Page 1

Pirilän Porras -hankkeen LOPPURAPORTTI

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014


Sisältö 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ................................ 3 2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ................................................................. 5 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN............................................................................ 9 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET............................................................................. 10 6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS............................................................................. 16 7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET............................................................... 17 8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT.............................................................................................. 17 9. TOIMINNAN JATKUVUUS...................................................................................... 18

Liitteet: Pirilän_Porras_hankkeen_arviointiraportti_A4_vihko_06_2013_loppuraportti liite 1.pdf Pirilän Porras -hanke_Ammatinvalintaa selkiyttävän ryhmän toiminta_loppuraportin liite 2.pdf Nuorten_työlllistymisen_palveluketju_A4_vihko_11_2012_loppuraportti liite 3.pdf Kuvaus etsivä nuorisotyöntekijä_palveluohjaaja 030613 loppuraportti liite 4.pdf Organisaatiomallin kehittyminen_loppuraportti liite 5.pdf Pirilän Porras -hanke organisaatiomalli loppuraportti liite 6.pdf Pirilän Porras -hanke_Palveluohjaajan tehtävän kuvaus ja osaaminen loppuraportti liite 7.pdf

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014 Tekstit: Painopaikka:

2

Jenni Kiiskilä Oulun seudun ammattiopisto 2014

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014


1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Nuorten syrjäytyminen koulutuksesta ja työelämästä on suuri yhteiskunnallinen haaste. Haasteellisessa työllisyystilanteessa se koskettaa entistä suurempaa joukkoa. Taloudellisista suhdanteista riippumatta taustalla ovat aina kysymykset, miten voimme edesauttaa ja tukea nuorten hyvinvointia, itsetuntoa, oman elämän hallintaa, toimintakykyä, sosiaalisen kanssakäymisen taitoja sekä luottamusta tulevaisuuteen. Palveluiden kirjo ja niiden hajautuminen eri sektoreille on johtanut siihen, että nuoren ja ohjaushenkilöstön on vaikea tehdä kokonaisvaltaista suunnitelmaa sekä toteuttaa sitä nuoren hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseksi. Nuorten kanssa työskentelevien toiminta on sektoroitunut kunnallishallinnon hallintokuntiin, eri koulutuksen järjestäjille, työ- ja elinkeinotoimistolle ja kolmannen sektorin toimijoille. Nuoren kohdalla tilanne tarkoittaa toimijoiden ja tuen etsimistä omaan toimialaansa keskittyneistä virastoista ja toimistoista. Tuen saamiseksi nuorta helposti ohjataan ”luukulta toiselle luukulle”. Tällä tavoin nuoren tilannetta ei voida huomioida kokonaisvaltaisesti eikä hänelle voida taata kaikkia hänen tarvitsemiaan palveluita. Tarvitaan entistä enemmän koordinoitua monialaista eri hallinnonalat ja organisaatiot ylittävää yhteistyötä eri toimijasektoreiden välillä. Pirilän Porras, Pirilän toimintakeskuksen nuorten hanke (jatkossa Pirilän Porras -hanke) on pyrkinyt vastaamaan juuri tähän haasteeseen kehittämällä TE-toimiston, oppilaitoksen ja kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Nuorten hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseksi tarvitaan luovia, joustavia ja yksilöllisiä ratkaisuja, jotta nuorten tilanteisiin voidaan vaikuttaa entistä paremmin. Pirilän Porras -hankkeen lähtökohtana oli ehkäistä 15 - 24-vuotiaita nuoria syrjäytymästä koulutuksesta ja työelämästä. Hanke on tuottanut ratkaisuja, joissa palvelut tuodaan ja kootaan nuoren lähelle hänelle tuttuun toimintaympäristöön. Pirilän Porras -hankkeen kohderyhmänä oli Oulun seudun eteläisten kuntien (Kempele, Liminka, Tyrnävä, Hailuoto, Lumijoki ja Oulunsalo. Oulunsalo liittyi Ouluun 1.1.2013) nuoret, jotka ovat olleet työttömiä, vailla toisen asteen ammatillista koulutusta tai joiden opinnot ovat olleet vaarassa keskeytyä. Nuorten kanssa työskentelevät eri hallinnonalojen asiantuntijat, jotka muodostavat Kempeleessä Pirilän toimintakeskuksessa toimivan monialaisen työryhmän. Toimintakeskuksessa sijaitsee muun muassa ammatillinen oppilaitos, Kempeleen kunnan perusopetuksen lisäopetuksen ryhmä, nuorisotoimen lasten- ja nuortentalo, oppilaitoksen pienkonekorjaus- ja autopaja, 4H:n ohjaus- ja neuvontapiste sekä TE-toimiston nuorten palveluiden asiantuntijan ja psykologin vastaanottopiste.

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014

3


Projektille asetettiin kolme tavoitetta: 1. Suunnitella ja toteuttaa nuorille moniammatillinen palvelukokonaisuus koulu- tuksen ja työllistämisen tukemiseksi 2. Kehittää ja kuvata toimijoiden välinen verkostomainen toimintamalli 3. Kehittää ja kuvata organisaatiomallia, jonka avulla palvelukokonaisuus on parhaiten toteutettavissa Tavoitteeksi on asetettu, että projektiin ohjautuu hankkeen aikana 124 nuorta, joita ohjataan kunnan, oppilaitoksen ja työhallinnon palveluiden piiriin. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin, että nuorista sijoittuu:

4

10 % avoimille työmarkkinoille 10 % palkkatukityöhön 10 % työharjoitteluun 10 % ammatilliseen koulutukseen tai jatkaa opintojaan 30 % ohjaavaan koulutukseen 20 % kuntouttaviin palveluihin 10 % osalta tilanne jää kesken tai nuoret keskeyttävät tukitoimet.

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014


2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Pirilän Porras -hankkeen toimintatavaksi nuorten ohjaustyössä vakiintui palveluohjaus. Hankkeessa nuorten palveluohjauksellisella työotteella on tavoiteltu ennen kaikkea asiakkaiden ”luukuttamisen” vähentämistä. Hankkeen työntekijöiden ja monialaisen verkoston toteuttaman palveluohjauksen lisäksi hanke tarjosi nuorille palveluja, joiden on oletettu edistävän nuorten ohjautumista koulutukseen ja työllistymistä. Hankkeen tarjoamat palvelut olivat: TE-toimiston palvelut Kempeleessä (TE-toimiston asiantuntijan ja psykologin vastaanotot 2 pv/kk), Verven toteuttamat kuntoutustutkimusjaksot, ohjaavat työvoimapoliittiset koulutukset sekä palkkatukirahaa nuorten työllistämiseen. Ohjaavat koulutukset ja palkkatukiraha tulivat Pirilän Porras - Työvoimapoliittiset toimenpiteet -rinnakkaishankkeen kautta. Pirilän Porras -hankkeen rooli oli ohjata nuoria palkkatukityöhön ja ohjaaviin koulutuksiin. Hankkeen aikana kuntoutus-, tutkimus- ja konsultointipalveluja tarjoavassa Vervessä toteutui 20 nuorten kuntoutustutkimusjaksoa. Jaksot perustuivat Verven omaan tuotteeseen, Menolippu tulevaisuuteen -kuntoutustutkimus, kestäen 5 - 10 vuorokautta. Kuntoutustutkimus on räätälöity nuorille, joiden ammatilliset suunnitelmat eivät ole toteutuneet ja joiden terveydelliset rajoitteet vaikeuttavat työhön pääsyä, opiskelua ja elämää ylipäänsä. Jakso sisälsi henkilökohtaisia tutkimuksia ja tapaamisia (esim. neuropsykologiset tutkimukset, erikoislääkärin konsultaatio), keskustelu- ja toiminnallisia ryhmiä sekä kuntoliikuntaa. Nuoret ja verkosto ovat arvioineet nuorten hyötyneen kuntoutustutkimusjaksoista merkittävästi. Nuorten oppimisvaikeuksiin on löydetty syitä ja niiden taustalla olevia tekijöitä on ymmärretty aiempaa paremmin. Joissain tapauksissa on tehty diagnooseja, jotka ovat auttaneet nuoria saamaan tarvitsemiaan palveluita ja tukea. Myös oppilaitos on voinut tarkistaa nuoren henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa, tehdä tarvittavia erityisopetuksen järjestyjä ja tarjota tukipalveluita. Nuoria on kyetty ohjaamaan myös muihin kuntoutuspalveluihin, joihin he ovat oikeutettuja diagnoosin saatuaan. Mielenterveysongelmista kärsivien nuorten tilanteet ovat selkiytyneet ja heitä on kyetty ohjaamaan vahvemmin oman kunnan palveluiden piiriin. Pirilän Porras - Työvoimapoliittiset toimenpiteet -rinnakkaishankkeen kautta toteutui Kempeleessä neljä ohjaavaa koulutusta, Arkielämäntaidot ja ammatinvalinta. Jaksot kestivät kolme kuukautta ja niiden aikana nuoria pyrittiin tukemaan elämänhallintataidoissa sekä koulutukseen ja työhön hakeutumisessa. Pirilän Porras - Työvoimapoliittiset toimenpiteet rinnakkaishankkeen kautta oli lisäksi palkkatukirahaa nuorten työllistämiseksi. Palkkatuella työllistettiin seitsemän nuorta, viisi Kempeleen kuntaan ja kaksi oppisopimuskoulutuksiin yrityksiin. Palkkatukityön on koettu vaikuttavan ratkaisevasti nuorten elämänhallintaan, elämän laatuun ja edistävän työllistymistä. Tarkemmin hankkeen tarjoamia palveluita on kuvattu ja arvioitu liitteenä olevassa Pirilän Porras -hankkeen arviointiraportissa (liite 1).

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014

5


Peruskoulun jälkeen vailla opiskelupaikkaa jääville nuorille järjestetään ammattistartti- ja kymppiluokilla toimintaa, joka tukee nuorten siirtymistä koulutukseen. Ammattistartille ja kymppiluokille ohjautuvat ne nuoret, joille opiskelupaikan saaminen on osoittautunut haasteelliseksi muun muassa alhaisista peruskoulun todistuksen arvosanoista johtuen. Oppimisvaikeudet tai terveydelliset syyt voivat olla tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet alhaisiin arvosanoihin. Nämä asiat olisi tärkeää saada selville, jotta opiskelijaa voidaan ohjata niin, että opiskelijan tilanne huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Monilla ammatinvalinta on myös selkiytymätön. Nämä opiskelijat tarvitsevat vahvaa ammatinvalinnanohjausta. Tähän tarpeeseen on vastattu ja kehitetty ohjausmallia Pirilän Porras -hankkeessa. Pirilän Porras -hankkeen projektityöntekijä toteutti TE-toimiston, oppilaitoksen ja pilottikunnan kanssa ammattistartilta ja kymppiluokalta eniten ammatinvalinnan ohjausta tarvitseville opiskelijoille tiiviin ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan kokonaisuuden. Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän toiminnan toteuttivat Pirilän Porras -hankkeen projektityöntekijä, Oulun seudun TE-toimiston psykologi, Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen yksikön ammatinstartin ja Kempeleen kunnan kymppiluokan opettajat sekä ammattistartin opinto-ohjaaja ja etsivät nuorisotyöntekijät. Kokonaisuus sisältää kyky- ja persoonallisuuteen liittyviä arviointeja, yksilöllisiä ohjauskeskusteluja ja ryhmätoimintaa edellä mainittujen toimijoiden toteuttamana. Tarvittaessa opiskelijaa ohjattiin tarkempiin toiminta- ja työkyvyn arviointeihin ja muihin tarvittaviin palveluihin. Ohjausmalli koettiin toimivaksi ja vaikuttavaksi. Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän toiminta, toteutus sekä tulokset on tarkemmin kuvattu loppuraportissa paperiversiona olevassa liitteessä 2. Asiakastyön osalta hankkeessa päästiin tavoitteisiin ja yhteistyö toimijaverkoston kanssa onnistui. Yhteistyötahot ohjasivat nuoria hankkeen piiriin ja osa toimijoista pystyi osallistumaan aktiivisesti myös verkostotyöhön. Hankkeen aikana ohjauksessa oli 166 nuorta. Nuorille saatiin monialaisen verkoston tuella kokonaisvaltaisia ja pitkälle eteenpäin luotaavia suunnitelmia. Nuorten oikea-aikainen palveluihin ohjaaminen toteutui hyvin. Ajoittain palveluiden saatavuuden puute (muun muassa kuntouttava työtoiminta, työttömien nuorten terveyskartoitukset, oppisopimus- ja palkkatukityöpaikkojen puute) vaikeutti tarkoituksenmukaisten suunnitelmien toteuttamista. Sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa saatiin aikaan joitain hyviä yhteistyökuvioita. On huomioitavaa, että monenlaisia haasteita ja ongelmia omaavat nuoret tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluita elämän- ja terveydellisten tilanteiden edistämiseksi, joten yhteistyön tiivistäminen sosiaali- ja terveystoimen kanssa on jatkossa ensiarvoisen tärkeää. Hankkeen yhteistyö etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa käynnistyi syksyllä 2012. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat uusia toimijoita palvelujärjestelmässä, joten työnkuva on vasta muotoutumassa. Nuorten työllistymisen palveluketjukuvaus (liite 3) laadittiin kevään 2012 aikana, joten katsottiin tarpeelliseksi laatia erillinen kuvaus etsivän nuorisotyöntekijän roolista monialaisessa yhteistyössä suhteessa palveluohjaajaan tehtävään. Etsivästä nuorisotyöstä lukuvuoden aikana saatuja koke-

6

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014


muksia pystyttiin hyödyntämään laadittaessa kuvausta etsivästä nuorisotyöstä palveluohjaajan koordinoimassa monialaisessa verkostossa (ks. liite 4). Projektiryhmälle järjestettiin työnohjausta kymmenen kertaa lukuvuoden 2011 - 2012 aikana tavoitteena viedä toimintamallin kehittämistavoitetta eteenpäin. Toimijoiden henkilökohtainen tutustuminen ja yhteisen keskustelukulttuurin löytyminen olivat merkittäviä monialaisen verkoston yhteistyön tiivistymisen kannalta. Koordinaatiolla pyritään siihen, että ryhmän jäsenet näkevät työllään olevan yhteisen päämäärän, jolloin heidän toiminnallaan on myös pyrkimys yhteiseen päätöksentekoon. Hankkeen jälkeen kunnan palkkaama palveluohjaaja paneutuu nuorten tilanteisiin, kokoaa ja koordinoi nuoren palvelutarpeen edellyttämää verkostoa ja selvittelee työllistymisen mahdollisuuksia. Yhteistyön tiivistäminen palveluohjaajan tuella on tärkeää, jotta vältetään nuoren putoaminen organisaatioiden ja toimijoiden välimaastoon. Yhteistyö Oulun seudun ammattiopiston (OSAO), Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja pilottikuntana toimineen Kempeleen kanssa on ollut tiivistä hankkeen alusta alkaen. Syksystä 2012 lähtien Limingan ja Tyrnävän kunnan edustajat ovat osallistuneet projektiryhmän ja ohjausryhmän edustajien yhteistyötapaamisiin. Hyviä käytäntöjä on jaettu ja hankkeen toimintamalliin perustuvaa organisaatiomallia on kehitetty yhdessä. TE-toimiston psykologin palveluja tarvitsevien nuorten osalta tehtiin yhteistyötä Kempeleen lisäksi Oulun seudun eteläisten kuntien kanssa. Muutamia eteläisten kuntien nuoria osallistui myös hankkeen tarjoamiin kuntoutustutkimuksiin ja ohjaavaan koulutukseen. Hankkeessa ja kunnissa toteutettuja hyviä käytäntöjä nuorten työllistymisen edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi jaettiin aktiivisesti Oulun seudun alueella oppilaitosten, kuntien ja TE-toimiston organisoimissa eri tilaisuuksissa. Hankkeen projektiryhmään (ylisektorinen yhteistyöryhmä) kuuluu Kempeleen kunnan, Oulun seudun ammattiopiston ja työhallinnon työntekijöitä. Projektiryhmä laajentui vuoden 2012 aikana. Mukaan tulivat kunnan etsivät nuorisotyöntekijät, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä sekä Tyrnävän ja Limingan kunnan edustajat. Projektiryhmä ja ohjausryhmä kehittivät hankkeen toisen tavoitteen mukaisen moniammatillisen toimintamallin. Hanke tuotti Nuorten työllistymisen palveluketju -julkaisun (ks. liite 3), jonka kuvauksessa tuodaan esille eri toimijoiden tehtäviä, vastuita ja rooleja nuorten ohjausprosessissa. Kuvauksessa hyödynnettiin hankkeen aikaisia kokeiluja ja kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä ja nuorten ohjauksesta. Kuvaus on käytettävissä kunnissa monialaisen työn jäsentämiseksi. Hankkeen aikana Kempeleen kunta perusti monialaista verkostoa koordinoivan palveluohjaajan tehtävän (50 % työajasta). Palveluohjaaja aloittaa tehtävässään hankkeen päättyessä. Kuvaus toimii myös palveluohjaajan tehtävään perehdyttämisessä. Hankkeen kolmannen tavoitteen mukaisen organisaatiomallin kehittämisen sekä toiminnan juurruttamisen tiimoilta käytiin neuvotteluja ja pidettiin useita kokouksia, joihin osallistui Kempeleen, Tyrnävän ja Limingan kuntien, Oulun seudun ammattiopiston ja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtoa sekä muita työntekijöitä. Lisäk-

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014

7


si neuvottelut yhteistyön vahvistamiseksi käytiin hankkeen loppuvaiheessa lisäksi Hailuodon ja Lumijoen kuntien johdon kanssa. Yhteistyön kehittämiseen ollaan sitoutuneita Oulun eteläisten kuntien alueella. Kuntien johdon kanssa järjestetään neuvottelut mahdollisten sopimusten tekemiseksi ja käytännöistä sopimiseksi hankkeen päättymisen jälkeen syksyllä 2013. Yhteistyön rakentuminen ja toimintamallin kehittäminen ovat vaatineet aikaa. Monialainen organisaatioiden ylittävä verkostomainen työskentely ja kehittämistyö edellyttävät verkoston toimijoiden ja johdon sitoutumista. Sitoutuminen yhteistyön kehittämiseen on ollut vahvaa hankkeen loppuvaiheessa ja yhteistyössä on laadittu organisaatiomalli, jolla varmistetaan toimintojen jatkuminen hankkeen jälkeen. Hankkeen päättyessä yhteistyöhön ja sen edelleen kehittämiseen ovat sitoutuneita sekä johto että verkoston eri toimijat. Projektin aikana 3. sektorin kanssa alkanutta yhteistyötä ja yritysyhteistyötä on sovittu jatkettavan hankkeen päättyessä. (ks. liite 5 ja 6).

8

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014


3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hanketta esiteltiin useissa Kempeleen kunnan tilaisuuksissa, kuten kunnan valtuustossa ja hallituksessa, palveluvaliokunnassa, tarkastuslautakunnassa, johdon tapaamisissa, peruspalveluiden johtoryhmässä ja Kempele-päivillä. Lisäksi hanketta on esitelty Muhoksen, Tyrnävän, Limingan, Oulunsalon, Lumijoen ja Hailuodon kuntien työntekijöiden tapaamisissa sekä Oulun seudun ammattiopiston henkilökunnan tilaisuuksissa, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston työllisyyden edistämistoimikunnassa, eri hankkeiden järjestämissä tilaisuuksissa (Oulun seudun välityömarkkinat, Oulun seudun ammattiopiston Triangle-hanke) ja Oulun aikuiskoulutuskeskuksen Omapolku-hankkeen ohjausryhmässä. Johdon edustajat tiedottivat hankkeesta omissa sidosryhmissään. Projektin toiminnasta ja palveluista tiedotettiin PiPo-kirjeellä, joka lähetettiin Oulun seudun eteläisten kuntien, Oulun kaupungin, TE-toimiston ja Oulun seudun ammattiopiston työntekijöille. Hankkeesta on tietoa Pirilän Portaan ja Kempeleen kunnan kotisivuilla (www.osao. fi/pirilan-porras; www.kempele.fi). Hanke julkaisi Nuorten työllistymisen palveluketjukuvauksen, joka on saatavilla Oulun seudun ammattiopiston kotisivulle perustetulla Pirilän Porras -hankkeen nettisivuilla, Oulun työllisyysverkon nettisivuilla (www.ouluntyollisyysverkko.fi) sekä paperiversiona (ks. liite 3). Hankkeesta on tuotettu arviointiraportti, joka on luettavissa hankkeen kotisivuilla ja saatavana paperiversiona. Hanketta esittelevää DVD-tä on esitetty ja jaettu laajalle joukolle yhteistyökumppaneita. Hankkeen päätösseminaari pidettiin OSAOn Kempeleen yksikössä 20.3.2013. Tilaisuudessa kerrottiin hankkeen tuloksista noin 90:lle asiasta kiinnostuneelle lähinnä Oulun seudun toimijalle. Hankkeesta on tiedotettu Oulun seudun kansanedustajia. Pirilän Porras -hanke mainittiin YLEn ajankohtaisessa ohjelmassa lokakuussa 2012, joten näin hanke on saanut myös kansallista julkisuutta.

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014

9


4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeeseen ohjautui runsaasti nuoria. Erityisesti projektiryhmän jäsenet ohjasivat nuoria aktiivisesti hankkeen asiakkaiksi. Yhteistyön kehittyminen vaati suunnitelmallisuutta ja odotettua enemmän aikaa. Haasteena on ollut laajaan ylisektoriseen toimintatapaan liittyvä yhteistyökulttuurin puute, osallistumisen merkityksen löytäminen sekä ajankäyttö. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston nuorten palveluiden asiantuntija, psykologi ja Oulun seudun ammattiopiston opinto-ohjaaja olivat säännöllisesti mukana asiakasohjauksessa. Muiden toimijoiden kanssa tehtiin asiakasyhteistyötä satunnaisemmin johtuen työntekijöiden kiireistä perustyössään. Työparityöskentelyn aloittaminen erityisesti sosiaaliohjaajien ja mielenterveyspuolen työntekijöiden kanssa vahvistaisi entisestään nuorten ohjautumista monialaisen verkoston palveluiden ja tuen piiriin. Sosiaaliohjaajien roolia palveluihin ohjaamisessa on tärkeä vahvistaa. Sosiaaliohjaajien asiakkaina on paljon sellaisia nuoria, jotka hyötyisivät monialaisen verkoston tarjoamista palveluista. Uusina toimijoina etsivät nuorisotyöntekijät turvaavat yhä vahvemmin kohderyhmän tehokkaan ohjautumisen verkoston tarjoamiin palveluihin. Ongelmakohdiksi nousivat nuorten haasteelliset tilanteet. Lisäksi projektin nuorista vain 15 %:lla on ammatillinen koulutus, minkä vuoksi ohjaamisessa painottuivat ammatinvalinnanohjaus ja koulutussuunnitelmat. Monen nuoren toimintakyky ei riittänyt opiskeluun tai työllistämistoimiin, minkä vuoksi kuntouttavat toimenpiteet olivat ensisijaisia. Sosiaali- ja terveystoimen palveluketjujen tulisi olla verkoston tiedossa, jotta ohjaus- ja palveluprosessit onnistuisivat. Hankkeessa kehitetyn moniammatillisen ohjauksen toimintamallin toteuttamiseksi on tärkeää edelleen kehittää yhteistyökuvioita sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut täytyy olla tarjolla lapsille ja nuorille riittävän varhaisessa vaiheessa. Tarjoamalla nuorille työttömille räätälöityjä terveystarkastuksia/-kartoituksia/toiminta- ja työkyvyn arviointeja mahdollistettaisiin tuentarpeen arviointi ja oikea-aikaisten palvelujen saatavuus nykyistä paremmin. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan paikkojen puute vaikeutti heikon toimintakyvyn omaavien nuorten sijoittumista. Nuoret tarvitsevat usein samanaikaisesti kunnan peruspalveluja ja työhallinnon palveluja, jotta soveltuvia reittejä kohti työllistymistä löytyisi. Nuorille tarvitaan enemmän työvaltaisia vaihtoehtoisia koulutusmuotoja. Edellä mainituista asioista seurasi nuorten ohjausprosessien piteneminen alun perin suunnitelluista. Työkokeilupaikoissa riittävän ohjauksen puute vaikeutti nuorten edistymistä kohti koulutusta tai työtä. Nuoret tarvitsevat vahvaa henkilökohtaista ohjausta ja nykyistä enemmän monipuolisia työkokeilu- ja työpajapaikkoja. Kempeleen kunta perustaa loppuvuodesta 2013 nuorten työpajan, joka pyrkii vastaamaan tukea tarvitsevien nuorten tarpeeseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllistämisen edistämiseksi. Kuntien olisi tärkeä tarjota myös enemmän palkkatuettuja työpaikkoja ja oppisopimuskoulutusta. Riittävä perehdytys työhön, toimijoihin ja toimintaympäristöön sekä

10

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014


yksilöllinen ohjaus ja tuki on tärkeä varmistaa kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun, palkkatukityön ja oppisopimuskoulutuksen aikana. Hanke näkee edellä mainitut asiat merkittävinä nuorten työllistämistä edistävinä keinoina pilottikunnan alueella. Ohjaavissa koulutuksissa pyrittiin ohjaamaan nuoria työelämään. Kuten edellä on jo todettu, monilla hankkeen nuorista toimintakyky ei vielä riittänyt työelämään. Tämä johti useiden nuorten kohdalla ohjaavan koulutuksen keskeytymiseen. Oleellista nuorten kohdalla ohjaavassa koulutuksessa tai muissa vastaavissa palveluissa on keskittyä elämänhallinnan tukemiseen, arkielämäntaitojen vahvistamiseen sekä oikea-aikaisten palveluiden tarjoamiseen. SUOSITUKSET Nuoret tarvitsisivat nykyistä enemmän yksilöllistä ohjausta ja verkostoyhteistyötä. Palvelutarpeen arviointi täytyy toteuttaa asiakaslähtöisesti yksilölliset tarpeet huomioiden. Nuorten henkilökohtaiset tapaamiset verkoston eri toimijoiden kanssa ovat merkittäviä suotuisten tulosten aikaansaamiseksi. Välittäminen, kuunteleminen, aito dialogi ja luottamuksellisen suhteen rakentaminen nuoren kanssa ohjauksen alkuvaiheessa sekä tarvittaessa intensiivisen ohjauksen tarjoaminen ovat merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat ohjauksen onnistumiseen. Lisäksi nuorten kohdalla on tärkeää nopeasti reagoida muun muassa tapaamisaikojen järjestämisen suhteen erityisesti ohjauksen alkuvaiheessa. Nuorten hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseksi on tärkeää jo lapsuudessa tarjota riittävät oikea-aikaiset palvelut. Koulun ja palveluja tarjoavien tahojen välisen yhteistyön kehittäminen on keskeistä. Eri tahojen tehtävät, roolit ja vastuut olisi määriteltävä niin, että verkostoyhteistyö on tehokasta ja vaikuttavaa. Tämä vaatii kokonaiskoordinaatiota sekä palveluiden ja rakenteiden uudelleen organisointia. Tällä tavalla estetään lasten ja nuorten väliin putoaminen palveluista, pystytään kiinnittämään erityistä huomiota nivelvaiheisiin sekä tarjoamaan lapsille ja nuorille riittävät oikea-aikaiset palvelut sekä joustavien yksilöllisten suunnitelmien toteutuminen ja joustavat polut. TE-toimiston tarjoamat lähipalvelut ovat erittäin merkittäviä nuorten työllistymisen edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. TE-toimiston lähipalvelut mahdollistavat tuloksekkaat yhteisohjaukset ja työparityöskentelyn projektisuunnittelijoiden (palveluohjaajan), TE-toimiston psykologin, nuorten palveluiden asiantuntijan, oppilaitoksen opinto-ohjaajan sekä muiden toimijoiden kanssa. On tärkeää työllistymisprosessien edistymisen kannalta, että nuori voi käydä samojen työntekijöiden luona asioimassa. TE-toimistojen tuttujen virkailijoiden kanssa myös verkoston on helppo hoitaa asioita. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisen työn nuorten kanssa sekä kokonaisvaltaisten nuorten työllistymistä edistävien suunnitelmien laatimisen ja suunnitelmien joustavan toteuttamisen.

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014

11


Nuorten työllistyminen edellyttää myös toimivia välityömarkkinoita. Nuorille tulee olla tarjolla riittävästi kuntouttavan työtoiminnan paikkoja, työkokeilupaikkoja ja palkkatuettuja työpaikkoja. Lisäksi on tärkeää, että nuorten työpajapaikkoja on tarjolla riittävästi. Työpajatoiminnalla pystytään kokonaisvaltaisesti tukemaan nuoria yksilölliset tarpeet huomioiden. Arkielämäntaitojen ja elämänhallinnan vahvistuessa pajajakso toimii monen kohdalla väylänä kohti koulutusta ja työelämää. Tarjolla pitäisi olla myös enemmän työvaltaisia vaihtoehtoisia koulutusmuotoja nuorille. Yhteistyön jatkuminen kunnan toimijoiden, työhallinnon ja oppilaitoksen kanssa on varmistettava hankkeen jälkeen. Monialainen yhteistyö vaati koordinointia. Verkostomaisen moniammatillisen toimintamallin luominen yhteistyössä projektitoimijoiden kanssa ja sitoutuminen yhteisesti kehitetyn organisaatiomallin mukaiseen toimintaan varmistavat yhteistyön toteutumisen (ks. liitteet 5 ja 6). Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa esitetään vahvistettavaksi. Johdon tuki yhteistyön toteuttamiseksi on välttämätöntä. Oulun seudun eteläisten kuntien johdon edustajien neuvotteluja yhteistyön vahvistumiseksi on tärkeä jatkaa hankkeen jälkeen. Hankkeen päättyessä on tärkeää varmistaa, että kunta jatkaa hankkeen toteuttamaa nuorten palveluohjausta ja toimii yhteistyön koordinoijana. Palveluohjaajan tehtävän perustaminen on toiminnan jatkumisen kannalta keskeistä. Palveluohjaajan tehtävänä on jatkaa nuorten ohjaustyötä ja palveluiden koordinointia hankkeen päätyttyä. Palveluohjaajan yksi keskeinen tehtävä on varmistaa verkoston toimijoiden säännölliset tapaamiset. Hankkeen aikana on kuvattu palveluohjaajan tehtävänkuvaa. Tarkempi kuvaus on liitteessä 7. Tiivistäen voidaan todeta että yhteistyön vetovastuu siirtyy kunnalle projektin päättymisen jälkeen.

12

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014


5. PROJEKTIN TULOKSET Pirilän Porras -hankkeessa päästiin tavoitteisiin. Tarkemmin tuloksia on kuvattu liitteissä 1 (Pirilän Porras -hankkeen arviointiraportti), 3 (Nuorten työllistymisen palveluketju), 5 (Yhteistyön ja organisaatiomallin kehittyminen) ja 6 (Organisaatiomalli, jolla nuorten palvelukokonaisuus on parhaiten toteutettavissa). Projektille asetettiin kolme tavoitetta: 1. Suunnitella ja toteuttaa nuorille moniammatillinen palvelukokonaisuus koulu- tuksen ja työllistämisen tukemiseksi 2. Kehittää ja kuvata toimijoiden välinen verkostomainen toimintamalli 3. Kehittää ja kuvata organisaatiomallia, jonka avulla palvelukokonaisuus on parhaiten toteutettavissa Hankkeen tavoitteeksi asetettiin 124 nuoren ohjaus. Hankkeessa on onnistuttu erityisen hyvin tavoittamaan nuoria ja määrällisesti tavoitteet on ylitetty. Hankkeen aikana ohjauksessa on ollut yhteensä 166 nuorta (liite 1: Pirilän Porras -hankkeen arviointiraportti). Arviointiraportista löytyvät tarkemmin myös määrälliset tulokset nuorten sijoittumisen osalta. Nuorten tarvitsemia palveluita on onnistuttu kokoamaan saman katon alle Kempeleeseen Pirilän toimintakeskukseen. Nuoren on ollut helppo asioida tuttujen työntekijöiden luona ja saada eri toimijoiden palveluita Pirilässä. Hankkeessa panostettiin tiedontuotantoon, jonka avulla osoitettiin toiminnan vaikuttavuus ja toiminnan tärkeys hankkeen jälkeen. Tiedontuotannon avulla on pystytty tuomaan esille nuorten tarvitsemia palveluita, nuorten tilanteita ja monialaisen verkostoyhteistyön merkitystä. Tämä on ollut juurruttamistyön kannalta yksi keskeinen tekijä. Hankkeessa kehitetyllä monialaisella toimintamallilla pystytään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä ja edistämään työllistymistä. Monialaisen työn jäsentämiseksi ja juurruttamisen edistämiseksi hanke näki tärkeänä kuvata nuorten monialaisen työllistymisen palveluketjun yhdessä hankkeeseen osallistuvien toimijoiden kanssa (ks. liite 3). Lähtökohtana palveluketjukuvaukselle oli, että koordinaatio ei ole mahdollista ilman hyvin kuvattua toimintamallia ja palveluketjukuvausta. Nuorten työllistymisen palveluketju -julkaisu toimii palveluohjaajan tehtävään perehdyttämisen välineenä. Kuvaus on käytettävissä myös muissa kunnissa monialaisen työn jäsentämiseksi. Hankkeen kolmannen tavoitteen mukainen organisaatiomallin kehittäminen on ollut koko hankkeen keskeinen tavoite. Hankkeen tehtävänä on ollut kuvata sellainen organisaatiomalli, jolla nuorten palvelukokonaisuus on parhaiten toteutettavissa (liite 6). Nuorten palveluohjaukseen liittyvässä työskentelyssä on noussut esiin nuorten palveluiden hajanaisuus ja koordinaation puute. Organisaatiomallin kehittäminen on perustunut Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen yksikön, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja Kempeleen kunnan yhteistyölle. Organisaatiomallin kehittämis-

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014

13


työhön hankkeen loppuvaiheessa ovat tulleet mukaan myös Limingan ja Tyrnävien kuntien sekä kolmannen sektorin edustajia. Lisäksi Hailuodon ja Lumijoen kunta ovat jatkossa mukana kehittämässä ja toteuttamassa yhteistyötä organisaatiomallin mukaisesti. Kehitetyssä organisaatiomallissa monialaiselle yhteistyöryhmälle on määritelty tehtäväksi nuorten ohjaaminen työllistymisen palveluketjukuvauksen mukaisesti (liite 3), palveluiden tarjoaminen sekä monialaisen yhteistyön ja toimintojen kehittäminen. Yhteistyöryhmä muodostuu Oulun seudun eteläisten kuntien, Pohjois-Pohjanmaan TEtoimiston ja Oulun seudun ammattiopiston edustajista. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on aloitettu ja sitä tulisi vahvistaa. Ylisektorinen yhteistyöryhmä kokoontuu säännöllisesti ja tulee toimimaan myös hankkeen päättyessä. Hankkeen aikana toimintaa ovat koordinoineet projektityöntekijät. Hankkeen ohjausryhmän ja projektiryhmän erillisissä ja yhteisissä kokouksissa on noussut keskeisesti esiin yhteistyön koordinoinnin merkitys myös tulevaisuudessa. Organisaatiomallissa tätä toimintaa varten on määritelty palveluohjauksen kehittämistiimin perustaminen. Kehittämistiimin tehtävänä on 15-24-vuotiaiden nuorten palveluohjauksen ja monialaisen yhteistyön kehittäminen. Nuorten palveluohjausta ja kehittämistiimin toimintaa koordinoivan palveluohjaajan nähdään kuuluvan luontevana osana kunnan työllisyyspalveluita. Palveluohjaajan tehtävän ja osaamisen kuvaus on määritelty tarkemmin liitteessä 7. Hankkeelle on nimetty ohjausryhmä, jossa ovat mukana Oulun seudun ammattiopiston, Kempeleen kunnan, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja ELY-keskuksen edustajat. Organisaatiomallin kehittämisen yhteydessä arvioitiin, että ohjausryhmän toiminnan jatkuvuus on hankkeen juurruttamisen kannalta välttämätöntä. Ohjausryhmä tulee hankkeen jälkeen laajentumaan. Mukaan tulevat Oulun seudun eteläisten kuntien ja yrittäjien edustajat. Ohjausryhmän keskeiseksi tehtäväksi on määritelty tavoitteiden asettaminen, tavoitteiden toteutumisen seuranta ja riittävistä resursseista huolehtiminen. Ohjausryhmä tulee kokoontumaan noin 2-3 kertaa vuodessa. Ohjausryhmän toiminta on keskeistä myös nuorisotakuun toteutumisen seurannan ja kehittämisen kannalta. Oulun seudun ammattiopisto, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto ja Kempeleen kunta ovat sitoutuneet siihen, että toiminta jatkuu hankkeen jälkeen. Oulun seudun eteläisten kuntien kanssa yhteistyön kehittämisestä on sovittu 17.6.2013 pidetyssä TE-toimiston, Oulun seudun ammattiopiston ja Oulun seudun eteläisten kuntien johdon tapaamisessa. Organisaatiomallin kehittämistyö on tarkemmin kuvattu loppuraportin liitteessä 6.

14

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014


6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeessa tuotiin eri toimijoiden palveluita Kempeleeseen Pirilän toimintakeskukseen. Palveluiden tuominen lähelle nuoria on innovatiivista ja osoittaa, että nuoret tarvitsevat useamman toimijan tuottamia lähipalveluita matalan kynnyksen periaatteella. Toiminta on osoittanut, että eri organisaatiot (oppilaitos, työhallinto, kunnat) ylittävä ylisektorinen yhteistyö sekä vahva johdon ja toimijoiden sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin edistävät tehokkaasti nuorten työllistymistä ja ehkäisevät syrjäytymistä. Kehitettyä ylisektorista organisaatiot ylittävää koordinoitua monialaista nuorten ohjauksen toimintamallia voidaan kokonaisuutena pitää innovatiivisena. Toimintamalli on tarkasti kuvattu ja näin helposti hyödynnettävissä myös muissa kunnissa. Projektin edetessä on tiedotettu muita kuntia kehitetystä toimintamallista ja sen soveltamismahdollisuuksista. Alueellisen yhteistyön vahvistumista Oulun eteläisten kuntien kanssa voidaan pitää innovatiivisena.

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014

15


7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Oulun seudun nuorisotyöttömyys on valtakunnallisesti korkea. Hanke on saanut aikaan alueellista tasa-arvoa edistämällä työllistymistä ja ehkäisemällä syrjäytymistä Oulun seudulla. Miehillä ja naisilla on ollut yhtäläiset mahdollisuudet hakeutua hankkeeseen. Hankkeessa aloitti 166 nuorta, joista 76 oli naisia ja 90 miehiä. Hankkeessa aloittamisen hetkellä työttömänä oli 70, joista 21 oli naista ja 49 miestä. Hanke on onnistunut tavoittamaan erityisen hyvin työttömänä olleita nuoria miehiä. Tätä voidaan pitää merkittävänä saavutuksena, koska nuorten miesten kiinnittyminen opintoihin ja ohjaukseen on keskimäärin huonompaa kuin nuorten naisten. Hankkeen nuorista seitsemän työllistyi palkkatuella. Kaikki palkkatuella työllistyneet nuoret olivat miehiä. Palkkatuettu työ vaikutti merkittävästi nuorten miesten elämänhallintaan, elämän laatuun ja edisti työllistymistä. Hankkeessa molempien sukupuolten edustajia on kohdeltu tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Ohjauksessa on kiinnitetty huomiota nuorten erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin.

16

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014


8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hyväksi käytännöksi on osoittautunut monialaisella yhteistyöllä tuotettujen nuorten työllistymistä edistävien palveluiden koordinointi kokonaisuudeksi, joka tukee nuorten työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä. Hankkeessa on kehitetty monialainen nuorten ohjauksen toimintamalli, jossa kunnan, TE-toimiston, oppilaitoksen ja muiden palvelujen tuottajien monialaisella yhteistyöllä tuotetaan nuorille heidän tarvitsemansa oikea-aikaiset palvelut. Projektissa on laadittu työllistyvien nuorten palveluketjun mallinnus, johon on koottu eri palveluita, eri alojen asiantuntijoiden osaamisalueita, rooleja ja vastuualueet (liite 3). Nuorten työllistymisen palveluketju on julkaistu sähköisenä ja paperiversiona (http://www.osao.fi/pirilan-porras). Painettu julkaisu on toimitettu Pohjois-Suomen alueella useille eri alan toimijoille ja päättäjille (mm. kuntien, Oulun seudun TE-toimiston ja oppilaitoksen eri toimijat), jotka työssään ja päätöksenteoilla edistävät nuorten työllistymistä ja ehkäisevät syrjäytymistä. Julkaisu on hankkeen, Kempeleen kunnan ja Oulun työllisyysverkon kotisivuilla. Toimintamallia on esitelty laajasti oppilaitosten, TE-toimiston ja kuntien eri tilaisuuksissa Oulun seudulla.

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014

17


9. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen aikana on luotu organisaatiomalli, jolla kuvataan miten nuorten palvelukokonaisuus on parhaiten toteutettavissa (loppuraportin liite 6). Kunnan, TE-hallinnon, oppilaitoksen ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön jatkumiseksi on nimetty ohjausryhmä. Ohjausryhmä asettaa tavoitteet organisaatioiden monialaiselle yhteistyölle nuorten ohjauksessa, seuraa niiden toteutumista sekä vastaa yhteistyölle ja toiminnalle suunnatuista resursseista. Ohjausryhmän kutsuu koolle Kempeleen kunnan palvelutuotantojohtaja. Ohjausryhmään kuuluvat Oulun seudun eteläisten kuntien peruspalveluiden johto, TE-toimiston johto, oppilaitoksen johto sekä yrittäjien edustus. Projektin toiminnan jatkuvuudesta on keskusteltu useissa kokouksissa ja tilaisuuksissa hankkeen aikana. Saavutetut tulokset ovat osoittaneet vahvasti, että TE-toimiston palvelujen tarjoaminen lähipalveluna on merkityksellistä nuorten työllistymisen edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Oulun seudun ammattiopiston, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja Oulun seudun eteleäisten kuntien johto tukevat vahvasti toiminnan jatkuvuutta ja kehittämistä. Pilottikuntana toimineessa Kempeleessä on johdon lisäksi vahva päättäjien tuki. Toiminnan aikana on muotoutunut näkemys siitä, että yhteistyön koordinointivastuu on kunnalla. Kempeleen kunta ottaa vetovastuun myös toiminnan jatkamisesta ja kehittämisestä. Kempeleen kunta on perustanut toiminnan kannalta keskeisen palveluohjaajan tehtävän. Palveluohjaaja jatkossa koordinoi yhteistyötä, josta hankkeen aikana projektityöntekijät ovat vastanneet. Oulun seudun eteläisten kuntien johto on tulossa jatkossa myös mukaan yhteistyöhön, mikä mahdollistaa vahvemman alueellisen yhteistyön. Yhteistyökumppanien johdot ovat valmistelleet omissa organisaatioissaan toimenpiteitä, joiden avulla resurssit toiminnan jatkolle kyetään asettamaan. Yhteistyö yrittäjien kanssa on aloitettu ja sitä tullaan vahvistamaan. Ohjausryhmään jatkossa nimetään yrittäjien edustaja. Palveluohjaaja rooli verkostoyhteistyön koordinoijana on merkittävä tekijä toiminnan jatkumisen kannalta. Palveluohjaajan yksi tärkeä tehtävä on toiminnallaan ylläpitää kehitetty monialainen verkostoyhteistyö ja auttaa toimillaan sen edelleen kehittämisessä. Monialainen verkostoyhteistyö vaatii koordinointia. Jokaisen tahon ja toimijan tehtävät, vastuut ja roolit on tärkeä määritellä. Näin tulee tehdä myös uusien tahojen ja toimijoiden kohdalla.

18

Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014


Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014

19


Loppuraportti • Pirilän Porras -hanke 2014

Pirilän porras loppuraportti 2014  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you