Issuu on Google+

Runon juhlaa

Kannessa Outolan pojat osaavat!

Mitä olisi Suomi ilman suomen kieltä ja kirjallisuutta? Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuosi on myös suomalaisen kirjallisuuden juhlavuosi.

Ruista ranteessa ja riisipiirakkatossut jalassa on hyvä aloittaa itsenäisyyden juhlavuosi 2017. Juhlavuoden kunniaksi

Runoudella on aivan erityinen sijansa suomalaisten sydämissä. Rakkaus ja kuolema ovat meilläkin runouden ikiaikaisia teemoja, mutta niiden lisäksi runoutemme kuvaa historiaamme, yhteiskuntaamme, suhdettamme luontoon ja elämään ylipäätään.

Aino Havukainen ja Sami Toivonen päivittivät myös menestyskirjansa Tatun ja Patun Suomi. > Katso sivu 80

Runouden kieli on tunteiden, aistien ja ajattelun kieltä, se koskettaa ja puhuttelee. Se tavoittaa totuuden, kertoo mitä on olla ihminen. Kaikessa yksityisyydessään runo pystyy luomaan yhteyden runoilijan ja lukijan, lukijan ja toisten lukijoiden välille: sinun tunteesi on minun tunteeni, sinun kokemuksesi on minun kokemukseni. Runoa lukiessaan kukaan ei jää yksin.

kannen kuva: aino havukainen ja sami toivonen

pekka holmström

Runojen lukeminen ei saisi olla vain harvojen herkkua, runous kuuluu kaikille. Tätä viestiä vie itsenäisen Suomen juhlakeväänä ilmestyvä merkkiteos. Turun kirjamessuja viime vuodet luotsannut runoilija Jenni Haukio on tehnyt suurtyön, valinnut ja koonnut suomalaisen runouden uskomattomasta runsaudesta antologian jonka ajallinen kaari ulottuu Aleksis Kivestä nykypäivään. Katso pohjoista taivasta – Runoja Suomesta on kunnian- ja rakkaudenosoitus suomalaiselle runoudelle. Aion lukea sen kannesta kanteen, ottaa selvää keitä me olemme, mistä me tulemme ja mihin olemme menossa yhteisellä matkallamme.

minna castrÉn

kustannusjohtaja kaunokirjallisuus, lasten- ja nuortenkirjallisuus


Otavan uutisia kevät 2017