Page 1

1/2015

Yöllä töissä R AITIOVAU N U NKU LJ ETTAJA LE E NA AHON E N ON YKSI MONISTA JOUKKOLIIKE NTE E N AM MATTILAISISTA , JOTK A PYÖRITTÄVÄT K AU PU NKIA PIKKUTU N N E ILLE SA AKK A .

Göteborgin ruuhkamaksut SIVU 2 Vuorovaikutus lisää ymmärrystä SIVU 3

Runkolinja 560 tulee SIVUT 6-7 Kuljettajien tankkauspiste SIVU 14


TOIMITUSJOHTAJALTA NÄKÖKULMA

Ristiriitaiset ruuhkamaksut Helsingin seudun joukkoliikenne on eurooppalaisessa vertailussa jo useamman vuoden ajan ollut mantereen kärkeä. Lähes 90 prosenttia Helsingin seudun joukkoliikenteen käyttäjistä on tyytyväisiä palveluihin. Tulos on huima. Myös matkailijat ovat seudun joukkoliikenteen luotettavuuteen selvästi tyytyväisempiä kuin monissa muissa kaupungeissa. Kesällä avautuu junayhteys lentokentältä Helsingin keskustaan. Raiteilla lentokentälle on palvelu, joka löytyy useista maailman metropoleista.Kohta myös Helsingistä. Vaikka Kehärata tulee helpottamaan merkittävästi turistien liikkumista lentokentältä Helsingin keskustaan ja takaisin, toivottavasti osa turisteista pysähtyy myös matkan varrella. Ehkäpä joku jää yöpymään Vantaan Dixiinkin, kun uusi hotelli avautuu. Ensi vuonna käynnistyy Länsimetro, joka tuo Espoon nykyistä helpommin matkailijoiden ulottuville. Satunnaisten vierailijoiden on tutkitusti helpompi hahmottaa kaupunkien raideyhteyksiä ja liikkua niillä kuin monimutkaisemmaksi koetuilla bussiverkostoilla. Metrolla Otaniemeen ja vesibussilla Suvisaaristoon voi olla Espoon vastine Suomenlinnalle. Suuriin ja ruuhkaisiin metropoleihin verrattuna Helsingin joukkoliikenteellä on monta etua tarjottavana. Linjasto on selkeä, henkilökunta kielitaitoista ja matkustaminen turvallista. Yhdessä asiassa Helsingin seutu erityisesti peittoaa kilpailijat mennen tullen: täällä turisti löytää huomattavasti helpommin istumapaikan bussista tai metrosta kuin vaikkapa Lontoossa.

Suvi Rihtniemi

JE AN ET T E L A RSS ON /N EWSRO OM A B

Ihan kuin ulkomailla

Göteborgin vuoden 2013 alussa käyttöön otettu ruuhkamaksujärjestelmä on osa seudun suurta Västsvenska paketet -investointihanketta, jolla luodaan alueen asukkaille parempia mahdollisuuksia valita joukkoliikenne henkilöauton sijasta. Suunnitteluvaiheessa asetimme ruuhkamaksuille kolme tavoitetta: ruuhkien pitäisi helpottua erityisesti huipputunteina, keskustan ilmanlaadun pitäisi parantua ja maksuilla tulisi voida kattaa noin 40 prosenttia Västsvenska-paketin investointimenoista. Lisäksi halusimme järjestelmästä helposti ymmärrettävän. Järjestelmästä tuli hieman lievempi kuin uskoimme. Ruuhkat vähenivät noin 8 prosentilla, kun ennustimme 15 prosentin vähennystä. Ilmanlaatu on oletettavasti parantunut, mutta tätä on erittäin vaikea mitata. Maksujen rahoitusvaikutus on hieman ennakoitua heikompi, vaikkakaan tämä ei vaaranna paketin pitkän tähtäimen rahoitusta. Lisäksi pitkittynyt laskusuhdanne on pitänyt liikenteen kokonaismäärän ennakoitua vähäisempänä. Palaute oli ankaraa jo valmisteluvaiheessa, mutta vastustuksen eturintamassa olivat paikalliset poliitikot. Vastustajien asiaa ajamaan perustettiin uusi paikallinen puoluekin, joka sai 2010 vaaleissa edustajia kaupunginvaltuustoon. Neuvoa-antava kansanäänestys asiasta pidettiin syyskuussa 2014 ja siinä selvä enemmistö (56,9 %) äänesti ruuhkamaksuja vastaan. Uskoaksemme vielä kesällä 2014 asukkaiden enemmistö kannatti ruuhkamaksujen säilyttämistä. Vaalikamppailun loppumetreillä ei-leiri onnistui saamaan taakseen ääniä muun muassa korostamalla yhden pakettiin kuuluvan hankkeen eli keskustan alittavan Västlänken-ratatunnelin haittoja. Vaalitulos oli selvä ja äänestysprosentti korkea. Mielestäni ei ole kuitenkaan itsestään selvää, miten tulosta pitäisi tulkita. Kansanäänestyksessä kysyttiin kantaa ruuhkamaksuihin, mutta vaikuttaa siltä että jopa 40 prosenttia ei-äänen antaneista halusi vain pysäyttää Västlänken-hankkeen. Göteborgin kaupunki on talven aikana selvittänyt etenemisvaihtoehtoja tilanteessa, jossa ruuhkamaksuista luovuttaisiin mutta Väst-svenska paketet säilytettäisiin muilta osin. Näillä eväillä kaupungin poliittiset päättäjät tulevat kevään aikana kertomaan, miten ne aikovat edetä ruuhkamaksuasiassa ja miten neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos otetaan huomioon. Göteborgin ruuhkamaksu on valtiollinen vero, joka peritään sekä ruotsalaisilta että ulkomaisilta ajoneuvoilta. Kaupungissa on 36 kameroilla varustettua maksuasemaa, joiden ohi kulkevat ajoneuvot rekisteröidään automaattisesti. Maksua peritään arkisin klo 6 - 18.30. Jos ajoneuvo kulkee tunnin sisällä useiden maksuasemien ohi, vain yhdestä ohituksesta peritään maksu.

Per Bergström Jonsson johti Göteborgin ruuhkamaksujärjestelmän valmistelua 2009-2011. Hän on työskennellyt lähes 15 vuotta sekä kansallisen, alueellisen että paikallisen tason liikennesuunnittelutehtävissä. Tällä hetkellä hän on Göteborgin kaupungin palveluksessa strategisten hankkeiden liikennesuunnittelijana ja toimii asiantuntijana ruuhkamaksukysymyksissä.


Ajassa

testata ja kehittää uusia matkustajapalveluita ja tehdä niihin erilaisia koeasennuksia. Bussihankinta on osa HSL:n ePELI-hanketta, jossa luodaan infrastruktuuri ja toimijaverkko uusien teknologioiden käyttöönotolle. HSL tavoittelee yli 90 prosentin vähennystä bussiliikenteen hiilidioksidipäästöihin ja haitallisiin lähipäästöihin vuoteen 2025 mennessä.

EHDOT UUSIKSI  Yleiset matkaehdot matkakortin käyttäjille uudistettiin vuoden alussa. Nimi on nyt Helsingin seudun liikenteen yleiset matkaehdot ja ohjeisto kattaa kaikki liput ja lisäksi mm. ohjeet polkupyörän kuljettamisesta liikennevälineissä. Matkaehtoja saa palvelu- ja myyntipisteistä, ja pdf-versiona ne löytyvät hsl.fi-sivuston Ohjeita ja tietoja -osiosta.

MI KKO RYHÄ N EN

TUSINA SÄHKÖBUSSIA  HSL kokeilee uutta toimintatapaa hankkimalla 12 sähköbussia, joita liikennöitsijät saavat käyttöönsä. Bussit toimittaa suomalainen Linkker-yhtiö. HSL hankkii kaluston itse, koska yksittäiskappaleina tehtyjen sähköbussien teknologiariskien sälyttäminen liikennöitsijöille olisi kohtuutonta. HSL voi omistamissaan sähköbusseissa myös

Asiakas haluaa äänensä kuuluviin Asukkaita ja joukkoliikenteen käyttäjiä kannattaa kuunnella, jos haluaa saada aikaan toimivaa ja hyvää mieltä tuovaa joukkoliikennettä. Vuorovaikutus lisää ymmärrystä paitsi ihmisten liikkumistarpeista, myös siitä, millaista heidän mielestään on mukava ja turvallinen matkustaminen. Sitä paitsi kansalaiset ovat entistä valppaampia ja haluavat saada äänensä kuuluviin jo ennen kuin heitä koskevia päätöksiä lyödään lukkoon. HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosasto hyödyntää suunnitteluprojek-

tien yhteydessä vuorovaikutusmallia, joka tarjoaa puitteet asukkaiden osallistumiselle suunnitteluun eri vaiheissa. Kanavina toimivat yleensä hankkeelle omistettu blogi, live-chatit ja myös asukastilaisuudet, joissa yleisö voi keskustella suunnittelijoiden kanssa kasvokkain. Niiden lisäksi linjastosuunnitelmat herättävät vilkasta spontaania kommentointia ja keskustelua sosiaalisessa mediassa ja hsl.fi-sivuilla. Parhaimmillaan vuorovaikutus voi olla suunnittelijoiden ja asukkaiden välinen keskustelu- ja oppimispro-

sessi, jossa suunnittelijat saavat tietoa asukkaiden arvoista ja asukkaat puolestaan tietoa suunnittelusta ja päätösten perusteista. ”Etsimme keinoja oman ymmärryksemme parantamiseen sekä tilastoista että yksittäisten ihmisten ide-

”Etsimme keinoja oman ymmärryksemme parantamiseen sekä tilastoista että yksittäisten ihmisten ideoista."

Lähijunien uudet linjakartat ja muu matkustajainformaatio olivat esillä Helsingin päärautatieasemalla.

oista. Seuraamme aktiivisesti tutkimuksia ja haluamme ymmärtää myös asiakkaiden näkökulman entistä kirkkaammin”, joukkoliikennesuunnittelija Nina Frösén kuvailee. Asukkaiden kokemukseen perustuva tieto täydentää suunnittelussa hyödynnettävää tutkimustietoa ja tilastoja esimerkiksi väestön ja työpaikkojen määristä tai pysäkkien nousijamääristä. ”Kun asukas perustelee ehdotelmansa hyvin, se voi vaikuttaa suunnitelmiin tehokkaamminkin kuin adressi täynnä nimiä”, Frösén sanoo. SKA

Junainfo innosti

Koillis-Helsingistä palautevyöry

Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa on tätä päivää myös HSL:n viestinnässä. Viimeksi kansalaisia innostettiin kertomaan näkemyksensä lähijunien uudistuvista linjakartoista ja muusta matkustajainformaatiosta. ”Avoin toimintatapa on tullut jäädäkseen, ja meillä on sen avulla hyvät mahdollisuudet ammentaa uutta viisautta siihen, miten luomme helposti luettavaa, johdonmukaista ja intuitiivisesti ymmärrettävää informaatiota matkustajille”, HSL:n palvelumuotoilupäällikkö Jarno Ekström sanoo. ”Vuorovaikutuksen parhaita käytäntöjä meidän kannattaa vielä kehittää, jotta saamme siitä todellisen voimavaran työhömme.” Uudet junainfot olivat näytteillä päärautatieasemalla kaksi viikkoa helmikuussa. Niitä koskevaa nettikyselyyn tuli noin 1 500 vastausta. Lisäksi aiheesta käytiin vilkasta keskustelua hsl.fi-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Viime syksynä aloitettu Koillis-Helsingin uuden bussilinjaston suunnittelu sai asukkaat poikkeuksellisen aktiivisiksi. HSL on saanut linjastosuunnitelman luonnoksista satamäärin kommentteja ja palautetta, ja myös nettiadresseja on perustettu. Pelkästään HSL:n sivuilla Koillis-Helsingin linjastouudistuksesta kertovaa sivua on kommentoitu satoja kertoja. Kun linjastoluonnoksen valmistumisesta kerrottiin joukkoliikennesuunnittelijoiden blogissa, kommentteja kertyi yli 400.

Erityisesti huomiota sai bussilinja 69, jonka säilyttämistä vaativa nettiadressi keräsi melkein 1 500 allekirjoitusta. Adressi linjan 72 reitin säilyttämiseksi entisellään keräsi sekin toistatuhatta nimeä. Lisäksi Malmitalolla järjestettiin tammikuussa suunnitelmaluonnosten esittelemiseksi asukastilaisuus, jonka yleisöryntäys yllätti HSL:n. Helmikuussa Malmilla ja Jakomäessä pidettiin uudet tilaisuudet, joissa esiteltiin palautteiden perusteella muutettuja suunnitelmia ja jotka sujuivat jo rauhallisemmissa tunnelmissa.


Ajassa

ILMAN ILMAJOHTOJA  Viime marraskuussa avattu Dubain raitiotie on maailman ensimmäinen täysin ajojohdoton ratikkajärjestelmä. Vaunu ottaa virran raiteiden välissä maassa olevasta virtakiskosta. Koko reitti on 10,6 kilometriä pitkä ja sen varrella on 11 ilmastoitua ja laituriovilla varustettua asemaa. Alstomin toimittama järjestelmä on suunniteltu kestämään jopa 50 as-

teen lämpötilaa, korkeaa ilmankosteutta ja hiekkaista ilmaa. Kuten Dubain metrossa, raitiovaunuissakin on erillinen kultaluokka, jossa on muun muassa erikoisleveät, aidolla nahalla verhoillut penkit. Liput kultaluokan vaunuun maksavat tuplasti perushintaan verrattuna. Dubain ratikoissa ja metrossa on lisäksi erilliset vain naisille ja lapsille varatut vaunut.

IRTI OMASTA  Brittiläinen tutkimus ennustaa, että autonomistajien määrä maassa vähenee lähivuosikymmeninä. Syynä on kasvava turhautuminen ruuhkiin. Etenkin kaupunkiseuduilla asuvat siirtyvät joukkoliikenteeseen ja yhteiskäyttöautoihin. Tutkijat arvioivatkin, että viranomaisten ennuste liikenteen kasvusta 41 prosentilla 2010 - 2040 on ylimitoitettu.

LAURI ERI KSSON

Linjan 550 suosio on vakaa

Runkolinja 550 on Helsingin seudun ylivoimaisesti vilkkain bussilinja, jonka kyytiin nousee tyypillisenä arkipäivänä lähes 40 000 matkustajaa. Linjalla tehtiin viime vuonna yhteensä 11,5 miljoonaa matkaa. Käyttäjistä kaksi kolmasosaa on helsinkiläisiä ja reilu neljäsosa espoolaisia. Linja 550 on HSL:n tiheimmin liikennöity bussilinja. Lähtöjä on arkisin noin 310 ja viikossa kaikkiaan 1875. Linjan reitti on 27 kilometriä pitkä ja siitä noin kaksi kolmasosaa kulkee Helsingissä. Matkoista 63 % tehdään Helsingin sisällä, 22 % Espoon sisällä ja 15 % kuntarajat ylittäen. Keskimäärin linjalla matkustetaan 6,1 kilometrin matka.

Ratikan syväluotaus Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston monen oppialan yhteiskurssilla ennakoidaan raitioliikenteen tuloa kaupunkiin ja syvennytään ratikan merkitykseen muunakin kuin liikennevälineenä. Ratikka tuo kaupunkiin uuden kulttuurin, totesivat kurssilaiset, jotka kävivät myös Helsingissä haastattelemassa raitiovaunumatkustajia. Ratikan merkityksiä ja mahdollisuuksia luodataan kurssilla monelta kantilta. Yhteistyössä ovat mukana psykologia, sosiaalitieteet, arkkitehtuuri ja liikennetekniikka. Asiasta kertoi Tampereen yliopiston Aikalainen-lehti.

Lue verkossa hsl.fi/matkaketju

Auto alle ja menoksi Yhteiskäyttöautoilu. Yksi yhteinen korvaa 9–13 yksityistä. Autojen yhteiskäytön suosio on kasvanut vauhdikHSL:llä on markkinointiyhteistyösopimus City Car Clubin kaasti viime vuosina. Yhteiskäyttöautoilla ajaa koko lisäksi 24Rentin ja EkoRentin kanssa. Ne tarjoavat erilaisia maailmassa viitisen miljoonaa ihmistä ja autoja on etuja HSL:n matkakortin käyttäjille. ”Uusin kumppani Ekolähes sata tuhatta. Näin arvioi yhteiskäyttöautoilusta väitös- Rent on ensimmäinen yhteiskäyttöpalvelu, jonka kaikki ajokirjaa tekevä Taneli Vaskelainen Jyväskylän yliopistosta. kit ovat täyssähköautoja.” ”Euroopassa eturivin maihin kuuluu Sveitsi, jossa yhteisYhteiskäyttöpalvelun asiakkaaksi rekisteröitynyt saa auton käyttöautoilijoita on väkilukuun suhteutettuna eniten, noin käyttöönsä vaikka vain pariksi tunniksi ja mihin aikaan vuorokaksi prosenttia. Voi sanoa, että yhteiskäyttöautoilu on siellä kaudesta tahansa. Tarjolla on erikokoisia autoja pikkuautoisjo yksi kulkumuoto muiden joukossa.” ta pakettiautoihin ja auton noutopaikkoja on Lähes koko Sveitsin yhteiskäyttöautobiseri puolilla pääkaupunkiseutua. nestä hallitsee yksi osuuskunta, jolla on kaikYhteiskäyttöauton on laskettu tulevan Yhteiskäyttöauto kiaan noin 1 400 autojen noutopaikkaa eri omaa autoa edullisemmaksi, jos ajokilometon omaa autoa puolilla maata, pikkukyliä myöten. rejä kertyy alle 10 000 vuodessa. Joukkoliiedullisempi, jos ”Myös Saksassa yhteiskäyttöautoilu on kenne, kävely ja pyöräily täydennettynä yhajokilometrejä vahvassa nousussa, siellä käyttäjiä on noin teiskäyttöautoilulla tekevät liikkumisesta kertyy alle 10 000 miljoona”, Vaskelainen kertoo. Sveitsin maljoustavaa ja sujuvaa ilman omaa autoa. vuodessa lista poiketen Saksassa toimii yli 150 yhteisLaajamittaisella autojen yhteiskäytöllä olikäyttöpalvelujen tarjoajaa. si huomattavia vaikutuksia kaupunkitilaan, Suomessa yhteiskäyttöautoilu elää ja kehittyy ensisijaisesti kun parkkipaikkojen tarve vähenee. ”Eri tutkimuksissa on misuurimmilla kaupunkiseuduilla. ”Pääkaupunkiseudulla City tattu, että yksi yhteiskäyttöauto korvaa 9–13 yksityisautoa”, Car Club oli pitkään ainoa varsinainen yhteiskäyttöautopal- Taneli Vaskelainen toteaa. PR velun tarjoaja. Nyt toimijoita on useita”, HSL:n liikkumisen ohjauksen päällikkö Tarja Jääskeläinen sanoo.


Ajassa

KISKOJA LÄNTEEN  HKL kuljetti helmikuun alussa ensimmäiset Länsimetron kiskot metrorataa pitkin Vuosaaren satamasta Ruoholahteen. Kiskot on valmistettu Espanjassa. Kuljetuksia ja asennuksia jatketaan kesän ajan, ja viimeiset kiskot saadaan asennettua Matinkylään loppukesällä. Rata Ruoholahdesta Matinkylään on 14 kilometrin pituinen.

AVOIN DATA  HSL:n asiakastyytyväisyystutkimusten aineisto on nyt kaikkien kiinnostuneiden luettavana Asty Web-nettitietokannassa hsl.louhin.com/asty. Tietokannasta selviää, minkälaisia arvosanoja matkustajat ovat antaneet eri bussilinjoille, raitiolinjoille, lähijunille ja metrolle. Asiakastyytyväisyyskyselyihin osallistuu vuosittain 50 000 matkustajaa.

LIPPU MOBIILIKSI  HSL selvitti viime syksyn asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä matkustajien halukkuutta käyttää mobiililippua matkakortin sijaan. Vastaajista kolmasosa oli halukkaita siirtymään mobiililippuun. Keskimäärin kiinnostuneimpia olivat matkustajat, joilla on mahdollisuus oman auton käyttöön, sekä joukkoliikennettä harvoin käyttävät.

HSL neuvottelee VR:n kanssa uudesta lähijunaliikenteen sopimuksesta siirtymäkaudelle 2016–2021. VR on tehnyt HSL:lle tarjouksen, joka toisi huomattavia säästöjä. Jos sopimus syntyy, lähijunaliikenteen kilpailutus siirtyy kolmella vuodella eteenpäin. Jos neuvottelut eivät johda HSL:n tavoitteiden mukaiseen aiesopimukseen huhtikuun loppuun mennessä, HSL jatkaa kilpailutuksen valmistelua suunnitellulla aikataululla ja kilpailutettu liikenne käynnistyy kesäkuussa 2018. ”Toteutuessaan sopimus toisi HSL:lle reilun viiden vuoden aikana noin 30 miljoonan euron säästön nykyhintatasoon verrattuna. Säästö on samansuuruinen kuin arvioimamme kilpailutuksen tuomat hyödyt”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. ”VR:n tarjous on hyvä esimerkki siitä, miten HSL:n toimet kilpailun avaamiseksi tuottavat jo nyt konkreettisia hyötyjä matkustajille. Säästöt vähentävät osaltaan lipun hintojen korotuspaineita.” Sopimus myös vauhdittaisi vanhan junakaluston poistumista ja toisi nopeammin raiteille uudet violetit Flirt-junat. Violetti tilaajaväritys tulee käyttöön sinisten bussien, vihreiden ratikoiden ja oranssin metron rinnalle. Violetti erottaa lähijunat VR:n vihreistä kaukojunista ja junien väri pysyy yhdenmukaisena, vaikka operaattori kilpailutusten myötä vaihtuisikin. Flirt-junien lisäksi väri otetaan käyttöön HSL:n matkustajainformaatiossa eli muun muassa junapiktogrammissa ja lähijunien linjakartoissa. PR

KUVA J UHA RI I HI MÄKI / KUVAN KÄSI TTELY HSL

Lähijunaliikenne neuvottelupöydällä

Flirt-junien kylkiiin tulee violetti väritys.

L ÄN S I ME TR O OY

Länsimetro kiinnostaa

Länsimetron rakennustyö on virittänyt monta taideprojektia. Hanasaaren aitaa maalasi taiteilija Hans-Peter Schütt.

Länsimetro tuo lähivuosina suuria muutoksia liikenteeseen, mutta nyt hanke näkyy mittavina rakennustyömaina. Asukkaiden tiedonnälkä on kova: mitä minun kotikulmillani rakennetaan nyt, milloin on valmista? Metron rakentamisesta vastaavan Länsimetro Oy:n viestintäporukka käyttää monia keinoja tiedonjanon sammuttamiseen. ”Julkaisemme Länsimetro-lehteä, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja jaetaan koteihin ja yrityksiin”, Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Satu Linkola kertoo. ”Nettisivuillamme voi seurata louhinnan edistymistä seurantapalvelun avulla. Kerromme ajantasaista tietoa myös Facebookissa, Twitterissä ja kuvapalvelu Flickrissä, josta löytyy tuhansittain valokuvia.” Ne, jotka eivät etsi tietoa verkosta, saavat sitä Tapiolan Länsimetro-konttorista. ”On erittäin tärkeää, että olemme täällä paikan päällä tavattavissa. Meille voi tulla käymään tai soittaa. Palautetta saa toki antaa myös lansimetro.fi-sivujen kautta,” Linkola toteaa. ”Tapaamme asukkaita kuukausittain infotilaisuuksissa Tapiolan konttorilla sekä asukastilaisuuksissa, joita järjestämme aina kun louhinta alkaa uudessa paikassa. Käymme myös esittelemässä hanketta taloyhtiöille ja koululaisille. Asukkaita kiinnostavat eniten rakentamiseen liittyvät asiat: mitä työmailla tehdään, kauanko rakennustyöt kestävät ja mitä muutoksia lähialueilla tapahtuu.” SKA

Matkakortista HSL-kortti HSL:n matkakortit vaihdetaan uusiin ensi vuonna. Matkakorttien tilalle tuleva HSL-kortti on vakioasiakkaan kantakortti. Kortin haltija saa kaikki HSL:n asiakkaan edut eli edullisten matkalippujen lisäksi alennusta esimerkiksi erilaisista tapahtumalipuista, kahviloista ja kivijalkaliikkeistä. Etuja saa myös HSL:n tulevasta verkkokaupasta. Uusi HSL-kortti on sininen ja sitä kuvittavat HSL:n logo sekä tutut joukkoliikenteen kuvasymbolit. Samalla uudistetaan kertakortti, jonka nimeksi tulee matkailijakortti ja väriksi valkoinen. Kortille ladataan jatkossakin vuorokausilippuja. Molempien korttien ulkoasun on suunnitellut HSL:n design-toimisto Kokoro&Moi. Kortit vaihdetaan, jotta ne toimivat yhteen tulevan vyöhykemallin kanssa. Uudet kortit mahdollistavat myös lataamisen verkossa. Näillä näkymin nämä molemmat saadaan käyttöön vuoden 2017 aikana.

Liputtomia yhä vain vähän

HSL:n tarkastamista matkustajista ilman asianmukaista matkalippua matkusti viime vuonna 2,7 prosenttia. Osuus on yhtä suuri kuin edellisenäkin vuonna. Eniten liputtomia matkustajia oli lähijunissa, metroasemien laiturialueilla ja raitiovaunuissa. HSL pyrkii pitämään liputtomien määrän vähäisenä tarkastamalla lippuja näkyvästi ja tehokkaasti. Tavoitteessa onnistuttiin. HSL tarkasti vuoden 2014 aikana yhteensä 3,8 miljoonan matkustajan liput, mikä on hieman edellisvuoden määrää (4 miljoonaa) pienempi. Kansainvälisessä vertailussa alle kolmen prosentin liputtomuus on erittäin hyvä saavutus.


Joutuisasti runkolinjalla 560

Pa

lo

he

in

ä

Uusi runkolinja 560 aloittaa liikennöinnin Itä-Helsingin ja Myyrmäen välillä 10.8.2015. Se ajaa reittiä Rastila–Vuosaari–Mellunmäki– Kontula–Malmi–Paloheinä–Kuninkaantammi– Myyrmäki ja tarjoaa erinomaisen vaihtoyhteyden Kehäradalle.

Runkolinjan 560 pysäkit Reitillä on yhteensä 39 pysäkkiä, joista 33 on Helsingin puolella ja 6 Vantaalla.

Myyrmäki

Kuninkaantammi

Paloheinään rakennettu joukkoliikennetunneli on aluksi vain runkolinja 560:n käytössä. Tunneli on 1,2 kilometriä pitkä; kallioon siitä on louhittu 990 metriä. Tunnelin louhinnassa syntyi 322 650 tonnia kiviainesta. Tämä kivimäärä painaa yhtä paljon kuin 110 kuusikerroksista kolmen rapun kerrostaloa tai reilut 22 250 linjan 560 uutta bussia.

istumapaikkaa seisomapaikkaa paikkaa yhteensä

1

2

3

4

5

Valvontajärjestelmään kuuluu yli 50 videokameraa.

560 6

7

metriä

8

9

10

11

12

13

kerrostalon painon verran kiviainesta louhittiin tunnelista

14

bussia linjalla Runkolinjalla 560 ajaa 19 bussia, jotka tunnistaa oranssi-valkoisesta värityksestä. Bussit ovat Lahdessa valmistettuja Scania Scaloja. Linjaa liikennöi Helsingin Bussiliikenne Oy.

kilometriä pitkä Paloheinän joukkoliikennetunneli

Helsinki


Linjan 560 reitti on 28 kilometriä pitkä. Matka Vuosaaresta Myyrmäkeen kestää 50 minuuttia ja Rastilasta 60 minuuttia.

Tikkurila

Aimo Duunari asuu Torpparinmäessä ja käy töissä Kaivokselassa. Hänen työmatkansa uutta joukkoliikennekatua pitkin ja Keskuspuiston ali kestää 8 minuuttia.

Ulla Vesikko

Liityntäpysäkkejä myös pyörille

M

al

m

i

Pysäkkien paikat on valittu siten, että vaihtoyhteydet toimivat hyvin. Myös polkupyörien liityntäpysäköintiin on kiinnitetty erityistä huomiota.

on innokas uimari, joka harrastaa lempilajiaan kesät talvet luonnonvesissä. Ulla polkee ensin pyörällä Malmille ja jatkaa sieltä bussilla 560 Rastilan uimarannalle. Matka kestää 35 minuuttia.

HE L

Sakari Diili

Kontula

Mellunmäki

Vuorovälit

-aika Ruuhka in m 7-8 ta Päivä/Il 10 min Yö in 15-20 m pu p lo Viikon -30 10-15, 20

Vuorovälit Linja 560 ajaa arkisin ruuhka-aikaan 7–8 minuutin välein. Päivällä ja alkuillasta bussi kulkee 10 minuutin välein ja hiljaisena aikana 15–20 minuutin välein. Viikonloppuisin vuorovälit ovat 10–15 minuuttia ja hiljaisimpina tunteina 20–30 minuuttia. Liikennöintiaika on arkisin kello 4.45–23.45, lauantaisin 5.30–23.45 ja sunnuntaisin 6–23.45.

Liikennöintiaika

lähtee työmatkalle Pariisiin kotoaan Mellunmäestä. Matka alkaa runkolinjalla Malmille, josta Sakari pääsee Kehärataa pitkin nopeasti HelsinkiVantaan lentoasemalle. Sakarin matka bussilla 560 Malmille kestää 7 minuuttia, junamatka Malmilta kentälle vie 14 minuuttia.

Vuosaari

Arkisin 4.45-23.45 Launtaisin 5.30-23.45 Sunnuntaisin 6.00-23.45

Rastila

Lisää runkolinjoja tulossa HSL tutkii mahdollisuutta jatkaa runkolinjan 560 reittiä Myyrmäestä Matinkylään. Tulevaisuudessa – ja osin jo nyt – joukkoliikenteen perustan muodostaa runkoverkko: tiheästi liikennöitävä raideliikenne, eli junat ja metro, ja sitä täydentävä runkobussiliikenne. Liityntäbusseilla varmistetaan hyvät yhteydet laajalta alueelta, ja poikittaiset runkolinjat parantavat yhteyksiä seudun keskusten välillä. Suunnitelmissa on kaikkiaan 12 tiheän vuorovälin runkolinjaa vuoteen 2022 mennessä.


Yötä myöten Laskiaistiistain iltayötuuli on nopea ja tyly, kun reportteri ja kuvaaja aloittavat retkensä Hakaniemen metroaseman sisäänkäynniltä. Kymmenet joukkoliikenteen ammattilaiset tekevät öisin työtä pikkutunneille asti, kaikilla keleillä. TE KSTI V E SA TO M P URI KUVAT V ESS I H Ä M Ä LÄ INE N


Heidi matkustaa yökolmosella saunareissulta kotiin.

Leena Ahonen on ajanut raitiovaunua pian 30 vuotta, nyt kolmosen puikoissa.

Tuuli unohtuu hetkeksi, kun yhteinen treffattavam”Parissa kohtaa valot on tilattava ja mentävä sitten, kun me, raitiovaununkuljettaja Leena Ahonen saapuu on saatu lupa.”Aikataulu on onneksi laadittu sen verran vältyökavereineen taukotupakalle. jäksi, ettei se pienistä odotteluista sotkeudu. Ja matkustajil”Savon tyttöjä, Nilsiästä! Sisko ja veli olivat jo täällä. Tala on harvoin minuutinkiire. Tunnelma sen sijaan on monilpulikaupungissa tuli asuttua ensiksi, sen jälkeen Korsossa. le raitiovaunureissaamisen ykkösarvoja. Nimeään kertomaRatikkaa oon ajanut vuodesta 1986,” Leena kertoilee lupsakton tutkiva toimittaja sanoo, että ratikka voittaa bussin sekä kaalla meiningillä ja puhaltelee sauhuja ohueen pyryyn. tunnelmassa että lipun hinnassa. Astetta avomielisempi Ratikka ei ollut hänen ihan ensimmäinen pitkäaikainen trio astuu iloisissa tunnelmissa kyytiin Bulevardin tienoiltyöpaikkansa Helsingissä. Perhepäivähoitajana vierähti tois- la. Ollaan tulossa Aleksin, Iinan ja Tinjan yhteisen ystävän takymmentä vuotta. 34-vuotispäiviltä. Aleksi on insinööri ja nai”Kyllä siitä jotain hyötyä on ollut ratikoisset ”luovilta aloilta”. Aleksi­vertaa ratikka”Ratikka voittaa sakin. Pitää osata oikealla tavalla paimentaa kyytiä skeittilautaan – sillä erotuksella, että bussin sekä tarvittaessa. Minä olen tällainen reipasotteiskeittikyydissä tulee harvoin luetuksi kirtunnelmassa että nen ihminen. Ja jos puolilta öin joku räyhää jaa. Lähestymme Kaivopuistoa, synttärilipun hinnassa.” ja nimittelee, ei tarvitse liian herkästi otjuhlijat jäävät kyydistä. Löydämme kuvaajataa itteensä. Enimmäkseen matkustajat ovat Vessin kanssa opiskelijaneitos­parivaljakon, kyllä oikein mukavia,” Leena sanoo ja tumppaa savukkeen. joka koettaa selvittää älypuhelimella, millä pysäkillä kanKello on kaksikymmentä vaille yksitoista, ja lähestyvän nattaa jäädä pois, jos on matka Kannunvalajien laskiaisbileikolmosen keula näkyy jo. Klo 22.41 pääsemme kyytiin – ja siin Kaivohuoneelle. Käyn kysymässä Leenalta,­joka kertoo Leena puikkoihin. Ollaan hänen vuoronsa reippaassa puoparhaan pysäkin. Nuoret valtiotieteilijätkin poistuvat yölivälissä. Ajoa piisaa yökahteen, koko ajan samaa kolmosen hön, ja jäljellä on enää yksi matkustaja, saunareissultaan koyölinjaa. tiutuva Heidi.”Ratikka on kiva, koska on isot ikkunat ja rei”Tykkään yöajosta. Kolmosen lisäksihän nelosratikka ajaa lusti istumatilaa, lastentarhanopettajana työskentelevä Heiyöllä pitkään.” di sanoo ja jää pois Töölössä.Mekin jäämme. Ruskeasuon bussivarikolla meitä jo odotellaan. Kurvaamme reteästi Pia Kolmosen reitti halkoo keskeisintä Helsinkiä: Kallio – KaiTbibin luvalla liikennetyönjohtajan parkkiruutuun. Kello on vopuisto – Töölö. Välillä pitää odottaa vastaantulevia raikymmentä vaille puolenyön, pyry yltyy. > tiovaunuja. Leena Ahonen tietää unissaankin, ettei S-valoa vastaan parane posottaa.


Pia Tbibi esittelee vuorotaulua liikennetyönjohdon hermokeskuksessa.

Tankatut ja pestyt bussit ovat valmiina starttaamaan aamuruuhkaan.

Rajavatam Jeyavyban työkavereineen huolehtii bussien tankkaamisesta ja pesusta öisin Ruskeasuon varikolla.

Pia Tbibille bussiliikenne tuli perusteellisesti tutuksi jo Sähköviat ovat Kimmon mukaan tyypillisimpiä syitä mat­ lapsena Herttoniemessä, sillä sekä isä että äiti työskente­ kan keskeytymiseen, etenkin nopeiden säänmuutosten ai­ livät Helsingin kaupungin liikennelaitoksella. Kummalla­ kaan. Esimerkiksi kovan pakkasen lauhtuessa äkisti Kimmo kin työvuosien määrä ylitti neljäkymmentä. Siskokin on aja­ Halttuselle ja muille kikkamiehille on odotettavissa kiireitä. nut bussia jo 30 vuotta. Minäkin aloitin käymällä bussinkul­ Kello lähenee yhtä; kikkamiehellä on ollut hiljaisehko jettajakurssin ja ajamalla sen jälkeen vuosikaudet. Varikolla vuoro, joka päättyy tunnin kuluttua. Juuri nyt tien päällä olin jo Vartiokylässä ja nyt täällä Ruskeasuolla,” Pia kertoo ei ole yhtään apua odottavaa kuljettajaa, joten aikaa riittää ja paljastaa, että pian – tätä lukiessa – hänen nimensä on uu­ kaasuauton tankkaamiseen. Kimmo Halttunen tunnustaa den avioliiton myötä Pia Timperi. Hän esittelee meille bus­ luottavansa enemmän perinteisten ajokkien toimivuuteen. sivarikon työnjohdon hermokeskuksen, jossa on eri sym­ ”Tähänastisia kaasuautomalleja ei mielestäni ole tehty bolivärein samalla taululla esitettynä koko Suomen oloihin. Perinteinen Scania pelit­ Helsingin Bussiliikenteen bussivuorokirjo tää parhaiten, ja varaosiakin saa ihan vieres­ ajokkityypeittäin. tä,” hän toteaa. Kikkamiehen on ”Punainen tarkoittaa kaksiakselista, val­ tiedettävä keinot, koinen kaasuautoa. Keltaiset ovat dieselte­ Varikolla nautitun mustan kahvin virkistä­ joilla matkalle lejä ja siniset kaksiakselisia kaasubusseja,” minä suuntaamme kohti Herttoniemen uut­ hyytynyt bussi Pia selvittää ja rientää luukulle kuulemaan ta metrovalvomoa. Navigaattori opastaa, ja saadaan liikkeelle. yövuoroa tekevän tankkarin Rajavatam kaikki näyttää etenevän kuten pitääkin. Pie­ Jeyavybaninin mietteitä. ni aavistus hiertää; en ole saanut yhteyttä Srilankalaissyntyinen, viisi vuotta vari­ valvomovastaaviin varmistaakseni, että reit­ kolla työskennellyt Rajavatam on menossa pesemään bus­ ti on selvä. Viimehetken soitto asiakaspalveluun antaa ai­ sin numero 1307 sisätiloja. Sellainen kuuluu hänen ja mui­ heen odottaa, että sisäänpääsyyn ei riitä suomalaisen mie­ den tankkareiden työnkuvaan. Kikkamiehetkin joskus tank­ hen sana eikä edes lause. kaavat, kuten varikolla päivystävä Kimmo Halttunen, joka Uuden, komean valvomorakennuksen valot kutsuvat opiskeli autojen sielunelämän jo poikasena Vantaalla ”Riipi­ reportteria ja kuvaajaa pyryn keskeltä kyselemään ammat­ län romiksella”. tilaisilta ammattilaisten asioita. Ovipuhelin löytyy, samoin ”Varsinainen oppi kertyi autokorjaamoilla työskennelles­ ­selitys epätodennäköiselle käyntiajalle. Selitys ei riitä. On sä. Kikkamiehen on tiedettävä keinot, joilla matkalle hyyty­ todettava, että turvallisuus on maksimoitu, mikä ei varmas­ nyt bussi saadaan liikkeelle ja tarvittaessa korjaamolle.” tikaan ole huono asia matkustajien ja koko kaupungin infra­


Lentokenttälinjaa 61 ajavalle Helga Alakurtille koittavat eläkepäivät viimeistään kesällä.

Kikkamies Kimmo Halttusen kiireet lisääntyvät nopeiden säänmuutosten aikaan.

struktuurin näkökulmasta. Mutta on vesiperässä ainakin se hyvä puoli, ettemme joudu rientämään hosuen viimeiselle rastillemme, Vantaan yöbussin kyytiin Tikkurilan ja lentokentän välille. Olemme tehneet oivallisen logistisen kokonaissuunnitelman, minkä seurauksena otamme Tikkurilasta lentokentälle taksin. Sattumalta käsikirjoitukseen päätynyt taksikuski Juhani kertoo turvallisuusalalla työskennelleenä ymmärtävänsä, ettei meitä laskettu sisään, jos kerran yötyövuorolaisella ei ollut täyttä varmuutta siitä, millä asialla liikumme. Seuraava haastateltavamme uhmaa syntymäpaikkoineen tilastollista todennäköisyyttä: aloitimme nilsiäläissyntyisen Leena Ahosen ajamasta Helsingin kolmosratikasta ja päädymme Nilsiässä syntyneen Helga Alakurtin ajamaan Vantaan yöbussiin numero 61. Kysyn heti Helgalta, tunteeko hän ratikankuljettaja Leena Ahosen. Ei hän tunne, nuoret lähtivät Helsinkiin sen verran eri aikoihin. ”Minä tulin Hesaan vuonna kuuskytäkuus. Kauppamatkustajana aloitin, Amer-yhtymässä konttoritarvikkeiden myyjänä. Viimeiset 25 vuotta olen ajanut bussia, enkä ole katunut alanvaihtoa,” Helga kertoo ja toivoo, ettei jutussa haukuttaisi bussinkuljettajia. Kerron, että minun on päinvastoin syytä olla iloinen avartavasta elämyksestä: pääsystä seuraamaan ihmisten työtä ja hieman kurkistamaan heidän elämänkaariinsa. Helga avautuu kertomaan siitä, miten hänestä tuli bussinkuljettaja. ”Olin myynyt konttoritarvikkeita vuosikaudet, enkä ollut mielestäni enää nuori ja nätti. Eräänä kauniina kevätiltana

jossakin Porin suunnalla soitin esimiehelle ja kerroin,­että lopetan. Niin minä sitten mietiskelin, mitä muuta oikeas­ taan osaan tehdä. Ainakin osasin ajaa autoa, niinpä hankin taksiluvat. Kun olin jonkun vuoden ajanut, puhkesi Kalastajatorpan mäessä rengas. Apuun tuli nuori komea bussikuski ja juteltiin. Siitä seurasi se, että sain Vantaan Liikenteen liikennepäällikön puhelinnumeron, johon soitin, ja sain kutsun tulla käymään. Vartin päästä minulla oli työsopimus kainalossa. Aluksi piti tietysti käydä bussikurssi ja sitoutua­ kahden vuoden työskentelyyn kurssin jälkeen. Minulle se oli melkein uusi maailma, kun en ollut bussissa edes matkustanut kymmeneen vuoteen,” Helga kertoo. Tätä lukiessa Helga todennäköisesti jo tietää kuukauden, jolloin hän ajaa viimeisen vuoronsa. Pomo kuulemma houkuttelee ajamaan niin kauan, kunnes Kehärata avautuu, vaikka toukokuussa olisi jo mahdollisuus vetäytyä eläkkeelle maaseudun rauhaan Vihtiin. Niin vie Helgan tarinointi mukanaan, että lähes unohtuu,­ minne sitä oikeastaan ollaan menossa ja keitä muita on kyydissä. Osoittautuu, että meidän töissä olevien lisäksi mukana on vain yksi matkustaja, lentokenttähotellista työstä palaava pietarilaissyntyinen, Suomessa opiskeleva Kirill. Hän kertoo hyväntuulisena ehtivänsä tällä vuorolla juuri ja juuri vaihtobussiin Tikkurilan uuteen matkakeskukseen, jonne saavumme kello 2.41. Helgan vuoro jatkuu vielä tunnin.

Töistä palaava Kirill vaihtaa vielä toiseen yöbussiin Tikkurilan uudessa terminaalissa.


TI I N A MÄ KI N EN

Suunnittelun ytimessä: nopeus, luotettavuus, tehokkuus HSL:ssä suunnitellaan joukkoliikennettä kahdella eri tasolla. ”Joukkoliikennesuunnitteluosaston suunnittelijoiden työssä perustan muodostavat strategiset pitkän aikavälin suunnitelmat, jota tehdään liikennejärjestelmätasolla ja yhteistyössä seudun maankäytön ja asumisen suunnittelutahojen kanssa”, ryhmäpäällikkö Arttu Kuukankorpi selvittää. Strategiassa tavoitteena on luoda linjasto, joka perustuu tiheästi liikennöitävään raideliikenteeseen ja sitä täydentäviin runkobussiyhteyksiin. Joukkoliikennesuunnittelijan työhön kuuluu muun muassa oman suunnittelualueen linjojen reittien ja aikataulujen suunnittelu ja kilpailutuksen valmistelu. Ohjenuorana on Joukkoliikenteen suunnitteluohje, jossa määritellään aluekohtaiset palvelutasoluokat, joiden avulla kullekin seudun alueelle ja yhteysvälille määritellään peruspalvelutaso. Palvelutaso muodostuu erilaisista mitattavista ja vertailukelpoisista kriteereistä, kuten liikennöintiajoista, vuoroväleistä ja kävelyetäisyyksistä pysäkeille ja asemille. Suunnittelussa tärkeä periaate on hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti käytettävissä ole-

vat resurssit, Kuukankorpi muistuttaa. ”Kustannustehokkuuteen pyritään kuormittamalla linjoja mahdollisimman tasaisesti reitin eri osilla, eri suunnissa ja eri liikennöintiaikoina, jotta kalusto voidaan mitoittaa optimaalisesti.” Tiiviissä kaupungissa, jossa asutus, työpaikat ja palvelut sijaitsevat liikenteen solmukohdissa, joukkoliikennelinjat kuormittuvat tehokkaimmin. ”Pyrimme yksinkertaiseen ja selkeään linjastoon, jota on helppo käyttää. Esimerkiksi Vantaalla bussien nousijamäärät kasvoivat useilla prosenteilla, kun muutama vuosi sitten karsimme erilaisten reittiversioiden määrää”, kertoo joukkoliikennesuunnittelija Miska Peura. ”Selkeyttä parantaa esimerkiksi linjojen keskittäminen tietyille reittikaduille, ja pääkatujen tiheä palvelutaso puolestaan lyhentää odotteluaikoja pysäkeillä. Reittien suoruus vaikuttaa paitsi linjan selkeyteen ja houkuttelevuuteen, myös taloudellisuuteen. Suunnittelija joutuu usein kompromissien eteen punnitessaan linjaston nopeuden ja kattavuuden painoarvoa. HSL-alueella kiertelevä keräilyosuus pyritään pääsääntöisesti hoitamaan liityntäbussilinjoilla.”

Nopeuden ohella luotettavuus on joukkoliikenteen tärkeä ominaisuus. Aikataulusuunnittelussa pyritään vakiominuuttisiin, synkronoituihin aikatauluihin, ja pitkillä linjoilla aikataulujen luotettavuutta voidaan parantaa sijoittamalla reitin varrelle ajantasauspysäkkejä. Erityisesti ruuhka-aikoina luotettavuus voi olla joukkoliikenteelle kilpailuetu suhteessa ruuhkiin juuttuvaan henkilöautoliikenteeseen. SKA

Suunnittelijoita ei tule opintoputkesta Mikään opinahjo ei suoraan valmista joukkoliikennesuunnittelijoita. HSL:n joukkoliikennesuunnittelijat ovat opiskelleet esimerkiksi liikennetekniikkaa Aalto-yliopistossa tai logistiikkaa ammattikorkeakouluissa. Opinnoista vain pieni osuus käsittelee joukkoliikennesuunnittelua, joten suunnittelijaksi opitaan töitä tekemällä.


Asiat puitaviksi ennen päätöstä Kyösti Tiaista liikennesuunnittelu on kiinnostanut jo pitkään. ”Joukkoliikenteessä kiehtoo se, että arjen sujuva liikkuminen riippuu niin paljon teknisistä ratkaisuista. Käytän julkisia säännöllisesti ja osallistun joukkoliikennettä koskevaan keskusteluun.” Varusmiespalvelua suorittava 20-vuotias Tiainen ajaa työkseen kuorma-autoa. Suunnitelmissa on myös linja-autokortin ajaminen. ”Joukkoliikennesuunnittelussa tärkeintä on huomioida liikenneympäristö ja matkustustarpeet. Esimerkiksi Puistolassa kaikki bussit ajavat samaa reittiä jättäen monet 500–1000 metrin päähän pysäkeistä. Pitkät etäisyydet pysäkeille johtavat siihen, että käytännössä kaikilla on oma auto”, hän harmittelee.

"HSL:n pitäisi ottaa entistäkin enemmän osaa keskusteluun ja tuoda muutosehdotuksia esille ajoissa. Eripuraa syntyy helposti, kun muutoksista ei keskustella julkisesti ennen päätöksentekoa. Esimerkiksi rautateillä konduktööreistä luopuminen, violetti väritys sekä aikeet lakkauttaa Mankin ja Luoman seisakkeet on tuotu julkisuuteen vasta ’valmiiksi päätettyinä’, vaikka ne ovat saaneet runsaasti kritiikkiä matkustajilta”, Tiainen lataa. ”Esimerkkinä hyvästä keskustelusta pidän HSL:n linjastosuunnitelmien blogeja." SKA

Matkustajalle, kenelle muulle? Joukkoliikennesuunnittelija Anni Suomalainen pitää­siitä,­että hänen työllään on tarkoitus. ”Tässä työssä ­konkreettisuus yhdistyy pitkäjänteisyyteen. Suunnittelemani aikataulut vaikuttavat tuhansien ihmisten elämään päivittäin. Se motivoi tekemään hyvää työtä. Toisaalta joukkoliikennettä suunnitellaan pitkälle tulevaisuuteen ja siksi jokainen reitti ja pysäkin paikka on mietittävä huolella”, Suomalainen luonnehtii. Hänen mielestään joukkoliikennesuunnittelijan tärkeimpiä ominaisuuksia on kyky hahmottaa kokonaisuuksia. Asiakaslähtöisyyttä hän pitää kaiken suunnittelun kantavana voimana: ”Kenelle muulle kuin matkustajalle me joukkoliikennettä suunnittelisimme?” Suunnittelijat saavat työstään paljon palautetta ja usein ankaraakin kritiikkiä, johon on Suomalaisen mukaan järkevintä suhtautua asiallisesti sen sijaan, että antaisi sen viedä yöunet. ”Otan kaikki palautteet vakavasti, sillä luotan siihen, että aihe on asiakkaalle tärkeä.” ”Toisinaan kuulee väitteitä, että me suunnittelijat e­ m­me ymmärrä matkustajien tarpeita, koska ajamme­vain omilla autoilla emmekä itse käytä joukkoliikennettä.­On totta, että suunnittelijat eivät aina liiku joukkoliikenteellä: itse tulen monesti pyörällä töihin”, Suomalainen hymyilee. SKA

KU VAT MI KKO RYHÄ NEN

Kompromisseja ei voi väistää Veolia Transport Vantaa sai vastuulleen Keravan alueen aikataulujen ja ajoaikojen suunnittelun syksyllä 2014 alkaneen liikenteen myötä. ”Aikataulusuunnittelu on rajattu HSL:n reunaehdoilla, mutta nyt voimme liikennöitsijänä vaikuttaa suunnitteluun uudella tapaa”, kertoo suunnittelija Ville Juselius. Veolia Transport Finlandin nimi muuttui helmikuussa Transdev Finlandiksi ja pian myös Vantaan yksiköstä tulee Transdev. ”Keravan aikataulujen ja ajoaikojen suunnittelussa teemme yhteistyötä HSL:n kanssa. Lisäksi on otettava huomioon muitakin sidosryhmiä, kuten koulutoimi. Tärkeintä suunnittelussa on tähdätä tulokseen, joka saa osapuolet tyytyväisiksi. Pyrkimyksistä huolimatta täydelliseen tulokseen ei koskaan päästä, sillä työskentelemme suurten kokonaisuuksien parissa, ja liikenteen rakenne aiheuttaa väistämättä kompromisseja”, Juselius kuvailee. ”Keravalaisilta saamamme aikatauluja koskeva palaute otetaan huomioon viimeistään seuraavalla suunnittelukierroksella. Palautteet, jotka liittyvät linjastossa oleviin ongelmiin, ohjaamme HSL:lle. Kehitysideat ovat tervetulleita, mutta isoja kokonaisuuksia suunniteltaessa yksittäisiä palautteita on mahdotonta huomioida.” SKA


MI KKO RYHÄ N EN

Pääruuista ainakin toinen on jotain muuta kuin sianlihaa, jotta kaikille löytyy sopiva vaihtoehto.

KULJETTAJAT TANKKAAVAT ONNIKASSA Ravintolapäällikkö Jarno Lång istahtaa kahvikupposen kanssa­ pyöreän pöydän ääreen. Kello on vasta yhdeksän aamulla, mutta Ruskeasuon henkilöstöravintolassa lounasaika on jo alkanut. Vuorotyötä tekevien ruokalassa aamiais- ja lounasaika menevät päällekkäin. Ravintolassa käy paitsi bussinkuljettajia myös Staran ja Helenin eli entisen Helsingin Energian henkilökuntaa. Keskimäärin kävijöitä on päivittäin 135, mutta vaihtelu on suurta hiljaisten päivien sadasta vilkkaimpien päivien 160 kävijään. Ravintola on avoinna kaikille, mutta kuljettajat ja Helsingin kaupungin työntekijät saavat lounaansa hieman edullisemmin. ”Perjantain leikepäivä on viikon vilkkain. Muutoin en osaa

nimetä asiakkaiden lempiruokaa. Kuljettajat ovat ilahduttavan kaikkiruokaisia ja tyytyväisiä, kunhan saavat vatsansa täyteen”, Jarno kertoo. ”Joka päivä on tarjolla kaksi pääruokaa: joko lihaa, kalaa tai kanaa. Pääruuista ainakin toinen on jotain muuta kuin sianlihaa, jotta kaikille löytyy sopiva vaihtoehto. Lisäksi on tarjolla kasvisruokaa.” Jarnon lisäksi kuljettajien ruokahuollosta Ruskeasuolla vastaavat kassa–tarjoilija Benita-Nordbeck ja kokki Antti Hartikainen. Ravintolassa järjestettiin marraskuussa nimikilpailu. Ehdotuksia saatiin parikymmentä, joista valituksi tuli Onnikka, ja sehän sopii mainiosti bussi­ varikon ruokalalle.TR


Autoliikenne on Lontoon keskustassa vähentynyt ­25 prosentilla viimeisten kymmenen vuoden aikana, kun samaan aikaan pyöräilijöiden määrä on kaksinkertaistunut. Pyöräilijöiden osuus aamun ruuhkatuntien liikenteestä on noin neljännes.

UUDEN METROJUNAN KYYTIIN Matkustajat pääsevät todennäköisesti loppu­keväästä testaamaan Helsingin uutta­ metrojunaa. Ensimmäinen HKL:n tilaama­ uuden sarjan metrojuna on valmistunut CAF:n tehtaalla Espanjan Zaragozassa. Junalla ajetaan ensin koeajoja metron liikennöintiajan ulkopuolella.

HELSI N GI N KAUPUN GI N MUSEO

Pysäkki

FILLAREILLE TILAA  Lontoon keskustaan valmistuu ensi vuonna kaksi pyörätietä, joista toinen kulkee pohjois-eteläsuunnassa ja toinen idästä länteen. Väylät risteävät Thamesin pohjois­rannalla Blackfriars-sillan kohdalla. Pääosin muusta liikenteestä erotetut pyörä­väylät vievät tilaa autoilta, mikä on kulkumuotojen muutosten valossa­ perusteltua.

Tukholmassa taiteen ystävä painuu maan alle ja nauttii opastetusta galleriakierroksesta­ raiteilla.

Päättäri

Tukholman seudun joukkoliikenneorganisaatio SL järjestää viikoittain metron eli tunnelbanan eri linjoilla opastettuja ajeluja, joilla pääsee tutustumaan metroasemien runsaaseen taidetarjontaan. Reilun tunnin kestävät retket ovat maksuttomia, vain joukkoliikennelippu tarvitaan. Tukholmassa on noin sata tunnelbana-asemaa ja lähes kaikilla on veistoksia, maalauksia, reliefejä ja installaatioita. Pysyvien taideteosten lisäksi muutamilla asemilla on 1 - 4 kertaa vuodessa vaihtuvia näyttelyitä.

Tiukat rouvat ratikassa Viimeiset raitiovaunurahastajat jättivät aitionsa vappuna 1987, mutta heidän legendansa elää vanhemman sukupolven matkustajien joukossa edelleen. Tomerat tädit kaitsivat matkustajia vuoroin lempeämmin, vuoroin tiukemmin äänenpainoin. Rahastajat takaisin, saattaa joku matkustaja huokaista vielä nykyäänkin, jos vaunuissa ei kuljeta siivosti. Rahastajat olivat aluksi miehiä. Ensimmäiset naiset pääsivät työhön vuonna 1917, aluksi epäilyjen saattelemina, koska heidän arveltiin houkuttelevan miesmatkustajat halailuun ja vallat-

tomuuteen. Niinpä naisrahastajat vaatetettiin kantapäihin ulottuviin mantteleihin, joiden alla naisellinen kauneus olisi visusti katseilta suojassa. Raitiotieyhtiölle koitui säästöä, koska naisten palkat olivat pienemmät kuin miehillä. Uusi tekniikka ja HKL:n tarve säästää kuluissa saatteli rahastajat historiaan. Ensimmäinen lippuautomaatti tuli koekäyttöön kesäkuussa 1975. Kun tarkastusmaksulaki tuli voimaan vuonna 1980, rahastajia tarvittiin entistä vähemmän, sillä lipun hankkiminen oli nyt matkustajan vastuulla. TT

Pintaan kannattaa panostaa HSL päätti muuttaa lähijunien värin ja matkustajainformaation violetiksi. Näkyvä muutos herätti odotetusti vilkasta keskustelua. Miksi violetti? Miksei oranssi? Miksi ylipäätään mitään muutetaan? Joukkoliikenteen mainonta herättää usein saman keskustelun. Miksi laittaa rahaa mainontaan, kun sen voisi käyttää itse palveluun? Heitto kertoo, ettei kommentoija ymmärrä pinnan merkitystä. Se miltä palvelu näyttää ja tuntuu käyttäjälle tai miten siitä viestitään, on oleellinen osa palvelua. Ei ole sama minkä näköisellä tai värisellä bussilla, pyörällä tai junalla kuljemme. Kukaan ei halua, että oma auto näyttää romulta. Yhtä lailla joukkoliikenteessä ihmiset haluavat matkustaa

laadukkaalta tuntuvan kulkuneuvon kyydissä. Jos pinta houkuttelee, palvelua on helpompi käyttää. Liikenteen todelliset kustannukset syntyvät raideinvestoinneista, kuljettajien palkoista, liikennevälineiden hankinnoista ja polttoaineista. Vuodessa näihin käytetään satoja miljoonia euroja. HSL:n markkinointibudjetti on noin 0,5 % koko talon budjetista. Summalla voisi kustantaa ehkä yhden bussilinjan vuoden liikennöinnin. Ehkä meidän pitäisikin investoida nykyistä enemmän joukkoliikenteen markkinointiin, jotta saamme kyytiin myös Audi-kuskit. Se olisi huomattavasti edullisempaa kuin tunnelien kaivaminen. MF

Mittari 42m 28m 31m 53m

Helsingin metrotunneli kulkee syvimmällä maan pinnan alapuolella Kalliossa Torkkelinmäen kohdalla. Meren pinnasta mitattuna tunnelin syvin kohta on Pitkänsillan alla. Tämä on liukuportaiden nostokorkeus Kampissa, joka sijaitsee Helsingin metroasemista syvimmällä. Ruoholahden ja Matinkylän välisen Länsimetro-tunnelin syvin kohta meren pinnasta laskettuna on Lauttasaaren salmen alla. Lähde: HKL & Länsimetro Oy

Matkaketju Matkaketju on HSL:n sidosryhmälehti. 5. vuosikerta.

TOIMITUS   päätoimittaja Mari Flink, puh. 040 715 0440 toimitussihteeri Pirkko Repo, puh. 050 385 5054 Eeva Jakobsson, puh. 045 632 2800 Sari Kotikangas, puh. 045 657 5767 Tuija Ruoho, puh. 040 084 6067 Tapio Tolmunen, puh. 050 385 5055 Sanna Kaverinen, puh. 040 751 5416 Johannes Laitila, puh. 050 414 0111

TOIMITUSNEUVOSTO   Suvi Rihtniemi (pj), Mari Flink, Jarno Ekström, Anne Kandolin, Anne Koivisto, Marja Kälvälä,Leena Rautanen-Saari, Heli Rautio, Pirkko Repo, Elina Christensen. sähköpostit etunimi.sukunimi@hsl.fi Matkaketju verkossa: hsl.fi/matkaketju

LEHTI Taitto: Otavamedia asiakasviestintä Kansi: Vessi Hämäläinen Paino: Edita Prima Oy Paperi: G-print 90g Painos: 8 000 kpl ISSN: 1799-1862


KESKUSTELUJA LIIKENTEESSÄ

IKKIA. A MEITÄ KA KA LIIKUTTA JO , W O SH TALK ILIJA SITYISAUTO KUSKINA YK I, I SINNEMÄK STEDT, ANN RANTALA, O R O R TH M. JE ES” KY YDISSÄ M CE, RIKU ”MADVENTUR TI APUNEN. & MAT PALEFA RI TU N LI O ST TIKÄINEN, RI ISUUTEEN MIKAEL PEN ALLATULEVA HSL.FI/MATK

TUOMA

#matkallatulevaisuuteen

L AU RI ERI KSS ON

A L L A K T A M N E E T U U S I TULEVA S ENBUSKE

Miten me asumme ja liikumme tulevaisuudessa? Miten älyteknologia muuttaa liikkumista? Miksi parkkipaikka tarvitsee merinäköalan? HSL:n alkuvuoden kampanja vei Matkalle tulevaisuuteen, sillä tulevaisuuden metropolissa painottuvat vahvasti joukkoliikenne ja erityisesti raideliikenne, mutta myös kävely ja pyöräily. Matkaa tehtiin viidessä talk show -jaksossa, otsikkoina Autoilun tulevaisuus, Kaupunkivisiot, Älyteknologia, Työn tulevaisuus sekä Raiteet ja lentäminen. Tavoitteena oli herättää keskustelua siitä, millaisessa metropolissa haluamme asua ja miten siellä haluamme liikkua. Helsingin seudulle muuttaa tulevina vuosikymmeninä suuri määrä ihmisiä niin muualta Suomesta kuin ulkomailtakin. Heille tarvitaan koteja ja työpaikkoja ja helppoa liikkumista kodin, työn ja palveluiden välillä. Matkalla tulevaisuuteen kuskina toimi Tuomas Enbuske. Kyydissä matkustivat muiden muassa Jethro Rostedt, Anni Sinnemäki, Mikael Pentikäinen, Riku Rantala ja Matti Apunen – kaikkiaan vieraita oli 16. Keskusteluohjelmat ohjasi Elias Koskimies ja käsikirjoittajina toimivat Enbuske ja Koskimies yhdessä. Viittä 10 - 14 minuutin jaksoa varten kuvattiin kolmen päivän aikana yhteensä noin 30 tuntia materiaalia. Kuvauksia tehtiin metrossa, ratikassa, bussissa, Suomenlinnan lautalla sekä lavastetussa Kutsuplus-studiossa.

HSL Matkaketju 1 2015  

Helsingin seudun liikenteen sidosryhmälehti Matkaketju 1/2015.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you