Issuu on Google+

Nuorten työllistymisen palveluketju Pirilän Porras -hanke

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


Sisältö 1 Johdanto ................................................................................................................ 3 2

Pirilän Porras -hanke............................................................................................. 6

2.1 Palveluohjaus työmenetelmänä....................................................................... 6

2.2 Pirilän Porras -hankkeen tuomat palvelut ja niiden toteutus........................... 7

2.3 Työllistymisen portaat -apuväline nuorten tilanteiden hahmottamiseksi....... 10

3

Edellytykset nuorten palveluohjaukselle hankkeen päätyttyä.............................. 13

4

Nuorten työllistymisen palveluketju..................................................................... 14

4.1 Palveluprosessi ja palveluketju määritelminä................................................. 14

4.2 Nuoren työllistymisen palveluketjun perusperiaatteet Kempeleessä............. 15

5

Asiantuntijoiden välinen yhteistyö ja osaaminen................................................. 15

6

Nuorten työllistymisen palveluketju -mallinnus.................................................... 20

Nuorten työllistymisen palveluketju Tekstit:

Ulla Hakola, projektisuunnittelija, Oulun seudun ammattiopisto/Kempeleen yksikkö Anu Tuominen, projektipäällikkö, Oulun seudun ammattiopisto/Kempeleen yksikkö                   Jenni Kiiskilä, projektipäällikkö, Oulun seudun ammattiopisto/Kempeleen yksikkö Leena Häikiö, opinto-ohjaaja, Oulun seudun ammattiopisto/Kempeleen yksikkö Satu Hillukkala, kuraattori, Oulun seudun ammattiopisto/Kempeleen yksikkö Sari Isojämsä, ammatinvalintapsykologi, Oulun seudun TE-toimisto Tapio Merentie, työvoimaohjaaja, Oulun seudun TE-toimisto Heidi Hyppänen, sosiaaliohjaaja, Kempeleen kunta/sosiaalitoimi Heini Raasakka, sosiaaliohjaaja, Kempeleen kunta/sosiaalitoimi Pentti Mätäsaho, työnsuunnittelija, Kempeleen kunta/sosiaalitoimi Sanna Tauriainen, nuorisotyön vastaava, Kempeleen kunta/nuorisotoimi Hannele Huhta, psykologi, Kempeleen kunta/mielenterveystyö Ritva Määttälä, terveydenhoitaja, Kempeleen kunta/opiskeluterveydenhuolto Virpi Huittinen, projektipäällikkö, Oulun seudun etsivän nuorisotyön hanke

Painopaikka: Oulun seudun ammattiopisto 2012

2

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


1 Johdanto Käsilläsi on Pirilän Porras -hankkeen tuottama Nuorten työllistymisen palveluketjukuvaus, jonka tarkoituksena on jäsentää nuorten työllistymisen ohjausta Kempeleen kunnassa. Pirilän Porras -hanke on aikavälillä 1.8.2010–30.6.2013 toimiva ESR-hanke, jota hallinnoi Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, vastuullisena toimijana Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen yksikkö. Hankkeen valmistelussa ovat olleet mukana OSAOn Kempeleen yksikkö, Kempeleen kunnan koulu-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä Oulun seudun TE-toimisto. Hankkeen tavoitteena on kehittää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen, TE-hallinnon ja kunnan eri toimijoiden kanssa. Hanke toteutetaan yhteistyössä edellä mainittujen tahojen sekä Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) Kempeleen yksikön kanssa. Hankkeen tavoitteena on ollut • tukea 15–24-vuotiaita nuoria opiskeluun ja työelämään (määrällinen tavoite 114 nuorta) • luoda moniammatillinen verkostomainen työskentelytapa ja toimintamalli, jossa kunnan ja valtion yms. eri asiantuntijat tarjoavat syrjäytymisvaarassa oleville nuorille soveltuvia oikea-aikaisia palveluja • kuvata organisaatiomalli, jolla moniammatilliseen yhteistyöhön perustuva palvelukokonaisuus on parhaiten toteutettavissa Kataisen hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen vuodesta 2013 siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 3/2012 valmistui laajapohjaisen työryhmän esitys nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisesta. Työryhmä etsi ratkaisuja siihen, miten kaikille nuorille saadaan työelämässä tarvittavaa osaamista, miten tunnistetaan tuen tarve ja miten työvoimapalvelut saadaan kattamaan nuorten yhteiskuntatakuun haasteet. (TEM 2012.) Edellä kuvattu nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää yhteiskunnalta laaja-alaista eri toimijoiden yhteistyötä. Tämä palveluketjukuvaus on Pirilän Porras -hankkeen 2. tavoitteen tuotos, joka konkretisoi paikallisia, hankkeessa saatuja kokemuksia nuorten ohjauksen verkostomaisen työskentelytavan ja toimintamallin kehittämiseksi. Tavoite on täsmentynyt vastaamaan pilottikuntana toimineen Kempeleen kunnan tarvetta ja siten palveluketjukuvauksen lähtökohtana on Kempeleen kunnassa toteutettava nuorten monialainen ohjaustyö. Kuitenkin kuvaus on käytettävissä myös muissa kunnissa monialaisen työn jäsentämiseksi.

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

3


Monialaisen työn jäsentämiseksi ja hankkeen toiminnan juurruttamisen edistämiseksi hanke näki tärkeänä kuvata nuorten monialaisen työllistymisen palveluketjun yhdessä hankkeeseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Lähtökohtana palveluketjukuvaukselle oli, että koordinaatio ei ole mahdollista ilman hyvin kuvattua toimintamallia ja palveluketjukuvausta. Palveluketjukuvaus ei kuitenkaan ole tyhjentävä katsaus prosessimaiseen toimintaan tai sen teoreettisiin lähtökohtiin. Kuvauksen taustalla on käytetty Kaarina Tantun (2007) väitöskirjaa Palveluketjujen hallinta julkisessa terveydenhuollossa, johon lukija voi halutessaan palata. Kuvauksen on laatinut 1.8.2010 lähtien hankkeen projektisuunnittelijana toiminut Ulla Hakola syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Palveluketjukuvauksen mallinnus on laadittu QPR Process Designer ohjelmalla. Raportti on hyväksytty Pirilän Porras -hankkeen ohjausryhmässä 25.5.2012. Palveluketjukuvauksen asiantuntijatahona on toiminut hankkeen projektiryhmä, jonka tehtävä liittyi tämän palveluketjukuvauksen kehittämistyön lisäksi hankkeen asiakastyön sisältöihin ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseen. Projektiryhmän toimintaan osallistuivat seuraavat Kempeleen kunnan, Oulun seudun TE-toimiston ja Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen yksikön työntekijät:

Leena Häikiö, opinto-ohjaaja, OSAO/Kempeleen yksikkö Satu Hillukkala, kuraattori, OSAO/Kempeleen yksikkö Sari Isojämsä, ammatinvalintapsykologi, Oulun seudun TE-toimisto Tapio Merentie, työvoimaohjaaja, Oulun seudun TE-toimisto Heidi Hyppänen, sosiaaliohjaaja, Kempeleen kunta/sosiaalitoimi Heini Raasakka, sosiaaliohjaaja, Kempeleen kunta/sosiaalitoimi Sanna Tauriainen, nuorisotyön vastaava, Kempeleen kunta/nuorisotoimi

Lisäksi projektiryhmän toimintaan ovat osallistuneet: Ritva Määttälä, terveydenhoitaja, Kempeleen kunta/opiskeluterveydenhuolto Pirjo Juntunen, erityisopettaja, OSAO/Kempeleen yksikkö Hannele Huhta, psykologi, Kempeleen kunta/mielenterveystyö Pentti Mätäsaho, työnsuunnittelija, Kempeleen kunta/sosiaalitoimi Virpi Huittinen, projektipäällikkö, Oulun seudun etsivän nuorisotyön hanke Projektiryhmän toimintaan osallistuivat myös 1.8.2010–19.2.2012 hankkeen projektipäällikkönä toiminut Anu Tuominen ja 19.2.2012 lähtien projektipäällikön tehtävässä toiminut Jenni Kiiskilä (toiminut hankkeen projektisuunnittelijana 15.8.2011–19.2.2012). Palveluketjun laatimiseen käytettiin sovitusti kuusi (6) projektiryhmän tapaamiskertaa. Seuraavassa kuviossa on esitetty kunkin osallistujan läsnäolokertojen määrä.

4

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

5


2 Pirilän Porras -hanke 2.1 Palveluohjaus työmenetelmänä Pirilän Porras -hankkeen hankehakemuksen mukaan hankkeen lähtökohtana oli, että projektityöntekijä perehtyy hankkeeseen ohjautuneiden 15–24-vuotiaiden nuorten tilanteeseen, laatii alustavan palvelutarvearvion ja kokoaa moniammatillisen työryhmän verkostotapaamiseen sekä edelleen nuoren ja tarvittaessa huoltajien kanssa laaditaan toimintasuunnitelma, jossa sovitaan palveluntuottajat, nimikko-ohjaajat ja seuranta. Pirilän Porras -hankkeen toimintatavaksi nuorten ohjaustyössä vakiintui sosiaali- ja terveysalan työmenetelmänä käytetty palveluohjaus (ks. esim. Hänninen 2007, 13): ”(Työikäisten) palveluohjaus on toimintamalli, joka koordinoi ammatillisesti erikoistuneiden asiantuntijoiden sekä samanaikaisesti usean ammattilaisen apua tarvitsevien ihmisten välille tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden, joka perustuu asiakkaan tarpeisiin ja palvelujärjestelmän toimintamahdollisuuksiin. Toiminnassa näkyy koko ajan asiakkaan palvelutarve kuin palvelujärjestelmän mahdollisuudet.” (Reito 2006.) On olemassa erilaisia palveluohjauksen muotoja; yleinen eli perinteinen palveluohjaus, voimavarakeskeinen palveluohjaus ja intensiivinen palveluohjaus. Palveluohjauksen taso riippuu nuoren palvelutarpeesta: Jos nuori ei saa apua ns. yleisen palveluohjauksen avulla, autetaan häntä seuraavalla palveluohjaustasolla. (ks. tarkemmin Hänninen 2007.) Hankkeeseen tulleet nuoret ovat olleet sekä irrallaan yhteiskunnallisista toimintaympäristöistä, liittyneinä niihin tai olleet palveluiden suurkuluttajia. Hankkeessa nuorten palveluohjauksellisella työotteella on tavoiteltu ennen kaikkea asiakkaiden ”luukuttamisen” vähentämistä.

Hankkeessa toteutettu palveluohjauksen toimintamalli on kuvattu seuraavasti:

6

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


2.2 Pirilän Porras -hankkeen tuomat palvelut ja niiden toteutus Hankkeen työntekijöiden ja verkoston toteuttaman palveluohjauksen lisäksi hanke tarjosi nuorille palveluja, joiden on oletettu edesauttavan nuorten ohjautumista koulutukseen ja työllistymiseen: • TE-toimiston palvelut Kempeleessä: työvoimaohjaajan vastaanotto n. 2 pv/kk ammatinvalintapsykologin vastaanotto n. 2 pv/kk • Verven toteuttama 5-10 päivän kuntoutustutkimusjaksot n. 20 nuorelle (Menolippu tulevaisuuteen - kuntoutustutkimus) • ohjaava työvoimapoliittinen koulutus, 4 x 3 kk:n jaksoa vuosina 2011–2012 (Arkielämän taidot ja ammatinvalinta -koulutus) • palkkatukirahaa nuorten työllistämiseen (Pirilän Porras Työvoima poliittiset toimenpiteet -rinnakkaishankkeen hallinnoima osuus, jossa PiPo-hankkeen rooli oli ohjata nuoria palkkatukityöhön) Seuraavassa on kuvattu keskeisiä asioita TE-toimiston ja Verven kanssa toteutetusta yhteistyöstä ja palvelun järjestämiseen liittyvästä prosessista. TE-toimiston nuorten työvoimaohjaaja • työvoimaohjaaja varasi nuorelle ajan ja kutsuu nuoren vastaanotolle/ projektityöntekijä varaa ajan tuntemalleen nuorelle työvoimaohjaajan vastaanotolle

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

7


• vastaanotot toteutettiin pääsääntöisesti pariohjauksena projektityöntekijän kanssa • projektityöntekijä toteutti yksilöohjausta vastanottojen välillä esim. ohjaamalla nuorta CV:n laadinnassa, työharjoittelupaikkojen kartoittamisessa ja hakemisessa sekä työharjoittelusopimusten laatimisessa, työkokeilu-, koulutuskokeilu- tai siviilipalveluspaikan järjestämisessä, koulutukseen hakeutumiseen liittyvissä asioissa tai kuntoutustutkimusjaksoon liittyvissä järjestelyissä. Projektin tehtävänä oli myös huolehtia Kempeleen kuntaan tukityöllistyneiden sopimusten (5 kpl) toteutumisen seurannasta siltä osin kun ne koskivat hankkeen hallinnoimaa palkkatukirahaa. Ammatinvalintapsykologi • ammatinvalintapsykologi ilmoitti projektityöntekijälle käytettävissä olevat vastaanottopäivät • projektityöntekijä ylläpiti ammatinvalintapsykologin ajanvarauskalenteria huolehtien hankkeeseen ohjautuneiden nuorten ajanvarauksesta, ja välitti varatut ajat ja nuoren tiedot ammatinvalintapsykologille (nuorille ilmoitettiin perustietojen välittämisestä; nimi ja syy ajanvaraukselle) • projektityöntekijä tapasi nuoren ja verkoston ennen ammatinvalinta- psykologin vastaanottoa, jolloin nuori ohjautui ammatinvalintapsykologille palvelutarvearvion kautta tai tietyissä tilanteissa verkoston asiantuntija varasi ajan suoraa projektityöntekijältä sekä välitti nuoren tiedot projektityöntekijälle • ensimmäinen vaihtoehto koettiin nuoren kanssa tehtävän yhteistyön kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi tavaksi edetä • vastaanotot toteutettiin pääsääntöisesti ammatinvalintapsykologin yksilö ohjauksena, mutta myös pariohjauksena projektityöntekijän kanssa niiltä osin jos nuoren palvelussa oli käytännön järjestelyjä kuten työkokeilut tai koulutukseen hakeminen. Lisäksi järjestettiin laajempia verkostotapaamisia erityisesti nuoren ohjautuessa hankkeeseen ja ohjauksen edetessä. Ohjaava työvoimapoliittinen koulutus • työvoimaohjaaja ja projektityöntekijä ohjasivat nuoria koulutukseen/nuori hakeutui koulutukseen omatoimisesti • tarvittaessa projektityöntekijä ohjasi sähköisen hakemuksen teossa • TE-toimisto teki valinnat ohjaavaan koulutukseen/ tarvittaessa projekti työntekijä osallistui valintakokoukseen • projektityöntekijä osallistui koulutuksen aikana kouluttajan järjestämiin asiakaspalavereihin • työvoimaohjaaja varasi TE-toimiston vastaanottopäivän kempeleläisille nuorille koulutuksen päätyttyä • työvoimaohjaajan ja projektityöntekijän ohjaus jatkui koulutuksen päätyttyä kempeleläisten nuorten osalta

8

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


Palkkatuki/ Kempeleen kunnan palkkatukityö • nuori, työvoimaohjaaja ja projektityöntekijä keskustelivat mahdollisuudesta palkkatuettuun työhön • työvoimaohjaaja tarkisti alustavasti nuoren palkkatukioikeuden • projektityöntekijä oli yhteydessä kunnan työnsuunnittelijaan, välitti tiedon nuoren palkkatuetun työn tarpeesta ja oikeudesta palkkatukityöhön • työnsuunnittelija otti yhteyden TE-toimiston työnantajapalveluihin ja varmisti nuoren oikeuden palkkatukeen • työnsuunnittelija selvitti nuoren palkkatukipaikan kunnan eri yksiköistä • ko. yksikön edustaja haastatteli nuoren • työnsuunnittelija teki palkkatukihakemuksen TE-toimiston työnantaja palveluihin, johon liitettiin Pirilän Porras -hankkeen projektinumero • TE-toimiston työnantajapalvelut tekivät palkkatukipäätöksen, joka lähetettiin työnsuunnittelijalle • palkkatukityön tarjonnut yksikkö laati työsopimuksen nuoren kanssa • yksikön työntekijä perehdytti nuoren tehtäviinsä • nuori työskenteli yksikössä sen henkilöstön mukana ja työnsuunnittelija on yhteydessä Pirilän Porras -hankkeeseen, mikäli nuoren palkkatukijaksoon liittyen tapahtui muutoksia • palkkatukityöjakson lopulla työnsuunnittelija selvitti sekä kunnalta että TE-toimistosta, onko nuorella mahdollisuutta jatkaa palkkatuella tai, jos oikeutta ei ollut työnsuunnittelija ohjasi nuoren palkkatukijakson päätyttyä TE-toimiston vastaanotolle • nuori, työvoimaohjaaja sekä projektityöntekijä laativat jatkosuunnitelman nuoren työllistymisen edistämiseksi Palkkatukirahaa on käytetty myös kahden nuoren oppisopimuskoulutuksen tukemiseen yrityksissä. Kuntoutustutkimusjaksot Vervellä (hankkeessa kilpailutettu palvelu) • projektityöntekijä/muu nuoren kanssa toiminut tunnisti nuoren kuntoutustutkimuksen tarpeen ja motivoi nuoren tutkimukseen • jos palvelutarpeen tunnistaja oli joku muu kuin projektityöntekijä, otti hän yhteyden projektityöntekijään • projektityöntekijä laati nuoren kanssa yhdessä lähetteen Vervelle • Verve kutsui nuoren jaksolle kirjeitse ja pyysi samalla nuorelta kirjallisen luvan tietojenkeruuseen • ennen kuntoutustutkimusjakson alkua Verve järjesti aloituskeskustelun ja toimitti tiedon tilaisuuden ajankohdasta projektityöntekijälle (sovitusti projektityöntekijä toimi yhteyshenkilönä myös nuoreen ja muihin nuoren luvalla tilaisuuteen kutsuttaviin päin) • kuntoutustutkimusjakson aikana Verve tiedotti projektityöntekijää mahdollisista lisätutkimustarpeista hankkeen toteuttamaa kustannus seurantaa varten/varmisti lisäpalvelun hankinnan

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

9


kuntoutustutkimusjakson päätyttyä Verve järjesti loppukeskustelun ja toimittaa tiedon tilaisuuden ajankohdasta projektityöntekijälle (sovitusti projektityöntekijä toimii yhteyshenkilönä myös nuoreen ja muihin nuoren luvalla tilaisuuteen kutsuttaviin päin)

2.3 Työllistymisen portaat -apuväline nuorten tilanteiden hahmott Hankkeessa tarjottujen palvelujen arviointi esitellään hankkeen loppuraportin yhteydessä. TE-toimiston palvelujen (ammatinvalintapsykologin ja nuorten työvoimaoh-

Suunnitteluvaiheessa hankkeen kohderyhmänä ajateltiin julkisen jaaja) jatkuminen Kempeleessä hankkeen jälkeen selviää vuoden olevan 2012 aikana. Muuttyövoimahallin

palvelut juurtuvat nuorten työllistymisen palveluiksi, mikäli toteuttamasuuntaava) mukais asiakassegmentin II (Osaamisen kehittämisen kauttahankkeen työmarkkinoille palveluohjaus jatkuu hankkeen päätyttyä.

(ks. taulukko 1), joita TE-toimisto ohjasi hankkeeseen. 2.3 Työllistymisen portaat -apuväline nuorten tilanteiden hahmottamiseksi

Hankkeessa on ollut kevääseen 2012 mennessä mukana 136 nuorta (tavoite hankeajalle

Suunnitteluvaiheessa hankkeen kohderyhmänä ajateltiin olevan julkisen Vastoin ennakko-oletusta hankkeen asiakaskunnasta noin puolettyövoimahaloli perusasteen ja toisen linnon asiakassegmentin II (Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaa-

opiskelijoita, ja työttömistä nuorista (ml. he, joka eivät olleet työttöminä työnhakijoina T va) mukaiset nuoret (ks. taulukko 1), joita TE-toimisto ohjasi hankkeeseen.

toimistossa) suurin osa oli ammattikouluttamattomia. Ammatillinen koulutus oli kaikkia Hankkeessa on ollut kevääseen 2012 mennessä mukana 136 nuorta (tavoite hankeajallenuorista. 114). Vastoin ennakko-oletusta hankkeen asiakaskunnasta noin puolet oli %:lla perusasteen ja toisen asteen opiskelijoita, ja työttömistä nuorista (ml. he, joka eivät olleet työttöminä työnhakijoina TE-toimistossa) suurin osa oli ammattikouluttamattomia. Ammatillinen koulutus oli kaikkiaan n. 15 %:lla nuorista.

Taulukko Työvoimahallinnon asiakassegmentointi. (Lähde: Työ- ja elinkeinominister Taulukko 1.1. Työvoimahallinnon asiakassegmentointi. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö)

Nuorten tilanteet olivat hyvin moninaisia; hankkeeseen ohjautuneet nuoret ovat olleet se 10

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

yhteiskunnallisista toimintaympäristöistä, liittyneinä niihin tai olivat palveluiden suurku


Nuorten tilanteet olivat hyvin moninaisia; hankkeeseen ohjautuneet nuoret ovat olleet sekä irrallaan yhteiskunnallisista toimintaympäristöistä, liittyneinä niihin tai olivat palveluiden suurkuluttajia (useita palveluntarjoajia, erillisiä ohjausprosesseja). Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa lähestymistapa nuoren asiantuntijaverkoston kokoamiseen ja nuoren palvelutarpeen kartoittamiseen oli luonnollisestikin erilainen. Useissa tilanteissa hankkeen työntekijä liittyi nuoren asioiden ympärille jo rakentuneeseen valmiiseen, mutta usein hajanaiseen verkostoon. Työvoimahallinnon asiakasryhmittelyn kuuluvien nuorten lisäksi hankkeen asiakasryhmään kuuluvina voidaan erikseen luokitella nuoret, jotka etsivät tukea elämäntilanteeseensa. Heidän asiassaan opiskelu tai työelämään pääsy ei ollut ensisijainen palvelutarpeen aiheuttaja (esim. terveydellisistä ja sosiaalisista ongelmista kärsivät nuoret). Kuitenkin hankkeeseen mukaantulo on useammalla nuorella mahdollistanut myös opiskeluun ja työelämään suuntautumiseen liittyviä askeleita. Kaikkia nuoria hanke ei kyennyt tavoittamaan toivotusti, sillä osa nuorista ei kyennyt kiinnittymään hankkeessa tarjottuun ohjaukseen. Hankkeen tilastossa he näkyvät ”piipahtelijoina”, joille ei saatu aikaan pidempikestoisia suunnitelmia. Nuorten tilanteiden selkiyttämiseksi Pirilän Porras -hanke on käyttänyt Kuopion kaupungin työllistyminen portaat -taulukkoa (ks. taulukko 2). Taulukossa työllistyminen nähdään vaiheittain etenevänä prosessina, mikä auttaa hahmottamaan toteuttamiskelpoista palvelupolkua: Hyppääminen ensimmäiseltä portaalta suoraan vaativammalle portaalle on usein mahdotonta.

Taulukko kaupungin työllistymisen portaat. Taulukko2.2.Kuopion Kuopion kaupungin työllistymisen portaat. Taulukon avulla on pystytty arvioimaan hankkeeseen ohjautuneiden nuorten tilanteita kokonaisuutena, ja arvioimaan laajemmin nuorten palvelutarvetta. Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012 Nuorten moninaisista tilanteista johtuen tarvitaan hyvin monitasoisia työllisyyspalveluja (ks.

11


Taulukon avulla on pystytty arvioimaan hankkeeseen ohjautuneiden nuorten tilanteita kokonaisuutena ja arvioimaan laajemmin nuorten palvelutarvetta. Nuorten moninaisista tilanteista johtuen tarvitaan hyvin monitasoisia työllisyyspalveluja (ks. tarkemmin esim. Oulun kaupungin Työllisyysverkko): • Kunta/ työllistymisen alkuvaiheen palvelut (kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus) • TE-toimisto/ työllistymisen aktivoivat ja ohjaavat palvelut (ammatinvalinnanohjaus sekä yksilö- ja ryhmäohjaus) • TE-toimisto/ ammatillisen osaamisen kehittämisen palvelut (työharjoittelu, työelämävalmennus, työvoimakoulutus, työ- ja koulutuskokeilu, omaehtoinen opiskelu) • TE-toimisto/ kohti avoimia työmarkkinoita (palkkatukityö, oppisopimus, työhönvalmennus, edelleensijoittaminen)

Yllä olevaan taulukkoon on kuvattu Kempeleen kunnan nuorten työllistymisen palvelut Pirilän Porras -hankkeen aikana. Taulukossa työllisyyspalveluja on ajateltu laajasti hankkeessa mukana olleiden tahojen; Kempeleen kunnan, Oulun seudun TE-toimiston ja Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen yksikön näkökulmista.

12

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


Tarkasteltaessa hankkeeseen ohjautuneiden nuorten tilanteita tulevat esille sosiaalihuollon ydinalueeseen kuuluvia sosiaalisia ongelmia kuten toimeentulon ja terveyden ongelmia sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia. On nähtävissä, että vakiintuneilla ohjaus- ja palvelujärjestelmillä ei ole tarpeeksi keinoja vastata sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviin koulutus-, kuntoutus- ja työllistymistarpeisiin. Nuorten saattaminen koulutukseen tai työmarkkinapolulle edellyttää usein pitkäjänteistä sosiaalista tukemista. Hankkeessa onkin nähty tarve nuorisososiaalityölle, joka vahvistaisi kunnan lasten, nuorten ja lastensuojelun kysymyksiin liittyvää erityisosaamista (kasvuolojen turvaamiseen ja perheeseen liittyvät kysymykset, lainsäädäntö, ennaltaehkäisevä työ, lastensuojelutyö, psykososiaalinen työ, arviointi, moniammatillinen yhteistyö, palvelujen verkostoituminen, vaikuttaminen ja asiantuntijatiedon tuottaminen päätöksentekoon). Nuorisososiaalityön kehittämisen myötä nuorten asiat eivät tulisi sosiaalityön kohteeksi vasta sitten, kun ne ovat kehkeytyneet vakaviksi ongelmiksi. (ks. myös STM 2005, 51.) Kuopion kaupungin työllistyminen portaat -taulukonkin kautta tarkasteltuna hankkeen kohtaamat nuoret tarvitsevat sosiaalitoimen palveluna erityisesti kuntouttavaa työtoimintaa ja sen ohjausta sekä nuorten yhteiskuntatakuun esille nostamia työkokeilu- ja työharjoittelupaikkoja. Hankkeen kohderyhmää ja sen palvelutarpeita analysoidaan tarkemmin hankkeen loppuraportissa.

3 Edellytykset nuorten palveluohjaukselle hankkeen päätyttyä Pirilän Porras -hankkeen toteuttama nuorten työllistymisen palveluketjun hallinta organisaation syrjässä on osoittautunut erityisesti koordinoinnin näkökulmasta haasteelliseksi. Koordinaatiolla pyritään siihen, että ryhmän jäsenet näkevät työllään olevan yhteisen päämäärään, jolloin heidän toiminnallaan on myös pyrkimys yhteiseen päätöksentekoon. Hankkeen juurruttamisseminaarissa 30.11.2011 hanke esitteli ohjaus- ja projektiryhmälleen kolme mallia tai toimintatapaa, joiden mukaisena nuorten palveluohjaus voisi jatkua Kempeleessä Pirilän Porras -hankkeen päätyttyä. Lisäksi neljäntenä vaihtoehtona ohjaus- ja projektiryhmä saivat esittää oman toimintamallin. Annetuista vaihtoehdoista eniten kannatusta sai palveluohjaajan tehtävän perustaminen. Palveluohjaaja paneutuu nuorten tilanteisiin, kokoaa ja koordinoi nuoren palvelutarpeen edellyttämää verkostoa ja selvittelee työllistymisen mahdollisuuksia. Yhteistyön tiivistäminen palveluohjaajan tuella on tärkeää, jotta vältetään nuoren putoaminen organisaatioiden ja toimijoiden välimaastoon. Tämä palveluketjukuvaus korostaa nuorten ohjaustoiminnan avoimuutta ja verkostomaiseen yhteistyöhön pohjautuvaa palvelutapaa. Nuorten moninaiset palvelutarpeet

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

13


edellyttävät monien toimien yhteistyötä ja reilua dialogia. Näissä verkostoissa nuoret toimivat osallistuvina kumppaneina, eivätkä yksittäisten asiantuntijoiden määritteleminä kohteina, joille suunnitellaan toimenpiteitä. Asiantuntijavetoisen ohjauksen kompastuskivenä on usein myös vääränlainen asiantuntijavallan käyttö. Sekä nuorten moninaisiin tilanteisiin että monialaisen yhteistyön haasteellisuudesta johtuen, on tärkeää, että palveluohjaajalla on laaja-alainen tieteellinen ja ammatillinen asiantuntijuus, kokemusta ja ymmärrystä verkostoissa toimimisesta ja niiden koordinoimisesta sekä tietoa nuorten työllistymiseen liittyvästä palvelujärjestelmästä ja sen palveluista. Nuorten työllistymisen palvelujärjestelmä kattaa useita tasoja ja palveluja ylisektorisesti, jolloin kapea-alainen asiantuntijuus ei ole nuoren edun mukaista. Tarkemmat ratkaisut hankkeen toiminnan juurruttamisesta Kempeleen kunta tekee vuoden 2012 aikana.

4 Nuorten työllistymisen palveluketju 4.1 Palveluprosessi ja palveluketju määritelminä Palveluketjuajattelun lähtökohtina ovat asiakaslähtöinen palvelu, yhteistyön organisointi, verkostomainen toiminta ja toimijoiden itseohjautuvuus. Lähtökohtana on asiakkaan tarpeisiin vastaaminen, jolloin palveluprosessit tulee määritellä ja suunnitella asiakkaan tarpeesta käsin. Prosessilähtöisyys merkitsee myös asiantuntijoiden välistä yhteistyötä ja sen johtamista: Asiantuntijoiden osaaminen ja sen hyödyntäminen, jakaminen, ylläpito sekä johtaminen ovat tärkeitä prosessilähtöisessä toiminnassa. Prosessilähtöisen ajattelun taustalla on tavoite toimintojen riippuvuuksien yhteensovittamisesta eli koordinoinnista asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Palveluketjun kuvaaminen edellyttää seuraavien käsitteiden ymmärtämistä: Palveluketju • Asiakkaan tiettyyn ongelmakokonaisuuteen kohdistuva, suunnitelmallinen ja yksilöllisesti toteutettava palveluprosessien kokonaisuus • Ylittää organisaatiorajat Palveluprosessi • Joukko toisiinsa liittyviä toistuvia toimintoja ja niiden toteuttamiseen tarvittavia resursseja  tuotos • Palveluketju muodostuu palveluprosesseista

Yhteistyön koordinointi ja verkostomainen toiminta vaativat koordinaatiota ja sovittuja resursseja. Koordinoitavat osa-alueet ovat 1. Palveluprosessi (tässä; nuorten työllistymisen palveluketju), 2. Asiantuntijoiden välinen yhteistyö ja 3. Asiantuntijoiden osaaminen (Tanttu 2007).

14

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


Nuorten työllistymisen palveluketjukuvauksen taustalla on seuraava perusprosessi: • palveluun ohjautuminen • palvelutarpeen arviointi • tavoitteiden asettaminen • suunnitelman laadinta • palvelun toteutus • seuranta, arviointi ja päivitys 4.2 Nuoren työllistymisen palveluketjun perusperiaatteet Kempeleessä • • • • • • • • • • •

palveluketju huomioi työttömät työnhakijat, toimeentulotuen varassa olijat ja oppilaitoksissa opiskelevat nuoret keskeistä on välittävä suhtautuminen nuoreen, nuoren ongelmien varhainen havaitseminen ja niihin rohkeasti puuttuminen diagnoosia ei tarvita aikaiseen puuttumiseen ja tukitoimenpiteisiin kunnassa olevat työllistymisen palvelut ovat tiedossa työllistymistä edistävät kunnan muut palvelut ovat tiedossa (sosiaali-, terveys-, nuoriso-, sivistys) palveluketjusta vastaavalla on hyvä palvelujärjestelmän tuntemus sovittu verkoston toiminta; säännölliset tapaamiset selkeä työnjako ja tiedonkulku sovittu verkoston toiminta kunkin nuoren tilanteessa yhteisvastuu sovituista asioista vastuuhenkilön nimeäminen nuoren verkostossa; verkoston tiedottaminen

5 Asiantuntijoiden välinen yhteistyö ja osaaminen Prosessilähtöisessä toiminnassa asiantuntijat jakavat osaamistaan toinen toiselleen vuorovaikutuksessa yksilöiden välillä, uutta tietoa kartoitetaan yhteisissä tilaisuuksissa, tieto varastoidaan kaikille saatavaksi, luodaan osaamisen hyödyntämisen toimintamalli ja sovelletaan käytännössä (Nanoka & Takeuchi 1995, Sydänmaanlakka 2002). Vastaavassa toiminnassa asiantuntijuutta tarkastellaan useiden asiantuntijoiden, verkostojen ja organisaatioiden kykynä ratkaista yhteistoiminnallisesti uusia ja muuttuvia ongelmia (Launis 1994). Kekin (1990) mukaan asiantuntijoiden välinen yhteistyö sisältää: • yhteistä tekemistä • suunnitteluun osallistumista • päätösten tekemistä • vastuun jakamista • ongelmien ratkaisua • tulosten arviointia

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

15


• toimintojen koordinointia • co-operointia • avointa kommunikaatiota

Nuorten työllistymisen palveluketju sisältää useiden asiantuntijoiden osaamista. Palveluohjaajan tehtävän kannalta oleelliset asiantuntijat ja heidän osaamisensa on kuvattu alla. OSAO/Koulukuraattori • opiskelijan koulunkäynnin tukeminen, sosiaalisten ja psyykkisten ongelmien ehkäiseminen • opiskelijan ja vanhempien ohjaaminen koulun ulkopuolelle suuntautuvassa toiminnassa (vapaa-aika, kaverisuhteet, elämänhallintaan liittyvät asiat) • opiskelijan ja vanhempien palveluohjaus (mm. päihdehoitoon ja lasten suojeluun ohjaaminen, Kela-etuisuuksien haussa ohjaaminen) • opintoihin ja opiskeluun liittyvät asiat (poissaolojen seuraaminen, opiskeluun liittyvien ongelmien selvitteleminen ja keskustelu, opiskeluun motivoiminen) OSAO/Opinto-ohjaaja • opiskelijoiden opintojen suunnitteluun, opiskelutaitoihin, jatko-opintoihin hakeutumiseen ja työelämään suuntautumiseen liittyvä ohjaus • koulutukseen ja opiskeluun liittyvä kokonaisvaltainen ohjaus • oppilaitokseen hakeutuvien ohjaus OSAO/Erityisopettaja • erityinen tuki vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi • opetuksen ja opetusjärjestelyjen suunnittelu, tehtävien ja kokeiden tarkastaminen, oppilaan tai opiskelijan edistymisen arviointi ja seuranta • pienryhmäopetus • konsultaatioapu ryhmäohjaajalle • lukiseula OSAO/Ryhmäohjaaja • oman ammattialan ja opetusaineen hyvä tuntemus Kempeleen kunta, terveystoimi/Ammattiopiston kouluterveydenhoitaja • erilaiset terveystarkastukset, terveysneuvonta ja terveyden edistäminen sekä sairausvastaanoton pitäminen • ohjaa nuoren muihin terveydenhuollon palveluihin kuten psykologille ja puheterapeutille • perhesuunnitteluun ja ehkäisyyn liittyvät asiat • keskustelutuki Huomioita: vastaanotolle ajanvarauksella.

16

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


Kempeleen kunta, sosiaalitoimi/Sosiaalityöntekijä • ohjaus, neuvonta ja tuki arkielämän ongelmissa, taloudellisissa asioissa sekä tietoja ja välineitä oman ja perheiden elämän hallintaan sekä ratkaisujen ja valintojen tekemiseen • sosiaalipalveluiden järjestäminen kunnan asukkailleen sekä ohjaus ja neuvonta kyseisiin palveluihin liittyen, kuten esim. lastensuojelu, vammais palvelu, päihdehuolto, perheoikeudelliset palvelut ja kuntouttava työtoiminta • toimeentulotukiasioiden käsittely kunnan asukkaille Kempeleen kunta, sosiaalitoimisto/Sosiaaliohjaaja • yli 18-vuotiaiden toimeentulotukihakemusten käsittely, päätöksenteko ja toimeenpano • toimeentulotuen hakemiseen liittyvä neuvonta ja ohjaus taloudellisissa asioissa • puhelintunti • ajanvaraus • uusien asiakkaiden tilannearviointi • suunnitelman laatiminen perusosan alentamisen yhteydessä asiakkaan itsenäisen suoriutuminen edistämiseksi (Totul 10§ 2 mom.) • palvelusuunnitelman laatiminen toimeentuloasiakkuuden perusteella (SHAL 7§) Kempeleen kunta, sosiaalitoimisto/Työnsuunnittelija • tukityöllistämis-, työelämävalmennus- ja työharjoittelupaikkojen etsiminen ja täyttäminen (kunnan oma palvelutuotanto) • yhdistyksille/järjestöille kunnan myöntämän palkkatuen käsittely • kunnan kesätyöpaikkojen ja kesätyöseteleiden hakemusten käsittely ja arvonta • viranomaisyhteistyö (TE-toimisto); palkkatuen hakeminen ja palkkatukitilitykset • työttömien ohjaus ja opastus (TE-toimisto, Kela) Kempeleen kunta/nuorisotoimi/Nuorisotyöntekijä • nuorten ohjaus ja kasvun tukeminen lasten- ja nuortentalolla, henkilökohtainen vuorovaikutus nuoren kanssa • lasten ja nuorten kasvattaminen hyviin tapoihin sekä vastuunottamiseen omasta toiminnasta • eri-ikäisten tapahtuma- ja leiritoiminta (pääpaino 10–22-vuotiaissa) • yksilöohjaus ja pienryhmätoiminta • yksilötyö tarkoittaa tiiviimpiä keskusteluja ja työtä niiden nuorten kanssa, jotka sitä tarvitsevat. Käymme keskusteluja, joissa kartoitamme lapsen tai nuoren elämää sekä ohjaamme tarvittaessa eri palvelujen pariin (mielenterveystyö, kuraattori, sosiaalitoimi yms.) • pienryhmätoiminnalla tavoitamme lapsia ja nuoria, jotka eivät pysty/halua osallistua yleiseen toimintaan tai joiden kohdalla nähdään hyvänä vaihtoehtona syvällisempi ohjattu toiminta.

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

17


• tyttöjen ryhmä: kasvun tukeminen, ohjaaminen elämänhallintaan liittyvissä asioissa • poikaryhmä; aikuiskontaktien tarjoaminen, elämänhallinnan tukeminen • pienryhmätoiminnalla kohtaamme myös erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria Eriytetty tyttö- ja poikatoiminta antaa mahdollisuuden pureutua ajatuksiin ja ongelmiin sekä sukupuolen tuomiin elämäntilanteisiin. • Erityisryhmätoiminta; ryhmät, tapahtumat ja retket • Näppihaukka -toiminta • Time Out -Aikalisä -toiminta • Etsivä nuorisotyö, Kempeleessä kirjoilla olevat nuoret • syrjäytymisvaarassa olevien nuorten (15–25-vuotiaat) etsiminen • nuorten elämäntilanteen kartoitus, yksilöllinen ohjaus, tulevien polkujen kartoitus ja näkyväksi tekeminen • yhteistyö vanhempien, oppilaitosten, seudullisen etsivätyön kanssa sekä muiden toimijoiden kanssa • ohjaus eri viranomaisten piiriin (Kela, kunnan sosiaali- ja terveystoimi, TE-toimisto) • tulossa pienryhmätoimintaa (esim. vertaistukitoiminta, ryhmätoiminta 10-luokka ja ammattistartti) Palveluohjaajan työn kannalta on tärkeää tunnistaa myös Oulun seudun Etsivän nuorisotyön hankkeen toiminta, johon ohjataan ei-kempeleläisiä. Etsivän nuorisotyön kohderyhmä on 15–25-vuotiaat nuoret, jotka ovat työn, koulutuksen tai muun aktiivisen toiminnan ulkopuolella tai vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Seudullisen toimintamallin mukaisesti kohderyhmän nuoret ohjautuvat etsivään nuorisotyöhön pääasiassa oppilaitosten kautta. Nuoria ohjautuu etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalveluihin myös Aikalisä-toimintamallin kautta, lastensuojelusta sekä vanhempien tai muiden läheisten yhteydenottojen perusteella. Nuoret voivat olla myös itse yhteydessä etsivään nuorisotyöhön. Etsivä nuorisotyö tekee tarvittaessa yhteistyötä myös vanhempien tai muun verkoston kanssa. Etsivä nuorisotyö/ Etsivän nuorisotyön hanke • tavoittaa kohderyhmään kuuluvat nuoret ja kartoittaa heidän kanssaan tulevaisuuden suunnitelmia. • ohjaa nuoria yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja tekee näkyväksi erilaiset polut kohti koulutusta, työelämää tai muuta tarkoituksenmukaista ratkaisua. • ohjauskeskustelut nuoren kanssa, opiskelupaikan/ työharjoittelupaikan hakemisessa avustaminen ja tutustumisvierailujen järjestäminen • kohderyhmään kuuluvien nuorten ohjaaminen ryhmämuotoisesti opiskeluun, työllistymiseen ja/tai muihin nuoren tarvitsemiin palveluihin liittyen

18

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


Kempeleen kunta, mielenterveysneuvola/Psykologi/yli 16-vuotiaat nuoret • psykoterapiatyö, lähinnä yksilöpsykoterapiaa kognitiivisen psykoterapian työotteella • neuvonta ja ohjaus mielenterveyteen ja psyykkisesti kuormittaviin elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä • psykologinen arviointi ja tutkimus esim. työkykyasioissa (lääkärin lähetteellä) • terapeuttisten ryhmien ohjaaminen TE-toimisto/Psykologi, Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut • alle 25-vuotiaiden ammatinvalinnanohjaus • kartoitetaan elämäntilanne, vahvuudet ja kiinnostukset elämään, opiskeluun ja työhön liittyen • opiskeluvalmiudet, oppimisvaikeudet • nuorelle soveltuvien ja realististen koulutuspolkujen, alojen ja ammattien löytäminen • välitehtävien ja psykologisten testien käyttäminen: kykytestit, ominaisuudet, kiinnostukset, elämäntilanne • työkokeilut ja koulutuskokeilut sekä ohjaaminen terveydentilan tutkimuksiin • alle 17-vuotiailla myös mahdollisuus tulla ohjaukseen ja mennä työkokeiluun • konsultoiva työ, verkostoyhteistyö muiden nuorten kanssa työskentelevien kanssa. TE-toimisto/Nuorten työvoimaohjaaja • alle 25-vuotiaiden työnhakija-asiakkaiden kokonaisvaltainen asiakaspalvelu • tavoitteena saada aikaan yhteistyössä asiakkaan ja yhteistyökumppaneiden kanssa työllistymiseen tai koulutukseen johtava ratkaisu • neuvonta ja ohjaustyö • työvoimapalveluihin ja työttömyysturvan hoitoon liittyvät tehtävät: työnvälitys, palvelutarvearviointi, työnhaku-, aktivointi- ja työllistymissuunnitelmien laatiminen, osaamiskartoitukset, ohjaus alueelliseen liikkuvuuteen: liikkuvuus- ja matka-avustukset sekä ammatillisen liikkumisen suunnittelu: koulutus neuvonta, uraohjaus ja työmarkkinainformaation antaminen • markkinointi ja ohjaaminen työllistymistä edistäviin palveluihin mm. palkka tuki, työharjoittelu, työelämävalmennus, ryhmäpalvelut, työhönvalmennus lähetteineen • ohjaaminen työ- ja elinkeinotoimiston muihin palveluihin (urasuunnittelu, työvoiman palvelukeskus, ammatillinen kuntoutus, kansainväliset työvoima- palvelut), sosiaali- ja terveystoimen ja muiden sidosryhmien palveluihin ohjaaminen ja lähetteiden laatiminen • asiakkaan työllistymissuunnitelmassa yhteisesti sovittujen asioiden toteutumisen seuranta

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

19


6 Nuorten työllistymisen palveluketju -mallinnus Nuorten työllistymisen palveluketju -mallinnus sisältää kuusi (6) prosessiaskelta, joiden avulla on pyritty kuvaamaan monialaisen työllistymisen palveluketjun etenemistä siten, että sekä nuoren että eri alojen asiantuntijoiden toiminnot ja päätöksenteko palveluketjun eri vaiheissa tulevat esille. Palveluketjun avulla on myös avattu palveluohjaajan tehtäväkuvaa, jota Pirilän Porras -hanke ehdottaa kunnan pysyväksi toiminnaksi hankkeen päätyttyä. Palveluketju ei sisällä eri asiantuntijoiden työn sisältöjä tai sektorikohtaisia palveluprosesseja. Kuitenkin palveluketju on tuonut esille asiantuntijoiden osaamisalueita, joiden toivon myös avaavan eri alojen tehtäväkenttää siinä määrin kuin se on tarpeellista nuorten työllistämisen edistämiseksi. Alussa todettiin, että lähtökohtana palveluketjukuvaukselle oli, että koordinaatio ei ole mahdollista ilman hyvin kuvattua toimintamallia ja palveluketjukuvausta. Kuvauksen toivotaan auttavan paitsi monialaisen työn kehittämistä nuorten hyväksi, kuin myös innostavan prosessimaisen ajattelun äärelle.

1. Palvelutarpeen syntyminen

2. Palvelutarpeen tunnistaminen

3. Ohjaukseen hakeutuminen/ ohjautuminen

4. Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus

5. Palvelujen käyttö

6. Seuranta, arviointi, päivitys

20

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


1. Palvelutarpeen syntyminen 1. Palvelutarpeen syntyminen

1. Palvelutarpeen syntyminen

Toiminto

Kuvaus

Toimija

Toiminto Kuvaus Palvelutarve moniammatilliselle palveluohjaukselle syntyy, kun

To

– nuorella ei ole ammatillista koulutusta tai opiskelu- tai työpaikkaa ja/tai

Palvelutarve moniammatilliselle palveluohjaukselle syntyy, kun – hänellä on tarve tuelle ja ohjaukselle koulutukseen ja työllistymiseen liittyen ja/tai – hänellä on elämässään asioita, jotka estävät työllistymisen tai opiskelun (esim. taloudellisia, terveydellisiä tai sosiaalisia ongelmia) ja, joihin hän tarvitsee tukea/ohjausta

– nuorella ei ole ammatillista koulutusta tai opiskelu- tai työpaikkaa ja/tai

–Pirilän hänellä on-hankkessa tarve tuelle ja ohjaukselle koulutukseen ja työllistymiseen Porras tarve nuorten moniammatilliselle ohjaukselle syntyi myös nuoren TE- liittyen ja/tai

kanssa nuorten ohjaus työllistymisen toteutui nuorten työvoimaohjaajan ja (esim. talo TE-toimiston –toimiston hänelläasiakkuudesta. on elämässään asioita, jotka estävät tai opiskelun projektityöntekijän pariohjauksena.

terveydellisiä tai sosiaalisia ongelmia) ja, joihin hän tarvitsee tukea/ohjausta

Pirilän Porras -hankkessa tarve nuorten moniammatilliselle ohjaukselle syntyi myös

toimiston asiakkuudesta. TE-toimiston kanssa nuorten ohjaus toteutui nuorten työvo projektityöntekijän pariohjauksena.

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

21


Palvelutarpeen tunnistaminen 2. 2.Palvelutarpeen tunnistaminen

Toiminto

Kuvaus

Toimija

1. Tunnistaa palvelutarpeen (Toiminto)

Nuori tunnistaa itse palvelutarpeen: - tarve tuelle ja ohjaukselle koulutukseen, työllistymiseen tai elämään liittyen (taloudellisia, terveydellisiä tai sosiaalisia ongelmia) - nuori ei palvelujen (kunnan peruspalvelut, TE-toimiston palvelut tai koulutuspalvelut) piirissä tai hänellä on jo useita palveluntoteuttajia = tarve koordinoituun palveluohjaukseen

Nuori tai nuoren läheinen

Palvelutarve= Opiskeluun liittyvät - opintojen nivelvaiheeesa ja tunnistettu tuen tarve opintopolulla etenemisessä - ei ammatillista koulutusta eikä ammatillisen

22

tai muu ohjaava taho (viranomainen)

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


koulutuksen opiskelupaikkaa - keskeytyneitä ammatillisia opintoja (1x tai useammin) - vaikeuksia/ tuen tarvetta aiemmissa opinnoissa (perusopetus, ammatilliset opinnot) esim. oppimisvaikeuksien, keskittymiskyvyttömyyden tai muiden terveydellisten tai sosiaalisten vaikeuksien vuoksi - tuen tarvetta ammatinvalinnassa (vaikeus löytää omaa alaa tai opiskelupaikan löytämisessä) - tuen tarvetta opiskelupaikan hakemiseen liittyvissä käytännön asioissa - tuen tarvetta opintojen suunnittelussa esim. keskeytyneet ammatilliset opinnot ja niiden täydentäminen Työhön ja työllistymiseen liittyvät - ei työkokemusta ja työkokemusta vain vähän (opiskelija/ työtön) - pitkittynyt työttömyys ammatillisesta oppilaitoksesta valmistumisen jälkeen - pitkittynyt työttömyys, aiempaa työkokemusta - pätkätyösuhteita - tuen tarvetta työnhakuvalmiuksiin liittyen (esim. työ tai työharjoittelupaikkojen kartoittaminen, CV:n teko, yhteydenotto työnantajiin, tietoa oppisopimuksesta jne.) Muut opiskelun tai työhön suuntautumiseen vaikuttavat tekijät - terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat - ammatillisen kuntoutuksen tarpeen huomioiminen TE-toimiston asiakkuudessa olevan nuoren kohdalla palveluohjausta toteutetaan lähtökohtaisesti pariohjauksena Kempeleessä. Muut opiskelun tai työhön suuntautumiseen vaikuttavat tekijät - terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat - ammatillisen kuntoutuksen tarpeiden huomioiminen

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

23


Ohjaukseen hakeutuminen/ ohjautuminen 3.3.Ohjaukseen hakeutuminen/ ohjautuminen

24

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


Toiminto

Kuvaus

Lupa tietojen välittämiseen (Päätös) tai Ottaa itse yhteyden palveluohjaajaan (Toiminto) Nuori tekee päätöksen omien tietojen antamisesta palveluohjaajalle. Ohjaava taho pyytää luvan toimittaa nuoren perustiedot (nimen, yhteystiedot) palveluohjaajalle tai nuori voi hakeutua itse palveluohjaajan luo omatoimisesti. 2. Yhteys Mikäli nuori ei anna lupaa tietojen välittämiseen tai ota palveluohjaajaan omatoimisesti yhteyttä palveluohjaajaan, verkostomainen (Päätös) palveluohjaus ei toteudu. 3. Keskustelee palveluohjaajan kanssa (Toiminto) 4. Osallistuu palveluohjaukseen? (Päätös) Palveluohjaus alkaa (Prosessin loppu) 1. Kysyy luvan tietojen välittämiseen palveluohjaajalle (Toiminto) 2. Välittää tiedon (Päätös)

Toimija Nuori

Nuori

Nuori keskustelee palveluohjaajan kanssa joko otettuaan Nuori itse yhteyden palveluohjaajaan tai palveluohjaajan otettua yhteyden nuoreen saatuaan nuoren tiedot. Nuori tekee päätöksen palveluohjaukseen osallistumisesta Nuori keskusteltuaan palveluohjaajan kanssa. Palveluohjaus ei toteudu, mikäli nuori kieltäytyy siitä. Prosessi jatkuu vaiheessa 4.

Nuori

Mikäli ohjaava taho on nuoren läheinen, palveluohjaaja kirjaa yhteydenoton ja aloittaa nuoren tavoittelemisen saamiensa yhteystietojen avulla.

Ohjaava taho (viranomainen)

Mikäli ohjaava taho saa nuorelta luvan välittää tiedon (nimi, yhteystiedot), välittää se tiedot palveluohjaajalle. Jos nuori ei anna lupaa tietojen välittämiseen, palveluohjaus ei toteudu. 3. Saa tiedon, jos Ohjaava taho saa tiedon, jos nuori ei osallistu nuori ei osallistu palveluohjaukseen eli ei ota oma-aloitteisesti yhteyttä palveluohjaukseen palveluohjaajaan tai palveluohjaaja ei tavoita nuorta. (Toiminto) (Prosessin loppu) Prosessi jatkuu vaiheessa 4.

Ohjaava taho (viranomainen)

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

Ohjaava taho (viranomainen) Ohjaava taho (viranomainen)

25


1. Vastaanottaa tiedon (Toiminto) 2. Ottaa yhteyttä nuoreen (Toiminto)

Palveluohjaaja vastaanottaa ohjaavan tahon hänelle Palveluohjaaja välittämät tiedot nuoresta (nimi, yhteystiedot) Palveluohjaaja tavoittelee nuorta puhelimitse ja Palveluohjaaja tekstiviestillä: Jos nuori ei vastaa puheluun, palveluohjaaja lähettää tekstiviestin, jossa kertoo; kuka on ja ilmoittaa soittavansa tiettynä aikana uudelleen/ lähettää ehdotuksen tapaamisajankohdasta. Jos nuori ei edelleenkään vastaa, palveluohjaaja ilmoittaa nuoren tiedot etsivälle nuorisotyölle. Jos hän ei saa toistuvista yhteydenotoista huolimatta nuoreen yhteyttä (esim. yhteydenottoja yhteensä kolme (3) viikon aikana), hän ilmoittaa siitä ohjaavalle taholle sekä tarvittaessa toimittaa nuoren perustiedot etsivälle nuorisotyöntekijälle.

3. Palveluohjaus alkaa (Päätös) (Prosessin loppu)

26

Ohjaava taho tai etsivä nuorisotyöntekijä voi saattaa nuoren uudelleen palveluohjaajan ohjaukseen, kun se nuoren tilanteessa on tarkoituksenmukaista. Nuori ja palveluohjaaja keskustelevat palveluohjauksen aloittamisesta ensimmäisen tapaamisen yhteydessä. Nuori päättää keskustelun perusteella, haluaako hän osallistua palveluohjaukseen. Prosessi jatkuu vaiheessa 4.

Palveluohjaaja

Palveluohjaaja

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


4. Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus 4. Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

27


Toiminto

Kuvaus

Toimija

1. Keskustelee palveluohjaajan kanssa (Toiminto) 2. Lupa verkostopalaveriin (Päätös) 2. Palveluohjaus jatkuu? (Päätös)

Nuori keskustelee palveluohjaajan kanssa

Nuori

Nuori antaa luvan verkostopalaverin koolle kutsumiseen (moniammatillisen tiimin palvelutarpeen arviointi) Mikäli nuori ei anna lupaa moniammatillisen tiimin koolle kutsumiseen, nuori ja palveluohjaaja tarkastelevat samalla palveluohjauksen jatkamista ja sen tavoitteita 3. Jakaa yksilöJos nuori ei halua moniammatillisen yhteispalaverin ohjauksessa (Päätös) jäsenten arviota ja ohjausta tilanteeseensa, voi palveluohjaus jatkua yksilöohjauksena ja sen myötä tarvittavien asiantuntijoiden palvelujen käytöllä. Tällöin nuoren palvelutarve määräytyy nuoren ja palveluohjaajan yhteisellä arviolla tilanteesta. 3. Osallistuu Nuori osallistuu moniammatilliseen yhteispalaveriin yhteispalaveriin (antanut palveluohjaajalle luvan sen koollekutsumiseen) (Toiminto) 4. Osallistuu Nuori osallistuu palvelusuunnitelman laatimiseen yhdessä palvelusuunnitelman palveluohjaajan (ja mahdollisen moniammatillisen laadintaan yhteispalaverin jäsenten) kanssa. Palvelusuunnitelma (Toiminto) sisältää nuoren kanssa yhteistyössä suunnitellut: palveluohjauksen ja sen kokonaistavoitteet palvelut ja niiden tavoitteet palvelujen toteuttajat aikataulun seurannan (ml. prosessin aikainen tiedotus ja siihen liittyvät vastuut palvelujen toteutumisesta) (Prosessin loppu) Prosessi jatkuu vaiheessa 5. 1. Osallistuu Ohjaava taho osallistuu pääsääntöisesti yhteispalaveriin moniammatilliseen yhteispalaveriin. (Toiminto) 2. Osallistuu Ohjaava taho osallistuu pääsääntöisesti tarvittaessa palvelu- palvelusuunnitelman laatimiseen. suunnitelman

28

Nuori Nuori Nuori

Nuori Nuori

Nuori Ohjaava taho Ohjaava taho

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


laatimiseen (Toiminto) (Prosessin loppu) 1. Keskustelee nuoren kanssa= alustava palvelutarve (Toiminto)

2. Tarve verkostopalaverille (Päätös)

3. Kutsuu koolle tarvittavat asiantuntijat (Toiminto)

Prosessi jatkuu vaiheessa 5. Palveluohjaajan palvelutarvearvioon sisältyy aina: - Palvelutarpeen kartoitus -lomake

Palveluohjaaja

Lisäksi alustava palvelutarpeenkartoitus sisältää tarvittaessa myös lomakkeet liittyen mm.; - elämänhallintaan - päihteidenkäyttöön - peliongelmiin Palveluohjaaja arvioi yhdessä nuoren kanssa, edellyttääkö nuoren palvelutarve palveluohjauksen alkuvaiheessa laajempaa moniammatillista yhteispalaveria. Nuori voi myös kieltää moniammatillisesta yhteispalaverin koollekutsumisen asiassaan. Asiantuntijatahoja ovat

Palveluohjaaja

Palveluohjaaja

- TE-toimisto - Kempeleen kunta ja - OSAO:n Kempeleen yksikkö sekä näiden työntekijät Yhteisessä palaverissa sovitaan prosessinaikaisesta tiedonvälityksestä. Nuoren suostumus tietojen välittämiseen on suositeltavaa olla kirjallisena.

3. Varaa ajan asiantuntijalle (Toiminto)

Palveluohjaaja voi varata ajan suoraan asiantuntijalle, kuten - talous- ja velkaneuvontaan tai - mielenterveystoimistoon

Tarvittaessa palveluohjaaja voi sopia palveluntuottajan kanssa, että osallistuu tapaamiseen. Palveluohjaaja voi myös sopia, että saattelee nuoren tapaamiseen/ osallistuu tapaamiseen siten, että kertoo tapaamisen alussa nuoren tilanteen lyhyesti palveluntuottajalle 4. Laatii Palvelusuunnitelma sisältää nuoren (ja mahdollisen palvelusuunnitelman moniammatillisen yhteispalaverin jäsenten) kanssa

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

Palveluohjaaja

Palveluohjaaja

29


(Toiminto)

yhteistyössä suunnitellut: - palvelut ja niiden tavoitteet - palvelujen toteuttajat - aikataulun - seurannan (ml. prosessin aikainen tiedotus ja siihen liittyvät vastuut palvelujen toteutumisesta) (Prosessin loppu) Prosessi jatkuu vaiheessa 5. Osallistuu yhteispalaveriin (Toiminto) tai Tapaa nuoren ensimmäisen kerran yksin (Toiminto) Palvelua tuottava taho osallistuu nuoren luvalla järjestettyyn moniammatilliseen yhteispalaveriin tai tapaa nuoren omalla vastaanotollaan. 2. Osallistuu Palvelua tuottava taho osallistuu palvelusuunnitelman palvelulaatimiseen. Jos hän tapaa nuoren omalla vastaanotolla, suunnitelman on hänen keskusteltava nuoren kanssa, mitä tietoa hän voi laatimiseen välittää palveluohjaajalle palvelusuunnitelman laatimista (Toiminto) varten ja, miten yhteistyö palveluohjaajan kanssa prosessin edetessä toteutuu.

(Prosessin loppu)

30

Palvelusuunnitelma sisältää nuoren (ja mahdollisen moniammatillisen yhteispalaverin jäsenten) kanssa yhteistyössä suunnitellut: - palvelut ja niiden tavoitteet - palvelujen toteuttajat - aikataulun - seurannan (ml. prosessin aikainen tiedotus ja siihen liittyvät vastuut palvelujen toteutumisesta) Prosessi jatkuu vaiheessa 5.

Palveluohjaaja Palvelua tuottava taho Palvelua tuottava taho

Palvelua tuottava taho

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


5. Palvelujen käyttö 5. Palvelujen käyttö

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

31


6. Seuranta, arviointi, päivitys 6. Seuranta, arviointi, päivitys

6. Seuranta, arviointi, päivitys

Toiminto Toiminto Osallistuu Osallistuu seurantaan seurantaan (Toiminto) (Toiminto)

32

Kuvaus Kuvaus Osallistuu seurantaan palvelusuunnitelmassa sovitun Osallistuu seurantaan mukaisesti. Mikälipalvelusuunnitelmassa ohjaava taho on myössovitun nuoren mukaisesti. Mikäli ohjaava on myösosaltaan nuoren palveluntuottaja, vastaa taho hän omalta palveluntuottaja, vastaa hän omalta osaltaan tiedonvälityksestä palveluohjaajalle tiedonvälityksestä palveluohjaajalle

Toimija Toimija Ohjaava taho Ohjaava taho

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


palvelusuunnitelmassa esiintyvien poikkeusten suhteen. (Prosessin loppu) Vastaa seurannasta (Toiminto)

Ks. kohta Ohjaava taho Palveluohjaaja vastaa seurannasta palvelusuunnitelmassa sovitulla tavalla. Palvelusuunnitelmaan voidaan kirjata myös säännölliset seuranta-ajat.

Palveluohjaaja

Palveluohjaaja kutsuu koolle palvelusuunnitelmassa palveluntoteuttajiksi nimetyt, mikäli suunnitelma ei toteudu palvelusuunnitelmassa kirjatulla tavalla.

(Prosessin loppu) Vastaa seurannasta palvelusuunnitelman mukaisesti (Toiminto)

Palvelusuunnitelman seuranta edellyttää, että palveluntoteuttajat myös itse tiedottavat nuoren palvelussa tapahtuneissa muutoksista palveluohjaajalle. Tästä on sovittava nuoren kanssa jo palvelusuunnitelman laadintavaiheessa. Palveluohjaaja kutsuu koolle tai muuten tiedottaa (puhelimitse, sähköisesti) palvelusuunnitelmassa palvelua tuottavaksi tahoiksi nimetyt, mikäli suunnitelma ei toteudu palvelusuunnitelmassa kirjatulla tavalla.

Palvelua tuottava taho

Palvelusuunnitelman seuranta edellyttää, että palvelua tuottavat tahot myös itse tiedottavat nuoren palvelussa tapahtuneissa muutoksista. Tästä on sovittava nuoren kanssa jo palvelusuunnitelman laadintavaiheessa. Erityisen tärkeää tämä on palvelussa, jossa palveluohjaaja ei säännöllisesti ole mukana nuoren ja palveluntuottajan tapaamisissa. Palveluohjaaja tulee saada tieto, jos nuori ei esim. saavu sovitulle tapaamiselle.

(Prosessin loppu)

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

33


Lähteet Hänninen, Kaija (2007) Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä täsmäpalvelua vauvasta vaariin. Helsinki: Valopaino Oy. Karjalainen, Pekka ja Pirjo Sarvimäki (2005) Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 - toimenpideohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2005:13. Helsinki: STM. Sosiaaliportti (2012) Palveluohjaus. Saatavissa: http://www.sosiaaliportti.fi/ Page/5ae494f7-1736-416a-a9fe-a7c696dc1925.aspx [haettu 30.4.2012]. Tanttu, Kaarina (2007) Palveluketjujen hallinta julkisessa terveydenhuollossa. Vaasan yliopiston väitöskirja, Acta Wasaensia No 176. Työ- ja elinkeinoministeriö (2012) Nuorten yhteiskuntatakuu. TEM raportteja 8/2012.

34

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


Muistiinpanoja:

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

35


Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012


Nuorten työllistymisen palveluketju