Ekonomi 5/2018

5

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

LO K A K U U 2 0 1 8

Salaperäinen palkka OLISIKO PALKKAAVOIMUUDESTA HYÖTYÄ?

AMMATTIKIRJAT 21 teosta kisaa Ekonomien kirjallisuuspalkinnosta TIETEENTEKIJÄ Tohtorien osaaminen pienyritysten käyttöön OPETUSPALKINTO Mari Suoranta opettaa keskustellen ja valmentaen

KTM Toni Hopponen

TESTAA LIIKEIDEOITAAN LONTOOSSA

Metsän tuotot kasvuun 26.

uudistettu painos

Tapion taskukirja Tapion taskukirja on metsäalan pikkujättiläinen.

Tunnettu ja arvostettu tietokirja rakentaa selkeän kokonaiskuvan metsästä. Kirjan pääluvut metsä­ varoista, metsäpolitiikasta, metsänhoidosta, metsän monikäytöstä, metsätalouden suunnittelusta, raaka­ puumarkkinoista, puunhankinnasta ja puunjalos­ tuksesta kokoavat ajankohtaisen ydintiedon.

Kirjan 26. uudistettu painos tarjoaa runsaasti uutta tietoa mm. metsävaroistamme, metsäteolli­ suuden puuhuollosta, turvemaiden metsänhoidosta, jatkuvasta kasvatuksesta sekä tulevaisuuden uusista puupohjaisista tuotteista.

Tapion taskukirja on tarkoitettu kestämään kovaa kulutusta metsäalan ammattilaisten ja opiskelijoiden käsissä. Selkeä, havainnollisesti kuvitettu kirja on hakuteos myös kaikille luotettavaa ja ajantasaista metsätietoa tarvitseville.

Hinta 64 €

Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

[ SISÄLTÖ ] LO K A K U U / O K TO B E R 2 0 1 8 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

5

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

10

Uutissaldo.............................................. 6 3 x uusi työ.......................................... 18 Kirjallisuuspalkinto Parhaat bisneskirjat kilpasilla......... 20

Palkka-avoimuus voittaisi tasaarvosuunnitelman,

Tiesitkö? ..............................................26

uskovat Suomen Ekonomien Kosti Hyyppä ja Tage Lindberg.

Ura Älä pelkää suorahakua..................... 34 Sisäpiirissä Eroon massaluennoista....................36 Kylterit.................................................. 40 Tapahtuma.......................................... 42 Työelämän pelisäännöt................ 44 Kansanedustajan kolumni Joakim Strand...................................... 46 Tapahtuu............................................. 48 Kolumni Harri Gustafsberg............................... 50

28 30

38

Täällä pienen startupin on helppo lähestyä ison firman johtoa ja päästä tapaamiseen, sanoo Toni Hopponen.

Palkitun opettajan kursseilla opitaan keskustelun ja yrityselämän todellisten esimerkkien avulla.

Lontoon Silicon Roundabout

Opetuspalkinto Mari Suorannalle

KTT Sirpa Hänti

"Yritykset eivät tiedä, mitä kaikkea tohtori osaa."

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi 3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Toiveena elämänkumppani Saimme siis haastattelututkimuksesta runsaat ainekset kehittää jäsentemme oloista yhteisöä ja järjestöä. Inspiroituneina otamme tehtävän vastaan ja käärimme hihat.

Marjo Loisa viestintäjohtaja Lue tutkimuksesta lisää sivulta 26.

Ihmiset eivät tiukasti erottele työelämää ja sitä muuta elämää.

Tukea halutaan koko arkeen.

ANTON REENPÄÄ

S

aimme kiehtovia näkemyksiä, kun haastattelimme jäseniämme osana Suomen Ekonomien uuden strategian valmistelua. Päällimmäiseksi haastatteluista jäi mieleen, että jäsenet odottavat meidän olevan elämänkumppani, ei vain työelämän urakumppani.

Ihmiset eivät nykymaailmassa tiukasti erottele työelämää ja sitä muuta elämää, vaan työ on osa elämää. Tukea halutaan koko arkeen. Järjestömme asiantuntijoiden odotetaan olevan sparraajia ja kaverimaisia avunantajia. Jäsenet haluavat kokonaisvaltaista valmennusta elämään sekä huolenpitoa.

Työelämässä ekonomeja mietityttävät riittämättömyys ja muutoksen hallitsemattomuus, kuormitus ja työhyvinvointi sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino.

Jatkuvan kehittymisen tarve korostuu, ja monet näkevät itsensä yrittäjämäisinä oman onnensa seppinä.

Uran käsitteen ekonomit ymmärtävät perinteisestä ura-ajattelusta poikkeavalla tavalla monisäikeisenä ja -suuntaisena matkana. Erityisesti nuoret ovat huolissaan substanssiosaamisensa kilpailu­ kyvystä ja sen päivittymisestä.

Jäsenemme odottavat, että Suomen Ekonomit on tulevaisuudessa turvan, tuen ja palveluiden lisäksi yhteisö, henkinen tukija ja tiennäyttäjä myllerryksessä. Lisäksi meitä toivotaan nykyistä vuorovaikutuksellisempaa ja proaktiivisempaa otetta.

Ei riitä, että vastaamme tämän päivän haasteisiin, vaan meidän pitää pystyä ennakoimaan tulevia ilmiöitä visionäärisesti. Meidän pitää pystyä toimimaan suunnannäyttäjänä, jotta jäsenet voivat saavuttaa unelmiaan.

Päätoimittaja / Chefredaktör Marjo Loisa, marjo.loisa@ekonomit.fi, p. 040 747 9548

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia yrityksille.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 5/2 0 1 8

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otava.fi, Salla Salokanto, Nora Kolari (ulkoasu) Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Nina Enberg, Heidi Haapalainen, Krista Karusalmi, Taija Keskinen, Marjo Loisa, Riikka Mykkänen, Ulla Niemelä, Mika Parkkari, Eeva-Kaisa Tarkkonen ja Anja Uljas Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myynti­päällikkö Kari Salko, kari.salko@otava.fi Osoitteen­muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild David Harrison / MVPhotos Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311

441 619 Painotuote

Aikakauslehtien ­Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 14.12.2018, jäsenyhdistysten tiedotteet 21.11.2018 mennessä Suomen Ekonomeihin: yhdistysasiat@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 14.12.2018, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 21.11.2018 till Finlands Ekonomer: yhdistysasiat@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

PEFC/02-31-151

FORD TAKUU vuotta tai 100 000 km

E N S I E S I T T E LY S S Ä

Täysin uusi Ford Focus ford.fi/focus Täysin uusi Ford Focus -mallisto alk. 22.291,70 € (autoveroton suositushinta 19.020 € + arvioitu autovero CO 2 -päästöillä 126 g/km 2.671,70 € + 600 € toimituskulut).

Ford Focus -malliston CO 2 -päästöt 119–159 g/km ja EU-keskikulutus 4,5–7,0 l/100 km (uusi mittaustapa).

Vapaa autoetu 505 € / käyttöetu 355 €.

Hinnat 1.9.2018 hinnaston mukaan. Kuvan auto erikoisvarustein.

ISTOCKPHOTO

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Joustavammin eteenpäin uralla

Akava Worksin selvityksen mukaan kilpailukieltosopimusten määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Monissa niistä on myös juridisia ongelmia.

TEKSTI OTAVAMEDIA

TYÖSOPIMUSLAISSA määritellään, että kilpailukieltosopimus on mahdollista solmia vain erityisen painavasta syystä. Tästä huolimatta Akava Worksin vuotta 2017 koskevan tutkimuksen mukaan yrityksissä työskentelevien Akavan jäsenten sopimuksissa kilpailukieltosopimusten määrä on kolminkertaistunut 2000-luvun aikana.

Akava arvioikin, että uusiin sopimuksiin liitetään nykyään kilpailukielto liian rutiininomaisesti ja ilman painavia syitä.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on todennut, että kilpailukieltosopimukset jäykistävät työmarkkinoita jo selvästi. Yrityksissä työskentelevien akavalaisten uusista työsopimuksista jo lähes joka toisessa on maininta kilpailukiellosta.

PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ JA ONGELMIA Kilpailukieltosopimuksissa ongelmia aiheuttavat muun muassa päällekkäisyydet salassapitosopimusten kanssa. Lisäksi

6

E KO N O M I 5/2 0 1 8

monissa kilpailukieltosopimuksissa on selvityksen mukaan juridisia ongelmia. Esimerkiksi korvausta yli kuuden kuukauden kilpailukiellosta ei aina makseta, vaikka laki sitä edellyttää.

Työntekijä, jonka työsopimuksessa on sovittu kilpailukiellosta, on Akavan selvityksen mukaan myös keskimäärin vähemmän halukas vaihtamaan työpaikkaa.

Akava vaatiikin, että työvoiman liikkuvuuden ja kilpailun varmistamiseksi kilpailukieltosopimuksia on pikaisesti säädeltävä lainsäädännöllä. Järjestö vaatii, että kilpailukieltoihin on asetettava lakisääteinen korvaus. Kilpailukieltosopimus tulisi myös määritellä yksiselitteisemmin mitättömäksi, jos työntekijällä on samaan aikaan voimassa työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia suojaava salassapitosopimus.

Suomen Ekonomit on aktiivisesti edistänyt kilpailukieltosopimusten parempaa valvontaa ja sääntelyä.

Onko sinun sopimuksesi kunnossa?

JOS EPÄILET, ETTÄ olet sitoutunut

mitättömään kilpailukieltosopimukseen tai haluat tarkistuttaa sopimuksesi ennen allekirjoittamista, voit olla yhteydessä Suomen Ekonomien juristeihin: ekonomit.fi/lakineuvonta.

Vakuuta tuomaristo – voita ideallesi rahoitus ja starttirahaa

Unikorni-yrityskilpailussa kehitytään pitchaajana, luodaan verkostoja ja parhaassa tapauksessa voitetaan omalle startup-idealle rahoitus. Kerää tiimi ja osallistu kilpailuun viimeistään 28.10.! Ainakin yhden tiimiläisen on oltava Ekonomien tai TEK:n opiskelijajäsen. Lisätiedot: unikorni.tek.fi

Liity jäseneksi – tee hyvää itselle ja muille SUOMEN EKONOMIEN jäsenyyttä harkitsevalla on nyt hyvä hetki toimia: liitto on mukana Nenäpäivä-kampanjassa, ja lahjoittaa loka-marraskuun ajan jokaisen uuden jäsenen myötä keräykselle 20 euroa. Kerätyt varat ohjataan maailman lapsille. ”Jäsenkampanja on paras tapa liittyä jäseneksemme, sillä siitä on iloa myös muille”, markkinointipäällikkö Nina Enberg kertoo. ”Yhden uuden jäsenen lahjoituksella voidaan hankkia lukutaito kahdelle maail-

man lapselle ja auttaa heitä sillä tavalla kohti unelmiaan.”

Nykyiset jäsenet voivat osallistua potin kartoittamiseen lahjoittamalla Ekonomien nettilippaaseen. Koko kertynyt summa lahjoitetaan lyhentämättömänä Nenäpäivä-keräykselle. Kampanja päättyy 2.12.

Lue lisää ja osallistu kampanjaan: ­ekonomit.fi/teehyvaa.

+6,1 % YRITYSTEN LIIKEVAIHTO kasvoi

vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna hieman yli kuusi prosenttia. Euroissa liikevaihto kasvoi 23,5 miljardia. Suurin osa kasvusta kertyi teollisuusyrityk­ sistä. Myös palveluyrityksissä ja kaupan alalla oli hyvää kasvua.

Tilastokeskus: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto

83 %

KORKEAKOULUTETTUJEN suo­

malaisten työllisyysaste on 83 prosenttia. Ammatillisen tutkin­ non suorittaneista töissä on 72 prosenttia, ja peruskoulun va­ rassa olevista työskentelee alle puolet – 43 prosenttia. Akava esittää, että kokonaistyöllisyys­ asteen tulisi olla vähintään 75 % ja että osaamisen puutteista johtuvaa työttömyyttä tulisi ratkoa osaamisstrategialla.

Nenäpäivässä kerätyillä varoilla tuetaan maailman lasten oikeutta ihmisarvoiseen elämään: turvaan, koulutukseen, terveyteen ja hyvinvointiin. Yksi uusi jäsen lahjoittaa lukutaidon kahdelle.

SUOMEN EKONOMIT:

Irtisanomissuoja on kokonaisuus HALLITUKSEN ON PERUTTAVA tai muutettava suunnitelmansa irtisanomissuojan heikentämiseksi, Suomen Ekonomit linjaa.

Ekonomit eivät kuitenkaan osallistuneet tai osallistu työtaisteluihin tai poliittisiin mielenilmauksiin. Sen sijaan turvaudutaan muihin vaikuttamiskeinoihin.

Ekonomit kyseenalaistaa näkemyksen, että irtisanomissuojan heikentäminen lisäisi työllistämistä ja työllisyyttä. Sen sijaan irtisanomissuojan heikentäminen lisäisi työelämän epävarmuutta ja saattaisi heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia kyseenalaistaa, luoda uutta ja tuoda esille epäkohtia.

Ekonomit myös korostaa, että heikompi irtisanomissuoja saattaa hankaloittaa rekrytointia pienissä yrityksissä. Esitys on ongelmallinen myös yhdenvertaisuuden kannalta.

Toisaalta Suomen Ekonomit tunnistaa haasteet mikroyritysten rekrytoinneissa.

Irtisanomissuojan heikennysten sijaan Suomen Ekonomit linjaa, että kollektiivisia ja henkilökohtaisia irtisanomisperusteita ja niiden muutostarpeita tulisi tarkastella kokonaisuutena. Myös kilpailukieltosopimuksia koskeva lainsäädäntö tulisi uudistaa pikimmiten.

Lue lisää: akava.fi/osaamisstrategia

0,3 %

JOS EDESSÄ ON sopimukseton,

niin sanottu ”kova” Brexit, Suomen bruttokansantuote uhkaa kutistua 0,3 prosentti­ yksikön verran. Jos erosta sen sijaan saadaan aikaan sopimus, EK arvioi iskun suuruudeksi 0,1– 0,2 prosenttiyksikköä.

Yle 4.10.2018

E KO N O M I 5/2 0 1 8

7

Opi uutta, innostu, insp – osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen!

Ammatillisen kehittymisen tapahtumat Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

INHIMILLINEN HÄVIKKI JA MUUT TULOKSELLISEN HYVINVOINNIN ESTEET 13.12.18 Helsinki PAREMPIA TULOKSIA RENNOMMIN 23.10.18 Vaasa 13.11.18 Oulu STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN VAIKUTTAVUUS 25.10.18 Joensuu 6.11.18 Jyväskylä

EkonomiEsimies – Kokonaisuus, joka vie urallasi eteenpäin!

Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville EkonomiEsimies on keskusteleva ja coachaava koulutus- ja valmennuskokonaisuus, joka rakentuu hyvän ja kestävän johtamisen perustalle. Uskomme vahvasti, ettei johtajaksi kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä. Me autamme sinua löytämään oman tapasi toimia sekä kehittyä esimiehenä.

Joustavasta kokonaisuudesta voit poimia itsellesi sopivat osat tai osallistua kaikkiin, omien tarpeidesi ja aikataulujesi mukaisesti. Sisällöt soveltuvat kaikkiin esimiesuran vaiheisiin – jo esimiehenä toimiville sekä esimiestyöstä kiinnostuneille.

MITEN ONNISTUN PROJEKTIN VETÄJÄNÄ?

21.11.18 Pori

Tutustu tarkemmin loppuvuoden 2018 kattaukseemme ja ilmoittaudu: ekonomit.fi/tapahtumat

JÄSENMAKSUUN KUULUVA

MAKSULLINEN

Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu: ekonomit.fi/ekonomiesimies VALMENTAVA EKONOMIESIMIES 2 26.–27.11.18 Helsinki

PÄIVÄKOULUTUS

ILTAKOULUTUS

[ UUTISSALDO ]

iroidu

Kasvuyrittäjyys haltuun SUOMEN EKONOMIT JA Tekniikan akateemiset kasvat-

tivat tietoisuutta kasvuyrittäjyydestä lahjoittamalla opiskelijoille 1 500 kappaletta Kutsuvat sitä pöhinäksi – tosi­tarinoita kasvuyrittäjyydestä -tietokirjaa (Otava 2018). Kirjat jaettiin tänä vuonna opintonsa aloittaville kaupallisen tai teknisen alan korkeakouluopiskelijoille.

Lahjoitus on osa laajaa kampanjaa, jossa nostetaan esiin kasvuyrittäjyyden merkitystä yhteiskunnalle. Kirjan erikoispainos jaettiin myös kaikille toista vuottaan lukiossa opiskeleville Liikesivistysrahaston, Otavan kirjasäätiön, Yksityisyrittäjäin säätiön, Wihurin rahaston ja YES-verkoston voimin. Suuri joukko kasvuyrittäjiä on myös sitoutunut kampanjan nimissä vierailemaan vanhassa koulussaan.

”Olen saanut niitä kauan kaipaamiani ylimääräisiä tunteja vuorokauteen. Kiire ja kuormitus ei missään vaiheessa ollut todellista.”

Porin kylterit – PorKy ry:n puheenjohtaja Emma Kalliola kirjoitti 1.10. Ekonomien blogissa siitä, kuinka puhelimen liiallinen käyttö aiheutti keskittymisongelmia.

Osaamistilistä ratkaisu muuttuvan työn tarpeisiin?

KUKA MAKSAA työuran aikaisen jatkuvan oppimisen

kustannukset? Kysymys on sitä ajankohtaisempi, mitä nopeammin työelämä muuttuu ja sen vaatimukset uudistuvat ja yrityksissä tarvitaan kipeästi uudenlaista osaamista.

Yhdeksän akavalaista liittoa – Suomen Ekonomit mukaan lukien – esitti syyskuussa ratkaisuksi erityistä osaamistiliä. Sen kautta jokainen työikäinen saisi itselleen vuosittain käyttöönsä osaamissetelin, jolla voisi rahoittaa oman osamisensa kehittämistä.

Osaamissetelin maksua ja rahoituksen keräämistä koordinoisi vuoden 2019 alussa syntyvä Työllisyys­ rahasto. Varat tulisivat työntekijöiden ja työnantajien vakuutusmaksuista. Myös työvoimaviranomainen voisi ohjata tilille varoja yksilön koulutustarpeen tai jonkin alueen tai alan osaamistarpeiden perusteella.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

9

ISTOC

KPHO TO

SALAINEN PALKKA

10

E KO N O M I 5/2 0 1 8

Suomalaiset harvoin tietävät toistensa palkkoja.

Tiukan palkkasalaisuuden raottaminen voisi kuitenkin lisätä tasa-arvoa. Tietotekniikkayritys Fraktiossa tätä on jo kokeiltu.

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT ALEKSI POUTANEN, ROOPE PERMANTO & ANNI KOPONEN

P

alkkasalaisuus on erittäin tiukkaan juurtunut tapa yksityisellä sektorilla.

En ole urani aikana tavannut firmoja, jotka olisivat halukkaita avaamaan sitä”, sanoo Suomen Ekonomien asiamies Tage Lindberg.

Toisaalta työnantajia ei voi syyllistää palkkojen pimittämisestä, koska myös palkansaajapuoli on tottunut siihen, että palkka pysyy salassa. Avoimuuteen on molemmilla puolilla matkaa, ainakin Suomessa. ”Joissain maissa työpaikkailmoituksissa kerrotaan palkka. Meilläpäin ainoastaan julkisen sektorin palkat tiedetään, koska siellä käytössä ovat palkkataulukot”, Lindberg sanoo.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

11

”Meidän jäsenkunnastamme suu­ rin osa on kuitenkin sopimuspalk­ kalaisia, ja omaa palkkaa ei paljon muille huudella.”

Sen sijaan, että suoranaisesti paljastettaisiin yksittäisten henki­ löiden palkat, monet toivovat, että palkkausjärjestelmät ja palkan­ muodostuksen perusteet olisivat avoimia. Lindbergin kokemuksen mukaan niitä on avattu vaihtelevasti palkansaajille. ”Jos yrityksellä on käytössä palkkausjärjestelmä, niin silloin on voitu avata. Joissakin työpaikoissa työntekijät ymmärtävät ihan hyvin, mistä heidän palkkansa muodostuu, toisissa tiedetään huonosti oman palkan perusteet”, Lindberg sanoo.

Palkkasalaisuus on juurtunut sitkeästi suomalaiseen kulttuuriin.

Siihen suhtaudutaan yhtä juhlavasti kuin äänestyssalaisuuteen tai siihen, että uskonto on yksityisasia.

Miksi yksityisellä sektorilla halu­ taan pitää palkat salaisena? ”Luulen, että taustalla on pelko.

Jos palkat tulisivat kaikkien tietoon samalla tavalla kuin julkisella sek­ torilla, niin se vaikuttaisi firmojen maineeseen”, Lindberg vastaa. ”Yritykselle ei ole hyväksi, jos sillä on alan huonoimmat palkat, mutta sekään ei ole hyvä, jos paljastuu, että siellä on todella korkeat liksat.

Parempi ettei tiedetä, niin ei tule riskejä.”

AVOIMUUDELLA TASA-ARVOA Naisen euro on erilaisista lasku­ tavoista riippuen tällä hetkellä 76, 84 tai 97 senttiä. Joka tapauksessa se on vähemmän kuin euron, ja palkka­ tasa-arvoon on vielä matkaa.

Suomen Ekonomit ehdotti heinä­ kuussa, että työnantajat vapautettai­ siin velvollisuudesta tehdä tasa-­ arvosuunnitelma, jos ne sen sijaan avaavat henkilöstölleen palkkausjär­ jestelmänsä. Palkkausjärjestelmän avaamisen myötä kukin työntekijä voisi arvioida omaa palkkaansa nykyistä paremmin. ”Näin edistyisi myös palkkatasa-­ arvo”, sanoo Suomen Ekonomien asiamies Kosti Hyyppä.

Hän on työnsä puolesta lukenut vuosien varrella paljon tasa-arvo­ suunnitelmia, ja hänen kokemuk­ sensa on, että niiden keskimääräi­ nen taso on surkea. Monet eivät täytä edes lain minimivaatimuksia.

12

E KO N O M I 5/2 0 1 8

”Niistä ei ole mitään hyötyä asian kannalta. Toki poikkeuksiakin on, mutta suurin osa tehdään aivan selvästi sen vuoksi, että on pakko”, Hyyppä sanoo. ”Koska suunnitelman tekemi­ nen on työnantajille pakkopullaa, sille voisi tarjota vaihtoehdon. Jos firmalla on käytössä jokin palkkaus­ järjestelmä, niin sen avaamalla voisi välttyä tasa-arvosuunnitelman ja sen sisältämä palkkakartoituksen tekemisen velvoitteelta.”

Hyyppä uskoo, että palkkausjär­ jestelmiä avaamalla henkilöstö saisi enemmän tietoa palkkauksesta kuin lukemalla tasa-arvosuunnitelman palkkakartoitusta. Karkeimmissa tapauksissa palkkakartoituksissa kerrotaan vain naisten ja miesten keskipalkat, ilman erottelua, minkä­ laisissa tehtävissä työskennellään. ”Kaikilla työpaikoilla ei ole palk­ kausjärjestelmää, mutta tällainen avoimuus voisi myös toimia hou­ kuttimena, jotta yritykset tekisivät tehtävien vaativuuteen perustuvan järjestelmän.”

Useissa yrityksissä, joissa palk­ kausjärjestelmä on käytössä, sitä ei ole avattu henkilöstölle. Tai voi olla, että käytössä on jokin palkkausjär­ jestelmä, jota käytetään ainoastaan rekrytointitilanteessa, kun pitää määritellä palkka.

Mutta miten palkka-avoimuus parantaa tasa-arvoa? ”Se liittyy palkkatietämykseen ja palkkatoiveisiin. Miehet pyytävät rohkeammin palkkaa kuin naiset.

Lisäksi miehet pyytävät palkankoro­ tusta useammin kuin naiset. Tämä voi johtaa organisaatioiden sisällä sellaiseen vääristymään, että palkat eivät perustu tehtävien vaativuuteen tai siihen, miten tehtävistä suoriu­ dutaan”, Hyyppä vastaa.

Hänen mielestään palkkojen ei tarvitsisi olla aiheena tabu. Tutki­ musten mukaan ihmiset ovat sitä tyytyväisempiä omiin palkkoihinsa, mitä paremmin he tuntevat palk­ kausjärjestelmän – siis sen, kuinka oma palkka määräytyy.

TYÖNTEKIJÄAMMATEISSA PIENET PALKKA-EROT Palvelualojen työnantajien Paltan työmarkkinapäällikkö Anu Sajavaaran mielestä on olennaista kysyä, mi­ hin palkka-avoimuudella pyritään. ”Jos sillä yritetään pienentää

”AVOIMET PALKKATIEDOT VAIKUTTAISIVAT FIRMOJEN MAINEESEEN. EI OLE HYVÄ, JOS YRITYS MAKSAA ALAN HUONOIMMAT PALKAT.” TAGE LINDBERG, TYÖMARKKINA- JA YHTEISKUNTAPOLITIIKAN ASIAMIES, SUOMEN EKONOMIT

miesten ja naisten palkkaeroa, siihen se tuskin tehoaa. Naisten ja miesten keskimääräisten ansioiden erot eivät kerro tasa-arvon tilasta, vaan työmarkkinoiden rakenteista.

Palkkaeron pienentäminen edel­ lyttää erilaisia toimenpiteitä muun muassa koulutuksen ja alavalintojen, perhevapaiden jakautumisen ja henkilökohtaisen urasuunnittelun aloilla.”

Sajavaara perustelee väittämänsä sillä, että julkisen sektorin palkat ovat olleet avoimia, mutta samanlai­ sia palkkaeroja naisten ja miesten välillä on siellä silti. Palkkaerojen taustalla on muun muassa se, että naiset ja miehet tekevät erilaisia ammatinvalintoja. ”Alojen sisälläkin tehtävät eriyty­ vät sukupuolen mukaan, ja erilai­ sissa tehtävissä saattaa olla isojakin palkkaeroja. Esimerkiksi ekonomi­ miehet ja ekonominaiset sijoittuvat usein erilaisiin tehtäviin. Ihan sama tehtävien eriytyminen on nähtävissä juristien ja lääkärien keskuudessa”, Sajavaara sanoo.

Työntekijäammateissa palkka­ erot ovat pienimpiä, koska tehtävä­ luokitus on yksityiskohtaisempi ja tehtävät määritellään suppeammin kuin toimihenkilötehtävissä. Tällöin pystytään myös vertaamaan aidosti samaa työtä tekeviä.

HARHAKÄSITYS OMAN PALKAN PIENUUDESTA Entä mitä mieltä työnantajapuolen edustaja on Suomen Ekonomien ehdotuksesta, jonka mukaan työn­ antajat voitaisiin vapauttaa velvolli­

Suomen Ekonomien asiamiehet Tage ­Lindberg (Ivas.) ja Kosti Hyyppä toivovat, että kaikki osapuolet puhuisivat palkoista nykyistä avoimemmin.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

13

Paltan Anu Sajavaara muistuttaa, että palkkausjärjestelmät eivät itsessään ole syrjiviä, vaan sukupuolineutraaleja.

14

E KO N O M I 5/2 0 1 8

suudesta tehdä tasa-arvosuunnitelma, jos ne avaavat henkilöstölleen palkkausjärjestelmänsä? ”Tasa-arvosuunnitelmaan liittyy palkkakartoituksen lisäksi paljon muutakin. Sinänsä voi olla kannatettava ehdotus, että palkansaajille kerrotaan palkkausjärjestelmän toimivuudesta ja avataan, perustuuko palkkausjärjestelmä työehtosopimukseen vai onko käytössä esimerkiksi yrityskohtainen tai kaupallinen palkkausjärjestelmä ja miten se toimii”, Sajavaara vastaa.

Hän myöntää, että tasa-arvosuunnitelman suunnitteluvelvoite on hieman raskas, ja sen keventäminen voisi olla hyvä ajatus. ”Tasa-arvosuunnitelma voi olla ihan hyvä työkalu erityisesti silloin, jos se kytkeytyy luontevasti yrityksen muuhun toimintaan ja arkeen”, Sajavaara sanoo.

Voisiko palkkauksesta keskusteleminen edistää hänen mielestään tasa-arvoa? ”Palkkausjärjestelmät eivät ole syrjiviä, vaan ne ovat sukupuolineutraaleja. Järjestelmissä arvioidaan tehtäviä ja niiden luonnetta, työn vaativuutta, ei ihmisiä itsessään”, Sajavaara vastaa.

Hänen mielestään on hyvä, jos työpaikoilla keskustellaan palkkausta koskevista uskomuksista, koska yleinen harhakäsitys on se, että muille maksetaan enemmän kuin itselle. ”Palkkakartoitus on monilla työpaikoilla oikonut vääriä uskomuksia eli tässä mielessä laajempi tietämys palkka-asioista saattaa lisätä työtyytyväisyyttä. Myös työntekijä itse voisi olla aktiivisempi ottamaan selvää käytössä olevasta palkkausjärjestelmästä. Tämä ei tarkoita sitä, että otetaan kaikkien palkat avoimesti pöytään, koska se on työntekijän ja työnantajan välinen sopimussuhde.

Jollei ihminen halua itse palkkaansa kertoa, niin sitä ei työnantaja voi mennä avaamaan.”

Ekonomien Hyyppä korostaa, että Suomen Ekonomien ehdotuksella ei haeta sitä, että eroa naisten ja miesten keskipalkoissa kurottaisiin, vaan sitä, että palkat perustuisivat tehtävien vaativuuteen ja suoriutumiseen ja jokainen voisi todeta näin olevan myös oman palkan kohdalla. ”Esimerkiksi valtiolla ekonomien selittymätön palkkaero on lähes ka-

donnut sen jälkeen, kun valtio siirtyi tehtävien vaativuuteen perustuvaan palkkausjärjestelmään. Koulutuksella ei ole merkitystä palkan kannalta, vaan tehtävien vaativuudella ja tehtävistä suoriutumisella. On selvää, että ekonomit tekevät hyvin moninaisia töitä samassa työpaikassa, mutta ei tällä ole asian kannalta mitään merkitystä”, Hyyppä sanoo.

FRAKTIOSSA ON PALJASTETTU PALKAT Palkka-avoimuuteen ei ole olemassa virallisia malleja, mutta monilla työpaikoilla on tehty erilaisia kokeiluja, jotta salaisuuden verhoa saadaan hieman raotettua. ”Jotkut työntekijäporukat ovat selvittäneet yksiköittäin tai vapaamuotoisissa tapaamisissa palkkauksien tasoja”, asiamies Tage Lindberg kertoo.

On toimittu esimerkiksi niin, että kaikki kirjoittavat paperi­ lapulle palkkansa ja tiputtavat sen laatikkoon. Sitten anonyymit laput nostetaan ylös ja palkat merkitään vaikkapa fläppitauluun janalle.

Kaikki saavat tietää, miten oma palkka sijoittuu suhteessa muiden palkkoihin, mutta kenenkään palkka ei paljastu. ”Perinteinen keino tietysti on, että istut ystäväsi kanssa iltaa ja muutaman tuopin jälkeen kysyt, että jaetaanko salaisuuksia ja sitten kerrotaan palkat”, Lindberg nauraa.

Ohjelmistopalveluja tarjoavassa yrityksessä Fraktiossa kaikkien työn-

”PALKKA ON TYÖNTEKIJÄN JA TYÖNANTAJAN VÄLINEN SOPIMUSSUHDE. JOLLEI IHMINEN HALUA ITSE PALKKAANSA KERTOA, SITÄ EI TYÖNANTAJA VOI AVATA.” ANU SAJAVAARA, TYÖMARKKINAPÄÄLLIKKÖ, PALTA

tekijöiden palkat ovat avoimia. Kukin voi siis verrata, miten oma palkka sijoittuu suhteessa muiden palkkaan.

Käytäntö on ollut voimassa kuuden vuoden ajan, eli heti yrityksen perustamisesta asti. Firman palkkalistoilla on 31 henkilöä. ”Kaikilla on kuukausipalkka, koska uskomme tiimityöhön”, toimitusjohtaja Jesse Peurala sanoo.

Joissakin firmoissa ulkoistetaan riskiä aggressiivisella tulospalkkauksella. Jos asiakasta ei laskuteta, palkka laskee, ja jos laskutetaan paljon, niin palkka voi nousta huikeasti. ”Voidaan toki kinastella, kumpi malli on parempi, mutta uskon, että meidän mallimme kannustaa paremmin pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Provisioihin perustuvat mallit voivat kannustaa vääränlaiseen

Miten ottaa palkka puheeksi?

SUOMEN EKONOMIEN palkkatasoa ja palkkaeroja tutkitaan vuosittain.

Palkkatasotiedot kerätään jäsenpalvelusta löytyvään Palkkatutkaan, jonka avulla voi myös laskea oman vertailupalkan. Kyselyssä otetaan huomioon • koulutustaso (KTK, KTM, KTT) • pääasialliset tehtävät yleisellä tasolla • tehtävän asemataso (vrt. vastuut ja vaativuus) • työnantajan sektori • työnantajan toimiala • henkilöstömäärä Työelämän tietopankissa ovat muun muassa vinkit palkkakeskusteluun, palkkasuositukset sekä tietoa ekonomien palkkatasosta. Suomen Ekonomien uravalmentajat sparraavat palkan vertailussa ja palkkakeskusteluun valmistautumisessa. Varaa aika: ajanvaraus.ekonomit.fi. Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostitse: ura@ekonomit.fi.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

15

sisäiseen optimointiin, jossa oma napa korostuu”, Peurala sanoo.

Hänellä itsellään on huonoja ko­ kemuksia provisioperusteisista pal­ koista edellisessä työpaikassa pörs­ siyhtiössä. Siellä myyjille maksettiin provisiot, ja jos esimerkiksi joku sai myytyä 300 000 euron projektin vuodeksi eteenpäin, sai siitä kovat tulot ja paljon kiitosta työyhteisössä.

Mutta kun varsinaista työtä alettiin tehdä, ja jos siinä tuli eteen ongelmia tai myöhästymisiä, niin työtä tehnyt tiimi sai haukut niskaansa. ”Tällaisissa insentiiveissä on vaa­ roja. Ne voivat antaa täysin väärän kuvan siitä, missä onnistuttiin ja missä ei”, Peurala sanoo.

HYVÄ OHJELMISTOKEHITTÄJÄ EI AINA OLE HYVÄ NEUVOTTELIJA Fraktiossa palkoista neuvotellaan henkilökohtaisesti työntekijöiden kanssa. Tänä vuonna firmassa on ollut jo toisen kerran ”palkkaviikot”.

Silloin voi itse ilmoittaa halukkuu­ tensa neuvotella palkastaan tai voi ”ilmiantaa” työkaverin, jos ajattelee, että hänen palkkaansa pitäisi nostaa. ”Haluamme madaltaa kynnystä, jotta palkoista voisi keskustella asial­ lisesti ilman turhaa tunteilua.”

Normaalisti palkkaneuvotteluun valmistautuva työntekijä miettii hyvät argumentit palkankorotuk­ sen perusteiksi. Pitkällä aikavälillä perinteinen järjestelmä suosii niitä, jotka ovat hyviä neuvottelemaan.

Heitä hiljaisempi henkilö ei välttä­ mättä pärjää yhtä hyvin. ”Emme halua mitata, onko joku hyvä neuvottelija, koska ohjelmisto­ kehitys vaatii paljon muunlaisia taitoja. Siksi olemme tehneet proses­ sin sellaiseksi, että palkka kehittyy mahdollisimman oikeudenmukai­ sesti”, Peurala sanoo. ”Tällä alalla tutkinto ei ole välttämättömyys, kuten esimerkiksi lääkäreillä. Koulutus ei määrittele palkkatasoa niin paljon kuin muilla aloilla. Ohjelmistokehittäjänä voit olla hyvä myös itseoppineena.”

Palkoista neuvotteleminen ei ole helppoa. ”Emme ole vielä täydellisiä, vaan meillä on vielä paljon asioita, joita voi tehdä nykyistä paremmin.”

Kun palkoista neuvotellaan, jokaisella työntekijällä on vahva henkilökohtainen näkökulma ja

16

E KO N O M I 5/2 0 1 8

perustelut. Yksi nostaa esiin vahvan työkokemuksensa, toinen voi olla nuori uraohjus, joka perustelee palkankorotustoiveensa sillä, että kantaa tuloksellaan firmaan paljon rahaa.

Palkkaviikoilla neuvottelujen jälkeen yritetään tehdä mahdollisim­ man oikeudenmukainen malli, jolla perustellaan palkkojen muutokset. ”Lopputulos on, että emme löydä täysin pätevää mallia tai kaavaa, jolla palkka voitaisiin laskea. Se on aina vähän epäselvä”, Peurala pohtii. ”Uskon kuitenkin, että avoimuu­ den kautta epäkohdat nousevat esiin.

Keskustelut voivat olla hankalia, mutta niiden avulla voidaan lisätä tie­ tämystä ja yrittää korjata tilannetta.”

Minkälaisilla ohjeilla Fraktiossa on mahdollista saada parempaa liksaa? ”Kehitä kaikkien tyytyväisyyttä, joiden kanssa työskentelet. Tee työtä siten, että hekin menestyvät. Pidä asiakas tyytyväisenä, auta asiakasta menestymään. Ei niin, että keräät itsellesi joitain sertifikaatteja tai kes­ kityt johonkin oma napa -tyyppiseen juttuun”, Peurala vastaa.

OPPIA RUOTSISTA Paltan Anu Sajavaara pitää hyvänä asiana sitä, että palkkausjärjestelmiä avataan ja tehdään läpinäkyväksi.

Jos yrityksessä on uusi palkkausjär­ jestelmä tai sitä on vasta uudistettu, on siitä silloin todennäköisesti tiedotettu henkilöstölle. ”Palkkatietämys on kuiten­ kin yleisellä tasolla aika heikkoa.

Palkkakuitistakin ehkä luetaan vain se, mitä tilille tulee, mutta ei ole selvyyttä, mikä on henkilökohtainen palkanosuus ja mikä kiinteää osuut­ ta. Monikaan ei tiedä sitä, miten oma palkka määräytyy ja miten siihen voi vaikuttaa”, Sajavaara sanoo. ”Palkkatietämyksen lisäämisessä voisi olla työmarkkinajärjestöillä merkittävämpi rooli.”

Ruotsissa on käytössä palkka­ keskustelumalli. Kerran vuodessa palkansaajan kanssa käydään läpi palkkaan liittyvät asiat. Suomessa rahoitus- ja vakuutusalalla palkka­ keskustelukäytäntö on ollut käytössä kymmenisen vuotta. ”Sen myötä ainakin kerran vuodessa on mahdollisuus ja oikeus ottaa palkkaan liittyvät kysymykset esille työnantajan kanssa ja katsoa,

”HALUAMME MADALTAA KYNNYSTÄ, JOTTA PALKOISTA VOISI KESKUSTELLA ASIALLISESTI ILMAN TURHAA TUNTEILUA.” JESSE PEURALA, TOIMITUSJOHTAJA, FRAKTIO

miten se vastaa työsuoritusta”, Saja­ vaara sanoo.

Hän toivoo, että organisaatiot uudistaisivat palkkausjärjestelmiä toiminnan kehittymisen myötä, jotta vanhat järjestelmät eivät pääsisi rämettymään.

EHDOTUKSEN JATKO? Suomen Ekonomien ehdotus palk­ kausjärjestelmien avaamisesta on asiamies Kosti Hyypän mukaan ollut monien tahojen mielestä yllättävä. ”Tämä ehdotus on aivan uusi idea.

Palautettakin olemme jo saaneet.

Kukaan ei ole ollut lähtökohtaisesti eri mieltä”, Hyyppä sanoo. ”Toistai­ seksi ehdotus on ilmaan heitetty ajatus, ja nyt katsotaan, haluaako joku taho napata siitä kiinni. Voi olla myös niin, että palautteen saamisen jälkeen tulemme toisiin ajatuksiin.

Toistaiseksi sellaista ei ole tullut vastaan.” ”Työelämän tasa-arvoasioissa meidän ykkösasianamme on perhe­­ vapaajärjestelmä. Perhevapaiden jakautuminen isien ja äitien välillä määrittelee hyvin paljon, miten perheessä jaetaan perhevastuu seu­ raavat 15–20 vuotta, jotka ovat uran kannalta merkitykselliset.”

Hyypän mukaan ekonomit ovat hyvin kiinnostuneita palkasta, muusta palkitsemisesta ja siitä, mihin oma palkka perustuu. ”Silti työpaikalla on usein vaikea saada tietoa palkan määräytymis­ perusteista tai käsitystä siitä, onko oma palkka oikeudenmukainen suhteessa muiden palkkoihin.”

Fraktion Jesse Peurala haluaa pitää palkkausjärjestelmän avoimena ja tasapuolisena, sillä hyvä ohjelmistokehittäjä ei välttämättä ole hyvä palkkaneuvottelija.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

17

Rikkautena monialainen koulutus

UUSI TYÖ

KTK Rita Aaltolahti, 30 Kauneusalan ammattilainen > KTM keväällä 2019, pääaineena rahoitus

TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT MIIKKA KIMINKI, ANNI NISSINEN JA HIRVOILAN ARKISTO

R

ahoitusalalla tarvitaan jatkuvasti lisää asiakas­ ymmärrystä ja kykyä nähdä asiakkaan etu nyky­ hetkeä pidemmälle. Rita Aaltolahden mukaan pysyviä asiakassuhteita syntyy ainutlaatuisten ja yksilöllisten palvelutilanteiden kautta. Hän on tottunut asiakkaiden kohtaamiseen jo aiemmalla urallaan kauneuden parissa. ”Kun laittaa oman persoonansa peliin ja kuun­ telee asiakkaan tarpeita, asiaskas tuntee saavansa laadukas­ ta palvelua ja henkilökohtaisia ratkaisuja.”

Oppinsa aakkoset hän sai 14-vuotiaana mallikurssilta. Se tie vei mallin töihin ja kansainvälisiinkin kauneuskilpailui­ hin. Miss Suomi -kilpailun finaalissa hän on ollut kahdesti. ”Kilpailukokemukset ovat kasvattaneet itsevarmuutta sekä auttaneet työhön liittyvissä haasteissa, kuten työhaas­ tatteluissa. Usko omaan tekemiseen ja kyky tuoda esille vah­ vuuksia ovat valtteja, jotka kisat ovat tuoneet sivutuotteena.”

Ulkonäöstä huolehtiminen johdatti lukion jälkeen myös parturi-kampaajan koulutukseen. Polte lisähaasteisiin sai jatkamaan ammatti­korkeakoulun estenomitutkintoon.

Estenomin tutkintoon kuuluva opiskelijavaihto vei Ranskaan opiskelemaan kansainvälistä rahataloutta ja ju­ ridiikkaa sekä sytytti kipinän uusiin opintoihin. Tutkinnon jälkeen matka jatkui kosmetiikkamyyjäksi.

Mielessä kyti kuitenkin halu jatkaa opintoja. Keväällä 2016 Aaltolahti haki ja pääsi kauppakorkeakouluun. Nyt hän suorittaa viimeisiä kurssejaan ja on valmistumassa kaup­ patieteiden maisteriksi keväällä 2019. Pääaineena hänellä rahoitus, sivuaineena juridiikka.

Aaltolahden ura finanssialalla käynnistyi tänä kesänä OP Länsi-Suomen päivittäispalveluissa Porin BePopissa. Kesä­ työ sisälsi monipuolisesti rahaliikenteen hoitoa talletuksis­ ta valuuttoihin sekä kuolinpesäasioidenkin selvittelyä.

Haastavinta uudella alalla ovat Aaltolahden mukaan alati lisääntyvät juridiset vaatimukset. ”Rahoitusala elää ja muuttuu koko ajan. Se myös motivoi.

Tunnen löytäneeni oman alani.”

Akkujaan Aaltolahti lataa urheillen, kokaten ja leipoen – stressihetkinä hänen pakastimensä täyttyy korvapuusteista.

Rita Aaltolahti keskittyy taas opintoihin. Gradun ja muutaman kurssin jälkeen maisterin tutkinto on taskussa kolmen opiskeluvuoden tuloksena. Sitten takaisin työelämään uudella urapolulla.

POIMINNAT RITAN URALTA

2010 Parturi-kampaaja

18

E KO N O M I 5/2 0 1 8

2010–2012 Parturi-kampaaja, Hiuskeskus Mylly

2013 Groupe ESC Troyes

2012 Osuuskunta Hehku, puheenjohtaja

2014–2017 Kosmetiikkamyyjä, Silja Serenade

2014 Estenomi

2018 Kauppatieteiden kandidaatti

2018 OP Länsi-Suomi, päivittäispalvelut

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Ilmastonmuutos ohjaa myös autokauppaa KTM Teppo Hirvoila, 34 Varsinais-Suomen Auto-Center Oy:n Business Controller > saman yhtiön talousjohtaja ja Turun Auto-Centerin Oy:n osakas

Luovien alojen luotsi MSc in Economics Emma Alftan, 42 Kustannusosakeyhtiö Otavan lasten- ja nuortenkirjaosaston päällikkö > Mellakka Management

KUN EMMA ALFTAN oli työskennellyt seitsämän vuotta kirjankustannusmaailmassa, alkoi tuntua siltä, että on aika kurkistaa kulman taakse. ”Rakastin työtäni Otavalla kirjojen keskellä, mutta mielessä muhi muutakin. Luin Satu Rämön ja Hanne Valtarin kirjan Unelmahommissa, joka kolahti heti. Ohjenuora tulevaan löytyi kirjankansien välistä – tee itsellesi työ siitä, mistä pidät.”

Emma Alftanilla oli monta bisnesideaa, joita hän pallotteli myös Mellakka Helsingin perustajan Mari Wainion kanssa. ”Huomasimme, että ajatukset ja ideat sopivat Mellakan tarpeisiin, ja syntyi Mellakka Management.”

Manageritoimiston konsepti on Suomessa jotain uutta. Toimisto keskittyy luovien ja yhteiskunnallisten vaikuttajien urasuunnitteluun sekä puhujapalveluiden myyntiin Suomessa ja ulkomailla.

Toimisto edustaa muun muassa Antti Holmaa, Linda Liukasta, Henkka Hyppöstä ja Jenni Pääskysaarta. Mellakka Management järjestää myös koulutusta sekä valmennusta asiantuntijoille ja yritysjohdolle. ”Luovan alan ihmiset ovat moniosaajia, ja heillä on usein monta rautaa tulessa. Leipä saatetaan ansaita monelta taholta sekä kirjoittamalla, luennoimalla että juontamalla. Silloin tarvitaan ihmistä, joka auttaa päätöksissä ja osaa neuvoa, milloin kannattaa sanoa kyllä ja milloin ei.”

Emma Alftan tuntee media-alan monelta kantilta entuudestaan.

Vuodet BBC:llä Lontoossa, Nelosella, WSOY:llä ja Otavalla ovat opettaneet hallitsemaan erityisesti media-alan kokonaisuuksia.

Hän on opiskellut myös kulttuurilaitosten johtamista Greenwichin yliopistossa. Alftan hyödyntää oppimaansa myös nykyisessä työssään. ”Yhdistävä tekijä Otavalla ja nyt Mellakka Managementissa on ongelmien ratkaiseminen, myyminenkin on eräänlaista ongelmanratkaisua.”

Alftan sanoo nauttivansa työnteosta, ja päivät ovat täynnä kohtaamisia. ”Tykkään keskittyä ihmiseen.”

”Myyminenkin on eräänlaista ongelmanratkaisua.”

ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN ja ympäristönsuojelu ovat tulleet vahvasti autobisnekseen.

Hybridiautojen myynti kasvaa kohisten, kuvaa Teppo Hirvoila tämän päivän autokauppaa. Varsinais-Suomen Auto-Center Oy:n talousjohtajana hän kehittää yhtiön toimintaa Toyotan tehtailta maailmalle levinneellä Lean-ajattelulla, jolla yksinkertaistaa ja järkeistää rutiineja. Häntä työllistää myös uusi Turun Auto-Center, jossa hän on osakkaana.

Autot ovat kiinnostaneet Hirvoilaa aina, ja siksi jo opiskeluvuosiin sopi työ automyyjänä. Työkokemustaan monipuolistaakseen Hirvoila työskenteli jonkin aikaa myös pankissa, ja valmistuttuaan hän siirtyi talouden näköalapaikalle tilintarkastustehtäviin.

Kokemukset tilintarkastajana loivat kiinnostuksen yrittämiseen. K-kauppiaiden valmennuksen kautta hän päätyi K-kaupan yrittäjäksi. ”Se oli opettavainen kokemus, sillä pienessä kaupassa yrittäjä saa venyä moneen. Kaupalla meni hyvin, mutta nälkä kehittyä talousalan huippuosaajaksi kasvoi.”

Hirvoila päätti palata entiseen työpaikkaansa ja suoritti KHT-tilintarkastajan tutkinnon. Syvällinen ote lukuihin yhdistettynä bisneskokemuksiin veivät hänet Varsinais-Suomen Auto-Centeriin ja heinäkuun alusta yhtiön talousjohtajaksi. ”Työssäni pystyn nyt hyödyntämään teoriaosaamistani ja käytännön yrittäjäkokemustani. Myös arvot vanhassa perheyhtiössä sopivat hyvin omiini.”

Hirvoilan mukaan Suomessa tarvitaan yksityisautoilua, koska maa on harvaan asuttu ja välimatkat pitkiä. ”Siksi on tärkeää vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja kehittää pienipäästöisiä ja uusia energiamuotoja hyödyntäviä autoja”, hän toteaa.

Toinen kehityssuunta on helpottaa autojen hankintaa. ”Nyt mietitään enemmän ihmisten liikkumista kuin autojen absoluuttista omistamista. Pääkaupunkiseudulla on helppo hyödyntää yhteiskäyttöautoja. Muualla palvelee paremmin esimerkiksi yksityisleasing.”

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVA.FI

E KO N O M I 5/2 0 1 8

19

LOISTAVA BISNESKIRJA VIE MENNESSÄÄN

20

E KO N O M I 5/2 0 1 8

Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinto jaetaan jo 12. kerran.

Tämän ”bisnesmaailman Finlandia-palkinnon” voitosta ja ehdokkuudesta hyötyvät tekijä, kustantaja ja tietysti bisneskirjojen lukijat.

TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVITUS ESSI KUULA

S

ari Torkkola yllättyi tuplasti, kun Suomen Ekonomien edellisen kirjallisuuspalkinnon finalistit julkistettiin pari vuotta sitten Helsingin kirjamessuilla. Hänen Lean asiantuntijatyön johtamisessa -tietokirjansa oli kuuden finalistin joukossa. ”En edes tiennyt, että kustantaja oli lähettänyt kirjani kilpailuun”, muistelee Torkkola, joka työskentelee nykyään liiketoimintajohtajana Elisan yritysasiakasyksikössä.

Torkkolan omiin kokemuksiin perustuva kirja herätti heti kiinnostusta. Se yllätti myös kustantajan: kirjan ensimmäinen painos myytiin kuukaudessa loppuun.

Menestys jatkui. Torkkolan teos voitti Suomen Ekonomien vuoden 2016 kirjallisuuspalkinnon, ja tällä hetkellä siitä on menossa seitsemäs painos.

PÖHINÄ ALKAKOON! Kirjallisuuspalkinto on myönnetty joka toinen vuosi vuodesta 1995 lähtien. Sen suuruus on 30 000 euroa, eli se vastaa kooltaan Finlandia-palkintoa. Jos raati haluaa antaa tunnustuspalkinnon, sen suuruus on 6 000 euroa. Sekin voidaan jakaa vielä kahtia.

Kustantajat ilmoittivat tämänvuotiseen kilpailuun 21 teosta. ”Julkistimme ensimmäistä kertaa kaikki kilpailuun osallistuvat teokset, jotta ne saavat huomiota ja pöhinää ympärilleen. Laajaa asiantuntemusta edustava esiraati puntaroi kirjat ja valitsee niistä finalistit”, kertoo kilpailun projektipäällikkö, asiantuntija Anu Varpenius Suomen Ekonomeista.

Marraskuun alussa julkaistavia finalisteja voi olla kolmesta kuuteen.

Niiden joukosta kolmijäseninen tuomaristo valitsee voittajan ja mahdollisten tunnustuspalkintojen saajat. Palkinto luovutetaan voittajalle helmikuun alussa 2019.

Arviointikriteereinä ovat muun muassa ajankohtaisuus ja uutuusarvo. Kirjojen on myös edustettava kauppatieteellisten tutkintojen osaamis- ja tutkimusalueita. Tänäkin vuonna mukana on johtamis- ja markkinointikirjoja, organisaation ja ihmisen kehittymiseen sekä yrityksen toimintaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyviä teoksia. ”Voittava kirja on varmasti teos, joka ansaitsee tulla huomatuksi”, kiteyttää Varpenius.

Osa tekijöistä on ollut mittelössä mukana aiemminkin. Joitakuita on myös pyydetty tuomaristoon arvioimaan kirjaehdokkaita.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

21

HYÖTYKIRJA, JOHON VOI TARTTUA Jyväskyläläinen tietokirjakustantamo Docendo on osallistunut bisneskirjakilpailuun useasti, ja tänä vuonna mukana peräti neljä sen kustantamaa kirjaa. ”Esimerkiksi Sixten Korkmanin Talous ja utopia -teoksesta kirjakaupat eivät aluksi innostuneet yhtään.

Kun se ilmestyi, painos myytiin viikossa loppuun. Nyt sitä on myyty jo 30 000 kappaletta”, kertoo kustantaja Juha Virkki. ”Lahjoitimme aikoinaan Korkmanin kirjan kaikille uusille kansanedustajille. Selkokielisistä talousasioista kiinnostuivat myös tavalliset ihmiset”, lisää Varpenius.

Virkin mukaan Docendolle tarjotaan paljon käsikirjoituksia, mutta kustantamokin on kirjaideoinnissa aktiivinen. Ajankohtainen aihe, jossa on tarttumispintaa, miellyttää kustantajaa. ”Kirjoittajan osaaminen sekä taito viestiä osaamistaan ovat tärkeitä.

Haittaa ei ole, jos hän on tunnettu nimi. Teemme saman tekijän kanssa mielellään useamman kirjan: yhteistyön jatkuminen on eduksi kummallekin osapuolelle.”

Lean asiantuntijatyön johtamisessa -kirjan kustantaja, Alma Talent, olisi myös halukas kustantamaan Sari Torkkolalta toisenkin kirjan. Kirjailijan mukaan aika ei ole kuitenkaan vielä kypsä. ”Itsekin haaveilen, että löytäisin jälleen johonkin aiheeseen uuden näkökulman tai näkemyksen.

Sanottavalle on oltava myös aito tarve, kirjan pitäisi olla hyödyllinen lukijoille. Tarkkailen koko ajan ympäristöä, josko sieltä tulisi ideoita ja ajatuksia.”

JÄSENNETTYÄ INFORMAATIOTA Ammattikirjallisuudella on nykypäivänä merkitystä, ja sitä myös arvostetaan. Varpenius toteaa kirjan lukemisen tuovan rauhaa sekä mahdollisuuden keskittyä hektisessä maailmassa, jossa kaikilla on kiire. ”Informaatiota ja dataa on verkossakin, mutta hyvässä tietokirjassa kirjailija on jäsentänyt informaation kiinnostavaan ja hyvin kirjoitet-

22

E KO N O M I 5/2 0 1 8

tuun muotoon. Informaatiosta tulee tietoa. Itse asiassa fiktiivisen ja faktapohjaisen kirjallisuuden raja on liudentunut. Trendinä on kerronnallinen tietokirjallisuus, joka vie mukanaan kuin hyvä romaani”, pohtii Virkki.

Torkkolakin oli trendikäs jo vuosia sitten: hän halusi kertoa nimenomaan tarinan omista kokemuksistaan asiakastyön johtamisesta. ”Aihe oli tuttu ja kiinnostava sekä ajankohta sopiva. Tiesin, mitä halusin kertoa. Kun kustannustoimittaja tykkäsi tarinasta, aloin rakentaa myös faktoja tarinan väliin.”

Bisneskirja hankitaan usein printtinä. Ekonomien kilpailuunkin lähetetään lähes poikkeuksetta painettu kirja. Torkkola tunnustautuu sähköisten kirjojen ystäväksi. ”Luen lähinnä englanninkielisiä kirjoja, ja netissä tilattu kirja on minulla kotona minuutin sisällä. En jaksa odotella.”

Docendon kirjoista valtaosa myydään edelleen painettuna, tosin etenkin ammattikirjoja hankitaan myös sähköisinä. ”Äänikirjat ovat kovassa nousussa. Kun tekee päivän bisneksessä, voi jatkaa lenkillä tai salilla kuuntelemalla äänikirjaa”, miettii Virkki.

LUOVUUDESTA FLOW’HUN Torkkola tunnustautuu lukijaksi, varsinkin tietokirjallisuus on aina kiinnostanut. ”Etenkin kirjoista, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja käytännön kokemuksiin, on myös ammatillista hyötyä. Uskottavuus ja hyödyllisyys kohtaavat. Maailman muuttuessa oppiminen on helpointa, kun asiantuntija kertoo asioista ymmärrettävästi.

Se edistää omaa oppimista ja samalla pystyy soveltamaan tietoa omaan työhönsä.”

Kun Torkkola työskenteli tietohallintojohtajana, kirja-ajatus alkoi itää siitä oivalluksesta, etteivät perinteiset johtamismenetelmät sopineet silloiseen työhön. Hän ryhtyi etsimään uudenlaista mallia ja kokeili sitä käytännössä. ”Luin ja puhuin asiasta paljon ja huomasin, että ongelma oli yleinen: jokainen tuntui kipuilevan

”JULKISTIMME ENSIMMÄISTÄ KERTAA KAIKKI KILPAILUUN OSALLISTUVAT TEOKSET." ” ANU VARPENIUS

Tuomaristo valikoi finalistit Esiraati puntaroi kilpailuun ilmoitetut kirjat ja valitsee niistä kolmesta kuuteen ehdokasta finaaliin. Palkintoraati arvioi finalistit ja valitsee voittajan. Voittosumma on 30 000 euroa, mutta se voidaan jakaa useammallekin teokselle. Palkinnot jaetaan helmikuussa 2019.

Vuoden 2018 kilpailun esiraadissa olivat mukana: • Palveluliiketoiminnan johtaja Antti-Pekka Hulkko, Helsingin seudun kauppakamari • Kansainvälisen yritystoiminnan lehtori, valmennusyrittäjä Päivi Käri-Zein, Haaga-Helia • Toimitusjohtaja Jussi Loukiainen, Platonic ­Partnership Oy • Toimituspäällikkö Marjo Ollikainen, Talouselämä • KTT, yliopistonlehtori Vesa Partanen, Turun ­kauppakorkeakoulu ja Turun yliopisto • Kylteri Jenni Siivonen, Vaasan yliopisto

Mikä ja kuka voittaa?

Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkintoa tavoittelee 21 teosta, jotka on julkaistu heinäkuun 2016 ja kesäkuun 2018 välisenä aikana.

johtamismallien viidakossa. Tunsin löytäneeni ratkaisuja, jotka tepsivät kaikenlaiseen asiantuntijatyön johtamiseen, eivät vain tietohallintoa koskevaan. Kirjan menestys kertoo siitä, että uusia johtamismalleja tarvitaan.”

Ennen kuin lean-malli muotoutui kirjaksi, Torkkola kirjoitti aiheesta blogeja Tivin sivuille. Blogistin mukaan tekstit olivat henkilökohtainen testi siitä, miten ajattelumalli otetaan vastaan. Kun palaute oli myönteistä, Torkkola jatkoi. ”Luova ponnistelu työn ohessa viikonloppuisin ja kesälomalla oli nautinnollista aikaa: pääsin rentouttavaan flow-tilaan. Lisäksi luin kaikkea mahdollista, muun muassa elokuvakäsikirjoituksia ja jännäreitä, ja mietin, miten ne rakentuvat. Prosessi kesti nelisen vuotta: kustannussopimuksen solmimisen jälkeenkin tein käsikirjoitusta vuoden verran ennen julkaisua.”

• Ahvenainen Perttu, Gylling Janne, Leino Sani: Viiden tähden asiakaskokemus − Tee asiakkaistasi faneja, Kauppakamari 2017 • Aro Antti: Työilmapiiri kuntoon, Alma Talent 2018 • Broström Nina, Palmgren Kristiina, Väkiparta Satu: Luksus − Suomalainen osaaminen kilpailuetuna, Alma Talent 2016 • Eräheimo Tapio: Alla finlandese − Mietteitä johtamisesta, liike-elämästä, yrittäjyydestä, Alfa Kustannus 2018 • Helaniemi Katariina, Kuronen Annaleena, Väkeväinen Venla: Kutsuvat sitä pöhinäksi − Tositarinoita kasvuyrittäjyydestä, Otava 2018 • Helle Minna: Järki ja tunteet − Oivalluksia riidoista, neuvotteluista ja sopimisesta, Otava 2018 • Hiltunen Elina: Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa − Trendit ja ilmiöt, Docendo 2017 • Kilpinen Petteri: Inspiroitunut − Miten johtaa ja menestyä muuttuvassa työelämässä?, Docendo 2018 • Lepomäki Elina: Vapauden voitto, Otava 2018 • Malmelin Nando, Poutanen Petro: Luovuuden idea − Luovuus työelämässä, yhteisöissä ja organisaatioissa, Gaudeamus 2017 • Mattila Pekka: Peilejä johtamiseen, Alma Talent 2018 • Merilehto Antti: Tekoäly − Matkaopas johtajalle, Alma Talent 2018 • Otala Leenamaija: Ketterä oppiminen − Keino menestyä jatkuvassa muutoksessa, Kauppakamari 2018 • Parppei Ria: Tee, toimi, saa aikaan − Kehitä ja johda toimeenpanoa, Alma Talent 2018 • Piha Kirsi: Konflikti päivässä − Kulttuuri ratkaisee yrityksen kohtalon, Alma Talent 2017 • Rehn Alf: Johtajuuden ristiriidat − Miksi johtaja aina epäonnistuu ja miksei se ole ongelma, Docendo 2018 • Rämö Ari: Yksinkertaista johtamista – arjessa, Suomen Liikekirjat 2018 • Somervuori Outi: Mitä maksaa − Hinnoittelun psykologiaa, Docendo 2018 • Sutinen Mika, Kuitunen Mikko: Mahtava moka − Uskalla, opi ja menesty, Alma Talent 2018 • Väisänen Kim: Väärää vientiä − Mene itään tai länteen, mutta tee kotiläksysi, Alma Talent 2018 • Åhman Helena, Gustafsberg Harri: Tilannetaju − päätä paremmin, Alma Talent 2017 Kirjallisuuspalkinto jaetaan tänä vuonna 12. kerran.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

23

SIRPALEIDEN SIJASTA SOVELTAMISTA Palkinnon jälkeen Torkkola on tutustunut lukijoihinsa ja kohdannut samanhenkisiä ihmisiä. ”Olen iloisesti yllättynyt, että Suomessa luetaan ammattikirjallisuutta. Minua pyydettiin vieraaksi lukupiiriinkin: hauskaa oli, ja keskustelua syntyi. Oli mukavaa saada palautetta.”

Tosin pelkkä ammattikirjallisuuden lukeminen ei riitä − luettua pitää pystyä myös soveltamaan käytäntöön, omaan työhön. Torkkola suosii lue ja kokeile -rytmiä. ”Ei ole viisasta olla lukematta ja keksiä itse kaikkea, mutta myöskään ei ole viisasta vain lukea. Ääripäihin on helppo mennä, keskitiellä on hankalinta. Soveltamalla oppii itse parhaiten.”

Virkki siteeraa Jörn Donneria: lukeminen kannattaa aina. ”Tietokirjasta saa informaatiota, ja lukeminen opettaa pitkäjänteisyyttä. Aiheeseen pääsee syvemmäl-

le ja saa muutakin kuin sirpaletietoa.

Kirjaan voi aina palata.”

HYVÄ KIRJA HERÄTTÄÄ TUNTEITA JA AJATUKSIA Virkki uskoo, että ammattikirjallisuudella on tulevaisuutta. Uusina kiinnostuksen kohteina ovat muun muassa tulevaisuuden työelämä ja tekoäly. Kestoaiheisiin kuuluu johtaminen, josta kuitenkin olisi puristettava uutta näkökulmaa.

Docendosta käydään haistelemassa ideoita maailman turuilla ja tantereilla. ”Olemme yhteydessä kustantajiin ja agentteihin maailmalla, käymme kansainvälisillä kirjamessuilla sekä seuraamme ulkomaisia lehtiä ja bisnesmediaa. Hyvää ideaa kannattaa myös miettiä siltä kannalta, olisiko sille hyvä kotimainen tekijä.”

Virkin mukaan tietokirjoja myydään yhä tuplasti se määrä kuin kaunokirjallisuutta, vaikka jälkimmäinen saakin enemmän huomiota.

Hän kiittelee myös kirjastolaitosta, joka opettaa suomalaiset lukemaan kaikenlaista kirjallisuutta.

Suomen Ekonomien kirjallisuuskilpailun ehdokkaat kuluvat lukevan bisneskansan käsissä jo ennen voittajan julkistamista. Hyvän sisällön lisäksi ehdokkuus lisää aina kirjojen myyntiä. ”Nyt on tarjolla niin mielenkiintoinen ja ajankohtainen setti, etteivät raatilaiset välty wow-tunteilta”, uskoo Varpenius.

Torkkola muistaa, kuinka kirja­ messuilla aikoinaan julkistettu ehdokkuus teki vaikutuksen − voitosta puhumattakaan. Kirja herätti sekä kiinnostusta että tunteita. ”Julkinen, objektiivinen tunnustus osoitti, että kirja oli hyvä ja aihe tärkeä. Se lämmitti sydäntä. En usko, että olisin saanut niin paljon lukijoita ilman palkintoa. Ihmiset suosittelivat kirjaa sosiaalisessa mediassa ja kokivat saaneensa siitä hyötyä. Se oli itselle todella palkitsevaa.”

Hyvä Kylteri, Tilaa Kauppalehti jäsenetuna veloituksetta 1.10. alkaen.

Tilaa: kl.fi/ekonomiopiskelijat

Voit valita mieleisesi tilauksen: joka arkiapäivä ilmestyvän Kauppalehti Printin + Digin tai pelkän Kauppalehti Digin.

Digitilaajana saat rajattoman lukuoikeuden Kauppalehden digitaalisiin uutissisältöihin ja -palveluihin, viimeisimmät pörssiuutiset ja -tiedotteet, arkistot, protestilistat sekä painetun lehden sisällöt ja paljon muuta.

Oman ja ostetun median liitosta syntyy

RAJATON mahdollisuus.

Parhaiten viesti vaikuttaa, kun mediat puhuvat samaa tarinaa. Oma tai ostettu, digi tai printti.

Vastaanottajalle vain sisällöllä on väliä. Tätä varten meillä Otavamedialla on yli 100 ammattilaista luomassa merkityksellisiä sisältöjä ja kohtaamisia yrityksille. Tutustu esimerkkeihin osoitteessa yrityksille.otavamedia.fi

[ TIESITKÖ? ] Lähteet: Suomen Ekonomien strategiatyötutkimus 2018, toteuttaja BrandedLife

PYSYNKÖ AJAN TASALLA? Suomen Ekonomit selvitti eri tilanteissa olevien ekonomien arvioita työelämän kehittymisestä. Visioissa globalisaatio ja automatisaatio kiihdyttävät kilpailua, mutta ne voivat myös helpottaa työntäyteistä arkea.

TUTKIJA SAMIL A. ALEDIN TIIVISTÄÄ TULEVAISUUDEN TRENDIT: ”Epävarmuus on lisääntynyt, ja urapolun ajatuksesta on siirrytty urasokkeloon.

Työntekijät kaipaavat nyt uudenlaista tukea.”

”Suhteita automatisaatioon ja digitalisaatioon haetaan vielä.

Myös positiivisia puolia nähdään.”

”Kouluttautumisen rooli on muuttunut.

Ennen opiskelulla parannettiin omaa asemaa työmarkkinoilla, nyt kyse on siitä, pysyykö ylipäätään kelkassa.”

”Aiemmin huoli omasta osaamisesta oli voimakkainta teknisillä aloilla.

Digitalisaation myötä se on nykyään osa myös staattisempia aloja ja ammatteja.”

TUTKITTAVIEN ODOTUKSET TYÖELÄMÄSTÄ 5–10 VUODEN KULUTTUA JAKAUTUIVAT VIITEEN KATEGORIAAN.

1. HAASTEELLINEN JA UHKAKUVAINEN TYÖELÄMÄ • Valmistautumista työpaikkojen vähenemiseen ja vaihtoehtoihin.

• Työn tulevaisuuden mystisyys haastaa työntekijät.

• Työelämän dystopia.

2. RAJATTOMAT TYÖ- JA TYÖNTEKIJÄMARKKINAT • Digitalisaatio kiihdyttää kilpailun ja työvoiman kansainvälisyyttä.

• Globalisaatio.

26

E KO N O M I 5/2 0 1 8

TÄTÄKÖ ON LUVASSA?

3. FRAGMENTOITUNEET JA LYHYTJÄNTEISET TULONLÄHTEET • Fragmentoituneet tulonlähteet.

• Lyhytjänteiset työsuhteet lisääntyvät.

5. DEITTAILUA DIGITALISAATION JA AUTOMATISAATION KANSSA • Työtä turvaavaa kouluttautumista muutoskestävyyteen.

• Tekoälyn mestariksi, ei rengiksi.

• Automaation lyhentämä työviikko.

• Rutiinitehtävät roboteille, koodaaminen ja vaativammat tehtävät ihmisille.

4. TYÖN MERKITYKSEN INHIMILLISYYS VÄHENEE • Yhteisöllisyyden rooli pienenee ja kärsii entisestään.

• Epävarmuus ohjaa elämää töissä ja kotona.

• Ensin ura, sitten perhe.

[ VISSTE DU? ]

Jäsenetuna henkivakuutus

MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa.

Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.

henkivakuutuskuntoon.fi *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

i Tutkitust

SUOMEN EDULLISIN*

010 19 19 19

SIRPA HÄNTI, KTT • Yliopettaja, koulutusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu • Syntynyt Ruskossa 1962 • Suurin tieteellinen saavutus: väitöskirja oli kaikkien vuosien ja tuskien väärti • Seuraava tutkimuskohde: Innovaatiokompetenssien kehittyminen opiskelijaryhmien välisessä kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVA VESA TYNI

Tiedettä pienyrityksiin Yliopettaja Sirpa Hänti toivoo kauppatieteen tohtoreille nykyistä laajempia uranäkymiä. Hänen tutkimuksensa mukaan esimerkiksi pk-sektorin yrityksillä olisi runsaasti käyttöä tohtorien osaamiselle.

28

E KO N O M I 5/2 0 1 8

[ TIETEENTEKIJÄ ]

Y

liopisto on valtakunnan korkein tieteeseen perustuvaa osaamista jakava instituutio, mutta kuinka tehokkaasti tuo osaaminen päätyy yhteiskunnan palvelukseen? Viime vuosina on aprikoitu etenkin tohtorien epävarmuutta työllistymisestä. Tohtorien kouluttaminen työttömiksi on selvästi ajan ja resurssien haaskaamista.

Kauppatieteen tohtori Sirpa Hänti väittää, että hänen kaltaisillaan olisi paljon annettavaa elinkeinoelämälle, etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille. Väite perustuu hänen keväällä julkaistuun tutkimukseensa Kauppatieteiden tohtorien ja pk-yritysten yhteistyöstä synergiaa. ”Olisi valtava mahdollisuus, jos tohtorien osaamista hyödynnettäisiin firmoissa. Isot yritykset ehkä jo jossain määrin palkkaavat tutkijoita, mutta pk-sektorilla olisi tarvetta tällaiselle”, Hänti sanoo.

Hän haastatteli Liikesivistysrahaston rahoittamaa tutkimusta varten tohtoreita ja pk-yrityksiä sekä alan järjestöjä. Moni haastateltava kuvitteli tutkimuksen pyrkivän keksimään tekemistä tohtoreille, mutta Hänti kertoo yritysten innostuneen kuultuaan, mitä kaikkea kauppatieteen tutkimuksessa tänä päivänä tapahtuu.

YMMÄRRYKSEN PUUTE VAIVAA Toisin kuin usein kuvitellaan, tohtorien odottama palkka­taso ei ollut haastattelujen mukaan tärkein yhteistyön este. Pikemminkin sitä jarruttaa molemminpuolinen ymmärryksen puute. ”Tohtorien puolella oli arkuutta ja vaatimattomuutta omasta osaamisesta. Asiantuntijat hämmentyivät, kun kysyin mitä he voisivat tarjota yritykselle.”

Moni pk-yritys oli kiinnostunut teettämään paitsi tutkimusta ja esimerkiksi alakohtaisia tulevaisuuskatsauk­ sia, myös erilaista kehittämistoimintaa. Esimerkiksi uusien markkinoiden kartoittamisessa harva yritys keksii kääntyä yliopiston puoleen, vaikka sillä olisi valmiiksi hyvät edellytykset tutkimuksen tekemiseen. ”Yritykset eivät ajattele palkkaavansa tohtorin, vaan ne hakevat osaamista. Mutta yritykset eivät tiedä, mitä kaikkea tohtori osaa. Se vaatisi kirkastamista”, Hänti sanoo.

Selkeä yhteisymmärrystä vaikeuttava tekijä on kieli.

Akateemisessa tutkimuksessa käytetty termistö ei aina sellaisenaan avaudu liike-elämälle, ja tutkijoiden olisi hyvä oppia myös kansantajuinen esitystapa.

TIEDON SOVELTAMISTA KEHITETTÄVÄ Hänti itse ei ole ehtinyt kärsiä työttömyydestä tohtorina. Ennen nykyistä akateemista uraansa hän ehti viettää pari­kymmentä vuotta yritysmaailmassa, mainosalan työntekijänä sekä yrittäjänä. Neljänkymmenen ikävuoden jälkeen hän vaihtoi suuntaa ja hakeutui opiskelemaan kasvatustiedettä. Uranvaihdos vei Turun ammatti­korkeakouluun, jossa Hänti työskentelee nykyisin yliopettajana ja koulutusvastaavana. Kauppatieteen väitös syntyi pääosin työn ohessa. ”Olen aika käytännönläheinen ihminen, ja niin on tutkimuksenikin. En ole lähtenyt tekemään laajempaa jatkotutkimusta, tärkeintä on, että oma osaaminen ja yritysten käytössä oleva osaaminen kehittyy”, Hän kuvailee.

Käytännönläheisyys sopii ammattikorkeakouluun, mutta miten Hänti kehittäisi kauppatieteen tohtorien koulutusta? Perinteisesti tohtorinhattu on ollut astinlauta akateemiselle uralle ja väitöstutkimusten aiheet syvällä perustutkimuksen puolella. Yliopistojen käytettävissä olevat määrärahat kuitenkin hupenevat, eikä kaikille tohtoreilla välttämättä ole tarjolla akateemisia etenemismahdollisuuksia. ”Perustutkimusta en missään nimessä halua kuopata, mutta miksei perustutkimusta tekevässä hankkeessa mietitä, että mukana pitäisi olla myös soveltavaa osuutta? Usein soveltava puoli jää väitöskirjan yhteenvetoon, mutta kuka yrittäjä niitä lukee”, Hänti toteaa.

YHTEYDET YRITYKSIIN OSAKSI KOULUTUSTA Haastattelujen perusteella tohtorikoulutuksen kehittäminen vastaamaan myös työelämän haasteisiin koettiin ennen kaikkea yliopistojen tehtäväksi. Akateemisen uran rinnalla tutkijan työ voisi olla monipuolisempi sekoitus esimerkiksi kaupallisia ja apurahaprojekteja, Hänti sanoo. Mikään kannustin ei kuitenkaan tällä hetkellä edistä yliopistojen yhteyksiä yritysmaailmaan. ”Kukaan ei palkitse yliopistoja yritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Se on henkilökunnan oman aktiivisuuden varassa. Hyvän osaamisen tuottaminen bisnespuolelle pitäisi olla yksi oppilaitosten laadun mittareista.”

Ensiaskel tilanteen korjaamiseksi olisi perustaa foorumeita, joissa tutkijat saisivat kehittää asiantuntijaidentiteettiään ja yritykset tutustua uusimpaan tutkimukseen, Hänti sanoo ja ottaa esimerkiksi innovaatioalustana toimivan Dimecc Oy:n. Se yhdistää tutkijaryhmät ja teknologiateollisuuden.

Toinen tutkimuksesta noussut ajatus on vuokratohtoripooli, josta pk-yritys voisi palkata tutkijan johonkin projektiin. Harva pieni yritys palkkaisi täyspäiväisesti tohtoria, mutta vuokratohtori voisi samalla tehdä osa-aikaisesti tieteellistä tutkimusta tutkijaryhmässä tai omalla apurahalla, Hänti selittää. ”Tohtorilla olisi silloin satunnaisten määräaikaisuuksien ja apurahojen lisäksi muitakin tukijalkoja, joihin nojata.”

Tohtoreita valmistuu satakunta vuodessa Tilastokeskuksen mukaan kauppatieteen tohtoreita on viime vuosina valmistunut vuosittain hieman alle sata. Yhteensä Suomen kauppakorkeakouluissa opiskelee Suomen Ekonomien arvion mukaan keskimäärin yli 1 200 tohtorikoulutettavaa. Eniten jatkotutkinto-opiskelijoita on Aalto-yliopistossa sekä Turun ja Vaasan kauppakorkeakouluissa. Useimmat tohtorikoulutettavat ovat työsuhteessa oppilaitokseen tai työskentelevät hankerahoituksen tai erilaisten apurahojen turvin, mutta väitöstutkimusten tekeminen yritysten toimeksiannosta pro gradu-toimeksiantojen tapaan on kauppatieteissä harvinaista.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

29

[ MAAILMALLA ] TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT DAVID HARRISON/MVPHOTOS

Ulkomaille kasvamaan

Suomalainen startup ponnistaa markkinoille Lontoon teknologiakeskittymästä, jonka lempinimi on Silicon Roundabout.

Silicon Valleyn pikkusisarus on tarjonnut suomalaisyritykselle loistavan kasvualustan, mutta nyt nurkan takana väijyy Brexit.

T

oni Hopponen kulkee mintunvihreällä yksivaihteisella pyörällä päivittäin Lontoon Old Streetin liikenneympyrän ohi. Liikenneympyrästä on tullut maamerkki Itä-Lontoossa sijaitsevalle teknologiakeskittymälle, jossa toimii yritysjättejä ja startupeja. Kuluvan vuosikymmenen alussa silloinen pääministeri David Cameron panosti alueeseen, joka sai nimekseen Silicon Roundabout. Kunnianhimoisen hankkeen tavoitteena oli kehittää eurooppalainen kilpailija Kaliforniassa sijaitsevalle Silicon Valleylle.

Hopposen työmatka kestää pyörällä 15–20 minuuttia. Työmatkapyöräilijät ajavat sujuvasti autoilijoiden seassa. Hopposen mukaan lontoolaispyöräilijöillä on rento asenne, vaikka nämä joutuvat puikkelehtimaan muun liikenteen seassa. ”Täällä ei ole samanlaista ilmiötä kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa työmatkapyöräilijät kisailevat ja kiroilevat tiukoissa pyöräilyasuissaan”, Hopponen sanoo.

VERKOSTOITUMINEN HELPPOA Hopponen tuli Lontooseen seitsemän vuotta sitten markkinoimaan Flockler-nimistä yritystään, jonka hän oli juuri perustanut kumppaniensa kanssa. Kahden vuoden ajan Lontoo oli piipahdusten kohde,

30

E KO N O M I 5/2 0 1 8

mutta viisi vuotta sitten hän asettui tänne asumaan.

Lontoo on osoittautunut hyväksi asemapaikaksi markkinoinnille, vaikka yrityksen tuotekehitys ja koodaus tapahtuvat pääasiassa Tampereella. Lontoon teknologiakeskittymässä pääsee verkostoitumaan isojen toimijoiden ja muiden startup-yritysten kanssa. ”Täällä voi testata liikeideaa ja konseptia isoilla markkinoilla. Kun aluksi tulimme tänne, meillä oli olemassa vain yksi Powerpoint-esitys. Se kuitenkin riitti siihen, että saimme arvokasta palautetta. Isosta yritysten joukosta on helpompi saalistaa asiakasta tuotteen beta-versiolle, jonka avulla kokeillaan idean toimivuutta”, Hopponen sanoo.

Hopposen mielestä startup-yritykset etenevät usein väärässä järjestyksessä: kehitetään tuotetta kovaa vauhtia itsekseen ja vasta sitten kysellään asiakkailta. ”Lontoossa on helppo kehittää tuotetta siten, että kysyy ensin, onko markkinalla kiinnostusta, ja vasta sitten alkaa tosissaan rakentaa tuotetta. Toki silloinkin moni asia voi mennä pieleen”, Hopponen pohtii.

Lontoon teknologiakeskittymä on oivallinen paikka startup-yritykselle, koska se tarjoaa joka ilta paljon tapahtumia ja mahdollisuuksia. ”Jos vain itsellä riittää energiaa, niin täällä pääsee helposti verkostoi-

tumaan ja esittelemään liikeideaansa.”

ÄLYKÄS JULKAISUALUSTA Flocklerin tuote on sosiaalinen julkaisualusta. Asiakas voi alustan avulla tuoda nettijulkaisuunsa oman sisällön lisäksi sosiaalisen median sisältöjä, kuten kuvia, videoita ja Twitter-viestejä. Flocklerin asiakkaina on suuria yrityksiä ja brändejä, joista kansainvälisesti tunnetuimpia ovat esimerkiksi Penguin Books, UEFA, Expedia ja Hilton Group. Suo-

Toni Hopponen • Syntynyt: 29.7.1983

• Koulutus: KTM, yrityksen hallinto, Tampereen yliopisto • Nykyinen tehtävä: toimitusjohtaja • Plussat: Yrittäjän vapaus ja jatkuva uuden oppiminen eri alojen huipputekijöiltä. Lontoossa loputon määrä pieniä kaupunginosia koluttavaksi. Kansainvälinen kaveriporukka takaa, että arkipäiväinenkin keskustelunaihe on kulttuurierojen takia mielenkiintoinen.

• Miinukset: Vanhemmat ja muut läheiset lentomatkan päässä. Lontoon asuntojen hinnat ja vuokrataso. Juoksulenkit metsässä ja hiljaisuus järven rannalla ovat harvinaista herkkua.

• Harrastukset: Uinti, pyöräily ja kuntosali. Haaveilee sapatista Alpeilla vaeltaen ja lasketellen.

• Perhe: aktiivinen deittaaja.

Lontoossa ollaan avoimia tapaamaan uusia tekijöitä, mutta vaikutus on tehtävä lyhyessä ajassa.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

31

[ MAAILMALLA ]

Flocklerin toiminnot ovat hajautuneet ympäri maailmaa: Tampereen ja Lontoon lisäksi yrityksen työntekijät ovat työskennelleet muun muassa Australiasta käsin.

messa monet tutut kuluttajabrändit, kuten Fazer, Valio, SOK ja Kesko luottavat Flocklerin tarjoamaan alustaan.

Brändit voivat esimerkiksi yhdistellä sosiaalisessa mediassa asiakkaiden tuottamia sisältöjä yhteen paikkaan. Kun joku on ottanut selfien yrityksen paita päällään, kuva voidaan liittää brändin tuotesivulle tai vaikkapa suoraan verkkopalvelun etusivulle yhdessä brändin omien sisältöjen kanssa. ”Aitojen, muiden asiakkaiden kokemusten nostaminen sivulle parantaa poikkeuksetta myyntisivun tehokkuutta, koska toisen kuluttajan kuvaan on usein helpompi samaistua kuin ’täydelliseen’ tuotekuvaan tai tuoteselosteeseen”, Hopponen selittää. ”Alusta kerää sisältöjä automaattisesti ja analysoi, mitkä ovat suosittuja ja ketkä ovat niin sanottuja vaikuttajia, joiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä.”

Kyse on siis itsepalvelualustasta, jota voivat käyttää minkä kokoiset yritykset tahansa suoraan verkkosivuilta.

32

E KO N O M I 5/2 0 1 8

”Meillä on asiakkaita ympäri maailmaa. Kokoluokka vaihtelee parin hengen yrityksistä todella suuriin organisaatioihin. Palvelu on sama kaikille.”

LONTOO–TAMPERE-AKSELI TOIMII Nykymaailmassa pienellekin yritykselle on luontevaa, että toiminnot hajautuvat ympäri maailmaa.

Hopponen on nyt ollut Flocklerin toimitusjohtajana viisi vuotta. Hän keskittyy Lontoossa toimitusjohtajan muiden tehtävien lisäksi erityisesti markkinointiin. Firmalla on yhteensä kahdeksan työntekijää, pääosa Tampereella, ja lisäksi freelancereita ympäri Eurooppaa. ”Myös Tampereella oleva kehitystiimi voi tehdä etänä töitä. Yksi työntekijämme vietti kuukausia Australiassa, koska työn luonne mahdollistaa sen. Tuotekehitysbisneksessä on siinä mielessä kiva tilanne, että työn tekeminen on melko vapaata ajan ja paikan suhteen”, Hopponen sanoo.

Flocklerilla ei ole suunnitelmaa siirtää toimintojaan Britteihin, vaik-

”Jos vain itsellä riittää energiaa, täällä pääsee helposti verkostoitumaan ja esittelemään liikeideaansa.”

ka markkinointi ja asiakaskontaktien etsintä on keskittynyt sinne.

Suomessa on hyvä markkina kehittäjien suhteen. Vaikka Suomessa on kilpailua hyvistä työntekijöistä, on siellä toisaalta myös paljon teknologiaan keskittyviä oppilaitoksia. ”Lisäksi Suomessa ei lähtökohtaisesti kilpailla Facebookin ja Googlen kaltaisten suuryritysten rekrytoinnin kanssa, joka taas täällä on arkipäivää. Hyvät kehittäjät haetaan usein isoihin putiikkeihin, pienillä yrityksillä voi olla hankala löytää hyviä tyyppejä sitoutumaan pitkäksi aikaa”, Hopponen sanoo.

Vaikka pieni firma toimii eri osoitteissa, yhteydenpito on sujunut hyvin. Koodi- ja suunnittelutyö tapahtuu pääosin sähköisten välineiden avulla. ”Välillä nähdään myös kasvotusten Lontoossa tai Helsingissä, jotta voidaan vaihtaa kunnolla ajatuksia.”

KONTAKTI ILMAN PULLAKAHVEJA Lontoon bisneskulttuuri eroaa suomalaisesta muun muassa siinä mielessä, että pienen startup-yrityksen on helppo lähestyä ison firman johtoa ja saada tapaaminen aikaan. ”Täällä ollaan lähtökohtaisesti aika avoimia tapaamaan uusia tekijöitä”, Hopponen kertoo.

Tapaamiset ovat tosin lyhyitä. Jos asiaa ei saa selvästi kakaistua viidessä–kymmenessä minuutissa, niin tapaaminen loppuu lyhyeen. Siinä ajassa pitäisi saada kuulija vakuuttumaan, että tarjolla oleva tuote tuo lisäarvoa yritykselle. ”Suomessa tapaamisia on vaikea saada, mutta sitten kun onnistuu, niin tapaaminen voi olla tunnin mittainen ja siinä on sitten kahvit ja pullat”, Hopponen kuvailee.

Teknologiakeskittymä tarjoaa myös startup-yrityksille varta vasten järjestettyjä mahdollisuuksia saada isoja asiakkaita. ”Täällä on paljon järjestettyjä demo-iltoja ja startupien pitchauksia. Niistä saa rehellistä palautetta, jos ideassa on jotain korjattavaa.

Täällä on myös kiihdyttämöjä, joiden mentorit ovat verkottuneet monenlaisiin rahoittajiin.”

BREXIT VOI RAMPAUTTAA LONTOON Itäisen Lontoon historiaan kuuluu köyhyyttä, rikollisuutta, prostituutiota ja sosiaalisia ongelmia.

East Endissä oli viime vuosisadan alkupuolella myös paljon teattereja ja varieteepaikkoja. Muun muassa Charlie Chaplin aloitti uransa esiintymällä näillä nurkilla ennen siirtymistään Yhdysvaltoihin.

Monien suurkaupunkien tapaan myös Lontoossa monet vanhat työläiskaupunginosat ovat nykyisin edistyksellisen väen ja osaajien suosiossa. Shoreditch on nykyisin trendikästä aluetta, jossa toimistojen ja asuntojen neliöhinnat ovat korkeita.

Teknologiajätit ja startupit houkuttelevat väkeä muualta Iso-Britan-

niasta ja maan rajojen ulkopuolelta.

Ajattelutavat ja äänestyskäyttäytyminen eroaa keskivertobritistä.

Otetaan esimerkiksi brexit-äänestys: Hopposen asuinalueella Hackneyssä 78 prosenttia äänesti pysymisen puolesta, eli brexitiä vastaan.

Britannian tuleva EU-ero – kova tai pehmeä – huolestuttaa Hopposta, koska se saattaa rampauttaa Lontoon kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

Startup-yrityksille Lontoo on ollut toistaiseksi hyvä kasvualusta. ”Tänne on helppo tulla muualta Euroopasta ilman, että yrityksellä on mitään liikevaihtoa tai tuloja. Jos silloin, kun tulin tänne, olisi ollut tiukat vaatimukset, matkani olisi loppunut lyhyeen. Startup-yrityksen alkutaipaleella yrityksellä ei ole yleensä yhtään tuloja ja palkkoja maksetaan, jos maksetaan”, Hopponen sanoo.

Jos brexitin myötä liikkumista rajoitetaan paljon, moni yritys valitsee jonkin toisen Euroopan kaupungin tukikohdakseen.

Hopposen kokemuksena on, että brexitistä ei puhuta kovin paljon teknologiakeskittymän ihmisten piirissä. ”Monet ovat vain käymässä täällä esimerkiksi oman urakehityksen vuoksi. Jos hommat eivät täällä toimi, niin osaavat ihmiset voivat hakeutua ihan yhtä hyvin muualle Eurooppaan”, Hopponen pohtii. ”Monia se toki aiheena kiinnostaa, mutta harvaa riittävästi, että viitsisi ajaa asiaa esimerkiksi poliittisesti.”

VASTAPAINOKSI KULINARISMIA Lontoolaistuneella Hopposella aika kuluu pääasiassa yrityksen parissa.

Muutto ulkomaille ja työntäyteinen elämäntyyli oli valintana mahdollinen, koska hän elää sinkkuna. ”Tuleminen tänne ja startupin pyörittäminen on varmaan keskimääräistä helpompaa, kun oli juuri valmistunut koulusta eikä ollut perhettä ja omistusasuntoa. Vastuu voisi huolestuttaa, koska riskejä on aina. Toisaalta ei ole täyttä varmuutta siitä, mitä firmalle tapahtuu ja saako velkoja maksettua”, Hopponen sanoo.

Elämä ei ole kuitenkaan pelkkää raatamista. Vapaa-aikana Hopponen pääsee nautiskelemaan suurkaupungin nautinnoista. ”Yksi Lontoon parhaista puolista on se, että erilaisia tapahtumia ja

muuta ajanvietettä on joka päivä”, Hopponen sanoo. ”Melkeinpä joka lauantaina poikkean joillakin ruokamarkkinoilla. Broadway Market Hackneyssä ja Maltby Street Market Bermondseyssa ovat omat suosikkini.”

Lontoon etniset ravintolat ovat myös Hopposen mieleen, koska ne tarjoilevat aidosti jonkin maan tai maanosan ruokalajeja. Nykyään etnisiä ravintoloita on toki jokaisessa maailman kolkassa, mutta Lontoo on ainoita paikkoja, joissa menu on usein aito eikä paikalliseen makuun sovitettu. ”Ehkä mieleenpainuvin on filippiiniläinen Kamayan at Lutong Pinoy -ravintola, jossa ruoka on ripoteltuna banaaninlehtien päälle ja porukalla syödään käsin.”

Kavereiden kanssa tulee myös käytyä silloin tällöin Crate Brewery -pubissa, joka sijaitsee sen verran lähellä, että siellä voi piipahtaa vaikka mintunvihreällä yksivaihteisella polkupyörällä.

Toni Hopponen arvioi, että Britannian tuleva EU-ero voi vaikeuttaa startup-yritysten pääsyä Lontoon kasvumyönteiseen ilmapiiriin.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

33

[ URA ]

”SOPISIT TÄHÄN TEHTÄVÄÄN” Rekrytoinnissa turvaudutaan yhä useammin suorahakuun.

Konsultti löytää työlle tekijän parhaiten, kun kandidaatti kertoo selvästi, mitä osaa. Mutta voiko rekrytoijiin olla itse yhteydessä?

TEKSTI SALLA SALOKANTO KUVA ISTOCKPHOTO

M

itä haastavampi rekry­ tointi, sitä helpommin yritykset turvautuvat suorahakukonsulttien eli headhuntereiden apuun.

Suorahaussa konsultit käyvät läpi suuren joukon ihmisiä ja etsivät syste­ maattisesti juuri tiettyyn tehtävään sopi­ via henkilöitä. Näin ammattilaiset saavat omaan profiiliinsa sopivia työtarjouksia, ja toisaalta rekrytoiva yritys tavoittaa laajasti osaajia – myös heitä, jotka eivät aktiivisesti etsi uusia tehtäviä.

Mitä tärkeämpi rekrytointi on yrityksen strategian toteutumiselle, sitä useammin rekrytointikonsulttien apuun turvaudutaan. Siksi suorahauissa koros­ tuvat edelleen ylimmän johdon tehtävät.

Myös yritykselle keskeisiä asiantuntijoi­ ta haetaan yhä enemmän. ”On myös tilanteita, joissa julkisen haun kautta ei ole löytynyt sopivaa teki­ jää”, kertoo IMS Talentin johdon suora­ hakukonsultti Sebastian Lindqvist. ”Voidaan esimerkiksi hakea hyvin erityistä asiantuntemusta ja tiedetään, että päteviä hakijoita on lähtökohtaisesti vähän.”

Myös talouden positiivinen vire näkyy suorahakutoimeksiantojen määrissä: yrityksissä rekrytoidaan, ja suorahakuun ollaan valmiita investoimaan. Markkina onkin viime vuosina kasvanut vauhdilla.

TEKOÄLY ON KORKEINTAAN RENKI Kun uusi haku käynnistetään, rekry­ toiva yritys ja konsultit selvittävät tarkkaan, millaiseen tilanteeseen ja miksi työntekijään haetaan.

Selvitysvaiheessa tarpeet selkiytyvät konsulteille ja usein yrityksellekin.

Yhteistyössä laaditaan rekrytoitavan henkilön tehtäväkuvaus, joka ohjaa suorahakua koko matkan.

Tehtävänkuvaa vastaavia hakijoi­ ta seulotaan esiin ensin alkukartoi­ tuksessa. Sen aikana käydään läpi sa­ tojakin nimiä, joilla voisi olla sopivaa taustaa. Nimiä etsitään monista kanavista, muun muassa rekrytointi­ konsulttien omista verkostoista ja tiedoista.

Karsintaa tehdään monissa vai­ heissa, aina yhteistyössä yrityksen kanssa. Alustavan rekrytointipuhe­

Näin tunnistat vahvuutesi

Kaikessa työnhaussa on tärkeää, että tunnistaa omat vahvuutensa ja osaa rakentaa niiden varaan. Sillä, että vahvuuksistaan osaa viestiä, on suurta merkitystä myös suorahaussa. Suomen Ekonomien uravalmentaja Kristiina Kurki vinkkaa kolme tapaa, joilla kuka tahansa voi löytää vahvuuksiinsa uusia näkökulmia.

• Pohdi (työ)elämääsi ja syvenny erityisesti onnistumisen ja innostumisen hetkiin. Mitä osaamisiasi ja vahvuuksiasi olet näissä tilanteissa käyttänyt?

• Listaa paperille, mitä taitojasi haluaisit päästä käyttämään elämässäsi enemmän.

• Kysy viideltä eri ihmiseltä, mitä vahvuuksia he sinussa tunnistavat.

Oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista oppii myös Suomen Ekonomien verkkokurssilla. Ota yhteyttä sähköpostitse: ura@ekonomit.fi.

34

E KO N O M I 5/2 0 1 8

lun voi saada yhdestä toimeksiannosta parikymmentä kiinnostavaa asiantuntijaa. Puhelua seuraavat mahdollisesti tapaamiset konsulttien kanssa. Viimeisessä vaiheessa kandidaatit tapaavat rekrytoivan yrityksen väkeä, joilla on aina lopullinen päätösvalta. Päätöksen tueksi tehdään aina referenssilausunnot ja usein myös psykometriset testit.

Konsultin ammattitaitoa on löytää ja valita ammattilaisten laajasta joukosta sopivia osaamisprofiileja.

Joskus karsinnassa käytetään apuna tekoälyä, mutta suorahaun kokonaisuudessa sen merkitys on Lindqvistin mukaan pieni. ”Suorahaussa tekoäly ei ole ratkaisevassa roolissa. Jos vain syöttäisimme avainsanoja järjestelmiin, prosessista katoaisivat konsultin ammatti­taidon, kokemuksen ja verkoston tuomat hyödyt.”

Tekoälystä voi olla apua esimerkiksi haettaessa tiettyä osaamista ihmisten profiileista. Se ei kuitenkaan käsittele suorahakujen vaatimalla tarkkuudella esimerkiksi yrityskulttuuriin tai tehtävänkuvaan

liittyviä kysymyksiä, joten konsultin ymmärrys haettavasta tehtävästä on keskeinen. Yksin rekrytointeja ei silti tehdä. ”Meitäkin on täällä töissä useita konsultteja ja kartoituksia tekeviä henkilöitä. Yhdessä meillä on jo varsin laajat verkostot ja tiedot osaajista. Kansainväliset verkostot tukevat toimeksiannoissa, joissa haetaan kandidaatteja eri maihin ympäri maailman”, Lindqvist kertoo.

AKTIIVISET JA SELKEÄSANAISET LÖYTYVÄT PAREMMIN Tehokkaimmin työnhakija löydetään, kun hän osaa tiivistää itselleen ja muille, mitä osaa ja on saanut aikaan. Siksi Sebastian Lindqvist neuvookin ensin tarkastelemaan uraansa taaksepäin ja pohtimaan, mitä on tähän mennessä tehnyt ja saanut aikaan. Usein samalla kirkastuu sekin, mitä oikeastaan on hakemassa. ”Suorahakukonsultin työtä helpottaa, kun kandidaatilla on tiedossa, kuka hän on, mitä hän osaa

ja mistä on kiinnostunut.”

Oma osaaminen, vahvuudet ja saavutukset pitäisi myös osata sanoittaa mahdollisimman kuvaavasti niin ansioluetteloon kuin verkkoon.

Suorahakukonsulttien pooliin pääsee luovuttamalla CV:nsä rekrytointiyhtiöiden tietokantoihin. Konsultteihin voi samalla olla yhteydessä ja kertoa esimerkiksi puhelimessa tiiviisti, miksi on jättänyt tietonsa ja mitä tavoittelee. ”Aktiivisuudesta on kyllä hyötyä”, Lindqvist vahvistaa. ”Kannattaa jättää tietonsa useammalle rekrytointiyritykselle.”

Suorahakuja tekeviä yrityksiä on Suomessa hieman yli 130, ja kullakin niillä on omat toimeksiantonsa ja omat tietokantansa, joista potentiaalisia hakijoita seulotaan.

Ja vaikka LinkedIn on vain yksi konsulttien käyttämistä kanavista, omat tiedot kannattaa pitää jatkuvasti ajan tasalla myös siellä. ”Työnhakijan näkökulmasta LinkedIn on keskeinen, koska omaan profiiliinsa ja löydettävyyteensä voi vaikuttaa siellä suoraan.”

SUOMEN EKONOMIEN URAVALMENTAJAT SPARRAAVAT MYÖS OSAAMISEN TUNNISTAMISESSA. Varaa aika: ajanvaraus. ekonomit.fi.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

35

[ SISÄPIIRISSÄ ]

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY

Ei enää massaluentoja

Hyvä yliopisto-opetus on sisältöjen kaatamisen sijaan keskustelua ja valmentamista, sanoo Ekonomien opetuspalkinnon voittaja Mari Suoranta.

M

ari Suoranta on vastikään saapunut kotiin Kaliforniasta, mutta rusketuksesta sitä ei huomaisi. Hän ei ollut rantalomalla, vaan Piilaakson kupeessa puhumassa opetuksen kehittämisestä University of California Berkeleyn järjestämässä konferenssissa.

Erilaisia yrittäjyysohjelmia ruotineeseen tapahtumaan osallistui professoreita viidestätoista maasta. Suoranta opettaa itse Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa muun muassa yrittäjyyttä ja innovatiivista markkinointia, ja lisäksi hän on työskennellyt myös kolmeen otteeseen Berkeleyssä.

Kyseessä ei ole mikä tahansa opinahjo, vaan toistuvasti maailman kymmenen parhaan joukkoon listattu yliopisto, joka elää symbioottisessa suhteessa San Franciscoa ympäröivän innovaatiokeskittymän kanssa. ”Berkeleyn Center for Entrepreneurship and Technology järjestää paljon lab-kursseja, joissa keskitytään johonkin ajankohtaiseen aiheeseen, kuten lohkoketjuihin tai fintechiin.

Viimeksi on ollut kurssi esimerkiksi lihattomasta lihasta”, Suoranta kertoo innostuneena helsinkiläisessä kahvilassa.

Hän järjestää itsekin Jyväskylässä lab-muotoisia kursseja. Niissä opiskelijat laitetaan perehtymään aiheisiin, tuodaan paikalle parhaat puhujat alan yrityksistä ja tehdään erilaisia projektitöitä. Mallia on otettu piilaakson huippukorkeakoulusta, mutta ei

36

E KO N O M I 5/2 0 1 8

Suomessa jäädä niille juuri jälkeen, Suoranta sanoo.

VAIHTAISITKO KENKIÄ KANSSANI? Suomalainen korkeakouluopetus on tullut kauas mielikuvia hallitsevista massaluennoista ja kirjallisuustenteistä, pitkälti kiitos Suorannan kaltaisten opettajien. Hänet palkittiin syyskuussa Suomen Ekonomien opetuspalkinnolla, jonka ehdokkaat ovat opiskelijoiden ilmoittamia. Suoranta on saanut kehuja muun muassa osallistavista ja monipuolisista opetusmenetelmistä.

Suoranta opettaa enimmäkseen syventäviä opintoja ja kansainvälisiä ryhmiä, joissa kanssakäyminen on luennoinnin sijaan keskustelevaa. ”Tietysti eri oppiaineissa ja korkeakouluissa on erilaisia käytäntöjä. Omasta näkökulmastani yliopisto-opetus ei kuitenkaan ole enää edestäpäin luennointia, vaan oppiminen syntyy keskustelun ja todellisten yrityselämän esimerkkien kautta”, Suoranta kertoo.

Perinteiset tentit ja kirjallisuuskatsaukset ovat Suorannan mukaan nykyopetuksessa käymässä harvinaisiksi. Sen sijaan kurssien suorittamisessa jousto ja monipuolisuus ovat valttia. Projektit, ryhmätyöt ja oppimispäiväkirjat opettavat asiasisällön lisäksi tärkeitä sosiaalisia taitoja ja itsetuntemusta.

Venture labeiksi nimetyillä yrittäjyyskursseilla esimerkiksi mennään vielä pidemmälle.

Miltä kuulostaisi vaikkapa luennon sijaan tehtävä, jossa opiskelijat lähetetään ulos tavoit-

MARI SUORANTA • Syntynyt Jämsässä 1976 • Kauppatieteiden tohtori • Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu • Nykyisen tehtävän plussat: kansainvälisyys ja jatkuva älyllinen haastavuus • Nykyisen tehtävän miinukset: oman ajan hallinta ja yliopiston toisinaan jäykkä byrokratia • Harrastukset nuorkauppakamaritoiminta, lukeminen, tanssi ja ratsastus

Mari Suorannan syvent채vill채 kursseilla ei luennoida edest채 p채in, vaan oppiminen tapahtuu keskustellen ja todellisten esimerkkien kautta.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

37

[ SISÄPIIRISSÄ ]

”En opeta vain yrittäjän strategiatyökaluja, vaan myös mindsettiä.”

teenaan vakuuttaa vastaantulija vaihtamaan kenkiä kanssaan?

Viihdeohjelman piilokamerasketsiltä kuulostavalla tehtävällä on vankka pedagoginen pohja, jota tutkimuskirjallisuudessa kutsutaan Berkeley Method of Entrepreneushipiksi. Suoranta osallistui sen kehittämiseen työskennellessään Berkeleyssä lukuvuoden 2013–2014.

Metodin taustalla on kalifornialaisprofessori Ikhlaq Sidhun pohdinta siitä, miten Berkeleyn insinööriopiskelijoille voitaisiin opettaa yrittäjämäistä käyttäytymistä. Menestyvillä yrittäjillä kun on usein samankaltaisia tunnistettavia käyttäytymismalleja, joita halutaan iskostaa opiskelijoihin. ”Se tarkoittaa, ettei opeteta vain esimerkiksi yrittäjän strategiatyökaluja, vaan myös mindsettiä”, Suoranta sanoo. Yrittäjämäistä asennetta tarvitaan esimerkin kenkätehtävässäkin. ”Siinä on oltava vakuuttava, pystyttävä myymään ja argumentoimaan jonkin asian kannattavuuden puolesta. Tehtävään liittyy myös reflektointi, jossa käydään läpi mitä oikeastaan tapahtui ja miten se vertautuu yrittäjyyden vaatimuksiin”, Suoranta kertoo.

38

E KO N O M I 5/2 0 1 8

Yrittäjämäisen asenteen kehittämistä varten tutkijat ovat luoneet erilaisia käyttäytymistä haastavia pelejä, jotka tönivät opiskelijoita hieman mukavuusalueensa ulkopuolelle.

Niitä on käytetty yrittäjyyskoulutuksessa eri puolilla maailmaa, Brasiliasta Ruotsiin ja Suomeen.

Seuraavaksi työn alla on tutkimus, joka mittaa muutoksia opiskelijoiden käyttäytymismalleissa kurssien aikana. Suoranta toivoo, että tulevaisuudessa menetelmää voitaisiin viedä laajemminkin Eurooppaan esimerkiksi EU:n hankerahoituksella.

OPISKELIJAT JA YRITYSKUMPPANIT YHTEEN Kaliforniassa Suoranta käy edelleen vähintään kerran vuodessa, mutta juuriltaan hän on vankasti keskisuomalainen. Hän on syntynyt Jämsän seudulla, vain puolensataa kilometriä nykyisestä kotikaupungistaan. Ensimmäisen tutkintonsa hän hankki Mikkelin ammattikorkeakoulusta, josta tie jatkui maisteriopintoihin Jyväskylän yliopistoon.

Piipahdettuaan lyhyesti liike-elämässä Suoranta keskittyi vuodesta 2004 lähtien akatee-

”Kehitettävää ­olisi vielä opintojen ­joustavuudessa sekä etä- ja mobiili­oppimisen ­mahdollisuuksissa.”

Yrittäjyys kiinnostaa yliopistoissa • Yrittäjyyden vahvistaminen on yksi nykyisen hallitus­ ohjelman painopisteitä. Opetusministeriö antoi vuonna 2017 Yrittäjyyslinjaukset koulutukseen.

• Yrittäjyyskasvatus tarkoittaa laaja-alaista työtä yrittä­ jyyden vahvistamiseksi osana koulutusta, ei vain erillisiä oppiaineita tai tutkintoja.

• Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) kyselyn mukaan yli puolet yliopisto-opiskelijoista pitää yrittämistä kiinnostavana uravaihtoehtona.

• Yrittäjyyskasvatus toteutuu yliopistoissa varsin erilaisilla tavoilla yrittäjyyttä esittelevistä kursseista tai opiskelijoi­ den yrittäjyysyhteisöistä erillisiin opintokokonaisuuksiin.

• Kyselyn mukaan mahdollisimman monimuotoinen yrittä­ jyyskoulutus lisää opiskelijoiden kiinnostusta yrittämiseen ja vahvistaa kokemusta yrittäjyystaitojen kehittymisestä.

• Karvi kartoittaa parhaillaan yrittäjyyskoulutusta ja innovaa­ tiotoimintaa suomalaisissa ammatti- ja korkeakouluissa.

Lopulliset tulokset on määrä julkaista joulukuussa 2018.

muassa opiskelijoiden ja tutkijoiden liike­ ideoille. ”Olen tehnyt tavallaan opetuksen tuote­ kehitystä. Työn sisältö on vaihdellut kiinnosta­ villa tavoilla”, Suoranta sanoo.

miseen uraansa. Väitöstutkimuksessaan hän tarkasteli mobiilipankkeja ja innovaatioiden leviämistä – aihe, jossa Suomi oli vuosituhan­ nen alussa aikaansa edellä. Ja on edelleen: ”Viimeksi Yhdysvalloissa asuessani en pystynyt maksamaan vuokraa nettipankissa, oli pakko hankkia shekkejä.”

Yhdysvaltojen ohessa Suoranta on työsken­ nellyt vierailevana tutkijana muun muassa Birmingham Business Schoolissa. Hän on tyytyväinen uransa moniin vaiheisiin, jotka ovat tuoneet mukanaan uusia haasteita, uusia koulutusohjelmia ja yrityshautomoita. Niissä­ kin Jyväskylä oli edelläkävijä: kun Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Suorannan ja professori Marko Sepän johdolla järjesti en­ simmäisiä kasvuyritystilaisuuksia opiskelijoil­ le ja yrityskumppaneille, toimintamalli herätti kiinnostusta myös muissa yliopistoissa. Se palkittiin valtakunnallisella palkinnolla 2009.

Nykyisin Suoranta myös edustaa yliopistoa Jyväskylän Yritystehdas Oy:n hallituksessa. Se on kaupungin, paikallisten korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhdessä perusta­ ma yritys, joka järjestää yrittäjyyskursseja ja -tapahtumia ja toimii yrityshautomona muun

OPETUS LUENTOSALEISTA VIRTUAALIMAAILMAAN Suorannan mainitsema kehitystyö ei ole koskaan valmis. Korkeakouluopetuksen on jatkuvasti uudistuttava pysyäkseen työelämän ja yhteiskunnan muutosten kelkassa. Suoranta näkee haasteita tulevaisuudessa vaadittavien työelämätaitojen ymmärtämisessä, mutta myös korkeakoulukentän muutoksissa. ”Kehitettävää olisi vielä opintojen jous­ tavuudessa sekä etä- ja mobiilioppimisen mahdollisuuksissa. Onhan nytkin olemassa erilaisia sähköisiä oppimisalustoja, mutta niitä voisi vielä hyödyntää paremmin”, Suoranta sanoo.

Lähes kaikkia toimialoja mullistava tekno­ loginen siirtymä kohti automaatiota vaikutta­ nee tulevaisuudessa myös korkeakoulutukses­ sa. Harva osaa vielä ennustaa, miten tekoäly ja koneoppiminen tulevat muuttamaan yliopis­ to-opetusta, mutta opintojen siirtyminen luen­ tosaleista virtuaalisiin ja digitaalisiin oppimis­ ympäristöihin näyttäisi todennäköiseltä.

Lähitulevaisuudessa suomalaisopiskelijoi­ den ulottuvilla saattaa olla virtuaalisia kursse­ ja ja jopa kokonaisia etätyönä suoritettavia tut­ kintoja kansainvälisistä huippuyliopistoista.

Suorannan mukaan lähiopetuksen merkitys ei silti häviä. Ihmiskontaktille on aina tilausta. ”Meidän roolimme on tarjota viimeisim­ män tutkimuksen mukaista tietoa, valmen­ taa ja ohjata sekä selkiyttää monimutkaista maailmaa.”

E KO N O M I 5/2 0 1 8

39

[ KYLTERIT ] TEKSTI PÄIVI MAANIITTY KUVAT ANNI KOPONEN

TUKENA KYLTERIN ARJESSA Tunnetko oman kampuksesi kyllin, eli Suomen Ekonomien kylteriyhteyshenkilön ja työntekijän? Kannattaa tutustua, sillä kyllien kautta opiskelijat saavat kuulla Ekonomien toiminnasta. Samalla opiskelijoiden kuulumiset välittyvät puolestaan Ekonomeille.

K

ylteriyhdyshenkilöt eli kyllit ovat valtavan tärkeitä Ekonomeille. Haluamme kuunnella koko jäsenistöämme herkällä korvalla, ja kyllit ovat tärkeässä asemassa välittämässä kylterikentän ajatuksia ja tarpeita liiton kehitystyötä varten”, määrittelee Suomen Ekonomien asiakkuusvastaava Tanja Hankia.

Kylteriyhdyshenkilöt toimivat siis linkkinä kyltereiden ja Ekonomien välillä. He myös kertovat opiskelijoille Ekonomien toiminnasta ja

Kyllit tutustuvat työhönsä ja toisiinsa yhteisen viikonlopun aikana.

40

E KO N O M I 5/2 0 1 8

jäsenpalveluista. Kyllit jakavat tietoa muun muassa somessa ja infotapahtumissa, ideoivat ja vetävät erilaisia tilaisuuksia, osallistuvat messuille sekä järjestävät vaikkapa CV-klinikoita. ”Kylli saattaa järjestää vaikkapa mentorointia, koulutuspoliittisia tapaamisia tai bisnesteemaisten ­livestream-tapahtumien katsomoita”, Hankia listaa.

KYLLIÄ ON HELPPO LÄHESTYÄ Kyllien toimintaa ohjaavat yhteiset raamit ja tavoitteet. Silti jokaisen

kyllin työ omalla kampuksellaan on hyvinkin itsenäistä. ”Kylli tietää, mikä toimii hänen omalla paikkakunnallaan parhaiten.

Siksi kyllin työnkuva muovautuu juuri omannäköiseksi”, sanoo kohta kaksi vuotta kyllinä toiminut Julia Fesiuk.

Fesiuk pitää kyllin työssä tärkeänä, että tämä on helposti lähestyttävä ja että kyllin puoleen on vaivatonta kääntyä. ”Minulta on kysytty neuvoja esimerkiksi CV:n tekemiseen ja siihen, kehen voi olla yhteydessä työhön tai

Kyllinä toimiminen on myös hyvä mahdollisuus kehittyä ammattilaisena. Tehtävät muovautuvat kunkin kyllin vahvuuksien ja kiinnostusten mukaan.

uraan liittyvissä ongelmissa. Autan ja etsin oikeat ihmiset.”

Fesiuk oli jo ennen kylliksi tuloaan Turun kauppakorkeakoulussa monessa mukana, mikä oli hyvä pohja kyllin työlle. ”Olin fuksivuonna mukana muun muassa opiskelijateatterissa ja Pikkulaskiaisen markkinointitiimissä. Seurailin myös edellisen kyllin toimintaa, ja mietin, että tuota haluaisin itsekin tehdä.”

Kyllin työssä pääsee myös esiintymään paljon, mitä Fesiuk pitää suurena plussana. ”Tässä työssä kehittyy valtavasti sekä kyllinä että omana itsenään”, hän pohtii.

OSAAMINEN KÄYTTÖÖN Tanja Hankia kertoo, että kyllien osaamista ja näkemyksiä hyödynnetään Suomen Ekonomeissa laajasti, ja heidän roolinsa on kasvanut esimerkiksi Kylteripäivillä. ”Kyllien työssä asiantuntemus on aina pinnalla, ja heille on myös määritelty erilaisia vastuita kunkin vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan. Joillekin se tarkoittaa edunvalvonta-asioihin perehtymistä, toisille Ekonomien henkilökohtaisiin palveluihin paneutumista. Some-vastuul-

liset puolestaan vastaavat Suomen Ekonomien Instagram-tilistä ja tukevat muiden some-tekemistä”, Hankia kuvaa.

Fesiukilla on tästä hyviä kokemuksia. ”Vedin esimerkiksi kylteripäivillä paneelia erään päivän puhujan kanssa. Halusin kokeilla uutta ja mennä mukavuusalueeni ulkopuolelle. Tekemällä oppii, ja vapaus tuo mahdollisuuksia.”

HALUATKO KYLLIKSI? Kylliksi hakeutuu usein ulospäinsuuntautuneita, omatoimisia ja luovia opiskelijoita, joita kiinnostavat työelämäasiat ja markkinointi. ”Tehtävät ovat kuitenkin moninaiset, eikä kahta samanlaista kylliä ole. Joku saattaa empiä kylliksi hakemista, koska ei koe olevansa samanlainen kuin edellinen kylli, mutta se on turhaa. Kannattaa kysyä rohkeasti lisää, jos tehtävä kiinnostaa”, Hankia kannustaa.

Fesiukin mielestä kyllin työstä saa monipuolista työkokemusta, josta on apua tulevaisuudessa. ”Kokemuksen ohella tästä saa rutkasti rohkeutta ja laajan verkoston ponnahduslaudaksi tulevaan. Lisäksi käteen jää loistava ystäväporukka.”

Kyllin tehtävistä on jäänyt monille käteen uudenlaista rohkeutta ja vahvoja verkostoja.

”Kahta samanlaista kylliä ei ole. Kannattaa kysyä rohkeasti, jos tehtävä kiinnostaa.”

Kyllit pitävät yhtä

Kyllit kokoontuvat noin viisi kertaa vuodessa järjestettävissä kyllitapaamisissa. Ohjelmassa on koulutusta, yhteistä suunnittelua ja ajatustenvaihtoa, mutta samalla kehittyy myös kyllihenki ja solmitaan ystävyyssuhteita. Syksy starttasi kaikkien 13 kyllin yhteistapaamisella Siuntiossa. Heistä kuusi oli uusia, tänä syksynä aloittaneita kyllejä.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

41

[ TAPAHTUMA ] JAA POSITIIVISIA OPPIMISEN KOKEMUKSIA SOMESSA! #opetuspalkinto

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT OLLI URPELA

Hyvä opettaja vakuuttaa ­opiskelijat ja raadin Vuoden Opetuspalkinnon sai Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Mari Suoranta. Voittaja oli erityisen otettu opiskelijoiden laatimista perusteluista – todiste siitä, että nämä olivat oppineet myymään!

H

e eivät todellakaan himmailleet. Huomasin, että hyvänen aika, hehän ovat oppineet myymään!”

Näin kommentoi tuore Suomen Ekonomien Opetuspalkinnon voittaja, Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Mari Suoranta, kun hän voitosta kuultuaan luki opiskelijoidensa lähettämää ehdotusta palkinnon saajaksi. ”Sehän oli huikea myyntipuhe!”

Voittaja julkistettiin 18.9. Helsingin Kaapelitehtaalla Dare to learn -tapahtumassa. Samalla juhlittiin Opetuspalkinnon 20-vuotisjuhlaa: Suomen Ekonomit on kannustanut kauppatieteiden opettajia Opetuspalkinnolla jo 20 vuotta. Ensimmäistä kertaa se jaettiin 1998 nimellä Opetussaavutuspalkinto.

Palkintosumma on varsin merkittävä, 10 000 euroa. Myös Suorantaa Opetuspalkinnon saajaksi ehdottanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ainejärjestö Pörssi palkittiin voittaneesta ehdotuksestaan 2 000 eurolla.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Paavo Ritala ja Åbo Akademin Jonas Lagerström saivat kunniamaininnat.

42

E KO N O M I 5/2 0 1 8

Järjestön puheenjohtaja Johannes Teittinen sekä korkeakoulupoliittinen vastaava Petteri Karjalainen kertoivat, että Mari Suoranta sai pörssiläisten yksimielisen kannatuksen. He korostavat, että vaikka yliopistoissa opettavat tekevät tutkimusta, opiskelijoille näkyvintä on opettaminen.

– Meille on myös merkittävää, että voimme valita ehdokkaan tällaiseen kisaan. Teittinen sanoo.

Paitsi ehdotuksillaan, opiskelijat pääsevät vaikuttamaan myös raadissa, sillä iso osa sen jäsenistä on opiskelijoita.

KORKEA TASO TOI KUNNIAMAININNAT Opetuspalkinnon valinneen raadin puheenjohtaja Eero Kiiski painotti, että myyntiosaamisen edistäminen oli yksi Suorannan vahvuus. Valintaan vaikutti erityisesti opiskelijoiden yrittäjävalmiuksien lisääminen sekä kasvuyrittäjyyden edistäminen.

– Suorannalla on myös vahvat kontaktit elinkeinoelämään, Kiiski perusteli valintaa.

Opetuspalkinnon teemana oli tänä vuonna – ei enempää eikä vähempää – maailmanparannus.

Suorannan opiskelijat ovat esimerkiksi perustaneet yrityksiä, jotka pyrkivät paremman maailman luomiseen.

Yhden yrityksen viherseinä puhdistaa sisäilmaa, toinen yritys ehkäisee Afrikan tiekuolemia heijastimilla.

Kiiski sanoi, että raadin tehtävä ei kuitenkaan ollut helppo. Tästä syystä palkintoraati jakoi kaksi kunniamainintaa, kumpikin suuruudeltaan 2 000 euroa. Saajiksi nousivat Åbo Akademin akatemialehtori Jonas Lagerström ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Paavo Ritala.

ASIAA RENNOLLA OTTEELLA Palkinnonjakotilaisuudessa ei pönötetty. Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntijat Suvi Eriksson ja Mika Parkkari juonsivat tilaisuutta, joka oli videoklippeineen ja tunnareineen naamioitu ”Pasilan Tohlopin ajankohtaislivelähetykseksi”.

Eriksson haastatteli kollegaansa kuin televisiolähetyksissä konsanaan: odotatko yllätyksiä, mikä yllätti. Parkkari nauratti yleisöään kommentoimalla muun muassa, että yllätyksiä ei ollut. Esille tulivat myös kilpailun vaikuttavat euromäärät sekä eurojen takana oleva Kaute-säätiö.

Mutta niin hupailua kuin show olikin, esille nousi myös tärkeää asiaa: yliopisto-opettamisesta ei Suomessa juuri palkita. Hyvä kysymys on, arvostetaanko opetusta ylipäätään tarpeeksi.

Mari Suoranta oli palkinnostaan hyvin otettu, olivathan opiskelijat valinneet hänet ehdolle. "Kyllä, tänään j­uhlitaan!"

Ekonomien toiminnanjohtaja Anja Uljas muistuttikin tiiviissä historiakatsauksessaan, että liitto haluaa edelleen nostaa esiin hyvää opetusta ja osoittaa arvostusta kauppatieteiden opettajille.

Lähetyksen loppupuolelle oli säästelty uutinen. Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää kertoi, että liitto julkistaa haettavaksi 12 kuukauden apurahan kauppatieteellisen alan opettajille ja kehittäjille.

– Toivomme apurahalle hyviä hakijoita, Saranpää sanoo.

MERKITTÄVÄ PALKINTO Opetuspalkinnon juhlavuosi näkyi monella tavalla. Esimerkiksi somessa on julkaistu #opetuspalkinto-haaste, jolla kannustetaan jakamaan positiivisia oppimisen kokemuksia.

Juhlavuoden kunniaksi Kaapelitehtaalla oli mukana myös lukuisa joukko aiempia palkinnon saaneita.

Vuosi sitten palkittu Åbo Akademin Nina Kivinen painotti, että palkinnossa on erityisen merkittävää se, että sitä ehdottavat opiskelijat. Kivisen näkemyksen vahvistavat myös muut palkinnon saajat.

Vaasan yliopiston Minna-Maarit Jaskari sai palkinnon 2014 yhdessä Katarina Hellenin ja Christina Gustafssonin kanssa. Jaskari muistaa opiskelijoiden arvostaneen ehdotuksessaan muun muassa markkinoinnin analytiikan läheistä suhdetta oikeaan elämään.

Vaasa sai kunniaa myös vuonna 2001, kun Vesa Suutari palkittiin opintojaksostaan Kansainvälinen henkilöstöjohtaminen. Hän muistaa palkinnon vahvistaneen hänen uskoaan siihen, että opetusta pitää kehittää. Myös Suutari on korvannut luennointia yhdessä pohtimisella ja ­workshopeilla.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Olli Kuivalainen palkittiin kahtena peräkkäisenä vuonna.

– Toisena vuonna tuntui, että voiko tämä olla totta.

Ilman muuta palkinto on merkittävä, erityisesti, koska opiskelijat laittavat opettajat ehdolle. Se kertoo, että he arvostavat opetustaan.

Myös opiskelijat olivat Dare to learn -tapahtumassa mukana seuraamassa palkintojenjakoa ja tapaamassa tuttuja.

Vuoden 2017 palkinnon saaja Nina Kivinen kertoo, miksi palkinto oli hänelle tärkeä. Vuoroaan odottavat aiemmin palkitut Minna-Maarit Jaskari, Vesa Suutari ja Olli Kuivalainen.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TYÖSUHDELAKIMIES JOHANNA HÄMÄLÄINEN KUVITUS ISTOCKPHOTO

Vaihtelevan työajan sopimukset lakiin Työsopimuslain, työaikalain ja työttömyysturvalain muutokset astuivat voimaan kesäkuun alussa.

K

esällä voimaan astuneiden työsopimuslain, työaika­ lain ja työttömyysturvalain muutokset koskevat niin sanottuja nollatuntisopi­ muksia ja muita vaihtele­ van työajan sopimuksia.

Kyseisten lakimuutosten tarkoituksena on parantaa vaihtele­ vaa työaikaa noudattavien työn­ tekijöiden asemaa ja varmistaa, että työsuhdeturvaa koskevat säännökset toteutuvat myös heidän kohdallaan.

Uudistuksen taustalla on edus­ kunnalle vuonna 2015 jätetty kan­ salaisaloite (KAA 5/2015 vp), jossa ehdotettiin nollatuntisopimusten kieltämistä. Eduskunta hylkäsi ky­ seiseen kansalaisaloitteeseen sisälty­ vät lakiehdotukset, mutta hyväksyi useita lausumia, joiden pohjalta nollatuntisopimusten ja muiden vaihtelevan työajan sopimusten käyttöön sovellettavan lainsäädän­ nön muutostarpeita ryhdyttiin arvioimaan.

VAIHTELEVAA TYÖAIKAA KOSKEVA EHTO Työsopimuslain 1 luvun 11 pykälään tuli uutena vaihtelevaa työaikaa koskevan ehdon määritelmä. Sen mukaan vaihtelevaa työaikaa koske­ valla ehdolla tarkoitetaan työaika­ järjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähim­ mäismäärän ja enimmäismäärän välillä taikka työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työn­ antajalle työtä erikseen kutsuttaessa.

Käytännössä kyse voi siis ensin­ näkin olla niin sanotusta nollatunti­ sopimuksesta eli tilanteesta, jossa

44

E KO N O M I 5/2 0 1 8

mitään vähimmäistyöaikaa ei ole sovittu, mutta enimmäistyöaika on määritelty (esimerkiksi 0–40 tuntia/ viikko). Kyse voi olla myös tilantees­ ta, jossa työsopimuksella on sovittu sekä säännöllisen työajan vähim­ mäismäärä että enimmäismäärä (esimerkiksi 10–30 tuntia/viikko).

Lisäksi vaihtelevaa työaikaa kos­ kevan ehdon määritelmä pitää sisäl­ lään tilanteet, joissa säännöllisestä työajasta ei ole sovittu, vaan työnteki­ jä kutsutaan tarvittaessa työhön. Sen sijaan niin sanottuja puitesopimus­ järjestelyjä, joissa jokainen työvuoro muodostaa erillisen määräaikaisen työsuhteen, ei pidetä työsopimuslain 1 luvun 11 pykälän mukaisina vaihte­ levan työajan järjestelyinä.

ALOITTEENTEKIJÄ JA TODELLINEN TYÖVOIMATARVE RATKAISEVAT Työnantajan aloitteesta voidaan vaihtelevasta työajasta sopia vain silloin, kun sopimuksella katettava työnantajan työvoimatarve ei ole kiinteä, vaan työvoimatarve vaih­ telee. Sen sijaan jos vaihtelevasta työaikaehdosta sovitaan työntekijän aloitteesta, ei sen käytölle aseteta rajoituksia.

Vaihtelevaan työaikaehtoon sisältyvää vähimmäistyöaikaa ei työnantajan aloitteesta saa sopia pienemmäksi kuin mitä työnanta­ jan todellinen työvoiman tarve on.

Esimerkiksi jos työnantajan työvoi­ matarve on 20–35 tuntia viikossa, ei työnantajan aloitteesta saa sopia työaikaehdosta, jossa työaika vaihte­ lee 0–35 tuntia.

Jos toteutunut työaika edeltäneil­ tä kuudelta kuukaudelta osoittaa,

Lakimuutosten tarkoituksena on varmistaa, että työsuhdeturvaa koskevat säännökset toteutuvat myös vaihtelevaa työaikaa noudattavien kohdalla.

ettei vaihtelevan työaikaehdon mukainen vähimmäistyöaika vastaa työnantajan todellista työvoiman­ tarvetta, työnantajan on työntekijän pyynnöstä neuvoteltava työaikaeh­ don muuttamisesta vastaamaan to­ dellista työvoimantarvetta. Neuvotte­ lut on käytävä kohtuullisessa ajassa, hallituksen esitykseen kirjatun mukaan yleensä 1–2 viikon sisällä työntekijän esittämästä neuvottelu­ pyynnöstä.

Työnantaja saattaa katsoa, että sovittu työaikaehto on edelleen ajantasainen. Tällöin työnantajan on esitettävä kirjallisesti asialliset perusteet sille, millä tavalla voi­ massa oleva työaikaehto edelleen vastaa työnantajan työvoimatarvetta.

Mikäli työnantaja ei suostu anta­ maan edellä mainittuja kirjallisia perusteluja, voi työntekijä kääntyä työsuojeluviranomaisten puoleen.

Huomattakoon, että tässä kappalees­ sa käsiteltyä neuvotteluvelvoitetta ei synny, jos vaihtelevasta työaikaeh­

dosta on alun perin sovittu työnteki­ jän aloitteesta.

SAIRAUSAJAN PALKKA JA VAIHTELEVA TYÖAIKAEHTO Työsopimuslakiin lisättiin myös säännös sairausajan palkan mak­ samisesta silloin, kun työnantaja ja työntekijä ovat sopineet vaihte­ levasta työaikaehdosta. Kyseisen säännöksen mukaan vaihtelevan työaikaehdon mukaisesti työsken­ televälle työntekijälle syntyy oikeus sairausajan palkkaan ensinnäkin silloin, kun työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon. Toisin sanoen työvuoroluetteloon merkityt työ­ vuorot, joiden aikana työntekijä on työkyvytön, oikeuttavat sairausajan palkkaan.

Toiseksi vaihtelevaa työaikaa noudattavalla työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan myös silloin, kun työvuorosta on muutoin sovittu.

Eli vaikka työvuoroa ei olisi merkitty työvuoroluetteloon, työntekijälle syntyisi oikeus sairausajan palkkaan, jos työnantaja ja työntekijä ovat muutoin sopineet työvuorosta.

Kolmanneksi oikeus sairaus­ ajan palkkaan syntyy myös silloin, kun olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työnte­ kijä olisi työkykyisenä ollut työssä.

Hallituksen esityksen mukaan kuvatunkaltaisena tilanteena pide­ tään esimerkiksi sitä, että työntekijä on säännönmukaisesti ollut aina maanantaisin työssä. Jos työntekijä sitten jonain maanantaina on työ­ kyvytön, on hänellä lähtökohtaisesti oikeus sairausajan palkkaan, mikäli olosuhteista ei voida päätellä muuta.

Myös irtisanomisajan palkan määräytymisestä vaihtelevaa työ­ aikaa noudatettaessa on nyt oma säännöksensä. Tarkoituksena on varmistaa se, että työntekijällä on työsuhteen päättyessä aito irtisano­ misaika ja oikeus irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen siinäkin tapauksessa, että työnantaja ei irtisanomisaikana enää tarjoaisi­ kaan työtä tehtäväksi.

Kyseisen lainkohdan mukaan jos työnantajan irtisanomisaikana tar­ joaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa viimeksi edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alitukses­ ta aiheutunut ansionmenetys. Edellä mainittua korvausvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, mikäli työntekijän työsuhde on ennen irtisanomista kestänyt alle kuukauden.

LISÄTYÖN TEKEMINEN Työaikalakiin tuli uusi säännös edellytyksistä, joilla työnantaja voi teettää työntekijällä lisätyötä tilanteissa, joissa työntekijä työsopi­ muksen mukaan noudattaa vaih­ televaa työaikaa työsopimuslain 1 luvun 11 pykälässä kuvatulla tavalla.

Kyseisissä tilanteissa työnantaja saa työvuoroluetteloon merkittyjen työ­ vuorojen lisäksi teettää lisätyötä vain työntekijän kutakin kertaa varten antamalla suostumuksella.

Tämän lisäksi työntekijä voisi kui­ tenkin antaa lisätyösuostumuksensa myös lyhyehköksi ajaksi kerrallaan.

Kyse voisi olla esimerkiksi ruuhka­ huipusta, jonka aikana erillisten lisätyösuostumusten pyytäminen olisi epätarkoituksenmukaista. Vaih­ televaa työaikaa noudattavan työnte­

kijän yksittäistä työvuoroa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan antama lisätyösuostumus sitoo työntekijää.

Työnantajalla on oikeus yksipuo­ lisesti merkitä vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän työvuorot työvuoroluetteloon vähimmäis­ työajan osalta. Esimerkiksi jos on sovittu, että työntekijä työskentelee 15–30 tuntia viikossa, voi työnantaja yksipuolisesti määrätä työntekijän työvuorojen sijoittamisesta 15 tunnin osalta.

Jos työnantaja haluaa merkitä työntekijälle työsopimuksessa sovi­ tun vähimmäistyöajan ylittäviä työ­ vuoroja (tässä tapauksessa 15 tunnin vähimmäistyöajan ylittäviä vuoroja), on työntekijälle varattava tilaisuus ilmoittaa määräaikaan mennessä missä määrin ja millä edellytyksillä hän voi ottaa työtä vastaan. Kyseinen määräaika ei saa olla aikaisemmin kuin viikkoa ennen työvuoroluette­ lon laatimista.

Työttömyysturvalakia muutettiin niin sanottujen nollatuntisopimus­ ten osalta siten, että työntekijällä on työvoimapoliittisesti pätevä syy työstä eroamiseen, jos työtä ei 12 kalenteriviikon aikana välittömästi ennen irtisanoutumista ole ollut tarjolla siten, että työtä voitaisiin lukea hänen työssäoloehtoonsa, eikä työsopimuksessa ole sovittu sään­ nöllisestä työn tekemisestä.

Keskeistä kyseisen säännöksen soveltamisen kohdalla on siis se, ettei työnantaja ole työsopimuksessa sitoutunut tarjoamaan lainkaan työ­ tä. Jos työsopimuksessa on sovittu esimerkiksi muutaman työtunnin tarjoamisesta tietyn jakson kuluessa, säännöstä ei sovelleta.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

45

[ KOLUMN ]

Joakim

Strand En innovativ offentlig sektor

D

en ekonomiska tillväxtens positiva inverkan på mänsklighetens välmående kan mätas på många olika sätt. Under de senaste drygt 200 åren har människans kroppsvikt ökat med 50 % och livslängd­ en fördubblats – samtidigt som jordens folkmängd ökat tiofalt sedan 1700-talets andra hälft. Den medicinska utvecklingen har varit enorm och just finländare kan njuta av världens bästa offentligt finansierade sjukvårds­ tjänster. Samtidigt har vi i vårt land nått en punkt där det faktum att vi rör på oss för lite beräknas kosta samhället 3,2–7,5 miljarder euro på årsnivå.

Efter ett år med otaliga Finland 100-fester är det senast nu dags att blicka framåt och analysera hur det offentliga och privata tillsammans med olika partners kan bidra till att generera välmående och positiva värden för såväl människor som företag.

Bland mycket annat så måste vi bli bättre på sociala innovationer. Till exempel nästa gång en kommun byg­ ger ett fotbollsstadion, så borde detta betongkomplex absolut innehålla daghem, utrymmen för start-ups och ett seniorboende. Jag är säker på att många äldre skulle njuta av att följa med ett ligalags träningar under lunchen samtidigt, som man kan dela med sig av sin erfarenhet inom olika områden åt de yngre.

Vi bör även göra allt för att förebygga de faktorer – bl.a. överskuldsättning – som kan leda till utan­ förskap. Närmare 400 000 finländare har idag betalningsanmärkningar och det är såväl omänskligt som dålig ekonomisk politik att dessa anmärkningar i vissa fall kan bli hängande kvar i registret även länge efter att själva skulden betalts. Tillsammans med 136 kolleger lämnade vi i våras in en lagmotion för utvecklandet av detta system.

Såväl stat som kommun kan även göra mycket för att skapa förutsättningar för såväl befintliga bolag

Bland mycket annat så måste vi bli bättre på sociala innovationer.

46

E KO N O M I 5/2 0 1 8

som locka helt nya investeringar. I till exempel Vasa­ regionen bor 2 % av Finlands befolkning, men bola­ gen där står för mer än 30 % av hela landets energi­ teknologiexport. Staden har slagit fast att man skall vara Nordens Energihuvudstad och energitemat är ständigt närvarande i allt från småbarnsfostran till mångsidiga forskningsplattformar och nya infra­ strukturlösningar. Den nya Kvarkenfärjan betraktar vi som ett flytande laboratorium. Wärtsiläs färska meddelande om en 200 mijoner euros investering i ett nytt teknologicenter ger en ytterligare dimension att arbeta vidare från.

Från statligt håll vore det faktiskt skäl att radi­ kalt ändra synen på och systemet för olika typer av innovationsstöd. Istället för att betona enskilda projekt eller enskilda bolag borda man utgå från ett systemtänkande, där man eftersträvar olika typer av mätbara positiva effekter i hela värdekedjan eller i ett definierbart kluster eller ekosystem. En självklar mätare borde vara ett konsortiums eller ekosystems förmåga att i förtid svara mot Paris klimatavtals målsättningar – eller en regions förmåga att genere­ ra export och högt industriellt förädlingsvärde. En mer innovativ innovationspolitik – som dessutom fokuserar på klimatsmarta lösningar – skulle ha direkta positiva följder såväl för landets näringsliv som hela mänsklighetens framtida välmående.

Ekonom, jurist Joakim Strand Riksdagsledamot, SFP Vasa stadsfullmäktigeordförande

Den här spalten gästas av riksdags­ ledamöter med ekonombakgrund.

SHOP.ALMATALENT.FI UUDISTUU LOKAKUUSSA

Uutuuskirjat vievät osaamisesi seuraavalle tasolle

Rasmus Hougaard, Teetta Kalajo, Heljä Ora AJATTELEVA JOHTAJA Marraskuu 2018, sh. 55 €

Pauli Aalto-Setälä HÄIRIÖ - JOHTAMINEN DISRUPTIOSSA JA ALUSTATALOUDESSA Marraskuu 2018, sh. 55 €

Jorma Eloranta HALLITUS JOHDON TUKENA Marraskuu 2018, sh. 69 €

Tero Luoma OSAAVA OMISTAJA – HYVÄN OMISTAMISEN KÄSIKIRJA Marraskuu 2018, sh. 72 €

Tilaa diginä ja painettuna shop.almatalent.fi

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN MERKUR Merkurs höstmöte kommer att ordnas i november i samband med ett företagsbesök.

I december ordnas den populära Tomterundan i Åbo slott. Mera info om evenemangen finns på Merkurs hemsida.

EKONOMFÖRENINGEN NIORD 23.10 Vinkväll på La Maison 24.10 By Pia´s 25.10 Frukost hos Amcham 26.10 HEKO: Ekonomi Summit 2018 1.11 Inkomstregistret 1.11 Musikal: Kinky Boots 7.11 LinkedIn-marknadsföring och rekrytering 15.11 Seminarium med Antoni Lacinai 27.11 Valmöte 4.12 Twitter i företagsbruk och som personlig kanal

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 26.10. Viini-ilta Nooran viini­ baarissa 17.11. Pikkujoulut Verkatehtaalla ja Piparkakkutalossa 28.11. Syyskokous sekä yritys­ vierailu HPK:lle ja illan peli Hallituksessa on vaihtovuoroisia, eli ilmoitathan mielenkiintosi hallitustyöskentelyyn!

Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumistamme saat jäsen­kirjeessämme, verkkosivuil­tamme www.etelahameenekonomit.fi ja Facebook-ryhmässämme Etelä-Hämeen ekonomit (liity ryhmään).

ETELÄ-KARJALAN EKONOMIT 22.11. Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous sekä Lappeenrannan Upseerikerhon esittely opaskierroksella ja ruokailulla.

9.–10.12. Mindfulness tutustumisviikonloppu

Lisätiedot www.etelakarjalan­ ekonomit.fi ja EKE Etelä-­ Karjalan Ekonomit -Facebook-­ ryhmästä.

ETELÄ-POHJANMAAN ­EKONOMIT 24.–25.10. Verotusseminaari, Frami, Seinäjoki 27.10. Kolmas nainen ­-musikaali: Tästä asti aikaa, Seinäjoen Kaupunginteatteri 9.11. Sääntömääräinen syyskokous & Pikkujoulu, Koskenkorvan Trahteeri Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net. Löydät tulevat tapahtumat myös Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry -nimisestä suljetusta Facebook-­ ryhmästä. Liity ryhmään.

HELSINGIN EKONOMIT 23.10. Talousrikostutkintailta 24.10. Espanjan alkeet (5 lähiopetuskertaa) 26.10. Ekonomi Summit 2018 30.10. Ekonomi 50 + pysähdy

ja varaudu elämäsi seuraavaan vaiheeseen 8.11. Hanken Business LAB: Entrepreneurial leadership and wellbeing 8.11. Viini-ilta Careliassa 12.11. Mielikuvalla on väliä – näin kehität ja ylläpidät työnantajamielikuvaa 13.11. Nordea varainhoidon markkinakatsaus 14.11. Päiväklubin vuosikokous 14.11. Vaikuttajaekonomien vuosikokous ja opastus Hotelli- ja ravintolamuseossa 15.11. Nuorten Ekonomien vuosikokous ja pikkujoulut 29.11. Helsingin Ekonomien vuosikokous 30.11. Esimiesaamu: Lean johtajan työkaluna 4.12. Oopperan kummitus 12.12. Suurmusikaali Kinky Boots 14.12. Sijoittajaklubi Lisätietoa, viikoittain uusia tapahtumia ja ilmoittautuminen: helsinginekonomit.fi

KUVA MIRKA KLEEMOLA

Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400-138 258, Catarina Söderström, 0400-138 528. Läs om

Niords program i Niordbladet och på niord.fi.

Monen ekonomiyhdistyksen loppuvuoden ohjelmaan kuuluu musikaali. Helsingin Kaupunginteatterissa pyörii moninkertaisesti palkittu KInky Boots.

48

E KO N O M I 5/2 0 1 8

[ TAPAHTUU ]

KAINUUN EKONOMIT 31.10. Syyskokous 30.11. Pikkujoulut

tolassa klo 16.30 alkaen. Teatteri klo 18.30 alkaen, Stalinin lehmät.

Kutsu tulossa lähempänä.

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 6.11. Koulutus: Strategisen hyvinvoinnin johtaminen ja liiketoiminnallinen vaikuttavuus 10.11. Jyväskylän kaupunginteatterin Hair-musikaali

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 25.10. Naisten ilta, Nina & Henri Kokouskutsu: Pohjois-Savon Ekonomit ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 8.11.2018 klo 17.30 Ravintola Kummisedässä, Minna Canthin katu 44, 70100 Kuopio.

Syyskokouksessa valitaan uusi hallitus sekä käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat.

Ilmoittautuminen lokakuussa.

17.11. Pikkujoulut, Minimin Ruokateatteri 2018: PIDOT! -esitys

LAPIN EKONOMIT 24.11. Lapin Ekonomien syyskokous klo 18:00 Ravintola Rokassa Rovaniemellä. Kokouksen jälkeen pikkujouluillallinen (avec) ravintolassa. Ilmoittautumiset jäsensivujen kautta.

LOUNAIS-HÄMEEN EKONOMIT Yhdistyksen syyskokous ja pikkujoulut marraskuussa.

Tarkempi ajankohta ja ohjelma tiedotetaan uutiskirjeessä, Facebook-ryhmässä ja yhdistyksen nettisivuilla.

OULUN EKONOMIT Seuraa sähköpostiin kerran kuukaudessa kolahtavaa uutiskirjettä ja Facebookiamme!

PIRKANMAAN EKONOMIT 24.10. Ekonomiaamiainen Amurin Helmessä 24.10. Ikuri Arcade - flipperi­ peli-ilta 1.11. Pirkanmaan Ekonomit ry:n syyskokous ja musikaali Billy Elliot 8.11.Stand-up Niko Kivelä 10.11. PME:n tennistapahtuma 13.11. #Enterprise2018 - Teknologiayrittäjyyspäivät 21.11. Koruillan kautta jouluun 24.11. Pikkujoulut Tammerissa 9.12. Raskasta Joulua -konsertti 14.12. Sorin Sirkuksen Joulushow Lisätietoa ajankohtaisista tapahtumistamme löydät kotisivuilta ja uutiskirjeistä. Liity myös Facebook-ryhmäämme.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 25.10. Ekonomilounas klo 11.30, ravintola Kerubi 27.10. Vierailu Valamoon, kutsu tulossa.

9.11. Syyskokous ja pikkujoulut.

Kokous ja ruokailu Teatteriravin-

Lisätietoa tapahtumistamme jäsenkirjeestä ja Pohjois-Savon Ekonomit ry:n Facebook-sivuilta.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 26.10. PreWork-aamiainen 14.11. Syyskokous ja yritysvierailu Bolideniin Harjavaltaan 21.11. Koulutus: Miten onnistun projektin vetäjänä? Scandic Pori 23.11. Pikkujoulut: Promenadin Stand up -show K-18 ja illallinen Steakhouse Rosenbomissa 29.11. Joulukonsertti: Suvi Teräsniska PTS:n solisitina 30.11. Middlework-lounas Porin seudun ekonomit hakee uusia jäseniä hallitukseen.

Lisätietoja hallitushausta ja tapahtumista löydät yhdistyksen kotisivuilta porinseudun­ ekonomit.fi, jäsenkirjeestä ja Facebookista. Ilmoittautumiset tapahtumiin tapahtumakalenterin kautta.

RAUMAN EKONOMIT 6.11. Syyskokous 21.11. Onnistu projektinvetäjänä -koulutus 2.12. Brunssi Lisätietoa tapahtumista ja ilmoittautumislinkit uutiskirjeissämme. Tulevista tapahtumista ilmoitamme myös Rauman Ekonomien Facebook- ja nettisivuilla. Nähdään tapahtumissa!

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN ­EKONOMIT 24.11. Pikkujoulut: klo 16 Ravintola Huvila ja klo 19 Raparperitaivas -musikaali, Järvenpää 4.12. klo 17:30 Yhdistyksen syyskokous ja klo 18 Perhe- ja perintöoikeusilta, Hyvinkää

KUVA ISTOCKPHOTO

KYMENLAAKSON EKONOMIT 2.11. Vuosikokous Kouvolassa Katso lisää FB-ryhmästä ja www-sivuilta.

Täyteläinen, tanniininen, ehkä myös mausteinen? Viinintuntemusta voi opiskella ekonomiyhdistysten viini-illoissa.

Lisää tietoa uutiskirjeistämme ja facebook-­sivuilta Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry.

SAVONLINNAN SEUDUN ­EKONOMIT 17.11. Tervetuloa juhlimaan Savonlinnan Seudun Ekonomit ry:n 70-vuotista taivalta klo 19.00 Olavinlinnaan. Tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät ­www.savonlinnan­ seudunekonomit.fi Syyskokous marraskuussa, seuraa sähköpostiasi ja ilmoittelua nettisivuillamme.

SUUR-SAVON EKONOMIT 13.11. Yritysvierailu: Saimaa Stadiumin Active Life Lab. 13.11. Yhdistyksen syyskokous, sääntömuutoksen toinen käsittely, Saimaa Stadium.

Ilmoittautuminen päättyy 5.11.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 27.10. Lajikokeilu: FlowYoga Oasis Pilates & Yogassa 31.10. Yritysvierailu: Muotikuu 15.11. Yritysvierailu: Auratum 21.11. Viimeinen pisara -nykysirkus 27.11. Syyskokous 4.12. Viinikoulutus: Joulunajan viinit 7.–9.12. Ekonoomisen Olutseuran matka Tallinnaan Lisätietoa jäsenlehdestämme, uutiskirjeestämme ja verkosta www.turunseudun­ekonomit.fi.

VAASAN EKONOMIT 23.10. Koulutus: Parempia tuloksia rennommin 14.11. Syyskokous 5.12. Vaasan kaupunginteatteri: Fork - So.. This is Christmas?

Lisätietoa Vaasan Ekonomien facebook-ryhmästä, www-­ sivuilta sekä uutiskirjeistä.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

49

[ KOLUMNI ]

Resilienssikykyisyys – työelämän huippusuorittajan taito

Harri Gustafsberg on henkistä suorituskykyä valmentava, tutkiva ja kehittävä filosofian tohtori. Harri on lisäksi tietokirjailija ja suosittu yritysluennoitsija. www.mentoritiimi.fi Twitter: @GustafsbergH

R

esilienssikykyisyys ja henkisen suorituskyvyn laatu ovat keskeisiä tekijöitä yksilön ymmärrys- ja toiminnanohjausjärjestelmässä.

Niitä toimijoita, jotka hallitsevat ja kykenevät säätelemään vaativissa tilanteissa omaa keho-mieli-tilaansa, voidaan kutsua huippu­ suorittajiksi.

Resilienssi on sopeutumiskykyä muuttuviin tilanteisiin, se on kykyä palautua kuormituksesta ja oppia kokemuksista. Resilienssi on osa henkistä resurssia, jota voidaan pitää yläkäsitteenä sellaisille toimintamalleille, taidoille, ominaisuuksille ja resursseille, jotka tukevat kykyämme vastata haasteisiin, palautua, oppia ja jopa vahvistua.

Meillä ihmisillä on luontainen kyky sopeutua muutoksiin, jopa hämmästyttävällä tavalla.

Tottumusten polkuja on kuitenkin helpointa kulkea. Tätä tapojen mekanismia tukevat aivoissa muodostuneet neuraaliset radat, ärsyke kulkee helpommin tutulla reitillä. Uuden informaation on raivattava itselleen vaikeampikulkuisia reittejä, ja siksi muutos on aluksi myös fysiologisesti työläämpää.

Viisautta on kuitenkin ymmärtää, mihin on syytä sopeutua ja mihin ei.

Resilienssikyky auttaa ymmärryksen muodostamisessa: kun ymmärrämme asioiden tilaa ja yhteyksiä, asia ei katoa muistista, kuten yksittäiset tiedonmurut katoavat. Yksilön resurssi vastata psykologiseen kuormaan ja tilanteen tulkintakyky vaikuttavat suoraan päätöksentekoon ja toimintakykyyn.

Ymmärrys yleisesti edellyttää avoimuutta, ennakkoluulottomuutta, monipuolista kysymysten asettamista ja systeemistä ajattelua – eli sellaista kognitiivista kyvykkyyttä, johon aivomme eivät kykene painetilanteessa, kun kuormitus on kovaa. Vaativan työn tai tehtävän suorittamisen kannalta resilienssikyky on siis kriittisen tärkeää.

Henkinen suorituskyky vahvistuu myös kokemusoppimisen myötä, kunhan kokemukset analysoidaan huolellisesti, niistä palaudutaan ja opitaan. Harjoittelu kasvattaa tutkitusti resilienssikykyä, kunhan se tehdään tietoisesti, asiayhteyteen yhdistäen ja yksilölle sopivalla tavalla.

Ihminen ei ole kone, eikä meistä tule koneita.

Yksilöllä on oma vastuunsa, mutta niin on myös organisaatiolla ja etenkin henkilöillä, jotka käyttävät organisaation antamaa valtaa. Organisaatioiden vastuu toiminnan kehittämisessä on suuri. Työntekijöiden hyvinvointi ja työsuoritusten parantaminen edellyttävät työn analysointia, avointa ja luottamuksellista kommunikaatiota, prosessien ja käytäntöjen kehittämistä sekä kaikkien toimijoiden jatkuvaa oppimista. Tulevaisuuden työelämässä ne, jotka oppivat nopeimmin, menestyvät varmimmin.

Viisautta on ymmärtää, mihin on syytä sopeutua ja mihin ei.

50

E KO N O M I 5/2 0 1 8

Tulevaisuuden työelämässä ne, jotka oppivat nopeimmin, menestyvät varmimmin.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN • Jäsenmaksut – Medlemsavgifter • Jäsenedut – Medlemsförmåner • Työttömyyskassan jäsenyys – Medlemskap i arbetslöshetskassan

jasenrekisteri@ekonomit.fi arkisin – vardagar 9–12: 0206 93200 Palvelemme sinua myös chatissa Vi betjänar dig också på chatten arkisin – vardagar 9–16 Omien yhteystietojen päivitys: jasenpalvelu.ekonomit.fi Uppdatera dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi

URAVALMENNUS, TYÖHAUN NEUVONTA JA PALKKANEUVONTA – KARRIÄRCOACHING, RÅDGIVNING I ARBETSSÖKNING OCH LÖNERÅDGIVNING

ura@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

• Uusi suunta urallesi – En ny riktning på karriären • Oman osaamisen tunnistaminen – Identifiering av det egna kunnandet • Työhaun keinot ja kanavat – Metoder och kanaler för arbetssökning • Palkkaneuvonta ja neuvottelusparraus – Lönerådgivning och stöd för lönesamtal • Yrittäjyys uravaihtoehtona – Företagande som karriäralternativ

OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISK RÅDGIVNING • Työsuhdeneuvonta – Anställningsrådgivning • Työttömyysturvaneuvonta – Arbetslöshetsskyddsrådgivning

TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Riku Salokannel 040 724 9566 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintäjohtaja – Kommunikationsdirektör Marjo Loisa

040 747 9548

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Anja Uljas

040 550 0712

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät sivustolta ekonomit.fi/yhteystiedot Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi Personalens kontaktuppgifter hittar du på webben ekonomit.fi/kontaktuppgifter E-postadresserna skrivs i formatet fornam.efternamn@ekonomit.fi

Suomen Ekonomeilla on 25 alueellista ekonomiyhdistystä sekä 13 opiskelija­yhteisöä. Lisätietoa: ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset ja ekonomit.fi/kylteriyhteisot. arkisin – vardagar 9–12: 0206 93205 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Finlands Ekonomer har 25 lokala ekonomföreningar samt 13 studerandeföreningar. Mer information: ekonomit.fi/ekonomforeningar och ekonomit.fi/studerandeforeningar.

eLakipalvelu 24/7 kirjautumalla – eLakipalvelu (eJuristen) 24/7 genom att logga in på: jasenpalvelu.ekonomit.fi

KYLTERIYHDYSHENKILÖT Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö auttaa, kun haluat tietää Suomen Ekonomien opiskelijapalveluista. Löydät oman kyllisi yhteystiedot: www.ekonomit.fi/kyltereille.

TYÖTTÖMYYSKASSA – ARBETSLÖSHETSKASSA IAET-kassan puhelinpalvelu – IAET-kassans telefonservice ma–to 10–15, pe 10–13: 09 4763 7600 må–to 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi

EKONOMISTUDERANDENS KONTAKTPERSONER Finlands Ekonomers kontaktperson på ditt universitet hjälper dig när du vill ha information om förbundets tjänster för studerande. Kontaktuppgifter till din egen kontaktperson hittar du på ekonomit.fi/ekonomistuderande.

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 16,9 snt / min ja lankapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 6,9 snt / min. Puheluhinnat 0206-alkuisiin matkapuhelimesta mpm + 3 snt / min ja lankapuhelimesta pvm + 3 snt / min.

Samtalspris till 0201-nummer från mobiltelefon 8,21 cent / samtal + 16,9 cent / minut och från fast telefon 8,21 cent / samtal + 6,9 cent / minut. Samtalspris till 0206-nummer från mobiltelefon msa + 3 cent / minut och från fast telefon lna + 3 cent / minut.

Tarkistathan, että omat jäsentietosi (etenkin yhteystiedot, työpaikka ja työtehtävä) ovat ajan tasalla. Näin varmistat, että saat meiltä juuri sinulle tärkeää tietoa.

Voit kirjautua jäsenpalveluun jäsennumerollasi tai verkkopankkitunnuksilla. Kun olet kerran kirjautunut näin, voit jatkossa kirjautua myös käyttämällä sähköpostiosoitettasi.

E KO N O M I 5/2 0 1 8

51

TEKEEKÖ ERP-JÄRJESTELMÄSI KUOLEMAA? Hanki liiketoiminta-alusta Oscarilta iloisena takuutoimituksena kiinteään kuukausihintaan

ALKAEN*

595 €/KK

*Sisältäen Oscar Liiketoiminta-alustan pilvipalveluna suomalaisilla palvelimilla, käyttöönottoprojektin sekä käyttötuen.

LATAA MAKSUTON OPAS TOIMINNANOHJAUKSEN ONNELA JA TUONELA

ERP:stä liiketoiminta-alustaan - Kokeneet konkarit kertovat www.oscar.fi

EKONOMI HANKKII LIIKETOIMINTA-ALUSTAN EKONOMEILTA – OTA YHTEYTTÄ!

ERP | CRM | OSCAR TALOUSOSASTO® | VERKKOKAUPPA | BI | IoT Ohjelmistokehitys | Liiketoimintapalvelut | IT-palvelut | Pilvipalvelut | Digitalisaatio

www.oscar.fi | myynti@oscar.fi JARNO LAHTINEN

KTM, osakas jarno.lahtinen@oscar.fi Puh. 010 820 1004

JUUSO MUSTONEN

KTM, osakas Juuso.mustonen@oscar.fi Puh. 010 820 1051

50

Technology Fast 50 2017 Finland