Page 1

Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 – 31.7.2015

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 1/39


Lukijalle Tämä julkaisu ”Opetussuunnitelman yhteinen osa” kertoo, kuinka eduskunnan säätämät lait, valtioneuvoston asetukset, Opetushallituksen määräykset ja ohjeet ammatillisen koulutuksen järjestämisestä on muutettu käytännöksi ja pedagogisiksi toimintaperiaatteiksi Oulun seudun ammattiopistossa. Julkaisun nimessä ”yhteinen osa” tarkoittaa, että sisältö koskee kaikille tutkinnoille ja kaikille yksiköille yhteisiä asioita. Siinä kuvataan esimerkiksi koulutuksen järjestämisen tapoja, ammattiopiston yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, opetuksen yhteisiä painopisteitä, opiskeluun tarjolla olevaa tukea, oppimisen ja osaamisen arviointia, opiskelijanoikeuksia ja velvollisuuksia, turvallisuutta opiskelussa ja koulutuksen kehittämistä. Opetussuunnitelman yhteinen osa on tarkoitettu opettajille ja muulle henkilökunnalle työkaluksi arkipäivän opetus- ja ohjaustyöhön ja opiskelijoille tarjottavien tukitoimien järjestämiseen niin, että koko ammattiopiston opiskelijat tulevat kohdelluiksi lain mukaan yhdenvertaisesti. Opiskelijat saavat julkaisusta tietoa heitä varten rakennetusta ohjausjärjestelmästä ja opiskelua koskevista säädöksistä. Huoltajille ja sidosryhmille Opetussuunnitelman yhteinen osa antaa tietoa, miten Oulun seudun ammattiopistontoiminta on järjestetty tukemaan opiskelijan oppimista alansa ammattilaiseksi ja kehittymistä yhteiskunnan jäsenenä. Opetussuunnitelma muuttuu yhteiskunnan muuttumisen mukana. Ammattiopiston lautakunta hyväksyy Opetussuunnitelman yhteisen osan aina, kun julkaisun sisältö muuttuu. Edellisen version jälkeen ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö on muuttunut muun muassa niin, että lakiin ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 on sisällytetty opiskelijan, opiskelu- ja työyhteisön yhteisölliseen toimintaan ja turvallisuuteen liittyviä tarkennuksia (12.8.2011/951; 1269/2013) ja vastaavaan asetukseen 811/1998 on liitetty asianomaisia koulutusaloja koskevia täsmennyksiä (15.9.2011/1032). Lisäksi opiskeluhuoltoon uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä siihen liittyvät tutkinnon ja koulutuksen perusteiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.8.2014. Opetussuunnitelman yhteinen osa on tehty käyttämistä varten. Opetussuunnitelman yhteinen osa Oulun seudun ammattiopisto (OSAO) on osa Oulun seudun koulutuskuntayhtymää (OSEKK), jolla on ammatillisen koulutuksen järjestäjän oikeudet Oulun seudulla. Ammattiopiston tehtävänä on järjestää ja kehittää toisen asteen ammatillista perustutkintokoulutusta, aikuisten lisä- ja täydennyskoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Opetussuunnitelma ohjaa kaikkea opetusta ja oppimista antamalla niille tavoitteet ja sisällöt. Valtioneuvosto päättää ammatillisen koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä kaikille yhteisistä opinnoista ja niiden laajuudesta. Opetushallitus (OPH) johtaa ja ohjaa opetussuunnitelman laadintaa, joka pohjautuu yhteiskunnasta nouseviin muutostarpeisiin ja yhteistyöhön työelämän ja koulutuksen asiantuntijoiden kanssa. Opetushallituksen julkaisema ”Ammatillisten perustutkintojen perusteet” antaa raamit paikallisesti laadittaville opetussuunnitelman osille. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy koulutusta varten opetussuunnitelman, joka perustuu edellä mainittuihin Opetushallituksen ”Ammatillisten perustutkintojen perusteisiin” (L 630/1998, 13§). Lain nojalla annetun valtioneuvoston paatoksen(213/1999) mukaan perustutkintoon johtavaan koulutukseen kuuluu ammatillisia tutkinnon osia ja niihin sisältyvää työssäoppimista sekä opinto-ohjausta, ammattitaitoa täydentäviä tut-

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 2/39


kinnon osia (yhteisiä opintoja) ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Opetussuunnitelman perusteet on laadittu niin, että tutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen sekä työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella. Oulun seudun ammattiopiston opetussuunnitelma sisältää kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten laaditun yhteisen osan ja tutkinnoittain eriytyvät osat:      

opetussuunnitelman yhteinen osa ja sen liitteet tutkintokohtaiset osat kaikille tutkinnoille yhteiset ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) toteutus- ja arviointisuunnitelmat vapaasti valittavien tutkinnon osien toteutus- ja arviointisuunnitelmat Opetussuunnitelman yhteinen osa – näyttötutkinnot (lautakunnan päätös 18.8.2009) Arvioinnin dokumentointi näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa (rehtorin päätös 2.10.2008)

Toteutus- ja arviointisuunnitelmat sisältävät ammattiopiston arviointitoimikunnan hyväksymät suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksesta ja arvioinnista. Opetussuunnitelmatyötä koordinoi ammattiopiston opetuksen kehittämistiimi. Tutkintokohtaisten osien, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien laatimisesta vastaavat tutkintotiimit. Tässä työssä otetaan huomioon työelämätiimien esille tuomia työelämätarpeita. Ammattiopiston lautakunta hyväksyy opetussuunnitelman yhteisen osan ja tutkintokohtaiset osat hyväksyy ammattiopiston rehtori. Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osien tavoitteet ovat samat riippumatta siitä, suorittaako opiskelija tutkinnon edellä kuvatulla tavalla opetussuunnitelmaperusteisesti tai näyttötutkintona. Näyttötutkinnossa ammattitaito osoitetaan työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan avulla. Kummassakin tapauksessa tavoitteet on muodostettu työelämän osaamiskokonaisuuksista ja ne johtavat työelämässä tarvittavaan osaamiseen. Työpaikalla oppisopimuksella työsuhteessa opiskellen ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa kummallakin edellä mainitulla tavalla.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 3/39


1. Yhteiset toiminnan periaatteet ..................................................................................................................... 6 1.1 Perustehtävä............................................................................................................................................ 6 1.2 Arvot ........................................................................................................................................................ 6 1.3 Visio 2015 ................................................................................................................................................ 6 1.4 Strategiset päämäärät ............................................................................................................................. 6 1.5 Osaamisen tuottaminen .......................................................................................................................... 7 1.6 Sidosryhmäyhteistyö ............................................................................................................................... 9 1.7 Kansainvälisyys ja kansanvälinen toiminta ............................................................................................ 10 1.8 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä kestävä kehitys .............................................................................. 10 2. Koulutuksen järjestäminen ja opetuksen järjestämismuodot..................................................................... 10 2.1 Koulutuksen järjestämisen periaatteet ................................................................................................. 10 2.2 Oppimisympäristöt ................................................................................................................................ 11 2.3 Opetuksen järjestämismuodot .............................................................................................................. 11 3. Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta ............................................................................................................ 13 4. Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma .......................................................................... 13 4.1 Opinto–ohjauksen tavoitteet ja opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen ................................................ 13 4.2 Opinto-ohjauksen järjestäminen ........................................................................................................... 14 4.3 Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelma n (HOPS) laadinta ja sisältö .................................................... 15 4.4 Keskeyttäminen ja eroaminen ............................................................................................................... 16 5. Opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet, kurinpitomenettely sekä opiskeluoikeuden peruuttaminen ... 17 6. Työssäoppiminen ja työturvallisuus työpaikalla .......................................................................................... 20 7. Yrittäjyys ...................................................................................................................................................... 21 8. Opinnäyte .................................................................................................................................................... 22 9. Oppimisen ja osaamisen arviointi ............................................................................................................... 22 9.1 Oppimisen arviointi ............................................................................................................................... 22 9.2 Osaamisen arviointi ............................................................................................................................... 22 9.3 Todistukset ............................................................................................................................................ 23 9.3.1Arvosanat ja niiden dokumentointi ................................................................................................. 24 9.3.2 Arviointi erityisopetuksessa ........................................................................................................... 25 9.4 Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi .......................................... 25 9.5 Osaamisen tunnustaminen sekä siihen liittyvät todistusmerkinnät ..................................................... 26 9.6 Ammattilukio-opintojen merkinnät....................................................................................................... 26 9.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat .......................................................... 27 9.8 Arvioinnin oikaiseminen ........................................................................................................................ 27 Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 4/39


9.9 Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen ................................................................................ 27 9.10 Jatko-opintokelpoisuus........................................................................................................................ 28 10. Ammatillinen erityisopetus ....................................................................................................................... 28 11. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus ...................................................................... 29 12. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti ................................ 30 13. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö ............................................................................................................... 31 14. Opiskeluhuolto .......................................................................................................................................... 31 15. Opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen ................................... 32 16. Koulutuksen kehittäminen ........................................................................................................................ 33 17. Käsitteitä .................................................................................................................................................... 35

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 5/39


1. Yhteiset toiminnan periaatteet 1.1 Perustehtävä Oulun seudun ammattiopiston OSAOn perustehtävä on tuottaa laadukasta ja työelämälähtöistä osaamista joustavin opintopoluin ja opetusmenetelmin sekä tunnustaen aiemmin hankittu osaaminen. OSAO kouluttaa tulevaisuuden tekijöitä työelämän tarpeisiin yhteistyössä elinkeinoelämän ja yhteistyökumppaneiden kanssa. (OSAO: Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 - 2016.) OSAO kouluttaa työelämän tarvitsemaa ammattitaitoista henkilöstöä koulutustehtävänsä mukaisilla aloilla. Niitä ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousala, kulttuuriala, luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Opetusta annetaan Haukiputaan, Kaukovainion (tekniikka, liiketalous), Kempeleen, Kontinkankaan, Limingan, Muhoksen, Myllytulli-Pikisaaren, Pudasjärven ja Taivalkosken yksiköissä. Oppisopimuskoulutusta hallinnoi Oppisopimusyksikkö. Ammattiopiston yhteisistä koulutuksen tavoitteista päätetään koko kuntayhtymän yhteisesti hyväksytyn toiminta-ajatuksen, vision ja arvojen pohjalta (Strategia 2020).

1.2 Arvot OSAOn yhteiset arvot: • Oikeudenmukaisuus • Luovuus ja rohkeus • Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus antavat toiminnallemme raamit, joiden mukaan toimimme avoimesti, läpinäkyvästi ja ennalta sovittujen periaatteiden mukaisesti perustehtävän toteuttamisessa, kaikessa yhteistyössä ja johtamisessa. Toimintamme keskiössä ovat luovuus ja rohkeus. Toimimme innovatiivisesti sekä ennakkoluulottomasti uusia avauksia tehden opiskelijoidemme ja asiakkaidemme sekä työyhteisömme parhaaksi. (Osekk 2020, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän strategia)

1.3 Visio 2015 Ammatillisen koulutuksen ja työelämän rohkea uudistaja (Strategia 2020).

1.4 Strategiset päämäärät Ammattiopiston visio, Osekk on ammatillisen koulutuksen ja työelämän rohkea uudistaja, toteutuu seuraavien strategisten tavoitteiden kautta, jotka kertovat opiston tilanteen vuonna 2020. 1. Tuloksellisen oppimisen ja osaamisen mahdollistaminen 2. Työelämäläheisyyden aktiivinen vahvistaminen 3. Motivoitunut ja osaamistaan kehittävä henkilöstö 4. Uudistumiskykyinen koulutuksenjärjestäjä 5. Tasapainoinen talous

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 6/39


OSAOn keskeisin toiminta on kuvattu ammattiopiston toimintajärjestelmässä. Toimintajärjestelmässä kuvataan mm. osaamisen tuottaminen, opintojen ohjaus ja opiskeluhuolto, työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt sekä prosessien käytännön toteuttaminen. Toiminnan kuvauksissa kerrotaan myös vastuut ja menettelytavat sekä miten ammattiopiston toimintaa kehitetään. Ammatillisen koulutuksen tehtävään kuuluu mm.:      

työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaaminen yksilöllisten koulutustarpeiden huomioon ottaminen joustavin opintopoluin koulutuksen työelämävastaavuuden lisääminen työelämäyhteyksien parantaminen koulutuksellisesta tasa-arvosta huolehtiminen yhteiskuntatakuun toteuttaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen (KESU 2011 – 2016)

OSAO toimii yhteiskuntavastuullisesti, mikä tarkoittaa:   

    

Toimimme eettisesti huolehtimalla mm. toiminnan läpinäkyvyydestä ja viestinnän avoimuudesta. Hyödynnämme arviointi- ja palautejärjestelmää toimintamme suunnittelussa ja kehittämisessä. Huolehdimme henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta vahvistamalla yhteisöllisyyttä ja ehkäisemällä syrjäytymistä ja syrjintää sekä psyykkistä ja fyysistä vakivaltaa. Etsimme mahdollisuuksia toimia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista edistävissä hankkeissa. Huolehdimme kestävän kehityksen toteutumisesta organisaation kaikissa toiminnoissa. Huolehdimme, että koko henkilöstö ja opiskelijat ovat tietoisia keskeisistä toimialaa koskevista säädöksistä ja normeista ja niissä tapahtuvista muutoksista. Huolehdimme työ- ja oppimisympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä tiloissamme. Ennakoimme koulutustarpeita ja reagoimme niihin.

1.5 Osaamisen tuottaminen Oulun seudun ammattiopiston perustehtävä on opiskelijoiden kasvun ja kehittymisen tukeminen osaaviksi muutoskykyisiksi ammattilaisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Opiston ydinprosessiksi on määritelty osaamisen tuottaminen. Opiskelijoita tuetaan saavuttamaan tutkinnon perusteissa kuvatut ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Opetuksen ja ohjauksen toteutuksessa käytetään tarkoituksenmukaisia ja vaihtelevia opetus- ja oppimismenetelmiä sekä oppimisympäristöjä siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus saavuttaa kykyjensä mukainen osaaminen. Opetuksen kehittämistyötä koordinoi opetuksen kehittämistiimi (OK-tiimi; jatkossa Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen jaos 1.12.2014 alkaen). Sen tehtäviin liittyy myös opetussuunnitelmatyön prosessin ohjaaminen. Ammattiopistossa käyttöön otettu käsite pedagoginen kate tarkoittaa opiskelijoiden kouluttamista hyviksi ammattilaisiksi normaalissa opiskeluajassa. Hyvään pedagogiseen katteeseen pyritään jakamalla osaamista ja tietoa ammattiopiston sisällä sekä hyödyntämällä yhteistyökumppaneiden hyviä käytäntöjä. Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 7/39


Hyvä pedagoginen kate vaatii kokonaisvaltaista opiskelijan ohjausta. Ammattitaito, sitoutuminen ja riittävät resurssit takaavat opetuksen, oppimisen ja opiskelijapalvelujen onnistumisen. Opiskelijoita tuetaan läpäisyn edistämiseksi sekä keskeyttämisten ja eroamisten välttämiseksi. Opiskelijapalvelujen yhteiset toimintamallit perustuvat nopeaan toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Oppilaitos tukee, ohjaa ja neuvoo. Tutkintotiimi Rehtorin nimeämät tutkintotiimit kehittävät opetuksen sisältöjä. Tutkintotiimien tehtävänä on:      

tutkintojen opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittäminen tutkintojen järjestämissuunnitelmien kehittäminen työssäoppimisen kehittäminen ja järjestelyjen koordinointi esitysten tekeminen johtoryhmälle tai vastuuyksikölle tutkintoon liittyvistä asioista esitykset tutkintoon liittyvistä pääsy- tai soveltuvuuskokeista muut ajankohtaiset tutkintoja koskevat tehtävät

Tiimin tulee laatia vuosittain toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma sisältää suunnitelman lukuvuosittain tapahtuvasta toiminnasta. Tiimi kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Kokouksista laaditaan muistio., joka tallennetaan Osekkin intranettiin. Työelämätiimi (ent. kehittämistoimikunta) OSAOssa nimetään kaikille tutkinnoille työelämätiimit, joiden tehtäväalueeseen voi kuulua perus-, ammttija erikoisammattitutkintoja. Työelämätiimit ovat OSAOn opetustoiminnan kehittämiselimiä, joissa on myös sidosryhmien edustus. Työelämätiimien tehtävät: 

tutkintotiimien kehittämistyön asiantuntijaelimenä toimiminen sekä niihin liittyvien esitysten tekeminen o opetus ja opetussuunnitelmat o tutkintojen järjestämissuunnitelmat o työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja tutkintotilaisuudet muut erikseen annettavat erityistehtävät, esim. työelämätiimien jäseniä voidaan hyödyntää koulutustarpeiden ennakointiin liittyvissä toimeksiannoissa.

Työelämätiimi kokoontuu vähintään yhden kerran lukuvuoden aikana. Kokouksista laaditaan muistio, joka tallennetaan Osekkin intranettiin. Koulutuksen korkea laatu edellyttää oppilaitokselta toimivaa ennakointia ja toimintaympäristöjen muutoksen tulkintaa. Erityisen tärkeää on yhteistyö työelämän kanssa. Sitä vahvistetaan perustamalla uusi työelämäkumppanuusjaos sekä tukemalla opiskelijoiden työssäoppimisen käytäntöjä ja opettajien työelämäjaksoja.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 8/39


Arviointitoimikunta OSEKK:n yhtymähallitus nimeää kaksivuotiskaudeksi ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten toimielimen, arviointitoimikunnan (L 630/1998 25 a §, muutos L 601/2005). Arviointitoimikunta hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Lisäksi arviointitoimikunta käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Arviointitoimikunta myöntää näyttötodistukset, jotka toimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa.

1.6 Sidosryhmäyhteistyö Työelämä Koulutuksen ja työelämän yhteistyön avulla varmistetaan, että koulutus vastaa sisällöllisesti työelämän ja yksilöiden tarpeita sekä edistää tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Opetussuunnitelmaa kehitettäessä tavoitteet luodaan työelämän osaamistarpeista ja oppimisen tukemisella tähdätään sellaisiin opiskelijan taitoihin, joilla hän saa työpaikan. Työpanoksellaan hän kehittää työelämää ja omaa osaamistaan, jota hän voi työkokemusta saatuaan syventää työn ohessa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla. Uuden Työelämäkumppanuusjaoksen (1.12.2014 alkaen) tehtävänä on kehittää mm. asiakkuuksien hallintaa sekä työelämäläheisyyttä kaikessa toiminnassa. Työelämätiimit Työelämätiimit tekevät tärkeää yksittäisiä aloja koskevaa yhteistyötä. Niiden tehtävät on lueteltu luvussa 1.5. Opiskeluhuolto Opiskeluhuollon alueellista yhteistyötä koordinoi toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluhuollon ohjausryhmä, jossa on jäseninä edustajat opiskeluhuollosta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä alueen oppilaitoksista. Sijaintikuntien sosiaali- ja terveystoimi OSAO käy vuoropuhelua yksiköidensä sijaintikuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä sekä terveydenhuolto- ja lastensuojelulaeissa määritellyistä toimintamuodoista. Muut oppilaitokset OSAO tekee laajaa yhteistyötä perusopetuksen kanssa. Työmuotoina ovat mm. opiskelumahdollisuuksista tiedottaminen ja markkinointi, nivelvaiheen ohjausyhteistyö ja peruskoululaisten tutustumisjaksot ammatilliseen koulutukseen. Ammattilukiotoiminnassa vakiintuneita yhteistyökumppaneita opintojen molemminpuolisessa tarjoamisessa ovat Oulun lukiotoimi sekä muiden sijaintikuntien lukiot. Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja erityisammattioppilaitosten kanssa on vakiintuneita yhteistyösuhteita erilaisissa opetuksen kehittämishankkeissa. Ammattikorkeakouluyhteistyössä tärkein toimija on Oulun ammattikorkeakoulu Oy. Yhteistyötä tehdään myös muiden ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen kanssa.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 9/39


1.7 Kansainvälisyys ja kansanvälinen toiminta OSAOn kansainvälisyystoiminnan tavoitteena on, että opiskelijat osaavat toimia monikulttuurisessa ympäristössä Suomessa ja ulkomailla. He ovat suvaitsevaisia ja kielitaidoltaan tasolla, joka mahdollistaa toimimisen monikulttuurisessa ympäristössä. Kansainvälisen toiminnan alueeksi on linjattu Eurooppa. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan opiskelijavaihtoihin ja kansainväliseen työssäoppimiseen, ja kansainvälistymistä tuetaan taloudellisesti. Yhtenä teemana on kotikansainvälisyys, joka tuo kansainvälisyyttä yksiköiden kaikille opiskelijoille esim. yhteisten tilaisuuksien ja vierailijoitten muodossa. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen on laadittu erillinen Kansainvälisyysopas, jossa kuvataan tarkemmin erilaisia kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia ja annetaan käytännön neuvoja. Tarkemmat ohjeet kansainvälisestä toiminnasta on sijoitettu toimintajärjestelmään, www-sivuille ja opiskelijan oppaaseen.

1.8 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä kestävä kehitys Oulun seudun ammattiopistolle on laadittu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä Kestävän kehityksen suunnitelma.

2. Koulutuksen järjestäminen ja opetuksen järjestämismuodot 2.1 Koulutuksen järjestämisen periaatteet Opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa peruskoulusta tuleva suorittaa ammatillisen perustutkinnon oppilaitoksessa kolmessa vuodessa. Opiskelijan on mahdollista sisällyttää tutkintoonsa opintoja ammattiopiston eri yksiköiden sekä muiden yhteistyöoppilaitosten tarjonnasta. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Mikäli hänellä on aiempaa osaamista, se tunnustetaan. Tavoitteena on, että opiskeluaikaa voidaan lyhentää. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona. Näyttötutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuuksissa, mikäli henkilölle on kertynyt osaamista työkokemuksesta, opinnoista tai muusta toiminnasta tutkinnon vaatimusten verran. Jos osaamista on vähemmän, henkilö hankkii puuttuvan osaamisen osallistumalla tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Näyttötutkinnosta saa tarkempaa tietoa Opetushallituksen Näyttötutkinto-oppaasta (Oppaat ja kasikirjat 2012: 11). Oppisopimuksella voi opiskella ammatillisen perustutkinnon sekä opetussuunnitelmaperusteisesti että näyttötutkintona. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, jonka ajalta työnantaja maksaa palkkaa. Tutkinnon ammatilliset osat opiskellaan työssä ja oppimista täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutuksesta saa lisää tietoa: www.osao.fi/oppisopimus . Oppimista tukeva toiminta Opiskelijoille järjestetään mahdollisuus saada lisätukea oppimiseen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai -ohjelman mukaisesti. Tukimuotoja ovat esimerkiksi yksilö- sekä pienryhmäohjaus ja -opetus. Elämänhallinnan tukemiseksi ja opintojen edistämiseksi opiskelijoille järjestetään yksilöllisiä oppimis-, tuki- ja opiskeluhuoltopalveluja. Opiskelijoille tarjotaan myös opintojen ulkopuolisia aktiviteetteja ja yhteistapahtumia.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 10/39


Vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiseksi opiskelijoilla on mahdollista osallistua kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin, mm. SAKU ry:n järjestämiin liikunta- ja kulttuurikilpailuihin. OSAO on mukana Ouluseutu Urheiluakatemiassa (OSUA). OSAO toimii aktiivisesti Skills-toiminnassa. Sen avulla opiskelijoita kannustetaan kehittämään omaa ammattitaitoaan sekä osallistumaan ammattitaitokilpailuihin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

2.2 Oppimisympäristöt Oppimisympäristöinä toimivat oppilaitos ja työssäoppimispaikka sekä muut oppimista tukevat ympäristöt kuten esimerkiksi verkko-oppimisalustat. Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö taataan opiskelijoille ja henkilöstölle (L 630/1998, 28 §). Hyvä oppimisympäristö koostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja pedagogisesta toimintaympäristöstä.

2.3 Opetuksen järjestämismuodot Lähi- ja etäopetus Pääosa opetuksesta tapahtuu lähiopetuksena oppilaitoksen opetus- ja työtiloissa tai muissa työympäristöissä sekä työssäoppimispaikoissa. Erilaisia oppimistehtäviä ja projektitöitä voidaan tehdä myös yksilöllisesti tai ryhmissä etäopiskeluna. Lähiopetuksen määrä päätetään lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Tutkinnon osille on opetussuunnitelmien perusteissa määritelty nimellislaajuus. Se kertoo, millaisen työmäärän tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten saavuttaminen koulutuksella keskimäärin edellyttää tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole lainkaan tutkinnon osan edellyttämää osaamista (A 881/2003, 2 §). Lähiopetuksen määrä ja sisältö voivat olla opiskelijalle yksilöllisiä ja ne perustuvat opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin tutkinnon osan tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Verkko-opetus Verkko-opetuksessa opettaja ja opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään verkon välityksellä erilaisilla oppimisalustoilla. Monimuoto-opetus Monimuoto-opetuksen toteutuksessa käytetään useampia opetus- ja oppimismuotoja. Opetus sisältää lähi, etä- ja/tai verkko-opetusta. Opiskelu voi tapahtua oppilaitoksen tiloissa tai tehtävän laadun mukaan muualla. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Kaikkiin ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoihin sisältyy työpaikalla tapahtuvaa työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa (ov). Työssäoppiminen kuvataan tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa. Ammattiosaamisen näytöt järjestetään ensisijaisesti työpaikoilla työssäoppimisen yhteydessä. Ne toteutetaan hyväksytyn tutkinnon osan toteutus- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Myös 5 ov:n ja sitä laajemmissa vapaasti valittavina suoritettavissa tutkinnon osissa annetaan ammattiosaamisen näyttö. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 11/39


Tutkinnon suorittamien näyttötutkintona Näyttötutkintona suoritettavaa ammatillista perustutkintoa ohjeistetaan ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lainsäädännön perusteella Oulun seudun ammattiopiston asiakirjoissa ”Opetussuunnitelman yhteinen osa – näyttötutkinnot”(lautakunnan päätös 18.8.2009) ja ”Arvioinnin dokumentointi näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa” (rehtorin päätös 2.10.2008). Tutkinnon suorittaminen osina ja tutkinnon täydentäminen Koko tutkinnon suorittaminen on tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan silloin, kun se on tarkoituksenmukaista hänen opiskeluvalmiuksiensa, elämäntilanteensa tai työllistymisensä kannalta. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan, miten tutkinnon eri osat pääsääntöisesti sijoittuvat eri opintovuosille. Tätä kuvausta käytetään pohjana opiskelijan kirjallista henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tehtäessä. Siina tapauksessa, että aikaisemman opetussuunnitelman mukaiset perustutkinnon opinnot ovat keskeytyneet ja opiskelijalle on annettu erotodistus, opiskelijan tulee hakeutua uudelleen opiskelijaksi vapaamuotoisella hakemuksella. Jäljellä oleva opiskeluaika on talloin suorittamattomien opintojen laskennallinen suoritusaika lisättynä yhdellä vuodella. Tässäkin tapauksessa laaditaan kirjallinen suunnitelma tutkinnon suorittamisesta. Oppisopimus Oppisopimuksella voi ammatillisen perustutkinnon opiskella joko ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Oppisopimus on pääosin työpaikalla järjestettävää koulutusta ja perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Laki edellyttää lisäksi, että työnantaja ja oppisopimuskoulutukseen lain mukaan oikeutettu koulutuksen järjestäjä ovat sopineet tästä asetuksessa säädetyllä tavalla. Oppisopimuskoulutuksessa sovelletaan työsopimuslakia (L 630/1998,18 §). Myös yrittäjänä toimiva henkilö sekä virkamies tai julkisoikeudellisessa työsuhteessa oleva henkilö voi kouluttautua oppisopimuksella (30.12.1998/1185 ja21.12.2007/1341). Oppisopimuskoulutuksenjohtoon ja valvontaan liittyvistä viranomaistehtävistä vastaa Oulun seudun ammattiopistossa Oppisopimusyksikkö. Muu opintojen tarjonta ja valinta Opiskelijat voivat valita osia muista ammatillisista tutkinnoista sekä syventää ammattitaitoaan vapaasti valittavilla opinnoilla. Ammattiopistossa opiskelevat opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa lukio-opintoja. OSAOssa näyttöperusteisesti suoritetun perustutkinnon valmistava koulutus (ml. oppisopimuskoulutus) ei sisällä yhteisiä opintoja. Aikuisopiskelija voi hakeutua suorittamaan lukio-opintoja niitä tarjoaviin oppilaitoksiin. Lukio-opintoja ei sisällytetä OSAOssa toteutettaviin opintoihin. Näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa opiskelija vastaa itse lukio-opintojen kustannuksista. Urheilussa menestyneillä opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua Ouluseutu Urheiluakatemiaan. Ohjattu valmennus luetaan tutkintoon pakollisina tai valinnaisina opintoina.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 12/39


3. Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta Ammattiopistossa ja sen yksiköissä järjestetään opiskelijoiden ja henkilöstön yhteisöllisyyden lisäämiseksi erilaisia tapahtumia, tilaisuuksia, koulutuksia, toimintapäiviä sekä juhlia. Perinteisiä tapahtumia ovat mm. lukuvuoden avajaiset ja lukukausien päättäjäiset sekä urheilu- ja kulttuurikilpailut. Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään lain 630/1998 mukaista koulutusta, on opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Opiskelijakunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa koulutuksen kehittämisen sekä opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemisen yhteydessä (L 630/1998, 36 § ja 41 §; 1269/2013, 36 §). Ammattiopistossa kannustetaan opiskelijoita yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan sekä koulutukseen ja yhteisten asioiden hoitamiseen ja siihen annetaan mahdollisuuksia. Oulun seudun ammattiopistossa valitaan opiskelijajäsenet arviointitoimikuntaan ja oikeusturvatoimikuntaan. Yhteiseen toimintaan osallistuminen voidaan sisällyttää opiskelijan opintoihin esimerkiksi vapaasti valittavina tutkinnon osina. Ammattiopisto on jäsenenä Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitossa SAKU ry:ssa. SAKU:n järjestämiin tapahtumiin ja kilpailuihin osallistumiseen kannustetaan sekä opiskelijoita että henkilökuntaa. Toimintaan osallistuttaessa edustetaan Oulun seudun ammattiopistoa. Opiskelijoille kustannetaan hakemuksesta opiston edustustehtävistä aiheutuneet kulut yhteisten periaatteiden mukaisesti.

4. Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea OSAOn perustehtävää tarvelähtöisillä ja monipuolisilla ohjauspalveluilla. Opinto-ohjauksen tarpeet vaihtelevat yksilöittäin ja ne ovat erilaisia opiskelupolun eri vaiheissa. Lisäksi valinnaisuus, opintotarjonnan laajeneminen ja osaamisen tunnustaminen lisäävät opinto-ohjauksen tarvetta ja muuttavat myös ohjausmenetelmiä ja -toimintaa. Opinto-ohjauksella ja ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijoita saavuttamaan kokonaisvaltaisesti tavoitteensa. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä ohjauksena, henkilökohtaisena ohjauksena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena.

4.1 Opinto–ohjauksen tavoitteet ja opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa ammatillisesta koulutuksesta jo hakuvaiheessa. OSAO tiedottaa ammatillisesta koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta sekä esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä nuorille, perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille, opettajille ja muille yhteistyö- ja sidosryhmätoimijoille (L 951/2011, A 1032/2011) hakuoppaassa ja verkkosivuilla. Opinto-ohjaajat ja opinto-ohjauksen koordinoija tiedottavat ammatillisesta koulutuksesta peruskouluille ja peruskouluikäisten vanhemmille. Koulutustiedotusta ja ohjausta on suunnattu myös perusopetuksen päättymisen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneille nuorille, heidän huoltajilleen ja nuorten palveluiden toimijoille. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää perustutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat ja valinnan mahdollisuu-

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 13/39


det. Opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa, oppimistaan ja osaamistaan. OSAOssa perustutkintoihin sisältyy ryhmä- ja pienryhmämuotoista opinto-ohjausta yksi opintoviikko lukuvuodessa. Koulutuksen järjestäjällä on oikeus opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä sekä aikaisempaa opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan tiedon saantiin niissä liikenteen turvallisuuteen sekä potilas- tai asiakasturvallisuuteen liittyvissä tutkinnoissa ja koulutusohjelmissa, joissa on tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset. Opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka antavat lausuntoja mainituista asioista. OSAOssa yksikönjohtaja voi pyytää ja koota opiskelijaksi hakijoiden terveydentila- ja toimintakykytietoja tai aikaisempia opiskeluoikeuden peruuttamistietoja, joiden perusteella voidaan tehdä päätökset opiskelijaksi ottamisesta.

4.2 Opinto-ohjauksen järjestäminen Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. OSAOssa kiinnitetään erityistä huomiota niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Ohjauksen tulee perustua kulttuuriselle tietoisuudelle, jotta jokaista opiskelijaa kohdellaan yksilönä, jonka perhe, elämäntilanne, oma elämän-, opiskelu- ja työhistoria vaikuttavat kulttuurisen taustan lisäksi arvoihin, asenteisiin sekä käsityksiin asioista ja yhteiskunnasta yleensä. Tämän opetussuunnitelman yhteisen osan liitteenä on ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma, jossa kuvataan tarkemmin ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Suunnitelma toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Siina määritellään, miten ja minkälaista tukea opiskelija saa ohjaustoimintaan osallistuvilta. Siina määritellään myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma on osa ohjaussuunnitelmaa. Ohjaustoimintaan osallistuu koko henkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen sekä ohjauksen ja opiskeluhuollon kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Ryhmänohjaajan tehtävänä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Opintojen alkuvaiheen ohjauksen tavoitteena on perehdyttää uudet opiskelijat ammatillisiin opintoihin ja opiskeluun, vahvistaa tai selkeyttää ammatillista suuntautumista, tukea opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa sekä ehkäistä alkuvaiheen keskeyttämistä. Opiskelijoille tulee luoda mahdollisimman turvallinen, viihtyisä ja terveellinen opiskeluympäristö. Koulutuksen alkuvaiheessa korostuvat sekä henkilökohtaisen kasvun tukeminen että opiskeluhuollollinen yhteistyö.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 14/39


Opintojen jatkuessa on tärkeää, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksesta sekä tietoa ja kokemusta työelämästä, työpaikoista, työnhausta, yrittäjyydestä, ammateista ja jatko-opintomahdollisuuksista. Opiskelija saa tukea myös opiskeluun ja elämään liittyvissä ongelmatilanteissa, ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kasvussa sekä tutkinnon suorittamisessa.

4.3 Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelma n (HOPS) laadinta ja sisältö Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Se pohjautuu opetussuunnitelmaan sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Laadinnassa otetaan huomioon erilaiset oppimistyylit, terveydentila, toimintakyky, yksilölliset voimavarat ja mahdollinen erityisen tuen tai apuvälineiden tarve. Opiskelusuunnitelmassa kuvataan myös, jos opiskelija valitsee tutkinnon osia ja opintoja eri koulutusohjelmista ja tutkinnoista tai suunnittelee useamman kuin yhden tutkinnon suorittamista. Opiskelija osallistuu oman opiskelunsa suunnitteluun, opintojen valintoihin, yksilölliseen opinnoissa etenemisen seurantaan ja oman oppimisensa arviointiin. HOPS:n laativat yhteistyössä opiskelija ja ryhmänohjaaja opintoohjaajan ja muun opiskelijapalveluhenkilöstön avustuksella opintojen alkaessa ja sitä tarkistetaan ja arvioidaan opintojen kuluessa. Ryhmänohjaaja käy valmistuvan opiskelijan kanssa urasuunnittelua tukevan palautekeskustelun, jonka keskeiset asiat kirjataan HOPS:iin. HOPS laaditaan Wilma-ohjelmaan ja se on opiskelijan, ryhmänohjaajan, opettajien, opinto-ohjaajan ja opiskeluhuoltoryhmän käytettävissä. Opiskelijalle tulee antaa riittävästi tukea ja ohjausta suunnitelman laatimisessa. Ryhmänohjaaja kirjaa ja päivittää tiedot HOPS:sta opiskelijatietohallintajärjestelmän HOPS-välilehdelle yhdessä opiskelijan kanssa ja tulostaa sen opiskelijalle. Ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijaa seuraamaan opintojen etenemistä ja hakemaan ohjausta ja tukea opiskelu- ja urasuunnitteluun koko koulutuksen ajan. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on opiskelijan kehittymissuunnitelma, joka sisältää:        

opiskelijan henkilötiedot sekä tiedot ryhmästä ja ryhmänohjaajasta lyhyet kuvaukset opiskelijan aikaisemmista opinnoista ja työkokemuksesta opiskelijan oppimisen tavoitteet ja suoritustavat sekä niiden ajoituksen (myös työssäoppimisen) opiskelijan vahvuudet ja tulevaisuuden suunnitelmat opiskelijan valitsemat kaikille valinnaiset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat opiskelijan aikaisempien suoritusten osaamisen tunnustamiset mahdolliset vapautukset opiskelusta ja opiskelun rajoitteet Maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa selvitetään erityisesti opiskelijan suomalaisen yhteiskunnan ja työkulttuurin tuntemus sekä työkokemuksen laatu o koulutuksen ja tukitoimien tarve erityisesti suomen tai ruotsin kielen osalta; valmiuksia verrataan tavoiteltavan tutkinnon ammatillisiin kielitaitovaatimuksiin (myös toisen kotimaisen kielen vaatimustaso) ja samalla otetaan huomioon muu kielitaito o tietokoneen käyttöön tai verkko-opiskeluun tarvittavat valmiudet o lähtökulttuuriin ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen.

Mikäli opiskelija tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan, laaditaan lisäksi opiskelijan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS-prosessin sisältö on kuvattu luvussa 10.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 15/39


Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja näyttötutkinnoissa Näyttötutkintona suoritettavaa ammatillista perustutkintoa ohjeistetaan ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lainsäädännön perusteella Oulun seudun ammattiopiston asiakirjoissa ”Opetussuunnitelman yhteinen osa – näyttötutkinnot” (lautakunnan päätös 18.8.2009) ja ”Arvioinnin dokumentointi näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa” (rehtorin päätös 2.10.2008).

4.4 Keskeyttäminen ja eroaminen Opiskelijan suunnitellessa oppilaitoksesta eroamista tai opintojen keskeyttämistä hänen kanssaan käydään ohjauskeskustelu, jossa keskustellaan mahdolliseen eroamiseen tai keskeyttämiseen johtavista syistä, niiden ratkaisumahdollisuuksista ja jatkosuunnitelmista. Jos opiskelija eroaa oppilaitoksesta tai keskeyttää opintonsa, hän tekee sen kirjallisesti. Mikäli opinnot keskeytyvät yli kahdeksi viikoksi, on oppilaitoksen ilmoitettava keskeytys oppilaitoksen valvontailmoituksella (OT5) KELAlle (KELA Oppilaitoskirje 2/2014, 25.6.2014 dnro 8/322/2014). Opiskelijan eroaminen ilmoitetaan aina KELAan/TE-toimistoon. Opintojen keskeyttäminen Opiskelija hakee opintojen keskeyttämistä Opintojen määräaikainen keskeyttäminen -lomakkeella. Alaikäisen opiskelijan huoltaja allekirjoittaa lomakkeen. Lomakkeelle opiskelija ottaa ryhmänohjaajan lausunnon. Koulutusjohtaja, osastonjohtaja tai opinto-ohjaaja (yksikön määräämä) tekee esityksen opiskelupaikan varaamisesta ja opiskelijan ilmoitusvelvollisuudesta opiskelupaikan säilyttämiseksi tai perumiseksi. Päätöksen tekee yksikönjohtaja. Oppilaitoksesta eroaminen Opiskelija ilmoittaa eroavansa oppilaitoksesta Opiskelijan eroaminen -lomakkeella. Opiskelija täyttää henkilötiedot ja alaikäisen opiskelijan huoltaja allekirjoittaa ilmoituksen. Ryhmänohjaaja merkitsee opiskelijan viimeisen opiskelupäivän lomakkeelle, jonka jälkeen opiskelija käy keskustelemassa eronsa syistä ja jatkosuunnitelmistaan opinto-ohjaajan ja tarvittaessa yksikönjohtajan kanssa, jolloin syy ja jatkosuunnitelma merkitään ilmoitukseen ja opiskelija allekirjoittaa lomakkeen. Opintojen päättämiseen liittyvien asioiden (asunnon luovutus, laskut, avaimet ja oppilaitoksen muu omaisuus) tarkistuksen tekevät lomakkeella mainitut henkilöt, jonka jälkeen opiskelija toimittaa lomakkeen opintotoimistoon. Eronneeksi katsominen Opiskelija voidaan katsoa eronneeksi, jos hän jää pois opetuksesta, ei vastaa ryhmänohjaajan tai opintoohjaajan yhteydenottopyyntöihin, ei ota yhteyttä määräajan sisällä eikä tule keskustelemaan opiskelutilanteestaan sovittuna aikana. Jos opiskelija on pätevää syytä ilmoittamatta poissa opetuksesta ja jos on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole jatkaa opintojaan, katsotaan hänet yksikönjohtajan päätöksellä eronneeksi oppilaitoksesta (L 630/1998, 31 §).

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 16/39


5. Opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet, kurinpitomenettely sekä opiskeluoikeuden peruuttaminen Opiskelijan oikeusturvaa säätelevät perusoikeudet, laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, A 811/1998 muutoksineen), hallintolaki (L 434/2003)ja työturvallisuuslaki (L 738/2002). Opiskelijan tulee lisäksi noudattaa ammattiopiston järjestyssääntöjä. Opiskelijalla on oikeus     

turvalliseen opiskeluympäristöön ja asialliseen kohteluun oppimisympäristöissä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opinto-ohjausta sekä opiskeluhuollon palveluita saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisilta osilta vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi osallistua koulutuksen kehittämiseen opintososiaalisiin etuihin ja eräisiin muihin etuihin.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37§:n mukaan ammatillisessa peruskoulutuksessa opetus on opiskelijalle maksutonta. Opetusministeriön asetuksella 19.12.2001/1323 eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista säädetään maksuista, joita koulutuksen ja tutkintojen järjestäjät voivat periä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) nojalla. Opiskelijoilta perittävistä maksuista OSAOssa päättää asetuksen sallimissa rajoissa ammattiopiston lautakunta. 

 

Päätoimisissa opinnoissa opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan, niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Päätoimisesti luonnonvara-alan metsätalouden koulutuksessa sekä maatilatalouden ja puutarhatalouden ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevilla on oikeus jokaisena työpäivänä maksuttomaan ruokailuun, johon kuuluu päivittäisen kouluaterian lisäksi aamiainen ja päivällinen. Asuminen koulutuksen järjestäjän osoittamassa opiskelija-asuntolassa on opiskelijoille maksutonta. Opiskelijoille matkoista aiheutuviin kustannuksiin myönnettävästä tuesta ja opintotuesta päättää KELA.

Opiskelijalla on velvollisuus   

osallistua opetukseen ja suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa noudattaa järjestyssääntöjä.

Kurinpito Opiskelijoita ohjataan ensisijaisesti kasvatuksellisin keinoin, keskusteluin ja neuvoin siten, että heillä on mahdollisuus saattaa opintonsa päätökseen. Mikäli järjestyssääntöihin liittyvissä asioissa kasvatukselliset keinot eivät auta tai riitä, on käytettävissä ammatillista koulutusta koskeviin säännöksiin sisältyvä kurinpitomenettely. Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 17/39


Kurinpitotoimia ovat (L 630/1998)      

määrääminen poistumaan opetustilasta tai oppilaitoksen alueelta poistaminen opetustilasta tai oppilaitoksen alueelta opiskeluun osallistumisen epääminen enintään kolmen työpäivän ajaksi kirjallinen varoitus erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi tai erottaminen opiskelija-asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi.

Opetusta häiritsevä, vakivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi opetustilasta tai oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Jos opiskelija ei noudata edellä mainittua poistumismääräystä, on koulutusjohtajalla/yksikönjohtajalla ja opettajalla joko yhdessä tai erikseen oikeus poistaa opiskelija oppilaitoksen tiloista tai sen järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisten opiskelijoiden tai henkilökunnan turvallisuus kärsii tai opetus vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi. Jos poistettava opiskelija koettaa välttää poistamisen tekemällä vastarintaa, koulutusjohtajalla/yksikönjohtajalla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Kirjallinen varoitus opiskelijalle voidaan antaa edellä mainitusta käyttäytymisestä, vilpillisestä menettelystä, oppilaitoksen järjestyssääntöjen vastaisesta toiminnasta tai jos hän kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai on em. selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa em. epäasiallista käytöstään kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai enintään opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta, opiskelijan asuntolasta erottamista ja kirjallisen varoituksen antamista opiskelijalle on yksilöitävä rangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen erottamista on kuultava alaikäisen opiskelijan huoltajaa. Kurinpitorangaistuksista ja opiskeluoikeuden menettämisestä tulee antaa kirjallinen päätös. Huoltajalle tulee aina ilmoittaa kurinpitorangaistuksesta sekä muista toimenpiteistä. Opiskelijalta voidaan pidättää oikeus opiskeluun, kunnes hän suostuu terveydentilan tai toimintakyvyn tarkastukseen/tutkimukseen tai suostuu toimittamaan vaadittavan rikostaustaotteen nähtäväksi. Huumausainetestiä koskeva todistus vaaditaan, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista ja hän toimii tehtävissä, jotka erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen vaarantaa henkeä tai terveyttä, liikenteen turvallisuutta, salassapitosaannoksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä tai lisää huumausaineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 18/39


Opiskelijan tulee pyynnöstä toimittaa nähtäväksi rikostaustaote, jos opintoihin tai työssäoppimiseen sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Koulutuksen järjestäjä ilmoittaa opiskelijalle selkeästi, miten, milloin ja kenelle rikostaustaote näytetään. Tiedot saa pyytää yksikönjohtaja ja niiden käsittely ja arkistointi tapahtuu OSAOn sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Oppilaitoksella on velvollisuus ilmoittaa huoltajalle, jos opiskelijalta vaaditaan todistus huumausainetestistä tai rikostaustaote. Kirjallisen varoituksen antamisesta ja opiskeluun osallistumisen epäämisestä päättää yksikönjohtaja. Opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta sekä opiskeluoikeuden pidättämisestä päättää Oulun seudun ammattiopiston oikeusturvatoimikunta. Silla on yhtymähallituksen vahvistama toimintasääntö, josta ilmenevat toimikunnan toimintatavat, päätöksenteko ja yhteistyö sekä toimikunnan jäsenten perehdyttäminen tehtäviinsä. Jos asian laatu on edellyttänyt sen siirtämistä tuomioistuimen käsiteltäväksi, oppilaitoksessa ei voida samasta syystä aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä, mutta opiskelijalta voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus opiskeluun, jos se on perusteltua opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden. Opiskeluoikeuden peruuttaminen Opintojen alettua opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos opiskelija vaarantaa toistuvasti ja vakavasti toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden, ei täytä terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä, on hakuvaiheessa salannut tiedon aiemmasta opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksestä tai jos opinnot tai niihin kuuluva työssäoppiminen edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä ja opiskeluoikeuden peruuttaminen on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi. Ammattiopiston oikeusturvatoimikunta voi peruuttaa opiskeluoikeuden edellä mainituilla perusteilla ainoastaan seuraavissa OSAOssa järjestettävissä koulutuksissa:           

logistiikan perustutkinto: kuljetuspalvelujen sekä lentoasemapalvelujen koulutusohjelmat rakennusalan perustutkinto: maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma linja-autonkuljettajan ammattitutkinto yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto metsäalan perustutkinto: metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto lääkealan perustutkinto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto perhepäivähoidon ammattitutkinto jalkojenhoidon ammattitutkinto koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto

Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista selvitetään opiskelijan mahdollisuudet hakeutua muuhun koulutukseen ja hänet voidaan suostumuksellaan ottaa muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä opiskelijalle ja hänen huoltajalleen varataan tilaisuus tulla kuulluksi. OSAO tiedottaa tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista sekä muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä hakuoppaassa ja verkkosivuilla. Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 19/39


Opiskeluoikeus palautetaan, jos em. peruuttamisen syitä ei ole ja opiskelija on toimittanut terveydentilaansa koskevat lausunnot. Palauttamisesta päättää oikeusturvatoimikunta. Arkaluonteisia tai salassa pidettäviä tietoja ovat opiskelijaksi hakijan ja jo opintonsa aloittaneen opiskelijan terveystiedot, rikostaustaote ja huumausainetestiä koskeva todistus sekä opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevat tiedot. Tiedot saa pyytää yksikönjohtaja ja niiden käsittely ja arkistointi tapahtuu OSAOn sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Muutoksenhaku Opiskelija voi hakea hallinto-oikeudelta muutosta päätökseen, joka koskee kirjallista varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista tai opiskelusta pidättämistä. Aluehallintoviranomaiselta opiskelija voi hakea oikaisua päätökseen, joka koskee opiskelijaksi ottamista, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa, erityisiä opetusjärjestelyjä tai huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisvelvollisuutta. Opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevaan päätökseen opiskelija voi hakea muutosta valtakunnalliselta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta. Kirjallisiin päätöksiin oheistetaan aina muutoksenhakuohje.

6. Työssäoppiminen ja työturvallisuus työpaikalla Työpaikkojen ja OSAOn yhteistyöllä varmistetaan työssäoppimisen ja muun ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja ajantasaisuus, jotta opiskelijat saavuttavat tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset. Työssäoppimista ohjaavat opettajat ja työpaikkaohjaajat huolehtivat siitä, että opiskelijat saavat riittävästi ohjausta, opetusta, palautetta ja arviointia koko työssäoppimisjaksoon liittyen. OSAO pyrkii huolehtimaan opettajien työelämäosaamisesta ja kouluttamisesta sekä työpaikkaohjaajien kouluttamisesta. Työssäoppimisen järjestäminen kuvataan toimintajärjestelmässä. Työssäoppimisen aikana opiskelijat eivät yleensä ole työsuhteessa työnantajaan eikä heille makseta palkkaa työssäoppimisjaksojen aikana. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijat ovat oikeutettuja saamaan opintotukea ja opintososiaalisia etuja niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Työssäoppimisen toteuttaminen omassa yrityksessä on mahdollista, mikäli yritystoiminta on ammattimaista ja jakson tavoitteet voivat toteutua suunnitelman mukaisesti, kuten oppilaitos edellyttää kaikissa työssäoppimispaikoissa. Mikäli jaksolla suoritetaan ammattiosaamisen näyttö, sen arviointiin tulee nimetä yrityksen ulkopuolinen edustus. Mikäli työssäoppiminen toteutetaan ulkomailla, järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset. Opiskelijan arvioinnista työssäoppimisjaksoilla sekä ammattiosaamisen näytöistä on määrätty tutkinnon perusteissa. Mikäli työssäoppimista ei voida arvioida ammattiosaamisen näytöllä, suoritetaan erillinen arviointi niiden tutkinnon osien arviointikriteereiden mukaisesti, joiden ammattitaitovaatimusten mukaisesti työssäoppiminen on suoritettu.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 20/39


Työssäoppimisjaksosta kerätään palautetta opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta ja opettajilta. Tutkinto- ja työelämätiimit osallistuvat työssäoppimisen kehittämiseen yhdessä Työelämäkumppanuusjaoksen kanssa koulutusaloittain. Työturvallisuus Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998) ja sen nojalla annetussa asetuksessa (A 811/1998) säädetään ja voimassa olevissa työturvallisuussäädöksissä määrätään, työturvallisuusasioissa noudatetaan seuraavaa: Ammattiopisto tekee jokaisen työssäoppimispaikan kanssa sopimuksen. Ohjaava opettaja vastaa työssäoppimisessa vaadittavien sopimusten laatimisesta ja merkitsee itsensä sopimuksen yhdyshenkilöksi Työssäoppimisen järjestäminen -prosessin mukaisesti. Työnantajan ja oppilaitoksen väliseen sopimukseen Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä kirjataan turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työssäoppimisjakson aloittamista työpaikkaohjaaja, ohjaava opettaja ja opiskelija käyvät jakson tavoitekeskustelun ja laativat opiskelijan suunnitelman (Opiskelijan suunnitelma työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä). Samalla työpaikkaohjaaja ja työssäoppimista ohjaava opettaja varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Oppilaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä antaa opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja työssäoppimisesta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä työssäoppimispaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi (L 630/1998, 42 §). Koulutuksen järjestäjän sovelletaan työturvallisuuslain 4 §:n 2 momentin mukaan työnantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Työssäoppimista säätelee myös laki nuorista työntekijöistä (19.11.1993/998, muutoksineen) ja Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (15.6.2006/475).

7. Yrittäjyys OSEKK strategia 2020 mukaan Kansainvälisyys, yrittäjyys ja kestävä kehitys ovat keskeisiä elementtejä strategisten tavoitteiden sisällä. Toiminta- ja taloussuunnitelman 2014 – 2016 mukaan ”yrittäjyys on vakiintunutta toimintaamme”. Erikseen määriteltynä toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteena on työelämä- ja yrittäjyysosaamisen vahvistaminen. Yritysten ja yrittäjyyden merkitys taloudellisen kasvun ja työllisyyden edistäjänä kasvaa edelleen. Aloitteellisuus ja yritteliäisyys lisäävät opiskelijoiden menestymistä yhteiskunnassa, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Haasteisiin vastataan työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen, oppisopimuskoulutuksen ja yrittäjyysopintojen kehittämisellä sekä opetushenkilöstön osaamisen varmistamisella. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yrittäjyysopintoja. OSAOssa toimii edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamista varten myös yrittäjyysjaos (1.12.2014 alkaen Yrittäjyystiimi), jonka tehtävänä on levittää yrittäjyyttä ja yrittäjämäisiä toimintamalleja sekä kehittää ja

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 21/39


koordinoida yrittäjyyteen liittyviä toimenpiteitä, opetusta ja yhteisiä käytäntöjä. Yrittäjyysjaoksen johdolla yksiköissä nimetyt opettajat, yrittäjyysagentit, ohjaavat opiskelijoita esimerkiksi harjoitusyritysten perustamisessa ja toiminnassa valtakunnallisen Nuori Yrittäjyys -toimintamallin mukaan.

8. Opinnäyte Ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyy ammattitaitoa osoittava opinnäyte. Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa ammatillista osaamistaan kokoavan opinnäytteen, joka voi olla esimerkiksi tuote, työnäyte, portfolio, esitys tai kirjallinen tutkielma. Opinnäytettä tehdessään opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Opinnäyte voidaan tehdä myös osana työssäoppimista ja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Se dokumentoidaan voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. Opinnäytteen laajuus on vähintään kaksi opintoviikkoa (2 ov) tai kuten opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määritellään. Opinnäytteelle nimetään opinnäytettä ohjaava opettaja ja siihen liittyy aina riittävä ammatillinen ja kielellinen ohjaus. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy, ja siitä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. Opiskelijan opinnäytteestä laatima dokumentointi jää oppilaitokselle. Ammattiopistolla on yhteinen ohje opinnäytteen tekemiseksi, mutta yksiköt voivat antaa täydentäviä ohjeita.

9. Oppimisen ja osaamisen arviointi 9.1 Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttamisessa (ohjaava ja kannustava arviointi), oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään mahdolliset muutokset opetukseen ja oppimisen tukemiseen parempiin oppimistuloksiin pääsemiseksi. Oppimisen arviointi tallennetaan opiskelijahallinto-ohjelmaan Arvioinnin merkitseminen Wilmaan -ohjeen mukaisesti. Kun opiskelija tai tutkinnon suorittaja opiskelee tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden mukaisesti tutkinnon osan osa-jaksoittain, hänen oppimistaan arvioidaan merkinnällä: Osallistunut opetukseen (OS): Oppimisen arviointi: opiskelija on suorittanut tutkinnon osan opintoja, mutta ammattiosaamisen näyttö tai muu osaamisen arviointi vielä puuttuu. Arviointiasiakirjaan merkitään myös, montako opintoviikkoa suoritusmerkintä kattaa ja mitä opiskelijan pitää vielä tehdä saadakseen arvosanan.

9.2 Osaamisen arviointi Sen jälkeen, kun opiskelija tai tutkinnon suorittaja on oppinut tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet, hän osoittaa osaamisensa tutkinnon perusteiden mukaisesti, jolloin hänen osaamisensa tai tutkintosuorituksensa arvioidaan.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 22/39


Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan asetuksen ammatillisesta koulutuksesta mukaisella arviointiasteikolla. (Ammatillisten perustutkintojen perusteet luku 7.4). Arvioinnissa noudatettavia lakeja ja asetuksia ovat L 630/1998, L 601/2005, A 811/1998, A 603/2005, A 488/2008 myöhemmin tehtyine muutoksineen. Oulun seudun ammattiopisto määrittelee arvioinnin toteuttamissuunnitelmassaan arvioinnin toteuttamisen toimintatavat. Suunnitelma on osa ammattiopiston yhteistä opetussuunnitelmaa ja se on laadittu voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti. Näyttötutkintona suoritettavaa ammatillista perustutkintoa ohjeistetaan ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lainsäädännön perusteella Oulun seudun ammattiopiston asiakirjoissa ”Opetussuunnitelman yhteinen osa – näyttötutkinnot” (lautakunnan päätös 18.8.2009) ja ”Arvioinnin dokumentointi näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa” (rehtorin päätös 2.10.2008). Arvioinnin dokumentointi -asiakirjasta löytyvät ohjeet arvioinnin toteuttamisesta, todistusten antamisesta, arvioinnin oikaisusta ja tutkintosuorituksen uusinnasta. Lisäksi näyttötutkintojen arviointia ja todistuksia ohjeistaa Opetushallituksen asiakirjat Näyttötutkintojen todistuksista (määräys 15.12.2009, nro 56/011/2009 ja määräyksen muutos 12.3.2013, nro 1/011/2013).

9.3 Todistukset Todistusten laadinnassa noudatetaan voimassaolevaa Opetushallituksen ohjetta (Todistusmallit 2012 – Ammatilliset perustutkinnon ja valmistavat koulutukset) sekä tutkinnon perusteita. Näyttötutkintojen todistuksien laatimista ohjeistaa Opetushallituksen asiakirja Näyttötutkintojen todistuksista (määräys 15.12.2009, nro 56/011/2009 ja määräyksen muutos 12.3.2013, nro 1/011/2013). Opiskelijalle, joka on suorittanut tutkinnon tai tutkinnon osia ja ammattiosaamisen näyttöjä, annetaan pyynnöstä tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa annetaan riittävät tiedot oppilaitoksesta samoin kuin tutkintotodistuksesta tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Tutkintotodistus Tutkintotodistus tehdään OSAOn opiskelijahallintojärjestelmään luodulle todistuspohjalle ja OSAOn todistuspaperille. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetaan tutkintotodistus, kun opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon kuuluvat tutkinnon osat ja ammattiosaamisen näytöt hyväksytysti. Tutkintotodistus sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. (Arvioinnin opas). Näyttötutkinnoissa valmistavan koulutuksen järjestäjä antaa todistuksen valmistavasta koulutuksesta ja tutkintotoimikunta tutkintotodistuksen suoritetusta tutkinnosta. Erotodistus Kesken ammatillisen tutkinnon suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään suoritetut opinnot arvosanoineen (A 811/1998, 13 §). Erotodistukseen merkitään vain valmiit tutkinnon osat. (Arvioinnin opas)

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 23/39


Todistus suoritetusta koulutuksesta Todistus suoritetusta koulutuksesta annetaan ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta, maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavasta koulutuksesta, vammaisten opiskelijoiden valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä kotitalousopetuksesta. (Arvioinnin opas) Todistus suoritetuista opinnoista, tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus hänen suorittamistaan tutkinnon osista ja opinnoista, ammattiosaamisen näytöistä ja aikaisemmin hankitusta osaamisesta myös opiskelun kestäessä (A 811/1998, 13 §). Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös osallistuminen sellaisiin tutkinnon osiin, joista opiskelija ei ole vielä saanut arvosanaa. Todistukseen kirjataan lisäksi, mitä suorituksia tutkintotodistuksen saaminen opiskelijalta edellyttää. (Arvioinnin opas)

9.3.1Arvosanat ja niiden dokumentointi Arvosanat tallennetaan opiskelijahallinto-ohjelmaan seuraavasti: Arvosana/merkintä kirjaimin

Tyydyttävä 1 Hyvä 2 Kiitettävä 3 Hyväksytty H: Käytetään korttikoulutusten (esim. ensiapu, tulityö, Työturvallisuus) suoritusmerkintänä, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa arvosanana sekä perustutkinnoissa vapaasti valittavissa tutkinnon osissa opintokortissa silloin, kun opiskelija pyytää arviointia tutkintotodistukseen arvosanatta. Suoritettu S: Käytössä maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa ja ammattistartissa. Hylätty 0: Käytetään ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa sekä näyttötutkintona suoritettavassa perustutkinnossa osaamisen arvioinnissa. Kesken K: Merkitään, mitä suorituksia puuttuu, jotta arvosana voidaan antaa myöhemmin. Käytetään perustutkinnossa oppimisen arvioinnissa, myös näyttötutkintona suoritettavassa perustutkinnossa. Osallistunut opetukseen OS Oppimisen arviointi, opinnot ovat vielä kesken: opiskelija on suorittanut tutkinnon osan opintoja, mutta ammattiosaamisen näyttö tai muu osaamisen arviointi vielä puuttuu. Merkintä kerryttää Primuksessa opintoviikkoja. Opinnot ovat edenneet suunnitelman mukaisesti. Vapautettu V Jos jonkin tutkinnon osan suorittaminen katsotaan opiskelijalle jostain syystä kohtuuttomaksi, voidaan opiskelija vapauttaa kokonaan tutkinnon osan suorittamisesta (L 630/1998,

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 24/39


21 §) tai jos 18 vuotta täyttänyt opiskelija ei ole sisällyttänyt opintoihinsa liikuntaa ja terveystietoa eikä taide- ja kulttuuriopintoja (L 630/1998, 12 §). Merkintä edellyttää lisämerkintää, josta ilmenee, mihin säädökseen vapautus perustuu (tulostuu todistukseen). Mukautettu M: Tutkinnon osat on toteutettu mukautetuin tavoittein ja ammattitaitovaatimuksin (L 630/1998, 20 §). Tutkinnon osien arvosanat tulee merkitä opintokorttiin kolmen viikon kuluessa tutkinnon osan opiskelun päättymisestä. Opiskelun aikana tapahtuva opiskelijan arviointi dokumentoidaan arviointiasiakirjoihin. Kaikki arviointiasiakirjat säilytetään vähintään 6 kuukautta arvosanan antamisesta arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Jos opiskelijalle ei voida antaa arvosanaa tutkinnon osasta, Wilma-ohjelmaan tallennetaan tiedot, mitä opiskelijan pitää suorittaa saadakseen arvosanan.

9.3.2 Arviointi erityisopetuksessa Erityisopiskelijoiden arvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelman mukaisia arviointiperusteita. Tavoitteisiin pääsemiseksi voidaan erityisopiskelijalle järjestää lisäopetusta tai muita tukitoimia henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti (A 603/1998, 10 §). Kun opetussuunnitelman tavoitteita mukautetaan lain (630/1998, 20 § ja 21 § 2 ja 3 mom.) mukaisesti, siitä on tehtävä merkintä sekä päättötodistukseen että näyttötodistukseen ja opiskelijan arviointi suoritetaan mukautettuihin tavoitteisiin suhteutettuna. Mukauttamispäätös kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) ja siitä tehdään viranhaltijapäätös. Mukautetuille tavoitteille laaditaan ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet sekä arviointikriteerit. Mukautetut tutkinnon osat merkitään todistukseen M-viitteellä. Asetuksen 603/2005 10 §:n mukaan erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. Mukautuspäätöstä tehtäessä on varmistettava, että opiskelija tietää mukautettujen tavoitteiden mukaan suoritetun koulutuksen vaikutuksen jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Jos opinnot jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, annetaan tutkintotodistuksen sijasta todistus suoritetuista opinnoista. Todistuksen liitteeksi annetaan selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa.

9.4 Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen arvioidaan samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Tietoja ja taitoja arvioidaan sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollinen puutteellisuus tai erilainen kulttuuritausta eivät vaikuta arvosanaan heikentävästi. Jos suomi ei ole opiskelijan äidinkieli, on hänen opintojaan arvioitava ”suomi toisena kielenä”-tavoitteiden mukaisesti myös siinä tapauksessa, ettei hänelle ole erikseen järjestetty ”suomi toisena kielenä” -opetusta.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 25/39


Mikäli opettaja ja opiskelija yhdessä arvioivat opiskelijan suomen kielen taidon äidinkielen tasoiseksi, osaaminen arvioidaan äidinkielen tavoitteiden mukaan. Päättö todistukseen merkitään, kumman tavoitteiden mukaisesti suorituksia on arvioitu. Opiskelijan opiskelusuunnitelma – myös arviointi - voi koostua molemmista edellä mainituista äidinkielen opinnoista. Opiskelijan arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä ja kirjallista arviointia voidaan täydentää suullisella tentillä. Opiskelijalla, jonka äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, on oltava ennen ammattiosaamisen näyttöä sellainen kielitaito, että hän ymmärtää ammattiosaamisen tehtävään työhön liittyvät ohjeet ja määräykset. Tuen tarve on tunnistettava ja sen perusteella suunniteltava tukitoimet yhdessä oppilaitoksen, työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa. Ammattiosaamisen näytön arvioijat ja näytön toteutukseen osallistuvat tulee tarvittaessa valmentaa siihen, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi ammattiosaamisen näytön toteutukseen osallistuvat ja näytön arvioijat tulee valmentaa selkeän kielen käyttöön ohjeita annettaessa. Viittomakielisten opiskelijoiden suomen kielen taito arvioidaan ”suomi viittomakielisille”-tavoitteiden mukaisesti. Jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsia toisena kotimaisena kielenä, päättö todistukseen merkitään, mitä hän on sen tilalla opiskellut.

9.5 Osaamisen tunnustaminen sekä siihen liittyvät todistusmerkinnät Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen arvioimista ja tunnustamista. Hakemus tulee tehdä riittävän ajoissa ennen mainittujen opintojen tai tutkinnon osan alkamista. Opiskelijan tulee esittää osaamisen arvioinnin edellyttämä selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan (L 630/1998, 12 §). Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksiluettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana (OPH: Ammatillisten perustutkintojen perusteet luku 7.3). Osaamisen tunnustamisen todistusmerkinnöissä noudatetaan voimassaolevaa Opetushallituksen ohjetta (Todistusmallit 2012 – Ammatilliset perustutkinnon ja valmistavat koulutukset). Osaamisen tunnustamisen merkintöihin tallennetaan myös Todistusmallien mukaiset viite- ja lisätietomerkinnät.

9.6 Ammattilukio-opintojen merkinnät Lukio-opinnot kirjataan ammatilliseen todistukseen ”muualla suoritetut opinnot” -periaatteiden (laki 630/1998, 14 §) mukaisesti.  

Lukion kurssisuoritukset kertyvät ammatilliseen opintokorttiin opintojen aikana ja osajakson nimikkeenä on ammattilukion kurssinimike. Tutkinnon osa nimetään ammatillisten opintojen nimikkeen mukaisesti.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 26/39


9.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Mikäli opiskelijalla on suorituksia enemmän kuin 120 opintoviikkoa: 

Ensisijaisesti tunnustetaan niitä opintoja, jotka takaavat tutkinnon muodostumisen 120 opintoviikkoon asti. Tutkinnon valmistumisvaiheessa tarkistetaan yhdessä opiskelijan kanssa, mitä opinto- ja päättötodistukseen merkitään. Jos opiskelija suorittaa opintojen aikana enemmän kuin 120 opintoviikkoa, kaikki hyväksytysti suoritetut opinnot merkitään päättötodistukseen. Tutkinnon laajuus on kuitenkin 120 ov.

9.8 Arvioinnin oikaiseminen Arvioinnin oikaisemisesta on voimassa, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 601/2005, 25 c §) on säädetty. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus tutustua kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintoja, osaamista tai ammattiosaamisen näyttöjä koskevaan arvioinnin perusteena olevaan aineistoon. Opinto-, näyttö- tai tutkintosuorituksensa arviointiin tai osaamisensa tunnustamiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua opettajalta, muulta päätöksen tehneeltä henkilöltä tai yksikön johtajalta. Oikaisupyynnön vastaanottavan henkilön on dokumentoitava oikaisupyyntö. Tieto arvioinnista katsotaan saaduksi, kun kokeen, tehtävän tms. palautteenantotilaisuus on järjestetty tai arvosana on nähtävissä opintokortissa, opintorekisterissä tai näyttötodistuksessa. Arvioinnista tulee keskustella ensin arvioinnin antaneen opettajan tai muun arviointipaatoksen tehneen henkilön kanssa. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset tai osaamisen tunnustamisen päätös tietoonsa. Jos opiskelija on tyytymätön tehtyyn uuteen arviointiin tai päätökseen, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua arviointitoimikunnalta kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut mahdollisuus saada oikaisupyynnön jälkeinen arviointipäätös tietoonsa. Arviointitoimikunta voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos arviointipäätös on virheellinen.

9.9 Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvosanojen uusinnasta ja korottamisesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 603/2005, 12 § muutoksineen 488/2008, 1137/2009, 1032/2011) on säädetty. Arvosanan uusinnalla ja korottamisella pyritään turvaamaan opiskelijan opintojen eteneminen ja tutkinnon suorittaminen määräajassa. Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa on määritetty opintojen etenemisehdot, jotka on selvitettävä opiskelijalle. Ellei opiskelija saa arviointihetkellä arvosanaa, on hänelle kerrottava, miten hänen tulee toimia saadakseen sen. Opiskelijoille järjestetään arvosanan uusintatilaisuuksia vähintään jokaisen jakson jälkeen. Uusintatilaisuudet merkitään yksikön lukuvuosisuunnitelmaan. Näissä tilaisuuksissa uusitaan pääasiassa kirjallisia kokeita. Näyttöjen uusintoja voidaan järjestää muinakin aikoina siten kuin se on näytön järjestelyt huomioiden mahdollista.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 27/39


Arvosanan korottaminen mahdollistetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa, syys- ja kevätlukukaudella. Uusinta- ja korotustilaisuuksista ilmoitetaan opiskelijoille lukuvuoden alussa ja tarvittaessa myöhemminkin.

9.10 Jatko-opintokelpoisuus Ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin asetuksella säädetään ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu opiskelijan opinto-ohjelman perusteella päättää (L 630/1998, 4 §). Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (L 630/1998) tarkoitettu ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettu laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto tuottavat yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Laajuudeltaan tätä suppeampi perustutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto tuottavat kelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin (A 1080/2009, 1 §).

10. Ammatillinen erityisopetus Erityisopetuksen järjestäminen perustuu lainsäädäntöön, jonka avulla turvataan yhdenvertaiset koulutuspalvelut kaikille kansalaisille heidän edellytystensä mukaisesti (L 680/1998, A 811/1998). Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on taata kaikille opiskelijoille sopiva, esteetön ja helposti saavutettava oppimisympäristö. Erityisopetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on varmistaa opiskelijoille tasapuoliset ja yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet. Suunnitelmassa kuvataan toiminnan järjestämisen käytäntöjä. Lisäksi laaditaan yksikkökohtainen toteutussuunnitelma, jossa kuvataan yksikkökohtaiset tarkemmat käytänteet. Tarkoituksena on luoda toiminnalliset puitteet ja tasa-arvoiset toimintamallit, joiden avulla autetaan, tuetaan ja mahdollistetaan opiskelu ammatillisessa peruskoulutuksessa ja joissa huomioidaan opiskelijan valmiudet ja vahvuudet. Erityinen tuki on toimintaperiaate, joka läpäisee kaikki opetuksen ja ohjauksen elementit. Opetuksen tuki pyritään antamaan aina etukäteen niin, että vältytään mahdollisilta epäonnistumisilta. Tuki suunnitellaan yksilöllisesti kunkin opiskelijan valmiuksien mukaan. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksessa 1032/2011 määrättyjen tutkintojen turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät, ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Opiskelija nimetään erityistä tukea tarvitsevaksi, kun hän ei suoriudu opinnoistaan ilman erityistä tukea ja erityisopetuksen järjestämiselle on peruste. Opiskelijalle tehdään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jota täydennetään opiskelun kuluessa. HOJKS tehdään yhteistyössä opiskelijan, huoltajien, oppilaitoksen opettajien ja opiskeluhuollon kanssa. HOJKS:n tekemisestä vastaa ryhmänohjaaja tai muu yksikön määräämä henkilö.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 28/39


Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 §). Suunnitelma sisältää (A 811/1998, 8 § mukaan):      

suoritettava tutkinto opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet tutkinnon laajuus opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma ja mahdollinen opetuksen mukauttaminen opiskelijan saamat erityiset opetus ja opiskeluhuollon palvelut muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä erityisopetuksen peruste ja perustelut.

Erityisopetus toteutetaan integroituna opetuksena ja tarvittaessa yksilöllisenä tai pienryhmäopetuksena. Integroitu opetus tarkoittaa sitä, että kaikki opiskelijat opiskelevat samassa ryhmässä. Sen tavoitteena on, että opiskelija saa tarvitsemansa tuen ennaltaehkäisevästi painottuen opiskelun alkuvaiheeseen. Erityisopetusta antaa opettaja tai muu tähän tehtävään nimetty ohjaaja. Tavoitteena on, että opiskelija voi suoriutua opinnoistaan tavoiteaikansa puitteissa opiskeluryhmänsä suunnitelman mukaisesti. Erityisopetuksesta ei tule merkintää opiskelijan tutkintotodistukseen, ellei arviointia ole mukautettu. HOJKS-prosessi HOJKS-prosessilla tarkoitetaan sitä opetuksen suunnittelua, jota toteutetaan erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen onnistumiseksi. Prosessi voi kestää koko opiskelun ajan tai se voi olla lyhempi. Opiskelijan tarpeet määrittelevät HOJKS-prosessin pituuden ja laajuuden. Prosessi kokonaisuudessaan on kuvattu OSAOn erityisopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. HOJKS kirjataan opiskelijahallintojärjestelmään HOJKS peruste -sivulle. HOJKS:iin kirjataan opiskelijan opiskeluun liittyvät henkilökohtaiset järjestelyt. Hänen opiskelujensa etenemistä seurataan ja se kirjataan HOJKS:iin säännöllisesti. Opiskelijan edistymistä seurataan koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia muutetaan tarpeen mukaan. Määräykset erityisopiskelijoiden arvioinnista ovat OPH:n Ammatillisten perustutkintojen perusteissa.

11. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomeen muuttaneita ja Suomessa syntyneitä Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Ammatillisissa perustutkinnoissa Maahanmuuttajien ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden kuten saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten opiskelijoiden ammattitaitovaatimukset ovat samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisia opiskelijoita tuetaan opetusjärjestelyin oppilaitoksen enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voi koulutuksen järjestäjä jakaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/1998 12 § 2 momentin mukaiset äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen pakolliset tutkinnon osat valtioneuvoston paatoksen 213/1999 ja asetuksen 616/2001 mukaisesti.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 29/39


Kielikoe Yhteishaun kielikoe toteutetaan valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti Opetushallituksen ilmoittamana päivänä ja valtakunnallisesti yhtenevänä kokeena. Kielikokeeseen kutsutaan kaikki hakijat, joiden äidinkieli on muu kuin opetuskieli (suomi), eikä mikään asetuksen (4/2013, § 24) määrittelemä muu kriteeri täyty. Yhteishaun kielikokeen järjestelyistä vastaa Kontinkankaan yksikkö. Lisä- ja erillishakujen kielikokeet toteutetaan samojen ohjeiden ja tehtävien mukaisesti yksiköittäin. Harkinnanvaraisessa haussa ulkomaisella todistuksella hakevat kutsutaan kielikokeeseen. Kutsut kielikokeeseen lähetetään keskitetysti OSAOn Kontinkankaan yksiköstä. Kielitaitoa osoittavat todistukset tarkistetaan opintojen alussa opiskelijan omassa yksikössä. Kielikokeella varmistetaan hakijoiden yhdenvertaisuuden toteutuminen opiskelijavalinnoissa OSAOn oppilaitoksissa. Oppilaitos voi jättää hakijan valitsematta ammatilliseen peruskoulutukseen, jos hänellä ei ole valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen sekä ymmärtämiseen. Kielikoe sisältää kuullun ja luetun ymmärtämisosioita sekä tekstin tuottamis- ja puhumistehtäviä. Kielikoe arvioidaan hyväksytty/hylätty -periaatteella. Arvioinnin jälkeen kielikokeen vastuuhenkilöt toimittavat kielikokeen tulokset Kontinkankaan yksikön opintoasiainsihteerille, joka kirjaa tulokset valtakunnalliseen hakujärjestelmään. Tulosten julkaisemisen jälkeen kielikokeen tulokset arkistoidaan Kontinkankaan yksikköön. Hyväksytty kielikoe on voimassa vuoden ajan. Esimerkiksi hakija voi käyttää kevään yhteishaussa hyväksyttyä kielikoetulosta seuraavan kevään yhteishaussa. Opiskelupaikan antanut yksikkö vastaa oleskelulupien ym. tarvittavien asiakirjojen tarkistamisesta. Kieltenopetuksen järjestelyt Valtioneuvoston paatoksen 213/1999 (muutos 616/2001) mukaisia opetusjärjestelyjä voidaan soveltaa maahanmuuttajien, saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten opiskelijoiden kielten opinnoissa (äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli), jos heidän äidinkielensä on muu kuin suomi tai ruotsi. Koulutuksen järjestäjä voi päättää äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintojen jakamisesta 2 momentissa säädetystä poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että mainittujen opintojen yhteislaajuus on opetuskieleltään suomenkielisessä koulutuksessa viisi opintoviikkoa ja opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa kuusi opintoviikkoa. Kieltenopetuksen järjestelyt täsmennetään henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa.

12. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, ammattistarttia. Asetuksen mukaan koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tietoa ja tarvittavia valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja vah-

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 30/39


vistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia opetussuunnitelman perusteita. Koulutuksen järjestämisessä korostuvat ohjaus, yksilöllisyys, toiminnallisuus ja käytännönläheinen, myös oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuva opiskelu. Ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa otetaan erityisesti huomioon opiskeluympäristössä ja laajemmin yhteiskunnassa hyväksytyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvelvoitteet ja -tavoitteet. Ammattistartissa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta käytetään ilmaisua työssäoppimiseen valmentautuminen. Sen järjestämisessä noudatetaan lain 630/1998 16 §:ssä annettuja säädöksiä työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa on opetusministeriö antanut asetuksen (OKM asetus 4/2013). Sen mukaan hakijalle annetaan pisteitä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen suorittamisesta, kun hän hakeutuu ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen

13. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö OSAOn yksiköt ovat aloitteellisia yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien tai huoltajien kanssa. Ryhmänohjaajat ovat ensisijaisia toimijoita kodin ja oppilaitoksen välisessä yhteydenpidossa. Yksiköissä järjestetään vuosittain opiskelijoiden vanhemmille/ huoltajille ja muulle kotiväelle yhteisiä tilaisuuksia sekä tarvittaessa opiskelijakohtaisia tapaamisia. Yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Kodin ja koulun välisen yhteistyön ja tiedottamisen välineenä käytetään yhteisten tilaisuuksien ja tapaamisten lisäksi Wilma-ohjelmaa ja wwwsivuja. Kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön toimintatapoja on kuvattu opiskelijan oppaassa. Erityisesti on huomioitava, että eri kieli- ja kulttuuritaustaiset vanhemmat ja opiskelijat saavat tarvittavat tiedot oppilaitoksen ja opiskeluhuollon toiminnasta. Tarvittaessa yksiköt voivat tarkentaa toimintatapojaan omilla ohjeillaan. Laki 951/2011 velvoittaa oppilaitosta tiedottamaan huoltajille esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä erityisesti silloin, kun opiskelija tekee koulutusvalintoja ja hänen terveydentilansa tai toimintakykynsä on heikentynyt.

14. Opiskeluhuolto Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä (L 1287/2013) Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut (kuraattori-, psykologi- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut). Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona (L 1287/2013). Opiskeluhuolto on oppilaitoksen kasvatus- ja opetustyötä tukevaa toimintaa ja sen tavoitteena on turvallisen ja terveellisen oppimis- ja työympäristön luominen. Vastuu opiskeluhuollosta kuuluu ammattiopiston koko henkilöstölle. Yksiköissä tehtävä opiskeluhuoltotyö tukee opiskelijoiden opintoja ja oppimista sekä

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 31/39


edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Opiskeluhuolto on ensisijaisesti opiskeluongelmia ennalta ehkäisevää työtä ja lisäksi se on oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on toimintakulttuuri ja toimet, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Opiskelijalle tiedotetaan opiskelijan oppaassa ja OSAOn verkkosivuilla sekä ryhmänohjaajan ja muun opiskeluhuoltohenkilöstön toimesta ohjauksen ja opiskeluhuollon toteutuksesta, eri hallinnonalojen palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista. Työssäoppimisen työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvistä asioista tiedotetaan opiskelijan lisäksi alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Opintojen alussa varmistetaan, että opiskelijat tuntevat oppilaitoksessa ja asuntolassa noudatettavat järjestyssäännöt. Ensisijainen vastuu oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa on jokaisella opiskelijalla ja työyhteisön jäsenellä. Opiskeluhuollon tarkempi toteutus kuvataan OSAOn Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelmassa sekä yksikkökohtaisissa ohjauksen ja opiskeluhuollon toimeenpanosuunnitelmissa.

15. Opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä on turvallisuustyön tavoitekuvaksi asetettu: ”OSEKK on työ- ja opiskelupaikka, jossa motivoituneet, tyytyväiset ja osaavat henkilöt työskentelevät turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä.” (Yhtymähallitus 29.8.2005, 98 §.) OSEKK:n laatimassa asiakirjassa "Yksikön turvallisuustyön toimintaohjelma ja -suunnitelma" on lueteltu yksiköiden turvallisuustyön toimintaohjelman sisältö. Toimintasuunnitelma laaditaan syksyllä vuosittain toimintaohjelman pohjalta talousarvion kanssa samanaikaisesti koskemaan tulevaa vuotta. Suunnitelman valmistelee esimerkiksi turvallisuusvastaava ja työyhteisövaltuutettu. Turvallisuustyön toimintasuunnitelma käsitellään työpaikkakokouksessa tai henkilöstötoimikunnassa ja sen hyväksyy yksikön johto. Työturvallisuuteen vaikuttavia lakeja ovat:       

Laki nuorista työntekijöistä 998/1993, muutoksineen Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 475/2006 Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006 Työaikalaki 605/1996, muutoksineen Työterveyshuoltolaki 1383/2001, muutoksineen Työturvallisuuslaki 738/2002, muutoksineen Työsopimuslaki 55/2001, muutoksineen Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 32/39


sekä alakohtaiset muut asetukset. Yksittäisen opiskelijan sekä opiskelu- ja työyhteisön turvallisuuteen tähtää myös säädös opiskelun esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä. "Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa". (L 951/2011, 27 a §, A 1032/2011, 16 §.) Lainsäädännön avulla parannetaan turvallisuutta niillä aloilla, joihin sisältyy liikenteen turvallisuutta sekä potilas- ja asiakasturvallisuutta. OSAOssa se tarkoittaa kuljetuspalvelujen ja lentoasemapalvelujen koulutusohjelmia, maanrakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelmaa, metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelmaa, lääkealan perustutkintoa sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Lainsäädännöllä määrätään lisäksi mahdollisesta opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, opiskelijaksi ottamisen esteistä, huumausainetestauksesta, rikostaustaotteen.

16. Koulutuksen kehittäminen Oppilaitoksen itsearviointi OSAOssa arvioidaan omaa toimintaa koulutuksen järjestäjänä vuosittain päivitettävän arviointisuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma sisältää arviointikohteet, arviointimenetelmät, aikataulun ja vastuut. Arvioinnissa käytetään erilaisia menetelmiä kuten itsearviointia, ulkoisia arviointeja, sisäistä auditointia, vertaisarviointia, mittareita ja erilaisia kyselyitä opiskelijoille sekä henkilöstölle. Arvioinnin tuloksia analysoidaan ja niiden perusteella päätetään kehittämistoimenpiteistä sekä asetetaan uusia tavoitteita. Kehittämistoimenpiteiden ja tavoitteiden toteutuminen ja vaikuttavuus arvioidaan sovitulla aikataululla ja tavoilla. Vertaisarviointia toteutetaan sisäisesti ammattiopiston eri yksiköiden välillä sekä yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Opetuksen suunnittelu, toteutus ja palautteen kerääminen Opetusta suunnitellaan Opetus ja oppiminen -prosessikuvauksen mukaisesti. Suunnittelusta vastaa kyseisen tutkinnon osan opettaja/opettajat. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelijoiden osallistamiseen opintojen suunnittelussa. Opetuksessa ja sen suunnittelussa käytetään kunkin perustutkinnon perusteita ja tutkintokohtaista osaa sekä tarvittaessa ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien toteutus- ja arviointisuunnitelmia. Sovituilta opetusjaksoilta kerrataan opiskelijoilta palautetta opetusjaksopalautelomakkeella tai sähköisesti. Saatuja palautteita hyödynnetään mm. henkilöstön kehityskeskusteluissa ja opetusta kehitettäessä. Opiskelijoille esitellään saatuja palautteita ja muiden kyselyiden tuloksia tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Uusien tutkinnon osien suunnittelu Alakohtainen tutkintotiimi vastaa uusien tutkinnon osien suunnittelusta opetussuunnitelmaprosessin mukaisesti. Tässä työssä huomioidaan kehittämistoimikunnan esille tuomia Työelämätarpeita. Suunnitelmatyötä tehdään kehittämisjohtajan ja opetuksen kehittämistiimin ohjaamana. Opetussuunnitelmakoordi-

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 33/39


naattori tarkistaa ja esittelee suunnitelmat ennen arviointitoimikunnan käsittelyä. Arviointitoimikunnan kokouksissa kuullaan alan tutkintotiimin edustajan esitys alan suunnitelmista. Rehtori hyväksyy toteutus- ja arviointisuunnitelmat käyttöön. Henkilöstön kehittämissuunnitelma Määritellään Oulun seudun koulutuskuntayhtymän Henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2014 -asiakirjassa (Kuntayhtymän johtajan viranhaltijapäätös 16.5.2014 §41).

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 34/39


17. Käsitteitä Ammatillinen perustutkinto Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen perustutkinto on ammatillinen toisen asteen tutkinto (120 ov). Se koostuu ammatillisista tutkinnon osista (90 ov), ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (20 ov) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 ov). Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto antaa edellä mainitun jatko-opintokelpoisuuden. Mikäli näyttötutkinnon nimellislaajuus on suppeampi kuin 120 ov, antaa tutkinto jatko-opintokelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin. Ammattiala Koulutusohjelman sisällä eriytyviä ammattiopintoja (kasi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa). Ammattiopiston lautakunta Ammattiopiston toimintaa johtaa ja ohjaa yhtymäkokouksen kuntalain mukaisesti valitsema lautakunta. Ammattilukio Oulun seudun ammattiopiston yksiköt tarjoavat kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden opiskella lukio-opintoja. Niitä voidaan sisällyttää ammatillisen perustutkinnon opintoihin. Ammattiosaamisen näyttö Ammatilliseen opetussuunnitelmapohjaiseen tutkintoon sisällytetyt näytöt ovat arviointimenetelmä, joita toteutetaan yleensä työssäoppimisjaksojen aikana. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Ammattiosaamisen näyttö on ammatillisten tutkinnon osien keskeisin ammattitaidon arviointimenetelmä. Arviointi Tukee opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja kasvua ammatti-ihmisenä, ohjaa ja kannustaa opiskelijaa myönteisesti omien tavoitteiden saavuttamiseen ja kehittää hänen itsearviointitaitojaan. Arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta opettajille, Opetussuunnitelman yhteinen osa / Oulun seudun ammattiopisto 47 Työnantajille ja jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista ja kirjallista palautetta opintojen etenemisestä. Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat. Arviointimenetelmä Erilaisia oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytettäviä menetelmiä voivat olla esim. ammattiosaamisen näytöt, kokeet, työnäytteet ja portfoliot. Arviointitoimielin Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin, joka hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. (Laki 601/2005 25 a §.)

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 35/39


Arvosana Arvioinnin määräytymisperusteet on kuvattu tutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelmissa. Huomioitavaa on, että arvosana ei ole tutkinnon osan osajaksojen aritmeettinen keskiarvo. ATTO Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Erityisopetus Opetusta, jota annetaan erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tilastokeskuksen luokittelun mukaisin kriteerein. Se voi olla esimerkiksi opiskelua pienryhmissä, yksilöllistä oppimisen ohjaamista, koulunkäyntiavustajan läsnäoloa, apuvälineiden käyttämistä jne. Etenemisehto Toteutus- ja arviointisuunnitelmassa määritelty osaaminen tai suoritetut opinnot, jotka vaaditaan ennen kuin opiskelija voi osallistua tietyn tutkinnon osan opintoihin (myös työssäoppimiseen). HOJKS Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka laaditaan jokaiselle erityisopiskelijalle. HOPS Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka perustuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin, valintoihin, yksilölliseen opinnoissa etenemiseen ja oman oppimisen arviointiin. HOPS laaditaan jokaiselle opiskelijalle. Itsearviointi Opiskelijan oman oppimisen ja osaamisen kriteeriperustaista arviointia. Kaksoistutkinto Opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon. Työelämätiimi Oulun seudun ammattiopistolle on nimetty työelämätiimejä, joiden tehtäväalue kattaa joko yhden tai useamman ammatillisen tutkinnon toimikunnasta riippuen. Työelämätiimeissä on Työ- ja elinkeinoelämän sekä ammattiopiston edustus. Kolmoistutkinto Opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon, lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon. Kotikansainvälistyminen Tarkoittaa oppimisympäristön, mm. työssäoppimispaikkojen, kansainvälistymismahdollisuuksien hyödyntämistä. Koulutuksen järjestäjä Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) koulutusorganisaatiolle antama lainsäädäntöön perustuva asema, jonka nojalla silla on lupa koulutuksen järjestämiseen. Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 36/39


Koulutusala Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) luokitukseen perustuva valtakunnallinen koulutuksen luokittelu (esim. tekniikka ja liikenne). Koulutusohjelma Ammatillisen perustutkinnon sisällä eriytyvät ammatilliset opinnot, joilla voi olla yhteisvalinnassa oma hakukoodi ja joilla voi olla oma tutkintonimike. Mukautetut tavoitteet L 630/98 20 § (Erityisopetus) perusteella opiskelijalle laaditut opiskelutavoitteet. Näyttötutkinto Ammatillinen perustutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön Työ- ja palvelutehtävissä. Oikeusturvatoimikunta Koulutuksen järjestäjän nimeämä monijäseninen toimielin, joka päättää mm. opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta sekä opiskelijan erottamisesta oppilaitoksesta ja opiskelija-asuntolasta. Opetussuunnitelma (OPS) Perustuu Opetushallituksen (OPH) antamiin ammatillisten perustutkintojen valtakunnallisiin perusteisiin. Opetussuunnitelma sisältää koulutuksen järjestäjäkohtaisen yhteisen osan, tutkintokohtaiset osat, ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ATTO) ja vapaasti valittavat tutkinnon osat sekä henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. Opetusjaksosuunnitelma Opetusjaksosta laaditaan suunnitelma opetusjaksosuunnitelmalomakkeelle ja opetusjaksosta otetaan suunnitellusti palautetta. Opinto-ohjaus Opiskelijoille suunnattua ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelua. Opinto-ohjaus on opiskelijan opiskelun, kasvun ja kehityksen sekä uranvalinnan ohjaamista. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arviointia annetaan koko opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista ja/tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Oppisopimuskoulutus Työvaltainen opiskelumuoto, jossa suurin osa ammattitaidosta hankitaan Työpaikalla. Koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla yleensä jossakin oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammatillisiin tutkintoihin kuin oppilaitoksissa järjestettävä koulutus.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 37/39


Osaamisen arviointi Opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat osaamisen arviointiin perustuen. Osaamisen arvioinnin arviointikriteerit ovat tutkinnon perusteissa, ja niiltä osin, kun opiskeluun liittyy koulutuksen järjestäjän suunnittelemia tutkinnon osia, arviointikriteerit ovat kyseisissä suunnitelmissa. Osaamisen tunnistaminen Opiskelijan osaaminen ja sen taso selvitetään opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen määrittelemiseksi. Osaamisen tunnustaminen Mikäli opiskelijan osaamisen tunnistamisessa on jollekin tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista saavutettu, se osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osajakso Osa tutkinnon osaa. OSAO Oulun seudun ammattiopisto OSEKK Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Perustutkinto Perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Ryhmänohjaaja Opiskelijaryhmälle nimetty ohjaava opettaja. Tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset Lainsäädännöllä pyritään parantamaan yksittäisen opiskelijan sekä opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta niillä aloilla, joihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- ja asiakasturvallisuutta ja liikenteen turvallisuutta. Lainsäädännöllä maarataan opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, opiskelijaksi ottamisen esteistä sekä huumausainetestauksesta ja kurinpidosta. Tutkintonimike Tutkintonimike on perustutkinto- tai koulutusohjelmakohtainen ammattinimike. Tutkintotiimi OSAOlle on nimetty tutkintotiimejä, joiden tehtäväalue kattaa joko yhden tai useamman ammatillisen tutkinnon. Tutkintotiimit kehittävät opetuksen sisältöjä.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 38/39


Tutkinnon osa Perustutkinnon opintojen osa, joko ammatillinen, ammattitaitoa täydentävä (kaikille yhteinen) tai vapaasti valittava kokonaisuus. Ammatilliset tutkinnon osat on muodostettu ammattialan kuvauksessa esitettyjen Työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta. Tutkinnon osassa on määritetty opetussuunnitelman perusteissa nimi, laajuus, ammattitaitovaatimukset, arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle (T1, H2, K3) sekä arvioinnin kohteet. Työssäoppiminen Koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Verkko-opetus Opetusta, jossa hyödynnetään verkkopohjaisia, avoimia oppimisympäristöjä. Verkko-opetus voi varsinaisen verkkooppimisympäristössä Työskentelyn lisäksi sisältää lähiopetusta, projektitöitä tai esimerkiksi työssäoppimista muissa oppimisympäristöissä.

Opetussuunnitelman yhteinen osa | OSAO LTK 18.11.2014

Sivu 39/39

OSAO – Opetussuunnitelman yhteinen osa  

Opetussuunnitelman yhteinen osa kertoo, kuinka eduskunnan säätämät lait, valtioneuvoston asetukset, Opetushallituksen määräykset ja ohjeet a...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you