Page 1

MINNA LINDGREN & MERJA LARIVAARA

VIHAINEN LESKI


VIHAINEN LESKI

ENSI-ILTA 1.11.2019 SUURI NÄYTTÄMÖ Kesto noin 2 t sisältäen väliajan Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner Oy


Alkuperäisteos Minna Lindgren Dramatisointi Merja Larivaara Ohjaus Taru Mäkelä Lavastus Kalle Nurminen Pukusuunnittelu Riitta Anttonen-Palo Valosuunnittelu Mika Ryynänen Äänisuunnittelu Rauno Paananen Kampaukset ja maskit Eija Juutistenaho Koreografia Annamari Kess Projisointisuunnittelu Kyösti Niva


ULLIS

Anneli Niskanen

ROOLEISSA

HELLU

Tuula Väänänen PIKE

Annina Rokka VALTONEN

Pentti Korhonen

SAMI SILTANEN KAMPAAJA 1

Antti Launonen POLTTARIASIAKAS IKIVIHREÄSSÄ KAMPAAJA 3 PIPSA TÖÖLÖN MUMMO ASIAKKUUSJOHTAJA FINAALISSA

Annika Aapalahti

MARKO

KARAOKE-EMÄNTÄ KAMPAAJA 2 TUULIPUKU-RITVA IKIVIHREÄSSÄ TÖÖLÖN MUMMO LIISA-MUMMO FINAALISSA

Timo Pesonen

Merja Pietilä

SUSANNA

Anne Syysmaa


TARJOILIJA IKIVIHREÄSSÄ ASIAKAS 2 KAMPAAMOSSA TÖÖLÖN MUMMO SILMÄLASIMUMMO FINAALISSA

Mirjami Kukkola SYNTTÄRIBAILAAJA IKIVIHREÄSSÄ TARJOILIJA RAVINTOLASSA ASIAKAS 1 KAMPAAMOSSA TUULIPUKU-PIRKKO IKIVIHREÄSSÄ AUNE-MUMMO FINAALISSA

Elina Korhonen SINITAIVAAN POIKA HERRA “ISÄNMAAN PUOLESTA” HOITAJA-PENTTI

Aki Pelkonen

KARI KIRJOSIIPI RULLATUOLIPOTILAS

Alpo Puhakka KAKSOSET SKYPESSÄ

Aada Tauriainen Malla Anttila


Kuultavat musiikit

Aikuinen nainen

Töölööseen

Gaetano ”Toto” Savio Kaisu Liuhalan

Freud Marx Engels & Jung Mikko Saarela

Huone 105 (Nisa Soraja)

Valot (inst.)

Veikko Samulin Raul Reimanin

Rauli Somerjoki Triboute Band

Are You Lonesome Tonight?

Emma (inst.)

Roy Turk ja Lou Handman

The Aftons

It’s Raining Men

Myrskyn jälkeen

The Weather Girls Paul Shaffer Bob Esty

Rami Hammar & The Riders Veikko Samuli Kari Tapio

Je t’aime… moi non plus

Lemmen seitsemäs taivas

Serge Gainsbourg

Finlanders Friedrich Schröder, Hans Beckmann

Boléro, M. 81 Seymon Bychkov, Wiener Phillarmoniker Maurice Ravel Friedemann Engelbrecht

Jos jotain yrittää (Harva meistä on rautaa) Frederik Kari Kuuva


Tahdon olla sulle hellä Veikko Samuli Juha ”Watt” Vainio

Love in the Future Stefan Nicolai

L-O-V-E Bedrt Kaempfret, Milton Gabler Beegie Adair Jack Jezzro

Time Travel Antologie

String Quartet No. 13 in B-Flat Major, Op 130:5. Cavatina.Adagio molto expressivo Ludwig van Beethoven Danish String Quartet Manfred Eicher

Popcorn Gershon Kingsley

We Will Rock You Queen Brian May Queen ”Clay” Mike Stone

Ulliksen monologit ja ym. siirtymämusiikit Rauno Paananen


OHJAAJAN SANA Elämässä on kaksi peliä, joita mielestäni ei missään tapauksessa kannata ryhtyä pelaamaan. Ensimmäisen pelin nimi on ”Olisipitänyt” ja toisen nimi on ”Sittenkun”. Vihaisen lesken päähenkilö, Ullis erehtyy pelaamaan Olisipitänyttä, ja nyt hän on vihainen. Hän on tuhlannut elämäänsä, hän on uhrautunut ja antanut lähimmäistensä käyttää vampyyrimaisesti hyväksi kilttiä itseään, siivosti käyttäytyvää naista. Yhteiskunta on päässyt helpolla kun Ullis on omaishoitanut miestään. Ja MOT: Ahkera äiti on kasvattanut laiskat lapset. Ulliksen jälkikasvu on ahnetta ja itsekästä. Marko ja Susanna ovat ikävä kyllä hyvinkin tuttuja arjen hirviötä, moderneja menestyjiä. Ullis on 74-vuotias kiltti tyttö ja nyt kaduttaa. Ullis on vihainen ennen kaikkea itselleen. Minna Lindgrenin tarina asettaa päähenkilön juuri oikeaan, dramaturgisesti palkitsevaan kohtaan, liminaalitilaan, jossa kaikki on muutoksessa. Tämä on se asetelma josta kaikki tosi draama syntyy. Kun olosuhteet muuttuvat, voi ihminenkin muuttua, astua yli kynnyksen. Ulliksella on nyt mahdollisuus luopua peleistä, elämä ei ole Olisipitänyttä tai Sittenkunia. Elämä on tässä ja nyt. On vain tämä hetki, ja siitä pitää tehdä paras mahdollinen, täydellä sydämellä, täydellä sielulla ja täydellä voimalla.


Ohjaaja tarrautuu nyt sitaattiin, tuohon sivistyksen korvikkeeseen, nobelisti Boris Pasternakin sanoin: ”Ei elämää sovi kuin peltoa ylittää.” Nyt on Ulliksen hetki, hän ei enää lompsi kuraisin saappain savista aapaa, vaan vaihtaa tanssikengät jalkaan antaa elämän musiikin viedä, vihdoin! Jumaleisson! Vihainen leski käsittelee tärkeitä teemoja. Läheiseni elämäntilanteen takia jouduin itse tutustumaan erinäisiin ”Hoitokoteihin” vajaa kymmenen vuotta sitten. Esittelykohteet olivat järkyttäviä. Kuukausihinnat pilvissä ja vanhukset kuin laiminlyötyjä vankeja. Silloin ei vielä tullut julkisuuteen vanhustenhoidon todellinen tila, itse näin sen jo tuolloin omilla silmilläni. Ja lähiomaiseni sai olla kotonaan loppuun asti. Saammeko me enää haurastua ja kuolla pois arvokkaasti? Ulliksen kokemusten kautta teoksessa tutkitaan vanhenemisen olemusta. Aikamme palvoo nuoruutta, terveyttä ja pitkää ikää. Se on mahdoton yhdistelmä: Mitä korkeampi ikä, sitä pidempään ihminen on vanhus. Ja iän myötä pakkaa tulemaan myös sairauksia, sillä olemme vain tomua ja tuhkaa. Miten siis hyväksyä vääjäämätön: Jos hyvin käy me kaikki vanhenemme ja elämme pitkään ja lopulta tulee se Big One. Kuolema. Loppu. Slut. Das Ende. The End. Siihen asti kannattaa todellakin pitää sydän lämpimänä ja pää kylmänä ja nauttia –jokaisesta hetkestä! Ohjaaja, Taru Mäkelä


Kuva Heli Sorjonen/Teos

MAAILMA EI OLE NUORTEN Kun ihmisen elämä pitenee, nuoruus ei veny, ainoastaan se, mitä ennen kutsuttiin vanhuudeksi. Hyvinvoiva suomalainen voi hyvin olla eläkkeellä 30 vuotta. Tuo aika ei ole kuoleman odottelua, kremppojen kanssa taistelua, bingoa eikä menneiden muistelua. Siihen sisältyy erilaisia elämänvaiheita, joita yhteiskunta ei tunnista. Siksi kirjoitin romaanin Vihainen leski ja sen eräänlaisen rinnakkaistarinan Kaukorakkaus. Haluan herättää ihmiset huomaamaan, että maailma on eläkeläisten, noiden villien ja vapaiden, joiden arkea olen jo pitkään seurannut kadehtien. Niiden samojen, jotka kantavat vastuunsa ja hoitavat omaisiaan hiljaa yksin vuosikausia, jos puoliso sairastuu vakavasti.


Ihminen näkee itsensä aina toisin kuin ympäristö. Minäkin luulen olevani melko nuori, vaikka muiden silmissä näytän siltä, että on aiheellista kysyä, olenko yhä työelämässä. Ullis, romaanin ja näytelmän päähenkilö, on 74-vuotias ja haluaa vihdoin aloittaa oman elämän, jossa päättää itse omista asioistaan eikä tee mitään velvollisuudesta toisia kohtaan. Hänellä on kaikki edellytykset toteuttaa haaveensa, vain aikuiset lapset haraavat vastaan. Heille äiti on yksinäinen vanhus, tikittävä aikapommi, joka on menettämässä elämänhallintansa, todennäköisesti myös muistinsa. Äiti on ikuisesti muuttumaton myytti, epäseksuaali hoivaolento, joka on olemassa vain jälkeläisiään ja näiden kotieläimiä varten. Vanhusäiti myös istuu omaisuuden päällä, joka oikeastaan kuuluisi jo lapsille, sillä heille se jonain päivänä kuitenkin periytyy. Monien mielestä kärjistän ja liioittelen kirjoissani. Ehkä, sehän on kirjailijan oikeus ja fiktion voima. Minun on kuitenkin muistutettava, että kaikkein kärjistynein fiktio ei milloinkaan yllä samaan kuin todellisuus. Vanhempiaan kontrolloivia aikuisia lapsia on Suomi täynnä, heidän eläkettään ja omaisuuttaan himoitsevia vielä enemmän. Rakkautta, ystävyyttä ja läheisyyttä kaipaavia kaikenikäisiä vasta onkin, eivätkä nämä perustarpeet katoa iän myötä. Jotkut kiroilevat, jotkut juovat liikaa alkoholia, mutta enemmistö kulkee kohtuudella, kuten Ullis. Moni hänen ikätoverinsa on elänyt vähän ikävän elämän ja huomaa lopulta ajan käyvän vähiin. Jos ei aiemmin toteuttanut unelmiaan, nyt on oikea hetki. Vai onko? Mikä on 74-vuotiaan identiteetti? Mitä häneltä odotetaan? Minulta kysytään yleensä kaksi kysymystä: miksi kirjoitan vanhuksista ja miksi käytän huumoria. Mutta Vihainen leski ei kerro vanhuksista, vaan terveistä eläkeläisistä, joita meillä on keskuudessamme viikko viikolta enemmän. Huumori syntyy tämän päivän Suomessa kuin itsestään, sillä elämme absurdia aikaa. Huumorilla voi houkutella ihmisen vaikeiden asioiden äärelle, se herkistää vastaanottajan ja toimii terapiana. Nauraminen ja itkeminen ovat parasta, mitä kirjailijana voin lukijoilta ja katsojilta toivoa. Minna Lindgren


1. Mikä on lempi karaokebiisisi? 2. Mitä aiot tehdä eläkkeellä?


ULLIS Anneli Niskanen 1. Pave Maijanen: Ai ai ai 2. Jos jää vähänkin rahaa, matkustan. Vapaus valita.

HELLU Tuula Väänänen 1. Biisi Sade 2. Teen teatteria


PIKE Annina Rokka 1. Nykyään It´s raining men (Weather Girls), vuosikausien kestosuosikki Krokotiilirokki 2. ELÄKKEELLÄ AION MUMMOILLA.

VALTONEN Pentti Korhonen 1. Kuuntelen karaokea sujuvasti. 2. Kuntoilen ja hiihdän hulluna, matkustelen finanssien mukaan ja teen kesäisin ihan pikkusen mökkiremonttia ja olen sopivan sosiaalinen. Pyörittelen myös peukaloita ja seuraan innolla jälkikasvun touhuja ja voipa olla että opiskelen pikkusen. Tämän kaiken jälkeen saatan yrittää päästä hetkeksi töihin lepäämään.


SUSANNA Anne Syysmaa 1. Karaoke inhottaa. Välttelen sekä laulamista että kuuntelemista. 2. Liikun luonnossa ja luen enemmän. Reissaan ja kulttuuririennän.

MARKO Timo Pesonen 1. Minulla ei ole koskaan ollut tarvetta tai kiinnostusta laulaa karaokessa. Pelottava laji. 2. Pyrin elämään tässä hetkessä ja tekemään nyt niitä asioita mistä pidän. En koe tarvetta suunnitella eläkepäiviä.


ASIAKKUUSJOHTAJA Annika Aapalahti 1. Kun kuuntelen Tomppaa 2. Tehdä kaikkea sitä mitä en oo siihen mennessä uskaltanut, mutta oisin halunnut.

SAMI SILTANEN Antti Launonen 1. En harrasta karaokea lainkaan. Jos joku kappale pitäisi valita, niin ehkä se olisi Dingon ”Levoton tuhkimo”. Kyseistä kappaletta tuli laulettua usein 2000 -luvun alkupuoliskolla opiskelijabileissä. 2. En varmaankaan koskaan pääse eläkkeelle. Tulen jatkamaan taiteen tekemistä aina, ja ”eläkepäivillä” voisin toteuttaa enemmän omia taideprojekteja.


LIISA-MUMMO FINAALISSA Merja Pietilä 1. Naurava kulkuri 2. Aion matkustella ja nauttia kulttuurista.

SILMÄLASIMUMMO FINAALISSA Mirjami Kukkola 1. Pihasoittajat: Elämän kutsu 2. Leikkiä mieleni mukaan.

AUNE-MUMMO FINAALISSA Elina Korhonen 1. Biisi: You only live twice 2. Eläkkeellä teen mitä huvittaa. Ainakin juon luultavasti paljon teetä.


SINITAIVAAN POIKA, HERRA “ISÄNMAAN PUOLESTA” Aki Pelkonen

1. Tällä hetkellä varmaankin Lasse Mårtenson, Kaikessa soi blues tai Laiskotellen. Oikeastaan niitä on aika monta. Leonard Cohen, Dance me to the end of love... 2. Elää.

KARI KIRJOSIIPI Alpo Puhakka 1. Badding-Somerjoki: Valot 2. Ei mitään käryä.


Rakkaat! Malja elämälle!

CARPE DIEM 4 cl Gordon’s Pink Gin Tonic-vesi punainen grenadiini vadelmia jäitä

7,50 Saatavissa väliaikatarjoiluna ennen esitystä, väliajalla ja esityksen jälkeen!


TOTEUTUS VALO-OPERAATTORI

Teemu Huotari VALOTEKNIKOT

Pekka Kolehmainen Kyösti Niva ÄÄNIMESTARI

Jari Niemi ÄÄNITEKNIKKO

Aleksi Karvosenoja NÄYTTÄMÖMESTARI

Harri Homanen NÄYTTÄMÖOPERAATTORI

Mikael Kovaniemi

NÄYTTÄMÖTEKNIKOT

Marko Keskitalo Juha Anttila Antti Haapsamo Olavi Aakko Eemeli Koret TARPEISTONVALMISTAJA -TARPEISTONHOITAJAT

Merja Häcklin Maija Litmanen JÄRJESTÄJÄ

Marika Lamberg KUISKAAJA

Tiia Sillanpää PUKIJAT

Aino Kasvi Pirkko Hansen-Haug Sylvi Siltavirta


Eija Juutistenaho Minna Korhonen Melina Matinlompolo Petra Karjalainen

Ismo Rantala Essi Ratilainen Jani Turtinen Eero Turusenaho Johannes Puotiniemi (harjoittelija)

PUKUJEN VALMISTUS

ESITYSKUVAT

Annukka Valta Arja Lehto Marika Heikkinen Leena Ollikainen Hanna Orajärvi Ritva Hyttinen Jenni Syrjä

Kati Leinonen

KAMPAUKSET JA MASKIT

LAVASTUKSEN VALMISTUS

Hannu Kiuru Jussi Hukkanen Pentti Kalaja Elisa Koivupuro

KÄSIOHJELMAN TOIMITUS

Henna Ristikangas KÄSIOHJELMAN TAITTO

Kaisa Tiri KIITOKSET

Kuutti Lavonen Oulun tuomiokirkkoseurakunta Satu Saarinen


Profile for Oulu City Theatre

Vihaisen lesken käsiohjelma  

Vihainen leski Komedia ikääntymisestä ja elämään tarttumisesta Ensi-ilta 1.11.2019 Oulun teatterin suurella näyttämöllä Alkuperäisteos M...

Vihaisen lesken käsiohjelma  

Vihainen leski Komedia ikääntymisestä ja elämään tarttumisesta Ensi-ilta 1.11.2019 Oulun teatterin suurella näyttämöllä Alkuperäisteos M...

Advertisement