Page 1

OSAO

OULUN SEUDUN A M M AT T I O P I S T O OSAO.FI

O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

Opetussuunnitelman yhteinen osa S

JYY Ä T RIT

ATT O

Y

KV

?

HOPS

OPS ?

? ?


O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

Opetussuunnitelman yhteinen osa


Ammattiopiston lautakunta 19.4.2011


Sisältö Opetussuunnitelman yhteinen osa...................................................................... 4 1. Yhteiset toiminnan periaatteet..................................................................... 8 1.1 Perustehtävä............................................................................................8 1.2 Arvot........................................................................................................8 1.3 Visio 2015................................................................................................9 1.4 Strategiset päämäärät..............................................................................9 1.5 Opetus ja oppiminen..............................................................................10 1.6 Sidosryhmäyhteistyö..............................................................................11 1.7 Jatko-opintokelpoisuus..........................................................................12 1.8 Kansainvälisyys ja kansainvälinen toiminta..............................................12 1.9 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä kestävä kehitys................................12 1.10 Opiskeluoikeus ja esteettömyys.............................................................12 2. Koulutuksen järjestäminen ja opetuksen järjestämismuodot.......................... 16 2.1 Koulutuksen järjestämisen periaatteet................................................ 16 2.2 Oppimisympäristöt........................................................................... 16 2.3 Opetuksen järjestämismuodot........................................................... 17 3. Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta............................................................. 20 4. Opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet sekä kurinpitomenettely................... 21 5. Oppimisen ja osaamisen arviointi............................................................... 23 5.1 Todistukset............................................................................................23 5.2 Arvosanat ja niiden dokumentointi..........................................................24 5.3 Arviointi erityisopetuksessa....................................................................24 5.4 Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi.............................................................................25 5.5 Osaamisen tunnustaminen sekä niihin liittyvät todistusmerkinnät............25 5.6 Ammattilukio-opintojen merkinnät..........................................................26 5.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat................26 5.8 Arvioinnin oikaiseminen..........................................................................26 6. Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma..................................28 6.1 Opinto-ohjauksen tavoitteet ja opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen......28 6.2 Opinto-ohjauksen järjestäminen.............................................................29 6.3 Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinta ja sisältö..........27 6.4 Keskeyttäminen ja eroaminen.................................................................30 7. Työssäoppiminen ja työturvallisuus työpaikalla................................................32 8. Yrittäjyys.........................................................................................................34 9. Opinnäyte.......................................................................................................35 10. Ammatillinen erityisopetus...............................................................................38 11. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus.................................40 12. Oppisopimuskoulutus.....................................................................................42 13. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti.................................................................43 14. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö......................................................................46 15. Opiskelijahuolto..............................................................................................47 16. Opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen...49 17. Oppilaitoksen itsearviointi................................................................................52 18. Opetuksen suunnittelu, toteutus ja palautteen kerääminen..............................53 19. Henkilöstön kehittämissuunnitelma.................................................................54 20. Uusien tutkinnon osien suunnittelu..................................................................55 21. Käsitteitä.........................................................................................................58


4

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

Opetussuunnitelman yhteinen osa

Oulun seudun ammattiopisto OSAO on osa Oulun seudun koulutuskuntayhtymää (OSEKK). Ammattiopiston tehtävänä on järjestää ja kehittää toisen asteen ammatillista perustutkintokoulutusta, aikuisten lisä- ja täydennyskoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy koulutusta varten opetussuunnitelman, joka perustuu Opetushallituksen päättämien ammatillisten perustutkintojen perusteisiin (L630/1998,13§). Lain nojalla annetussa valtioneuvoston päätöksessä (213/1999) säädetään tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa. Päätöksen mukaan perustutkintoon

johtavaan koulutukseen kuuluu ammatillisia tutkinnon osia ja niihin sisältyvää työssäoppimista sekä opinto-ohjausta, ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja) ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Opetussuunnitelman perusteet on laadittu niin, että tutkinto tuottaa laajaalaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen sekä työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella. Koulutuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelmaan tulee sisällyttää kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten yhteinen osa ja tutkinnoittain eriytyvät osat.


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

5

Lait ja asetukset ammatillisesta koulutuksesta Muu lainsäädäntö Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen päätökset, määräykset ja suositukset

Ammatillisen perustutkinnon perusteet

Oulun seudun ammattiopisto: Opetussuunnitelman yhteinen osa

Tutkintokohtainen osa

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat

Vapaasti valittavat tutkinnon osat

OSEKK/OSAO Toiminta- ja taloussuunnitelma

Kehittämistoimikunnat Elinkeinoelämä Yhteiskunta

Opetussuunnitelma ja siihen vaikuttavat tekijät

Ammattiopiston opetussuunnitelman yhteinen osa määrittelee opetuksen järjestämisen keskeisiä periaatteita. Tavoitteena on antaa opiskelijoille ja henkilöstölle tärkeää tietoa yhteisistä käytänteistä, jotka koskevat koko opistoa. Se pyrkii antamaan myös sidosryhmillemme tietoa ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Oulun seudun ammattiopiston opetussuunnitelma muodostuu opetussuunnitelman yhteisestä osasta, tutkintokohtaisista osista, kaikille tutkinnoille yhteisistä ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) toteutus- ja arviointisuunnitelmista sekä vapaasti valittavien tutkin-

non osien toteutus- ja arviointisuunnitelmista. Toteutus- ja arviointisuunnitelmat sisältävät arviointitoimikunnan hyväksymät suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksesta ja arvioinnista. Ammattiopiston lautakunta hyväksyy opetussuunnitelman yhteisen osan. Ammattiopiston opetussuunnitelmatyötä koordinoi opetuksen kehittämistiimi. Tutkintokohtaisten osien, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien laatimisesta vastaavat tutkintotiimit. Opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat hyväksyy ammattiopiston rehtori.


6

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

Yhtymäkokous

Tarkastuslautakunta

Yhtymähallitus

Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymäpalvelut

Oulun seudun ammattiopisto

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

OSEKK organisaatio

Tiimit ja jaokset

Ammattiopiston lautakunta

Toimielin

Rehtori

Neuvottelukunta

Johtoryhmä

Oulun seudun ammattiopiston yksiköt • Aikuis- ja työpaikka- koulutus yksikkö • Hallintoyksikkö • Haukiputaan yksikkö • Limingan yksikkö • Kaukovainion yksikkö, liiketalous

OSAO organisaatio

• Kaukovainion yksikkö, tekniikka • Kempeleen yksikkö • Kontinkankaan yksikkö • Limingan yksikkö • Muhoksen yksikkö • Myllytullin yksikkö

• Pikisaaren yksikkö • Pudasjärven yksikkö • Taivalkosken yksikkö


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

7

Yhteiset toiminnan periaatteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21


8

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

1. Yhteiset toiminnan periaatteet

1.1 Perustehtävä Oulun seudun ammattiopiston OSAO perustehtävänä on toteuttaa opiskelijalähtöisesti työelämän tarpeita vastaavaa, monialaista ammatillista koulutusta. OSAO lisää erityisesti Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan osaamista, hyvinvointia ja kansainvälistymistä. OSAO tukee opiskelijoiden kasvamista ja kehittymistä osaaviksi muutoskykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. (TTS 2011) OSAO kouluttaa työelämän tarvitsemaa ammattitaitoista henkilöstöä koulutustehtävänsä mukaisilla aloilla. Niitä ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousala, kulttuuriala, luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Opetusta annetaan Haukiputaan, Kaukovainion (tekniikka, liiketalous), Kempeleen, Kontinkankaan, Limingan, Muhoksen,

Myllytullin, Pikisaaren, Pudasjärven ja Taivalkosken yksiköissä sekä Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikössä. Ammattiopiston yhteisistä koulutuksen tavoitteista päätetään koko kuntayhtymän yhteisesti hyväksytyn toiminta-ajatuksen, vision ja arvojen pohjalta. 1.2 Arvot OSAOn yhteiset arvot: 1. Oikeudenmukaisuus ja rehellisyys • Toimimme kaikissa toimissamme avoimesti, läpinäkyvästi ja ennalta sovittujen periaatteiden mukaisesti. • Kohtelemme toisiamme, opiskeli- joitamme ja asiakkaitamme inhimilli- sesti, arvostavasti ja tasa-arvoisesti. 2. Luovuus ja rohkeus • Toimimme innovatiivisesti opiskelijoiden ja asiakkaidemme parhaaksi ja käytämme hyväksi


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

tulevaisuuden mahdollisuudet tekemällä rohkeasti uusia avauksia. 3. Vastuullisuus • Toteutamme koulutusta vastuullisesti työelämän tarpeita varten. • Mahdollistamme opiskelijalle koulu- tuksen, jonka avulla hän menestyy elämässä. • Tunnemme vastuumme yhteisistä tavoitteista ja noudatamme yhdessä sovittuja pelisääntöjä. 1.3 Visio 2015 OSAO – ainutlaatuinen osaamiskeskus (OSAOn Strategia 2015, ammattiopiston lautakunta 3.2.2009 § 2) 1.4 Strategiset päämäärät Ammattiopiston visio toteutuu seuraavien strategisten päämäärien kautta, jotka kertovat opiston tilanteen vuonna 2015. 1. Olemme vuorovaikutteinen ja joustava osaamiskeskus, jossa opiskelijoilla ja henkilöstöllä on erin- omaiset valmiudet itsensä ja työuransa kehittämiseen. 2. Toimintamme on pedagogisesti kestävää ja taloudellisesti kustannus- tehokasta. 3. Kansainvälisyys ja yrittäjyys ovat vakiintunutta toimintaamme. 4. Olemme innovatiivinen, aktiivinen ja arvostettu alueen kehittäjä. OSAOn keskeisin toiminta on kuvattu prosesseina ammattiopiston toimintajärjestelmässä. Prosessikuvauksissa kuvataan mm. opetus ja oppiminen, opintojen ohjaus, työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt sekä prosessien käytännön toteuttaminen. Prosessikuvauksissa kerrotaan myös vastuut sekä menettelytavat ja miten

9

ammattiopiston toimintaa kehitetään. Ammatillisen koulutuksen tehtävään kuuluu mm.: • työelämän ja yksilöiden osaamis- tarpeisiin vastaaminen • yksilöllisten koulutustarpeiden huomioon ottaminen • koulutuksen työelämävastaavuuden lisääminen • työelämäyhteyksien vahvistaminen • koulutuksellisesta tasa-arvosta huolehtiminen • syrjäytymisen ehkäiseminen • erityistä tukea tarvitsevien opiskeli- joiden koulutuksesta huolehtiminen. (KESU 2007–2012, OKM) OSAO toimii yhteiskuntavastuullisesti, mikä tarkoittaa: • toimimme eettisesti huolehtimalla mm. toiminnan läpinäkyvyydestä ja viestinnän avoimuudesta. • hyödynnämme arviointi- ja palautejärjestelmää toimintamme suunnittelussa ja kehittämisessä • huolehdimme henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, vahvistamalla yhteisöllisyyttä, ehkäisemällä syrjäytymistä ja syrjintää sekä psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa. • etsimme mahdollisuuksia toimia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista edistävissä hankkeissa. • huolehdimme kestävän kehityksen toteutumisesta organisaation kaikissa toiminnoissa. • huolehdimme, että koko henkilöstö ja opiskelijat ovat tietoisia keskei- sistä toimialaa koskevista säädök- sistä ja normeista ja niissä tapahtuvis- ta muutoksista.


10

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

• huolehdimme työ- ja oppimisympä- ristön turvallisuudesta ja terveelli- syydestä tiloissamme. • ennakoimme ja reagoimme koulutustarpeisiin. 1.5 Opetus ja oppiminen Oulun seudun ammattiopiston perustehtävä on opiskelijoiden kasvun ja kehittymisen tukeminen osaaviksi muutoskykyisiksi ammattilaisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Opiston ydinprosessiksi on määritelty opetus ja oppiminen. Opiskelijoita tuetaan saavuttamaan opetussuunnitelmassa kuvatut tavoitteet. Opetuksen toteutuksessa käytetään tarkoituksenmukaisia ja vaihtelevia opetus- ja oppimismenetelmiä sekä oppimisympäristöjä siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus saavuttaa kykyjensä mukainen osaaminen. Opetuksen kehittämistyötä koordinoi opetuksen kehittämistiimi (OK -tiimi). Sen tehtäviin liittyy myös opetussuunnitelmatyön prosessin ohjaaminen. OKtiimiin kuuluu edustaja kaikista opiston yksiköistä ja sitä johtaa kehittämisjohtaja. Sen tukena toimivat jaokset, tiimit ja työryhmät. Ammattiopistossa käyttöön otettu käsite pedagoginen kate tarkoittaa opiskelijoiden kouluttamista hyviksi ammattilaisiksi normaalissa opiskeluajassa. Hyvään pedagogiseen katteeseen pyritään jakamalla osaamista ja tietoa ammattiopiston sisällä sekä hyödyntämällä yhteistyökumppaneiden hyviä käytäntöjä. Hyvä pedagoginen kate vaatii kokonaisvaltaista opiskelijan ohjausta. Ammattitaito, sitoutuminen ja riittävät resurssit takaavat opetuksen, oppimisen ja opiskelijapalvelujen onnistumisen. Opiskelijoita tuetaan läpäisyn edistämiseksi ja keskeyttämisien välttämiseksi. Opiskelijapalvelujen yhteiset toiminta-

mallit perustuvat nopeaan toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Oppilaitos tukee, ohjaa ja neuvoo. Tutkintotiimi Opetuksen sisältöjä kehitetään tutkintokohtaisten tutkintotiimien toimesta. Tutkintotiimien tehtävänä on: • opetussuunnitelmien kehittäminen • työssäoppimisen järjestelyjen koordinointi • esitysten tekeminen johtotiimille tai asian vastuuyksikölle perustutkintoon liittyvistä asioista • esitysten tekeminen tutkintoon liittyvistä pääsy- tai soveltuvuus- kokeista, joista päätökset tekee rehtori • muut ajankohtaiset alaa koskevat tehtävät Tiimin tulee laatia vuosittain toimintasuunnitelma, jonka hyväksyy yksikönjohtaja. Usean yksikön yhteisillä tutkintotiimeillä sen hyväksyy vastuuyksikön yksikönjohtaja. (Rehtori § 433 5.9.2005) Toimintasuunnitelma sisältää suunnitelman lukuvuosittain tapahtuvasta tiimin toiminnasta. Tutkintotiimi kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Kokouksista tehdään muistio. Tutkintotiimi raportoi toiminnastaan ammattiopiston rehtorille, kehittämisjohtajalle ja johtoryhmälle. Tutkintotiimi on rehtorin nimeämä tiimi. Kehittämistoimikunta Tutkintotiimiä täydennnettäessä työelämän ja mahdollisilla ammattikorkeakoulun edustajilla, muodostuu alan kehittämistoimikunta. Kehittämistoimikuntien tehtävänä on: • opetussuunnitelman kehittäminen,


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

• ammattiosaamisen näyttöjen kehittä- misen asiantuntijana toimiminen • työssäoppimisen koordinointi • esityksien tekeminen muista alaan keskeisesti liittyvistä asioista, kuten: o henkilöstön koulutustarpeet o kalustoinvestoinnit o Skills-toiminta o muut erikseen annettavat eritystehtävät Koulutuksen korkea laatu edellyttää oppilaitokselta toimivaa ennakointia ja toimintaympäristöjen muutoksen tulkintaa. Erityisen tärkeää on yhteistyö työelämän kanssa. Sitä vahvistetaan esimerkiksi laajentamalla kehittämistoimikuntien toimintaa sekä tukemalla opiskelijoiden työssäoppimisen käytäntöjä ja opettajien työelämäjaksoja. Arviointitoimikunta OSEKK:n yhtymähallitus nimeää kaksivuotiskaudeksi ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten toimielimen, arviointitoimikunnan (§ 25 a, L 630/98, muutos L601/2005). Arviointitoimikunta hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Lisäksi arviointitoimikunta käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Arviointitoimikunta myöntää näyttötodistukset, jotka toimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa. Ammattiopiston opetuksen kehittämistyötä tehdään lisäksi laajasti erilaisten projektien kautta. 1.6 Sidosryhmäyhteistyö Työelämä Koulutuksen ja työelämän yhteistyön avulla varmistetaan, että koulutus

11

vastaa sisällöllisesti työelämän ja yksilöiden tarpeita sekä edistää tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Kehittämistoimikunnat Kehittämistoimikunnat tekevät tärkeää yksittäisiä aloja koskevaa yhteistyötä. Niiden tehtävät on lueteltu luvussa 1.5. Neuvottelukunta Ammattiopiston lautakunta nimeää toimikaudekseen neuvottelukunnan työelämänedustajista. Nämä jäsenet edustavat Oulun seudun ammattiopiston koulutustarjontaan kuuluvia koulutusaloja. Työelämän edustajien lisäksi neuvottelukuntaan kuuluvat ammattiopiston rehtori, kehittämisjohtaja ja lautakunnan puheenjohtajat. Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia ammattiopiston johdon ja elinkeinoelämän yhteistyöfoorumina. Sijaintikuntien sosiaali- ja terveystoimi OSAO käy vuoropuhelua yksiköidensä sijaintikuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä sekä kansanterveys- ja lastensuojelulaissa määritellyistä toimintamuodoista. Muut oppilaitokset OSAO tekee laajaa yhteistyötä perusopetuksen kanssa, työmuotoina ovat mm. opiskelumahdollisuuksista tiedottaminen ja markkinointi sekä nivelvaiheen ohjausyhteistyö. Ammattilukiotoiminnassa vakiintuneita yhteistyökumppaneita ovat Oulun lukiotoimi sekä muiden sijaintikuntien lukiot. Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja erityisammattioppilaitosten kanssa on vakiintuneita yhteistyösuhteita erilaisten opetuksen kehittämishankkeiden osalta. Ammattikorkeakouluyhteistyössä tärkein toimija on Oulun seudun am-


12

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

mattikorkeakoulu. Yhteistyötä tehdään myös muiden ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen kanssa. Koulutukseen hakijat OSAO tiedottaa hakuoppaassa, internetsivuilla sekä opiskelijan oppaassa tutkinnoista, tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä. Lisäksi tiedotetaan tilanteista, joissa koulutuksen järjestäjä voi edellyttää opiskelijalta rikosrekisteriotteen toimittamista. Kodit ja huoltajat Yhteistyö on kuvattu luvussa 14. 1.7 Jatko-opintokelpoisuus Ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin asetuksella säädetään ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu opiskelijan opinto-ohjelman perusteella päättää (L 630/1998 § 4). Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitettu ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettu laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto tuottavat yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Laajuudeltaan tätä suppeampi perustutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto tuottavat kelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin. (OPM asetus 1080/2009 § 1) 1.8 Kansainvälisyys ja kansainvälinen toiminta OSAOn kansainvälisyystoiminnan tavoitteena on, että opiskelijat osaavat toimia monikulttuurisessa ympäristössä Suomessa ja ulkomailla. He ovat

suvaitsevaisia ja kielitaidoltaan tasolla, joka mahdollistaa toimimisen monikulttuurisessa ympäristössä. Kv-toiminnan alueeksi on linjattu Eurooppa. Opiskelijoita tuetaan osallistumaan opiskelijavaihtoihin ja kansainväliseen työssäoppimiseen. Yhtenä teemana on kotikansainvälisyys, joka tuo kansainvälisyyden ulottuvuutta yksiköihin kaikille opiskelijoille. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen on laadittu erillinen Kansainvälisyysopas, jossa kuvataan tarkemmin erilaisia kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia ja annetaan käytännön neuvoja. Tarkemmat ohjeet kansainvälisestä toiminnasta on sijoitettu toimintajärjestelmään, wwwsivuille sekä opiskelijanoppaaseen. 1.9 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä kestävä kehitys Oulun seudun ammattiopistolle on laadittu erillinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä Kestävän kehityksen suunnitelma. 1.10 Opiskeluoikeus ja esteettömyys OSAOn Oikeusturvatoimikunta toteuttaa ns. SORA –lakia. Toimielin päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. (951/2011 35 a §) Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset (951/2011 27 a §) Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Opiskelijoille tiedotetaan tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista, rikosrekisteriotteen pyytämisestä ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä. Rikosrekisteriotteen toimittaminen koulutuksen järjestäjälle Opiskelijalta voidaan edellyttää rikosrekisteriotteen esittämistä silloin, kun opin-

13

noissa annetaan tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Jos opiskelija kieltäytyy rikosrekisteriotteen antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

SORALAKI


14

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

15

1 Koulutuksen j채rjest채minen ja opetuksen j채rjest채mismuodot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21


16

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

2. Koulutuksen järjestäminen ja opetuksen järjestämismuodot

2.1 Koulutuksen järjestämisen periaatteet Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa perusopinnoista tuleva suorittaa ammatillisen perustutkinnon kolmessa vuodessa. Opiskelijoilla on mahdollista sisällyttää tutkintoonsa opintoja ammattiopiston eri yksiköiden sekä muiden yhteistyöoppilaitosten tarjonnasta. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. Mikäli opiskelijoilla on aiempaa osaamista, se tunnustetaan. Tavoitteena on, että opiskeluaikaa voidaan lyhentää. Oppimista tukeva toiminta Opiskelijoille järjestetään mahdollisuus saada lisätukea oppimiseen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Tukimuotoja ovat esimerkiksi yksilö- sekä pienryhmäohjaus ja -opetus. Elämänhallinnan tukemiseksi ja opintojen edistämiseksi opiskelijoille järjestetään yksilöllisiä oppimis-, tuki- ja

opiskelijahuoltopalveluja. Opiskelijoille tarjotaan myös opintojen ulkopuolisia aktiviteettejä ja yhteistapahtumia. Vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiseksi opiskelijoilla on mahdollista osallistua kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin mm. SAKU ry:n järjestämiin liikunta- ja kulttuurikilpailuihin. OSAO on mukana Ouluseutu Urheiluakatemiassa (OSUA). OSAO toimii erittäin aktiivisesti Skills -toiminnassa. Sen avulla opiskelijoita kannustetaan osallistumaan ammattitaitokilpailuihin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. 2.2 Oppimisympäristöt Oppimisympäristöinä toimivat oppilaitos ja työssäoppimispaikka sekä muut oppimista tukevat ympäristöt. Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö taataan opiskelijoille ja henkilöstölle. Hyvä oppimisympäristö koostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja pedagogisesta toimintaympäristöistä.


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

2.3 Opetuksen järjestämismuodot Lähi- ja etäopiskelu Pääosa opetuksesta toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksen opetus- ja työtiloissa tai muissa työympäristöissä sekä työssäoppimispaikoissa. Erilaisia oppimistehtäviä ja projektitöitä voidaan tehdä myös yksilöllisesti tai ryhmissä etäopiskeluna. Lähiopetuksen määrä päätetään lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Tutkinnon osille on opetussuunnitelmien perusteissa määritelty nimellislaajuus. Se kertoo, millaisen työmäärän tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten saavuttaminen koulutuksella keskimäärin edellyttää tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole lainkaan tutkinnon osan edellyttämää osaamista (OKM). Lähiopetuksen määrä/sisältö voi olla opiskelijalle yksilöllinen ja perustuu opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin tutkinnon osan tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Verkko-opetus Verkko-opetuksessa opettaja ja opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään verkon välityksellä erilaisilla oppimisalustoilla. Monimuoto-opetus Monimuoto-opetuksen toteutuksessa käytetään useampia opetus- ja oppimismuotoja. Opetus sisältää lähi-, etä- ja/tai verkko-opetusta. Opiskelu voi tapahtua oppilaitoksen tiloissa ja/tai tehtävän laadun mukaan muualla. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Kaikkiin tutkintoihin sisältyy työpaikalla tapahtuvaa työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa (ov). Työssäoppiminen kuvataan tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa. Ammattiosaamisen näytöt järjestetään ensisijaisesti työpaikoilla työssäoppimisen yhteydessä

17

hyväksytyn tutkinnon osan toteutus- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla. Tutkinnon suorittaminen osina ja tutkinnon täydentäminen Koko tutkinnon suorittaminen on tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Opiskelijat voivat suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on heidän opiskeluvalmiuksiensa, elämäntilanteensa tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan, miten tutkinnon eri osat pääsääntöisesti sijoittuvat eri opintovuosille. Tätä kuvausta käytetään pohjana opiskelijan kirjallista suunnitelmaa tehtäessä. Siinä tapauksessa, että aikaisemman opetussuunnitelman mukaiset perustutkinnon opinnot ovat keskeytyneet (erotodistus), opiskelijan tulee hakeutua uudelleen opiskelijaksi vapaamuotoisella hakemuksella. Jäljellä oleva opiskeluaika on tällöin suorittamattomien opintojen laskennallinen suoritusaika lisättynä yhdellä vuodella. Tässäkin tapauksessa laaditaan kirjallinen suunnitelma tutkinnon suorittamisesta. Muu opintojen tarjonta ja valinta Opiskelijat voivat valita osia muista ammatillisista tutkinnoista sekä syventää ammattitaitoaan vapaasti valittavilla opinnoilla. Ammattiopistossa opiskelevat opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa lukio-opintoja. Urheilussa menestyneillä opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua Ouluseutu Urheiluakatemiaan. Ohjattu valmennus luetaan tutkintoon pakollisina tai valinnaisina opintoina.


18

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

19

1 2 Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta Opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet sekä kurinpitomenettely Oppimisen ja osaamisen arviointi

3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21


20

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

3. Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta

Ammattiopistossa ja sen yksiköissä järjestetään opiskelijoiden ja henkilöstön yhteisöllisyyden lisäämiseksi erilaisia tapahtumia, tilaisuuksia, koulutuksia, toimintapäiviä sekä juhlia. Perinteisiä tapahtumia ovat mm. lukuvuoden avajaiset ja lukukausien päättäjäiset, urheiluja kulttuurikilpailut. Ammattiopisto on jäsenenä Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitossa SAKU ry:ssä. SAKU:n järjestämiin tapahtumiin ja kilpailuihin osallistumiseen kannustetaan sekä opiskelijoita että henkilökuntaa. Toimintaan osallistuttaessa edustetaan Oulun seudun ammattiopistoa. Opiskelijoille kustannetaan hakemuksesta opiston edustustehtävistä aiheutuneet kulut yhteisten periaatteiden mukaisesti. Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään lain 630/98 mukaista koulutus-

ta, on opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Opiskelijakunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa koulutuksen kehittämisen sekä opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemisen yhteydessä (L 630/1998, 41 § ja 36 §). Ammattiopistossa kannustetaan ja annetaan opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan sekä koulutukseen ja yhteisten asioiden hoitamiseen. Yhteiseen toimintaa osallistuminen voidaan sisällyttää opiskelijan opintoihin esimerkiksi vapaasti valittavina tutkinnon osina.


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

21

4. Opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet sekä kurinpitomenettely

Opiskelijoiden oikeusturvaa säätelevät perusoikeudet, laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (L630/98, muutoksineen, A811/98), hallintolaki (L434/2003) ja työturvallisuuslaki (L738/2002). Opiskelijoiden tulee lisäksi noudattaa ammattiopiston järjestyssääntöjä. Opiskelijoilla on oikeus • turvalliseen opiskeluympäristöön ja asialliseen kohteluun oppimisympä- ristöissä • saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opinto-ohjausta sekä opiskelijahuollon palveluita • saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. • osallistua koulutuksen kehittämiseen • opintososiaalisiin etuihin ja eräisiin muihin etuihin

• ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (21.8.1998/630) 37 §:n mukaan ammatillisessa peruskoulutuksessa opetus on opiskelijalle maksutonta. Opetusministeriön asetus 19.12.2001/1323 eräiden oppi- lailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista säätää maksuista, joita koulutuksen ja tutkintojen järjestäjät voivat periä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) ja amma tillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) nojalla. Opiskelijoilta perittävistä maksuis ta OSAOssa päättää lain antamissa puitteissa Ammattiopiston lautakun- ta. • päätoimisissa opinnoissa opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuun- nitelma edellyttää opiskelijan läsnä- oloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa.


22

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

• • •

päätoimisesti luonnonvara-alan metsätalouden koulutuksessa sekä maatilatalouden ja puutarhatalouden ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiske- levilla on oikeus jokaisena työpäivänä maksuttomaan ruokailuun, johon kuuluu päivittäisen kouluaterian lisäksi aamiainen ja päivällinen asuminen koulutuksen järjestäjän osoittamassa opiskelija-asuntolassa on opiskelijoille maksutonta opiskelijoille matkoista aiheutuviin kustannuksiin myönnettävästä tuesta ja opintotuesta päättää KELA

Opiskelijoilla on velvollisuus • osallistua opetukseen ja suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti • suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa • noudattaa järjestyssääntöjä Kurinpito Opiskelijoita ohjataan ensisijaisesti kasvatuksellisin keinoin, keskusteluin ja neuvoin siten, että heillä on mahdollisuus saattaa opintonsa päätökseen. Mikäli järjestyssääntöihin liittyvissä asioissa kasvatukselliset keinot eivät auta tai riitä, on käytettävissä ammatillista koulutusta koskeviin säännöksiin sisältyvä kurinpitomenettely. Kurinpitomenettelyt (L630/1998) ovat • poistaminen opetustilasta tai oppilaitoksen alueelta • kirjallinen varoitus • erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi tai

• erottaminen opiskelija-asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi Ennen kurinpitorangaistusta opiskelijalle on yksilöitävä rangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti, kuultava opiskelijaa ja hankittava tarpeellinen selvitys. Ennen erottamista on kuultava myös alaikäisen opiskelijan huoltajaa. Kurinpitorangaistuksista ja opiskeluoikeuden menettämisestä tulee antaa kirjallinen päätös. Opiskelijan erottamisesta päättää ammattiopiston lautakunta, ja muista rangaistuksista päättää oppilaitoksen rehtori tai yksikön johtaja siten, kuin heidän työnjaossaan on määrätty. Jos asian laatu on edellyttänyt sen siirtämistä tuomioistuimen käsiteltäväksi, oppilaitoksessa ei voida samasta syystä aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä, mutta opiskelijalta voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. Kurinpitorangaistuksiin haetaan muutosta valittamalla hallintooikeuteen. Opiskelijaa koskeviin muihin päätöksiin (mm. opiskelijaksi ottaminen, opiskeluoikeuden menettäminen, eronneeksi katsominen) haetaan muutosta valittamalla aluehallintovirastoon.


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

23

5. Oppimisen ja osaamisen arviointi

Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan asetuksen ammatillisesta koulutuksesta mukaisella arviointiasteikolla. (Ammatillisen perustutkinnon perusteet luku 7.4). Arvioinnissa noudatettavia lakia ja asetuksia ovat L630/1998, L 601/2005, A811/1998, A603/2005, A488/2008. Oulun seudun ammattiopisto määrittelee tässä suunnitelmassa arvioinnin toteuttamisen toimintatavat. Arvioinnin toteuttamissuunnitelma on osa ammattiopiston yhteistä opetussuunnitelmaa ja on laadittu voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti. 5.1 Todistukset Todistusten laadinnassa noudatetaan voimassaolevaa Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta.

Opiskelijalle, joka on suorittanut tutkinnon tai tutkinnon osia ja ammattiosaamisen näyttöjä, annetaan pyynnöstä tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa annetaan riittävät tiedot oppilaitoksesta samoin kuin tutkintotodistuksesta tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Tutkintotodistus tehdään OSAOn opiskelijahallintojärjestelmään luodulle todistuspohjalle ja OSAOn todistuspaperille.


24

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

5.2 Arvosanat ja niiden dokumentointi Arvosanat tallennetaan opiskelijahallinto-ohjelmaan seuraavasti: Arvosana/merkintä kirjaimin

lyhenne

tyydyttävä 1 hyvä 2 kiitettävä 3 hyväksytty H suoritettu S hylätty 0 kesken K osallistunut opetukseen OS vapautettu V mukautettu M Arvosanoihin liittyvää lisätietoa Hylätty (0): osaamisen arviointi: suorituksia puuttuu, tai hylätty koe, selitys/ alaviite: mitä suorituksia opiskelijan on tehtävä, jotta hän saa hyväksytyn suorituksen. Osallistunut opetukseen (OS): oppimisen arviointi: opiskelija on suorittanut tutkinnon osan opintoja, mutta ammattiosaamisen näyttö/muu osaamisen arviointi vielä puuttuu, merkitään myös montako opintoviikkoa suoritusmerkintä kattaa ja mitä opiskelijan pitää vielä tehdä saadakseen arvosanan. Opiskelun aikana tapahtuva opiskelijan arviointi dokumentoidaan arviointiasiakirjoihin. Kaikki arviointiasiakirjat säilytetään vähintään 6 kuukautta arvosanan antamisesta arkisto-/säilytysohjeen mukaisesti. Jos opiskelijalle ei voida antaa arvosanaa tutkinnon osasta, opiskelijahallinto-ohjelmaan tallennetaan tiedot, mitä opiskelijan pitää suorittaa saadakseen arvosanan. Tutkinnon osien arvosanat tulee merkitä opintokorttiin kolmen viikon kuluessa tutkinnon osan opiskelun päättymisestä.

(MAMU -valmentava, Ammattistartti) (suorituksia puuttuu, tai hylätty koe)

5.3 Arviointi erityisopetuksessa Erityisopiskelijoiden arvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelman mukaisia arviointiperusteita. Tavoitteisiin pääsemiseksi voidaan erityisopiskelijalle järjestää lisäopetusta tai muita tukitoimia henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti (A 603/1998, 10 §). Kun opetussuunnitelman tavoitteita mukautetaan lain (630/1998 20 §:n ja 21 § 2 ja 3 mom.) mukaisesti, siitä on tehtävä merkintä sekä päättötodistukseen että näyttötodistukseen ja opiskelijan arviointi suoritetaan mukautettuihin tavoitteisiin suhteutettuna. Mukauttamispäätös kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Mukautetuille tavoitteille laaditaan ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet sekä arviointikriteerit. Mukautetut tutkinnon osat merkitään todistukseen M-viitteellä. Asetuksen 603/2005, 10 §:n mukaan erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

voidaan arvioida myös sanallisesti. Mukautuspäätöstä tehtäessä on varmistettava, että opiskelija tietää mukautettujen tavoitteiden mukaan suoritetun koulutuksen vaikutuksen jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Jos opinnot jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, annetaan tutkintotodistuksen sijasta todistus suoritetuista opinnoista. Todistuksen liitteeksi annetaan selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. 5.4 Maahanmuuttaja- ja eri kielija kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen arvioidaan samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Tietoja ja taitoja arvioidaan sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollinen puutteellisuus tai erilainen kulttuuritausta eivät vaikuta arvosanaan heikentävästi. Jos suomi ei ole opiskelijan äidinkieli, on hänen opintojaan arvioitava suomi toisena kielenä tavoitteiden mukaisesti myös siinä tapauksessa, ettei hänelle ole erikseen järjestetty suomi toisena kielenä opetusta. Mikäli opettaja ja opiskelija yhdessä arvioivat opiskelijan suomen kielen taidon äidinkielen tasoiseksi, osaaminen arvioidaan äidinkielen suomenkieli tavoitteiden mukaan. Päättötodistukseen merkitään, kumman tavoitteiden mukaisesti suorituksia on arvioitu. Opiskelijan opiskelusuunnitelma, myös arviointi, voi koostua molemmista edellä mainituista äidinkielen opinnoista. Opiskelijan arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä ja kirjallista arviointia voidaan täydentää suullisella tentillä. Opiskelijalla, jonka äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, on oltava ennen ammattiosaamisen näyttöä sellainen kielitaito, että hän

25

ymmärtää ammattiosaamisen näyttönä tehtävään työhön liittyvät ohjeet ja määräykset. Tuen tarve on tunnistettava ja sen perusteella suunniteltava tukitoimet yhdessä oppilaitoksen, työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa. Ammattiosaamisen näytön arvioijat ja näytön toteutukseen osallistuvat tulee tarvittaessa valmentaa siihen, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi ammattiosaamisen näytön toteutukseen osallistuvat ja näytön arvioijat tulee valmentaa selkeän kielen käyttöön ohjeita annettaessa. Viittomakielisten opiskelijoiden suomen kielen taito arvioidaan suomi viittomakielisille -tavoitteiden mukaisesti. Jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsia toisena kotimaisena kielenä, päättötodistukseen merkitään mitä hän on sen tilalla opiskellut. 5.5 Osaamisen tunnustaminen sekä niihin liittyvät todistusmerkinnät Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen arvioimista ja tunnustamista. Hakemus tulee tehdä riittävän ajoissa ennen mainittujen opintojen tai opintokokoinaisuuden alkamista. Opiskelijan tulee esittää osaamisen arvioinnin edellyttämä selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan (L 630/1998, § 12). Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksiluettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana (ammatillisen perustutkinnon perusteet luku 7.3). Osaamisen tunnustamisen todistusmerkinnöissä noudatetaan voimassaolevaa Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta.


26

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

5.6 Ammattilukio-opintojen merkinnät Lukio-opinnot kirjataan ammatilliseen todistukseen ”muualla suoritetut opinnot” -periaatteiden (laki 630/98, § 14) mukaisesti. • Lukion kurssisuoritukset kertyvät ammatilliseen opintokorttiin opinto- jen aikana ja osajakson nimikkeenä on ammattilukion kurssinimike. • Tutkinnon osa nimetään ammatillis- ten opintojen nimikkeen mukaisesti. 5.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Mikäli opiskelijalla on suorituksia enemmän kuin 120 opintoviikkoa: • Ensisijaisesti tunnustetaan niitä opintoja, jotka takaavat tutkinnon muodostumisen 120 opintoviikkoon asti. Tutkinnon valmistumis- vaiheessa tarkistetaan yhdessä opiskelijan kanssa, mitä opinto- ja päättötodistukseen merkitään. • Jos opiskelija suorittaa opintojen aikana enemmän kuin 120 opinto- viikkoa, kaikki hyväksytysti suoritetut opinnot merkitään päättötodistuk- seen. 5.8 Arvioinnin oikaiseminen Arvioinnin oikaisemisesta on voimassa, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 601/2005, 25c §) on säädetty.

Opiskelijalla on oltava mahdollisuus tutustua kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintoja, osaamista tai ammattiosaamisen näyttöjä koskevaan arvioinnin perusteena olevaan aineistoon. Opinto-, näyttö- tai tutkintosuorituksensa arviointiin tai osaamisen tunnustamiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua opettajalta, muulta päätöksen tehneeltä henkilöltä tai yksikön johtajalta. Oikaisupyynnön vastaanottavan henkilön on dokumentoitava oikaisupyyntö. Tieto arvioinnista katsotaan saaduksi, kun kokeen, tehtävän tms. palautteenantotilaisuus on järjestetty, tai arvosana on nähtävissä opintokortissa tai opintorekisterissä, tai näyttötodistuksessa. Arvioinnista tulee keskustella ensin arvioinnin antaneen opettajan tai muun arviointipäätöksen tehneen henkilön kanssa. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset tai osaamisen tunnustamisen päätöksen tietoonsa. Jos opiskelija on tyytymätön tehtyyn uuteen arviointiin tai päätökseen, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua arviointitoimikunnalta kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut mahdollisuus saada oikaisupyynnön jälkeisen arviointipäätöksen tietoonsa. Arviointitoimikunta voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos arviointipäätös on virheellinen.


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

27

1 2 3 4 5 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

6

Työssäoppiminen ja työturvallisuus työpaikalla

7

Yrittäjyys

8

Opinnäyte

9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21


28

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

6. Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea OSAOn perustehtävää tarvelähtöisillä ja monipuolisilla ohjauspalveluilla. Opinto-ohjauksen tarpeet vaihtelevat yksilöittäin ja ne ovat erilaisia opiskelupolun eri vaiheissa. Lisäksi valinnaisuus, opintotarjonnan laajeneminen ja osaamisen tunnustaminen lisäävät opinto-ohjauksen tarvetta ja muuttavat myös ohjausmenetelmiä ja -toimintaa. Opinto-ohjauksella ja ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijoita saavuttamaan kokonaisvaltaisesti tavoitteensa. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä ohjauksena, henkilökohtaisena ohjauksena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena. 6.1 Opinto-ohjauksen tavoitteet ja opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa ammatillisesta koulutuksesta jo hakuvaihees-

sa. OSAO tiedottaa ammatillisesta koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta nuorille, perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille, opettajille ja muille yhteistyö- ja sidosryhmätoimijoille. Koulutustiedotusta ja ohjausta on suunnattu myös perusopetuksen päättymisen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneille nuorille, heidän huoltajilleen ja nuorten palveluiden toimijoille. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää perustutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat ja valinnan mahdollisuudet. Opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa, oppimistaan ja osaamistaan. OSAOssa perustutkintoihin sisältyy ryhmä- ja pienryhmämuotoista opinto-ohjausta yksi opintoviikko vuodessa.


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

6.2 Opinto-ohjauksen järjestäminen Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opintoohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. OSAOssa kiinnitetään erityistä huomiota niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Ohjauksen tulee perustua kulttuuriselle tietoisuudelle, mutta jokaista opiskelijaa kohdellaan yksilönä, jolla perhe, elämäntilanne, oma elämän-, opiskelu- ja työhistoria vaikuttavat kulttuurisen taustan lisäksi arvoihin, asenteisiin sekä käsityksiin asioista ja yhteiskunnasta yleensä. Tämän opetussuunnitelman yhteisen osan liitteenä on opinto-ohjaussuunnitelma, jossa kuvataan tarkemmin ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Opinto-ohjaussuunnitelma toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Siinä määritellään, miten ja minkälaista tukea opiskelija saa ohjaustoimintaan osallistuvilta. Suunnitelmassa esitetään, miten yhteistyö eri koulutuksen järjestäjien kanssa on järjestetty, jotta opiskelija voi valita tutkinnon osia ja opintoja eri koulutusohjelmista ja tutkinnoista sekä suunnitella useamman kuin yhden tutkinnon suorittamista. Siinä määritellään myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelma on osa ohjaussuunnitelmaa. Ohjaustoimintaan osallistuu koko henkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja

29

toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Opintojen alkuvaiheen ohjauksen tavoitteena on perehdyttää uudet opiskelijat ammatillisiin opintoihin ja opiskeluun, vahvistaa tai selkeyttää ammatillista suuntautumista, tukea opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa sekä ehkäistä alkuvaiheen keskeyttämistä. Opiskelijoille tulee luoda mahdollisimman turvallinen, viihtyisä ja terveellinen opiskeluympäristö. Koulutuksen alkuvaiheessa korostuvat sekä henkilökohtaisen kasvun tukeminen että opiskelijahuollollinen yhteistyö. Opintojen jatkuessa on tärkeää, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksesta sekä tietoa ja kokemusta työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista. Opiskelija saa tukea opiskeluun ja elämään liittyvissä ongelmatilanteissa sekä häntä tuetaan jatko-opintoihin ja työllistymiseen liittyvissä asioissa. Opiskelija saa tietoa ja kokemusta työelämästä, työpaikoista, työnhausta, yrittäjyydestä ja jatko-opintomahdollisuuksista. Opiskelijaa tuetaan ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kasvussa sekä tutkinnon suorittamisessa. 6.3 Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinta ja sisältö Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Se pohjautuu opetussuunnitelmaan sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja suunnitelmiin. Opiskelija osallistuu oman opiskelunsa suunnitteluun, opintojen valintoihin, yksilölliseen opinnoissa etenemisen seurantaan ja oman oppimisensa arviointiin. HOPS:n laativat yhteistyössä opiskelija ja ryhmänohjaaja opinto-ohjaa-


30

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

jan ja muun opiskelijapalvelu-henkilöstön avustuksella opintojen alkaessa ja sitä tarkistetaan ja arvioidaan opintojen kuluessa. Ryhmänohjaaja käy valmistuvan opiskelijan kanssa urasuunnittelua tukevan palautekeskustelun, jonka keskeiset asiat kirjataan HOPS:iin. HOPS laaditaan opiskelijahallintojärjestelmään ja se on opiskelijan, ryhmänohjaajan, opettajien, opinto-ohjaajan ja opiskelijahuoltoryhmän käytettävissä. Opiskelijalle tulee antaa riittävästi tukea ja ohjausta suunnitelman laatimisessa. Ryhmänohjaaja kirjaa ja päivittää tiedot HOPS:sta opiskelijatietohallintajärjestelmän HOPS-välilehdelle yhdessä opiskelijan kanssa ja tulostaa sen opiskelijalle. Ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijaa seuraamaan opintojen etenemistä ja hakemaan ohjausta ja tukea opiskelu- ja urasuunnitteluun koko koulutuksen ajan.

• koulutuksen ja tukitoimien tarve erityisesti suomen tai ruotsin kielen osalta; valmiuksia • verrataan tavoiteltavan tutkinnon ammatillisiin kielitaitovaatimuksiin (myös toisen kotimaisen kielen vaatimustaso) ja samalla otetaan huomioon muu kielitaito • tietokoneen käyttöön tai verkko- opiskeluun tarvittavat valmiudet • lähtökulttuuriin ja elämän- tilanteeseen liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on opiskelijan kehittymissuunnitelma, joka sisältää: • opiskelijan henkilötiedot sekä tiedot ryhmästä ja ryhmänohjaajasta • lyhyet kuvaukset opiskelijan aikaisemmista opinnoista ja työkokemuksesta • opiskelijan oppimisen tavoitteet ja suoritustavat, sekä aikataulu (myös työssäoppimisen) • opiskelijan vahvuudet ja tulevai- suuden suunnitelmat • opiskelijan valitsemat kaikille valin- naiset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat • opiskelijan aikaisempien suoritusten osaamisen tunnustamiset • mahdolliset vapautukset opiskelusta ja opiskelun rajoitteet • maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa selvitetään erityisesti opiskelijan Suomalaisen yhteis- kunnan ja työkulttuurin tuntemus sekä työkokemuksen laatu

6.4 Keskeyttäminen ja eroaminen

Mikäli opiskelija tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan, laaditaan lisäksi opiskelijan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS-prosessin sisältö on kuvattu luvussa 10.

Opiskelijan suunnitellessa opinnoista eroamista tai keskeyttämistä, hänen kanssaan käydään ohjauskeskustelu, jossa keskustellaan mahdolliseen eroamiseen / keskeyttämiseen johtaneista syistä, niiden ratkaisumahdollisuuksista ja jatkosuunnitelmista. Jos opiskelija eroaa/keskeyttää opintonsa, hän tekee sen kirjallisesti. Opintojen keskeyttäminen Opiskelija hakee opintojen keskeyttämistä opintojen määräaikainen keskeyttäminen -lomakkeella. Alaikäisen opiskelijan huoltaja allekirjoittaa lomakkeen. Lomakkeelle opiskelija ottaa ryhmänohjaajan lausunnon. Koulutusjohtaja / osastonjohtaja / opinto-ohjaaja (yksikön määräämä) tekee esityksen opiskelupaikan varaamisesta / opiskelijan ilmoitusvelvollisuudesta opiskelupaikan säilyttämiseksi tai perumiseksi. Päätöksen tekee yksikönjohtaja.


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

Opinnoista eroaminen Opiskelija ilmoittaa eroavansa opinnoista Opiskelijan eroaminen -lomakkeella. Opiskelija täyttää henkilötiedot ja alaikäisen opiskelijan huoltaja allekirjoittaa ilmoituksen. Ryhmänohjaaja merkitsee opiskelijan viimeisen opiskelupäivän lomakkeelle, jonka jälkeen opiskelija käy keskustelemassa eronsa syistä ja jatkosuunnitelmistaan opinto-ohjaajan

S P O H

31

ja tarvittaessa yksikönjohtajan kanssa, jolloin syy ja jatkosuunnitelma merkitään ilmoitukseen ja opiskelija allekirjoittaa lomakkeen. Opintojen päättämiseen liittyvien asioiden (asunnon luovutus, laskut, avaimet ja oppilaitoksen muu omaisuus) tarkistuksen tekevät lomakkeella mainitut henkilöt, jonka jälkeen opiskelija toimittaa lomakkeen opintotoimistoon/kansliaan.


32

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

7. Työssäoppiminen ja työturvallisuus työpaikalla

Työpaikkojen ja OSAOn yhteistyöllä varmistetaan työssäoppimisen ja muun ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja ajantasaisuus, jotta opiskelijat saavuttavat tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset. Työssäoppimista ohjaavat opettajat ja työpaikkaohjaajat huolehtivat siitä, että opiskelijat saavat riittävästi ohjausta, opetusta, palautetta ja arviointia koko työssäoppimisjaksoon liittyen. OSAO pyrkii huolehtimaan opettajien työelämäosaamisesta ja kouluttamisesta sekä työpaikkaohjaajien kouluttamisesta. OSAOssa työssäoppiminen järjestetään erillisen prosessikuvauksen mukaisesti. Työssäoppimisen aikana opiskelijat eivät yleensä ole työsuhteessa työnantajaan, eikä heille makseta palkkaa työssäoppimisjaksojen aikana. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijat ovat oikeutettuja saamaan opintotukea ja opintososiaalisia etuja niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Työssäoppimisen toteuttaminen oman yrityksen

puitteissa on mahdollista, mikäli yritystoiminta on ammattimaista ja jakson tavoitteet voivat toteutua suunnitelman mukaisesti, kuten oppilaitos edellyttää kaikissa työssäoppimispaikoissa. Mikäli jaksolla suoritetaan ammattiosaamisen näyttö, ammattiosaamisen näytön arviointiin tulee nimetä yrityksen ulkopuolinen edustus. Mikäli työssäoppiminen toteutetaan ulkomailla, järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset. Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 19 §, 28 §) ja voimassa olevissa työturvallisuussäädöksissä on säädetty, työturvallisuusasioissa noudatetaan seuraavaa: Jokaisen työssäoppimispaikan kanssa on tehtävä sopimus. Ohjaava opettaja vastaa työssäoppimisessa vaadittavien sopimusten laatimisesta työssäoppimisen järjestäminen -prosessin mukaisesti. Sopimukseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammat-


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

tiosaamisen näytöistä (työnantajan ja oppilaitoksen välinen sopimus) kirjataan turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työssäoppimisjakson aloittamista työpaikkaohjaaja, ohjaava opettaja ja opiskelija käyvät jakson tavoitekeskustelun ja laativat opiskelijan suunnitelman. (Opiskelijan suunnitelma työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä) Samalla työpaikkaohjaaja ja työssäoppimista ohjaava opettaja varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 §:n 2 momentin mukaan työnantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän

33

osoittamalla tavalla. Työssäoppimista säätelee myös laki nuorista työntekijöistä (19.11.1993/998) ja Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (15.6.2006/475). Opiskelijan arvioinnista työssäoppimisjaksoilla sekä ammattiosaamisen näytöistä on määrätty tutkinnon perusteissa. Mikäli työssäoppimista ei voida arvioida ammattiosaamisen näytöillä, suoritetaan erillinen arviointi niiden tutkinnon osien arviointikriteereiden mukaisesti, joiden ammattitaitovaatimusten mukaisesti työssäoppiminen on suoritettu. Työssäoppimisjaksosta kerätään palautetta opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta ja opettajilta. Tutkintotiimit ja kehittämistoimikunnat osallistuvat työssäoppimisen kehittämiseen koulutusaloittain.


34

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

8. Yrittäjyys

OSAOn strategia (2015) määrittelee OSAOn strategiset päämäärät. Yhtenä päämääränä on ”yrittäjyys on vakiintunutta toimintaamme”. Erikseen määriteltynä TTS-tavoitteena on ” työelämä- ja yrittäjyysosaamisen vahvistaminen”. Yritysten ja yrittäjyyden merkitys taloudellisen kasvun ja työllisyyden edistäjänä kasvaa edelleen. Aloitteellisuus ja yritteliäisyys lisäävät opiskelijoiden menestymistä yhteiskunnassa, jatko-opinnoissa ja työelämässä. OSAOssa toimii edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamista varten yrittäjyysjaos, jonka tehtävänä on levittää yrittäjyyttä ja yrittäjämäisiä toimintamalleja

sekä kehittää ja koordinoida yrittäjyyteen liittyviä toimenpiteitä, opetusta ja yhteisiä käytäntöjä. Haasteisiin vastataan työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen, oppisopimuskoulutuksen ja yrittäjyysopintojen kehittämisellä sekä opetushenkilöstön osaamisen varmistamisella. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yrittäjyysopintoja.


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

35

9. Opinnäyte

Ammattitaitoa osoittava opinnäyte sisältyy vain ammatilliseen peruskoulutukseen. Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa ammatillista osaamistaan kokoavan opinnäytteen, joka voi olla esimerkiksi tuote, työnäyte, portfolio, esitys tai kirjallinen tutkielma. Opinnäyte voidaan tehdä myös osana työssäoppimista ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Opinnäyte raportoidaan kirjallisesti ja esitetään suullisesti. Opinnäytettä tehdessään opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Opinnäytteen laajuus on vähintään

kaksi opintoviikkoa (2ov) tai kuten opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määritellään. Opinnäytteeseen liittyy aina riittävä ammatillinen ja kielellinen ohjaus. Opinnäytteelle nimetään ammatillinen ohjaava opettaja ja lisäksi kielellistä ohjausta tehdään äidinkielen tai muiden kielien opetukseen liittyen. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. Opinnäytteestä jää kirjallinen dokumentti oppilaitokselle. Yksiköt antavat opinnäytteen laatimiseen liittyviä täydentäviä ohjeita.


36

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

37

1 2 3 4 5 6 7 8 9 Ammatillinen erityisopetus

10

Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

11

Oppisopimuskoulutus

12

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti

13 14 15 16 17 18 19 20 21


38

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

10. Ammatillinen erityisopetus

Erityisopetuksen järjestäminen perustuu lainsäädäntöön, jonka avulla turvataan yhdenvertaiset koulutuspalvelut kaikille kansalaisille heidän edellytystensä mukaisesti (L680/1998, asetus 811/1998). Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on taata kaikille opiskelijoille sopiva, esteetön ja helposti saavutettava oppimisympäristö. Erityisopetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on varmistaa opiskelijoille tasapuoliset ja yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet. Suunnitelmassa kuvataan toiminnan järjestämisen käytäntöjä. Lisäksi laaditaan yksikkökohtainen toteutussuunnitelma, jossa kuvataan yksikkökohtaiset tarkemmat käytänteet. Tarkoituksena on luoda toiminnalliset puitteet ja tasa-arvoiset toimintamallit, joiden avulla autetaan, tuetaan ja mahdollistetaan opiskelu toisella asteella ja joissa huomioidaan opiskelijan valmiudet ja vahvuudet. Erityinen tuki on toimintaperiaate, joka läpäisee kaikki opetuksen

ja ohjauksen elementit. Opetuksen tuki pyritään antamaan aina etukäteen niin, että vältytään mahdollisilta epäonnistumisilta. Tuki suunnitellaan yksilöllisesti, kunkin opiskelijan valmiuksien mukaan. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Opiskelija nimetään erityistä tukea tarvitsevaksi, kun hän ei suoriudu opinnoistaan ilman erityistä tukea ja erityisopetuksen järjestämiselle on peruste. Opiskelijalle tehdään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jota täydennetään opiskelun kuluessa. HOJKS tehdään yhteistyössä opiskelijan, huoltajien, oppilaitoksen opettajien ja opiskelijahuollon kanssa. HOJKS:n tekemisestä vastaa ryhmänohjaaja tai muu yksikön määräämä henkilö. Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 §). Suunnitelma sisältää (A 811/1998, 8 § mukaan) • suoritettava tutkinto • opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet • tutkinnon laajuus • opiskelijalle laadittu henkilö- kohtainen opetussuunnitelma ja mahdollinen opetuksen mukauttaminen • opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut • muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä erityisopetuksen peruste ja perustelut Erityisopetus toteutetaan integroituna opetuksena ja tarvittaessa yksilöllisenä tai pienryhmäopetuksena. Integroitu opetus tarkoittaa sitä, että kaikki opiskelijat opiskelevat samassa ryhmässä. Sen tavoitteena on, että opiskelija saa tarvitsemansa tuen ennaltaehkäisevästi painottuen opiskelun alkuvaiheeseen. Erityisopetusta antaa opettaja tai muu tähän tehtävään nimetty ohjaaja. Tavoitteena on, että opiskelija voi suoriutua opinnoistaan tavoiteaikansa puitteissa, opiskeluryhmänsä suunnitelman mukaisesti. Erityisopetuksesta ei tule merkintää opiskelijan tutkintotodistukseen, ellei arviointia ole mukautettu. HOJKS-prosessi HOJKS-prosessilla tarkoitetaan sitä opetuksen suunnittelua, jota toteutetaan erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen onnistumiseksi. Prosessi voi kestää koko opiskelun ajan tai se voi olla lyhempi. Opiskelijan tarpeet määrittelevät HOJKS-prosessin pituuden ja laajuuden. Prosessi kokonaisuudessaan on kuvattu OSAOn erityisopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

39

HOJKS kirjataan opiskelijahallintojärjestelmään HOJKS peruste-sivulle, johon on luku- ja kirjaamisoikeus opiskelijan ryhmänohjaajalla, opiskelijahuoltoryhmän jäsenillä, erityisopetuksesta vastaavilla kyseisen osaston opettajilla ja opintoasiansihteerillä. HOJKS:n kirjataan opiskelijan opiskeluun liittyvät henkilökohtaiset järjestelyt. Hänen opiskelujensa etenemistä seurataan ja kirjataan HOJKS:n säännöllisesti. HOJKS:n seurantasivulle on luku- ja kirjaamisoikeus opiskelijan osaston/ koulutusalan/opetustiimin ja yhteisten aineiden opettajilla, opiskelijahuoltoryhmän jäsenillä, osaston koulunkäyntiavustajilla ja opintoasiansihteerillä. Opiskelijan edistymistä seurataan koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia muutetaan tarpeen mukaan. Määräykset erityisopiskelijoiden arvioinnista ovat ammatillisen perustutkinnon perusteissa luvussa 7.10. Opetussuunnitelman yhteistä osaa täydennetään erityisopetuksen järjestämistä koskevalla sähköisessä muodossa olevalla suunnitelmalla.


40

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

11. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

Maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomeen muuttaneita ja Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Ammatillisissa perustutkinnoissa maahanmuuttajien ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden, kuten saamenkielisten, romaanien ja viittomakielisten opiskelijoiden ammattitaitovaatimukset ovat samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisia opiskelijoita tuetaan opetusjärjestelyin oppilaitoksen enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voi koulutuksen järjestäjä jakaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain12§ 2 mukaiset äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen pakolliset tutkinnon osat valtioneuvoston päätöksen 213/99 ja asetuksen 616/2001 mukaisesti. Maahanmuuttajaopiskelijoiden opintojen arvioinnista on ohjeistettu opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa.

Kielikoe OSAOn johtoryhmä on linjannut, että kielikokeet toteutetaan Kontinkankaan yksikön toteuttamalla mallilla. Kielikokeen toteuttaminen Kontinkankaan yksikkö toteuttaa keskitetysti yhteishaun varsinaisen haun ja täydennyshaun kielikokeet. Mikäli jossakin yksikössä toteutetaaan lisähaku, se tehdään yksikkökohtaisesti. Kielikokeeseen kutsutaan kaikki hakijat, joiden äidinkieli on muu kuin opetuskieli (suomi). Kielikoe voi sisältää kuullun/luetun ymmärtämisosioita, sanasto- ja rakennetehtäviä sekä tekstin tuottamistehtäviä. Arviointikriteerit määrittyvät käytettävän kielikokeen perusteella. Kielikoe arvioidaan hyväksytty/hylätty-periaatteella. Arvioinnin jälkeen kielikokeen vastuuhenkilöt toimittavat kielikokeen tulokset Kontinkankaan yksikön opintoasiainsihteerille. Kontinkankaan yksikön opintoasiainsihteeri kirjaa tulokset Koulutajärjestelmään.


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

Kielikokeessa käynyt hakija voi kysyä kielikokeen tulosta varsinaisen haun tai täydennyshaun tulosten julkaisemisen jälkeen Kontinkankaan yksikön opintoasiainsihteeriltä. Tulosten julkaisemisen jälkeen kielikokeen tulokset arkistoidaan Kontinkankaan yksikköön. Hyväksytty kielikoe on voimassa vuoden ajan. Esimerkiksi hakija voi käyttää kevään yhteishaussa hyväksyttyä kielikoetulosta seuraavan kevään yhteishaussa. Opiskelupaikan antanut yksikkö vastaa oleskelulupien ym. tarvittavien asiakirjojen tarkistamisesta.

41

Kieltenopetuksen järjestelyt Seuraavia valtioneuvoston päätöksen 213/1999 mukaisia opetusjärjestelyjä voidaan soveltaa maahanmuuttajien, saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten kielten opinnoissa (äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli), jos heidän äidinkielensä on muu kuin suomi tai ruotsi. Kieltenopetuksen järjestelyt täsmennetään henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa.

MA

MU


42

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

12. Oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutuksesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetuissa laeissa (630/1998 8§, 17§ ja 631/1998, 4-5§) sekä ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetuissa asetuksissa (811/1998, 6-7§ ja 812/1998, 9§) sekä laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998). Oppisopimus on pääosin työpaikalla järjestettävää koulutusta ja perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Laki edellyttää lisäksi, että työnantaja ja oppisopimuskoulutukseen lain mukaan oikeutettu koulutuksen järjestäjä ovat tästä asetuksessa säädetyllä tavalla sopineet. Oppisopimuskoulutuksessa sovelletaan työsopimuslakia (L630/1998,18§). Myös yrittäjänä toimiva henkilö sekä virkamies tai julkisoikeudellisessa työsuhteessa oleva henkilö voi kouluttautua oppisopimuksella (30.12.1998/1185 ja 21.12.2007/1341).

Oppisopimuskoulutuksen johtoon ja valvontaan liittyvistä viranomaistehtävistä vastaa Oulun seudun ammattiopistossa Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö. Ammatillisena peruskoulutuksena toteutettavassa oppisopimuskoulutuksessa noudatetaan voimassa olevia tutkinnon perusteita. Opetussuunnitelmaperusteisena suoritetusta tutkinnosta tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä. Ammatillista peruskoulutusta näyttöperusteisena koulutuksena järjestettävää oppisopimuskoulutusta ohjeistetaan ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lainsäädännön perusteella Oulun seudun ammattiopiston ”Opetussuunnitelman yhteinen osa – näyttötutkinnot” (LTK 18.8.2009) ja ”Arvioinnin dokumentointi näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa” (rehtorin päätös 1.10.2008) asiakirjoissa.


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

43

13. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Asetuksen mukaan koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tietoa ja tarvittavia valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksessa tulee noudattaa Opetushallituksen vahvistamia opetussuunnitelman perusteita. Koulutuksen järjestämisessä korostuvat ohjaus, yksilöllisyys, toiminnallisuus ja käytännönläheinen, myös oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuva opiskelu. Ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa on erityisesti otettava huomioon opiskeluympäristössä ja laajemmin

yhteiskunnassa hyväksytyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvelvoitteet ja -tavoitteet. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta käytetään ilmaisua työssäoppimiseen valmentautuminen. Sen järjestämisessä tulee noudattaa lain 630/98, 16 §:ssä annettuja säädöksiä työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Opiskelijaksi ottamisen perusteista, ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa, annetun opetusministeriön asetuksen (4 §:n 2 mom. 1 kohta, OpMA 772/2006) mukaan hakijalle annetaan pisteitä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen suorittamisesta.


44

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

45

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

14

Opiskelijahuolto

15

Opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen

16 17 18 19 20 21


46

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

14. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

OSAOn yksiköt ovat aloitteellisia yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien tai huoltajien kanssa. Ryhmänohjaajat ovat ensisijaisia toimijoita kodin ja oppilaitoksen välisessä yhteydenpidossa. Yksiköissä järjestetään vuosittain opiskelijoiden vanhemmille/huoltajille ja muulle kotiväelle yhteisiä tilaisuuksia sekä tarvittaessa opiskelijakohtaisia tapaamisia. Yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan

terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Kodin ja koulun välisen yhteistyön ja tiedottamisen välineenä käytetään pääsääntöisesti opiskelijahallintojärjestelmää ja www-sivuja. Kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön toimintatapoja on kuvattu opiskelijan oppaassa. Erityisesti on huomioitava, että eri kieli- ja kulttuuritaustaiset vanhemmat ja opiskelijat saavat tarvittavat tiedot oppilaitoksen ja opiskelijahuollon toiminnasta. Tarvittaessa yksiköt voivat tarkentaa toimintatapojaan omilla ohjeillaan.


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

47

15. Opiskelijahuolto

Opiskelijahuolto on oppilaitoksen kasvatus- ja opetustyötä tukevaa toimintaa ja sen tavoitteena on turvallisen ja terveellisen oppimis- ja työympäristön luominen. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu ammattiopiston koko henkilöstölle. Yksiköissä tehtävä opiskelijahuoltotyö edesauttaa opiskelijoiden opintoja ja oppimista sekä koulutuksellisen tasaarvon toteuttamista. Opiskelijahuolto on ensisijaisesti ehkäisevää työtä ja lisäksi se on oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijahuoltoon kuuluu myös terveydenhoitajan, lääkärin ja mahdolliset kuraattorin palvelut. Keskeisiä opiskelijahuollollisia näkökulmia ovat: • • • •

turvallisuus ja terveys oppimisen olosuhteet opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja osallisuus kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

• yhteistyö yksikön ulkopuolisten yhteistyöverkostojen kanssa Opiskelijalle tiedotetaan ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta, eri hallinnonalojen palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista. Työssäoppimisen työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvistä asioista tiedotetaan opiskelijan lisäksi alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Opintojen alussa varmistetaan, että opiskelijat tuntevat oppilaitoksessa ja asuntolassa noudatettavat järjestyssäännöt. Ensisijainen vastuu oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa on jokaisella opiskelijalla ja työyhteisön jäsenellä. Opiskelijahuoltoryhmä Yksiköiden opiskelijahuoltoryhmiin kuuluu yksikön johdon edustus, terveydenhoitaja, mahdollinen kuraattori ja opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa opettajakunnan edustaja/edustajia. Opiskelija-


48

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

huoltoryhmää täydennetään tilanteen ja tarpeen mukaan esim. erityisopetuksen, sosiaalitoimen, asuntolan ja/tai opiskelijaterveydenhuollon edustajilla. Opiskelijahuoltoryhmä laatii lukuvuosittain toimintasuunnitelman, jossa kuvataan ryhmän työnjako, kokouskäytännöt, toimintatavat ja yksikön opiskelijahuollolliset keskeiset periaatteet. Opiskelijahuoltoa koskevat asiakirjat ovat julkisuuslain 24 §:n 30 kohdan mukaan salassa pidettäviä. Kuraattoritoiminta Osassa opiston yksiköitä toimii kuraattori opiskelijahuollon psyykkisten ja sosiaalisten ongelmatilanteiden asiantuntijana. Hänen tehtävänään on opiskelijan hyvinvoinnin turvaaminen ja elämänhallinnan tukeminen. Kriisitilanteissa kuraattori huolehtii yhdessä muun opiskelijahuollon henkilöstön kanssa riittävän tukiverkoston luomisesta opiskelijan kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Mikäli yksikössä ei ole tarjolla kuraattoripalveluita, on yksikön opiskelijahuoltoa koskevassa toimintasuunnitelmassa määriteltävä, miten kuraattorin työtä koskevat opiskelijapalvelut järjestetään. Opiskelijaterveydenhuolto Opiskelijaterveydenhuollosta vastaa yksikön sijaintikunta. ”Opiskelijaterveydenhuollon palveluihin sisältyvät oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta, opiskelijan terveydenhoito ja sairaanhoito sekä hammashoito (KTL

66/72)”. Opiskeluterveydenhuollon palvelut koskevat yli neljä kuukautta päätoimisesti opiskelevia. Opiskelijalle tehdään säädöksen mukaiset määräaikaiset terveystarkastukset (380/2009 §9). Terveydenhoitajat ohjaavat opiskelijoita erilaisten terveydenhoidon palveluiden piiriin. Opiskelijaterveydenhuollon palvelut kuvataan tarkemmin yksikön Opiskelijahuollon toimintasuunnitelmassa. Opiskelijan terveydentilan ja tulevan ammatin yhteensopivuus korostuvat tarkastuksissa, ja tarvittaessa opiskelija ohjataan lääkärin vastaanotolle. Kriisityö Yksiköt laativat OSEKK:n kriisitoimintamallin mukaisen kriisisuunnitelman. Päihdetyö OSEKK:n päihdetyön toimintamalli on käytössä koko OSAOssa. Toimintaohjeita, jotka löytyvät OSAOn www-sivuilta: • Järjestyssäännöt (tupakointi, päihteet) • Asuntolan järjestyssäännöt (tupakointi, päihteet) • Tasa-arvosuunnitelma • Kiusaamistilanteiden ehkäisymalli • Päihdetyön toimintamalli • Asiallinen kohtelu työyhteisössä


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

49

16. Opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen

Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä on turvallisuustyön tavoitekuvaksi asetettu: ”OSEKK on työ- ja opiskelupaikka, jossa motivoituneet, tyytyväiset ja osaavat henkilöt työskentelevät turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä.” (Yhtymähallitus 29.8.2005 § 98) OSEKK:n laatimassa Yksikön turvallisuustyön toimintaohjelma ja -suunnitelma asiakirjassa on lueteltu yksiköiden turvallisuustyön toimintaohjelman sisältö. Toimintasuunnitelma laaditaan syksyllä vuosittain toimintaohjelman pohjalta talousarvion kanssa samanaikaisesti koskemaan tulevaa vuotta. Suunnitelman valmistelee esimerkiksi turvallisuusvastaava ja työyhteisövaltuutettu. Turvallisuustyön toimintasuunnitelma käsitellään työpaikkakokouksessa tai henkilöstötoimikunnassa ja sen hyväksyy yksikön johto.

Työturvallisuuteen vaikuttavia lakeja ovat: • Asetus nuorista työntekijöistä, 508/1986 • Laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa, 131/1973 • Asetus työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa, 954/1973 • Työaikalaki, 605/1996 • Työterveyshuoltolaki, 1383/2001 • Työturvallisuuslaki, 783/2002 • Työsopimuslaki, 55/2001


50

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

51

1

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Oppilaitoksen itsearviointi

17

Opetuksen suunnittelu, toteutus ja palautteen kerääminen

18

Henkilöstön kehittämissuunnitelma

19

Uusien tutkinnon osien suunnittelu

20 21


52

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

17. Oppilaitoksen itsearviointi

OSAOssa arviointi toteutetaan vuosittain päivitettävän arviointisuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma sisältää arviointikohteet, arviointimenetelmät, aikataulun ja vastuut. Arvioinnissa käytetään erilaisia menetelmiä, kuten itsearviointia, ulkoisia arviointeja, sisäistä auditointia, vertaisarviointia, mittareita ja erilaisia kyselyitä opiskelijoille sekä henkilöstölle.

Arvioinnin tuloksia analysoidaan ja niiden perusteella päätetään kehittämistoimenpiteistä sekä asetetaan uusia tavoitteita. Kehittämistoimenpiteiden ja tavoitteiden toteutuminen ja vaikuttavuus arvioidaan sovitulla aikataululla ja tavoilla. Vertaisarviointia toteutetaan sisäisesti ammattiopiston eri yksiköiden välillä sekä yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

53

18. Opetuksen suunnittelu, toteutus ja palautteen kerääminen

Opetuksen suunnittelu tehdään opetus ja oppiminen prosessikuvauksen mukaisesti. Suunnittelusta vastaa kyseisen tutkinnon osan opettaja/opettajat. Erityistä huomiota on kiinnitettävä opiskelijoiden osallistamiseen opintojen suunnittelussa. Opetuksessa ja sen suunnittelussa käytetään kunkin perustutkinnon perusteita ja tutkintokohtaista osaa sekä tarvittaessa ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien ja vapaasti valittavien

tutkinnon osien toteutus- ja arviointisuunnitelmia. Sovituilta opetusjaksoilta kerätään opiskelijoilta palautetta opetusjaksopalautelomakkeella tai sähköisesti. Saatuja palautteita hyödynnetään mm. henkilöstön kehityskeskusteluissa ja opetusta kehitettäessä. Opiskelijoille tulee esitellä saatuja palautteita ja muiden kyselyiden tuloksia tarkoituksen mukaisilla tavoilla.


54

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

19. Henkilöstön kehittämissuunnitelma

OSAOn strategiassa 2015 määritellään uudistumisen ja työkykyisyyden kriittisiksi menetystekijöiksi osaamisen johtaminen, vahva pedagoginen, ohjauksellinen asenne sekä luovuuden tukeminen. Prosesseissa, rakenteissa ja toimintatavoissa menestystekijöitä ovat osaamisen jakaminen organisaatiossa, henkilöstön kansainvälistäminen, henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen, hankeosaamisen ja hankekoordinaation kehittäminen ja osallistuminen alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin foorumeihin ja toimintoihin. Tuloskorteissa kuvataan vuosittain henkilöstön kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ja valmisteluvastuut. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan henkilöstöraportin ja toiminnanohjausjärjestelmän (Navigaattori) avulla. Työhyvinvointibarometri -kysely toteutetaan kolmen vuoden välein. Työnantajalla ja henkilöstöllä on vastuu osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Henkilökohtaisissa

kehittämiskeskusteluissa määritellään osaaminen, arvojen ja tavoitteiden mukaiset toimenpiteet sekä kehittymis- ja kouluttautumistavoitteet. Niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan kehittämiskeskusteluprosessin kuvauksen mukaisesti. Omaehtoinen täydennyskoulutus voi olla ammatillista perus-, lisä- tai täydennyskoulutusta sekä tutkinto- ja arvosanatavoitteista ja muuta eri uravaiheisiin sopivaa täydennyskoulutusta. Omaehtoinen koulutus tapahtuu henkilön omasta aloitteesta, pääsääntöisesti omalla ajalla ja henkilö vastaa usein koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista itse. Kuntayhtymän henkilöstölle voidaan myöntää palkallista virka-/työvapaata enintään kuusi työpäivää vuodessa omaehtoiseen koulutukseen edellyttäen, että koulutuksesta tai opinnoista on olennaista hyötyä hakijan työtehtävien hoitamiselle tai että opinnot edistävät yksikön työtehtävien suorittamista. (Yhtymähallitus 23.04.2007 § 51.)


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

20. Uusien tutkinnon osien suunnittelu

Alakohtainen tutkintotiimi vastaa uusien tutkinnon osien suunnittelusta opetussuunnitelmaprosessin mukaisesti. Tässä työssä huomioidaan kehittämistoimikunnan esille tuomia työelämätarpeita. Suunnitelmatyötä tehdään kehittämisjohtajan ja opetuksen kehittämistiimin ohjaamana. Opetussuunnitelmakoordinaattori tarkistaa ja esittelee suunnitelmat ennen arviointitoimikunnan käsittelyä. Arviointitoimikunnan kokouksissa kuullaan alan tutkintotiimin edustajan esitys alan suunnitelmista. Rehtori hyväksyy toteutus- ja arviointisuunnitelmat käyttöön.

55


56

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

57

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 K채sitteit채

21


58

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

21. Käsitteitä

Ammatillinen perustutkinto Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen perustutkinto on ammatillinen toisen asteen tutkinto(120 ov). Se koostuu ammatillisista tutkinnon osista (90 ov), ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteisistä opinnoista) (20 ov) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 ov). Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Ammattiala Koulutusohjelman sisällä eriytyviä ammattiopintoja (käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa). Ammatillisen koulutuksen lautakunta Ammattiopiston toimintaa johtaa ja ohjaa yhtymäkokouksen kuntalain mukaisesti valitsema lautakunta. Ammattilukio Oulun seudun ammattiopiston yksiköt

tarjoavat kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden opiskella lukio-opintoja. Niitä voidaan sisällyttää ammatillisen perustutkinnon opintoihin. Ammattiosaamisen näyttö Ammatilliseen opetussuunnitelmapohjaiseen tutkintoon sisällytetyt näytöt ovat arviointimenetelmä, joita toteutetaan yleensä työssäoppimisjaksojen aikana. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Ammattiosaamisen näyttö on ammatillisten tutkinnon osien keskeisin ammattitaidon arviointimenetelmä. Arviointi Tukee opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja kasvua ammattiihmisenä, ohjaa ja kannustaa opiskelijaa myönteisesti omien tavoitteiden saavuttamiseen ja kehittää hänen itsearviointi-


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

taitojaan. Arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta opettajille, työnantajille ja jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista ja kirjallista palautetta opintojen etenemisestä. Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat. Arviointimenetelmä Erilaiset oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytettävät menetelmät. Näitä voivat olla esim. ammattiosaamisen näytöt, kokeet, työnäytteet ja portfoliot. Arviointitoimielin Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin. Toimielin hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. (Laki 601/2005 25 a §) Arvosana Arvioinnin määräytymisperusteet on kuvattu tutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelmissa. Huomioitavaa on, että arvosana ei ole tutkinnon osan osajaksojen aritmeettinen keskiarvo. ATTO Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Erityisopetus Opetusta, jota annetaan erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tilastokeskuksen luokittelun mukaisin kriteerein.

59

Etenemisehto Toteutus- ja arviointisuunnitelmassa määritelty osaaminen tai suoritetut opinnot, jotka vaaditaan ennen kuin opiskelija voi osallistua tietyn tutkinnon osan opintoihin (myös työssäoppimiseen). HOJKS Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka laaditaan jokaiselle erityisopiskelijalle. HOPS Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka perustuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin, valintoihin, yksilölliseen opinnoissa etenemiseen ja oman oppimisen arviointiin. Itsearviointi Opiskelijan oman oppimisen ja osaamisen kriteeriperustaista arviointia. Kaksoistutkinto Opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon. Kehittämistoimikunta Oulun seudun ammattiopistolle on nimetty kehittämistoimikuntia, joiden tehtäväalue kattaa joko yhden tai useamman ammatillisen tutkinnon toimikunnasta riippuen. Kehittämistoimikunnissa on työ- ja elinkeinoelämän, ammattikorkeakoulun sekä ammattiopiston edustus. Kolmoistutkinto Opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon, lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon. Kotikansainvälistyminen Tarkoittaa oppimisympäristön, mm. työssäoppimispaikkojen, kansainvälistymismahdollisuuksien hyödyntämistä.


60

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

Koulutuksen järjestäjä Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) koulutusorganisaatiolle antama lainsäädäntöön perustuva asema, jonka nojalla sillä on lupa koulutuksen järjestämiseen. Koulutusala Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) luokitukseen perustuva valtakunnallinen koulutuksen luokittelu (esim. tekniikka- ja liikenne). Koulutusohjelma Ammatillisen perustutkinnon sisällä eriytyvät ammatilliset opinnot, jolla voi olla yhteisvalinnassa oma hakukoodi ja jolla voi olla oma tutkintonimike. Mukautetut tavoitteet L630/98 20 § (Erityisopetus) perusteella opiskelijalle laaditut opiskelutavoitteet. Neuvottelukunta Koulutuksen järjestäjän nimeämä paikallista elinkeino- ja työelämää edustava alakohtainen elin, joka tuo asiantuntemuksensa koulutuksen kehittämiseen. Opetussuunnitelma (OPS) Perustuu Opetushallituksen (OPH) antamiin ammatillisten perustutkintojen valtakunnallisiin perusteisiin. Opetussuunnitelma sisältää koulutuksen järjestäjäkohtaisen yhteisen osan, tutkintokohtaiset osat, ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ATTO) ja vapaasti valittavat tutkinnon osat sekä henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. Opetusjaksosuunnitelma Opetusjaksosta laaditaan suunnitelma opetusjaksosuunnitelmalomakkeelle ja opetusjaksosta otetaan suunnitellusti palautetta. Opinto-ohjaus Opiskelijoille suunnattua ohjaus-, tiedo-

tus- ja neuvontapalvelua. Opinto-ohjaus on opiskelijan opiskelun, kasvun ja kehityksen sekä uranvalinnan ohjaamista. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arviointia annetaan koko opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Oppisopimuskoulutus Työvaltainen opiskelumuoto, jossa suurin osa ammattitaidosta hankitaan työpaikalla. Koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla yleensä jossakin oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammatillisiin tutkintoihin kuin oppilaitoksissa järjestettävä koulutus. Osaamisen arviointi Opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat osaamisen arviointiin perustuen. Osaamisen arvioinnin arviointikriteerit ovat tutkinnon perusteissa, ja niiltä osin, kun opiskeluun liittyy koulutuksen järjestäjän suunnittelemia tutkinnon osia, arviointikriteerit ovat kyseisissä suunnitelmissa. Osaamisen tunnistaminen Opiskelijan osaaminen ja sen taso selvitetään opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen määrittelemiseksi. Osaamisen tunnustaminen Mikäli opiskelijan osaamisen tunnistamisessa on jollekin tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista saavutettu, se osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja.


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

Osajakso Osa tutkinnon osaa. OSAO Oulun seudun ammattiopisto OSEKK Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Perustutkinto Perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Ryhmänohjaaja Opiskelijaryhmälle nimetty ohjaava opettaja. SORA-laki Opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja (SORA), uusi lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2012 koskien mm. opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa. Erityisesti sillä pyritään parantamaan potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa. Tutkintonimike Tutkintonimike on perustutkinto- tai koulutusohjelmakohtainen ammattinimike. Tutkintotiimi OSAOlle on nimetty tutkintotiimejä, joiden tehtäväalue kattaa, joko yhden tai useamman ammatillisen tutkinnon. Tutkintotiimit kehittävät opetuksen sisältöjä.

61

Tutkinnon osa On perustutkinnon opintojen osa, joko ammatillinen, ammattitaitoa täydentävä (kaikille yhteinen) tai vapaasti valittava kokonaisuus. Ammatilliset tutkinnon osat on muodostettu ammattialan kuvauksessa esitettyjen työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta. Tutkinnon osassa on määritetty opetussuunnitelman perusteissa nimi, laajuus, ammattitaitovaatimukset, arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle (T1, H2, K3) sekä arvioinnin kohteet. Työssäoppiminen Koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Verkko-opetus On opetusta, jossa hyödynnetään verkkopohjaisia, avoimia oppimisympäristöjä. Verkko-opetus voi varsinaisen verkkooppimisympäristössä työskentelyn lisäksi sisältää lähiopetusta, projektitöitä tai esimerkiksi työssäoppimista muissa oppimisympäristöissä.


62

O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O


8/2012

WWW.OSAO.FI


Opetussuunnitelman yhteinen osa  

Ammattiopiston opetussuunnitelmanyhteinen osa määrittelee opetuksenjärjestämisen keskeisiä periaatteita.Tavoitteena on antaa opiskelijoille...

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you