Issuu on Google+

Pirilän Porras -hankkeen arviointiraportti

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


Sisältö

1. TAUSTAA JA TAVOITTEET......................................................................................... 3 2. TOIMINTA JA TULOKSET......................................................................................... 5

2.1. Nuorille tarjotaan työllistymistä ja koulutusta tukevia palveluita.................. 5

2.1.1. Nuorten palvelut saman katon alla.................................................... 5

2.1.2. Nuorten ohjautuminen palveluihin..................................................... 6

2.1.3. Nuorille suunnattujen palvelujen vaikuttavuus................................... 8

2.1.4. Yhteenveto nuorten palveluista....................................................... 17

2.2. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen................................................. 18

2.2.1. Kehittämisprosessi etenee vaiheittain............................................. 19

2.2.2. Toimintamalli selkiyttää työnjakoa................................................... 22

2.2.3. Moniammatilliseen yhteistyöhön ollaan erittäin sitoutuneita........... 23

2.2.4. Yhteenveto moniammatillisen yhteistyön kehittymisestä................ 25

2.3. Organisaatiomallin kehittäminen................................................................ 26

2.3.1. Organisaatiomallin kuvaaminen....................................................... 26

3. KEHITTÄMISTEEMAT.............................................................................................. 28

3.1. Organisaatiomalli turvaa toiminnan jatkumisen.......................................... 28

3.2. Toimintamallin laajentaminen Oulun seudun kuntiin................................... 28

Liitteet: 1. Kuopion kaupungin työllistymisen portaat -malli 2. Pirilän Porras -hankkeen kokoama palvelukartta nuorten palveluista

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013 Tekstit: Anu Tuominen Painopaikka: Oulun seudun ammattiopisto 2013

2

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


1. TAUSTAA JA TAVOITTEET Pirilän Porras -hanke on Oulun seudun eteläisten kuntien (Kempele, Oulunsalo, Hailuoto, Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä) hanke, jolla haetaan ratkaisuja 15–24-vuotiaiden nuorten koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymiseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät ja nuoret, joilla on vaara syrjäytyvä toisen asteen opiskelusta. Hanke aloitti toimintansa 1.8.2010 ja jatkuu 30.6.2013 saakka. Hankkeen toimijoita ovat OSAOn Kempeleen yksikkö, Kempeleen kunta sekä Pohjois-Pohjanmaan TEtoimisto. Laajempana tavoitteena on kehittää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen, TE-hallinnon ja kuntien toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteiksi on asetettu kolme arvioitavaa tavoitetta: 1. Kehitetään ja toteutetaan nuorten moniammatillinen palvelukokonaisuus 2. Kehitetään ja kuvataan toimijoiden välinen verkostomainen yhteistyömalli 3. Kehitetään organisaatiomallia, jolla palvelukokonaisuus on parhaiten toteutettavissa. Hankkeen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja tukea nuoria työllistymiseen, opintojen aloittamiseen/jatkamiseen sekä muuhun elämänhallintaan liittyen. Hanke tukee nuorten hyvinvointia, elämänhallintaa, toimintakykyä, sosiaalisia kanssakäymisen taitoja ja luottamusta tulevaisuuteen. Hankkeen konkreettinen tulosodotus on ohjata 124 nuorta toimintaan, jotka sijoittuvat työllistymistä ja koulutusta tukeviin toimenpiteisiin. Tavoitteena oli muun muassa:

10 % työllistyy avoimille työmarkkinoille 10 % työllistyy palkkatuettuun työhön 10 % löytää työharjoittelupaikan 10 % hakeutuu ammatilliseen koulutukseen ja jatkaa opintojaan 30 % hakeutuu ohjaavaan koulutukseen 20 % hakeutuu kuntouttaviin palveluihin 10 %:n osalta tilanne jää avoimeksi tai keskeyttävät palvelun

Toiminta perustuu moniammatillisen työryhmän tarjoamaan asiantuntemukseen ja palveluihin nuorten asioissa, jossa eri asiantuntijat tarjoavat syrjäytymisvaarassa oleville nuorille heille soveltuvia oikea-aikaisia palveluja. Tavoitteena on, että hankkeessa syntynyt toimintamalli on otettavissa käyttöön myös muihin vastaaviin monipalvelukeskuksiin.

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013

3


Tässä raportissa hankkeen toimintaa on arvioitu 1.8.2010–31.1.2013 väliseltä ajalta. Hanke jatkuu 30.6.2013 saakka. Kevään 2013 aikana hankkeeseen ei enää ohjaudu uusia asiakkaita. Arviointi kohdistuu kahteen seuraavaan tavoitteeseen:

• Keskeisten asiakastulosten saavuttaminen ja nuorten palveluiden vaikuttavuus • Moniammatillisten yhteistyömallin kehittäminen ja yhteistyön vaikuttavuus

Hankkeessa kehitetään kevään 2013 aikana toimivaa organisaatiomallia, jonka arviointia sivutaan kappaleessa 2.3 Organisaatiomallin kehittäminen. Arviointiaineisto sisältää hankkeen tuottamia aineistoja (seurantaraportit, väliraportti, Nuorten työllistämisen palveluketju, dia-aineistot) sekä projektiryhmälle suunnatun kyselyn 6/2012 sekä marraskuussa 2012 toteutetun itsearviointipäivän tuotokset 11/2012. Itsearviointipäivä sisältää projektiryhmän kirjallista aineistoa sekä projektiryhmälle suunnatun haastattelun. Lisäksi olen haastatellut projektipäällikköä neljä kertaa. Projektipäällikkö on tutustunut arviointiraporttiin ja antanut raportointia varten tarvittavaa tietoa ja materiaalia. Myös nuorten ”ääni” kuuluu raportissa paikoitellen nuorten palveluiden vaikuttavuutta tarkasteltaessa.

4

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


2. TOIMINTA JA TULOKSET 2.1. Nuorille tarjotaan työllistymistä ja koulutusta tukevia palveluita Hankkeen aikana nuorille tarjotaan ohjausta ja palveluita eri asiantuntijoiden toteuttamana. Näitä palveluita ovat olleet ohjaus ammatilliseen koulutukseen, työharjoitteluja työkokeiluun sekä avoimille työmarkkinoille hakemiseen. Lisäksi nuorille on tarjottu mahdollisuus päästä ohjaaviin koulutuksiin ja kuntoutustutkimuksiin sekä palkkatuettuun työhön. Lähtökohtana on ollut eri alojen asiantuntijoiden palveluiden saaminen samasta paikasta Pirilän toimintakeskuksesta.

2.1.1. Nuorten palvelut saman katon alla Nuorten palvelujen hajautuminen eri toimijoille ja sektoreille on haastavaa ja pahimmillaan syrjäyttää nuoren kokonaan palvelujen piiristä. Nuori ei aina osaa hakeutua tarvitsemiensa palveluiden piiriin sekä kokonaisvaltainen suunnitelma jää toteutumatta ja tuki jää pirstaleiseksi kokonaisuuden kannalta, kuten seuraavasta esimerkistä käy ilmi. ”Nuori X on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistossa. Nuori käy säännöllisesti päivittämässä työnhakua työvoimaohjaajan luona. Nuori hakee sosiaaliohjaajalta toimeentulotukea selviytyäkseen arjesta. Nuori ei ole menestynyt opinnoissa, hänellä on ollut paljon poissaoloja ja peruskoulun keskiarvo on jäänyt huonoksi. Tarkempia syitä huonojen arvosanojen ja poissaolojen osalta ei ole tehty. Nuori on päässyt ammatilliseen koulutukseen, mutta opinnot eivät ole edenneet, poissaolot ovat jatkuneet ja nuori on keskeyttänyt opinnot. Työkokemusta ei ole. Nuori on jäänyt kotiin, pelaa päivisin tietokonepelejä netissä toisten kanssa. Kavereita on netissä. Nuoren on vaikea itse tarttua mihinkään, eikä hän tiedä, keneltä/mistä hakea apua. Mieliala vaihtelee. Nuori kertoo, että on asioinut säännöllisesti työvoimaohjaajan, opinto-ohjaajan, sosiaaliohjaajan, kouluterveydenhoitajan ja nuorisotyöntekijän luona. Nuori on käynyt kaikkien työntekijöiden luona erikseen ja on turhautunut selittämään asioitaan monelle eri toimijalle. Vähitellen nuori ei jaksa enää käydä kenenkään luona ja hän katoaa palveluiden piiristä”. Pirilän Porras -hankkeen tehtävä on vähentää nuoren pompottelua luukulta luukulle ja estää esimerkkitapauksessa olevan nuoren syrjäytymistä. Tavoitteeksi on asetettu, että nuori voi asioida yhden ammattilaisen kanssa, joka tarvittaessa hankkii muiden asiantuntijoiden palveluita nuorten tueksi ja järjestää verkostopalavereita nuorten asioissa. Nuoren palvelukokonaisuutta koordinoi hankkeen työntekijä, eikä nuoren tarvitse siirtyä toimijalta toiselle, joka esimerkkitapauksen mukaan turhauttaa nuorta ja tekee hänestä vähitellen passiivisen toimijan.

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013

5


Hanke toteutetaan OSAOn Kempeleen yksikössä Pirilän toimintakeskuksessa, johon on koottu nuorten palveluja lähelle heidän luontaista toimintaympäristöään. Toimintakeskus sijaitsee ammatillisen oppilaitoksen tiloissa ja samalla alueella toimii muun muassa puutarha- ja viheralan koulutus. Pirilän toimintakeskus tarjoaa palveluita eri-ikäisille toimijoille. Nuorille keskuksessa on mm. OSAOn ammattistarttiluokka, Kempeleen kunnan perusopetuksen 10-luokka, nuorisotoimen lasten- ja nuortentalo sekä Pirilän Tupa (vapaaehtoisen vanhustyön ja ikäihmisten päivätoiminta). Toimintakeskuksessa sijaitsee myös pienkonekorjaus- ja autopaja, johon ohjataan työttömiä työharjoitteluun ja työkokeiluun sekä ammattiopistosta niitä nuoria, jotka tarvitsevat pienryhmässä tapahtuvaa ohjausta. Toimintakeskuksessa on myös 4H:n toimintaa kolmannen sektorin tarjoamana sekä kansalaisopiston harrastustoimintaa. Hankkeen myötä Pirilän toimintakeskukseen on saatu nuorille Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta nuorten työvoimaohjaajan ja ammatinvalintapsykologin palveluja. Myös Kempeleen kunnan sosiaaliohjaajan ja -työntekijän palveluita on ollut jonkin verran saatavilla Pirilän toimintakeskuksessa. Lähtökohtana on ollut, että eri hallintokuntien toimijat voivat ohjata nuoren hankkeeseen ja hankesuunnittelijat aloittavat työskentelyprosessin nuoren kanssa. Tavoitteena on ollut alun perin rakentaa yksi palvelusuunnitelma, johon kootaan eri asiantuntijoiden osaamista. Tätä kokonaisuutta koordinoivat hanketyöntekijät. Hankkeessa mukana olleet eri asiantuntijat ovat sekä ohjanneet nuoria hankkeeseen että olleet mukana tuottamassa palveluita oman asiantuntijuutensa osalta. Koordinointi on varmistanut sen, että palvelusuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida ja tarvittaessa muuttaa.

2.1.2. Nuorten ohjautuminen palveluihin Hankkeen käynnistyessä haasteena oli löytää palveluita tarvitsevia nuoria. Nuoret eivät itsenäisesti ohjautuneet hankkeen asiakkaiksi ja useiden toimijoiden yhteistyö oli vasta käynnistymässä. Syksyn 2010 aikana hankkeeseen ohjautui joitakin yksittäisiä nuoria asiakkaaksi. Kempeleen kunnan perhetyöntekijä teki aktiivista työtä perheissä ja ohjasi kotona oleskelevia nuoria hankkeeseen. Nuorten tilanteista ja vähyydestä keskusteltiin hankkeen perustamassa projektiryhmässä. Vuoden 2011 alkupuolella nuoria alkoi ohjautua säännöllisemmin asiakkaiksi. Erityisesti nuorten työvoimaohjaajan säännöllisten käyntien myötä tavoitettiin työttömiä nuoria, joiden oli helppoa asioida Pirilän toimintakeskuksessa työvoimaohjaajan ja projektisuunnittelijan yhteisvastaanotoilla. Opinto-ohjaaja alkoi myös aktiivisesti ohjata asiakkaiksi opintojaan keskeyttäviä tai opinnoissa vaikeuksia kokeneita nuoria. Muutama nuori löysi itse palvelun ja joidenkin nuorten vanhemmat ottivat yhteyttä. Sosiaalitoimen kautta ohjattiin vain muutama nuori. Myös muutamia lukio-opintoja keskeyttäviä nuoria ohjautui hankkeeseen.

6

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


Keväällä 2011 asiakasmäärät kasvoivat jo useaan kymmeneen nuoreen ja oltiin tilanteessa, ettei yksi projektisuunnittelija kyennyt ohjaamaan kaikkia nuoria. Elokuussa 2011 hankkeessa aloitti toinen projektisuunnittelija ja toiminta alkoi löytää muotonsa. Myös asiakkaiden mukaan tulo oli säännöllistä. Tuloksia nuorten ohjauksessa ja toimijoiden välisessä yhteistyössä alkoi näkyä. Tämä vahvisti sitä, että toimintatapa on oikealla suunnalla ja yhteistyön avulla nuoria voitiin palvella kattavammin ja kokonaisvaltaisemmin. Vuoden 2012 keväällä asiakkaana oli jo ollut tavoitemäärä 124 nuorta. Toimijoiden yhteistyön vahvistuessa nuoria ohjattiin edelleen asiakkaiksi. Alla olevasta taulukosta näkee nuorten ohjautumisen tilanteen 1/2013.

Taulukosta näkyy, että valtaosa nuorista on ohjautunut hankkeeseen keskeisten yhteistyökumppanien OSAOn Kempeleen yksikön, Pohjois-Pohjanmaan TE -toimiston ja Kempeleen kunnan toimijoiden kautta. OSAOn opiskelijoiden ohjaaminen hankkeeseen on ollut luontevaa, koska opiskelijat ovat olleet lähellä toimijoita ja heidät on kyetty ohjaamaan saattaen vaihtaen esimerkiksi opinto-ohjaajalta hankkeen työntekijöille. Työttömiä nuoria olisi ollut vaikea tavoittaa ilman TE-toimiston säännöllistä vastaanottoa Pirilän toimintakeskuksessa, jonne työvoimaohjaaja on kutsunut nuoret yhteisvastaanotolle. Kempeleen kunnasta nuoria ovat ohjanneet hankkeeseen nuorisotoimi, sosiaalitoimi ja mielenterveystoimisto sekä yläkoulun ja lukion opinto-ohjaajat. Muista kunnista nuoria on tullut satunnaisesti. Ammatinvalintapsykologin palvelut Kempeleessä on ollut luontainen palvelu myös Oulun eteläisten kuntien nuorille. Muutama nuori on hakeutunut itse hankkeen asiakkaaksi ja joidenkin nuorten vanhemmat ovat olleet yhteydessä hankkeeseen. Sosiaaliohjaajien kautta nuoria ei ole ohjautunut hankkeeseen. Jatkossa olisi tärkeää, että myös sosiaaliohjaajien kautta voitaisiin ohjata nuoria toiminnan piiriin, koska usealla nuorella on toimeentulotukiasiakkuus sosiaalitoimessa.

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013

7


2.1.3. Nuorille suunnattujen palvelujen vaikuttavuus Hankkeen kokoamissa seurantaraporteissa on arvioitu puolen vuoden välein nuorten sijoittumista työllistymistä ja koulutusta tukeviin palveluihin. On huomioitava, että nuorten ohjausprosessit ovat usein pitkiä (1-2 vuotta) ja monisyisiä, jonka seurauksena nuoria on ohjattu useamman palvelun piiriin. Seurantalukuihin perustuva taulukko on näin ollen liian yksioikoinen kuvaus nuorten kohdalla, koska nuorta ei ole ohjattu vain yhden palvelun piiriin. Hankkeen alkuperäiset tavoitteet (N=114 nuorta) saavutettiin jo vuoden 2012 alussa. Hankkeen saadessa jatkoaikaa, asetettiin tavoitteeksi 124 nuorta. Taulukko 1: Nuorten sijoitustilanne 31.1.2013

Taulukkoon 1 on määritelty nuoren tilanteen kannalta ”korkein” toimenpide. Monilla nuorista on useita edellä mainittuja toimenpiteitä. Alkuperäisessä suunnitelmassa ei ole mainittu nuoria, jotka ovat ohjauksessa, mutta eivät vielä ole sijoittuneet palveluihin. Toteumassa on otettu huomioon myös kyseiset nuoret, koska on nähty tärkeänä kuvata kaikkien nuorten tilanne tammikuussa 2013. 1. Avoimet työmarkkinat Avoimille työmarkkinoille on sijoittunut 12 nuorta ( 6,7 %) ja määrä on vähän alhaisempi kuin alkuperäisessä suunnitelmassa. Nuorten työsuhteet ovat olleet enimmäkseen määräaikaisia ja liittyneet puhelinmyyntiin, vähittäiskauppaan sekä rakennusalan töihin. Nuoret ovat päässeet töihin suurimmaksi osaksi joko itse hakeutumalla tai ohjaavan koulutuksen kautta. Useille nuorille etsittiin paikkaa avoimilta työmarkkinoilta, mutta nuoret eivät vaikean työllisyystilanteen vuoksi saaneet töitä.

8

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


On myös huomioitava että vain 15 %:lla nuorista on ammatillinen koulutus. Työelämävalmiuksia on yleensä vahvistettava ensin ennen kuin nuori ohjautuu avoimille työmarkkinoille. Hankkeeseen on pääsääntöisesti ohjautunut nuoria, joilla ei ole vielä ollut valmiuksia avoimille työmarkkinoille. Näillä nuorilla ei ollut ammatillista koulutusta tai työkokemusta. Lisäksi nuorilla on ollut erilaisia sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia, joiden vuoksi heitä on ohjattu ensisijaisesti hoidollisiin tai kuntouttaviin toimenpiteisiin. 2. Palkkatukityö Hankkeen rahoittaja (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) oli varannut palkkatukirahaa nuorten työllistymistä varten. Palkkatukiraha oli kanavoitu rinnakkaishankkeen, Pirilän Porras -Työvoimapoliittiset toimenpiteet hallinnoitavaksi. Tavoitteena oli työllistää noin 10 % nuorista kuntiin, järjestöihin tai yrityksiin. Palkkatuetun työpaikan etsiminen ja löytäminen osoittautui nuorten kohdalla haasteelliseksi. Hankkeen aikana kaksi (2) nuorta on päässyt palkkatuella oppisopimuskoulutukseen auto- ja kuljetusalalle ja viisi (5) nuorta palkkatuettuun työhön Kempeleen kunnan ympäristöpalveluihin. Työtehtävät ovat olleet ulkotöitä ja sisältäneet metsän raivaustöitä, asuinalueiden ja liikunta-alueiden kunnossapitoa. Usealle nuorelle ei etsinnöistä huolimatta löydetty palkkatuettua työpaikkaa. Muutamat yrittäjät ovat kyselleet (korjaamo-, fysioterapia ja kaupan alan yritykset) työntekijöitä, mutta nuoret eivät ole soveltuneet kyseisiin tehtäviin, eikä työsuhdetta ole syntynyt. Myös Kempeleen yrittäjien yhdistykseen on tiedotettu hankkeen palveluista ja palkkatuen mahdollisuudesta, mutta yrityksistä ei ole löytynyt nuorille töitä. Puuttuva ammatillinen koulutus näyttää vaikuttavan heikentävästi mahdollisuuksiin saada palkkatuettua työpaikkaa. Kokemukset palkkatuetusta työstä ovat kuitenkin olleet myönteisiä sekä työnantajille että nuorille. Kempeleen kuntaan palkatut nuoret olivat pitkäaikaistyöttömiä ja nuoret ovat kokeneet, että päiviin on tullut rytmiä työn myötä ja taloudellinen tilanne on kohentunut. Nuorilla on kasvanut motivaatio työhön. Kaksi (2) nuorta pääsi ammatilliseen työvoimakoulutukseen työjakson jälkeen, yksi (1) nuori on työelämässä ja kahdella (2) nuorella on jatkunut edelleen palkkatuettu työ Kempeleen kunnassa. Suunnitelmien vahvistamiseksi hankkeen työntekijä on ollut nuoriin yhteydessä myös työssäolon aikana. 3. Työharjoittelu Työharjoitteluun on hankkeen aikana (31.12.2012 ) mennessä ohjautunut 14 nuorta, joka on lähellä alkuperäistä tavoitetta. Näillä nuorilla työharjoittelu on ollut korkein toimenpide sijoittumisen kannalta. Useita muitakin nuoria ohjattiin työharjoitteluun, mutta nämä nuoret ovat päässeet ammatilliseen koulutukseen.

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013

9


Työharjoittelupaikkoja on löytynyt OSAOn Kempeleen yksikön pienkonekorjaus- ja autopajalta. Lisäksi nuoria on ollut työharjoittelussa Kempeleen kunnassa mm. päiväkodissa ja seurakunnassa lastenhoitoon liittyvissä tehtävissä. Myös muutamia nuoria on sijoittunut kuljetus- ja sähköalan yrityksiin. Nuoria on ohjattu työharjoitteluun nuorten työvoimaohjaajan kanssa. Näin ollen nuoret ovat saaneet työmarkkinatuen harjoittelun aikana. Lähtökohtaisesti on pyritty ohjaamaan sellaisia nuoria harjoitteluun, joille työharjoittelu on tuonut lisää vahvistusta joko ammatillisten suunnitelmien tai työmarkkina-aseman osalta. Työntekijöiden arvioiden mukaan, nuoret ovat hyötyneet työharjoittelujaksoista. He ovat nähneet työelämää ja usean kohdalla ammatinvalintaa koskevat suunnitelmat ovat edenneet. Lisäksi nuori on ollut harjoittelun ajan palveluohjauksen piirissä ja työntekijät ovat voineet yhdessä nuoren kanssa tehdä suunnitelmia ja etsiä tarkoituksenmukaisia palveluita suunnitelmiin pääsemiseksi. Nuoria on ohjattu ammatinvalintapsykologin, opinto-ohjaajan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Joillekin nuorille on tarjottu kuntoutuspalveluita silloin, kun työharjoittelu on keskeytynyt ja nuori on tarvinnut systemaattisempaa arviointia omasta tilanteestaan. 4. Ammatillinen koulutus Hankkeen nuorista noin 85 % on vailla ammatillista koulutusta, minkä johdosta ohjaus kohti ammatilliseen koulutukseen hakeutumista on ollut tärkein palvelu nuorille. Ammatinvalintapsykologin ja opinto-ohjaajan palvelut ovat osoittautuneet tärkeiksi palveluiksi. 56 nuorta on hakeutunut ammatilliseen koulutukseen tai jatkanut opintojaan ammatillisessa koulutuksessa. Näistä puolet on saanut opiskelupaikan ammatillisesta koulutuksesta ja puolet nuorista on kyennyt jatkamaan opintojaan. Ammatinvalintapsykologin arvioinnit ovat antaneet lisää tietoa nuoren vahvuuksista, kyvyistä ja toimintakyvystä. Hänen kauttaan nuoria on ohjautunut myös koulutuskokeiluihin. Opinto-ohjaaja on antanut tietoa, mitä koulutuksia on alkamassa, milloin ja missä sekä miten niihin hakeudutaan. Ilman ammattilaisten ohjausta, opintoihin ohjaaminen olisi ollut huomattavasti hitaampaa ja kankeampaa. Opinto-ohjaajan palvelut ovat olleet myös työttömien nuorten käytössä, joka on entisestään vahvistanut näiden nuorten palvelua. Ammatillinen ohjaus on ollut tärkeää myös OSAOn opiskelijoiden kohdalla silloin kun opiskelija on keskeyttänyt tai aikeissa keskeyttää opinnot. Tällöin nuoren tilanteeseen on päästy heti kiinni ja hänelle on alettu etsiä jatkopolkuja, eikä nuori ole jäänyt tyhjän päälle. Myös 10-luokan ja ammattistartin oppilaille on tarjottu tiiviimpää ammatinvalinnan ohjausta. He ovat saaneet ryhmämuotoista ohjausta vuoden vaihteessa 2011-2012 sekä vuodenvaihteessa 2012-2013. Ohjauksen ovat toteuttaneet hankkeen projektisuunnittelija, ammatinvalintapsykologi ja etsivä nuorisotyöntekijä. Ryhmätapaamisten aikana käsiteltiin erilaisten harjoitusten avulla ammatinvalintaa, tulevaisuuden suunnitelmia, omien taitojen ja vahvuuksien kartoittamista sekä kesätyöpaikkojen hakemiseen liittyviä asioita. Ammatinvalintapsykologi toteutti nuorille

10

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


kyky- ja persoonallisuustestit. Avotestit opiskelija teki opettajan ja opinto-ohjaajan ohjauksessa ennen yksilökeskusteluja. Opiskelijat kävivät yksilökeskustelun ammatinvalintapsykologin ja opettajan kanssa. Nuoret ja heidän opettajansa ovat kokeneet tämän palvelun hyödyllisenä ja suunnitelmia on saatu eteenpäin. Myös ammatinvalintapsykologi ja projektityöntekijä ovat kokeneet palvelun hyödylliseksi nuorille. 5. Ohjaavat koulutukset Hankkeen rahoittaja (Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus) oli varannut rahoitusta ohjaavia koulutuksia varten (4 x 3 kk), joita toteutetaan työvoimahallinnon koulutuksina kohderyhmälle. 31.1.2013 mennessä on toteutunut 3 koulutusta ja viimeinen koulutus on käynnistynyt. Koulutuksen aikana nuoria on pyritty tukemaan elämänhallintataidoissa, koulutukseen ja työhön hakeutumisessa. Kolmessa toteutuneessa koulutuksessa aloitti yhteensä 38 nuorta, joista 14 on käynyt koulutuksen loppuun. Viimeisessä parhaillaan menossa olevassa ryhmässä on vielä 7 nuorta. Koulutukset on toteuttanut Arffman Oy ja ne on toteutettu Kempeleen Vihiluodossa ja Kempeleen nuorisoseuran talolla. Kempeleen Vihiluoto on ollut paikkana haasteellinen, koska kempeleläiset nuoret ovat kokeneet matkan hankalana. Kempeleläisten nuorten lisäksi koulutuksiin on osallistunut muutama oulunsalolainen ja oululainen nuori sekä yksi tyrnäväläinen nuori. Muista eteläisistä kunnista (Liminka, Lumijoki, Hailuoto) ei ole ollut osallistujia. Kuntien edustajat ovat ilmaisseet, että nuoret eivät lähde kaukana oleviin koulutuksiin, vaan palvelut pitäisi toteutua omassa kunnassa lähellä muita palvelutoimijoita. Lisäksi lähikunnista on tullut tietoa, että heidän ohjauksessaan olevat nuoret ovat kuntouttavien toimien tarpeessa, jolloin ohjaavat koulutukset eivät ole oikea-aikaista palvelua. Nuorten sitoutuminen koulutukseen on ollut suhteellisen heikkoa. Poissaoloja on ollut runsaasti ja yli puolet keskeytti koulutuksen kolmesta jo toteutuneesta koulutuksesta. Koulutuksen on käynyt loppuun 14 nuorta, joista 13 arvioi työvoimahallinnon Opal -palautteessa koulutuksen antia. Seuraavissa taulukoissa on tiivistetty palaute työllisyyden edistymisestä sekä nuoren kokemus koulutuksen hyödyistä.

Taulukko 2. Työllisyyden edistyminen nuoren kohdalla (n=13)

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013

11


Taulukko 3. Koulutuksesta saatu hyöty nuorten mielestä (n=13)

Nuorten arviot koulutuksesta ovat pääsääntöisesti myönteisiä. On syytä huomioida palautteiden osalta, että alle puolet nuorista suoritti koulutuksen loppuun ja näin ollen palaute on 13 nuorelta. Näyttää siltä, että motivoituneimmat nuoret jaksoivat sitoutua koulutukseen ja näkivät siitä olleen hyötyä joko koulutukseen tai työhön hakeutumisessa. Noin 15 % nuorista löysi lyhytaikaisen työ- tai harjoittelupaikan ohjaavan koulutuksen aikana. Hankkeessa mukana olevan projektiryhmän arvioinnin mukaan ohjaavat koulutukset eivät ole tuottaneet nuorille erityistä hyötyä. Koulutukseen on ollut vaikea löytää nuoria, nuorten tilanteet ovat olleet hyvin haasteellisia, eivätkä useat nuoret lähteneet koulutukseen. Myös keskeytymisten määrä oli suuri. Useita nuoria myös palasi hankkeen asiakkaiksi koulutuksen keskeytymisen jälkeen. Osa näistä nuorista sijoittui työharjoitteluun ja työkokeiluun Pirilän toimintakeskuksessa toimivalle pienkone- ja autopajalle. Mikäli ohjaavan koulutuksen aikana nuorelle ei löytynyt sopivaa harjoittelu- tai työpaikkaa, häntä ei kyetty ohjaamaan eteenpäin elämänhallinnan tai koulutussuunnitelmien osalta ja nuori on jäänyt tyhjän päälle koulutuksen jälkeen. Koulutuksen loppuvaiheessa sovitut jatkosuunnitelmat jäivät tekemättä ja osa jatkoi hankkeen asiakkaana ohjaavan koulutusjakson jälkeen.

12

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


Ensimmäisessä kahdessa koulutuksessa keskityttiin etsimään nuorille työpaikkoja ja muutamille löydettiin lyhytaikaisia paikkoja kaupan ja kuljetusaloilta. Nuoret eivät kyenneet sitoutumaan saamiinsa työpaikkoihin ja jättäytyivät pois muutamien päivien jälkeen. Näin kokeilut työelämässä olivat heille epäonnistuneita kokemuksia. Ohjaaviin koulutuksiin pitäisi löytää sellaisia nuoria, jotka kykenevät sitoutumaan työharjoitteluun tai työhön. Hankkeen suuresta asiakasmäärästä huolimatta, tällaisia nuoria ei koulutuksiin löytynyt riittävästi. Koulutuksen nähtiin hyödyttävän enemmän niitä nuoria, joilla oli jo ammatillinen koulutus tai suunnitelmat olemassa. Myös ohjaavien koulutusten markkinointi on ollut melko haastavaa. Hankkeessa mukana olleista nuorista vain muutamat suostuivat lähtemään ohjaavaan koulutukseen ja iso vastuu asiakkaiden hankinnasta on jäänyt nuorten työvoimaohjaajalle, joka on lähettänyt useille työttömille nuorille osoituksia hakeutua koulutuksiin. Tämäkään ei tuonut riittävästi eteläisten kuntien nuoria koulutuksiin ja niinpä asiakkaiden hakua laajennettiin oululaisiin nuoriin. Yhteistyö hankkeen kouluttajan kanssa oli kankeaa varsinkin kahden ensimmäisen koulutuksen osalta. Hankkeen työntekijöillä oli paljon tietoa nuorten tilanteista, joista he halusivat tiedottaa kouluttajaa, mutta yhteiskeskusteluja kouluttajan kanssa oli hankala järjestää. Alkuun kouluttaja etsi nuorille työpaikkoja huomioimatta nuoren kokonaistilannetta ja verkoston kokonaisnäkemystä, ja näistä tuli nuorille epäonnistuneita kokeiluja. Asiasta neuvoteltiin kouluttajan järjestäjän kanssa ja loppuvaiheessa yhteistyöprosessi parani ja nuorten suunnitelmat tarkentuivat koulutuksen aikana. Projektiryhmän näkemys on, että ohjaavan koulutuksen tyyppinen koulutusmuoto ei ole tarkoituksenmukainen palvelu haasteellisissa elämäntilanteissa oleville nuorille. Hankkeessa mukana olleet nuoret ovat tarvinneet paljon yksilöllistä ohjausta ja peruspalveluita, eivätkä ole hyötyneet ryhmämuotoisesta koulutuksesta. Myös hyppäys työelämään tilanteessa, jossa nuoren kuntoutuminen on kesken, voi enemmän hankaloittaa kuin hyödyttää nuoren tilannetta. Myöskään työelämään ei ole tarkoituksenmukaista ohjata nuoria, joilla ei ole koulutusta tai suunnitelmia koulutusta varten.

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013

13


6. Kuntoutuspalvelut Hankkeessa on varattu erillinen rahoitus nuorten kuntoutuspalveluihin, jotka toteutettiin Verven kuntoutuslaitoksessa. Kuntoutusjaksot perustuivat Verven omaan tuotteseen: Menolippu tulevaisuuteen -kuntoutustutkimus Vervessä. Palvelu on räätälöity nuorille, joiden ammatilliset suunnitelmat eivät ole toteutuneet ja joiden terveydelliset rajoitteet vaikeuttavat työhön pääsyä, opiskelua ja elämää ylipäänsä. Kuntoutustutkimusjakso on kestoltaan 5 - 10 vuorokautta ja se on sisältänyt henkilökohtaisia tutkimuksia ja tapaamisia, keskustelu- ja toiminnallisia ryhmiä sekä kuntoliikuntaa. Palvelu räätälöitiin hankkeen tarpeiden mukaiseksi siten, että nuorilla oli mahdollisuus osallistua päiväkohtaisiin tapahtumiin kuntoutusjaksolla. Lisäksi palveluun oli mahdollisuus saada erikoislääkärin konsultaatiota. Hankkeessa mukana olevat työntekijät arvioivat nuoren kanssa etukäteen tarpeen kuntoutustutkimusjaksolle. Hanketyöntekijät ottivat yhteyttä Verven kuntoutusyksikköön ja sopivat aloitusajankohdasta. Tutkimukset tapahtuivat yhteistyössä hanketyöntekijöiden kanssa siten, että nuoren, hanketyöntekijöiden ja Verven yhteyshenkilöiden kanssa pidettiin jokaisen nuoren kohdalla aloitus- ja lopetuspalaveri. Palavereissa määriteltiin kuntoutuksen tavoitteet ja arvioitiin tuloksia. Tarvittaessa tietoa vaihdettiin myös kuntoutuksen ajalta. Hankkeen aikana ohjattiin 20 nuorta kuntoutustutkimuksiin. Useammalle kuntoutustutkimusjaksolle olisi ollut tarvetta, mutta palveluun pyrittiin valitsemaan sellaiset nuoret, jotka sitä eniten tarvitsivat. Noin puolella kuntoutuspalveluihin ohjatuista nuorista oli vaikeuksia selviytyä ammatillisista opinnoista ja tavoitteena oli, että tutkimusjakso antaisi lisää tietoa nuoren tilanteesta, jolloin opintojen sisältöä voitiin suunnitella tarkemmin omassa oppilaitoksessa. Tarvittaessa nuorta ohjattiin hakeutumaan ammatilliseen erityisoppilaitokseen. Puolet nuorista olivat joko työttömiä tai parhaillaan työharjoittelussa. Näitä nuoria ohjattiin tutkimuksiin, koska heillä oli takanaan useita keskeytyneitä koulutus-, työharjoittelu- ja työkokeilujaksoja, jotka eivät olleet vieneet nuoria eteenpäin. Heidän kohdalla oli tärkeä tehdä kokonaistilanteen kartoitus, koska terveydelliset tai sosiaaliset haasteet ovat usein myös estäneet opinnoissa onnistumista sekä koulutukseen ja työelämään pääsyä. Puolet nuorista (9) on arvioinut VERVEn palautelomakkeella tutkimusjaksoaan seuravalla sivulla olevan taulukon mukaan. Arviointikysymyksiin on vastattu numeerisesti asteikolla 4 – 10.

14

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


Taulukko 4. Nuorten palaute kuntoutustutkimusjaksolta

Sekä nuorten itsearviointi että projektiryhmän arviointi kuntoutuspalvelujen vaikuttavuudesta on samansuuntainen. Nuoret ovat kokeneet hyötyneensä kuntoutustutkimusjaksosta. Tutkimusjakso on vastannut tavoitteita, ohjaus on ollut yksilöllistä ja nuori on tullut kuulluksi jakson aikana. Tutkimukset ovat selkiyttäneet suunnitelmia ja tuoneet lisää tietoa, miksi opiskelu on ollut hankalaa. Joitakin hajaääniä tuli ryhmätoiminnasta, joka ei ole ollut kaikille niin mieluista. Ryhmätoiminnan sisältö ja merkitys oli osalla nuorista jäänyt epäselväksi. Verkostoyhteistyö kuntoutuslaitoksen ja Pirilän Porras -hankkeen toimijoiden kanssa on sujunut hyvin. Hanketyöntekijät ja projektiryhmän jäsenet ovat arvioineet nuorten hyötyneen kuntoutustutkimusjaksoista todella hyvin. Osalle niistä nuorista, joilla on esiintynyt oppimisvaikeuksia, on tehty diagnooseja tutkimusjakson aikana. Näin nuoren henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa on voitu oppilaitoksessa tarkistaa tai alkaa ohjata häntä opintoihin ammatilliseen erityis-oppilaitokseen. Nuoria on kyetty myös ohjaamaan muihin kuntoutuspalveluihin, joihin he ovat oikeutettuja diagnoosin saatuaan. Myös mielenterveysongelmista kärsivien nuorten tilanteisiin on tullut selkiytystä ja heitä on kyetty vahvemmin ohjaamaan oman kunnan palvelujen piiriin.

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013

15


Näyttää siltä, että kuntoutuspalvelut ovat olleet hyödyllisiä sekä nuorille itselleen että nuorten kanssa toimijoille. Nuoret ja työntekijät ovat saaneet arvokasta lisätietoa, joka on auttanut nuoren ammatillisella polulla ohjauksessa. Tutkimukset ovat myös selkeyttäneet sitä, mihin palveluun nuorella on mahdollisuus ja selkiyttänyt työntekijöille palvelujärjestelmän mahdollisuuksia nuoren kohdalla. Myös oppilaitokselle tutkimusjaksoista on ollut hyötyä; opiskelusuunnitelmia on voitu tarkentaa ja terävöittää, kun tietoa nuoren tilanteesta on saatu enemmän. Tämän avulla voidaan myös vähentää nuorten opintojen keskeytyminen liian aikaisessa vaiheessa sen vuoksi, että nuori ei pärjää opiskelussa. Osan nuoren kohdalla kuntoutustutkimusjakson aikana saatujen tietojen avulla on pystytty hakemaan Kelan kuntoutusrahaa. Nuorten ohjaamiseksi kuntoutuspalveluihin tarvitaan moniammatillista arviointia ja yhteistyötä. Esimerkiksi kunnissa kokoontuvissa kuntoutuksen asiakasohjausryhmissä voitaisiin jatkossa tuoda kuntoutustutkimusta tarvitsevien nuorten tarpeet esille ja sopia, miten heitä ohjataan Kelan kautta kuntoutuspalveluihin. Hanke on pystynyt ohjaamaan nuoria kuntoutustutkimusjaksolle ilman olemassa olevia diagnooseja, koska nuorten elämäntilannetta on arvioitu kokonaisvaltaisesti. Hanke on tuonut arvokasta tietoa nuorten tilanteista sekä oppilaitokselle, TE -toimistolle että kunnan toimijoille. 7. Tilanne jää avoimeksi, keskeyttää 12 nuoren kohdalla tilanne on jäänyt avoimeksi. Nuori on tällöin keskeyttänyt palvelun, eikä häntä ole enää tavoitettu. Nuori on myös saattanut muuttaa pois paikkakunnalta, jonka vuoksi häntä ei ole enää tavoitettu. Suurin osa asiakkaista on ollut pitkään hankkeessa ja keskeyttämisiä on asiakasmäärään suhteutettuna vähän, alle 10 %. Voidaan todeta, että hankkeen palveluvalikoima ja asiantuntijoiden osaaminen on laaja-alaista ja useimpia nuoria on kyetty jossain määrin auttamaan. Myös palvelutarpeen arviointi on tuonut jäsennystä nuoren tilanteeseen ja auttanut viemään nuoren tilannetta eteenpäin. Etsivän nuorisotyön vahvistuminen valtakunnalliseksi toiminnaksi auttanee tulevaisuudessa löytämään myös ”kadonneet” nuoret ja saattamaan heidät takaisin palvelujen piiriin. 8. Ohjauksessa ei vielä sijoitusta Hankkeessa on 31.1.2013 mennessä vielä 25 nuorta ohjauksessa, joiden palvelutarpeen kartoitus on meneillään. Kuusi (6) nuorta on siirtynyt ohjaukseen toiseen kuntaan paikkakunnalta muuton yhteydessä. Nuorten asiakkuudet ovat olleet pitkäkestoisia, jopa 1-2 vuotta. Työskentelyn on oltava pitkäjänteistä, eikä nuorta voi painostaa työnhakuun, jos hänen kuntonsa ei siihen vielä riitä. On tärkeää, että nuorella on riittävät valmiudet ja tukitoimet koulutuksen alkaessa. Sen vuoksi on tärkeää arvioida huolellisesti nuoren tilannetta ja etsiä hänelle soveltuvia palveluja. Hankkeessa on käytetty arviointivälineenä Kuopion kaupungin Työllisyyden portaat -mallia (liite 1), joka on auttanut hahmottamaan, minkä tyyppistä palvelua nuori kulloinkin tarvitsee.

16

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


Projektiryhmä painotti, että nuori tarvitsee runsaasti tukea omaan kasvuun ja kehitykseen, eikä tätä voi unohtaa häntä ohjattaessa. Nuoren itsetunnon ja minäkäsityksen vahvistamiseen on kiinnitettävä huomiota. Nuoren ohjaaminen ei voi olla aina niin tavoitteellista ja sen vuoksi oman polun etsiminen vie aikaa. Toisaalta jos nuori kokee saavansa tukea luotettavalta työntekijältä ja löytää omia vahvuuksiaan ohjauksen aikana, tukee se myös koulutukseen ja työelämään hakeutumista. Ulkopuolelta onkin joskus vaikea arvioida, mitä hyötyä nuori itse saa ohjaukselta sekä missä kohden elämä alkaa kantaa ja uusia suunnitelmia voidaan viedä käytäntöön. Nuorten palveluiden laadullista vaikuttavuutta arvioitaessa projektiryhmä toi esille, että hankkeen myötä nuoret ovat saaneet:

• Kokonaisvaltaista tukea ja ohjausta • Uusia kontakteja • Päässet eteenpäin ja hanke ollut hyvää ”herättelyä” • Käyttäneet mielellään ohjausta ja saaneet siitä hyötyä, vaikka pienin askelin • Matalan kynnyksen palvelua, helppo tulla • Kokonaisnäkemys nuoren tilanteesta on parantunut • Muutama nuori on myös itse löytänyt palvelun ja hakeutunut mukaan

2.1.4. Yhteenveto nuorten palveluista Hankkeessa on onnistuttu erityisen hyvin tavoittamaan nuoria ja asiakastavoitteet on ylitetty jo vuoden 2012 alkupuolella. Tämä viittaa siihen, että lähtöajatus palveluiden kokoamisesta saman katon alle Pirilän toimintakeskukseen on onnistunut erittäin hyvin. Nuoria on ohjautunut asiakkaaksi sekä oppilaitoksesta että kunnan eri toimijoiden ja nuorten työvoimaohjaajan kautta. Nuoren on ollut helppo asioida ja saada eri toimijoiden palveluita Pirilässä. Tärkeää on myös ollut se, että hankkeen työntekijä on toiminut nuoren yhteyshenkilönä ja rakentanut ammattilaisten kanssa nuorten palvelukokonaisuutta. Nuorelle on tärkeää asioida tutun ja turvallisen henkilön kanssa, joka ohjaa saattaen vaihtaen nuoren toisen asiantuntijan vastaanotolle. Nuorten työllistymisen osalta ei päästy aivan tavoitteisiin. 85 %:lla nuorista ei ole ammatillista koulutusta ja useimmat nuoret olivat työllistymisen osalta vasta kuntoutuksellisten ja hoidollisten toimenpiteiden kartoitusvaiheissa. Näille nuorille päästiin suunnittelemaan koulutuksellisia polkuja. Joillekin nuorille onnistuttiin löytämään määräaikaisia työpaikkoja kaupan- ja kuljetusalalta, mutta nämä nuoret etsivät myös itse aktiivisesti töitä. Muutamille nuorille saatiin Kempeleen kunnasta palkkatuettu työpaikka ja kaksi nuorta pääsi oppisopimuskoulutukseen. Työpaikan löytäminen ilman ammatillista koulutusta näyttää hyvin vaikealta. On myös huomioitava, että Oulun seudulla on korkea nuorisotyöttömyys, jonka vuoksi useat koulutuksen omaavatkaan nuoret eivät ole onnistuneet saamaan töitä. Kempeleen kunnan yrittäjiä tiedotettiin hankkeesta ja mahdollisuudesta palkata nuori palkkatuella, mutta tämä ei tuottanut mainittavaa tulosta.

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013

17


Ammatilliseen koulutukseen ohjaaminen on ollut onnistunutta hankkeessa. 56:sta nuoresta puolet pääsi ammatilliseen koulutukseen ja puolet pystyi jatkamaan opintojaan entisessä oppilaitoksessa. Opiskelujen jatkumista tukivat myös kuntoutustutkimukset, joita voitiin hankkia nuorille hankkeen resursseilla. Merkittävä tuki ammatillisten opintojen ohjaamisessa oli opinto-ohjaajan ja ammatinvalintapsykologin palveluilla, joita oli tarjolla nuorille Pirilässä. Työharjoittelupaikkoja etsittiin yhteistyössä nuorten työvoimaohjaajan kanssa ja usea nuori pääsi harjoitteluun Pirilässä sijaitsevaan auto- ja pienkonekorjauspajaan. Joillekin nuorille löytyi harjoittelupaikka myös ohjaavasta koulutuksesta. Kaikkinensa työharjoittelu ja –kokeilupaikkoja tarvittaisiin nuorille lisää. Myös kuntouttavan työtoiminnan ohjausta ja paikkoja tarvitaan nuorille lisää. Kuntoutuspalvelut olivat nuorille erittäin hyödyllisiä. Tutkimustulokset auttoivat nuorta sijoittumaan takaisin entiseen oppilaitokseen, hakeutumaan erityisoppilaitokseen tai saamaan muuta tarvittavaa palvelua. Tutkimukset ovat antaneet lisää tietoa nuorista, joilla on ollut useita keskeytyneitä opintoja takanaan ja auttanut ammattilaisia nuorten ohjaamisessa jatkosuunnitelmien osalta. Kokonaisuutena nuorille suunnatut palvelut ovat olleet nuorille merkityksellisiä ja vieneet heidän työllistymisen polkuaan eteenpäin. Erittäin tärkeää näyttää olleen eri ammattilaisten toteuttama ohjaus, jota hankkeen työntekijät ovat koordinoineet. Nuorten eteneminen kohti koulutusta ja työelämää vaatii usein monia eri palveluita. Tärkeää on, että nuorille on tarjolla palveluita ja niiden saaminen varmistetaan moniammatillisen verkoston avulla joustavasti. Samalla on luotava selkeä systeemi joustavasta palveluketjusta, jossa eri toimijoiden osaaminen ja palvelut muodostavat kokonaisuuden, joka vahvistaa ohjausta ja laadukkaiden palveluiden toteutumista.

2.2. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Hankkeen tavoitteena on kehittää moniammatillinen toimintamalli (verkostomainen työskentelytapa), jossa kunnan, työhallinnon ja oppilaitoksen asiantuntijat tarjoavat syrjäytymisvaarassa oleville nuorille soveltuvia oikea-aikaisia palveluja. Vaikka Pirilän toimintakeskuksessa työskentelee eri toimijoita nuorten kanssa, vaatii yhteistyön kehittäminen: • avointa keskustelua • yhteistä tekemistä • yhdessä suunnittelua • ongelmien ratkaisua • toiminnan koordinointia • vastuun jakamista • johdon tukea

18

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


Yhteistyö kehittyy yhteisen tekemisen myötä, mutta se tarvitsee myös suunniteltua toimintaa siitä, miten yhteistyötä kehitetään. Keskeisiä elementtejä kehittämistyössä ovat olleet työryhmän säännölliset kokoontumiset, yhteinen keskustelu ja työnohjaus, toimintamallin näkyväksi tekeminen sekä nuorten työllistämisen palveluketjun kuvaaminen, jossa on jäsennetty eri toimijoiden osaamista ja rooleja. Yhteistyön vahvistuminen tarvitsee tuekseen myös eri hallinnon alojen johdon sitoutumista ja resurssien varmistamista yhteistä työskentelyä varten. 2.2.1. Kehittämisprosessi etenee vaiheittain Hankkeen alussa koottiin keskeisistä toimijoista työryhmä, joka nimettiin projektiryhmäksi. Ryhmän jäseniksi nimettiin OSAOlta opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja ja erityisopettaja. Kempeleen kunnasta mukana ovat sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, mielenterveystoimiston psykologi ja nuorisotyön vastaava. Oulun seudun TE-toimistosta nimettiin nuorten työvoimaohjaaja ja ammatinvalintapsykologi. Oulun seudun etsivän nuorisotyön -hankkeen projektipäällikkö liittyi myös ryhmään. Erityisopettaja jäi työkiireiden vuoksi pois ryhmästä, mutta hänen kanssaan käytiin henkilökohtaisia keskusteluja nuorten tilanteista. Myöhemmin vuoden 2013 aikana ryhmään on kutsuttu mukaan sosiaalitoimen työnsuunnittelija, mielenterveystoimistosta psykiatrinen sairaanhoitaja ja määräaikaisena toimivat etsivät nuorisotyöntekijät. Ryhmä on kokoontunut säännöllisesti alusta saakka. Syksyn 2010 aikana määriteltiin ryhmälle yhteisiä tehtäviä ja tiedotettiin hankkeesta. Ryhmälle suunniteltiin myös yhteistä koulutusprosessia yhteistyökäytäntöjen kehittämiseksi. Tätä ei kuitenkaan kyetty käynnistämään, koska ryhmällä ei ollut työaikaresursseja pidempään yhteiseen koulutukseen. Ryhmä esitti, että keskitytään nuorten asioihin; vaihdetaan tietoa nuorten tilanteista ja pyritään löytämään sopivia nuoria asiakkaiksi. Lisäksi ryhmä toivoi muutamia koulutustilaisuuksia nuorten erityiskysymyksistä. Projektiryhmä on kokoontunut noin kerran kuukaudessa. Vuoden 2011 aikana hanke järjesti kaksi koulutustilaisuutta aiheista: Nuoret ja päihteet sekä Masentuneen nuoren kohtaaminen arjen työssä. Lisäksi ryhmä on vieraillut ammattiopisto Luovissa ja tutustunut sen palveluihin. Myös muiden työllistämistä edistävien hankkeiden kanssa on ollut yhteistyötä; mm. Virta-hanketta sekä Oulun seudun välityömarkkinat -hanketta on esitelty projektiryhmän tilaisuuksissa. Ryhmä totesi nuorten tilanteet hyvin haasteellisiksi ja yhteistyön vahvistamista tuettiin yhteisellä työnohjauksella syksyn 2011 ja kevään 2012 ajan, jonka hanke kustansi. Työnohjauksesta saatiin hyvät kokemukset. Jokainen sai halutessaan tuoda nuorten ohjaukseen liittyvän asian, jota käsiteltiin työnohjaajan tuella. Erityisesti kiinnitettiin huomiota moniammatilliseen työskentelyyn ja toisilta saatavaan tukeen. Työnohjauksen lisäksi projektiryhmälle järjestettiin kaksi kehittämispäivää, joiden tehtävänä oli suunnitella toimintaa ja sen juurtumista Pirilän toimintakeskukseen.

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013

19


Nuorten työllistämisen palveluketjua työstettiin projektiryhmässä loppusyksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Palveluketjussa on kuvattu eri toimijoiden tarjoamia palveluita työllistymisen edistämisessä. Palveluketju julkaistiin lokakuussa 2012. (www.osao.fi â Pirilän Porras hanke). Palveluketjun kuvaus on vahvistanut moniammatillisen työn kehittymistä nuorten hyväksi. Siinä on kuvattu nuoren työllistymisen palveluketjun etenemistä sen eri vaiheissa. Lisäksi on kuvattu eri asiantuntijoiden osaamisalueita, joka on lisännyt tietoa ryhmän jäsenten tekemästä työstä ja vahvistanut sitä, keitä toimijoita kussakin vaiheessa on syytä kutsua nuoren verkostoon mukaan. Palveluketjun avulla on perehdytty toisten työnkuviin ja pyritty selkeyttämään tehtäviä ja vastuualueita työntekijöiden välillä. Julkaisussa on kuvattu nuorten palveluiden palvelukartta (liite 2), jossa on koottu eri toimijoiden tarjoamia palveluita. Kempeleen kunnan osalta voidaan mainita, että mielenterveyspalveluita on ollut melko hyvin saatavilla ja ne ovat myös auttaneet monen nuoren polkua eteenpäin. Sen sijaan päihdepalveluja on ollut saatavilla heikosti. Osalla nuorista oli päihde- ja mielenterveysongelmia ja päihdekuntoutuksen mahdollisuus olisi voinut vahvistaa nuoren tilannetta myös koulutukseen tai työhön hakeutumisessa. Myös mahdollisuus kuntouttavaan työtoimintaan edistäisi edellä mainittujen nuorten tilanteita. Yhteisen työskentelyn ja työtapojen kehittäminen on ollut prosessi, joka on edennyt vaiheittain. Alkuvaiheen tutustumisesta ja nuorten kysymysten pohtimisesta on siirrytty pikku hiljaa kohti systemaattisempaa moniammatillista työskentelyotetta. Toimijat ovat löytäneet oman paikkansa ja nuorten asioihin on sitouduttu yhdessä. TE-toimiston palvelujen tuominen Pirilään vahvisti erityisesti oppilaitoksen, hankkeen ja TE-toimiston työntekijöiden välistä yhteistyötä. Sosiaalitoimen vahvempaa roolia on toivottu, mutta resurssipulan vuoksi sosiaaliohjaaja on kyennyt harvakseltaan ottamaan asiakkaita vastaan Pirilän toimintakeskuksessa. Sen sijaan sosiaalitoimi on osallistunut projektiryhmän työskentelyyn ja tiedonvaihto tarvittaessa on onnistunut. Erityistä tukea on saatu mielenterveystoimistosta, josta psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja ovat osallistuneet yhteistyöhön. Kunnan työnsuunnittelijan roolin vahvistuminen moniammatillisessa yhteistyössä on ollut tärkeää, jotta palkkatuettuun työhön on voitu ohjata niitä nuoria, jotka niistä eniten hyötyvät. Moniammatillisen yhteistyön kehittymisen arviointia varten hankkeen projektiryhmälle toteutettiin kysely 12/2012, jossa arvioitiin verkoston osaamista ja toimintakykyä. Projektiryhmä oli kokoontunut tuolloin säännöllisesti yli kaksi vuotta. Viereisellä sivulla olevassa taulukossa on koonti keskeisistä tuloksista.

20

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


Taulukko 5. Verkoston osaaminen ja toimintakyky Arviointiasteikko 1-4. (1 = huonosti; 2= tyydyttävä; 3= hyvin; 4= erittäin hyvin).

Ryhmän arviot sijoittuvat lähelle arviolukua 3 tai hieman sen yli. Projektiryhmän jäsenet arvioivat osaamisen ja toimintakyvyn olevan hyvää tasoa tai lähellä sitä. Keskeinen asiakasryhmä on opittu tunnistaman hyvin, samoin toiminnan tavoitteet. Ryhmän toimijat kokevat myös onnistuvansa tehtävässään hyvin ja kokevat olevansa tärkeä osa verkostoa. Jäsenet ovat aktiivisia ja jakavat osaamistaan toisten käyttöön. Myös mielipiteet uskalletaan tuoda esille. Kyselyn tulokset voi tulkita niin, että ryhmä on onnistunut löytämään riittävästi yhteistä tekemistä, ratkaissut yhdessä ongelmia ja koordinoinut toimintaa sekä vastuualueita. Ilman säännöllisiä tapaamisia ja avoimen keskustelun luomista tämän kaltainen toiminta ei ole mahdollista. Yhteistyön käytännöt ovat kehittyneet vaiheittain matkan varrella ja tällä hetkellä näyttää, että yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan ja sovittuihin työtapoihin voi luottaa. Luottamus ryhmässä on kehittynyt ja myös kilpailuasetelmia hallintokuntien välillä tunnistetaan ja niistä voidaan puhua avoimesti.

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013

21


2.2.2. Toimintamalli selkiyttää työnjakoa Alla olevassa kuvassa on kuvattu nuorten ohjauksen moniammatillinen toimintamalli, jossa on tiivistetty nuorten ohjauksen työskentelyn periaatteet. Palveluohjaustarpeen arvioinnin jälkeen työntekijät ottavat yhteyttä Pirilän Porras hankkeen työntekijään (palveluohjaaja), joka käynnistää työskentelyn nuoren kanssa ja tekee alustavan palvelutarpeen arvion. Tämän jälkeen nuoria ohjataan heille soveltuviin palveluihin ja hanketyöntekijät koordinoivat palvelukokonaisuutta ja arvioivat etenemistä nuoren ja hänelle osoitetun verkoston kanssa. Taulukko 6. Nuorten ohjauksen moniammatillinen toimintamalli

Työskentelymenetelmänä käytetään palveluohjausta, joka tarkoittaa, että hankkeen työntekijät: Perehtyvät nuorten tilanteisiin, laativat alustavan palvelutarpeen arvion ja kokoavat moniammatillisen työryhmän verkostotapaamiset. Lisäksi nuoren ja huoltajien kanssa laaditaan palvelusuunnitelma, jossa sovitaan, kuka jatkaa nuoren kanssa työskentelyä (nimikko-ohjaaja), keitä palveluntuottajia tarvitaan ja miten palvelun toteutumista seurataan. Palveluohjauksella tarkoitetaan toimintaa, jossa koordinoidaan ammatillisesti erikoistuneiden asiantuntijoiden sekä samanaikaisesti usean ammattilaisen apua tarvitsevien asiakkaiden välille palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuus perustuu asiakkaan tarpeisiin ja palvelujärjestelmän mahdollisuuksiin tarjota soveltuvia palveluita asiakkaalle. Palveluohjauksella pyritään ennen kaikkea vähentämään asiakkaiden ”luukuttamista” palvelun tarjoajalta toiselle. 22

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


Projektiryhmän arvion mukaan toimintamallin mukainen työskentely on ollut onnistunutta ja hankkeen jälkeen on palkattava palveluohjaaja koordinoimaan nuoren palveluita ja kokoamaan yhteinen palvelusuunnitelma. Toimintamalli on koettu selkeäksi ja toimijat ovat löytäneet ”oman tehtävänsä” kokonaisuudessa. Projektiryhmä kertoi haastattelussa, että yhteistyömallin mukaiseen toimintaan on yhteisesti sitouduttu ja palveluohjaus on selkiyttänyt nuoren tilannetta ja hänen tarvitsemiaan palveluita. Työntekijöiden on ollut helppo ottaa yhteyttä hankkeen työntekijään ja ohjata nuori palvelun piiriin. Alla oleva esimerkkinuoren kuvaus kertoo jäsentyneestä yhteistyöstä. ”Nuori X:llä ei ole selvillä mikä ala häntä kiinnostaisi. Nuoren kanssa päädyttiin siihen, että ammatinvalintapsykologilla käynti selkiyttäisi tilannetta. Nyt olisi tärkeää arvioida toiminta- ja työkykyä. Samalla nuori voi jutella ammatinvalintapsykologin kanssa alan valintaan ja koulutuksiin hakeutumisesta. Hankkeen työntekijä varaa ajan ammatinvalintapsykologille. Ensimmäisen käynnin alussa hankkeen työntekijä on mukana nuoren kanssa. Tällöin keskustellaan yhdessä nuoren tilanteesta. Ammatinvalintapsykologin käyntien jälkeen selviää, että nuori tarvitsee tarkempia tutkimuksia opiskelukunnosta ja työkyvystä. Hankkeen työntekijä järjestää nuorelle paikan kuntoutustutkimusjaksolle. Työntekijä on nuoren kanssa mukana aloitus- ja lopputapaamisessa. Loppupalaverissa nuorelle suositellaan työkokeilua turvallisessa ympäristössä 4 t/pv. Myös säännölliset käynnit mielenterveystoimistossa olisi hyvä aloittaa ja hanketyöntekijä ottaa yhteyttä mielenterveystoimistoon nuoren kanssa. Hanketyöntekijä, etsivä nuorisotyöntekijä ja nuori kartoittavat sopivia työharjoittelupaikkoja ja käyvät tutustumassa niihin. Lopulta nuori aloittaa työkokeilun”. 2.2.3. Moniammatilliseen yhteistyöhön ollaan erittäin sitoutuneita Moniammatillisen yhteistyöprosessin kehittäminen sekä nuorten ohjauksen toimintamallin sekä työllisyyden palveluketjun valmistumisen myötä yhteistyö on vähitellen tiivistynyt projektiryhmän jäsenten välillä. Projektiryhmän itsearviointi tuotti materiaalia, jossa he kuvasivat vahvasti sitoutuneensa yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy nähtiin erittäin ajankohtaisena ja tärkeänä. Projektiryhmän työskentely on vahvistanut kunkin jäsenen työskentelyä ja vahvuutena koettiin, ettei kukaan toimija enää työskentele yksin nuoren kanssa tietämättä mistä ja keneltä nuorelle voi hakea apua. Alla oleviin kappaleisiin on tiivistetty projektiryhmän itsearviointipäivänä tuottaman materiaalin keskeiset tulokset.

1. Verkostoon sitoutuminen 2. Palveluohjaajan rooli 3. Johdon tuki 4. Tiedottaminen

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013

23


1. Verkostoon sitoutuminen Projektiryhmän yhteinen itsearviointi tuo esille sen, että toimintamallissa on sitouduttu yhteistyöhön ja sen tärkeys nostettiin esille. Säännölliset tapaamiset ovat vaikuttaneet siihen, että ryhmä tuntee toisensa. Palveluketjun kuvaaminen (painotuote 2012) on vahvistanut ryhmässä toisten osaamisen tunnistamista ja ryhmä korostaa sitä, että työtä tehdään paljolti yhdessä, vaikka sitä koordinoi palveluohjaaja. Myös koordinoinnin ja palveluohjauksen merkitystä korostettiin. Tärkeänä nähtiin yhden suunnitelman kokoamista nuorelle, jonka palveluohjaaja kokoaa. Kokonaisuutta kootessaan neuvotellaan työryhmän kanssa, millaisia palveluita nuori tarvitsee kussakin tilanteessa. Yhteistyö mahdollistaa joustavasti etenevät asiakasprosessit ja pienetkin onnistumiset antavat motivaatiota jatkaa työskentelyä nuoren kanssa. 2. Palveluohjaajan rooli Palveluohjaaja nähtiin merkittävänä toimijana. Ryhmän mielestä toiminta voi jatkua vain, jos sitä jatkaa koordinoiva taho. Vain näin voidaan varmistaa, että verkoston toiminta on mahdollista myös jatkossa. Jonkin verran ristiriitaa tuli palveluohjaajan sijoittumisesta ja tehtävästä kuntakentässä. Pelättiin, että jos ohjaaja sijoittuu sosiaalitoimen alaisuuteen, hukkuu tehtävä sinne ja keskittyy vain kuntouttavaan työtoimintaan, johon Kempeleen kunta on palkkaamassa työntekijän. Myös nuorisotoimen mahdollisuutta koordinoida palveluohjausta pohdittiin, mutta todettiin se epävarmaksi, koska etsivä nuorisotyö on tällä hetkellä määräaikaista, projektiresurssein rahoitettua ja sillä on oma tärkeä rooli ohjata nuoria moniammatillisen palvelukokonaisuuden piiriin. Ryhmä esitti, että palveluohjaaja voisi olla kunnassa esimerkiksi peruspalvelujohdon alainen toimija, jolloin laaja-alainen verkostotyö mahdollistuu. Arvioinnissa painotettiin, että toiminnan jatkuminen pitää varmistaa vakituisen palveluohjaajan tehtävällä. 3. Tiedottaminen Tiedottaminen nähtiin tärkeänä. Nostettiin esille, että koko verkoston oli hyvä tietää TE-toimiston käynneistä, jolloin työntekijät voivat paremmin suunnitella aikoja nuorille. Myös nuorille tiedottamista pitäisi vahvistaa. Hankkeeseen on itsenäisesti ohjautunut vain muutamia nuoria ja epäiltiin, etteivät nuoret välttämättä tiedä tämänkaltaisesta palvelusta. Tähän pitäisi ryhmän mielestä kiinnittää jatkossa huomiota. Facebook-sivut voivat olla yksi keino lisätä tiedottamista, mutta samalla haluttiin korostaa, että facebookissa pitäisi ilmoittaa vain virallisia asioita. 4. Johdon tuki Johdon tuki ja resurssointi on erityisen tärkeää, jotta toimintamallia voidaan toteuttaa hankkeen jälkeen. Työntekijät kaipaavat tukea omilta esimiehiltään. Haasteena nähtiin, että organisaatiomalli tarvitsee vielä työstämistä. Toimintaidea ja tavat ovat hyviä, mutta niiden varmistamiseen tulee johdon kiinnittää huomiota. Osan mielestä myös

24

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


resurssit ovat liian pienet ja pitää varmistaa että palvelut jatkuvat saman katon alla. Verkostoon sitoutumista myös painotettiin. Lisäksi toivottiin lisää koulutus-, työkokeilu- ja työpajapaikkoja sekä palkkatuettuja työpaikkoja ja oppisopimuspaikkoja. 2.2.4 Yhteenveto moniammatillisen yhteistyön kehittymisestä Arviointitulosten perusteella voi nähdä, että ylisektoriselle yhteistyölle on selkeästi ollut tarvetta ja toiminta on jäsentynyt tässä vaiheessa hyvin selkeäksi. Toimijat ovat aikaisemmin miettineet nuorten asioita omissa yksiköissään ja kokeneet voimattomuutta siitä, miten nuoria voitaisiin auttaa paremmin. Yhteistyö on vahvistanut eri toimijoiden työskentelyä ja tietoisuutta siitä, että nuorten koulutukseen ja työelämään pääseminen vaatii saumatonta palveluketjua. Kaikki projektiryhmän jäsenet näkevät tämänkaltaisen toiminnan vähentävän nuorten syrjäytymistä. Tiivistettynä projektiryhmän arvioinnista voi nostaa tärkeimpänä esille seuraavat asiat: 1. Työntekijöiden sitoutuminen yhteistyöhön on erittäin vahvaa ja varmistaa sen, että nuoren palvelukokonaisuus kyetään toteuttamaan riittävän monipuolisesti. 2. Palveluohjaajan rooli on merkittävä, koska hän kokoaa nuorten tarvitsemat palvelut yhdeksi palvelusuunnitelmaksi. 3. Johdon tuki on tärkeää, koska esimiehet linjaavat mahdollisuuden osallistua ylisektorisen työryhmän työskentelyyn myös tulevaisuudessa. 4. Nuorille tarvitaan lisää kuntouttavan työtoiminnan paikkoja, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- ja palkkatukipaikkoja.

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013

25


2.3. Organisaatiomallin kehittäminen 2.3.1 Organisaatiomallin kuvaaminen Pirilän Porras hankkeen kolmantena tavoitteena on kuvata organisaatiomalli, jonka avulla toimintaa voidaan jatkaa hankkeen jälkeen. Alla olevassa kuvassa on luonnos 14.1. kuvatusta organisaatiomallista. Mallin kuvaaminen perustuu hankkeen kokoamiin tietoihin (seurantaraportit, väliraportit, palveluketjukuvaus) sekä keskusteluihin ohjausryhmän ja johdon edustajien kanssa eri kokoonpanoissa. Taulukko 7. Luonnos organisaatiomallista

Nykyisen kuvauksen lähtökohtana on, että hankkeen jälkeen kunta palkkaa palveluohjaajan, joka jatkaa nuorten kanssa työskentelyä ja toiminnan koordinointia ylisektorisen työryhmän kanssa. Palveluohjaaja muodostaa myös TE-toimiston ja oppilaitoksen nimettyjen työntekijöiden kanssa palveluohjauksen kehittämistiimin, joka keskittyy toiminnan kehittämiseen, tiedon tuottamiseen ja tiedottamiseen omissa organisaatioissaan. Toiminnan ohjausta jatkaa ohjausryhmä, jossa on yhteistyökumppaneiden johdon edustajat sekä yrittäjien edustaja. Organisaatiomallin kuvaus täydentyy vielä kevään 2013 aikana. Projektipäällikön toteuttama kysely (1/2013) toiminnan jatkumisesta ohjausryhmälle ja Kempeleen kunnan palvelutuotannon johdolle tuo esille sen, että johto näkee nykyisen toiminnan onnistuneena ja sen jatkamiseksi on olemassa vahva tahtotila.

26

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


Alla muutama keskeinen maininta kyselystä: • Palveluohjaaja huolehtii, että matalan kynnyksen palveluihin on helppo tulla • Toimintamalli pystyy lisäämään yhteisöllisyyttä ja kuulumista johonkin • Jatketaan TE-toimiston lähipalvelua Pirilän toimintakeskuksessa • Palvelut face-to-face palveluna • Ainoa malli, jolla estetään nuorten syrjäytymistä • Saadaan riittävä asiantuntemus riittävän ajoissa opintojen keskeytymisen ehkäisemiseksi • Nuorisotakuu toteutuu • Niukkenevat resurssit järkevään käyttöön Alustavissa keskusteluissa toimijat ovat sitoutuneet turvaamaan toimintaan oman organisaation osalta seuraavasti: • Kempeleen kunnassa on suunnitelma palveluohjaajan/kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tehtävästä. Ohjaaja jatkaisi nuorten toiminnan koordinointia Pirilän toimintakeskuksessa. • OSAOn Kempeleen yksikkö on jatkossa luvannut tarjota tilat palveluohjaajan käyttöön, lisäksi opinto-ohjaajan ja kuraattorin osallistuminen palveluohjaukseen on suunniteltu. • TE-toimisto on varmistellut nuorten työvoimaohjaajan ja ammatin valintapsykologin palvelujen jatkuvan hankkeen jälkeen lähipalveluna.

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013

27


3. KEHITTÄMISTEEMAT 3.1. Organisaatiomalli turvaa toiminnan jatkumisen • Organisaatiomallin kuvaaminen varmistaa toiminnan jatkuvuuden hankkeen jälkeen. Tarvitaan yhteisiä rakenteita ja sopimuksia yhteistyön jatkumiseksi. Mikäli Kempeleen kuntaan palkataan yhteinen palveluohjaaja/kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, on tärkeää miettiä toiminnan organisointi ja johtaminen sekä ohjaajan työnkuvan painopisteet. • Mahdollinen palveluohjaaja tarvitsee tuekseen työryhmän, jossa voivat jatkaa samat työntekijät, jotka ovat osallistuneet projektiryhmän työskentelyyn. Osallistuminen yhteistyöhön ei voi olla pelkästään työntekijän aktiivisuuden varassa, koska osalla ryhmän jäsenistä on ollut vaikeuksia sitoutua yhteis työhön sen vuoksi, että perustyöstä ei ole ollut mahdollista irrottautua projektiryhmän kokouksiin. Näiden resurssien määrittelyä olisi hyvä kuvata tulevaan organisaatiomalliin. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi ohjaus ryhmän ja projektiryhmän yhteisessä seminaarissa tms. kokoontumisessa. • Toiminnan tiedon tuotantoon ja tilastointiin on syytä kiinnittää huomiota. On määriteltävä, minkälaista koontia nuorten ohjaamisesta ja palvelujen käytöstä tehdään hankkeen jälkeen. Hankkeen käytössä olevat Excel-taulukot ja PowerPoint -diasarjat ovat aikaa vieviä työkaluja tiedon kokoamiseen. Myös nuorten työllistymisen palveluketjun kuvausta olisi hyvä täydentää mielenterveys- ja päihdetyön palveluprosessien kuvauksilla. Useat nuoret tarvitsevat näitä palveluita ja yhteistyöverkostolla tulisi olla ajantasainen tieto, miten nuoria voidaan näihin palveluihin ohjata. Tämä edistäisi myös yhteistyön tiivistymistä toimijoiden kesken.

3.2. Toimintamallin laajentaminen Oulun seudun kuntiin Pirilän Porras hankkeessa kehitetystä toimintamallista on saatu hyvät kokemukset ja tulokset. Voidaan suositella, että toimintamallin levittämistä ja jalostamista varten suunnitellaan jatkohanke. Jatkohankkeen rahoituksesta voi käynnistää neuvottelut hankkeen nykyisen rahoittajan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. • Toimintamallia kannattaa levittää laajemmin esimerkiksi muihin Oulun seudun kuntien käyttöön. Alkuperäisessä suunnitelmassa toimintamallia kaavailtiin alueelliseksi, mutta käytännössä nuoria on saatu asiakkaiksi muista kunnista satunnaisesti. Kunnat ovat viestittäneet, että toimintamalli on hyvä, mutta samantyyppinen toimintamalli tarvittaisiin kunkin kunnan alueelle, koska syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat ennen kaikkea lähipalvelua, eivätkä lähde hakemaan palvelua toiseen kuntaan.

28

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


• Toimintamallin levittäminen alueelliseksi voisi vahvistua esimerkiksi osassa niistä kunnista, joissa on OSAOn toimipisteitä (Haukipudas, Liminka, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski) ja joihin voitaisiin laajentaa myös TE-toimiston palveluita. Palvelut olisi hyvä sijoittaa oppilaitoksen yhteyteen, koska tällöin ne nuoret jotka ovat vaarassa keskeyttää opinnot, tavoitetaan luontevasti. Myös kunnan nuoria tavoitetaan, mikäli työvoimaohjaajan palveluita on saatavilla oppilaitoksesta. • Pirilän Porras hankkeen pilotointia voitaisiin jatkaa vahvistamalla yhteistyötä alueen yrittäjien kanssa. Jatkohankkeessa Kempeleessä voitaisiin pilotoida yritysyhteistyötä esimerkiksi siten, että alueelta pyydetään joitakin ”kummiyrityksiä” mukaan toimintaan. Yritykset voisivat tarjota nuorille työharjoittelu-, oppisopimus- ja palkkatuettuja työpaikkoja. Työntekijä verkosto kykenee löytämään ne nuoret, jotka tarvitsevat työkokemusta ja hyötyisivät siitä. Lisäksi ohjausta (työ- ja työhön valmennus) voisi laajentaa yrityksiin siten, että nuoren edistymistä seurataan yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tämän kaltaista toimintaa on kehitetty muun muassa Oulun seudun välityömarkkinat hankkeessa ja siitä saatuja kokemuksia voitaisiin hyödyntää mahdollisessa jatkohankkeessa.

LÄHTEET: Nuorten työllistymisen palveluketju, Pirilän Porras -hanke 2012. Tuominen & Hakola 2011: Pirilän Porras hankkeen väliraportti ESR-projektin seurantalomakkeet vuoden 2012 ajalta. Verkostojohtamisen opas 2010: Verkostotyö sosiaali- ja terveysalalla Haastattelut 11-12/2012: Pirilän porras hankkeen projektipäällikkö Jenni Kiiskilä sekä hankkeen projektiryhmän jäsenet.

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013

29


Liite 1.

30

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


Liite 2.

Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013

31


Arviointiraportti • Pirilän Porras -hanke 2013


Pirilän porras hankkeen arviointiraportti