Page 1


2

Jätehuolto halki historian Jätteitä on syntynyt siitä pitäen, kun ihmiset alkoivat elää yhteisöissä. Vuosisatojen kuluessa rikat ja roskat on hoideltu miten milloinkin, harvoin kuitenkaan niin tehokkaasti kuin nykyään. Tervetuloa aikamatkalle jätteenkäsittelyn historiaan!

Jätteiden käsittelyn historiaan liittyvien tietojen keräämisessä meitä auttoi dosentti Henry Nygård Åbo Akademista.


Johtajan katsaus Kansanliikkeen kaadettua Helsingin pahamaineisen Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen vuonna 1983 jätteenpolton saaminen takaisin hyväksyttyjen, ja jopa suositeltavien hyödyntämismenetelmien joukkoon, kesti lähes 30 vuotta. Jätteen hallittu poltto ja poltossa syntyvän energian hyödyntäminen on todellista luonnonsuojelua verrattuna jätteen kaatopaikkasijoitukseen, josta seuraa ilmastonmuutosta kiihdyttäviä metaanipäästöjä ja tulipalotilanteissa ympäristölle ja terveydelle haitallisia savukaasuja. Vuosi 2012 oli hyvin merkityksellinen ja historiallinen Pohjois-Suomen jätehuollolle. Kauan odotettu Laanilan ekovoimalaitos aloitti jätteenpolton toukokuussa. Ruskon jätekeskukseen valmistui lokakuussa lajitteluareena Lare, jossa seka- ja rakennusjätteet lajitellaan materiaalikierrätykseen ja polttoaineeksi ekovoimalaitokselle. Kaatopaikalle päätyy vain noin kymmenesosa Larelle ajettavasta jätteestä. Kun vielä otetaan huomioon ekovoimalaitokseen suoraan ajettu ja siellä hyödynnetty jätemäärä sekä voimalaitoksen kuonasta hyödynnetyt jätteet, kaatopaikalle päätyy enää vain noin kolme prosenttia siitä jätteestä, mikä aiemmin päätyi kaatopaikalle. Erittäin korkean jätteenhyötykäyttöasteen ansiosta Ruskoon voidaan loppusijoittaa hyötykäyttöön kelpaamatonta jätettä vielä kymmeniksi vuosiksi. Suurista muutoksista ja haasteista huolimatta Oulun Jätehuollon vuoden 2012 taloudellinen tulos oli hyvä. Liikevaihto nousi yli 13 miljoonaan euroon ja tilikauden tulos oli selkeästi ylijäämäinen. Jätelaitoksen 17-vuotisen historian yksi suurimmista investoinneista, Lare, maksoi 3,3 miljoonaa euroa.

Ekovoimalaitoksen ja Laren ansiosta Oulu on etuajassa valmiina, kun vuonna 2016 kaatopaikkakielto astuu voimaan.

Jätehuollon viranomaistehtävät siirtyivät syyskuussa Oulun Jätehuollolta kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluihin, johon siirtyi myös yksi työntekijä. Uuden jätelain mukaan jokaiseen kuntaan on perustettava ”kunnan jätehuoltoviranomainen”, joka hoitaa jätehuollon viranomaistehtäviä ja käyttää tarvittaessa jätelain suomia pakkokeinoja.

Oulun Jätehuollon alaisuudessa toiminut kierrätyskeskus siirtyi myös vuodenvaihteessa hyvinvointipalveluiden alaisuuteen sekä myös fyysisesti uuteen paikkaan, Värttöön. Ekovoimalaitoksen ja Laren ansiosta Oulu on etuajassa valmiina, kun vuonna 2016 kaatopaikkakielto astuu voimaan. Silloin kaatopaikalle sijoitettavan jätteen orgaanisen aineksen pitoisuus ei saa ylittää kymmentä prosenttia. Uskon siihen päästävän. Oulun seudun tiukat jätehuoltomääräykset edellyttävät jätteen lajittelua jo jätteen syntysijoilla tai ekopisteillä. Jätteen syntypaikkalajittelu yhdessä Laanilan ekovoimalaitoksen ja Ruskon lajitteluareenan kanssa nostavat Oulun seudun jätehuollon valtakunnan kärkijoukkoon, jos tarkastellaan materiaalikierrätyksen ja jätteen hyötykäyttöastetta. Olemme kärkijoukoissa jopa globaalisti tarkastellen. Kiitän asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä vuonna 2012. Esitän henkilökunnalle suuret kiitokseni hyvästä työpanoksesta ja muutostavoitteiden toteuttamisesta.

Markku Illikainen, johtaja

3


Oulun Jätehuolto 2012 Oulun Jätehuolto on yksi Oulun kaupungin ulkoisista liikelaitoksista, jonka vastuulla on laissa kunnan vastuulle määrättyjen jätehuoltopalvelujen järjestäminen eli asumisessa ja julkisessa toiminnassa syntyvän jätteen jätehuoltopalvelut. Jätehuoltopalveluihin sisältyvät jätteenkäsittely, jäteneuvonta sekä kaikki toiminta, mikä edistää jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Toimintaa ohjaavia periaatteita ovat edelläkävijyys, vastuullisuus, laatu sekä tuloksellisuus. Toiminta pohjautuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja viranomaismääräyksiin. Liikelaitos tarjoaa jätehuoltopalveluita myös elinkeinoelämälle. Palvelut tuotetaan jätteenkäsittelymaksuilla.

4

Tänä päivänä keskustassa ei enää karja laidunna. Katujen siistinä pitäminen on kuitenkin edelleen haaste, joka vaatii kaikkien yhteispeliä. Jätteiden asianmukainen lajittelu ja kierrätys ovat iso askel kohti puhtaampaa kaupunkiympäristöä.

Vuonna 2012 Oulun Jätehuollon toimialueella oli 284 691 asukasta 17 eri kunnassa: Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Pudasjärvi, Raahe, Simo, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti ja Yli-Ii. Kaikki alueella asumisessa syntyvä hyödyntämiskelvoton jäte loppusijoitetaan Ruskon jätekeskukseen. Oulun Jätehuolto vastaa myös toimialueensa täysjäsenkuntien ja -kaupunkien kotitalouksien hyöty- ja ongelmajätteiden keräämisestä, jäteneuvonnasta sekä tiedottamisesta. Ulkojäsenet, Pudasjärvi, Raahe ja Vihanti, vastaavat omista hyötyjätteistään, vaarallisista jätteistään sekä jäteneuvonnasta. Toimialueella on yhdeksän paikallista jäteasemaa, ja Raahessa ja Pudasjärvellä on jätteen välivarastointia varten ns. siirtokuormausasema. Jäteasemilla vastaanotetaan hyötyjätteitä, vaarallisia jätteitä, satunnaisia sekajätekuormia sekä sähkölaitteita. Vuoden 2012 lopussa Ruskon jätekeskuksen lisäksi vaarallisen jätteen keräyspaikkoja oli 13 ja hyötyjätteille tarkoitettuja ekopisteitä 73. Liikevaihto oli 13,3 miljoonaa euroa ja henkilöstö 32 määräaikaiset mukaan lukien. Tilikauden tulos oli positiivinen ja tuloutusvelvoite kaupungille hoidettiin.


Liikelaitosten johtokunta 2012 Oulun Jätehuollon toimintaa ja kannattavuutta valvoo luottamushenkilöistä koostuva Oulun kaupungin liikelaitosten johtokunta. Johtokunnan varsinaiset jäsenet olivat Paula Himanen, Sakari Korpi, Kauko Kukkonen, Kirsi Marttila, Matias Ojalehto (vpj.), Juha Silenius (pj.) ja Heljä Sohlo. Kaupunginhallitusta edusti Antti Huttu-Hiltunen. Kuntien edustajina liikelaitosten johtokunnassa olivat Matti Kakko, Yli-Ii, Jouko Korkiakoski, Oulunsalo, Kalevi Kuha, Kiiminki ja Pasi Possakka, Haukipudas.

Year 2012 in Oulu Waste Management Oulu Waste Management is a municipal enterprise owned by the city of Oulu. In 2012 operation range covered nearly 285 000 people in 17 municipalities. The enterprise is responsible for the municipal waste management, treatment, final disposal and educational services which are all funded by waste management fees. Taxes are not used for waste management. In addition to household waste services, Oulu Waste Management provides full range of waste services to industrial, commerce, service and other operations. The amount of municipal waste in 2012 was 113 146 tons (+2 %). In 2012 the most important change was in the method of treatment of waste. Since April 2012 the mixed household waste has been transported directly from the households to the waste-toenergy incineration plant in Laanila, Oulu. In October the waste sorting plant “Lare” located in Rusko waste management centre was taken into use. Lare waste sorting plant receives mixed waste as well as waste from construction sites and sorts it into three categories: reusable (metal, glass and cardboard), incineration (wood, plastic etc.) and burial (plaster boards, mineral wool, etc.). In 2012, more than half of the municipal waste, 51 % was incinerated, 16.7 % was recycled as material and the rest was safely buried in the Rusko waste management centre. The national target of municipal waste by 2016 is to recycle 50 %, burn 30 % and bury maximum 20 %. Biogas pumping system of Rusko waste management centre was installed 1997 and it has been enlarged at several occasions, also in 2012. Environmental impacts of operations are being monitored and reported to the local authorities.

Oulu Waste Management follows ISO 9001 quality management system and ISO 14001 environment management system. Oulu Waste Management has an extensive network of waste collection sites: in addition to Rusko waste management centre there are nine suburban and regional waste stations, 73 points for recyclable materials (in Finnish “ekopiste”) and 13 sites where citizens can drop off hazardous waste as well as two temporary waste collection points in the cities of Raahe and Pudasjärvi. In 2012 Oulu Waste Management had 32 employees including fixed-term employees and turnover was 13.3 million Euros.

Toimintajärjestelmä Oulun Jätehuollon toimintajärjestelmä pitää sisällään sekä ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän että ISO 9001 -standardin mukaisen laatujärjestelmän. Oulun Jätehuolto on sitoutunut laatu- ja ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen ja huomioi laatu- ja ympäristönäkökohdat kaikessa toiminnassaan. Toimintajärjestelmää arvioidaan vuosittain sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Ulkoinen auditointi oli viimeksi syksyllä 2012 ja sertifikaatit ovat voimassa joulukuuhun 2013 saakka. Järjestelmän auditoi Bureau Veritas Certification.

5


6

Sittemmin on homma helpottunut huomattavasti: Kylm채kaappia ei tarvitse kiikuttaa sakon uhalla korpeen, vaan sen voi tuoda j채tekeskukseen asianmukaiseen kierr채tykseen maksutta.


Ympäristövaikutukset Ruskon jätekeskuksen ilmaan, vesiin ja maaperään aiheutuvia ympäristövaikutuksia seurataan hyväksytyn valvonta- ja tarkkailuohjelman mukaan. Vapaaehtoisia ympäristötoimia tehdään sertifioidun ympäristöjärjestelmän edellyttämällä tavalla. Poikkeamatilanteista raportoitiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun seudun ympäristötoimelle 22 kertaa. Poikkeamista valtaosa koski kompostoidun aineksen siirtotöiden mahdollisia hajuhaittoja. Lisäksi raportoitiin kahdesta asiakkaalle palautetusta jätekuormasta sekä kahdesta tulipalosta.

Ympäristövaikutukset, ilma

2010  

2011  

2012

98 000

96 400

91 700

Ilmastovaikutuksen torjunta 38 400 kaatopaikkakaasun talteenotolla (t CO2-ekv.)*   

39 600

39 700

Ilmastovaikutus, syntynyt kaatopaikkakaasu (t CO2-ekv.)*

* Päästöt laskettu FOD-menetelmällä

Vaikutukset ilmaan Ruskon jätekeskuksen ilmapäästöjä ovat kaatopaikkakaasun sisältämät metaani ja hiilidioksidi sekä hajut. Metaani on hiilidioksidia n. 21 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu. Kaatopaikkakaasun haitallisia vaikutuksia vähennetään kaasun talteenotolla. Vuonna 2012 kerättiin 5,3 milj. m3 kaatopaikkakaasua. Kaasun energiasisältö oli 25 900 MWh, joka vastaa 3 700 ei-sähkölämmitteisen omakotitalon (120 m2, 4 asukasta) vuosittaista energiankulutusta (lähde: Motiva). Kaasusta valtaosa hyödynnettiin Paroc Oy:n, OYS:n ja Lindström Oy:n toiminnassa. Loput kaasusta hyödynnettiin Oulun Jätehuollon mikroturbiinilaitoksella sähköntuotannossa. Ruskon jätekeskuksessa hajuhaittoja aiheuttavat pääasiassa kompostointi sekä kaatopaikkakaasun purkautuminen ilmaan. Kaatopaikkakaasu sisältää metaanin ja hiilidioksidin lisäksi hajua aiheuttavia rikki-, kloori- ja fluoriyhdisteitä. Kaatopaikkakaasun talteenotto vähentää hajuhaittoja. Kompostoinnin aiheuttamien hajuhaittojen vähentämiseksi kompostiaumat käännetään ja seulotaan suotuisten tuulten aikana, jolloin hajut eivät leviä asutusalueille. Oulun Jätehuollolla on käytössään nettipohjainen palautejärjestelmä hajureklamaatioiden vastaanottamiseksi. Kaikki palautteet kirjataan ja käsitellään. Palautteeseen vastataan, mikäli palautteen antaja haluaa vastauksen. Vuonna 2012 Oulun Jätehuolto sai toiminnastaan 31 hajuvalitusta, jotka ajoittuivat 25 eri päivälle.

Vaikutukset veteen Vuonna 2012 Ruskon jätekeskuksen vesistövaikutuksia seurattiin tarkkailuohjelman mukaisesti kahdelta suotovesien pumppaamolta, viemäriin johdettavien suotovesien tarkkailukaivosta, neljästä pintavesien havaintopisteestä sekä 16 pohjavesiputkesta.

Suotovedet Ruskon jätekeskuksessa kaatopaikan läpi suotautunutta sadevettä kerätään kahteen suotovesialtaaseen ja johdetaan Oulun Veden jätevedenpuhdistamolle. Jätekeskuksen alueella muodostuvia suotovesiä pumpattiin vuonna 2012 viemäriin noin n. 347 400 m3. Suotovesien haitta-ainepitoisuudet olivat Oulun Veden viemäröintilupaehdoissa asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiä. Vuonna 2012 suotovesien kuormitus typen, fosforin ja kiintoaineen suhteen oli edellisvuotta suurempaa; kuormitusta nosti sekä isompi suotovesimäärä että aiempaa suuremmat pitoisuudet. Merkittävin kuormittaja suotovesissä on typpi, jota vuonna 2012 johdettiin viemäriin 105 000 kg. Määrä vastaa n. 20 000 ihmisen jätevesien aiheuttamaa typpikuormitusta.

Pinta- ja pohjavedet Jätekeskus sijaitsee Lopakkaojan valuma-alueella. Pintavesien laatua tarkkaillaan sekä näytteenottoihin että jatkuvaan mittaukseen perustuvien määritysten avulla. Lopakkaojassa on jatkuvatoimiset mittausasemat sekä ennen jätekeskusta että sen jälkeen. Veden laatutietoja vertaamalla voidaan päätellä Ruskon jätekeskuksen vaikutuksia Lopakkaojan veteen. Em. tavalla laskettuna jätekeskuksen kuormitus ammoniumtypen osalta oli vuonna 2012 keskimäärin 8 kg/d. Jätekeskuksen vaikutuksia pohjaveteen arvioidaan seuraamalla veden laadun kehitystä alueella olevista 16 pohjavesiputkesta otetuista näytteistä. Vuonna 2012 jätekeskuksen vaikutukset näkyivät edellisvuosien tapaan suljetun kaatopaikan eristysseinän länsi- ja lounaispuoleisissa pohjavesiputkissa heikentyneenä veden laatuna.

Haittaeläimet, melu ja pöly Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen raportin mukaan lintumäärät Ruskossa pysyivät suunnilleen entisellään eli kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän merkittävä pieneneminen ei vielä näkynyt lokkien ja varisten vähenemisenä. Naurulokki oli jälleen runsain lokkilaji huhtikuussa ja harmaalokki kaikkina muina aikoina. Syys-lokakuussa harmaalokkien määräksi arvioitiin yli 12 000 yksilöä. Uhanalaisten selkälokkien määrä yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. Harakkakanta vahvistui laskennan mukaan Ruskon jätekeskuksen alueella vuonna 2012. Sen sijaan korppien ja varisten, mustavaristen ja naakkojen määrät vähenivät toista vuotta peräkkäin. Lajikohtaisesti määrät vaihtelivat joidenkin kymmenien ja tuhannen yksilön välillä. Lokakuussa Ruskossa havaittiin Pohjois-Suomessa harvinainen tunturihaukka. Haittaeläinten ravinnonsaanti vähentyi huomattavasti vuonna 2012, kun jätteenpoltto käynnistyi ekovoimalaitoksessa. Rottakantaa vähennetään säännöllisten myrkytysten avulla. Ruskon jätekeskuksen alueella syntyvä melu ja pöly johtuvat liikenteestä sekä osin jätteenkäsittelytoiminnoista.

7


Henkilöstö Oulun Jätehuolto 2012          Henkilöstön määrä 32 Naisten osuus 31 % Miesten osuus  69 % Keskimääräinen ikä 43,4 vuotta Henkilötyövuodet yhteensä  31 htv Koulutuksen kulut 661 €/htv Virkistys- ja harrastustoiminnan kulut 223 €/htv Sairauspoissaolot 12 pv/htv Työterveyshuollon kulut  393 €/htv Työsuojelun kulut 486 €/htv

8 Koulutus ja hyvinvointi

Henkilökunnan ammattitaitoa ylläpidetään ja kehitetään järjestämällä koulutusta itse tai osallistumalla ulkopuolisen järjestämään koulutukseen. Vuonna 2012 koko henkilöstölle kertyi koulutuspäiviä yhteensä 99 eli noin viisi päivää henkeä kohti. Kolme päällikköä suoritti ympäristöpainotteisen johtamisen erikoisammattitutkinnon. Kolme henkilöä jatkoi aloittamaansa jätehuollon erikoisammattitutkinnon suorittamista, ja yksi uusi työntekijä aloitti saman koulutuksen. Laitoksen johto ja johtokunta osallistuivat Jätehuoltoyhdistys ry:n järjestämille valtakunnallisille jätehuoltopäiville. Lisäksi henkilöstöä osallistui mm. Jätelaitosyhdistys ry:n (JLY) ammattilaisille suunnatuille Jätelaitospäiville, sekä Oulun Jätehuollon ja JLY:n yhdessä järjestämille kaksipäiväisille Jätehuollon neuvonta- ja viestintäpäiville Oulussa. Myös Oulun kaupungin järjestämiin mm. taloushallinnon ja johtamisen koulutuksiin osallistuttiin. Työturvallisuuskoulutuksiin, mm. Oulun Jätehuolto tekee myös ympäristöturvallisuuskoordinaattori-, työturvallisuusja asennekasvatusta, joka painottuu jätekortti- ja EA1, osallistuivat ne, joilla korttikouluhuollon ympäristövaikutuksiin ja korostaa tukset olivat vanhentumassa. Oulu-Koillismaan asenteiden vaikutusta jätehuollossa ja pelastusliikelaitoksen kanssa järjestettiin koko jätehuollon järjestämisessä. henkilöstölle alkusammutuskoulutus.

Henkilöstölle suunnattuja virkistystapahtumia oli viisi. Lisäksi työnantaja tuki 50-prosenttisella osuudella henkilöstön liikunta- ja kulttuurisetelihankintoja.

Työterveys ja turvallisuus

Työsuojelun ensisijaisena tavoitteena on työntekijöiden toimintakyvyn ja terveyden ylläpito. Työsuojelun yhteistoiminnasta vastaa henkilöstötoimikunta, johon kuuluu työntekijöiden, työnantajan ja työterveyshuollon edustajia. Toimikunta laatii joka vuodelle työsuojelutoimintaohjelman, jossa kuvataan toimenpiteet kunkin vuoden työsuojelutavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2012 tavoitteena oli nolla tapaturmaa ja sairauspoissaoloprosentti alle viisi. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin mm. suunnitellut työsuojelukierrokset, päivitettiin riskien arviointi, järjestettiin henkilöstölle työsuojelukoulutusta ja perehdytettiin kaikki uudet työntekijät. Tavoitteisiin ei päästy. Vuonna 2012 sattui neljä tapaturmaa, joista kaksi johti vähintään yhden päivän poissaoloon. Sairauspoissaoloprosentti oli 5,2.


Päämäärät ja tavoitteet Oulun Jätehuollon päämäärinä vuonna 2012 oli edellisvuosien tapaan tuottaa jätteenkäsittelypalvelut vastuullisesti ja taloudellisesti kannattavasti, vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta sekä kasvattaa jätteen hyötykäyttöä. Edellä mainittujen päämäärien saavuttamiseksi asetetut tavoitteet vuodelle 2012 toteutuivat seuraavasti:

Tavoitteet ja niiden toteutuminen 2012 Tavoite Vuoden 2013 loppuun mennessä: Ruskon jätekeskuksessa vastaanotetusta yhdyskuntajätteestä ja rakentamisessa syntyvästä jätteestä hyödynnetään materiaalina 20 % ja energiana 30 % ja kaatopaikoille sijoitetaan enintään 50 % jätteestä. Tavoite on saavutettavissa vuonna 2013. Vuonna 2012 hyödynnettiin em. jakeista 17 % materiaalina, 51 % energiana ja 25 % sijoitettiin kaatopaikalle.

Tavoite Kasvattaa biokaasun hyötykäyttömäärää kaatopaikkakaasun tehokkaamman talteenoton ja biojätteen mädätyksen avulla 20 % vuoden 2009 tasosta vuoteen 2013 mennessä. Ei ole toteutunut. Biokaasun hyötykäyttömäärä vuonna 2012 oli 5,3 milj. Nm3 (2009: 6,1 milj. Nm3). Mädätyslaitoksen rakentaminen on suunnitelmissa aloittaa vuonna 2013. Tavoite Ohjata biohajoava jäte pois kaatopaikalta vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavoite on saavutettavissa vuonna 2013. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä pieneni olennaisesti ekovoimalaitoksen ja lajitteluareenan käyttöönoton jälkeen. 2012 sijoitettiin kaatopaikalle 42 480 t jätettä.

Tavoite Kehittää jäteasemien toimintaa. Toteutunut. Jäteasemille tehtiin jätejakeiden tarpeellisuustarkastelu vuonna 2012. Jäteasemien hoitajille järjestettiin säännöllisesti koulutusta. Tavoite Henkilökunnan ammattitaitoa ylläpitävän ja kehittävän koulutuksen järjestäminen ja siihen osallistuminen. Toteutui. Vuonna 2012 kolme päällikköä suoritti ympäristöpainotteisen johtamisen erikoisammattitutkinnon. Kolme muuta henkilöä jatkoi aloittamaansa jätehuollon erikoisammattitutkinnon suorittamista, ja yksi uusi työntekijä aloitti samaan tutkintoon tähtäävän koulutuksen.

9 Työntekijät Oulun Jätehuollossa työskenteli 21 vakituista työntekijää, viisi kesätyöntekijää ja oppisopimuksella kaksi henkilöä. Määräaikaisena koko vuoden aikana työskenteli yhteensä kymmenen henkilöä, joista sijaisia oli kolme.

Viestintä ja jäteneuvonta Viestinnän ja jäteneuvonnan eritysteemoja olivat yhdyskuntajätteen energiahyötykäytön aloittaminen, muovin erilliskeräyksen päättyminen sekä lajitteluareenan käyttöönotto. Pitkän tähtäimen perusteemoja viestinnässä ja jäteneuvonnassa ovat palveluneuvonta, jätehuollon järjestämiseen liittyvät seikat, jätteen synnyn ehkäisy, ekotehokkuuden neuvonta, kierrätys sekä jätteiden hyötykäyttö. Oulun Jätehuolto tekee myös ympäristö- ja asennekasvatusta, joka painottuu jätehuollon ympäristövaikutuksiin ja korostaa asenteiden vaikutusta jätehuollossa ja jätehuollon järjestämisessä. Jäteneuvontapalveluihin kuuluu jäteneuvontapuhelin sekä verkkoviestintä, johon on sisällytetty interaktiivisia elementtejä: maskotin Oiva Roinan Facebook-sivut, joita seuraa miltei 2 000 ystävää, sekä verkkosivujen palautelomakkeet. Tämän lisäksi jäteneuvonta-

tiimi kävi 102 kertaa luennoimassa päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja muissa tilaisuuksissa ja vastaanotti 74 vierailijaryhmää Ruskon jätekeskukseen. Oulun Energian kanssa tehtiin hyvää viestintäyhteistyötä jätteenpolton vaikutuksista jätteentuottajan toimintaan. Viestinnässä painotettiin kierrätyksen säilymistä entisellä tasolla sekä palamattoman aineksen ja vaarallisen jätteen erottelun tärkeyttä. Koko ajan rinnalla kulki tieto muovin erilliskeräyksen päättymisestä. Lokakuussa aloitettiin tiedotus ja neuvonta lajitteluareena Laren vaikutuksista Ruskon jätekeskuksen asiakkaiden toimintaan. Marraskuun alussa Oulun Jätehuolto järjesti Jätelaitosyhdistyksen kanssa valtakunnalliset jätehuollon neuvonta- ja viestintäpäivät Oulussa. Vuoden lopussa ryhdyttiin valmistelemaan Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimen kanssa ala- ja yläkouluille jaettavaa jätteiden lajitteluopasta ja -julisteita. Oulun Jätehuolto mainittiin tai puhtaasti sen toimintaan liittyviä lehtiartikkeleita julkaistiin vuoden aikana noin 50 kertaa. Oulun Jätehuoltoa haastateltiin radioon 17 ja televisioon kahdesti. Vuoden lopussa aloitettiin uuden intranetin sisältörakenteen suunnittelu osana Oulun kaupungin intranetin eli Akkunan uudistusta.


3

5

6

8/I

18

22

12

9

9

7

11 10

8/III

8/II

10

21/I

4

19

5

20

13 1 17

14 15 2 16


Ruskon jätekeskus Ruskon jätekeskus sijaitsee Oulun kaupungin pohjoispuolella noin seitsemän kilometrin päässä keskustasta. Jätekeskuksen pinta-ala viheralueet mukaan lukien on 42 hehtaaria, josta kaatopaikkakäytössä on noin 2 hehtaaria.

Kartan merkkien selitykset 11

1

Vaaka-asema

2

Oivapiste

3

Paalattu polttokelpoinen sekajäte

13

Öljyisten maiden kompostointikenttä

4

Energiajätehalli

14

Öljyisten vesien altaat

5

Suotovesialtaat

15

Öljynerotinasema

16

Hallinto

17

Lajitteluareena LARE

18

Jätteenpolttolaitoksen kuonan käsittelykenttä

19

Käsittelemättömän puutavaran käsittelyalue

20

Asfalttijätteen käsittelyalue

21

Biojätteen kompostointikenttä

22

Biojätteen vastaanottohalli

Jätekuormien punnitus

Kotitalouksien hyötyjätteet, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet

joista kaatopaikkavedet jätevedenpuhdistamolle

6

Ongelma- ja erityisjätteen kaatopaikka

7

Puutarhajätealue

8

12

Jätetäyttöalue, laajennusalueet I-III, Kaatopaikkakaasun keräys. Yhteensä n. 15 hehtaaria

9

Biokaasupumppaamot

10

Vaarallisten jätteiden käsittelylaitos

Nestemäisten jätteiden käsittelylaitos Kompostointilaitos Samassa rakennuksessa myös mikroturbiinilaitos

11


Ruskon jätekeskus vuonna 2012 Vuonna 2012 Ruskon jätekeskus otti vastaan yhteensä 121 613 tonnia (+12,4 %) jätettä. Vuoden 2012 merkittävin muutos tapahtui jätteenkäsittelytavoissa: yhdyskuntajätteen energiahyötykäyttö alkoi, ja seka- ja rakennusjätteen ammattimainen lajittelu käynnistyi energia- ja materiaalihyötykäytön kasvattamiseksi sekä kaatopaikkasijoituksen vähentämiseksi. Tammikuussa Toppilan kierrätyskeskuksen siirto hyvinvointipalveluiden alaisuuteen mahdollisti Oulun Jätehuollon keskittymisen ydinliiketoimintaansa sekä antoi lisäresursseja käsittely-yksikön toimintaan, kun kierrätyskeskuksen henkilökunta siirtyi Ruskon jätekeskukseen. Tammikuun alussa Simon kunnasta tuli Oulun Jätehuollon täysjäsen ja syyskuun alusta lähtien kunnan jätteet on vastaanotettu Ruskon jätekeskuksessa. Yhdyskuntajätteen vastaanottomenettely muuttui koko toimialueen osalta huhtikuussa, kun Laanilan ekovoimalaitoksessa alkoivat koepoltot. Pakkaavat jäteautot ryhtyivät ajamaan Ruskon jätekeskuksen sijaan asuinkiinteistöiltä suoraan Laanilan ekovoimalaitokseen. Asuinkiinteistöiltä kerätyn yhdyskuntajätteen lisäksi voimalaitokseen toimitettiin Ruskossa vuoden alussa ja vuonna 2011 paalattua sekajätettä.

12

Jätteiden tehokas lajittelu varmistaa, että tämän päivän jätevuoret eivät kasva liiaksi. Suuri osa jätteestä on hyödynnettävissä esimerkiksi energiantuotannossa!

Yksi suurimmista käsittely-yksikön projekteista oli Kemiran ja Ruskon jätekeskuksen vaakojen yhteensovittaminen sekä lähes 200 jätteenkuljettajan koulutus vaakojen käyttöön. Projekti toteutettiin yhteistyössä Kemiran kanssa, joka myös järjesti turvallisuuskoulutuksen jätteenkuljettajille ja Oulun Jätehuollon henkilöstölle. Energiajätteen vastaanotto päättyi Laanilan ekovoimalaitoksen kaupallisen käyttöönoton yhteydessä elokuun lopussa. Siihen saakka energiajätettä toimitettiin edellisen vuoden tapaan Alholmens Kraftille Pietarsaareen ja Finnsementille Lappeenrantaan. Syyskuun 2012 alusta lähtien kaikki muovit on laitettu polttokelpoisen jätteen sekaan. Muovin lisäksi myös tasolasi muuttui jätekeskukseen tuotaessa maksulliseksi jätteeksi. Ekokem-Palvelut Oy:n kanssa tehtiin yhteistyösopimus Laanilan ekovoimalaitoksen pohjakuonan käsittelystä. Syyskuussa yhtiö toi Ruskoon liikuteltavan kuonanjalostuslaitteistonsa. Laitteiston avulla pohjakuonasta seulottiin metallit uusiokäyttöön. Käsittelyssä muodostuva hieno- ja karkeajakoinen aines hyödynnetään mm. kaatopaikan kenttä- ja penkkarakenteissa. Hyötykäyttöön kelpaamaton osa pohjakuonasta sijoitetaan turvallisesti kaatopaikalle. Kuonankäsittelyn ansiosta kaatopaikkatilaa säästyy noin 17 000 kuutiometriä vuodessa. Kuonaa käsiteltiin vuoden loppuun mennessä yhteensä 14 000 tonnia, ja vuonna 2013 määrän arvioidaan nousevaan 25 000 tonniin.


Asemakaavan laajentamishanke on edelleen kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen käsittelyssä. Kaava mahdollistaisi 29 hehtaarin laajennuksen jätehuoltoalueelle. Laanilan ekovoimalaitoksen ansiosta kaavapäätöksellä ei ole välitöntä kiirettä. Laanilan ekovoimalaitoksen ja Lare-lajitteluareenan avulla Ruskon jätekeskuksen käyttöikä nousee vuoteen 2022. Mikäli 29 hehtaarin laajennus saadaan toteutettua, jätteen loppusijoitustila riittää ainakin vuoteen 2045. Lokakuun 24. päivästä lähtien maksulliset lajittelemattomat seka- ja rakennusjätekuormat on ajettu Larelle. Laren urakoitsijana aloitti vuoden koesopimusjaksolla Konejussi Oy. Urakoitsija lajittelee jätteet kolmeen osaan: ensisijaisesti materiaalihyötykäyttöön, toissijaisesti energiantuotannon polttoaineeksi ja viimeisenä vaihtoehtona loppusijoitukseen kaatopaikalle. Vuoden loppuun mennessä Larella oli lajiteltu noin 5 500 tonnia (t) seka- ja rakennusjätettä. Lajitellusta jätteestä noin 70 prosenttia toimitettiin Laanilan ekovoimalaitoksen poltto-aineeksi. Materiaalina hyödynnettiin mm. metalli ja betoni. Kaatopaikalle loppusijoitukseen päätyi vain noin 10 prosenttia. Lajittelutehokkuutta pyritään nostamaan materiaalihyötykäytön osalta. Laren valmistuttua rakennusjätteen käsittelyä koskeva yhteistyö Viherrengas Järvenpää Oy:n kanssa päättyi. Vuoden 2012 aikana Viherrengas Järvenpää ajoi Ruskosta ulos 2 514 t rakennusjätettä, joka käytettiin hyödyksi materiaalina.

Kompostointilaitoksen biojäterumpujen sisäpinnat hiekkapuhallettiin ja pinnoitettiin epoksimaalilla. Lisäksi laitoksen kolme ruuvikuljetinta korvattiin hihnakuljettimilla. Biojätteen vastaanottoalueelle asennettiin 10 000 neliömetrin lintutorjuntaverkko, joka vähensi merkittävästi lintujen määrää.

Toukokuussa voimaan astunut jätelaki edellyttää, että jätehuoltoviranomainen on itsenäinen, eikä osa jätehuollon toimijan organisaatiota. Jätehuoltoviranomaisena aloitti Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta. Jätehuoltoasioiden valmistelua viranomaisen päätöksentekoa varten hoitaa Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa Oulun Jätehuollon entinen palvelupäällikkö Ilona Suppanen.

Laajennusalue II:lle rakennettiin käsittelykenttä Laanilan ekovoimalaitoksen pohjakuonan vastaanottoa, varastointia ja käsittelyä varten. Nestemäisten jätteiden käsittelylaitokselle hankittiin laite, joka nesteyttää biologisesti hyytyneen rasvan, sekä hajunpoistolaite. Asfalttijätteen käsittelyalueelle rakennettiin tie, jonka alusrakenteissa käytettiin lasijätettä soran sijaan. Vuonna 2012 rakennettiin neljä uutta ekopistettä: yksi Ritaharjun kaupunginosaan Oulussa ja kolme vuonna 2012 täysjäseneksi liittyneeseen Simon kuntaan. Tämän lisäksi Iissä kaksi ekopistettä siirrettiin uuteen paikkaan.

Joulukuussa Oulun Jätehuolto, UFF rf ja Paperinkeräys Oy tekivät yhteistyösopimuksen vaatekeräyksestä. Vaatekeräyksestä vastaa UFF, ja sopimuksen mukaan se saa sijoittaa vaatekeräysastioita ekopisteiden yhteyteen alussa kaupungin alueelle noin 20 ja myöhemmin saman verran lähikuntiin.

Vuodenvaihteessa aloitettiin maisemoidun jätevuoren tuntumaan itä-koillisakselille tulevan aidan pystytystyöt. Aidan ansiosta maisemoitu kaatopaikka eli Ruskotunturi, jonne on tehty alustava investointisuunnitelma laskettelukeskuksesta, jää jätekeskuksen aktiivisen toiminta-alueen ulkopuolelle.

Vuoden 2012 rakennushankkeita

Kehityshankkeet

Vuoden merkittävin rakennushanke oli 3,3 miljoonan euron Lare-lajitteluareena. Rakennusprojektin pohjatyöt aloitettiin joulukuussa 2011, ja Lare otettiin kaupalliseen käyttöön 24.10.2012.

Ruskon jätekeskuksen kompostointilaitos on tullut lähelle elinkaarensa päätä, eikä laitoksen kapasiteetti vastaa nykyisiä biojätemääriä. Vuonna 2012 otettiin vastaan yli 10 000 tonnia biojätettä, mikä on kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin rakennusajankohtana vuonna 2000. Edellä mainitut seikat sekä aumakompostoinnista aiheutuvat satunnaiset hajuhaitat vauhdittavat suunnitelmia siirtyä mädätykseen kompostoinnin sijaan. Joulukuussa käynnistettiin mädätyslaitoksen hankinnan kilpailuttaminen. Mädätyslaitos nostaisi biojätteen energiahyötykäyttöä. Laitos valmistunee vuonna 2014.

Biokaasun keräysjärjestelmän laajennusta kaatopaikan loppusijoitusalue III:lla jatkettiin: vaakakeräyslinjoja valmistui neljä ja pystykeräyskaivoja 11. Kaasunkeräyslinjoja ja -kaivoja oli vuoden lopussa yhteensä 80. Laajennusalueiden I-III biokaasupumppaamon pumppausteho kaksinkertaistettiin 1 000 kuutiometriin tunnissa. Kaatopaikkakaasua myytiin Parocille, Lindströmille sekä Oulun Energian välityksellä Oulun yliopistolliseen sairaalaan sekä Keskuspesulaan. Osa biokaasusta muutettiin omalla mikroturbiinilaitoksella sähköksi ja lämmöksi, joita hyödynnettiin Oulun Jätehuollon rakennuksissa Ruskossa.

Ukkohalla Oy:n rinneyrittäjä laati alustavan investointisuunnitelman koko perheen talviurheilukeskuksesta maisemoidulle jätevuorelle, Ruskotunturille. Rakennustyöt aloitettaneen ensi kesänä ja keskus avattaneen joulukuussa 2013.

13


Yhdyskuntajätteen (t) käsittely

Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Vuonna 2008 hyväksytyssä valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on tavoitteena kierrättää eli hyödyntää materiaalina 50 %, polttaa eli hyödyntää energiana 30 % ja sijoittaa kaatopaikoille enintään 20 % yhdyskuntajätteestä.

Materiaalina hyödyntäminen

Oulun Jätehuollon toimialueella merkittävin muutos vuonna 2012 tapahtui yhdyskuntajätteen energiahyötykäytössä, joka edelliseen vuoteen verrattuna kasvoi miltei 18-kertaiseksi Laanilan ekovoimalaitoksen ja Laren ansiosta. Yhdyskuntajäte Vuonna 2012 yhdyskuntajätettä vastaanotettiin 113 146 t (+2 %), josta energiana hyödynnettiin yhteensä 47 700 tonnia (+ 1 667 %). Jos mukaan Vakinaisessa asunnossa, vapaalaskee edellisenä vuonna paalatun yhdyskuntajätteen, vuonna 2012 ajan asunnossa, asuntolassa ja energiana hyödynnetyn jätteen määrä nousee 57 700 tonniin. muussa asumisessa syntyvää Yhdyskuntajätteen energiahyötykäytön osuus vuonna 2012 Oulun jätettä, mukaan lukien sako- ja Jätehuollon toimialueella paalit mukaan lukien oli 51 prosenttia.

14

Materiaalina yhdyskuntajätteestä pystyttiin hyödyntämään 16,7 %. Materiaalina hyödynnettäviä yhdyskuntajätelajeja ovat biojäte, metalli, pahvi, keräyskartonki, paperi ja lasi sekä osa rakennus- ja puutarhajätteestä. Osa puutarhajätteestä myytiin Stora Ensolle hakkeena. Kun laskee yhteen tuotantoteollisuuden raaka-aineena ja omassa toiminnassa materiaalina hyödynnetyt jätelajit, vuonna 2012 materiaalina hyödynnettiin yhteensä 18 900 tonnia yhdyskuntajätettä (-12,1 %). Hyödyntämisen lasku johtuu pääasiassa puutarhajätteen vastaanottomäärän vähentymisestä (-12,9 %).

umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä. Oulun Jätehuolto ei vastaanota jätevesilietteitä.

Voimalaitoksella ja lajitteluareenalla oli varsin positiivinen vaikutus myös kaatopaikalle loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrään, joka väheni lähes puoleen ollen 27 900 tonnia (-48,2 %). Vuonna 2012 kaatopaikalle sijoitettiin enää 24,7 prosenttia yhdyskuntajätteestä.

Kaatopaikkakaasujen vähentäminen ja metaanin hyödyntäminen Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on jäteasetuksen mukaisesti vähentää vuoteen 2016 mennessä biohajoavan jätteen määrä enintään 10 prosenttiin kaatopaikalle loppusijoitettavasta jätteestä, jotta jätehuollosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt pienenisivät. Myös kaatopaikalla syntyvän metaanin talteenottoa halutaan lisätä. Oulun Jätehuolto on valmistautunut tulevaan asetukseen etupainotteisesti investoimalla lajitteluareenaan ja jätteen energiahyötykäyttöön sekä tehostamalla hyötyjätelajien erilliskeräystä, joiden ansiosta eloperäisen aineksen päätyminen kaatopaikalle vähenee. Ruskon jätekeskuksen biokaasun keräysjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1997 ja sitä on sekä laajennettu että tehostettu useaan otteeseen, viimeksi vuonna 2012. Biokaasun tuotanto on esitelty ympäristöosiossa sivulla 7.

11 800

27 900

2012 8 700 7 100 10 000

Energiana hyödyntäminen Paalivarasto Omassa toiminnassa hyödyntäminen

47 700 13 100 2 700

53 900

2011

Laitoskäsittely

24 100

Kaatopaikkasijoitus

7 900

8 400

Materiaalina hyödynnettävien yhdyskuntajätteiden keräysmenetelmät ja vastaanottomäärät Oulun Jätehuollon toimipisteissä Oulun Jätehuollon toimialueella kotitaloudet voivat kierrättää hyötyjätteitä (paperi, kartonki, pahvi, lasi ja metalli) alueellisilla jäteasemilla, ekopisteillä sekä Ruskon jätekeskuksen Oivapisteellä. Ekopisteitä on yhteensä 73, joista 35 sijaitsee Oulussa ja 38 ympäristökunnissa. Muovin erilliskeräyksen päättyessä elokuun lopussa ekopisteiden muovin syväkeräysastioissa ryhdyttiin keräämään kartonkia. Ekopisteiden tyhjennyksestä, siisteydestä ja jätelajien materiaalikierrätykseen toimittamisesta vastasi tuottajayhteisön edustajana Paperinkeräys Oy. Ensisijaisesti kotitalouksille tarkoitettu Oivapiste sijaitsee Ruskon jätekeskuksessa. Hyötyjätteiden lisäksi asiakkaat voivat palauttaa Oivapisteelle maksutta vaarallisia jätteitä sekä sähkölaitteita isojakin määriä. Oivapisteellä vastaanotetaan myös auton renkaita sekä käsittelemätöntä ja painekyllästettyä puuta. Oivapiste vähentää kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrää.


Materiaalina hyödynnettävät yhdyskuntajätteet (t) 2007–2012 Vuonna 2012 Oulun Jätehuollon toimipisteissä vastaanotettujen materiaalina hyödynnettävien yhdyskuntajätteiden määrä oli yhteensä 25 000 tonnia (-2,6 %). Biojäte Metalli Paperi Lasi Pahvi Keräyskartonki Puutarhajäte

Vaaralliset jätteet (t) 2007–2012 Öljynerotuskaivojen jäte Öljysäiliöiden puhdistusjäte

25 000 20 000

0 2007

Öljyvesiseos

1000

Paristot Kemikaalit Maalit, liimat, liuottimet Lääkkeet

5 000

Jäähdytin- ja jarrunesteet Hapot ja emäkset

2008

2009

2010

2011

2012

1400 1200

Torjunta-aineet

10 000

1600

Pilssivesi Kiinteät öljyiset jätteet

15 000

1800

Akut

800 600 400 200 0 2007

2008

2009

2010

2011

2012

15 Ruskon jätekeskuksessa otetaan vastaan puutarhajätettä, jota hyödynnetään ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana, sekä biojätettä. Sekä kotitalouksien että elinkeinotoiminnan biojäte kompostoidaan omassa kompostointilaitoksessa ja hyödynnetään jätekeskuksen viherrakentamisessa. Vuoden lopussa ryhdyttiin kartoittamaan potentiaalisia mädätyslaitostoimittajia, sillä tavoitteena on siirtyä biojätteen kompostoinnista mädätykseen vuonna 2014.

Vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet Kotitalouksien vaarallisia jätteitä vastaanotetaan ilmaiseksi jäteasemilla sekä Oivapisteellä. Vuoden 2012 lopusta lähtien Oulun kaupunkialueen ainut vaarallisen jätteen keräyspaikka kotitalouksille on ollut Ruskon jätekeskus. Vastaanottopiste Oulun vankilan tuotemyymälässä suljettiin vankilan uudelleenjärjestelyjen vuoksi. Oulun Jätehuolto etsii kaupunkialueelta uutta yhteistyökumppania, joka haluaisi laajentaa palveluvalikoimaansa vaarallisen jätteen keräyksellä. Yrityksien vaaralliset jätteet otetaan vastaan Ruskon jätekeskuksessa. Öljyvesiseos, pilssivesi sekä öljysäiliöiden puhdistus- ja öljynerotuskaivojen jätteille tehdään öljy-

vesierottelu Ruskon jätekeskuksessa, minkä jälkeen puhdas jäteöljy toimitetaan Ekokem Oy:lle energiahyötykäyttöön. Muut vaaralliset jätteet lajitellaan ja pakataan Ruskon jätekeskuksen vaarallisen jätteen käsittelylaitoksella, josta ne kuljetetaan Riihimäelle Ekokem Oy:lle asianmukaiseen loppukäsittelyyn, joka tapahtuu polttamalla. Vaarallisen jätteen yhteenlaskettu määrä vuonna 2012 oli 1 666 tonnia, mikä on reilun kolmanneksen enemmän kuin edellisenä toimintakautena ja lähes kaksinkertainen verrattuna vuoteen 2007. Vuoden aikana tapahtunut kasvu johtuu pääasiassa kausivaihtelusta, sillä vuonna 2012 vastaanotettiin poikkeuksellisen suuri määrä öljyvesiseoksia. Pidemmällä aikavälillä vaarallisen jätteen määrän kasvua on vauhdittanut tietoisuus vaarallisen jätteen haitoista. Sähkö- ja elektroniikkajätettä vastaanotetaan sekä Ruskon jätekeskuksen Oivapisteellä että alueellisilla jäteasemilla. Kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaitteet otetaan vastaan maksutta. Myös yrityksiltä sähkölaitteet otetaan vastaan ilmaiseksi lukuun ottamatta ammattikäyttöön tarkoitettuja erikoissähkölaitteita, jotka yritykset voivat kierrättää esimerkiksi Kuusakoski Oy:n kautta. Sähkö- ja elektroniikkajätteet toimitetaan sellaisenaan tuottajayhteisöjen organisaatiolle. Vuonna 2012 yhteistyötä tehtiin Elker Oy:n, ERP Finland ry:n, SER-Tuottajayhteisö ry:n kanssa, joille toimitettiin yhteensä 1 797 tonnia (-4,6 %) sähkö- ja elektroniikkajätettä.


TULOSLASKELMA

1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011

LIIKEVAIHTO

13 318 164,60 11 863 315,20

Liiketoiminnan muut tuotot 33 801,21 39 578,39 Tuet ja avustukset kunnalta 102 070,61 96 816,45 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -364 564,97 -219 529,88 Palvelujen ostot -7 295 740,59 -3 121 382,16 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 013 728,75 -979 082,64 Henkilösivukulut Eläkekulut -189 835,84 -184 464,11 Muut henkilösivukulut -60 535,14 -59 698,52 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 178 241,38 -1 214 897,90 Liiketoiminnan muut kulut -1 533 567,11 -4 186 363,22 LIIKEYLIJÄÄMÄ 1 817 822,64 2 034 291,61 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 18 966,68 Muut rahoitustuotot 5 171,41 2 915,45 Korvaus peruspääomasta -274 663,00 -274 663,00 Muut rahoituskulut -3 200,26 -3 402,23 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 1 545 130,79 1 778 108,51 Ylijäämä ennen varauksia 1 545 130,79 1 778 108,51 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) -1 381 209,12 373 790,91 Vapaaeht.var. vähennys (+) 1 800 000,00 -1 800 000,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 963 921,67 351 899,42

16

Liitetietoja Liiketoiminnan tuotot Jätemaksutulot Kierrätysmaksutulot TY-tulot Tuet ja avustukset kunnalta Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoituskulut Poistoeron muutokset Jätevero

11 875 928,76+ 2 068,85+ 147 649,44+ 101 164,35+

Biokaasulaitoksen tulot 955 281,45+ Hyötyjäte 337 250,71+ Liiketoiminnan muut tuotot 33 801,21+

0,00+ 3 200,26- 1 381 209,12-

Muut rahoitustuotot 5 171,41+ Peruspääoman tuotto kunnalle 274 663,00Varausten muutokset 1 800 000,00+

1 223 740,40-

TASE

31.12.2012 31.12.2011

VASTAAVAA Pysyvät Vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 6 577,00 13 752,04 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 420 994,64 497 516,84 Kiinteät rakenteet ja laitteet 7 747 646,87 5 262 022,29 Koneet ja kalusto 158 490,99 91 607,98 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 210 005,78 632 272,35 Sijoitukset Muut saamiset 15 178,71 4 332,63 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1 351 462,25 1 419 949,87 Myyntisaamiset Saamiset kunnalta 9 280 707,03 11 132 073,57 Muut saamiset 281,73 0,00 Siirtosaamiset 12 479,79 10 231,31 VASTAAVAA YHTEENSÄ 19 203 824,79 19 063 758,88

VASTATTAVAA

Oma pääoma Peruspääoma 2 018 255,11 2 018 255,11 Muut omat rahastot 1 735 058,74 1 701 538,74 Edellisten tilikausien ylijäämä 2 597 978,10 3 746 078,68 Tilikauden ylijäämä 1 963 921,67 351 899,42 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero 3 193 697,25 1 812 488,13 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 1 800 000,00 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset 6 020 553,74 5 520 553,74 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat kunnalta 270 603,30 270 603,30 Lyhytaikainen Ostovelat 532 740,19 1 339 495,27 Korottomat velat kunnalta 427 061,00 0,00 Muut velat/liittymismaksut 279 627,63 352 381,43 ja muut velat Siirtovelat 164 328,06 150 465,06 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 19 203 824,79 19 063 758,88


Simo

RAHOITUSLASKELMA

31.12.2012

31.12.2011

1 817 822,64 1 178 241,38 -272 691,85 500 000,00

2 034 291,61 1 214 897,90 -256 183,10 500 000,00

Ii Yli-Ii

TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät

Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta

-3 247 626,93

-601 893,80

22 841,77

0,00

0,00

159 343,05

-1 412,99

3 050 455,66

Haukipudas

Pudasjärvi

Kiiminki

Hailuoto

Oulu Oulunsalo Kempele Muhos Lumijoki Liminka Tyrnävä

Utajärvi

Raahe

rahoituksen Rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle -10 846,08 Muut oman pääoman muutokset 33 520,00 Ylijäämän palautus kunnalle -1 500 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset kunnalta -17 225,19 Saamisten muutokset muilta 65 957,41 Korottomien velkojen muutos kunnalta 427 061,00 Korottomien velkojen muutos muilta -865 645,88 Rahoituksen rahavirta

-1 867 178,74

0,00 48 054,06 0,00 -81 674,95 -331 947,71 0,00 578 545,31 212 976,71

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. Rahavarat 01.01.

9 081 231,95 10 949 823,68

10 949 823,68 7 686 391,31

Rahavarojen muutos

-1 868 591,73

3 263 432,37

RAhoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Kassavarat Kassastamaksut/vuosi Kassan riittävyys, pv Quick ratio Current ratio

84,5 84,5 9 081 231,95 13 265 178,73 250 7,6 7,6

Vihanti

Oulun Jätehuollon virstanpylväät 2012 1.1. Simon kunta liittyy Oulun Jätehuollon täysjäseneksi 27.3. Ensimmäinen jätekuorma ajetaan Laanilan ekovoimalaitokselle koepolttojen aloittamista varten 2.4. Ekovoimalaitoksen koepoltot alkavat, pakkaavat jäteautot suoraan kiinteistöiltä Laanilaan 21.5. Laren rakennustyöt alkavat 15.6. Oulun Jätehuollon maskotti Oiva Roina saa tunnustuspalkinnon ”18. oululainen teko” 29.6. Simon jäteasema avataan kuntalaisten käyttöön 31.8. Muovin erilliskeräys päättyy 1.10. Jätehuollon viranomaistehtävät eriytetään operatiivisesta jätehuollon organisaatiosta, ja jätehuoltoviranomaisen tehtävä siirtyy osaksi Oulun kaupungin yhdyskuntalautakuntaa. 2.10. Oulun Energia ja Oulun Jätehuolto saavat Pohjois-Suomen vuoden paras rakennusteko 2012 -palkinnon Laanilan ekovoimalaitoksen ansiosta. 24.10. Lare otetaan kaupalliseen käyttöön 7.–8.11. Valtakunnalliset jätehuollon neuvonta- ja viestintäpäivät Oulussa 20.11. Lintutorjuntaverkko valmistuu biojätteen vastaanottokentälle 1.12. Oulun Jätehuolto, Paperinkeräys Oy ja UFF rf sopivat vaatekeräyksen aloittamisesta ekopisteillä 11.12. Ruskon jätekeskuksen vanhan täyttöalueen laidan aitaus aloitetaan, jotta aktiivinen toiminta-alue saadaan eristettyä yleisöltä. 28.12. Kiimingissä ja Oulun vankilassa sijainneet vaarallisen jätteen vastaanottopaikat suljetaan

17


18

Nykyään orgaanisen jätteen hajoamisesta syntyvä metaanikaasu kerätään jätekeskuksessa talteen ja käytetään hyödyksi energiana, kätevää eikö totta!


Uusi toimintapolitiikka hyväksyttiin alkuvuonna 2012.

Toimintapolitiikka Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, jonka tehtävänä on huolehtia toimialueen jätteenkäsittelystä ja jäteneuvonnasta sekä edistää jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Toimimme kuntalaisten edun huomioon ottaen vastuullisesti, laadukkaasti sekä tuloksellisesti. Noudatamme toiminnassamme voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä seuraamme lainsäädännön kehitystä. Asetamme toiminnallemme päämääriä ja tavoitteita, sekä arvioimme niiden toteutumista. Oulun Jätehuollon johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet noudattamaan toiminnan ja päätöksenteon perustana olevaa toimintapolitiikkaa; siten takaamme toimintamme jatkuvan parantamisen. Ympäristö

Seuraamme toimintamme ympäristövaikutuksia, ja ehkäisemme ja vähennämme haitallisia vaikutuksia. Käytämme toiminnassamme korkeatasoista teknologiaa, ja siten minimoimme materiaalin- ja energiankulutuksen. Käytämme luonnonvaroja harkiten. Toimivan ja turvallisen työympäristön kehittäminen

Tunnistamme ja arvioimme säännöllisesti toimintamme ja työympäristömme riskit. Toteutamme toimenpiteitä turvallisen ja terveellisen työympäristön sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Asiakkaat ja sidosryhmät

Tuotamme asiakkaillemme ja yhteistyökunnillemme kilpailukykyiset, kattavat ja helposti saavutettavat palvelut. Olemme luotettava, joustava, kehittyvä ja pitkäaikainen kumppani, joka ottaa huomioon sekä asiakkaiden että sidosryhmien tarpeet pyrkien parantamaan yhteistyön laatua ja määrää. Yhdessä sidosryhmiemme kanssa asetamme yhteisiä ympäristö-, laatu- ja turvallisuusvaateita. Toimintamme on aktiivista, avointa ja asiakaslähtöistä. Tiedotamme jatkuvasti toiminnastamme sekä kehitämme yhteistyökumppaneidemme kanssa jätehuoltoon liittyvää tiedotusta, neuvontaa ja valistusta. Henkilöstö

Oulun Jätehuollon henkilökunta on osaavaa, motivoitunutta ja yhteistyökykyistä. Huolehdimme henkilökuntamme kouluttautumisesta ja ammattitaidon ylläpidosta. Henkilökuntamme tietää työnsä vaikutukset ympäristöön, työterveyteen ja työturvallisuuteen sekä toimintamme ja palveluidemme laatuun. Oulun Jätehuollon toimintapolitiikka on laitoksen strategian mukainen. Se noudattaa myös Oulun kaupungin strategiaa 2020 ja ympäristöpolitiikkaa. Liikelaitosten johtokunta on hyväksynyt tämän toimintapolitiikan kokouksessaan 20.3.2012.

19


Postiosoite Toimisto Puhelin Faksi Sähköposti Internet

PL 67, 90015 OULUN KAUPUNKI Ruskonniityntie 10, 90620 OULU (08) 5584 3952 (08) 5584 3999 etunimi.sukunimi@ouka.fi www.ouka.fi/jatehuolto

Ruskon jätekeskus | Ruskonniityntie 10, 90620 OULU

Toimintakertomus 2012  

Oulun Jätehuollon toimintakertomus vuodelta 2012. Julkaistu huhtikuussa 2013.

Toimintakertomus 2012  

Oulun Jätehuollon toimintakertomus vuodelta 2012. Julkaistu huhtikuussa 2013.

Advertisement