Page 1

Kulta-Lapin

KESÄ

2014

Matkalla Pohjoisessa

Utsjoki - Inari - Sodankylä

Poimi ! mukaan


2

POHJOIS-LAPISSA TAPAHTUU Kesäkuu 5 .6. Linturetki Sompiojärvelle, järj. Koilliskaran luontokeskus 5.6. Life of wonders & Russian radio tour 6.-8.6.2014 Kolttakulttuuriviikko Nellimissä 5.-8.6. Tanhukansan kesäjuhlat Ivalo 6.-8.6. Pohjois-Lapin koirakerhon Agility kisat Saariselkä, tapahtumatori 7.6. Avoimet ovet ylämaankarjatiloilla, Kieringin Highland 7.6. Pyssykyläuistelu Vajualtaalla 7.6. Anglo American Exploration - AA Sakatti Mining Oy, avointen ovien päivä osoitteessa Tuohiaavantie 2 8.6. Maailman ympäristöpäivän linturetki, SIIDA, Inari 8.6. Kitisen Kirmaus, Sodankylä 9.6. Kolttakulttuuriviikko Keväjärvellä 9.-10.6. Markkinat Sodankylän torilla 10.6. Sirkus Finlandia Aleksanteri Kenan koulun pihalla, Sodankylä 11.6. Midnight Sun Track Race. Kilpailutoimisto liikuntahalli, Sodankylä 11.6. Luovuus Elokuvapedagogiikassa- seminaari. Luennoitsijana Alain Bergala. Elokuvateatteri Lapinsuu, Sodankylä 11.-.15.6 Midnight Sun Film Festival, Sodankylä 12.-.13.6. Tankavaaran kultamölkkykisat Kultakylässä 13.-14.6. Taiga festivaali, Tankavaaran kultakylä 15.6. Pohjolan luonnonkukkien päivä, SIIDA, Inari 14.6. Taiga festivaalien Lasten Lauantai, Tankavaaran kultakylä 15.6. Pohjolan luonnonkukkapäivän retki, Koilliskaran luontokeskus 20.6. Juhannustanssit, Tankavaaran kultakylä

20.6. Juhannustanssit ja kokko, Ivalon Kultahippu, Ivalo 20.6. Kieringin juhannus 20.6. Retkisuunnistustapahtuma Midnight Sun Rogaining Pyhä-Luosto 20.-21.6. Juutua Midsummer Night, Inari 30.6.-2.7. Ystävien kesken –onnellisuutta etsimässä leiri, Suomen Latu Kiilopää

Heinäkuu 1.7.-15.8. Sajoksen käsityöpajat klo 11-17, Sajos, Inari 2.-4.7. Yhdessä Paremmin –parisuhdeleiri, Suomen Latu Kiilopää 3.7. Luonnonyön retki, järj. Metsähallitus, Suomen Latu Kiilopää 4.7. Kultakurkkujen karaokelauluilta klo 16, Savottakahvila 5.7. Yöttömän yön ravit, Sodankylä 5.7. Koko kaupungin V – teatteriesitys, Kotiseutumuseo, Sodankylä 5.-12.7. Sokosti Challenge vaellus, Suomen Latu Kiilopää 10.-12.7.2014 Kolttakulttuuriviikko Sevettijärvellä 10.-13.7. International H-DCF Harley Davidson Rally, Saariselkä 12.7. Hipun Onkikisat, Hotelli Kultahippu, Ivalo 12.-13.7. Kultamölkky, Pohjoiskalotin avoin mestaruuskisa, Tankavaaran kultakylä 15.7. Teatteriesitys Ahmatti Sodankylän kotiseutumuseolla 17.-17.7. Inariviikot: lisätietoja www.inariviikot.fi 18.7. Kultakurkkujen karaokelauluilta klo 16, Savottakahvila

18.-20.7. Kiilopää Wolley, Suomen Latu Kiilopää 19.7. Teno Maraton, Utsjoki 20.7. Kultakurkkujen karaokelauluilta klo 16, Savottakahvila 23.7. Savottakahvilan pihamarkkinat ja kultakisat. 23.7. Stand up –ilta, Antti Haapala ja Matti Patronen, Ivalo River Camping 25.7. Kultakurkkujen karaokelauluilta klo 16, Savottakahvila 26.-27.7. Katiskakeisarikilpailu, Riipi 25.-26.7. Ivalo Rock –festarit, Ivalo River Camping 25.-27.7. Kieringin teatterifestivaalit 31.7.-3.8. Kullanhuuhdonnan SM 2014, Tankavaaran kultakylä 31.7.-3.8. Kiilopää Summer Camp, Suomen Latu Kiilopää

Elokuu 2.8. Watercross, Sodankylä 3.8. Kultakurkkujen karaokelauluilta klo 16, Savottakahvila 7.-10.8. LuostoClassic 9.8. Naufraghi Teatro – katuteatteria Luostolla 10.8. Kultakurkkujen karaokelauluilta klo 16, Savottakahvila 14.8. Kairan Kulkijat, musiikkiteatteriesitys klo 19, Savottakahvila 15.-16.8. Ijahis Idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaali, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari 30.8. Suomen luonnon päivän retki Saariselällä, järj. Metsähallitus 30.8.-6.9. Elämäni kunnossa –hyvinvointiviikko, Suomen Latu Kiilopää 4.9. Retkipäivä Koilliskarassa, järj. Metsähallitus 12.7. Utsjoen Lohirieha 19.7. Inarin uistelukisa 14-17.8. Jänkhällä Jytisee Saariselkä 22.-24.8. Rautaa rajalle, Saariselkä 29.-31.8. Kieringin maalaismarkkinat. 29.-31.8. Trifon Petsamolaisen Pyhiinvaellus kulkee Keväjärveltä Nellimin kautta Sevettijärvelle ja Norjan Neideniin 30.8. Suomen luonnonpäivä SIIDA, Inari 30.8. Porttipahtauistelu 30-31.8. Saariselkä MTB

Syyskuu 4.9. Retkipäivä Koilliskairassa 7.9. Pyhä XC, Kaikki ISM-matkat, N/M8, N/Mkilpa/elite sekä harrastesarja 11.9. Luontopäivä Kiehisessä, Saariselän kauppakeskus Siula 12.9. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien retki Laanilan kultareitille, järj. Metsähallitus 12.-13.9. Euroopan kulttuuriympäristöpäivä SIIDA, Inari 13.-20.9. Kiilopään Latu Legendat, ruskaviikon tarinankertojat, Suomen Latu Kiilopää

Näyttelyitä Tankavaaran Kultamuseo 20.6.-31.12. Kulta sarjakuvissa Kauppakeskus Siula, Saariselkä, Jäämerta kohti -näyttely, vapaa pääsy Koilliskaran Luontokeskus, Tankavaara 16.4.-31.7. Löytöretki vihreälle vyöhykkeelle –näyttely Siida, 13.6.-21.9. Gállok Protest Art – Protestitaidetta Kallakista Siida, 21.2.-28.9.2014 Laineilla ja latvavesillä –näyttely Koilliskairan luontokeskus, Tankavaara,1.8.-28.9 Pohjolan värejä, ajan valoa – Séverine Cuénodin maalauksia Taidenäyttely Siida 26.9.-18.1. Löytöretki Vihreälle Vyöhykkeelle Siida Ealli Biras –Elävä ympäristö 12.10. saakka Siida 10.10.2014-8.2.2015 Veden kuvia –Inarinsaamelainen sielunmaisema valokuvassa Siida 1.11.2014-1.2.2015 Iria Čiekča Schmidt taidenäyttely, Siida Museo-galleria Alariesto, Kati Tenhulan eläinaiheisia taideteoksia, syyskuulle saakka.


3

Pääkirjoitus

Tervetuloa Kulta-Lapin kesään! ohjois-Lapissa on kesällä paljon nähtävää ja koettavaa. Tähän lehteen, Kulta-Lapin Kesä 2014, on koottu Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kuntien taustatietoja, tapahtumia ja aktiviteetteja kesän 2014 aikana. Lehteen ei ole varmasti saatu koottua kaikkia tapahtumia mutta varmaankin keskeisimmät ja näkyvimmät. Sodankylä, Inari ja Utsjoki muodostavat yhdessä Pohjois-Lapin Seutukunnan, joka on koko Euroopan Unionin pohjoisin

seutukunta ja ainoa, jolla on yhteinen raja sekä Norjan että Venäjän kanssa. Seutukunta on monessa mielessä erikoisuus Euroopan Unionissa, kolmen kunnan pinta-ala on 35 109 neliökilometriä ja alueella asuu noin 17 000 asukasta, pinta-alaltaan Seutukunta on suurempi kuin moni Euroopan valtio. Etäisyys seutukunnan eteläkolkasta Nuorgamiin on 420 kilometriä eli sama kuin Helsingistä Vaasaan. Asukastiheys on maamme harvin, vain 0,5

Sisällysluettelo Tapahtumia Pohjois-Lapissa ......................................................2 Päätoimittajalta .............................................................................3

asukasta neliökilometrillä. Jos ihmiset sijoitettaisiin alueelle tasaisin välein, olisi jokaisella matkaa lähimpään naapuriin noin 1,6 km. Pohjois-Lapissa asuu kolme neljäsosaa maamme saamenkielisestä väestöstä. Kaikki kolme Suomessa puhuttua saamenkieltä löytyvät myös tältä alueelta.

M

atkailu on seutukunnan tärkein elinkeino. Matkailun menestys perustuu upeaan luontoon, monipuoliseen kulttuuriin ja hy-

vään palveluun. Alueemme hakee monimuotoisuudessa ja tapahtumien rikkaudessa vertaansa. Pohjoisessa virtaa Euroopan mahtavin lohijoki Teno. Kevon luonnonpuisto ja mahtavat erämaa-alueet takaavat lähes koskemattoman luonnon sitä haluaville. Inari on Saamelaisalueen keskus missä sijaitsee saamelaisten parlamenttirakennus Sajos ja museo Siida, jota ei kerta kaikkiaan voi ohittaa. Inarinjärvi lumoaa kauneu-

dellaan siellä liikkuvan. Lemmenjoki, Ivalojoki ja Tankavaara ovat kaikkien kullankaivajien mielessä ensimmäisenä kun puhutaan tästä jalosta metallista. Saariselän ja Kiilopään alueilta on hyvä aloittaa tutustumismatka Urho Kekkosen kansallispuistoon, Euroopan mahtavimpaan luonnonpuistoon. Euroopan suurimpien tekojärvien Porttipahdan ja Lokan jälkeen saavutaan Sodankylään, joka on erityisen tunnettu Elokuvajuhlista, Jääkäriprikaatis-

ta ja Tähtelän tiedeyhteisöstä. Luosto ja Pyhätunturi ovat Pohjois-Suomen eteläisimpiä tunturikeskuksia missä riittää tekemistä kaikkina vuodenaikoina. Pohjois-Lapissa riittää mielenkiintoista tekemistä läpi kesän. Saat hyvän kuvan alueemme tapahtumista ja palvelutarjonnasta lehtemme kautta. Omasta puolestani toivotan sinut tervetulleeksi Kulta-Lapin Kesään 2014. Jari Haavisto Päätoimittaja

Kuva: Suomen Latu ry

P

Alueen kartta....................................................................... 20-21 Sodankylä Vilkas kasvukeskus........................................................................4 Mitä tehdä Sodankylässä.............................................................5 Maailman ihmiset mahtuisivat Sodankylään .........................5 Puistomestarilla riittää huollettavaa..........................................6 Mitä tehdä Etelä-Sodankylässä ..................................................6 Ametisti, mettälappalaisten jalokivi .........................................6 325-vuotias kirkko henkii historiaa...........................................8 Kylmänen keskiössä Sodankylässä.......................................... 10 Kieringin kesä on kulttuuria.................................................... 12 Mitä tehdä Järvikylissä.............................................................. 13 Taimenet viekottelevat Untoa.................................................. 13 Mitä tehdä Pohjois-Sodankylässä........................................... 14 Andreas Alarieston taide kotimaisemiin............................... 14 Kiilopää juhlii.............................................................................. 15 Saariselkä Inari on kansainvälinen matkailukunta................................. 16 Mitä tehdä Saariselällä.............................................................. 17 Retkeile turvallisesti .................................................................. 18

Luirojärvi on UKK-puiston vaeltajan suosituimpia kohteita. Lue mitä kesätekemistä paikalliset suosittelevat Lapissa. Kuvaaja: Inga-Briitta Magga Puistomestari Timo Reinvuo pyöräytti Ukko-Luoston rinteellä ihka oikean lumipallon, vaikka hellettä on lähes 30 astetta.

Ivalo Retkeile turvallisesti................................................................... 18 Mitä tehdä Ivalossa ................................................................... 19 Taitajat kesämielellä .................................................................. 22 Inariviikoilla tapahtuu............................................................... 24 Ivalo rokkaa................................................................................. 25

39

6

Nellim Mitä tehdä Nellimissä............................................................... 25 Inari Erämaan mies Terva-Pekka...................................................... 26 Mitä tehdä Inarissa ................................................................... 27 Sajoksessa jälleen käsitöiden työpajoja ................................ 28 Saamelaista käsityötä arvostetaan.......................................... 28 Elämyksiä yhdellä lipulla........................................................... 28 Mari Boine Ijahis Idjassa .......................................................... 29 Talkooleiri kultahistoriallisilla rakennuksilla....................... 29 Lemmenjoki Ravadasköngäs-luonnonkauneutta parhaimmillaan.......... 30 Mitä tehdä Lemmenjoella........................................................ 30 Kaamanen Mitä tehdä Kaamasessa ............................................................ 32 Sevettijärvi Mitä tehdä Sevettijärvellä ........................................................ 33 Näätämö Mitä tehdä Näätämössä ........................................................... 33 Utsjoki Saamelaisenemmistö asuu Utsjoella...................................... 34 Mitä tehdä Utsjoella.................................................................. 35 Lohensoutajan matkassa........................................................... 36 Nuorgam Mitä tehdä Nuorgamissa.......................................................... 37 Heinäkuussa ratkeaa lohikuninkuus...................................... 37 Karigasniemi Mitä tehdä Karigasniemellä..................................................... 38 Lapissa riittää tekemistä-paikalliset suosittelevat............... 39

Siidan ulkomuseossa esitellään erilaisia saamelaisia asuinmuotoja sekä pyyntitapoja. Kuvaaja: Siida.

28

Puhelin 020 710 9050, 010 666 4140 Päätoimittaja: Jari Haavisto 050 - 5599 813 Toimittaja: Inga-Briitta Magga 020 710 9053 Tarja Karjalainen 050 - 55 99 815 Myynti: inarilainen@inarilainen.fi, ilmoitukset@sompio.fi Laskutus: 020 710 90 50 Kannen kuvat: Iso kuva: Antti Rikkilä ja hillakuva Pertti Turunen.

Tina Kiviniemi (oik.) alkoi puolikymmentä vuotta sitten kehitellä omaa rocktapahtumaa Ivaloon. Tänä vuonna Ivalo Rock järjestetään jo viidettä kertaa, mukana festareita puuhaamassa myös Sinikka Niskanen. Inariviikot loppuhuipentuvat päätöskonserttiin, jossa esiintyvät paikallinen räppäri Amoc ja päätähtenä Elastinen.

25

Postiosoite: Piiskuntie 1, PL 61, 99800 Ivalo Painos: 27 000 kpl Verkkolehti luettavissa osoitteessa: www.lehtiluukku.fi Kustantaja: Lapin Lehtikustannus Oy ISSN 1456-0844, kahdeksastoista vuosikerta Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Jakelu: lehtitelineissä


4

Sodankylä on Suomen toiseksi suurin kunta P

inta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta Sodankylä on Keski-Lapin vilkas kasvukeskus kaupunkitasoisine palveluineen. Viime vuosina Sodankylä on lähtenyt kasvuun kaivosten luotua paikkakunnalle satoja uusia työpaikkoja. Maailmankuuluista Sodankylän Elokuvajuhlistaan tun-

netun kunnan keskustasta löytyy useiden ruokamarkettien lisäksi koko joukko erikoistavaraliikkeitä. Myös paikallisia tuotteita tarjoavia putiikkeja on useampia. Sodankylä on perustettu vuonna 1893. Pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurimman kunnan kokonaispinta-ala on 12.415,22 neliökilometriä, jos-

ta maa- pinta-alaa on 11 696,51 neliökilometriä ja vesistöjä 718,71 neliökilometriä. Vesistön pinta-alasta suurin osa on Lokan ja Porttipahdan tekojärviä. Sodankylän asukasluku on vajaa 9.000. Sodankylän naapurikunnat ovat Inari, Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Rovaniemi ja Savukoski.

Sodankylän kunnan väkiluku on lähtenyt nousuun kaivosteollisuuden synnyttämien työpaikkojen ansiosta. 1970-luvulla Sodankylästä muutettiin työn perässä Ruotsiin ja EteläSuomeen. Sodankylä on yksi Suomen neljästä saamelaiskunnasta ja saamelaisia kunnassa asuu noin 300 henkilöä, mikä on reilu kolme prosenttia väestöstä. Sodankylän kunnassa sijaitseva Vuotson kylä on Suomen eteläisin saamelaiskylä.

Kunta suurin työllistäjä Kunta on Sodankylän suurin työllistäjä yli 700 työpaikalla. Kevitsan kaivos työllistää noin 350 ihmistä ( 2/2014). Suuri työllistäjä on myös Sodankylän Varuskunta, myös Metsähallituksella on noin 100 työpaikkaa Sodankylässä. Oulun Maailmankuuluilla, kansainvälisillä Sodankylän Elokuvajuhlilla katsotaan elokuvia vuorokauden ympäri. Juhlilla on vieraillut mm. ohjaaja Francis Ford Coppola. Tänä vuonna juhlat järjestetään 11.-15.6.

Nattaset eli Nattastunturit on Sodankylän kunnassa Itä-Lapissa sijaitseva tunturiryhmä. Se koostuu useasta tunturista, jotka sijaitsevat kokonaisuudessaan vuonna 1956 perustetun Sompion luonnonpuiston alueella.

yliopiston alaisuudessa toimivasta Tähtelän tiedeyhteisöstä löytyy noin 75 työpaikka, jotka jakaantuvat Sodankylän geofysiikan observatorion 45 työpaikkaan Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen 30 työpaikkaan.

Kaunis ja ainutlaatuinen luonto Sodankylä on tunnettu kauniista luonnostaan. Kunnan maapinta-alasta on valtion maata 72 prosenttia. Kunnan alueella sijaitsee osa ainutlaa-

Kulttuurin ja tapahtumien Sodankylä 2014 KÄYNTIKOHTEITA Museo-Galleria Alariestossa esitellään taide-maalari Andreas Alarieston elämäntyötä ja tuotantoa. Sodankylän vanha kirkko vuodelta 1689 on Suomen vanhimpia puukirkkoja. Kotiseutumuseossa tutustut entisajan elämään Sompion kairoissa. Revontulikota Pohjan Kruunun revontuliesitys johdattaa vierailijan vanhoista usko-

muksista viimeisimpiin tieteellisiin totuuksiin revontulista. Tankavaaran kultamuseo on maailman ainoa kansainvälinen kullanhuuhdonnan historiaa ja nykypäivää esittelevä museo. Urho Kekkosen ja Pyhä-Luoston kansallispuistot luontokeskuksineen esittelevät alueen monipuolista luontoa, eläimistöä ja kasvillisuutta sekä saamelaisuutta, poronhoitoa ja retkeilyn historiaa.

Ametistikaivos on Euroopan ainoa yleisölle avoin ametistikaivos, jossa kävijä perehtyy tämän mystisen kiven saloihin ja voi itse kaivaa muistoksi oman onnenkivensä. Pyhä-Luosto - kahden tunturikeskuksen monipuolinen kokonaisuus. Maaseutukohteet - loistavat metsästys-, kalastus-, retkeily- ja majoitusmahdollisuudet.

TAPAHTUMIA Kesäkuu 2014

Heinäkuu 2014

Pyssykyläuistelu 7.6. Kitisen kirmaus 8.6. Kesämarkkinat 9.-10.6. Sirkus Finlandia 10.6. Midnight Sun Film Festival 11.-15.6. TAIGA festivaali Tankavaara 13.-15.6. Midnight Sun Rogaining 20.6. Juhannusjuhla Tankavaara 20.6. Kieringin juhannus 20.6.

Yöttömän yön ravit 5.7. Tankavaaran Kultamölkky 12.-13.7. Kieringin Teatterifestivaalit 25.-27.7. Sata Seivästä 26.7. Riipin katiskakeisari 26.-27.7. Nuorten kansainvälinen leiri 26.7.-2.8. Elokuu 2014 Kullanhuuhdonnan SM-kisat 31.7.-3.8.

Watercross 2.8. Luosto Classic 7.-10.8. Kieringin maalaismarkkinat 29.-31.8. Porttipahta uistelu 30.8. Lisää tapahtumia: www.sodankyla.fi/tapahtumat Oikeudet muutoksiin pidätetään! Tervetuloa!

Matkailuneuvonta | Jäämerentie 3 | 99600 Sodankylä | puh. 040 74 69 776 | info@sodankyla.fi | www.sodankyla.fi


5

Mitä tehdä Sodankylässä? Kirkkopuisto

Yöttömän yön ravit

Sodankylän vanha kirkko on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Kirkko on rakennettu vuonna 1689. Kirkko oli yksi seitsemästä rakennuksesta, jotka jäivät saksalaisilta polttamatta Lapin Sodan aikana. Sodankylän uusi kirkko on rakennettu vuonna 1859 ja se on Seurakunnan pääkirkko. Sodankylän hautausmaa sijaitsee Kitinen joen rannalla kirkkojen välisellä alueella, hautausmaan eteläpäässä sijaitsevat sankarihaudat. Vanhassa kirkossa on esittelijä, joka tarvittaessa kertoo kirkon historiasta lisää.

Yöttömän yön ravit ravataan eksoottisissa merkeissä, sillä tapahtuma alkaa klo 21 ja jatkuu aina aamuyön puolelle. Nauti Lapin yöttömästä yöstä ja raviurheilun huumasta.

Kävelyreitti

tuista Urho Kekkosen kansallispuistoa, lisäksi Sompio luonnonpuisto, Koitelaiskairan suojeluvaraus, useita soidensuojelualueita, Luoston vanhojen metsien suojelualue ja muita vanhojen metsien suojelualueita. Koko kunnan valtavasta pinta-alasta on suojeltuja alueita yli 30 prosenttia. Keskilämpötila on tammikuussa –14 astetta ja heinäkuussa + 15 astetta. Sodanky-

län pakkasennätys on -49,5 astetta ja korkein mitattu lämpötila +30,9 astetta. Kunnan alueella vietetään yötöntä yötä, jolloin aurinko ei laske horisontin alle 30.5. – 15.7. välisenä aikana. Kaamosaikaa, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle on vain viisi päivää ajoittuen 19. – 25.12. väliseksi ajaksi. Pitkä aikavälin tarkastelussa pysyvä lumipeite on 30.10 – 15.5. välisenä aikana.

Kaikki maailman ihmiset mahtuisivat Sodankylään T

iesitkö, että kaikki maailman ihmiset mahtuisivat Sodankylään yhteen kerrokseen ja jokaiselle maailman asukkaalle jäisi 130 cm x 130 cm tila. Maailmassa arvoitiin vuonna 2010 olevan noin 6,8 miljardia asukasta. Sodankylän kunnan maapinta-ala on 11 696 neliökilometriä ja jakamalla maailman väestö tasaisesti koko kunnan maa-alueelle tulisi yhdelle neliölle 0,58 asukasta. Tästä voimme päätellä, että Sodankylän pinta-ala on valtaisia.

Kirkkopuistosta lähtee mukava kävelyreitti Pappilanniemeen. Kävelyreitti etenee Kitisen joen rantaa kohtaan, missä Jeesiöjoki yhtyy Kitiseen. Sodankylä on aikanaan syntynyt näiden kahden joen risteykseen. Pappilanniemessä on kota, jossa on mahdollisuus syödä retkieväät tai vaikka paistaa makkarat. Kävelyreitti etenee jokien yhtymäkohdasta Jeesiöjoen vartta nelostielle. Kävelyreitin pituus on noin 2,5 km.

Kotiseutumuseo

Kotiseutumuseo sijaitsee Kitisen ja Jeesiön risteyskohdassa, joen länsirannalla. Kotiseutumuseolle johtava tie lähtee Kittilän tien risteyksestä. Sodankylän Kotiseutumuseon päärakennus on vuonna 1906 rakennettu Kuukkelin talo Rieston kylästä, nykyisen Lokan tekojärven alueelta, mistä se talkoovoimin siirrettiin museoalueelle 60-luvulla. Museoalueelle on lisäksi siirretty lukuisia muita Sodankylän perinteisiin elinkeinoihin liittyneitä rakennuksia mm. paja, lapintalo, vasotuskota, kesänavetta, aittoja ja poroaidan osa eli kirnu. Museokierroksella saa hyvän käsityksen Sodankylän alueen vanhasta koti-, kylä- ja elinkeinokulttuurista. www.lapinmuseot.fi/sodankyla

Midnight Sun Film Festival

Sodankylän Elokuvajuhlat perustettiin vuonna 1986. Perustajina olivat Sodankylän kunta sekä suomalaiset elokuvantekijät Anssi Mänttäri, Aki Kaurismäki ja Mika Kaurismäki. Festivaalijohtajana on alusta asti toiminut Peter von Bagh. Sodankylän Elokuvajuhlat on yksi maailman ainutlaatuisimmista festivaaleista: keskiyön auringon alla kohtaavat maailman kuuluisimmat elokuvaohjaajat, uuden elokuvan nousevat nimet, kansainvälinen yleisö ja tavallinen kadunmies välittömässä ja lämpimässä ilmapiirissä. www.msfilmfestival.fi

Watercross

Moottorikelkkailu ei lopu kesälläkään! Vauhdikas kiihdytysajo Kitisellä, Nilimellan rannassa. www.sodmk.com

Kullanhuuhdonnan SM-kisat Kullanhuuhtojat ja heidän ystävänsä kokoontuvat Tankavaaran perinteisiin Kullanhuuhdonnan SM-kisoihin. Tapahtumassa valitaan myös Tankavaaran teräshenkilö. Kultatanssit ja karaoke kuuluvat viihdyttävään ohjelmaan. www.tankavaara.fi

Tankavaaran Kultamölkkykisat

Tankavaarassa kisataan Pohjoiskalotin mestaruudesta Mölkynheiton jalossa kilvassa kaksimiehisin joukkuein. www.tankavaara.fi

Luosto Classic

LuostoClassic on erilainen klassisen musiikin tapahtuma. Se tuo taidemusiikin ja maailman huippuorkesterit ulos tunturiluontoon ihmisen aidoksi kokemukseksi. Ukko-Luoston tunturisalissa kahdeksan esiintymislavaa on yleisön ympärillä ja kuulija istuu musiikin sylissä. Aittakurun teatterissa jääkautisen joen muovaaman syvän kurun pohjalla lammen rannassa huippumuusikot soittavat kymmeniä metrejä korkeammalla istuvalle yleisölle. Ahvenlammella kirkas vesi, jota vain uteliaat kalat satunnaisesti läikyttävät, kantaa pienimmänkin soinnun rantatöyräällä istuvan yleisön nautittavaksi, ”älä jätä tätä tapahtumaa väliin”. www.luostoclassic.fi

Museo-Galleria Alariesto

Museo-Galleria Alariesto sijaitsee aivan Sodankylän keskustassa, Vanhan Kirkon ja Poropatsaan välittömässä läheisyydessä, Sodankylä-talossa. Museo-Galleria avattiin heinäkuussa 1986 ja siellä esitellään pysyvästi taidemaalari Andreas Alarieston (1900-1989) elämäntyötä ja tuotantoa. Museo-Galleriaa ylläpitää Riikka ja Andreas Alarieston Lapinkuvat -säätiö ja Sodankylän kunta. Säätiön tehtävänä on huolehtia Alarieston taidekokoelmasta sekä vaalia erityisesti vanhan Sompion omaleimaista kulttuuriperintöä. Museo-Gallerian yhteydessä on myös vaihtuvien näyttelyiden tila. www.sodankyla.fi/alariestogalleria

Poro ja lappalainen -patsas

Kirkonkylän keskustassa oleva Ensio Seppäsen pronssiteos vuodelta 1970, kuvaa yhtä peruselinkeinoista, poronhoitoa. Poronhoito antaa nykyäänkin elannon usealle sodankyläläisel-

le perheelle ja on hyvin tärkeä harjoittajalleen, sillä sen kautta yhteys luonnon kiertokulkuun säilyy edelleen elävänä.

nenpoimijan kannattaa olla nopea, sillä myös porot pitävät sienistä ja hakeutuvat samoille apajille.

Keskusurheilupuisto

Vaeltaminen ja retkeily

Sodankylän keskusurheilupuistossa on mahdollisuus harrastaa liikuntaa monipuolisesti. 400 metrin rata on päällystetty spurtan-pinnoitteella. Jalkapalloilijoita varten on tekonurmi, tennistä voi pelata kolmella eri kentällä ja myös katukoripalloalue löytyy. Sodankylän liikuntahallissa on iso Sali, joka voidaan jakaa kolmeksi kentäksi, painisali ja judosali, pieni kuntosali, kiipeilyseinä ja 42 m pitkä juoksurata. Keskusurheilupuistoa kiertää noin 1 km:n pururata, jonka varrella on kuntolaitteita. Myös lasten leikkikenttä löytyy urheilupuistosta.

Suuret erämaat ja upeat kansallispuistot mahdollistavat eräelämykset kaikkina vuodenaikoina. Tee vaellus tai retki Pyhä-Luoston kansallispuistoon tai Urho Kekkosen kansallispuistoon.

Kommattivaaran hiihtokeskus

Kommattivaaran hiihtokeskus tarjoaa kesäaikana monipuolisen kuntorataverkoston. Voit suorittaa lenkkisi erimittaisilla pururadoilla. Kommattivaarassa on rata myös frisbeegolfia harrastaville, Kommattivaaran maja, kota ja sauna ovat vuokrattavissa.

Muita urheilun suorituspaikkoja

Luontopolkuja löydät muun muassa: • Ilmakkiaavan soidensuojelualue • Kieringin kyläkävelyreitti • Lokan luontopolku • Luoston vaelluspolku • Pappilanniemen luontopolku • Peurasuvannon lintureitti • Pyhä-Luoston kansallispuiston reitit • Ruijan polku • Tankavaaran luontopolut • Ukko-Luoston tunturipolku • Unarin luontopolku • Urho Kekkosen kansallispuiston reitit • Viiankiaavan luontopolku

Luosto

Sodankyläläiset käyvät uimassa Jääkäriprikaatin Siilashallin uimahallissa. Tasokas kuntosalimahdollisuus löytyy PolarGymiltä kunnan keskustasta. Uimaranta löytyy Nilimellan leirintäalueelta Kitisen sillan läheisyydestä, samalla alueella voi pelata myös beach volleyta.

Kylpylään

Aktiviteettien jälkeen on hyvä rentoutua Luoston Ametistikylpylässä. Riekonmuotoisen monitoimialtaan hellivät aallot ja erilaiset hierontapisteet sekä ametistiluolan poreallas tuovat tropiikin lämmön vaikka keskelle talvea.

Pyöräily ja maastopyöräily

Pyöräily on hieno tapa tutustua Lapin luontoon ja paikallisiin kyliin. Pyöräilijöille löytyy haastetta niin maantieltä kuin maastostakin.

Marjastus

Loppukesällä täyttyvät luonnon aarrearkut. Puhdas metsä on täynnä herkullisia ja terveellisiä luonnonantimia. Soiden keltaisen kullan, hillan jälkeen kypsyvät mustikka, puolukka ja kaarnikka. Erittäin vitamiinipitoinen karpalo mehustuu entisestään ensimmäisten yöpakkasten jälkeen.

Luosto on Sodankylän tunturikeskus, josta löytyvät monipuoliset majoitus- ja harrastusmahdollisuudet. Aktiviteetteja löytyy kaikkina vuodenaikoina. Käy tutustumassa ainutlaatuiseen Ametistikaivokseen. Vaella ja liiku selkeästi opastetuilla Luoston reiteillä ja käy valloittamassa Luoston huippu, Luoston päällä sijaitsevan säätutkan alueelta avautuvat upeat Lapin maisemat. Majoitu viihtyisissä kelomökeissä tai alueen hotelleissa. www.luosto.fi .

Revontulen taikaa

Revontuliin voi tutustua myös kesällä revontulikota Pohjan Kruunussa, joka sijaitsee Askan kylän ja Porttikosken padon pohjoispuolella. Revontulikota on avoinna tilauksesta vähintään neljän hengen ryhmille. Esityksen aikana osallistujat saavat suuren määrän tietoa revontulista, miten ne syntyvät ja miten ne vaikuttavat meidän elämäämme. Esityksen ovat laatineet Sodankylän geofysiikan observatorion revontulitutkijat.

Sienestys

Kangasmetsät notkuvat rouskuista, haperoista, tateista ja löytyvätpä täältä japanilaisten arvostamaa matsutakeakin. Sie-

Sodankylän kartta sivulla 20


6

ETELÄSODANKYLÄ Harianna Souvenirs @ Luosto

# LAHJAT & TULIAISET / GIFTS & SOUVENIRS # OMAN PAJAN KORUT / OWN WORKSHOP JEWELRY # NEULEET & TEKSTIILIT / CARDIGANS & TEXTILES AVOINNA MA‐PE / OPEN MON‐FRI 10‐18 Puh / Tel +358 400 449 648 Meiltä myös mökkimajoitusta Luostolla

POTKURIPARKISSA TAPAHTUU KESÄN AIKANA! Pe 13.6. Moottoripyörätapahtuma! Ohjelmassa mm. karaokea

Taatusti aina hyvää palvelua!

La 12.7. Trio Majuri, kesän huipentuma lomalaisille! Klo 21-1.30 Seipäjärventie 5, Raudanjoki

puh.0400-904 902 www.potkuriparkki.fi

Mitä tehdä EteläSodankylässä? Melomaan

Hienoja melontareittejä löytyy esimerkiksi Seipäjärvestä Raudanjokeen laskevalta Seipäjoelta, Seipäjoki on erinomainen melontajoki. Toinen hyvä melontareitti on välillä Vaiskojoki – Raudanjoki.

Muistomerkit

Raudanjoella E4 tien varrella on ”Venäläisten sotilaiden hauta”, mikä löytyy myös Seipäjärveltä. Seipäjärven kylästä löytyy myös ”Seipäjoen metsätyömaan muistolaatta”. Torvisen kylän mäellä sijaitsee ”Raivaajapatsas”.

Retkeilyreitit

Pyhä-Luoston alueelta löytyy paljon merkittyjä retkeilyreittejä. Luoston retkeilyreiteistä lisätietoa Internetistä www.luosto.fi. Askan ja Torvisen väliltä Käyräsvaarasta lähtee Luostolle ja Pyhätunturille menevä vaellusreitti, jonka pituus on 15 km. Reitin varrella sijaitsee autiotupa ja pitkospuita, reitti kulkee osin Pyhä-Luoston kansallispuistoa. Reittiä ylläpi-

tää Metsähallitus.

Nähtävyyksiä

Luoston tienhaaraa Torvisessa vartioivat kuvanveistäjä Erkki Alajärven suunnittelemat yli kymmenmetriset kurjet, jotka ohjaavat matkailijoita suuntaamaan kulkunsa Luostolle ja Pyhätunturille. Porttikoski sijaitsee Askan kylän pohjoispuolella, jylhien kallioiden huipulla sijaitsee Porttikosken tanssilava, jossa järjestetään nykyisin varsin harvoin tansseja.

Luostolla on taivas kattona Vihreäpukuinen mies tähyilee lappilaista sielunmaisemaa Ukko-Luoston huipulta. Myrskyä muistuttava helteinen etelätuuli ujeltaa kivikossa ja antaa tukkapöllyä Pyhä-Luoston tunturijonon harvoille hapsille, komeille kanerville ja vihreälehtisille varvuille. ”Ei täällä sentään tavallisesti tämmöinen keli ole. Pitää toivoa, että kukaan ei sytytä nuotiota, muuten on maastopalo edessä”, sanoo Pyhä-Luoston kansallispuiston puistomestari Timo Reinvuo Metsähallituksen luontopalveluista. Ukko-Luoston paljas laki kohoaa 514 metriä meren pinnan yläpuolelle. Reinvuo luettelee huippuja, johon silmä yltää sinisen autereen läpi. ”Kaakossa siintävät Pyhätunturin laet ja Mairivaara.

”Ukko-Luoston huipulta näkyvät Perä-Pohjolan suot ja komeat pystymetsät”, kertoo puistomestari Timo Reinvuo Pyhä-Luoston kansallispuistosta.

Kumputunturi ja Kaarestunturi näkyvät kirkkaalla säällä luoteen puolella samoin kuin Oratunturi pohjoisessa.” Mikäpä kauas katsellessa, kun ympärillä avautuvat

400-vuotiaat ikimetsät. ”Näihin ei ole kirves koskenut, pystymetsää on ja komeaa sellaista”, Reinvuo muotoilee. Huollettavaa riittää rutkasti Puiston vuotuinen käyntimää-

rä on lähes 120 000. Rakenteiden huoltotarve on melkoinen, samoin kuin polttopuun kulutus tulipaikoilla. ”Puita kuluu 120–130 pinomottia vuodessa. Laskin, että

Lampivaaran ametisti on ki L

ampivaaran ametistikaivoksen laelta kaikuu hakun kopse. Hollantilaiset turistit etsivät kiireettömyyden violettia jalokiveä. Heitä opastaa kaivoksen isäntä Timo Seppälä. Lampivaaran ametistikaivos sijaitsee Pyhä-Luoston kansallispuistossa noin 400 metriä meren pinnan yläpuolella. Kyseessä on tiettävästi maailman vanhin ametistiesiintymä. Lampivaaran ametistien ikä on

puolet maapallon iästä, noin 2 000 miljoonaa vuotta. ”Ametistit ovat syntyneet vuorten uumenissa kovassa paineessa. Luosto on ollut aikoinaan samanlainen terävähuippuinen vuoristo kuin Alpit ovat nykyään. Yhtä vanhaa peruskalliota kuin Luostolla on, esiintyy vain Kanadassa ja Australiassa. Kallioperän ikä on täällä noin 3 000 miljoonaa vuotta”, kertoo Timo Seppälä. Hän sanoo, että Lampivaa-

rassa kiviä etsitään maan uumenien sijasta vaaran laelta. ”Aarteen etsijälle avautuvat komeat näköalat kansallispuistoon ja ympärillä oleville tuntureille.”

Shamaanien taikakivi Lampivaaran ametistiesiintymä tuli kaiken kansan tietoon vuonna 1985. Paikka on ollut kuitenkin alueella eläneiden metsälappalaisten tiedos-

sa jo pitkään. ”He ovat löytäneet Lampivaarasta shamaanikiviä. Siinä on edustettuna shamanistisen maailmankuvan alinen, keskinen ja ylinen maailma. Kivessä on mustaa savukvartsia, valkeaa lumikvartsia ja violettia ametistia.” Ametisti on henkisyyden kivi, joka välittää korkeaa energiaa ylhäältä. Lumikvartsi tasapainottaa, se on kivessä keskimmäisenä. Savukvartsi taas

Käsityökauppoja ja taidetta

Askan kylässä ja koululla on useampia paikkoja joissa käsityöharrastajien ja taiteesta kiinnostuneiden kannattaa pysähtyä. Taidemaalari Helena Junttila on kotoisin Askasta. Kädentaito- ja kulttuuriseura Askare, lahjaputiikki Antinmerja sekä muut taiteilijat ja käden taitajat kauppaavat myös omia tuotteitaan Askan kylässä. Lampivaaran ametistikaivoksella vierailee vuosittain noin 20 000 vierasta, joista puolet on ulkomaalaisia.


Käyntikortti Kirjepaperi A4

7

a e Ko

Mikäpä sen parempaa, kuin mökkilöylyt, vatsa täynnä ruokaa ja ihanat kesäunet 85 €/vrk

lomamökit tituunnttuurirniTnaika ● Tunturituuli o K t u T l stel ainalo ● vakrau● Karhunk n i hyv Huk

n i p a ti o L a ät j s i y iht Vi

o t s l o l a u L ä h y P taika

Hinta sisältää 2-4 hengen yhden vuorokauden majoittumisen 1-2 makuuhuoneen loma-asunnoissa ja Ravintola kerttulin perhekäristyksen joko ravintolassa tai loma-asunnolle noudettuna. kaikissa loma-asunnoissa on oma sauna, takka, tV sekä hyvin varusteltu keittiö. siivous ja liinavaatteet erillisellä veloituksella. lisäVUOROKaUsi 50 € (norm 55 €). tarjouspaketti on voimassa kampanja-ajan ma-la 2.6.-31.8.2014. VaRaUKset ja tiedUstelUt Pyhä-Luosto Matkailu oy:n myyntipalvelusta ma-pe klo 12-17, puh. 0207 3030 20

Laukotie 1 FIN-99555 LUOSTO FINLAND Puh./Phone +358 (0)207 3030 20 Fax +358 (0)207 30 30 22 lappi@pyha-luostomatkailu.fi

www.pyha-luostomatkailu.fi

C5 kuori

044 3242122 tai 0400 590237 info@kotitunturi.fi www.kotitunturi.fi

yksi klapi maksaa tulipaikalle tuotuna 0,60 euroa. Se on kallista tavaraa.” Puistossa on muun muassa neljä päivätupaa, kaksi vuokratupaa, laavuja ja keittokatoksia sekä 150 kilometriä hoidettuja polkuja. Reinvuo toivoo, että kansallispuistojen rahoitus riittäisi ja palvelurakenne olisi turvattu jatkossakin. ”Retkeilijät tarvitsevat puiston palveluita. Vaeltaminen ja retkeily ovat parhaita liikuntamuotoja. Liikkuminen pitää kansalaiset kunnossa ja terveempinä”, hän toteaa. Puistomestarin topparoikka liikkuu laajalla alueella. Py-

Laukotie 1 FIN-99555 LUOSTO FINLAND

Puh./Phone +358 (0)207 3030 20 Fax +358 (0)207 30 30 22 email. lappi@pyha-luostomatkailu.fi

Pyhä-Luosto MatkaiLu oy www.pyha-luostomatkailu.fi Laukotie 1, 99555 Luosto, puh. 0207 3030 20, pyha-luostomatkailu.fi

hä-Luoston kansallispuiston lisäksi huollettavaa riittää muun muassa Sallassa, Kemijärvellä, Pelkosenniemellä. ”Huollamme myös puiston ulkopuolisia kohteita, kuten Sallatunturia. Oman työtiimini alueella on noin 150 huoltokohdetta. Itseni lisäksi huoltotöissä paiskii kolme luontovalvojaa.” Roskatonta retkeilyä Metsähallitus haluaa vähentää luonnon roskaantumista ja jätteiden maastokuljetusten aiheuttamia haittoja sekä lisätä lajittelumahdollisuuksia ja kompostointia. Teeman nimenä on roskaton retkeily.

”Kansallispuiston taukopaikoilla ei ole keräyspisteitä sekajätteelle. Retkeilijöiden on tuotava jätteensä maastosta ekopisteisiin”, Reinvuo sanoo. Retkimuonat kannattaakin pakata rasioihin. Ruoantähteet ja biojätteet voi jättää taukopaikan kompostikäymälään tai kompostiin. Kansallipuiston matkailusesonki alkaa heinäkuussa. Reinvuo sanoo, että talvikausi oli tavallista hiljaisempi, kun lunta oli etelässikin. ”Pyhä-Luostolla vilkkain aika on käsillä syyskuussa, kun tunturissa on ruska.”

Tilausajo- ja taksiliikennettä Linja-autot 1+16 -ja 1+49 -paikkaiset Taksi 1+6 -paikkainen

040 180 4433 www.luostontaksipalvelu.fi

iehtova kivi saa voimansa maasta. Seppälä sanoo, että ametistia käytetään hoitavana kivenä kiviterapiassa. ”Saksalainen nunna Hildegard Bingeniläinen, joka oli keskiajalla tunnettu yrttien ja kivien tuntija, mainitsi ametistin resepteissään. Tippa ametistivettä tekee ihosta ikuisesti nuoren.” Ametistivettä tehdään pitämällä kiveä vesihöyryssä, sen pinnalle tiivistyvät pisarat otetaan talteen. ”Ametisti sisältää kvartsin, hapen, raudan ja alumiinin lisäksi myös piitä, joka on tärkeä ainesosa kauneudenhoitotuotteissa.”

Hengenmiesten jalokivi Ametisti mainitaan jo raamatun teksteissä, muun muassa Johanneksen ilmestyksessä. ”Kaupungin muurin perustukset olivat kaunistetut kaikkinaisilla kalliilla kivillä. Ensimmäinen perustus oli jaspis, toinen safiiri, kolmas kalkedon, neljäs smaragdi, viides sardonyks, kuudes sardion, seitsemäs krysoliitti, kahdeksas berylli, yhdeksäs topaasi, kymmenes krysopraasi, yhdestoista hyasintti, kahdestoista ametisti.” Katolisessa kirkossa ametistia kutsuttiin piispankiveksi, sillä piispat ovat kantaneet niitä sormuksissaan. Leonardo Da Vinci piti ametistia työpöydällään, sillä hän uskoi kiven kirkastavan älyä ja nopeutta-

KOKO LOMA YHDEN OVEN TAKAA Tervetuloa ravintolamaailmaamme än herkuttelemaan ja viihtymä BISTRO 14.00–21.00 Lappilainen a´la carte, t. maukkaat burgerit ja pizza ====== =========================

iä Ruskan aikana tähtiesiintyj

”Ametisti on mettälappalaisten jalokivi”, tietää Lampivaaran ametistikaivoksen isäntä Timo Seppälä.

van ajattelua. Seppälä kertoo, että ametistien vartijana on Lampivaaran haltijatar. ”Kaksi täällä vieraillutta asiakasta on piirtänyt kuvan kaivoksella näkemästään pienikokoisesta naishahmosta. Molemmat kuvat on piirretty eri kerroilla, mutta ne selvästi esittävät samaa naista.”

Ei mineraaleja vaan elämyksiä Ametistikaivoksella vierailee vuosittain noin 20 000 kävijää. Lampivaara on eräs harvoista kaivoksista maailmalla, jonne voi tehdä retkiä. ”Kerromme vieraille ametistin syntyhistoriasta ja muistakin mineraaleista. Kaivupaikalla vieraat saavat kaivaa itselleen aarteen, oman onnen ametistin, jonka he voivat ottaa mukaansa.” Seppälä sanoo, että kaivoksen toimintaperiaatteeseen ei

kuulu mahdollisimman suuren ametistimäärän kaivaminen. Kaivinkoneen sijasta kiviä kaivetaankin lapiolla ja hakulla. ”Meille elämysten tarjoaminen on tärkeää. Tällä tavoin toimien kaivoksella on ametisteja vielä satojen vuosien päästäkin.” Kaivosyhtiö jalostaa ametisteja koruiksi. Paikalliset käsityöläiset valmistavat niistä tuotteita, joita myydään muun muassa kaivoksen puodissa. ”Paikallisuus on meille tärkeä arvo. Emme myy ametisteja raaka-ainemarkkinoille.” Kaivosyhtiön muita arvoja ovat muun muassa luonnon ja ihmisten kunnioitus sekä ekologinen kestävyys. ”Ekologinen kestävyys tarkoittaa yhtiön tekemiä valintoja, jotka edistävät luontoarvojen vaalimista.” Lampivaaran ametistikaivos sai kaivospiirioikeudet vuonna 1998.

Tulossa mm. • Souvarit • ABBA-show • Eini • A.Aallon Rytmiorkesteri

uiltamme Tarkemmat tiedot internet-siv ====== =========================

Tekemistä säällä kuin säällä • Maastopyörät • Polkuautot • Minigolf • Tunturinvalloitus • Ametistikaivosseikkailu • Nuotioretki • Kotaillallinen

Hemmottele itseäsi Ametistikylpylän lämmössä

ja paljon muuta…

Avoinna 1.6. alkaen klo 12.00–20.00 Aikuiset 14¤ Lapset 8¤

MAJOITUSTA JOKAISEEN MAKUUN HOTELLIHUONE

alk.

78¤

/vrk

max 2 aik. Sis. aamiainen, kylpylän ja kuntosalin käyttö.

KELOMÖKKI

alk.

100 ¤

/vrk

max 2 aik. + 2 lasta. Sis. aamiainen

Luostontie 1, 99555 Luosto. p. 016 620 400 luostotunturi@laplandhotels.com | www.laplandhotels.com LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS | HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO

WELLNESS AMETHYST Puolihieronta 45 min...................... 40¤ Kokohieronta 90 min ......................65¤ Varaukset puh. 016 620 400


8

SODANKYLÄ Sodankylässä yksi Suomen

kirkonkylä keskusta

vanhimmista kirkoista

S

odankylän vanha puukirkko sijaitsee kirkonkylän keskustan tuntumassa Kitisen joen törmällä. Vanhan kirkon ympärillä on vanha hautausmaa. Kirkko on yksi Suomen vanhimmista ja parhaiten säilyneistä puukirkoista. Se valmistui vuonna 1689, eli kirkko on 325-vuotias. Kirkko rakennettiin Kuningas Kaarle XI:n rahoituksella Sodankylän, Kittilän, Pelkosenniemen ja Savukosken asukkaille, jotta kirkkomatkat lyhenisivät. Talvella kirkkomatkat taittuivat porokyydillä ja kesäisin jokea pitkin veneillä. Kahta vuotta ennen kirkon valmistumista lappalaiset myönsivät kirkon sijoituspaikaksi Skaitma-nimisen paikan, joka on hiekkakangas Kitisen ja Jeesiöjoen välisen niemen itärannalla. Kirkko rakennettiin keskiaikaisten kirkonrakennusperinteiden mukaan. Saarnastuoli ja alttari ovat oletettavasti torniolaisten puuseppien taidokasta käsialaa. Kirkkoa on restauroitu Museoviraston toimeksiannosta useampaan otteeseen. Viimeisin restaurointi valmistui vuonna 1995.

Puukirkon pientä alttaria koristaa Petter Bergströmin maalama alttaritaulu.

Painoarvoa annettiin kirkon huolelliselle tutkimukselle ja töiden yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Materiaalit ja työntekijät löytyivät Sodankylästä. Esimerkiksi lattia ja paanukatto on kunnostettu. Uudet paanut ja naulat valmistettiin käsin. Naulat takoi perinteisin menetelmin Kelujärven kyläseppä Pauli Postila. Aluskatteeksi laitettiin tuohta varhaisempien korjausvaiheiden kattohuovan sijaan. Kirkon kattoa varten valmistettiin yhteensä liki 5 000 paanua, jotka käsiteltiin aidolla täystervalla. Sodankylä perustettiin kappelikunnaksi Kemin Lapin

kirkkoherrakuntaan vuonna 1688. Sodankylä itsenäistyi omaksi seurakunnaksi vuonna 1747. Vanha kirkko jäi pois vakinaisesta käytöstä Sodankylän uuden kivikirkon valmistuttua vuonna 1859.

K

irkon lankkulattian alle on haudattu 1700-luvulla arvokkaita henkilöitä, muun muassa kirkkoherra Sakari Cajander perheineen. Muumioista parhaiten on säilynyt vain parin viikon ikäisenä menehtynyt kirkkoherran poika. Historiansa aikana vanhassa kirkossa on ollut yhdeksän kirkkoherraa. Ensimmäisenä kirkkoherrana toimi Henric

1689 valmistunut vanha kirkko henkii historiaa monelta vuosisadalta. Värinsä kirkko saa tervaamisesta.

Wegelius. Viimeinen vanhan kirkon kirkkoherra oli Jacob Liljeblad vuosina 1854–1862. Kirkon alttaritaulu kuvaa Pyhää Ehtoollista. Sen maalasi tuohon aikaan Torniossa vaikuttanut ruotsalainen taiteilija Petter Bergström 1739. Vuoraamaton ja maalamaton kirkko on saanut nykyisen värinsä tervaamisesta ja vanhenemisesta.

Talvisin kirkko pidetään suljettuna, koska siellä ei ole lämmitystä. Kirkkoon mahtuu reilut 200 ihmistä, vaikka kirkon istuintilat ovat ahtaat. Sodankylän vanha kirkko on suosittu kesähäiden vihkimispaikka sekä pienien tilaisuuksien järjestämispaikka. Kirkossa vierailee vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä.

Kirkko kiinnostaa etenkin Saksasta, Tanskasta ja Ranskasta tulevia matkailijoita. Myös yksittäisiä suomalaisia käy ihastelemassa kirkkoa.

Avoinna 2.6.2014 alkaen, ma-su klo 9-18. Muina aikoina sopimuksesta. Pääsymaksu on vapaaehtoinen.

MIDNIGHT SUN FILM FESTIVAL SODANKYLÄ - LAPLAND - FINLAND 11.–15.6.2014

Festivaaliklubi

Hotelli Sodankylä 2nd floor Unarintie 15, 99600 Sodankylä

Keskiviikko 11.6. klo 22-04

Black Corner • DJ olenko • DJ wolle • DJ Lapinmies French magician Nicolas Rey klo 22-24 Liput 5,-

Torstai 12.6. klo 22-04

Cleaning Women • DJ olenko • DJ Lapinmies Liput 10,-

Perjantai 13.6. klo 22-04

Herra Ylppö & Ihmiset • DJ olenko Liput 15,-

Lauantai 14.6. klo 22-04

Reino Nordin • Stepa • Talonpoika Lalli • DJ Herkules Liput 10,-

Festareilla muun muassa: Ennakkoesityksessä "Palsan" tekijän Pekka Lehdon uusi puheenaihe: ULVILAN MURHAMYSTEERI (Anneli Auer -dokumentti). Kotimaisissa ENNAKOISSA myös Peter von Baghin, Anssi Mänttärin, Juha Wuolijoen, Leena Kilpeläisen uutuudet. Lisäksi muut vuoden PARHAAT SUOMALAISET. CANNESIN GRAND PRIX -voittajaelokuva The Wonders & ohjaaja Alice Rohrwacher. Tekijävieraissa myös 70- & 80-luvun NEUVOSTOELOKUVAN YKKÖSOHJAAJA Gleb Panfilov. Ranskasta OLIVER ASSAYAS tuoreen Cannes-kilpailufilminsä kanssa. Plus AFRIKAN tämän hetken KÄRKIOHJAAJA Mahamat-Saleh Haroun. Näyttelijävieraina SAMPO SARKOLA ja MARIA SID. Greta Garboa, Chaplinia ja Lappia SÄESTETYISSÄ MYKISSÄ. Hulvattomissa KARAOKENÄYTÖKSISSÄ Blues Brothers ja 60-luvun suomi-iskelmien Lauantaileikit. YÖNÄYTÖKSISSÄ myös komediaa, vetävää toimintaa ja kauhua. MESTARILUOKILLA klassikoita esittelemässä alan gurut.

www.msfilmfestival.fi


9

LAADUKASTA, MONIPUOLISTA JA EDULLISTA MAJOITUSTA SODANKYLÄN KESKUSTASTA PALVELUIDEN LÄHEISYYDESTÄ -SAUNALLISET HUONEISTOT KITISEN JOEN VARRELLA -LEIRINTÄALUEELTA MÖKIT JA ASUNTOVAUNUPAIKAT -LYHYEEN TAI PIDEMPÄÄNKIN MAJOITUSTARPEESEEN -KYSY TARJOUSTA

Vuokrattavana hinattava palju! Puulämmitteinen palju on ehdoton tunnelman luoja kaikkiin tilaisuuksiin vuodenajasta riippumatta! Mahtuu jopa 6-8 henkilöä! - Kahdenkesken, ystävien kanssa - Juhliin ja polttareihin - Häihin ja synttäreille - Mökille 1 vrk (ma-to) 90 € - Talkoisiin

Hinnasto:

1 vrk (pe-su) 120 € Viikonloppu (pe-su) 160 €

Siirtämiseen tarvitset

vain tavallisen henkilöauton, jossa on vetokoukku.

Kysy lisää ja varaa!

Vaivaton vaihtoehto:

040 867 1786 vuontistuvat@gmail.com

Tilaa kuljetus suoraan meiltä. Tuomme ja haemme paljun sovittuna ajankohtana!

040 867

1786

Parhaisiin hetkiin aitoja makuja

• paikkakunnan parasta poroa • lihoja meiltä ja maailmalta • säilykkeet • jalosteet • hillot ja mehut • HAUKKU eläinruoat

tehtaanmyymälä Seitatie 6, Sodankylä Puh. 016 613 121 Avoinna ma-pe 9-17 www.kylmanen.fi

Yhteystiedot:

040-8671786 045-6769274 info@nilimella.fi www.nilimella.fi Hommaa taattu lomaviilis tai vie hulvaton tuliainen!

ta! Kesälukemis lle ve ja

Humoristisia no pohojosen murtheella

Sodankyläläisen suositun kirjoittajan, sattuneesta syystä salanimellä toimivan

Himmu

Himmun novellikokoelma Tynnyrintappi

Nouda niteesi paikallislehtien toimituksista. Sompio-lehti: Unarintie 23, 99600 Sodankylä Inarilainen: Piiskuntie 1, 99800 Ivalo Käteismaksu. Mahdollista tilata myös ulkopaikkakunnalle. Lisätietoa tilauksista: www.sompio.fi | p. 010 666 4140

20 €

Tynnyrintappi

Tervetuloa aina edulliseen k-market sodankylään!

Paikkakunnan Kalaa, lihaa, leipää ja jalosteita

- Kaikki tuoreet kesän herkut - helppo ja nopea asiointi - myös pientarvikkeita - Edulliset hinnat ! -10 -5 %

SODANKYLÄ

Meiltä tuoreet kesän kasvikset ja vihannekset

ark. 8-21, la 9-18, su 12-18

Ivalontie 2, 99600 Sodankylä | puh. 016-612123 ari.penttinen@k-market.com | www.k-market.com %

Meillä myös Veikkauspiste

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN


10

Kylmänen panostaa korkeaan laatuun

Nautinnollisia hetkiä rauhallisessa ympäristössä!

Keskellä ä Sodankylä Konditoria Kahvio

Sodankylän keskusta, OP:n yläkerta

ma-pe klo 9-17 Puh. 0400 714488

Hyvää matkaa!

Helppo online autovuokraus: www.scandiarent.fi

Kylmänen Food Oy on yksimaailman pohjoisimmista lihanjalostustehtaista, tehtaanmyymälät sijaitsevat Sodankylässä, Rantsilassa sekä Pudasjärvellä, joista kaksi ensin mainittua ovat myös tuotantolaitoksia. 1900-luvun alusta pienimuotoista lihanjalostusta harjoittaneesta perheyrityksestä on vuosikymmenten saatossa kasvanut pohjoisen ruokatalo, joka panostaa tuotekehitykseen ja laadukkaisiin tuotteisiin. Esimerkiksi poronlihanlämminsavustus aloitettiin Rantsilassa vuonna 1959. Kokolihatuotteet, säilykkeet, einekset ja tuore liha ovat yrityksen tärkeimpiä tuoteryhmiä. Yritys valmistaa lihatuotteiden lisäksi myös hilloja ja hyytelöitä, joihin raaka-aineet tulevat Sodankylästä ja Pudasjärveltä, tuotteet valmistetaan loppuun Rantsilassa.

Poronlihatuotteet suosituimpia Luotettava, kotimainen autonvuokrausketju. LP AUTOHUOLTO OY Rovaniementie 3, Sodankylä PUH. 040 658 0988 | www.seomaki.fi Ark. 6.30-22, la 8-22, su 9-22

Viime vuonna yrityksellä tuli täyteen 50 vuotta säilykkeiden valmistuksessa. Kylmäsellä on 60 tuotteen säilykevalikoima, ja toimitusjohtaja Antti Kylmäsen mukaan poroon liit-

tyvät tuotteet, esimerkiksi savuporokeitto, on tällä hetkellä kasvavimpia tuotteita. Sodankylässä menee aina kunkin sesongin mukaan perinteisiä tuotteita, kuten kuivalihatuotteita. ”Turistiaikana ja esimerkiksi jouluna kylmäsavuporo on ehdottomasti ykkönen. Paikallisille menee kunkin sesongin mukaan hyvinkin perinteistä tuotetta. Porosta keittolihat ja käristys tietysti liikkuu aina”, kertoo Eija Ikonen Sodankylän myymälästä.

Sodankylän merkitys kasvaa Tuotteissa käytetään ainoastaan suomalaista poronlihaa, ja Antti Kylmäsen mukaan Sodankylä on paras paikka poronlihan jalostukselle. Yritys tekee sopimuskauppaa paliskuntien kanssa, sillä tuotteiden ympärivuotinen saatavuus täytyy pystyä takaamaan kaupan ketjuille. ”Tämän talon tuotanto lepää kokonaan paikallisten / lappilaisten raaka-aineiden varassa, Sodankylä on parasta poronhoitoaluetta, olemme keskiössä. Jakelu taas täältä on haastavaa, joten hoidamme lähettä-

Kylmäsellä on 60 tuotteen säilykevalikoima. ”Porosta keittolihat ja käristys liikkuu aina”, kertoo Sodankylän Kylmäsen myymäläpäällikkö Eija Ikonen.

misen Rantsilan ja Vantaan lähettämöistä, päivittäin tuotteitamme menee noin 1100 kauppaan”, kertoo Antti Kylmänen. Uusi liiketoiminta-alue Sodankylässä on lemmikkieläinruokatehdas. Haukku, jonka valikoimasta löytyy muun muassa poron putki-, sääri- ja lapaluuta sekä raakalihatuotteita. Tulevaisuudessa myös pal-

jon muuta. ”Meillä jalostetaan koko poron ruho, joten kaikki kyllä menee”, Kylmänen toteaa. Poron ohelle Sodankylään on kehitetty lampaanlihan tuotantoa ja jalostusta, joka Kylmäsen mukaan tukee yritystä poroteurastamon ja lemmikkieläinruokatehtaan käyttöasteen nousussa.

Kesällä mökkeillään, mennään eikä meinata ja otetaan vapaa-ajasta kaikki irti. S-marketista saat kaikki mitä kesään tarvitset pysyvästi edulliseen hintaan. Pysyvästi edullisten hintojen lisäksi kartutat Bonuksia myös lomaillessa. Totta se on - Bonukset karttuvat myös lomaillessa, kunhan pakkaat reppuusi S-Etukortin. Saat Bonusta S-marketeista ja kaikista muista Arinan bonustoimipaikoista jopa 5%. Lisäksi S-Etukortilla maksaessasi maksutapaetua 0,5 %. Tervetuloa edulliseen kesäkauppaan!

Enemmän kuin edullinen

Omistajalle parhaat hyödyt

SODANKYLÄ

Jäämerentie 8 puh. myymälä 044-788 4961, 044-788 4962 kassat 044-788 4963, 044-788 4964 ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-21


11

Konditoriasta:

Sodankylä on virkeä kylä Suomi-neidon sydämessä. Pysähdy ja nauti palveluistamme!

• kakut • pullat • piirakat

Kahvila-ravintolasta:

Keski-Lapin parhaat: Palveluksessanne / At Your Service: Hotelli Sodankylä info@sodankylahotel.fi puh 016-617 121 www.sodankylahotel.fi Facebook: Hotelli Sodankylä

Infosta arkeen ja lomaan! ...pelejä...

HOTELLI SODANKYLÄ

Ompelimo Kaijan Pisto

Lounas arkisin 9,00€ Sämpylät, pullat ja muut herkut parhaaseen kahvihetkeen Palvelemme ma-pe 6.30 - 17.30 (la 9-16) Linja-autoasema | Jäämerentie 28, Sodankylä | p. 0400 325 185

Lahjat ● Vaatteet ● Astiat ● Kankaat

...sadepäivän iloksi...

...pokkarit...

• suolaiset • ym. • rieskat leivon• leivät naiset

...jännitystä & romantiikkaa...

...puuhaa...

...ajankulua automatkalle...

Kirjakauppa Pukstaavi Ky Jäämerentie 12, Sodankylä, puh.puh. 016 611 Jäämerentie 12, Sodankylä, 016340 611 340, kirjakauppapukstaavi@co.inet.fi fax. 016 614 240, kirjakauppapukstaavi@co.inet.fi

Kylän laajin valikoima!

Kaija Riipi Ompelija 040 701 0730 Jäämerentie 25 99600 Sodankylä

www.expert.fi

A���������� M�-P� 9-17 L� 10-15

LAPIN KODINTEKNIIKKA OY Jäämerentie 16, SODANKYLÄ p. 010 420 2280 | sodankyla@expert.fi ma-pe 9-17, to 9-18, la 10-14 * Palvelunumeroihimme soittaminen maksaa 8,28 snt/puh + 7 snt/min lankaverkosta tai 8,28 snt/puh + 17 snt/min matkapuhelinverkosta.

Ajatonta tyyliä

2 1000m :n palveleva

muodin ja vapaa-ajan erikoisliike

UUTUUSSARJA VALIKOIMIIMME Jäämerentie 19, 99600 Sodankylä Vapaa-ajan osasto 0207 342 390 Muotiosasto 0207 342 392 Palvelemme: ma, ti, ke, pe klo 9 - 17, to klo 9 - 19, la klo 9 - 14 KELLOT ~ KORUT ~ KIHLAT ~ LAHJAT ~ PARISTOT PALKINNOT ~ KAIVERRUKSET ~ KORJAUSTYÖT

IDUN MINERALS on uusi puhdas, luonnonmukainen mineraalimeikkisarja.

Esittely pe 16.5. klo 10-16 Ilmainen meikkiopastus nopeimmille etukäteen ajan varanneille

Porot :: Vaskoolit :: Seitakorut

SUPER Esittelytarjouksia, loppuviikon ajan TARJOUS! IDUN MINERALS -sarjan tuotteet

Aqualan !L ULOA ET perusvoide RV

E g (ovh 11,-) T200

1000 ml täyttöpussi (ovh 21,-)

KELLO- JA KORUKAMARI

Toimitukset Jäämerentie 20, Sodankylä, ma-pe 9-17, myös postitse! myös la 10-14 Puh. 016-611 055 Huom. ”KESÄN JUHLIIN” tarjouslehtemme netissä:

www.kellojakorukamari.fi

17,60

Jäämerentie 10, elokuvajuhlien 99600 Sodankylä, puh.joka 016 612 044 Palvelemme ajan päivä: Palvelemme 9-18 maanantai-perjantai, 9-15 lauantai ma-ke 9-18, to-pe 9-19, la 9-18 ja su 12-15

TE

POHJOIS-SUOMEN KAIVERRUSPALVELU

-10%

8,-

Sebamed pesuneste

OA! UL ET V R

Pirita design pellavaneuleet on suunniteltu ajatonta tyyliä arvostavalle naiselle. Mallisto on selkeä ja naisellinen.

Unarintie 13, Sodankylä puh. 040 543 5268 www.pirita.fi

Made in Sodankylä

(apteekista tai puh. 016-612 044)

ILKKA MARTTIINI TERÄSKORUT

Aukioloajat ma-pe 10.00-17.00, la 10.00-14.00 p. 040-569 8099, Jäämerentie 10, SODANKYLÄ


12

Maalaus Matotus

Tapetointi Laatoitus

VTT:n märkätila-asentaja henkilösertifikaatti Vapaa-ajan asunnot, taloyhtiöt, omakotitalot

Mixtion oy

Avoinna ma-pe 10-17 www.maari.fi Handmade raku ceramics Rakukeramiikkaa käsityönä Jäämerentie 3 B | Poropatsaan vieressä

Eurosolar aurinkopaneelijärjestelmät ja -tarvikkeet

Aurinkopaneelijärjestelmä Paketti sisältää asennustarvikkeet

849,1040,-

90W 100W

Valtuutettu antenniasentaja | Canal Digital, Viasat, Digita Pro Paljon uusia

LED-polttimoita ja valaisimia

alk.

TV-HUOLTO PUL JU Opintie 1, Sodankylä P. 040 583 2196

8,-

Pyydä tarjous!

www.tvasennus.fi

Varaa aikasi huoltoon ajoissa! • Pörhö - partnerkorjaamo • Merkkihuollot: VW, AUDI, SEAT • Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin • Meiltä myös ilmastointilaitteiden huollot täysin automaattisella huoltolaitteella!

AUTOHUOLTO J. SOKERO Jäämerentie 30 | puh. (016) 615 600 Avoinna: ma-to 8-16, pe 8-14

0400 199 811

Juhannuksena tanssitaan Kieringin kylän rannalle rakennetulla tanssilavalla juhannuskokon loisteessa juhannusaaton yönä. Eino Leinon päivänä, Runon ja Suven päivänä 6.7. on vuorossa Hietalan samppanjapiknik. Ohjelmassa on Eino Leinon runoja lausuttuna sekä musiikkia Leinon runoihin sävellettynä. Päivän erikoisuutena on Leinon julkaisemattoman runon ensiesitys. Tyylin mukaisesti heinäkuun sunnuntaihin pukeudutaan kesäjuhlapukuun kera hatun tai päivänvarjon. Samppanjapiknik nautitaan Hietalan pihanurmikolla kauniissa maalaisidyllissä. Kieringin Teatterifestivaalit kokoavat teatterin ystävät eri puolilta Suomea Kierinkiin kolmen päivän ajaksi 25. – 27.7. Festivaalien ohjelma painottuu tänä vuonna Rovaniemen kaupunginteatterin ohjelmistoon. 25.7. ohjelma käynnistyy avajaisissa klo 19 Hietalan pihapiirissä. Ilta jatkuu Kieringin Teat-

KK A A UUSINTA TEKNII

A U L E V L A P A T S A R A P &

on Saunalahden Saunalahti osa Elisaa. liittymät nyt Teknisiltä!

Tule valitsemaan itsellesi sopivin liittymä ja säästä selvää rahaa!

DNA

Kysy lisää myymälästä.

SONERA

vertaaverkkoja.fi

SODANKYLÄ

Ark. 9–17, la 10–14

SUOMALAISTEN PUOLELLA

Meillä voit maksaa TUOHELLA – kysy lisää myymälästä

jaakko.karhu@pp3.inet.fi

Kieringin kesä on kulttuuria

SUOMALAISELTA

Saunalahti toimii Elisan nopeassa ja kattavassa verkossa*

Kotitalousvähennys

Sodankylästä käsin

Jäämerentie 7, 99600 Sodankylä. Puh. 020 152 0330

Helpottava Herman - kodin huolto-/korjaustyöt, - myös remontit, - kosteiden tilojen märkätila-asentaja VuokrattaVana asuntoVaunu www.helpottavaherman.fi

Muista kotitalousvähennys Soita niin sovitaan jatkosta!

Jouni Ollila p. 0400-211 841

Tervetuloa tutustumaan Kierinki Highland -ylämaankarjatilaan!

Suomen Highland Cattle Clubin Avoimet ovet-päivä Kieringissä lauantaina 7.6.2014. * Ounasjoen Eräratsujen opastetut eräratsastukset ja maastoretket * Latotanssit Kultainen harmonikka -voittaja Jukka Lampelan siivittämänä * Virvokkeita, maisemia, raitista ilmaa ja ohjelmaa koko perheelle UUDET Kierinki Highland “POHJOISEN LAUMASTA” -tuotteET myynnissä Kieringin KaupALLA klo 9-16. PAIKALLA Lihamestari Pentti HietaniemI. Hietalan perinneravintolassa Highland-annoksia á la Pekka Hakola. Tuirantie 4, 97390 Kierinki, Sodankylä Majoitukset ja yhteystiedot: www.kieringinloma.Fi

teri- ja kongressiladossa Muukalainen esityksellä. Perjantaiillan myöhäisnäytöksenä on Huvisen jutut, monologi, Teuvo Viljakainen. Lauantain ohjelmassa on lasten päiväesityksenä Karhukirjeitä karhumäestä. Lauantai-illan päänäytös on Mielensäpahoittaja ja poika. Lauantai-illan päättää Välitilinpäätös klo 22 Hietalan lavalta. Kuvataideseura Palas jär-

jestää taidesymposiumin Kieringissä 28.7. – 1.8. Ohjelmana on taiteilijoiden tutustuminen perinnekylään ja maalausten työstäminen paikan päällä suomalais-tanskalaisen taideopettaja Pia Mesterton-Graaen ohjaamana. Viikon aikana pohditaan myös taustoja erilaisille kulttuuri-ilmiöille. Symposiumissa on mukana kulttuuriantropologian emeritusprofes-

sori Jukka Pennanen Oulun yliopistosta. Symposiumin aikana työstetyistä taideteoksista kootaan näyttely. Kieringin Maalaismarkkinat on vakiinnuttanut paikkansa lappilaisessa markkinaperinteessä. Tänä vuonna 29. – 31.8. järjestettävä tapahtuma esittelee maaseudun työtä runsain työnäytöksin koko viikonlopun ajan.


13

LÄNSI SODANKYLÄ Järvikylät

Mitä tehdä Järvikylissä? Perinnekylä Kierinki

Kieringin kylä on läpi kesän täynnä tapahtumia. Juhannusaatto Jänesnivan rannassa 20.6 klo:18 alkaen, mukana menossa yllätysesiintyjä. Kieringin Teatterifestarit järjestetään 25–27.7. Räväsojan Känsäkourat esiintyy Kyläseuran talolla 23.8 klo 18 alkaen ja ohjelmana on esitys ”Vastapallo”. Kieringin Maalaismarkkinat järjestetään 29–31.8.

Matti Paavonpoika Riipin muistomerkki

Riipin kylässä sijaitsee Matti Paavonpoika Riipin muistomerkki, hän oli Lapin ensimmäinen valtiopäivämies. Hän edusti talonpoikia Tukholman säätyvaltiopäivillä 1760–1765.

Unarin-Luusuan monipuoliset palvelut

Unarin-Luusuassa on paljon nähtävää. Käy katsomassa Unarin kylämuseo, Uimaniemen Ulingasojan entisöity mylly tai vapaana kuohuva Unarinköngäs. Unarista on saatavissa monenlaisia majoitus- ja ateriapalveluita, kalaretkiä ammattikalastajien kanssa tai lähde vaikka saunalautalla saunoen ka-

lastusretkelle.

Melontareittejä

Järvikylät nimitys tulee useista vesistöistä ja niitä yhdistävistä joista, melontamahdollisuudet ovat monipuoliset. Hyviä melontareittejä ovat esimerkiksi Unari – Uligasjoki – Moulusjoki – Meltausjoki reitti. Riipin kylän lähellä virtaava Riipijoki on mukava melontajoki, lähde liikkeelle vaikka Vuomakodalta, joka sijaitsee Meltauksentiellä Riipijoen sillan kupeessa. Vaalajärveltä löytyy melontareitti Vaalajärvi – Vaalajoki – Jeesiöjoki – Kitinen sekä Jeesiön kylästä Jeesiöjoen melontareitit.

Unarin kappeli

Unarin kappeli vuodelta 1983 toimii ”järvikylien” kirkkona ja siunauskappelina. Kappeli sijaitsee osoitteessa Meltauksentie 3857 ja sinne on matkaa kirkolta noin 57 kilometriä.

Uimarannat

Järvikylien alueelta löytyy paljon hyviä uimarantoja. Unarinjärven hiekkarannat virkistävät kesäisiä kulkijoita. Merkittyjä uimarantoja löytyy lähes jokaisesta järvikylästä.

Kieringin kesätapahtumat Kieringin kesätapahtumat käynnistyvät 7.6. Highland kasvattajien avointen ovien päivänä, jolloin voi tutustua Highland-karjan kasvatukseen ja Kieringin Lomakylän toimintaan. Tarjolla on Hietalan perinneravintolassa keittiömestari Pekka Hakolan, joka myös Ylläksen pihvikeisarina tunnetaan, valmistamia Highland-karjan pihvejä ravintola-annoksina. Hietalan ladossa tanssitaan lauantai-iltana kultaisen harmonikan voittajan Jukka Lampelan harmonikkamusiikin tahdittamana. Kieringin kaupalla Highland-karjan lihaa on myytävänä tuoreena, joko suur-

pakkauksin tai lihamestari Pentti Hietaniemen juuri asiakkaan toivomuksen mukaisesti leikkaamana. Myös ratsastusta voi kokeilla. Ounasjoen Eräratsut on tapahtumassa mukana ja järjestää koko päivän lyhyitä opastettuja eräratsastuksia Kieringin kauniilla harjulla, keskellä perinnemaisemaa. Mahdollisuus on myös pidempiin ratsastuksiin maastossa. Aikaisempaa ratsastuskokemusta ei välttämättä tarvita, vaan opas ohjaa hevosen ja ratsastajan yhteistyöhön paikan päällä. Ohjelmaa on koko perheelle koko päivän ajan.

Kieringin kylä edustaa lappilaista perinnemaisemaa.

”Uppoperhot, larvat ja pupat sekä kalanpoikasjäljitelmät toimivat perhoina Meltausjoella koko kesän. Syksyllä, kun illat pimenevät, ovat vaaleat pintaperhot kova sana”, kertoo Unarinkönkäällä perhosteleva Unto Penttinen Sodankylästä.

Taimenet viekottelevat Unton Unarinkönkäälle

K

oski kohisee ja pärskii. Unarinköngäs ajattaa Meltausjoen vesiä vauhdilla kohti Ounasjokea Sodankylän ja Rovaniemen rajaseudulla. Rantakallion ja kuohuvan veden yllä viuhuu keltainen perhosiima. Unarinkönkään taimenia tavoittelee innokas kalamies, Unto Penttinen Sodankylästä. ”Tämä on kalastajalle hyvinkin mieluinen kohde. Tykkään siitä, että tässä on sekä voimakasta että tasaisempaa virtaa. Alue on myös riittävän pitkä. Vajaan kolmen kilometrin mittaisessa könkäässä voi kalastaa helposti vaikka koko päivän”, kertoo Penttinen. Hän sanoo, että Meltausjoki on myös melojien suosiossa. Unarinjärvestä kertyy päivän tai kahden mittainen kanoottimatka Meltauksen kylään Ounasjoelle. Välille mahtuu useampi koski. Joki on noin 50 kilometrin mittainen. Meltausjoen järvitaimenenkannan turvana ovat istutukset. Lisäksi joesta löytyy kookasta harjusta, siikaa ja tietysti haukea ja ahventa. Myös Unarinjärven taimenet karkaavat jokeen toisinaan. ”Tämä ei ole ihan perhokalastusta aloittelevan paikka. Köngäs sopii varsinkin heille, jotka haluavat tutkia jokea tarkemmin.” Uppoperhot, larvat ja pupat sekä kalanpoikasjäljitelmät toimivat perhoina Meltausjoella koko kesän. Syksyllä, kun illat pimenevät, ovat vaaleat pintaperhot kova sana. ”Perhokalastus on siitä mukava harrastus, että se ei tyssää talven tuloon. Silloin sidotaan tulevan kesän ottiperhot.” Penttinen opastaa virvelikalastajia käyttämään etenkin kuparinväristä Meppsiä tai Lottoa. ”Joki soveltuu hyvin kaikkeen heittokalastukseen. Vettä on riittävästi myös keskikesällä.” Unarinkönkään pohjalla on salakavalia monttuja. Pohjakivet ovat liettyneitä, joten kahlaavan kalastajan kannattaa varoa liukastumista. ”Köngäs oli aikaisemmin perhokalastuskohde, kuten alempana jokivarressa sijaitseva Marivaaran alue on nyt. Tällä hetkellä könkäässä saa kalastaa kaikilla sallituilla vapavälineillä.”

V

aalajärven ja Meltauksen väliseltä kantatieltä on Unarinkönkäälle matkaa noin kahdeksan kilometriä. Joelle johtava soratie könkäälle kääntyy Rovaniemen puolelta. ”Sodankylästä matkaa könkään parkkipaikalle kertyy noin 85 kilometriä. Siitä on noin 400 metrin kävely portaita alas jokivarteen. Joen yli kulkee riippusilta.” Penttinen tarjoaa valistuneen suosituksensa lomailijan kalaretkien pohjaksi. ”Unarinkönkäältä kannattaa siirtyä kuhanuisteluun Unarinjärvelle. Seuraavaksi menisin Jeesiöjoelle, missä on hyvä harjuskanta. Sen jälkeen lähtisin kyllä Porttipahdan tai Lokan tekoaltaalle hauen ja ahvenen pyyntiin. Samalla voisin piipahtaa Luirolla, missä on harjuksia ja lisäksi hyvä haukikanta.” Jos matkailijan suuntana on itä, kehottaa Penttinen ajelemaan seuraavaksi Kairijoelle ja siirtymään sieltä Kuusamon vesille.

M

eltausjoki on suureksi osaksi valtion vesialuetta. Jokivarressa on myös yksityisvesiä. Könkään rannalla on Metsähallituksen ylläpitämiä tulistelupaikkoja sekä entinen uiton pirtti, jota vuokrataan kalastajien ja retkeilijöiden tukikohdaksi. Meltausjoen varrella vuokrakämppiä on yhteensä viisi. Metsähallitus myy valtion vesialueille kolmen tunnin, vuorokauden, viikon tai koko kauden lupia. Luvat joelle voi hankkia myös matkapuhelimella. Ohjeet lupien hankintaan löytyvät muun muassa Unarinkönkään parkkipaikalta sekä Villipohjolan verkkosivuilta. ”Lupakiemurat tulisi saada Lapin vesialueilla nykyistä selkeämmäksi. Se olisi helpotus matkailukalastajalle. Olisi hyvä, jos koko matkailualueella pärjäisi yhdellä tai kahdella luvalla.” Hyvä esimerkki mallikkaasta lupa-asioiden järjestämisestä on Penttisen mukaan uusi Kitisen yhteislupa, jolla jokea voi kalastaa noin 160 kilometrin matkalta aina Kohkosen altaasta Pelkosenniemeltä Porttipahdan tekojärven patoon saakka. ”Kitisellä on runsas ja suurikokoinen hauki- ja ahvenkanta sekä vuosi vuodelta vahvistuva järvitaimenkanta. Sielläkin kannattaa käydä”, vinkkaa Penttinen.

Unarinköngäs on kalamiesten, retkeilijöiden ja melojien suosikkikohde Sodankylän ja Rovaniemen rajamailla. Könkäällä on muun muassa riippusilta, tulipaikkoja ja majoitusta varten vanha uiton kämppä, joka on Metsähallituksen ja vuokrattavissa.


14 Ohjelma Torstai 31.7.

POHJOISSODANKYLÄ

klo 11.00 Kullankaivajain mestaruuskilpailut, Kulta-cupin loppukilpailu

Perjantai 1.8.

klo 10.00 Perinnevakoolisarjat, joukkuekilpailu

Lauantai 2.8.

klo 10.00 Karsinta eriä, Jokeri-sarja

Mitä tehdä Pohjois-Sodankylässä Pyöräily, juoksu, rullaluistelu ja -hiihto Sodankylän ja Sattasen välillä oleva 10 km pitkä pyörätie mahdollistaa turvallisen ja hyvän lenkkeilytien pyörä-, kävely- tai juoksulenkkiin, rullaluisteluun ja –hiihtoon.

Kalastus

Pohjois-Sodankylä on täynnä kalastusmahdollisuuksia. Kitisen joella, altailla, Lokan ja Porttipahdan alueilla ja lukuisilla pienillä joilla ja järvillä on hyvä kalastaa. Muistathan hankkia asianmukaiset kalastusluvat.

Melonta

Melominen on mahdollista Kitisellä ja sen altailla. Sattasjoki ja Kelujoki ovat hyviä melontareittejä. Lokkaan ja Porttipahtaan laskee useita pieniä jokia jotka mahdollistavat melonnan kauniissa Lapin maisemissa, Luiro, Postojoet, Tankajoki.

Uinti

Uimapaikkoja löytyy useita, lähes joka kylästä löytyy uimapaikka.

Tekojärvet

Porttipahdan ja Lokan tekojärvet ovat EU:n suurimmat tekojärvet. Järvillä on hyvät kalastusmahdollisuudet, myös ohjelmapalveluita on saatavissa. Käy katsomassa Lokan kylää, vieraile E4 tiellä Porttipahdan levähdyspaikalla, katso myös Vuotson kylän kohdalla Vuotson kanavaa, joka yhdistää Porttipahdan ja Lokan altaat.

Tankavaaran

Sunnuntai 3.8.

klo 10.00 Loppukilpailuja klo 15.00 Palkintojen jako, päättäjäiset

kultamuseo ja kultakylä Tankavaaran kultamuseo hurmaa ainutlaatuisuudellaan. Kultamuseoon on koottu kultaan liittyvää historiaa niin Suomesta kuin ulkomailtakin, museo on ainutlaatuinen ja ehdottomasti vierailun arvoinen. Tankavaaran kultakylässä voit aistia kullanhuuhdonnan tunnelmaa ja myös itse kokeilla vaskoolin käyttöä. www.kultamuseo.fi

Viiankiaavan luontopolku

Kersilön kylästä on opastus Viiankiaavan luontopolulle. E4 tieltä ylitetään Matarakosken pato ja jatketaan vähän matkaa Moskuvaaran suuntaan ja siirrytään opastuksen polun lähtöpaikalle. Viiankiaavan luontopolku on merkitty hyvin maastoon, soille on rakennettu mukavat ja helppokulkuiset pitkospuut, pysähdy levähdyspaikoille ja käy lintutornissa tarkkailemassa alueen lintuja.

Urho Kekkosen kansallispuisto

Urho Kekkosen kansallispuisto on läntisen Euroopan merkittävin luonnonsuojelualue. Aloita tutustuminen kansallispuistoon vierailemalla Tankavaarassa Koilliskairan luontokeskuksessa. Luonnonpuisto pitää sisällään erittäin laajan opastetun reitistön, autiomajoja ja varaustupia. Tee useamman päivän vaellus puistoon ja nauti uskomattoman kauniista luonnosta. Lisätietoa puistosta saat osoitteesta www.luontoon.fi

Vuotso – Saamenmaan portti

Sodankylä, Inari ja Utsjoki ovat kolme neljästä Suomen saamelaiskunnasta. Saamelaisalueen eteläisin kylä sijaitsee Vuotsossa. Vuotsoon saavuttaessa E4-tiellä ovat Saamenmaan portit, olet nyt saapunut virallisesti saamelaisalueelle.

Lintujen tarkkailua

Pohjois-Sodankylän luonto on ainutlaatuinen. Lintujen ”bongausta” voi suorittaa useita lintutorneista, joita löytyy Siurunmaan Hanhiaavalta, Viiankiaavan luontoreitiltä Kersilöstä tai Siurunmaasta, Petkulan kohdalta valtatie 4:n varresta Ilmakkijärven rannasta, Lokasta padon läheltä, Peurasuvannosta, Pikku-Tankavaarasta, Sompiojärveltä ja Vuotson Tervamaasta.

Pomokairan erämaa-alue

Pomokairan erämaa-alue kuuluu pohjoisen Peräpohjolan erämaa- ja aapasuoalueisiin. Pomokaira on erinomaista aluetta kalastukseen, marjastukseen ja metsästykseen.

Partisaani-iskujen muistomerkit

Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 yhteensä 45 iskua kyliin sekä yksittäisiä siviilihenkilöitä vastaan. Pohjois-Sodankylän tuhoisin isku tehtiin Lokan kylään 14.7.1944, 70 vuotta sitten. Lokassa on tapahtumasta muistokivi. Laanilassa tehtiin 14.7.1943 partisaani-isku missä silloinen Oulun piispa Yrjö Wallinmaa sai surmansa, tästä tapahtumasta myös muistuttaa muistomerkki 4-tien varressa. Myös YliLuirolle tehtiin partisaaniisku 19.8.1943.

Mäntypää – Lokka tie

Kersilön kylän pohjoispäästä pääsee Viiankiaavan rengasmaisille luontopoluille. Lyhyemmän pituus on 4,3 km ja pidemmän pituus on 7,1 km. Luontopoluilla on opastetauluja, jotka kertovat luonnontilaisesta aapasuoluonnosta; arvokkaista letoista ja lähteistä, uhanalaisista kasvi- ja lintulajeista. Opastetauluista saa myös ohjeita alueella liikkumiseen ympäristöystävällisesti. Luontopolut on pääsääntöisesti pitkostettu.

Nelostieltä on avattu kaksi vuotta sitten uusi tieyhteys Lokan kylään. Tie lähtee Mäntypäästä, noin 70 km nelostietä pohjoiseen. Uusi tie on sorapäällysteinen mutta hyvin läpikuljettava. Uusi tieyhteys antaa uuden mahdollisuuden loma-, marjastus- tai kalastusmatkan reittisuunnitteluun.

Vuotsolaisia Alariestojensa kera. Museo-Galleria Alariestoa ylläpitävä Riikka ja Andreas Alarieston Lapin kuvat –säätiö sai vuodelle 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen museotoiminnan kehittämiseen. Toukokuussa Andreas Alarieston taide palasi hetkeksi kotimaisemiin Sompioon, Lokan ja Vuotson kyliin. Sieltä se tulee Tankavaaraan Kultamuseolle ajalle 2.6.-3.8.2014.

Andreas Alarieston taide tulee Tankavaaraan T

oukokuussa Andreas Alarieston taide palasi hetkeksi kotimaisemiin Sompioon, Lokan ja Vuotson kyliin. Sieltä se tulee Tankavaaraan Kultamuseolle ajalle 2.6.3.8.2014. Tämän pop-up näyttelyn tiimoilta järjestetään myös työpaja. Andreas Alariesto syntyi vuonna 1900 Sompion Rieston kylässä. Julkisuuteen Alariesto nousi 76-vuotiaana, jolloin WSOY julkaisi ensimmäisen Alarieston Lapin kuvat –teoksen ja Helsingin taidehallissa järjestettiin laaja Alarieston taiteen näyttely. Vuosien aikana Andreas Alarieston vahvasti paikallinen taide on matkannut laajasti maailmalla. Viimeisin Alarieston näyttelykiertue vei Venäjältä Grönlantiin. Sodankylässä Alarieston taidetta on ollut pysyvästi esillä MuseoGalleria Alariestossa vuodesta 1986 saakka. Syksyllä Alarieston taiteen esittely Sodankylässä jatkuu. Taidenäyttelyt järjestetään Luostolla ja Hannuksenkartanossa. Marraskuussa järjestetään foorumi, jonka tavoitteena on koota yhteen Andreas Alarieston taiteen tuntijat, MuseoGalleria Alarieston toiminnassa vuosien varrella työskennelleet sekä myös Alarieston hen-

kilökohtaisesti tunteneet.

K

äsi ylös, kuka muistaa Roope Ankan ja Klondiken? Tai Roopen ensimmäistä kultakolikkoa vaanivan Milla Magian? Sarjakuvista tämä onkin helpoin yhdistää kultaan ja kultamaihin. Myös kotimaiset piirtäjät ovat ikuistaneet Roopea kultahenkisissä kuvissa. On kultaa käsitelty monissa muissakin sarjakuvissa: Tintti, Asterix, Lucky

Kultamuseon kesässä Andreas Alarieston taidetta, kultaisia sarjakuvia ja moottoripyöriä Luke, Tex Willer, Hopeanuoli, Mustanaamio jne. tunnetumpia julkaisuja mainittaessa. Lisäksi löytyy monia vähemmälle huomiolle jääneitä. Kultamuseon kesän näyttelyssä pääset astumaan kynnyksen yli sisään kulta-aiheisiin sarjakuviin, hahmoihin, piirroksiin ja itse sarjakuviin. Näyttelyssä on esillä myös Mauri Kunnaksen Kultamuseolle piirtämä kultahuuhtomoa ja sen toimintaa käsittelevä Koiramäki-henkinen kuva sekä muse-

on kausityöntekijöiden piirtämä Tankavaara-sarjakuva. Charles Chaplinin Kultakuume-sarjakuvan vuodelta 1974 näet myös. Leppoisassa lukunurkkauksessa voit halutessasi tutustua kultahenkisiin sarjakuviin. Taiteilijasieluiset saavat näyttelyn innoittamana piirtää tai hahmotella kuvan, miksei sarjakuvastripinkin. Näyttelyn aikana järjestetään myös sarjakuva-aiheinen työpaja, jossa osallistujat pääsevät tutummaksi sarjakuvanteon kanssa. ”Kulta sarjakuvissa” näyttely on Kultamuseolla ajalla 20.6.31.12.2014.

M

useon väki päätti tänä kesänä ja syksynä huomioida myös moottoripyörien ystävät. Vaihtuvassa näyttelyssä on esillä ns. kullankaivajan moottoripyörä, joka on tuunattu vanhasta turkoosiin vivahtavasta Uralista. Halukkaat voivat kuvata itsensä tämän menopelin päällä. Kultamuseon perusnäyttelyssä puolestaan on kesä- ja syyskauden ajan esillä toisen maailmansodan aikainen moottoripyörä NSU mallia 250 OSL (1939). Molemmat kaksipyöräiset on museolle lainannut Kimmo Mansikka, jolle erilaiset moottoripyörät ovat pitkäaikainen harrastus.


15

Cafe Harianna @ Yläpostojoki Majoitusta maaseudulla – matkalla pohjoiseen

• Majoitusta • Kokouksia • Juhlia

Purouinnin mestaruuskilpailussa on kuntosarja ja hassuttelusarja. Kuva: Suomen Latu

Kiilopään juhlavuosi

Tilauksesta ateria- ja juhlapalvelut.

V

Varaukset ja tiedustelut:

uonna 1964 perustet tu Suomen Latu Kiilopää täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Suomen Latu Kiilopää tarjoaa monentyyppistä majoitusta, liikunnallisia luontoelämyksiä ja hyvää ruokaa kaikkina vuodenaikoina.

Suomen Latu Kiilopään omistaa Suomen Latu ry, joka on yli 77 000 ulkoilijan ja retkeilijän keskusjärjestö. Tavoitteena on suomalaisten liikuntaharrastuksen lisääminen sekä luonto-, kuntoja virkistysliikunnan edellytysten kehittäminen. Juhlavuoden kunniaksi Kiilopäällä järjestetään tavallista enemmän tapahtumia. Yksi näistä on neljän päivän liikuntapainotteinen, koko perheelle suunnattu Kiilopää Summer Camp heinäkuun lopulla. Tapahtuma on jatkoa viime kesänä järjestetylle tapahtumalle, joka kokosi väkeä viikoksi Kiilopäälle liikkumaan ja viettämään ai-

kaa yhdessä. Kiilopää Summer Camp -tapahtumassa on paljon ohjelmaa, kuten maastopyöräilyä, tunturijuoksua, purouintia, savusauna, Kiilopään yöhuiputus, Yukigassen-pallosotaa, patikointia, suunnistusta ja frisbeegolfia. -Sama rento meininki jatkuu tänäkin vuonna, mutta tänä vuonna luontoliikkumiseen keskitytään vieläkin enemmän, kertoo tapahtumapäällikkö Jenni Kääriäinen. Lapsille on omaa ohjelmaa, kuten suunnistusta, pihapelejä, luontopolku sekä uutuutena Muumien retkeilykoulu. Illalla päivän hiet voi pestä pois savusaunassa ja pulahtaa vielä virkistävään tunturipuroon. Lauantaina tunturipurossa kisataan purouinnin mestaruus.

0400 689 998 / Teija 0400 291 736 / Seppo

Sodankylä - Kersilö - Jussinvaarantie 13

Löydä Vihreä Vyöhyke Koilliskairan luontokeskuksessa Tankavaarassa on 31.7.2014 saakka esillä Löytöretki Vihreälle Vyöhykkeelle! – kiertonäyttely. Näyttely kertoo

Fennoskandian Vihreästä Vyöhykkeestä eli luonnonsuojelualueiden helminauhasta Norjan, Venäjän ja Suomen rajalla. Löytöretki Vihreälle Vyö-

AVOINNA JOKA PÄIVÄ / OPEN DAILY 9‐19 4‐tien varrella 38 km Sodankylästä pohjoiseen / 38 km north of Sodankylä by the route 4 Puh / Tel +358 400 449 648 Meiltä myös mökkimajoitusta Luostolla

hykkeelle kiertää luontokeskuksissa, kouluilla ja kirjas-

toissa Norjassa, Venäjällä ja Suomessa.

Koko perheen liikuntatapahtuma Summer Camp Kiilopäällä 31.7.-3.8.2014.

Majoituspalvelut Mini-hotelli Korundi, Kullankaivajien mökit Ravintolapalvelut Wanhan Waskoolimiehen Ravintola Villin Lännen Saluuna, Bar & Grill Nugget –kesäravintola Kullanhuuhdonta Ulko- ja sisähuuhtomot (kesä, talvi) Luonto- ja retkeilyaktiviteetit Kansainvälinen Kultamuseo UKK – kansallispuiston palvelut

Tankavaaran Kultakylä Tankavaarantie 11 C 99695 Tankavaara info@tankavaara.fi Puh. +358 16 626158

# TUOREET HILLALÄTYT / FRESH PANCAKES WITH CLOUDBERRIES # KOTITEKOISET LEIVONNAISET / HOME BAKED GOODS # LAHJAT & TULIAISET / GIFTS & SOUVENIRS

Avoinna: ma-to 9.00 – 23.00 pe-la 9.00 – 02.00 su 9.00 – 23.00

Vain 30 km Nelostietä Saariselältä etelään!

Wanhan Waskoolimiehen ravintola, sekä Wild West Saluuna palvelevat vuoden jokaisena päivänä klo 9:00 - 23:00 Kesän ohjelmaa: 13-14.6. Taiga -Festival 20.6. Juhannustanssit 12-13.7. Kultamölkky-turnaus 31.7-3.8. Kullanhuuhdonnan SM -kisat


16

Suomen suurin kunta on kansainvälinen matkailukunta I

nari on Suomen suurin kunta. Se on myös yksi suurimmista ja kansainvälisimmistä matkailukunnista. Inari sijaitsee Euroopan unionin pohjoisimmassa kulmauksessa, keskellä Pohjoiskalottia. Se on laajuudeltaan viisi prosenttia Suomen pinta-alasta. Inarin rajanaapureina ovat Norja ja Venäjä ja tiiviistä yhteistyötä tehdään rajakuntien kanssa. Kautta aikojen Inari on ollut keskeisen sijaintinsa takia kulttuurien kohtauspaikka ja luonnollinen kulkureitti Jäämerelle sekä Kuolan niemimaalle. Vuosittain noin 140 000 matkustajaa palveleva kansainvälinen Ivalon lentokenttä tarjoaa nopeat yhteydet muualle maailmaan. Kunnassa asuu 6 788 ihmistä ja sen pinta-ala on 17 333,54 neliökilometriä. Väestötiheys on 0,45 asukasta neliökilometrillä. Inarin naapurikunnat ovat etelässä Enontekiö, Kittilä ja Sodankylä, pohjoisessa Utsjoki. Inarilaisista vajaa kolmannes on saamelaisia. Kunnassa käytetään suomen kielen lisäksi virallisesti kolmea eri saamen kieltä; pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Inarin kunnan väestöstä kaksi kolmasosaa asuu keskustaajamassa, Ivalossa, joka on kunnan suurin kylä.

Vetovoimainen luonto Kunnan asutus on keskittynyt suurelta osin Inarijärven länsirannalle, jossa sijaitsevat suurimmat taajamat, Ivalo ja Inarin kirkonkylä. Muu osa kunnan aluetta on suurelta osin lähes asumatonta, ja siellä on myös laajoja kansallispuistoja sekä Inarijärven itäpuolella Kessin erämaa Inarin luonto tekee Inarista Lapin vetovoimaisimman matkailukohteen. Inarissa on yli 100 nimettyä tunturia. Kunnan eteläosien erämaissa kulkee pohjoinen kuusimetsän raja ja pohjoisessa saavutetaan mäntyraja. Inarin metsä- ja tunturimaisemia halkovat lukuisat vesistöt, jotka virtaavat koilliseen Jäämereen. Inarin alueella on yli 10 000 järveä. Suomen toiseksi suurin järvi on Inarijärvi, jonka pituus on noin 100 km, keskisyvyys 14 metriä ja syvimmät kohdat lähes 100 metriä. Inarijärvessä on yli 3 300 saarta. Alueella vierailee vuosittain satojatuhansia matkailijoita ja sesongit vaihtelevat sujuvasti neljän upean vuodenajan mukaisesti. Saariselkä on Suomen johtava hiihtokeskus, jonne tullaan kokemaan myös syksyn ruskaa ja talven kaamosta. Kesäisin Inariin

saavutaan yöttömään kesäyöhön; retkeilemään, vaeltamaan ja seikkailemaan laajoihin erämaihin tai kalastamaan. Lisäksi Inari on sopivasti pysähdyspaikkana, kun matkailijat matkaavat Euroopan pohjoisimpaan paikkaan, Nordkappiin. Inarin kunta panostaa merkittävästi matkailun kehittämiseen.

Monipuoliset elinkeinot Alueen keskeisiä elinkeinoja ovat metsätalous, poronhoito, kalastus, matkailu, koulutustoiminta sekä muut yksityiset palvelutoiminnot. Uutena toimialana perinteisten elinkeinojen joukkoon on reilun kymmenen vuoden aikana noussut kylmäteknologia ja erityisesti auto- ja rengastestaus. Tulevina vuosina Inari panostaa elinkeinojen kehittämisessä erityisesti arktiseen luontomatkailuun, jossa tavoitteena on nousta johtavaksi alueeksi Euroopassa. Toinen panostusalue on teknologiaosaaminen ja erityisesti kylmäteknologia ja tietotyön alueellistamiseen liittyvä ICT-teknologia. Kolmantena tullaan panostamaan alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen ja jatkojalostamiseen. lähde: www.inari.fi

Tontteja Saariselän rinnealueella Saariselän rinnealueen uusi asemakaava tarjoaa Kaunispää

rakennuspaikkoja mökeille, lomahuoneistoille, hotelleille ja ravintoloille sekä muille yritystiloille. Hanki oma unelmapaikkasi keskeltä Saariselkää upeista tunturimaisemista laskettelurinteiden, hiihtolatujen ja muiden aktiviteettien ääreltä!

Pyhän Paavalin kappeli

Saariselkä

e

teenti

Alarin


17

SAARISELKÄ

Mitä tehdä Saariselällä? Matkalla pohjoiseen Nelostien varrelta pohjoiseen tullessa löytyy useita mahtavia pysähdyspaikkoja luonnonkauniissa maisemassa. Löysää kaasujalkaa ja tutustu saamenmaan rajan kahvittelu- ja ruokapaikkoihin, käsitöihin ja matkamuistoihin.

Vaellusmahdollisuudet

Urho Kekkosen kansallipuisto on maamme mahtavinta

vaellusmaastoa. Puistosta löytyy reittejä monenlaisiin vaellustarpeisiin: lähireittejä lapsiperheille, päiväretkikohteita sekä mahdollisuus jopa viikkojen mittaisille patikointireissuille. Puiston tupaverkosto on erinomainen. Tietoa reiteistä ja puiston palveluista saa esimerkiksi Metsähallituksen palvelupisteestä, Kiehisestä, joka sijaitsee Siulassa.

Linnut Kansallispuiston alueella pesii säännöllisesti noin 110 lintulajia. Eniten kuulee järripeipon, pajulinnun ja urpiaisen laulua, mutta puistossa on hyvin mahdollista nähdä esimerkiksi maakotka, puiston tunnuslintu.

Siula

Nelostiellekin näkyvä kauppakeskus, jossa on muun muassa erilaisia matkamuistoja myyviä liikkeitä, elintarvikekauppa, se-

kä Metsähallituksen palvelupiste Kiehinen. Lisäksi upea Jäämerta kohti-näyttely.

Kappeli

Saariselän tunturikappeli on suosittu vihkikirkko. Kappelin erikoisuus on sen ”alttaritaulu”: lähes koko seinän mittainen ikkuna, josta avautuu näkymä luontoon.

Maastopyöräily

Saariselän lähimaastoihin voi tutustua myös pyöräillen. Pyöriä ja varusteita voi vuokrata paikan päältä.

Angry Birds Activity Park Holiday Club Saariselkä hotellin yhteydessä sijaitseva puisto, jossa laitteet eivät liikuta ihmisiä vaan ihmiset laitteita. Teemoina ovat avaruus ja Lapin tunnelma. Avoinna päivittäin klo 12–19, 26.5.-22.6. välisellä ajalla avoinna ke-su klo 12-19, mati suljettu. 23.6. alkaen avoinna päivittäin klo 12-19.

Kiilopää Saariselän eteläpuolella sijaitseva tunturikeskus. Kiilopää on kätevästi tavoitettava tunturin huippu 546 metriä merenpin-

Portti vie Urho Kekkosen kansallispuistoon.

nasta. Keskus on Suomen Ladun omistuksessa. Kiilopäällä voi harrastaa myös geokätköilyä, petanqueta, suopunginheittoa, mölkkyä sekä frisbeegolfia. Harrastamisen hiet

pesee pois tunturikeskuksen savusauna. Kuvat: Inga-Briitta Magga

Saariselän kartta sivulla 21

Angry Birds löytyy myös Lapista.

LAPIN KULTAA

tarinoina ja hippuina

KULLANKAIVAJAN OPAS

Täydennetyssä painoksessa on uuden kaivoslain vaikutukset kullanhuuhdontaan sekä huuhdontaluvan hakuohjeita, lisäksi on paljon uusia kuvia ja uutuuksia. Jokaisen kullankaivajan perusopas historiasta, huuhdontaluvan hakemisesta, vaskauksesta ja rännityksestä sekä rännin ja saunan rakentamisesta aina vesipumpun moottorin huoltoon.

Kymmeniä uusia kullankaivuuvälineitä varastossa. Katso ja tilaa www.hipputeos.fi

Laanilan SavottaKahvila MUSEO & RETKEILYMAJA

Tule ja koe uudenlainen elämys Savottaympäristössä, josta on helppo lähteä Saariselän tuntureille nauttimaan kesän valoisista öistä ja luonnonrauhasta!

Avoinna kesäpäivinä klo 9–20 Meiltä löytyy: Murua nälkäisille, juomia janoon, jäätelöä, leivonnaisia ym. Sänkyjä väsyneille, sauna ja pyykinpesumahdollisuus. Kullankaivuvälineitä – neuvontaa ja kultaa!

Onko juhlia tiedossa? Ohjelmallisia iltoja tilauksesta tai pitopalvelua mökille. Pyydä tarjous!

us: Kesätarjo ja leipä 7 € an to it e k n ä iv ä n nkki 3 € P / vrk sis. sau

Kahvi ja mu akämpässä 15 € / hlö / vrk sis. sauna lö ott 23.7. Inarviikon Majoitus sav - tai autopaikka 10 € / h ohjelmaa u n u a v to n Asu aamusta

iltaan! Lisätietoja www. savottakahvila.fi ja sivulta 10

Jälleenmyyjämme Lapissa: Kaunispään Huippu, Kuukkeli, Savottakahvila, Kuttrantien Kultakioski, Kiehinen, Siida, Inarilainen (osassa vain kirjat)

Uutisia kultamailta. Katso www.kultahippu.fi Lähetä omia juttujasi Kivenhakkaajantie 3, Kerava Puh 040 5454 833

Hyvä tukikohtasi on Laanilan SavottaKahvila

joka sijaitsee nelostien varrella 4 km Saariselän eteläpuolella.

99830 Saariselkä, puhelin 0400 603 903 savotta@kahvila.inet.fi www.savottakahvila.fi


18

Inariviikot Savottakahvilassa 23.7.2014

+358 40 535 8774 | +358 info@jaakot.fi 40 535 8774 +358| 40 info@jaakot.fi 535 8774 | www.jaakot.fi | info@jaakot.fi | www.jaakot.fi| www.jaakot.fi

n ta ltan Tel Te Teltan a a al al aant nt pi pi pinta-ala 22 2 m m 10 10 n. n. n. 10m

Klo 10 Pihamarkkinat ja kirpputori

-myyntipaikat ilmaiset -päivän eväänä paistettuja Inarijärven muikkuja, uusia perunoita, sipuli-voisulaa ja porokeittoa. klo 14 Kultakisat, järj. Kultaperinne ry. Posetiivari koko päivän Vapaa pääsy! Kultakurkkujen karaokelauluillat : Heinäkuussa 4., 18., 20., ja 25.7 klo 16-20 ivoittaja! te stElokuussa 3. ja 10.8 klo 16-20

hden

Yleis

ja tta ivoi sthd st! ivoittaja! tele te en ERÄ-lehden ERÄ-

ömen esty€ pStation 995 s Kairan Kulkijat:

CampStation CampStation 995 CampStation € 995 € CampStation PRO CampStation 1 PRO 295 1 295 PRO € € 1 295 €

musiikkiteatteriesitys 14.8. klo 19 n seisomakorkeus Teltassa on seisomakorkeus Teltassa on seisomakorkeus CS Pro -mallissa on CS Pro -mallissaCS onPro -mallissa on Liput 20€ ennakkoon S an. Teltta on kauttaaltaan. Teltta kauttaaltaan. on Teltta on perusmallin lisäksi perusmallin lisäksi perusmallin lisäksiS S S S Savottakahvilasta u laadukkaista valmistettu laadukkaista valmistettu laadukkaista 1,8m etukatos ja veto- 1,8m etukatos ja1,8m vetoetukatos ja vetopuh. 0400-603 903 materiaaleista: materiaaleista: eista: vesi- ja vesi- ja vesi- ja ketjullinen hyönteis- ketjullinen hyönteisketjullinen hyönteisattu puuvillahomesuojattu puuvillahomesuojattuverkko puuvilla- ulko-ovessa. verkko ulko-ovessa. verkko ulko-ovessa. K K K K K K a rungossaLisätietoja päivän ohjelmasta: www.savottakahvila.fi kanvaasi ja rungossa kanvaasi ja rungossa u T6 alumiini. anodisoitu T6 alumiini. anodisoitu T6 alumiini. Koko: Koko: Koko: Hyvä tukikohtasi on L 3,6 m, S 2,7 3,6 m, S 2,7 m,LK3,6 2,45 m,mS 2,7 m, K 2,45 Koko: L Koko: L m, K 2,45 L Lm L m L jaK 1,8 ja 1,8 m syvä etukatos 2,7 m, K 2,45 m nelostien varrella 4 km Saariselän eteläpuolella. L 3,6 m, S 2,7 m,LK3,6 2,45 m,mS 2,7 m, 2,45 mm syvä etukatos ja 1,8 m syvä etukatos joka sijaitsee 99830 Saariselkä, puhelin 0400 603 903 savotta@kahvila.inet.fi Katso CampStation-telttojen tarkat tuotetiedot Katso CampStation-telttojen ja Katso kuvat CampStation-telttojen verkossa tarkat tuotetiedot tarkat www.jaakot.fi ja kuvat tuotetiedot verkossa ja kuvat www.jaakot.fi verkossa www.jaakot.fi

S

Laanilan SavottaKahvila

Retkeile turvallisesti

Insiders of the Outdoors

R

etkeillessä tapahtuu harvoin vakavia onnettomuuksia tai tapaturmia. Vaaratilanteisiin kannattaa kuitenkin varautua –ihan vain oman turvallisuuden vuoksi. Tärkeää on osata arvioida,

For the Insiders For the of the Insiders Outdoors of the Outdoors

mitä riskejä tulevaan retkeen voi sisältyä, ja toimia niin, ettei joudu vaaratilanteeseen. On hallittava monenlaisia retkeilytaitoja , kuten luotettavaa suunnistamista, tulentekoa, vesistöjen ylitystä, en-

INARIN PALVELEE KESKUSTASSA INARINTIE 51 INARI

puh. 016 871 500 044 363 6912 kuukkeli.lappi.fi inarinkuukkeli@luukku.com

siapua ja suojan, esimerkiksi hätämajoitteiden rakentamista. Lisäksi retkelle on osattava ottaa mukaan tarpeellisia turvallisuuteen liittyviä varusteita sekä vararuokaa ja –juomaa. Omaa kuntoa ei kannata yliarvioida. Matkapuhelin, GPSpaikannin tai liiallinen luottaminen omiin kykyihin voi tuudittaa retkellä väärään turval-

SAARISELÄN TAVARATALO

Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. (016) 668 741 fax. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi

9–21

PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA

TUPLAPLUSSAT YLI 100€ OSTOISTA KOKO KESÄN 30.9. SAAKKA

10%

SUOMALAISET PIRKKA MAIDOT EDULLISEMMIN

RAVINTOLA KUUKKELISTA

KUUKKELIN KOTILEIPOMO

OMAN LEIPOMON TUOTTEET INARIN KUUKKELISSA MYYNNISSÄ MA–PE KLO 11.30

* AAMIAINEN KLO 8–10.30 12 € * PÄIVÄLLINEN 9,90 € * PIZZOJA, HAMPURILAISIA KUUKKELIN KUULUISA PORONKÄRISTYS

14

90

SISÄLTÄÄ – SALAATTIPÖYDÄN – LEIVÄT – JUOMAT ANNOS MAITO, PIIMÄ, VESI – JÄLKIRUOKAKAHVI

lisuudentunteeseen. Varsinkin Lapissa on paljon paikkoja, joissa ei saa yhteyttä matkapuhelinverkostoon. Jos kenttää ei ole, yritä nousta ylemmäs. Tunturissa kenttä useimmiten toimii. Eksyminen on yksi yleisimmistä vaaratilanteista. Jos eksyt maastossa, totea tilanne, rauhoitu ja pidä tauko. Syö.

Merkitse kartalle viimeinen varma paikannus ja muistele, milloin olit siellä. Muistele viimeisiä kulkusuuntia, jolloin epämääräinen alue pienenee. Yritä löytää itsesi kartalta maastomerkkien avulla. Jos paikanmääritys ei vieläkään onnistu, lähde kulkemaan kohti lähintä suurta kiintopistettä: tunturia, jokea, tietä. Älä läh-

ALENNUS

VÄHINT. 100€ TEKSTIILIOSTOISTA

NOSTO PIKAPANKKI 24h

LEIPOO JOKA PÄIVÄ AAMUSTA ILTAAN

de liikkeelle huonossa säässä. Jos olet pidempään ollut tietymättömissä, tee itsesi näkyväksi parhaalla mahdollisella tavalla: maanpintaa rikkomalla, merkkitulia käyttämällä tai laittamalla jotain suurta ja värikästä näkyville. Lähde: www.luontoon.fi

EDULLISET KESÄYÖT SAARISELÄLLÄ ALKAEN 24,50€/HLÖ

KUUKKELI MAJATALOSSA TAI LOMAHUONEISTOISSA

9–21

• SUPERMARKET • RAVINTOLA –PIZZAT • HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN • KOTIKEITTIÖ –TAKE AWAY • KOTILEIPOMO • BAKERY • SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ • TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA • MAJOITUS • RECEPTION • POSTI • ALKO • TAXI

• K-KAUPAN TUOTTEET • BAKERYSTÄ UUNITUORETTA LEIPÄÄ AAMUSTA ILTAAN • MYYMÄLÄGRILLI • UUDISTUNUT HEDELMÄ- JA VIHANNESTISKI • IP-POLTTOAINEPISTE • POSTI PALVELEE MA–PE KLO 9–17 • VEIKKAUS • LÄÄKEKAAPPI

www.jaakot.fi www.jaakot.fi www.jaakot.fi

JOKA PÄIVÄ SAARISELÄN YDINKESKUSTASSA EVERY DAY APARTMENTS KUUKKELI 1–6 HENGELLE

JOKA PÄIVÄ EVERY DAY

L

PLUSSAA KAIKISTA MAJOITUKSISTA

ALKAEN 50 €/HUONEISTO 330 €/VKO/HUONEISTO SIS. LOPPUSIIVOUS

APARTMENTS KUUKKELI TOKKA 1–6 HENGELLE ALK 70€/VRK/HUONEISTO

HINNAT ALKAEN 70 € SIS. LOPPUSIIVOUKSEN 390 €/VKO

APARTMENTS KUUKKELI TOKKA HIRVAS ALK 49€/VRK/2 HENGEN HUONE/

LAPPIHENKINEN KELOTALOHUONEISTO 2–6 HENGELLE

ISO KELOHUONEISTO TUPA + 2MH 80M 2, 6HENGELLE 190 €/VRK 990 €/VKO/HUONEISTO

MAJATALO KUUKKELIN TEERENPESÄ ALK 75€/VRK/2HLÖ LAPPIHENKISIÄ KELOHUONEITA 1–2 HENGELLE

UUNITUORETTA

OMAN LEIPOMON TUOTTEITA – PERUNA- JA SAVUPORORIESKAT – ISOT PORONLIHA- JA LIHAPIIRAKAT – MUNKIT RINKELI, JÄTTI, LAKKA, VADELMA

HINNAT ALKAEN 75 €/VRK/2 HENGEN HUONE SIS. LIINAVAATTEET JA LÄHTÖSIIVOUS

AAMUPALA RAVINTOLA KUUKKELISSA JOKA PÄIVÄ KLO 8–10.30/12€/HLÖ

RECEPTION VARAUKSET NETISSÄ JOKA PÄIVÄ KLO 9–21

WWW.KUUKKELI.LAPPI.FI

INARI-SAARISELKÄ VUOKRAHUONEISTOT KAUPPAKESKUS KUUKKELI/POSTI SAARISELÄNTIE 1 99830 SAARISELKÄ

PUH. 044 3636 972


19

KULTAA GOLD Mitä tehdä Ivalossa?

IVALO

Pohjoisen mahtavin uimaranta Ivalon keskustasta löytyy pohjoisen mahtavin hiekkaranta. Ranta löytyy, kun kääntyy Ivalon pohjoisimmasta liikenneympyrästä sairaalan suuntaan ja vielä kerrostalojen takaa, uimarantakyltin kohdalta oikealle. Ivalojoen rannassa hienoa hiekkaa on satojen metrien matkalla. Ranta syvenee vähitellen, joten paikka sopii hyvin myös lapsille.

Kävelyreitti

Mukkavuopajan kävelyreitti on mukava lenkkimaasto keskustassa jokaiselle happihyppelyä kaipaavalle. Opastekylttien avulla tutustuu samalla alueen luontoon ja kulttuuriin. Reitiltä pääsee lisäksi puikahtamaan pulikoimaan suojaiselle uimarannalle.

Koirapuisto

Pitkän matkaa autossa matkustettuaan koiratkin kaipaavat jaloittelua. Mukkavuopajan kävelyreitin alkupäässä – jonne pääsee Sudentien päästä – on koirapuisto.

KULLANKAIVUUPALVELUJA TARJOLLA! 4–8 tunnin kullankaivuuta kokeilijoille KÄVELYREITTI Kultapalstoja vuokralle 1,5 km 3410 Kulta ja jalokivet rajoituksetta löytäjälle Hinnat sisältävät opastuksen 1,5 km ja ALV:n

Leikkipuistoja Saariselkä

TEL +358 - (0)400 -142 308 ylkk@netti.fi

Urban nomad goes wild ArcticQueen® Made by adults

Lapset pääsevät verryttelemään jäseniään Ivalon keskustan leikkipuistoissa. Helpoiten päässee Hevosmiehentien leikkikentälle, jonne käännytään kirjaston takaa. Hyvä leikkipuisto lähellä keskustaa on myös Ivalon ala-asteen pihalla, pohjoispuolella jokea, heti Koppelontien alussa.

Retrovaatekauppa

Yhdystiellä sijaitsee Kenkä-Asu, kauppa josta saa vaatteita, kenkiä ja asusteita 1960-luvulta lähtien. Retrovaatteet ovat aivan uusia ja valikoima suuri.

Kirjaston välinelainaamo

Kirjastosta Piiskuntieltä voi lainata tarvikkeita, joita ei jaksa lomamatkalle muutoin raahata, kuten käsipainoja, kävelysauvoja tai kahvakuulia.

Ratsastamaan

Kamisakilla, noin kymmenen kilometriä Ivalosta etelään voi käydä ratsastamassa joko maastossa tai kentällä. Samalla voi rapsutella husky-koiria.

Kirkko

Ivalojoen kupeessa kohoava, erikoisen arkkitehtuurin omaava kirkko on rakennettu vuonna 1966.

Käsityömyyntinäyttely

Taitajat –Crafters löytyy Ivalon keskustasta, nelostien varrelta.

Arktisia eläimiä

Ivalosta muutama kilometrin pohjoiseen sijaitsee Wild Spirit Park, arktisten eläinten eläinpuisto.

Sovintovaara

Design Center Saariselkä

Kymmenisen kilometriä Ivalosta pohjoiseen kohoaa Sovintovaara. Näköalavaaran päälle vie jyrkkä serpentiinitie, ja sieltä

Ivalojoen kupeessa kohoava, erikoisen arkkitehtuurin omaava kirkko on rakennettu vuonna 1966.

löytyy ravintola ja valokuvanäyttely.

Karhunpesäkivi

Myössäjärvellä, 25 kilometriä Ivalosta pohjoiseen sijaitseva ontto siirtolohkare ja matkailunähtävyys. Karhunmetsästäjän kerrotaan etsineen yösijaa kiviluolasta, ja aamulla herätessä vieressä oli nukkunut karhu. Tästä nimi.

Ivalojoki

Ivalon läpi kulkee Ivalojoki. Joki on mahtavaa retkeilymaastoa, varsinkin kauempana yläjuoksulla. Esimerkiksi Kutturan kylästä voi lähteä kanoottiretkelle tai vaellukselle jokea alas. Matkan varrella kuljetaan läpi alueiden, joilta vuonna 1868 löydettiin Ivalojoen kulta. Joelta, keskeltä erämaata löytyy entisöitynä Kultalan Kruununstatiooni, paikka jonka valtio rakensi vuonna 1870 pystyäkseen valvomaan kullan kaivamista ja myymistä paremmin. Kultalassa on Metsähallituksen autio- ja vuokratuvat. Kulta ei ole pelkästään historiaa, vaan yhä edelleen joella kaivetaan ja imuroidaan kultaa kesäisin.

Vuopajat

Ivalojoen erikoisuuksia ovat vuopajat, aikoinaan serpentiinimäisestä jokiväylästä erkaantuneet mutkat.

Infopiste

Kunnan infopiste sijaitsee Metsähallituksella, aivan Ivalon keskustassa. Infoon ohjaa liikennemerkki kylän ensimmäisen liikenneympyrän jälkeen vasemmalle kääntyvästä risteyksestä.

Ivalon kartta sivulla 21

Saariseläntie 5 +358 40 7179987

Séverine Cuénodin maalauksia luontokeskuksessa Tankavaarassa Lukuisten graafisten ja taiteellisten kokeilujen jälkeen sveitsiläinen Séverine Cuénod on viimeiset seitsemän vuotta hakenut innoituksensa Lapin, erityisesti Inarin ja Sevettijärven alueen maisemista tarjotakseen meille erilaisen näkökulman. Värien kirjosta ja poikkeuksellisista valotiloista pulppuaa vuodenaikojen myötä Pohjolan kauneuden sopusointu. Hänen tauluistaan ilmenee erittäin henkilökohtainen visio tästä maagisesta luonnosta. Värit ja valot, intiimiys ja mielialat väreilevät moninaisten yksityiskohtien ansiosta ja vievät meidät kohti runoutta ja kauneutta. Luonnon rikkaus ja monimuotoisuus antaa meille tilaisuuden tunkeutua hänen piirrostensa sisimpään. Yksityiskohtien vaihtelut ja moninaisuus johdattavat meidät kohti omia tunnetilojamme. Taidenäyttely 1.8.-28.9.2014 Koilliskairan luontokeskus, Tankavaara

Ivalon keskustasta löytyy pohjoisen mahtavin hiekkaranta. Ranta löytyy, kun kääntyy Ivalon pohjoisimmasta liikenneympyrästä sairaalan suuntaan ja vielä kerrostalojen takaa, uimarantakyltin kohdalta oikealle.


20 Pielpajärven polun lähtöpaikka

Inari

1. Uruniemi Camping 2. Toivasen Rantamökit, 3. Lomakylä Inari 4. Saamelaiskirkko 5. Lake & Snow Inari 6. Samekki – taidekäsityöt 7. Nativa – Café Wine Bar Lanca Käsityötori 8. K-Kuukkeli -lääkekaappi 9. Hotelli Inari -Ravintola Ranta-Mari - Näköalalennot 10. Inarin Lahjatalo Ky 11. Pankkiautomaatti, Sámi Duodji myymälä 12. Inarin veneilykeskus 13. SIIDA - Saamelaismuseo - Ylä-Lapin luontokeskus 14. Souvenirshop Inarijärven risteilyt 15. Inarin Kultahovi -hotelli 16. Juutuanvaaran hiihtokeskus, urheilukenttä 17. Sajos, Saamelaiskulttuurikeskus Sámi Duodji -saamelaiskäsityömyynti Saamelaiskirjasto 18. Neste-huoltoasema, ravintola 19. Inarin Hopea 20. Vasatokka, Angelintietä 11km 21. Kullankaivajien haudat - Pyrkyreiden palsta 22. Siwa -ruokakauppa / Matkahuolto 23. Juutuan polku 24. Grilli-kahvio

21 HAUTAUSMAA

SAAMELAISMUSEO MÖ

23

13 19

Inarijärvi NTIE KALLIO HUUTO

14

AL

S

Otsamon reitti Juutuan polku

ATAMANTIE

A

12

K

NE L

4

SIULATIE

TI E

KAN IEM EN

A

6

TINTIE POSTIMA

3

O

IE

H PA

TR PE

2

HON

TIE KULT A MIEHEN

UM RA

NT LA

5

IE NT TA EE

TIE SU AT NR IE LÄ NT LA TI

10 8 7

K TE KA

Juutuan polku

11

24

E TI

T KI

TA-A N TINTIE RAN

18

IN AR IN

TAMMU KKATIE

22

IE NT

NTIE LEHTOLA

IE NT

ILÄ TT

KI

NTIE ARA

S

23

KE KOS RI AA

15

NVA JUUTU A

Juutuanjoki

TIE ILAN PAPP

9 17

NTIE

EM I, N ÄÄ TÄ

PAA NN ETI E

JU TA

TIE S EN ITKO

Karigasniemi

1

NIE ME

20

SJO KI, KA RIG AS NI

UR U

UT

Utsjoki

Kaamanen

URUVAAR ANTIE

U TU AN

IVA

E TI

LOO N

16 Nukkumajoki - Poropirtit - Inarin Porofarmi 13 km Solojärvelle - Lemmenjoki 40 km

Inari

Välimatkoja Ylä-Lapissa • Vuotso-Saariselkä 40 km • Saariselkä-Ivalo 30 km • Ivalo-Nellim 40 km • Ivalo-Inari 39 km • Inari-Lemmenjoki 45 km • Inari-Kaamanen 32 km • Inari-Karigasniemi 98 km • Inari-Näätämö 145 km • Inari-Utsjoki 125 km

• Utsjoki-Nuorgam 43 km • Näätämö-Kirkkoniemi, Norja 57 km • Nuorgam-Tana Bru, Norja 23 km • Karigasniemi-Nordkapp, Norja 253 km • Raja-Jooseppi-Murmansk, Venäjä 250 km

Kuttura Välimatkoja Sodankylästä

Sodankylä

• Nordkapp 580 km • Murmansk 465 km • Inari 200 km • Ivalo 161 km • Tankavaara 100 km • Kittilä 86 km • Kemijärvi 110 • Luosto 43 km • Pyhä 62 km • Rovaniemi 130 km • Oulu 336 km • Helsinki 944 km

PorttiPahdan tekojärvi

Ta Vuo

Kersilö

Sodankylä Kierinki Unarin-Luusua

Aska Torvinen Raudanjoki

Pyhä


21

Nuorgam

Ivalo IVALO

Inari Utsjoki Karigasniemi

4

Näätämö

29 7 6

Sevettijärvi

9

23

Nellim

Ivalo RajaJooseppi Saariselkä Kiilopää

ankavaara otso Lokan

tekojärvi

Lokka

ä-Luosto

1. Inarilainen 2. Nordea-pankki Ivalon Kiinteistömaailma Pubi.fi, Anjan Pizza 3. Apteekki Metsähallitus / Info Poliisi 4. Käsityökauppa 5. Nutukas Petsamolaispatsas 6. Ivalojoen silta 7. Ivalon ev.lut. kirkko 8. Taksiasema Ivalon tori 9. Hotelli-Ravintola Kultahippu 10. Hotelli Ivalo 11. S-Market Vaskooli Posti Cafe Stop, Alko 12. Maanmittaustoimisto 13. K-Market Ivalo 14. Kirpputori 15. Ivalon Autokoulu Valokuvaamo Autovuokraamo: - Hertz Ivalo 16. Kirjasto 17. Inarin kunnanvirasto 18. Terveyskeskus 19. Pyhän Nikolauksen Ortodoksinen kirkko 20. Osuuspankki 21. Linja-autoasema, kahvila, Siwa 22. Lahjatavaraliike Näkkäläjärvi 23.Uimaranta 24. Ivalon Urheilukeskus - Jäähalli, urheilukenttä - Liikuntasali, kuntosali - Nuorisotila Stönö 25. Rajavartiosto, uimahalli 26. Mukkavuopajan ulkoilureitti 27. Lauran Grilli, Extra-Piste 28. Koirapuisto 29. Leikkipuisto

1

19 18

26

3

29

8

22

20

InarIjärvI

21

5 11

17

26

16

27

2 14 13

Tieosuudella Saariselkä – Ivalo näkee myös toukokuussa syntyneitä pikkuvasoja, jotka voivat käyttäytyä liikenteessä arvaamattomasti.

14 29 15

Porokolarin sattuessa

14

10 24

26

Porokolareita tapahtuu jatkuvasti, lähes 4000 kappaletta vuodessa. Eniten vahinkoja sattuu marras-tammikuussa ja heinä-elokuussa. Kesällä poroja on teillä erityisen paljon, koska ne tulevat mielellään aukealle ajotielle räkkää eli verta imeviä hyönteisiä pakoon. Maantiellä käy ilmavirtaus autojen takia, joka ajaa hyttyset pois. Lapissa poroja voi tavata kesällä ihan missä vain; maanteillä, hotellien pihoissa, bensatankkien läheisyydessä, keskellä liikenneympyrää, uimarannalla, - ihan missä vain. Kesäisin vasonnan jälkeen luonnossa voi laiduntaa jopa 340 000 poroa.

28

25

Lentoasema 10 km autovuokraamot lentokentällä Autovuokraamo Hertz Ivalo ja Europcar

Hautausmaa

Rovaniemi 295 km

Saariselkä

Varoitusmerkit Varoittava poro liikennemerkki kilometrimäärineen pitää yleensä paikkansa. Niitä ei huvikseen ripotella tien poskeen varoittamaan. Ongelmana on ollut, että varoitusmerkkejä katoaa tienvarsilta sesonkiaikana matkailijoiden mukaan matkamuistoksi. Varoitusmerkit maksavat paljon ja suotavaa olisi, että niiden annettaisiin olla niiden alkuperäisessä käytössään. Tieosuuksilla, joilla varoitetaan porovaarasta liikennemerkein, kannattaa olla erityisen tarkkana. Tieosuus Saariselkä – Ivalo on suuren porokolarivaaran aluetta kesäaikaan. Tämä johtuu siitä, että alue on Ivalon paliskunnan kesälaidunaluetta. Tällä tieosuudella näkee myös toukokuussa syntyneitä pikkuvasoja, jotka voivat käyttäytyä ja poukkoilla liikenteessä arvaamattomasti. Tähän kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota ajaessaan tällä välillä. Vahingon sattuessa Jos näet poron tie sivussa, hidasta vauhtia ajoissa. Vaikka poro näyttäisi ruokailevan tienpientareella rauhassa, se voi käyttäytyä yllättävästi ja hypätä tielle. Jos kuitenkin törmäät poroon, pysäytä auto ja totea tilanne. Aseta varoituskolmio tielle varoittamaan muita kulkijoita. Jos joku kyytiläisistä tarvitsee ensiapua, auta häntä tai soita hätäkeskukseen 112. Jos poro on loukkaantunut, se täytyy lopettaa välittömästi. Jos et itse pysty sitä tekemään, soita hätäkeskukseen ja pyydä sieltä apua. Sen jälkeen kuollut poro on siirrettävä pientareelle, pois ajokaistalta. Vaikka vain auto vain tönäisi poroa ja poro jatkaa matkaa, sille on voinut tulla sisäisiä vammoja ja ruhjeita, eli ilmoita pelkästä tönäisystäkin. Porokolariarviomiehet käyvät katsomassa, miten porolle kävi. Kolaripaikka on hyvä merkitä vaikka värikkäällä muovipussilla paliskunnan porokolariarviomiestä varten. Kuollutta poroa ei koskaan saa ottaa mukaan. Muista aina ilmoittaa vahingosta hätäkeskukseen! Korvaukset Autonkuljettaja- tai omistaja ei ole korvausvelvollinen loukkaantuneesta tai kuolleesta porosta. Vahingosta pitää ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Porokolareissa sattuneet henkilövahingot korvaa liikennevakuutus ja omalle ajoneuvolle sattuneet vauriot korvaa hirvivahinkovakuutus, joka sisältyy vapaa-ehtoisen autovakuutuksen Kasko-yhdistelmiin. Korvauksesta vähennetään vakuutuskirjaan merkitty omavastuu. Korvaukset eivät vaikuta bonuksiin. Poronomistaja saa korvauksen paliskuntansa kautta. Maanteillä liikkuville poroille ei mahda mitään. Itse asiassa poro oli Lapissa ennen kuin autot edes keksittiin. Maantiet ja reitit ovat alun perin rakennettu porojen perinteisten laidunten halki. Poro kuuluu Lapin luontoon! Lähteenä käytetty: Liikenneturvan Poro liikenteessä-esite IBM


22

–Näin saatiin varmuutta ja pysyvyyttä omaan yrittämiseen ja harrastamiseen, naiset sanovat yhteen ääneen. Käsityömyyntinäyttelyn pitäjät ovat kaikki käyneet Saamelaisalueen koulutuskeskuksen käsityölinjan. Jokaisella on jokin oma juttunsa, mitä tehdä ja jatkojalostaa. Arja sitoo kauniita kirjoja, vihkoja ja kortteja. Katja sanoo olevansa vapaalankahuovuttaja ja Tytti on hopeatyön ammattilainen. Naisten osaamiset täydentävät toisiaan ja kun taidot laitetaan yksien seinien sisään, saadaan

Shiatsuhieronta Renate Winter P. 040 854 9602 arcticshiatsu@gmail.com

idyllinen, laadukas ja värikäs käsityömyyntinäyttely Taitajat. Tiloissa on myös monen muun käsityöläisten kädentaitoja nähtävänä ja myytävänä. Valikoima koostuu koruista, kierrätysmateriaaliompelutöistä, huovutustöistä, nahka- ja kalannahkatöistä, puu-, luu-, sarvi- ja pahkatöistä, kirjansidonnasta, akvarellimaalauksista ja perhoista. Jokainen kuukausi tuo esille uusia taitajia ja tekniikoita. On ollut sorvaustöitä, kirjoneuleita, puukkoja ja käsinvalmistettua poronnahkaa. -Viime kesät olivat onnistuneita ja asiakkaat löysivät meidät, vaikka sijaintimme oli viime kesinä syrjemmässä Koppelontien varressa. Halusimme jatkaa ympärivuotisesti tällaisen myymälän pitämistä. Käsityömyyntinäyttelyn erikoisuutena on se, että käsitöitä tekeviä ammattilaisia on koko ajan paikalla liikkeessä. Jos vapaahetkiä tulee, pyritään samalla tekemään omia töi-

  Laserakupunktio   Saila   Huotari P. 0400 453 706 sailahuotari@gmail.com

Sairaalantie 1, Pienyritystalo, Ivalo

TAKSI IVALO, IVALON LENTOASEMA

Vasatokka P. 0100 87 888 www.ivalontaksit.com

Arja Nousiainen ja Katja Simonen esittelevät ylpeänä tuotevalikoimaansa.

tä ja tällöin asiakas voi myös seurata niiden valmistumista. Nykyisessä paikassa työtila on kuitenkin rajallinen. -Kun asiakas kuulee tai näkee tuotteen työvaiheet, sen hintakaan ei enää ihmetytä. Taitajat –myyntinäyttelyssä on kuukausittain vaihtuvia käsityöläisten tuotteita teemoittain. Kesäkuussa Leena Aikion sisnat valtaavat liikkeen ja eräs perhontekijä tuo tuotoksensa myyntiin. Silloin on kalastus nostettu pääteemaksi muidenkin tekijöiden myötä. Yksi mielenkiintoisimmista teemoista on heinäkuun kullankaivuseen liittyvä. Silloin liikkeeseen saapuu vitriininäyttely, jossa on esillä Suomen suurimmista kultahippu-

löydöistä aidonnäköiset ja -kokoiset kopiot. Myös paikallisten kullankaivajien hippukoruja tulee tällöin myyntinäyttelyn tarjontaan. Lapin Kullankaivajain Liitolle kokoelman on lahjoittanut Geologian tutkimuslaitos, jonka hallussa on toinen vastaavanlainen kokoelma. Vitriini on ollut näytillä erinäisillä messuilla ja muissa tapahtumissa. Lisäksi osaa kokoelman suurimmista hipuista lainattiin aikoinaan Veikkaus Oy:n promokuvauksiin. Kesäkuukausina on paikallisilla käsityöläisillä mahdollisuus tulla Taitajien pihatorille myymään tuotteitaan. -Pihatoripaikka kannattaa ottaa perjantaisin tai lauantaisin, jolloin sään salliessa

Kuva: Pirjo Lainesalo

Entinen Tee kesä käsin – käsityömyyntinäyttely vaihtoi nimen. Taitajat –Crafters myyntinäyttely löytyy Ivalon keskustasta, nelostien varrelta. Kolme rohkeaa käsityöläisnaista Arja Nousiainen, Katja Simonen ja Tytti Bräysy saivat nyt oman, ympärivuotisen tilan.

Kuva: Inga-Briitta Magga

Käsitöiden myyntinäyttely Taitajat kesämielellä

Kultahippunäyttely esillä heinäkuussa Taitaja-käsityöliikkeessä.

myös paikallinen kahvilayrittäjä Kuuputti tulee myymään pihaan kahvia ja muuta suuhun pantavaa. Mukavia, pieniä käsityömarkkinoita olisi siis tiedos-

sa, mikäli osaajia löytyy mukaan. On mukava saada tarjota paikallisille ja turisteille oman alueen osaajien itsetehtyjä töitä. Pihatoripaikkaa voi kysyä suoraan Taitajilta! IBM

T:mi Sarin Koriste Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Inarissa –majoitusta mökeissä ja huoneistoissa –rantasauna –ruokailut (min 10 hlö) –välinevuokrausta –leirejä, kokouksia, juhlia Mökki alk. 72€/ vrk

Yhteystiedot: Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokka Angelintie 696, 99870 Inari puh. 016 670 7960, mail. vasatokka@inari.fi www.vasatokka.fi

• Lääkärin lähetteellä SV-lain mukaisia korvattavia hoitoja • Nikama- ja nivelkäsittelyt • Akupunktiohoidot • Kehon koostumusanalyysi • Neurologinen fysioterapia • Lämpö-/kylmähoidot • Työfysioterapia • Sähköhoidot • Hieronta • Kuntotestaukset • Kinesio-/urheiluteippaukset

Geelirakennekynnet Ripsipidennykset Posliinikelloja Kellokoneistoja Lahjakortit arkeen ja juhlaan! Sari Pehkonen

Diplomin suorittanut kynsi- ja ripsimuotoilija

Tervetuloa! T: Ari-Jukka, Minna, Erja ja Melina Piiskuntie 5, Ivalo puh. 016 661 388, 0400 188 732, ilv.ari-jukka@co.inet.fi

045 670 7195

TmiSarinKoriste

Kumputie 1, IVALO


23

LOUNASPIZZA 6,20 € ma–pe klo 11–14 Avoinna: Ma–La 11–21, Su 12–21 Kesäaikana: Ma–La 11–22, Su 12–22 Puh. 016 661 909 Ivalontie 12, 99800 Ivalo

SOITA, TILAA, NOUDA JA NAUTI!

*+,+,

*Y,+,

#BCEC6<@9P)%C<=>>D67C96==C) =D>)*Y)EC)#BCEC6<9C?<<69)=D>).*

3C<9@??:N9@DQ:) &>=>)=C878?X6?)R@?=6D;)%

.+,+,

SOVINTOVAARAN HUIPPU

Ukonjärventie 20, Ivalo

Huikeat näkymät & paljon nähtävää Avoinna joka päivä 4.6.—20.9.

www.ivalonmaahiset.fi

U@D6QC??67:6B6@?)E8>?9CEC?C) 5@6==6)&CR6DC

!BCD>)$>O=P)QQ,)(R@)ST)IN@<) EC)I2(N7@

Leivomme joka aamu tuoreet munkit ja pullat! HYVÄÄ KOTIRUOKAA PAIKALLISISTA RAAKA-AINEISTA Ivalontie 2, 99800 IVALO asiakaspalvelu@nutukas.fi, P. 040 162 2599, www.nutukas.fi

Kärsitkö lonkka-, polvi-, iskias- tai olkapäävaivoista? Vaivaako sinua jatkuvasti niska-hartiaseutu tai purentalihakset? Tuntuuko, että mikään ei auta? Varaa käsittelyaika minulle, niin räätälöin juuri sinulle sopivan hoitosuunnitelman!

Juho Jumisko

Hieroja

Ajanvaraukset Metsätie 5, Ivalo

045 673 5810

VC9@AWA><<2=@D==C=6<C9) EC)#6=C=>?@

6AEC<9><9C) <@A9966?)!BCD>?)= 36789)7::9;<=>? C)*J)G)<@=:) *F)GH)12I98=>A96DDKL.HF/)GM, 367787CDB@D8<9C)

!?CA6B66==>E@?)7::9;<=>?<@A96?)7::@<66?9NE:?:)IDC<96?@?

(#"11!!)2)3#43##)2)1'!)-)&#3#1(##)2)5445('')2)(#$!"'!,,,

Täyden palvelun kodinkoneliike MYYNTI, ASENNUS, HUOLTO JA KORJAUS

LVI

Ivalon kylmäkonehuolto

Maahantuojien valtuuttama kodinkonehuoltoliike: * Täydellinen varaosapalvelu * Ilmalämpöpumput * Kylmälaitteet Työlle ja vaihdetulle varaosalle 3kk takuu!

• ASENNUS- JA HUOLTOPALVELUT SEKÄ PÄIVYSTYS • URAKOINTI, REMONTIT JA TARVIKEMYYNTI • K IINTEISTÖHUOLTO

Päivystys 0400 695 115

Myymälä * Kodinkoneet * Pienkodinkoneet * Valaisimet

Puh. 016 662 800 Avoinna ma–pe 8–17 Yhdystie 8, 99800 Ivalo

Puh. 016 662 120 Avoinna ma–pe 9–17 Piiskuntie 7, 99800 Ivalo

www.yla-lapinlvi.fi

www.ivalonkodinkone.com

Ivalon Työttömien

KIRPPIS

Terv e

tulo

a! Vasantie 3, IVALO www.facebook.com/ivalon.tyottomatry puh. 046 613 7055 Avoinna koko kesän ma–la 10–15 Kahvia ja pullaa, myös telttakirppis Kesälauantaisin pihakirppis, säävaraus. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

• Buffet-lounas • Pitopalvelua ma–pe klo 11–15 • Anniskeluoikeudet • Huoneistomajoitusta • À la carte

.S,+,

D"28"%)/6&,E)6*".,#))2+**&.,4&,-&)."+**&.,-)..&., -"#$%&'&(%)*++.0,!&%#6,6(4"/*&F,!!!"#$%&#'##()*"+C

PALVELUPISTEET

palvelupiste avataan kesäkuussa 2014

.F,+,

1"2+.%"+#+$,-3/$4)(/+&5,/&#%".%&'&(%)*+&5, *&2--+.6+.%&5,%62+()/+.&&5,-6.#"2%%"4&5, %"&%%"2+"#+%3-#+$5,78&/6.,1"/+*&..+"., 9:;8)6%+#4)(/&%&'&(%)*+&5,78&/6,<6=-, ;>"#%&2+%,()+'')?$.@"+."".,#"-$,%+"%3#%+, A&%"2B26##;-"/--&-+#&%,>"#%&2"+."".C

Palvelemme Ivalossa ma-pe 9-17 la 10-14

SAARISELKÄ Saariselän Kuukkeli p. 016 668 741 INARI Inarin Kuukkeli p. 016 671 500 UTSJOKI K-Market Hillajänkä p. 0400 347 009 NUORGAM Samimootor p. 016 321 8800 KARIGASNIEMI K-market Karigasniemi p. 016 676 241 SEVETTIJÄRVI Sevetin Mini-Shop 016-672265

*T,+,

!"#$%&'&(%)*+&,-&+-".+-$+#+//"0

IVALON APTEEKKI

IVALONTIE 10 99800 Ivalo Puh 010 281 7215 Fax 010 296 0305 ivalon.apteekki@apteekit.net

!?CA6B66=>9 CA6B66=>9 Z!?CA6B66=>9)[6?

! " # $! %! ! & ' () * + , -. + , + , . / * 0

Jäämerentien kesämatkailukohteilla yhteinen brändi Jäämerentien palveluja ja kohteita markkinoidaan yhteisen E75 Lapland –markkinointi-ilmeen ja nimen alla. E75 Lapland -brändinimi yhdessä palvelulupauksen ”Best Spots” (parhaat pysähdykset / kohteet) kanssa esittelee yli 60 kohdetta Jäämerentien varrella ja sen läheisyydessä, välillä Rovaniemi Utsjoki; palveluja, nähtävyyksiä, aktiviteetteja, retkeilijän kohteita, kansallispuistoja ja matkailijan infopisteitä. Jäämerentien kesämatkailuhanke yhdistää merkittävän määrän reitin varteen sijoittuvia yrityksiä ja organisaatioita. Tavoitteena on tuoda esille kesän helmet ja aktivoida matkailijaa käyttämään mahdollisimman monipuolisesti alueen matkailupalveluja.

Erikoishammasteknikon vastaanotto Ivalossa Puh. 050 544 0431 Piiskuntie 5, Ivalo www.hammaspojat.com

Extra KOTAKEITTIÖ

Ø

80cm

JOKAISELLE JOTAKIN

Biolan KOMPOSTI­ KÄYMÄLÄ

KATISKA

89500 59500

Preco SÄHKÖ­ SAVUSTIN

5900

OFF CRC MASTON X1R

1890 Verkko­ merkit

1090 1,5m 1290 3m 1890 1m

Puh. 016 662 095 Ivalontie 15, IVALO


24

Inariviikot kokoavat väen yhteen Inariviikot ovat jälleen täynnä mitä mielenkiintoisempia tapahtumia ja juhlia, kuten perinteisiä kyläjuhlia, lastentapahtumia, markkinoita, toritapahtumia, katusählyä, festareita, konsertteja, teatteriesityksiä, Ivalon Pelimannien 40-vuotisjuhlatapahtumia, huippuesiintyjiä meiltä ja muualta sekä tietysti WaterCross-kelkkakisat. Viime vuoden Inariviikot keräsivät tapahtumissa ja taide-

Inariviikkoja 2014 ovat toteuttamassa Inarin kunta sekä paikalliset yhdistykset, yritykset sekä yksityiset voimamiehet ja -naiset. Inariviikkojen avajaisia vietetään 17.heinäkuuta Vaskoolipatikan merkeissä Mukkavuopajan virkistysreitillä, jonne saa tulla liikkumaan kävellen, sauvakävellen tai juos-

näyttelyissä yhteensä 13 300 kävijää.

ten. Tapahtuma alkaa kello 18. Matkan varrella on myös mehutarjoilu. Yhteislähtöja maalialue ovat S-marketin parkkipaikalla, jossa kuullaan myös elävää musiikkia. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan mm. polkupyörä, heti patikan päätyttyä. Illalla liikutaan vielä tanssien merkeissä Inariviikot-teltassa kello 21.

Perinteiset tapahtumat kuten kyläjuhlat tuntuvat kasvattavan suosiotaan vuosi vuodelta. Tänä kesänäkin Koppelossa järjestetään kyläjuhlat Koppelon kylätalolla ja Nellimissä Rännijuhlat. Tapahtumissa toteutuu ”koko kylä yhdessä” ajattelu hienolla tavalla, joten ei ihme että niissä viihtyvät sekä kuntalaiset että matkailijat.

Inariviikoille on toivottu lisää luontoelämyksiä, lapsiperheille suunnattuja tapahtumia sekä kirkkokonsertteja. Ja niitä tänä kesänä onkin Inariviikkojen tarjonnassa. Tapahtumia on runsaasti ja niitä järjestetään eri puolella kuntaa, eikä tämän lehden sivu riitä kertomaan niistä kaikista. Inariviikot 17.-27.7.2014

Ivalon pelimannien 40-vuotisjuhlavuosi -Vuonna 1974 Ahti Similä tiedusteli isältäni Reino Huhtamellalta kiinnostuksesta perustaa Ivalon pelimannit ry. Perustava kokous pidettiinkin melkeinpä heti samana vuonna. Perustavassa kokouksessa olivat läsnä Ahti Similä, Reino Huhtamella, Kalle Taali ja Aimo Vähärautio. Jukka Huhtamella nykyinen Ivalon pelimannien jäsen kertoo syntyhistoriasta.

Kultaisen harmonikan Suomen mestari Seija Väärälä, Niiles-Jouni Aikio ja pelimanniyhtye Norjan Lakselvista. Pelimannipäivät huipentuvat Ivalon pelimannien 40-vuotisjuhlavuosikonserttiin sunnuntaina.

Pelimannipäiville tulee esiintyjiä ympäri Suomea mm. Sodankylän pelimannit, Putaan pelimannit, Harmonikkamaestro Seppo Leino,

Heikki Kahila esittelee uutta kirjaansa la 19.7 klo 12 Ivalon kirjastossa.

Lastenpäivä

Elastinen päättää Inariviikot

Lastenpäivä aloitetaan kello 13 kalakisoilla, jossa lapset pääsevät onkimaan kilpaa Inarin kunnantalon puistoalueella. Ivalon Erämiehet tarjoavat jälleen tapahtumaan vavat ja madot. Tapahtuma on aina ollut suosittu. Aikaisempina kesinä vavat ovat loppuneet kesken, joten kannattaa ottaa oma vapa mukaan, jos vain sellaisen omistaa. Aarre Seurujärvi Ivalon Erämiehistä kertoo, että kisakalaa vielä mietitään, mitä kalaa tänä vuonna kisakalaksi istutetaan. -Se on lapsille yllätys, tuleeko sieltä rautua vai ahventa. Saattaa sieltä haukiakin tulla… Tapahtumaan ei ole osallistumismaksua. Kisa on leikkimielinen kisa ja kaikki osallistujat palkitaan pienellä lahjalla. Kisassa on myös mehutarjoilu. Lisäksi lapsille on elokuvateatteri Aslakissa lastenelokuvia. Ja päivän päätteeksi Hotelli Kultahipun kellarissa on limudisco, jossa musiikkitarjonnasta vastaa Dj. Myös ohjattuja leikkejä.

Inariviikot huipentuvat sunnuntaina 27.7. Inarin kunnan ja Ivalo River Campingin järjestämään ulkoilmapäätöskonserttiin, jonne on tänäkin vuonna saatu nimekäs esiintyjä. Juhlakansaa saapuu Ivalo River Campingin festivaalialueelle villitsemään hip hopin taitaja Elastinen. Hän on tuttu muun muassa The Voice of Finland –laulukilpailun tuomaristosta. Inarin kunnan omapoika, inarinsaameksi räppäävä Amoc aloittaa yleisön lämmittelemisen kello 16.00. Päätöskonserttiin odotetaan 1300 kuulijaa. Elastisen konserttiin on jo lippuja myynnissä Lippupalvelussa. Lippuja voi ostaa ennakkoon myös Ivalon pääkirjastosta kesäkuun alusta alkaen kirjaston aukioloaikoina. Maksuvälineenä käy ainoastaan käteinen. Lippujen hinnat ovat 15 euroa ja S-Etukortilla 13 euroa. Konsertti on ikärajaton.

Kuva: Juha Periniva

Inariviikkojen yhteydessä järjestetään viikonlopun kestävät Pelimannipäivät, joiden juontajaksi ja vieraaksi saapuu pelimannien kanssa 1980-luvulla yhteistyötä tehnyt legendaarinen tv-kasvo- ja ääni Heikki Kahila.

-Emme keikkaile juurikaan tätä nykyä. Parhaillaan on tekeillä pelimannien historiikki, jota kirjoittaa Usko Luostarinen. Kirjassa paljastuu pelimannien huippuvuodet, jolloin keikkaa tehtiin paljon. Juhlavuoden kunniaksi julkistetaan myös DVD, jossa on Vimpelissä 2010 taltioitu kevätkonserttimme, levy tulee myyntiin heinäkuun aikana. Pelimannitanssit pe 18.7. klo 21 Hotelli Ivalossa . Pelimannit Raitilla la 19.7 klo 13 alk. Ivalon kylällä mm. S-marketissa, K-Marketissa Pelimannitanssit la 19.7. klo 21 Hotelli Ivalossa. Ivalon Pelimannien 40-vuotisjuhlakonsertti su 20.7. klo 13 Ivalon lukiolla.

Elastinen su 27.7. klo 16:00 Ivalo River Campingissa.

Lasten onkitapahtuma kunnantalon vuopajalla ti 22.7. klo:13 alk. Lastenelokuvia kello 15:00 alkaen elokuvateatteri Aslakissa. Päivänpäätteksi limudisco Hotelli Kultahipun kellarissa. Erämiehet eivät tänä vuonna järjestä aikuisten onkitapahtumaa.

Afrikan morsian –teatteriesitys Paikallinen, harrastajateatteri Ivaloiset esittää riemukkaan kesäteatteriesityksen, joka kertoo asenteista ja ennakkoluuloista kaikkea erilaisuutta kohtaan sekä taajaman asukkaiden oman käden oikeuksista oman elinpiirin turvaamisessa. Näytelmän on kirjoittanut Liisa Heiskanen.

Tarkka ohjelma osoitteesta www.inariviikot.fi Kuva: Reija Hirvikoski

Afrikan morsian ke 23.7. klo:19 Hotelli Kultahipun pihassa

Elastinen. Kuva: Sami Siilin / Rähinä Records Oy

Koko kaupungin henkilö V valloittaa lasten ja aikuisten sydämet.

Koko kaupungin henkilö V ” -teatteriesitys Aapelin lastenkirjojen rakastettu keskushahmo Vinski kiertää Suomea kesällä 2014. Tämä itsenäinen veijari valloittaa lasten ja aikuisten sydämet Teatteri Nahkiaisen näytelmässä Koko kaupungin henkilö V. Koko kaupungin Vinski muuntautuu tänä kesänä salaperäiseksi henkilö V:ksi. Nyt 2000-luvulla tämä valloittava punatukkainen lapsi ei enää väistämättä ole pikkupoika, vaan Henkilö V:nä jekkuilevat ja juoksentelevat myös tytöt. Näkymättömyyden, yksityisyyden ja oman mielikuvitustilan kaipuu kun ei ole sukupuolisidonnainen asia. Henkilö V, Apteekkari C ja harvinainen ”Päin seiniä” -näkymättömyyspulveri ovat erinomaisen lyömätön yhdistelmä. Miten käy Lutikkalinnan laiskojen äijien? Kuka kummittelee neiti Naranterin kahvikesteillä? Ja kenet henkilö V pelastaa kellotapulista? -Teatteri Nahkiaisen esitys kertoo vastaukset. Koko kaupungin henkilö V pe 18.7. klo 14 Sajoksessa, Inarissa ja samana päivänä klo 18 kunnantalon puistoalueella, Ivalossa

Klassikkoja mustavalkoelokuvia Kulttuurisihteeri Riitta Maukonen on saanut arkiston helmiä Elokuvateatteri Aslakkiin esitettäväksi yleisölle Inariviikkojen aikaan. -Toivon, että ihmiset löytävät nämä kaksi mustavalkoklassikkoa Inariviikkojen ohjelmatarjonnasta ja tulevat sankoin joukoin nauttimaan elokuvatarjonnasta. Elokuviin on vapaa pääsy. Kaikki rakastavat on Valentin Vaalan ohjaama suomalainen mustavalkoinen komediaelokuva vuodelta 1935. Kesäinen teos on ensimmäinen Ansa Ikosen ja Tauno Palon kahdestatoista yhteiselokuvasta. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat saariston täysihoitolaan, jossa rakastavaisten Sirkka Mareksen ja Arvo Lähteen onnea uhkaavat juonittelut, ja lisäksi molempien äidit ovat mitättömästä syystä verivihollisia keskenään. Su 20.7. Elokuvateatteri Aslakissa klo 16 Ihmiset suviyössä (Människor i sommarnatten) on Valentin Vaalan ohjaama Frans Eemil Sillanpään romaaniin Ihmiset suviyössä perustuva suomalainen elokuva vuodelta 1948. Palkitussa elokuvassa maalaillaan kohtaloita kesäyötä kokeville ihmisille erään maalaispitäjän alueella. Ihmiset suviyössä kertoo tietyn tapahtuman aina kahdesta eri näkökulmasta. Elokuvassa synnytään ja kuollaan, rakastetaan ja vihataan. Sillanpääläiseen tyyliin suomalainen luonto kuvataan romanttisena uljaiden metsien ja hopeisten järvien runona, jota rytmittää päivän ja yön herkän vähäeleinen vuorottelu. Su 20.7. Elokuvateatteri Aslakissa klo 20


25

NELLIM Onnistuneen loman edellytykset:

Inarijärvi, Nellim ja

Safari Service! Tervetuloa kylään! Safari Service Nellimintie 4204 99860 Nellim www.safariservice.fi P. +358 40 773 9142

Mitä tehdä Nellimissä? Kolme kulttuuria

Paatsjoen silta

Nellim on kolmen kulttuurin kylä. Alkuperäiset asukkaat ovat inarinsaamelaisia, 1920-luvun jälkeen kylään muutti suomalaisväestöä ja sodan jälkeen kolttasaamelaiset.

Itäinen naapurimme Venäjä on ihan siinä vieressä. Paatsjoen sillalta aukeavat hienot jokimaisemat sekä näkymät kummankin valtion rajavartiotorneille.

Ortodoksinen kirkko

Nellimin Erähotelli tarjoaa matkailijoille ja paikallisillekin monenlaisia palveluita, muun muassa majoitusta, ruokaa, kanootteja, veneitä, opastettuja veneretkiä, saunan ja pitopalvelua. Erähotelli avaa ovensa kesään 20.6. Erähotellilla järjestetään juhannustanssit juhannusaattona.

Pyhälle kolminaisuudelle ja Trifon Petsamolaiselle pyhitetty kirkko on rakennettu vuonna 1987. Kirkon suunnittelussa on käytetty esikuvana rajan taakse jääneen Petsamon yläluostarin kirkon vanhaa osaa. Kirkon vieressä on ortodoksinen hautausmaa. Kirkon parkkipaikka on uusittu kesän alussa; nyt sinne mahtuvat juhlavieraiden autot ja bussitkin kunnolla. Kirkkoon kokoontuu paljon ihmisiä ainakin elokuun lopun Trifon Petsamolaisen pyhiinvaelluksella.

Järvelle

Nellimistä pääsee kätevästi Inarijärvelle, joko vuokraveneellä tai matkailuyrittäjien kautta.

Erähotelli

Ränni

Nellimin uittoränni on rakennettu seudun suurten savottojen alkaessa vuonna 1929. Se on hyvä päiväretkikohde koko perheelle. Perinteinen rännijuhla järjestetään perjantaina 25.7. klo 14 alkaen. Siellä voi tutustua ränniin, sen historiaan, tavata tuttuja, syödä ja juoda hyvin sekä nauttia Nellimin tunnel-

Nellimin ortodoksinen kirkko on kesällä avoinna arkipäivisin.

masta. Lisäksi tapahtumassa on näytelmä, kilpailuja ja arpajaiset.

Kalastus

Nellimin uistelukisat pide-

tään 11.-12.7. Kaksipäiväisten kisojen ensimmäinen päivä on varattu siikauisteluun, toinen varsinaiseen uisteluun.

Tie

Nellimin tien kunto ja sen rakentaminen ovat ikuisuuskysymys, josta riittää puhuttavaa kyläläisten kanssa. Saadaanko tietä ikinä korjattua, jää nähtäväksi.

Satamasta pääsee helposti Inarijärvelle.

Tina Kiviniemi on rohkea nainen. Hän alkoi puolikymmentä vuotta sitten kehitellä omaa rocktapahtumaa Ivaloon. Tänä vuonna hän puuhaa jo viidettä Ivalo Rock – festaria kasaan nuorella naisvoimalla Sinikka Niskasen ja Inka Saijan kanssa.

Kuumia nimiä ja VIP-aluetta Ivalo Rock järjestetään heinäkuun viimeisellä viikonlopulla, jolloin on myös Ivalon Watercross. Tänä kesänä lavalla nähdään Suomen

ja Pohjoismaittenkin kuumia, nimekkäitä artisteja ja bändejä mm. E-type, The 69 Eyes, Mamba, Turo´s hevi Gee, Jaakko Laitinen ja Väärä raha, Timo Rautiainen ja Jussi Lampi Duo, Marttina Feat Dj. Amara, Overtake ja Iskuporakone. Kiviniemi haluaa, et-

tä rokkitapahtumassa on jokaiselle jotakin. - Uusia esiintyjiä pitää olla joka vuosi, ettei porukka kyllästy. Inariviikot loppuhuipentuvat sunnuntaina 27.7. järjestettävään päätöskonserttiin, jossa esiintyvät paikallinen räppäri Kuva: Ivalo River Camping

Ivalo rokkaa

Amoc ja päätähtenä Elastinen. Päätöskonsertti pidetään myös Ivalo River Campingin tapahtuma-alueella ja järjestetään yhdessä Inarin kunnan kanssa. Tapahtuman järjestäjät odottavat viikonlopulle yli 3000 kävijää. Elastiselle on oma odotus, yli 1300 kuuntelijaa. -Uutena juttuna meille on tulossa tämän kesän rokkiviikonloppuun VIP-alue, joka on pääasiallisesti suunnattu yrityksille ja kaveriporukoille, jotka haluavat panostaa niin sanottuun omaan rauhaan. VIPalueella on 90 asiakaspaikka, A-oikeudet, omat vessat ja ennen kaikkea hyvä näkyvyys päälavalle. VIP-alueen vieraista huolehtii Henna Peltonen. -Alueelle on varattu paikkoja jo mukavaan tahtiin, Kiviniemi paljastaa.

Saariselkä apuun Valitettava tosiasia on, että Ivalossa on myös majoituskapasiteetista pula, jos suurempaa, useamman päivän tapahtumaa suunnitellaan kylälle. Viime vuoden Ivalo Rock keräsi noin 2300 kävijää. Kuvassa Basic Element viihdyttää yleisöä.

Niinpä Ivalo River Camping ja Saariselän Santa´s Hotel Tunturi ovat lyöneet hynttyyt yhteen ja tarjoavat edullista majoituspakettia rokkiviikonlopuksi Saariselälle. Ja kaiken lisäksi Ivalo Rockin viralliset jatkobileet järjestetään iltojen päätteeksi Saariselällä Lutossa, Santa´s Hotel Tunturin yökerhossa, jossa Dj:na toimii Skandinavian Hunkseista tuttu, Esko Eerikäinen. Kiviniemi aloittaa aina uuden Ivalo Rock-tapahtuman suunnittelut ja valmistelutyöt silloin jo kun vanhaa festaripaikkaa loppusiivotaan. Aikomuksena on myös kehittää tapahtumaa. Ivalo Rock alkaa olla jo siinä laajuudessaan megatapahtuma, että sen voi laittaa muiden kesäfestariviikonloppujen listaan aivan huoletta. Ivalo ei tule kalpenemaan muiden rockfestareiden rinnalla. -Joka vuosi on saatava paremmat ja paremmat Rockit, naiset tuumaavat yhdestä suusta. Inga-Briitta Magga Lippuja saa Ivalo River Campingista ja Lippupalvelusta. Ivalo Rock 25.-26.7.2014


26

Terva-Pekka ei liikepaikoista perusta E

rämaassa ikänsä asunut mies ei aivan helpolla opi kortteeraamaan kaikilla mukavuuksilla varustetussa rivitaloasunnossa. Moni asia on opittava kantapään kautta. Pekka Tervaniemi kuunteli aikansa pakastearkun surinaa Nellimin asunnossaan ja ajatteli, että piruako tuon jatkuvasti tarvitsee olla sähköä kuluttamassa. Hän vetäisi töpselin pois seuraavana aamuna lattia lainehti vettä ja Pekka sai kuivailla sitä rättien kanssa aivan tosissaan. Pekka muutti muutama vuosi sitten pois Tsurnulta, jossa hän ehti viettää elämästään lähemmäs 70 vuotta. Elämän ensi vuodet vierähtivät Petsamon Salmijärvellä, jonne hänen isänsä Fransin suku oli aikoinaan kulkeutunut Kittilästä. Pekan Elli-äiti oli Pannen sukua. Pekka arvelee, että Pannet ovat alkujaan Norjan tunturisaamelaisia. Pekka pistää kahvin kiehumaan. Muutaman viikon takaista 80-vuotispäiväkakkuakin löytyy. Pekka kaivelee jääkaappia ja huomaa samalla kermatäytteessä homepilkkuja. - Unohtuiko tämä pöyvälle pitemmäksi aikaa. Keräilytalouden harjoittaminen oli Pekalle Tsurnulla elinehto. Samalla hän oppi, ettei mitään ruokaa heitetä hukkaan, eikä pieni home haittaa. Ja makealtahan kakku vielä maistuukin. Tsurnulla oli poltetut tupakan natsatkin kerättävä talteen, sillä hätätilanteen sattuessa niistä sai vielä kokoiltua kasaan sätkän tai pari. Kauppaanhan ei Tsurnulta hetken mielijohteesta lähdetty. Pekan huushollissa paikat kiiltelevät puhtauttaan ja kaikki on järjestyksessä. Vain makaukset sängyllä ovat rypyssä, koska siinä Pekka pötkötteli päiväunilla juuri ennen vieraiden tuloa. - Siistiähän se on, kun yksin asuu, hän perustelee. Pekka tunnettiin tarkkana miehenä Tsrnullakin. Pihakentästä ei löytynyt yhtään poronpapanaa, kun Pekka keräili ne isoon peltiseen kurkkupurkkiin ja lannoitti niillä perunamaata. Toki kodinhoitajakin käy huushollissa säännöllisesti. Hän käy joskus Pekan puolesta kaupassa Ivalossa ja tuo ostokset tullessaan. Joskus nellimiläinen Onni Tarrimaa ottaa Pekan kyytiinsä ja käyttää Ivalossa ostoksilla. - Käyn Ivalossa aina kun asiaa tulee, mutta tässä menee nykyisin viikko ja toinenkin, ennen kuin siellä tarttee käydä. Eipä tuonne enää haluta. Meikäläinen ei liikepaikoista perusta. Ja Ivalossa ottaa meteli korviin. Jos Pekan aika käy pitkäksi Nellimin asunnossa, niin hän saattaa käveleskellä Nellimin Erähotelliin ja ottaa siellä konjakkipaukun. Jos paikalla on muita nellimiläisiä, niin juttukavereita kyllä löytyy. Pekanhan tuntevat kaikki. Pekka sanoo, että hyvinpä tuo aika näyttää kuluvan neljän seinän sisälläkin. Puhekavereita hänellä ei ole koskaan ollutkaan liian kanssa. - Meikäläinenhän oli jo poikasena yksinäinen penikka. Minähän oli isän ja äitin ainoa lapsi. Tai olihan niitä sisaruksia ollut, mutta ne kaikki kuolivat pois pienenä. Niinhän siihen aikaan oli, että luonto korjasi asioita ottamalla heikot pois.

Erämaassa ei voi nirsoilla Keittiön pöytänsä takana sätkää tuprutteleva Pekka Tervaniemi näyttää siltä kuin ikänsä erämaassa eläneen miehen pitääkin. Sarkahousut jalas-

sa, mutta vanha tuttu harmaa sarkatakki tällä kertaa naulassa. Ylimääräiset rasvat ja nesteet on Pekan jäntevästä varresta puristettu pois ja silmät tarkkailevat valppaina toimittajaa sätkän savun takaa. - Ei ole täällä möhömahoja sairasteltu, eikä ruuvan kans kummiteltu, Pekka nauraa. Pekka söi luomu- ja lähiruokaa ennen kuin niitä oli edes keksitty. Poronliha ja kala, muodossa tai toisessa, kuuluivat jokapäiväiseen ruokavalioon. Joskus nosteltiin hetteestä hilloja jälkiruuaksi. Poron kuivaliha oli hyvä ravinto keväisin ja kesäisin, mutta kun purukalusto vanheni, ei kuivalihan pureskelu oikein onnistunut. Pekka oppi silloin purkittamaan keitettyä poronlihaa lasipurkkeihin. Aina lihaa ei ehtinyt purkittaa ja se ehti vähän homehtua. Tsurnulla, keskellä Vätsärin erämaata, ei ollut varaa nyrpistellä nokkaa, vaikka liha olisi vähän haiskahdellut. - Vanha liha pitää liottaa etikassa, niin siitä tulee syömäkelpoista. Eikä sieltä aina lähdetty tuoreen leivän ostoon. Vanha leipäkin sai kelvata. Ja paljonhan siellä tuli leipää leivottuakin, kun oli pakko. Jos vaihtelua halusi, niin silloin paistettiin räiskäleitä.

Inka oli oppinut työhön Pekka Tervaniemen pitkäaikainen elämäntoveri Inka Valle haudattiin syksyllä 2003 Ivalon hautuumaalle. Inkan lähtö oli Pekalle kova pala, vaikka ei tämä enää viime vuosina Tsurnulla asunutkaan, vaan Männikön vanhainkodissa. - Inkahan oli melkein satavuotias kuollessaan. Se oli kans oppinut työtä tekemään. Lähtenyt jo nuorena kotoaan Kapperijoelta piikomaan. Porohommissa se oli kulkenut ikänsä ja viimein se tuli isälle ja äitille piiaksi. Kun olimme sitten jääneet kahestaan, niin sanoin, että saat mennä jos haluat, mutta saat jäähäkin, jos haluat. Sehän jäi siihen. Inkalta meni lopulta terveys, kun syöpä tuli ja sen piti muuttaa Ivaloon. Pekka sanoo, että ei Inka vanhainkodissa viihtynyt. Jo talon “kasvisruuat” olivat outoja ikänsä poroa ja kalaa syöneelle erämaan asujalle. Ne olivat Pekalle ja Inkalle juhlahetkiä, kun Pekka varhaisena kesäpäivän aamuna hyrskäytti keskimoottorinsa käyntiin ja sadan kilometrin venematka kohti Ivaloa alkoi. Mitään kiirettä ei noilla reissuilla tunnettu. Jos Inarilla puhkesi myrsky, niin ajettiin vene maalle ja nukuttiin kajuutassa yö jos toinenkin. Ivalossa vene ajettiin Taka-Lapin rantaan. Asiat hoidettiin ja kylästeltiin. Jos Pekka kävi Haarikassa, jäi Inka veneeseen ja keräsi ajankulukseen kenkäheinää jokirannasta. - Joskus tuotiin Ivaloon myyntiin hillaa. Niistähän sai hyvän hinnan ja monena vuonna hilla olikin ainoa rahantulo. Kevytmarjoista minä en koskaan perustanut. Joskus ennen vanhaan pyydettiin vene täyteen isoa ahventa ja myytiin ne heinäntekoaikaan Ivalojokivarren ihmisille. Eihän heillä ollut heinähommilta silloin aikaa kalastukseen. Nythän ei isoa ahventa metsäjärvissä olekaan. Niihin on istutettu siikaa ja siika on syönyt ahvenen pois. Pekan kasvoille nousee hymy, kun hän muistelee Inkan hyvää pilkkituuria. Kevättalven aurinkoisina päivinä oli Surnulla aikaa pilkkimiseenkin. Inka nosteli avannosta isoja harreja, ei-

Pekka Tervaniemi on elämänsä aikana viettänyt monet yöt Inarin saarissa tuulen panttina. Joskus kevätkeleillä jää petti kelkan alta ja mies kastui kaulaa myöten. Nyt kelpaa poltella sätkää ja nauttia keskuslämmityksen antamasta lämmöstä.

kä syöttinä aina ollut sen kummempaa kuin pala appelsiininkuorta. - Siika säilyy parhaiten suolakalana, mutta kyllä harrinkin voi suolata. Harrista pitää vain ottaa suomut pois ennen suolausta, niin se suolautuu tönkkiin.

Oma järki oli elinehto Pekka Tervaniemi muistelee, kuinka hänen isänsä suunnitteli Tsurnulla lehmänostoa. Pekka pisti jyrkästi vastaan ja sanoi, että asiahan on niin, että sinä kanssa niität, jos lehmä hommataan. - Lehmähän syö pirun paljon talven mittaan ja tiesin, että se niittäminen jäisi pitkälti minun kontolle. Isähän oli vähän semmoinen työnlaistaja. Niin se lehmä jäi hommaamatta. Koulua Pekka kävi katekeetta Laura Lehtolan pitämässä kiertokoulussa. Sitä hän ei vain enää muista, pidettiinkö tuota koulua hänen kotona vai kenties Kapperijoella. - Porolla Laura kuitenkin koulunpitoon tuli. Milläpä hän muulla olisi tullut ja sen ajan nainenhan kyllä osasi porolla kulkia. Sen ajan kouluopetushan ei tosin muuta ollut kuin uskonnonopetusta. Jumalasta siellä enimmäkseen puhuttiin. Pekka kävi nuorena miehenä Tsurnulta monet kerrat kauppareissuilla Reisivuonossa. Hän ajeli ensin porolla Neideniin Sivertsenin talon pihalle. Siitä sai aina kyydin kuormaautolla tunturin yli Kunnarin Onnin kauppaan. - Ei sinne kalaa viety koskaan, mutta riekko oli vaihtotavaraa, samoin metsot ja porot. Eikä tavaran hinta ollut paha inarilaisten kannalta. Nythän riekot jäävät kiinni tuohon valtakuntien väliseen verkkoaitaan. Eivät ne pimeässä näe lankaa, vaan juuttuvat siihen. Siellä onkin ketuilla ketunpäivät. Pekka Tervaniemelle erämaassa vietetyt vuosikymmenet ovat opettaneet sitkeyttä ja selviytymiskykyä. Hän on mies, jonka käsissä vanhat keskimoottorit, Albinit ja Wikströmit hyrähtivät käyntiin talven jäljiltä. Aitassa Pekalla oli pieni pajakin, jossa hän tarvittaessa valmisti uudet osat kelkan ja ve-

neen moottoreihin. - Veneethän piti tehhä itte, jos meinasi järvelle päästä. Tein niitä isän kanssa ja lopulta yksin. Isä osti veneen moottorin ja sanoi, että sinähän se hallitset koneita. Itte sitä piti reistata aina käyntiin. Äijähän ei ollut konemies ensinnäkään. Pekka ei syö vielä vitamiineja kummempia lääkkeitä. Lääkärissä hän kävi jokin aika sitten, kun kalanruoto juuttui kurkkuun, eikä sieltä omin avuin irronnut. Muutoin Pekka ei ole lääkärin vastaanotolla rampannut. - Eihän sitä ennen vanhaan edes tiedetty missä lääkärit ovatkaan. Ei niistä tiedetty mitään, eikä sitä juuri sairasteltukaan. Ja joka sairastui, syöpään ja muihin tauteihin, ei se tiennyt mitä sairastaa. Se sairasti ja kuoli pois.

Kelkkaa ei voi syödä Pekka Tervaniemi ehti poromiesvuosinaan nähdä elinkeinon huikean muutoksen. 40-luvulla hän hiihteli porometsällä suksilla ja 60-luvulla suksipeli vaihtui moottorikelkkaan. Pekka pitää selvänä, että vanha aika oli poromiehille parempi. - Suksihommissa ei ollut kuluja ja kun poromies hiihteli mettässä, niin porot tulivat paimennetuiksi ja pedot pysyivät kauempana. Nyt moottorikelkka- ja helikopteriaikana kulut ovat kauheat. Ja rikki mennyt kelkka pitää vaihtaa uuteen. Ennen vanhaan kuljettiin porolla ja kun poro heitti kulkemasta, se syötiin. Pekka muistaa, että hiihtäminen umpisessa oli taitolaji. Suksen pohjiin piti vedellä kynttilää, että sukset edes lipsuisivat eikä lumi takertuisi niihin kiinni. - Se pitää osata voijella oikein. Ei auta vejellä kynttilää koko suksen pohjiin. Jos oli oikein huono keli, niin silloin ei tehty mitään. Lyötiin vain laavu pystyyn ja tehtiin roitotulet. Ahmat ja karhut olivat porojen kimpussa silloinkin, mutta silloin ahmoja sai tosin tappaa ja niistä maksettiin tapporahaa. Pekka ihmettelee, että nyt poromiehen pitää maksaa, jos hän tappaa ahman.

Terva-Pekan keskimoottori on osa Inarijärven historiaa ja karusta ulkonäöstään huolimatta se on vielä täysin kulkukelpoinen. Veneen kohtalona on kuitenkin museoitua ja lahota paikalleen. Kuva Sauli Koskelo.

- Eikä ahmoja ja karhuja niin vain ammuta, nehän ovat viisaita elukoita. Karhuhan tekee monet valejäljet pesälle mennessään, on se niin ovela elukka. Pienellä vasalla on aina monta ottajaa. Jopa korppi saattaa tulla sitä nokkimaan, jos emä jättää sen hetkeksi vartioimatta. Lapsuutensa talvipäiviltä Pekka muistaa alituisen pumpuliverkkojen korjaamisen. - Kyllä sitä perkele sai pirtissä istua aamusta iltaan verkkojen kanssa. Siinä talvipäivä hurahti äkkiä. Ja kun pimeä tuli pirttiin, lyötiin maata. Eikä se verkkohomma ollut sillä hyvä. Nehän piti itte värjätäkin. Musta väri pyysi parhaiten. Nuottahommaa meillä ei koskaan ollut, koska ei ollut tarpeeksi nuottaporukkaa. Muutama verkko oli pyynnissä talvisinkin ja kalaa tuli aina. Eihän Surnulla silloin kalastajia liikkunut toisin kuin nyt. Nelllimin kodissaan Pekka tutkii tarkoin lehdet joita postin mukana tulee ja kuuntelee radiota. Ja mikäs on radiota nyt kuunnellessa, kun ei tarvitse pelätä patterien loppumista. Passaa siitä kuunnella muutakin kuin uutiset. Nellimin huushollissa ei voi tehdä käsillä mitään askareita toisin Tsurnulla, mutta sitäkään Pekka ei valita. Asiat ovat nyt näin ja sen pitää kelvata mitä tarjolla on. Televisiokin asunnosta löytyy, mutta sitä Pekka ei ole oikein tottunut katsomaan. - Eipä meikäläinen tarvitte niitä tietoja mitä sieltä tulee, hän sanoo hyväntuulisesti ja kääräisee uuden sätkän.

Jaakko Peltomaa


27

INARI Rauhallinen paikka Inarijärven rannalla Mökkejä – Sauna

TOIVASEN RANTAMÖKIT URUNIEMENTIE 5, 99870 INARI p. +358 50 341 2365 e-mail: maija.toivanen@pp1.inet.fi

www.toivanencottages.com

Kesät talvet Inarissa! Tervetuloa ympärivuotisesti saamelaiskyläämme! Majoitusta Juutuan rannalla, mahtava Aanaarravintolamme ja ympäristön monet tekemiset. Tiervâpuáttim!

Mitä tehdä Inarissa? Inari on Suomen suurimman kunnan nimi. Ivalo on Inarin kunnan päätaajama, jossa sijaitsevat esimerkiksi virastot. Inarin kirkonkylä (tai vain Inari) on kunnan entinen hallinnollinen keskus, joka sijaitsee Ivalosta noin 40 kilometriä pohjoiseen.

Sajos

Kirkonkylälle avattiin vuonna 2012 uusi, upea saamelaiskulttuurin keskus, Sajos. Sajoksessa muun muassa kokoontuu saamelaiskäräjät, siellä on saamelaiskirjasto, saamentuotekauppa Sámi Duodji, ravintola, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen luokkia sekä saamelaisarkisto.

Siida Saamelaismuseo Siidasta saa kattavan tietoannoksen saamelaiskulttuurista. Siidassa sijaitsee myös Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus ja sen näyttelyt, jotka kertovat pohjoisesta luonnosta. Siidan museokaupasta saa monenlaisia, laadukkaita pohjoisen tuotteita, ja siellä on myös ravintola.

Inarijärvi

RISTEILYJÄ INARIJÄRVELLE JA UKONKIVELLE Lähdöt Siidan rannasta joka päivä:

klo 13 (7.6.-21.9.) klo 13 & klo 17 (21.6.-10.8.) Liput: 22€/aik, 11€ lapset 4-12v M/Y Inari III (max. 120 henkeä). A-oikeudet. Ryhmille tilauksesta

Inarijärvi on Inarin kunnan helmi, maamme kolmanneksi suurin erämainen järvi. Syvin kohta, 95 metriä, sijaitsee Vasikkaselällä. Järven keskisyvyys on 15 metriä. Inarijärvi laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon. Järvessä on 3318 saarta, joista monet ovat nähtävyyksiä. Ukonkivi on erikoisen muotoinen, korkea saari, joka näkyy Kirkonkylälle saakka. Saari on saamelaisten pyhä paikka, jonne aikoinaan uhrattiin jumalille. Ukolle järjestetään Kirkonkylältä risteilyjä. Ukolta näkyy Hautuumaasaareen, jonne haudattiin Inarin vainajia 1700-luvlla. Petojen takia kuolleet piti haudata saareen. Vuonna 1793 vainajia alettiin haudata läheiseen Hiekkasaareen, jonne viimeinen hautaus tehtiin vuonna 1904. Sodan jälkeen matkai-

Sámi Duodji ry:n myymälässä on Suomen laajin saamelaisen käsityön, musiikin ja kirjallisuuden valikoima.

lijat eivät kunnioittaneet hautarauhaa, vaan veivät hiekan alta paljastuneita luita mukanaan. Nykyisin näille saarille ei saa rantautua lainkaan. Korkia-Mauran saarella sijaitsee Jääluola, luola josta jää ei kesälläkään sula. Jään paksuudeksi on arvioitu jopa 15 metriä. Luolassa kannattaa olla varovainen; jääreikiin on vuosituhansien aikana tippunut ja menehtynyt useita ihmisiä. Rannasta löytyy Metsähallituksen laituri ja tulentekopaikka. Monella järven paikoista on mielikuvitusta herättävä nimi. Yksi niistä on Sigganitkemäsalmi. Salmi on tarun mukaan saanut nimensä Sigga-neitosen rakkausongelmista. Siggalla oli kaksi kosijaa, joiden välillä hän ei osannut valita. Seurakunnanvanhimmat keksivät kätevän keinon: kosijat pistetään kapean salmen vastarannoille, he ampuvat toisiaan jousipyssyllä, ja kumpi jää henkiin, saa Siggan omakseen. Jousimiehet surmasivat toinen toisensa, mikä sai Siggan loputtomaan itkuun. Salmi nimettiin tapahtuman mukaan. Kiveä, jolta Sigga seurasi ampumista, alettiin kutsua Morsiamenkiveksi. Kuuvan salmi on Matti Kuuva -nimisen henkilön kaivama salmi. Hän teki kaivutyötä sata vuotta sitten, työkalunaan lapio. Kanava kulkee järven koillisosassa sijaitsevan niemen läpi. Pari sataa metriä pitkän ja pari met-

MAJOITUSTA INARIJÄRVEN RANNALLA: • UUSI Inari Aurora Resort – saunallisia hotellihuoneita • Lomakylä Inari – mökit ja camping

Saamelaiskäsitöitä Inarin kirkonkylää pidetään saamenkäsitöiden luvattuna paikkakuntana. Aivan keskustasta löytyy monia saamelaistaiteilijoiden töitä myyviä liikkeitä. Sámi Duodji ry:llä on myymälä Sajoksessa, jossa on laaja valikoima uniikkeja saamenkäsitöitä. Myymälästä löytyy Suomen laajin saamelaisen käsityön, musiikin ja kirjallisuuden valikoima.

Saamelaiskirkko Vuonna 1951 rakennettiin Inarin saamelaiskirkko vuoden 1940 pommituksessa tuhoutuneen kirkon raunioille.

Otsamo

Pielpajärven erämaakirkko Pielpajärvellä sijaitsi aikoinaan Inarin talvikylä, jonne rakennettiin Inarin ensimmäinen kirkko vuonna 1646.

Yhdeksän kilometrin päässä kylältä kohoaa Otsamo-tunturi, jolta on mahtavat näköalat lähiympäristöön. Tunturille vie merkitty polku keskustasta. Lähtöpiste on Siidaa vastapäätä, Nelostien toisella puolella. Huipulta voi jatkaa matkaa myös Riutulaan, jonne matkaa on kymmenen kilometriä tai oikaista Rovajärvelle, kolmen kilometrin päähän. Juutuanjoki. 7,5 kilometrin pituinen Oi Juutua! -luontopolku lähtee samasta paikasta kuin Otsamon reitti. Luontopolulle on koottu tarinoita Juutuan kulkijoista, tapahtumista ja kalastuksesta. Lähiluontoon on helppo päästä.

Koskenlaskua

TEKEMISTÄ INARISSA: YHTEISLIP SIIDA + R PU • Kalastusohjelmat ISTEILY 29€/aik, • Kesän viikko-ohjelmat 14€/lapsi • Välinevuokrausta Varaukset ja tiedustelut: inari@visitinari.fi P. 040-179 6069 facebook.com/VisitInari

Nykyään paikalla oleva kirkko on sekin vanha, rakennettu vuonna 1760. Pielpajärvelle pääsee 4,5 kilometrin pituista luontopolkua pitkin. Inarijärven risteilyltä on myös mahdollista jäädä Pielpalle vievän polun varteen.

riä leveän kanavan kaivamiseen meni kymmenen vuotta, mutta tämän jälkeen Kuuvan vene matka kylille lyheni 30 kilometrin verran. Kaivaja peri myöhemmin muilta veneilijöiltä maksua kanavan käytöstä. Täyssinän rauhan rajapyykki on merkkinä samannimisestä rauhasta. Täyssinän rauha solmittiin vuonna 1595 Ruotsin ja Venäjän välille, ja valtioiden välinen raja vedettiin aina Jäämerelle saakka. Kaamassaarella suuren siirtolohkareen päällä olevaa kivipyykkiä pidetään rauhan rajamerkkinä. Kaamassaaressa on myös veneenlaskupaikka. Inarijärvi on veneilijän paratiisi, ja sieltä löytyy loputtomasti reittivaihtoehtoja. Reitistä riippuen voi mennä päiviäkin, ettei veneilijä tapaa muita ihmisiä. Veneellä liikkujan kannattaa kuitenkin muistaa, että järvi on syrjäinen eikä sieltä mahdollisen hädän tullessa pääse helposti sivistyksen pariin. Kelit voivat vaihtua pikaisestikin. Huonoa säätä ei kannata lähteä uhmaamaan vaan parempi on jäädä odottelemaan poutaa. Inarijärvessä on paljon lohikalaa.

Kuva: Marja Männistö

Saarikoskentie 2 99870 Inari Puhelin 016-511 7100 inarin.kultahovi@co.inet.fi www.hotelkultahovi.fi

Kuva: Mika Aleksandroff

Nimet

Luonto-Lomilta voi tilata koskenlaskua kumilautalla Juutuanjoen koskissa. Sopii koko perheelle.

Inarin kartta sivulla 20 Sajos on saamelaiskulttuurin keskus.


28

Kuva: Marja Männistö

Saamen käsitöiden työpajoja Sajoksessa Inarin kylällä sijaitsevassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa toteutetaan jo toista kesää perinteisten ja vähän modernienkin saamen käsitöiden työpajoja tänä kesänä. Työpajoissa perinteistä kiinnostuneet matkailijat pääsevät itse tekemään saamen käsitöitä matkamuistokseen ja samalla oppimaan saamen käsitöiden historiasta ja perinteistä. Käsityöpajassa asiakkaat saavat valita eri käsityövaihtoehdoista mieleisensä ja tehdä käsityön ohjaajan avustamana itselleen matkamuistoksi. Käsitöiden teon lomassa käsityöohjaaja kertoo saamen käsitöiden historiasta ja perinteistä sekä omista käsityötavoistaan. Käsityöpajat ovat osa Sajoksen kulttuurillisen sisällön-

Jokainen voi tehdä haluamansa saamenkäsityön.

tuotannon kehittämistä. Käsityöpajojen tarkoitus on lisätä saamen käsitöiden tunnettavuutta ja levittää sitä kautta tietoa saamelaisista alkuperäiskansana. Käsityöpajat toteutetaan yhteistyössä Sajoksessa sijaitsevan saamen käsitöiden kaupan, Duodji Shopin kanssa.

Käsityö tarpeen mukaan Saamen käsitöillä on pitkät perinteet ja yleisesti saamen käsitöiksi ymmärretään käyttötarvikkeet, kuten vaatteet, työvälineet, taloustavarat, pyyntivälineet ja korut, jotka on tehty käsin. Myös nykyaikana käsitöiden perinteet ovat luonnonmateriaaleissa, käsityöt tehdään vanhan perinteen mukaan soveltaen uusiin työmenetelmiin ja uuteen käyttöön alueittain.

Sajoksessa asiakas voi tehdä kesän aikana oman aikataulunsa puitteissa tina- tai helmirannerenkaan, tiuhtanauhan, verasta tehdyn kantopussin tai laukun ja poronahkaisen pussukan eli sisnapussin. Käsityöpajat toteutetaan Sajoksen valoisassa pääaulassa maksua vastaan. Ryhmien tulee varata oma työpaja-aika, jotta heille voidaan järjestää tarvittaessa lisäohjaajia. Sajoksen käsityöpajat ajalla 1.7. - 15.8.2014 arkisin klo 11-17.

Sámi Duodji ry on Suomen saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys, joka perustettiin Inarissa 1975. Yhdistys on saamenkäsityöntekijöiden etujärjestö, joka järjestää näyttelyitä, neuvontaa ja myyntitoimintaa. Saamelaiskäsityöksi (Sámi Duodji) ymmärretään saamen kielessä käyttötarvikkeet, kuten vaatteet, työvälineet, taloustavarat, pyyntivälineet ja korut, jotka on tehty käsin. Käsityöllä on pitkät perinteet. Myös nykyajan käsityön perinteet ovat luonnonmateriaaleissa.

- on saamelaiskäsityön tavaramerkki - osoittaa ostajille, että tavaran valmistaja on saamelainen - suojella saamenkäsityön laatua - olla merkkinä siitä että saamenkäsityö on elävä perinne. lähde: www.samiduodji.com

Saamenkäsityöt tehdään vanhan perinteen mukaan, mutta sovellettuna uusiin työmenetelmiin ja uuteen käyttöön alueittain. Tuotteita, jotka on tarkoitettu matkamuistoksi ja joilla ei ole perinteistä käyttötarkoi-

Kuva: Sámi Duodji

Saamelainen käsityö on arvostettua

tusta, ei merkitä Sámi Duodji – merkillä.

Saamelaisella käsityöllä on pitkät perinteet.

Yhteislipulla Siidan näyttelyihin ja Inarijärvelle risteilemään Tulevana kesänä on jälleen mahdollista nauttia Siidan upeasta näyttelytarjonnasta sekä Inarijärven ainutlaatuisista maisemista yhdellä ja samalla lipulla. Kaksi Inarin kirkonkylän vetovoimaista nähtävyyttä on nyt helppo yhdistää kesän reissuun, sillä samalla lipulla pääsee sekä Siidan näyttelyihin että Inarijärven risteilylle. Monet kesälomalaiset haluavat nauttia molemmista, joten Saamelaismuseo ja luontokes-

kus Siida sekä VisitInari.fi ovat yhteistuumin luoneet yhteislippupaketin palvelemaan kesän matkailijoita. Lipun hinta on aikuisilta 29 euroa ja 4 – 11-vuotiailta lapsilta 14 euroa. Alle neljävuotiaat pääsevät veloituksetta. Lippuja voi ostaa Siidasta, laivalta noin puolituntia ennen lähtöä, Lomakylä Inarista sekä VisitInari.fi:n toimistolta. Lippu on voimassa vuorokauden ostohetkestä, eli vierailut voi jakaa peräkkäisille päiville. Inarijärven risteilijä M/S Inari III liikennöi kesäkauden

alussa 7.6. – 21.6. ja lopussa 11.8. – 21.9. kerran päivässä, lähtö Siidan rannassa olevasta satamasta tapahtuu kello 13. Keskikesällä 22.6. – 10.8. risteilyjä tehdään kaksi päivässä, lähdöt ovat kello 13 ja 17. Risteilyn kesto on noin kaksi tuntia ja sen aikana käydään maissa Ukonkivellä, vanhalla saamelaisten pyhällä paikalla. Risteilyltä on myös mahdollista jäädä Pielpavuonoon, ja jatkaa matkaa kävellen Pielpajärven erämaakirkolle. Erämaakirkolta tulee yhteensä viiden kilometrin kävelymat-

ka takaisin Siidaan. Jääminen Pielpavuonoon onnistuu ainoastaan kello 13 risteilyllä ja siitä on ilmoitettava henkilökunnalle laivaan saavuttaessa. Risteilijä pysähtyy Pielpavuonossa ainoastaan tarvittaessa. Kesäkaudella, 1.6. – 19.9. Siida on avoinna päivittäin kello 9 – 20. Tulevana kesänä näyttelytarjonta on jälleen monipuolista, pysyvien näyttelyiden lisäksi tarjolla on vesiretkeilyvinkkejä tarjoava sekä veden kierrosta kertova Laineilla ja latvavesillä –näyttely sekä Ealli Biras – Elävä ympä-

ristö –näyttely, joka avaa saamelaista kulttuuriympäristöä saamelaisten kotiseutualueen eri osista. Yläkertaan johtavalle rampille avataan 13.6. protestitaidetta Gallokista –näyttely, jossa esillä on esimerkiksi Jokkmokkin kaivosvastaisissa mielenosoituksissa mukana olleita banderolleja. Alkukesän nähtävillä on Pohjois-Lapin kameraseuran Mustavalkoinen maailmani -valokuvanäyttely. Kesän ajan näyttelytarjontaa täydentää myös 51-vuotias ulkomuseoalue, jossa pääsee tutustumaan esimerkiksi

Kultamiehen kämppään sekä Tirron tilan pihapiiriin. Siidan aukioloaikojen mukaisesti avoinna on joka päivä myös ravintola Sarrit. Toisessa kerroksessa olevasta ravintolasta saa joka päivä lounasta, pienemmän nälän yllättäessä tarjolla on myös voileipiä tai kahvihetkeä varten tuoreita, itseleivottuja pullia. Lisätietoja yhteislipusta saa Siidan asiakaspalvelusta siida(at)samimuseum.fi, 0400 898 212 tai VisitInari.fi:stä inari@visitinari.fi, 040 1796069


Ijahis idja jo yhdettätoista kertaa Alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idja järjestetään sille vakiintuneena ajankohtana elokuun puolessa välissä Inarissa, Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Tapahtuman tämän vuotinen teema on “Jávrebiekkat”. Jo yhdettätoista kertaa järjestettävässä tapahtumassa nostetaan esiin pienet saamelaisvähemmistöt eli koltta- ja inarinsaamelaiset sekä heidän musiikki- ja tanssiperinteensä, kuten kolttakatrilli, livđe ja leu´dd. Tämänvuotinen pääesiintyjä on norjansaamelainen Mari Boine yhtyeineen. Maailman tunnetuimmaksi saamelaiseksi kutsuttu Boine esiintyy tapahtumassa reilun tunnin mittaisessa ulkoilmakonsertissa lauantai-iltana 16.8. Boine yhdistää musiikissaan vahvalla ja ainutlaatuisella tavalla jazzia, folkia, bluesia, maailmanmusiikkia sekä joikua. Lauluillaan Boine ottaa kantaa politiikkaan sekä yhteiskunnan ilmiöihin, ja käsittelee lauluissaan saamelaisten tärkeiksi kokemia asioita. Tapahtuman alkuperäiskansavieraat tulevat tänä vuonna

Chukotkasta, Siperiasta, jonka lisäksi festivaali tutustuttaa kävijänsä myös Länsi-Afrikkalaiseen musiikki- ja tanssiperinteeseen. Ijahis idja on ainoa saamelaismusiikkifestivaali Suomessa ja siitä on hiljalleen muodostunut yksi merkittävimmistä Pohjois-Lapin kesätapahtumista. Viime vuonna kymmenvuotista taivaltaan juhlineeseen festivaaliin sekä sen oheistapahtumiin osallistui kahden päivän aikana yhteensä ennätykselliset 2800 kävijää. Ijahis idjan ohjelmaan kuuluu niin perinteisen saamelaismusiikin taitajien esityksiä, nousevien saamelaisartistien konsertteja, lasten ohjelmaa, alkuperäiskansavieraiden musiikkiesityksiä sekä saamelaismusiikkiin keskittyvät klubi-illat. Yksi festivaalin konserteista tullaan järjestämään Sajoksen auditoriossa, mutta muuten tapahtuma toteutetaan perinteiseen tapaan ulkoilmafestivaalina. Festivaalin ohjelma vahvistuu alkukesästä ja se julkaistaan kokonaisuudessaan kesäkuun aikana tapahtuman

Kuva: Tine Poppe

29

Taksipalvelua Inarissa Nils Henrik Magga 040 195 6066

• Vuokrataan kumiteloilla MINIKAIVURI kuljettajan kanssa tai ilman. Koneen paino 1,7 tonnia. • Myydään POLTTOPUITA

Majoitus-, Caravanja Leirintäpalveluja

luonnonkauniilla paikalla Inarijärven rannalla Uruniementie 7, 99870 INARI E-mail: pentti.kangasniemi@uruniemi.fi www.uruniemi.fi P. +358 50 371 8826

Mari Boine on Ijahis Idjan pääesiintyjä.

omilla nettisivuilla osoitteessa www.ijahisidja.fi Ijahis idjan järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskärä-

jät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, YLE Sápmi, Inarin kunta, Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste ja Hotelli Kultahovi. Ijahis Idja 15. – 17.8.2014.

Kultamuseon ja Metsähallituksen talkoisiin Ivalojoen kultakämpille haetaan talkoolaisia Tankavaaran Kultamuseo ja Metsähallituksen luontopalvelut järjestää tänä vuonna vielä yhden talkooleirin Inarin Ivalojoen kultahistoriallisilla rakennuksilla Pahaojalla Hammastunturin erämaa-alueella. Talkoisiin haetaan nyt vapaaehtoisia. Ivalojoen kultarakennukset on rakennettu 1900-luvun alussa kullankaivajien tukikohdiksi, ja nykyään ne toimivat nähtävyyksinä ja retkei-

lijöiden yöpymis- ja levähdyspaikkoina. Kunnostamalla näitä arvokkaita rakennusperintökohteita turvataan niiden säilyminen ja mahdollistetaan tupien retkeilykäytön jatkuminen. Pahaojan raivaustalkoissa 1.-4.9. raivataan ja siistitään vuokra-/autiotuvan pihapiiriä ja tehdään muita ympäristönhoitotöitä. Pahaojalle haetaan 7 talkoolaista. Talkoolaisille tarjotaan mak-

suton ruokailu ja majoitus kunnostuskohteilla erämaisissa oloissa. Pahaojalle pääsee myös omalla autolla, joten myös muut omatoimiset majoitusjärjestelyt ovat mahdollisia. Työnohjauksesta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Osallistujia pyydetään saapumaan omalla kyydillä kokoontumispaikalle Inariin Kutturantien varteen maanantaiaamuna, josta siirrytään yhdessä talkookohteelle. Paluu

on torstaina työpäivän jälkeen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Kultamuseon johtaja Heli Heinäaho: heli.heinaaho(at) kultamuseo.fi Ilmoittaudu Pahaojan talkoisiin viimeistään viimeistään pe 15.8. klo 16. Lisätietoja Hammastunturin erämaa-alueesta: www.luontoon.fi/hammastunturi

Saamelaiskulttuurikeskus | Sámekulturguovddáš Säämi kulttuurkuávdáš | Sää´mkulttuurkõõskõs

Tee oma saamen käsityö... muistoksi, ajankuluksi, elämykseksi. Koko perheelle sopivia käsitöitä. Hinta tehtävän työn mukaan.

Avoinna: Ma-pe klo 11–17 (1.7.–15.8.) Opetuskielet: suomi, englanti, saame Sajos opastukset Ryhmille ennakkovarauksella

Sajoksen kesä: Duodji Shop ma-pe klo 10-17 Info ma-pe klo 9-17

16.6.–15.8. arkisin klo 12 (suomenkielinen) ja klo 15 (engl. kielinen) Kesto n. 30 min Hinta: 5 eur/hlö Ryhmäopastukset etukäteisvarauksesta

sajos@samediggi.fi puh. 010 839 3109

www.sajos.fi

Ikkuna saamelaiseen kulttuuriin ja pohjoiseen luontoon Saamelaismuseo & Luontokeskus Inarintie 46, Inari, puh. 0400 898 212

Ravintola Sarrit puh. 040 700 6485 Inarin Matkailuinfo puh. 040 168 9668

INARIN TAKSIPALVELU Avoinna joka päivä klo 9–20

Arrelan taksit / Soili ja Markku

www.siida.fi

0400 982 477 1 + 6 henkilöauto 1 + 8 INVA, MB Vito 1 + 8 INVA, MB Sprinter

h 24rk v


30

LEMMENJOKI

Ravadasköngäs – luonnonkauneutta parhaim Lemmenjoen kansallispuistossa, Inarin kunnassa sijaitsee Pohjois-Lapin näyttävin ja tunnetuin kaksiosainen vesiputous Ravadasköngäs. Putous sijaitsee Lemmenjokeen laskevassa Ravadasjoessa, vajaat 30 kilometriä Lemmenjoen suulta lounaaseen.

Putouksesta on tullut paikallinen nähtävyys. Jos aikoo vierailla Ravadaskönkäällä, on huomioitava se, että putous sijaitsee Lemmenjoen kansallispuiston rajoitusosassa, jossa liikkuminen on sallittu vain merkityillä poluilla. Putouksista on erotettavissa kaksi suurempaa pääputousta, joista alempi ja suurempi sijaitsee paikassa, jossa Lemmenjoki ja Ravadasjoki risteävät. Jyrkemmässä putouksessa vesi kuohuu jyrkän kallion yli pu-

doten lyhyellä matkalla ainakin kymmenen metriä. Alueelle on rakennettu portaat ja kävelysillat, helpottamaan kulkemista ja niiden ansiosta Ravadasjoen voi ylittää myös ilman jalkojen kastelemista. Rakennelmat tuovat vierailijalle myös turvallisuuden tunnetta, tietää mihin astuu ja minne mennä. Ravadasköngäs sijaitsee erämaassa, kaukana ajoteistä, joten se on helpoiten saavutettavissa venekuljetuksella. Kesäisin putoukselle järjeste-

VENEAIKATAULU LEMMENJOELLA 2014 TIMETABLE-FAHRPLAN NJURGUILAHTI RAVADAS KULTALAN HAMINA 07.06.–16.06. 17.06.–16.08. 17.08.–17.09.

AAMU 10.00 10.40 11.30

13.00 12.00 11.40

ILTA 17.00 17.40 18.30

20.00 19 00 18.40

vain iltavuorot, evenings only, nur abends aamu- ja iltavuorot, both mornings and evenings, morgens und abends vain iltavuorot, only evenings, nur abends

Njurguilahti–Ravadas 15 eur/hlö yksi suunta, one way. Njurguilahti – Kultalan Hamina 20 eur/hlö yksi suunta, one way Lapset alle 12 v –50 %, children under 12 year –50 % Hinnat sitoumuksetta. Pyydämme varaamaan paikat. Please book beforehand. Platzreservierung voraus, bitte. AHKUN TUPA/LEMMENJOEN LOMAMAJAT . . . 016 673 435 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 755 4306 LEMMENJOEN MATKAILUPALVELUT OY . . . . . 040 484 4511 VEIKKO JOMPPANEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0400 137 090 OLAVI JOMPPANEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 770 5201 HEIKKI PALTTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 016 673 413 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 756 9075

tään maksullisia jokiretkiä, joiden lähtöpiste on Lemmenjoen Njurkulahdessa. Paikalliset yrittäjät järjestävät useita retkiä kesäaikaan vuoropäivinä. Paikanpäällä kannattaa kuitenkin tarkistaa aikataulut ja kuljetusten tarkka lähtöpiste. Haluttaessaan putoukselle pääsee myös patikoiden maateitse, mutta tämä edellyttää usean päivän taivaltamista. Vajaan kilometrin päässä putouksesta sijaitsee Ravadasjärven autiotupa, jossa voi yöpyä. Metsähallituksen hyvin hoidetut ja ylläpitämät tulistelupaikat mahdollistavat helpon ruokailu- ja evästyshetken. Polttopuutkin löytyvät tulipaikoilta valmiina. Järjestyssääntöihin kannattaa aina tutustua ja kesäaikana alueen maastopalovaroitukset pitää ottaa huomioon. Jokivenekyytikin on hieno kokemus sinänsä. Kuljettaja tuntee joen pohjan kivineen kuin omat taskunsa. Välillä veneen moottori sammuu ja kuljettaja nostaa moottorin vedestä. Vene liukuu kuin koskelo sulavasti ja äänettömästi joen pintaa. Ei yksikään kivi edes rasahda pohjaan, vaikka koko ajan sitä odottaa, koska joki on paikoin matala ja kivet Jokivenekyyti Ravadaskönkäälle on todellinen kuljettajan taidonnäyte.

Mitä tehdä Lemmenjoella? Kulta Lemmenjoen - kulta löydettiin vuonna 1945. Sitä ennen kultaryntäys oli nähty jo Ivalojoella, ja kultaa oli löydetty Tankavaarasta sekä Laanilan alueelta. 1900-luvun alussa useampikin toivorikas oli etsinyt kultaa Lemmenjoelta, mutta mitään suuria löytöjä sieltä ei silloin saatu. Lemmenjoen kulta löydettiin myöhemmin kuin muut osaksi siitä syystä, että se on paljon syvemmässä tuottamattomien maakerrosten alla. Ranttilan veljekset Uula, Niilo ja Veikko Inarijoen varrelta olivat kuulleet Lemmenjoelta löydetystä kullasta ja lähtivät sodasta päästyään etsimään sitä. Kultaa löytyikin joen pohjoisrannalta, Morgamojalta. Ensimmäinen hippu löytyi syyskuussa, kolmigrammainen. Kerrotaan, että metallia tunnistaessaan Niilo oli puraissut siihen hampaanjäljet. Muutaman päivän aikana, ennen kylmän syksyn laskeutumista Ranttilat löysivät kultaa kolmekymmentä grammaa. Seuraavan kesän aikana veljekset palasivat. Ja löysivät lisää kultaa. Tieto kulta-alueesta levisi nopeasti. Vuon-

na 1949 alueella oli kaivajia jo 200. ”Niitä alkoi tulla jos jonkinlaista kulkijaa. Kellä pesuvati kainalossa, kellä tyhjä limsapullo patenttikorkilla taskussa kullan poiskuljettamista varten. Eiköhän niitä parisensataa kulkijaa näitä jokivarsia silloin kierrellyt”, kertoo Niilo Ranttila kesän 1948 tapahtumista. Vuosien varrella sadat ja taas sadat kullasta kiinnostuneet ovat seuranneet Ranttiloiden jälkiä. Lemmenjoen kultahistoria on pitkä, jännittävä – ja ennen kaikkea työntäyteinen. Lämmin. Lemmenjoki ei tarkoita rakkauden jokea, vaan nimi on muokattu pohjoissaamenkielisestä Leammijohka-nimestä. Se tarkoittaa lämmintä jokea; joella paikallisilmasto on muuta aluetta lämpimämpi.

Kylä

Njurgalahti sijaitsee Lemmenjoen rannalla, noin 50 kilometrin päässä Inarin kirkonkylältä. Kylästä löytyy matkailijoille ruokaa, majoitusta, veneenvuokrausta, veneretkiä, kullankaivuretkiä.

Luontotupa Lemmenjoen luontotupa jakaa infoa, karttoja ja kalastuslupia alueelle. Tuvalta löytyy myös Lemmenjoesta kertova näyttely sekä kansallispuistosta kertova kuvaesitys. Luontotupa on kesäaikana avoinna päivittäin.

Vaellukset

Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin kansallispuisto. Alueelta löytyy eripituisia merkittyjä reittejä mutta myös koskematonta luontoa omin päin vaellettavaksi. Vanhat kultapaikat, kuten Morgamin Kultala ja Kultahamina, sijaitsevat nykyään merkityn retkeilyreitin varrella. Morgamojalta löytyy muistomerkki Lemmenjoelta löydetyn ensimmäisen kultahipun muistoksi.

Joenkielinen

Joenkielinen-tunturi sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä Njurgalahden kylästä. Tunturille pääsee merkittyä polkua pitkin, ja sieltä avautuvat mahtavat näköalat. Luontopolku. Jos et ehdi lähteä pitkälle vaellukselle kairaan, voit kulkea noin neljän kilometrin pituisen luonto-

Njurgalahdesta pääsee joelle monen yrittäjän avulla.

polun vanhassa mäntymetsässä.

joilla pääsee joelle.

Jokiveneretket

Kullanhuuhdonta

Lemmenjokea pitkin pääsee tutustumaan Ravadaskönkääseen, Kultahaminaan ja alueen muuhun mahtavaan luontoon. Melomaan Paikallisilta yrittäjiltä voi vuokrata kanootteja,

Yrittäjät järjestävät tutustumisretkiä kultavaltauksille.

Ateljee

Kuuluisan huovutustaiteilijan, Kaija Palton ateljee sijaitsee Lemmenjoella.

Bussiretki

Lemmenjoelle pääsee kätevästi bussiretkellä, joka lähtee Kiilopäältä ja kulkee kohteeseen Saariselän, Ivalon, Inarin ja Korpikartanon kautta. Päiväretkellä tutustutaan kylään ja käydään jokiveneellä Ravadas-putouksilla.


31

14

mmillaan

ta t u

ll

ä es

k

0 ä2

U

Lapin lomasi kohokohta

LEMMENJOELLA!

Jokiveneretki Ravadasputouksille Lemmenjoen kansallispuistoon Vakiolähdöt MA, KE, LA klo 10.30 kesto 4 tuntia • sis.-kahvistelu tai lounas hinta . • tarinoita poromiehen arjesta • min. 2henk. 65€/henkilö • joikua • min. 4henk. 45€/henkilö • tutustu poroihin + lounas 15€/henkilö • vierailu Kaija Palton Ateljee retki sopii myös isoillekin ryhmille, Huopapirtissä pyydä tarjous! Vakiolähdöt ajalla 7.6.-23.6. ja 16.7-1.9.2014

• Järjestämme kullanhuuhdontaretkiä omalle valtaukselle kesto 6tuntia • Mökki majoitusta Lemmenjoen rauhallisella rannalla, mökit alk. 55e/vrk sis. sauna ja soutuvene. Ateljee Huopapirtti auki päivittäin klo 10-18 TERVETULOA!

Varsinkin alemman putouksen ympärillä on paljon hienoja valokuvaus- ja näköalapaikkoja.

näkyvät paikoin pinnalla. Ei voi kuin ihailla venemiehen ajotaitoa matalikossa. Veneenkuljettajat ovat pääasiallisesti paikallisia poromiehiä ja asuneet joen äärellä koko ikänsä. Vanhemmat veneenkuljettajat siirtävät taitonsa mieluusti nuoremmalle sukupolvelleen, jotta veneen käsittelytaito jatkuu suvussa ja onhan veneajelut hyvää lisätienestiä kesäisin. Luonnon kaunista joenrantaa on rentouttavaa seurata matkan taittuessa. Sielu lepää. Erilaiset vesilinnut tervehtivät retkeilijöitä uidessaan, eivätkä edes näytä pelkäävän lähestyvää venettä ollenkaan. Pieni sukellus ja takaisin pintaan. Ehkä linnutkin ovat jo tottuneet säännölliseen vesiliikenteeseen. Joessa näyttää olevan myös kalaa. Harjukset hyppivät maikahtaen ruokaillessaan joen mutkassa. Perillä pääsee tutustumaan myös kultahistoriaan Lemmenjoen kansallispuiston alueella. Kullankaivua on harjoitettu alueella ammattimaisesti jo 130 vuotta. Lemmenjoella on harjoitettu erityisesti koneellista kullankaivua. Siellä toimii 24 kaivospiiriä, joissa on yhteensä 75 osakasta. Muutama vuosi sitten tuli voimaan uusi kaivoslaki, joka määrää kaivospiirit lakkautettavaksi vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Lemmenjoen kansallispuiston ammattimainen konekaivu loppuu kokonaan. Lapiokaivajat jatkavat edelleen kullan etsimistä. Kesäkaudella Lemmenjoella oleilee satakunta henkeä kullankaivun merkeissä.

PALTTO/ELÄMYSRETKET LEMMENJOELLA ATELJEE HUOPAPIRTTI Lemmenjoen kylätie 100 puh. 0400-287544, 040-7569075 www.lemmenjoki.org

Teksti ja kuvat: Inga-Briitta Magga

Hommaa taattu lomaviilis tai vie hulvaton tuliainen! Sodankyläläisen suositun kirjoittajan, sattuneesta syystä salanimellä toimivan

ista! Kesälukem a novelleja

Humoristisi pohojosen murtheella

Himmun novellikokoelma Tynnyrintappi

Nouda niteesi paikallislehtien toimituksista. Sompio-lehti: Unarintie 23, 99600 Sodankylä Inarilainen: Piiskuntie 1, 99800 Ivalo Käteismaksu. Mahdollista tilata myös ulkopaikkakunnalle. Lisätietoa tilauksista: www.sompio.fi | p. 010 666 4140

Tulistelupaikat mahdollistavat helpon ruokailuhetken kauniissa maisemassa.

LEMMENJOKI KUTSUU

NUOLI

NAUTTIMAAN LUONNON RAUHASTA

20€

Saamelaiskulttuuriohjelmat historiaa ja nykypäivää. Päivittäinen, aikataulun mukainen jokiveneliikenne kullanhuuhdonta-alueille Jokiveneretket, kysy päivän lähdöt! Pienristeily Lemmenjoella, käynti vanhassa saamelaisessa pihapiirissä Kaapin-Jounin kentällä, kullanhuudontaretki Jomppapirtille (7 t) Mukavuuksilla varustettuja 2-4 hengen mökkejä 60-80€/vrk, erähenkiset mökit 50€/vrk Kahvila-Ravintola Ahkun Tuvasta kotileivonnaisia sekä lähiruokaa porosta ja kalasta. A-oikeudet.

30eur/hlö Jokiveneretki Ravadasputouksille (3 t) min. hinta 120€

TERVETULOA!

VENEAIKATAULU LEMMENJOELLA 2014 TIMETABLE – FAHRPLAN AAMU Njurgalahti 10.00 13.00 Ravadas 10.40 12.00 Kultalan Hamina 11.30 11.40

ILTA 17.00 17.40 18.30

20.00 19.00 18.40

Ravadas 15€/suunta, Kultalan Hamina 20€/suunta, lapset alle 12v -50%

7.6.-16.6. vain iltavuorot - evenings only -nur Abends 17.6.-16.8. aamu- ja iltavuorot - both mornings and evenings Morgens und Abends. 17.8.-17.9. vain iltavuorot - evenings only - nur Abends

Ei minimihenkilömäärää

Ahkun Tuvalla myynnissä paikallista käsityötä.

Tynnyrintappi

–vene e vuode t liikennöin sta 19 e 46 et jo

Saamelainen perheyrityksemme sijaitsee Lemmenjoen rannalla

JOKIVENERETKI RAVADAS-PUTOUKSILLE (3 t) Lähtö jokiveneretkelle Ahkun Tuvan rannasta NUOLI-veneet kuljettavat sinut Lemmenjoen kansallispuiston upeisiin joki- ja tunturimaisemiin. Perillä tutustutaan valkoisena vaahtoavaan Ravadas-putoukseen, jonka jälkeen nautimme keittolounaan nokipannukahvien kera avotulilla isäntiemme kanssa. Hyvä päiväretki myös ryhmille, kysy tarjous

Himmu

AHKUN TUPA/ LEMMENJOEN LOMAMAJAT OY Lemmenjoentie 1030 99885 LEMMENJOKI TEL. + 358 (0)40 7554306 www.ahkuntupa.fi


32

KAAMANEN

Mitä tehdä Kaamasessa?

Kalevalaista

jäsenkorjausta ja sisnaa

www.sisnakka.fi Leena Aikio puh. 040-733 8258

LAPPIA PARHAIMMILLAAN

Viihtyisä ja rauhallinen lomanviettopaikka Hyvä palvelu ja edullinen majoitus alkaen 30 e Perinteinen savusauna

Lämpimästi tervetuloa!

040 7796 527 • Kaamasentie 3831, Kaamanen www.neljantuulentupa.com

Kaamasen luontopolulla luppo on merkki metsien puhtaudesta.

Kaamanen

Kaamanen on noin 150 asukkaan kylä Nelostien varressa Muddusjärveen laskevan Kaamasjoen rannalla. Pohjoissaameksi kylän nimi on Gámas, mikä tarkoittaa poron koipinahkaa.

Hei mökkiläinen ja paikkakuntalainen

Mikara Oy tarjoaa: • Maanrakennustyöt • Viemäröintikaivaukset • Vesijohtotyöt • Talojen pohjatyöt • Sora-ainesten toimitukset • Vaihtolavatyöt

Luonto

Kaamasesta löytyy naavaisia, ikivanhoja hongikoita sekä valoisia joenrantakoivikoita. Tunturitkaan eivät ole

P. 0400 471 082 eMail: mika6900@gmail.com

GIELLAJOHKAAN LOMALLE TAI KALALLE AVOINNA JOKA PÄIVÄ KESÄKUUN ALUSTA RUSKAN LOISTOON tilauksesta avoinna myös talvella

kaukana. Muddusjärvi, Vastusjärvi, Vuontisjärvi ja Kaamasjoki sekä hiekkaiset harjut lyövät oman leimansa alueen luontoon.

Lintutorni

Kaamasjokisuun lintutorni on Suomen pohjoisin. Tornille ei ole opasteita, mutta sinne on helppo löytää. Nelostieltä kääntyy vasemmalle risteys, jossa on kyltti Saamelaisalueen koulutuskeskus. Sen jälkeen tie kääntyy Haapalahdentielle, josta torni jo näkyykin tien vieressä. Sieltä avautuu näköala yli koko Kaamasjoen suistoalueen. Kaamanen on muutenkin lintubongareiden suosiossa, koska alueelta löytyy sekä etelän että pohjoisen harvinaisia lintuja. Eri luontoseurat ovat laittaneet alueelle paljon linnunpönttöjä, ja Neljän Tuulen tuvalla ruokitaan lintuja, mikä edesauttaa siivekkäiden pysymistä seudulla.

Luontopolku

LOMAKYLÄ JOKITÖRMÄ Kaamasentie 2709a 99910 Kaamanen

N 69°05,482 E 027°11,056

Kelomökkejä ja Huoneita ympäri vuoden. – W-lan päärakennuksessa Caravan alue auki 1.6.–15.9.

– caravan- ja telttapaikkoja – mökkejä – lasten leikkipaikka – koirille 2 × aitaus

– wc- ja suihkutilat – leirikeittiö – grillikatos – soutuveneitä

Rantasauna myös ohikulkijoille.

www.jokitorma.net info@jokitorma.net +358 (0)40 520 5963

Nelostieltä, noin 1–2 kilometriä kyliltä Utsjoelle päin mennessä, Tuuruharjulta lähtee noin kolmen kilometrin pituinen luontopolku. Polku kulkee osittain Tuurukosken rantaa, nousee Tuuruharjulle ja palaa taas lähtöpaikkaansa. Polku on merkitty. Luontopolku II. Haapalahdentieltä, pari kilometriä Nelostien risteyksestä on hyvin merkitty parkkipaikka ja luontopolun kyltti. Parkkipaikalta lähtevä polku kulkee osin Muddusjärven rantaa, osin vaaramaisemassa vanhojen saksalaisten leirikenttien läpi Kenttäniemen laavulle Kaamasjokisuuhun ja sieltä takaisin Toivoniementielle. Reitti on nelisen kilometriä pitkä. Luontopolku III. Vastusjärven parkkipaikalta, jossa on

myös lettukota, lähtee parin kilometrin pituinen polku läheisen vaaran ympäri.

Laavu

Nälkäjärven ja Pikkujärven väliin, kirkasvetisen lammen rannalla on laavu retkeilijöitä varten. Toivoniemeen vievältä Haapalahdentieltä lähtee kilometrin mittainen polku hyvin varusteltuun levähdyspaikkaan.

Kevo

Läheisellä Kevon reitillä kulkijat voivat hyvin käyttää Kaamasen palveluita hyväkseen.

Kalastus

Runsaiden vesistöjen vuoksi kalastus on Kaamasessa suosittu harrastus.

Sotamuistoja

Kaamasessa käytiin sodan aikana paljon taisteluita, ja maastosta on korjattu pois paljon sotaromua. Kaksi kilometriä Kaamasen Kievarista pohjoiseen, aivan Nelostien varressa on patsas Lapin sodan muistoksi.

Toivoniemi

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen luontaistalousyksikkö käy opintonsa läpi Toivoniemessä.

Suomen pohjoisin frisbeegolfrata

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen omistama Toivonniemen frisbeegolfrata on avoinna kesäisin.

Porontutkimuslaitos Toivoniemessä on myös

RKTL:n porontutkimuslaitos, joka järjestää vuosittain, keväisin porontutkimukseen liittyvät poropäivät.

Lentokenttä Kaamasen lentokenttä on venäläisten sotavankien saksalaisten komennuksessa aikoinaan rakentama. Saksalaiset pommittivat lähtiessään kentän useasta kohtaa poikki, mutta kentän entinen omistaja Eino Sistonen korjasi sen käyttökuntoon. Nykyään kenttä toimii pienkonekenttänä, ja sen omistaa Inarin kunta.

Kulttuuri

Kaamasen kotitarveorkesteri on huumorimusiikkiin ja revyy-tuotantoon keskittyvä poppoo Kaamasesta.

Matkalla pohjoiseen

Kauheat mutkat on Kaamasen tiellä,/ paljolti liikennepainetta. Nuorgamin Jouni kun myymässä siellä/ on kuulua potenssiainetta. Juha ”Watt” Vainion laulun sankari, Jouni Nuorgam pitää yhä matkamuistokojuaan Kaamasessa. Jouni itse on siirtymässä syrjään busineksen hoitamisesta, mutta hänen poikansa jatkaa myymälää.

Mökkiläiset

Kylän väkiluku kaksinkertaistuu kesäisin. Alueella on parisataa mökkiä.

Kansallispuku

Kelkkahaalaria sanotaan Inarissa Kaamasen kansallispuvuksi. (Etelä-Suomessa kelkkahaalaria sanotaan pilkkihaalariksi.)

Tulevaisuus

Kirkkoherra J. Fellman perusti Kaamasen vuonna 1822, ja historiaa ollaan kirjoittamassa pitkälle tulevaisuuteen. Kaamanen on kokoonsa nähden harvinaisen elinvoimainen kylä.


33

SEVETTIJÄRVI NÄÄTÄMÖ Mitä tehdä Sevettijärvellä?

NÄÄTÄMÖ Sevettijärvi

Kaamanen

+358 45 871 2408

Inari

rajamotelli@gmail.com

Sevettijärventie 12245, Näätämö

Ivalo

Mitä tehdä Näätämössä? Rajakylä Näätämö on kylä ja rajanylityspaikka Suomen ja Norjan välillä. Kylän nimi on koltansaameksi Njauddâm, pohjoissaameksi Njávdán, inarinsaameksi Njiävđám ja norjaksi Neiden. Näätämöstä on Jäämeren rannalle linnuntietä vain noin 12 kilometriä.

Kala

Ortodoksinen kirkko

Kirakkajärveltä 1990-luvulla siirretyssä vanhassa perinnetalossa toimii kolttamuseo. Kolttien perinnetalon esineet, filmit, valokuvat ja tekstit kertovat alueen kolttasaamelaisten historiasta. Perinnetaloon on vapaa pääsy, ja siellä on pieni museomyymälä. Ryhmiä pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon.

Utsjoki

Tiedustelut ja varaukset

Sevettijärvi on nauhamainen kylä Inarista Näätämöön vievän tien varressa. Petsamossa asuville koltille annettiin sodan jälkeen mahdollisuus joko jäädä uuden rajan taakse tai muuttaa Suomeen. Suurin osa lähti Suomeen. Suonikylän koltat asettuivat Sevettijärvelle, josta he saivat kolttatilan. Niitä rakennettiin yhteensä 52. Myöhemmin, vuoden 1973 kolttalain jälkeen koltille kustannettiin valtion avustuksella uudet tilat moderneine mukavuuksineen. Uudistusten myötä useimmat vanhat tilat jäivät kylmilleen. Sevettijärvellä asuu tällä hetkellä noin 350 ihmistä, joista suurin osa on sodan jälkeen tänne muuttaneiden kolttien jälkeläisiä. Yhteensä kolttia asuu Suomessa noin 600.

Perinnetalo

• Huoneita • Lounaat ja päivälliset • Kahvio • Vaunupaikkoja • Sauna • Kalastusluvat Näätämöjoelle ja erämaa alueelle • Desinfiointipiste Bussimatkalaiset ennakkoilmoitus

Kolttakeskus

Koltat ovat uskonnoltaan ortodokseja. Sevettijärven ortodoksinen rukoushuone eli tsasouna on vihitty käyttöön vuonna 195. Se peruskorjattiin vuonna 1991, jonka jälkeen rukoushuone vihittiin kirkoksi. Hautausmaa on myös kaunis ja hyvin hoidettu. Ortodoksinen kirkko on omalta osaltaan edesauttanut koltan kielen ja kulttuurin säilyttämisessä mm. kirkkotekstien osalta, joita on käännetty ja käännetään koko ajan koltaksi.

RAJAMOTELLI NÄÄTÄMÖ Tasokasta majoitusta Norjan rajan tuntumassa

Tämän nähdessäsi, tiedät olevasi Sevettijärvellä.

Kolttatalo Kolttatalo on Sevettijärven entinen terveystalo. Siellä sijaitsee myös Kolttien kyläkokouksen toimistotilat. Talo toimii eri kolttaprojektien toimistoina, sieltä saa tietoa kolttakulttuurista. Käytössä on myös maksuton internet-yhteys.

Kulttuuri

sevettijärvi sijaitsee syrjässä keskuksista, mutta se on silti elävä kylä. Kylään on paluumuuttanut lapsiperheitä, ja koltan kielen elvyttämiseksi tehdään paljon töitä. Kolttakulttuuri on saanut elvyttäjikseen paljon nuoria.

Pyhiinvaellusjuhla

Perinteinen Trifon Petsamolaisen pyhiinvaellusjuhla

järjestetään elokuun lopussa. Ortodoksipappeja, seurakuntalaisia sekä muita kiinnostuneita kokoontuu yhteen seuraamaan Pyhittäjäisä Trifonin jalanjälkiä. Trifonia juhlitaan Nellimissä ja Keväjärvellä, Sevettijärvellä sekä Neidenissä, Norjassa.

Pirunpellot

Kylä on rakennettu jääkauden aikaiselle merenpohjalle. Muinaisen merenpohjan suuria kiviä kutsutaan pirunpelloiksi.

Näätämön suurin vetovoimatekijä on Näätämöjoki ja sen kala. Näätämöjoki on Suomen puolella noin 50 kilometrin pituinen vesireitti, joka lähtee Iijärvestä ja laskee lopulta Norjan Jäämereen. Suomen puolella Näätämöjoelta löytyy erämaata ja kalastettavaa noin kym-

• Opasteet • Suurkuva- tulosteet • Mainosteippaukset

menen kilometrin matkalta. Joesta löytyy niin koskia kuin suvantoja ja matalikkojakin, joita myöten pääsee kahlaamaan rannalta toiselle. Näätämöjoesta saa lohta, taimenta, harjusta ja siikoja. Yleisin saaliskala on harjus. Joesta saatava lohi on useimmiten pientä, mutta ennätyskala on venyttänyt vaakaa jopa 17,6 kilon mittaan - jos kalajuttuihin on uskominen.

Näätämössä käy matkailijoita. Parhaimman kesäsesongin aikaan paikallinen kauppa myy nälkäisille kulkijoille päivässä 150 kiloa kuuluisaa grillikylkeään.

Norja

Näätämön seutu sopii vaeltajalle niin päiväretkiin kuin pidempiinkin retkiin. Alueella on pieniä erämaisiä järviä, sekametsää, mäntykangasta, tunturikoivikkoa sekä avotunturia. Joki soveltuu myös melomiseen. Ja

Neidenin kylä sijaitsee heti rajan toisella puolella, Etelä-Varangin kunnassa. Sen nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Kolttaköngäs, jossa harjoitetaan paikallista kalastusmuotoa, ns. käpäläkalastusta. Ortodoksinen Pyhän Georgioksen kappeli on Norjan pienin kirkkorakennus. Se sijaitsee kolttien vanhalla yhteismaalla Ala-Näätämössä. Neidenin luterilainen kirkko on myös vierailemisen arvoinen.

• Tarrat • Messuille standit ja roll-upit • Väritulosteet

• Skannaukset • Asiakas- ja ohjelmalehdet • Mainonnan suunnittelu

Vaeltajalle

Tie

Sevettijärven tie rakennettiin vasta 1960-luvulla.

Luonto

Sevettijärvi sopii kulttuurimatkailun lisäksi erittäin hyvin luontomatkailukohteeksi. Kylän kautta kulkee kauniita retkeilyreittejä. Kuvat: Tuomas Semenoff

Sevettijärven ortodoksinen kirkko

Unarintie 23 A1 99600 SODANKYLÄ Puh. 050 5599 817, 0400 397 400 | www.painopinta.fi


34

U

tsjoki on Suomen pohjoisin kunta, jossa asuu 1 268 ihmistä. Utsjoen väestötiheys on vain 0,25 asukasta neliökilometrillä. Utsjoki on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu Savukosken ja Enontekiön kuntien jälkeen. Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Utsjoen ainoa suomalainen naapurikunta on Inari. Pohjoisessa Utsjoki rajoittuu Norjaan, missä rajakuntina ovat Kaarasjoki, Teno ja Uuniemi. Pääasiassa kunnan asutus on keskittynyt Suomen ja Norjan välisen rajajoen Tenon varrelle. Kunnan kylät ovat Nuorgam, Utsjoen kirkonkylä, Nuvvus, Dalvadas, Outakoski, Rovisuvanto, Karigasniemi ja Kaamasmukka. Utsjoen kunnan kolmesta kyläkeskuksesta löytyy kaikki elämisen peruspalvelut. Ylä-Tenolla sijaitsee Karigasniemi. Inarijoki laskee Tenojokeen Karigasniemen kylässä tarjoten hyvät mahdollisuudet erähenkiselle retkeilykalastukselle sekä pienemmän joen myös perhokalastukselle. Suomen pohjoisin kylä on Nuorgam ja sieltä löytyy myös Euroopan Unionin pohjoisin kohta. Jäämeren läheisyyden

voi aistia kylässä ja matka arktisen meren rantaan on jylhine kallioineen mieleenpainuva elämys.

Kuva: Pentti Pieski

Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta Lohta ja poroa Tenojoki sivujokineen on Euroopan parasta Atlantin lohen luonnonvaraista elinaluetta. Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat rajakauppa, poronhoito, luontaistalous sekä matkailu. Norjalaiset naapurista ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa rajan taakse käy vilkkaasti. Utsjoella on monta lomakylää, suurin osa niistä on perheyrityksiä. Utsjoen kunnan alueella on kaksi paliskuntaa, Kaldoaivi idässä ja Paistunturi lännessä. Poro antaa monelle ihmiselle elinkeinon. Touko- kesäkuulla vasomisen aikaan on maastossa liikuttava varoen, jotteivat vaatimet ja vastasyntyneet vasat häiriinny. Utsjoen kunnan kaksi erämaa-aluetta, Paistunturi ja Kaldoaivi tarjoavat kävijälle karua, luonnon kaunista tunturimaisemaa ja äärettömyyden tunnetta. Kaldoaivin erämaa-alue on myös Suomen laajin erämaa-alue.

Utsjoen kunnassa Kevon reitillä sijaitseva Kevon kanjoni on upea.

Yötön yö Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuukautta kestävä yötön yö.

Kesämatkailija saa nauttia luonnon valohoidosta koko vuorokauden ympäri. Kesät ovat muuhun Suomeen nähden viileitä, helteitä ei ole joka vuosi. Utsjoella sijaitsee Kevon luonnonpuisto, jossa on kuu-

luisa Kevon syvä kanjoni ja sen vartta kulkeva runsaan 50 kilometrin mittainen retkeilypolku, jota luonnonpuistossa täytyy rajoitusaikana käyttää. Saamen siltaa pitkin Norjaan Saamen silta on Tenojoen

ylittävä maantiesilta, joka yhdistää Utsjoen kuntakeskuksen Suomessa ja Tenon kuntaan kuuluvan Roavvegieddin Norjassa. Silta on pituudeltaan 300 metriä ja se avattiin vuonna 1993.

Kesätapahtumia Utsjoella

saamivillage.fi

Utsjoen Lohirieha 12.7.2014 Tenon lohikuninkuus ratkaistaan Utsjoella perinteikkäin menoin parhaaseen lohenkalastusaikaan heinäkuussa. Utsjoen Eränkävijöiden järjestämässä tapahtumassa tarjoillaan niin ruumiin kuin sielunkin ravintoa, lohiherkkuja ja kulttuurielämyksiä Onnelantörmälle rakennettavassa saamelaiskylässä.

Teno Maraton 19.7.2014 U Ts jo k I k a r Ig a s n Ie m I nUorgam

Slow Down in Saami Village Utsjoen saamelaiskylissä on luontevaa hiljentää tahtia. Luonto ja kulttuuri tarjoavat kehon ja mielen ravintoa joka vuoden­ aikana eri tavoin. Alueen sympaattisten perheyritysten vieraan­ varaisuuteen voit aina luottaa. Tervetuloa nauttimaan Suomen pohjoisimmista palveluista! Utsjoki Tourist Information

Unohtumaton juoksuelämys Utsjoella Tenojokivartta pitkin. Täysmaraton, puolimaraton, varttimaratonille vai lasten minimaraton? Valitse matkasi ja juokse huippuaikaan Suomen huipulla, tervetuloa! Lisätietoja: www.facebook.com/ Saamivillage.fi


35

UTSJOKI

Mitä tehdä Utsjoella? Teno

TAXI OSSI GUTTORM Utsjoki-Karigasniemi-alueella Myös lentokenttäkuljetukset Ivaloon!

1 + 4 henkilöauto 1 + 14 pikkubussi

Tenojoki on 250 km pitkä rajajoki Suomen ja Norjan välillä. Joki on kuuluisa ensinnäkin lohestaan, mutta Teno on suosittu myös retkeilijöiden keskuudessa. Sen varrella on kauniit maastot, ja Teno soveltuu myös melojalle.

Kala

Puh. 040 748 9415

Lohi leimaa koko Utsjoen kesäkautta. Sitä tullaan pyytämään ulkomailta asti. Saamen silta. Tenojoki ylitetään Norjaan hienoa Saamen siltaa pitkin. Silta avattiin vuonna 1993. Se on 300 metriä pitkä.

Kirkko

Utsjoen keskustassa • Monipuolinen elintarvikemyymälä • Apteekin • Polttoainejakelu palvelupiste • Käteisnosto - • Veikkaus palvelu Avoinna 16.6.–9.8. Ark. 9–20 La 9–18 Su 10–18

Avoinna muulloin Ark. 9–18 La 9–15

P. 0400 347 009

Loma- liike ja asuntotontteja Metsähallitus Laatumaa myy ja vuokraa tontteja upeiden maisemien ja harrastusten ääreltä Pyhä-Luoston ja Saariselän alueella kunnallistekniikalla varustettuja tontteja Luostolla, Orresokassa, Pyhätunturilla ja Saariselällä. Laskettelurinteiden, latujen, Pyhä-Luoston ja Urho Kekkosen kansallispuistojen vieressä. Erästäjän ja luonnonharrastajan unelmapaikkoja Sodankylä, Lokka-Koitelainen-Kevitsa yleiskaava-asuntotontteja Petkulassa ja lomatontteja Kurittukosken altaan (Armosaari yläpuoli) tuntumassa ja Lokan tekojärven rannalla Kalinamaa/Vuollosvaara. Sodankylä, Kitisen tuntumassa tuollopalossa lomatontteja Savukoski-Kairijoki-Leukkuhamara Kemijoen tuntumassa, Martinkylän pohjoispuolella. Savukoski-Pykäläinen-Kuttusoja Kemijoen latvoilla, Kemihaaran tuntumassa Salla Naruskajärvi jossa liikkumisen piiriä ovat laajat kairat, Naruska-tuntsan alue ja koilliskaira. Laatumaalla paljon tontteja kautta koko Suomen. Katso www.laatumaa.fi tai kysy myyjältämme

Utsjoen nykyinen kirkko sijaitsee Mantojärven rinteessä, Nelostien varressa, noin kuuden kilometrin päässä Utsjoen keskustasta. Kirkko on rakennettu vuosina 1850-1853, ja sen on suunnitellut Ernst B. Lohrman. Kirkon rakennuskivet ovat todennäköisesti kirkon yläpuolisen tunturin irtolohkareista louhittuja, ja tiilet ovat peräisin Norjan Sirmasta. Alttaritaulun on maalannut August Koivisto. Kirkossa on istumapaikkoja 250 henkilölle. Tämän kirkon edeltäjä, Pyhän Ulriikan kirkko oli rakennettu nykyisen pappilan lähelle vuonna 1700. Silloinen puukirkko oli sata vuotta myöhemmin niin heikossa kunnossa, ettei sen korjaaminen kannattanut. Pyhän Ulriikan kirkon sakasti seisoo edelleen paikallaan pappilan pellon laidalla.

Kirkkotuvat

Kirkon vieressä on 14 vanhaa kirkkotupaa, jotka on rakennettu 1700–1800-luvuilla sen ajan kirkossakävijöiden yöpymistä varten. Kesäisin tuvilla on opastusta ja kahvila.

Kuntoon

Jos ulkona on liian kylmä uimakeli, polskimaan pääsee Utsjoen uimahalliin. Ja uima-

9–21

Luontotupa

Metsähallituksen luontotuvalta saa tietoa alueen luonnosta sekä retkeilymahdollisuuksista. Luontotuvalta voi hankkia kalastusluvat, ja siellä on lisäksi esillä pieni näyttely sekä multivisioesitys.

Kevon luonnonpuisto

Kevon luonnonpuisto on

maan pohjoisin suojelualue. 63 kilometrin pituinen merkitty reitti kulkee Kevon ainutlaatuisen kanjonin läpi. Reitti on maastoltaan haasteellinen. Reitin pohjoinen piste on Kenesjärvellä, Kaamanen-Utsjoki -tien varressa ja eteläinen piste Sulaojalla, KaamanenKarigasniemi -tiellä.

Jääurut

Kenespahdan jääurut sijaitsevat Kevon reitillä. Jääurut ovat 150 metrin korkuinen pystysuora tunturinseinämä, joka talvella jäätyy ja kesällä sulaa Kenesjärveen.

Ailigas kohoaa 620 metrin korkeuteen. Nuvvus-Ailigas nousee myös Tenon rannasta, Nuvvus-kylän kohdalta, ja on korkeudeltaan 535-metrinen. Kolmas Ailigas sijaitsee Utsjoen kirkonkylällä. Sen korkeus on 342 metriä.

Maraton

Teno Maraton juostaan vuosittain Tenon mahtavissa maisemissa. Tänä vuonna EU:n pohjoisin maraton pidetään 19. heinäkuuta.

Utsjoen kunnassa sijaitsee kolme Ailigas-nimistä tunturia. Yksi niistä sijaitsee Karigasniemellä, niillä main missä rajajoki muuttuu Suomen puolella Tenoksi. Karigasniemen

Uulan Säästö UTSJOKI Avoinna joka päivä

hallin kuntosalissa voi bodata itsensä lomakuntoon.

Ailigas

Ulla-Maija Kaltiokumpu puh. 0205 64 7682 ulla-maija.kaltiokumpu@metsa.fi

www.uulansaasto.fi

Tenojoki on kuuluisa lohestaan. Puiden katveessa näkyy myös Saamen silta

Puh: 016 677 105

Tervetuloa Elintarvikkeet Kalastusvälineet hyvinvarusteltuun tavarataloon Tekstiilit Utsjoen Taloustavarat keskustaan! Matkamuistot

Hotelli PoHjantuli utsjoki

Rauhallinen järvenrantapaikka

www.inarilainen.fi

HUONEET ALK. 60 € sis. aamupalan

www.sompio.fi

P. +358 40 416 9993 Hietaniementie 40, 99980 Utsjoki

www.pohjantuli.fi


36

Johan Erik Valle on Tenon lohensoutaja. Kuva: Johan Erik Valle albumi.

Lohensoutajan matkassa L

uonnonkiharainen tukka hulmuaa tuulessa, kun Johan Erik Valle, Eetu näin kavereitten kesken, viilettää Tenon rannalla. Eetu on kotoisin Utsjoelta ja on soutanut Tenolla jo 16 vuotiaasta lähtien. Eetun tavatessa ilo suorastaan tarttuu, kun hän on niin nauravainen nuori mies. Heti ensimmäiseksi olen kysymässä tarvitseeko lohensoutajan treenata talvella kesän soutuja varten. Eetu vastaa nopeasti, että hän treenaa talvet soutulaitteella kolme kertaa viikossa, jotta ojentajat vahvis-

tuvat. Sitten Eetu nauraa makeat naurut päälle ja sanoo, että nyt hän ei puhu totta. Tosiasiassa Eetu on poromies varsinaiselta ammatiltaan, joka on kaikin puolin raskas, ruumiillinen työ. Pitkän talven, fyysisen urakan jälkeen, ei treeniä tarvita kesäksi. Kroppa on kunnossa souduille jo automaattisesti. Eetun kesävalmisteluihin kuuluu joen läpikäynti talven jälkeen. -Joka vuosi käyn joen läpi pohjamutia myöten talven jälkeen ja skannaan kivet omaan pääkoppaan. Talvi liikuttaa ki-

Vaikka yhteistä kieltä ei kaikkien ulkomaalaisten kanssa ole, osaa Eetu elekielen vaikkapa italialaisten kanssa samassa veneessä.

vien paikkaa. Tämä on pakko tehdä. Lohensoutaja Eetu on sosiaalinen ja se heijastuu heti tavatessamme. Hän kertoo, että kesällä tapaa paljon erilaisia ihmisiä ja saa paljon uusia kavereita ympäri maailmaa. Vaikka yhteistä kieltä ei kaikkien ulkomaalaisten kanssa ole, osaa Eetu elekielen vaikkapa italialaisten kanssa samassa veneessä. Kerran hän olikin parin italialaisen miehen kanssa lohestamassa. Eetu muistelee hauskaa ja koomista tilannetta. -Elekielellä kommunikoitiin koko päivä. Onneksi miehillä oli hallussa veneturvallisuusasiat, niitä ei tarvinnut käsimerkein selvittää. Joella soudettiin ja sitten heillä jäi viehe pohjaan kiinni. Yritin sitä siinä sitten elekielellä selvittää, että nyt se on kiinni pohjassa. He ymmärsivätkin, että nyt siellä on napannut iso lohi. No ei siinä mitään, saapasjalkamaan pojat alkoivatkin väsyttämään kalaa innokkaasti ja sitten viehe pääsi oksan karahkasta irti. Italian pojat luulivat, että kala oli ollut kiinni ja olivat erittäin tyytyväisiä päivään Tenolla.

T Kuvateksti: Eetun ja Henkan ensimmäinen lohi. Kuva: Johan Erik Valle Albumi

enolla ei ole soutajilla omia reviireitä, vaan jokainen saa soutaa missä haluaa. Eetukin on vapaa kulkemaan missä vain. Eetun vene lähtee yleensä Aittisuvannosta kahden kilometrin päästä Utsjoelta, hänen perheensä matkailuyri-

tyksen Lomakylä Vallen rannasta. Mutta asiakkaan toiveita kuunnellaan ja vene lähtee tarvittaessa Aittisuvannosta 20 kilometriä alavirtaan päin olevalta alueelta. Eli miehellä on laaja jokituntemus ja kalastusalue.

Ensimmäistä soutuansa Tenolla Eetu ei unohda koskaan. Vapaa-aikana Eetu tykkää myös kalastaa, mutta silloin hän ei lähde soutamaan Tenolle. Silloin hän lähtee sivujoille kavereiden kanssa kalastamaan. Siellä yleensä tulistellaan ja paistetaan tikkukalaa. -Siellä on oma rauha. Se oma juttunsa.

E

nsimmäistä soutuansa Tenolla Eetu ei unohda koskaan. Isä Petteri oli vihjaissut 13- ja 15-vuotiaille veljeksille, että kyllä heidänkin pitäisi alkaa jo soutamaan ja tutustumaan kotijokeen. Aikaisemmin pojat olivat kulkeneet veneessä ukkinsa ja isänsä mukana. Saamelaiskulttuurissa taidot periytyvät sukupolvelta toiselle ja sitä pidetään tärkeänä. -Sinä kesänä mentiin Henkan kanssa kaksi viikkoa aamusta iltaan, jopa nukuttiinkin

veneessä. Kun kerta isä käski soutaa, me pojat soudettiin. Isä oli antanut pojille viehepakillisen erilaisia vaappuja mitä oudoimman merkkisiä ja näköisiä. Niillä ei nuoret soutajat saaneet yhtään kalaa kahden viikon aikana, vaikka kaikkia kokeiltiin. Pojat tulivat surkeana isälleen kertomaan, ettei näillä vaapuilla saa yhtään kalaa. Siltä istumalta isä oli etsinyt sille päivälle sopivan vaapun ja antanut sen saalistajille. -Emme soutaneet kuin varttitunnin, niin ensimmäinen 11,5 kilon lohemme oli kiinni. Se oli Eetun ja veljensä Henkan ensimmäinen itse pyydetty lohi, jonka he saivat Emma-nimiselä vaapulla. Johan Erikin eli Eetun matkaan pääsee joelle tänäkin kesänä. Kaikki on valmiina veneessä odottamassa; vavat ja vaaput. Ei tarvitse kuin saada itsensä rannalle niin Eetu vie joelle. Jokaisen Lapin kävijän pitää nähdä Teno ja kokea lohestus ainakin kerran elämässään. Inga-Briitta Magga


37

NUORGAM

Mitä tehdä Nuorgamissa? Kuva: Marjatta Holmberg

Kylä

Unohtumaton juoksuelämys Utsjoella – Tenojokivartta pitkin 19.7.2014 virallisesti Uusittu ja ti it mitattu re 19.07.2014

maraton Ennakkoilmoittautuminen päättyy 15.6.2014. Jälki-ilmoittautuminen päättyy 19.7.2014 klo 10. Lisätietoja puh. +358 40 550 5840 heidi.keskitalo@utsjoki.fi, www.utsjoki.fi/maraton Kuva: Minna Saastamoinen

Nuorgam – pohjoissaameksi Njuorggán – on Suomen pohjoisin kylä. Sieltä on matkaa Jäämeren rannalle vain noin 30 kilometriä. Utsjoelta Nuorgamiin on matkaa 47 kilometriä. Utsjoelta tuleva tie 970 kulkee Tenon rantaa, ja sieltä avautuvat mahtavat maisemat. Rovaniemelle, jossa sijaitsee muun muassa lähin keskussairaala, on matkaa 510 kilometriä. Brysseliin matkaa kertyy 2655 kilometriä. Nuorgamissa asuu noin 170 ihmistä.

Raja

Nuorgamissa on valtakunnanraja Suomen ja Norjan välillä. Varsinaista rajavartioasemaa ei enää ole, vain valtakunnanraja – ja EU:n pohjoisin rajapyykki. Yhteinen tulliasema sijaitsee Polmakin kylässä Norjan puolella.

Palvelut Keskiyön aurinko ja nokipannukahvit, myös rannalla olija viihtyy.

Tenon lohikuninkuus ratkaistaan heinäkuussa Heinäkuussa järjestetään Utsjoen Lohirieha jo 34. kerran. Lohikuninkuuskilpailussa on tavalliseen tapaan soutukalastussarja ja perhojuniorisarja rannalta kalastajille. Tapahtumapaikka on perinteisesti kylän keskellä sijaitseva Onnelantörmä, joka tänä

vuonna rakennetaan saamelaiskyläksi, jonne myös myyjät ja markkinamiehet tulevat myymään tuotteitaan. Onnelantörmällä on tarjolla pikkupurtavaa, erilaisia lohiherkkuja ja monipuolista elävää musiikkia. Tarkkuutta voi kokeilla perinteisissä kent-

Kylässä on kokoonsa nähden todella paljon palveluita: monipuolista majoitusta, tekstiilikauppa, kaksi rautakauppaa sekä kaksi ruokakauppaa. Lisäksi kylässä on kaksi polttoaineasemaa, joissa toisessa on uutuutena automaatti. Se helpottaa kyläläisten ja matkailijoiden elämää. Kauppa rajan yli ja matkailu pitävät kylän elinvoimaisena.

Alko

Nuorgamissa on Suomen pohjoisin Alko. Suuri osa asiakkaista tulee Norjan puolelta, jossa alkoholi on huomattavasti kalliimpaa kuin rajan tällä puolella.

täkisoissa kuten Tenon tikassa ja uistimen tarkkuushei-

Nuorgamin-matkailijoita kiinnostaa lohi – muiden aktiviteettien lisäksi.

Erämaata

Museotie

Kaldoaivin erämaa-alue aukeaa kylän eteläpuolella. Nuorgamin ja Sevettijärven välillä kulkevat hyvät retkeilyreitit. Kesän patikointireitti on noin 60 kilometriä pitkä, ja sen varrelta löytyy autiotupia kymmenen kilometrin välein.

Ala-jalve on noin viiden kilometrin pituinen museotie, joka on rakennettu Alakönkään kosken ohittamista varten.

Pulmankijärvi

Retkeilyreitit kulkevat Pulmankijärven ohi. Pulmankijärvi on Suomen pohjoisin järvi, joka on muodostunut aikoinaan vanhasta Jäämeren vuonosta. Pulmankijärvi sijaitsee 20 kilometriä Nuorgamista etelään.

Alaköngäs

Alaköngäs on Tenon kuuluisa lohestusalue.

tossa. Myös voittokalan painoa voi arvuutella paikan pääl-

Kuninkaankivi

Strömstadin rajankäynnin aikainen rajamerkki vuodelta 1766. Kivet ovat Tenojoen rannassa merkkinä 1751 solmitusta Tanska-Norjan ja Ruotsi-Suomen välisestä Strömstadin rajasopimuksesta. Rajakivet on merkitty kuningas Adolf Fredrikin aikana, merkkikivissä on hallitsijan kruunumonogrammi ja vuosiluku 1766.

Saamelaistalo

Välimaan kenttä sijaitsee Utsjoelta Nuorgamiin vievän tien puolivälissä. Vanha saamelaistalo on kalastajalappalaisten tila 1800-luvulta. Museolä. Tapahtumapaikalle on vapaa pääsy.

virasto on entisöinyt asuinryhmän sen ajan kulttuurin muistomerkiksi.

Keskipiste

Nuorgam on portti Jäämerelle; sieltä voi retkeillä eri puolille Pohjois-Suomea ja Norjaa. Esimerkiksi karavaanarit pysähtyvät mielellään Nuorgamiin, pitävät sitä tukikohtanaan ja kulkevat päiväretkiä eri kohteisiin. Pulmankijärvi on lintu- ja kasviharrastajien suosiossa. Erittäin monia Nuorgamissa pysähtyviä kiinnostaa myös Teno ja sen lohi. Maastopyöräilyyn kannustaa kolme MTB-maastopyöräreittiä. Jäämeren kalastusmahdollisuudet ovat lähellä. Myös esimerkiksi vaeltamista, moottoripyöräilyä sekä ihan vain lomailua ja lepäilyä voi harrastaa alueella kätevästi.

Utsjoen lohirieha Utsjoella 12.7.

Tenon kalastus numeroina Tenojoella käy noin 900 kalastusmatkailijaa vuosittain. Tenojokivarren kalastusmatkailijan keskimääräinen kalastusaika on 4 vuorokautta. Suomen puolella paikkakuntalaiset lunastivat 770 kalastuslupaa Tenojoelle. Paikkakuntalaisilla on oikeus kalastaa myös perinteisillä pyyntitavoilla: kulkutusverkoilla, seisovilla lohiverkoilla ja –padoilla. Tenojoen lohisaalis on keskimäärin 130 tonnia vuodessa.

Vuonna 1999 Lohiriehan voittokalan kanssa joutui uimasille toinen Kylmäahon veljeksistä. Kuva: Tuula Porsanger


38

T ENON

E

KARIGASNIEMI

K I E VA R I Ä R

Mitä tehdä Karigasniemellä? Raja Karigasniemi on kolmen kielen ja kulttuurin kylä, joka sijaitsee Utsjoen kunnassa Suomen ja Norjan rajalla. Kylässä ja sen lähialueella asuu noin 500 asukasta. Rajan läheisyyden vuoksi Karigasniemi on kokoonsa nähden erittäin vilkas paikka, josta löytyy kauppoja, ravintoloita ja baareja. Myös poronhoito, poronlihan jalostus ja maatalous ovat tärkeitä työllistäjiä. Perinteisesti perheissä on harjoitettu useita elinkeinomuotoja rinnakkain. Tänä keväänä kylällä on avattu uusi lounaskahvila Cafe 70° N. Nimi kertoo kahvilan sijainnin maamme pohjoisimman leveyspiirin lähellä.

Tervetuloa! Avoinna 15.6.–29.9.2014 Marjastusta ja sienestystä

Veneitä ja kanootteja

Metsästys­ mahdollisuuksia

Ottipaikkoja lohen kalastajille

TARJOAMME VIIHTYISÄÄ ASUMISTA 2–4 hlö:n huoneissa/ mökeissä sekä erämaa- ja tunturimökeissä. Saunat sekä sisällä että ulkona takkatupineen.

YRITYKSILLE hyvät tilat koulutustilaisuuksiin. Perheille ja ryhmille rauhallinen lomailuympäristö. OPASTETTUJA RETKIÄ, ohjelmapalveluja sekä kalastukseen soutajia/ veneitä. Voit tilata varauksen yhteydessä.

MAUKASTA RUOKAA porosta, lohesta, riistasta ja muista Lapin herkuista.

Sáivu

Karigasniemen keskus on kylätalo Sáivu. Kylätalo Sáivun avaa ovet 9.6. Kylätalo on auki arkipäivisin kello 9–18. Kesäkautena kylätalolta löytyy kunnan matkailuneuvonta, josta saa tietoa niin Karigasniemen, muun pohjoisimman Suomen kuin Norjankin tapahtumista ja palveluista. Kylätalon kahviossa saa täytettyä vatsansa, ja ta-

TENON ERÄKIEVARI Rovisuvanto 99950 Karigasniemi

P. 016 676 088, 040 590 0015 tenon.erakievari@co.inet.fi, www.tenonerakievari.fi

lolta voi ostaa myös paikallisia käsitöitä. Talolla voi lisäksi käydä internetissä sekä käyttää kopiointipalveluja Kalastajia kiinnostanee mahdollisuus seurata taulutelevision kuvaa Inarijokeen asennetusta kalakamerasta. Kylätalon pihassa on laavu ja nuotiopaikka, lasten leikkipaikka, lentopallokenttä sekä Tenojoen rannassa pari vaunupaikkaa karavaanareille. Inva- sekä karavaanaripalveluita ollaan kehittämässä. Inarijoen rannalle rakennettu sauna on ollut sekä paikallisten että karavaanarien suosiossa. Kesäkauden päättäjäisiä vietetään kylätalolla kalakauden lopulla, elokuun puolessavälissä. Kylätalo sulkeutuu talveksi 30.8. puh. +358 40728 6822

Muistomerkki

Kylätalo Sáivun pihamaalta löytyy Lapin sodan muistomerkkinä terässillan kappale. Karigasniemeen tulevan tien rakentaminen aloitettiin 1930-luvulla Kaamasesta, mutta työmaa keskeytyi Luomusjoelle, kymmenen kilometriä ennen kylää.

Syynä oli toisen maailmansodan syttyminen. Sodan aikana, vuonna 1943 saksalaiset sotilaat rakennuttivat tien Karigasniemelle asti. Samalla tehtiin myös ensimmäinen silta Inarijoen ylitse sekä tie Norjan puolella Karasjoelle ja sieltä aina Jäämeren rantaan, Lakselviin saakka. Kun saksalaiset vetäytyivät vuonna 1944 Suomesta Norjaan, he räjäyttivät sillan lähtiessään. Rajanaapurien välinen liikenne lamaantui vuosiksi, kunnes nykyinen silta valmistui vuonna 1958. Korjausrakentamisen yhteydessä saunarannasta löydettiin vanhan sillan kappale, ja se muistuttaa Sáivun pihalla vierailijoita sodan tapahtumista.

Kalastus

Sijainti Tenojoen ja Inarinjoen risteyskohdassa varmistaa sen, että kalastusmatkailu on alueella ykkönen.

Sulaoja

Suomen suurin lähde ja saamelaisten pyhä paikka. Sulaojalla kulkee myös muutaman kilometrin pituinen luontopolku.

palvelemme joka päivä! VOIMASSA SU 6.2.2011

tervetuloa myös sunnuntaisin! palvelemme klo 12-18.

VOIMASSA SU 6.2.2011

TERVETULOA HYVILLE KAUPOILLE! 00 TERVEISIN KAUPPIAS SEPPO HÄRKÖNEN Valmistaja tai tuotemerkki TUOTE lisätiedot

Valmistaja tai merkki

0

lisätiedot

0

000

(xx/kg) VOIMASSA 26.8.2010 SAAKKA

TUOTE lisätiedot

000

000

pkt

(xx/kg)

2 kpl

Valmistaja tai merkki

lisätiedot

2 kpl

-xx % Etu K-Plussa-kortilla

(xx/kg)

00

TUOTE

lisätiedot

2 kpl!

Valmistaja tai tuotemerkki TUOTE

pkt

Valmistaja tai merkki

TUOTE

Ilman K-Plussa-korttia yksittäin xx kpl (xx/kg)

2 kpl!

pkt

(xx/kg)

(xx/kg)

Valmistaja tai merkki

Valmistaja tai merkki

Valmistaja tai merkki

lisätiedot

lisätiedot

lisätiedot

TUOTE

TUOTE

000

TUOTE

000

pkt

000

pkt

(xx/kg)

pkt

(xx/kg)

(xx/kg)

Tarjoukset voimassa ma-ke 7.-9.2.2011 ellei toisin mainita

KAUPAN NIMI

Palvelemme

Osoite ja puhelin

ark. 8–21, la 8–18, su 12–21

www.k-market.com

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

tervetuloa myös sunnuntaisin! palvelemme klo 12-18. Valmistaja tai tuotemerkki TUOTE lisätiedot Valmistaja tai merkki

TUOTE lisätiedot

Ilman K-Plussa-korttia yksittäin xx kpl (xx/kg)

-xx % Etu K-Plussa-kortilla

0

2 kpl

(xx/kg)

Valmistaja tai merkki

TUOTE lisätiedot

0

0

TUOTE

(xx/kg)

lisätiedot

0

00 pkt

(xx/kg)

Valmistaja tai merkki

2 kpl

(xx/kg)

TUOTE

TUOTE

0

lisätiedot

00

Palvelemme ark 9-20, la 9-19, su 11-18 pkt

(xx/kg)

000 pkt

(xx/kg)

Valmistaja tai merkki

Valmistaja tai merkki

lisätiedot

lisätiedot

TUOTE

0

00 (xx/kg)

KAUPAN NIMI KARIGASNIEMI

Palvelemme

Osoite ja puhelin

ark. 8–21, la 8–18, su 12–21

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

TUOTE

0

00

pkt

Likakaivojen tyhjennykset ym. Vaihtolavapalvelut

Kari G. Oy

0400 250 220

Majoitus, venevuokraus, perämoottorinvuokraus, lohensoutupalvelu, opaspalvelut ja sauna Tenon rannalla

VOIMASSA 26.8.2010 SAAKKA

Valmistaja tai merkki

Tarjoukset voimassa ma-ke 7.-9.2.2011 ellei toisin mainita

www.k-market.com

00

+358 16 676 241 seppo.harkonen@k-market.com lisätiedot

00

2 kpl!

VOIMASSA SU 6.2.2011

pkt

Kaivinkone tela-alusta, kuokkakauha, luiskakauha, kaapelikauha ja kallistuva liitin

Kari Guttorm

Laaja tuotevalikoima ja mahtava lihatiski! K-Market Härkönen 2 kpl! YLÄTENONTIE 24 00 Valmistaja tai 99950 KARIGASNIEMI tuotemerkki

Hinauspalvelu

0400 871 550

palvelemme joka päivä! VOIMASSA SU 6.2.2011

Tilausajot

pkt

(xx/kg)

Lomakylä Reisti ky 0400 250 220

99950 Karigasniemi

www.lomakylareisti.fi


39

Mitä kesätekemistä suosittelet Ylä-Lapissa? Paikalliset ja matkailijat antavat omat vinkkinsä siihen, mitä pohjoisessa kannattaa lomalla tehdä. Kulta-Lapissa riittää tekemistä koko loman ajaksi. Tänne matkustavan kannattaa muistaa myös se, että täältä pääsee myös helposti ”ulkomaille” kuten Norjaan tai Venäjälle. Paikalli-

-Itse olen töissä Sodankylän Tojoautossa autonmyyjänä myös kesällä ja näin ollen kesä menee työn merkeissä. Nimittäin kesäaika on myös kuumaa autokauppa-aikaa. Pyrin kuitenkin harrastamaan suunnistusta aina kerran viikossa. Samalla pääsee päästelemään höyryjä pihalle.

set antavat omat vinkkinsä siihen, mitä pohjoisessa kannattaa lomalla tehdä. Saimme monipuolisesti koko Ylä-Lapin kattavia vinkkejä myös kesän tapahtumista ja juhlista.

Olli Tarsa, Sodankylä

-Olen töissä täällä Lähi-Tapiolalla. Vapaa-aikana teen rakennushommia koko kesän. Alan tekemään pientä kesämökkiä Inarin järven rannalle. Meinaan saada sen myös valmiiksi tänä kesänä.

Anni Simonen (vas.), Sara ja Sini Suonnansalo, Ivalo Sara ja Sini Suonnansalo, Ivalo -Meillä on vähän samat tekemiset, kun olemme siskoksia. Me olemme kesällä mökillä Nanguvuonossa, Jänislahdella. Aiotaan myös uida paljon Sairaalantien rannalla. Siellä on hyvä hiekkapohjakin. Aikomuksena on käydä ainakin Rovaniemellä ja ehkä Raahessa. Ja tietenkin olemme kavereiden kanssa. -Täällä on pakko käydä uimarannoilla. Täällä Ivalossa on mahtavat uimarannat, hienohiekkaiset pohjat ja lämmin, puhdas vesi. Sitten täällä on uusi, hieno urheilukenttä, jossa voi käydä pelaamassa kaikenlaisia pelejä. Se on arkipäi-

visin avoinna kaikille. Ja pallojakin löytyy kentältä. Täällä on myös uusi vaateliike Midnight Fashion, josta löytyy ihan kivoja vaatteita. Ja samalla kadulla on paras ruokapaikka Pubi.fi , jossa kannattaa käydä syömässä. Meidän lempiannos on Double Cheese-burger. -Tapahtumista tietenkin Ivalo River Campingin kesätapahtumat ja Inariviikot. Silloin täällä on paljon tapahtumia. Anni Simonen, Ivalo -Teen kesätöitä S-marketissa ainakin Inariviikkojen aikaan. Juhannuksen jälkeen lähden Anitta Kuusisen johtaman partioporukan kanssa in-

tereilaamaan kahdeksi viikoksi Eurooppaan. Aikomuksena on käydä ainakin Saksassa Berliinin muurilla, Pariisin EuroDisneylandissa ja Eiffeltornissa sekä Itävallan alppikylissä. Loppukesästä olen kavereiden kanssa. Pelataan jalkapalloa. Ja käyn sukulaisten luona. -Minusta Ivalossa vierailevan kannattaa käydä ainakin Taitajat –käsityömyyntinäyttelyssä tässä Ivalon keskustassa. Ja tietysti uimarannoilla. -Inariviikoilta itse odotan eniten Elastisen konserttia ja Water Crossia. Näitä tapahtumia suosittelisin muillekin!

Kesällä myös kalastan ja syksymmällä alkaa metsästyshommat. Lapin kesä on lyhyt ja menee nopeasti ohi.

Antti Heikkuri, Ivalo

- Suosittelen käymään ehdottomasti Inarin järvellä. Sinne minä veisin turistin. Toinen käymisen ja kokemisen arvoinen kohde on Kutturasta Toloseen Ivalojokea pitkin joko kanootilla tai kumilautalla. It-

-Kesällä meinaan kalastella kotirannassa Inarijoella ja Jäämerellä. Muutenkin kalastelen ja retkeilen paljon kesäaikaan luonnossa. Vasanmerkityksissäkin meinaan vierailla ”turistina” Suomen ja Norjan puolella. Kevolla käyn myös kiikaroimassa omia poroja, kuinka niille on syntynyt vasoja ja kuinka ne kesällä voivat.

Sampo Niittyvuopio, Karigasniemi

-Turistinkin kannattaisi tavalla tai toisella käydä katsomassa Tenojokea. Ja tottakai kan-

tia. Teemme ehkä yhden pidemmän reissun koko perheen kanssa etelämmäs ja käydään Pohjois-Norjassa.

Annukka Ylihannu, Sodankylä Uin, marjastan , sienestän ja ylipäänsä liikun luonnossa yleensä koirieni kanssa. Lisäksi harrastan agilityä myös koiran kanssa. Pitkästä aikaa aion harrastaa myös puutarhanhoitoa. Olen perustamassa juuri laatikkopuutarhaa pihalle. Ylipäätänsä nautin eniten ihan loppukeväästä, jolloin on vielä viileää ja raikasta ja samoista syistä loppukesästä. Kovia helteitä kaipaan

lähinnä matonpesua varten. -Minä suosittelisin turisteille nimenomaan loppukevättä ja loppukesää, koska silloin erot Etelä-Suomeen ovat suurimmillaan. Keskikesällä ei juurikaan ole mitään poikkeavaa, ehkä paikalliset ihmiset ovat silloin seurallisimmillaan. Ja suosittelisin nimenomaan luonnossa liikkumista, patikointia yms. Vasanmerkintä juhannuksen tienoilla voisi

olla mielenkiintoinen kokemus sääskineen ja yöllä paistavine aurinkoineen. -Sodankylässähän on mukavia tapahtumia kesällä. Ykkösenä tietysti Midnight Sun Festival kesäkuussa ja Luosto Classic elokuussa. Kesäkuussa on myös Saariselällä koirien agilitykisat, jotka ovat hauskaa katsottavaa ei-niinaktiivisillekin koiraihmisille.

Saara Tervaniemi, Inari – Olen kesällä suuren osan ajasta kotosalla, mutta vähemmän sisällä. Tekemistä riittää. Lapin kesä on tunnetusti lyhyt ja vähäluminen, joten sen valoisuudesta täytyy osata naut-

-Minun mielestä Inarissa täytyy ehdottomasti käydä saamelaismuseo Siidassa ja kulttuurikeskus Sajoksessa. Ja tietenkin Sámi Duodjissa kannattaa käydä tekemässä ostoksia. Sieltä löytyy aitoa saamelaista käsityötä. Inarijärven risteily on myös leppoisaa ajanvietettä ja helppo tapa päästä järvelle. Matkaa Ylä-Lappiin kannattaa pysähtyä suunnittelemaan Vuotson seudulle, josta itse olen kotoisin. Esimerkiksi Koilliskairan luontokeskus on nykyään auki ainoastaan kesäisin. Siellä voi jaloitella, käydä kiertämässä luontopolun tai tutustua alueen muihin pal-

-Suosittelisin patikka- ja vaellusretkiä Pyhä-Luoston ja Urho Kekkosen kansallispuistoihin. Näissä Sodankylän kunnan puistossa on mahtava, koskematon luonto, jotka kannattaa kokea. -Kesätapahtumaksi suosittelen loppukesäksi 2.8.2014 järjestettävää Sodankylän Water Cross-tapahtumaa, jossa ajetaan kilpaa moottorikelkoilla veden päällä. Tämä sopii erityisesti moottoriurheilusta ja vauhdista pitäville lomalaisille.

se olen mennyt sen kumilautalla. Näissä kohteissa näkee Lapin luontoa kauneimmillaan. - Kesätapahtumista tietenkin heinäkuussa pidettävät Ivalon Water Crossit. Se sopii koko perheelle. Siellä riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ja tietenkin kaikkein suurimpana tapahtumana Rock Ivalo-festarit, mikä kruunaa koko kesän.

nattaa tutustua Kevon luonnonpuistoon, jonne matkailija pääsee menemään merkityillä reiteillä. Kevon luonnonpuistossa voi kokea Lapin luonnon jylhimmillään. -Tenojoki itsessään on tapahtumaa koko kesäksi. Utsjoen Lohiriehassa kannattaa myös käydä. Mielenkiinnolla odotellaan myös tietoa, mihin päin Kontioralli tänä vuonna kokoontuu. Jonnekin tänne pohjoiseen rallit ovat tulossa.

veluihin. Vaikka varsinaiselle vaellukselle ei olisi menossakaan, Sompion luonnonpuistossa pääsee merkittyjä reittejä pitkin helposti ihastelemaan tunturimaisemaa. -Kesätapahtumista ehdoton on täällä Inarissa elokuussa järjestettävä alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis Idja. Se poikkeaa edukseen muista musiikkifestareista ja se on suunnattu kaiken ikäisille. Tämän vuoden pääesiintyjä on kaiken lisäksi kansainvälisesti menestynyt saamelaisartisti Mari Boine. Joten sinne mennään satoi tai paistoi! Myös kesäkuun puolivälissä on Tankavaaran Taiga festivaali, jonka ohjelmassa on musiikin ja suopunginheiton lisäksi lasten sirkus.


40

Lomaile keskellä kauneinta Lappia! Tule lomalle hyvin varusteltuun lomamökkiin Luostolle

WLaN

VarusTus

3 makuuhuonetta, iso olohuone - keittiö ja yläkerran aula, 10 – 15 hlö saunaosasto, 2 x WC, monipuolinen ruokailuvälineistö, jääkaappi - pakastin, mikroaaltouuni, astianpesukone, pyykinpesukone ja kuivauskaappi, 2 x LED-TV, vahvistin + kotiteatterilaitteisto (Blu-ray), karaoke, tietokone, internet - yhteys (WLAN), Palystation 3 + XBox - peli, välineet myös kokouksiin (valkokangas, piirtokuvaheitin...), lautapelejä, kirjahylly...

rentoudu saariselän keskustassa

WLaN

(150m kylpylästä)

VarusTus

48 m2 huoneisto 2-4 henkilölle. Mh, oh, kk, sauna, pesuhuone, WC. Huoneisto on hyvin varusteltu; hyvä astiasto, kuivauskaappi, pesukone, TV, Internet ja tietokone, karaoke/ kotiteatteri ja hyvät kodinkoneet.

2 – 4 hlö

www.vaartinkammi.com p. 050 5599813

Yksi L apin suosi nähtä tuimmista vyyks istä

Tervetuloa Karhunpesäkivelle! Aito poronkäristys joka päivä klo 11–19

Kahvi+munkki ös

(sis. muusi, puolukka, leipä, voi, kahvi/lapsille mehu)

10€

Lasten käristys 6€

2€

Hillolettu kermavaahdolla € +kahvi

4,50

Savulohiannos 8€ Poropannu 8€ Tervetuloa tutustumaan UUDISTUNEESEEN kesäkeittiöömme!

AVOINNA

20.5.–15.6. klo 8.30–19.00 16.6.–10.8. klo 8.00–21.00 11.8.–30.9. klo 8.30–19.00 P. 0400 965 341 salopi@outolintu.inet.fi

maan a a p a t e l Tu puhuvaa a ! hu Otto-kar

Runsaasti matkamuistoja y ja käsitöitä ltä minoa ja i e M uc c a ! Satoja tarjous-t-paitoja o p cap spress e Lemmenjoen kultaa Vaatteita, pehmoja, puukkoja, koruja, turkiksia Ym. Ym. Näköalapaikalta näkymä Inarijärvelle Suomen suurin tafoni Tervetuloa myös juuri avattuun

Suomikauppaamme (Finland shop), Inarissa, PaPaNan rakennuksessa.

Outolintu Oy

Kulta-Lapin Kesä 2014  

Matkalla pohjoiseen? Löydä parhaat vinkit kesän matkallesi tästä lehdestä.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you