Page 1

OSKUlla

on sanottavaa

opas amiksille mahdollisuuksien maailmaan

Hyväksytty OSKU ry:n

14. sääntömääräisessä liittokokouksessa

Suomen Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

Edunvalvonnan asiakirja

 

       

Turussa 15.11.2015

1


Edunvalvonnan asiakirja

2

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  


Edunvalvonnan asiakirja

Sisällysluettelo 1. Miten ja miksi amikseen? ………………………………………..

4

2. Opinto-ohjaus ……………………………………………………..

4

3. Opintojen sisältö ja tutkinnon perusteet ……………………..

6

4. Opintotuki ………………………………………………………….

9

5. Työssäkäynti ……………………………………………………….

10

6. Opiskelijayhdistykset …………………………………………….

11

7. Selkeyttä systeemeihin …………………………………………..

12

8. Oppisopimus ………………………………………………………

12

9. Yrittämällä työtä ja hyvinvointia ……………………………….

14

10. Opiskelijoiden terveydenhuolto ……………………………...

14

11. Liikuntamahdollisuudet ja terveelliset elämäntavat ………

15

12. Lähiopetus ………………………………………………………..

15

13. Ammatillinen koulutus ja lukio ………………………………..

16

14. Kansainvälisyys ja maahanmuuttajien koulutus ……………

17

15. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja tulevaisuus …..

17

Taitto ja  ulkoasu:  Joonas  Lehtonen  

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

3


Edunvalvonnan asiakirja

1. Miten ja miksi amikseen?

1.1 Koulutukseen hakeutuminen Amis on  tänä  päivänä  aivan  todellinen  vaihtoehto.  Se  ei  ole  hyljeksittyä,  se  ei  ole  enää  se  toinen   vaihtoehto.  Siihen  tulee  kannustaa,  ja  kyllä  siihen  on  kannustettukin.  Peruskoulun  opinto-­‐ohjausta   pitää  parantaa  ammatillisten  opintojen  ohjaamisen  osalta  ja  opoilla  pitäisi  olla  ajantasaisempi  tieto   opiskelumahdollisuuksista  ja  –poluista.  Ammatillisiin  opintoihin  ei  hakeuduta  vain  yläkoulun  jälkeen   vaan  se  on  osa  elinikäisen  oppimisen  mahdollisuutta;  se  on  mahdollisuus  peruskoulun  päättäneelle   nuorelle,  aikuiselle  jo  tutkinnon  omaavalle  -­‐  miltei  kenelle  tahansa.  Ideaalitilanteessa  henkilö   hakeutuisi  heti  peruskoulun  jälkeen  amikseen,  suorittaisi  sen  suositusajassa  ja  eläisi  onnellisena   elämänsä  loppuun  saakka.  Aina  asiat  eivät  kuitenkaan  mene  niin  kuin  Strömsössä.       Opiskelijan  näkemykset  eivät  aina  vastaa  todellisuutta  ja  siksi  onkin  hyvä  päästä  tutustumaan  eri   oppilaitoksiin  ennen  lopullisen  valinnan  tekemistä.  Jos  valintaa  ei  osaa  tehdä  heti  peruskoulun   päätyttyä,  on  VALMA  yksi  hyvä  keino  oikean  tien  löytämiseksi.  Koulutustakuun  myötä  kaikille  tulisi   taata  opiskelu-­‐,  työpaja-­‐,  tai  harjoittelupaikka  peruskoulun  jälkeen.  Myös  jo  valituilla  opiskelijoilla   tulisi  olla  mahdollisuus  kokeilla  eri  aloja  oppilaitoksessa.       VALMAsta  tulee  olla  mahdollisuus  joustavasti  siirtyä  ammatilliseen  peruskoulutukseen  myös  muulloin   kuin  syksyllä.  Oppilaitosten  tulisi  mahdollistaa  VALMAssa  opiskeleville  opintojen  aloittaminen   vähintään  puolivuosittain,  mieluiten  joka  jakson  alussa  –heti  kun  motivaatio  ja  tietotaito  on   kohdillaan.     OSKUn  mielestä  opiskelijavalinnoissa  on  edelleen  kehitettävää.  Yhteishaussa  ensimmäisen   hakukohteen  määrittely  voi  olla  15-­‐vuotiaalle  todella  haastavaa,  eikä  kaikilla  ole  vanhemmat  tai  opo   kädestä  pitäen  neuvomassa  ja  opastamassa.  Erityisesti  oppisopimuskoulutukseen  hakeutumisesta   tulee  tehdä  nuorille  houkuttelevaa  ja  nykyistä  helpompaa.  OSKU  kysyy  myös,  miksi  hakukohteiden   määrä  on  rajattu  juuri  viiteen?          

2. Opinto-ohjaus     Ammatillista  koulutusta  koskevien  säädösten  mukaan  opiskelijalla  on  oikeus  opetussuunnitelman   mukaiseen  opetukseen  ja  opinto-­‐ohjaukseen,  joka  on  henkilökohtaista  ja  muuta  tarpeellista  opintojen   ohjausta.       Opinto-­‐ohjauksen  tavoitteena  on  opiskelijan  tukeminen  ja  ohjaaminen  valinta-­‐  ja  ongelmatilanteissa.   Ohjauksella  pyritään  huolehtimaan,  että  opiskelijalla  on  riittävästi  niitä  tietoja  ja  taitoja,  joita  hän   tarvitsee  siirtyessään  jatko-­‐opintoihin  ja  työelämään.  Ammatillisessa  koulutuksessa  opinto-­‐ohjaus  

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

4


Edunvalvonnan asiakirja         tulee  toteuttaa  niin,  että  opiskelija  saa  riittävästi  tietoa  koulutuksestaan  ennen  sen  aloitusta  ja  sen   aikana.    Opinto-­‐ohjauksen  tavoitteena  on  opiskelijoiden  hyvinvoinnin  lisääminen,  opintojen   keskeyttämisen  ehkäiseminen,  työllisyyden  edistäminen  ja  jatko-­‐opintoihin  hakeutumisen  tukeminen.     Opinto-­‐ohjauksen  ihannetilanteessa  opiskelija  tulee  valituksi  heti  peruskoulun  päätyttyä  toivealalleen   ja  opinnot  osoittautuvat  odotusten  mukaisiksi.  Alkuajat  ammatillisessa  oppilaitoksessa  ovat  niitä   haastavimpia  opiskelijan  ottaessa  ensiaskelia  uuteen  opinahjoonsa.  Hänen  tulee  olla  hyvin  tiedotettu   tutkintoonsa  sisältyvistä  opinnoista  ja  niiden  valinnanmahdollisuuksista.  Ammatillisen   perustutkinnon  rakenne  ei  välttämättä  ole  kaikille  itsestään  selvä  juttu,  joten  sen  rakennetta  tuleekin   avata  riittävästi  niin  ennen  opintoja  kuin  niiden  aikana.  OSKU  näkee,  että  opinto-­‐ohjaajien  määrään   ammatillisissa  oppilaitoksissa  on  vaikea  antaa  tiettyä  opomäärää  opiskelijamäärää  kohden,  sillä  alat  ja   oppilaitokset  ovat  niin  erilaisia.  On  helppo  sanoa,  että  opojen  määrän  lisääminen  olisi  helpompaa  kuin   se,  että  vaihtuvat  ryhmänohjaajat  yrittäisivät  perehtyä  opiskelijoiden  tulevaisuudenpolkuihin.  Tiedon   saaminen  jo  amiksissa  opiskelevilta  on  myös  tärkeää.     Meillä  Suomessa  on  koulutettuja,  päteviä  opinto-­‐ohjaajia.  He  tekevät  valtavan  arvokasta  työtä.  Yhtä   opinto-­‐ohjaajaa  kohden  on  kuitenkin  satoja  opiskelijoita.  Voiko  jokainen  opo  tietää  kaiken  jokaisesta   opiskelijasta?  Saavatko  kaikki  tarvittavan  opinto-­‐ohjauksen?  Kyllä  ja  ei.  Opiskelijoilla  on  hyvin   hajanainen  käsitys  opinto-­‐ohjauksen  saavutettavuudesta  ja  sen  riittävyydestä.  Joillekuille  on  päivän   selvää,  että  he  voivat  vain  kävellä  opon  luo,  toisille  ei.  Se  riippuu  oppilaitoksesta,  alasta,  ihmisestä,   syitä  on  monia.  On  tärkeää,  että  opoilla  on  kattava  näkemys  ja  opiskelijoilla  realistinen  kuva  eri   opintoaloista.  Opojen  määrän  tarve  vaihtelee  kouluittain  ja  opintoaloittain.  OSKUn  mielestä   aineenopettajien  tulisi  rohkaista  oppilaita  heidän  vahvuuksiensa  vastaaville  opinpoluille  jo   yläkoulussa.     OSKU  katsoo,  että  opinto-­‐ohjaajien  olisi  hyvä  pureutua  peruskoulussa  toisen  asteen  eri  vaihtoehtoihin   konkreettisesti,  jopa  eri  ammatillisen  koulutuksen  aloihin  paikan  päällä  tutustuen,  jotta  he  voivat   kertoa  parhaalla  mahdollisella  tavalla  erilaisista  aloista.  Opiskelijoille  tulee  myös  luoda  realistiset   käsitykset  eri  aloista.  Useissa  tapauksissa  keskeyttämiset  johtuvat  vääristä  mielikuvista  eri  alojen   suhteen.  Todellisuus  on  jotain  muuta  kuin  oli  kuvitellut.  Mielikuvien  sovittaminen  todellisuuteen  ei  ole   vain  opinto-­‐ohjaajan  harteilla,  oman  osansa  voi  ajaa  myös  pääsy-­‐  ja  soveltuvuuskokeet.  Kokeissa  tulisi   mitata  vain  niitä  ominaisuuksia,  joita  tietyllä  alalla  tarvitaan,  jotta  soveltumattomuus  alalle  tulisi  ilmi   ennen  opiskelijaksi  ottamista.  Se  olisi  järkevää  niin  inhimillisten  kuin  taloudellisten  resurssien   kannalta.       HOPS  eli  henkilökohtainen  opetussuunnitelma  on  opiskelijan  tekemä  kirjallinen  suunnitelma   opintojensa  toteuttamisesta.  Ryhmänohjaajan  tulee  käydä  opiskelijan  kanssa  Hops-­‐keskustelu  kahden   viikon  kuluessa  koulun  lukuvuoden  alkamisen  jälkeen.  Henkilökohtaisten  keskustelujen  lisäksi  voi  olla   myös  ryhmäkeskusteluja,  joissa  käydään  läpi  esim.  valinnaisia  opintoja.  Keskustelussa  on  apuna   mahdolliset  oppilaitoksen  hallintopalveluissa  etukäteen  täytetyt  lomakkeet,  joita  opiskelija  käy   yhdessä  ryhmänohjaajan  kanssa  läpi.  Oskulaiset  kokevat,  että  HOPSin  laatiminen  on  kaikesta   huolimatta  aivan  erityistä  hepreaa.  Sen  tekeminen  vaatisi  aivan  erityistä  ohjausta  ja  asioiden   avaamista.  OSKU  ehdottaa,  että  tutoreille  varataan  mahdollisuus  auttaa  HOPSn  tekemisessä  uusia   opiskelijoita.    

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

5


Edunvalvonnan asiakirja

OSKU haluaa  kattavaa  ja  asiantuntevaa  opinto-­‐ohjausta,  HOPSin  laatimisen   helpottamista  sekä  kurssisisältöjen  avaamista.        

3. Opintojen sisältö ja tutkinnon perusteet   Oskulaisilla  on  positiivinen  asenne  opintojaan  ja  ylipäätään  elämää  kohtaan.  Kaikilla  opinnot  eivät   mene  totutun  kolmen  vuoden  ja  se  on  siinä  -­‐kaavan  mukaan,  vaan  opintopolkuja  on  monenlaisia  ja   opinnot  ovat  opiskelijan  itsensä  näköisiä.  Tutkinnon  suorittamisaika  riippuu  aiemmista  opinnoista,   mahdollisesta  työkokemuksesta  ja  yksilöllistä  etenemisväylästä,  motivaatiota  unohtamatta.     Nykyään  opintojen  suorittaminen  yli  koulurajojen  on  entistä  helpompaa.  Opintojen   keskeytyminenkään  ei  ole  maailmanloppu,  sillä  jos  jokin  koulutuslinja  ei  ole  ”sinun  juttusi”,  voi  pyrkiä   opiskelemaan  jotakin  muuta  alaa.       Opintojen  suorittamista  on  joustavoitettu  ops-­‐uudistuksen  myötä.  Tutkinto  on  jaettu  selkeämmin   osiin,  jotka  koostuvat  ammatillisista,  yhteisistä  ja  vapaasti  valittavista  opinnoista.  Tutkinnon  osilla  on   mahdollisuus  helpottaa  aiemmin  tehtyjen  opintojen  hyödyntämistä  osaksi  tulevaa  tutkintoa.  Se   mahdollistaa  opiskelijalle  oman,  yksilöllisen  opintopolun  rakentamisen.  OSKU  toivoo,  että  ops-­‐ uudistuksen  myötä  joustavat  ja  yksilölliset  tutkinnon  suorittamisen  tavat  yleistyvät,  ja  nuori  voi   halutessaan  tiivistää  perustutkinnon  suorittamista  –tai  toisaalta  käyttää  tarvittaessa  neljä-­‐viisi  vuotta   tarvittavien  työelämävalmiuksien  hankkimiseen  ennen  valmistumistaan.  Tiivistämistä  ei  saa   kuitenkaan  tehdä  siten,  että  se  vaarantaa  missään  tilanteessa  nuorten  jatko-­‐opintokelpoisuuden.   Amiksille  ei  saa  luoda  reittejä,  mistä  ei  voi  jatkaa  opintoja  korkea-­‐asteelle.       OSKUn  mielestä  nuorten  osallisuutta  ja  päätösvaltaa  tulee  lisätä  radikaalisti,  ja  aktiiviseen   kansalaisuuteen  kasvattamista  tulee  lisätä  jo  perusasteelta  alkaen.  Ammattiin  valmistuminen  ja   työelämään  siirtyminen  tarkoittaa  myös  kasvamista  yhteiskunnan  täysivaltaiseksi  jäseneksi,  jolloin   olisi  ymmärrettävä,  miten  yhteiskunta  toimii.  Nykyisin  ammatillinen  koulutus  ei  anna  tähän   valmiuksia,  ja  yhteiskuntaoppia  sisältyy  ammatilliseen  perustutkintoon  niin  vähän,  että  sen   perusteella  omia  vaikutusmahdollisuuksiaan  ei  voi  ymmärtää  eikä  kiinnostua  äänestämisestä  tai   vaikuttamisesta  –edes  omaan  elämänpiiriin  kuuluviin  asioihin.  Jos  ammatillisen  toisen  asteen   opiskelijoille  ei  tarjota  riittäviä  tietoja  yhteiskunnan  toiminnasta,  on  aivan  turhaa  valittaa  nuorten   heikosta  kiinnostuksesta  vaikuttamista  kohtaan.     Suomessa  on  noin  380  kpl  ammatillisten  tutkintojen  nimikkeitä.  OSKUn  mielestä  tässä  on  paljon   tiivistämisen  varaa,  vaikka  perustutkintoja  tuosta  määrästä  onkin  ”vain”  52  kpl.  On  rahojen   haaskausta  pitää  yllä  tutkintoja,  mille  ei  enää  ole  tarvetta.  Toisaalta  uusien  tutkintojen  luominen  voi   kestää  jopa  viisi  vuotta.  Tällä  ei  pystytä  mitenkään  vastaamaan  työelämän  nopeisiin  muutoksiin.  Myös   yhdistelmätutkintoja  tulisi  uudistaa,  jotta  opiskelija  voisi  koota  itselleen  sopivan  kokonaisuuden   helpommin  (esim.  sähköasentaja,  LVI-­‐asentaja  ja  talonrakentaja).  Tulevaisuudessa  tarvitaan  ennen   kaikkea  moniosaajia,  eikä  nykyinen  järjestelmä  tätä  tue.    

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

6


Edunvalvonnan asiakirja           Digitalisaatio  on  jo  täällä,  robotisaatio  tulee  muuttamaan  työelämän  ja  ammatit  heti  sen  jälkeen.  Onko   ammatillinen  koulutus  tähän  valmistautunut?  OSKUn  mielestä  on  ja  ei:  joissain  oppilaitoksissa   digiloikka  on  jo  otettu,  kun  taas  toisaalla  opetellaan  edelleen  vanhoilla  välineillä.  Avainasemassa  on   opettajien  täydennyskoulutus,  mutta  kyllä  opiskelijatkin  tarvitsevat  opetusta  ja  neuvontaa  uusien   laitteiden  ja  välineiden  kanssa.      

OSKU haluaa,  että  opiskelijoille  kerrotaan  heti  kurssin  alussa  miksi  se  pitää  suorittaa,   mitä  siinä  tullaan  tekemään  ja  mikä  sen  merkitys  on  työelämän  kannalta.    

3.1 Arvosteluasteikko   OSKU  ei  pidä  nykyistä  amiksen  arvosteluasteikkoa  1-­‐3  opiskelijoiden  kannalta  mielekkäänä.   Oskulaiset  kokevat  asteikon  tasapäistäväksi  ja  epäreiluksi.  Ennen  kolmiportaiseen   arvosteluasteikkoon  siirtymistä  arvosana-­‐asteikko  oli  1-­‐5.  Viisiportaista  asteikkoa  pidettiin   ammattiopinnoissa  korostuvan  käytännön  työn  tekemisen  arvioinnissa  hankalana.  Oskulaisten   mielestä  työnantajien  olisi  itse  asiassa  helpompi  arvostella  opiskelijoita,  jos  olisi  eri  kriteerit  ja   asteikot.  On  myös  huomioitava,  että  joitakin  töitä,  kuten  sähköalalla  juotosta,  ei  vain  kerta  kaikkiaan   voi  tehdä  ykkösen  arvoisesti.       Suppea  arvosteluasteikko  ei  näytä  opiskelijoiden  hyviä  ja  huonoja  puolia  arvioinneissa  ja  oskulaisten   mielestä  vaarana  on,  että  asteikko  ei  tuo  opiskelijoiden  erityislahjakkuuksia  esille.  Vaarassa  on  myös   opiskelijoiden  itsensä  kehittämisen  ja  kunnianhimon  sammuminen,  kun  ”kaikki  saavat  kakkosia”.   OSKUn  mielestä  kaikilla  tulee  olla  aito  mahdollisuus  tulla  palkituksi  tekemästään  työstä.  Jokaisella   pitää  olla  mahdollisuus  erityisten  taitojensa  ja  lahjakkuuksiensa  esiin  tuomiseen.  Valitettavasti   nykyinen  arvosteluasteikkojärjestelmä  ei  mahdollista  jyvien  erottumista  akanoista,  toisin  sanoen   erityistaitojen  esiintuomista  tai  ahkeruudesta  palkitsemista.  Myös  työnantajien  olisi  helpompi   arvostella  opiskelijoita,  jos  käytössä  olisi  laveampi  arvosteluasteikko  opiskelijoiden  tietoja  ja  taitoja   kuvaamaan.  Opiskelijalle  tulisi  suoda  mahdollisuus  saada  paremmin  ahkeruutensa  ja  taitonsa  esille.    

OSKU haluaa  tutkinnon  perusteiden  selkeyttämistä  opiskelijaystävälliseen  muotoon  ja   entisen  1-­‐5  -­‐arvosteluasteikon  takaisin.    

3.2 Työssäoppiminen   Työssäoppiminen  on  ammatillisen  peruskoulutuksen  olennaisimpia  osia.  Sillä  tarkoitetaan  työpaikalla   tehtävien  yhteydessä  organisoitua  tavoitteellista,  ohjattua  ja  arvioitua  opiskelua.  Työssäoppimisen   kautta  osa  tutkinnon  tavoitteista  opitaan  työpaikalla  käytännön  työtehtävissä.  Opiskelijalla  tulee  olla   työssäoppimispaikalla  (TOP)  oma,  henkilöstöön  kuuluva,  työpaikkaohjaaja.       Opiskelijat  odottavat  oppivansa  työssäoppimisjaksolla  ammattiinsa  kuuluvia  asioita  ammattitaitoisen   ohjauksen  avulla  ja  kokeneita  tekijöitä  seuraamalla.  Jaksolla  saadaan  taitoja,  joita  ei  koulun  penkkejä   kuluttamalla  opi.  Tosielämän  asiakaspalvelutilanteet  voi  oppia  vain  olemalla  niissä  konkreettisesti  itse  

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

7


Edunvalvonnan asiakirja         läsnä.  Työssäoppimisjaksot  ovat  pääsääntöisesti  laadukkaita,  opettavaisia  ja  hyvin  toteutettuja.  Sekä   opiskelijat  että  työelämä  antavat  pääsääntöisesti  hyvää  palautetta  top-­‐jaksoista.     Valitettavasti  kaikki  opiskelijat  eivät  ole  onnekkaita  top-­‐paikkojensa  suhteen.  Jotkut  joutuvat   tekemään  koko  top-­‐jaksonsa  ajan  työtä,  joka  ei  tue  heidän  ammatillisen  tutkintonsa  tavoitteita   kokonaisvaltaisesti.  Kokkiopiskelijalle  ei  ole  mielekästä  tiskata  kahta  kuukautta  tai   merkonomiopiskelijalle  täyttää  kaupan  hyllyjä  koko  harjoittelun  ajan.  Työantajalle  tuleekin  tehdä   selväksi,  että  opiskelijoiden  tulee  saada  tehdä  ns.  ”oikeita”  töitä.  Opiskelija  ei  ole  työssäoppimiseen   mennessään  alansa  asiantuntija  vielä.  Top-­‐ohjaajien  tuleekin  olla  kärsivällisiä  ja  oppilaitosten  pitää   ehtiä  tiedottaa  ja  tukea  heitä.       Aivan  aluksi  opiskelijoille  tulisi  tehdä  heti  työssäoppimisjakson  alussa  selväksi,  mikä  on   työssäoppimisen  idea.  Heidän  tulee  saada  selkeät  ohjeet  jakson  sisällöstä  ja  viitteitä  siitä,  millaisia   työtehtäviä  heidän  olisi  hyvä  tehdä.  Näin  edesautetaan  myös  sitä,  että  opiskelija  on  tietoinen  omista   oikeuksistaan  ja  velvollisuuksistaan.  Esimerkiksi  työaikojen  noudattamisen  kanssa  on  välillä   vaikeuksia,  koska  opiskelijat  eivät  välttämättä  ole  tietoisia  niistä.  Samoin  on  ollut  ongelmia  siinä,  että   opiskelijoita  käytetään  sairauslomasijaisina,  vaikka  se  onkin  kiellettyä.  Siksi  oikeuksista  pitääkin   muistuttaa  sekä  oppilaitoksessa  että  itse  työssäoppimispaikalla.       Tiedon  välityksen  työssäoppimispaikan  ja  koulun  välillä  tulisi  toimia  mutkattomasti,  tiedon  kulussa  on   vielä  parannettavaa.  Opiskelijan  tietotaitotaso  olisi  syytä  käydä  huolellisesti  läpi  jo  ennen   työssäoppimisen  alkua,  sillä  esimerkiksi  lähihoitajilla  on  ollut  ongelmia  siinä,  että  he  eivät  ole  voineet   tehdä  kaikkia  top-­‐jaksolla  vaadittuja  toimenpiteitä,  koska  he  eivät  ole  ehtineet  harjoitella  niitä  vielä   koulussa.     Kaiken  a  &  o  on  tietysti  se,  että  opiskelija  saa  tehdä  taitojensa  mukaista  työtä.  Ei  ole   tarkoituksenmukaista,  että  kokkiopiskelija  joutuu  tiskaamaan  tai  kuorimaan  porkkanoita  yli  puolet   harjoittelunsa  ajasta.  Tämä  ei  motivoi  jatkamaan  kyseisessä  ammatissa  ja  pahimmillaan  epäonnistunut   työssäoppimisjakso  voi  johtaa  jopa  koulutuksen  keskeyttämiseen.  Työssäoppimisjakson  tavoitteena   on  ammattitaidon  hankkiminen,  joten  opiskelijalla  tulee  olla  aidosti  mahdollisuus  myös  kehittää  sitä.     Opiskelijoille  tulee  koulussa  jo  ennen  työssäoppimisjaksoa  teroittaa  sitä,  että  työpaikalla  voi  ja   pitääkin  olla  oma-­‐aloitteinen.  Itseohjautuvuus,  luonnollisesti  järkevässä  mittakaavassa,  on  nykypäivän   työmaailmassa  erittäin  olennaista  ja  se  antaa  hyvän  kuvan  opiskelijan  tarmokkuudesta  ja   ahkeruudesta  työn  teon  suhteen.       Kehittämisehdotuksena  OSKU  esittää,  että  viimeinen  ammatillisen  koulutuksen  työssäoppimisjakso   olisi  muita  pidempi.  Opiskelijat  kokevat,  että  näin  heillä  olisi  entistä  paremmat  mahdollisuudet   syventää  tietotaitoaan  ja  saada  työpaikka,  vaikka  työssäoppiminen  on  jo  nykyisellään  kiistatta  hyvä   rekrytointikanava.     Yritykset  ja  muut  työssäoppimisorganisaatiot  voisivat  kysyä  nykyistä  enemmän  palautetta   työssäoppimisjaksoista  opiskelijoilta.  Näin  opiskelijat  kokisivat  saavansa  vaikuttaa  sisältöihin  ja   kysyvä  taho  itse  saisi  kallisarvoisia  kehittämisideoita  ja  ajantasaista  palautetta  toiminnastaan.      

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

8


Edunvalvonnan asiakirja         Top-­‐jakso  on  osa  prosessista,  jossa  opiskelija  muovautuu  kisällistä  mestariksi.  On  ensisijaisen  tärkeää,   että  opiskelija  kokee  saavansa  tehdä  oman  alansa  töitä,  oppivansa  ja  saavansa  arvostusta.   Parhaimmillaan  top-­‐jakso  vahvistaa  ammatillista  identiteettiä,  pahimmillaan  se  voi  antaa  väärän   kuvan  alasta  ja  loitontaa  opiskelijan  alavalinnastaan.  OSKUn  mielestä  kaikkein  olennaisinta  on  se,  että   opiskelija  saa  tehdä  top-­‐jaksolla  monipuolisesti  oman  alansa  töitä,  häntä  kunnioitetaan  sellaisena  kuin   hän  on  ja  hänelle  tehdään  selväksi  työelämän  perusperiaatteita.  On  myös  tärkeää,  että  opiskelija  tietää   kehen  olla  yhteydessä  ongelmatilanteissa     Taantumalle  ei  Suomessa  näy  loppua.  Ammatillisten  opiskelijoiden  kannalta  se  tarkoittaa  vaikeuksia   löytää  omaa  alaa  vastaavia  työssäoppimispaikkoja,  kun  yritykset  voivat  olla  vastahakoisia  ottamaan   vastaan  ohjausta  ja  aikaa  vaativan  opiskelijan  irtisanomisten  ja  lomautusten  puristuksessa.       Parempien  aikojen  koittaessa  työpaikoille  kuitenkin  tarvitaan  uusia  ja  taitavia  ammattilaisia,  joten   työssäoppimispaikat  on  turvattava  suhdanteista  huolimatta.  Yrityksiä  ei  voida  velvoittaa  ottamaan   vastaan  opiskelijoita  työssäoppimiseen,  joten  jaksot  on  tehtävä  työpaikoille  kannattaviksi,  sillä   osaavien  ammattilaisten  valmistumisen  turvaaminen  on  kaikkien  etu.  Onnistuneilla   työssäoppimisjaksoilla  voidaan  ehkäistä  jopa  koulutuksen  keskeyttämisiä.     OSKU  katsoo,  että  oppilaitosten  pitäisi  yhä  enemmän  tukea  ja  kannustaa  opiskelijoita   kansainvälistymiseen  työssäoppimisjaksoilla:  monet  työssäoppimiset  voisi  suorittaa  ulkomailla,  mutta   kaikki  eivät  tästä  mahdollisuudesta  tiedä.      

OSKU haluaa  selkeämmät  ohjeet  työssäoppimisen  sisällöstä  ja  tehtävistä  sekä  jokaiselle   monipuolisen  ja  ammattitaitoa  kehittävän  työssäoppimisjakson.        

4. Opintotuki     OSKU  on  tyytyväinen  siihen,  että  suurella  osalla  suomalaisista  opiskelijoista  on  mahdollisuus  nostaa   opintotukea.  Opintotuki  on  etuus,  jota  ei  valtaosassa  maailman  maita  tunneta  ollenkaan.       On  kuitenkin  valitettava  tosiasia,  että  opintotuki  on  etenkin  toisen  asteen  osalta  epätasa-­‐arvoinen  ja   jälkeenjäänyt.  Vanhempien  tulot  vaikuttavat  edelleen  toisen  asteen  opiskelijoiden  opintotuen   määrään.  Tukimäärät  ovat  pieniä  muutenkin,  joten  ei  ole  kovin  loogista,  että  vanhempien  tulot   vaikuttavat  vielä  18−19-­‐vuotiaidenkin  tukimääriin,  koska  vanhempien  elatusvelvollisuus  on  tuossa   iässä  jo  päättynyt.  Erityisen  vaikea  tilanne  on  itsenäisesti  asuvilla  18-­‐19-­‐vuotiailla  toisen  asteen   opiskelijoilla.  Samanikäisten  korkeakouluopiskelijoiden  opintotukeen  vanhempien  tulot  eivät  vaikuta.   Myös  eduskunnan  perustuslakivaliokunta  on  todennut  tilanteen  kestämättömäksi,  ja  asia  luvattiin   korjata  jo  edellisellä  hallituskaudella.       Tuen  määrät  leikkautuvat  jo  vanhempien  verraten  vaatimattomillakin  palkoilla.  OSKUn  mielestä   opintotuen  kehittämisen  tärkein  asia  olisi  vanhempien  tuloihin  perustuvan  tarveharkinnan  

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

9


Edunvalvonnan asiakirja         poistaminen  täysi-­‐ikäisiltä  itsenäisesti  asuvilta  toisen  asteen  opiskelijoilta.  Vuonna  2015  vanhempien   tulorajoja  tullaan  nostettiin,  mutta  OSKUn  lähtökohta  on,  että  ajan  myötä  vanhempien  tulorajoista   luovutaan  kokonaan.     Asumislisää  maksetaan  nykyään  80  %  252  euroon  saakka.  Kaikki  eivät  ole  edes  oikeutettuja   asumislisään  ja  erityisen  hankalassa  tilanteessa  ovat  17-­‐vuotiaat  toisen  asteen  opiskelijat.  He  ovat   ongelmallisessa  tilanteessa  myös  siksi,  että  eivät  ole  enää  oikeutettuja  lapsilisäänkään.       OSKU  kannattaa  pysymistä  nykyisen  kaltaisessa  asumislisäjärjestelmässä  mieluimmin  kuin   opiskelijoiden  siirtämistä  yleisen  asumistuen  piiriin.  Siirtyminen  yleisen  asumistuen  piiriin  parantaisi   kaikista  heikoimmassa  asemassa  olevien  asemaa  suurten  asumiskustannusten  kaupungeissa,  mutta   leikkaisi  tuen  samalla  pois  suurelta  joukolta  ihmisiä  tai  heikentäisi  sitä.  Yleinen  asumistuki  on   tarveharkintainen  ja  ruokakuntakohtainen  ja  lisäisi  tuen  hakemisen  vaikeuttaisi  tuen  hakemista  ja   byrokratiaa.  Se  alentaisi  useassa  tapauksessa  myös  opiskelijoiden  henkilökohtaisia  tulorajoja,  mikä  on   OSKUn  periaatteita  vastaan.     Vuosituloraja  lasketaan  siten,  että  jokaista  tukikuukautta  kohti  voi  olla  tuloa  660  euroa  ja  jokaista   tuetonta  kuukautta  kohti  1  970  euroa.  Vastuu  tulojen  tarkkailusta  on  opiskelijalla  itsellään.   Mielestämme  työn  tekemisestä  ei  pitäisi  rangaista.  Siksi  tulorajat  tulee  säilyttää  ennallaan  tai  niitä  voi   korottaa  asteittain.  Henkilökohtaisia  tulorajoja  voisi  korottaa  peilaten  niitä  esimerkiksi  yleiseen   palkkakehitykseen.  Tulorajojen  alentamista  emme  voi  hyväksyä.  Se  antaisi  täysin  vääränlaisen   signaalin  työn  tekemisen  tärkeydestä.  Tulorajat  eivät  saa  jäädä  laahaamaan  jäljessä  yleisestä   ansiotason  kehityksestä,  ja  työn  tekemisen  tulisi  olla  opiskelijalle  aina  kannattava  vaihtoehto!   Työnteosta  ei  saisi  koskaan  rangaista.      

OSKU haluaa  toisen  asteen  opiskelijoiden  opintotuen  ajan  tasalle,  opiskelijoiden  pysyvän   asumislisän  piirissä  ja  jokaiselle  riittävän  toimeentulon  elämiseen  ja  asumiseen.  OSKU   haluaa  korottaa  tulorajoja.        

5. Työssäkäynti     Oskulaiset  ovat  aktiivista  porukkaa.  Meille  työn  teko  on  kunnia  asia.  Kaikki  työ  on  tärkeää.  Kaikki.   Puhe  opiskeluiden  ohessa  tehtävästä  työstä  on  viime  vuodet  saanut  vastenmielisyyden  leiman.  Esille   nostetaan  työn  teon  aiheuttamat  viivästyneet  opiskeluajat,  opintojen  keskeyttämiset,   pakkopuurtaminen,  opintoalaa  vastaamaton  työ...näissä  kaikissa  on  varmasti  osa  totuutta.  Totta  on   kuitenkin  myös  se,  että  työssä  käymisestä  saa  työkokemusta,  eikä  joudu  niin  helposti  työttömyyden   noidankehään  valmistumisen  jälkeen.  Työnantajat  noteeraavat  kaikenlaisen  työn  ansioluettelosta.     Opintotuen  määrää  säätelee  amiksilla  niin  vanhempien  kuin  omatkin  tulot.  Opintotuki  menee   elämiseen  ja  loppuosa  muuhun  arjen  ekstraan.  Kaikkea  ei  opi  koulussa,  joten  työn  tekeminen  tukee   monissa  tapauksissa  omia  opintoja.  Amiksessa  töitä  saa  usein  luettua  myös  osaksi  opintoja.  Siksi  

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

10


Edunvalvonnan asiakirja         OSKUn  mielestä  olisi  järkevämpää  elämäntilanteen  salliessa  käydä  töissä  kuin  turvautua  opintolainan   nostamiseen.  Työnantajat  haluavat  ottaa  töihin  mieluimmin  ihmisen,  jolla  on  hyvää  työkokemusta   taustalla.       Työssäkäyntiä  ei  tule  nähdä  peikkona  tai  syynä  koulun  keskeytymiseen  tai  viivästymiseen.  Edellä   mainittujen  taustalta  löytyy  muita  syitä  kuten  oppimisvaikeudet,  sosiaaliset  ja  mielenterveysongelmat   ja  tunne  siitä,  ettei  saa  mistään  tukea.  Työssäkäynti  ei  siis  ole  pääasiallinen  syy  keskeyttämisiin,  vaikka   sellaisen  kuvan  usein  saisikin.  Työn  kautta  voi  löytää  myös  alan,  joka  kiinnostaa,  mikäli  sitä  ei   oppilaitoksessa  ole  löytänyt.      

OSKU haluaa  arvostusta  opiskeluaikaiselle  työssäkäynnille  ja  opiskelijoiden   henkilökohtaisten  tulorajojen  tarkistamista  korkeammalle  tasolle.        

6. Opiskelijayhdistykset   Oskulaiset  kannattavat  aktiivista  kansalaisuutta  ja  hyvää  yhteisöllisyyttä  synnyttävää  toimintaa.   Opiskelijayhdistyksissä  (opy)  olisi  valtava  potentiaali  aktivoida  opiskelijoita  ja  saada  heitä  tuomaan   esiin  taitojaan  ja  vahvuuksiaan.  Tässä  yhteydessä  ei  sovi  myöskään  unohtaa  sitä  mukavaa  arjen   ekstraa,  mitä  opyt  tuovat  tullessaan.  Valitettavasti  opyjen  toiminta  on  monelle  harmaata  aluetta  ja   lähes  tuntematon  käsite.  Miksi  näin  ja  mitä  asialle  tulisi  tehdä?     Opyistä  tiedetään  liian  vähän.  Niiden  toiminnasta  tarvitaan  lisätiedottamista,  valmiita   ohjeistuspaketteja-­‐  ja  koulutusta  niiden  toiminnan  tekemiseen  sekä  opettajien  osallistumista  ja   osallistamista.  Parhaimmillaan  opyissa  saadaan  aikaan  paljon  niin  pientä  kuin  suurtakin  toimintaa,   mutta  pahimmassa  tapauksessa  niillä  ei  ole  mitään  toimintaa.  Oppilaitoksissa  tuleekin  pyrkiä   aktivoimaan  ja  rekrytoimaan  opiskelijoita  mukaan  toimintaan.  OSKU  näkee  opiskelijayhdistykset   aktiivisen  kansalaisuuden  edelläkävijöinä  ja  myös  väylinä  tuleville  vaikuttajille.  Opettajien  asenteen   tulisi  olla  opiskelijoiden  omaehtoisuutta  tukevaa  eikä  toiminnan  väheksymistä  tai  päällepäsmäröintiä.     Aktiivinen  opiskelijayhdistystoiminta  on  kiinni  niin  opiskelijoista  itsestään  kuin  kannustavista   opettajista.  OSKU  tarjoaa  opastusta  opiskelijayhdistystoimintaan  ja  toivoo,  että  kaikissa   oppilaitoksissa  olisi  toimiva  opiskelijakunta/yhdistys.  Oppitunteja  tulee  voida  toisinaan  käyttää   esimerkiksi  opiskelijakunnan  hallituksen  kokouksiin  tai  tapahtumien  suunnitteluun.  Opku-­‐ toiminnasta  on  myös  saatava  opintojen  hyväksilukuja.  OSKU  haluaa  lisää  koulutusta  opkutoiminnasta   myös  opettajille.  Opyja  tulee  aidosti  kuulla  ja  ottaa  mukaan  oppilaitoksen  päätöksentekoon,  ei  pitää   vain  pakollisena  pahana.  OSKU  haluaa  kitkeä  oppilaitoksista  asenteen  ”ei  niitä  kiinnosta  kuitenkaan”  – miten  joku  asia  voi  kiinnostaa,  jos  siitä  ei  kerrota?      

OSKU haluaa  aktiivisia  opiskelijayhdistyksiä  ja  kannustamista  niiden  toiminnan   aktivointiin!     Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

11


Edunvalvonnan asiakirja

7. Selkeyttä systeemeihin   Suomessa  on  moniluukkuisuuden  ongelma.  Opintojen  keskeydyttyä  nuori,  tai  sen  paremmin   vanhempikaan,  ei  tiedä,  miltä  luukulta  hakea  neuvoja.  Minne  mennä,  kun  ei  välttämättä  tiedä  itsekään,   mitä  tulevaisuudessa  haluaa  tehdä?  Onko  se  työkkäri?  Vai  Kela?  Kenties  sosiaalitoimisto?  Nuoria   pompotetaan  liikaa  luukulta  toiselle.  OSKU  haluaa  selkeyttä  luukuttamiseen!  Koulutustakuu,  joka   takaa  kaikille  työttömille  alle  25-­‐vuotiaille  ja  vastavalmistuneille  alle  30-­‐vuotiaille  henkilöille   opiskelu-­‐,  työharjoittelu-­‐  tai  työpajapaikan  on  tervetullut  kädenojennus  tietään  etsiville  nuorille.  Heitä   aletaan  etsiä,  eikä  heidän  tarvitse  enää  etsiä.  Toivottavasti  näin  myös  tulee  kattavasti  tapahtumaan.     OSKU  peräänkuuluttaa  yhteisötakuun  täysmittaista  toteutumista,  mutta  haluaa  välttää  syrjäytynyt-­‐ termin  viljelyä.  Monet  nuoret  kokevat  olevansa  täysissä  sielun  ja  ruumiin  voimissa,  vaikka  koulu  jäisi   kesken.  Pudokas-­‐käsitteet  ym.  ovat  hyvin  leimaavia  ja  niiden  käyttöä  tulisi  kunkin  tahollaan  miettiä   kahteen  kertaan.  OSKUn  mielestä  syrjäytynyt  termiä  ei  tule  käyttää  minkään  tahon  omiin  poliittisiin   tarkoitusperiin.  Toisaalta  systeemi  ei  saa  opettaa  myöskään  täyteen  passiivisuuteen,  vaan  oikeuksista   täytyy  seurata  velvollisuuksia.  Tukien  nostaminen  ei  ikinä  saisi  estää  työn  vastaanottamista  ja   työnteon  tai  koulutuksen  aloittamisen  tulee  olla  nuorelle  aina  kannattavin  vaihtoehto.       On  totta,  että  Suomessa  on  huikea  määrä  pelkän  peruskoulun  varassa  olevia  nuoria,  n.  110  000.  Noin   40  000  nuorta  ovat  ilman  työ-­‐  ja  opiskelupaikkaa,  mikä  tulee  maksamaan  valtiolle  300  miljoonaa   euroa  vuodessa.  On  tärkeää  panostaa  ongelmien  ennaltaehkäisyyn  ja  takuun  tekemiseen   ymmärrettäväksi.  Vaihtoehtoja  on  ja  niistä  tulee  jokaiselle  ilman  työ-­‐  tai  opiskelupaikkaa  olevalle   löytää  se  sopivin  vaihtoehto.       Yhteiskunnallamme  ei  ole  varaa  menettää  yhtäkään  nuorta  tyhjyyteen.  Se  on  suuri  inhimillinen  ja   taloudellinen  tragedia.  Etsivä  nuorisotyö  on  ollut  hyvä  keino  ehkäistä  nuorten  tippumista   yhteiskunnan  rattaista.  Kaiken  a  &  o  tulee  kuitenkin  olla  myös  se,  että  nuorelle  on  selvät  sävelet,  mistä   hän  saa  apua,  jos  sille  tarvetta  on  esimerkiksi  työttömyyden  ja  ilman  opiskelupaikkaa  jäämisen   tilanteessa.  Tarvitsemme  useiden  eri  toimistojen  luukkujen  sijasta  yhden  luukun,  josta  nuoret  saavat   neuvoja  elämän  risteystilanteissa.  Neuvontaluukulta  tulisi  löytyä  ja  saada  tietoa  niin  työllisyysasioihin,   opintoihin  kuin  sosiaalipalveluihinkin.  Lopetetaan  nuorten  luukuttaminen  paikasta  toiseen!  OSKU   kannattaa  perustulokokeilua,  jos  se  vähentäisi  byrokratiaa  myös  nuorten  osalta.       OSKU  haluaa  selkeyttä  systeemeihin  ja  yhden  luukun  tietopalvelun  nuorille!        

8. Oppisopimus   Kaikille  ei  sovi  teoreettinen  koulutus  ja  koulun  penkkien  kuluttaminen.  Monet  ammatillisiin  opintoihin   hakeutuvat  haluavat  päästä  tekemään,  eivätkä  vain  näkemään.  Heille  oppisopimuskoulutus  on  hyvä   opintopolku.  Se  on  varteenotettava  vaihtoehto  myös  perheellisille.    

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

12


Edunvalvonnan asiakirja           Oppisopimuksen  aikana  henkilö  muotoutuu  kisällistä  mestariksi.  Parhaimmillaan   oppisopimuskoulutus  on  win  win  –tilanne  kaikille;  opiskelija  saa  oppia  mieleisimmällään  tavalla  ja   työnantaja  saa  hyvän  ja  sitoutuneen  työntekijän  tulevaisuuden  rekrytointeja  ajatellen.       Valitettavasti  oppisopimukseen  on  tarttunut  tähän  mennessä  vain  harvat  nuoret  ja  sen  koetaan   soveltuvan  enemmän  aikuisopiskelijoille.  Monet  nuoret  eivät  tiedä  oppisopimuksen  mahdollisuuksista   ja  useat  työnantajat  kaipaavat  toiminnan  suhteen  lisäkoulutusta.  Oppisopimus  voi  olla  paras   vaihtoehto  monelle,  kun  se  vain  tehdään  sellaiseksi.       Tulevaisuudessa  tuleekin  kiinnittää  huomiota  siihen,  että  opiskelijalla  on  aidosti  mahdollisuus  siirtyä   joustavasti  oppilaitosmuotoisesta  oppisopimusmuotoiseen  koulutukseen.  Nykyään  se  on  periaatteessa   mahdollista,  mutta  rahoitusjärjestelmä  ei  oppilaitoksia  siihen  kannusta,  joten  joillekin  opiskelijoille   nousee  seinä  vastaan.     OSKU  kannattaa  myös  2+1-­‐mallia  (tai  X+Y),  jossa  kaksi  vuotta  opiskellaan  oppilaitosmuotoisesti  ja   viimeinen  vuosi  oppisopimuksella.  OSKUn  mielestä  2+1-­‐mallin  ei  pidä  tarkoittaa  nykyisen   oppisopimusmallin  romuttamista,  vaan  joustavampien  ja  nuorille  sopivampien  mallien  tuomista  sen   rinnalle.  2+1-­‐mallin  ei  tarvitse  tarkoittaa  myöskään  sitä,  etteikö  ensimmäisen  kahden  vuoden  aikana   pääsisi  lainkaan  pois  koulusta,  kokeilemaan  taitojaan  työelämään  tai  etteikö  viimeisenä  vuonna  saisi   lainkaan  lähiopetusta  tai  ohjausta.       OSKUn  mielestä  nykymuotoisen  oppisopimuksen  rinnalle  täytyy  luoda  uusi,  paremmin  nuorille  sopiva   järjestelmä:  vähemmän  byrokraattinen  ja  houkutteleva  sekä  nuorille  että  työnantajille.  Jo  nykyään  on   mahdollisuus  suorittaa  laajennettua  työssäoppimista,  mutta  uusi  nuorten  joustava  oppisopimusmalli   voisi  rakentua  niin,  että  opiskelija  voi  suorittaa  tutkinnon  hänelle  sopivimmalla  tavalla.  Oskulaisten   ajatus  lähtee  siitä,  että  peruskoulupohjalta  ammattia  opiskelemaan  tuleva  alle  18-­‐vuotias  voisi   sovittaessa  aloittaa  vaikkapa  50%  TES:n  mukaista  alinta  palkkaa  alemmalla  korvauksella,  ja  sitten   omalla  ahkeruudellaan  ja  osaamisellaan  nostaa  oppisopimuksesta  maksettavaa  korvausta  sitä  mukaa   kun  hänen  osaamisensa  ja  taitonsa  karttuvat  –joko  näytöillä  tai  muilla  suorituksilla.  Välillä  nuori  kävisi   koulussa  lähiopetuksessa  esim.  yksittäisillä  kursseilla  tai  tietyn  jakson  ajan.  OSKUn  mielestä  täytyy  olla   mahdollista,  että  omalla  työllään  ja  ahkeralla  osaamisen  kehittämisellä  nuori  voisi  päästä  nopeastikin   nostamaan  ansioitaan.  OSKUn  mielestä  yrityksiä  pitäisi  tukea  alkuvaiheessa  sekä  oppilaitoksen  että   jonkin  verran  myös  yhteiskunnan  taholta,  jotta  eteneminen,  oppiminen  ja  riittävä  ohjaus  ja  tuki   varmistetaan.      

OSKU haluaa  oppisopimuksen  muokkaamista  nuorille  sopivaan  muotoon,  lisätiedotusta   koulutuksen  mahdollisuuksista,  lisäkoulutusta  työnantajille  ja  erilaisten   oppisopimusmuotojen  käyttöönottoa  Suomessa.        

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

13


Edunvalvonnan asiakirja

9. Yrittämällä työtä ja hyvinvointia   Oskulaiset  ovat  yritteliästä  ja  aktiivista  porukkaa.  Yrittäjyys  luo  työpaikkoja  ja  se  on  yksi   hyvinvointimme  perustoista.  Meille  tärkeää  on  kaikenlainen  yrittäjyys;  paikallinen,  kansallinen,   kansainvälinen.  Emme  voi  nojata  Suomessa  vain  suuriin  brandeihin,  vaan  rakentaa  yrittäjyyttä  myös   pienistä  puroista.  Tarvitsemme  Suomen,  jossa  on  työtä,  osaavia  ihmisiä,  otollinen  ilmapiiri  uusille   ideoille  ja  menestyvät  yritykset  sekä  hyvä  ympäristö  asumiselle,  elämiselle  ja  työnteolle.  Pienten  ja   keskisuurten  yritysten  perustamisen  ja  kehittämisen  tukeminen  on  avainasemassa  pyrittäessä   tavoitteisiin.  Nuoria  yrittäjiä  tulee  kannustaa  mahdollisin  verohelpotuksin.     Opiskelijoiden  on  hyvä  tutustua  yrityksiin  opintojen  aikana  ja  yrittäjien  on  enenevissä  määrin  käytävä   kertomassa  toiminnastaan  oppilaitoksissa.  Siten  tieto  yrittäjyydestä  leviää  laajemmin  ja   konkreettisemmin  molemmille  osapuolille.  Niin,  että  yrittäjät  voivat  kertoa  millaisia  työntekijöitä   toivovat  ja  mitä  yrittäjyys  on  ja  niin,  että  opiskelijat  itse  voivat  antaa  kehittämisehdotuksia  yrityksille   omasta  näkökulmastaan.     Yrittäjyys  luo  työpaikkoja  ja  hyvinvointia.  Tarvitsemme  Suomen,  jossa  on  työtä,  osaavia  ihmisiä,   otollinen  ilmapiiri  uusille  ideoille  sekä  menestyviä  yrityksiä.  Pienten  ja  keskisuurten  yritysten   perustamisen  ja  kehittämisen  tukeminen  on  avainasemassa  pyrittäessä  tavoitteisiin.  Toisen  asteen   oppilaitosten  tulisi  panostaa  yrittäjyysopintoihin  ja  uusien  yrittäjyysvalmiuksien  opettamiseen:   erilaiset  yrittäjyyshautomot  ja  yrityksen  perustamiskurssit  ovat  mainioita  esimerkkejä  tekemisellä   oppimisesta  ja  rohkaisemisesta  yrittämisen  polulle.  Yrittäjyyskasvatus  perehdyttää  oivalla  tavalla   myös  työelämään  ja  lisää  ymmärrystä  yritysten  toimintalogiikasta,  eikä  sen  tavoite  ole  tehdä  kaikista   yrittäjiä.  Yrittäjyyttä  täytyy  edistää  myös  aloilla,  joissa  työllistyminen  on  vaikeaa  ja  joissa  yrittäjyys  ei   ole  aiemmin  ollut  pinnalla.     Paikallisten  koulutuksen  järjestäjien  ja  elinkeinoelämän  yhteistyö  on  näiden  tavoitteiden   toteuttamisessa  avainasemassa.  Opiskelijoille  tulee  taata  mahdollisuus  tutustua  yrityksiin  opintojen   aikana  ja  yrittäjille  pääsy  oppilaitoksiin  kertomaan  työelämästä.  Yksi  vastaus  voisi  olla  ryhmien   yrityskummitoiminta.      

OSKU haluaa  uusia  keinoja  yrittäjyyteen  kannustamiseen  ja  tekemällä  oppimiseen.   Yrittäjyyttä  pitää  promota  myös  aloille,  joissa  työllistyminen  on  vaikeaa  ja  joissa   yrittäjyys  ei  ole  aiemmin  ollut  pinnalla.        

10. Opiskelijoiden terveydenhuolto   Kuntien  opiskeluhuollon  henkilöstötilanne  ei  ole  Suomessa  kaikkialla  ajan  tasalla.  Nuorten   pahoinvoinnin  lisääntyessä  ja  syrjäytymisestä  puhuttaessa  ei  ole  hyväksyttävää,  että  yhtä  lääkäriä   kohden  on  selvityksen  mukaan  peräti  14  000  ammatillista  opiskelijaa  ja  yhtä  terveydenhoitajaa  

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

14


Edunvalvonnan asiakirja         kohden  1000  opiskelijaa.  Näin  valtavilla  suhdemäärillä  täysimittainen  opiskelijaterveydenhuolto  ei   toteudu  kaikkialla.  Suositusten  mukaan  terveydenhoitajia  tulisi  toisella  asteella  olla  yksi  600-­‐800   opiskelijaa  kohti.  Lääkärille  suositus  on  2500-­‐3000  opiskelijaa  henkilötyövuotta  kohti.       OSKUn  mielestä  ongelmia  ennaltaehkäisemällä  voidaan  saada  parhaat  tulokset.  Kukaan  nuori  ei  saa   pudota  turvaverkon  läpi  ilman,  että  kukaan  on  kysynyt  missään  vaiheessa  ”Miten  sinulla  menee”.   Opiskelijoiden  terveydenhuolto  ei  saa  olla  vain  oireiden  hoitamista  vaan  ongelmien  syihin   puuttumista.  Koulujen  pitää  tehdä  yhä  enenevässä  määrin  moniammatillista  yhteistyötä  esimerkiksi   etsivän  nuorisotyön  kanssa.  Avun  hakemisen  kynnystä  täytyy  madaltaa  kaikin  keinoin.      

OSKU haluaa  opiskelijaterveydenhuollon  suositusten  mukaiseksi  ja  vaatii   opiskelijahuoltolain  täysimittaista  toteutumista!        

11. Liikuntamahdollisuudet ja terveelliset elämäntavat   Tutkimusten  mukaan  amikset  liikkuvat  kaikista  vähiten  ja  tupakoivat  eniten.  OSKU  näkee,  että   terveellisiin  elämäntapoihin  kannustamiseen  ja  päihteiden  liikakäytön  vähentämiseen  tulisi  kiinnittää   oppilaitoksissa  erityistä  huomiota.       OSKU  katsoo,  että  liikkumisen  mahdollisuuksia  tulisi  lisätä  nuorten  luontaiseen  elämänpiiriin  ja   hengailupaikoille.  Opetusympäristöjen  tulisi  olla  aktivoivia  ja  istumisen  vähentämiseen  tulisi  pyrkiä   mahdollisimman  laajasti  sekä  ottaa  työergonomia  huomioon  myös  ammatillisissa  oppilaitoksissa.     Liikkuva  Koulu-­‐hanke  olisi  erittäin  kannattavaa  laajentaa  kaikkiin  ammatillisiin  oppilaitoksiin.   Aamujumpat  ja  –puurot  voisivat  lisätä  oppilaitoksen  yhteisöllisyyttä  ja  lisätä  kaikkien  vireystasoa!     Oppilaitoksen  tulee  tarjota  ilmaista  tai  hyvin  edullista  liikunnallista  harrastus-­‐  ja  kerhotoimintaa  tai   vähintäänkin  tehdä  yhteistyötä  kunnan  liikuntatoimen  kanssa.  Työkyky-­‐passi  tulisi  ottaa   aktiivisemmin  käyttöön  kaikissa  oppilaitoksissa.  Terveellisiä  elämäntapoja  tuleekin  opettaa   työssäjaksamisen  näkökulmasta.     OSKU  haluaa,  että  amisten  liikunnallisuuteen  ja  terveisiin  elämäntapoihin  panostetaan!        

12. Lähiopetus     Lähiopetuksen  määrä  oppilaitoksissa  on  vähentynyt  vuosikymmenen  aikana  38  tunnista  jopa  alle  25  

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

15


Edunvalvonnan asiakirja         tuntiin  viikossa.  Syynä  ovat  leikkaukset.  Keskimääräisesti  lähiopetusta  saa  noin  28  tuntia,  mutta   ideaali  tuntimäärä  olisi  32.       Lähiopetuksesta  leikkaaminen  näkyy  siinä,  että  opiskelijat  ovat  vailla  opettajaa  työhalleissa  ja  luokissa   tai  heille  tulee  jakson  päätteeksi  tyhjä  viikko.  Opiskelijat  kokevat  lähiopetuksen  puutteen   turhauttavana.  Se  on  myös  riski  ammattitaidolle  ja  uhka  työelämässä,  mikäli  ammattitaito  kärsii   puutteellisen  opastuksen  vuoksi.  Esimerkiksi  sähköalalla  tämä  on  vaarallista.       OSKUn  mielestä  lähiopetus  tulee  saattaa  tarpeita  vastaavaksi  ja  opiskelijoita  motivoivaksi.  Erityisesti   peruskoulupohjalta  amikseen  tulevat  alaikäiset  tarvitsevat  lähiopetusta  ja  ohjausta  sekä  aikuisen   läsnäoloa.  Ei  16-­‐vuotias  voi  saavuttaa  ammattitaitoa  itseopiskelulla.     OSKU  vaatii  lähiopetuksen  turvaamista  nuorille!        

13. Ammatillinen koulutus ja lukio   OSKU  pitää  yhdistelmätutkintoja  eli  ammatillisen  perustutkinnon  ja  ylioppilastutkinnon  suorittamista   hienona  ja  tärkeänä  vaihtoehtona.  Oskulaisissa  on  runsaasti  yhdistelmätutkintojen  suorittajia.   Tutkinnot  antavat  erinomaisen  pohjan  esimerkiksi  ammattikorkeakouluopinnoille,  joissa  tarvitaan   sekä  teorian  että  käytännön  osaamista.  On  myös  kätevää,  että  on  ammatti,  mutta  samalla  myös   ylioppilastutkinto,  jotka  molemmat  avaavat  monia  ovia  tulevaisuutta  ajatellen.     OSKU  on  kuitenkin  ehdottomasti  sitä  mieltä,  että  yhdistelmätutkinnon  tulee  jatkossakin  perustua   vapaaehtoisuuteen  ja  sitä  ei  tule  ulottaa  automaattisesti  koskemaan  kaikkia  toisen  asteen  opiskelijoita.   Yhtenäinen  toinen  aste  eli  ns.  nuorisokoulu  olisi  OSKUn  mielestä  toisen  asteen  koulutuksen  laadun   romuttaja.  Ruotsissa  nuorisokoulu-­‐malli  on  pidentänyt  opintoaikoja  ja  heikentänyt  opintojen  laatua.   Kaikki  eivät  halua  suorittaa  ammatillisia  opintoja,  mikäli  heidän  mielenkiintonsa  on  teoriassa  kun  taas   monet  vieroksuvat  ajatusta  lukio-­‐opinnoista.       OSKU  uskoo  valinnanvapauteen  ja  yksilön  päätäntäkykyyn  omista  intresseistään.  Näin  on  myös   nuorisokoulun  kohdalla,  jota  ei  pidä  ajaa  yhtenäistämään  toista  astetta.       Kaikilla  on  nyt  mahdollista  suorittaa  halutessaan  vaativa  yhdistelmätutkinto.  OSKU  katsoo,  että   yhdistelmätutkinnosta  ei  pidä  tehdä  helpompaa  ja  kevyempää  välimuotoa  yhtenäisen  toisen  asteen   nimissä.  Opintojen  laatu  on  tärkeää  ja  se  pysyy  hyvänä  jatkossakin,  kun  toinen  aste  perustuu   duaalimalliin.     OSKU  pitää  yhdistelmätutkintoja  tärkeinä,  mutta  vastustaa  nuorisokoulua!      

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

16


Edunvalvonnan asiakirja

14. Kansainvälisyys ja maahanmuuttajien koulutus   Osana  ammatillisia  opintoja  on  mahdollista  lähteä  ulkomaille  työssäoppimiseen.  Tähän  ei  kuitenkaan   joka  paikassa  kannusteta  tai  rohkaista  saati  mahdollisuuksista  tiedoteta  opiskelijoita  aktiivisesti.  Liian   usein  on  vielä  opiskelijan  omasta  aktiivisuudesta  kiinni,  että  ulkomaille  pääsee  ja  top-­‐jakso  luetaan   osaksi  opintoja.  Kuitenkin  kaikilla  aloilla  tutustuminen  työelämään  toisessa  maassa  ja  kulttuurissa   avartaisi  käsitystä  omasta  ammatista  ja  antaisi  yleisiä  valmiuksia  valmistumisen  jälkeiseen  elämään.     OSKUn  mielestä  oppilaitosten  pitäisi  voida  ansaita  kipeästi  kaivattuja  euroja  myymällä  osaamistaan   ulkomaille.  Toisen  asteen  ammatillisen  koulutuksen  koulutusviennin  esteitä  on  kuitenkin  tällä  hetkellä   enemmän  kuin  mahdollisuuksia.  Koulutusvienti  ei  OSKUn  mielestä  saa  vaikuttaa  perustoimintoja   heikentävästi,  mutta  se  tulee  nähdä  tervetulleena  mahdollisuutena  viedä  suomalaista   koulutusosaamista  maailmalle  esimerkiksi  myymällä  tiettyjen  ammattitutkintojen  tai  ammatillisten   opettajien  koulutus  paikan  päälle  kohdemaihin.  Suomalaiset  opiskelijat  tulee  nähdä  voimavarana   koulutusviennissä:  esimerkiksi  merkonomiopiskelijoita  voitaisiin  hyödyntää  koulutuksen   kaupallistamisessa  ja  konseptoinnissa.     Tulevina  vuosina  ammatilliseen  koulutukseen  tulee  kohdistumaan  suuret  paineet  maahanmuuttajien   kotouttamisen  osalta.  Oskulaisten  mielestä  sekä  nuorille  että  aikuisille  maahanmuuttajille  täytyy   tarjota  mahdollisuus  päästä  koulutuksen  piiriin  ja  osaksi  suomalaista  yhteiskuntaa.  Kielikursseille   täytyy  päästä  järkevän  ajan  kuluessa  maahan  saapumisesta,  ja  kun  kielitaito  on  riittävällä  tasolla,   kaikille  tulisi  järjestää  opiskelumahdollisuus.  Lisäksi  tarvitaan  suomalaiseen  kulttuuriin  ja  työelämän   pelisääntöihin  tutustumista  sekä  yrittäjyyskoulutusta.  Tämä  koskee  sekä  nuoria  että  heidän   vanhempiaan:  myös  maahanmuuttajanuorten  vanhemmat  tulee  huomioida  jatkossa  paremmin   oppilaitoksissa.    

OSKU haluaa  kaikille  amiksille  aidon  mahdollisuuden  lähteä  ulkomaille   työssäoppimiseen,  oppilaitoksille  mahdollisuudet  koulutusvientiin  ja   maahanmuuttajanuorille  sekä  heidän  vanhemmilleen  kattavaa  koulutusta!        

15. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja tulevaisuus   OSKUn  mielestä  ammatillisen  koulutuksen  uudistamisessa  tulee  korjata  ennen  kaikkea  yksi  asia:   rahoitus  täytyy  muuttaa  tuloksellisuutta  mittaavaksi  ja  joustavammaksi.  Nykyinen  tietyn  päivämäärän   opiskelijamäärään  perustuva  rahoitus  ei  kannusta  ketään  tekemään  asioita  paremmin  ja  

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

17


Edunvalvonnan asiakirja         tehokkaammin.  Tuloksellisuusrahoitusosa  voisi  OSKUn  mielestä  olla  paljon  nykyistä  kolmea   prosenttia  huomattavasti  suurempi,  jopa  10%.  Tuloksellisuutta  pitäisi  mitata  erityisesti  valmistumisen   jälkeisen  työllistymisen  osalta:  tällöin  ei  myöskään  koulutettaisi  aloille,  joilta  ei  ole  realistisia   mahdollisuuksia  työllistyä.     Opiskelijoiden  kannalta  rahoitusmallin  tulee  kannustaa  oppilaitoksia  joustaviin  ja  yksilöllisiin   opintopolkuihin  eikä  rajoittaa  tai  pitää  väkisin  ihmisiä  kirjoilla  oppilaitoksessa  tietyn  aikaa.  Uuden   mallin  tulee  vastata  sekä  nopeampaa  etenemistä  että  paljon  tukea  tarvitsevien  tarpeisiin:  jatkossa  olisi   mahdollista  valmistua  jopa  kahdessa  vuodessa,  jolloin  resursseja  vapautuisi  niille,  ketkä  ohjausta  ja   tukea  enemmän  ja  pidempään  tarvitsevat.  Tiivistämistä  ei  pidä  kuitenkaan  tehdä  jatko-­‐ opintokelpoisuuden  kustannuksella,  vaan  päinvastoin  siitä  tulee  pitää  kiinni  kaikissa  uudistuksissa.   Rahoituksen  pitää  mahdollistaa  myös  joustava  ja  nopea  siirtyminen  oppilaitos-­‐  ja   oppisopimusmuotoisen  koulutuksen  välillä.     Nuorten  ja  aikuisten  koulutus  on  jo  käytännössä  yhdistetty  monissa  oppilaitoksissa,  eikä  OSKU  näe   mitään  syytä,  miksi  nuorten  ja  aikuisten  koulutus  pitäisi  pitää  erillään.  Eihän  työpaikoillakaan  erotella   nuoria  ja  aikuisia  eri  tiloihin  tekemään  töitä.    

OSKU haluaa,  että  oppilaitosten  tuloksellisuusrahoituksen  osuutta  nostetaan,  uusi   rahoitusmalli  mahdollistaa  joustavat  ja  yksilölliset  ratkaisut,  jatko-­‐opintokelpoisuudesta   pidetään  kiinni  ja  että  nuorten  ja  aikuisten  koulutuksen  keinotekoinen  jako  poistetaan.      

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

18


Edunvalvonnan asiakirja

19

Suomen  Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  


@oskuinfo

Suomen Opiskelija-­‐Allianssi  –OSKU  ry     Opastinsilta  8  B   00520  Helsinki   www.osku.info  

@osku_official

Edunvalvonnan asiakirja

fb.com/amisosku 20

Profile for Suomen Opiskelija-Allianssi -OSKU ry

Oskulla on sanottavaa 2015  

Opas amiksille mahdollisuuksien maailmaan - OSKU ry:n edunvalvonta-asiakirja

Oskulla on sanottavaa 2015  

Opas amiksille mahdollisuuksien maailmaan - OSKU ry:n edunvalvonta-asiakirja

Profile for oskury
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded