Page 1

Opiskelijalehti • Nro. 6

SIVU 6

Onnellisuuden sietämätön vaikeus

Tätä on

SIVU 4

Tiina löysi rauhan

kuoleman varjossa SIVU 8

SIVU 3

opiskelijoiden onni SIVU 5

Älä tyydy liian vähään

Testi:

Mistä onnesi löytyy? PAGE 9

How to be happy


VIP • Opiskelijalehti • Nro 6

pÄÄkirjoitus Kuva: Markku Parkkonen

2

Tervetuloa pelaamaan elämäsi onnenpyörää. Pisteytä sektorit sen mukaan, paljonko tapahtuma lisää tai vähentää onnellisuuttasi!

työt loppuvat

Paljon onnea vaan!

päädyt sairaalaan joudut kolariin

suhde kariutuu

Laste pisteesi. Oletko yhä plussalla?

? tentti läpi

♥ ♥

rakkaus kukoistaa

saat töitä

O

nnea opiskelupaikan johdosta! Onnea synttärisankarille! Onnea ylioppilaalle! Onnea, onnea, onnea! Onnittelemme ihmisiä jokaisessa elämän myönteisessä käänteessä, mutta miksi ja mitä oikein toivotamme, kun toivotamme onnea? Toivomalla, että myönteinen elämänmuutos toisi onnea, ikään kuin myönnämme, ettei se välttämättä tuo.

O

nnen etsiminen ja tavoittelu ei ole helppo laji. Moni onnenonkija päätyy entistä onnettomammaksi etsiessään onnea asioista, jotka osoittautuvat kestämättömiksi. Onnellisuuden logiikka ei näytä noudattavan normaaleja sääntöjä. Miksi joku elämässään onnistunut kokee itsensä kuitenkin onnettomaksi? Miksi joku epäonnistunut tai elämän kolhima taas kokee itsensä onnelliseksi? Mikä lopulta tekee ihmisen onnelliseksi? Voiko onni kestää, jos kaikki elämässä järkkyy?

T

Aloita tästä! Kuvat: Dimailer, Kriss Szkurlatowski, Paul Barker | SXC.hu

VIP on kristillinen lehti opiskelijoille ja nuorille aikuisille. Sitä jaetaan kampuksilla, tapahtumissa ja opiskelija-asuntoihin maamme suurimmilla opiskelijapaikkakunnilla. Lehteä julkaistaan kerran vuodessa syyslukukauden alkaessa. Lehti on ilmestynyt vuodesta 2007 alkaen. VIP-lehti / OPKO Hämeentie 155 A 9, 00560 Helsinki (09) 612 9940 | vip@opko.fi opko.fi/vip | facebook.com/viplehti ISSN 2242-8801 Paino: Lehtikanta, Kouvola

VIP nro. 6 (2012) Päätoimittaja: Soili Haverinen, soili.haverinen@opko.fi, 050 549 6116 Toimitussihteeri ja taitto: Sari Nuutinen, Ilkka Kontturi Toimitusneuvosto: Soili Haverinen, Mika Falk, Anne Hopeavuori, Sari Nuutinen, Pekka Ryhänen. Avustajat tässä numerossa: Päivi Hihnala, Ester Kaariniemi, Suvi Kauppinen, Rosanna Leino, Miina Ojanperä, Johanna Vähäkainu, Markus Talikka Kannen kuva: Viorel Sima, Dreamstime.com Ilmoitusten myynti ja vastaanotto: vip@opko.fi | (09) 612 99443

Julkaisijat ja kustantajat: Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys (OPKO), www.opko.fi Suomen Ev.lut. Kansanlähetys www.sekl.fi | www.kolmekohtaamista.com Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY), www.sley.fi | www.sley.fi/eo Lehden nimi VIP tulee sanoista Very Important Person, erittäin tärkeä henkilö. Nimi viittaa maailmanhistorian tärkeimpään Henkilöön, jolle myös sinä olet erittäin tärkeä.

ässä VIP-lehdessä tarkastelemme onnea ja onnellisuutta eri näkökulmista. Onnellisuutta tutkineet professorit kertovat näkemyksistään. Leukemian sairastanut Tiina Mikkonen kertoo, minkä näkökulman sairastuminen avasi hänelle onnellisuuteen. Haluamme näin antaa oman panoksemme onnenetsintääsi toivoen, että löydät elämääsi onnen, joka kestää jopa kuoleman edessä ja sen yli. Onneksi olkoon! Soili Haverinen päätoimittaja soili.haverinen@opko.fi

Anna palautetta lehdestä: opko.fi/vip facebook.com/viplehti


3

VIP • Opiskelijalehti • Nro 6

onnesta sanottua

kampuskysely © Gnurf | Dreamstime.com

On vain kaksi tapaa elää elämää. Ensimmäinen on kuin mikään ei olisi ihmeellistä. Toinen on kuin kaikki olisi ihmeellistä. - Albert Einstein

© Miguel Saavedra | SXC

Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen ovi avautuu, mutta usein jäämme tuijottamaan sitä sulkeutunutta ovea niin pitkään ja niin pettyneinä, että emme näe niitä ovia, jotka avautuivat meille. - Alexander Graham Bell Ei onni synny sellaisen saavuttamisesta, mitä meillä ei ole, vaan sen arvostamisesta, mitä meillä jo on. - Koenig Mietin mitä minulla ei ole ja tunnen itseni onnettomaksi. Muut näkevät mitä minulla on, ja pitävät minua onnellisena. - Joseph Roux Ei se ole rikas, jolla on paljon, vaan se, joka antaa paljon. - Erich Fromm

Onni on...

Linnut voivat laulaa silloinkin, kun oksa katkeaa, koska ne tietävät, että niillä on siivet. - Tuntematon

Noora Kiviniemi, 20, Vantaa

Kätilöopiskelija 1. Onnellisuus on minulle itseni ja lähimmäisteni hyvinvointia ja terveyttä. 2. Ystävien ja perheen seura sekä selkeät tulevaisuuden suunnitelmat.

Jani Närvänen, 22, Pori

Sähkötekniikan opiskelija 1. Vaikea määritellä. Silloin kun itsellä on itselllä hyvä olla ja on iloinen. 2. Perhe ja kaverit.

Rayan Bourgi, 19, Helsinki

Hiusalan opiskelija 1. Minulle onnellisuus merkitsee tasapainoista elämää ja selvää rytmiä arjessa. 2. Minut tekee onnelliseksi ystävät, perhe, musiikki sekä arjen pienet ilot.

Nora Massinen, 22, Oulu

Germaanisen filologian opiskelija 1. Onnellisuuden määritelmään kuuluu tasapaino. Samoin se, että löytää oman juttunsa. Ei siis asiat, joita yleisesti pidetään hyvinä, kuten yliopistossa opiskelu tai urheiluharrastus. 2. Onnelliseksi tekee itsevarmuus, ja se, ettei ota mitään liian vakavasti. Jos antaa pahojen asioiden vaivata itseään liikaa, tulee vihaiseksi. Ajattelen, ettei ole absoluuttisesti hyvää ja pahaa. En haluaisi sanoa mitään kliseistä, mutta tietenkin myös menestys ja ihmissuhteet tekevät onnelliseksi. Myös se, että ylittää omat tavoitteensa.

Joni Kantonen, 30, Pori

Tietotekniikan opiskelija 1. Vaikea kysymys... Juustokakku. (Syö sitä parhaillaan.) 2. Ei tarvitse huolehtia mistään. Pienet iloiset asiat.

Sami Petäjäjärvi, 22, Oulu

Sähkötekniikan opiskelija 1. Onnellisuus on sitä, että on tyytyväinen siihen mitä on, eikä mieti vain sitä, mitä ei ole. isten eli su2. Onnelliseksi tekee läheisten ihm äolo. Saan läsn en reid kulaisten, perheen ja kave sta. Toinna liiku tä myös suunnatonta tyydytys maalliavat nost kiin ua nen juttu on vauhti. Min Alkaa rät. ipyö ttor moo set laitteet kuten autot ja a. kova aan naurattaa, kun pääsee ajam

Iitu Kouvo, 21, Lahti

eläinlääketieteen opiskelija 1. Ei ole onneton tai stressaantunut. Elämä ei ole tylsää, vaan on mielekästä tekemistä. 2. Perhe, ystävät, oma koira ja harrastukset.

Suvi-Marja Simpanen, 19, Lahti

Ympäristöekologian opiskelija 1. Ei ole paha olla eikä tarvitse miettiä, että tuntisi olonsa onnellisek si. Ei ole masennusta tai pahaa oloa koko ajan, vaan on tiedostamattaan onnellinen. 2. Perhe, ystävät, hyvä ruoka, hyvät sarjakuvat ja rauhassa olo.

Haastattelut ja kuvat: Suvi Kauppinen, Rosanna Leino, Miina Ojanperä, Johanna Vähäkainu

Ihmiset yrittävät usein elää elämäänsä takaperin, he hankkivat rahaa ja tavaroita, jotta pystyisivät tekemään sitä mitä haluavat, tullakseen onnellisiksi. Elämähän kulkee juuri päinvastoin. Ihmisen täytyy ensin olla sitä, mitä on, sitten tehdä mitä hänen kuuluu tehdä, saadakseen sen mitä hän haluaa. - Margaret Young Kun tulet umpikujaan, muutu – muuttuneena pääset läpi. - I Ching

Tutkittu juttu Tieteellisissä onnellisuustutkimuksissa toistuu havainto, että uskonnollisen sitoutumisen ja hyvinvoinnin välillä on positiivinen suhde. Ihmiset, joiden mukaan Jumala on erittäin tärkeä heidän elämässään, ovat keskimääräisesti tyytyväisempiä - sen jälkeen kun on otettu huomioon tulotaso, ikä ja muut yksilölliset tekijät. • Gallupin, National Opinion Research Centerin ja Pew Organizationin kyselytutkimuksista tehdyn yhteenvedon mukaan hengellisesti sitoutuneet ihmiset ilmoittavat kaksi kertaa todennäköisemmin olevansa “erittäin onnellisia” kuin uskonnollisesti vähiten sitoutuneet. • Analyysi yli 200 sosiaalisesta tutkimuksesta esittää, että “korkea uskonnollisuuden aste ennakoi pienempää riskiä sairastua masennukseen tai joutua huumeongelmiin, vähemmän itsemurhayrityksiä sekä suurempaa tyytyväisyyttä seksielämään ja yleistä kokemusta hyvinvoinnista”. • Koonti 498 tutkimuksesta, jotka oli julkaistu vertaisarvioiduissa julkaisuissa, osoitti, että uskonnollisesti sitoutuneilla on keskimäärin parempi itsetunto ja hyvinvointi sekä vähemmän masennusta, kohonnutta verenpainetta ja rikollisuutta. • Vuonna 2006 tehty yhteenveto 850 aihetta käsittelevästä tutkimuksesta tuli seuraavaan johtopäätökseen: enemmistö hyvin suoritetuista tutkimuksista osoittaa, että suurempaan uskonnolliseen aktiivisuuteen liittyy yhteys psykologisen hyvinvoinnin indikaattoreihin (tyytyväisyys elämään, onnellisuus, positiiviset tunteet ja korkeampi moraali) sekä vähemmän masennusta, itsetuhoisia ajatuksia tai käytöstä ja huumeiden ja alkoholin väärinkäyttöä. (Wikipedia: Religion and happiness)

© Christian Ferrari | SXC

Kysyimme opiskelijoilta eri puolilla Suomea: 1) Mitä onnellisuus mielestäsi on? 2) Mikä tekee sinut onnelliseksi?


4

VIP • Opiskelijalehti • Nro 6 © Paul Lampard | Dreamstime.com © Pahham | Dreamstime.com

Se on kuin ilmassa leijuva höyhen. Mitä kiivaammin sitä tavoittelee hyppysiinsä, sitä varmemmin se lennähtää yhä kauemmas ulottuvilta.Tältä usein vaikuttaa nykyihmisen onnellisuuden metsästys. Miten onnen sitten voisi tavoittaa – vai löytyykö se parhaiten, kun lakkaa etsimästä? Tunnistammeko edes etsintämme kohdetta, kun se tulee vastaan?

Onnellisuuden sietamaton vaikeus

-O

nnellisuus voi olla välitön tunnetila, mutta se voi tarkoittaa myös pitkäaikaisempaa arviota siitä, mitä elämä on antanut. Onnellinen ihminen on tyytyväinen siihen, mitä hänellä tällä hetkellä on, ei haikaile mennyttä eikä tulevaa, määrittelee Tampereen yliopiston psykologian laitoksen johtaja, ”onnellisuusprofessorina” tunnettu Markku Ojanen. Helsingin yliopiston filosofian professori Timo Airaksinen nostaa esille kaksi antiikin perinteestä nousevaa erilaista näkemystä onnellisuudesta. - Sokraattis-aristoteelinen perinne sanoo, että hyveellinen ihminen on onnellinen. Tätä on nykyihmisen vaikea ymmärtää. Voihan rikollispäällikkökin olla onnellinen

ja menestyksekäs elämässään. - Stoalais-epikurolainen linja taas korostaa mielenrauhaa, joka tarkoittaa sitä, että tuska on poissa. Tämä on mielestäni paras teoria onnellisuudesta. Onnellisuuden tavoittelu on oikeastaan kärsimyksen välttämistä, Airaksinen tiivistää.

Perustyytyväisyyttä ja onnen huumaa

Useita onnellisuustutkimuksia suorittanut Ojanen pitää yllättävänä, kuinka korkeita arvioita suomalaiset antavat onnellisuudestaan. - Joidenkin tutkimusten mukaan yli 80 % ihmisistä pitää itseään onnellisina. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita suurta on-

nentunnetta, vaan että on enemmän hyvää kuin pahaa, Ojanen pohtii. Airaksisen mielestä tietynasteinen onnellisuus on ihmisen normaalitila ja ehto sille, että ihminen jaksaa ylipäänsä tehdä jotain. - On vaikea toimia, jos on kovin onneton, ahdistunut ja masentunut. Pitäisikin puhua erikseen standardionnellisuudesta ja erikoisonnellisuudesta. Airaksinen toteaa, että nämä erityiset onnentunteet ovat nopeasti haihtuvaa sorttia. - On tiettyjä isoja asioita, joiden ajatellaan tekevän onnellisiksi loppuelämäksi, kuten rakastuminen, lottovoitto tai maisteriksi valmistuminen. Tällainen onni kestää noin kaksi viikkoa.

Ahne ei ehdi nauttia elämästä Voisiko raha tehdä myös pysyvästi onnelliseksi? Ojanen toteaa, että tutkimusten mukaan hyvinvointivaltioissa ihmiset ovat keskimäärin onnellisempia kuin köyhissä maissa. Materialistiset asenteet sen sijaan alentavat onnellisuutta. - Jos todella juoksee rahan perässä ja yrittää sitä hamuta, siihen kuluu niin paljon aikaa, että jää monta mukavaa asiaa tekemättä. Samoilla linjoilla on Airaksinen. - Kun työskentelin Amerikassa, siellä kaikilla oli hienot talot ja veneet, mutta kukaan ei käyttänyt niitä. Kaikki tekevät hirveästi duunia saadakseen rahaa, mutta eivät voi nauttia siitä, kun pitää tehdä niin hirveästi duunia. Ojanen muistuttaa, ettei toisaalta köyhyys tee ketään onnelliseksi. Raha voi lisätä onnellisuutta, jos se tuo mukanaan muita tärkeitä asioita, kuten arvostusta ja elämän mielekkyyttä.

Huippukokemuksia vai arjen harmoniaa?

© Bradcollett | Dreamstime.com

”Rakastumisen tai lottovoiton tuoma onni kestää noin kaksi viikkoa.” Timo Airaksinen

Professorit ovat yhtä mieltä siitä, ettei onnellisuus ole geeneissä, eikä voida myöskään nimetä ikävaihetta, jossa ihmiset olisivat onnellisimpia. Suurempi vaikutus on kulttuurilla, olosuhteilla ja ihmisen omalla toiminnalla. Myös koulutustason merkitystä onnellisuudelle he pitävät vähäisenä.


VIP • Opiskelijalehti • Nro 6

5

NÄKÖKULMA

Kuva: Linus Stråhlman

Älä tyydy liian vähään

T

Mistä suomalaisen onni sitten koostuu? Airaksinen muistelee taannoista Yhtyneiden Kuvalehtien onnellisuustutkimusta: - Suomalainen on onnellinen, kun hän on omakotitalossaan kiikkustuolissa ja katselee ikkunan läpi lumista metsämaisemaa. Taustalla ovat iloisesti hälisevät lapset, pullan ja vastamankeloitujen lakanoiden tuoksu. En ole ikinä toipunut tästä onnellisuuskuvasta, se järkytti minua syvästi. - Kuvasit juuri minun onnellisuuteni, Ojanen naurahtaa. Vaikka Airaksinen korostaakin mielenrauhan merkitystä onnellisuudelle, hän ymmärtää jossain määrin toista nykyajan trendiä onnellisuuden tavoittelussa: riski- ja elämyshakuisuutta. - Jos elämä on ollut kiikkustuolissa istumista ja metsän katsomista, on aika karmea ajatus, kun vanhainkodissa huomataan, että hukkaan meni koko roska ja toista ei tule. Ojanen huomauttaa, että ylenmääräinen kokemusten tavoittelu voi johtaa addiktoitumiseen, jolloin mikään ei riitä tekemään onnelliseksi, kun aina pitää saada lisää. - Toistuvat kivat jutut ja mukavat harrastukset ovat parhaita. Itse olen alkanut myös korostaa sitä, että ollaan ystävällisiä ja autetaan muita ihmisiä. Siitä tulee itsekin hyvälle tuulelle. Myönteinen asenne ja sen viljeleminen on perusasia.

Onni kasvaa jakamalla

Löytyisikö siis kestävä onni altruismista – epäitsekkyydestä? Tähän professorit suhtautuvat myönteisesti. - On tutkimusnäyttöä siitä, että ihminen, joka ottaa muut huomioon, on onnellisempi. Hän levittää hyvää mieltä ja onnellisuutta ympärilleen, ja se tulee takaisin. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, Markku Ojanen toteaa. - Ihmisen tulee pyrkiä elämään oikein ja tekemään oikeita tekoja, niin onnellisuus tulee sivutuotteena. Aito egoismi on onneton tila, sillä se vaatii taistelua, teeskentelyä ja hämäämistä. Paras strategia on yrittää onnellistuttaa muita – järkevissä rajoissa, Timo Airaksinen muotoilee. Airaksisen mielestä ihminen voi joissakin tapauksissa olla onnellinen myös kärsimyksen keskellä. - Sairaalan syöpäosastolla voi olla onnellinen, jos siellä saa hoitoa ja on hyvä fiilis. Mutta jos on epäoikeudenmukaisesti tuomittuna linnassa kauheiden konnien kanssa ja saa koko ajan pelätä henkensä edestä, ei varmasti ole onnellinen. Ojasen mielestä kärsimystä on pystyttävä kestämään jonkin verran voidakseen olla onnellinen, sillä se kuuluu jokaisen elämään.

”Kun levittää hyvää mieltä ympärilleen, se tulee takaisin.” Markku Ojanen

- Kun kärsimyksestä oppii, se voi auttaa onnellisuutta. Ei voi yleistää, että kärsimys tekisi ihmisestä onnellisen tai onnettoman – tulkinta vaikuttaa asiaan. Uskonto voi auttaa siinä, että kärsimyksessä nähdään jotain tolkkua.

Terve uskonnollisuus lisää onnellisuutta

Ojanen kommentoi Yhdysvalloissa tehtyjä tutkimuksia, joiden mukaan uskonnolliset ihmiset ovat tyytyväisempiä elämäänsä. - Olen tehnyt kymmenkunta onnellisuustutkimusta, joissa olen kysynyt myös ihmisen uskonnollisuutta, ja kyllä suunta on sama Suomessakin. Riippuu lisäksi, mistä uskonnosta puhutaan. On olemassa tuhoavaa uskontoa ja sitten taas uskontoa, jossa näkyvät hienot suuret ideat, joita itse näen Jeesuksen elämässä ja julistuksessa. Ateistiksi ilmoittautuva Airaksinen näkee uskonnollisuuden hyödyt pääasiassa yhteisöllisyyteen liittyvinä. - Jos ihmisellä on yhteisö, johon hän kuuluu sopeutuneena ja hyväksyttynä jäsenenä, kyllä se varmasti lisää onnellisuutta. Uskonnolliset yhteisöt ovat kuitenkin myös tappaneet ja orjuuttaneet ihmisiä. Kristityksi tunnustautuva Ojanen muistuttaa, että vaikka uskonnon nimissä on tehty paljon vääryyttä, kristinuskon alkuperäinen sanoma on rakkauden sanoma. - ”Rakasta vihamiestäsi” – se on vallankumouksellista oppia, johon ihmisen on toisaalta vaikea taipua. Jeesuksen vertaukset laupiaasta samarialaisesta ja tuhlaajapojasta koskettavat minua aina. Tai 1. Korinttilaiskirjeen 13. luku, mitä Paavali sanoo rakkaudesta – enpä paljon parempaa onnellisuusohjetta tiedä, vaikka olen niitä satoja lukenut. Sari Nuutinen

iesitkö, että Raamatussa rohkaistaan etsimään nautintoa? Luit oikein, nuo kaksi sanaa mahtuvat samaan lauseeseen. Jotkut hymähtelevät tässäkin lehdessä mainituille tutkimuksille, joiden mukaan uskonnollisuus lisää onnellisuutta. Toiset siksi, että uskonnot perustuvat heidän mielestään valheellisiin lupauksiin. Toiset taas siksi, että pitkän perinteen mukaisesti varsinkin kristinusko nähdään kaiken ”kivan” vastakohtana. Tätä käsitystä kuvaa mainoksista tuttu sanapari ”syntisen hyvää”. Nautinto on yhtä kuin synti ja synti yhtä kuin nautinto, joten hurskaus on pohjimmiltaan kaikesta mielihyvästä kieltäytymistä, eikö vain? Mistä onnen ja mielihyvän kaipuu sitten nousee? Ihmiset ovat kautta aikojen haaveilleet paratiisista, täydellisestä autuudesta, nautinnon huipentumasta – ja turhautuneet jatkuvasti etsinnässään. C.S. Lewis toteaa teoksessaan Tätä on kristinusko: ”Jos huomaan itsessäni tarpeen, jota mikään elämys tässä maailmassa ei voi tyydyttää, ilmeisesti silloin minut on tehty toista maailmaa varten.” Raamatun mukaan ihminen luopui syntiinlankeemuksen myötä läheisestä yhteydestä Jumalaan, joka on persoonallinen rakkaus ja hyvyys. Tähän yhteyteen jokainen pohjimmiltaan kaipaa, sillä sitä varten meidät on luotu. Jumala ei kuitenkaan jättänyt ihmistä oman hapuilunsa varaan vaan teki itse aloitteen yhteyden palauttamiseksi – ristillä.

J

eesus sanoi aikoinaan eräälle kaivolta vettä hakevalle naiselle: ”Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.” (Joh. 4:14.) Hän puhui siitä, kuinka elämän todellinen olemus ja tarkoitus löytyvät yhteydessä Jumalaan. Täydellisenä tämä toteutuu vasta rajan toisella puolen, mutta jo nyt voimme kokea aavistuksia taivaan todellisuudesta. Jeesus ei yrittänyt sanoa, että maalliset nautinnon ja onnen lähteet, kuten ihmissuhteet, ruoka ja juoma, urasaavutukset, raha tai seksi, olisivat paheksuttavia tai väheksyttäviä. Hän tarkoitti, että ne kaikki tyydyttävät ihmisen elämänjanon vain hetkeksi. Siksi pysyvä onni ei voi perustua ajallisiin asioihin. Ja siksi mitään niistä ei kannata tavoitella hinnalla millä hyvänsä. Jokaisella on oma kokemuksensa siitä, miten kalliiksi hinta voi muodostua. Hyvästä voi tulla parhaan vihollinen. Raamatussa toistuu usein ilmaisu ”iloitkaa Herrassa”. Jumala yksin antaa pysyvän ilon ja tyydyttää ihmisen sielun janon. Sen janon, joka etsii tilapäistä helpotusta kaikista edellä mainituista. Mikään niistä ei täytä kaikkia tarpeitamme. Ne ainoastaan heijastavat Jumalan hyvyyttä, hänen, joka omistaa kaikki hyvät asiat ja voi vapaasti antaa niitä meille lahjana sen mukaan kuin näkee meidän tarvitsevan. Ja korvata ne puutteet, joita tämän maailman epätäydellisyys jättää elämäämme.

K

ristillinen onni ei ole tunteetonta tyyneyttä, ei liioin kärsimyksen ihannointia tai omien tarpeiden kieltämistä. Päinvastoin se on niin syvää tyytyväisyyttä, rauhaa ja iloa Jumalan tuntemisesta, että sen rinnalla jäävät toiseksi niin kärsimyksen tunteet kuin täyttymättömät halutkin. Eivät välttämättä katoa, mutta kalpenevat vertailussa. Älä tukahduta elämänjanoasi, äläkä tyydy tilapäisratkaisuihin. Tule ikuisen lähteen luo. Sari Nuutinen

Tutkimusretkiä elämän suuriin kysymyksiin yliopistoilla ympäri Suomen Katso ja kuuntele mm. menneet foorumit:

Artikkeli perustuu Markku Ojasen ja Timo Airaksisen keskusteluihin Turun yliopistolla 12.3.2012 sekä Viikon debatti -ohjelmassa Radio Deillä 14.3.2012.

Onnellisuuden sietämätön vaikeus, Markku Ojanen & Timo Airaksinen Can the Universe Exist Without God, William Lane Craig & Kari Enqvist

Mitä mieltä olet professorien mietteistä? Mitä onni sinun mielestäsi on? Kommentoi: facebook.com/viplehti

www.veritasforum.fi

sekä tsekkaa tulevat tapahtumat:


6

VIP • Opiskelijalehti • Nro 6

Vakava sairastuminen muutama vuosi sitten pakotti savonlinnalaisen Tiina Mikkosen, 31, katsomaan elämää tarkemmin. Nyt arjen onnenhippuset näkyvät selvemmin. Harva asia tuntuu enää itsestään selvältä, kun on elänyt kuoleman varjon alla.

V

uoden 2008 alussa tuolloin 27-vuotias Tiinamaria Mikkonen, tuttujen kesken Tiina, oli pohjattoman väsynyt. Tiina ja hänen miehensä Tero olivat juuri saaneet esikoisensa ja elivät normaalia arkea Aamos-vauvansa kanssa. Perhe asui tuolloin Helsingissä. Kaiken piti olla hyvin, mutta jokin oli sittenkin vinossa. - Synnytyksen jälkeisinä kuukausina olin todella väsynyt, mutta ajattelin, että pienen lapsen äidin kuuluukin olla. Jossain vaiheessa epäilin kärsiväni synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Jalkoihini oli myös alkanut ilmestyä mustelmia. Olin aina saanut herkästi mustelmia ja ajattelin lapsen kanssa touhutessani teloneeni itseäni. Tiinan käydessä Aamoksen kanssa nelikuukautisneuvolassa terveydenhoitaja totesi, että poika on kunnossa, mutta äiti näyttää niin kalpealta, että on syytä ottaa verikoe. Tutkimuksissa paljastui,

että Tiinan hemoglobiini oli tuossa vaiheessa vain 75. Tuli välitön käsky lähteä Malmin sairaalaan tutkimuksiin. - Olin tuolloin jo niin väsynyt, että en jaksanut ajatella tai pelätä mitään vakavampaa. Mutta kun kokeiden oton ja odottelu jälkeen lääkäri tuli huoneeseen, tiesin heti. En ikinä unohda sitä tunnetta, kun lääkäri katsoi minua ensin silmiin ja sitten istuutui. Humahtava tunne meni läpi koko kropan. Tajusin, että nyt on jotain vakavasti vialla. Hän kertoi, että minulla on verisyöpä.

”Oli hetkiä, jolloin teki mieli luovuttaa ja heittää lääkkeet parvekkeelta alas.”

Ensimmäisenä Tiina halusi tietää, voisiko sairaudesta parantua. - Lääkäri totesi, että hoidot ovat nykyisin kehittyneitä. Minut otettiin heti sisälle Meilahden sairaalaan ja hoitoja alettiin suunnitella. Oli dramaattista kuulla, että olisin sairaalassa ainakin ensimmäiset puoli vuotta. Hoidot kestivät lopulta seitsemän kuukautta, mutta vastoin odotusta sain olla kotona suurimman osan ajasta.

Tunteiden vuoristoradalla

Hoitojen aikana Tiina kävi läpi tunteita ääripäästä toiseen. Sairauden avaama uusi näköala haastoi myös ottamaan eri tavalla kantaa Jumalan todellisuuteen. Kun elämä tuntui pakenevan, Jumala tulikin lähelle. - Minulle on jäänyt mieleen eräs hetki, kun olin sairaalassa suihkussa. Tajusin, että vaikka lääkärit sanoisivat, että minulla on vain 10 prosentin mahdollisuus selviytyä, silti Jumala on se kaikista ylin lääkäri. ”Sinulle, Jumala, kaikki on mahdollista”, myönsin. Uskostaan huolimatta Tiina kertoo kokeneensa myös hyvin mus-

tia tunteita. - Opin, että Jumalan apu ei ole minusta tai tunteistani kiinni. Ei minun tarvitse rukoilla kymmentä kertaa päivässä saadakseni Jumalalta apua. Raamattukin minulla oli usein sairaalassa mukana, mutta en minä sitä jaksanut lukea. Oli myös hetkiä, jolloin teki mieli luovuttaa ja heittää lääkkeet parvekkeelta alas. - On hurjaa kävellä monta kuukautta kuoleman varjon laaksossa, vieraana tälle elämälle. En tiennyt, näenkö ensi vuotta. Enkä tietenkään tiedä vieläkään. Siellä varjoissa Jumala oli kuitenkin erityisellä tavalla minun kanssani. On käsittämätöntä, että todella on olemassa Jumala, joka kestää kun huudan, että en jaksa enää tätä elämää. Jumalalle mikään ihmisen tunteista ei ole vieras, Tiina sanoo vakuuttuneena.

Onko mitään tarkoitusta?

Nyt Tiina elää uutta vaihetta. Raskaiden hoitojen, toipumisen ja yhden virheelliseksi osoittautuneen sairauden uusiutumisepäilyn jälkeen on aika maistella jälleen elä-

mää. Ainakin onnellisuus maistuu erilaiselta kuin ennen. - On ehkä hassua kuulla, mutta joskus mietin, onko sittenkään syvempää onnea kuin se läheisyys, jota koin Jumalan kanssa vaikeimpina sairauteni hetkinä, Tiina sanoo empien haluamatta kuulostaa kiittämättömältä. - Niissä hetkissä koin olevani hyvin lähellä Jumalaa. Ei ollut mitään muuta. Nyt minulla on kaikki maallinen hyvä, oma koti, ihana mies ja suloinen lapsi ja saan opiskella mielenkiintoiseen ammattiin. Silti ymmärrän yhä syvemmin, että emme ole täällä sellaisten asioiden takia. Todellinen tarkoitus on siinä, että pääsisimme kerran taivaan kotiin. Kaiken maallisen voi menettää yhdessä hetkessä. Raskaista vaiheista huolimatta Tiina ei edelleenkään näe elämää sattumanvaraisena asiana vaan kokee, että kaikki on Jumalan hallinnassa. - Olen huomannut, että mitä vähemmän elämäänsä pystyy hallitsemaan, sitä enemmän Jumala saa tilaa. Totta kai minulla on ollut epäilyn hetkiä, jolloin olen pohtinut, onko elämässä mitään järkeä


VIP • Opiskelijalehti • Nro 6

KOLUMNI Hyvinä ja huonoina päivinä

”On ihme, että yhä voin uskoa ja luottaa. Ei se näiden kokemusten jälkeen tule enää minusta itsestäni.”

M tai onko Jumalaa edes olemassa. Siksi onkin niin suuri Jumalan ihme, että yhä voin uskoa ja luottaa. Ei se näiden kokemusten jälkeen tule enää minusta itsestäni. Tiina sanoo ymmärtävänsä hyvin ihmisiä, jotka menettävät uskonsa elämän vaikeuksissa. - Olen itsekin joutunut taistelemaan paljon katkeruuden tunteita vastaan. Tietenkin olen välillä miettinyt, että miksi tämän piti tapahtua. Ehkä en saa koskaan tietää. Ehkä se ei edes ollut minua varten vaan jotain toista, Tiina pohtii ja katsoo jonnekin kauas.

Elämä on hetkissä

Tiinalle yksi vaikeimpia asioita on ollut oppia elämään pelon kanssa. Mikkoset myös maksavat sairauden hintaa edelleen. - Emme esimerkiksi varmaan voi enää saada lapsia, se olisi liian suuri riski. Elämäni on muuttunut tietyllä tavalla lopullisesti. Kaverini murehtivat, pääsevätkö he tentistä läpi, ja suunnittelevat huolettomasti elämää pitkällekin eteenpäin. Minä en varaa matkaa edes vuoden päähän. - Mutta ei elämän pituus silti ole iästä kiinni; se voi loppua milloin vain. Joskus mietin, mahtaako 20-vuotiaan tai 90-vuotiaan kokemuksen välillä olla lopultakaan niin suurta eroa. Molemmat varmasti kokevat elämän päättymisen hetkellä, että olipa se lyhyt. Kuoleman läheisyys on opettanut Tiinalle, että kaikki on tässä ja nyt, mutta kuitenkaan ei tarvitse olla kiire minnekään ajan vähyyden vuoksi. - Hetkestä toiseen kiirehtiessä voi lopulta menettää kaiken olennaisen, Tiina filosofoi. Kokemuksensa myötä Tiina on kiinnittänyt huomiota siihen, että nyky-yhteiskunta perustuu pitkän tähtäimen suunnittelulle

lastensaantia, työuraa ja raha-asioita myöten. - Kaiken jälkeen tuntuu kummalliselta elää tällaisessa todellisuudessa. Joskus peilin edessä, kun laitan jotain kivaa päälle, saattaa hetken aikaa näyttää kuin olisin kuka tahansa. Enkä sittenkään ole, en enää sen jälkeen, mitä olen kokenut, vaikka kokemukseni ei ulospäin näykään. Minulla on tavallaan kaksi eri mielentilaa.

”Sinä olet rakas”

Nykyään Tiina saa eniten iloa hyvin pienistä arkisista asioista. - Se, että olemme perheen kanssa kotona, kiireettä, takassa on tuli eikä tarvitse pelätä mitään – se on minun onneani nykyään. Sitä se todella on, vaikka kuulostaakin ehkä kliseiseltä. Onnea on sekin, kun kohtaan jonkun ihmisen ja koen, että tilanteessa on jotain enemmän, jotain Jumalasta. Silloin tuntuu, että en ole turhaan täällä. Tiinalle Jumalan löytäminen ei ole mitään salatiedettä. - Rohkaisen olemaan vilpitön ja menemään rehellisesti Jumalan eteen. Riittää kun sanot, että tällainen minä olen. Sinä olet juuri tuollaisena Jumalalle rakas. Häntä kiinnostaa, miten sinulla menee. Tiina on huomannut, että moni nuori ei osaa arvostaa itseään. - On niin paljon vääränlaista toisten miellyttämistä. Nuorilla ihmisillä on usein terve itsetunto kadoksissa. Jumala tietää, että emme ole täydellisiä, sillä ainoastaan hän itse on täydellinen. - Rukoilen päivittäin, sillä en voi elää ilman rukousta. Kaiken tämän myötä jumalasuhde on rakentunut syvemmäksi. Pystyn olemaan aiempaa rehellisempi Jumalaa kohtaan. Aavistan myös yhä syvemmin, että onnellisuus on lopulta jotain hyvin epäitsekästä.

inulla oli juuri ”ei niin onnellinen aika”. Se tarkoitti tällä kertaa sitä, että uni ei tullut silmään. Päässä pyöri monta negatiivista ajatusta, masensi, turhautti ja huominen tuntui raskaalta kohdata. En olisi tuolloin kuvannut oloani kovin onnelliseksi. Onneksi tilanne kääntyi parempaan suuntaan, eikä synkkyyttä kestänyt kovin kauan. Keskustelin aiheen tiimoilta äitini kanssa ja marmatin sitä, mikä siinä on, että elämässä ei oikein koskaan ole sellaisia hetkiä, jolloin kaikki asiat olisivat kunnossa. Aina on jotakin, joka hankaa ja puristaa - enemmän tai vähemmän. Elämää pidempään kokeneena äiti totesi, että näin se on elämässä oltava. Onnen ja ilon kontrastiksi tarvitaan surua, kipua, kärsimystäkin. Jos kaikki olisi aina hyvin, ei ihminen osaisi iloita hyvistä hetkistä. Tarvitaan huonoja aikoja, että osaa nauttia onnellisista ajoista. Oli myönnettävä, että äiti oli oikeassa. On myönnettävä sekin, että kuulun ns. pullamössösukupolveen. Olen elänyt koko elämäni hyvinvointivaltiossa turvallisissa olosuhteissa. En tiedä mitään nälästä, sodasta, köyhyydestä tai väkivallan täyttämästä arjesta. Minua on siunattu onnellisella lapsuudella ja varjeltu suurilta tragedioilta. Minun pitäisi siis tasapuolisuuden vuoksi olla valmis kohtaamaan elämän nurja puoli. Huomaan kuitenkin, että kovin on vaikea suostua siihen, ettei elämä ole helppoa. Mieluummin ottaisi niitä mukavia päiviä kuin kurjia.

S

en olen kuitenkin oppinut, että kurjissa ajoissa on myös onnea mukana. Elämän isoin onni ei riipu minusta tai elämäni tilanteista. Se annetaan lahjana ulkopuolelta. Sen lahjan kanssa on helpompi kestää huonot päivät. Lahjan nimeä moni pitää vaarallisena ja luotaantyöntävänä, mutta siihen kätkeytyy suuri voima. Lahja on Jeesus Kristus. Jeesuksella on sellainen maine, että häneen turvautuvat erityisesti ne, joilla elämässä ei mene kovin vahvasti. Uskovaiseksi aletaan sitten, kun kaikki muut oljenkorret on käytetty. Omasta kokemuksestani voin kuitenkin sanoa, että Jeesus tuo elämään sellaista iloa ja onnea, jota keneltäkään muulta ei saa. Häneen ei kannata suhtautua viimeisenä oljenkortena vaan vakavasti otettavana onnen lähteenä. Jeesus on ainoa, joka tietää täsmälleen miltä minusta tuntuu. Hän on elänyt ihmisenä ja tuntenut ihmisen kivut. Siksi hän pystyy auttamaan ja tukemaan vaikeina hetkinä. Hänen edessään ei tarvitse esittää parempaa ja pätevämpää kuin on, koska hän tuntee kaikki salaisimmatkin ajatukseni. Se on pelottavaa mutta myös vapauttavaa. Hän pystyy antamaan anteeksi virheeni ja unohtamaan ne, koska on niiden puolesta ristillä kuollut.

O

nnen etsijöille suosittelen siis Jeesusta. Hänen antamansa onni ei ehkä ole onnea tämän maailman mittapuun mukaan, mutta se on kestävää laatua. ”Jeesus sanoi: Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.” (Joh.10:10) Anne Hopeavuori

Teksti ja kuvat: Päivi Hihnala

Raamattukurssi

- elämäsi parasta aikaa

Gospellinja

- syvälliset soundit

Karkun evankelinen opisto tarjoaa sinulle ainutlaatuisen upean opiskeluympäristön lisäksi lämmintä kristillisyyttä ja aitoa välittämistä. Tule opiskelemaan Karkkuun!

7


8

VIP • Opiskelijalehti • Nro 6

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

testi

Tärkeintä elämässä on...

Aloita tästä:

omaisuus ja elintaso

terveys

itsensä toteuttaminen

sosiaalisuuden rajoittuminen

Pahin sairauden seuraus olisi...

kuuluisuus

Mitä antaa? (mikä vähenee)

turvallisuuden tunne

arjen vaikeus

nautinto ja mielihyvä

työkyvyn menetys

kuolema

Mikä auttaa kestämään?

SARJAKUVA

yksin jääminen

Perheelämässä on parasta:

valta Miksi?

tehdä hyvää

olla pidetty

olla rakastettu

yhtä kuin

Mistä rakkaus löytyy?

Mistä löytyy? lue s. 11

hyvä palkka

jolla saa... fyysinen kipu

Tärkein tavoitteesi on:

viihtyvyys Työssä on tärkeintä:

Mikä pelottaa eniten?

perhe

Miksi? Miten voi välttää?

Millä voi torjua?

Pekka Rahkonen

Miksi? lue s. 11 saatan kärsiä kuoleman jälkeen

elämä päättyy

osoittaa rakkautta

Mikä tekee elämästä arvokkaan?

Joskus teknisistä välineistä on kuitenkin hyötyä...

Ota

yhteyttä

jos haluat kysyä uskosta, toiminnasta tai muusta mieltä askarruttavasta asiasta!

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululais­lähetys (OPKO): Antti Leinonen antti.leinonen@opko.fi 044 541 6198 Evankeliset Opiskelijat (EO): Anne Hopeavuori anne.hopeavuori@sley.fi 050 546 7621 Suomen Ev.lut. Kansanlähetys: Mika Falk mika.falk@sekl.fi 050 597 0481


VIP • Opiskelijalehti • Nro 6

9

Finding happiness in midst of trials A severe disease forced Tiinamaria Mikkonen, 31, to take a different look at life few years ago.

I

n the beginning of 2008 Tiinamaria (Tiina to her friends) was enormously tired. She had just given birth to her first-born child Aamos and was living a normal life with her baby and her husband Tero in Helsinki. Everything should have been fine, but something was not. - For some months after giving birth I was really tired but I just thought that’s how a mother should be. Then bruises started to appear on my legs. I thought I had hurt myself while playing with my child. On a visit to maternity clinic the nurse noted that Tiina looked unusually pale. A blood test showed that her hemoglobin was only 75. Tiina was immediately sent to hospital for further examinations. - When the doctor finally entered the room after the tests and looked into my eyes, I knew it right away. A feeling rushed through my whole body and I knew it was something really severe. I was told I had blood cancer. The first thing Tiina wanted to know was whether it was possible to heal. - The doctor told me that treatments are far developed nowadays. I was taken into the hospital immediately and they started planning my treatments. Eventually the treatments took seven months, but I was able to spend most of the time at home.

The rollercoaster of emotions During the treatments Tiina went through a whole range of emotions. The illness also challenged her to consider the reality of God in a new way. When life seemed to be escaping from her, God drew near. - I realized that even if the doctors tell me I have only ten percent chance to survive, God is the highest doctor. In spite of her faith, Tiina also experienced very dark feelings. - I learned that God’s help is not dependent on me or my feelings. I don’t need to pray ten times a day to receive help from God. I often had a Bible with me in the hospital but I didn’t have energy to read it. There were also moments when I wanted to give up and throw the medicaments off the balcony. - Still God was with me in a special way in the valley of the shadow of death. It’s incredible that there really is God who can bear it when I cry out that I can’t take this life anymore. God is not alien to any human feelings, Tiina states, convinced.

Is there a meaning?

Now Tiina is living a new phase. After hard treatments, recovery, and a relapse suspicion which turned out to be false, it is time to taste life again. Happiness, for one, tastes different than before. - It may sound strange but sometimes I wonder if there’s any deeper happiness than the close-

”It’s such a miracle that I still can believe and trust.”

ness to God that I experienced at the most difficult moments of illness, Tiina says hesitantly, wishing not to sound ungrateful. - Now I have all the earthly good things, a home, a wonderful husband and a lovely child, and I’m studying for an interesting profession. Still I understand all the more deeply that we are not here for things like that. The real meaning is in being on the way to our heavenly home. Every earthly thing can be lost in a moment. Tiina does not see life as an accidental process but believes that everything is in God’s control. - Sure I’ve had my moments of doubt, wondering if life makes any sense or if God even exists.

From Japan to Finland How is it like to live in Finland as a foreigner?

S

huhei Yamaguchi, born Japanese, moved to Finland in 2007. He lives now in Alajärvi with his wife Johanna and two children and studies youth work in Diaconia University of Applied Sciences in Pieksämäki, where he spends one week every month.

I do not think of myself as a foreigner but half Finnish. That is why I am not afraid, although I sometimes speak unclear Finnish. Before moving to Finland I lived in Germany for four years and felt more like an outsider there, because I had no family nor many German acquaintances. In Germany I studied in a university and often spent time alone in the library or at home after the lectures. I did not understand what a German thinks. So I hope that when you meet immigrants in your neighbourhood, start talking to them. Often they are glad about that.

What makes you happy?

There are two kinds of happiness: the small sudden happiness and the greatest everlasting happiness. I become happy for a little while when the kids are waiting for me at home, when I eat good food,

when I hear a funny joke, when I finish an assignment, when the sun is shining, or when someone gives me a present. But the greatest happiness is to have faith, hope, and love.

Why do you believe in Jesus and what does it mean to you?

Because faith in Jesus is the only way to heaven. It means that I believe in the existence of God, in the birth, death and resurrection of Jesus. God is our father and he is love, and that is why our lives have a certain meaning. It is true that sometimes it is hard to believe or my faith feels weak. For example, it was hard for me to understand that five loaves of bread and two fish were enough to feed 5000 men. But if Jesus cannot do that, how could he then save us and guide us into the kingdom of God? Intv. Pekka Ryhänen, transl. SN

That’s why it’s such a great miracle of God that I still can believe and trust. Tiina understands people who lose their faith in the trials of life. - I’ve had my battles against feelings of bitterness. Of course I’ve wondered why this had to happen. Maybe it wasn’t even for me but for someone else, Tiina ponders, looking into the distance.

Life is in the moments

Learning to live with fear has been one of the hardest things for Tiina. The family is still paying the price of the illness. - For example, we are probably unable to have any more children;

it would be too great a risk. My friends plan their lives a long time forward, carefree. I wouldn’t even book a trip a year in advance. But the length of your life does not depend on your current age; life may end anytime. Nowadays Tiina gets her joy out of very ordinary little things. - To be at home with my family in no hurry, not having to fear anything – this is my happiness now. It may sound like a cliché but it’s true. Happiness is also meeting a person and sensing there’s something more in the situation, something from God. That’s when I feel I’m not here in vain. Text & photo: Päivi Hihnala Translation: Sari Nuutinen

Reason to be happy There is a reason why we are here: a living, loving, personal and almighty God created us in his own image to live with him.

There is a tragedy:

The first human beings rebelled against God and became his enemies. After them every human has been born under sin. Therefore we are unable to help ourselves.

There is a salvation:

God didn’t want to leave us to perish under our guilt. He became a man in Jesus Christ, lived without sin, died on the cross for our sins and rose from the dead on the third day. He was taken to heaven and will return at the end of the time to judge everyone who has ever lived on earth.

There is an invitation:

God himself invites you today to be saved and forgiven and to

live with him in his eternal kingdom. He has made everything ready for you through Christ and desires to give you the gift of faith. “This righteousness from God comes through faith in Jesus Christ to all who believe. There is no difference, for all have sinned and fall short of the glory of God, and are justified freely by his grace through the redemption that came by Christ Jesus.” (Romans 3:22-24)

Come and join us! International Christian student groups in Finland: Helsinki: Friday Café every week at 7pm at International Christian Center, Ruoholahdenkatu 16. www.church.fi Turku: Bible Study Group every Tuesday at 4.15 pm, addr. Sirkkalankatu 4. See opko.fi/ turku/english Other towns: please check www.opko.fi/english


10

VIP • Opiskelijalehti • Nro 6

Onni on oma paikka porukassa eli miksi lähdin mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan Martti Laato

Sampsa Nelimarkka

Marianna Laurila

Joensuu

Jyväskylä

20-vuotias musiikkipedagogian opiskelija Sampsa Nelimarkka viihtyy viikoittain Jyväskylän Opkon eli Opiskelija- ja Koululaislähetyksen illoissa. Toimintaan hän löysi tiensä entisen tyttöystävänsä, nykyisenvaimonsa avulla. - Alusta asti minusta tuntui, että en ainoastaan käynyt opiskelijaillassa, vaan minulle oli paikkani siellä ja olin osa yhteisöä, Sampsa toteaa. Sampsa oli kiinnostunut hengellisistä asioista jo rippikouluaikana. Lukioaikana usko kuitenkin jäi taka-alalle, koska hän epäili kristinuskoa ja halusi elää oman mielensä mukaan. Keväällä 2011 Sampsa alkoi etsiä jälleen yhteyttä Jumalaan. Hän meni kirkkoon iltatilaisuuteen ja kertoo, että siellä pidetyssä rukoushetkessä Jumala antoi puhujan kautta vastauksen hänen polttavaan kysymykseensä, vaikka puhuja ei voinut tietää asiasta mitään. Sampsa opiskeli tuolloin teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa. Hän alkoi käydä tyttöystävänsä kanssa Helsingin Opkon opiskelijailloissa ja huomasi viihtyvänsä siellä hyvin. - Tunnelma oli rauhallinen, ja opetuksen jälkeen sai syödä kunnon iltapalan ja samalla jutella muiden kanssa. Seuraavana syksynä Sampsa vaihtoi opiskelualaa ja paikkakuntaa. Jyväskylään muutettuaan pariskunta kotiutuikin helposti Jyväskylän Opkolle. - Olen saanut mielenkiintoista opetusta sekä paljon uusia tuttavuuksia ja kavereita, Sampsa summaa. - Usko merkitsee minulle iankaikkista elämää Jeesuksen yhteydessä. Hän hoitaa minua terveeksi haavoistani, huolehtii kaikista tarpeistani ja rakastaa jokaista ihmistä täydellisellä rakkaudella.

Oulu

Itä-Suomen yliopistossa teologiaa toista vuotta opiskeleva Martti Laato on kotoisin Turusta. Hän lähti ystävänsä vanavedessä ensimmäisen kerran katsomaan millaista Kansanlähetyksen Kolmekohtaamista opiskelijaillassa mahtaa olla. - Sillä tiellä olen edelleen eli aktiivisesti mukana toiminnassa, Martti toteaa. Alku ei kuitenkaan sujunut aivan mutkattomasti. - Oli aluksi hankalaa päästä sisälle porukkaan, koska en tuntenut ennalta juuri ketään. Opiskelun alkuvaihe oli muutenkin haasteellinen, mikä heijastui myös siihen, miten koin oloni opiskelija-illoissa. - Mitä pidemmälle syksy kului sitä paremmin tutustuminen muihin opiskelijoihin sujui. Martin jäätyä ensi kertaa opiskelijaillan lopussa pidettävään rukoushetkeen, yhteys toisiin ihmisiin löytyi paljon paremmin. Yhdessä hiljentyminen Jumalan edessä, laulut ja erityisesti illan päättävä sisaruspiiri ovat edelleen Martille tärkeitä juttuja. - Jos aluksi epäilet, että onko tämä sinun paikkasi, niin ei kannata heti luovuttaa ja vaihtaa seuraavaan porukkaan vaan antaa itselleen aikaa kotiutua, Martti vinkkaa. Markus Talikka

Sari Nuutinen

Arkkitehtuuria opiskeleva Marianna päätyi ensimmäistä kertaa opiskelijailtaan uuden luokkatoverin kutsuttua häntä mukaan heti ensimmäisenä koulupäivänä. Kutsu iltaan oli Mariannan mielestä mahtava juttu. Tehtyään pienen tutustumiskierroksen eri järjestöjen opiskelijailloissa hän löysi hengellisen kotinsa Oulun Evankelisten Opiskelijoiden toiminnasta. EO-illoissa on Mariannan mukaan paljon hyvää sisältöä ja hauskaa yhdessäoloa. - Illoissa on yleensä aina puhuja kertomassa jostain kristinuskoon liittyvästä aiheesta. Opetuksen jälkeen meille on tarjolla iltapalaa ja lopuksi iltahartaus. Parasta illoissa on edellä mainittujen lisäksi ystävien ja tuttujen tapaaminen ja laulu-/jammailutuokiot, joita meidän musikaaliset kävijämme silloin tällöin iloksemme tarjoavat. Vaikka ystävien näkeminen ja musiikkituokiot ovat mukava osa EO-iltaa, kaikkein tärkeintä Mariannalle on kuitenkin illan hengellinen sisältö. - Uskovien yhteys ja uskossa kasvaminen on tosi tärkeää. Ei Jumalaa opi tuntemaan, jos ei vietä Hänen kanssaan aikaa. - Jos kaipaat hyvää meininkiä tai väkevää Jumalan Sanaa, niin meillä on tarjolla molempia. Sisäänpääsyvaatimuksia ei ole! Ester Kaariniemi

? Ä L L E JÄRJ

VOIKO USKOA PERUSTELLA

ONKO USKON PUO

OIKEIN?

LUSTAMINEN

NETTIKIRJAKAUPPA.COM Kris t il li s en kirjall is uuden ja musiikin verkkokauppa

Ovh

32€


n ä H o k n O ? a e k i O e S • • • • • • • • • • •

Ymmärrän sinua paremmin kuin sinä itse Haluan kuunnella kaikki murheesi ja ilosi Tunnen kaikki vikasi ja rakastan sinua silti Minulla on aina aikaa sinulle Annan sinulle kaiken anteeksi Tunnen kaikki tarpeesi jo ennen kuin ehdit pyytää mitään Otan syyt niskoilleni, vaikka sinä olisit tehnyt väärin Pystyn muuttamaan elämän rumuuden kauneudeksi ja tappion voitoksi En koskaan hylkää sinua Kannan sinua silloin, kun et itse jaksa Minulla on lohdutus jokaiseen murheeseesi ja vastaus jokaiseen kysymykseesi

?

Haluatko tutustua paremmin? Lähetä yksityisviesti! Hän on tälläkin hetkellä tavattavissa ja kuulee sinua juuri siinä, missä olet. Voit sanoa hänelle joko ääneen tai mielessäsi: ”Jeesus, haluan oppia tuntemaan sinut. Auta minua uskomaan sinuun.” Hän puhuu sinulle erityisesti Raamatun kautta, joten sitä kannattaa lukea alkaen esim. Johanneksen evankeliumista. Seuraavalla sivulla on menovinkkejä tilaisuuksiin, jossa voit tutustua häneen ja hänen ystäviinsä paremmin. ”Tekin olitte ennen Jumalasta vieraantuneita ja häntä kohtaan vihamielisiä, kun elitte pahojen tekojenne vallassa. Mutta nyt hän on tehnyt teidän kanssanne sovinnon, kun Kristus omassa ruumiissaan kärsi kuoleman asettaakseen teidät pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina Jumalan eteen. Teidän on vain pysyttävä lujina uskon perustalla, horjahtamatta pois siitä toivosta, jonka teidän kuulemanne evankeliumi antaa.” (Kol.1:21-23) ”Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja. Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät.” (Ef. 3:17-19)


TERVETULOA mukaan!

VIP #6 (2012)  

Opiskelijalehti asioista, joita kaikki ajattelevat; kysymyksistä, joita ei kuitenkaan kysytä. Teemana onnellisuus.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you