus osakeyhtiön toiminnasta. Osakkeenomistaja voi laittaa osakepääomaksi myös muutakin kuin rahaa. Tällöin on laadittava avaava tase, joka tilintarkastajan on allekirjoitettava. Kyseinen sijoitus (apportti) on tehtävä aikaisintaan neljä (4) viikkoa ennen yrityksen perustamista. Viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluttua kun perustamisasiakirja on allekirjoitettu, yrityksen on rekisteröidyttävä yritysrekisteriin (Foretagsregisteret).


14 Suomalaisen yrityksen edustajien, joilla on hallituspaikka norjalaisessa yrityksessä, on tutustuttava Norjan osakeyhtiölakiin, varsinkin, jos yhtiö on yhteisyritys. On tärkeä tietää, mitä velvollisuuksia ja oikeuksia hallituksen jäsenellä ja hallituksella on sekä mitkä asiat on vietävä yhtiökokoukseen. On myös oltava erityisen tarkkana mahdollisista lähipiirisopimuksista ja niiden laillisuudesta. Tärkeää on myös seurata, että yhtiön osakepääoma on laillisella tasolla. Hallituksen jäsenten on myös hyvä seurata, että kaikki viranomaisilmoitukset on tehty ajallaan. Muutoin hallituksen jäsen voi joutua maksamaan henkilökohtaisia korvauksia, joista voi kertyä huomattava summa. Jotta vältyttäisiin osakkaiden keskinäisiltä erimielisyyksiltä, on hyvä laatia osakassopimus (aksjonaeravtale). Yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyviä sähköpostiosoitteita löytyy: www.brreg.no, www.altinn.no, www.bedin.no ja www.lovdata.no (aksjeloven).

3.1.2

Vastuullinen yhtiö (Ansvarlig selskap)

Yhtiön toiminnan määrittelee laki vastuullisesta yhtiöstä (lov om ansvarlig selskap, selskapsloven, www.lovdata.no/NL/lov/1985-06-21-83). Vastuullisessa yhtiössä omistajat ovat henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön veloista. Omistajien vastuut määritellään yhtiön perustamisasiakirjassa. Myös tällä yhtiömuodolla on lainoittajien ja alihankkijoiden yleinen luottamus.

3.1.3

Ulkomaalaisen yhtiön NUF-osasto (NUF-avdeling av utenlands selskap)

Jos suomalainen yritys aikoo harjoittaa liiketoimintaa Norjassa, yritys voi rekisteröidä yrityksen sivupisteen Norjaan. Suomalainen emoyhtiö on vastuussa norjalaisen sivupisteen toiminnasta. Jos emoyhtiöllä ei ole Norjassa kiinteää toimipaikkaa, yrityksen tulee kuitenkin rekisteröityä arvonlisäverolliseksi Norjaan. Tällöin yrityksen on rekisteröidyttävä arvonlisäverolliseksi edustajan kautta. Tällöin edustaja on solidaarisessa vastuussa arvonlisäverojen maksamisesta. Sivupisteen ei tarvitse maksaa Norjaan osakepääomaa. Sivupisteellä ei ole niin suurta uskottavuutta yhtiömuotona kuin esimerkiksi osakeyhtiöllä. Varsinkin rahoituksen saaminen norjalaisilta pankeilta voi olla vaikeaa. Norjassa on konsulttiyrityksiä, jotka tarjoavat edustajapalveluja sivupisteen toiminnan harjoittamiseksi. Yritykset tarjoavat myös juridista apua.


15 Jotta suomalainen yritys (NUF-avdeling) voidaan rekisteröidä norjalaiseen yritysrekisteriin (Samordet registermelding til Brönnöysundregistrene), tarvitaan seuraavat asiapaperit: 1. Kaupparekisteriote 2. Emoyrityksen perustamisasiapaperit ja yhtiöjärjestys 3. Hallituksen pöytäkirja, jossa näkyy päätös norjalaisen toimipisteen perustamisesta 4. Norjalaisen toimipisteen vastuuhenkilö ja hänen suostumuksensa tehtävään Kaikki dokumentit ja liitteet pitää olla norjaksi. Norjalainen osoite on myös ilmoitettava rekisteröidyttäessä. Huom! Jotta rekisteröinti-ilmoitus menisi läpi, vastuussa olevan hallituksen ja toimitusjohtajan on allekirjoitettava ilmoitus.

3.1.4

Ulkomaalaisen yrityksen toimipiste (Avdeling av utenlands selskap, SE-selskap)

Yrityksen, jotka toimivat EU-maissa ja yhtiöt, joilla on osakepääoma vähintään 120 000 Euroa, voivat perustaa emoyhtiön alaisuudessa toimivan yrityksen Norjaan. Emoyhtiö on tällöin vastuussa norjalaisen yhtiön toiminnasta. Tämä taas tuo emoyhtiölle lisääntyviä riskejä. Yrityksen pitää rekisteröityä Norjaan ja noudattaa Norjan lakeja ja määräyksiä.

Yhteisörekisteri / Organisaationumero Saadakseen liikeyhteystunnuksen Norjassa, liiketoimintaa harjoittavan yrityksen on rekisteröidyttävä. Jotta yritys voisi rekisteröityä muihin yritykselle välttämättömiin rekistereihin, yrityksen on ensin rekisteröidyttävä yhteisörekisteriin saadakseen organisaationumeron. Organisaationumero vastaa suomalaista ly-tunnusta. Yhteisörekisteri (Enhetsregisteret) pitää rekisteriä juridisista henkilöistä sekä yksityisellä että julkisella puolella. Kun yrityksellä on Norjassa organisaationumero, yritys voi avata pankkitilin ja käyttää organisaationumeroa eri yhteyksissä, kuten laskutuksessa ja ilmoituksissa viranomaisille. Rekisteröinti tapahtuu lomakkeella ” Samordnet Registermelding”. Tarvittavat rekisteröintilomakkeet löytyvät osoitteesta: www.brreg.no/blanketter/blankettoversikt.html.


16 Suomalaisen yrityksen, joka harjoittaa pelkästään tavaravientiä Norjaan, ei tarvitse rekisteröityä. Tällöin yritykselle ei muodostu Norjaan kiinteää toimipaikkaa. Yritys voi kuitenkin tehdä rekisteröinti-ilmoituksen vapaaehtoisesti yhteisörekisteriin.

Yritysrekisteri Yritysrekisteri (Företagsregisteret) on rekisteri norjalaisista ja ulkomaalaisista yrityksistä Norjassa. Rekisteristä käy ilmi yritysten vastuuhenkilöt, osoitteet, osakepääomat, yhtiöjärjestykset, keskeiset päätökset hallituksen kokouksista jne. Kaikkien liiketoimintaa harjoittavien (osto ja myynti) yritysten tai yritysten, joilla on vähintään viisi työntekijää, on velvollisuus rekisteröityä yritysrekisteriin. Yksittäisillä elinkeinonharjoittajilla on myös oikeus rekisteröityä. Rekisteröityminen on maksullista. Niiden yritysten, joilla on velvollisuus rekisteröityä yritysrekisteriin, on hankittava ensin organisaationumero yhteisörekisteristä. Rekisteröinti tapahtuu lomakkeella ”Samordnet registermelding”, joka on yritysrekisterin ja yhteisörekisterin yhteislomake.

Arvonlisävero (Merverdiavgift) Suomalaisen yrityksen, joka aloittaa arvonlisäveron piiriin kuuluvan toiminnan Norjassa, on maksettava arvonlisävero Norjaan. Suomalainen yritys toimii tällöin samalla tavalla kuin norjalainen yritys.

3.4.1

Rekisteröinti

Jos suomalaisen yrityksen liikevaihto 12 kuukauden jakson aikana ylittää 50 000 kruunua, yrityksen on rekisteröidyttävä arvonlisäverollisena. Kirjallinen ilmoitus tehdään joko yhteisörekisteriin tai verotoimistoon, jossa suomalaisella yrityksellä itsellään tai edustajan välityksellä on toimipaikka. Ilmoitus arvonlisäverorekisteriin tehdään lomakkeella ”Samordnet registermelding del 2”.

3.4.2

Rekisteröinti edustajan kautta

Suomalaisella yrityksellä, jolla ei ole toimipaikkaa Norjassa, mutta yritys kuitenkin myy tuotteitaan ja palveluksiaan maassa, on rekisteröidyttävä tällöin edustajan kautta. Rekisteröimällä edustajan kautta suomalainen yritys saa samat oikeudet ja


17 velvollisuudet, kuin jos yritys itse olisi tehnyt ilmoituksen suoraan arvonlisäverorekisteriin (Merverdiavgiftregisteret). Edustajalla on oltava toimipiste ja kotipaikka Norjassa. Sekä ulkomaisen elinkeinonharjoittajan että edustajan on allekirjoitettava lomake ”Samordnet registermelding del 2”. Norjalainen edustaja on solidaarisessa vastuussa yhdessä suomalaisen yrityksen kanssa arvonlisäveron maksamisesta. Huom! Kun suomalaisen palveluyrityksen asiakkaana on norjalainen yritys, suomalaisen yrityksen on tehtävä arvonlisärekisteröinti välittömästi. Syynä on, että norjalainen yritys ei muutoin saa arvonlisäverovähennystä. Silloin kun vienti on ainoastaan tavaravientiä, arvonlisävero maksetaan suoraan Norjan tullille (Tollverket). Tällöin, jos tilaajana on norjalainen yritys, kyseinen yritys saa vähentää maksetun arvonlisäveron (inngående avgift).

3.4.3

Arvonlisäveron suuruus

Yleinen arvonlisävero Norjassa on 25 %. Elintarvikkeiden arvonlisävero on 15 %. Henkilökuljetusten, hotelli- ja muiden majoituspalvelujen arvonlisävero on 8 %.

3.4.4

Arvonlisäveron maksaminen

Arvonlisäveron maksaminen on jaettu 12 kuukauden ajalta kuuteen maksujaksoon: 1. jakso tammi - helmikuu 2. jakso maalis - huhtikuu 3. jakso touko – kesäkuu 4. jakso heinä - elokuu 5. jakso syys - lokakuu 6. jakso marras - joulukuu Yleisen säännön mukaan arvonlisävero maksetaan aina jaksosta seuraavaan kuun 10. päivä. Poikkeuksena on 3. jakson arvonlisätilitys, jonka voi maksaa viimeistään elokuun 31. päivänä.


18 Henkilötunnus (D-nummer) Työntekijöillä ja yrityksen hallituksen jäsenillä pitää olla norjalainen henkilötunnus. Jos Suomessa asuva henkilö on Norjaan rekisteröidyn yhtiön hallituksessa, hänellä on oltava norjalainen henkilötunnus, koska perustettavaa yhtiötä ei muutoin voida rekisteröidä norjalaiseen yritysrekisteriin. Henkilötunnusta hakevan Suomen kansalaisen on todistettava maistraatista saatavalla ja leimatulla todistuksella henkilöllisyytensä norjalaiselle viranomaiselle. Todistukseksi riittää passikopio, jonka maistraatti todistaa oikeaksi.

3.5.1

D-numeron myöntäminen

Suomen kansalainen, joka haluaa aloittaa elinkeinotoiminnan Norjassa, on anottava numeroa Brynnöysundregisteret:stä. D-numeron jakaa kansalaisrekisterin keskusrekisteri (Sentraltkontoret for folkeregistrering). D-numeroa käytetään kaikissa tarvittavissa viranomaisyhteyksissä. D-numeroa haettaessa käytetään lomaketta ”Anmoding om tildeling av D-nummer (BR1015)”. Se voidaan lähettää samassa yhteydessä kuin ”Samordnet registermelding”. Ulkomaalaisen työntekijän, jolla ei ole voimassa olevaa norjalaista henkilötunnusta, on haettava D-numero osoitteesta: www.skatteetaten.no/no/Person/Skattekort-og-forskuddsskatt/Utenlandskarbeidstaker/D-nummer/D-nummer1/.

3.5.2

D-numeron rakenne

D-numero koostuu 11 numerosta:  Kuusi ensimmäistä numeroa tarkoittavat syntymäaikaa seuraavassa järjestyksessä: päivämäärä, kuukausi, vuosi. Ensimmäiseen numeroon lisätään luku 4.  Kolme seuraavaa numeroa ovat yksilöllisiä, jotka viittaavat sukupuoleen.  Kaksi viimeistä numeroa ovat kontrollinumeroa.  Viimeiset viisi numeroa muodostavat henkilötunnuksen.


19 Esimerkiksi, jos henkilö on syntynyt 17.10.1961, hän saa D-numeron 57 10 61 + yksilönumero ja kontrollinumerot (henkilötunnus). pv.

kk.

vuosi

yks.nr.

kontrollinr.

57

10

61

xxx

xx


20

4

NORJALAINEN VEROTTAJA – SKATTEETATEN

Tiedoksiantovelvollisuus Norjalaisen toimeksiantajan on raportoitava kaikki ne toimeksiannot, jotka norjalainen yritys on antanut ulkomaalaiselle alihankkijalle. Toimeksiannot raportoidaan Norjan verottajan ulkomaan osastolle: Sentralskattekontoret for utenlandssaker (SFU). Toimeksiannot on raportoitava kaikista rakennus- ja asennustöistä, jotka sijaitsevat Norjan valtion alueella. Raportointivelvollisuutta ei ole alle 10 000 Norjan kruunun töistä. Sekä norjalaisen toimeksiantajan ja suomalaisen alihankkijan on tehtävä ilmoitus kaikista palkkalistoillaan olevista työntekijöistä. Raportointi verottajalle on tehtävä siitä huolimatta, onko työntekijä verovelvollinen Norjaan tai ei. Myös työvoiman vuokraukseen liittyy ilmoitusvelvollisuus. Raportointi verottajalle tehdään lomakkeella ”RF-1199 Opplysninger om kontrakt, oppdragstaker og arbeidstakere”. Ilmoitus on annettava viimeistään 14 päivää sen jälkeen kun työt on aloitettu. Ilmoituksen laiminlyöntivelvollisuus on sanktioitu. Tämä tarkoittaa sitä, että yritys, joka on laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuuden, voi joutua maksamaan vahingonkorvauksia ja sakkoja, jotka voivat olla suuriakin. Myös työvoiman vuokraukseen liittyy ilmoitusvelvollisuus. Ulkomaalaisille yrityksille tarkoitetut verottajan yhteystiedot ovat: Skatteetaten Sentralskattekontoret for utenlandssaker Postboks 8103 N-4068 Stavanger Puh. + 47 51 96 96 00 Sähköposti: sfu@skatteetaten.no


21 Verotus Norjassa

4.2.1

Henkilöverotus

Henkilöverotus, 183 päivän sääntö: Henkilö, joka on 12 kuukauden aikana ollut töissä Norjassa vää, on verovelvollinen Norjaan.

vähintään 183 päi-

Henkilöverotus, 270 päivän sääntö: Henkilö, joka on 36 kuukauden aikana ollut töissä Norjassa vää, on verovelvollinen Norjaan.

vähintään 270 päi-

Henkilö, joka on usean vuoden ajan asunut Norjassa keskimäärin ja korkeintaan 90 päivää vuodessa, ei ole verovelvollinen Norjassa. Henkilöltä, jolta on pidätetty vero Norjaan yllä mainituista säännöistä huolimatta, on oikeus vaatia Suomen verottajalta hyvitystä, mikäli myös Suomen verottaja on pidättänyt veron samasta tulosta. Pohjoismaiden välinen verotussopimus on nimenomaan tehty sen vuoksi, että vältyttäisiin kahdenkertaiselta verotukselta.

4.2.2

Yritysverotus

Kiinteä toimipaikka, 12 kuukauden sääntö: Jos suomalaisella yrityksellä on Norjassa vähintään 12 kuukautta kestävä yhtäjaksoinen urakka, katsotaan tällöin yrityksellä olevan kiinteä toimipaikka. Joissakin tapauksissa 12 kuukauden sääntö on tulkinnallinen. Tällöin kuitenkin on löydettävä verottajan ennakkopäätös vastaavanlaisesta tilanteesta. Kiinteä toimipaikka tarkoittaa käytännössä sitä, että Norjan toiminnoista on tehtävä erilliskirjanpito ja yrityksen on toimittava juridisesti kuten norjalainen yritys tilintarkastajineen.


22 Työnantajamaksut ja ennakonpidätykset Jokaisen Norjassa toimivan työnantajan on maksettava työnantajamaksu (arbeidsgiveravgift) norjalaiselle eläkeyhtiölle, joka on nimeltään Folketrygden. Yrityksen on myös pidätettävä työntekijöiltään ennakkovero (skattetrekk). Yleinen työnantajamaksu Norjassa vaihtelee 0 prosentista 14,1 prosenttiin läänistä riippuen. Eri maksuluokkia on viisi. Myös suomalaisen yrityksen on maksettava työnantajamaksu Norjaan, mikäli toimintaa harjoitetaan kiinteästä toimipaikasta Norjassa. Tämä siitä huolimatta, onko työntekijä verovelvollinen Norjaan tai ei. Jos työntekijä on toimittanut lomakkeen E101 (lainvalintatodistus) suomalaiselta eläkeyhtiöltä, norjalaista työntekijämaksua ei tarvitse maksaa. Suomalaisen yrityksen on toimitettava Norjassa olevista työntekijöistään ennakonpidätys. Työntekijän on hankittava norjalaisesta verotoimistosta verokortti, josta ilmenee ennakonpidätyksen suuruus. Jos verokorttia ei ole, työntekijän palkasta on pidätettävä 50 %. Mikäli työntekijä ei ole verovelvollinen Norjaan, hänen on anottava Norjan veroviranomaisilta vapautusta ennakonpidätyksestä.

4.3.1

Työnantajamaksun ja ennakonpidätyksen maksaminen

Työnantajamaksut ja ennakonpidätykset (arbeidsgiveravgift og skattetrekk) maksetaan kuudessa erässä seuraavasti: 1. tammi – helmikuu Tilitys on tehtävä viimeistään maaliskuun 8. päivä (elektronisesti Altinnin kautta tilitys on tehtävä viimeistään maaliskuun 15. päivä) 2. maalis – huhtikuu Tilitys on tehtävä viimeistään toukokuun 8. päivä (elektronisesti 15. toukokuuta) 3. touko – kesäkuu Tilitys on tehtävä viimeistään heinäkuun 8. päivä (elektronisesti 15. heinäkuuta) 4. heinä – elokuu Tilitys on tehtävä viimeistään syyskuun 8. päivä (elektronisesti 15. syyskuuta) 5. syys – lokakuu Tilitys on tehtävä viimeistään marraskuun 8. päivä (elektronisesti 15. marraskuuta)

6. marras – joulukuu


23 Tilitys on tehtävä viimeistään seuraavan vuoden tammikuun 15. päivään mennessä. Huom! Ennakonpidätykset ja työnantajamaksut on maksettava aina viimeistään kunkin jakson seuraavan kuun 15. päivään mennessä.

4.3.2

Eläkemaksu (Trygdeavgift)

Kaikki, jotka työskentelevät Norjassa, ovat velvollisia maksamaan eläkemaksun 7,8 % (trygdeavgiften) palkastaan tai muusta vastaavasta ansiotulosta. Eläkemaksu maksetaan samassa yhteydessä kuin työnantajan pidättämä ennakkovero. Jos suomalainen työntekijä toimittaa suomalaiselta eläkeyhtiöltä lomakkeen E101 norjalaiselle työnantajalle, niin eläkemaksua ei tarvitse maksaa Norjaan.

4.3.3

Ennakkovero (Forskuddsskatt)

Norjan verottaja määrää Norjassa elinkeinoa harjoittavalle ennakkoveron. Ennakkovero maksetaan neljässä osassa seuraavasti: 1. jakso maksetaan 15. maaliskuuta 2. jakso maksetaan 15. toukokuuta 3. jakso maksetaan 15. syyskuuta 4. jakso maksetaan 15. marraskuuta Ennakkoverosta kysyttäessä on otettava yhteyttä: Sentralskattekontoret for utenlandssaker (SFU): Sähköposti: sfu@skatteetaten.no Puh. + 47 51 96 96, ulkomailta + 47 2207 70 00 Halutessaan muuttaa ennakkoveron määrää, yritys voi hakea muutosta lomakkeella ”RF-1102 Söknad om endring av eller krav skattekort/forskuddsskatt”.

4.3.4

Palkka- ja ennakonpidätysilmoitus (Lönns-og trekkeoppgaver)

Yrityksen, jolla on työntekijöitä Norjassa, on annettava verottajalle palkka- ja ennakonpidätysilmoitus edellisen vuoden palkoista ja ennakonpidätyksistä viimeistään tammikuun 20. päivään mennessä.


24 Työnantaja- ja työntekijärekisteri (NAV/Aa-registeret) Kun työntekijän työsuhde kestää vähintään seitsemän päivää ja työaika on keskimäärin vähintään neljä tuntia viikossa, työnantaja on velvollinen raportoimaan työsuhteesta NAV:n Aa-rekisteriin. Raportti työsuhteesta on tehtävä viimeistään seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Sesonkityöntekijästä on myös raportoitava sen jälkeen, kun sesonki on ohi. NAV on työministeriön alaisuudessa toimiva työn- ja hyvinvoinnin hallinto (arbeids- og velferdsforvaltningen). NAV hallinto on kansaneläkelaitoksen ja työmarkkinahallinnon yhteenliittymä. NAV:lla on noin 14 000 työntekijää ja käyttäjänä lähes koko Norjan väestö. NAV hallinnoi kolmatta osaa Norjan valtion budjetista ja toimii hallintoelimenä työttömyysturva-asioissa, kuntoutuksessa, eläketurvassa, lastensuojelussa ja muussa sosiaaliturvassa. NAV:n konttoriverkosto kattaa yhteistyössä norjalaisten kuntien kanssa koko maan. Aa-rekisteri on tietorekisteri kaikista työsuhteista Norjassa. Rekisteri osoittaa yhteyden toiminnan organisaationumeron ja työntekijän henkilötunnuksen välillä. Työnantajan on raportoitava Aa:lle kaikista työsuhteessa tapahtuneista muutoksista, esim. sairauspoissaoloista.


25

5

TARPEELLISIA TIETOLÄHTEITÄ

Hyödyllisiä nettiosoitteita Norjassa: Julkiset yhteisöt ja palvelut: www.norge.no www.dinstartside.no/?side=kategori&kategori=kommuner_liste_oversikt www.kartverket.no/Kunnskap/Fakta-om-Norge/Fylker-og-kommuner/Tabell/ www.altinn.no/en/Start-and-Run-a-Business/ www.altinn.no/no/Starte-og-drive-bedrift/ www.skatteetaten.no/ www.skatteetaten.no/no/taxnorway/ www.brreg.no/blanketter/samordnet.html www.nav.no/English www.regelhjelp.no/no/Engelsk/English/ www.arbeidstilsynet.no/ www.katolsk.no/organisasjon/www/miniguide-norsk.pdf Yritysyhteisöt: NHO, nasjonal førening

www.nho.no

Kirkenes

www.knh.no

Hammerfest

www.hhn.no

Alta

www.anf.no

Tromso

www.nftr.no

Harstad

www.hrnf.no

Bodo

www.bnf.no

Narvik

www.nrnf.no

Mo i Rana

www.rananf.no


26 Hyödyllisiä nettiosoitteita Suomessa: www.oulu.chamber.fi -

norjan kielen tulkkien yhteystietoja

-

www.vientinyrkki.fi (kertoo laajemmin viennin palveluista)

-

ulkomaankauppa-asiakirjat mm. ATA carnet

www.chamber.fi

(Suomen kauppakamarit)

www.eutor.fi

(vientikonsultointi)

www.storvik.com (vientikonsultointi) www.nofi.fi

(norjalais-suomalainen kauppayhdistys)

www.finnvera.fi www.ely-keskus.fi www.te-palvelut.fi (työvoimatoimiston työnvälitys- ja yrityspalvelut) www.vero.fi


27

6

MUUTA

Vientitoiminnan rahoitusmahdollisuudet Suomessa Kansainvälistymiseen on haettavissa rahoitusta mm. seuraavista lähteistä: ELY-keskus, Finnvera, Tekes ja Nopef. ELY-keskusten (www.ely-keskus.fi) asiantuntijat auttavat yrityksiä ja tutkimusyksikköjä löytämään sopivia kansainvälistymistapoja. ELY-keskukset auttavat myös pääsemään mukaan EU:n rahoittamiin tutkimushankkeisiin. Finnvera (www.finnvera.fi) tarjoaa erilaisia rahoitusratkaisuja kansainvälistyville suomalaisille yrityksille. Rahoitustarpeiden kohdalle on listattu osa tarpeeseen soveltuvista Finnveran tuotteista. Tekes (www.tekes.fi) luo aktiivisesti yhteyksiä maailman huippuyliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Yritykset ja tutkimusyksiköt voivat parhaiten hyödyntää näitä kansainvälisiä verkostoja osallistumalla Tekesin ohjelmaan tai yksittäiseen Tekesin rahoittamaan projektiin. Nopef (www.nopef.com), Pohjoismaiden projektivientirahasto, on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston organisaatiota. Nopef pyrkii toiminnassaan edistämään ja kehittämään pohjoismaista yhteistyötä sekä edistämään pohjoismaista hyötyä.

Vientitoiminnan rahoitusmahdollisuudet Norjassa Toiminnan rahoitus tapahtuu lähtökohtaisesti yhteistyössä omistajien/oman pääoman ja tarvittaessa pankin kanssa. Vasta aloitetulle yhtiölle voi olla erittäin vaikeaa saada pankkirahoitusta ilman riittäviä vakuuksia. Uuden yhtiön perustamista ja kehittämistä varten voi hakea rahoitusta Innovation Norge:lta. Innovation Norge (www.innovasjonnorge.no) on pankki, jonka omistaa Norjan valtio. Se voi antaa lainaa ja avustusta uuden yhtiön perustamiseksi yksin tai yhdessä muiden norjalaisten yritysten kanssa. Innovation Norgella on toimipiste myös Suomessa (sähköposti: helsinki@innovationnorway.no).


28 Yritys, joka on rekisteröity ja jolla on norjalainen organisaationumero, voi hakea rahoitusta Venäjällä olevalle projektille Barentssekretariatet-organisaation kautta (www.barents.no). Norjalaisen ja muun EU-yrityksen yhteisprojekteille eri alueille voi hakea rahoitusta EU-lähteistä. SIVA – Statens Industri vekst anlegg (www.siva.no) – (valtion teollisuuskasvun laitos) voi myös olla mukana yritysten perustamisessa, kun se rakentaa ja vuokraa suurempia teollisuusalueita tai teollisuuspuistoja useille yrityksille. SIVA voi myös avustaa uuden yritystoiminnan kehittämisessä ja yhteistyökumppaneiden sijoittumisessa.

Työmarkkinat Norjassa Työttömyys Norjassa on ollut jo pitkään erittäin matala verrattuna muihin Euroopan maihin. Samanaikaisesti palkat ovat nousseet viimeisten 10 vuoden aikana niin, että norjalaiset palkat ovat merkittävästi yli eurooppalaisen tason. Työvoiman suuri kysyntä on aiheuttanut merkittävän työperäisen maahanmuuton Norjaan erityisesti Puolasta ja Ruotsista. Suomessa toimii useita työvälitykseen ja rekrytointiin panostavia yrityksiä. Nämä auttavat työmarkkina-asioissa myös Norjassa. Korkea norjalainen palkkataso aiheuttaa sen, että tuotanto pyritään siirtämään sinne, missä tuotanto on halvinta.

Työmarkkinasäännökset Norjalaiset työmarkkinat ovat useilla toimialoilla säännelty lain toimesta tariffisopimuksilla. (lov om arbeidsmarked) Erityisesti työaikamääräyksiä ja palkkasopimuksia on noudatettava tarkasti. Arbeidsmiljøloven: www.lovdata.no/dokument/NL/lov/2005-06-17-62 Tariffavtale NHO: http://tariffavtaler.nho.no

Monilla norjalaisilla toimialoilla on kiinteät minimipalkat. Jos työ kestää vähemmän kuin 30 päivää, silloin ei ole välttämätöntä ilmoittaa työntekijöitä Norjan työntekijärekisteriin (NAV).


29 HMS Norjan työmarkkinoilla on suuri merkitys terveydellä, ympäristöllä ja turvallisuudella, lyhennettynä HMS. Kaikkien yritysten on ehdottomasti organisoitava HMSjärjestelmä norjalaiselle osastolleen/yritykselleen. Säännöt on kerrottu tarkemmin laissa ”Lov om helse, miljø og sikkerhet”.

Sopimukselliset olosuhteet – urakkasopimukset Norjalaisissa urakoissa sopimukset tehdään tavallisesti norjaksi, paitsi offshoresopimukset, jotka ovat englanniksi. Sopimusjuridiikka on erilainen eri toimialueilla. Usein käytetään mallisopimusta, jonka voi ostaa sähköisesti osoitteesta: www.standard.no.

6.6.1

Rakennusurakkasopimukset Norjassa

Norjassa rakennusurakointia suunnittelevan on syytä perehtyä norjalaisiin rakentamismääräyksiin ja yleisiin urakkaehtoihin. Yleisimmin käytössä olevat urakkaehdot ovat NS805 (Alminnelige kontraktsbestemmelser om utførelse av bygg og anleggsarbeider) ja NS8407 (Alminnelige kontraktsbestemmelser for totalentrepriser). Ensimmäinen on tarkoitettu tavanomaiseen urakointiin, jossa suunnittelu on tilaajan vastuulla ja jälkimmäinen kokonaisvastuu-urakointiin. Jos tuntee YSE 1998:n ehdot, norjalaisten ehtojen omaksuminen on helpompaa. Ehdoissa on kuitenkin niin paljon eroja verrattuna YSE 1998:aan, että perehtyminen norjalaisiin ehtoihin ja norjalaiseen tapaan toimia on välttämätöntä urakan onnistumiselle. Urakkaehdot on syytä hankkia itselleen norjaksi. Ehdot on käännetty myös englanniksi. Suomenkielisiä versioita ei ole olemassa. Norjankieliset ja englanninkieliset yleiset sopimusehdot ja niihin liittyvät muut asiakirjat ovat saatavilla osoitteesta http://www.standard.no/no. Lisätietoja AA Juha Ryynänen www.juharyynanen.fi.


30 Laadunvarmennusjärjestelmä -toimittajarekisteri Dokumentoidun laadunvarmennusjärjestelmän vaatimus on erilainen eri markkina-alueilla. Offshore-toimituksiin aikoville yrityksille suoritetaan usein tarkastus ja vaaditaan, että yrityksellä on dokumentoitu laadunvarmennusjärjestelmä. Sen ei tarvitse olla hyväksytty ISO-järjestelmä, vaan se voi olla myös vastaava. Toimialayhdistysten jäsenyyden myötä saa pääsyn nettipohjaisiin järjestelmiin. Voi olla hyvä kilpailuetu, että yritys on ISO-sertifioitu. Yritysrekisterit Seuraaviin rekistereihin hyväksyntä tuo merkittävää etua:  Sellicha – toimitukset energiatoimialalle (www.achilles.com)  Achilles (www.achilles.com/fi) – toimitukset offshore-teollisuudelle  StartBANK – yhteinen toimittajarekisteri, jota käyttävät talon- ja maanrakennusalan, hallinnon, vakuutus- ja kiinteistöalan ostajat (www.startbank.no). Jos yrityksellä on kotimaassaan laadunvarmennusjärjestelmä, se on hyödyllistä ”norjantaa”. Jos se on nettipohjainen, sitä voidaan helposti käyttää norjalaisissa projekteissa. Julkiset hyväksynnät Elinkeinotoiminnan harjoittaminen vaatii monissa yhteyksissä julkisten viranomaisten hyväksynnän. Esimerkiksi:  kuljetusala  taksilupa  ISO-hyväksyntä  rakennustoiminta (sentral godkjenning, lokal godgjenning)  tulliluotto  auktorisointi, sähkö, putki, jne.  parturi ja ihonhoito  lääkäri  tilitoimisto


31 Yritys, jonka työntekijällä on ammattitutkinto toisesta maasta, voi hakea norjalaista hyväksyntää. Mestarikirjan (Mesterbrev) käyttö voi olla hyvä markkinointietu www.mesterbrev.no.

LÄHTEET

Dokumentissa mainitut nettisivustot Dokumentin kokoajan omakohtaiset tiedot


32

LIITTEET

Liite 1


Suuntana Norja -opas  
Suuntana Norja -opas