Page 15

tä meidän pitäisi olla aina heikomman puolella. – Toinen siskoni tutkii avaruuden sammuneita tähtiä ja toinen ihmisen geenejä. Eli toinen tutkii suuria, käsittämättömän mittakaavan ilmiöitä ja toinen ihmisen sisällä olevia mikroskooppisen pieniä asioita. Minäkin koen olevani tietyssä mielessä tutkija, tutkin ihmismieltä, sitä, miksi me käyttäydymme tietyllä tavalla. Siskojeni kanssa olen puhunut paljon ihmisyydestä, siitä mikä on ihminen. RAKAS SIIRTOLAPUUTARHA

Rakas paikka Vuokolle on Pakilan siirtolapuutarha, jossa hänellä on ollut mökki neljä vuotta. – Tarvitsen sellaisen paikan, jossa voin olla ihan rauhassa. Kun siellä möyhii perennapenkkiä, ei voi tajuta, että on kahdeksan kilometrin päässä ydinkeskustasta. Pienellä loikalla voi siirtyä yhdestä todellisuudesta ihan toiseen. Vuokko ei tunnustaudu viherpeukaloksi, silti hän on hurahtanut kukkiin ja hankkinut viljelylaatikoita, joissa kasvattaa vihanneksia. – Nyt pitäisi juuri mennä vielä leikkaamaan viimeisen kerran ruoho ja istuttaa viimeiset kukkasipulit. Keväällä on sitten niin ihana katsoa, mitä maasta puskee esiin. Maaliskuusta syyskuuhun Vuokko nukkuu usein omalla mökillään. – On niin erilaista herätä siellä lintujen lauluun. LAPSUUDEN MÖKKI

Lapsuuden rakkain paikka oli sekin luonnon keskellä Lempäälässä. Sukumökillä Vuokko vietti kaikki lapsuuden kesät. Kesät, jolloin satoi aina. – Ihan totta. Minun muistoissani meillä oli aina kuravaatteet päällä, vaikka monien muiden mielikuvissa lapsuuden kesinä paistoi aina aurinko. Vuokko muistaa vieläkin Pyhäjärvestä jokaisen ison kiven, jotka he muinoin nimesivät. Hän muistaa puiden paikat, miten sammal kiemurteli kivien päällä, missä muurahaisten polku kulki, missä isot juurakot. – Vaari tiesi kaiken luonnosta ja yritti opettaa meitä. Ensimmäinen cd-levyni taisi olla se, jossa esiteltiin, miten eri linnut laulavat. Nyttem-

min olen unohtanut paljon vaarin opetuksista. Tosin latasin juuri kännykkääni sovelluksen, joka tunnistaa lintuja niiden laulun perusteella. – Isä oli mökillä kova nikkaroimaan ja teki meille muun muassa köysiradan ja liaaneja. Peuhasimme paljon ulkona siskojen kanssa. ROSOINEN BERLIINI

Berliini on Vuokon lempikaupunki, siellä hän käy vähintään kerran vuodessa. Maa tuli tutuksi vuosina 1989–1990, kun Vuokko oli vaihto-oppilaana Länsi-Saksassa. – Saksan kouluissa lukujärjestyksessä oli politiikkaa ja asioista keskusteltiin paljon. Sellaista keskustelevaa kulttuuria toivoisin enemmän Suomenkin kouluihin. Vaihto-oppilasvuoteen ajoittui myös Berliinin muurin murtuminen. Vuokko oli paikan päällä todistamassa historiallista hetkeä, sillä koulu teki juuri tuolloin luokkaretken Berliiniin. – Emmehän me silloin tajunneet, kuinka merkittävästä asiasta oli kyse. Mutta muistan sen hämmennyksen ja epätodellisuuden tunteen: että nytkö tämä muuri sortuu, joka on ollut tässä vuosikymmeniä. Berliinissä Vuokko viihtyi parhaiten boheemeissa Kreutzbergin ja Friedrischeinin kaupunginosissa. – Nautin siitä, että Berliini on niin moniarvoinen ja suvaitsevainen. Ehkä parhaiten sitä kuvaa se, että viimeksi naapuribaarissamme tarjoili kaunis nainen, jolla kasvoi parta. Eikä kukaan kiinnittänyt häneen sen kummempaa huomiota. Berliinissä Vuokko tapaa käydä myös paljon teatterissa, hän sanoo nauttivansa saksalaisesta teatterista, sen ankaruudesta. – Suomessa teatteri on ehkä juurevampaa. Ainakin se on ihan erilaista. Berliinissä näkee myös paljon kokeilevaa teatteria, mutta se ei ole niin minun mieleeni. ❙

Ensi keväänä Vuokko Hovatta nähdään Peacockin näyttämöllä Vampyyrin tanssit -musikaalissa. Luvassa on dramaattinen rockooppera, josta ei tule puuttumaan visuaalista ilotulitusta.

Expressi 4 | 15

15

Expressi 4/2015  

Lehti matkalle ja kotiin

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you