Kauppakamarilehti 1/2019

WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

1/2019 EDUSKUNTAVAALIT

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja

MARKKU JOKISIPILÄ: ”Yhtä nopeaa poliittisen ilmapiirin muutosta on harvoin nähty” s. 8

Suomi takaisin

PAALUPAIKALLE s. 12

Järjestelmällinen työ nosti

TERRAFAMEN

CAJO TECHNOLOGIES – TUUKKA TUOMIKOSKI – VUODEN KOULUTTAUTUJA

s. 16

OULAINEN, MUKAVA PAIKKA ASUA! Asu ja rakenna

Oulainen sijaitsee Oulun läänin eteläosassa Pohjanmaan radan varressa noin tunnin ajomatkan päässä Oulusta.

Oulaisissa yhdistyvät nykyaikainen ja kehittyvä teollisuus, palvelukaupunki, hyvinvointipalvelut sekä maaseudun luonnonläheisyys. Oulaisista löytyy vapaita omistusasuntoja ja vuokra-asuntoja. Myytävänä tontteja joen rannalla.

Työskentele

Runsaasti avoimia työpaikkoja eri toimialoilla mm. teollisuus, opetus- ja hyvinvointialalla.

Viihdy

ja liikuntaa, esim. uusi kylpylä-mallinen uimahalli valmistunut 2017.

Edut

Oulaisten kaupunki maksaa tukea vuoden 2019 aikana Oulaisista ensiasunnon hankkineille 2000€. Lapsiavustus maksetaan vuoden 2019 aikana syntyneestä lapsesta 500€/lapsi sekä jokaisesta Oulaisiin muuttohetkellä alle 12-vuotiaasta lapsesta 500€/lapsi.

Lisätietoja

Oulaisten elinkeinotoimisto, elinkeino- ja kehitysjohtaja Kattava opetustarjonta esikoulusta ammattikorkeakouluun Jarmo Soinsaari p. 044 4793208, saakka. Erinomaiset mahdollisuudet harrastaa kulttuuria jarmo.soinsaari@oulainen.fi

OULAINEN SY NT Y Y JA TA PA HT UU

2 KAUPPAKAMARI

Tule asukkaaksi ja yrittäjäksi Oulaisiin

PÄÄKIRJOITUS

Kestäviä Ratkaisuja Suomelle PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄN hallitus asetti vuonna 2015 tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 72 prosenttiin. Viime vuoden marraskuussa työllisyysasteen trendi saavutti 72 prosentin tason. Enpä muista oman äänioikeusikäni aikana vastaavaa saavutusta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tutkijat arvioivat raportissaan, että runsaasta 100 000 henkilön työllisyyden kasvusta noin 45 000 eli hieman alle puolet on seurausta hallituksen rakennepoliittisista toimenpiteistä sekä kilpailukykysopimuksesta.

Työllisyyskehityksen oikeasta kehityssuunnasta huolimatta työmarkkinoiden tila on korkeintaan tyydyttävä. Työttömyysasteen suhteen Suomi yhdistetään ennemminkin Etelä-Euroopan ongelmatalouksiin kuin pohjoiseurooppalaisiin työllisyyskehityksen mallimaihin. Rakennetyöttömyyttä on painettava alas sekä taloudellisin että sosiaalipoliittisin perustein. Tarvittavat taloutta uudistavat toimenpiteet eivät kuitenkaan ole vain pehmeitä ja kivoja.

Pitkällä aikavälillä väestörakenteen muutos on vääjäämätön. Sen seurauksena julkiset menot kasvavat ja entistä pienemmän työikäisen väestön vastuulle kasautuu entistä suurempi taloudellinen taakka. Jos julkisen talouden kustannusrakenne pysyy entisellään eikä veroja kiristäviä tai menoja leikkaavia toimenpiteitä tehdä, tarkoittaa se julkisen velkasuhteen jyrkkää kohoamista tulevaisuudessa.

Työllisyysastetta on nostettava, jotta suomalaisesta työstä ja yrittämisestä kerättyjen verojen maksu ei jää liian kapeille harteille. Julkinen talous ei tule olemaan kestävällä pohjalla, ellei Suomen työllisyysaste nouse muiden Pohjoismaiden tasolle, kohti 80 prosenttia.

Pula osaavasta työvoimasta vaatii ratkaisuja, sillä osaaminen on Suomen ainoa pysyvä kilpailuetu. Nyt osaajapula on noussut yhdeksi yritysten suurimmista kasvun esteistä.

Työllisyysasteen nostaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen eri puolilla maata vaativat monipuolisia koulutukseen liittyviä uudistuksia, uudenlaista tiiviimpää yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä sekä merkittävästi nykyistä enemmän työperusteista maahanmuuttoa ja huippuosaamista myös ulkomailta.

Suomi on oltava mahdollistava yhteiskunta, joka luo edellytyksiä yrityksille ja yksilöille yrittämiseen, luovuuteen ja uusien ratkaisujen etsimiseen. Sääntelyn on oltava sujuvaa ja tervettä kilpailua tukevaa. Mahdollistava yhteiskunta kannustaa ennustettavalla ja pitkäjänteisellä politiikalla osaamisen kehittämiseen ja innovaatioihin, kestävään kasvuun, omistamiseen sekä investointeihin.

Menestyksellistä alkanutta vuotta ja vaalimenestystä ehdokkaille, joilla on halu ja kyky jatkaa Suomen talouden kuntoon laittamista.

Viime aikojen erittäin ikävistä tapahtumista Oulussa ja Helsingissä huolimatta toivon, että eduskuntavaalit käydään asiapohjalta eikä niistä tule populistisen repiviä.

Työllisyyskehityksen oikeasta kehityssuunnasta huolimatta työmarkkinoiden tila on korkeintaan tyydyttävä.

JARI P. TUOVINEN toimitusjohtaja

3 KAUPPAKAMARI

Teräksemme ovat jatkuvalla dieetillä

SSAB on maailmanlaajuisesti toimiva pohjoismainen ja yhdysvaltalainen teräsyhtiö.

Yhtiön lisäarvoa tarjoavat tuotteet ja palvelut on kehitetty tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on vahvempi, kevyempi ja kestävämpi maailma. SSAB:llä on työntekijöitä yli 50 maassa ja tuotantolaitoksia Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Yhtiö on noteerattu Nasdaq Tukholmassa ja toissijaisesti Nasdaq Helsingissä.

Saatko taloushallinnosta tukea liiketoiminnan johtamiseen?

Haluaisitko tietää kuinka tehostaa toimintaa, mitkä asiat vaikuttivat kannattavuuteen tai miten mahdollistaa kannattava kasvu?

Katso miten voimme tukea yritystäsi: pwc.fi/taloushallinto Ota yhteyttä:

Visa-Pekka Larivaara Puh. 020 787 7548 PwC Suomi:

www.ssab.fi

PwC, Kirkkokatu 2, Oulu, puh. 020 787 7100 s-posti: etunimi.sukunimi@pwc.com

Täydennä osaamistasi OSAOssa Isännöinnin ammattitutkinto • Verkkokoulutuksena, 14 verkkoluentokertaa (4 h/kerta) • Aloitus 7.5.2019, kesto noin 1 v • Jatkuva haku Lisätietoja Pirkko Heiskanen, p. 050 593 9923.

Lähiesimiestyön ammattitutkinto • Lähiopetus iltaisin, mahdollisuus myös verkko-opintoihin • Aloitus 11.3.2019, kesto noin 1 v, kysy vapaita paikkoja!

• Jatkuva haku Lisätietoja Noora Schroderus, p. 050 563 6856.

Liiketoiminnan ammattitutkinto • Päiväkoulutuksena • Aloitus 15.4.2019, kesto noin 1 v • Hakuaika päättyy 15.2.2019 Lisätietoja Pirkko Heiskanen, p. 050 593 9923.

Filmikondensaattorien valmistusta Suomussalmella jo vuodesta 1979.

KEMET Electronics Oy Siikarannantie 3, 89600 Suomussalmi Puh. 010 289 3200 www.kemet.com 4 KAUPPAKAMARI

Lisätietoja koulutuksista ja hakeutuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri

SISÄLTÖ

KUVA: ANNI SAVOLAINEN

JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI SEPÄNKATU 20 90100 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA MIKA KULJU TOIMITUSSIHTEERI ANNI ALAVAHTOLA ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI P. 050 549 9255

8

KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN ILMOITUSMYYNTI NOVIA FINLAND OY ISOKATU 56, 90100 OULU P. 08 552 8807 ILMOITUKSET@NOVIAFINLAND.FI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA HELMI-, HUHTI-, SYYS- JA MARRASKUUSSA PAINO ERWEKO OY, OULU JAKELU JÄSENYRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA KAUPPAKAMARIN SIDOSRYHMILLE KAUPPAKAMARIN JÄRJESTÄMISSÄ TILAISUUKSISSA SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO OULUN KAUPPAKAMARIN WWW-SIVUILLA

3 PÄÄKIRJOITUS 6 ALUEELTA Vuoden 2018 kouluttautuja: Sievin Jalkine Oy

16 Järjestelmällinen työ nosti Terrafamen

27 KOLUMNI Tuukka Tuomikoski

20 Cajo Technologies sai alkunsa kuormaauton lavalta

28 Asiaa taloudesta eduskuntavaaliehdokkaille

7 Kauppakamarin uudet jäsenet

24 Menestyvät jokilaaksot

8 HENKILÖ Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä: Poliittisen keskustelun pikakäänne yllättää

26 Oulun kauppakamarin hallitus ja alueosastojen puheenjohtajat 2019

29 TILASTO Yritysten moninaiset verovirrat tuottavat yli 63 miljardia vuodessa

30 KOULUTUSKALENTERI

12 TEEMA Suomi takaisin paalupaikalle

ISSN 1458-6002

20 5 KAUPPAKAMARI

UUTISIA OULUN KAUPPAKAMARIN ALUEELTA

Koulutuksia Oulussa, Kainuussa, Kalajokilaaksossa ja Koillismaalla

Oulun kauppakamari palkitsi

Sievin Jalkine Vuoden kouluttautuja 2018 TEKSTI: MIKA KULJU

Kuvassa ovat vasemmalta Oulun kauppakamarin koulutus- ja palveluassistentti Jaana Lahtinen ja koulutus- ja viestintäpalvelujen johtaja Riitta Schroderus sekä palkituista yrityksistä Sievin Jalkineen henkilöstöpäällikkö Ilkka Jokinen ja Kasvishovin talouspäällikkö Sirpa Raiskio.

Oulun kauppakamarin Vuoden kouluttautuja -palkinto on jaettu vuodesta 2004. Valtakunnallisesti Kauppakamarit ovat suurimpien ajankohtaiskouluttajien joukossa. Vuosittain kauppakamareiden järjestämissä useissa sadoissa koulutustilaisuuksissa käy yli 15 000 osallistujaa.

Kauppakamarikoulutuksen tutkittuja vahvuuksia ovat tuotteiden ja palveluiden laatu, hyvä hinta-laatusuhde, monipuolinen palvelutarjonta, asiakaspalvelu ja hyvät tulevaisuudennäkymät. ”Oulun kauppakamari järjestää koko toiminta-alueellaan vuosittain kymmeniä koulutustilaisuuksia. Kauppakamari tarjoaa koulusta taloushallinnon ja verotuksen, kansainvälistymisen, henkilöstöhallinnon, esimiestyön ja johtamisen sekä myynnin ja markkinoinnin aihepiireistä.

Tilaisuuksien asiantuntijoina toimivat kunkin aihepiirin huippuosaajat. Vuoden 2018 koulutuspalautteiden keskiarvo oli 4,5/5”, kertoo Oulun kauppakamarin koulutus- ja viestintäpalvelujen johtaja Riitta Schroderus.

•

VUODEN KOULUTTAUTUJAT OULUN KAUPPAKAMARI on palkinnut Vuoden kouluttautujana Sievin Jalkine Oy:n, joka hyödyntää koulutuspalveluja vuodesta toiseen ahkerasti sekä määrällisesti että laadullisesti. ”Panostamme henkilöstön osaamiseen, ja erityisesti ajankohtaiset asiat kiinnostavat meitä. Niitä ovat olleet viime aikoina varsinkin tulorekisteri ja tietosuoja-asetus.

Esimerkkinä voin nostaa esille, että koulutuksista ovat hyötyneet erityisesti taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon ammattilaisemme”, kertoo Sievin Jalkineen henkilöstöpäällikkö Ilkka Jokinen.

Sievin Jalkine Oy on Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja, jonka palveluksessa on 530 työntekijää. Sievin Jalkineen päämääränä on ensisijaisesti valmistaa erilaisiin olosuhteisiin ja työtehtäviin sopivia jalkineita ja samalla tuottaa jalkineita, jotka

6 KAUPPAKAMARI

merkittävästi vaikuttavat työturvallisuuteen, työssä viihtyvyyteen ja tehokkuuteen.

Yrityksen tuotemerkki on Sievi. ”Palveluntuottajana Oulun kauppakamarin merkitys koulutuksessa on meille paikallisena toimijana merkittävä. On paljon helpompi lähteä koulutukseen esimerkiksi Ouluun kuin vaikkapa Helsinkiin. Kauppakamarin pitkä kokemus näkyy tekemisessä ja laadussa. Kouluttajat ovat ammattitaitoisia ja tarjonnasta on helppo poimia meidän tarpeisiimme sopivia osia”, kertoo henkilöstöpäällikkö Jokinen.

Oulun kauppakamari palkitsi Sievin Jalkine Oy:n tiistaina koulutusvuoden avajaistensa yhteydessä Oulussa. Samalla kunniamaininnan saivat Pölkky Oy ja Kasvishovi Oy, jotka ovat ansiokkaasti ja pitkään hyödyntäneet kauppakamarin koulutuspalveluja.

•

2004

2005 2006 2007 2008 2009

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

2017 2018

Tilitieto Oy, Ylivieska ja Kemira Oyj, Oulun tehdas YIT Industria, Ylivieska Osuuskauppa Arina Pölkky Oy Tiliksinet Oy Etappina Oy ja Pretax Oy Elektrobit Oyj Jot Automation Oy Ojala Group Monetra Oy Junnikkala Oy Monetra Oy Kaleva Oy ja Tilitoimisto Kärnä Oy Pölkky Oy Sievin Jalkine Oy

UUDET JÄSENET

Uudet jäsenet 18.10.2018–25.1.2019 KAINUU EXTRX OY Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä SUOMEN METSÄTKUNTOON Metsänhoito TILITOIMISTO FAKTACOUNT OY Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu

RESCOMILTA IT-RATKAISUT RESCOMI ON KOKENUT JA OSAAVA IT-RATKAISUJEN JA INTEGRAATIOIDEN TOIMITTAJA. - Mobiilialan ohjelmistot - IT-integraatioratkaisut - Teollisuuden IT-ratkaisut - Digitaaliset palvelut

puh. 08 210 4500, www.rescomi.com Softpolis Raahe, Teknologiakylä Oulu

KALAJOKILAAKSO SKV KIINTEISTÖNVÄLITYS OY Kiinteistönvälitys CARACOM GROUP OY Turvallisuusjärjestelmät KOILLISMAA KIRJANPITO EKSAKTI OY Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu OULU AERMEC SUOMI OY Lämmön ja kylmän tuotanto ja jakelu BOTLABS OY Ohjelmistot, konsultointi FINLABS OY Ohjelmistot, konsultointi FLEXBRIGHT OY Elektronisten komponenttien valmistus FUUSOR OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus HALONEN INVEST OY Muu rahoitusta palveleva toiminta INNOOK OSK Liikkeenjohdon konsultointi JG PARTNERS OY/ JUHLAGURU TAPAHTUMAPALVELUT Ohjelmatoimistot ja manageripalvelut MINIMA PROCESSOR OY Elektronisten komponenttien valmistus REMOD OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus SALIVIRTA & PARTNERS Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta TMI WESTERHOLM LASSE Terveys ja sosiaalipalvelut TUIRAN FYSIO OY Fysioterapia TUPLAR OY Kiinteistönvälitys RAAHE HAAPAVEDEN ENERGIA OY Lämmön ja kylmän tuotanto ja jakelu RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Terveys ja sosiaalipalvelut TETEC OY Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi WTF DESIGN OY Matkatoimistot

ARKKITEHTITOIMISTO HML OY Kasarmintie 11A, 90130 Oulu puh. +358405411164 etunimi.sukunimi@hml.fi / www.hml.fi Rakennussuunnittelua vuodesta 1983

7 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

Vaikeiden päätösten vaalikausi TEKSTI TIMO SORMUNEN

KUVAT ANNI SAVOLAINEN

Talous, työllisyys, väestön ikääntyminen, kestävyysvaje, sote-uudistus ja ­ EU-asiat ovat olleet keskeisiä vaaliteemoja koko 2010-luvun. Nyt agendalle ovat kuitenkin nousemassa maahanmuutto ja ilmastokysymykset. Poliittisen keskustelun pikakäänne on yllättänyt myös Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän.

8 KAUPPAKAMARI

9 KAUPPAKAMARI

T MARKKU JOKISIPILÄ TURUN YLIOPISTON PROFESSORI

ja sen Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja vuodesta 2014.

VÄITTELI TOHTORIKSI VUONNA

2004 Suomen ja Saksan sodanaikaisista suhteista.

MAAJOUKKUETASON SOUTAJA

1990-luvulla, toiminut myös lajin tv-kommentaattorina ja lajiliiton valmennus- ja johtotehtävissä.

HARRASTUKSET:

Urheilu, rock-musiikki ja draamaelokuvat PERHE:

Vaimo ja kaksi teini-ikäistä poikaa

10 KAUPPAKAMARI

ovat vielä eurovaalit, pelko oikeistopopulistien ulevan kevään eduskuntavaalit tuntuiesiinmarssista sekä kesällä alkava Suomen vat vielä viime vuoden lopulla eteneEU-puheenjohtajuuskausi. vän perinteisiä latuja. Vaikka virallisia “Jos tavallista äänestäjää ajattelee, niin vaaliteemoja pidettiin vielä vakan alla, työllisyys- ja talouskysymykset taitavat olla heille oli niiden helppo ennustaa liittyvän kestävyysvielä konkreettisempia kuin ilmastonmuutos. vajeeseen, hyvinvointiyhteiskunnan puolustamiValitettavasti mihinkään ei ole tarjolla helppoja seen, sote-uudistukseen, talouteen ja työllisyyteen ratkaisuja”, Jokisipilä toteaa. sekä brexitiin ja EU-politiikkaan.

Hän itse uskoo keskustelun sotesta, kestäNäin veikkaili vielä muutama kuukausi sitten vyysvajeesta ja tulevista taloushaasteista viriävän myös Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen vielä uudelleen. Lisäksi istuvaa hallitusta tullaan laitoksen johtaja Markku Jokisipilä. Pientä haastamaan mm. tehdyistä koulutusleikkauksista. osviittaa tulevista muutostuulista tosin saatiin jo Kestävyysvajeen kohdalla päädytään auttamataiemmin syksyllä, kun tulevat vaalit julistettiin ta myös maahanmuuttokysysynkän IPCC-raportin myksiin, sillä ilman muualta jäljiltä monissa puolueissa “YHTÄ NOPEAA tulevia uusia veron- ja ilmastovaaleiksi.

POLIITTISEN eläkkeenmaksajia suomalaiUusi ja vielä kovempi nen hyvinvointiyhteiskunta yllätys kokenutta politiikan ILMAPIIRIN ei pysy pystyssä. Osaajapula tutkijaa odotti kuitenkin tamMUUTOSTA ON on sekin arkea jo monella mikuussa, kun eduskuntaHARVOIN NÄHTY.” toimialalla. puolueet vasemmalta oikealle “Maahanmuutto pysyy kääntyivät kannattamaan varmasti yhtenä teemana selvästi nykyistä tiukempaa ja toivottavasti sitä myös maahanmuuttopolitiikkaa. käsiteltäisiin oikein. Humanitaarinen ja työpeTaustalla olivat Oulussa ja Helsingissä paljasturäinen maahanmuutto ovat kaksi eri asiaa, joka neet alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset. pitää huomioida myös julkisessa keskustelussa”, “Yhtä nopeaa poliittisen ilmapiirin muutosta Jokisipilä toteaa. on harvoin nähty. Aiemmin hyvinkin hankalaksi koettu maahanmuuttoteema oli parissa päivässä SOME ON TÄRKEÄ OSA VAALITYÖTÄ kaikkien poliitikkojen huulilla. Ja aika harvinaista Kevään vaaleissa jättäytyy sivuun moni politiikan on sekin, että vasemmiston puolelta vaaditaan konkari. Osa kokee työpäivien tulleen vuosikympoliisille lisää resursseja tai kehutaan kokoomusmenten myötä jo täyteen, toiset taas perustelevat laista ministeriä pykäläkiristyksistä”, Jokisipilä vetäytymistään politiikan pinnallistumisella ja toteaa. viihteellistymisellä. Monen luopujan mielestä nykymenossa on asioihin paneutumisen sijaan HAASTEITA ON RIITTÄMIIN tärkeämpää pysyä vain otsikoissa ja äänestäjien Tutkimuslaitoksen johtaja ei kiistä kummankaan mielissä. teeman, ilmastonmuutoksen tai maahanmuuton Jokisipilän mukaan vetäytyjien joukko ei tärkeyttä. Ennemminkin Jokisipilää askarruttaa määrällisesti ole poikkeuksellinen, mutta jakoon puolueiden reagointinopeus, joka tuntuu saavan tuleva äänipotti on. Ja nämä äänestäjät tavoittaakentistä herkemmin sytykkeensä median paineesseen on ehdokkaan hallittava paitsi perinteinen ta, mielipidekirjoittelusta ja some-keskusteluista. media myös some-julkisuus.

“Toki vaalien läheisyys vaikuttaa. Samalla voi “Turut, torit ja tuulikaapit ovat edelleen tietysti pohtia, nouseeko näiden tilalle vielä jotain tärkeitä kontaktipaikkoja, mutta yhä enemmän ihan muuta”, Jokisipilä aprikoi. äänestyspäätöksiä tehdään myös sosiaalisen meMitä nuo muut teemat voisivat sitten olla? dian pohjalta. Kannattaa huomata, että liikkuvien Jokisipilä ei listaa kauan mieti, sillä tulevalla äänestäjien osuus on kasvanut jokaisissa vaaleissa nelivuotiskaudella on haasteita riittämiin. ja on jo yli kolmannes”, Jokisipilä muistuttaa.

Talous- ja työllisyystilanne on saatu kuluvalla Nuoremmalle ehdokaspolvelle sosiaalinen hallituskaudella kääntymään positiiviseksi ja media on jo itsestään selvä viestintäkanava, tämä trendi pitäisi pystyä turvaamaan, vaikka mutta sen mahdollisuudet ovat alkaneet viime taivaalle kasaantuu alati synkempiä pilviä. Suurvuosina kirkastua myös konkareille. Käytännössä valtasuhteet eivät osoita lientymisen merkkejä, läpimeno alkaa olla tunnetullekin ehdokkaalle globaalitalous yskii ja brexitin todellisia seuraukvaikeaa ilman some-näkyvyyttä. sia on vielä mahdotonta ennustaa.

“Sen mahdollisuudet ovat tiedossa, mutta Suhdannenäkymiä synkentävät myös samalla myös suuren yleisön some-lukutaito on Italian leväperäinen taloudenpito, Ranskan aivan toista luokkaa kuin aiemmissa vaaleissa”, sisäinen kuohunta sekä Euroopan talousveturin Jokisipilä lisää.

Saksan haasteet. Kaiken kukkuraksi edessä

WE BUILD THE STAGE FOR YOUR SHOW.

Book your meetings: meeting.technopolis.fi

Vestia Oy Vestianväylä 80 84100 Ylivieska (08) 410 8700 www.vestia.fi https://www.facebook.com/VestiaOy/

Eduskuntavaalit 2019 Ennakkoon päivät 3.4.-9.4.2019 Eräpäivä 14.4.2019

Vahvoja tekoja Pohjoisen puolesta

Äänestä eduskuntavaaleissa!

MAKSAJA: POHJOIS-POHJANMAAN KESKUSTA 11 KAUPPAKAMARI

TEEMA

12 KAUPPAKAMARI

Suomi takaisin

paalupaikalle TEKSTI: TIMO SORMUNEN

Suomi keikkui vielä vuosituhannen vaihteessa erilaisten kilpailukyky-, osaamis- ja hyvinvointimittausten kärkisijoilla, mutta suunta on ollut jo pitkään alaspäin. Kauppakamarit haluavat kääntää kurssia ja rakentaa Suomesta yhteiskunnan, joka panostaa pitkäjänteisesti osaamiseen, uudistumiseen, innovaatioihin ja kestävään kasvuun. Sen myötä syntyy maa, joka on paras meille kaikille.

I

lmastonmuutos kuriin ja Suomi kestävän kasvun tielle. Työllisyysaste 80 prosenttiin, julkinen talous tasapainoon, osaamisesta jälleen selkeä vientivaltti, liikenneinfran kehittämiseen aivan uusi vaihde ja pykäbyrokratian tilalle sujuvampaa sääntelyä.

Siinä Kauppakamarien keskeiset teesit tuleviin eduskuntavaaleihin. Samat teemat ovat toki olleet viime vuosina monien muidenkin järjestöjen ja puolueiden asialistoilla. Siksi pyörää ei ole tässä kohtaa yritettykään keksiä uudelleen. Sen sijaan on mietitty, miten se saadaan lopultakin pyörimään aidosti koko Suomea hyödyttävällä tavalla. ”Meillä on mennyt viime vuosina hieman paremmin, mutta edessä on silti monia vaikeita päätöksiä. Suomi oli vielä vuosituhannen vaihteessa esimerkki huippuosaamisesta, dynaamisuudesta ja uusiutumiskyvystä, joka konkretisoitui myös kansainvälisissä vertailuissa lukuisina kärkisijoina. Nyt meidän on päästävä takaisin samoille paalupaikoille”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi tiivistää.

Samalla hän painottaa, ettei teeseissä ole kyse perinteisestä etujärjestöajattelusta.

Ennemminkin halutaan tuoda rohkeita ratkaisuja Suomen rakenteellisiin ongelmiin. ”Vaalit ovat aina vaikuttamisen paikka.

Me haluamme tehdä Suomesta parhaan maan meille kaikille”, Romakkaniemi korostaa.

ILMASTONMUUTOSTA ON TURHA PAKOILLA Vaalien alla äänestäjille annetaan aina tukku lupauksia paremmasta huomisesta. Ne kaikki käyvät kuitenkin pidemmässä juoksussa merkityksettömiksi, jos ilmastonmuutos etenee synkimpien ennusteiden mukaan.

Siksi tuota teemaa ei Romakkaniemen mukaan voi enää väistää. ”Ilmastonmuutos on ratkaistava tässä ja nyt ja se vaikuttaa jossain vaiheessa meidän jokaisen elämään. Konkreettisia päätöksiä sen jarruttamiseksi on tehtävä paitsi kansainvälisesti myös paikallisella tasolla – viime kädessä ihan omissa arkisissa valinnoissamme”, hän tähdentää.

Samalla hän tiedostaa, että moni voi tuntea globaalin haasteen edessä suoranaista voimattomuutta. Samalla mieleen hiipii helposti epäilys, minkä verran Suomen kaltaisen

14 KAUPPAKAMARI

pienen ja syrjäisen maan ilmastoteoilla on lopulta merkitystä isossa kuvassa.

Romakkaniemen mukaan jokainen kehitysaskel on tässä kohtaa tärkeä. Kaiken lisäksi rohkeille ja innovatiivisille tiennäyttäjille voi avautua tätä kautta aivan uusia kehityspolkuja. ”Ilmastonmuutos on uhka, mutta Suomen kaltaiselle maalle myös mahdollisuus. Voimme kehittää ratkaisukeskeistä lainsäädäntöä, synnyttää innovaatiota sekä rakentaa markkinoita ja teknologiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyville tuotteille ja palveluille”, Romakkaniemi listailee.

Onnistuminen kuitenkin edellyttää, että ilmastopolitiikan keinot ovat uusien haittaverojen ja kieltojen sijaan markkinalähtöisiä.

Päätöksillä on luotava yrityksille helposti

”VAALIT OVAT AINA VAIKUTTAMISEN PAIKKA. ME HALUAMME TEHDÄ SUOMESTA PARHAAN MAAN MEILLE KAIKILLE.”

ennustettava ja neutraali toimintaympäristö, joka jättää riittävästi aikaa vastata muutoksiin. ”Nopea tempoilu luo vain yleistä epävarmuutta ja jarruttaa investointeja. Lisäksi poliittisen ohjauksen on perustuttava mitattaviin vaikutuksiin, ei yksit-

täisten teknologioiden tai energianlähteiden tukemiseen”, Romakkaniemi tähdentää.

OSAAMINEN UUTEEN NOUSUUN Yksi iso haaste on osaavan työvoiman puute, joka jarruttaa jo nyt Suomen talouskasvua.

Väestön ikääntyessä tilanne pahenee edelleen ja siksi hälytyskellojen pitäisi soida jo joka suunnalla.

Perusopetuksen taso on heikentynyt selkeästi, myös siirtymässä koulutusasteelta toiselle on selkeää tyhjäkäyntiä ja välivuosia.

Ne käyvät kalliiksi sekä opiskelijoille että yhteiskunnalle. ”Laadukas koulutusjärjestelmä ja huippuosaaminen ovat olleet Suomen keskeisiä menestystekijöitä jo vuosikymmeniä, mutta nyt tämä perusta on rapautumassa. Yli 10 prosenttia peruskoulun päättävistä ei omaa edes riittävää lukutaitoa toisen asteen opintoja varten. Tällaiseen syrjäytymiseen meillä ei ole varaa”, Romakkaniemi painottaa.

Myös erilaisia tutkintoja, niiden osia sekä työssäoppimista ja työntekoa pitäisi päästä yhdistelemään nykyistä joustavammin – käytännössä koko työuran ajan. Oppisopimuskoulutuksessa tulisi puolestaan kokeilla palkkaporrastusta. ”Lisäksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa monin verroin nykyistä enemmän.

Sujuvat, korkeintaan kuukauden mittaiset lupaprosessit olisivat yksi osaajia houkuttava vetovoimatekijä.”

TYÖLLISYYSASTE UUDELLE TASOLLE Hyvinvoivan Suomen kaikkein tärkein peruskivi on riittävä työllisyysaste. Se toteutuu vain, jos työn tekeminen ja teettäminen on nykyistä kannattavampaa sekä työntekijöille että työnantajille.

Keskuskauppakamarin tavoitteena on tulevalla hallituskaudella 75 prosentin työllisyysaste, joka tarkoittaa noin 100 000 uutta työllistä. Julkisen talouden tasapainoa tämä parantaisi noin kolmella miljardilla eurolla vuosittain. Pidemmässä juoksussa tähtäimessä on 80 prosentin työllisyystaso.

Keskuskauppakamarin johtavan ekonomistin Mauri Kotamäen mukaan työllisyyden lisääminen on kestävin tapa turvata kansantaloutta. Samalla se torjuu myös syrjäytymistä.

“Tavoitteita on kuitenkin vaikea saavuttaa pelkästään mukavilla ja pehmeillä konsteilla”, hän muistuttaa.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatiikin mm. sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, verotuksen keventämistä, kannustinloukkujen purkamista, paikallisen sopimisen lisäämistä

KUVA: RONI REKOMAA, LEHTIKUVA

”Ilmastonmuutos on uhka, mutta Suomen kaltaiselle maalle myös mahdollisuus. Voimme kehittää ratkaisukeskeistä lainsäädäntöä, synnyttää innovaatiota sekä rakentaa markkinoita ja teknologiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyville tuotteille ja palveluille”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

ja työmarkkinajoustoja sekä työvoiman parempaa liikkuvuutta muun muassa asunto- ja liikennepolitiikalla.

“Kannustinloukkujen purkaminen pitäisi ottaa nyt tosissaan ja siihen olisi laitettava myös poliittista pääomaa. Eri osapuolten pitäisi lisäksi ottaa enemmän vastuuta työllisyyden ja julkisen talouden hoidosta. Ansiotulojen verotuksessa ylin rajaveroaste tulisi laskea 50 prosenttiin”, Kotamäki listailee.

LIIKENNEVERKKO VAATII ISOJA INVESTOINTEJA Toimiva liikennejärjestelmä ja sujuva logistiikka ovat Suomen kilpailukyvyn perustekijöitä. Pelkästään nykyisen korjaus- ja investointivelan vähentämiseen tarvitaan noin 300 miljoonan euron lisärahoitus ja koko liikenneverkon kehittämiseen pitkäjänteinen 12-vuotinen investointisuunnitelma.

“Väyläverkko on vientivetoisen Suomen verisuonisto, jossa liikkuu miljardien arvosta raaka-aineita ja tuotteita. Nyt tämän suoniston sakkautuminen on pysäytettävä ja korjausvelkaa kurottava kiinni. Lisäksi kokonaisuuden kehittämistä on pohdittava nykyistä pitkäjänteisemmin ja huomioiden myös liikenteen muut uudistustarpeet”, listaa alueiden kilpailukyvyn ja liikenteen

asiantuntija Kaisa Saario.

Nykyinen liikenteen rahoitusmalli kaipaa muutoinkin perusteellista remonttia, jotta etenkin isoja ratahankkeita saataisiin eteenpäin. Tämä voi tarkoittaa erillistä hankeyhtiöitä tai vielä sitäkin kokonaisvaltaisempaa muutosta liikenteen rahoitukseen. ”Ehtona kuitenkin on, etteivät uudistukset lisää yritysten jo valmiiksi korkeita logistiikkakustannuksia”, Saario toteaa.

Kolmantena tavoitteena on merenkulun väylämaksun poistaminen. Nykyisellään maksu on puolitettu. Liikenteen avaamista kilpailulle on niin ikään jatkettava. Samalla on kuitenkin tunnistettava myös muut kuin sääntelystä johtuvat kilpailun esteet.

PYKÄLIEN PURKUTALKOILLE JATKOA Kauppakamarit ovat perinteisesti tehneet sinnikästä työtä pykäläviidakon purkamisen ja joustavampien viranomaiskäytäntöjen eteen.

Tulevalla vaalikaudella perkaamista riittää mm. kaavoitusprosesseissa, maanomistajien oikeuksissa, investointilupien käsittely- ja valitusprosesseissa, alkoholilainsäädännössä sekä apteekkeja koskevassa sääntelyssä.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Leena Linnainmaan mukaan monessa kohtaa on menty

viime vuosina oikeaan suuntaan. Samalla kuitenkin moni tärkeä uudistushanke, kuten maankäyttö- ja rakennuslain uudistus sekä sote, ovat jämähtäneet tämän tästä paikalleen. ”Monesti käsissä on aivan liian isoja kokonaisuuksia ja sellaisina ne halutaan saada myös valmiiksi, vaikka pilkkominen pienemmiksi voisi monessa kohtaa olla järkevämpää”, Linnainmaa harmittelee.

Politiikoilta ja ministeriöiltä puuttuu säädösten sujuvoittamisesta myös pitkäjänteisyyttä, joka kantaisi yli vaalikausien. ”Lainvalmisteluun kaivattaisiinkin kokonaisvaltaista konsernijohtamista, joka seuraa selvästi nykyistä tiiviimmin sekä hallitusohjelman että siihen liittyvän lainvalmistelun edistymistä. Se helpottaisi myös uusien lakien jälkiarviointia ja nopeuttaisi tarvittavia korjaustoimia”, Linnainmaa muistuttaa.

15 KAUPPAKAMARI

Järjestelmällinen työ nosti Terrafamen TEKSTI: KARI AROKYLÄ

KUVA: PEKKA AGARTH

Akkukemikaalitehtaasta rakentuu kainuulaiselle monimetalliyhtiölle iso harppaus eteenpäin.

16 KAUPPAKAMARI

Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen sanoo yhtiön nyt saavuttaneen kolme keskeistä tavoitettaan.

17 KAUPPAKAMARI

P

uhelimeen vastaa tyytyväiseltä kuulostava toimitusjohtaja. Terrafame Oy:tä luotsaava Joni Lukkaroinen toteaa epäröimättä, että yhtiö on nyt melko hyvässä kunnossa. Käänne verrattuna Talvivaaran synkkiin aikoihin on jokseenkin täydellinen. ”Terrafame on kolme vuotta nuori yhtiö.

Aloittaessamme meillä oli kolme tavoitetta, jotka kaikki olemme nyt saavuttaneet”, hän kertoo.

Nämä tavoitteet olivat Terrafamen toiminnan saaminen ympäristön kannalta turvalliseksi, tuotannon ajaminen hyvään vauhtiin sekä toiminnan nostaminen kannattavaksi. Nyt yhtiön ympäristövaikutukset ovat hallinnassa, tuotantoennätykset rikkoutuneet ja käyttökate, liiketulos ja kassavirta kääntyneet positiivisiksi.

Toimitusjohtaja Lukkaroinen on tyytyväinen myös siihen, että työturvallisuus Terrafamen Sotkamossa sijaitsevassa kaivoksessa ja metallitehtaassa on parantunut oleellisesti.

JÄRJESTELMÄLLINEN TYÖ HYVÄN VIREEN TAUSTALLA Terrafamen hyvään vireeseen ei Joni Lukkaroisen mukaan ole ollut oikotietä, eikä se perustu mihinkään sirkustemppuihin.

Taustalla on pikemminkin arkinen aherrus.

Metallitehtaalla erotetaan ja saostetaan metallit myytäviksi tuotteiksi.

”Olemme keskittyneet tekemään järjestelmällistä työtä. Tuotantomme perusteknologiaa olemme muuttaneet vain hieman ja keskittäneet samalla prosessimme hoitoa.

Tärkeää on, että meillä on täällä töissä erinomainen ja sitoutunut 1 300 hengen vahvuinen porukka, johon kuuluu niin omaa kuin yhteistyökumppaneidemme väkeä”, hän kiittelee.

Terrafame on kainuulainen monimetalliyhtiö, joka tuottaa tätä nykyä sinkkiä, nikkeliä, kobolttia ja kuparia. Määrällisesti

merkittävin tuote on sinkki ja toiseksi tärkein nikkeli. Viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä Terrafamen sinkin tuotanto nousi 16 530 tonniin; nikkelin puolestaan 7 326 tonniin.

Myönteistä on, että Terrafame tuottaa metalleja, joiden kysyntä on jatkuvasti kasvusuunnassa. Vähemmän myönteistä taas on, että niiden hinta tunnetusti vaihtelee voimakkaasti. Sotkamon maaperästä kaivettuja metalleja käytetään moniin eri tarkoituksiin – muun muassa ruostumattoman teräksen tuotannossa, korroosiosuojauksessa ja akkujen valmistuksessa.

SÄHKÖAUTOJEN AKUT SUURI MAHDOLLISUUS Toimitusjohtaja Joni Lukkaroisen mukaan juuri viimeksi mainitut eli akut avaavat Terrafamelle uusia mahdollisuuksia. Sähköautojen yleistyminen nostaa litiumioniakkujen kysyntää reippaasti. Lisäksi akkujen koko ja nikkelin osuus niissä kasvavat jatkuvasti.

Nämä ovat hyviä uutisia kainuulaisyhtiölle, jonka nikkeli-kobolttisulfidituotannosta merkittävän osan jo nyt käyttävät akkukemikaalien valmistajat. Viime vuoden lokakuussa Terrafame päätti investoida 240 miljoonaa euroa oman akkukemikaalitehtaansa rakentamiseen teollisuusalueelleen Sotkamoon.

Suuri kasauslaitteisto muotoilee bioliuotuskasat.

18 KAUPPAKAMARI

”Tehdas on meille iso harppaus eteenpäin.

Se nostaa meidät arvoketjussa lähemmäs loppukäyttäjää ja tekee meidät merkittäväksi tekijäksi liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä edistävässä teollisuudessa”, kuvailee Joni Lukkaroinen.

Akkukemikaalitehdas valmistuu suunnitelmien mukaan vuoden 2020 lopulla.

Sen kaupallinen toiminta alkaa vuoden 2021 alussa. Tehtaalla on Terrafamen taloudelle huomattava merkitys: se nostaa liikevaihtoa, parantaa kannattavuutta ja lisää jalostusarvoa – siirtyyhän yhtiö erikoiskemikaalibisnekseen.

Lukkaroinen arvioi, että ilman akkukemikaalitehdasta Terrafamen liikevaihto vuonna 2021 olisi noin 400 miljoonaa euroa. Tehtaan voimin se nousee 200 miljoonalla eurolla eli kaikkiaan noin 600 miljoonaan euroon.

Bioliuotus etenee kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä niistä metallia liuotetaan noin 1,5 vuotta.

URAANIN TALTEENOTOLLA EI KIIRETTÄ Terrafamen tehdasalueella Sotkamossa on Talvivaaran aikoinaan rakentama uraanin talteenottolaitos, jota ei kuitenkaan ole koskaan otettu käyttöön. Terrafame on hakenut vuoden 2017 loppupuolella valtioneuvostolta lupaa uraanin talteenottoon, mutta lupaprosessi on vielä kesken. ”Talteenotto ei ole meille mitenkään kiireellinen asia eikä sen taloudellinen merkitys ole kovin suuri – ei lainkaan samaa luokkaa kuin akkukemikaalitehtaan”,

huomauttaa toimitusjohtaja Lukkaroinen.

Silti hän pitää tärkeänä, että Terrafame saisi tarvitsemansa luvat ja pääsisi käynnistämään valmiin talteenottolaitoksen. Se parantaisi jossakin määrin yhtiön kannattavuutta ja auttaisi sitä hyödyntämään louhimansa luonnonvarat entistä tehokkaammin.

Terrafamen tuotantoprosessissa luonnonuraania liukenee joka tapauksessa – sitä ei vain nykyisin hyödynnetä.

Millaiselta Terrafamen tulevaisuus sitten näyttää?

Toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen on luottavainen. Hän uskoo yhtiön asettuvan maailmanlaajuisesti eturiviin akkujen valmistajien arvoketjussa. Lisäksi Terrafame sijoittuu yhtä lailla kärkeen myös toimintansa vastuullisuudessa ja kannattavuudessa. Ja kainuulaisena yhtiönä se pysyy jatkossakin. ”Haluamme olla hyvä työnantaja täällä vielä seuraavat 32 vuotta”, naurahtaa Lukkaroinen.

Näin kauan malmivarojen on nyt laskettu vielä kestävän Sotkamossa.

•

TYÖVOIMAN SAAMINEN VAATII TYÖTÄ Työvoiman saatavuus Kainuussa ei ole mikään itsestäänselvyys.

Terrafame ilmoittikin vastikään pyrkivänsä varmistamaan osaavan henkilöstön riittävyyden paikallista koulutusta kehittämällä. Joni Lukkaroisen mukaan tähän sisältyy kolmevuotisen prosessiteollisuuden yliopettajan tehtävän lahjoittaminen

Kajaanin ammattikorkeakoululle sekä oppisopimuskoulutuksen käynnistäminen. ”Joudumme tekemään töitä, jotta osaavan työvoiman tarpeemme tulee tyydytettyä”, hän toteaa.

Yliopettajuus mahdollistaa Kajaanin ammattikorkeakoulun konetekniikan insinöörikou-

lutuksen yhteydessä erikoistumisen prosessitekniikkaan.

Oppisopimuskoulutus taas tarjoaa väylän suorittaa prosessiteollisuuden ammattitutkinto. Terrafamen tarkoitus on tässä vaiheessa toteuttaa kaksi oppisopimuskoulutusta, joihin yhteensä otetaan 50 opiskelijaa.

19 KAUPPAKAMARI

Laser merkitsee tuotteet tehokkaasti TEKSTI: KARI AROKYLÄ

Cajo Technologies sai alkunsa kuorma-auton lavalta.

Nyt kempeleläinen yritys valloittaa kansainvälisiä markkinoita edistyneillä lasermerkintälaitteillaan.

20 KAUPPAKAMARI

Toimitusjohtaja Niko Karsikas haluaa nostaa Cajo Technologiesin liikevaihdon sadan miljoonan euron tasolle.

C

ajo Technologies Oy:n toimitusjohtaja Niko Karsikas nousee nopeasti tuoliltaan ja hakee muutaman metrin päästä pöydältä tunnetun valmistajan kirveen. ”Älä säikähdä. Näytän vain, että tällaisen merkinnän tekemiseen kirvesvalmistaja käyttää laitettamme”, hän kertoo sormellaan kirveen terää osoitellen.

Kempeleessä pääkonttoriaan pitävä Cajo Technologies on suomalainen vauhdikkaassa kasvussa oleva yritys, joka valmistaa huippuluokan lasermerkintälaitteistoja.

Vuonna 2018 yrityksen myynti oli noin neljä miljoonaa euroa. Kempeleen päätoimipaikan lisäksi Cajo Technologiesilla on myyntipisteet Yhdysvalloissa, Saksassa ja Hongkongissa. Henkilökuntaa sen palveluksessa on noin 25.

Yrityksen tavoitteet ovat korkealla: toimitusjohtaja Karsikkaan mukaan se pyrkii nostamaan liikevaihtonsa viiden vuoden kuluessa sataan miljoonaan euroon. ”Olemme siirtymässä pilotointivaiheesta massatuotantolinjoille ja jo pelkästään nykyisissä asiakkaissa on iso kasvupotentiaali”, hän sanoo.

MENESTYKSEN OSAT KOOSSA Kaikki osaset kunnianhimoisen päämäärän saavuttamiseksi ovat Cajo Technologiesilla koossa. Niko Karsikas kertoo, että yritystä on rakennettu määrätietoisesti: Valmiuksia kasvulle on luotu ja merkittäviä toimituksia isoille kansainvälisille asiakkaille tehty. Teknologia on myös erinomaisella tasolla, mutta yritys kehittää sitä edelleen paremmaksi.

Olennaista vielä on, että kempeleläisyrityksen ohjelmisto-osaaminen on korkeaa luokkaa.

Cajo Technologiesin valmistamia lasermerkintälaitteita löytyy jo yli kahdestakymmenestä maasta. Laitteita käyttävät monien eri alojen yritykset – muun muassa erilaisten lopputuotteiden tekijät, sopimusvalmistajat sekä kaapeli- ja johdinsarjateollisuus. Selvästi suurimman asiakasryhmän muodostavat metalliteollisuuden yritykset.

Asiakkaat tekevät laserlaitteilla tuotteisiinsa erilaisia jäljitettävyys-, tunniste- ja tuotemerkintöjä. Käytännössä nämä ovat esimerkiksi sarjanumeroita, erilaisia tuotekoodeja sekä tietysti valmistajan logoja ja brändinimiä. Laser – jolla saadaan aikaan myös kaikki värit – sopii merkitsemään niin metalleja, polymeerejä, puuta, kiveä kuin erilaisia pinnoitettuja materiaaleja.

21 KAUPPAKAMARI

LASER VOITTAA KILPAILIJANSA Laserjärjestelmien kanssa merkintäbisneksessä kilpailevat etenkin erilaiset printtimenetelmät kuten mustesuihkut ja toki myös tarrat.

Niko Karsikkaan mukaan Cajo Technologiesin kehittämä laserteknologia on kuitenkin ylivoimaisen hyvä. ”Se on ekologinen ja kustannustehokas ratkaisu. Laitteen takaisinmaksuaika on lyhyt.

Ja mikä tärkeintä: laserilla tehty merkintä on luotettava ja mahdollistaa tuotteen tarkan jäljitettävyyden, sillä se kestää käytännössä ikuisesti”, hän toteaa.

Karsikas korostaa myös, että lasermerkintälaitteita voidaan käyttää apuna massakustomoinnissa. Se mahdollistaa kätevän yksilöllisten merkintöjen tekemisen tuotteisiin.

Cajo Technologiesin lasermerkintäjärjestelmä voidaan integroida saumattomaksi osaksi asiakkaan tuotantolinjaa. Toinen yrityksen tarjoama vaihtoehto on erillinen niin sanottu stand alone -laite.

SITKEÄÄ MARKKINOINTIA Kuinka Cajo Technologies – toistaiseksi kuitenkin varsin pieni yritys – on sitten saanut asiakkaikseen ja yhteistyökumppaneikseen

CAJO TECHNOLOGIESILLA ON MYYNTIPISTEET YHDYSVALLOISSA, SAKSASSA JA HONGKONGISSA.

kansainvälisiä jättejä? Niko Karsikkaan vastaus on varsin yksinkertainen: sitkeällä jalkatyöllä. ”Olemme hakeneet eri alojen isoja pelureita, tehneet niille mallit ja pyrkineet sitten vierailulle. Jos olemme päässeet esittelemään teknologiaamme ja toimintaamme, on vastaanotto poikkeuksetta ollut hyvä”, hän selittää.

Vastikään Cajo Technologies solmi tuotteidensa myyntiä koskevan sopimuksen globaalisti toimivan yhdysvaltalaisen jälleenmyyntiyrityksen Anixterin kanssa. Varsin tuore on myös sopimus italialaisen levyntyöstöalan suuryrityksen Prima Powerin kanssa.

Italialaisyritys sisällyttää Cajo Technologiesin lasermerkintäjärjestelmän osaksi omia laitteitaan.

Kasvu Open on Suomen suurin pk-yritysten kasvun tukemisen sparrausohjelma, joka auttaa maksutta kasvuhaluisia yrityksiä niiden kasvusuunnitelman pohjalta.Kasvu lähtee yrittäjän omista lähtökohdista, oli tavoitteena sitten kasvattaa yrityksen liikevaihtoa, henkilöstömäärää, lanseerata uusi tuote tai selvittää kansainvälistymisen mahdollisuuksia.

KASVU OPENISSA YRITYKSEN IÄSTÄ, KOOSTA TAI TOIMIALASTA RIIPPUMATTA YRITTÄJÄ SAA APUA KASVUSUUNNITELMAANSA. ME TUOMME SPARRAUKSEN, RAHOITTAJAT JA OSAAJAT – LISÄÄ VAIN KASVUTAHTO JA SISU.

Järjestämme Kasvupolkuja alue- tai toimialakohtaisina kokonaisuuksia, joista olemme lanseeranneet juuri Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Kasvupolut! Kasvupolku®-sparraukseen voivat hakea mukaan kaikki alueen kasvunnälkäiset yritykset ikään, kokoon tai toimialaan katsomatta. Tärkeintä on, että yritykseltä löytyy kasvunnälkä, me tuomme paikalle huippu liike-elämän asiantuntijat, jotka sparraavat teitä kasvusuunnitelman pohjalta. Kasvupolulle mukaan pääsee hakemalla: Hakemusten perusteella alueellinen tuomaristo valitsee mukaan 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa yritystä, jotka

Toimitusjohtaja Niko Karsikkaan mukaan Cajo Technologiesin suunnitelmana onkin edetä markkinoilla sekä omalla brändillään että osana muiden yritysten valmistamia järjestelmiä.

ALKU AUTON LAVALLA Cajo Technologiesin alkuvaihe vajaat kymmenen vuotta sitten oli aika erikoinen. Yritys ei ole autotallissa syntynyt, kuten muutamat kuuluisat firmat Kalifornian Piilaaksossa.

Cajo Technologies sai pikemminkin alkunsa auton lavalla. ”Veljeni ja minä kiersimme alussa ympäri Suomea tekemässä merkintöjä kuorma-auton lavalle sijoitetulla laserlaitteella. Yrityksemme nimikin oli silloin Mobile Marking”, naurahtaa toimitusjohtaja Karsikas.

Vuoden 2018 lokakuussa Cajo Technologies voitti valtakunnallisen Kasvu Open -sparrausohjelman jo toimivien yritysten start again -sarjan. Niko Karsikkaan mielestä tunnustus osoitti, että yritys on oikealla tiellä. ”Suomi tarvitsee kasvuyrittäjiä ja kasvuyrityksiä. Kasvu Openissa oli mukana paljon hienoja kasvuyrityksiä ja samanhenkisiä kasvuyrittäjiä, joiden kanssa pääsi keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia”, hän sanoo.

•

saavat kahden päivän ajan maksutonta sparrausta kasvun Kiitoradoilla Suomen liike-elämän asiantuntijoilta. Nämä kokeneet “myllärit” auttavat yrityksiä löytämään kasvun eväitä ja kontakteja luottamuksellisesti kahdenkeskisissä tapaamisissa.

Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolku avataan kaikille avoimella Starttitilaisuudella, joka järjestetään Oulussa 12.3. Kasvupolulle mukaan valituille yrityksille järjestetään sparrausta kahdessa Kiitorata-nimisessä työpajapäivässä. Ensimmäinen Kiitoratapäivä järjestetään 25.4. ja toinen Kiitoratapäivä 14.5.

Kainuun Kasvupolku starttaa Kajaanissa 20.2. järjestettävällä kaikille avoimella starttitilaisuudelle, jossa ohjelmassa mielenkiintoisia yritystarinoita sekä lisätietoja Kasvupolun tarjoamista mahdollisuuksista. Haku mukaan Kainuun Kasvupolulle on avoinna 3.3. asti, jonka jälkeen Kasvupolun tuomaristo valitsee 15 yritystä mukaan Kasvupolulle.

Lisätietoja: www.kasvuopen.fi

22 KAUPPAKAMARI

”RAPORTTI ANTAA HYVÄN POHJAN ARVIOIDA KULJETUSTUKEA KOKONAISUUTENA” TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ASETTAMAN TYÖRYHMÄN MUKAAN NYKYINEN KULJETUSTUKI ON TARKOITUKSENMUKAINEN JÄRJESTELMÄ HARVAAN ASUTTUJEN ALUEIDEN PK-YRITYSTEN PITKISTÄ KULJETUSMATKOISTA AIHEUTUVIEN LISÄKUSTANNUSTEN VÄHENTÄMISEKSI. TYÖRYHMÄ ON HAHMOTELLUT JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA JATKOTYÖN POHJAKSI.

Työryhmä pitää tärkeänä, että maakuntauudistuksen yhteydessä alueelliselle kuljetustuelle varataan erillisrahoitus, koska tukea voidaan myöntää vain tietyllä maantieteellisesti rajatulla alueella. Tämä varmistaisi tasapuolisen ja johdonmukaisen tuen eri maakunnissa.

Kuljetustukialueiden yritystoiminnan vahvistamiseksi työryhmä ehdottaa, että kuljetustuen myöntämistä myös pk-yrityskokoa suurempien yritysten kuljetustukialueella sijaitseville tuotantoyksiköille selvitettäisiin.

Tukikelpoisen tuotantoyksikön rajana voisi olla esimerkiksi pk-yrityksen määritelmän mukainen henkilöstön enimmäismäärä eli 250 henkilöä.

Vesiteitse toteutettavia kuljetuksia tuetaan nykymallissa satamatoimintojen tukena: kuljetustuki myönnetään satamatoimintojen tukena, satamasta lähetettävän tavaran painon perusteella. Työryhmä esittää

jatkoselvitettäväksi, voitaisiinko satamatoimintojen tuki korvata Suomen aluevesien alueella tapahtuviin laivakuljetuksiin kohdentuvalla kuljetustuella Ruotsin mallin mukaisesti.

Työryhmä pitää tarpeellisena, että jatkovalmistelussa selvitetään uusiutuvan energian käyttöä edistävien valmisteiden (esim. puupohjaiset pelletit ja vastaavat tuotteet), kalajalosteiden sekä kiertotaloutta edistävien tuotteiden mahdollista sisällyttämistä tuen piiriin.

Tulevaisuudessa olisi myös perusteltua kehittää tukea ympäristö- ja kestävän kehityksen näkökohdat aiempaa painokkaammin huomioon ottavaan suuntaan. Tämä ei kuitenkaan saa tapahtua tukialueiden yritystoiminnan edellytyksiä kaventavalla tavalla, vaan ennemminkin niin, että tukijärjestelmä palkitsee ympäristöystävällisesti perustelluista kuljetustapavalinnoista.

”Raportti antaa hyvän pohjan arvioida kuljetustukea kokonaisuutena ja sen eri kehittämisvaihtoehtoja, kun mennään kohti 2020-luvun Suomea”, kiittelee elinkeinoministeri Mika Lintilä työryhmää hyvästä työstä.

TAUSTAA

Kuljetustukea voidaan myöntää harvaan asutuilla alueilla toimivien pienten ja keskisuurten yritystenjalostamien tuotteiden kotimaan rautatie- tai autokuljetuksista taikka satamatoimintojen tukena. Tukea haetaan toteutuneiden ja maksettujen kuljetusten perusteella. Vuonna 2018 kuljetustukea myönnettiin vuoden 2017 kuljetuksista noin 4,8 miljoonaa euroa yhteensä 224 yritykselle.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti lokakuussa 2018 työryhmän selvittämään alueellisen kuljetustuen kehittämistä. Työryhmän toimeksiantona oli kartoittaa ja valmistella kuljetustuen kehittämisvaihtoehtoja. Tuen on tarkoitus siirtyä maakuntauudistuksen yhteydessä vuodesta 2021 alkaen maakunnille osaksi yritystoiminnan edistämisen toimenpidevalikoimaa.

•

UUSI VUODEN TYÖNTEKIJÄ -ANSIOMERKKI Keskuskauppakamarin myöntämä Vuoden työntekijä -ansiomerkki palvelee nykypäivän työelämää ja kaikkia yrityksiä. Kun työyhteisössäsi on aihetta palkita henkilöstöä esimerkiksi onnistuneista projekteista, hyvistä hankkeista, loistavista työsuorituksista tai huipputuloksesta: hae Keskuskauppakamarin Vuoden työntekijä -ansiomerkki ja järjestä juhlat! Vuosimerkit, elämäntyömerkit ja rautaisen ansiomerkin löydät osoitteesta ansiomerkit.fi

23 KAUPPAKAMARI

Yhteistyötä yli kuntarajojen TEKSTI: MIKA KULJU

Menestyvät jokilaaksot haluaa ottaa paikkansa kartalla.

24 KAUPPAKAMARI

K

YHTENÄINEN IDENTITEETTI TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA Oikarin ja Takasen mukaan alueen elinvoima kumpuaa vahvasta elinkeinoelämästä. Alueella on muun muassa vahvaa elektroniikan ja mekaniikan teollisuutta, kasvavaa mekaanisen puun yritystoimintaa, vahvaa puunrakennus- ja talonrakennusteollisuutta, merkittävää metalliteollisuutta, johtavaa kenkäteollisuutta, erittäin voimakkaasti kasvavaa energiateollisuutta sekä kehittyvää matkailuliiketoimintaa. ”Monen muun talousalueen tapaan meillä on haasteita uusien osaajien rekrytoinnissa ja nykyisten osaajien pitämisessä alueella, sillä Suomessa on ammattilaisille hyvin töitä tarjolla. Muita tulevaisuuden haasteitamme ovat muun muassa saavutettavuus, liikenneverkon toimivuus ja investointien saaminen alueelle”, luettelee Harri Takanen. ”Alueellemme on tullut paljon uutta teollisuutta ja meidän pitää saada ihmisiä muuttamaan työn perässä tänne. Meidän pitää pystyä takaamaan elämisen ja työllistymisen mahdollisuuksia molemmille perheenpäille. Kysymys on alueen vetovoimasta ja tunnettavuudesta”, jatkaa samasta aihepiiristä Jani Oikari.

Oikarin ja Takasen mukaan alueelle pitää luoda yhteinen identiteetti, joka auttaa kuntia muun muassa yhteismarkkinoinnissa. Käytännössä tämä tarkoittaa menestyvien jokilaaksojen brändäämistä yhteisen edun nimissä. ”Meillä pitää olla rohkeutta hypätä askel eteenpäin ja halua sitoutua aitoon yhteistyöhön.

Tavoitteenamme on vahva ja menestyvä talousalue, jolla on yhtenäinen identiteetti.

Piirretään Jokilaaksot-alue kartalle ja tehdään se tunnetuksi! Ensi kesänä pääsemme hankeprojektin käytännön toteutukseen”, päättää Jani Oikari.

•

Jani Oikari.

Harri Takanen.

YT KU E N HA HA VA U TK JA

alajokilaakson kauppakamariosaston alueella toimivien yritysten edustajat ovat huolissaan alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä ja tunnettavuudesta muualla Suomessa. Viimeisen puolentoista vuoden aikana onkin ryhdytty toimeen alueen vetovoiman parantamiseksi teemalla Menestyvät jokilaaksot.

Mukaan yhteistyöhön on lähtenyt 13 kuntaa Pohjois-Pohjanmaan eteläosasta ja maantieteellisesti alue käsittää Kalajokilaakson, Pyhäjokilaakson sekä osan Lestijokilaaksoa. ”Haluamme tehdä yhteistyötä sen vuoksi, että tarvitsemme foorumin, jossa voimme edistää koko alueen kehittymistä, näkyvyyttä ja edunvalvontaa. Lisäksi haluamme edistää yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä”, sanoo Kalajokilaakson kauppakamariosaston puheenjohtaja Jani Oikari, joka on ylivieskalaisen Maler Oy:n toimitusjohtaja.

Samoilla linjoilla on Sievissä perustetun Scanfil Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Harri Takanen: ”Elinkeinoelämällä jokilaaksot näyttäytyvät yhtenä alueena, joten on luonnollista, että yhteistyötä tehdään yli kuntarajojen. Hankeprojekti sai vauhtia, kun Oikarin Jani tuli kauppakamariosaston puheenjohtajaksi. Ensimmäiseksi järjestimme keskustelutilaisuuden, johon kutsuimme kuntien edustajat mukaan. On tärkeää, että kaikki kunnat kokevat tämän yhteiseksi asiaksi”, sanoo Harri Takanen.

KOULUTUSKESKUS

JEDU.FI

OPPIA IKÄ KAIKKI! Puuttuuko tutkinto?

Haluatko vaihtaa alaa?

Oisko joku seuraavista sun juttu?

PUUSEPPÄ

TAI TEOLLISUUSPUURAKENTAJA*

- Puuteollisuuden pt; Haapavesi, Kalajoki, Piippola, Nivala*

KOKKI TAI TARJOILIJA - Ravintola- ja catering-alan PT; Haapavesi, Oulainen, Nivala

MERKONOMI - Liiketoiminnan PT; Haapajärvi, Oulainen

YRITTÄJÄN

AMMATTITUTKINTO

- Oulainen

LISÄÄ LÖYDÄT NETISTÄ!

KOULUTUKSIA NUORILLE JA AIKUISILLE! LISÄTIEDOT JA YHTEYSHENKILÖT:

jedu.fi/koulutuskalenteri

TAI skannaa QR-koodilla koulutuksiin Seuraa somessa! @jeduofficial #jeduofficial #jedukouluttaa

Menestyvät jokilaaksot 13 KUNTAA POHJOIS-POHJANMAAN ETELÄOSASSA:

Pyhäjoki, Merijärvi, Oulainen, Haapavesi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Haapajärvi, Nivala, Ylivieska, Alavieska, Kalajoki, Sievi ja Reisjärvi.

KÄSITTÄÄ KAKSI JOKILAAKSOA:

Kalajokilaakso ja Pyhäjokilaakso sekä osa Lestijokilaaksoa.

ALUEEN VÄKILUKU

n. 84 000 YRITYKSIÄ ALUEELLA

n. 6 200 TYÖPAIKKOJA ALUEELLA

n. 30 400 25 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA

Timo Levo jatkaa puheenjohtajana TEKSTI JA KUVA: MIKA KULJU

Oulun kauppakamari kertasi satavuotisen toimintansa juhlavuotta syyskokouksessaan joulukuussa Oulussa. ”KULUNEEN JUHLAVUODEN kohokohdista voidaan toimitusjohtaja, kauppaneuvos mainita toukokuun Juhlaforum Timo Levo ja ensimmäisenä vaja Juhlagaala, jotka olivat erittäin rapuheenjohtajana Erja Sankari, onnistuneita tapahtumia. Lisäksi VP, Supply Chain Engineering, juhlavuodesta jää muistuttamaan Nokia Oyj. jälkipolvia historiateos Pohjoisen Uusina hallituksen jäseninä elinkeinoelämän asialla, joka tuo erovuoroisten tilalle valittiin esille kauppakamarimme merkitoimitusjohtaja Jaana Kokko tyksen koko toiminta-alueemme (Oulun Autokuljetus), toimitusansiokkaana vaikuttajana”, totesi johtaja Mikko Lapola (Oulun Oulun kauppakamarin puheenDiakonissalaitoksen Säätiö sr.) johtaja Timo Levo. ja tietohallintojohtaja Jari Still Avauspuheenvuorossaan Levo (F-Secure). kävi läpi myös kansainvälistä ja Varapuheenjohtajiksi ja kaupkansallista talouden suhdannepakamariosastojen puheenjohtakehitystä. jiksi valittiin päätoimittaja Petri Oulun kauppakamarin puheenjohtaja Timo Levo (vas.) ja toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen. ”Maailmantaloudessa on ollut Karjalainen (Koillismaa), toimierittäin pitkä globaalin BKT:n kastusjohtaja Jani Oikari (Kalajokivukausi, joka on merkinnyt keskimäärin laakso), toimitusjohtaja Raimo Seikkala 3,5 prosentin kasvua per vuosi pois lukien (Raahe) ja pankinjohtaja Teuvo Perätalo ”Oulun kauppakamarin kesäkuussa nollakasvun vuoden 2009. Ennusteiden (Kainuu). Työtehtävän vaihtumisen myötä julkaisema ICT-osaajaselvitys kertoi, että mukaan kasvu tulee vielä jatkumaan Karjalainen jätti vuodenvaihteessa tehtyövoima ei kaikilla aloilla kohtaa työnhieman hitaampana, noin kolmen protävänsä Koillismaan kauppakamariosasantajia. Kohtaanto-ongelma yhdistettynä sentin vauhdilla vuoteen 2023 asti. Myös ton puheenjohtajana. Vastuun osaston väestönrakenteen kehitykseen luo yhteismeillä Suomessa näyttää siltä, että kasvu puheenjohtajuudesta otti marraskuussa kunnallemme erittäin suuria haasteita tulee hidastumaan ensi vuonna. Vilkkaan varapuheenjohtajaksi valittu toimitusjohtulevaisuudessa. Juuri siksi työperäisen rakentamisen ansiosta Oulun alueen kuva taja Henrik Karvonen. maahanmuuton edistäminen on tärkeä näyttää kuitenkin tällä hetkellä huomatSyyskokouksessa päätettiin toteuttaa asia”, kertoi Levo. tavasti kirkkaammalta kuin valtakunnallijäsenmaksuihin elinkustannusindeksin Syyskokouksen henkilövalintojen jälnen talousnäkymä”, arvioi Timo Levo. mukainen kolmen prosentin keskimääkeen Oulun kauppakamarin puheenLevo kertasi myös alueen elinkeinoräinen korotus. Viimeksi jäsenmaksuja on johtajana jatkaa Oulun Osuuspankin elämän suuria haasteita: korotettu vuonna 2016.

•

26 KAUPPAKAMARI

KOLUMNI

Konkreettista kansainvälistymistä

TUUKKA TUOMIKOSKI Kirjoittaja opiskelee Englannissa Warwickin yliopistossa matematiikkaa sekä taloustiedettä ja on Oulun kauppakamarin stipendiaatti.

Palatessani takaisin koto-Suomeen Englannista, Warwickin yliopiston joululoman ajaksi, olin onnellinen, että pääsin näkemään pitkästä aikaa perhettäni ja Suomeen jääneitä kavereitani. Huomasin kuitenkin pian, että moni jälleennäkeminen alkoi nopeasti muistuttamaan myyntipuhetta.

Tällä kertaa oli vain vakuutettava kaverini siitä, että ulkomaille lähteminen oli lukukausimaksujeni arvoinen. Opin nopeasti hissipuheen, jolla sain yhden, jos toisenkin sijoittajan tai siis ystäväni innostumaan liikeideastani, ulkomailla opiskelusta.

Itselleni merkittävimmäksi ja samalla tärkeimmäksi eroksi Suomeen jäämiseen verrattuna muodostui yliopistoni kansainvälisyys. Se, että kandidaatintutkintoaan täällä opiskelevista yli 40% on muualta kuin Britanniasta tulevia tarkoittaa, että pelkästään olemalla tekemisissä kanssaopiskelijoiden kanssa pystyn oppimaan kulttuureista ja maailmasta enemmän joka ikinen päivä. Voin toki lukea Hesarista siitä, kuinka eräissä itäisissä EU-maissa demokraattiset instituutiot rapautuvat, mutta voin myös kuulla tilanteesta syvällisen analyysin ruokapöytäkeskusteluissa puolalaisen tai unkarilaisen kaverini kanssa. Ikioman kirjeenvaihtajani kautta opin eri maiden tilanteista enemmän kuin, mitä pelkästään mediaa seuraamalla pystyisin. Geopolitiikan ymmärtämisen lisäksi olen päässyt tutustumaan esimerkiksi aasialaiseen tapakulttuuriin, ja oppinut kunnon pastan tekemistä italialaiselta.

En koe opiskelevani ainoastaan oppiainettani matematiikkaa ja taloustiedettä, vaan koko elämäni tässä kansainvälisessä kontekstissa on yksi jatkuva oppitunti maailmamme saloihin ja rikkauksiin.

Maantieteellisesti laaja ystäväpiiri takaa myöskin, että mikäli koskaan lähden maailmanympärysmatkalle, on minulla varma majoitus melkein kaikissa Euroopan ja Aasian merkittävimmissä valtioissa On tärkeä muistaa, että kansainvälistyminen on kahden kauppa. Siinä missä olen oppinut

muistopäivän kukkasten merkityksestä Briteille vastavuoroisesti historian opiskelijoiden kanssa on yhdessä käyty läpi Suomen kohtalon hetket talvisodan aikana. Ymmärrän paremmin Intian miljoonakaupunkien hälinää ja sellaisessa koko elämänsä asunut ystäväni on päässyt hämmästelemään suomalaisten hiljaisuuden kunnioitusta.

Visit Finland -nettisivut ovat varmasti saaneet kuvaesityksieni jälkeen muutamia lisävierailuja.

En olisi mahdollisella maailmanympärysmatkallani ystävieni oppituntien vuoksi täysin hukassa kielellisesti, ja ”Mitä kuuluu kukkuluuruu?” on nyt takiani useammalle kymmenelle ulkomaalaiselle tuttu lause.

Onko tällä kuitenkaan mitään merkitystä? Toki henkilökohtaisesti on varmasti mukavaa tietää enemmän ympäröivästä maailmasta, mutta on kulttuurien tuntemuksesta etua myös vaikkapa työnantajalle. Olen huomannut, että käyttämällä esimerkiksi aikaisemmin opittua taustatietoa ranskalaisesta kulttuurista, voin luoda nopeasti syvemmän yhteyden uusiin ranskalaisiin.

Liikemaailmassa kyky tämänkaltaisen yhteyden luomiseen voi erottaa onnistuneen liikeneuvottelun epäonnistuneesta.

Suomalaisten opiskelijoiden kannalta paras koulu kansainvälistymiseen on tällä hetkellä ulkomailla, sillä kanditutkintomme eivät valitettavasti houkuttele riittävästi ulkomaalaisia opiskelijoita.

Mielestäni olisi tärkeää, että vaihto-oppilasvuoden lisäksi opiskelijamme pystyisivät oppimaan jatkuvasti uusista kulttuureista. Tämä onnistuu sekä lisäämällä englanninkielisiä koulutusohjelmia että houkuttelemalla lisää vaihto-opiskelijoita Suomeen. Omasta kokemuksesta tiedän, että ulkomaalaiset liittävät Suomeen korkeatasoisen koulutuksen, elintason ja puhtaan luonnon.

Hyödyntämällä näitä valttikortteja maamme markkinoinnissa, voimme luoda opiskelijoillemme mahdollisuuden ymmärtää maailmaa paremmin ja maailmalle mahdollisuuden ymmärtää Suomea paremmin.

•

27 KAUPPAKAMARI

Asiaa taloudesta tulevaisuuden päättäjille KAUPPAKAMAREIDEN JA TATIN YHTEISKIERTUE TAMMI-HELMIKUUSSA 2019 TEKSTI: TALOUDELLINEN TIEDOTUSTOIMISTO TAT KUVA: MIKA KULJU

Taloudellinen tiedotustoimisto TATin ja Kauppakamarien isännöimä eduskuntavaalikiertue ”Hyvinvointia rakentamassa” saapui Ouluun 28. tammikuuta.

K

aikissa vaalipiireissä tammi-helmikuussa kiertävien tilaisuuksien tarkoituksena on tarjota eduskuntavaaliehdokkaille tietoa yritysten merkityksestä työn ja hyvinvoinnin rakentamisessa, kertoa mm. kansainvälisen kilpailukyvyn tärkeydestä sekä ennen kaikkea antaa ehdokkaille päätöksenteon pohjaksi tietoa taloudesta.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan on tärkeää, että kansanedustajaehdokkaat saavat ajankohtaisen kokonaiskäsityksen siitä, missä Suomessa mennään. ”Suomen eduksi toiminut maailmanlaajuinen taloussuhdanne on kääntymässä, joten tulevilta päättäjiltä vaaditaan rohkeutta toteuttaa suuria rakenteellisia uudistuksia.

Niistä kaikkein kriittisin on työllisyysasteen nostaminen lähelle pohjoismaista tasoa.

Yritysten kyvyllä luoda työtä ja hyvinvointia on tässä oma tärkeä roolinsa,” Romakkaniemi korostaa.

Hyvinvointia rakentamassa -kiertueen yhteydessä julkaistava Tykkää hyvinvoinnista! – yhteiskunnallista asiaa taloudesta, yrityksistä, nuorista ja kansan arvoista on koostettu Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla), Keskuskauppakamarin ja Taloudellinen tiedotustoimisto TATin ja T-Median yhteistyönä. UPM on tukenut julkaisun toteuttamista. Tykkää hyvinvoinnista!

28 KAUPPAKAMARI

on tietopaketti kansanedustajaehdokkaille ja meille kaikille, jotka olemme kiinnostuneita yhteisistä asioista. Julkisen talouden perusteiden, tulevien haasteiden ja Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportin tulosten lisäksi julkaisu sukeltaa suomalaiseen yrittäjyyteen, sekä käy läpi Kansan arvot 2018 -tutkimuksen tuloksia.

”Nyt jos koskaan on tärkeää huolehtia suomalaisten osaamisesta. Kiertueen avulla haluamme jakaa kansanedustajaehdokkaille tietoa, jota he voivat käyttää vaalityössään.

Esimerkiksi nuoret ovat erittäin kiinnostuneita taloudesta ja yrittäjyydestä, he näkevät työelämän mahdollisuudet kirkkaina”, TATin toimitusjohtaja Kari Väisänen kommentoi.

Oulun kauppakamari järjesti yhdessä Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:n kanssa infoja keskustelutilaisuuden alueemme kansanedustajaehdokkaille. Yrityselämän puolesta ansiokkaina alustajina olivat KaiCell Fibersin Jukka Kantola ja Pöyryn Jouni Honkala.

•

TILASTO

Yritysten moninaiset verovirrat tuottavat yli 63 miljardia vuodessa YRITYKSET TOIMIVAT HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN KIVIJALKANA MONIN TAVOIN. NE LUOVAT TYÖPAIKKOJA SEKÄ TARJOAVAT PALVELUJA JA TUOTTEITA KAIKILLA ELÄMÄN OSA-ALUEILLA. LISÄKSI YRITYSTOIMINNAN LUOMA SUURI VEROVIRTA TOIMII RAHOITTAJANA JULKISILLE PALVELUILLE. VUODESTA 2015 VUOTEEN 2017 YRITYSTEN MAKSAMAT VEROT JA VERONLUONTEISET MAKSUT KASVOIVAT KAIKKIEN VEROLAJIEN OSALTA. Yritykset maksoivat ja tilittivät veroja vuonna 2017 yli 63 miljardia euroa. Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jota yritykset maksoivat valtiolle yli 18 miljardia euroa.

Lähes yhtä merkittävä määrä verotuottoja syntyy palkoista pidätetyistä ennakkoveroista, joita kertyi yli 14 miljardin euron arvosta sekä eläkevakuutusmaksuista, joita kertyi lähes 15 miljardin edestä.

Toisin kuin usein luullaan, Yhteisövero ei ole yritysten maksamista ja tilittämistä veroista merkittävin. Yhteisöveron määrä vuonna 2017 oli reilut viisi miljardia, eli alle yhdeksän prosenttia kokonaiskertymästä.

Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin Suuresta veroselvityksestä. Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin mukaan selvityksen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva yritysten merkityksestä Suomen kansantaloudelle ja eri alueille.

Selvitys kattaa peräti noin 300 000 yrityksen maksamat ja tilittämät verot.

YRITYSTEN AIKAANSAAMAT VEROVIRRAT

Ennakonpidätys palkoista

14,28 MRD.

Arvonlisävero 18,46 MRD. sisältää vakuutusmaksuveron 0,45 mrd.

verojalanjälki

63,25 mrd.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu 0,58 MRD.

työttömyysvakuutusmaksut 1,92 MRD.

Virvoitusjuomavero 0,14 MRD. tupakkavero 0,95 MRD.

alkoholivero 1,35 MRD.

ympäristöverot 3,12 MRD.

kiinteistövero 0,70 MRD. ennakonpidätys puun myyntitulosta 0,26 MRD. ennakonpidätys ja lähdevero Koroista ja osuuksista 0,12 MRD.

ennakonpidätys ja lähdevero osingoista 1,12 MRD.

yhteisövero 5,42 MRD.

eläkevakuutusmaksut 14,84 MRD.

LÄHDE: TILASTOKESKUS, VEROHALLINTO, TYÖLLISYYSRAHASTO JA KESKUSKAUPPAKAMARI

Yritykset maksoivat ja tilittivät veroja vuonna 2017 yli 63 miljardia euroa. Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jota yritykset maksoivat valtiolle yli 18 miljardia euroa.

Lue lisää! kauppakamari.fi/veroselvitys

29 KAUPPAKAMARI

KEVÄT – KOULUTUKSET NÄIN VÄLTÄT SUDENKUOPAT KANSAINVÄLISISSÄ SOPIMUKSISSA!

TALOUSVIESTINTÄÄ CONTROLLEREILLE

14.3.2019 klo 9.00–12.00, Oulu

28.3.2019 klo 9.00–16.00, Oulu

Radisson Blu Hotel, Hallituskatu 1

Hotelli Lasaretti, Kasarmintie 13 B

Koulutuksessa käydään käytännönläheisesti läpi kansainvälisen sopimusoikeuden erityispiirteitä, kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä yleisiä riskejä sekä niiden tunnistamista ja huomioimista sopimusneuvotteluissa. Aamupäivään kuuluu myös case -harjoitus, jonka avulla kokeneemmatkin osallistujat pääsevät haastamaan osaamistaan ja oppimaan uutta.

Käytännönläheinen koulutus tarjoaa ajatuksia ja konkreettisia vinkkejä oman työn kehittämiseen ja vaikuttavan talousviestinnän tekemiseen. Tervetuloa mukaan!

Koulutus pyrkii madaltamaan kynnystä kansainvälisen kaupan käymiseen ja lisäämään varmuutta niitä koskeviin sopimusneuvotteluihin.

Piilevien sopimusriskien tunnistamisella pyritään siihen, että ne voidaan joko välttää tai niistä voidaan muodostaa kaupallinen kysymys.

Osallistujat voivat esittää kouluttajalle ennakkokysymyksiä ja toiveita koulutuksessa käsiteltävistä aihealueista.

Asiantuntijana kuullaan asianajaja, VT, KTM Antti Korkeakiveä, joka toimii valtakunnallisen liikejuridiikkaan erikoistuneen Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n Oulun toimiston johtajana. Antilla on erityisasiantuntemusta ja kokemusta kansainvälisten sopimusten laatimisesta, niiden tulkinnasta sekä niitä koskevista oikeudenkäynneistä.

OHJELMA: • Kansainvälisen sopimusoikeuden erityispiirteet – Maakohtaiset erot – Neuvotteluihin valmistautuminen – Sopimuksen valmistelu ja vakioehtojen rooli – Sopimuksen syntyminen, tulkinta ja päättäminen – Sopimusrikkomukset ja oikeussuojakeinot – Erityiskysymykset • Keskeisimmät kansainväliset sopimusriskit, niiden tunnistaminen ja niiden välttäminen • Case -harjoitus

Controllerin työnkuva on muutoksessa, kun ohjelmistorobotiikka uudistaa taloushallinnon prosesseja ja toimintamalleja. Tulevaisuudessa controllerin roolissa korostuu kyky toimia neuvonantajana, jonka ydintaitoja ovat liiketoimintaymmärrys ja hyvät viestintätaidot.

Tavoite: Koulutus tarjoaa controllereille uutta viestinnällistä näkökulmaa työnsä kehittämiseen ja ideoita numeroiden esittämiseen.

Koulutuksessa saat esimerkkejä siitä, miten talouden luvut voi entistä paremmin havainnollistaa liiketoiminnan tueksi. Jokainen numero on itsessään viesti, mutta tarvitsee tuekseen taustat ja perustelut. Numeroiden oikealla viestinnällä voidaan vaikuttaa ja luoda lisäarvoa.

Asiantuntijana toimii fil.kand, viestintäkonsultti Maija Harsu, MH Consulting. Harsulla on yli 20 vuoden kokemus erilaisista rahoituksen ja viestinnän tehtävistä sekä laaja käytännön viestinnän kokemus niin pankki-, teollisuus- kuin viestintäsektoriltakin.

Tällä hetkellä hän toimii omassa yrityksessään ja konsultoi, kouluttaa ja coachaa johtoryhmiä, viestintäosastoja ja tiimejä. Harsulla on asiakkaina pörssiyhtiöitä ja pk-yrityksiä, jotka haluavat kehittää strategista viestintäänsä, talouden raportoinnin osaamistaan ja viedä läpi muutoksia onnistuneesti.

OHJELMA: • Controllerin työ muuttuu – Controllerista sisäiseksi konsultiksi – Controller, talousviestintä ja vaikuttaminen • Liiketoimintatieto Excelistä tarinaksi ja uusiin viestinnän välineisiin; dashboard, podcast • Miten havainnollistaa talouden luvut ja näkymät liiketoimintaa kiinnostavaan muotoon?

– Visuaalisuus ja kiteyttäminen

Ilmoittautuminen koulutuksiin: Jaana Lahtinen, jaana.lahtinen@chamber.fi, p. 050 408 0663 Lisätietoja: Riitta Schroderus, riitta.schroderus@chamber.fi, p. 050 338 9350 www.oulunkauppakamari.fi/koulutus Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Tarjoamme myös räätälöityjä koulutuksia! Olethan yhteydessä.

30 KAUPPAKAMARI

KOULUTUSKALENTERI

KEVÄT 2019

Merkitse tärkeät päivät kalenteriisi!

(HELMI-HUHTIKUU)

TYÖSUHDE, PALKKA JA HR

RYHMÄTYÖ OULU KAJAANI

21.3. (9–16)

RYHMÄTYÖ

OSA-AIKATYÖN JA VUOSILOMAPALKANLASKENNAN ERITYISTILANTEET, OULU

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ 19.2. (9–16) FASILITOIVAN JOHTAJAN TYÖKALUT & TOIMINTATAVAT – MITEN ESIMIES HYÖDYNTÄÄ KOKO TIIMINSÄ POTENTIAALIN?, OULU

27.3. (9–16) ALISUORIUTUMISESTA ONNISTUMISIIN, OULU

9.4. (9–16) HHJ - HALLITUS JA STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN, OULU

11.4. (9–16) ESIMIES JA TYÖSUHTEEN ONGELMA- JA PÄÄTTÄMISTILANTEET, OULU HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) 1. JAKSO OULU KAJAANI

25.4. 7.2.

HYVÄ HALLINTOTAPA 2. JAKSO OULU KAJAANI

9.5. 14.2.

HALLITUKSEN JA HALLITUSTYÖN ORGANISOINTI 3. JAKSO OULU KAJAANI

21.5. 14.3.

4. JAKSO OULU KAJAANI

6.6. 26.3.

YRITYKSEN TALOUDEN SEURANTA JA OHJAUS

KANSAINVÄLISTYMINEN 14.3. (9–12) NÄIN VÄLTÄT SUDENKUOPAT KANSAINVÄLISISSÄ SOPIMUKSISSA!, OULU

MYYNTI, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ 19.3. (9–16) ASIANTUNTIJASTA MYYJÄKSI, OULU

24.4. (9–16) DIGIMARKKINOINTI MYYNNIN TUKENA B2B-YRITYKSESSÄ, OULU

TALOUS JA VEROTUS 28.3. (9–16) TALOUSVIESTINTÄÄ CONTROLLEREILLE, OULU

3.–4.4. (9–16)

TIETOTEKNIIKKA & WEBINAARIT 21.2. (9–16) EXCEL TEHOKÄYTTÖÖN, OULU

26.3. (9–12) SOSIAALISEN MEDIAN TIETOTURVA, OULU

26.3. (13–16) AJANHALLINNAN KUNG-FU, OULU

WEBINAARIT 25.2.

EXCEL JATKOKURSSI

4.3.

EXCEL-RAPORTOINTI: PIVOT JA EXCEL BI

18.3.

CONTROLLER EXCEL

1.4.

RAPORTOI JA ANALYSOI MICROSOFT POWER BI -TYÖKALULLA – PERUSTEET

15.4.

VISUAALISET RAPORTIT MICROSOFT POWER BI -TYÖKALULLA

Webinaarit pidetään klo 13.00–14.30.

KIRJANPIDON AJOKORTTI®, OULU

16.4. (9-12) PERUSTAJAURAKOINTI KIRJANPIDOSSA JA VEROTUKSESSA, KAJAANI

14.5. 26.2.

STRATEGIATYÖ

31 KAUPPAKAMARI

AUTAMME YRITYSTÄSI KASVAMAAN Oletko kasvuhakuisen yrityksen ruorissa, suuntana kenties kansainväliset markkinat? Laadukkaat yrityspalvelumme ovat Oulun alueen yritysten käytössä aina liikeidean sparraamisesta lähtien.

LIIKETOIMINTAMALLI YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYSRAHOITUS SIJOITTUMISPALVELUT VIENNIN EDISTÄMINEN

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

LÖYDÄ MEIDÄT

CHAT

OMISTAJANVAIHDOKSET LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET TYÖNANTAJAPALVELUT INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT VIESTINTÄ- JA MEDIAPALVELUT TAPAHTUMA-ASIANTUNTIJA

businessoulu.com | oulu.com LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com