Issuu on Google+

OtaSanomat 1/2010

1


Sisältö Sisältö Lehden toimitus Huh, huh - Kylläpä kylällä tapahtuu Kyläyhdistys kyläläisten asialla Kyläyhdistyksen hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät Tunnustuksia kyläläisille Nuorten toimintaa Otalammella Opossumeja Otalammella Kyläpoliisin haastattelu Ikäihmiset työväentalolla Pipo päässä pakkasella Talvirieha Otalammella Otalammen metsänpojat Tuulennopeat koirat, koirista jaloimmat Otalampelaisia yrittäjiä - Hiukset kuntoon ja lasihelmikoruja tekemään! Koulukyydit ja bussivuorojen lakkauttamiset puhuttavat Otalammen bussiaikataulut Härkälän Hakan hiihtokilpailuiden tulokset 14.3.2010 Otalampitalon terveiset  Perhepesät ja päiväkerhot kokoontuvat Työväentalossa Ensimmäistä kertaa pilkkikisoissa

2 2 3 4 6 7 8 10 12 14 15 16 17 18 20 22 24 25 26 29 30

Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2010. Kannen kuva: Pilkkikisat Otalammella 13.3.2010. Kuva Sanna Ihatsu.

Lehden toimitus Sirkku Rekomaa-Niskanen Sanna Ovaska

Riitta Morko Sanna Ihatsu (taitto) Karita Seuranen (mainokset) Sari Metsäkivi Raine Kärkkäinen Pia Lapinniemi

Toimituksen osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@otalampi.net. Toimitus ottaa mielellään vastaan juttu­ja ja mielipitei­täsi. Lähetä sähköpos­tia toimitukselle. Vanhoja OtaSanomia voi lukea www.otalampi.net-sivustolla.

2


Huh, huh - Kylläpä kylällä tapahtuu Nuorison hyväksi tehtyä työtä täydentää sopivasti myös Otalammen koulun nuorisopoliisi – vanhempi konstaapeli Janina Saarinen. Koulupoliisin tavoitteena on tehdä poliisia tutuksi ja turvalliseksi tahoksi, jonka puoleen voi aina kääntyä.

Tänä talvena on taas huomattu mitä voi saada aikaan, kun asiat loksahtavat kohdalleen. Yhteistyö Otalammen koulun, vanhempain­yhdistyksen ja kunnan nuorisopalveluiden kanssa on kannattanut – viimein saatiin nuorten toiminta käyntiin Otalammella suunnitelmien mukaisesti.

Muutenkin kylällä on riittänyt vipinää: on tehty koruja, on hiihdetty kilpaa, on pilkitty ja ikäihmisten omassa kerhossa on mm. jumpattu ja perehdytty paikallishistoriaan. Opossumitkin kokoontuvat kylällämme viikoittain, ja vappupäivänä voi lähteä ihmettelemään Greyhoundien kuoppamestaruuskisoja – sivulta 18 selviää, mistä oikein on kyse. Kylällä on touhua ja tekemistä niin runsaasti, että juttuja riittäisi useampaankin lehteen!

Kaksi vuotta on metsästetty sopivaa nuortentilaa välillä aktiivisesti ja välillä maltillisemmin. Nuorisopalveluiden koolle kutsuma ryhmä kokoontui muutaman kerran, ja siihen osallistuivat edustajat Työväenyhdistyksestä, Grubin vetäjä ja kyläyhdistyksen nuortentoiminnan edustajia. Lopulta päätettiin yhdessä, että Grubin toimintaa kehitetään toistaiseksi Työväentalolla, ja lisäksi selvitetään, voisiko ”Nuorten olohuone” –projektin käynnistää Härkälän vanhalla koululla.

Kiitokset jälleen toimituksen puolesta kaikille ahkerille talkoolaisille, tapahtumiin osallistujille ja myös tämän lehden kirjoittajille. Ja muistakaa Otalampi-päivä 14.8. – uudet ideat ovat tervetulleita! Niistä voi tulla kertomaan vaikkapa kyläyhdistyksen kevätkokoukseen Härkälän koululle 6.5. klo 18 alkaen.

Asiat ovat edenneet hyvin molemmissa tapauksissa: Työväen­yhdistyksen väki on talkoilla raivannut lisää tilaa Työviksen näyttämöltä, jolloin pelipöytien jatkuva siirtely on vähentynyt, ja on saatu tilaa esimerkiksi säkkituoleille tai muille helposti tilaan mukautuville kalusteille. Otalammen Olkkari aloitti toimintansa vihdoin helmikuussa Härkälän koululla. Toistaiseksi toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin, mutta yhteistyössä kunnan nuoriso­palveluiden kanssa. Olkkarissa pätevät siis samat säännöt kuin muissakin Vihdin nuorisotiloissa.

Lehden toimitus

3


Kyläyhdistys kyläläisten asialla Otalammen alueen kyläyhdistys ry täyttää pian kuusi vuotta. Kulunut vuosi on ollut sen historian aktiivisin toimintavuosi. Ja lisää on vielä tulossa.

Syksyn pimeisiin iltoihin haluttiin myös jotain tapahtumaa.. Niinpä tuli hallituksen jäseneltä idea Halloween Partyihin. Tapahtuma oli huikea menestys. Otalammen työväentalo oli täynnä toistaan hienompia noitia. Osallistujat olivat nähneet suunnattomasti vaivaa ja se oli ilo havaita.

Tapahtumia ympäri vuoden Tuttuun tapaan kyläyhdistys oli yhtenä järjestäjänä viime vuoden talviriehassa, joka lumisesta säästä huolimatta kokosi hienon osallistujamäärän lähiliikuntapaikalle. Talvitoimintana järjestettiin myös lumilinna talkoot Härkälän koulun kentällä. Talkoot kestivät useamman viikonlopun ja sai liikkeelle niin lapset kuin aikuisetkin. Ja lopputuloksena oli upea, suurikokoinen lumilinna joka varmasti käänsi kaikkien päät Otalammentiellä.

Ei pidä unohtaa meidän hienoa OtaSanomat -kylälehteä, joka tietenkin ilmestyi kaksi kertaa myös vuonna 2009. Myös Vihdin kunta arvostaa kyläyhdistyksemme tekemistä. Tästä osoituksena nuorisolautakunta antoi 700€ stipendin nuorisotyöhön. Tämä oli suurenmoinen yllätys juuri vuoden 2009 päätteeksi. Kyläyhdistys on aloittanut nuorisotoiminnan, joten näitä rahoja tullaan tarvitsemaan. Aiheesta lisää lehdessämme.

Kevään tultua oli aika siivota Otalammen rantaa ja karsia risuja ja puita pois rannasta. Näin saatiin paikasta viihtyisämpi ja siistimpi. Ranta odottaa siivoajia myös ensi keväänä. Keskikesä vietettiin hiljaisemmissa merkeissä, mutta taustalla puuhastelu oli jo kovassa käynnissä, vietettiinhän perinteinen Otalampi-päivä elokuun puolessa välissä. Elokuun lopulla sateen ropistessa kaduille juostiin Otalammen puolimaratoni. Huono sää ei karsinut kilpailijoita ja jokainen juoksija saapui hienosti maaliin asti. Molemmat elokuun tapahtumat onnistuivat yhteistyövoimin eri alueen toimijoiden kesken.

Koko vuosi oli täynnä upeita tapahtumia, jotka saivat kyläläiset ja myös hieman kauempaa tulleet liikkeelle. Toivotaan, että onnistumme siinä myös tänä vuonna. Vaikuttamista alueen asioihin Jo vuonna 2008 kyläyhdistys lähetti kunnalle kirjelmän Härkälän koulun säilymisestä kylää hyödyttävässä käytössä. Koska Härkälän koulun asia ei kunnassa ollut edennyt minnekään ja palveluverkkosuunnitelma oli käynnissä, päätimme lähettää uuden

4


kirjelmän Härkälän koulun puolesta. Ehdotimme Härkälän koululle mm. päiväkotia, kuntosalia, kylän seuroille omia tiloja. Ja ennen kaikkea nuorisolle omia tiloja. Alkukankeudesta huolimatta keskustelut saatiin vihdoin käyntiin ja lopputuloksena saimme kunnalta vuokrattua muutamaksi illaksi viikossa omat tilat.

kulttuuritoimintaa ja yhteistyötä sekä edistää palveluiden säilymistä. Juuri näitä toiminta-ajatuksen mukaisia asioita kyläyhdistys on pyrkinyt toteuttamaan edellä mainituissa tapahtumissa. Seuraavaksi olisi tarkoitus miettiä, miten saisimme parannettua vanhusten oloja Otalammella. Toivomme, että saamme lisää aktiivisia kyläläisiä mukaan toimintaamme. Jokainen tapahtuma vaatii järjestelijöitä ja ilman talkootyötä ei synny myöskään tapahtumia. Mikäli olet kiinnostunut tai haluat liittyä kyläyhdistyksen jäseneksi, voit tehdä sen lähettämällä sähköpostia kylayhdistys@otalampi.net. Otamme vastaan myös kehitysideoita sekä palautetta.

Karviaisen ja Vihdin kunnan välisessä sopimukseen on kirjoitettu, että Otalammen neuvola lakkautetaan vuoden 2010 aikana. Tämä sopimus hyväksyttiin valtuustossa äänestyksen jälkeen joulukuussa 2009. Otalammen alueen kyläyhdistys ry vastustaa neuvola lakkauttamista. Kirjoitimme kirjelmän Karviaisen hallitukselle sekä virkamiehille. Tämän lisäksi avasimme internetiin nettiadressin neuvolan säilymisen puolesta. Satoja ihmisiä kävi allekirjoittamassa adressin. Lisäksi kunnan paikallislehden toimittaja teki vastustuksesta näyttävän lehtijutun, joka lisäsi selvästi allekirjoittajien määrää

Yhteistyöterveisin, Karita Seuranen kyläyhdistyksen sihteeri

PS: Kyläyhdistyksen toiminta kuluttaa myös rahaa. Jos haluat tukea toimintaamme, voit maksaa vapaaehtoisen kannatusmaksun tilillemme 131230615760. Kiitos avusta!

Näistä kaikista vaikuttamisista voitte lukea lisää käsissänne olevasta OtaSanomat lehdestä. Kyläyhdistyksemme säännöissä on lueteltu yhdistyksen toiminta-ajatus. Tarkoituksenamme on mm. edistää kylien asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylien elinkelpoisuutta, lisätä viihtyvyyttä, harrastus- ja 5


Kyläyhdistyksen hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät Syyskokouksessa hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Anita Illikainen ja Sanna Ovaska. Sanna on toiminut jo aiemmin kyläyhdistyksessä Nuorten ryhmän vetäjänä yhdessä Johanna Niinimäen kanssa. Anita oli mukana viime syksynä mm. puolimaratonin järjestelyissä. Tässä hallituksen uudet jäsenet esittelevät itsensä:

Anita Illikainen ja Sanna Ovaska

”Olen Sanna Ovaska, asunut perheineni kohta seitsemän vuotta Otalammella. Perheeseen kuuluu lisäkseni mieheni Ari sekä lapsemme Roosa, Markus, Pihla, Anton sekä Miro. Lisäksi koira, kissa, kani sekä pari akvaariota.

muuttanut 1986, josta pari vuotta asunut muualla kuin Vihdissä. Perheeseeni kuuluu 20-vuotias Sini tyttö joka ei asu enää kotona, 6vuotias Sami poika ja avopuolisoni Marko. Taloudessamme vipeltää koiria englanninlammaskoira uros Aatu, ”seri” Nana tyttö sekä usein vierailevana jäsenenä Coco chiua/ venäjäntoiterrieri uros. Työskentelen palvelualan yrityksessä palvelupäällikkönä Helsingissä. Työ-aikani ovat vaihtelevat jota sovitan harrastuksiini. Harrastan koirien kanssa lenkkeilyä, kuntosalia – spinning sekä opiskeluni on vienyt aikaani kaksi vuotta.

Kyläyhdistyksen hallitukseen lähdin mukaan, koska haluan vaikuttaa kylän lasten ja nuorten asioihin. Helmikuussa pitkäaikainen haave toteutui, ja avasimme Härkälän vanhalle koululle Nuorten Olohuoneen sekä käsityökerhon. Niistä lisää toisaalla lehdessä Olen kyläyhdistystoiminnan lisäksi mukana Otalammen koulun vanhempaintoimikunnassa, tänä lukuvuonna puheenjohtajan roolissa.

Olemme viihtyneet Otalammella kohta 5 vuotta. Otalammelle muutimme koska halusimme enemmän luontoa ympärille sekä hyvät ulkoilumaastot.

Jos minulla olisi vapaa-aikaa, harrastaisin kuorolaulua ja ratsastusta.”

Kyläyhdistystoimintaan lähdin mukaan mielenkiinnosta kehittää etenkin nuorten toimintaa. Mielenkiinnon kohteena toki Otalammen kehitys yleisesti.”

”Olen Anita Illikainen, hieman puolenvälin 60- luvun tyttö Pohjoispohjanmaalta. Etelä Suomeen olen alkujaan

6


Tunnustuksia kyläläisille Sirkka Kempille Vihti-mitali Vihdin perinteisessä itsenäisyyspäivän juhlassa myönnettiin Vihti-mitali Sirkka Kempille. Kemppi on Ruskelan Riennon pitkäaikainen puheenjohtaja ja ahkera toimija. Mitali myönnettiin kiitokseksi Kempin vuosikymmeniä kestäneestä työstä vapaaehtoisen nuoriso- ja kulttuurityön hyväksi. Kunnianosoituksen myönsi Vihdin kunnanhallitus. Lisäksi Vihdin nuorisolautakunta muisti Kemppiä kunniakirjalla, ja Uudenmaan Hermanska-kilta kutsui Kempin vuoden 2009 Uudenmaan Hermanskaksi.

Rauno Pulkkiselle Kaarlo Ranta -palkinto Vihdin kulttuuri- ja kansalaistoimen lautakunta myönsi arvostetun Kaarlo Ranta -palkinnon kulttuuri- ja kotiseututyössä sekä perinteen keruussa ansioituneelle Rauno Pulkkiselle. Rauno Pulkkinen on toiminut Vihdin rakennuskulttuurisäätiön pitkäaikaisena hallituksen puheenjohtajana ja kotiseututoimikunnan jäsenenä. Pulkkinen on tehnyt ansiokkaan työn myös Otalammen työväenyhdistyksen historiikin aineiston kokoajana. Pulkkinen tunnetaan myös poliittisena vaikuttajana: kunnanvaltuuston jäsenenä hän oli 20 vuoden ajan ja kunnanhallituksen jäsen kahdeksan vuotta.

Pirjo Gyllingille kultainen terveydenhoitajamerkki Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry myönsi Otalammen koulun kouluterveydenhoitaja Pirjo Gyllingille kultaisen terveydenhoitajamerkin. Ansiomerkin myöntää liittohallitus. Ansiomerkki myönnetään kannustuksena liiton ja sen tarkoitusperien hyväksi suoritetusta ansiokkaasta työstä. Edellytyksenä on vähintään 15 vuoden osallistuminen liiton toimintaan. Pirjon on voinut nähdä keväällä myös näyttämöllä: Pappilanpellon koulun aikuisten näytelmätiimillä on ollut ohjelmistossa Tuhkimo. Pirjo hurmasi Dolli Partosena, rouva Partosen ottotyttärenä.

Otalammen alueen kyläyhdistys ry:lle stipendi Vihdin kunnalta Nuorisolautakunta myönsi kyläyhdistykselle stipendin Otalammen nuorten hyväksi tehdystä työstä. Tiedot kokosi Sari Metsäkivi

7


Nuorten toimintaa Otalammella Otalammen Olkkari Helmikuun alussa toteutui vihdoin monen kyläläisen pitkäaikainen haave, nuorten oma Olohuone, Olkkari. Ryhdyimme noin vuosi sitten, Johanna Niinimäki ja minä, ideoimaan nuorille toimintaa ja tiloja tänne Otalammelle. Projektimme eteni vaihtelevasti, välillä ideoita oli runsaasti, välillä taas tuntui ettei tästä tule mitään! Tapasimme vuosi sitten keväällä kunnan nuorisotoimen Mika Ahosen, joka kertoi meille Nummelan nuorisotalon toiminnasta. Siitä tapaamisesta saimme ideoita, joita ryhdyimme soveltamaan omalle kylälle sopiviksi.

ja viikossa oli sähköpostit täynnä viestejä ystävällisiltä ihmisiltä jotka halusivat auttaa meitä sisustamaan huone viihtyisäksi. Moni tarjoutui myös valvojaksi, mikä on todella ilahduttavaa. Vielä piti saada kohderyhmämme tietoon tämä Olkkarin olemassaolo. Jaoimme sähköpostitse mainosta, koulun Wilma-järjestelmässä oli tiedote Olkkarista, Vihdin Uutisissa oli juttu meistä ja kävimme koululla henkilökohtaisesti kertomassa tästä asiasta. Ja kas, pikkuhiljaa ovat nuoret löytäneet meidät! Meillä on biljardipöytä, pelikonsoli, ja tv sekä sohvat ja nojatuolit joissa voi löhöillä. Talo tarjoaa kahvit ja teet kävijöille, ja paikalla on aina aikuinen tai pari jotka eivät tyrkytä ohjattua toimintaa, mutta ovat paikalla kuuntelemassa ja juttelemassa.

Viime syksynä otettiin valtava harppaus eteenpäin, kun nuorisotoimesta otettiin kyläyhdistykseen uudestaan yhteyttä, ja ryhdyimme toden teolla miettimään vaihtoehtoja tiloiksi. Kyläyhdistys sai myös nuorisotoimelta stipendin, jonka turvin saatoimme suunnitella hankkivamme tuleviin tiloihimme pelikonsolin, kahvinkeittimen ja muuta tärkeää varustetta. Yht´äkkiä kaikki eteni todella nopeasti, ja saimme vuokrattua täksi kevääksi Härkälän puukoulusta luokkahuoneen Olkkariksi! Kaiken lisäksi samaan tilaan päätettiin perustaa koululaisille käsityökerho, joka kokoontuu kerran viikossa. Unelmamme oli toteutumassa.

Kehitämme toimintaamme nuorten toiveiden mukaan, koska tarkoituksemme on tarjota nuorillemme tila jossa he todella viihtyvät ja johon he haluavat tulla tapaamaan toisiaan. Teksti: Sanna Ovaska Olkkari on avoinna tiistaisin klo 17.30–20.00 sekä perjantaisin klo 18.00–21.00. Tila on avoinna kaikille 6-luokkalaisista 17-vuotiaisiin. Käsityökerho on avoinna tiistaisin klo 15.30–17.00 ja se on tarkoitettu kaikille koululaisille. Lisätietoja: Olkkari: sanna.ovaska@ otalampi.net, johanna.niinimaki@otalampi.net, Kässäkerho: riitta.morko@ otalampi.net

Melkoisella vauhdilla ryhdyimme kyselemään kyläläisiltä kalusteita tilaan, 8


Nuorisokerho Otalammen Grubi Kerho toimii Vihdin kunnan nuorisotoimen alaisuudessa vetäjänä tällä hetkellä on allekirjoittanut. Kerho toimii Otalammen Työväentalossa torstaisin klo. 18:00 – 21:00 ja sunnuntaisin klo 17:00 – 20:00. Kerhossa nuoret voivat harrastaa mm. Biljardia, pelata erilaisia pöytäpelejä sekä pelata vanhoja Nintendo sekä PS2 –pelejä ja katsella televisiota tai muuten vaan olla yhdessä viettämässä aikaa. Kerhossa tekeminen muovautuu kävijöiden mukaan. Esimerkiksi pöy-

tätennistä on pyritty pelaamaan joka kerta ja siihen voi saada ohjausta vanhemmilta kävijöiltä jotka ovat pelanneet kyseistä lajia jo aikaisemmin. Jos kerhosta on jotain lisää kysyttävää niin voi soitella allekirjoittaneelle tai lähettää sähköpostia.

Kerhon vetäjä Esa Karisola Puh. 0505552138 esa.karisola@kolumbus.fi

Olkkarissa toimii myös koululaisille tarkoitettu kässäkerho, joka kokoontuu tiistaisin klo 15.30-17. Kuva Riitta Morko.

9


Opossumeja Otalammella Opossumi on wikipedian mukaan pienehkö pussieläimiin kuuluva otus, joka esiintyy lähinnä Amerikassa ja Australiassa. Tiedettävästi opossumeja ei ole yleensä tavattu Suomessa. Mitä siis mahtavat olla Otalammen Opossumit? Nämäkin Opossumit viihtyvät lajitovereidensa lailla ulkona ja tutkivat ja opettelevat kiinnostuneina uusia asioita. Otalammen Opossumit myös viihtyvät laumassa, toisin kuin muualla tavatut lajitoverinsa.

Kuten saatoit jo arvata, Otalammen Opossumit on joukko nuoria sudenpentuikäisiä (7-9 vuotiaita) partiolaisia, jotka kokoontuvat viikoittain Otalammen työväentalolla. Toiminta käynnistyi vuoden 2009 lopussa aloitustapaamisella ja kuluvan vuoden aikana tapaamiset ovat jatkuneet joka keskiviikko. Mukana on viisi tyttöä ja viisi poikaa ja laumaa vetää kaksi aikuista sudenpentulauman vetäjää eli Akelaa.

Opossumit antamassa partiolupausta. Kuva Pasi Puukko.

10


Viikoittaiset tapaamiset eli laumaillat alkavat yleensä pienellä leikkihetkellä ulkona, jonka jälkeen siirrytään sisälle, opettelemaan ja harjoittelemaan uusia partiomaisia asioita, eli sudenpentujen jälkiä ja askeleita. Jäljet ovat isompia asiakokonaisuuksia, kuten esimerkiksi leiritaidot, partiotaitokilpailu tai askartelu-jälki. Kukin jälki koostuu useasta askeleesta, ja yhden laumaillan aikana ehditään yleensä suorittamaan yksi tai kaksi askelta. Kun sudenpentu saa jäljen tehtyä eli kaikki jälkeen kuuluvat askeleet suoritettua, hän saa tästä suorituksesta todistukseksi kangasmerkin, joka kiinnitetään partiopaitaan. Laumailtaan kuuluu myös päiväkirja, johon kukin sudenpentu vuorollaan kirjoittaa, sekä laumaillan päättävä sisaruspiiri. Retkeily ja ulkoilu kuuluvat olennaisina partiotoimintaan. Vihtiläisten lippukuntien, Vihdin Polunlöytäjien (ViPo) ja Hiistulen Tyttöjen (HiTy) suurprojekti uuden kämpän rakentamiseksi tulee valmistuttuaan antamaan hienot puitteet ja mahdollisuudet retkeilyyn. Kämppä on nousemassa talkoovoimin Moksiin Katajalammen rantaan. Opossumit tekivätkin ensimmäisen varsinaisen retkensä Katajalammen kämpän maisemiin. Valmistimme itse ruuan trangioilla, vuolimme makkaratikkuja ja harjoittelimme nuotion sytyttämistä. Ja itse tehty, ulkona nautittu ruoka, on tunnetusti herkullista.

Partiotoiminta Suomessa täyttää tänä vuonna täydet 100 vuotta ja tämän juhlavuoden starttaus tapahtui Vihdin partiolaisten osalta Nummelan keskustassa Partiopamauksen muodossa. Opossumit saivat antaa sudenpentulupauksensa tässä juhlavassa tilaisuudessa. Samassa tilaisuudessa Opossumit saivat myös tunnetuimman partiotunnuksensa eli huivin. Partion juhlavuosi tulee näkymään kuluvana vuonna muun muassa partioparaatin muodossa ja hieman vanhemmille partiolaisilla suunnatun suurleiri Kilkkeen muodossa. Opossumien vuosi tulee myös sisältämään retkeilyä ja pienimuotoista leiritoimintaa sekä leikkimielistä partiotaitokilpailua. Ensi syksynä koulunsa aloittavat taas uudet ekaluokkalaiset, ja näidenkin ekaluokkalaisten joukossa saattaisi olla monta uutta innokasta sudenpentua. Jos olet aikuinen ja kiinnostunut vetämään sudenpentulaumaa, ota yhteyttä lippukunnanjohtajiin (yhteystiedot nettisivuilta www.vipo.fi) tai vaikkapa tämän jutun kirjoittajaan. Pasi Puukko, p 040 5251 684

11


Kyläpoliisin haastattelu Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet? Olen vanhempi konstaapeli Janina Saarinen. Asun Nummelassa, mutta kotoisin olen Lahdesta. Poliisin töitä olen tehnyt noin 3,5 vuotta; ensin nuorempana konstaapelina Joensuussa ja Lahdessa ja nyt vanhempana konstaapelina täällä LänsiUudenmaan poliisilaitoksella, Vihdin poliisiasemalla. Suurin osa työajasta kuluu järjestyspoliisin tehtävissä, mutta sen ohella toimin koulupoliisina noin kymmenessä Vihdin alueen koulussa. Mikä on nuorisopoliisi? Onko valtakunnallinen vai Vihdin oma juttu? Missä muissa koulussa tällaista on? Koulupoliisi on valtakunnallinen toimintamalli eli jokaisessa koulussa tulisi olla nimettynä oma koulupoliisi. Alueellamme toimii neljä koulupoliisia; kaksi konstaapelia Karkkilan ja Nummi- Pusulan alueella ja kaksi konstaapelia Vihdin alueella. Jokaiselle Vihdin poliisiaseman alueella olevalle koululle on nimetty oma koulupoliisi. Koulupoliisin toimenkuvaan kuuluu koulu- ja päiväkotikäynnit sekä erilaiset nuorisotapahtumat. Koulupoliisi antaa liikennevalistusta ja laillisuuskasvatusta sekä esittelee poliisin työtä lapsille ja nuorille. Tavoitteena on tehdä poliisia tutuksi ja turvalliseksi tahoksi, jonka puoleen voi aina kääntyä.

Vihdin  kouluissa kaikki peruskoulun 6-luokkalaiset osallistuvat Kantti kestää -projektiin, jossa yhdessä yhteistyötahojen kanssa käydään valistamassa nuorille päihteiden vaaroista. Karkkilassa samainen projekti on nimeltään Selvä juttu. Lisäksi oppilaiden vanhemmille järjestetään vanhempainilta, jossa vanhemmat voivat keskustella poliisin kanssa nuorten päihteiden käytöstä. Tutustuessaan nuoriin poliisi saa toivottavasti luotua positiivisen kontaktin, josta saattaa olla hyötyä nuoren varttuessa aikuiseksi. Mitä tekee Otalammen nuorisopoliisi eli mitä kuuluu työnkuvaasi tällä alueella? Otalammella toimenkuvani on samansisältöinen kuin muillakin kouluilla eli käyn mm. luennoimassa tärkeistä ja ajankohtaisista asioista oppilaille. Koulupoliisi on myös mukana ratkomassa ongelmatilanteita, joita oppilaat saattavat koulussa kohdata. 12


Millaisia tapauksia olet käsitellyt vai saako niistä kertoa? Olen käynyt kouluilla puhumassa liikennesäännöistä, mopoasioista, ajooikeusasioista, koulukiusaamisesta, päihdeasioista ja lakiasioista. Olen joutunut puuttumaan koulun alueella tupakointiin ja lieviin kiusaamisja pahoinpitelytapauksiin. Olen myös tehnyt yhteistyötä sosiaalitoimen ja koulun kanssa eräiden oppilaiden kohdalla elämäntilanteen kartoittamiseksi ja avun hankkimiseksi. Miten sinut on otettu vastaan täällä? Yhteistyöni Otalammen koulun kanssa on vasta aluillaan, mutta toivon että se tulee olemaan antoisaa puolin ja toisin. Tapaan Otalammen koulun rehtorin helmikuun puolessa välissä. Hänen kanssaan käymme läpi koulun turvallisuusasioita ja suunnittelemme tulevaa yhteistyötä. Miten yhteistyö on sujunut? Kenen eri tahojen kanssa voitte olla yhteyksissä? Koulupoliisit toimivat yhteistyössä tietysti koulujen kanssa. Koulujen rehtorit, opettajat ja kuraattorit ovat avainasemassa toimivan yhteistyön onnistumiseksi. Rehtoreiden kanssa olen käynyt läpi koulun turvallisuusasioita ja opettajilta on tullut toivomuksia luentojen ja oppituntien aiheiksi.

Koulukuraattorit ovat toivoneet poliisia paikalle selvittämään esimerkiksi koulukiusaamisasioita. Koulupoliisi tekee tiiviisti yhteistyötä myös mm. nuorisotoimen, seurakunnan ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Voiko kyläläiset ottaa sinuun yhteyttä? Jos kyllä niin millaisissa asioissa ja miten sinut tavoittaa? Toki minuun voi olla yhteydessä asiassa kuin asiassa! Parhaiten minut tavoittaa sähköpostin kautta: janina. saarinen@poliisi.fi Kylällä ollaan huolissaan nuorison ilkivallasta. Toivomme että tähän voisi tuoda helpotusta jos nuoriso saisi omat tilat. Mikä sinun mielestäsi voisi auttaa? Poliisi on toki tietoinen ilkivallasta ja olen samaa mieltä, että nuorille pitäisi saada jotain järkevää tekemistä myös sinne Otalammelle. Tässä asiassa kannattaisi olla yhteydessä esimerkiksi Vihdin nuorisotoimeen. Käsittääkseni sinne on suunnitteilla jonkinlaista iltatoimintaa nuorille. Nähdäänkö sinua vanhempainilloissa tai muissa tapahtumissa? Koulupoliisi osallistuu Kantti kestääprojektin vanhempainiltoihin ja tarvittaessa myös muihin tapahtumiin. Koulupoliisia haastatteli Karita Seuranen

13


Ikäihmiset työväentalolla Joka toinen maanantai klo 12.00 työväentalolla tapahtuu, tapahtuu toki muulloinkin. Siis parittoman viikon maanantaina kokoontuu ”IKÄIHMISTEN” kerho työväentalolle tutustumaan paikalliseen historiaan, jumppaamaan, laulamaan ja muuten vain seurustelemaan kahvikupposen ääressä. Kerho on toiminut jo vuoden verran. Pulkkisen Rauno johdattelee porukkaa paikallisen historian pariin, Otalammen historia käytiin jo lävitse ja vuoron saa Vihdin historia. Helgrenin Reijo on käynyt vetämässä yhteislaulua. Jumpatessa käännetään kättä ja väännetään jalkaa. Jumppaosuus on Vihdin lähiliikuttajien käsissä, Selimäen Maisa on siitä osuudesta vastuussa. Kahvista ja hyvistä pullista

ovat pitäneet huolen Hemmingin Irma ja Nevalaisen Lea. Raija Salmi kävi kertomassa mitä kunnalla on tarjottavana ikäihmisille. Joulun edellä tehtiin retki Nummelan terveyskeskuksen fysioterapiaan. Fysioterapian osastonhoitaja Tarja Marsalo esitteli apuvälineitä joita jokaisen on mahdollisuus lainata. Tarja ohjasi kävijöitä myös fyysisen hyvinvoinnin saloihin, tasapainoharjoitteluun ym. Tässä lyhyt katsaus ikäihmisten toimintaan Otalammella. Kuva ja teksti: Maisa Selimäki Lisätietoja: Lea Nevalainen puh. 040 524 6850, Maisa Selimäki puh. 040 589 48 99.

14


Pipo päässä pakkasella

Sairastin 4-vuotiaana aasialaisen. Toipilasaika tuntui pitkältä, koska ei saanut leikkiä sisällä eikä ulkona. Äiti opetti minut neulomaan ja virkkaamaan silloin. Aloitin koulun 6-vuotiaana (täytin 7 joulukuussa) ja jaloissa oli omatekoiset villasukat kaksikertaisella kantapäällä tehtynä. Samoin sormikkaat joissa ns. oikeaoppisesti sormet erotettu alkaen ensin pikkusormi, sitten nimetön ja lopuksi etu-ja keskisormet. Opettajat yritti keksiä aina vaikeampia ja työläämpiä käsitöitä minulle,etten kuluttaisi koko koulun käsityömäärärahoja. Niinpä tein ylimääräisinä töinä naapurin 12 lapsiselle perheelle kaikki neuleasut. Syyskuussa -92 työtapaturmassa vammautui oikea käteni pysyvästi. Kädentaidot loppui usean vuoden

ajaksi. Kuntoutusvaiheiden jälkeen opettelin kirjoittamaan ja käsitöiden teon uudelleen. Saavutus sekin, että nyt voin tehdä pienimuotoisia käsitöitä vamman rajoitukset huomioon ottaen. Ongelmaksi tuli mitä teen sadoilla pipoilla. Tyttäreni näki ilmoituksen Vienonkammarin toiminnnasta ja asia ratkesi heti. Pipot menee kammarin kautta Venäjälle, Latviaan, Viroon jne. lämmittämään naapurimaiden päitä. (Katso www.vienonkammari.fi). Jos haluat olla osana tätä ketjua, anna tarpeettomat jämälankakerät minulle. Käteni toimintakyvyn ylläpitämiseksi teen niistä pipoja. Tyttäreni toimittaa ne Vienonkammariin, ja välillä perille asti kammarin hyväntekeväisyysmatkojen myötä. Ritva p.044-5675851 Kuva: Sanna Ihatsu

15


Talvirieha Otalammella 4.3. vietettiin Otalammella jälleen talviriehaa. Sää suosi ulkoilutapahtumaa tänä vuonna paremmin kuin edellisellä kerralla, ja väkeä oli paikalla ilahduttavan paljon, arvioni mukaan ainakin 150 henkeä. Tapahtuma järjestettiin toista kertaa koulukeskuksen läheisyydessä olevalla lähiliikuntapaikalla. Tapahtuman järjestivät Otalammen koulun vanhempaintoimikunta yhdessä päiväkodin vanhempaintoimikunnan kanssa ja kyläyhdistyksen avustuksella. Yhteistyö sujui yli odotusten, eikä kenenkään työmäärä koitunut ylivoimaiseksi. On upeaa huomata, miten yhteen hiileen puhaltamalla saadaan aikaiseksi vaikka mitä! Lähdimme järjestelyissä siitä, että ohjelmaa olisi meiningillä ”jokaiselle jotakin”. Niinpä meillä oli tehokasta puistojumppaa Vihti Gymin Viola Ikosen johdolla , dj Kirsi soittamaan levyjä, poniratsastusta ja koiravaljakkoajelua. Hellyyttävät ponit ja koira olivat todella suosittuja ja jonot näihin pisteisiin olivat välillä pitkät. Meillä oli uutena asiana myös luontopolku, joka oli ensin ajateltu sauvakävelyreitiksi, mutta enimmäkseen se käveltiin sauvoitta. Sen järjesti Vihdin malli -ympäristökasvatushanke ja rasteilla kyseltiin ja kerrottiin mm jokamiehenoikeuksista ja erilaisista nuotiotyypeistä. Lisäksi alueen upeat pulkkamäet, varta vasten tähän tilaisuuteen tehty valtava lumikasa

ja hienot luistelumahdollisuudet takasivat sen, että kaikille todella riitti mukavaa tekemistä. Välillä oli hyvä käydä tankkaamassa energiaa kahviossa, jossa oli tarjolla muurikkalettuja, grillimakkaraa ja vastapaistettuja leivonnaisia. Oli ilahduttavaa nähdä niin paljon hymyileviä punaposkisia lapsia ja aikuisia. Ja oli enemmän kuin ilahduttavaa saada monilta paikalla olleilta kiitosta tapahtuman järjestämisestä. Tilausta tämän kaltaisille tapahtumille olisi selvästi enemmän kuin on rahkeita järjestää. Otalampi on erittäin aktiivinen ja virkeä kyläyhteisö jossa löytyy paljon eri alojen osaamista. Toivon, että voimme luoda talviriehasta perinteen, ja että tapahtumaan saisi vuosi vuodelta jotain uusia elementtejä. Sanna Ovaska Puistojumppaa talviriehassa, kuva Jussi Ihatsu.

16


Otalammen metsänpojat Otalammelle perustettiin 22.4.1923 Voimistelu- ja Urheiluseura Metsänpojat, ja nimi muutettiin vuonna 1947 nimeksi Otalammen metsänpojat ry.   Nimestä on myöhemmin  muodostunut lyhenne MEPO. Otalammen Metsänpojat on ollut  vuodesta 2002 alkaen itsenäinen seura kuulumatta mihinkään valtakunnalliseen liittoon. Toiminta oli  monipuolista,  mm. Tuohilammen kartanon lahjoitusmaille rakennettiin tanssilava  v. 1952. Lavalla järjestettyjen tanssien tuotto käytettiin seuran urheilutoimintaan. Urheilukentän paikaksi kaavailtu nykyinen Tinkitiehen rajoittuva  alue osoittautui liian kalliiksi  rakentaa. 

Vilkkainta seuratoiminta 1970–1980-luvuilla. Talkoilla ja keräysvaroilla saatiin aikaiseksi paljon näkyvää: Uusi urheilukenttä vanhan Oikotien varteen. Lisäksi raivattiin  pururata, joka   myös valaistiin. Punttisali rakennettiin metsään pururadan varteen. Tenniskenttä  on ainoana jaljellä, muut talkoilla tehdyt urheilupaikat ovat jääneet uuden Otalampi-talon ja uusien rakennusten alle tai ne on muutettu lähiliikuntapaikaksi. 
  Metsänpoikien lajeihin   on kuulunut mm. hiihto, yleisurheilu, lento- ja jalkapallo, sähly ja tennis. Seura on järjestänyt  kyläläisille   myös matoongintakilpailuja ja talviriehoja.   Otalammelle muuttaa  paljon uusia  asukkaita, jotka eivät vielä tunne meitä muita kyläläisiä! Urheiluseura

antaa hienon tilaisuuden tutustua eriikäisiin ihmisiin.Vanhemmista riippuu paljon: jaksammeko ja viitsimmekö uhrata omaa aikaamme itsemme ja lastemme hyväksi. Otalampi tarjoaa hyvät mahdollisuudet liikuntaharrastajille. Otalammen   Metsänpojat keskittyy harrasteliikuntaan  tarjoamalla jäsenille erilaisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja kunnon ylläpitämiseen. Uusi hiihtolatu perinteisen hiihdon harrastajille löytyy Selkin  ja Otalammentien risteyksestä vanhasta Megasoran  maanottopaikasta. Tenniskenttä on kesäisin jäsenten vapaassa käytössä. Sählynpelaajat kokoontuvat tiistaisin klo 17.00 ja perjantaisin klo 17.30 Otalampitalon liikuntasalissa.  Pelaamaan pääsevät yli yksitoistavuotiaat tytöt ja pojat. 
  Otalammen Metsänpoikien puolesta toivotan kaikki uudet ja  vanhat Otalampelaiset tevetulleiksi seuramme toimintaan ja etenkin elvyttämään seuratoimintaa uusin ideoin.
  Teitä tarvitaan! 
  Seuramme yhteyshenkilöt: Puheenjohtaja:  Esko Piirainen puh.0443158628 email perhe.piirainen@kolumbus.fi Latumestari: Kauko Haasto puh.0408428527 Sähly: Markku Haikonen puh. 0400448249 ja Henri Ahlqvist  puh. 0407756581  

17


Tuulennopeat koirat, koirista jaloimmat Millainen vinttikoira on? Vinttikoiran tyyppiset koirat kehittyivät lähi-idän ja pohjois-Afrikan kuumissa ja karuissa olosuhteissa, jolloin kevyt kuiva rakenne ja nopeus aavikolla metsästettäessä olivat valtteja selviytymiseen. Aina on vinttikoiran tehtävänä ollut metsästää isännälleen saalista, näköaistinsa ja valtavan nopeuteensa turvin. Nopeimmat koirat voivat juosta jopa 70km/h! Vinttikoiria pidetään usein vihaisina tai arkoina, vaikka totuus on kaukana siitä. Kotikoirina niiden luonne on vertaansa vailla. Kaikille vinttikoirille yhteisiä luonteenpiirteitä ovat ääretön kiintymys omistajaan ja oman perheen jäseniin, rauhallisuus kotioloissa, rohkeus sekä tulisieluinen metsästystemperamentti. Se tulee esiin vinttioiran omimmassa harrastuslajissa, rata- tai maastojuoksuissa sekä myös metsässä, jos se saa näköpiiriinsä minkä tahansa pakenevan riistaeläimen oravasta hirveen saakka. Juoksevassa vinttikoirassa on jaloutta ja eleganssia ja siksi monet ovat viehättyneet näistä ensinäkemältä ehkä hieman karun näköisistä koirista. Vinttikoiria rekisteröidään suomessa 13 eri rotua.

Vinttikoirien ratajuoksukilpailut Vaikka vinttikoirat ovat juosseet elävää saalista kiinni tuhansia vuosia, on ratajuoksu lajina varsin nuori, noin satavuotias. Maailmalla, mm. Australiassa, Iso-Britanniassa ja U.S.A:ssa ratajuoksu on hyvin suosittua ja vetoa lyödään huikeista summista. Suomessa koirat juoksevat harrastuspohjalta, ja palkintosummat ovat pieniä. Juoksukilpailuissa yleensä kuusi vinttikoiraa jahtaa keinoviehettä ovaalin muotoisella radalla. Suomessa greyhoundit eli englanninvinttikoirat, maailman nopeimmat koirat, juoksevat oman liittonsa, Greyhound Racing Liiton kilpailuissa, muut vinttikoirat taas Suomen Vinttikoiraliiton kilpailuissa. Greyhoundien valtava nopeus ja äärimmilleen hiottu fysiikka asettavat erityisvaatimuksia niin radalle kuin muillekin olosuhteille. Hitaampien vinttikoirien omistajien on vaikea ymmärtää tätä, ja siksi greyhoundien omistajat alkoivat järjestää omia kilpailujaan 80-luvulla ja greyhoundit jäivät käytännössä kokonaan pois SVKL:n kisoista. GRL:n kilpailuissa yksittäinen koira juoksee vain yhden lähdön päivässä, kun taas SVKL:n kilpailuissa koira saattaa juosta päivässä jopa kolme lähtöä.

18


Koiria ei tarvitse juuri opettaa vieheen jahtaamiseen, se on niillä ’verissä’, ja yleensä vinttikoira jahtaa viehettä automaattisesti, nähdessään sen ’pakenevan’. Kun koira on kerran oppinut, mitä vieheellä tehdään, se suorastaan karkaa vieheen kimppuun kun radalle pääsee. Koirilla onkin pidettävä kilpailuissa kuonokoppaa, sillä ne suhtautuvat vieheeseen hyvin vakavasti, ja kuonokoppa estää pahemmat tappeluvammat. Koirien innostus tekemiseensä on suurta ja sen huomaa niiden käyttäytymisestä jo radalle saavuttaessa. Kuoppamestaruus ratkotaan Otalammella Otalammella vinttikoiria voi nähdä juoksevan ainakin vappuna 1.5. kun Etelän Greyhound Urheilijat järjestää jo perinteeksi muodostuneen kuoppamestaruuskisan. Kuoppamestaruus on kauden avauskilpailu, ja haluttu titteli EGU:laisten keskuudessa. Paikanpäällä, Otalammen soran entisellä soramontulla Selintien ja Tilustien kulmauksessa on juoksukilpailujen lisäksi buffetti, makkarakoju sekä mahdollisuus tutustua vinttikoiriin ja EGU:n toimintaan. Kannattaa siis saapua paikalle sankoin joukoin kannustamaan suosikkiaan ja tutustumaan vinttikoiraharrastukseen.

Koirat juoksevat montulla yksitellen 150m suoran, aikaa otetaan ja luonnollisesti nopein voittaa. Paikalla voi nähdä pääasiassa englanninvinttikoiria, mutta Egu:n kisan jälkeen juoksevat Espanjasta pelastetut koirat joista löytyykin sitten monenlaista hännänheiluttajaa. Otalammen soramontun käytöstä EGU:lla on sopimus Vihdin kunnan kanssa. Kesäisin harjoitusalue on vilkkaassa käytössä EGU:n jäsenten treenatessa koiriaan. Jatkossa juoksusuoran pohjaa on tarkoitus parantaa jotta juoksu olisi koirille entistä turvallisempaa. Koiren tassut vaurioituvat herkästi, jos radalla on pienikin kivi tai kuoppa. Kompastumisesta voi kovassa vauhdissa seurata vakaviakin vammoja. Viimevuoden monttumestaruuskisoissa kokeiltiin ensimmäisen kerran radan kastelua ennen kisaa. Tämä vähensi pölyämistä ja se teki vieheen seuraamisesta koiralle helpompaa. Tästä kiitos kuului Hulsin isännälle, joka ystävällisesti hoiti kastelun traktorillaan. Kisoista ja greyhoundurheilusta lisätietoja www.egu.fi Paula Finér

19


Otalampelaisia yrittäjiä - Hiukset kuntoon ja lasihelmikoruja tekemään! Monelle kyläläiselle Mari Olssonin parturi-kampaamo on tuttu ja rentouttava paikka. Tuoliin saa istahtaa ihan minkä näköisenä tahansa, rauhoittua ja olla hiljaa, tai sitten antaa ajatuksen lentää ja puheen kulkea. Parhaimmillaan syntyy vallan mainioita ideoita, kuten muutama viikko sitten, kun tuoliin istahti vakiasiakas Veronika Kari: naiset päättivät järjestää yhdessä korupäivän Marin kampaamon tiloissa. Samalla kun Mari taikoisi asiakkaan hiukset järjestykseen, asiakas voisi kahvitella, puhella Veronikan kanssa koruista ja tutustua niiden tekemiseen.

ta. – Olen tehnyt paljon kaikenlaisia käsitöitä: mm. ommellut, neulonut sekä virkannut, ja aloin etsiskellä uusia virikkeitä. Tulin tilanneeksi helmikirjan ja innostuin – miksen voisi kokeilla tätäkin!

Ja mitä nämä naiset puhuvat, sen he myös toteuttavat: Kampaamon pöydälle on aseteltu viitisenkymmentä Veronikan tekemää lasihelmikorua: on kaulakoruja ja rannekoruja, isoista helmistä tehtyjä värikkäitä taideteoksia, yksinkertaisia helminauhoja, pikkiriikkisistä helmistä pujoteltuja moniulotteisia koruja, on leveitä ja ohuita, pitkiä ja pätkiä, kierteellä olevia koruja, raskaita ja hentoisia koruja. Kymmeniä eri värejä, kymmeniä väriyhdistelmiä – ei yhtäkään samanlaista.

– Sama pätee helmien tekoon. Yksinkertaisimmat korumallit ovat hyvin helppoja tehdä, tarvitaan vain kohtuullisen terveet kädet, hyvin ohut neula, lasihelmiä, metalli- tai siimalankaa ja hyvä valaistus. Osa malleista on peräisin kirjoista ja lehdistä, mutta monet ovat itse kehittelemiäni.

– Eikä näitä ole lainkaan vaikea tehdä! Veronika huudahtaa. – Kyllä kuka tahansa koruja oppii tekemään. Se vain saattaa viedä jonkin aikaa. Veronika itse tutustui helmien tekoon oikeastaan sattumalta, kirjojen kaut-

Myös Mari tekee käsitöitä, mm. kutoo villapaitoja ja maalaa koristeposliinilautasia. – Ei ollenkaan vaikeaa, Mari naurahtaa, vaikka seinän kauniit kukkakuvioiset lautaset näyttävät epäilyttävän taidokkailta ja mutkikkailta. – Mutta kärsivällisyyttä tekeminen kyllä vaatii, Mari sentään lisää, ja Veronikakin nyökyttelee.

– Variaatiomahdollisuuksia on hulvattomasti. Joskus pelkkä helmien näkeminen synnyttää idean, joskus taas vastaan tuleva nainen inspiroi miettimään, millainen koru hänen kaulaansa sopisi. Kokeilemalla oppii kuitenkin parhaiten. En juurikaan suunnitelle koruja etukäteen, vaan työskentelen juuri kokeilemalla. Suunnitteleminen olisikin vaikeaa, koska helmien koko, muoto ja pinta vaikuttavat värin ohessa kokonai-

20


suuteen niin paljon. Onneksi helmikoru on helppo purkaa, Veronika hymähtää. – Minulle on tärkeää, että materiaali on hyvälaatuista, Veronika painottaa. Tsekeissä lasihelmien valmistuksella on pitkät perinteet, ja helmet ovat kauniita ja kestäviä, eikä niiden värikään muutu ajan myötä kovin herkästi. Erityisen tärkeää on se, että materiaali on miellyttävä iholla. Koru ei saa hiostaa, hangata eikä kutittaa. Tsekkiläisten ja japanilaisten lasihelmien valmistus kestää myös eettisen tarkastelun, sillä lapsityövoimaa ei käytetä ja ympäristöystävällisyyskin on pyritty ottamaan huomioon.

nika järjesti heti seuraavalle viikonlopulle lasihelmikorujen tekemisen peruskurssin, ja jos intoa riittää, jatkokurssikin on luvassa. Ja tarvittaessa myös uusi peruskurssi. Teksti ja kuva: Sari Metsäkivi

Veronika Kari p. 040 525 6398, http://www.koralekhelmi.fi / koralek.helmi@elisanet.fi

Parturi-kampaamo Mari Olsson p. 09 223 6392

Ehkä on uskottava – ehkä korujen tekeminen ei olekaan niin vaikeaa. Tekisi mieli kokeilla. Onneksi Vero-

Veronika Kari ja Mari Olsson järjestivät yhdessä korupäivän, jossa sai myös hiukset kuntoon.

21


Koulukyydit ja bussivuorojen lakkauttamiset puhuttavat Koulukuljetukset puhuttavat otalampelaisia yhä, eikä ihme: eniten koulukuljetuksen piirissä olevia alakoululaisia on juuri Otalammella. Alaluokilla (1–6lk) kuljetusoppilaita on 170 eli 70%. Vaarallisen tien varrella heistä asuu 60, ja he joutuvat sen vuoksi kulkemaan kouluun taksilla, vaikka matka lyhyt olisikin. Aikuiset aamubussin käyttäjät taas ovat kiristelleet hampaitaan lakkautetun vuoron takia. Enää Otalammelta ei pääse aamulla Helsinkiin kuin klo 6–7.

Vuonna 2012 on suunnitteilla rakentaa uudesta kiertoliittymästä lähtevä Härkäläntie kevyenliikenteenväylineen. Tällöin lähellä junarataa asuvat oppilaat pääsisivät kulkemaan kouluun turvallisesti jalkaisin tai pyörällä. Rintalan mukaan radan itäpuolella, Otalammentien varrella on tosiaan noin 15 oppilasta, jotka ovat kuljetuksessa vain vaarallisen tien takia. Sen sijaan Torpparintien ja S-marketin välillä ei ole yhtään oppilasta, joka tarvitsisi vaarallisen tien vuoksi koulukuljetuksen.

Kevyenliikenteenväylät vähentäisivät kuljetusoppilaita Kylällä on pohdittu, kuinka moni oppilas voisi kulkea kouluun omin avuin, jos Oikopolulta toteutettaisiin Vanhan Porintien alikulkukäytävä ja pätkä kevyenliikenteenväylää Katinhännäntielle asti.

Bussivuoro taksikyydin sijaan? Haimoossa asuvat yläkoulun oppilaat kulkevat Otalammelle Selin kautta tulevalla bussilla, joka on lähes täynnä. Taka-Siippoosta taas kulkee runsaasti oppilaita koulutaksilla. Kylällä on mietitty, olisiko kannattavaa kuljettaa toinenkin bussilastillinen oppilaita taksikyytien sijaan.

–Katinhännäntieltä, Katintieltä ja Ukintieltä kulkee tällä hetkellä kuusi oppilasta koulukuljetuksessa vaarallisen tien vuoksi, laskeskelee Vihdin kuljetus- ja hankinta-asiantuntija Salla-Mari Rintala. – Jos alikulkuja kevyenliikenteenväylä voitaisiin toteuttaa siten, että sitä käyttäisivät myös Korkeakalliontien ja Kukkointien alkupään lapset, kuljetettavien oppilaiden määrä vähenisi vielä seitsemällä, eli yhteensä 13 oppilaalla.

Rintala valottaa tilannetta: – Haimoosta liikennöi jo nyt kaksi Kivistön vuoroa Otalammelle. Toinen tulee Nummenpääntien, Selintien, Haimoon ja Vanhan Porintien kautta. Toinen taas Vihtijärveltä Haimoon ja Siippoon kautta. Käsittääkseni nämä kaksi vuoroa kattavat TakaSiippoonkin alueen aika hyvin. Joskin esimerkiksi esikoululaiset haetaan aina pienemmällä autolla kodin tuntumasta.

22


Miten päästä Vihdin lukioon? Otalammelta ei juurikaan lähdetä Vihdin lukioon opiskelemaan, koska kulkuyhteydet ovat niin huonot. Suunnilleen samassa tilanteessa ovat niin olkkalalaiset, vihtijärveläiset ja haimoolaisetkin. Eipä ihme, että vuonna 2009 Vihdin lukion oppilaista vain 67% oli vihtiläisiä. – Vanhempien kannattaisi kysellä Vihdin takseilta tai tilausliikenneyrittäjiltä, sitoutuisiko joku heistä päivittäisiin kuljetuksiin esimerkiksi lukioon tai bussiyhteyden varteen, Rintala miettii. – Kunta ei ole tällaisessa järjestelyssä mukana. Rintala ei lämpene myöskään SAMPO-järjestelmälle (kutsutaksin tyyppinen järjestelmä). – Kuuma-kunnat – Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula – ovat luopumassa SAMPO-järjestelmästä ja kehittämässä jonkin tyyppistä palveluliikennettä muun muassa sen takia, että SAMPO-kuljetukset ovat osoittautuneet kohtuullisen arvokkaiksi. Tervalampi–Otalampi-vuoron lakkauttaminen – uusi mahdollisuus? Ensi syksynä aamuvuoro Tervalammelta Otalammelle lakkautetaan. Jollakin tavalla oppilaiden on kuitenkin kouluun päästävä. – Todennäköisesti Tervalampi–Otalampi-vuoro kilpailutetaan kaikille avoimena joukkoliikennevuorona, ja ensisijaisesti siihen

yhdistetään muita lakkautettavia koululaisvuoroja, Rintala kertoo. Työmatkalaisten tilanne parantuisi, jos kilpailutus toteutettaisiin siten, että vuoro Tervalampi–Otalampi kulkisi Otalammen koulun kautta Otalammentietä ja Vanhaa Porintietä pitkin Rinnekodin tiehaaraan saakka. Siitä pääsisi vaihtamaan YTV:n 345-linjalle. – Pyrin huomioimaan työmatkalaisten toiveita, mutta nykyisessä taloustilanteessa niistä ei saa aiheutua lisäkustannuksia, Rintala painottaa. – Otalammella koulu alkaa klo 8.45. Reitin jatkaminen Rinnekodin tiehaaraan asti ei lisäisi kustannuksia merkittävästi, mutta jatkoyhteys olisi Helsingissä vasta niin myöhään, että sille tuskin olisi kysyntää. Jatkoyhteyden järjestäminen edellyttää myös, että asiasta sovitaan HSL:n kanssa (Helsingin seudun liikenne). – Otalammella tosiaan on aamulla ikävä tilanne: Helsinkiin ei pääse klo 8 jälkeen. Olen ollut yhteydessä ELY-keskukseen ja toivonut, että he kilpailuttaisivat vuoron korvaamaan lakkautetun yhteyden (M-P KarkkilaKalajärvi-Helsinki 8.30). Kunnan talous on nyt niin tiukoilla, että muihin kuin lakisääteisiin kuljetuksiin ei ole varaa. Salla-Mari Rintalaa haastatteli Sari Metsäkivi

23


24

Mistä Haimoosta, Selki PyyslammeltaJokipellosta Selkistä Haimoosta, Mt120 Vihtijärveltä Haimoosta, VT25 Tervalammelta Vihdistä

kp kp kp kp kp kp kp kp kp

Lähtee 7:00 7:55 8:15 8:00 8:15 8:05 8:20 8:10 8:30

17:20 19:10 19:00

Mistä Helsingistä Röykästä,VT25 Helsingistä Helsingistä Helsingistä Helsingistä ** S-market Helsingistä Helsingistä Helsingistä

Lähtee 13:25 14:25 15:00 15:30 15:35 16:15

Lähtee Mistä 5:25 Vihdistä 5:30 Karkkilasta 5:55 Vihdistä 6:30 Karkkilasta 10:35 Vihdistä 14:30 kp Vihdistä 17:15 Karkkilasta

(O) V V S V T V V S Karkkilaan Karkkilaan Vihtiin Karkkilaan Vihtiin Karkkilaan Karkkilaan Vihtiin

Nummelaan

8:40 K 8:40 K 8:45 K

8:35 TK Vihtiin

8:30 K

Otalampi Mihin 7:20 TV Nummelaan

14:40 15:45 16:20 16:40 17:02 17:05 18:05 19:53 20:05

Otalampi

Mihin

Helsinkiin Helsinkiin Helsinkiin Helsinkiin Helsinkiin

6:10 6:50 10:50 14:50 17:35

T V K K V

Mihin Helsinkiin

Otalampi 5:35 S

8:55 kp

8:55 kp

Perillä 7:40 kp

16:20 16:50 16:50 17:30 17:25 18:30 20:25 20:15

Perillä

7:10 7:55 11:40 15:45 kp 18:30

Perillä 6:40

Mistä Vihdistä,Mt120 Vihdistä,Mt120

Mistä Helsingistä Helsingistä

Vihtijärveltä, VT25 Nummelasta Nummelasta

Mt120, HaimooSelkiin Vihtiin

Mihin Tervalammelle Vihtiin

Otalampi 9:15 T 13:25 T

Otalampi 11:50 T 15:10 T

Helsinkiin Helsinkiin

Mihin

Mt120,Vihtiin Mt120,Vihtiin

Mihin

15:45 S* 16:40 T 18:05 TV Olkkalaan

Otalampi 14:40 K 14:45 K Nummelasta,kko 14:50 (K) 14:50 K

Mistä

muut merkinnät: kp=koulupäivinä L=lauantaisin ** vaihto

K Otalammentie-Kuusitie-Torpparintie (Otalampi koulukeskus) V Vanhaa Porintietä, (Otalampi th, Torpparintien risteys) T Otalammentie-Siippoontie-Selintie (Tuohilampi, Otalammentie) S Selintietä (Siippoo) S* Siippoo TK Tuohilammen risteyksen kautta koululle TV Siippoontie-Otalammentie-Vanha Porintie (O) Tarvittaessa Otalammelle

Reittimerkinnät Otalammen ajan perässä:

Lähtee 8:55 L 13:05 L

Lähtee 11:00 L 14:25 L

15:30 kp 16:15 17:45 kp

14:05 kp

Lähtee

10:05 L 14:10 L

Perillä

12:10 L 15:35 L

Perillä

18:20 kp

15:10 kp 15:25 kp 15:55 kp

Perillä 15:00 kp 15:00 kp

Otalammen bussiaikataulut


Härkälän Hakan hiihtokilpailuiden tulokset 14.3.2010 Tytöt/Naiset aika 05-06 300 m Anni Bifeldt 4.43 03-04 300 m Pihla Paajanen 1.46 Emma Bifeldt 1.53 Pieta Paajanen 2.16 01-02 600 m Alida Puhto 3.02 Nelli Rantanen 3.13 99-00 600 m 97-98 1,6 km Katri Sahramaa 8.36 95-96 1,6 km Kiia Karimaa 5.42 Adele Venäläinen 9.19 Veteraanisarja 1,6 km Maija Niklander 8.04 Yleinen sarja 1,6 km Kati Rantamäki 6.21 Asta Sahramaa 6.54 Niina Sahramaa 7.36 Salla Paajanen 8.12 Kuva Salla Paajanen.

25

Pojat/Miehet

aika

Pauli Rantamäki Ilari Puumalainen Saki Kare Oskari Rantamäki Niila Puhto Kim Karimaa Tommi Bifeldt

1.34 1.57 2.44 2.32 3.31 2.19 2.46

Juho Sahramaa

5.52

Pauli Koskenmäki 4.52 Jukka Rantamäki Antti Puhto Arto Sahramaa Timo Paajanen

4.31 4.58 5.14 7.46


Otalampitalon terveiset Otalammen päiväkodin kuulumisia! Kun on mukana melkein 160 lasta, johan on touhu puuhakasta! Luvussa ovat mukana kaikki 15 Ulpukkaa (13-v), 22 Lummetta (3-5-v), 25 Kaislaa (5-v), 22 Pulmusta (kaikki eskareita), 22 Joutsenta (kaikki eskareita), Siippoon toimipisteen 11 Tiitiäistä (1-3-v) ja 19 Pörriäistä (3-5-v) sekä perhepäivähoidon varakoti Nupun 4-6 lasta sekä avoimen päiväkodin lapsukaiset, joiden määrä vaihtelee kymmenen ja kahdenkymmenen välillä. Avoimen päiväkodin toimintaan osallistuvat lisäksi myös lasten äidit/ isät! Lapsimääristä näkyy Otalammen alueen voimakas kasvu; tänne muuttaa jatkuvasti lisää väkeä, ja nimenomaan lapsiperheitä. Alun perin päiväkoti suunniteltiin n. 80 paikkaiseksi. Ensimmäisenä toimintavuotena lapsia oli n. 110, tänä toisena vuonna n. 130 (luvussa ovat mukana Otalammen päiväkotiin hakeneet, mutta Siippoon pisteeseen sijoittuneet lapset). Syksystä 2010 päiväkoti laajenee vielä uudella pikkuisten 1-2-vuotiaiden ryhmällä. Touhua ja puuhaa siis piisaa, mutta myös iloa ja mielihyvää päiväkodin uusista ja toimivista tiloista. Leikkitilat ovat valoisia ja tilavia, mutta rajansa kaikella: lapsiryhmäkokojen kasvaminen huolettaa. Osaviikkolapsille lasketaan läsnäolokerroin,

jolloin lapsiryhmän koko voi kasvaa hyvinkin suureksi. Ehkä olisi hyvä lähteä miettimään paluuta vanhaan eli osaviikkotoiminnan kehittämistä. Avoimen päiväkodin toimintaan jo kuuluukin kaksi varhaiskasvatusryhmää, joilla kummallakin on viriketoimintaa kerran viikossa. Erityinen ilonaihe on ollut päiväkodin vanhempaintoimikunta, joka on tempaissut jo moneen otteeseen: on ollut puuhapäivää, elokuvapäivää, perheiltaa ja viimeisimpänä talvirieha. Vanhempaintoimikunnan kokoukset ovat myös olleet antoisia foorumeja keskusteluille, joissa on käsitelty Otalammen päiväkodin asioita. Kokouksiin on osallistunut päiväkodin puolelta allekirjoittaneen lisäksi vuoronperään eri kasvatustiimien edustaja. Itse pidän erittäin tärkeänä varhaiskasvatuksen laadun kehittäjänä sitä, että vanhempien näkemykset tulevat oikeasti otetuksi huomioon päiväkodin arjessa. Yhdessä hoidamme, kasvatamme ja opetamme uusia otalampelaisia! Päiväkodin lisäksi Otalammen alueen päivähoidosta huolehtii kuusi perhepäivähoitajaa. Perhepäivähoidon ja päiväkodin yhteistyön lisääminen ja voimavarojen yhdistäminen on tärkeää. Olisi hyvä, jos saisimme alueelta uusia perhepäivähoitajia mukaan, sillä perhepäivähoito ja päiväkotihoito täydentävät toisiaan: osalle lapsista sopii parhaiten pienessä, eri-ikäisten 26


lasten ryhmässä tapahtuva hoito ja sitten taas osalle lapsista käy isommassa, samanikäisten lasten kanssa toteutuva hoito. Varhaiskasvatuksen laatua on myös se, että perheillä on valinnan mahdollisuus lastensa hoidon suhteen.

Päivi Grundström Otalammen päiväkodin ja perhepäivähoidon johtaja

Terveisiä koulusta! Kun Otalammen koulu aloitti, haasteita oli paljon. Kasit tulivat Vykistä ja pitivät siirtoa verrannollisena Siperian karkotukseen. Alaluokkalaiset tulivat kivasta, jos ei pienestä niin pienemmästä kyläkoulusta. Kaikki oli sekaisin ja uutta, mutta eniten oli sekaisin se, mitä uudelta kouluta voi odottaa – tai pelätä.

Alussa lähdimme liikkeelle näiden haasteiden pohjalta luomaan välittävää ja lämmintä koulua. Samaa emme voineet tarjota kuin entinen kyläkoulu, mutta kuitenkin jotain intiimimpää kuin isot yläkoulut. Määräämällä emme ketään saaneet tästä pitämään, sen enempää oppilaita kuin huoltajiakaan. Valitsimme siis tieksi huolenpidon ja yhteisen linjan rauhallisen etsimisen. Tämä saattoi ulospäin näyttää ”lepsuudelta” tai välinpitämättömyydeltä, mutta kyse oli vain siitä, että murrosikäisten kapinaa ei voimalla lannisteta. Sen enempää kuin huoltajien uteliasta epäilyäkään. Alueen oppilaille on ominaista raikkaan terve toiminnallisuus ja äänekkyyskin. Molemmat maalaismiljöön hienoja vaikutuksia. Toisaalta kyky olla ja toimia sisätiloissa tuntuu hieman kaipaavan harjoitusta. Toisaalta olen herännyt näkemään tämän: olemme joka tapauksessa ”nuorisotalo” – se ainoa paikka, jossa juuri nämä oppilaat voivat eri kyliltä tulevina toisiaan tavata. Miten toimimalla nuoria ajava sosiaalinen ”hässäkkä” saadaan toimimaan niin, että he samalla näkevät koulun tärkeänä oppimisen paikkana? Asiat ovat reilussa vuodessa kypsyneet. Oppilaat viihtyvät, huoltajat tuntuvat luottavan, työntekijät tekevät tärkeää työtään mielellään. Olemme löytäneet oman linjamme ja myös kirjanneet siitä osan uusiin sään27


töihimme. Haluaisin myös herättää keskustelua tärkeästä asiasta, jonka koen meille vähintään yhtä tärkeäksi kuin koko koululaitoksellemme. Hyvälle elämälle on paljon kulmakiviä, mutta lapsen ja nuoren on ensimmäisenä opittava tämä kaikkein tärkein sääntö: Noudatan aina aikuisen antamaa ohjetta. Jokaisen on opittava elämää varten, että on olemassa ”äitejä”, ”pomoja”, ”poliiseja”, ”virkamiehiä” - kaikenlaisia, joilla asemansa perusteella on oikeus määrätä minua ja velvollisuus huolehtia minusta. Meille koulussa tämä on todella tärkeä kysymys juuri nyt. Koulussa on kyllä hyvät ja tarkat säännöt seuraamuksineen. Silti tärkeintä on noudattaa juuri nyt läsnä olevan aikuisen (rehtori, avustja, päiväkodin hoitaja, siivooja, opettaja, kiinteistönhoitaja, keittiön... ...) ohjetta tai määräystä. Aikuisten tehtävä ja velvollisuus on ohjata ja määrätä ala-ikäistä tarpeen mukaan niin, että tämä toimii omaksi edukseen ja oppii tärkeitä asioita. Kotona tämä voisi tarkoittaa vaikkapa karkkipäiviä, nukkumaanmeno- ja kotiintuloaikoja, koulussa taas toisen kunnioittamista, työrauhaa, opiskelua ja koko toimintaa.

pienemmät. Teemme karhunpalveluksen, jos annamme lapsen kasvaa kuvitelmassa, että maailma ympärillä muuttuu hänen toiveensa kaltaiseksi. Oppia olemaan auktoriteetin alaisena - toisen vallan kohteena - siinä on suuri haaste, joka myös on oleellinen rakennuskivi turvalliseen, onnelliseen elämään ja tyydyttävään elämänhallintaan. Lapsella ja nuorella on kyllä oikeus kysyä perusteluja ja takana olevia, vaikkapa koulu järjestyssääntöjä. Perustelujen aika on jälkeenpäin. Samoin korjaamisen aika, jos aikuinen tulee vaatineeksi jotain tarpeetonta tms, niinhän voi käydä. Tilanteessa lapsen ja nuoren tulee noudattaa aina annettua ohjetta. Aikuisen tulee jaksaa huolehtia siitä, että näin tapahtuu. Tämä meidän aikuisten on yhdessä hoidettava. Kotona ja koulussa. Se on meidän velvollisuutemme, jota meillä ei lasten itsensä vuoksi ole oikeutta laiminlyödä. Kiitos siitä tuesta ja kiinnostuksesta, jota te huoltajat olette monessa yhteydessä koululle osoittaneet. Tässäkin voimme onnistua vain teidän kanssanne ja teidän lastenne vuoksi. Rehtori MikkoJ Mikko Jordman Otalammen yhtenäiskoulun rehtori

Aikuisella on aikuisen velvollisuudet ja aikuisen oikeudet. Lapsella ja nuorella nämä molemmat ovat

28


Perhepesät ja päiväkerhot kokoontuvat Työväentalossa Vihdin seurakunnan päiväkerhoryhmä ja Perhepesä toimivat Otalammella. Päiväkerhoon on ilmoittautuminen kausittain, Perhepesään voi tulla mukaan koska vain.

muita samassa elämänvaiheessa olevia perheitä. Perhepesään voi tulla mukaan myös kesken kauden. Ikäjakauma kerhossa on ollut vauvoista kouluikäisiin.

Otalammen päiväkerho on ns. Mik­ seri-ryhmä, johon ovat tervetulleita 3-5-vuotiaat lapset. Päiväkerhossa puuhaillaan yhdessä monenlaista mukavaa ja tutustutaan kavereihin. Kerhokerta on kestoltaan 2,5 tuntia. Päiväkerhoryhmässä toimii kaksi lastenohjaajaa, Marika Korva ja Raisa Humaloja.

Otalammen perhepesä kokoontuu torstaisin klo 9-11.30 Työväentalolla, Ratatie 13. Perhepesään voi tulla ja sieltä voi lähteä oman aikataulunsa mukaisesti. Perhepesässä on tarjolla kahvia ja teetä, lapsille voi ottaa omat pienet eväät mukaan. Lisätietoja Perhepesästä marika.korva@evl.fi tai Merja Ahonvala 040-3569215, ja www.vihdinseurakunta.fi.

Päiväkerhossa lastenohjaajat rakentavat toiminnan monipuoliseksi, lapsen kokonaiskehitystä tukevaksi. Päiväkerhossa leikitään, lauletaan, tehdään kädentöitä, jumpataan, kuunnellaan satuja ja hiljennytään kerhohartauksiin. Toimintaa ohjaavat kristilliset arvot, ja lapsi nähdään ainutlaatuisena ja kallisarvoisena. Päiväkerho on lasta varten - hänen kasvunsa ja oppimisensa tueksi. Lisätietoja päiväkerhosta lapsityönohjaaja Lotta Sainelta p. 040-356 9217.

Marika Korva

Otalammen Työväentalolla torstaisin kokoontuvaan Perhepesään on koko perhe tervetullut. Kuva Nummelan seurakuntakeskuksen Perhepesästä. Kuva Susanne Vuorinen.

Perhepesä on koko perheen yhteinen kerho Perhepesä on paikka, jossa aikuinen ja lapsi ovat, leikkivät, toimivat sekä hiljentyvät yhdessä. Kaikki äidit, isät ja muut lasta hoitavat ovat lämpimästi tervetulleita perhepesäkerhoon viettämään aikaa yhdessä ja tapaamaan 29


Ensimmäistä kertaa pilkkikisoissa Omalla kylällä järjestettävät pilkkikisat saivat minutkin innostumaan kisoista. Tiesin myös ettei ne tulisi olemaan mitkään ryppyotsaisten pilkit, joten huumorilla mukaan vaan. Huomasin, että minulla on sellainen kilpailuvietti, että kisojen lähestyessä aloin yhä enemmän miettimään, miten onnistuisin saamaan mahdollisimman hyvän saaliin. Missähän paikoissa kala liikkuu Otalammella? Miilaisen pilkin ostan, mikähän sopii tähän järveen? Perjantaina menin sitten Honkkariin ja katselin arvioiden kalastustarvikkeita. Täytynee valita sellainen onki, missä on siima valmiina; kuusi euroa. Ihan edullinen, siinä oli jo pilkki mukana. Halusin varmistella ja ostin vielä toisen pilkin ja kirpun (pieni koukku, jossa värillinen pilkku), jonka viritin

ohuempaan siimaan pilkin alapuolelle. Sitten vielä toukat ja välttämätön oli tässä. Sain asiantuntevaa opastusta myyjältä, joka suositteli vielä hyyhmäkauhaa, mutta luovuin siitä. Kaira? Liian kallis, meillä oli sovittu kimppakaira kahden kaverin kanssa. Toukat toisin minä. Lauantai oli aurinkoinen. Kellon lähestyessä kahta, valmistauduin lähtemään. Sain vielä mieheltäni styrox-kalapöntön, joka lisää pilkkimismukavuutta, sen päällä on mukava istuskella auringossa. Reppu, naskalit ja makkara vielä mukaan ja kaikki on valmista. Rannassa Pia ja muut järjestelyväki olivatkin jo täydessä touhussa. Telttaa pystytettiin, kahvit ja leivonnaiset pöydässä, Jussi tuomassa puita. Toisia

30


kilpailijoitakin alkoi ilmestyä paikalle. Kaikki ilmoittautuneet saivat sulan hattuun ja kello kolme lähtötörähdys saatteli meidät matkaan. Jäällä oli hyvä liikkua, hanki ei upottanut, eikä ollut vettä jään päällä. Kairaaminen oli aika työlästä, jäätä oli paljon ja välissä vesikerros. Kaira upposi valtta myöten ja jäätä vain riitti. Sirkku ja Satu miettivät, että ollaanko jo pohjamudan puolella, no ei sentään vaikka matalassa oltiinkin. Avannot saatiin valmiiksi ja sitten vain viriteltiin onget veteen. Jänskää! Muut olivat menneet jo kauemmaksi. Hiljaista… nykikö? Sain kolme särkeä ja ahvenen. Sitten syönti loppui. Kävimme vielä kokeilemassa Sirkun kanssa järven päässä. Siellä ainut saalis oli aurinkoa ja Sarin korilla tuomat myyntituotteet; kahvia, pullaa ja ihanaa suklaakakkua. Voiko palvelu enää parantua?

Kyläyhdistyksen pj:n Raine Kärkkäisen saalis. Aukeaman kuvat Sanna Ihatsu. PILKKIKISAN TULOKSET: 1. Reino Mykkänen 1200g, OTALAMMEN PILKKIMESTARI 2010 2. Juha Mielonen 1000g 3. Jari Leppänen 950g 4. Aki Savolainen 400g 5. Antti Ponto 150g, SUURIN KALA 6. Rainer Öhman 40g 7. Riitta Morkko 25g 8. Jussi Ketola 20g 9. Raine Kärkkäinen 5g Ei tulosta: Katja Salakka Janne Ketola Satu Vuorikkinen Valtteri Turunen Terho Puisto Pertti Puisto Sirkku Rekonmaa -Niskanen

Viiden maissa palasimme uimarantaan ja vietimme aikaa jutustellen tuttujen kanssa. Kilpailu päättyi kuudelta ja voittajat palkittiin. Suurin saalis oli 1,2kg ja suurin kala ahven. Onnea voittajille! Sain voittajan kalat ja Ilta meni mukavasti ahvenia siivotessa. Sunnuntaina tein niistä kalakukon, savolaistyttö kun olen. Kyllä kannatti osallistua ja suosittelen muillekin tätä kivaa harrastusta. Riitta Morko

31


Jaetaan kaikkiin talouksiin 03300 postinumeroalueella. RIITAN KALAKUKKO-OHJE Kuori: 5dl vettä ½ rkl suolaa 100g voita n.9dl ruisj. n.3dl vehnäj.

Nosta reunat täytteen päälle ja liimaa veden avulla kiinni. Poista ylimääräiset reunat. Laita kukko uunipellille, jossa on folio ja paista 200 asteessa kunnes kukko saa väriä (n.1,5 tunti). Kääri kukko folioon ja jatka paistamista 150 asteessa 4-5 tuntia. Kääri kukko vielä paksuun sanomalehteen, sammuta uuni ja anna pehmitä siellä .

Täyte: 1kg pieniä ahvenia 150-250g kylkisilavaa 2-3tl suolaa

Kukon voi nauttia lämpimänä tai kylmänä. Avaa kukko leikkaamalla sen kansi auki. Leikkaa kuoresta siivuja, laita voita ja kukon sisusta päälle ja ”naati kaekilla aisteillas”.

Sekoita kylmä vesi, suola ja jauhot. Lisää voi ja vaivaa sitkeä taikina. Kauli taikinasta n. 1cm paksuinen levy (reunoilta ohuempi). Lado kalat ja silavat kerroksittain keskelle taikinaa, väliin suolaa.

32


OtaSanomat-1-2010