Page 1

3/2015

Uutta virtaa SÄHKÖBUSSIT RULLA AVAT PIAN NA STOLA STA LIIKE NTE ESE E N

Liikenneministeri Berner: Digitalisaatio haastaa ajattelemaan toisin SIVU 2 Alma Pöysti ja 5000 pysäkkiä SIVU 5 Mainokset vaihtuvat öisin SIVU 14

Oma metrokartta? HSL:n verkkokaupasta sitä saa! TAKAKANSI


TOIMITUSJOHTAJALTA

NÄKÖKULMA: Anne Berner, liikenne- ja viestintäministeri

Joukkoliikenne uudistumisen tielle Digitalisaatio ja palveluistuminen haastavat meitä kaikkia ajattelemaan ja tekemään asioita toisin kuin ennen. Tämä vaatii lainsäätäjältä rohkeutta antaa tilaa uusien palveluiden syntymiselle. Uudistumisvaade koskee myös joukkoliikennettä. Hyvin toimivasta julkisesta liikenteestä huolimatta myös kaupungeista on löydyttävä valmiutta uudistaa joukkoliikennettä ja houkutella siten uusia matkustajia. Automaattiset ajoneuvot uudistavat koko joukkoliikenteen toimintatavan, kun kuljettamattoman ajoneuvon voi tilata mihin tahansa ja milloin tahansa. Jo ennen kuin tämä on totta, erilaiset kyydinjakamispalvelut ja ajoneuvojen yhteiskäyttö ovat yleistyneet merkittävästi. Käyttäjät siirtyvät entistä joustavammin palvelusta toiseen ja jako yksityisautoilijoihin ja kuukausikortilla kulkeviin joukkoliikennematkustajiin hämärtyy.

SA KA R I PI I PPO/ VA LT IO NEU VOSTON KA NS L IA

Palveluita suunniteltaessa olisi johtotähtenä oltava kulkijan paras. Kutsuplus-kokeilun kaltaisille palveluille on varmasti tarvetta, kun asiakkaat löytävät ne ja toiminta saadaan kannattavaksi. Digitaaliset toimintatavat ovat jo täällä, ja moni uusi ratkaisu odottaa keksijäänsä ja toteuttajaansa. Palveluita suunniteltaessa olisi johtotähtenä oltava kulkijan paras. Esimerkiksi lippujen pitää käydä eri kulkuvälineissä ja eri alueilla, ja matkustajan on saatava helposti luotettavaa ja ajantasaista tietoa matkan eri vaiheista. Matkustajana haluan päästä perille mahdollisimman joustavasti. Joskus paras vaihtoehto voi olla esimerkiksi yhdistelmä lähijunaa, oman tai naapurin auton käyttöä sekä jotakin innovatiivista kaupallista palvelua. Jotta matkustajan etu toteutuisi, tarvitaan paljon yhteisiä ponnistuksia markkinoiden avaamiseksi, avoimen datan edistämiseksi ja teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Viimeaikaisten keskustelujen valossa näyttää itsestään selvältä, ettei meillä ole kansakuntana kuin yksi tie, ja se on uudistumisen tie. Meidän tulee mahdollistaa aidosti uusien innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotto liikennesektorilla sekä avata yritysmaailmalle uusia markkinoita ja mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan ja palveluitaan sellaiselle tasolle,­ että niillä on kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla.

HSL rakentaa tulevaisuutta HSL:lle kuluva ja ensi vuosi ovat jännittäviä. Tänä vuonna otimme Kehäradan käyttöön. Ensi vuoden elokuussa käynnistyy Länsimetro. Uusien raideyhteyksien yhteenlaskettu matkustajamäärä on arviolta yli 300 000 matkaa vuorokaudessa. Kehäradan ja Länsimetron ensimmäisen vaiheen yhteenlaskettu kustannus on lähes kaksi miljardia euroa. Kustannusten kattamiseksi HSL:llä on suuria paineita korottaa lippujen hintoja lähivuosina, jos joukkoliikenteen palvelutaso halutaan pitää koko seudulla nykyisellä hyvällä tasolla. Isojen raidehankkeitten lisäksi HSL haluaa kehittää vahvasti myös digitaalisia joukkoliikennepalveluita Helsingin seudulla. Sähköisellä puolella polku suunnittelusta tuotantoon on ketterämpi ja edullisempi kuin tunneliprojekteissa. Tällä hetkellä koko liikenneala kohisee Maasista eli liikkumisesta palveluna. Myös me HSL:ssä uskomme, että uudet liikennepalvelut vapauttavat entistä enemmän ihmisiä oman auton omistamisen pakosta. Keskeisessä roolissa tulevat olemaan tarjoamamme helpot digipalvelut. Syksyllä julkistamme HSL:n mobiililipun ja verkkokaupan. Kaiken tukijalkana meillä on jo vahvat verkkopalvelut HSL.fi ja Reittiopas. Nyt avattavien palveluiden jatkoksi lanseeraamme myöhemmin lukuisia uusia toiminnallisuuksia: reaaliaikaisen aikataulutiedon, uusia mobiilipputuotteita, matkakortin nettipalvelut ja matkakortin nettilatauksen. Kehitämme myös yhdessä Liikenneviraston ja Waltti-kaupunkien kanssa matkakorttien yhteiskäyttöisyyttä. Toinen hyvä esimerkki liikennealan yhteistyöstä ovat HKL:n ensi keväänä lanseerattavat kaupunkipyörät, jotka tulevat osaksi HSL:n palveluvalikoimaa. Olemme kiinnostuneita rikastamaan palveluitamme myös muiden liikennetoimijoiden ratkaisuilla. Jos sinulla on idea, otathan yhteyttä!

Suvi Rihtniemi


Ajassa

HSL:N jokasyksyinen lippulajitutkimus tehtiin tänä vuonna raitioliikenteessä. Matkustajilta tiedustellaan lippujen ­lisäksi mm. heidän asuinkuntaansa ja ­liityntäkulkutapoja. Tietoja käytetään ­liikenteen suunnittelussa ja kehittämisessä. Käytännössä tutkimuksen tekevät HSL:n matkalippujen tarkastajat tarkastustyön ohessa.

SAMAAN AIKAAN lippulajitutkimuksen kanssa HSL teetti matkustajasatamissa laivamatkustajien haastattelututkimuksen. Siinä selvitetään, millä kulkutavalla ja mistä laivamatkustajat saapuvat satamiin. Tavoitteena on tarkentaa seudun liikenne-ennustemallia, jota käytetään mm. erilaisten liikennehankkeiden suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa.

HSL:SSÄ on valmistunut Espoon Kehä III:n eteläpuolen lähibussien linjastosuunnitelma. Suunnitelmassa muodostettiin ­Espoon aluekeskusten ympärille viisi aluetta, joilla liikennöi yksi tai useampia lähibussilinjoja. Linjasto on reittipohjainen, mutta osaan kohteista liikennöidään vain erillisestä kutsusta. Tavoitteena on käynnistää ­liikenne syksyllä 2016.

VALTTERI HI RVON EN

Raide-Jokerin päätöstä odotellaan Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n johtokunta päätti elokuisessa kokouksessaan esittää kaupunginhallitukselle, että HKL:n investointiohjelman 2016–2025 kehystä nostetaan 110 miljoonalla eurolla. Jos Helsingin kaupunginvaltuusto päättää nostaa HKL:n investointibudjettia, RaideJokeri voidaan toteuttaa aikataulussaan. Tavoitteena on aloittaa Raide-Jokerin liikennöinti viimeistään vuosina 2020–2022. Jos budjettia ei koroteta, Raide-Jokeri lykkääntyy, ja matkustajat pääsevät Raide-Jokerin kyytiin vasta 2020-luvun lopussa.

Happohyökkäyksiä ja ahtaita käytäviä Suora yhteys lentokentän terminaaleihin avautunee vuoden lopussa. Kehäradan junat ovat pysähtyneet lentoaseman alla ”Jos työtehokerroin on maan pinnalla yksi, kolmekymmenheinäkuusta lähtien. Rautatieaseman terminaalin tä metriä maan alla se on paljon matalampi. Kaikki tavara on puoleinen sisäänkäynti on kuitenkin edelleen työn pitänyt toimittaa tänne yhdestä suuaukosta ja pieninä kuoralla. Suora yhteys terminaaleihin avautuu Liikenneviraston mina, koska kovin isot koneet eivät pääse käytävällä kulketämänhetkisen arvion mukaan joulukuun loppuun mennessä. maan eivätkä kääntymään.” Eräs syy sisäänkäynnin keskeneräisyyteen ”Kuljetusten suunnittelu niin, etteivät on lentokoneiden jäänestoaineina käytettävä työmiehet ja koneet törmäile toisiinsa, on Tunnelissa glykoli. Sen ruokkimat mikrobit muodostavat oma haasteensa. Kehäradan lentokentän käytetty teräs on kasvustoa, joka haurastuttaa terästä ja betonia. aseman pääurakoitsija SRV-Rakennus Oy haponkestävää. ”Glykoliongelmien ratkaisemisessa on on ulkoistanut logistiikan omalle alihankkimennyt aikansa”, rakennusvalvoja Juha Sojalleen. Firma on selvinnyt tehtävästään hyralahti Ahma Group Oy:stä sanoo ja kopauttaa sisäänkäynnin vin, kuten kaikki muutkin urakoitsijat omistaan.” tunnelin seinää. Se on katettu erikoismuovilla, jollaista käyteJa niin vain pikku hiljaa käy toteen rakentamisen ihme. tään muun muassa kaatopaikoilla estämään nesteiden valumis- Tunnelissa sirahtelevat rälläkät, seinustoja koristavat teta. Tunnelissa käytetty teräs on haponkestävää, ja betoniin on räsverkkopinot ja haalaripukuiset miehet laskevat putkesta lisätty rapautumista estävää ainetta. vaahtolasia lattian eristeeksi. Sitten koittaa päivä, kun samaa Sisäänkäynnin valmistumisen on siirtynyt tavoiteaikatau- käytävää tallaavat hilpeät ulkomaan matkaajat vetolaukut pelusta. rässään. TT

Metrolle ja ratikoille lainsäädäntö Uusi valmisteilla oleva kaupunkiraideliikennelaki tuo metron ja raitiovaunut lainsäädännön piiriin vuoden 2016 maaliskuusta alkaen. Erilliselle lainsäädännölle ei aiemmin ole ollut tarvetta, sillä Suomessa metro ja raitiovaunut ovat liikennöineet vain Helsingin alueella. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun metro laajenee Espooseen elokuussa. Hallituksen lakiesityksen mukaan metro- ja raitioliikenteestä tulisi ilmoituksenvaraista toimintaa, ja ilmoitus tehtäisiin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille. Lakiesitys kattaa katuverkon raitioliikenteen lisäksi myös pikaraitiotiet, joita on suunnitteilla pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereelle ja Turkuun. Raitioliikennettä uusi laki alkaisi koskea vasta vuoden 2018 alusta alkaen.


TAMPEREEN SEUDUN joukkoliikenteessä otetaan kesällä 2016 käyttöön uusi vyöhykemaksujärjestelmä. Se muodostuu kuudesta seudun yhdyskuntarakenteeseen perustuvasta vyöhykkeestä. Lippu ostetaan aina vähintään kahdelle vyöhykkeelle ja saman vyöhykemäärän kattava matka on aina samanhintainen riippumatta siitä, millä vyöhykkeillä kuljetaan.

KAMPISSA ja Kehä I:n varren pyörätiellä Kannelmäen ja Itä-Pakilan välillä on kokeiltu kesän ajan uudentyyppisiä pyöräliikenteen opasteita ja pyydetty niistä palautetta asukkailta. Opasteiden kehittämistä jatketaan palautteen pohjalta. Uusien opastemallien kehittäminen on Helsingin, Liikenneviraston ja Tampereen seudun kuntien yhteishanke.

LAURI ERI KSSON

Ajassa

KEHÄRADAN maanalaisten asemien oivaltava suunnittelu toi PES-Arkkitehdit Oy:n Arttu Suomalaiselle Helsingin kiinteistöviraston Geofantti-palkinnon. Palkintoraadin mukaan Aviapoliksen ja lentokentän asemat ovat hyviä osoituksia siitä, että myös maan alle on mahdollista toteuttaa ilmavia, näyttäviä ja korkeatasoisia julkisia tiloja.

Vaihto-opiskelijat kiittelivät joukkoliikennettä ”Hyvin toimivaa, siistiä ja hiljaista”, kehuu montenegrolainen Maria Ivanovic Helsingin seudun joukkoliikennettä. ”Bussit eivät ole juuri koskaan myöhässä”, jatkaa kreikkalainen Evgenia Karantinou. Molemmat nuoret Suomeen toteuttamaan Haaga-Helian Aiesec-järjestön kiusaamisen vastaista projektia, jota HSL ­tukee. Projektissa on mukana­yhteensä kahdeksan peruskoulua Helsingissä, Vantaalla ja ­Espoossa. Ulkomaiset vaihto-opiskelijat vetävät kouluissa työpajoja, joissa harjoitellaan itseilmaisua ja luodaan ryhmähenkeä. HSL myönsi kuudelle vaihto-opiskelijalle tilapäisen matkakortin projektin ajaksi.

Nuoret ideoivat liikkumista uusiksi Yläkoululaisten ideointilaboratoriossa syyskuussa visioitiin pääkaupunkiseudun liikkumisjärjestelyjä uusiksi. Nuorten Akatemian ja HSL:n järjestämässä päivän mittaisessa tapahtumassa nuoret ideoivat, minkälaisia lähipalveluja ja lähialueen liikkumistapoja tulisi tulevaisuudessa olla tarjolla. Helsingin idealaboratoriossa nuoria olivat innostamassa aiheen äärelle HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Riikka Aaltonen, Urbaanien asumismessujen tuottaja Mia Malin Dodo ry:stä, sekä HSL:n informaatiojärjestelmätryhmän päällikkö Kerkko Vanhanen.

Lue verkossa hsl.fi/matkaketju

Säästöjä liikenteessä Helsingin ratapihan ja Pasila–Riihimäki-radan kehittämiseen rahaa Valtion säästöt leikkaavat ensi vuonna myös joukko- välityskyky­kasvaa ja junayhteyksiä pystytään lisäämään. liikenteen rahoituksesta ja tulevista investoinneis- Myös Helsingin ratapihan toiminnallisuutta parannetaan. ta. Helsingin työssäkäyntialueella valtion leikkauk- Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 60 miljoonaa euroa, set näkyvät nopeimmin lähijunien liikennöinnissä. Valtio os- josta ensi vuodelle on varattu 12 miljoonaa. taa ensi vuonna junien lähiliikennettä HSL-alueen ulkopuoSen sijaan Pisara-radan rahoitus purettiin tältä hallituskaulelta enää 5,9 miljoonalla eurolla, kun tänä vuonna summa oli delta. Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok) mukaan vielä 9,1 miljoonaa. Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yh- Pisararataa ei ole kuitenkaan kuopattu. tymä kertoivatkin syyskuussa, että YLiikenneväylien pienten perusjuna lakkautetaan ja H- ja R-junat yhväylänpidon parantamisinvestoin”On hyvä, että valtio panostaa tien rahoitus on koko maassa vain 31 distetään ensi vuoden maaliskuussa. ratainfrastruktuuriin, mutta HSL:n liikennejärjestelmäosaston miljoonaa euroa ensi vuodelle. Näisristiriitaista, että se samalla johtaja Sini Puntanen muistuttaa, tä pitäisi löytyä rahoitus myös valtion karsii liikennettä.” että Helsingin seudun aluerakennetja Helsingin seudun kuntien välisen, ta on pyritty keskittämään nimenvalmisteilla olevan MAL-sopimukomaan ratojen varteen. sen eli maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimuksen pie”On hyvä, että valtio panostaa ratainfrastruktuurin paran- niin, kustannustehokkaisiin hankkeisiin. tamiseen mutta ristiriitaista, että se samalla karsii liikennet”Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tä”, Puntanen sanoo. HLJ2015 on valmisteltu yhdessä valtion kanssa. Toivomme, Ensi vuoden budjetissa on varattu 30 miljoonaa euroa Pa- että HLJ2015-linajukset näkyvät tulevissa budjeteissa, ja valsila–Riihimäki-ratahankkeeseen. Hankkeen kokonaiskus- tio sitoutuu Helsingin seudun kehittämiseen kilpailukykyitannus on 150 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että radan seksi metropolialueeksi”, Puntanen sanoo. HE


Ajassa

BUDAPESTISSA on otettu koeajoon ensimmäiset uudet Skoda-Solaris -johdinautot. Viime vuonna solmitulla sopimuksella kaupunkiin on tilattu kaikkiaan 108 uutta johdinautoa, joista osa on nivelautoja. Budapestissa on ollut johdinauto- eli trollikkaliikennettä vuodesta 1933 alkaen ja tätä nykyä kaupungissa liikennöi 15 trollikkalinjaa.

KÖÖPENHAMINAN joukkoliikenteestä vastaava Movia varustaa ensi kevääseen mennessä 288 dieselbussia uudella pakokaasujen puhdistusjärjestelmällä. Järjestelmä on tanskalaisen clean tech -yhtiön tuotantoa ja sen on määrä vähentää typenoksidipäästöjä 95 prosentilla. Näiden päästöjen EU-raja-arvo on ylittynyt Tanskassa monena vuonna.

LONTOON metrossa on kokeiltu hyvällä menestyksellä metrojunien jarrutusenergian talteenottoa ja uusiokäyttöä. Victoriametrolinjalla talteen otettu jarrutusenergia riitti yhden metroaseman energiatarpeisiin runsaaksi kahdeksi päiväksi viikossa. Teknologia säästää energiaa myös vähentämällä jarrutusten synnyttämää lämpöä ja siten tunnelien jäähdytystarvetta.

5000 pysäkkiä kahdella kielellä

L AURI ER IKSS ON

Lähijunista tulee violetteja

VA LT T ERI HI RVON EN

Freelance-näyttelijä Alma Pöysti seisoo äänieristetyssä kopissa kuulokkeet korvillaan ja lukee pysäkkien nimiä. ”Rummunlyöjäkatu… Trumslagargatan… Ruusutorpanpolku… Rosatorpstigen…” Soundart Oy:n tuottaja Kari Haapala kuuntelee äänityspöydän takana ja keskeyttää Pöystin silloin tällöin. ”Polku jäi hieman laahaamaan, ota siihen vähän lisää ryhtiä.” Pöystin ääni kertoo syksystä 2016 alkaen kaikissa HSL-alueen busseissa ja raitiovaunuissa seuraavan pysäkin. Elokuussa alkanut, pari kuukautta kestävä tallennusurakka ei säästele näyttelijän äänijänteitä, sillä luettavana on viitisentuhatta nimeä kahdella kielellä. HSL kuunteli keväällä liikennevälineissä yhdessä matkustajien raadin kanssa neljää eri naisääntä. Naisen ääni erottuu meluisassa kaupunkiliikenteessä matalampaa miesääntä paremmin. Pöysti erottui muista ehdokkaista etenkin äänensä kirkkaudella. Hänen lukemansa kuulutukset kantautuisivat mainiosti matkustajien korviin, vaikka bussin tai raitiovaunun ääninappula olisikin hieman pienemmälle käännetty. ”Hyvä kuulutus on kuin television ääni illalla, niin hiljainen kuin mahdollista, ettei se ärsytä, mutta riittävän kuuluva”, Haapala tuumailee, kun lukija ja äänittäjä pitävät taukoa. Kuulutukset helpottavat näkövammaisten kulkemista ja jopa luovat matkustamiseen turvallisuudentunnetta. ”Kun testasin äänitystemme soundia bussissa, kuljettaja sanoi, että meno on varmasti yölinjoillakin entistä rauhallisempaa, kun taustalta kuuluu miellyttävä naisääni”, Haapala mainitsee.Pöysti sanoo HSL:n ääneksi pääsemistä kunniatehtäväksi. Kuulutusten tekeminen on näyttelijälle kaikkea muuta kuin läpiluentaa. ”Koetan asettua matkustajan asemaan, mutta se on haasteellista, koska ihmisillä on tarkat korvat. Tavoitteeni­

on olla rauhallinen, miellyttävä ja inhimillinen. Kuulutus ei saa olla robottimainen, mutta ei myöskään liian ylipirteä. Lähtökohtani on se, että jokaisen pysäkin nimi on myös jonkun koti.” TT

Kulkeminen helpoksi

Liikennevälinekuulutukset muodostavat vain yhden osan HSL:n mittavasta lippu- ja informaatiojärjestelmän uudistuksesta. Kaikkiin HSL-alueen busseihin asennetaan myös seuraavasta pysäkistä kertovat näytöt. Jo nykyään näytöt ovat käytössä osalla Helsingin sisäisistä bussilinjoista, muutamalla seutulinjalla ja kaikilla raitiolinjoilla. Uudistuksen myötä matkustajille tarjottava informaatio paranee kautta linjan ja muuttuu myös aiempaa yhdenmukaisemmaksi. Tulevaisuudessa liikennevälineen kulkua voi seurata reaaliaikaisesti pysäkillä olevasta näytöstä, kuten myös uudistuvassa Reittioppaassa. Liikennevälineen sisällä matkaa voi seurata näytön ja kuulutuksien avulla. Taustalla on koko HSL:n matkakorttijärjestelmän uudistaminen. Uudistuksen myötä myös kortinlukijat, lipunmyyntiautomaatit ja kuljettajien käyttämät laitteet uudistuvat. Uusilla laitteilla myös esimerkiksi poikkeusliikenteestä pystytään tiedottamaan nykyistä tehokkaammin. Näyttöjen ja kuulutusten on tarkoitus olla käytössä busseissa ja raitiovaunuissa vuoden 2016 loppupuolella. EJ

HSL ottaa tilaajavärityksen käyttöön myös lähijunaliikenteessä. 34 uutta Sm5 eli Flirt-junaa rullaa kiskoille kyljet violetiksi maalattuina. Uuden sarjan ensimmäiset junat tulevat käyttöön ensi vuonna. Uusi väri tulee käyttöön paitsi junissa myös matkustajainformaatiossa eli esimerkiksi lähijunaliikenteen linjakartoissa. HSL:n tavoitteena on, että violetista tulee yhtä vahva lähijunien mielikuvaväri kuin vihreä on ratikoille, sininen busseille ja oranssi metrolle, joten kaluston uusiutumisen myötä kaikkien lähijunien on tulevaisuudessa tarkoitus kulkea violetissa kuosissa. Tilaajaväritys pysyy yhdenmukaisena, vaikka operaattorit vaihtuisivat kilpailutusten myötä.

Matkustajamäärä kasvussa taantumasta huolimatta Joukkoliikenteen matkustajamäärien kehitys on HSL-alueella ollut toistaiseksi ennakoitua suotuisampaa. Elokuun lopussa joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut edellisvuodesta 1,7 prosentilla, kun talousarviossa matkustajamäärään odotettiin noin prosentin kasvua. Koko vuoden lipputulokertymään ennustetaan noin 2,9 prosentin lisäystä. Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan 13,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 9,9 miljoonan euron alijäämään. Lipputulojen suotuisasta kehityksestä huolimatta HSL:llä on suuret paineet lipun hintojen korottamiseen ensi vuonna, jotta Kehäradasta ja Länsimetrosta johtuvat yli 60 miljoonan euron vuotuiset infrakustannukset saadaan katettua jatkossa.


VA LTTERI HI RVON EN

Taas tehdään raideliikenteen historiaa

Ensi elokuussa metro vie Matinkylään Helsingin seudun suurista raidehankkeista on Kehäradan valmistumisen jälkeen vuorossa metroliikenteen laajeneminen länteen. Ensimmäisen vaiheen, Ruoholahti–Matinkylä-osuuden rakentaminen on loppusuoralla. ”Työt etenevät hyvää vauhtia. Lokakuun loppuun mennessä saadaan ykkösvaiheen raiteiden asennukset valmiiksi”, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo. Kiskoja on asennettu metrolinjalle alkuvuodesta lähtien. Ne kuljetetaan ratatunneliin 120 metrin pituisina ja hitsataan paikan päällä kiinni toisiinsa. Myös virtakiskojen asentaminen on käynnissä, ja ajovirta voidaan kytkeä tammikuussa 2016. ”Koeajot päästään aloittamaan helmikuussa”, Kokkinen sanoo. ”Tunneleissa ja asemilla ovat alkamassa taloteknisten järjestelmien koekäytöt ja yhteiskoekäytöt. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että aikataulussa pysytään ja metroliikenne Ruoholahdesta Matinkylään pääsee alkamaan 15. elokuuta ensi vuonna.” Asemien rakennus- ja viimeistelytyöt jatkuvat vielä kevääseen asti. Niitä on 14 kilometrin rataosuudella kahdeksan: Lauttasaari, Koivusaari,

Keila­niemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto,­ Niittykumpu ja Matinkylä. Metrolla matkustetaan ennen pitkää Kivenlahteen asti, sillä Länsimetron toisen vaiheen rakentaminen Matinkylästä länteen on alkanut. Seitsemän kilometriä pitkän radan varrelle tulee viisi uutta asemaa. Metro Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan vuonna 2020. Metro tuo tiheästi liikennöidyn yhteyden Etelä-­ Espoosta Helsingin keskustaan ja Itä-Helsinkiin­ asti. Se lyhentää erityisesti asemien lähellä asuvien matka-aikaa. ”Työmatkaliikenteessä kuljetaan paljon Helsingin keskustan poikki, ja metro tekee joukkoliikennematkat esimerkiksi Etelä-Espoosta ja Lauttasaaresta itäiseen kantakaupunkiin entistä houkuttelevammiksi”, HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Jonne Virtanen sanoo. Metron aloittaessa Espoosta ei enää kulje busseja Länsiväylää pitkin. Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussit ajavat jatkossa liityntälinjoina, ja keskeiset liityntäterminaalit ovat Matinkylässä ja Tapiolassa. Myös nykyiset Kirkkonummelta­

Tästä sukelletaan ensi vuonna Urheilupuiston metroasemalle. HSL:n Jonne Virtanen ja Länsi­ metro Oy:n Matti Kokkinen ­kiersivät työmaalla syyskuussa.

Helsinkiin ajavat bussilinjat jäävät jatkossa­ Matinkylään.”Bussilinjoja on nykyistä vähemmän, mutta kävelymatkat pysäkeille pysyvät kohtuullisi­ na.­­­Liityntälinjaston suunnittelussa ideana on ollut tuoda keskeisille katuosuuksille tiheä vuorotarjonta, joten matkustaja voi yleisimpinä kulkuaikoina liikkua aikatauluun katsomatta”, Virtanen kertoo. PR

Kaksi ja puoli minuuttia ruuhkassa • Kaksi metrolinjaa: Matinkylä – Vuosaari ja Tapiola –­ Mellunmäki. • Vuoroväli molemmilla linjoilla ruuhka-aikoina 5 minuuttia, yhteisellä osuudella Tapiola – Itäkeskus 2,5 minuuttia; päivällä ja lauantaisin 7,5 ja 3,75 minuuttia; iltaisin ja sunnuntaisin 10 ja 5 minuuttia. • Matka-aikoja: Matinkylästä Rautatientorille 19 minuuttia, Hakaniemeen 21 ja Itäkeskukseen 33 min; Tapiolasta Hakaniemeen 16 minuuttia. ja Itäkeskukseen 28; Lauttasaaresta Rautatientorille 5 minuuttia ja Vuosaareen 25.


Metrolla Lauttasaareen mummolaan Etelä-Espoon Hannuksessa asuvan Janne­Aukian suorat bussimatkat Helsinkiin muuttuvat vaihdollisiksi. Jatkossa liityntäbussi vie Matinkylän metroasemalle. ”Fillarillakin pääse näppärästi. Isossa Omenassa tulee varmaan asioitua entistä useammin, sinnehän on tulossa lisää myös kaupungin palveluja”, Aukia sanoo. Hän pyörittää yhden miehen ohjelmistoalan yritystä. Työpöytä on Helsingin keskustassa, mutta käytännössä konttori kulkee mukana. ”Teen usein töitä kahviloissa ja tapaan asiakkaita eri puolilla kaupunkia. Käytän todella paljon Reittiopasta, joka on erinomainen palvelu.”

Aukian perhe matkustaa julkisilla kulkuvälineillä ja omalla autolla tilanteen ja tarpeiden mukaan, eikä metron tulo tuo liikkumistapoihin suurta mullistusta. ”Mummolaan kylläkin kuljetaan pian metrolla”, Aukia tuumaa. ”Lasten toinen isoäiti asuu Lauttasaaressa. Ja onhan metro siitä kätevä, että sillä pääsee Itä-Helsinkiin asti.”Isompi muutos on luvassa, kun metron jatke Kivenlahteen valmistuu. ”Sitten meillä on Finnoon asema kävelymatkan päässä.” PR

Piristysruiske kestävälle kaupunkikehitykselle

KU VAT VA LT T ERI H I RVONE N, PEKKA SI PO LA /E SPOON KAUPUN K I

”Me emme rakenna Länsimetroa vaan sitä, mitä metro mahdollistaa”, Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo lainaa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän lempilausetta. ”Metron luo kehityskäytävän asumiselle, työpaikoille, palveluille ja yrityksille. Se antaa meille mahdollisuuksia tiivistää kaupunkirakennetta hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja edistää elinkeinoelämämme kilpailukykyä.” Kuten muutkin suuret liikenteen infrahankkeet, Länsimetro toimii jo nyt moottorina muulle rakentamiselle, ja metron vaikutusalueella asunto- ja työpaikkarakentaminen jatkuu vilkkaana.

”Tiivistyvän kaupunkirakenteen ansiosta pystymme myös tuottamaan laadukkaita palveluja entistä tehokkaammin”, Isotalo muistuttaa. Esimerkiksi Matinkylään, Ison Omenan laajennusosaan kaupunki avaa ensi vuonna uudenlaisen palvelutorin, joka tarjoaa yhdestä paikasta lukuisia julkisia palveluja ja asiointimahdollisuuksia. Kirsikkana kakussa ovat kestävästi kehittyvän kaupunkirakenteen suotuisat ilmastovaikutukset. ”Päästöttömän raideliikenteen rinnalle kehitämme liityntäliikennettä, jota tulevina vuosina liikennöidään niin ikään päästöttömillä sähköbusseilla.” PR

Lelukauppias arvostaa hyviä liikenneyhteyksiä Tapiolan kauppakeskus Ainoassa toimivan BR-Lelut -liikkeen myymäläpäällikkö Riitta Riihinen iloitsee metron tulosta. ”Haluamme olla lähellä asiakkaita, ja hyvät uudet liikenneyhteydet ja Tapiolan uudistuminen olivat alun alkaen kriteerit, joiden perusteella toimme myymälän tänne. Metro on iso osa kehittyvää Tapiolaa ja erittäin positiivinen asia.” Asiakaskunta koostuu tätä nykyä pääosin Tapiolassa työskentelevistä ja asuvista, mutta Riihinen uskoo metron tuovan muitakin kulkijoita poikkeamaan liikkeessä. ”Aivan varmasti saamme monia uusia kanta-asiakkaita metron käyttäjistä. Nythän monen mielestä parkkipaikan löytäminen on haastavaa jatkuvien rakentamisesta johtuvien muutosten vuoksi.” Tapiolassa rakennustyöt jatkuvat pitkään metroliikenteen alkamisen jälkeenkin. Riihinen ymmärtää ihmisiä, joita työmaat ja keskeneräisyys harmittavat. ”Tottahan se on, että ennen kuin kaikki on valmista, moni menee mieluummin muualle asioimaan. Asiakkaat ovat kuitenkin vähitellen löytäneet myös Tapiolan uuden parkkiluolan, ja Ainoan kauppakeskus alkaa olla jo paikallisille tuttu”, hän sanoo. PR


a s s e d u u s i a v e l u t a j Matko

KU V IT U S:

N D ER SA N N A M A

ua. uoden kulutt v 5 2 e n n e ik s­ ukkoli liikennejärje in seudun jo n g u in d u ls e e s H in ä ä g elsin i näytt n näkemys väksyttyyn H e y Tällaiselta vo h in te ta s h y e d n o u u d an seu u alkuv . jossa kuvata , ­Juttu perustu 15 0 2 sikymmeninä o J u L v H a n a in a v le lm e än tu telmäsuunnit lmää kehitetä te s e rj jä e n n e ik siitä, miten li

Lisätietoa HLJ 2015 -suunnitelmasta löytyy osoitteesta hsl.fi/hlj. Kiireisimmät voivat etsiä Youtubesta animaation aiheesta haulla ”Toimiva yhdyskuntarakenne: HSL Helsingin Seudun Liikenne”.

LENTORATA

Kaukojunalla ketterästi kaikkialle! Junalla joutuisasti maailmalle! Pääradan pikajunat kulkevat nyt Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Kentälle pääsee nopeasti raiteita pitkin eri puolilta Suomea.

RUNKOLINJASTO

Verkosto, joka liikuttaa! Kotiin sinutkin kiikuttaa! Seudun raideliikennettä täydentävät oranssit runkolinjabussit, jotka yhdistävät keskukset toisiinsa tehokkaasti.

PISARA-RATA Mukavasti maan alla! Ota vauhtia Pisara-radalla! Rata yhdistää Helsingin kanta­ kaupungin osat koko seudun kattavaan lähi­ junaverkostoon.

METRO

Maailman pohjoisin metro! Oranssi­ penkki: ihanasti retro! Metro on seudun poikittaisliikenteen eteläinen selkäranka. Se yhdistää idän ja lännen, Majvikin ja Kivenlahden. Raiteita on yli 50 km:n verran ja asemia 35.


JUNALLA SIPOOSEEN

Radanvarsi uuteen kasvuun! Menoksi,­ja matkakortti taka­ taskuun! Seudun asutus on keskittynyt juna­ratojen varteen. Junalla pääsee maan­ käytön kehittyessä mahdollisesti myös Sipoon Nikkilään.

PIKARATIKKA

Kovaa katujen varsilla! Kesällä, syksyllä, pakkasilla! Pikaratikka – eräänlainen metron ja raitiovaunun välimuoto – kuljettaa matkustajia ensimmäiseksi runkolinjalla 550, jolla vielä 2010-luvulla kulki bussi.

PYÖRÄILYVERKOT

Pyörällä kaikkialle! Vasemmalle, oikealle, kotosalle! Pyöräily­ keskustat laajenevat, ja pyöräily Helsingin seudulla on helppoa laadukkaiden pyöräily-yhteyksien ja -palvelujen ansiosta.

SÄHKÖBUSSIT

Ei päästöjä! Saamme ilmasto­ säästöjä! Helsingin seudun ­monipuolinen bussiliikenne kul­ kee kasvavassa määrin sähköllä – teknologian kehittyessä jopa ilman kuljettajaa.

LAAJASALON RATIKKA

Merellinen meininki! Ratikkamatka perille: ah, niin lunki! Kasva­ vat kaupunginosat edellyttävät tehok­ kaampaa joukkolii­ kennettä. Laajasalon saarelle kuljetaan ratikalla ja polkupyö­ rällä näyttäviä siltoja pitkin.


Piuhat kiinni HSL tilasi tänä vuonna suomalaiselta Linkkeriltä suorahankintana 12 täysin sähköllä toimivaa bussia. Niistä ensimmäisiä valmistetaan jo Lahden kupeessa Nastolan Villähteellä. TEKSTI J OHAN N ES LA I T I L A KU VAT J U HA TAN HUA


Myös Willähteen BussiHuolto Oy:n työntekijät ovat mukana Linkkerin bussien valmistuksessa Nastolassa. Miikka Kytömäellä­ (ylhäällä) ja Kari Laitamäellä (alhaalla) on työn alla alkujaan Kabusin valmistama auto, jonka dieselillä toimivaa koneisto on vaihdettu sähköiseen.

Ennen nykyistä sähköbussiprojektia Hannu Anttolainen on työskennellyt Lahden Autokorin palveluksessa peräti 27 vuoden ajan.

Linkkerin bussien kotimaisuusaste on korkea. Monet komponentit ovat kotimaisia.

Vaikka sähköbussit poikkeavat tavanomaisista dieselbusseista runsaasti, auton koriin asennettavissa sähköjärjestelmissä ei juuri ole eroja.

Toimitusjohtaja Kimmo ­Erkkilä haluaa nostaa Linkkerin yhdeksi maailman johtavista sähköbussijärjestelmien toimittajista. Hän seisoo niin kutsutussa konversiobussissa eli entisessä diesel-linja-autossa, johon on vaihdettu sähkömoottori.

Kyllähän sen bussiksi tunnistaa. Ulkoseinissä on HSL:n sinivalkoiset värit ja ikkunankarmeissa ikkunat. Ohjaamokin on paikoillaan. Bussilla on jo vähän ajeltukin – teollisuushallin pihalla. Normaali bussi se ei silti ole. Se, että bussissa on vain ulkokuori, moottori, renkaat ja ohjaamo, kuuluu asiaan, sillä bussia vasta rakennetaan. Poikkeuksellista on se, että tämä bussi kulkee sähköllä. Sen on määrä valmistua lokakuussa. ”Tekniikaltaan bussi on jo valmis”, kertoo sähköbusseja valmistavan ja suunnittelevan Linkkerin toimitusjohtaja Kimmo Erkkilä.

”Täällä on paljon perinteitä ja sitä kautta osaamista. Tämä on ideaalinen ympäristö”, toimitusjohtaja Erkkilä sanoo. Linkker perustettiin vasta viime vuonna, mutta ideaa oli pohjustettu jo miltei kymmenen vuoden ajan erilaisissa tutkimusprojekteissa Teknologian tutkimuskeskuksessa VTT:ssä Espoon Otaniemessä. Siellä Erkkilä työskenteli ennen Linkkerin perustamista, ja tässäkin sähköbussiprojektissa VTT on vahvasti mukana. ”Kimmo luki signaaleja ja teki rohkean vedon. Tässä on kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia”, kertoo VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund.

Täällä, Nastolan Villähteellä sijaitsevalla tehLinkkerin valmistamat ja HSL:n tilaamat ”Tämä bussi taalla, valmistuvat kaikkien aikojen ensimkaksi ensimmäistä sähköbussia ovat niin sakulkee sähköllä. mäiset kotimaiset sähköbussit. nottuja konversiobusseja: kun ne ajettiin tehSen on määrä Olemme suomalaisen linja-autoteollisuutaalle sisään keväällä, ne kulkivat vielä diesevalmistua den kehdossa. Tällä samalla paikalla toimi lillä. Kun ne ajetaan tehtaasta ulos syksyllä, lokakuussa.” lähes 70 vuoden ajan Lahden Autokori enne kulkevat sähköllä. nen lopettamistaan vuonna 2013. Suurin osa Siinä välissä bussien sisältä on purettu sähköbusseja Linkkerillä valmistavista ihkaikki mahdollinen: matkustamo, istuimet, misistä onkin tehnyt pitkän uran nimenomaan Autokorin lattia, verhoilu ja lopulta myös vanha koneisto. palveluksessa. Polttomoottori on korvattu sähkömoottorilla ja polttoaineVanhojen Autokorilla työskennelleiden joukkoon kuutankit akuilla. Lopuksi bussin sisätilat verhoillaan uudestaan. luu esimerkiksi Vesa Winter, joka tekee parhaillaan bussin Bussit on alkujaan valmistanut lahtelaisen Koiviston Aukoriin sähköasennuksia. Myös bussin etupaneelia asentavat ton tytäryhtiö Kabus. Rchaiki Abdullah ja Jorma Romo ovat vanhoja autokorilaiKahden konversiobussin jälkeen valmistettavat kymmesia jo vuosien takaa. nen bussia on suunniteltu Linkkerillä alusta loppuun asti ”Korisähköissä ei ole käytännössä mitään eroa muihin itse. Syksyn kuluessa niiden tuotanto siirtyy Fortaco Oy:n busseihin. Isoimmat erot ovat voimalinjassa”, Winter kertoo. tehtaalle Sastamalaan.


Aki Lehtovuori on tehnyt pitkän bussitehdasuransa aikana ”vähän kaikkee, mitä osaa”. Tällä kertaa työpiste on siinä, mihin myöhemmin tulee konversiobussin oikea takarengas.

Rchaiki Abdullah (takana) kertoo olevansa ”lahtelainen marokkolainen”. Hän muutti Suomeen 31 vuotta sitten. Jorma Romoa (edessä) työkaverit kutsuvat lempinimellä ”Pappa”. Kaksikko asensi bussiin etupaneelia.

Bussien valmistamisessa­ riittää näperreltävää. ­Ohjaamossa sähköjä asentaa Miikka Kytömäki.

Alan asiantuntijat uskovat, että sähköbussien suuri tulemikennöitsijöiltä eikä itse omista kalustoa. Linkkeriltä tilattavat nen on lähellä. Vielä toistaiseksi sähköbusseja ei ole laajasähköbussit tekevät totuttuun kaavaan poikkeuksen. mittaisessa käytössä, mutta merkkejä on ilmassa ympäri EuKun on kyse teknologiasta, jota vasta testataan, vastuun rooppaa. sälyttäminen liikennöitsijöille olisi liian suuri. Siksi HSL Amsterdam ja Pariisi ovat aikeissa tehdä ensi vuosisen sijaan vuokraa pitkäksi ajaksi – eli ”liisaa” – omistamankymmenen aikana kaikesta bussiliikenteestään sähköllä sa 12 sähköbussia viidelle suurimmalle liikennöitsijälle. kulkevaa. Yksi Lontoon bussiliikennettä hoitavista suurisLokakuussa valmistuvat kaksi konversiobussia tulevat ta liikennöitsijöistä, Go-Ahead London, tiloppuvuodesta Espooseen, jossa ulkomaisia lasi juuri kiinalaiselta BYD:ltä 51 sähkösähköbusseja on jo yli kahden vuoden ajan bussia. testattu linjalla 11. Ensi vuonna valmistuvat Tämän kaiken vuoksi Linkkerinkin ta"Tarkoituksenamme Linkkerin alusta asti suunnittelemat sähkövoitteet ovat kunnianhimoisia. bussit kulkevat Helsingin sisäisillä linjoilla. on olla yksi ”Tulevaisuudessa tarkoituksenamme on Niillä on tarkoitus ajaa reiteillä, joilmerkittävimmistä­ olla yksi merkittävimmistä sähköbussijärla sähköllä kulkemisesta ja päästöttömyysähköbussi­ jestelmien kehittäjistä maailmassa”, Erkkidestä on eniten hyötyä: tiiviillä kaupunkijärjestelmien lä sanoo. alueella, jossa bussi joutuu pysähtelemään kehittäjistä Myös Helsingin seudun liikenne tavoitkeskimääräistä useammin muun liikenteen maailmassa." telee sähköbussien määrän merkittävää vuoksi. Kyseeseen voisivat tulla vaikkapa kasvattamista: kymmenen vuoden kuluttua linjat 23 tai 55. HSL-alueen bussiliikenteestä kulkisi säh”Bussiliikenteen sähköistäminen on tuköllä noin 30 prosenttia. lossa. Kyse ei ole pelkästään autoteknisestä asiasta, vaan ”HSL on tässä osoittanut poikkeuksellista rohkeutta ja bussiliikenteen sähköisyyteen liittyy myös reitteihin ja ajomuuttanut toimintamallejaan, jotta sähköbusseja saataisiin neuvojen lataamiseen liittyviä kysymyksiä”, VTT:n Nylund käyttöön nopeasti”, VTT:n Nylund sanoo. sanoo. Sähköbusseilla tulee olemaan myös kaupunkikuvaan liitSähköbussihankinta on erityislaatuinen myös HSL:lle. Nortyviä vaikutuksia: esimerkiksi Rautatientorille rakennetaan maalisti HSL tilaa suunnittelemansa joukkoliikenteen eri liiensi vuonna sähköbussien latausasema.


Sähköbussit liittyvät ePeli-hankkeeseen • HSL:n ja Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n vuonna 2015 käynnistämän ePELI-pilottihankkeen tarkoituksena on luoda pohjaa entistä vähäpäästöisemmälle bussiliikenteelle. • Hankkeen yhteydessä HSL päätti tilata nastolalaiselta Linkker-bussiyhtiöltä suorahankintana 12 sähköbussia, joista ensimmäiset, dieselbusseista sähköbusseiksi muunnetut autot tulevat liikenteeseen Espooseen loppuvuodesta. Täysin uusia sähköbusseja tulee Helsingin liikenteeseen ensi vuonna. • HSL omistaa sähköbussikaluston poikkeuksellisesti itse ja vuokraa sitä liikennöitsijöiden käyttöön. • HSL:n tavoitteena on vähentää bussiliikenteen hiilidioksidipäästöjä ja haitallisia lähipäästöjä yli 90 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Luku edellyttää paitsi sähköbussien käyttöönottoa myös uutta vähäpäästöistä dieselkalustoa ja biopolttoaineita.

Myös Linkkerin alusta asti suunnittelemat, kokonaan uudet sähköbussit konkretisoituvat kovaa vauhtia. Bussin alumiininen runko on jo valmis, ja vieressä bussin seinät nojaavat ”jigeihin”, telineisiin, joiden avulla bussien seinät ja katot saavat suunnitellun muotonsa. Bussin kotimaisuusaste on Erkkilän mukaan ”erittäin korkea”, sillä komponenteista merkittävä osa on Suomesta. Erkkilä ylistää etenkin bussin alumiinista runkoa, jonka vuoksi bussi painaa 3000 kiloa tavanomaista vähemmän. ”Kun painoa on vähemmän, bussi kulkee pidemmän matkan vähemmillä akuilla, ja kun akkuja on vähemmän, bussin latausaika päätepysäkillä on lyhyempi”, Erkkilä sanoo. Se, mitä nyt valmistetaan yksittäiskappaleina ja testikäyttöön, saattaa olla sarjatuotannossa ja arkipäivää nopeammin kuin arvaammekaan – ainakin, mikäli Linkkerin visiot käyvät toteen. ”Muutos on jo nähtävissä, ja tämä on nopeasti kehittyvä ala”, Erkkilä sanoo. Toki myös sähköllä kulkevista yksityisautoista on puhuttu paljon, mutta VTT:n Nylund näkee sähköbusseissa niitäkin enemmän tulevaisuutta: bussia ei tarvitsisi ladata erikseen, kun lataus hoituu päätepysäkillä odotusaikana, ja sähköbussien käyttöaste on suurempi. ”Eikä maailma pelastu sillä, että kaikki kadut täyttyvät sähköautoista. Hiljaiset ja värinättömät sähköbussit tekevät joukkoliikenteestä muutenkin houkuttelevampaa”, Nylund sanoo.

Kari Laitamäki työpisteel­lään sähköbussin alla. ­ ­”Ei tämä [bussien sähköisyys] oikeastaan minun työhöni vaikuta muuten kuin niin, että pääsee ihmettelemään akkujen kokoa.”


”Mitä leudompi talvi, sitä parempi minulle.”

KAKSI JA PUOLISATAA JULISTETTA PÄIVÄSSÄ ­Ruskeasuon-varikon linja-autot sekä Pohjois-Haagan, Malminkartanon ja Kannelmäen junaasemien mainospaikat. Julisteita vaihtuu tavallisen työpäivän aikana noin kaksi- ja puolisataa. ”Mukavaa on se, että saan tehdä töitäni tietyissä rajoissa omien aikataulujeni mukaan. Miinuspuoleksi lasken sen, että olen osittain säitten armoilla. Suurin osa bussien julisteista vaihdetaan ulkosalla. Mitä leudompi talvi, sitä parempi minulle.” Tekniikka on tullut myös julisteiden vaihtajan avuksi, sillä Asénilla on julistekärrynsä kyljessä kiinni tablettitietokone, josta löytyy mainosten paikat kertova lista. ”Eipä tule mieleeni, että joku juliste olisi mennyt väärälle paikalle. Mutta huolellinen pitää tietenkin olla.” TT

VA LT T ER I HI RVON EN

Kun Jani Asén matkusti vuosia sitten äitinsä kanssa bussissa, äiti mieltyi erääseen mainokseen ja mietti, mistä sen saisi. Asén otti selvää, mikä firma julisteen oli kiinnittänyt, ja kävi noutamassa sen. Myöhemmin hän haki firmasta muitakin mainoksia ja huomasi lopulta olevansa yhtiön palkkalistoilla julisteita kiinnittämässä. ”Sillä tavalla ihmiset useimmiten töihinsä päätyvät, sattuman kauppaa”, tuumii Asén, joka on viimeiset kahdeksan vuotta kiinnittänyt julisteita BeStones-yhtiön palkkalistoilla. Asén vaihtaa metroasemien valokaappien mainoksia, mutta kiskojen takaiset paikat täyttää öisin toinen porukka. Hänen työmaataan ovat myös rautatieasema, Helsingin Bussiliikenteen


Aidot työpaidat, linjakartat ja bussipysäkkikyltit auttavat eläytymään erilaiseen koulupäivään HSL:n minitoimistolla, jossa mittakaava on täydellinen 12-vuotiaalle. Yrityskylässä vierailee joka lukuvuosi 7 500 helsinkiläistä ja vantaalaista kuudesluokkalaista opettajineen. Yrityskylä on kansainvälisesti palkittu suomalainen koulutusinnovaatio.

SYYSKUUN LOPUSSA kourallinen HSL:n busseja ja ratikkalinja 1A muuttuivat turistilinjoiksi. Auton vapaapäivänä 22. syyskuuta Stadin turistioppaat kertoivat linjojen varsilla olevista historiallisista kohteista ja mielenkiintoisista tarinoista. Linjan 65A matkustajat oppivat, että Aleksis Kiven patsaalla kulkee susiraja: noilla tienoilla ammuttiin Helsingin viimeinen susi.

V ESA L AASA N EN

TA PI O KERÄ N EN

Pysäkki

LAPSET OTETAAN nyt töihin miniHSL:lle Helsinki-Vantaan Yrityskylässä. Yrityskylä-oppimisympäristö on pienoiskaupunki, jossa oppilaat työskentelevät erilaisissa ammateissa ja toimivat kuluttajina ja kansalaisina osana yhteiskuntaa. HSL:n osastolla kuudesluokkalaisia odottavat HSL:n toimitusjohtajan, joukkoliikennesuunnittelijan ja palveluneuvojan tehtävät.

Lättähatusta tuli legenda Lauantaijamit lautalla

Päättäri

Akkajee, kahden kansanmuusikon duo, tarjoili vauhtia ja vaaran tuntua lokakuun alussa Suomenlinnan lautalla, kun Taideyliopiston opiskelijat toivat taiteen merelle. Karjalan kunnailta ja konemusiikin kellareista varastetut jumittavat teemat soivat kahtena päivänä M/S Suokilla, ja olivat yksi osa viisi päivää seilanneen Taidelautan ohjelmaa. Taidelautalla viihdyttivät Akkajeen lisäksi myös esimerkiksi Pikku Papu Orkesteri, klovnit Ilona ja Virpi sekä Masterpiece-performanssi. Taidelautta oli osa HKL:n 70-vuotisjuhlavuoden Taidelinja-ohjelmaa.

Helsingin rautatieasemalla saattoi 1950-luvun lopulla nähdä kahdenlaisia lättähattuja. Nuoriso kulki linttaan lyödyissä huopahatuissa, mutta kiskoilla kulki myös lättähattujunia. VR:n uudet, malliltaan matalat paikallisjunat olivat saaneet teini-ikäisten muodista lempinimensä. VR oli aikaisemmin hoitanut paikallisliikennettä höyryvetureilla, mutta kustannuksia säästääkseen se ryhtyi 1950-luvulla hankkimaan kevyempää kalustoa eli dieselillä kulkevia kiskoautoja. Ensimmäinen Helsingin seudun junaliikennettä palvellut kiskoauto kolkutti matkaan kesällä 1956. Lättähatut olivat matkustajille mieleen, sillä­

Liikenteen Netflix tulee Israelista Ensin keksittiin vertaisverkot, joista ihmiset latasivat musiikkia laittomasti. Sitten joku keksi alkaa myydä musiikkia verkossa. Lopulta ruotsalaiset räjäyttivät pankin Spotify-palvelullaan, jolla on käyttäjiä yli 75 miljoonaa ympäri maailmaa. Vuonna 1997 Netflix-niminen yhtiö myi postitse tilattavia elokuvia kalifornialaisille. Vuonna 2015 Netflixillä on yli 65 miljoonaa asiakasta, jotka katsovat elokuvia ja televisiosarjoja suoratoistona netin yli tietokoneilla, televisioilla ja entistä enemmän kännyköillä. Resepti näissä nettipalveluissa on, että yksi iso tulee ja vie 70 prosenttia markkinoista. Kakkonen ottaa 20 pro-

Matkaketju Matkaketju on HSL:n sidosryhmälehti. 6. vuosikerta.

Mittari

senttia. Lopuista 10 prosentista taistelevat kaikki muut. Liikenteen digipalveluissa näkyy sama kehitys. Ihmiset eivät halua käyttää eri palveluita kotona Helsingissä ja toisia ulkomailla. Googlen mestarillisuus perustuu siihen, että sama käyttöliittymä toimii kaikkialla maailmassa. Ei tarvitse opetella uusia juttuja. On hienoa, että Suomessa kehitellään liikenteen digipalveluita. Toivottavasti homma ei jää puuhasteluksi, samalla kun yli 500 kaupungissa toimiva israelilainen Moovit kasvatti käyttäjämääränsä yli 10 miljoonaan. Joukosta löytyy moni suomalainenkin. MF

TOIMITUS   päätoimittaja Mari Flink, puh. 040 715 0440 toim. sihteeri Hanna Eriksson, puh. 040 6870 500 Pirkko Repo, puh. 050 385 5054 Eeva Jakobsson, puh. 045 632 2800 Johannes Laitila, puh. 050 414 0111 Heli Rautio, puh. 040 838 6633 Tapio Tolmunen, puh. 050 385 5055

niiden matkustusmukavuus oli toista luokkaa kuin vanhemmissa junissa. Kiskoauto oli talvella lämmin ja wc jokaisessa matkustajavaunussa oli silkkaa ylellisyyttä. Istuimet tosin olivat aluksi hiostavaa keinonahkaa, mutta VR vaihtoi niiden tilalle myöhemmin plyysiä. Helsingin ja Kirkkonummen välillä ei 1960-luvun alusta lähtien kulkenut höyryjunia ollenkaan, ja pääradan paikallisjunavuoroista VR hoiti lättähatuilla noin puolet. Kiskoautojen aikaa kesti 1970-luvun alkuun, kunnes sähköjunat syrjäyttivät ne. Legendan kyytiin voi päästä vielä nykyäänkin, sillä Museorautatieyhdistys ry:llä on tapana järjestää muutaman kerran kesässä lättähattukyytiä Keravan ja Porvoon välisellä radalla. TT

90,9 4,17

93,7 99

TOIMITUSNEUVOSTO   Suvi Rihtniemi (pj), Mari Flink, Jarno Ekström, Anne Kandolin, Anne Koivisto, Satu Koskinen, Leena Rautanen-Saari, Heli Rautio, Pirkko Repo, Heli Skippari. Jakelu: Johanna Asunmaa, puh. 040 579 5097 sähköpostit etunimi.sukunimi@hsl.fi

prosenttia matkustajista antoi kevään asiakastyytyväisyystutkimuksessa HSL:n joukkoliikenteelle arvosanan 4, melko hyvä, tai 5, erittäin hyvä. – yleisarvosana, jonka HSL sai tutkimuksessa matkustajiltaan – on ennätyksellisen korkea. Tyytyväisten osuus on hieman kasvanut vuoden takaisesta. prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että joukkoliikenne antaa vastinetta rahalle prosenttia matkustajista suosittelisi joukkoliikenteen käyttöä muille. LÄ H D E : H S L: N ASTY W E B -T I E TO KA N TA

LEHTI Taitto: Otavamedia asiakasviestintä Kansi: Juha Tanhua Paino: Lönnberg Painot Oy Paperi: G-print 90g Painos: 8 000 kpl ISSN: 1799-1862


VERKKOKAUPASTA VUOROKAUSILIPPUJA JA FANITUOTTEITA HSL avaa verkkokaupan vielä tänä syksynä osoitteessa­ hsl.fi/verkkokauppa. Uuden myyntikanavan avulla HSL:n liput ja tuotteet ovat saatavilla koko Suomessa.­ Aluksi verkkokaupasta voi ostaa vuorokausilippuja, henkilökohtaisia matkakortteja, lahjakortteja sekä fanituotteita. ”Pääkaupunkiseudulle matkaavat haluavat suunnitella ja valmistautua matkaansa. Tarjoamme heille paikan ostaa vuorokausilippuja etukäteen”, sanoo HSL:n asiakkuusmarkkinointipäällikkö­ Sami Jokivirta. Henkilökohtaisen matkakortin voi jatkossa ostaa myös verkkokaupasta. ”Asiakkaan arkea helpottaa, kun matkakortin voi ostaa mihin vuorokauden aikaan tahansa ja kortti toimitetaan kotiin asti”, toteaa Jokivirta. Monet HSL:n asiakkaat ovat toivoneet mahdollisuutta matkakortin lataamiseen verkossa. Nykyinen matkakortti ei ole verkkoladattava, mutta verkkolataaminen on tulossa myöhemmin. Ennen verkkolatausta täytyy kuitenkin ottaa käyttöön uusi lippu-­ja informaatiojärjestelmä. HSL:n verkkokaupasta voi tilata lippuja ja tavaroita minne tahansa Suomeen Postin välityksellä ja kaikkia verkkokaupan tuotteita matkakorttia lukuun ottamatta voi tilata myös lahjaksi.­ HSL:n verkkokauppa tarjoaa kaikkiin tavaratuotteisiin ilmaisen toimituksen. Lipuissa on pieni toimitusmaksu toimitustavasta riippuen. HR

Matkaketju 3/2015  

Helsingin seudun liikenteen sidosryhmälehti Matkaketju 3/2015.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you