Page 1

LEHTI OULULAISILLE 4/2014

i t s o p u l Ou Laulaja Nelli Milan:

"Välillä on pakko päästä kävelemään yksinään"

s. 4–5

Kontinkankaan hyvinvointikeskus avautuu tammikuussa

#hyväteko ilahduttaa vanhuksia s. 20

6 x koulumentori s. 6 ○ Mies yli laidan Tietomaassa s. 9 ○ Kastellin monitoimitalo–harrastajan mekka s. 10 ○ Alueellinen yhteistyö s. 12 ○ Kivisydämen louhinta loppusuoralla s. 14 ○ Ota käyttöön Walttimatkakortti s. 15 ○ Talousarvio 2015 panostaa uusyrityksiin s.18 ○ English page p. 21


KUVAT Juuso Haarala, Päivi Rücker

Oulu-posti on Oulun kaupungin julkaisema lehti kaikille oululaisille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja se pitää sisällään tietoa Oulun kaupungin palveluista, toiminnasta, tapahtumista ja ilmiöistä. ♥ Anna palautetta lehdestä: www.ouka.fi/kaupunkilehti

4

6

yhteistyöllä

avautuu tammikuussa

Parempaa ja nopeampaa palvelua

K

ontinkankaan hyvinvointikeskus aukeaa kuntalaisille tammikuun alkupuolella. Vanhasta lääninsairaalasta on peruskorjattu saman katon alla sosiaali- ja terveyspalveluja kuntalaisille tarjoava nykyaikainen hyvinvointikeskus. Hyvinvointikeskuksien käynnistyessä muutetaan erityisesti terveydenhuollossa vallinneita toimintakäytäntöjä. Kaikissa hyvinvointikeskuksissa ja terveysasemilla otetaan tammikuussa 2015 käyttöön mahdollisuus asioida ilman ajanvarausta ja etukäteen soittamista sairaanhoitajan luona. Ajanvarauksellinen vastaanotto säilyy myös. Ajanvarauksella hoidetaan edelleen muun muassa pitkäaikaissairaudet, neuvolat ja sosiaalityöntekijän vastaanotto. Jos tarvitset paljon eri palveluitamme, saat nimetyn omahoitajan tai asiakasvastaavan, joka sovittaa palvelut yhteen yhdessä sinun kanssasi. Uudet toimintamallit eivät suinkaan ole valmiita heti tammikuussa, vaan niitä muokataan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Torppaamisen sijasta olet tullut juuri oikeaan paikkaan! Joulun odotuksin Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointijohtaja

Läppäri mukaan ja kirjastolle

8

Checkpoint Leonardo

lasten ja vanhempien tukena

ja 12 Kerhoja toimintaa

Kontinkankaan hyvinvointikeskus

7

Koulumentorit

TULOSSA

Venesimulaattori houkuttaa Tietomaahan

9 10 Harrastaja kiittää

Talousarvio 2015:

Säästöjä palveluverkolla

18

11

Liikuntakolumni

13

Suu puhtaaksi

15

Waltti-matkakortti

16

MEILLÄ OSATAAN:

Sonic Force johti äänen kuulijoille

Tehdään yhdessä

English page

21

20

22

Turistina kotikaupungissa:

Nelli Milan: "Oulussa on paikkoja hiljentymiseen"

Kolumni hyvän olon tunteesta

22–23

Pohjoisen tekijä

24

Oulu-posti 4/2014, lehti kaikille oululaisille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, sirkka.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Sari Valppu, sari. valppu@ouka.fi • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Satu Fränti, Martti Holma, Terttu Mikkola, Hanna Sankala-Sivula, Marjatta Savolainen, Riikka-Tiina Sipilä ja Eila Vähäkuopus. • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Asiakasviestintä • Lehti jaetaan julkisena tiedotteena jokaiseen oululaiseen talouteen. • Paino: Erweko Oy, Oulu • Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä osoitteessa www.ouka.fi. • Kannen kuva: Juuso Haarala • Kuvassa: laulaja Nelli Milan

s. 2

OULU-POSTI

NRO4 - 2014


OULUnyt TOIMITUSLEE SUOSITTE

Tilaa tekstiviesti liukkaudesta

kuvataide:

OULUN TAIDEMUSEON 50-VUOTISJUHLANÄYTTELY AJAN TAJU, 11.1.2015 saakka

Oulu jatkaa kaupunkilaisten varoittamista liukkaista keleistä tekstiviestein.

musiikki:

OULU SINFONIA - SOLISTINA OLLI!, 4.12. KLO 19 liikuntaa lapsille:

VAROITUSVIESTI lähetetään, kun talvihoidon päivystäjä havaitsee kelin muuttuneen vaarallisen liukkaaksi. Kaikkien kulkuväylien hiekoittaminen kestää oman aikansa, mutta varoitus tavoittaa kaupunkilaiset heti. Saadun palautteen perusteella varoitettavat haluavat varoituksen mieluummin liian usein kuin harvoin. Joka tapauksessa tavoitteena on varoittaa ainakin pääkallokeleillä. Liukkaus saattaa kuitenkin olla hyvinkin paikallista, joten varovaisuutta on noudatettava, vaikka varoitusta ei olisikaan tullut. Palvelu ei muuta kunnan tai kiinteistöjen liukkaudentorjuntavastuita eikä kevyenliikenteenväylällä tai kadulla liikkujan omaa vastuuta. Varoituspalvelu tarjotaan asukkaille ilmaiseksi. Varoitettavat voivat valita, tuleeko varoitus yöllä syntyneestä liukkaudesta heti, klo 6, klo 7 vai klo 8. Viikonloppuisin varoitus tulee tuntia myöhemmin. Lisätietoja palvelun verkkosivuilta www.liukastumisvaroitus.fi.

TOUR DE KIDS 6.12. KLO 10 - 12 OULUHALLI VELO

Hiihto- ja jääkenttätilanteet netissä SUKSET voideltuina ja luistimet terävinä kannattaa tarkistaa ensin latujen ja jääkenttien tilanteet netissä. Ouka.fi:n liikunta ja ulkoilu -sivuilla on suora linkki karttapalveluun, jossa voit katsastaa lähimmän latu- ja jääkentän kunnon. www.ouka.fi/oulu/liikunta-ja-ulkoilu > Fastroi-kartta

Varoituspalvelu tarjotaan asukkaille ilmaiseksi.

Näin ilmoittaudut varoitettavaksi Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 siitä puhelimesta, johon haluat varoituksen tulevan: • kirjoita alkuun sanat varoitus oulu • kirjoita loppuun joko heti, 6, 7 tai 8 sen mukaan haluatko varoituksen yöllä syntyneestä liukkaudesta heti kun varoitus on annettu, klo 6, klo 7 vai klo 8. Esimerkki: jos haluat yöllä syntyneestä liukkaudesta varoituksen aamulla klo 7, lähetät tekstiviestin: varoitus oulu 7. Ilmoittautumisesi pysyy voimassa tulevinakin talvikausina. Mikäli haluat poistua palvelusta, lähetä numeroon 16130 tekstiviesti: varoitus sulje. Varoitusviestien vastaanottaminen, palveluun liittyminen ja siitä poistuminen ovat käyttäjälle maksuttomia. Mikäli haluat muuttaa yöllä syntyneen liukkauden varoituksen vastaanottoaikaa, täytyy sinun ensin lopettaa palvelu ja ilmoittautua sitten uudella kellonajalla.

ouka.fi/valoaoulu

Jätekeskus talviaikaan

NRO4 - 2014

○ Maistraatin asiantuntijan palvelua esimerkiksi holhoustoimen edunvalvonta- ja lupa-asioissa. ○ Kelan asiantuntijan palvelua ilman ajanvarausta (ma–pe klo 9–15) tai varaamalla tarkan ajan. Ajan varaa Oulu10:n palveluasiantuntija. ○ TE-toimiston palveluita. Edellyttää aina ajanvarauksen. Ajan varaa Oulu10:n palveluasiantuntija.

Oulu10-palvelupiste

E-LASKUSOPIMUS on kätevä, helppo, vaivaton ja luontoystävällinen. Ei tuplasuorituksia, ei maksamista virheellisillä viitetiedoilla eikä väärillä summilla. Muun muassa nämä Oulun kaupungin laskut voit saada e-laskuina: päivähoito, terveyskeskus, hammashoito, kotipalvelu, vesi, maanvuokra ja venepaikat.

Katso ohjelma osoitteessa:

Asiakaspalvelua myös chatissa

oulu10@ouka.fi

Se kannattaa tehdä heti omassa verkkopankissasi!

Lisätietoja: oulu10@ouka.fi, p. 08 558 55800

Voit antaa palautetta tai kysyä lisätietoja seuraavasti: • varoituspalvelu@netti.fi, www.liukastumisvaroitus.fi • tekstiviestillä numeroon 16130: kirjoita alkuun varoitus ja sen jälkeen palautteesi

OULU10 PALVELEE asiakkaitaan myös netissä chat-asiakaspalvelun kautta. Chat-asiakaspalvelijan löydät ouka.fi:n etusivulta aina arki-iltapäivisin. Oulu10, Kiimingin asiointipisteessä saa neuvontaa TE-toimiston, Kelan, verohallinnon, poliisin ja maistraatin palveluista. Tarpeen mukaan Kiimingissä voidaan hyödyntää myös etäpalvelua videoyhteyden välityksellä muun muassa näihin viranomaisiin ja näissä asioissa:

Muutithan jo Oulun kaupungilta tulevat laskut e-laskuiksi?

○ Verohallinnon asiantuntijan palvelua asioissa, jotka koskevat maatilojen sukupolvenvaihdosta, henkilöverotuksen ennakkoratkaisuja sekä perintö- ja lahjaverotuksen ennakkoratkaisujen asiantuntijaneuvontaa. Myös Haukiputaan ja Ylikiimingin yhteispalvelupisteissä on saatavilla valtionhallinnon palveluita. Tarkista palvelut osoitteessa www.ouka.fi/asiointi. ma–pe 8–16 yhteispalvelupisteet ma–pe 8.30–16 p. 08 558 55800

RUSKON JÄTEKESKUS SIIRTYY talviaikaan. Joulukuun 1. päivästä lähtien aina maaliskuun loppuun saakka jätekeskus on suljettu lauantaisin. Jätekeskuksen palvelut ovat kuitenkin ympäri vuoden käytettävissä maanantaista perjantaihin klo 7–20. Juhlapyhistä johtuvat poikkeukset aukioloaikoihin on listattu Jäteoppaassa 2014, ja niistä tiedotetaan myös Oulun Jätehuollon nettisivuilla Ajankohtaista-palstalla. Minä toivon valkoista talvea, sillä aion lasketella Ruskotunturilla. Hyvää joulun odotusta kaikille!

Oiva Roina

Oulunkaupunki OULU-POSTI

s. 3


Kontinkankaan hyvinvointikeskus Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen (Kajaanintie 46 ja 48) palveluiden puhelinnumerot, osoitteet ja aukioloajat ilmoitetaan joulukuussa lehtiilmoituksella. Tietoja saa myös kaupungin nettisivuilta (www.ouka.fi) Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen alta.

Hra Kraak seikkailee sivulla 19.

Kuvitus Niina Penttilä

Ovet avautuvat pian Kontinkankaalla

Kontinkankaan hyvinvointikeskus palvelee tammikuun alkupuolelta lähtien suurta joukkoa oululaisia.

K

ontinkankaan hyvinvointikeskus avautuu vuoden 2015 alussa 12. tammikuuta. Peruskorjatussa sairaalarakennuksessa sekä sen välittömässä läheisyydessä olevassa ns. Lamellitalossa sijaitseva hyvinvointikeskus palvelee Kontinkankaan ja keskustan suuralueiden asiakkaita - yhteensä noin 54 000 ihmistä - sekä erityispalveluiden osalta osaa tai kaikkia oululaisia. – Suunnitelmassa on mukana myös Höyhtyän terveyskeskuksen muutto Kontinkankaalle, mutta lopullista päätöstä asiasta ei ole vielä tehty. Höyhtyällä toiminta siis jatkuu toistaiseksi entiseen tapaansa, muistuttaa Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Ritva Kuorilehto.

s. 4

Myös Sepän terveysasemalla toiminta jatkuu ainakin 9.8.2015 saakka. Kaupunginvaltuusto päättää sekä Höyhtyän että Sepän terveysasemien jatkosta joulukuussa talousarvion yhteydessä. Oulun kaupungin muiden alueiden asukkaiden terveysasemat säilyvät ennallaan. Kuntalaisilla on kuitenkin mahdollisuus valita itse oma terveysasemansa. Kontinkankaan voi valita, vaikka asuisi toisen terveysaseman alueella. Niin ikään Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen asiakkaat voivat valita jonkun muun terveysaseman tai hyvinvointikeskuksen. Alueellisia ja koko Oulua koskevia palveluita Näin Kontinkankaan hyvinvointikeskus toimii ja tällaisia palveluita oululaiset sieltä saavat:

OULU-POSTI

NRO4 - 2014


Kontinkankaan ja keskustan suuralueiden palvelut (Nuottasaari, Keskusta, Höyhtyä, Kaukovainio, Oulunsuu ja Maikkula): Keskustan ja Kontinkankaan entisten terveysasemien toiminnat yhdistyvät Kontinkankaan hyvinvointikeskukseen. Myös alueen äitiys- ja lastenneuvolat sijaitsevat hyvinvointikeskuksessa, josta on tarvittaessa saatavissa myös perhepalveluita, muun muassa kotiin annettavaa perhetyötä sekä neuvolapsykologin ja perheterapeutin palveluita. Hyvinvointikeskuksessa on myös alueen sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalveluita. Kotihoidon palvelut, mukaan lukien kotisairaanhoito, toimivat alueella kuten ennenkin. Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa aloitetaan uutena toimintana maanantaista perjantaihin sairaanhoitajan vastaanottopalvelut ilman ajanvarausta kiireellisissä asioissa. Tarvittaessa pääsee myös lääkärin vastaanotolle. Päivystykselliset terveysongelmat, pienet toimenpiteet, rokotukset ja lääkeinjektiot pyritään hoitamaan samalla käynnillä.

Vie varmasti aikansa, että kaikki toiminta pyörii joustavasti.

Muissa kuin kiireellisissä asioissa varataan aika ammattilaisten vastaanotoille kuten ennenkin. Myös neuvolat, sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä opiskelijaterveydenhuolto toimivat ajanvarauksella.

kukseen, vaan se tukeutuu Oulun kaupunginsairaalan laboratoriopalveluihin. Suunnitelmissa on laboratorionäytteenottopiste mahdollisesti myös keskustan alueelle, mutta siitä ilmoitetaan kuntalaisille asian selvittyä.

Osaa tai kaikkia oululaisia koskevat palvelut Hyvinvointikeskukseen muuttaa eteläisen alueen lastensuojelupalvelut ja koko Oulua koskevat puheterapiapalvelut sekä lasten ja nuorten kuntoutuspalvelut. Diabeteksen ja naisten joukkotarkastusvastaanotot muuttavat Kontinkankaalle, ja jatkossa siellä sijaitsevat myös lastenlääkärien, korvalääkärin ja fysiatrien vastaanotot. Sosiaalipalvelut muuttavat kokonaisuudessaan Mäkelininkadulta Kontinkankaalle ja jatkossa vuoden 2015 aikana myös maahanmuuttajapalvelut löytyvät sieltä. Opiskeluterveydenhuolto sijaitsee edelleen myös Kontinkankaalla. Suun terveydenhuollon toimipiste jatkaa keskustassa myös vuodenvaihteen jälkeen. Laboratoriopalveluita ei tule Kontinkankaan hyvinvointikes-

Kärsivällisyyttä toiminnan käynnistymiseen Koska Kontinkankaan hyvinvointikeskukseen muuttaa paljon palveluita ympäri kaupunkia ja myös toimintamalleihin tulee muutoksia, palvelupäällikkö Kuorilehto toivoo oululaisilta kärsivällisyyttä asioiden käynnistymisen suhteen. – Vie varmasti aikansa, että kaikki toiminta pyörii joustavasti. Mutta toivomme uuden hyvinvointikeskuksen myötä pystyvämme tarjoamaan kuntalaisille terveys- ja sosiaalipalveluja, joissa eri alojen moniosaaminen yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla ja palvelut ovat saatavissa saman katon alta, eikä niitä tarvitse hakea ympäri kaupunkia. Jatkossa asiakkaiden toivotaan myös kehittävän palveluita yhdessä henkilöstön kanssa. Titta Vilpa

Kun terveysasema on jo kiinni… TERVEYSASEMAT PALVELEVAT asiakkaitaan maanantaista torstaihin klo 8–16 ja perjantaisin klo 8–15. Muuna aikana oululaisia palvelee kiireellistä hoitoa vaativissa sairauksissa Oulun seudun yhteispäivystys. Päivällä terveyskeskuspäivystys on terveysasemilla, eikä yhteispäivystykseen ole mahdollista hakeutua hätätapauksia lukuun ottamatta. Päivystyksessä hoidetaan vain kiireellistä hoitoa vaativia tapaturmia ja sairauksia. Ennen päivystykseen lähtöä soita puhelinneuvontaan numeroon 08 315 2655, jossa hoitaja antaa neuvoja, miten hoidon kanssa kannattaa menetellä. Käyntiosoite on Oulun yliopistollinen sairaala, Kajaanintie 50, sisäänkäynti A1.

HÄTÄILMOITUKSET JA AVUNPYYNNÖT KIIREELLISISSÄ, TODELLISISSA HÄTÄTILANTEISSA SOITETAAN HÄTÄNUMEROON 112.

Oululaisten potilastiedot Kansalliseen terveysarkistoon Oulun kaupunki siirtyy valtakunnallisen potilastiedon arkiston käyttäjäksi marraskuun lopussa. NRO4 - 2014

POTILASTIEDOT JA RESEPTIT tallennetaan Oulun kaupungin terveydenhuollossa marraskuun lopusta lähtien valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon. Arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää, Kansallista terveysarkistoa (Kantaa). Hoitoosi liittyvä tiedonkulku paranee, kun potilastietosi ovat yhdessä paikassa. Sinua hoitavat lääkärit ja hoitajat näkevät potilastietosi arkistosta. Näin voidaan välttää päällekkäisiä tutkimuksia ja hoitoja. Arkiston tietoja voivat käyttää ne terveydenhuollon palvelujen antajat,

OULU-POSTI

jotka ovat liittyneet arkiston käyttäjiksi. Tietojen luovuttaminen muille terveydenhuollon palvelujen antajille edellyttää, että olet antanut siihen suostumuksen. Omakanta on portti omiin terveystietoihisi ja sähköisiin resepteihisi. Palvelu on tarkoitettu vain täysi-ikäisille, joilla on suomalainen henkilöturvatunnus. Kirjaudu Omakantaan joko osoitteessa www.omakanta.fi tai pääsivulta www.kanta.fi oikean palstan vihreästä painikkeesta. Palveluun kirjaudutaan esimerkiksi pankkitunnuksillasi.

Samalla käynnillä voit antaa suostumuksesi tietojen käyttöön Omakannassa tai terveydenhuollossa. Suostumus on voimassa toistaiseksi. Omakannassa voit myös käydä kuittaamassa palvelua koskevan informaation luetuksi – se säästää aikaa seuraavalla vastaanottokerrallasi. Tutustu potilastiedon arkistoon: www.kanta.fi www.omakanta.fi

s. 5


Kuva Kati Valjus

Matalan kynnyksen mentori Koulumentori kuuntelee pienissäkin murheissa ja auttaa hölmöiltäkin tuntuvissa pulmissa.

K

oulumentori Katri Pintamo-Kenttälä erottuu Rajakylän koulun pihalta jo kauas keltaisessa KiVa-liivissään. KiVa on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, joka on yksi koulumentorin sydämen-

asioista. Pintamo-Kenttälä on yksi Oulun kuudesta koulumentorista. Hänen tehtävänään on olla oppilaiden ja heidän perheidensä tukena koulunkäyntiin, oppimiseen ja kasvuun liittyvissä asioissa. – Niin pientä ongelmaa ei ole, ettei siitä voisi tulla minulle juttelemaan, Pintamo-Kenttälä kiteyttää. Mentorin juttusille voi tulla oppilas itse tai oppilaan perhe. Myös opettaja voi vanhemman luvalla konsultoida mentoria oppilasta koskevissa pulmissa. – En ole psykologi enkä kuraattori, mutta voin tarvittaessa ohjata oppilaan heidän puheilleen. Olen koulun oma, matalan kynnyksen toimija kaikenlaisten koulunkäyntiin liittyvien ongelmien ehkäisemisessä. Toimin myös aktiivisesti koulun, perheen, hyvinvointipalvelujen ja kolmannen sektorin välillä, joten voin auttaa löytämään apua ja palveluja myös koulun ulkopuolelta, jos sellaiselle tuntuu olevan tarvetta. Kaikki keskustelut, joita käydään, ovat luottamuksellisia, Pintamo-Kenttälä kertoo.

Niin pientä ongelmaa ei ole, ettei siitä voisi tulla minulle juttelemaan.

Kuuntelija Koulussa mentori on vahvasti läsnä. Hän liikkuu oppilaiden keskuudessa välitunneilla ja järjestää opettajien kanssa yhteistyössä erilaisia tukitunteja, kuten kiusaamisen vastaisia KiVa-tunteja ja terveystiedon oppiaineeseen kuuluvia hyvän mielen tunteja.

♥ Mentori on koulun oma, matalan kynnyksen toimija kaikenlaisten koulunkäyntiin liittyvien ongelmien ehkäisemisessä.

s. 6

Koulumentori Katri Pintamo-Kenttälän tärkein tehtävä on olla mukana koulun arjessa. Suhde oppilaisiin syntyy luottamuksen kautta.

– Esimerkiksi KiVa-tunneilla keskitytään vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja kiusaamista ehkäiseviin ryhmätehtäviin ja keskusteluihin. Koulumentori on mukana myös koulun oppilashuoltoryhmissä sekä tukioppilaiden ja oppilaskunnan toiminnassa. Käsitys kunkin ikäluokan tuen tarpeista muotoutuu koulun arjessa. – Kouluissa tapahtuva ennaltaehkäisevä työ on mielestäni ensiarvoisen tärkeää. Jos koulussa ei puututa ongelmiin, puututaanko niihin koskaan? Ja toisin päin: onhan koulunkäynti kaikille oppilaille mielekkäämpää, kun suhtautuminen siihen pysyy positiivisena.

♥ Koulumentoreita on kuudessa Oulun koulussa: Rajakylän koulussa, Terva-Toppilan koulussa, Paulaharjun koulussa, Merikosken koulussa, Kaukovainion koulussa ja Ylikiimingin koulussa. OULU-POSTI

Pintamo-Kenttälältä saavat keinoja ja kannustusta myös opettajat ja vanhemmat. – Esimerkiksi joidenkin maahanmuuttajaperheiden vanhemmille koulun sähköiset tiedotuskanavat aiheuttavat haasteita. Olen neuvonut tietokoneen käyttöä ihan kädestä pitäen. Yhteistyössä vanhempien kanssa saamme koulunkäynnin sujumaan, ja mentorina autan kaikessa, missä vain voin. Pintamo-Kenttälä on tehnyt koulumentorin työtä nyt reilun vuoden, ja yksi asia on tullut hyvin selväksi. – Oppilailla on paljon asiaa. Lasten kuulluksi tulemisen tarve on aivan huikea. Kati Valjus

♥ Koulumentoritoiminta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain myöntämällä tasaarvoistamisen rahoituksella.

♥ Mentoritoiminta on aloitettu vuonna 2013.

NRO4 - 2014


tapahtumatihmisetILMIÖT Osa Oulun kirjastoista palvelee laajennetusti itsepalveluperiaatteella. Esimerkiksi osa pääkirjaston tiloista on kokeiluluontoisesti auki sunnuntaisin, pääosin itsepalveluna. Kirjastomaksujen maksaminen ja varausten nouto onnistuu sunnuntaisin. Kokeilu on voimassa vuoden loppuun. Myös osa lähikirjastoista palvelee laajennetusti itsepalveluperiaatteella.

Kirjasto palvelee pänttääjää Kirjasto on Annamaria Vesteriselle luonteva opiskelupaikka. Kun lähtee pois kotiympyröistä, saa eri tavalla motivaatiota opiskeluun.

K

irjastonhoitaja Soile Hirvasniemi hymyilee kolmannen kerroksen lukusalin ovenpielessä olevalle kännykkäkiel-

Työrauhaa ja omat eväät Vesteriselle pääkirjasto on lähin kirjasto ja hän tunnustautuu kirjastopalvelujen suurkuluttajaksi muutenkin kuin opiskelujen suhteen. – Tietysti nyt on tullut käytyä täällä ihan käytännön syistäkin enem-

män, lähdemateriaalia hakemassa ja etsimässä. Katson usein kotona hyllypaikat valmiiksi, joten kirjastokäynnin voi tarvittaessa hoitaa todella pikaisestikin. Nettikirjaston varauspainike on tullut opiskelijalle tutuksi myös oppikirjoja varatessa. – Jos saa hyvällä tuurilla vaikka englannin kurssiin tarvittavan kirjan varattua kirjastosta, siinä säästää pitkän pennin, kun ei tarvitse ostaa kirjaa omaksi. Vesteriselle hiljaisuus ei ole välttämättömyys, joten hän saattaa valita työskentelytilansa lukusalin ulkopuoleltakin, kuten kakkoskerroksen ikkunaseinustalta tai hauskoista punaisista puoliympyrätuoleista, jotka suodattavat vähän hälyäkin. – Mihinkään mölysakkeihin en ole kirjastossa törmännyt. Täällä kunnioitetaan toisten työrauhaa. Tietopalvelussa työskentelevä Hir-

vasniemi huomauttaa, että kirjastosta voi varata myös asiakaskoneen. – Kaksi tablettitietokonetta ovat myös lainattavissa päiväkäyttöön täällä paikan päällä. Ja kun nälkä yllättää, kirjastossa on täysin sallittua nauttia myös omia eväitä. – Mutta ei lukusalissa. Pohjakerroksessa on pöytiä omien eväiden syöntiä varten, kirjastonhoitaja kertoo. Kati Valjus

Kirjastossa vallitsee tietty yhteisöllisyys.

KUVAT Kati Valjus

tomerkille. – Hiljaisuussääntö koskee vain näitä kolmannen kerroksen lukutiloja. Muualla kirjastossa voi kyllä jutella ihan normaalisti, hän lupaa. Lukusalin 75 paikkaa ovat kovassa käytössä etenkin koeviikkojen, ylioppilaskirjoitusten ja pääsykokeiden aikaan. – Ylioppilaskirjoitusten aikaan jokainen tuoli voi olla varattu. Muulloin on yleensä väljempää. Maksuton panOULU-verkko ja rauhalliset työskentelytilat houkuttelevat opiskelijoita kirjastoon. Oululainen Annamaria Vesterinen aloitti elokuussa liiketalouden tradenomiopinnot. Työn ohessa tehtävät

opinnot toteutetaan etä- ja monimuoto-opiskeluna, eli lähipäiviä on vähän. – Kun omaa koulua ja kouluympäristöä ei ole, kirjasto on ollut itselleni luonteva paikka opiskelulle. Kirjastossa vallitsee tietty yhteisöllisyys: toisilleen tuntemattomat ihmiset ovat täällä ikään kuin saman asian äärellä, Vesterinen hymyilee. Kun lähtee pois kotiympyröistä, saa eri tavalla motivaatiota opiskeluun. – Tulen usein tekemään esimerkiksi tehtävät tänne omalla läppärillä, minulla kun ei ole kotona kunnollista työtilaa. Säästyn myös kirjojen raahaamiselta kotiin.

Tradenomiksi opiskeleva Annamaria Vesterinen opiskelee usein kirjastossa. Lähdemateriaali on helposti saatavilla ja hommiin on helpompi keskittyä.

AUKKOJA KALENTERISSA? Nostimme haastateltavien avustuksella muutaman esimerkin kaupungin laajasta kulttuuritarjonnasta. Täytä kalenterisi vaikka näillä. Lisää tapahtumia: tapahtumakalenteri.ouka.fi

Näyttelyt: OULUN TAIDEMUSEON HÄNTÄ PYSTYYN! – TERVEISIN KISSAT JA KOIRAT. 7.10.2014–4.1.2015. Soile Hirvasniemi: ”Olen eläinihminen, joten tämä kiinnostaa.” Luupin Lulu: ” Näyttely kertoo nykytaiteen keinoin ihmisen, kissan ja koiran yhteiselosta. Ihmisen kesyttämä on aina jossain määrin ihmisen kuva hyvässä ja pahassa. Hau ja mau!”

KAUNEUS, TAITO JA PERINNE – KANSALLISPUKUHARRASTUKSEN VAIHEITA -NÄYTTELY, POHJOISPOHJANMAAN MUSEO 24.10.2014– 18.1.2015 Luupin Lulu: ”Miten valtavan kauniit värit ja taidokkaat koristelut. Ihania!”

Kuva: Wilma Hurskainen, Funeral-sarjasta No Name, 2008–2011.

NRO4 - 2014

OULU-POSTI

s. 7


tapahtumatihmisetILMIÖT Checkpoint Leonardo Oulun Taidemuseossa 24.1.–15.3.2015. Tutkii taiteen ja tieteen vuorovaikutusta ja syventää taidemuseon ja opettajankoulutuslaitoksen yhteistyötä.

Checkpoint Leonardo saapuu Ouluun Tiede ja taide lyövät kättä renessanssineron hengessä. KUVA Tuula Närhinen

vijätteen hajoamattomuus ja hienojakoisuus herättää pohtimaan mertemme ja sen asukkaiden kohtaloa. Koska ihminenkin on osa ravintoketjua, herää kysymys myös muovin päätymisestä ruokaamme ja sitä kautta meihin. Juuri tähän näyttely pyrkiikin: Herättämään kokemusten lisäksi ajatuksia ja kytkemään taideteoksien esteettisyyteen ja visuaalisuuteen kokeellisen luonnontieteellisen työskentelyn. Useat teoksista käsittelevät myös ihmisen suhdetta omaan ympäristöönsä ja ovat paikkasidonnaisia sekä näyttelyn aikana muuntuvia tai kasvavia.

T

Merenneidon kyyneleet (2007), yksityiskohta installaatiosta.

iedettä ja taidetta pidetään helposti toistensa vastakohtina. Oulun taidemuseo käy tätä jakoa vastaan ensi vuoden alussa, kun museossa avautuu Checkpoint Leonardo -näyttely, joka tutkii tieteen ja taiteen vuorovaikutusta. Näyttelyn teoksissa käsitellään muun muassa fysiikan, kemian ja bio-

logian ilmiöitä sekä mekaniikkaa. Osa näyttelyn teoksista kuuluu Maaseudun Sivistysliiton Paikan tuntu -projektiin ja on heidän kuratoimiaan. Yksi näyttelyn taiteilijoista on Tuula Närhinen, jonka installaatio Itämerestä kerätyistä muoveista on karua katseltavaa. Merenneidon kyyneleet -teoksessa muoviroska on lajiteltu erilaisin seuloin ja lopullisesta jätteestä on koostettu kaulakoru. Muo-

SHARKS 3D -ELOKUVA, TIETOMAA, NOIN MARRASKUUN PUOLIVÄLISTÄ ALKAEN.

Teatteri MUSIKAALIKOMEDIA THE ADDAMS FAMILY, OULUN KAUPUNGINTEATTERI, ENSI-ILTA 17.1.2015.

Luupin Lulu: ”Jännittävää sukeltaa merten syvyyksiin haiden kanssa!”

s. 8

Soile Hirvasniemi: ”Tämä on kiinnostava juttu. Teatterihan on aina elämys, ja tämä on varmasti hieno toteutus.”

OULU-POSTI

Opitaan ilmiöistä Näyttelyn yhteyteen suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston sekä Maaseudun Sivistysliiton kanssa työpajoja, joita tarjotaan erityisesti koululaisryhmille, mutta mahdollisesti myös muulle yleisölle iltaisin ja viikonloppuisin. Näyttelyn toteutuksessa on mukana Tietomaan opetuspalveluvastaava Harri Häll, ja niin pajatiloja kuin välineistöäkin käytetään joustavasti Tietomaassa ja taidemuseolla. – Tarkoitus on, että työpajat perustuvat ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Esimerkiksi valoa voidaan tarkastella monin eri keinoin ja käyttää niin tieteelle kuin taiteelle ominaisia menetelmiä. Lopputuloksen ei välttämät-

tä tarvitse olla teos, vaan se voi olla myös prosessi, kertoo museolehtori Laura Lampinen Oulun Taidemuseolta. Checkpoint Leonardo -näyttely on saanut alkunsa Jyväskylän taidemuseon museolehtorin ja Jyväskylän yliopiston opettajakoulutuslaitoksen fysiikan lehtorin ideasta. Näyttelyn avulla halutaan palata takaisin tieteen ja taiteen yhteyteen. – Pari taiteilijoista on samoja, jotka ovat olleet Jyväskylän näyttelyssä, mutta suurin osa on meidän näyttelyyn kutsumiamme taiteilijoita, jotka liikkuvat teoksissaan taiteen ja tieteen rajapinnassa. Taiteen tekemisen prosessiin kuuluu heillä usein tieteellisiä metodeja tai aihepiirejä, Lampinen sanoo. Näyttelyn uskotaan houkuttelevan kaikkia tieteistä ja taiteista kiinnostuneita. Taiteilija Jaana Partanen on tehnyt töitä unitutkijoiden kanssa ja hänen vuorovaikutteinen pelimaailman tekniikkaa hyödyntävä teoksensa vetoaa varmasti myös nuorisoon. Partasen ja Närhisen lisäksi näyttelyn taiteilijoita ovat: Sylvia Grace Borda, Daniel Bumann, Petri Eskelinen, Päivi Hintsanen, Timo Heino, Petri Kuljuntausta, Kristiina Ljokkoi, Antti Laitinen, Tea Mäkipää, Seppo Mäkinen, Päivi Raivio, Jeanette Schäring, Antti Tenetz, Johannes Ylipää sekä Ympäristöluotsit ja Dodo ry. Saara Kärki

Näyttelyn avulla halutaan palata takaisin tieteen ja taiteen yhteyteen.

POIKA MANCINI, OULUN KAUPUNGINTEATTERI, ESITYKSET HUHTIKUUN LOPPUUN ASTI Laura Lampinen: ”Isoveljeni teki minusta pienenä Kauko Röyhkän musiikin ystävän ja kiinnostuksella odotan, miten kappaleet toimivat teatterisovituksessa.”

Kulttuuri OULUNSALON KIRJASTON LUKUPIIRISSÄ JENNIFER EGAN, SYDÄNTORNI 9.12.2014. Soile Hirvasniemi: ”Luin kirjan jokin aika sitten, ja se jäi mieleen. Lukupiirissä viehättää varmastikin juuri se, että pääsee keskustelemaan muiden kanssa mielenkiintoisesta kirjasta. Lukupiireihin kannattaa tutustua!” NRO4 - 2014


tapahtumatihmisetILMIÖT Mies yli laidan -näyttely on Tietomaan omaa tuotantoa.

Mies yli laidan -näyttely antaa luvan leikkiä Luupin virtuaalinen Lulu-hahmo kertoo suosikkinsa Tietomaan uudesta merellisestä näyttelystä. Lulu vinkkaa sosiaalisessa mediassa kaupungin museoiden ja Tietomaan tapahtumista.

H

Yleensä Lulu kirjoittaa Facebookpäivityksiä näyttelykohteista, kommentoi Twitterissä ensi-iltaa tai esittelee Pinterestissä kuvia näyttelyn rakentamisesta. Tällä kertaa hän on kuitenkin lupautunut perinteiseen printtimediaan esittelemään suosikkikohteensa Mies yli laidan -näyttelystä. Nuoria aikuisia museoihin Mies yli laidan tarkastelee meren ja ihmisen vuorovaikutusta. Näyttelyssä on tarjolla runsaasti tietoa, mutta usein merta lähestytään kokemuksellisin ja leikkimielisin keinoin. Heti kuvauspaikan jälkeen on vuorossa toinen Lulun suosikkikohteista, hiekkalaatikko. Suuren hiekkalaa-

tikon hiekka on tahmeaa, sitä voi kaivaa tai siitä voi rakentaa korkeampia kohtia. Hiekan väri muuttuu korkeuserojen mukaan. – Mahtavaa, että aikuisenakin pääsee leikkimään ja kokeilemaan modernia versiota hiekkalaatikosta, Lulu kiittelee. Lulun avulla museoihin houkutellaan kävijöiksi nuoria aikuisia, jollainen pinkkitukkainen Lulu itsekin on. Uusia asiakkaita haetaan sieltä, missä he aikaansa viettävät eli sosiaalisesta mediasta. Ilmoitus sanomalehdessä tavoittaa nuoret huonosti, mutta sen sijaan hyvä Facebook-päivitys voi antaa idean viikonlopun suunnitelmiksi. Sosiaalisen median tärkeys on havaittu museoissa laajemminkin. Vast-

KUVA Juuso Haarala ja Lulu Oulun kaupunki

eti näyttelyn sisäänkäynnin jälkeen pitää pysähtyä. Vaatenaulakosta roikkuu kapteeninhattuja, merirosvon silmälappuja, miekkoja ja puuhkia. Peilin vieressä sukelluspuvun sisällä on kamera, jolla voi ottaa itsestään kuvan merellisessä asussa ja lähettää sen suoraan sähköpostiin. Lulu innostuu, sillä hän haluaa kuvata itsensä merirosvottarena. Olemme Tietomaassa lokakuun 14. päivä avautuneessa MOB, Mies yli laidan -näyttelyssä. Pinkkitukkainen Lulu puolestaan on tuttu Oulun kaupungin museoiden ja tiedekeskuksen eli Luupin sosiaalisesta mediasta.

ikään New York Timesissa olleessa jutussa pohdittiin, kuinka sosiaalinen media muodostaa museoille uuden ulottuvuuden. Museo voi jakaa sosiaalisen median kautta tietoa ja täyttää siis tehtäväänsä myös siellä. Museo tavoittaa paljon enemmän ihmisiä kuin vain ne, jotka käyvät museossa paikan päällä. Venesimulaattori hurmaa Hiekkalaatikon jälkeen vuorossa on toinen leikkimielinen kohde. Kaksi aikuista miestä asettelee juuri rakentamiaan yksinkertaisia purjeveneitä veteen. Purjehduspelissä suunnitellaan ja rakennetaan omavalintaisista tarvikkeista mahdollisimman nopea purjevene. Kun purjevene on valmis, voi sen nopeutta testata neljän veneen radalla. – Hauskaa, että tässä voi rakentaa itse. Tykkään tehdä käsin ja kilpailu viehättää. Ennen kaikkea voitto on tärkeintä, Lulu julistaa.

Uusia asiakkaita haetaan sieltä, missä he aikaansa viettävät eli sosiaalisesta mediasta.

Lulun ehdoton suosikkikohde näyttelyssä on kuitenkin Stormwind-venesimulaattori. Simulaattori töyssähtelee salin perällä Ahvenanmeren saariston aallokoissa. Maisema ympäröi simulaattoria valkokankaalla. Venettä ohjataan saarten keskellä kuin oikeaakin venettä, aallot ja käännökset tuntuvat veneen kuljettajassa. Simulaattorin kyydissä on juuri niitä nuoria aikuisia, joita Lulunkin avulla museoiden uusiksi asiakkaiksi tavoitellaan. – Vähänkö siistiä! Tulen tänne joka päivä, veneen päällä istuva nainen hihkaisee. Jenni Räinä

/luuppi

/oulunluuppi

/oulunluuppi

Tanssi TANSSIA!-TANSSINOPETTAJAKOULUTUKSEN NÄYTÖKSET 10.–11.12. (KOKO PÄIVÄ)

VALOFESTIVAALI

Laura Lampinen: ”Olen ennenkin käynyt katsomassa OAMK:n tanssinäytöksiä ja löytänyt sieltä huikeita suorituksia ja tunnetiloja laidasta laitaan.”

/oulunluuppi

Liikunta SYKÄYS-TOIMINTAPÄIVÄ, 3. 12. KLO 13–17 Laura Lampinen: ”Osallistuin viime keväänä Oulun kaupungin järjestämään kunnontestaukseen ja nyt voisin mennä hakemaan vertailumateriaalia ja toteamaan missä mennään.”

Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut Oulun seudun tapahtumakalenterista:

WWW.TAPAHTUMAKALENTERI.OUKA.FI.

Valoa Oulu! 20.–28.11. www.ouka.fi/valoaoulu NRO4 - 2014

OULU-POSTI

s. 9


harrastajakiittää

Reikäpallot liikuttavat tuhansia KUVAT Kati Valjus

Kastellin monitoimitalon uudet salit ovat tuoneet helpotusta harrastusvuoropulaan. Liikuntatilojen käyttäjien määrä kasvaa koko ajan.

S

OLS:n Timo Kukkonen kehuu Kastellin monitoimitalon A-salia toimivaksi niin treenien kuin otteluidenkin osalta.

Kaikkiaan vuoronvarausyksikkö käsittelee noin 150 000 varausta vuodessa. Liikuntakoordinaattori Jouko Vesterlund

alibandypallot lentelevät Kastellin monitoimitalon A-salissa, kun OLS:n miesten pääsarjan joukkue antaa niille ansaitsemaansa kyytiä. SM-tason joukkue on treenannut uudenkarheassa salissa heti sen avauduttua, elokuusta lähtien. – Onhan täällä ihan mahtavat puitteet. Sijainti on loistava, ja monikäyttöisen salin ominaisuuksia pystytään hyödyntämään erityisesti otteluissa, joita pelataan joka toinen viikonloppu. Kunnon katsomot ja viimeisen tekniikan mukainen näyttötaulu mahdollistavat sen, että yleisökin innostuu elämään mukana peleissä, kiittelee OLS:n salibandyosaston toiminnanjohtaja Timo Kukkonen. Kastellin monitoimitalon kolme uutta salia ovat osaltaan tuoneet helpotusta kaupungin huutavaan harrastusvuoropulaan. – Lajeja on nykypäivänä valtavasti. Vuoroja pyritään tietysti jakamaan mahdollisimman tasapuolisesti. Toisaalta vaakakupissa painaa kilpaurheilu ja siihen tehtävät satsaukset, toisaalta kuntoliikunta ja se, kuinka salivuorot saataisiin riittämään mahdollisimman monelle käyttäjälle, ker-

too kaupungin liikuntakoordinaattori Jouko Vesterlund. Alle 18-vuotiaiden liikuntavuorot ovat Oulussa maksuttomia. Talvikauden harrastusvuorot haetaan keväällä. – Viime keväänä määräpäivään mennessä tuli kaikkiaan reilut pari tuhatta hakemusta. Kaikkiaan vuoronvarausyksikkö käsittelee noin 150 000 varausta vuodessa, liikuntakoordinaattori kertoo. Uusia lajeja kriketistä roller derbyyn Kastellin monitoimitalon A-sali on toistaiseksi pyhitetty salibandylle. – Se on ihan käytännön kysymys. Kaukaloa ei tarvitse pystyttää ja purkaa moneen kertaan, ja pelivälineet löytyvät helposti, Vesterlund linjaa. Kukkosenkin mielestä keskittäminen on järkevää. – Pelejä varten rullaamme varastosta erityisen pelialustamaton. Arkivuoroille sitä ei kannata levittää, sillä hommaan menee pariltakymmeneltä mieheltä tunti. Optimaalista tietysti olisi, jos matto olisi kiinteä, mutta monitoimisalissa on luonnollisesti muitakin käyttäjiä, koululaisista lähtien, Kukkonen ymmärtää.

Salibandyn keskittäminen Kastelliin on vapauttanut vuoroja muille lajeille kaupungin muista tiloista. – Kovimmalla käytöllä sisäliikuntatiloista ovat Urheilutalo, Linnanmaan liikuntahalli, Haukiputaan Jatuli ja Oulunsalon palloiluhalli. Uusilla kouluillakin on hulppeita saleja, jotka kyllä vastaavat nykytarpeisiin. Tiloja on valtavasti ja niiden käyttöaste on kova, tietää Vesterlund. Salibandy liikuttaa Oulussa. Toiminnanjohtaja Kukkonen laskeskelee, että lisenssipelaajia on kolmisen tuhatta. – Harrastajia on lisäksi vähintäänkin toinen mokoma. Viikonloppuisin Kastellin monitoimitalon A-salia on käytetty salibandyotteluiden ohella jo ainakin miekkailukilpailuissa. Samaan aikaan kun vakiintuneiden lajien harrastajamäärät kasvavat, tulee koko ajan myös uusia lajeja, jotka tarvitsevat tiloja. – Mainittakoon näistä esimerkiksi kriketti ja roller derby. Liikuntavirastossa käymme aina myös keskustelua tilantarvitsijoiden kanssa siitä, millaiset tilat ja alustat mihinkin lajiin sopivat, Vesterlund kertoo. Kati Valjus

s. 10 OULU-POSTI NRO4 - 2014


KAUPUNKI PERUSKORJASI Huuhkajapuiston kentät samaan aikaan monitoimitalon rakennusprojektin kanssa. Kentät palvelevat päivittäin vuoden ympäri Kastellin monitoimitalon päiväkodin, Kastellin koulun ja Kastellin lukion lapsia, oppilaita ja opiskelijoita.

Kentät ovat ensiarvoisen tärkeitä monitoimitalon koululiikunnan onnistumiselle ja ovat lisäksi iltaisin urheiluseurojen ja alueen asukkaiden käytössä”,

Oulu huolehtii sinusta

S

KUVA Shutterstock

sanoo monitoimitalon johtaja Timo Salmi.

aanko esitellä: Liikukko nää, oululaisten terveysliikunnan opas. Vihkonen, josta tulee jotenkin lämmin olo. Joku on ajatellut minua. Ja minun puolestani: ottanut selvää, koonnut ja valmistellut. Sisällössä ei sinällään ole mitään aivan uutta. Kyllä me nämä tiedämme. Tiedämme, että liikunta on hyvästä, että pitäisi ja kannattaisi. Siitä on silti ihan hyvä muistuttaa, ja musta valkoisella on yksi tehokkaimmista keinoista. Välillä on tarpeen nähdä kirjoitettuna se, minkä kyllä tietää todeksi: että meillä on vain yksi keho, yhdet nivelet, yksi huoleton nuoruus. Opas korostaa, että liikunta on täsmälääke ja ettei ihmistä ole tehty istumaan. Että ainoa ase rapistumista vastaan on aktiivisuus (rapistuminen – ei kuulosta mukavalta). Se vetoaa tunteisiin ja luottaa toiston voimaan. Toisin sanottuna käyttää kaikki keinot, niin kuin jokainen, joka haluaa tulla ymmärretyksi. Selkeä ja yksioikoinen ote on tässä tulvivassa maailmassa piristävä poikkeus. Kokonaisuus on luonnollisesti kokoava ja samalla ilahduttavan käytännönläheinen. Nivelvaivoja? Hyväksikäytä veden vastusta, kokeile joogaa tai pilatesta. Stressiä tai apeutta? Opettele rentoutumaan tietoisesti ja liiku tavoilla, joista pidät. Raskaana? Älä kuormita kehoasi liikaa. Liikunta esitellään myös osana työmatkoja, taukojumppia ja pihapuuhia, mikä sekin on miellyttävän tolkku näkemys aikana, jona aikataulutetut suoritukset ja personal trainerit saavat liikkumisen vaikuttamaan joltain arjesta erilliseltä. Samalla tekosyiden keksimisestä tulee kummasti vaikeampaa. Yleisfiilis on kannustava ja, no, vähän osoitteleva ja holhoavakin, mutta sellaisia ne oppaat ovat. Oululla on agenda. Se haluaa, että pysymme kunnossa. Totta kai sillä on syynsä, sillä kun olemme kunnossa, pysymme terveempinä ja todennäköisemmin töissä ilman kalliiksi käyviä poissaoloja ja hoitoja. Pohjimmiltaan se on kuitenkin vain kuin huolehtiva isoäiti, joka haluaa minun parastani. Joka huikkaa ovelta, että muista villasukat ja kaulahuivi tai tulee kuolemantauti. Sitä paitsi Ouluna oleminen ei ole viime aikoina ollut se helpoin virka.

Meillä on vain yksi keho, yhdet nivelet, yksi huoleton nuoruus.

Kunnon katsomot ja viimeisen tekniikan mukainen näyttötaulu mahdollistavat sen, että yleisökin innostuu elämään mukana peleissä.

Neuvolan ajanvaraus onnistuu omahoidossa AJANVARAUS LASTENNEUVOLAAN 2–6-vuotistarkistuksiin käy kätevimmin Oulun Omahoito -palvelun kautta. Voit varata neuvola-ajan silloin kun se itsellesi parhaiten sopii, eikä tarvitse muistaa, milloin neuvolan henkilökunta palvelee puhelimitse. Lisäksi voit lähettää viestejä lapsesi omalle terveydenhoitajalle omahoitopalvelun kautta.

NRO4 - 2014

Ja Oulujakin on vain yksi. Se huolehtii sinusta, joten huolehdi sinäkin itsestäsi.

Jos et ole vielä Oulun Omahoitopalvelun asiakas, klikkaa itsesi sivulle ouka.fi/omahoito ja tutustu aikaasi säästävään palveluun. www.oulunomahoito.fi

OULU-POSTI

Myötätuulessa

Kirjoittaja on kolmekymppinen kuntoilija, joka hikoilee mieluiten yksin ja ulkona. Suhtautuu liikkumiseen intohimoisesti mutta kaksijakoisesti eikä tykkää tekosyistä. Ajattelee itse mutta sietää kyllä neuvojakin, kunhan ne ovat perusteltuja ja hyväntahtoisia. Ymmärtää isoäitejä.

s. 11


Yhteiset pyrkimykset, yhteinen työ

O

KUVAT Juuso Haarala

Alueellista yhteistyötä tiivistetään yli organisaatiorajojen.

ulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden toiminta on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen. Kullakin alueella on päiväkoteja, peruskouluja, nuorisotaloja, kirjastoja, alueellisia kulttuuripalveluja ja lähiliikuntapaikkoja. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä tehostetaan toimintaa ja siten edistetään erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Vireillä on alueellisia kehittämissuunnitelmia, joissa määritellään hyvinvointitavoitteet ja linjataan toimintatavat niiden saavuttamiseksi. Näin aiempi mahdollisesti satunnainen yhteydenpito muuttuu tiiviiksi ja tietoiseksi yhteen hiileen puhaltamiseksi. Tämä tuo toimintaan paitsi uusia mahdollisuuksia myös vaikuttavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Samalla kun pohditaan, mitä yhdessä voitaisiin toteuttaa, tulee listatuksi se, mitä alueella jo tehdään. Päällekkäisyydet vähenevät, mikä selkeyttää ja usein laajentaa toimintoja. Kaukovainiolla, Myllyojalla ja Jäälissä kehittämissuunnitelmat ovat jo hyvässä vauhdissa.

v Kauko

Monipuolinen kerhotoiminta on Kaukovainion yhteistyön ytimessä. Välipalakerhossa Emma Ilmarinen (vas.), Sara Kerkelä ja Julia Juntunen.

io ain

ou nk

e? 1. Tavoitteenn pyritte? in tiin? 2. Miten niih lähtenyt käyn n o ta in im to 3. Miten ä mukana? 4. Yhteistyöss

lu n

ap

ula

n isjohta Kai Lotvo ja

en

Kaukovainio,

Myllyoja,

Jääli,

Kaukovainion koulun apulaisjohtaja Kai Lotvonen:

Myllyojan koulun rehtori Marja Kallio ja ryhmän pj., vanhempia edustava Arto Ylitapio:

Laivakankaan koulun rehtori Pasi Timonen:

1.

1.

JOKAISELLE LAPSELLE YKSI KAVERI, JOKAISELLE LAPSELLE YKSI HARRASTUS

Toimintamme keskiössä ovat lapset ja nuoret ja heidän perheensä. Selvitämme ja toteutamme ne konkreettiset asiat, joilla voidaan lisätä sosiaalista hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä.

REIMARI

Tavoitteemme on turvata lapsen kehitys ja kasvu tukemalla vanhemmuutta ja terveitä elämäntapoja. Pyrimme jatkuvaan ja yhdessä kehitettävään toimintamalliin, jossa puheet kasvavat konkreettisiksi teoiksi ja alueen kaikki toimijat jakavat saman päämäärän.

2.

2.

3.

3.

Harrastuksilla on hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys, joten pyrimme tuomaan ne jokaisen ulottuville. Olemme kehittäneet monipuolista kerhotoimintaa ja kannustaneet myös vanhempia, jotta lapset ja nuoret saataisiin hakeutumaan ja sitoutumaan mukaan. Yhdessä toimimalla tavoitamme heidätkin, jotka eniten kaipaavat ja tarvitsevat mielekästä ja järkevää tekemistä. Tällä teemalla yhteistyö alkoi viime vuonna. Hiirihaukkatalossa toimijat ovat saman katon alla, joten yhteistyö on luontevaa, ja tämän myötä se on entisestään tiivistynyt ja laajentunut. Käynnissä on mm. lukuisia kerhoja liikunnasta lauluun ja kirjoittamiseen. Vastaanotto on ollut positiivista, ja jatkossa teema on tarkoitus upottaa osaksi arjen käytänteitä.

4.

Kaukovainion yhtenäinen peruskoulu, myös esikoulu ja aamu- sekä iltapäivätoiminta, kirjasto, varhaiskasvatus, nuoriso- ja kulttuuripalvelut, seurakunta, Setlementti.

Toimimme lähellä lapsiperheitä ja kehitämme käytäntöjä, joiden avulla perheiden arki olisi sujuvaa. Tuemme vanhempia lapsen eri ikäkausina ja tuomme lasten arkeen turvallisia aikuisia sekä monipuolisia toimintamahdollisuuksia. Alueellamme on pitkät perinteet yhteistyöstä. Reimarilla aloitimme toissakeväänä, mikä on tuonut toimijat aiempaa vahvemmin mukaan. Kerhotoiminta käynnistyi syyskaudella yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa, ja lisäksi olemme tuottaneet alueellisen toimintakalenterin, josta löytyvät eri tahojen tarjoamat palvelut. Sen pohjalta työstämme terveen kasvun portaita: omaa malliamme eri-ikäisten lasten ja nuorten parissa toimimiseen.

4.

Varhaiskasvatus, peruskoulut, seurakunta, hyvinvointipalveluiden ja vanhempien edustajat, MLL, Nuorten ystävät sekä EHYT ry.

MITÄ JÄBÄ DUUNAA?

1.

Toimintamme keskiössä ovat nuoret. Pyrimme edistämään yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ja siten lisäämään viihtyvyyttä ja jopa turvallisuutta alueella.

2.

Kokoamme toimijat saman pöydän ääreen, mikä vahvistaa yhteistyötä ja konkretisoi sen, mitä voisimme yhdessä tehdä nuorten ja heidän vanhempiensa tukemiseksi. Pienten ja arkistenkin keinojen kautta voimme vaikuttaa ajattelutapoihin ja luoda alueelle välittämisen kulttuuria.

3.

Aloitimme tämän yhteistyön viime syksynä. Suunnitelmat tulevista toimista tai tapahtumista eivät ole vielä konkreettisia, mutta yhteinen sävel on selvä: nuorten ääni halutaan kuuluviin. Tapaamisissa on virinnyt hyvää keskustelua, ja asiat on koettu tärkeiksi ja tarpeellisiksi. Jatkossa hanketta viedään eteenpäin Jäälin yhteistyöryhmän kokoontumisissa.

4.

Mm. peruskoulut, päiväkodit, kirjasto, nuorisopalvelut, seurakunnan nuorisotyöntekijä, alueen koulupoliisi, terveydenhoitaja sekä asukasyhdistyksen, oppilaskunnan hallituksen ja vanhempaintoimikuntien nimeämät jäsenet. Maaria Rousu

Tiedätkö, mihin maantieteelliseen alueeseen koulusi tai päiväkotisi kuuluu? Tarkista se täältä: Ouka.fi > koulutus ja opiskelu > peruskoulujen yhteystiedot Ouka.fi > päivähoito ja esiopetus > päiväkodit s. 12 OULU-POSTI NRO4 - 2014


○ Muista terveelliset elämäntavat, säännölliset ruoka-ajat ja vältä pitkin päivää jatkuvaa napostelua.

end i a p Ham BC A n o d hoi

Vuonna 2013 Oulun kaupungin hammashoitoloissa hoidettiin 68 000 potilasta, joilla oli yhteensä noin 200 000 käyntiä.

○ Käytä ruokailun jälkeen ksylitolipurkkaa tai -pastilleja katkaisemaan happohyökkäys. ○ Juo janojuomaksi vettä. ○ Ota säännöllinen hampaidenpesu tavaksi: Jos jo lapsena oppii säännöllisen hampaidenpesun aamulla ja illalla fluorihammastahnalla kahden minuutin ajan, (ja tarpeen mukaan hammaslangan käytön) tavasta ei luovu aikuisenakaan. Aamulla hampaat on hyvä pestä ennen aamupalaa, illalla viimeisenä ennen nukkumaanmenoa.

Vuonna 2013 oululaisten suun ja hampaiden terveydestä oli huolehtimassa 65 hammaslääkäriä, 20 erikoishammaslääkäriä, 30 suuhygienistiä ja 95 hammashoitajaa.

○ Huolehdi lapsen hampaidenpesusta niin kauan kuin lapsi ei sitä itse osaa. Yleisenä ohjeena pidetään sitä, että kun lapsi osaa kaunokirjoituksen, hän osaa myös itse pestä hampaansa. ○ Vaihda hammasharjasi 3–4 kuukauden välein. ○ Säästä karkit ja muut herkut juhlatilanteisiin. ○ Käy suun terveystarkastuksessa 2–3 vuoden välein, koska iso osa hammas- ja suusairauksista saattaa olla kroonisia ja vähäoireisia tai jopa oireettomia ja päästä etenemään salakavalasti.

Yhden hampaidenpaikkauksen (tk-taksa 14,70–42,90 €) hinnalla ostaisi 5–14 tuubia fluorihammastahnaa tai 3–8 pakettia fluorihammaslankaa.

Suun terveyden vaikutukset yleisterveyteen Huono suun terveys on yksi riskitekijä sydän- ja aivoinfarktin ja ateroskleroosin eli valtimokovettumataudin taustalla. Lisäksi suun infektiot huonontavat diabeteksen ja reuman hoitotasapainoa. Pahimmillaan suussa jylläävä tulehdus voi levitä verenkierron välityksellä muualle kehoon ja aiheuttaa vakavimmillaan jopa verenmyrkytyksen, sydämen sidekalvon tulehduksen tai nikamatulehduksen. Tekonivelleikkaus, elinsiirto tai syöpähoidot voivat siirtyä tai synnytys voi käynnistyä ennenaikaisesti suussa olevan infektion vuoksi.

Säännölliset hammastarkastukset eivät riitä, vaan oma elämäntapa ja toiminta tuovat suun terveyden. Hampaiden huolellinen hoitaminen säästää omaa ja veronmaksajien kukkaroa. Titta Vilpa

Asiantuntijana suun terveydenhuollon palvelupäällikkö Sakari Kärkkäinen.

Aino suosittelee Onnia Aino-neuvonta saa lukuisia kysymyksiä vuodessa. Yksi kysymys kuitenkin toistuu aika ajoin.

Miten pääsen kulkemaan, kun en jaksa kävellä pysäkille tai ei ole autoa tai on ollut luovuttava autolla ajamisesta?” Aino neuvoo: Kannattaa tutustua ONNI-palvelulinjaliikenteen toimintaan. ONNI-palvelulinjaliikenne on osa kaupungin joukkoliikennettä, joka on tarkoitettu kaikille matkan tarvitsijoille. Se on perinteisen linja-autoliikenteen ja taksin välimuoto. ONNI-palvelulinjalla on läheltä lähelle -palvelu liikuntarajoitteisille ja ikääntyneille matkustajille eli asiakas kuljetetaan tarvittaessa ovelta ovelle.

NRO4 - 2014

Autossa on erikorkuisia istuimia helpottamassa liikkumista. Palvelulinjan autot ovat 14-paikkaisia matalalattiabusseja ja niitä liikennöi kanta-Oulun alueella kuusi autoa ja Kiimingin ja Ylikiimingin alueella kummassakin yksi auto. Haukiputaalla toimii tiimitaksi ja Oulunsalossa palvelulinjaliikennettä hoitaa Revon turistiliikenne Oy. Autoon pääsee hitailla jaloilla, rollaattorilla tai pyörätuolilla. Kuljettajat auttavat tarvittaessa. Autot kulkevat maanantaista perjantaihin noin klo 9–15 ennalta määrättyjä reittejä aikatauluissa joustaen. Maksu on kaupungin muun joukkoOULU-POSTI

liikenteen mukainen. Palvelulinjaan käyvät myös kaupungin muun joukkoliikenteen sarjaliput (Oulucard). Kyyti tilataan matkapalvelukeskuksen numerosta p. 08 558 44015 (ma–pe klo 7–16). Sovi kyydistä mieluummin edellisenä päivänä, niin saat varmistettua kyytiin pääsyn. Lisätietoja voi kysyä AINO-neuvontapalvelusta.

Aino palvelee aino@ouka.fi Oulu10:ssä, Torikatu 10 ma–pe klo 9–11 ja 12–15 044 703 4973 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9 ma–pe klo 9–15 044 703 5120

s. 13


KUVAT Juha-Pekka Honkanen

kaupunkirakentaa

Sprinkleritöitä. Kivisydän etenee nyt monella rintamalla.

Pintamurskeen ansiota Kivisydämessä ei enää työskennellä liejun keskellä.

Louhijoiden väistyessä rakennustyöt etenevät nopeasti.

Louhinta vaihtuu rakennustöiksi Kivisydämen yli vuoden kestäneet louhintatyöt ovat loppusuoralla.

K

alliomursketta on ajettavana enää muutamia satoja kuutioita noin 350 000 kuution rupeamasta. Projektipäällikkö Juha Isoherranen sanoo sen, minkä moni torinrannassa viihtyvä on jo huomannut: Rekkaralli on poistunut. Viimeiset kuormat ajetaan tammikuun loppuun mennessä. Samalla torin ajoramppi on suljettu sen rakentamisen ajaksi. Nyt Kivisydämeen ajetaan syksyllä valmistuneesta Hallituskadun ajorampista. Vielä nyt kalsean betoniset seinät laatoitetaan ensi kesänä ja ramppi saa lasiset kaiteet. Moni on ehtinyt miettimään, mitä kannen päälle rakennettuun betonialtaaseen on suunniteltu. Siihen tulee vesiallas. – Vesiallas mahdollistaa taiteen tekemisen. Se valmistuu ensi kesänä. Syyskuussa autolla sisään Nyt puhkaistavan Kauppurienkadun hissi- ja porraskuilun aikataulu kertoo osaltaan maan alapuolisen rakentamisen haastavuudesta. Louhinta valmistuu tammikuussa, mutta rakennustyöt kestävät

elokuuhun saakka. Kivisydän avataan syyskuussa. – Olemme täysin aikataulussa. Louhinta on hidasta ja raskasta. Nyt rakentamisen ja asennustöiden päästyä alkuun valmista tulee entistä nopeammin. Samaan aikaan kun Kauppurienkadun hissi- ja porraskuilua puhkaistaan, toisaalla valtavassa pysäköintilaitoksessa tehdään jo valmista pintaa. Torinrannan päädyssä osa pysäköintitiloista on saanut peiterappauksen, valmiin valulattian sekä paraikaa valmistuvan jalankulkukiveyksen. – Jalkakäytäville on esteetön pääsy pyörätuolilla tai vaikkapa ostoskärryjen kanssa, Isoherranen sanoo. Marraskuussa ensiksi valmistuneisiin tiloihin asennetaan työmallit valaistuksesta. Kivisydämen seinät ovat vaaleaksi pinnoitettuja. Tunnelman luomiseksi ja tilojen tunnistamiseksi eri holvien seinät valaistaan värivaloilla. – Pintarakenteiden ja valaistuksen sopiminen yhteen päästään varmistamaan näin jo tässä vaiheessa mallitöiden avulla.

Työmiesten määrä kolminkertaistui Marraskuun alussa pysäköintitiloista noin puolet on saanut valmiin lattian. Valtaosassa muita tiloja maapohja on peitetty murskeella. Isoherranen sanoo, että tämäkin yksityiskohta helpottaa rakentamista. Kun oululaisia käytettiin kesäkuussa linja-autoilla kiertoajelulla tutustumassa työmaahan, maapohja oli liejuista ja ilmanala oli sankasti sumuinen. Nyt maaperä on kuivaa ja ilma kirkasta. Se sopii työmiehille, joiden määrä on jopa kolminkertaistunut rakennustöiden päästessä vauhtiin. Louhinnan vaihtuessa rakennusteknisiin töihin maan alle viedään talotekniikkaa, automaatiotekniikkaa, pintarakenteita ja sähköasennuksia sekä putkitöitä. Louhintaa teki noin 50 miestä. Rakennustöitä tekee parhaimpina päivinä 200 henkeä. – Sanoin suurimpien louhintojen jälkeen leikkimielisesti, että tämähän on rakentamista vaille valmis. Nyt etenee hyvää vauhtia. Juha-Pekka Honkanen

Haaveena oma talo? Kaupungin tonttitarjonnassa on valinnanvaraa ja maltilliset hinnat.

K

aupunki luovuttaa tontteja myyntiin ja vuokrattavaksi kahdessa erässä vuosittain. Talvella tarjolle tulevat myytävät tontit, joissa on myös vuokraamismahdollisuus ja syksyisin tontteja luovutetaan vuokrattavaksi. Näistä

eristä jäljelle jääviä tontteja on haussa jatkuvasti. Tällä hetkellä tarjolla on noin 140 tonttia, ja ne sijoittuvat tasaisesti koko Oulun alueelle, yhteensä 13 alueelle. Suosituimmat alueet sijoittuvat lähelle hyviä palveluita. Kiulukangas on ollut erityisen suosittu ja Hiukkavaaran muut alueet seuraavat perässä. – Alueet sijoittuvat aika lähelle kaupungin ydintä, ja rakentajat luottavat Hiukkavaaran suuralueen kehitykseen. Hiukkavaaraan onkin kaavoitettu tonttimaata monille seuraa-

Tarjolla on noin 140 tonttia, ja ne sijoittuvat tasaisesti koko Oulun alueelle.

ville vuosille, maankäyttöasiantuntija Markku Haulos yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista kertoo. Suosituimmat tontit saavat yleensä myös useita hakijoita. – Tonttiarvontaa käytetään jokaisen hakukierroksen yhteydessä. Arvonta jakaa tontit useiden samat hakukriteerit täyttävien hakijoiden kesken. Jatkuvan haun tontit luovutetaan hakujärjestyksessä, kertoo Haulos. Hinta ja sijainti – Vaikka kokonaistarjonta on suuri juuri nyt, on rakentajille tarpeen an-

s. 14 OULU-POSTII NRO4 - 2014


Kuva Oulun joukkoliikenne

Vyöhykelippu tuo edullisuutta bussikyyteihin Linja-autolla kulkeminen tulee monelle kauempana keskustasta asuvalle edullisemmaksi kuin tähän asti.

O

Kilometrihinnan tilalle data kuukauden mittaisen kausilipun vyöhykehinta tai 24h-vuorokausilipun. Myös kertaAiempi kilometripohjainen hinnoitte- lippuja saa edelleen. lualue korvataan vyöhykkeillä B, C ja Pyörätuoli ja saattaja voivat ajaa D. Ydinalue on vyöhyke A. Liput ovat edelleen maksutta A-vyöhykkeellä, jatkossa vyöhykehintaisia kerta-, kau- jossa taataan matalalattiabussit. Lassi- tai arvolippuja. tenvaunut ja saattaja pääsevät linjaMatkustaja voi ostaa vyöhykkeen autoon maksutta vyöhykkeiden A ja sisäisen lipun tai vyöhykerajan ylit- B sisällä. Veteraanit saavat jatkossa Lipputuotteet Oulun joukkoliikenne 3/4 tävän lipun. Arvolippu on käytännös- matkustaa maksutta koko Oulun seuHinnastovaihtoehdot sä rahalataus kortille, ja minimisum- dun joukkoliikenteen toimialueella. 14.10.2014 ma on 10 euroa. Korttiin voi myös la- Vyöhykehinnoittelu tuo suurimman muutoksen Ylikiiminkiin, jonka asiakashinnat palaavat takaisin vastaamaan etäisyyttä keskustasta. Yli-Olhava Lapset ja nuoret matkustavat entistä edullisemmin uudistuksen jälkeen. Pohjois-Ii Yli-Ii Lastenlippu on tarjolla 7–16-vuotiailIi le, eli sen yläikäraja nousee reilusti. Opiskelijalippu korvautuu 17–24-vuoAOL tiaille suunnatulla nuorisolipulla. C Martinniemi Nuorisolipun voivat ostaa myös yli Haukipudas 24-vuotiaat opiskelijat. Kiiminki Kello B Jääli Uusi kortti pian käyttöön

ulussa otetaan käyttöön vyöhykehinnoittelu. Lisäksi lastenlipun yläikäraja nousee 16 vuoteen ja nuorisolippu on tarjolla kaikille 17–24-vuotiaille. Muutokset tulevat voimaan koko Oulun seudulla. Uusia lippuja voi ostaa joulukuusta alkaen ja käyttö alkaa tammikuussa.

D

A

city A

Ylikiiminki

Joki-Kokko

OULU

Vepsä Oulunsalo

Kempele

Madekoski Pikkarala

Lentokenttä

Lumijoki

Tupos Liminka Tyrnävä

Muhos

Kylmälä

Uuteen lippujärjestelmään ja vyöhykehinnoitteluun siirrytään vaiheittain siten, että noin kahden kuukauden ajan on rinnan käytössä vanhoja ja uusia lipputuotteita. Voimassa olevia sarjalippuja voi siirtää uudelle kortille arvolipuiksi palvelupisteissä, ja kausiliput ohjataan nettitilaukseen joulukuusta alkaen. Uusi arvokortti on ulkoasultaan Oulun linja-autojen pinkkiä väriä toistava, ja se liitetään valtakunnalliseen Waltti-järjestelmään. Waltti korvaa OuluCardit ja matkahuollon kortit. Anneli Frantti

Temmes

Lisätietoja: www.oulunjoukkoliikenne.fi

Valtakunnallinen Waltti-kortti WALTTI-MATKAKORTIN ideana on, että samaa korttia voi käyttää matkalippuna ympäri Suomen. Tulevaisuudessa Waltti kelpaa pääkaupunkiseudulla sekä 22 muun kaupungin alueella. Tällä hetkellä Waltti on käytössä Jyväskylässä ja Joensuussa. Seuraavina ovat Oulu, Lahti ja Kuopio. Waltin etuna on kattava latausverkosto. Kortin voi ladata netissä, kaupunkien palvelupisteissä, liikennevälineissä ja useassa lipunmyyntipisteessä. Waltti-kortti on osa Suomen valtavaa joukkoliikenneuudistusta, joka perustuu EU:n palvelusopimusasetukseen. Uudessa järjestelmässä kunnille tulee vastuu seutuliikenteen järjestämisestä. Asetus ei salli nykyistä linjaliikennelupamallia.

Muutoksia aikatauluissa KEMPELEEN, Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän suunnan linjoilla on marraskuussa otettu käyttöön pidemmän matka-ajan aikataulut. Muutokset vaikuttavat linjoihin 51, 52, 53, 54, 56 ja 57. Uudet aikataulut löytyvät osoitteesta www.oulunjoukkoliikenne.fi. Aikatauluesitteitä on jaossa Oulu10-palveluissa, Stockmannin palvelupisteessä ja linja-autoissa. Aikataulut ovat voimassa 31.5.2015 asti.

Kertalippujen hinta mukailee nykyistä Matkahuollon taksaa eri kilometriportailla. Suunnitteluperiaatteena ovat edulliset kausiliput. Kausilippujen hinta suhteessa kertamatkaan (lipuilla tehdään yleensä 42 tai 43 matkaa) alennus on 63-70 % kahden ja kolmen vyöhykkeen lipuissa ja peräti 80 % pidemmillä vyöhykepituuksilla. taa valinnan mahdollisuuksia. Erityi- kään alhaisena, joten omakotiasu- semmaksi. Pääosa kaupungin tonteisNuorten kausilippu on hinnoitteluesityksessä noin %-20 % edullisempi kuin aikuisen.joten rakentajisesti nyt matalasuhdanteen aikana miseen lienee nyt15 historian parhaat ta on vuokratontteja, kannattaa huolehtia rakentamisen

mahdollisuudet. Rakentamalla saa

en pääomaa ei sitoudu rakentamisen

Arvolippu on hinnoiteltu siten, että se uuden vastaajaOulussa sarjakortilla matkan tonttiin, hintaa. Haulos Alennus edistämisestä. aina omia tarpeita vastaa- tehdyn alkuvaiheessa huoTällä hetkellänähden näyttääon siltä, että van talon, sanoo Haulos. mauttaa. kertamatkaan noin 40 % kahdella vyöhykkeellä. Vastaavasti alennukset muilla ensi vuodelle ovat on kaupungilta tulosHinnoittelussa kaupunki on maltilVuokratontin vuokra-aika on 60 vyöhykkeillä noin 20-30 %. sa tarjolle 200 tonttia. linen. vuotta. Vuokra on sidottu elinkustanParhaillaan yksityisessä omistukTänä vuonna otettiin käyttöön tont- nusindeksiin ja vuosittainen vuokra Arvoja kaava-alueella kausilippujennoin hintoihin myyntipalvelupalkkiot. sessa on 500 ra-lisätään tien hinnoittelussa vyöhykehinnat, muuttuu vuokrausaikana vain indekkentamatonta tonttia ja lisäksi kyli- jonka taustalla on alueiden kauppoi- sin muutosta vastaavan määrän. Maen yleiskaavojen alueilla lienee sa- hin pohjautuva perusteellinen kaup- ria Öfverström Cityliikenteen hinnoittelu on liikennöintisopimuksen mukaan suhteessa muun joukkoliikenteen toja vapaita tontteja. aikaan muutosta. pahintatutkimus. hinnoitteluun, eikä Samaan siihen esitetä Cityliikenteen vyöhykkeeseen kuuluu käytännössä sen Oulussa on myynnissä yli 400 oma– Kaupungin luovuttamat omakopysäkkiverkko. kotitaloa. titalotonttien hinnat näyttävät jää– Korkotaso näyttää säilyvän pit- vän yksityistä tonttitarjontaa edulli-

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Katu- ja viherpalvelut Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun kaupunki | Käyntiosoite: Solistinkatu 2 NRO4 - 2014 08 558 410 Puhelin:

OULU-POSTI

Tontinhakija: ○ selvitä tontin kaava ja rakennustapaohjeet (tontin rakennusoikeus, kerrosluku, rakennuksen sijoittuminen tontille ja julkisivumateriaali ) ○ tarkista tontin mitat, verkostojen sijainti ja ajoneuvoliittymän paikka ○ kaupunki järjestää vuosittain ainakin kaksi tonttipäivää, jolloin voi tutustua tarjontaan ○ kaupunki osallistuu myös rakentajamessuille ○ palvelu paranee vuoden vaihteessa, kun tonttien esittelyssä ja varaamisessa siirrytään karttapohjaiseen e-tonttiin.

s. 15


meilläosataan

Yhdessä on helpompi ponnistaa Oululainen Sonic Force kehitti ensimmäisenä maailmassa älypuhelimiin äänikuoren. Oulusta on ollut helppo löytää osaajia ja vertaistukea, kehuvat yrittäjät Jukka Taskinen ja Petri Soronen.

LoudBy-äänikuoret testataan kaiuttomassa huoneessa. Toimitusjohtaja Petri Soronen (vas.) ja myynti- ja markkinointijohtaja Jukka Taskinen kehuvat, että Oulusta on helppo löytää asiantuntevia työntekijöitä.

T

eknologiakylässä sijaitsevan avokonttorin hyllyt, lattiat ja pöydät pursuilevat pahvilaatikoita. Pahvilaatikoissa on jotain, joka keksittiin Oulussa: ohuita äänikuoria, jotka ohjaavat äänen puhelimen kaiuttimista suoraan kohti käyttäjää. Kaikki sai alkunsa kesällä 2012, kun Nokia irtisanoi Oulussa 700 työntekijää. Kaksi viikkoa irtisanomisten jälkeen Petri Soronen, yksi ex-nokialaisista, näpläsi sohvalla uutta Samsungin älypuhelintaan. Hän katsoi Top Gear -autoiluohjelmaa ja huomasi, että puhelimen ääni piti näpyttää lähes täysille, jotta juontajien puheesta saisi kunnolla selvää.

Kun ääni oli kovalla, komensi vaimo keittiöstä hiljentämään puhelimen. Audiosuunnittelijana Nokialla työskennellyt Soronen alkoi miettiä, miten epäloogista oli, että puhelimen kaiutin ohjasi äänen taakse, pois kuulijasta. Mitä jos takana olisi kuori, joka kääntäisi äänen kohti kuuntelijaa? Soronen otti yhteyttä entiseen kollegaansa Petteri Luukkaseen, joka rakensi pikapikaa kuoren prototyypin muovista ja sinitarrasta. Jo alkeellinen prototyyppi osoitti, että idea toimi. Samanlaista osaamista Juuri ammattitaitoisten tekijöiden löytämisen helppous on yksi keskeinen syy, miksi yrityksen perus-

Vinkkejä yritykseltä toiselle Uusia yrityksiä syntyy Ouluun yhä tiiviillä tahdilla. Taskinen kehuu Oulun Yritystakomoa, jossa start up -yritykset voivat jakaa ajatuksia siitä, kuinka juuri tietyn kasvuvaiheen ongelmia olisi paras ratkaista. Yritystakomossa on pohdittu muun muassa rahoituskanavia ja markkinointia. Sonic Force löysi Takomon Lumolinkin, josta tuli sille tärkeä kumppani digitaaliseen markkinointiin. Yritystakomon toiminta rahoitetaan Business Oulun hankerahoituksella, jossa ovat mukana ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä EU:n rakennerahasto. Tällä hetkellä LoudBy kerää rahoitusta, jonka jälkeen on tarkoitus laajentaa älykuorten tarjontaa Samsungin lisäksi myös muihin merkkeihin ja -malleihin. Nokia jätti osaamista, mutta myös tärkeän näkökulman. – Nokialla kaikki mietittiin asiakkaan tarpeen kautta, Soronen painottaa. Jenni Räinä

Shhhhh!

Kävele syvälle metsään ja kuuntele. TUULEN HUMINA, oksan ripsaus toiseen, oma hengitys ja tätä kaikkea ympäröivä hiljaisuus. Onko tämä seuraavan sukupolven tuote, yrittäjä Tarja Isohätälä? – Kyllä on. Hiljaisuus on tuotteena Suomelle luontainen ja uudenlainen tapa myydä ja markkinoida matkailua ulkomaille. Sille on tekemiemme markkinatutkimusten mukaan kysyntää, hiljaisuuden matkailumaata Haukiputaalle työstävä yrittäjä sanoo.

Suomessa on muutamia pieniä retriittikeskuksia, mutta ne eivät Isohätälän tietojen mukaan kiinnosta suurta osaa matkailijoita. – Tulemme puolitiehen vastaan, tuotamme hiljaisuuden palveluita, jossa yhdistämme hiljaisuuden, luonnon ja luovuuden. Tavoitteena on löytää sisäinen rauha, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kautta. Maria Öfverström

s. 16 OULU-POSTI NRO4 - 2014

KUVA Juha Kinnunen

KUVA Samuli Skantsi

taminen Oulussa juuri nyt on helppoa, pohtivat toimitusjohtaja Soronen ja myynti- ja markkinointijohtaja Jukka Taskinen. – Nokia on luonut infran ja sen jäljiltä täällä on paljon osaavia työntekijöitä, Taskinen tiivistää. Audio- ja akustiikkasuunnittelu työllistää tällä hetkellä kuusi entistä nokialaista. Myös into tekemiseen on suurta. Vuosi idean jälkeen ensimmäinen LoudBy-äänikuori oli jo markkinoilla. LoudBy vietiin suoraan kansainvälisille markkinoille. Kaksikko olisi kaivannut apua myynnissä. Oulusta löytyy ammattitaitoista työvoimaa, mutta osaaminen on kaikilla aika samankaltaista. – Tekeminen ei ole ongelma, mutta myyminen on. Täällä lähes kaikki ovat insinöörejä, myynnin ammattilaisia ei ole, Soronen sanoo. – Kuilu maailmalla tunnetuksi pääsemiseksi usein aliarvioidaan, Taskinen jatkaa.


KUVA Samuli Skantsi

vesta sisään.

velee o Riittää, kun kä

Etsivän nuorisotyön ammattilaisia on kaupungilla yhdeksän: vasemmalta Esa Talala, Riikka Tuovila, Anna Visuri, Päivi Kemppainen, Raija Massey, Heinituuli Välikangas, Virpi Huittinen, Merja Lukinmaa ja Simo Kivari. ”Meihin voi olla myös henkilökohtaisesti yhteydessä”, sanoo Virpi Huittinen. Yhteystiedot löytyvät ouka.fi:stä alasivulta nuoret.

Jeesiä nuorille

Etsivä nuorisotyö auttaa nuoria pääsemään arkeen kiinni. Byströmin taloon voi kävellä kuka vain apua tarvitseva nuori tai hänen läheisensä.

O

ulu on surullisen kuuluisa vallitsevasta korkeasta nuorisotyöttömyydestä. Yksi keino sen ehkäisyyn on Byströmin nuorten palveluissa toimiva etsivä nuorisotyö. Sen tarkoitus on tavoittaa työn ja koulutuksen ulkopuolelle ajautuneita nuoria ja auttaa heitä tulevaisuuden suunnitelmien tekemisessä sekä opiskelu- että työpaikan saamisessa. – Työmme tavoite on tukea nuorta itsenäiseen elämään, työhön ja koulutukseen. Osalla avuntarve liittyy opintoihin, toisilla taas henkilökohtaisiin syihin, kuten terveydentilaan tai talouteen. Tyypillinen nuori on toisen asteen ammatilliset opinnot keskeyttänyt noin 20-vuotias mies, kertoo koordinaattori Virpi Huittinen.

NRO4 - 2014

Nuorisolaki velvoittaa toisen asteen oppilaitokset ilmoittamaan etsivälle nuorisotyölle alle 25-vuotiaat opintonsa keskeyttävät nuoret. Niin ikään puolustusvoimien tulee ilmoittaa palveluksen kesken jättävät nuoret etsivälle nuorisotyölle. Lisäksi etsivän nuorisotyön pariin voi hakeutua kuka vain ilman lähetettä. Tämä on tärkeää nuorille, joilla voi olla arjen taidot ja elämän hallinta hukassa. Riittää, kun kävelee ovesta sisään. – Teemme yhteistyötä muun muassa oppilaitosten, terveyspalveluiden ja nuorten läheisten kanssa. Tavoitteena on saada sovittua tapaaminen nuoren kanssa. Sen jälkeen mietitään, miten voimme olla avuksi ja etenemme nuoren tahtiin, Huittinen sanoo. Jokainen nuori on yksilö ja sellaisena hänen tilannettaan hoidetaan. Toisilla voi olla paljon asioita, jotka täy-

OULU-POSTI

tyy priorisoida. Toisille taas riittää kevyempi tuki. Tärkeintä on luoda luottamus nuoreen, jotta hänen tilanteensa saadaan purettua auki. Työssä nuoria tuetaan ja kannustetaan elämässä eteenpäin. – Pyrimme viestimään nuorille, että aina on mahdollisuuksia. On tärkeää tehdä verkostotyötä yhdessä sosiaalitoimien, oppilaitosten ja terveyspalveluiden kanssa. Onneksi työmuoto alkaa olla tuttu eri toimijoiden kesken. Yksilöohjauksen lisäksi tuotamme ryhmäpalveluita yhdessä yhteistyötahojemme kanssa. Huittisen mukaan etsivä nuorisotyö tavoittaa nuorisolain mukaisen kohderyhmän jo aika hyvin. – On hienoa, kun nuorten tavoitteet täyttyvät ja he huomaavat, että heillä on vaikka mitä mahdollisuuksia edessään. Saara Kärki

Etsivä nuorisotyö • 15–25(29)-vuotiaille nuorille. • Pyrkii kartoittamaan työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden tai mahdollisesti jäävien nuorten tulevaisuuden suunnitelmia yhdessä nuoren kanssa. • Nuoret saavat yksilöllistä ohjausta. • Yhteyttä voi ottaa kuka vain, joko nuori itse tai joku hänen lähipiiriinsä kuuluva.

s. 17


kaupunginkukkarolla

Oulu säästää

uudistamalla palveluverkkoa Oulun kaupunki vastaa tiukkaan taloustilanteeseen uudistamalla palveluverkkoaan. Samalla kaupunki investoi 70 miljoonaa euroa koulujen ja päiväkotien rakentamiseen.

O

ulun tiukka taloustilanne jatkuu ensi vuonna, eikä nopeaa nousua ole näkyvissä. Oulun velkamäärä tulee kasvamaan tänä vuonna lähes 100 miljoonalla eurolla. Oulun kaupunki hakee säästöjä vuoden 2015 talousarviossa uudistamalla palveluverkkoa. Luvassa on muutoksia muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kouluverkkoon. Ensi vuodelle ei ole luvassa henkilöstön lomautuksia, mutta uusien työntekijöiden palkkaamista eläköityvien tilalle vältetään ja määräaikaisten määrää karsitaan. Henkilöstöä kannustetaan yhä vapaaehtoisten vapaiden pitämiseen.

TULOVEROPROSENTTI SÄILYY NYKYISELLÄÄN ELI 20 PROSENTISSA. Oulu hakee kaupunkiin uusia työpaikkoja ja elinvoimaa tukemalla start up -yrityksiä rahastojen kautta. Kaupungin panos edellyttää aina sitä, että yrityksiin on käytetty myös yksityistä rahaa. Lisäksi kaupunki on mukana Oulu ICT Oy:ssä, joka suunnittelee lähivuosina jopa 30 miljoonan euron kertasijoituksia eri vaiheissa oleviin kasvuyrityksiin. Työttömyyden kasvu näkyy Talousjohtaja Jukka Weisellin mukaan kasvuyrityksiin sijoittaminen on välttämätöntä uusien pysyvien työpaikkojen luomiseksi. Tiukat ajat ovat kirineet myös yksityisten sijoittajien kukkaron nyörit. – Tietointensiivisissä yrityksissä kuilu valmiin tuotteen ja kaupallisen menestyksen ja sitä myöden työllistämisen välillä on pitkä, hän sanoo.

Weisellin mukaan Oulun kasvun avaimet ovat nykyisissä ja uusissa yrityksissä. – Uusia työpaikkoja ei synny pelkästään palvelualan kautta. Jos uusia työpaikkoja ei tule, näkyvät kerrannaisvaikutukset nopeasti koko Oulussa. Jo nyt työttömyyden kasvaessa kauppa on hidastunut. Kasvanut työttömyys taas lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää, joihin puolestaan on käytettävissä aiempaa vähemmän varoja. Oulu avaa ovia paikallisille yrityksille myös Pohjois-Norjaan ja PohjoisRuotsiin. Kaupunki on osarahoittajana tammikuun puolivälissä käynnistyvässä Oulun, Luulajan ja Tromssan välisessä lentoliikenteessä. Weisellin mukaan pohjoisessa käynnissä olevilla suurhankkeilla on käyttöä oululaiselle osaamiselle. – Olisi merkittävää, jos saisimme Pohjois-Norjan miljardi-investoinneista pienenkin siivun Ouluun, hän toteaa. Oulu investoi koulurakennuksiin Oulu investoi tulevina vuosina 70 miljoonalla eurolla koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Investoinnit ovat osa poliittisen työryhmän valmistelemaa palvelurakennesuunnitelmaa. Metsokankaan ja Ritaharjun koulujen yhteyteen rakennetaan lisärakennuksia, joiden avulla koulut selviävät ruuhkahuipuista. Lisäksi summassa on mukana hyväksytyt erillisinves-

VESI- JA JÄTEVESIEN HINTOJA KOROTETAAN KOLMELLA PROSENTILLA. toinnit, joista merkittävimpiä ovatHiukkavaaran monitoimitalon rakentaminen ja Korvensuoran koulu. Näiden kohteiden valmistumisen jälkeen Kuivasojan ja Sanginsuun sivukoulujen suunnitellaan lakkaavan.

Merikosken yläkoulu lopettaa toimintansa, kun Pateniemen ja Merikosken lukiot yhdistetään. Ennen lopullista päätöstä luopua Kuivasojan sivukoulusta alueen yläkoululaisten sijoittumista selvitetään vielä tarkemmin. Tuiran koulun ja Leinonpuiston koulun tulevaisuudesta päätetään, kunhan Tuiran koulun uudisrakennuksen hankeselvitystyö valmistuu. Terveysasemista hyvinvointikeskuksiksi Hyvinvointipalveluista haetaan noin yhdeksän miljoonan euron säästöjä vuodelle 2015 ja noin 15 miljoonan euron säästöjä vuosina 2016 ja 2017. Säästöjä haetaan henkilökuluista ja keskittämällä toimintoja suurempiin yksiköihin. Uudet hyvinvointikeskukset rakentuvat nykyisten Haukiputaan, Tuiran, Kiimingin, Myllyojan, Kontinkankaan ja Kaakkurin terveysasemien ympärille. Sen sijaan esityksessä Kaijonharjun, Rajakylän, Höyhtyän, keskustan ja Sepän terveysasemat lopettavat toimintansa. Osa terveysasemien palveluista siirtyy matalan kynnyksen hyvinvointipisteisiin, joiden määrästä, sijainnis-

ta ja palveluiden sisällöstä tehdään selvitys ensi vuoden aikana. Erityistarkasteluun tulevat ne alueet, joilta poistuu terveysasema. Kaupunginhallitus linjasi, että uudistuksen yhteydessä ei saa tulla katkeamaa palvelujen saatavuudessa. Lisäksi palveluverkon saavutettavuus eri liikennemuodoilla tutkitaan ja saavutettavuus

KAUPUNGIN VELAN KORKOMENOT OVAT 17 MILJOONAA EUROA VUONNA 2016. SE VASTAA YLI 400 TYÖNTEKIJÄN PALKKAUSKUSTANNUKSIA. joukko- ja palveluliikenteellä varmistetaan. Hyvinvointipiste tuo lähelle kuntalaisia terveysneuvonnan, verenpainemittauksen ja rokotukset. Pisteet voivat olla myös monipalvelupisteitä, joissa tarjotaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalveluita. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta lopullisesti 1. joulukuuta. Jenni Räinä

Luvut ○ Kaupungin alijäämä vuonna 2014 tulee olemaan noin 54 miljoonaa euroa, mikäli Oulun Energia liikelaitoksen yhtiöittämistä ei huomioida. Yhtiöittäminen huomioiden vuoden 2014 tilinpäätös tulee olemaan yli 200 miljoonaa ylijäämäinen. Ensi vuoden alijäämän arvioidaan olevan vajaa 34 miljoonaa euroa. ○ Kulunut vuosi jää 28 miljoonaa euroa asetetusta vuosikatetavoitteesta. ○ Ensi vuoden arvioidaan jäävän vuosikatetavoitteesta 15 miljoonaa euroa.

s. 18 OULU-POSTI NRO4 - 2014


Hankalat kysymykset LUNTA TULVILLAAN – MIHIN MAHDUTAN NE KAIKKI?

"

uttaa liikenneturvallisuusriskin ja lumi kulkeutuu seuraavaan tonttiliittymään kadun aurauksen jälkeen aiheuttaen naapurille haittaa. Tonttiliittymän ja jalkakäytävän hoidon tasosta eli siitä milloin lumityöt tekee, päättää kiinteistö itsenäisesti. Puhtaanapitovelvollisuus on tontin sivun pituudelta kadun keskiviivaan saakka (§ 10). Jäinen jalkakäytävä pitää hiekoittaa ja pitää turvallisena jalankulkijoille. Jalkakäytävällä mahdollisesti tapahtuvassa liukastumistapauksessa vahingonkorvauskäsittelyn tekee kiinteistö. Laiminlyönteihin voi puuttua kiinteistöjen osalta kunnan raken-

KUVA Shutterstock

Jalkakäytävän hoito kuuluu kiinteistön omistajalle/haltijalle. Jalkakäytävälle ja sen vierelle kertyneet lumet pitää kasata tontille tai viedä lumen vastaanottopaikalle. Myös tonttiliittymän hoito ja kunnossapito kuuluu kiinteistön omistajalle/haltijalle. Tonttiliittymään kertyviä lumia ei tule kasata katualueelle. Katualueelle kasatut lumet aiheuttavat usein ongelmia liikenneturvallisuudelle, naapurikiinteistöille ja kuivatukselle tukkien sadevesikaivoja, rumpuja ja avoojia. Räikeimmissä tapauksissa lumi kasataan ajoradalle, jolloin se aihe-

nuslautakunta (§ 16). Mikäli kunta laiminlyö velvoitteitansa, puuttuu asiaan alueellinen ympäristökeskus (§ 16). Kaiken tämän takana on siis Suomen laki: www.edilex.fi/lainsaadanto/aiempi/19780669_19990150 Kaupungin lumen vastaanottopaikat sijaitsevat Oritkarissa Jääsalontien varressa ja Taskilassa Suolamännyntiellä. Lumen tuonti vastaanottopaikoille on maksullista. www.ouka.fi > kadut, kartat ja liikenne > kadut > ylläpito > lumen vastaanotto.

Kaiken tämän takana on siis Suomen laki.

Kai Mäenpää kunnossapitopäällikkö Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Yksityisteiden auraus loppuu keväällä TIEDÄTHÄN, että kaupungin auraus yksityisteillä, myös tähän saakka aurattujen kiinteistöjen pihateillä, lakkaa 30.4.2015. Jatkossa tiekuntia avustetaan vain rahallisesti ja neuvonnallisesti. Avustusta hakevien tiekuntien tulee täyttää avustusehdot. Yksityisteiden kunnossapitoavustus tulee haettavaksi maaliskuussa 2015. Kerromme asiasta lisää Oulu-postissa 1/15, joka julkaistaan tammikuun puolivälissä.

SARJAKUVA Jyrki Mäki

www.ouka.fi/oulu/kadut-kartat-ja-liikenne/yksityistiet www.tieyhdistys.fi/yksityistiet

NRO4 - 2014

OULU-POSTI

s. 19


KUVAT Kati Valjus

tehdäänyhdessä

ispalnomaisia asum an. tarjotaan kodi na sa to os ko an ä rt rjä ka Jaaran eivät enää pä a tk jo lle si veluja vanhuk

#hyväteko-iskujoukot. Muusikko Sami Pilvilää ei tarvinnut suostutella tekemään hyvää.

Musiikki tekee hyvää – Tässä ravintolassa saa laulaa mukana! lohkaisee muusikko Sami Pilvilä maanantaisena iltapäivänä palvelukoti Jaarankartanossa Kiimingissä.

O

lemme Pilvilän kanssa lähteneet toteuttamaan Ylen #hyvätekokampanjaa, jossa haastetaan tavallisia ihmisiä tekemään pieniä hyviä tekoja hoivakodeissa asuvien vanhusten arjen piristämiseksi. Erityistaitoja ei tarvita. Kuka tahansa voi ilahduttaa. Pilvilällä erityistaitoja tosin sattuu olemaan. Musiikin monitaituri aloit-

pia kommervenkkejä. Osa kuulijoista laulaa Pilvilän kehotuksen mukaisesti mukana tuttua laulua. Jaarankartano on yksi yli sadasta hoivakodista, jotka ilmoittivat #hyväteko-kampanjan nettisivuilla avaavansa ovensa hyvien tekojen tekijöille. Pientä musiikkihetkeämme on tullut kuuntelemaan kolmisenkymmentä vanhusta. – Meillä on tässä saman katon alla hoivakoti Iltatähti laitoshoitoa tarvitseville asukkaille sekä palvelukoti Helmiina ja dementiakoti Harjula, joissa molemmissa tarjotaan kodinomaisia asumispalveluja vanhuksille, esittelee palveluesimies Seija Pietikäinen Kiimingin keskustan kupeessa sijaitsevaa taloa.

Me kaikki ansaitsemme hyvän vanhuuden. Tästä yksinkertaisesta ajatuksesta lähti liikkeelle Ylen kampanja, jossa pyritään vanhushuollon epäkohtien osoittelun sijaan tekemään jotain konkreettista. #hyväteko-kampanjaan on jo osallistuttu monenlaisin tavoin: askarteluilla, lemmikkivierailuilla, jutteluilla ja läsnäololla. Minulla on silti syyni, miksi valitsin mukaani juuri muusikon. – Musiikilla on jännä voima. Se saa aikaan sellaisen emootiolatauksen jota ei oikein voi selittää, tietää Pilvilä. Näin on. Joku yleisössä pyyhkii kyyneleitä. Kati Valjus yle.fi/hoivakotikuntoon

KUVA Juha-Pekka Honkanen

Linnut laskeutuivat Hiirosenkotiin

” Maria Vahtola ja Kauko Hiltula ihastelevat pronssilintujen hämmästyttävän tarkkaa valutyötä.

s. 20

ti laulajan uransa 7-vuotiaana esiintymällä pappansa Lauri Haajasen kanssa. – Pappa oli moottori musiikkiuralleni ja kannustaja myöhemminkin. Papan kanssa kävimme myös palvelukodeissa laulamassa, joten tämä ympäristö ei ole minulle outo paikka esiintyä, Pilvilä hymyilee. Mies ja kitara. Pelkistetty kokoonpano on paljon keikkailevan Pilvilän leipälaji. Tottunut esiintyjä ottaa nopeasti yleisönsä ilman sen kummem-

7-vuotiaana la ulajanuransa aloittaneelle Pilvilälle palv Sami elukotikin on tuttu esiintym ispaikka.

Miten voikin saada valettua noin elävän näköiset linnut. Siinä on ollut valtava työ, Kauko Hiltula hämmästelee Hiirosenkodin sisäpihalla. Viikon mittaiseen kuntoutukseen saapunut Hiltula tutustui syyskuussa paljastettuun Pirkko Nukarin veistoskokonaisuuteen palvelupäällikkö Maria Vahtolan kanssa. – Näistä on monelle varmasti iloa, Hiltula jatkaa. Hiirosenkoti sai uusitulle sisäpihalleen lintuteokset peruskorjauksen yhteydessä niin sanotulla prosenttiperiaatteella. Julkisessa rakentamisessa pyritään käyttämään noin prosentti hankkeen hinnasta taidehankintoihin. Hiirosenkodin toiveena oli, että hankittava taideteos olisi mahdollisimman monen ilona ja koettavissa monin eri aistein. Katseltavien ja kosketeltavien teosten uskottiin tuovan vanhuksille mieluisia muistoja mieleen. Vahtola sanoo, että Nukari vastasi haasteeseen hienosti.

OULUN KAUPUNKILEHTI

– Yhden linnuista voi jopa nostaa syliin sen pesästä. Kuusi lintuaiheista pronssiveistosta on sisäpihan vesialtaan ja huvimajan läheisyydessä oleskelualueella. Vahtola iloitsee, että luonnollisenkokoiset linnut ovat jo nyt tuoneet riemua vanhuksille. Mieleenpainuvimpana on muistisairas vanhus, joka ei tavallisesti puhu enää lainkaan. – Hän puhkesi laulamaan oi katsohan lintua oksalla puun linnut nähtyään, Vahtola sanoo. Vahtola sanoo, että entistä viihtyisämpi ympäristö on ilo myös Hiirosenkodin työntekijöille, asukkaiden omaisille ja vieraille. Lintuaiheisista teoksistaan tunnetulla Helsingissä asuvalla Pirkko Nukarilla on entuudestaan yhteys Pohjois-Pohjanmaan kulttuurielämään. Nukari ohjasi 1970-luvulla taideleireillä Hailuodossa, missä hänen kiinnostuksena lintuaiheisiin heräsi. Hänen edellinen Ouluun tilattu teoksensa on vuodelta 1984. Pronssiveistos Muuttolintu löytyy Kontinkankaan vanhan sairaalan edestä. Juha-Pekka Honkanen

NRO2 - 2014


English page

Kontinkangas Welfare Centre to be opened in January THE KONTINKANGAS Welfare Centre will be opened on the 12th of January and will serve a large group of people from Oulu, all the way from the centre of the town to the greater Kontinkangas area, altogether 54 000 people. For some special services it will serve the whole of Oulu. Services for residents living in the centre of the town or in the greater Kontinkangas area: ○ health centre ○ maternity and child health centre ○ social, mental health services and alcohol and drug help centre ○ new service: nurse’s reception services without booking from Monday to Friday for urgent matters, appointment with a doctor if needed

Services for residents living in Southern Oulu: ○ child protection services for Southern Oulu All residents of Oulu: ○ speech therapy services ○ rehabilitation services for children and the youth ○ student health care services ○ diabetes screenings ○ women’s mass screenings ○ social services ○ immigrant services (later in 2015) The contact details for the Welfare Centre, including telephone numbers, addresses, and opening hours, will be announced in a newspaper advertisement in December. The information will also be available at www.ouka.fi

Library serves students

DID YOU KNOW that some of the Oulu city library’s local libraries and the main library serve their customers on a self-service basis outside normal opening hours? For instance, some of the main library areas are now open on Sundays on a trial period, mainly on a self-service basis. The library is also a great place to work. Free panOULU internet and peaceful working spaces tempt students to the library. – During the matriculation examination studies every seat may be taken. In other times the libraries are not that full, says Librarian Soile Hirvasniemi. Annamaria Vesterinen, who is a resident of Oulu, began her bachelor of business administration studies in August. She is working while studying and a lot of her studying is done as distance or diverse learning. There are only a few days when she is actually at the school. NRO2 - 2014

Construction follows the excavation work at Kivisydän THE EXCAVATION WORK for the Kivisydän underground parking area that has lasted for more than a year is coming to an end. Project Manager Juha Isoherranen says, what many people have noticed around the market place: the trucks taking soil and rocks out are no longer there. The last loads will be taken out by the end of January. The excavation will be finished in January, but the construction work will continue until August. Kivisydän will be opened in September. – We have managed to stay perfectly on schedule. Excavation work is slow and hard. Now that the construction and installation work has begun we will start seeing results faster than before.

Oulu implements zone pricing for public transport in January

– When there is no school of my own or learning areas reserved for me, the library has been a natural choice for me. There is a certain sense of community at the library: people who don’t know each other are here doing the same thing, Vesterinen says with a smile. Hirvasniemi, who works at the information services, points out that one can also reserve a customer computer. – We have two tablet computers here than can be loaned and used on the premises during the day. And when you get hungry, you can have your own packed lunch in the library. – Except in the reading room. There are tables on the ground floor reserved for eating packed lunches, the librarian explains. www.ouka.fi/oulu/library/

PUBLIC TRANSPORT in Oulu will implement zone pricing in January. The kilometre-based pricing area will be replaced with zones B, C and D. The core area is zone A. The tickets will be single tickets, seasonal tickets or value tickets including a certain amount of trips and priced according to the travel zones. The upper age limit of a children’s ticket will be raised to 16 and a youth ticket will be offered for 17-24-yearolds and for students older than 24. A traveller can purchase a ticket for one zone or for many zones in order to travel across the zones. The travel card will be exchanged for a national Waltti card, where the traveller can download a minimum of 10€ at a time. One can also download a monthly seasonal ticket or a 24 hour ticket. The single tickets will still be sold as well. The changes will be implemented for the entire Oulu area. The new tickets can be bought in December and they can be used from January onwards. www.oulunjoukkoliikenne.fi/english

OULUN KAUPUNKILEHTI

s. 21


KUVAT Juuso Haarala

turistinakotikaupungissa

Luonnon läheisyys on Milanille yksi Oulun parhaista puolista.

Kulttuuribingo on jo kolme vuotta elävöittänyt oululaista kulttuuri- ja kuppilakenttää.

Matkalla kotikaupungissa – ja kotikaupungista

< Suosikkirannalla on myös mahdollista marjastaa.

Laulaja ja lauluntekijä Nelli Milan viihtyy paitsi bändikämpän rauhassa myös veden vieressä ja rennon kuppilan avoimessa ilmapiirissä.

M

ilan on melkein paljasjalkainen oululainen. Hän kävi syntymässä Tampereella, mutta muutti Ouluun alle yksivuotiaana. Opinnot popjazz-konservatorioissa veivät kolmeksi vuodeksi Tornioon, mutta muuten koti on ollut täällä. Täältä löytyivät myös bändikaverit. Milan toimii solistina Reetta-yhtyeessä, jonka jäsenet ovat keskenään tuttuja jo kouluvuosilta.

KULTTUURIBINGO ON PUOLESTAAN paikka, jonne Milan soisi toistenkin löytävän. Se on samaan aikaan niin

kuppila, galleria kuin tapahtumatilakin. Taustalta löytyy yhdistys ja taidekollektiivi, joka halusi tarjota paitsi vaihtoehdon perinteisille kapakoille myös työ- ja toimintatiloja taiteen ja kulttuurin tekijöille. Milanin mielestä idea on huikea ja lopputulos toimiva. Hän tietää, mistä puhuu, sillä juuri Bingolla Milan on soittanut yhden mieleenpainuvimmista keikoistaan. Taiteiden yössä 2013 hän esiintyi soolona, täpötäydelle ja hiirenhiljaiselle yleisölle. – Se oli samaan aikaan sekä siistein että rankin keikkani. Tunnelma oli ihan mieletön. Baariympäristössä

joku on aina menossa jonnekin, mutta sillä keikalla kaikki vain olivat, rennosti ja keskittyen, Milan muistelee. OULUSSA MILAN NÄKEE paljon hyvää. Hän kertoo, että myös opiskeluvuodet pikkukaupungissa saivat arvostamaan kotikaupungin tarjoamia mahdollisuuksia. Tänne hän ei kuitenkaan usko jäävänsä: mieli ja uravalinta vetävät etelään, jossa musiikin tekemiselle on paremmat edellytykset. – Pois ei silti ole mikään kiire. Reetalla on tekeillä levy, joka valmistellaan rauhassa. Sen jälkeen katson, minne tie vie. Maaria Rousu

KUVA Ruskot

unturi

YKSI MILANIN SUOSIKKIPAIKOISTA on ranta-alue Pitkänmöljäntien päässä.

– Olen aina ollut sellainen, että välillä on pakko päästä kävelemään yksinään. Tänne tuli usein suunnattua etenkin silloin, kun asui Tuirassa ja Alppilassa. Tämä on kansoittamaton vaihtoehto Nallikarille, hyvä paikka hiljentyä, Milan kertoo. Möljällä on myös Reetan treenikämppä. Tila tarjoaa Milanille mahdollisuuden meluta bändin kanssa ja toisaalta työympäristön, jossa olla omissa oloissaan.

Ruskotunturi – Lähimatkailua parhaimmillaan Erikoisen ”tunturista” tekee se, että se on Oulun Jätehuollon maisemoima jätekasa.

– Jätekasa suunniteltiin alun perinkin vapaa-ajan käyttöön. Rinteet muotoiltiin jo siinä vaiheessa pitkälti valmiiksi, kertoo hiihtokeskusta pyörittävän Ski Oulu Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä. Kaupunki rakensi myös tien Ruskotunturille. – Ensimmäinen kausi meni hyvin, vaikka lämpimän talven takia aukiolopäivät jäivät hieman alle sadan. Myimme silti lähes 700 kausikorttia. Ruskotunturin korkeusero on 50 metriä ja rinteet pisimmillään 400 metriä. Rinteitä on kuusi, joista kaksi on eritasoisia parkkeja. Vaikka Rus-

Tulevaksi kaudeksi olosuhteita on kehitetty entisestään.

s. 22 OULU-POSTI NRO4 - 2014


Muistatko kun tuntui hyvältä?

M

Milan nauttii yksinäisistä kävelyistä. Niillä hän suuntaa mieluiten veden äärelle.

Oulussa Milan näkee paljon hyvää.

ksi Seuraava gin n u p kotikau lli e N si ik turist a st a Milan haa mo nsa Is ikätoveri . ri Oika sen

Milanille Kulttuuribingo tarjosi puitteet mieleenpainuvalle esiintymiselle.

kotunturi onkin Pohjois-Suomen mittakaavassa pieni, on sillä kaupunkikeskuksena aivan erityinen asema, sillä se on saavutettavissa myös arki-iltoina. Oululaisten oma keskus Tärkeimmät Ruskotunturin asiakkaat ovat luonnollisesti Oulun talousalueen asukkaat. – Olemme koko perheen laskettelupaikka, missä myös harrastajat viihtyvät. Koululaisryhmät ja yritykset ovat jo järjestäneet talvipäiviään keskuksessa. Ilahduttavaa on myös se, että jo viime talvena turistit löysiNRO4 - 2014

vät rinteeseen, Kyhälä kertoo. Tulevaksi kaudeksi olosuhteita on kehitetty entisestään. – Olemme rakentaneet lastenmaata, mihin on rakennettu muun muassa snowtube-mäki sekä leikkipaikkoja. Lisäksi Ruskotunturin kausikortin oheen oululaisille tarjotaan superkausikorttia, joka käy myös Ukkohallan ja Paljakan keskuksissa. Oulun Jätehuolto tuottaa sähköä kaasusta, jota kerätään tunturin sisällä kulkevalla putkistolla. Tulevaisuudessa Ruskotunturi saattaa itse käyttää tätä paikan päällä tuotettua sähköä. Samppa Haapio OULU-POSTI

eillä on kiire, säästöt ja lama. Mieltä painavat uhkaava tai koittanut työttömyys. Menestyneinä pidettyjen puheenparteen kuuluu keikkuminen kodin, työn, lasten, harrastusten ja autonhuollon väleissä. Silti meillä on varaa ja aikaa miettiä hyvinvointia. Tämän tajusi myös markkinamies. Hyvinvoinnista kasvoi menestyvä teollisuudenala. Mikäpä siinä. Tuhoisimpiakin varmasti on. Oulun kaupungin kielessä hyvinvointipalvelut tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuitenkin koko kaupungin toiminnan tavoite on tuottaa hyvinvointia asukkailleen. Hyvin aurattu katu ilahduttaa ja ehkäisee murtumia. Kirjastopalveluiden hyvinvointia edistävä vaikutus on tiedostettu niin syvällisesti, että lähihyvinvointipalvelun puolesta pidetään mielenosoituksia. Liikunnan hyvää tuottaville vaikutuksille nyökkäämme kuorossa. Näin on! Hyvinvointiin liittyy tiedostettuja ja tiedostamattomia korrektiussääntöjä: mikä saisi tuntua hyvältä, mitä pitäisi hävetä, piilotella tai vähätellä. Ostamiseen ei ole enää pitkään aikaan ollut sopivaa liittää mitään myönteistä paitsi ehkä kirpputoreilla ja kirjakaupassa. Hyvinvointia ei voi kuitenkaan käskeä eikä muualta määritellä. Yhden lumo on toisen kauhu. Ajan myötä hyvän olon lähteet myös vaihtelevat yhteiskunnan ja yksilön arvoissa. Tyypillisin tapaus muuttuu koululiikunnan aktiivikarttelijasta keski-ikäiseksi liikunnan tehorakastajaksi. Itsensä arkeen kadottanut ihminen joutuu hyvinvointia erityisesti etsimään. Siinä puuhassa on käännyttävä ujostelematta oman itsensä puoleen, sillä aidossa hyvinvoinnissa tehdään itselle oikeita asioita. Ainoa sääntö on, että aito hyvinvointi ei koskaan tuota pahoinvointia toiselle. Mikä tekee hyvää itselle, tekee usein hyvää myös muille. Siksi ystäväkurssit menestyvät. Hyvinvoinnin äärelle pääsee muistelemalla. Hyvän olon muistaa kauan. Toinen tie on umpimähkäinen kokeilu, mutta varo: voit yllättyä. Hyvinvointi ei välttämättä asu siellä missä luulet. Eikä hyvinvoinnin hakumatkalla tarkkailla aikaa. Silloin heittäydytään ja aika kuluu huomaamatta. Tarkkaile esimerkiksi ilmavirtaa sieraimissasi. Ajattele hengitystä ja tunne, kun se virtaa. Kun siivoat, aisti pesuvesi virtaamassa sormiesi läpi. Keskity kävelyllä kehon tuntemuksiin. Irrottaudu ajatuksista ja palaa tähän hetkeen. Hyväksyvä ja tietoinen läsnäolo, mindfulness, on nyt muotia. Se ei välttämättä ole ehdoton avain onneen. Mutta testaa, sopiiko se hyvinvoinnin lähteeksi sinulle.

Mikä tekee hyvää itselle, tekee usein hyvää myös muille.

Nimim. Valkoinen paperi Kuulostelee ja kommentoi oululaisia ilmiöitä.

s. 23


Julkinen tiedote

KUVA Juha Kinnunen

Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

Sielultaan pohjoissuomalainen

HANNALEENA RONKAINEN 34, syntynyt Oulussa Urheilupsykologi (sert.) Suomen olympiakomitea PsM 2005, Jyväskylän yliopisto

Suomen olympiakomitean urheilupsykologi Hannaleena Ronkaisen työ kuljettaa naista ympäri Suomea ja maailmaa. Koti on kuitenkin Oulussa.

Teen unelmatyötäni, josta nautin. Työni on urheilijan, valmentajan tai koko joukkueen rinnalla kulkemista. Psyykkisen työkalun käyttö on yhtä luonnollinen osa huippu-urheilijan elämää siinä missä lihasten treenaaminenkin, Ronkainen korostaa. Urheilupsykologi tekee työtään Oulusta käsin, ja päivittäisinä työvälineinä ovat Skype, sähköposti ja puhelin. Olympiakomiteassa Helsingissä Ronkainen käy keskimäärin joka toinen viikko päivän tai parin verran. – Buukkaan niille päiville kalenterini täyteen tapaamisia urheilijoiden kanssa. Urheilijat asuvat kuitenkin ympäri Suomea, ja työskentelen paljon esimerkiksi Vuokatissa, Rukalla ja Ylläksellä, missä joukkueet leireilevät. Urheilupsykologin työ on epäsäännöllistä ja kolmen lapsen äiti joutuu välillä olemaan pois kotoa, mutta ei kuitenkaan pitempiä pätkiä. Nyt kun

lapset ovat vielä pieniä, Ronkainen tekee 60 prosenttista työaikaa. – Entisenä huippu-urheilijana aviomieheni Mikko ymmärtää, ettei työni voi olla tapahtua normaalin virka-ajan puitteissa. Myös Oulunsalossa asuvat vanhempani ovat korvaamaton apu, Ronkainen kiittelee. Alkuun omalla aktiivisuudella Hannaleena Ronkaisesta tuli urheilupsykologi monen sattuman kautta. – Kiinnostuin urheilupsykologiasta alun perin seuratessani läheltä Mikon huippu-urheilijan uraa. Rupesimme joskus Mikon treenien jälkeen juttelemaan, mikä onnistui tai mikä meni pieleen ja miltä onnistumisen tai epäonnistumisen käsitteleminen tuntui. Pikkuhiljaa jututettaviksi tuli myös muita freestylemaajoukkueen laskijoita. – Kun Mikko lopetti uransa Vancouverin olympialaisten 2010 jälkeen, päätin, että haluan jatkaa. Tieto läh-

� ”OULUJOKIVARSI on vakiolenkkipaikkani. Juoksen kolmisen kertaa viikossa ja yleensä ylitän joen Patosilloilta. Joskus teemme koko perheen lenkkejä siten, että isommat lapset polkevat pyörällä, pienin istuu vaunuissa ja mieheni juoksee vaunujen kanssa. Liikkuminen on perheellemme tärkeä yhteinen harrastus ja luonnollinen tapa olla yhdessä.”

ti kiertämään suusta suuhun ja sain muitakin valmennettavia. Koulutin itseäni lisää ulkomailla ja verkostoiduin eri maiden urheilupsykologien kanssa, Ronkainen kertoo. Yhtäkkiä oululaispsykologi löysi itsensä kertomasta Suomen olympiakomitealle urheilupsykologian tärkeydestä. – Pestini olympiakomiteassa alkoi marraskuussa 2013 ja olin mukana Suomen olympiajoukkueen urheilupsykologina Sotšin olympialaisissa keväällä 2014. Nimitystäni voi mielestäni pitää pienenä askeleena kohti kokonaan uudenlaista toimintatapaa, kiittelee Ronkainen. Luontainen halu liikkua Seuraavana ovat vuorossa Rio de Janeiron kesäolympialaiset vuonna 2016. Ronkainen on kisatiimin jäsen, ja töitä tehdään jo täysillä. – Se kertoo hyvin siitä, kuinka pitkä prosessi olympialaisiin valmistau-

� ”MADETOJAN SALIIN liittyy paljon rakkaita muistoja. Kävin lapsena äitini kanssa usein kaupunginorkesterin konserteissa, ja tärkeä osa elämystä oli myös väliaika, jolloin söimme leivokset. Olen jatkanut samaa perinnettä myös omien lasteni kanssa. Kirjoitin ylioppilaaksi Madetojan musiikkilukiosta, joten Madetojan sali oli myös lakkiaispaikkani. ”

tuminen on ja millaista tavoitteellisuutta ja määrätietoisuutta huippuurheilussa tarvitaan. Olipa kyse huippu-urheilusta tai harrastusliikunnasta, liikkuminen ei saa olla pakko tai velvollisuus, vaan halun liikkumiseen täytyy lähteä itsestä. – Liikunta lisää positiivista energiaa, jonka seurauksena jaksaa tehdä paljon muutakin. Liikunta tarjoaa myös sosiaalisia kontakteja, kun lähtee lenkille yhdessä puolison kanssa tai tapaa kavereita treeneissä. – Kun lapsi oppii kävelemään, liikunnan ilo on käsin kosketeltavissa. Sellaisen luontaisen liikunnan ilon toivoisi säilyvän läpi elämän, Hannaleena Ronkainen korostaa. Titta Vilpa

� ”OULUN JÄÄHALLI (Energia-areena) on harrastuspaikka, jonne kuljetan vanhinta tytärtämme taitoluisteluharjoituksiin useita kertoja viikossa. Olen itsekin harrastanut aikuisena taitoluistelua ja luistelutekniikkaa, jolloin jäähalli on tullut tutuksi myös omana harrastuspaikkana.”

s. 24 OULU-POSTI NRO4 - 2014

Profile for Otavamedia OMA

Oulu posti 4 2014  

Lehti oululaisille. Julkaisija Oulun kaupunki.

Oulu posti 4 2014  

Lehti oululaisille. Julkaisija Oulun kaupunki.