Page 1

Elo Elon voimat • Yläkoulun biologian Elo-sarjassa tieto on tarjolla helposti omaksuttavina annoksina.

• Digiopetusaineistossa on opettajalle runsaasti valmista materiaalia opetuksen suunnitteluun, oppitunnille ja arviointiin.

• Elon informatiivisen kuvituksen ja helppolukuisten tekstien avulla biologiaa on mukava oppia.

• Elo-tuoteperhe eriyttää joustavasti ja monipuolisesti.

• Elo kannustaa oppimaan myös tutkimalla ja tekemällä. • Elo tarjoaa vinkkejä lähiluonnon tutki– mi­seen sekä luokassa että luonnossa.

• Runsaat digimateriaalit tuovat uusia elämyksiä oppimiseen.


Luonto kutsuu tutkimaan Oppikirjat Elo Elämä tutkii elämän perusilmiöitä, vertailee eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja sopeutumista ympäristöönsä. ­Kirjan avulla tutustutaan eliöyhteisön perusrakenteeseen. Lisäksi tarkastellaan eliökunnan rakennetta ja sen kehitystä. Elo Metsä tutkii metsäekosysteemiä ja syventää eko– systeemi­­käsitettä. Tarkastelussa on myös eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja niiden väliset vuorovaikutussuhteet sekä elinympäristöjen monimuotoisuus. Elo Ihminen käsittelee ihmisen rakennetta, elintoimintoja ja säätelyjärjestelmiä sekä perehdyttää ihmisen lisääntymiseen, kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi tutustutaan perinnöllisyyden ja bioteknologian perusteisiin ja syvennetään evoluutiota ja elämän kehityshistoriaa.

Tehtäväkirjat Jokaiseen oppikirjaan on saatavilla tehtäväkirja, joka ­kannustaa tutkimaan monipuolisesti ekosysteemejä ja omaa suhdetta luontoon. Elo Ihminen -tehtäväkirja on nelivärinen.

Tieto on sopivan kokoisina annoksina n ne hip p

n ne iäi

sekä eläimiä, sieniä ja bakteereja. Ne ovat elollista luontoa.

Peippo ja pajulintu pesivät kaikenlaisissa metsissä ja muilla viheralueilla. Ne ovat maamme runsaslukuisimpia lintuja: kumpaakin lajia pesii lähes

kuu siti ai

sen peruspiirteet, mutta metsässä elää paljon muitakin kasveja

Nokan muoto kertoo ravinnosta

9.3

Elollinen luonto eli kasvit, eläimet, sienet ja bakteerit muodostavat yhdessä eliöyhteisön.

Metsät hallitsevat suomalaista maisemaa. Puut luovat metsälle

Elo opastaa monilukutaitoon myös kuvien ja graafien lukemisen kautta.

Maailman vanhimmaksi arvioitu puuyksilö kasvaa Kaliforniassa Yhdysvalloissa. Okakäpymäntyihin kuuluva havupuu on yli 5000 vuoden ikäinen. Eliöt ja elottoman luonnon ympäristötekijät muodostavat yhdessä ekosysteemin.

J1.6

METSÄ ON TOIMIVA KOKONAISUUS

9.4

Yhdessä ne muodostavat metsän eliöyhteisön. J1.4

Elottoman luonnon ympäristötekijät, kuten valo, maaperän ravinteet ja kosteus vaikuttavat siihen,

Tiaisparven työnjako

millaisia eliöitä metsässä elää. Yhdessä eliöyhteisö ja eloton luonto muodostavat metsän ekosysteemin. Kasvit ovat metsän tuottajia. Osan sokerista

töyh töt iai

9.6

n ne

9.

Paksuin (ympärysmitta)

Vanhin

1.

47 m, lehtikuusi, Punkaharju

703 cm, tervaleppä, Helsinki

1000–1200 vuotta, tammi, Piikkiö

2.

44,5 m, kuusi, Padasjoki

684 cm, tsaarinpoppeli, Heinola

yli 1000 vuotta, kataja, Lemmenjoki

3.

40,5 m, mänty, Kontiolahti

662 cm, tammi, Kemiö

lähes 800 vuotta, mänty, Urho Kekkosen kansallispuisto

9.7

Pisin

14. punakylkirastas 15. punarinta 16. töyhtötiainen

Metsissä on linnuille ruokaa ja suojapaikkoja

17. hiiripöllö 18. metso 19. leppälintu

20. harmaasieppo 21. isokäpylintu 22. varis

23. käpytikka 24. varpushaukka 25. hiirihaukka

Talvisessa tiaisparvessa kullakin on oma paikkansa. 25

5

4

70 16

24

7

Lehtimetsissä ja varsinkin lehdoissa pesii runsaasti erilaisia lintulajeja.

Jaksoaukeama antaa kuvilla ja napakoilla teksteillä jakson aiheen.

Tuoreiden kankaiden kuusimetsissä ja kuivien kankaiden mäntymetsissä pesii

Tuore kangasmetsä

niihin sopeutuneita lajeja. Kaikkiaan Suomen metsissä tavataan kymmeniä eri 22

lintulajeja. Elintavoiltaan ne ovat hyvin erilaisia. Osa linnuista syö hyönteisiä, osa siemeniä, jotkin lajit ovat kaikkiruokaisia, toiset petoja. Jotkin linnut

Kuiva kangasmetsä

15

tekevät pesänsä puuhun, toiset maahan, monet pesivät puunkolossa tai

23

linnunpöntössä. Kullakin lajilla on metsässä sille tyypillinen elinpaikka ja

21

ravinto eli ekologinen lokero. Lintujen käyttäytymistä ohjaavat synnynnäiset

17

vaistot, mutta ne kykenevät myös oppimaan uusia asioita. Lähes kaikki hyönteisiä syövät lintulajit ja useimmat muutakin ravintoa käyttävät linnut muuttavat talveksi etelään. Pohjolan talvi on niille liian kylmä ja pimeä eikä syötävää ole. Monet lajit tulevat kuitenkin toimeen talvisissa

14

metsissä eivätkä muuta etelään.

6 20 19

1

12 2

5

Lehto

1. satakieli 2. lehtokerttu 3. kirjosieppo 4. sinitiainen 5. mustarastas 6. lehtopöllö 7. kanahaukka 8. pajulintu 9. peippo 10. hippiäinen 11. laulurastas 12. hömötiainen 13. punatulkku

13

11 9 18

3 4 8 9.1

Luvun informatiivinen aloituskuva ja selkeä teksti herättävät kiinnostuksen.

10

68

Kesällä kukin tiaispari elää omalla reviirillään, pesä on yleensä puunkolossa. Talvella tiaiset kiertelevät monen lajin sekaparvina. Mukana on usein myös hippiäisiä ja yksi puukiipijä. Kun jokin linnuista huomaa vaaran, se varoittaa kuuluvasti. Tiaisten ravintoa ovat hyönteiset, hämähäkit ja siemenet. Syksyllä monet tiaiset varastoivat puiden runkojen ja oksien rakoihin syötävää, kukin laji sille tyypilliseen paikkaan. Talvella ne etsivät kätköjään. Kuusitiaiset keikkuvat yleensä oksan kärjessä, töyhtötiaiset sen keskikohdissa ja hömötiaiset lähellä puun runkoa. Talitiaiset ja sinitiaiset eivät kerää talvivarastoja vaan vierailevat esimerkiksi lintulaudoilla. Tiaisista monet menehtyvät varsinkin kovina pakkastalvina. Tämän korvaamiseksi tiaiset munivat kesällä parikin pesuetta ja saavat yhteensä 10–14 poikasta.

Reviiri on pesintää varten

9.2

3. Hajottajat palauttavat ravinteet kuolleista eliöistä kasvien käyttöön.

J1.6

J1.3

J1.1

Suomen pisimmät, paksuimmat ja vanhimmat puut

Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiäkään! Sienet eivät pysty yhteyttämällä valmistamaan sokeria. Puilla taas ei ole juurikarvoja, joilla ne voisivat ottaa vettä ja ravinteita maasta. Puut ja sienet tarvitsevatkin toisiaan. Siksi ne toimivat yhteistyössä. Sienet saavat puulta sokeria ja puut sieniltä vettä ja ravinteita. Ilman sieniä maamme olisi puuton.

pu u

höm öti ai

J1.7

kan tar ell i

1. Kasvit ovat metsän tuottajia. Metsän kasvit valmistavat auringonvalon avulla vedestä ja hiilidioksidista yhteyttämällä sokeria.

9.5

Maailman pisin puu 115 m punapuu ”Hyperion”, Kalifornia

eliöitä. Siksi niitä sanotaan hajottajiksi.

Suomen pisin puu 47 m lehtikuusi, Punkaharju

J1.5

tuottajien sitomaa energiaa hajottamalla kuolleita

ä pij kii

ovat kuluttajia. Myös sienet ja bakteerit käyttävät

J1.2

joita kasvinsyöjät syövät. Kasvinsyöjät ja pedot

n ne

2. Kasvinsyöjät ja pedot ovat kuluttajia.

kasvit käyttävät esimerkiksi lehtiin ja marjoihin,

10 miljoonaa paria. Peippo syö siemeniä ja silmuja, jotka se murskaa vahvalla nokallaan. Pesänsä peippo tekee korkealle puuhun. Pajulinnun ohut nokka kertoo, että se syö hyönteisiä. Pajulinnun pesä on maassa kasvillisuuden suojassa. Nämä kaksi lajia eivät kilpaile ravinnosta eivätkä pesäpaikoista, niillä on siis eri ekologinen lokero. Muita metsien siemensyöjiä ovat muun muassa punatulkku ja käpylinnut. Hyönteissyöjiä ovat esimerkiksi kirjosieppo ja lehtokerttu. Peippo muuttaa syksyllä päiväaikaan Länsi-Eurooppaan, pajulintu öisin Etelä-Afrikkaan.

69

Kun valon määrä keväällä kasvaa ja lämpötila nousee, linnut ryhtyvät pesimäpuuhiin. Yleensä koiraan tehtävä on vallata reviiri. Reviirin koko määräytyy ravinnon määrän mukaan. Esimerkiksi rastaiden reviiri on lehtimetsässä paljon pienempi kuin mänty- tai kuusimetsässä. Reviirillä on paikka


esintää varten

ärä keväällä kasvaa ja lämpötila nouhtyvät pesimäpuuhiin. Yleensä koin vallata reviiri. Reviirin koko määon määrän mukaan. Esimerkiksi ri on lehtimetsässä paljon pienempi i kuusimetsässä. Reviirillä on paikka

Elo-digikirjassa on painetun oppikirjan sisältö. Oppimisen tueksi on videoita ja animaatioita ja teoria­tekstit voi myös kuunnella. Tehtävien vastaukset tallentuvat automaattisesti. Oppilas voi tehdä digikirjaan lukukohtaiset muistiinpanot.

Elo-digiopetusaineisto sisältää valmista materiaalia opettajalle opetuksen s­ uunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin: • Jokaisen luvun tavoitteet ja keskeiset käsitteet • Vinkkejä ja tehtäviä kirjan kuvien käsittelyyn • Lisätietoa luvun aiheesta • Monistepohjia • Oppikirjan ja tehtäväkirjan vastaukset • Monipuolisia vinkkejä erilaisiin t­ utkimuksiin • Muokattavan esitysaineiston • Muokattavat koetehtävät

Digitehtävät Elo-digitehtävät on huomattavasti ­laajempi kokonaisuus kuin painettu tehtäväkirja. Osa tehtävistä on automaattisesti tarkas­tuvia. Digitehtävissä oppilasta ohjataan asettamaan omat tavoitteet lähtötaso­testin avulla ja arvioi­maan omaan edistymistään Testaa tietosi -monivalintatehtävillä. Tunnista-sovelluksen avulla voi opetella tunnistamaan sekä kasveja ja eläimiä.

Tulossa syksyksi 2018! Ratkaisu paikallisen OPSin toteuttamiseen: Elon digikirja ja digitehtävät päivitetään sisältämään kaikki vuosiluokkien 7–9 sisällöt, jotka voi käsitellä millä luokka-asteella tahansa.

ON!

ULOS LUONTO

Teksti on ikätasolle sopivaa. Alaspäin eriyttämistä tukevat mm. väliotsikointi ja ingressit. 9.9

Peippo ja pajulintu ovat Suomen yleisimpiä lintuja.

pesälle ja ravintoa koko pesueelle, ja siihen lehtimetsässä riittää pienikin alue. Koiras kuuluttaa laulamalla oman lajin koiraille reviiristään ja houkuttelee sinne naaraita. Esimerkiksi laulurastas ja mustarastas ovat erinomaisia laulajia, ja parhaat laulajat saavat muita helpommin naaraan parikseen. Naaras arvioi reviirin ennen suostumista koiraan kosintaan. Soidinmenojen aikana linnut parittelevat ja koiras hedelmöittää naaraan. Yleensä naaras rakentaa pesän. Rastailla kuten monilla muilla linnuilla sekä naaras että koiras hautovat munia ja ruokkivat poikasia.

Vaistot ohjaavat lintujen toimia

Ulos luontoon -osio kannustaa tutkimaan luontoa vuodenaikojen mukaisesti.

Lintujen pesintä kuuluu synnynnäisiin, vaiston ohjaamiin toimintoihin. Niitä säätelevät geenit eli perimä, joka vuodenaikojen mukaan ohjaa linnun elimistön tuottamaan tiettyjä hormoneja. Ne käynnistävät linnussa sisäisen viretilan, jonka seurauksena lintu osallistuu soitimelle, parittelee, valtaa reviirin ja rakentaa pesän. Perimä ohjaa myös munien sopivinta määrää. Suuret poikkeamat näissä toimissa merkitsevät usein pesinnän epäonnistumista. Siten luonnonvalinta ohjaa pesinnän onnistumista ja elinkelpoisten poikasten saamista.

Osa linnuista talvehtii Suomessa Lintuja, jotka eivät muuta syksyllä etelään, kutsutaan paikkalinnuiksi. Tiaisten ohella tällaisia ovat esimerkiksi harakka ja närhi, petolinnuista kanahaukka. Tilhet ovat PohjoisSuomessa pesiviä vaelluslintuja, jotka talvisin ilmaantuvat suurina parvina Etelä-Suomen pihlajiin. Muita vaelluslintuja ovat muun muassa käpytikka ja käpylinnut. Varsinkin leutoina talvina myös muuttolintuja, kuten mustarastaita ja punarintoja, talvehtii Suomessa.

pajulintu, eroavat toisistaan a) ravinnon osalta b) pesäpaikkojen suhteen? c) Mikä biologian käsite kuvaa niiden hieman erilaista sijaintia samassa ekosysteemissä?

Joka kevät kymmenet miljoonat muuttolinnut palaavat maa71

hamme. Joka syksy vielä suuremmat joukot muuttavat talveksi etelään. Syksyllä päivien lyheneminen ja säiden viileneminen synnyttää muuttolinnuissa sisäisen viretilan ja muutto käynnistyy. Ennen muuton alkua useimmilla linnuilla on ollut

6. Tutki piirrosta.

Heinäkuu

Maaliskuu

Toukokuu

• Metsäjänikset ja rusakot syövät lehtipuiden ja pensaiden oksia. • Hirvi syö männyn taimia. • Kovat pakkaset ja pimeys vaikeuttavat lintujen ravinnonhankintaa. • Karhuemo synnyttää talvipesässä. • Siemensyöjälinnut saavat ravintoa talventörröttäjistä tai kävyistä.

• Lämpötila kohoaa ja Etelä-Suomen lumipeite hupenee. • Lapissa lumipeite on paksuimmillaan. • Lintujen muutto on alkanut. • Mustarastas laulaa kuusen latvassa. • Teerin pulputtavaa soidinääntä alkaa kuulua.

• Yötön yö alkaa pohjoisessa. • Siilit ja lepakot heräävät talvihorroksesta ja karhut ja mäyrät talviunesta. • Oravan ja ketun poikaset ovat syntyneet. • Hirven vasat syntyvät. • Lintujen muutto ja soidin. • Koivu, tuomi ja vaahtera kukkivat. • Lehdot ovat kukkameriä. • Hakkuu-aukeilta voi löytää korvasieniä.

» Tarkkaile käpytikkojen puuhia. » Ruoki pikkulintuja. » Osallistu BirdLife Suomen pihabongaukseen. » Mittaa lumen syvyys 15.1.

» Kuuntele lintujen laulua. » Osallistu BirdLife Suomen Tornien taistoon. » Tee Kukan päivän kasviretki. » Vietä luonnon monimuotoisuuden päivää 22.5.

» Etsi hangelta hyönteisiä ja tarkkaile muurahaiskekoja. » Aloita Luontoliiton kevätseuranta. » Tarkkaile lintujen muuttoa ja jatka ruokintaa. » Mittaa lumensyvyys 15.3. » Vietä WWF:n Earth houria 28.3.

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

1

2

3

4

5

Helmikuu

Huhtikuu

Kesäkuu

• Talvi on kylmimmillään. • Monet eläimet kuolevat nälkään ja kylmyyteen. • Pikkunisäkkäät liikkuvat lumen alla. • Kanalinnut lämmittelevät lumikiepissä. • Hirvieläinten on vaikeaa liikkua ja etsiä ravintoa paksussa lumessa. • Valo alkaa lisääntyä. • Tiaiset ja viherpeipot ovat jo aloittaneet laulamisen.

• Etelässä lumi sulaa, mutta Lapissa on edelleen talvi. • Metsäjäniksen hankipoikaset syntyvät. • Perhosia ja pistiäisiä liikkuu raidan ja pajun kukissa. • Pienet selkärangattomat eläimet ryömivät esiin koloistaan. • Leppä kukkii ja siitepölyallergikot saavat oireita. • Vuokot aloittavat kukintansa. • Kyyt, rantakäärmeet ja sisiliskot lähtevät liikkeelle.

• • • • • • •

» Tarkkaile lumijälkiä. » Muista lintujen ruokinta! » Puhdista linnunpöntöt. » Lähde pöllöretkelle. » Ulkoile ja nauti talvesta.

TUTKI JA TOI 1. Millä tavalla metsien yleisimmät linnut, peippo ja

Lintujen muutto, huikea luonnonnäytelmä

Vuosi metsässä

Tammikuu

MI 9

EKSTRA

» Jatka lintujen muuton tarkkailua. » Ripusta uudet linnun- ja lepakonpöntöt. » Rakenna hyönteishotelli.

Kesäkuu

6

Hyönteissyöjälinnut ovat saapuneet. Kauriiden vasat syntyvät. Useimmilla linnuilla on poikaset. Mänty ja kuusi kukkivat. Kesä on kukkeimmillaan. Perhosia ja muita hyönteisiä on paljon. Varhaisimmat muuttolinnut palaavat talvehtimisalueilleen.

» Anna linnuille pesimärauha. » Vietä maailman ympäristöpäivää 5.6. » Kuvaa tai kerää kasvikokoelma. » Osallistu luonnonkukkien päivän retkeen.

a) Mitä poikaset tekevät, jos hieman täräytät 142 pesän alla olevaa oksaa? b) Miltä poikasten kita näyttää? c) Mitä emo tekee nähdessään avoimet kidat? d) Mitkä tapahtumat tässä ovat avainärsykkeitä?

2. Tutki kuvaa.

sulkasato, jossa ne ovat saaneet uudet siipi- ja pyrstösulat.

a) Kumpi lintu ilmeisesti syö hyönteisiä? b) Kumpi syö siemeniä?

Linnut syövät paljon, lihovat ja keräävät elimistöönsä rasvaa energianlähteeksi. Useimmat linnut pysähtyvät silloin tällöin myös muuttomatkalla lepäämään ja syömään. Muuttoreittien kartoissa näkyy, että linnut välttävät merien ylittämistä. Miten linnut suunnistavat? Nuoret joutsenet ja hanhet muuttavat päivisin aikuisten kanssa ja oppivat reitin. Monet pikkulinnut, kuten västäräkit ja peipot, suunnistavat Aurin-

­Ekstra-laatikot ­eriyttävät ylöspäin.

8. Ovatko nämä linnun käyttäytymiset vaistomaista

gon mukaan. Esimerkiksi rastaat ja pajulinnut muuttavat öisin tähtitaivaan ohjaamina. Monet linnut aistivat maapallon magneettisen kentän ja suunnistavat sen perusteella. Kyyhkyt suunnistavat myös hajuaistin avulla. Jotkin linnut voivat käyt-

3. Tutki luetteloa: harakka, pajulintu, talitiainen, käpy-

9.17

iaispari elää omalla reviirillään, pesä unkolossa. Talvella tiaiset kiertelevät ekaparvina. Mukana on usein myös yksi puukiipijä. Kun jokin linnuista n, se varoittaa kuuluvasti. ntoa ovat hyönteiset, hämähäkit ja sieä monet tiaiset varastoivat puiden runrakoihin syötävää, kukin laji sille tyykaan. Talvella ne etsivät kätköjään. kkuvat yleensä oksan kärjessä, töyhtöikohdissa ja hömötiaiset lähellä puun set ja sinitiaiset eivät kerää talvivarasilevat esimerkiksi lintulaudoilla. Tiaienehtyvät varsinkin kovina pakkastalorvaamiseksi tiaiset munivat kesällä a ja saavat yhteensä 10–14 poikasta.

Digiopetusaineisto

9.10

n työnjako

Digikirja

9.8

paria. Peippo syö siemeniä ja silmurskaa vahvalla nokallaan. Pesänsä korkealle puuhun. Pajulinnun ohut ttä se syö hyönteisiä. Pajulinnun pesä villisuuden suojassa. Nämä kaksi lajia avinnosta eivätkä pesäpaikoista, niillä oginen lokero. en siemensyöjiä ovat muun muassa käpylinnut. Hyönteissyöjiä ovat esiieppo ja lehtokerttu. Peippo muuttaa aikaan Länsi-Eurooppaan, pajulintu kkaan.

Digitaalisuus tuo eloa oppimiseen

tää useampiakin eri tapoja suunnistamiseen.

tikka, peippo, närhi, kanahaukka, hömötiainen, punatulkku, tilhi. Mitkä linnut ovat a) paikkalintuja b) muuttolintuja c) vaelluslintuja?

ISTA

MIETI JA MU

4. Tutki kuvaa 9.2. Metsissä elää paljon erilaisia lintulajeja.

Vaistot ohjaavat lintujen toimintaa.

muutto

Mieti ja muista -kaavio tiivistää luvussa opitut asiat.

pesiminen Koiras valtaa reviirin ja houkuttelee sille naaraan.

Miltei kaikki hyönteissyöjät ja monet muutkin linnut muuttavat talveksi etelään.

Suomeen jääviä lintuja kutsutaan paikkalinnuiksi.

Kullakin lajilla on sille tyypillinen ravinto ja elinpaikka eli ekologinen lokero.

Jotkin lajit pesivät puussa, toiset maassa.

siemensyöjät hyönteissyöjät petolinnut

74

Nokan muoto kertoo sopivasta ravinnosta.

a) Millä tavalla tiaiset ovat kesällä valmistautuneet löytämään puista ravintoa. b) Miksi eri lajit eivät kilpaile keskenään ravinnosta? c) Mitä hyötyä linnuille on parvessa elämisestä? d) Miten linnut pitävät metsässä yhteyttä toisiinsa?

vai opittua toimintaa? a) Pajulinnun lähtö syksyllä etelään. b) Punarintakoiraan hyökkäys punaisen höyhentukon kimppuun. c) Västäräkkikoiraan ärhentely auton peruutuspeilin edessä. d) Laulurastaan mestarillinen laulu. e) Pikkulintujen käynnit talven ruokintalaudoilla.

9. Tutki kuvaa 9.17. a) Missä haarapääsky talvehtii, missä kurki? b) Vertaile haarapääskyn ja kurjen muuttoreittiä Välimeren kohdalla. c) Pääskyt ovat yömuuttajia, kurjet muuttavat päivällä. Mikä ohjaa niiden suunnistamista?

5. Tutki kuvia kuvia 9.13 ja 9.14. a) Mikä saa punarintakoiraan hyökkäämään toisen koiraan kimppuun? b) Mihin aikaan vuodesta näin tapahtuu? c) Mitä biologian käsitettä voi käyttää punaisesta rinnasta?

sekasyöjät 75

Monipuoliset tehtävät ja tutkimukset tarjoa­ vat jokaiselle sopivan­ tasoista tehtävää.

• Kesä on lämpimimmillään. • Lintujen laulu hiljenee. • Lintujen poikaset kasvavat ja itsenäistyvät • Jotkin pikkulinnut kasvattavat toisen tai kolmannenkin poikueen. • Lapissa kukkaloisto on parhaimmillaan. • Aikuisilla linnuilla on sulkasato. • Perhosia ja niiden toukkia näkyy paljon. » Tarkkaile marjojen kypsymistä ja aloita mustikoiden ja vadelmien poiminta. » Kuvaa tai pyydystä hyönteisiä ja hämähäkkejä. » Tutustu retkeilyalueisiin ja telttaile » Valmista perhosbaari.

Heinäkuu

Elokuu

7

8

Syyskuu

• Valo vä selväst • Kasvit tuvat t ruska a • Pohjois pakkas • Useimm • Talveht talviva • Kyyt, ra vetäyty • Hirvikä jöiden

» Poimi p » Houkut » Bongaa harvina » Vietä a » Istuta p

Syysk

9

Elokuu

Lo

• Lapin yötön yö päättyy. • Pohjois-Suomen marjasato kypsyy. • Muuttolinnut ja nisäkkäät lihottavat itseään. • Monet linnut kerääntyvät parviksi. • Hämähäkin seittejä näkyy kaikkialla metsässä. • Kosteina kesiä sienten itiöemiä alkaa kohota. • Hyönteissyöjälinnut lähtevät.

• S t j k • K j v t • E p • L • S • N • L v

» Poimi marjoja. » Kuuntele heinäsirkkoja ja hepokatteja. » Rakenna siilille talvipesä. » Vietä Suomen luonnon päivää elokuun viimeisenä lauantaina.

» T » R » N


Yläkoulun biologian Elo-tuoteperhe

Käyttöönottoedut 2018–2019

• Oppikirja • Tehtäväkirja • Digikirja 7–9 • Digitehtävät 7–9 • Digiopetusaineisto 7–9

Uusille käyttäjille: Elo Elämä: • Digiopetusaineisto 7–9 • Digitehtävät 7–9 (oppikirjan tilaajille)

Elon voi valita oppilaille joko painettuna tai digitaalisena.

Oppikirjailijat Tekijäryhmän tuore näkemys ja vahva kokemus tuovat uuden OPSin käytäntöön.

Elo Metsä: • Digiopetusaineisto 7–9 • Digitehtävät 7–9 (oppikirjan tilaajille) Elo Ihminen: • Digiopetusaineisto 7–9 • Digitehtävät 7–9 (oppikirjan tilaajille) Saat edut, kun tilaat vähintään 10 kpl oppikirjoja/luokka-aste.

Heikki Arponen Ulla Haapanen Tiina Häggström Sanna Jortikka Matti Leinonen Teuvo Nyberg

Lue lisää: otava.fi/edut

Kuvittajat: Lassi Kaikkonen ja Jorma Happonen

Kokeile digimateriaa leja 30 päivää! opepalvelu.o tava.fi

Hyödylliset linkit: otava.fi/elo otava.fi/ukk otava.fi/ohjevideot otava.fi/hinnasto otava.fi/tilaisuudet

Otavan asiakaspalvelu otava.fi/edut opepalvelu.otava.fi otava.fi/oppilaanmaailma otava.fi/verkkokauppa kirjavalitys.fi, kvtilaus@kirjavalitys.fi

ma–pe 8–16 Puh. 09 156 6800

(mpm/pvm, myös jonotusaika)

asiakaspalvelu@otava.fi

Profile for Otava Oppimisen palvelut

Elo a4 2018  

Elo a4 2018  

Profile for otava3
Advertisement