Issuu on Google+

Tervetu OPKOn loa y pyhään stävä9.1.201 1 Espoos een! Katso s .7

Suomen E S Ev.lut. l t O Opiskelijai k lij ij jja K Koululaislähetyksen l l i läh läh h t k jjulkaisu lk i Finlands Ev.luth. Student- och Skolungdomsmissions publikation

4-10

3: PÄÄKIRJOITUS 4-6: JOKAINEN VOI OLLA VIERELLÄKULKIJA 8-9: KUINKA ELÄN LÄHIMMÄISENÄ? 11: TUULTA PÄIN NUORTEN NUORTENNLEIRILLÄ 12: MENTORI TUKEE HENGELLISTÄ NGELLISTÄ KASVUA 13: OPKO-KASVO 14: ZOOMI 15: YHTEYTTÄ TTÄ JA ERILAISUUTTA NOSA-KONFERENSSISSA 16-17: OPKO-UUTISIA KO-UUTISIA 18: ARJEN ENKELEITÄ 19: TALOUSKATSAUS TSAUS

G DI M SO 10 I TA 20 S M NÄ OSA FSS N DI 2: N 23: A R -2 SK 21 ORG ETE L : Ä LV TEB NYH 0 Ä 2 SJ GÖ


2011 Elämysrippileiri 9.-18.6. Vihdin Enä-Sepässä Alkujakso 6.-8.5. Konfirmaatio 18.6. Mukana mm. Jussi Miettinen ja Olli Lehmonen Hinta 295 e

VIELÄ EHDIT!

Kuvia ja tunnelmia aiemmilta leireiltä:

opko.fi/ripari

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: (09) 612 9940 | ripari@opko.fi

Kaisa ja Anssi Kokolle syntyi tyttövauva 2.1.2010. Helmi Tuulia kastettiin 27.2.2010. Kummeina olivat Kaisa ja Simo-Heikki Kokko sekä Hanna ja Raineri Avikainen. Joona Benjamin Rämö syntyi 27.5.2010. Vanhemmat Lasse ja Hannele sekä sisarukset Noora, Miika, Veera, Moona ja Saara iloitsevat, samoin isovanhemmat Arvelat ja Rämöt. Kasteen toimitti Antti Rusama. Kaisa, Simo-Heikki ja Olavi Kokon perhe vahvistui 12.9.2010 pienellä pojalla. Juhana Joonatan kastettiin 16.10.2010. Kummeina Kaisa ja Anssi Kokko sekä Anni Pekkola.

Sanoimme toisillemme tahdon 4.9.2010 Kankaanpään kirkossa. Vihkipappinamme oli Jari Kekäle. Marianna (os. Kujansuu) ja Jani-Matti Ylilehto Kiitämme Helsingin OPKOa monista yhteisistä vuosista! Senioriosasto kutsuu. Tyttäremme syntyi 28.6.2010 ja sai kasteessa 5.9.2010 nimen Sofia Hannele. Sohvin kastoi Risto Korhonen ja kummeiksi hän sai Matleena Niemisen, Alli Raittisen sekä Saara-Liisa ja Olli Tarvaisen. Ylpeät vanhemmat Hanna-Leena ja Pekka Johansson sekä isoveli Alvar 2,5 v. PERHEUUTISIA? Kerro ne ilmaiseksi Samassa veneessä -palstalla. Yhteystiedot alla.

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen julkaisu ISSN 0786-4035 Tilaukset, osoitteenmuutokset, palautteet ja ilmoitusmyynti: Osoite OPKO, Hämeentie 155 A 9, 00560 HELSINKI Puhelin (09) 612 9940 Sähköposti arkki@opko.fi Internetissä www.opko.fi/arkki Päätoimittaja Jussi Miettinen Toimitussihteeri ja taitto Sari Nuutinen Kannen kuva © Charlieaja | Dreamstime.com Paino Satakunnan Painotuote Oy 2010 Painos 4/10 4100

2 | A R K K I 4-10

Mediatiedot www.opko.fi/arkki Arkki on ilmestynyt vuodesta 1989. Arkin edeltäjiä olivat tiedotuslehti OPKO-sanomat ja opiskelijalehti Pro Fide. OPKO on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piiriin kuuluva kristillistä koululais- ja opiskelijatyötä tekevä järjestö. Opiskelijatoimintaa on 12 kaupungissa ja nuortentoimintaa 4 kaupungissa. OPKO tekee kolmella paikkakunnalla myös ruotsinkielistä opiskelijatyötä. OPKO on perustettu 1964.


Myllerryksestä uuteen yhteistyöhön T

ulevaisuuden kirkkohistorioitsijat saavat vuodesta 2010 kirjoitettavakseen pitkän luvun. Myllerrysten vuoteen on mahtunut monenlaisia piispanvihkimyksiä, piispaboikottia ja kirkolliskokouksen tekemä päätös rukoushetkestä samaa sukupuolta olevien parien puolesta. Ihmisten luottamusta Raamatun arvovaltaan on nakerrettu terävillä hampailla mediassa ja kirkollisissa keskusteluissa. Kirkon kaapista on tullut ulos uskomaton kirjo erilaisia näkemyksiä, eikä niitä kaikkia voi hyvällä tahdollakaan pitää kristillisinä.

K

irkkolain ensimmäinen pykälä velvoittaa kirkkoa tekemään sen oppia ja elämää koskevat päätökset Raamatun, uskontunnustusten ja Tunnustuskirjojen pohjalta. Kirkollista ajattelua ja päätöksentekoa ohjaa nykyisin kuitenkin relativismi. Sen mukaan jokaisella on oma totuutensa, joka riippuu siitä, missä historian hetkessä ja millaisen kulttuurin keskellä ihminen elää. Nyt on trendikästä sanoa, että Raamattua voidaan tulkita monin tavoin, eikä kukaan voi omia itselleen oikeaa tulkintaa. Siksi kenelläkään ei ole myöskään lupaa sanoa, että jokin asia on väärin. Relativismin verhon alle voi kätkeä myös henkilökohtaisen irtiottonsa kristillisistä dogmeista.

avat Jumalan Muutokset pakott sanan auktoriteetista kiinni

R

elativismi näyttäytyy usein kiehtovana suvaitsevaisuutena, joustavuutena ja lähimmäisyytenä. Se on kuitenkin ylpeyttä. Jos Jumala ja Hänen Sanansa eivät ole perimmäinen auktoriteetti, kukin saa itse päättää, mihin uskoo ja miten elää. Jumalan Sanan tilalle nostetaan pitäviä herätysliikkeitä ihmisen oma mielipide. Relativismi johtaa lopulta totalitarismiin. Kun jokainen tekee sitä, mikä on hänen omissa asemoitumaan uudelleen. silmissään oikein, elämää ja järjestystä suojelevat rakenteet murenevat. Tämä vie kaaokseen. Kun kaaos on riittävän suuri, syntyy pakottava tarve totalitaariseen johtajuuteen, joka palauttaa joukot ruotuun. Tilanne voi tarjota sosiaalisen ja hengellisen tilauksen uusille uskonpuhdistajille, jotka tuovat kansan takaisin Raamatun äärelle. Todennäköisempää lienee kuitenkin se, että kaaosta nousee hallitsemaan johtajia, jotka luovat oman mielensä mukaiset uudet normit. Yleensä heidän norminsa ovat tiukkoja toisinajattelijoita kohtaan. Se siitä relativismista!

M

uutokset pakottavat Jumalan sanan auktoriteetista kiinni pitäviä herätysliikkeitä asemoitumaan uudelleen. Kansanlähetys, evankelinen liike ja Raamattuopisto kokoavat työnsä ystäviä entistä tiiviimmin omiin jumalanpalveluksiinsa ja niiden ympärille rakentuviin yhteisöihin. Käytännössä omaksi kirkoksi järjestäytynyt Luther-säätiö on tämän jo tehnyt - ainakin osittain viidennen herätysliikkeen ja evankelisten kustannuksella. Kaikki nämä yhteisöt tarjoavat yhä enemmän toimintaa kehdosta hautaan ja sitouttavat ihmisiä yhteyteensä. Sitouttaminen on luonteeltaan hengellistä, sosiaalista, taloudellista ja toiminnallista. Näissä myllerryksissä OPKO on nuorisojärjestönä liian pieni selviämään hengissä entiselleen asemoituneena. Nuorten tavoittamisen evankeliumilla tulisi olla samasta juuresta nousevien viidesläisten järjestöjen yhteinen missio. Ainakin jos aidosti unelmoimme tuulen suunnan kääntymisestä takaisin Raamattuun, herätykseen ja lähetykseen. Vieköön tämä myllerrys meitä lisääntyvään yhteistyöhön! Opiskelija- ja Koululaislähetys toivottaa sinulle Vapahtajamme siunaamaa joulunaikaa ja vuotta 2011! Jussi Miettinen OPKOn pääsihteeri

PS. Vuosi 2011 alkaa OPKOn perinteisellä opiskelijakonferenssilla. Se huipentuu 9.1. Espoossa pidettävään ystävätapahtumaan. Vietämme messun, kuulemme raamattutunnin ja järjestömme ajankohtaisia kuulumisia. Juha Tapion akustinen konsertti juhlistaa OPKOn uuden logon julkistamista. Olet tervetullut juhlimaan uusia alkuja!


Jokainen

voi olla

vierelläkulkija

4 | A R K K I 4-10

Š killerb10 | Istockphoto.com


- Kaikki kristityt on kutsuttu kantamaan toistensa kuormia. Ei ole vain joitakin spesialisteja, jotka osaavat homman. Kun Jumala näin kutsuu, se tarkoittaa, että me voimme tehdä niin, toteaa Perheniemen evankelisen opiston rehtori, pastori Petri Välimäki.

P

etri Välimäki on jo vuosien ajan järjestänyt yhteistyÜssä seurakuntien kanssa eheytymisseminaareja ja sielunhoitokoulutuksia eri puolilla Suomea. Hän on tullut tunnetuksi myÜs useiden sielunhoitoa käsittelevien kirjojen sekä televisio- ja radioohjelmien myÜtä. Hädässä olevien tukeminen on noussut Petri Välimäen sydämelle omakohtaisten raskaiden kokemusten kautta. Välimäkien perheessä koettelemukset alkoivat 1980-luvun lopulla, jolloin Petri tyÜskenteli erään markkinatutkimuslaitoksen toimitusjohtajana. Oman lapsen kuolema sai hänet murtumaan ja johti tyÜkyvyn menetykseen. Samoihin aikoihin osui pankkikriisi, jonka seurauksena hänen yrityksensä menetti asiakkaita ja joutui lopulta vararikkoon. Velkaantumisen myÜtä perhe menetti käytännÜssä kaiken omaisuutensa, ja päälle tulivat vielä Petrin ja hänen vaimonsa vakavat sairaudet sekä rakkaan läheisen itsemurha.

Autettavasta auttajaksi - Elämä oli vuosien ajan hengissäselviytymistaistelua. Siinä yhteydessä saimme kokea Jumalan rakkautta, joka konkretisoitui lähimmäisten kautta. Oli ihmisiä, jotka eivät vain puhuneet Jumalan rakkauden pysyvyydestä vaan käytännÜssä heijastivat sitä, olivat vierellä ja ottivat tuskan vastaan, Petri Välimäki kertoo. - Saimme myÜs hyvin käytännÜllistä apua. Meillä oli ihmisiä, jotka antoivat ruokaa ja talou-

dellista tukea. Jotkut hankkivat asunnon, toiset auttoivat perustamaan uuden yrityksen. Yksi antoi toimistonsa käyttÜÜn, toinen osti puhelimen. Lähimmäisten avun kautta Välimäet pääsivät lopulta pois autettavien asemasta tukemaan itse muita. Petri ryhtyi vetämään kristillisen Kriisipalvelu ry:n kriisiryhmää, jollaisesta oli itsekin saanut apua. MyÜhemmin hän päätyi Kriisipalvelun toiminnanjohtajaksi ja lähti samoihin aikoihin opiskelemaan papiksi erikoistuen opinnoissaan sielunhoitoon. Välimäki toimi myÜs seurakuntapastorina Lahdessa ennen siirtymistään Perheniemen opiston rehtoriksi keväällä 2007. Hän uudisti koulutustarjontaa lisäämällä erityisesti eheytymiseen, lähimmäisen tukemiseen ja sielunhoitoon liittyviä koulutuksia, joista opisto tällä hetkellä parhaiten tunnetaankin.

Tärkeintä on läsnäolo Lähimmäistään tukevan on ratkaisevan tärkeää tiedostaa oma roolinsa vierelläkulkijana, jottei hän aseta itselleen liian suuria odotuksia, Petri Välimäki painottaa. Valitettavan usein ihmiset vetäytyvät kärsivän ympäriltä, koska he pelkäävät, etteivät osaa auttaa. - Siellä, missä on rakkauden, luottamuksen ja avoimuuden ilmapiiri, on kolmas läsnä. Jeesus on luvannut olla läsnä siinä, missä kaksi tai kolme on koolla hänen nimessään. Hän on se varsinainen sielunhoitaja, ja meille riittää, että olemme ihmi-

siä, Välimäki muistuttaa. Tärkeimpänä lähimmäisen kohtaamisessa Välimäki pitää läsnäoloa ja tilanteen jakamista. TällÜin voidaan yhdessä miettiä, tarvitseeko ihminen myÜs muuta apua – ja millaista. - Kun lähimmäisten ongelmat koskevat asioita, joihin ei itsellä ole eväitä, tämä pitää reilusti sanoa. Meidän ei tarvitse yrittää olla joka alan asiantuntijoita, vaan olla valmiita tukemaan lähimmäistä tällaisessa tilanteessa sellaisen avun piiriin, joka voi oikeasti auttaa. - On paljon tilanteita, joissa luonnollinen lähimmäisyys, myÜtäilevä kuuntelu ja tuskan jakaminen ovat parasta mahdollista tukea. Joskus taas ihmisen sisimmässä on syviä haavoja tai hänen psykodynamiikassaan on jännitteitä, jotka voivat lähteä lapsuudesta saakka. Silloin ihminen voi tarvita ammattitaitoisempaa terapeuttista tai sielunhoidollista tukea, jossa pystytään käsittelemään asioita pitkäkestoisessa prosessissa. Välimäki jatkaa luetteloa: masennuksesta tai mielenterveysongelmista kärsivä tarvitsee

myÜs lääketieteellistä hoitoa, taloudellisessa kriisissä oleva taas velkaneuvontaa tai sosiaalityÜn apua. Mitään apumuotoa ei tulisi väheksyä tai vastaavasti ylikorostaa. - 1.Tessalonikalaiskirjeessä puhutaan hengestä, sielusta ja ruumiista (1.Tess. 5:23). Jos ymmärrämme Raamatun kokonaisvaltaisen ihmiskuvan, emme pakota toista meidän uomaamme vaan voimme kuunnella hänen tilannettaan ja siitä käsin olla tukemassa häntä. - Tietenkin kaikkein syvin kriisi ihmisellä on, jos hän ei tunne Jumalaa eikä elä siinä yhteydessä, johon hänet on tarkoitettu. Silloin osa oikeaa apua on kertoa Jeesuksesta ja Jumalan rakkaudesta.

Kuunteleminen lohduttaa Raamatun opettavaisimpana esimerkkinä kärsivän ihmisen kohtaamisesta Petri Välimäki pitää Jobin kirjaa. Hädässä olevaa ei saisi liian helposti syyttää omasta tilanteestaan, kuten Jobin ystävät tekivät. - Job oli menettänyt läheisi- A R K K I 4-10 | 5


 ään ja koko omaisuutensa ja oli hengellisessä hädässä. Nykytermeillä voisi sanoa, että Job oli vakavassa reaktiivisessa masennuksessa ja syvässä akuutissa kriisissä. Jobin ystävät jaksoivat ensin kuunnella seitsemän päivää, mutta sitten he eivät enää jaksaneet. Masentuneen vierellä seitsemän päivää on lyhyt aika. - Usein kun vierelläkulkijoina emme enää jaksa, siitä nousee halu ojentaa lähimmäistä. Rupeamme vaatimaan häneltä ryhdistäytymistä ja salaisten syntien tunnustamista. Mutta Jumala nuhteli Jobin ystäviä siitä, etteivät he puhuneet oikein niin kuin Job. Job huusi koko tuskansa ääneen ja oli sitä

Petri Välimäen tuotantoa Kirjoja mm. - Tartu elämään (Kuva ja Sana 2009) - Lähellä ihmistä, sielunhoidon opas (Uusi Tie 2007) - Riippuvuuksien siteistä elämän vapauteen (K&S 2003) - Särkyneen toivo (K&S 2003) - Parantava rakkaus, vierellä kulkijan opas (UT 1999) Radiossa: - Armoterapiaa-ohjelma Radio Deissä joka toinen ma klo 21:40 -23:00. Uusinta la klo 18:00. TV:ssä: - Armon kalliolla – sielunhoidollinen ohjelma elämän tarkoituksesta, mielekkyydestä ja kutsumuksesta. TV7-kanavalla joka toinen ke klo 21:55, uusinta ti klo 22:40.

6 | A R K K I 4-10

mieltä, että oli kohdannut hirveän vääryyden, mutta Jumala sanoi, että hän puhui oikein. Job myÜs opetti ystäviään: �Kuunnelkaa mitä minä sanon, antakaa minun puhua, sillä tavalla te minua parhaiten lohdutatte� (Job 21:2-3).

Ojentamisen perustana tulee olla rakkaus Jos todella kokee, että läheisen tulisi itse ojentautua jossakin elämänsä asiassa, Välimäen mukaan tärkeää on miettiä, mihin sävyyn asian tuo esille. - Kun vihollinen näyttää todeksi synnin, siinä on toivottomuuden sävy. Se jää syyttämiseen ja sen osoittamiseen, kuinka huono ja surkea toinen ihminen on. Mutta kun Pyhä Henki näyttää todeksi syntiä, se tapahtuu aina ristin valossa ja siinä on rakkaus mukana. - Nuhdekin tulee rakkaudessa, kun se tulee Jumalalta. Sen sävy on, että rakastan sinua enkä ole hylkäämässä sinua, mutta tämä asia haavoittaa ja rikkoo sinua, ja haluan auttaa sinua siinä. Jos ihminen kokee, että asiasta puhutaan häntä rakastaen eikä tuomiten, on huikean paljon parempi mahdollisuus, että hän ottaa neuvon vastaan, Välimäki huomauttaa. - Ihmisellä voi olla esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyvä poikkeama tai riippuvuus, joka sitoo häntä vahvasti. Jos me vain tuomitsemme asiaa ja siinä sivussa ihmistä itseään, luultavasti hän vain menee kauemmas eikä ole enää kiinnostunut seurastamme. Mutta jos olemme välittämässä hänelle Jumalan armon ja rakkauden konkretisoitumista, siihen liittyy, että jaamme hänen vaikeuttaan sellaisena kuin hän

�

sen kokee. Petri Välimäki painottaa, ettei ihmistä tule nähdä ongelmansa kautta vaan arvokkaana, Jumalan luomana ja Jeesuksen lunastamana persoonana. - Silloin voimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea häntä, että hän itsekin jonain päivänä kokee itsensä arvokkaana, rakkaana ja tärkeänä ihmisenä. Välille jää tila, jossa meidän täytyy luottaa Jumalan tyÜhÜn.

Jeesus on luvannut olla läsnä siinä, missä kaksi tai kolme on koolla hänen nimessään. Hän on se varsinainen sielunhoitaja, ja meille riittää, että olemme ihmisiä.

Auttamisellakin on rajansa

Lähimmäistään auttavalla on tärkeää olla itselläänkin tuki, joka auttaa miettimään omia rajoja. Välimäki pitää esimerkiksi eheytymisryhmiä hyvänä vertaisapumuotona. - Ei tule myÜskään kahmia itselleen liikaa autettavia. Muuten sitä mukaa kun määrä lisääntyy, laatu taatusti heikkenee. Tulee varata aikaa myÜs omalle perheelle, harrastuksille ja Jumalan edessä olemiselle. Välimäki varoittaa myÜs auttajasyndroomasta, jossa auttaja ei ole tiedostanut ja tyÜstänyt omia lähtÜkohtiaan ja tarpeitaan. TällÜin autettavat palvelevat hänen tarvettaan olla auttaja. - Toinen ihminen ei ole minun auttamiseni objekti vaan oman elämänsä subjekti. Minun tehtäväni on olla palvelijana tukemassa ja rakentamassa hänen elämäänsä, Välimäki summaa.

Auttaessaan ja tukiessaan toisia ihmisellä on itselläänkin vaarana uupua, ellei hän huolehdi omasta jaksamisestaan. Oma rooli auttamistilanteessa tulee nähdä realistisesti. - Kysymme usein, mitä sanoisin toiselle ihmiselle. Usein tärkeämpi kysymys on, miten hoidan itseäni niin, että jaksan jakaa hänen tuskaansa. Tämä vie realismiin: en ole Jumala enkä voi antaa täydellisiä vastauksia, olen vain yksi ihminen toisen vierellä ja voin olla siinä rajallisessa määrin. Sielunhoidollisille tapaamisille Petri Välimäki neuvookin asettamaan terveet rajat kohteliaasti mutta napakasti. Toiselle ei tule luvata, että on aina käytettävissä. - On parempi tavata esimerkiksi kerran kahdessa viikossa tunnin ajan mieluiten jossain muualla kuin kotona, vaikkapa seurakunnassa. Kun on tietty aika ja paikka, kyky samaistua toisen tilanteeseen on parempi, koska sen ajan pystyy todella antamaan toiselle ihmiselle. Jos tilanne on rajaton, siihen ei lopulta pysty millään.

Sari Nuutinen

Perheniemen evankelinen opisto järjestää koulutusta sielunhoitoon ja lähimmäisen tukemiseen sekä lähiopetuksena että monimuotoopetuksena. Tammikuussa 2011 alkavista koulutuksista lÜydät tietoa sivulta www.perheniemi.com


Nimeltä kutsuttu

OPKOn ystäväpyhä Espoonlahden kirkossa su 9.1.2011 10.00 Messu, saarna Jussi Miettinen, Miettinen, liturgia Jouni Turtiainen 11.30 Juhlalounas (8 €) 12.15 Raamattutunti, Soili Haverinen 13.00 ”Uusia alkuja” -juhla (10 €) - Opiskelijatyö eilen, tänään ja huomenna: Pekka Jokiranta, Timo Junkkaala, Päivi Räsänen, Kimmo Karhi ym. - Jamil Chabouh (Ranska) - konsertissa Juha Tapio - uuden logon julkistus - kakkukahvit Lippujen ennakkovaraukset: (09) 612 9940 / opko@opko.fi Osoite: Kipparinkatu 8, Espoo Järj. OPKO ja Espoonlahden seurakunta Tapahtuma on myös osa OPKOn opiskelijakonferenssia.

Juha Tapio

9.1.2011

astumme uuteen aikaan

OPKOn uuden logon julkistus ystäväpyhässä Espoonlahden kirkossa opko.fi/ystavapyha A R K K I 4-10 | 7


RA AMATUS TA

Kuinka elän lähimmäisenä?

M

tä, kyys löytyy sii k le ie m n e is sa Eläm vässä suhtees lä e e m m lä e n että toisen ihmise a s s n a k n la a . Jum mistä auttaen ih ta is to , a ll a rinn

8 | A R K K I 4-10

ies nousi rullaportaita ylös hiukan huojuen. Rullaportaiden vauhti oli miehelle selvästi liikaa ja ylhäällä hän heilahti maahan, kainalosauvat perässään ja pullo povitaskussa vilahtaen. Katselin miehen sukeltamista maahan ja mietin kolmen sekunnin ajan, autanko häntä. Totesin, että seuraava metro Mellunmäkeen menee vasta kolmen minuutin päästä, joten ehdin nostaa miehen ylös. Otin ripeästi pari askelta taaksepäin portaissa ja menin kiskomaan miestä ylös. Hetkessä apuun tuli muitakin ja saimme hämmentyneen ja hiukan pahoillaan olleen miehen jälleen seisomaan. Sen jälkeen kukin meistä hajaantui nopeasti omille teilleen. Auttaminen tuntui hyvältä. Siinä metroa odotellessani koin olevani suorastaan sankari. Olin tehnyt jotakin hyvin epäitsekästä ja täysin pyyteettä. Mutta oliko tuo teko oikeasti sankarillista vai jotakin, mitä meiltä jokaiselta odotetaan?

Täydellinen kohtaaminen Laupiaan samarialaisen vertaus on puhutteleva. Pahoinpidelty ja ryöstetty mies makaa puolikuolleena tien vieressä, mutta kukaan ei halua auttaa häntä. Pappi ja leeviläinen väistävät tätä piestyä ja alastonta miestä. Mutta viimein paikalle saapuu samarialainen, joka likaa omat vaatteensa tätä nostaessaan, hoitaa parhaansa mukaan tämän haavoja, vie hänet majataloon, hoitaa häntä siellä ja aamulla antaa rahaa miehen jatkohoitoa varten. Laupias samarialainen antaa majatalon isännälle kaksi denaaria maksuksi hoidosta. Meidän korvissamme tuo summa kuulostaa parilta eurolta, mutta kaksi denaaria tarkoitti kahden päivän palkkaa. Mitä tuo summa tarkoittaa sinun tuloillasi? Ei mikään pieni raha. Sen lisäksi laupias samarialainen lupaa maksaa vielä vastaisetkin kulut. Jeesus sanoo meille, että meidän tulee olla juuri tällaisia


Meistä ei ole täydellisiksi lähimmäisiksi. Onneksi on Jeesus, jolta saamme pyytää syntimme anteeksi joka päivä.

lähimmäisiä. Tällaisiksi lähimmäisiksi meidät on kutsuttu. Oma sankarillisuuteni hiipuu pelkäksi varjoksi.

Mitä meiltä odotetaan? Jeesus tahtoo, että me lähdemme liikkeelle ja laitamme itsemme likoon hänen tahtomallaan tavalla. Hän on luonut, lunastanut ja lähettänyt meidät elämään juuri sille paikalle, jossa nyt olemme. Hän on antanut meille uskon, antanut meille monenlaisia taitoja ja varallisuutta. Miten me hänen lahjojaan käytämme? Martti Lutherin Galatalaiskirjeen selityksen äärellä eteeni tuli seuraava kohta, joka puhutteli minua: ”Mutta sitten kun ihminen on uskosta vanhurskautettu ja kun hän jo uskossa omistaa Kristuksen ja tuntee hänet vanhurskaudekseen ja elämäkseen, hän ei todellakaan pysy toimettomana, vaan kantaa, kuin hyvä puu ainakin, hyviä hedelmiä. Uskovaisella näet on Pyhä Henki: ja siellä, missä Hän on, hän ei salli ihmisten olla toimettomia, vaan ajaa häntä kaikkiin jumalisuuden harjoituksiin: rakastamaan Jumalaa, kärsivällisyyteen murheissa, avuksihuutamiseen, kiitokseen ja osoittamaan rakkautta kaikkia kohtaan.” Toinen Raamatun kohta, joka puhutteli minua tämän teeman äärellä, on 1. Joh. 3:23: ”Tämä on hänen käskynsä: meidän tulee uskoa hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja rakastaa toinen toistamme, niin kuin hän on meitä käskenyt.” Kaikkein tärkeintä on se, että ymmärrämme ja tunnustamme, että Jeesus on sovittanut syn-

timme ja uskomme häneen. Kun ymmärrämme, että Jeesus on meidän vanhurskautemme ja elämämme, voimme lähteä liikkeelle Pyhän Hengen rohkaisemana ja varustamana. Ei Jumala meitä käske tekemään hyvää siksi, että keräisimme sillä pisteitä muiden silmissä, omissa silmissämme tai Jumalan silmissä. Jumala on antanut meille kymmenen käskyä ja niihin sisältyvän rakkauden kaksoiskäskyn, koska hän rakastaa meitä. Meidän pitää rakastaa ja palvella lähimmäistämme, koska se on parasta sekä meille että lähimmäiselle. Meidän kaikkien elämä on mukavampaa ja turvatumpaa, kun käskyjä noudatetaan. Jumala loi meidät kuvakseen. Hän tietää, että myös me iloitsemme siitä, kun saamme auttaa ja tehdä hyvää muille.

Omalla paikalla armon varassa Mainokset televisiossa ja lehdissä muistuttavat meitä itseemme keskittymisestä ja omien nautintojen hakemisesta, mutta emme saa suostua langenneen luontomme itsekkyyteen. Raamattu näyttää toisen mallin. Elämisen mielekkyys löytyy siitä, että me elämme elävässä suhteessa Jumalan kanssa toisen ihmisen rinnalla, toista ihmistä auttaen. Voit rukoillen kysyä Jumalalta, mikä voisi olla sinulle sopiva paikka olla Jumalan käytössä lähimmäisesi parhaaksi. Onko se vapaaehtoistyö vanhusten parissa, onko se taloudellisen tuen antaminen tärkeään työhön, onko se yösijan tarjoaminen vieraille, onko se evankelioiva työ OPKOn tai seurakun-

nan puitteissa? Kuka on se ihminen, jonka rinnalla voisin kulkea ja hänen taakkaansa helpottaa? Mahdollisuuksia on valtavasti. On uskomatonta, että Jumala luottaa meihin ja lähettää meidät mitä erilaisimpiin tehtäviin. On hienoa, että saa tehdä asioita, joissa voi kokeilla, oppia uutta itsestä, läheisistä ja Jumalasta. On myös tärkeää muistaa, että mikään työ ei ole meidän varassamme. Me teemme virheitä, satutamme läheisiämme, emme kuuntele, kuljemme ohi juuri silloin, kun pitäisi pysähtyä ja antaa aikaansa. Meistä ei ole täydellisiksi lähimmäisiksi. Onneksi on Jeesus, jolta saamme pyytää syntimme anteeksi joka päivä.

Millainen lähimmäinen Jeesus on? Jeesus ei kulje kenenkään ohitse. Jeesus näki sinut jo kaukaa. Hän ei miettinyt kolmea sekuntia

sinun luoksesi tulemista, vaan jo kauan ennen syntymääsi hän valmisti sinulle lahjan. Hän otti sinut kasteessa lapsekseen, antoi sinulle Pyhän Hengen ja uskon Jeesukseen. Hän on kantanut sinua kaikissa sinun vaiheissasi. Hän on ollut sinun vierelläsi vaikeimpinakin hetkinäsi, silloin kun kukaan muu ei ole ollut sinun vierelläsi tai pitänyt sinun puoltasi. Evankeliumin sanan kautta hän on sinua hoitanut ja kutsunut yhä uudelleen luokseen. Jeesus hoitaa sinun haavasi, voitelee sinun ruhjeitasi. Jeesus on maksanut sinun täydet kulusi ristinkuolemallaan. Kuule, kun Jeesus lupaa kuten laupias samarialainen: ”Jos sinusta koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne!” Katariina Leskelä Helsingin OPKOn työntekijä Kuvat: Sari Nuutinen

A R K K I 4-10 | 9


AJANKOHTAISTA

Tulevia tapahtumia 18.12. Jouluillallinen En

ä-Sepässä klo 17

Minä + lähetystyö = ?!

6.-9.1.2011 Opiskelijak onferenssi ”Nimeltä kutsuttu” Enä-Sepässä, opko.fi/konferenssi 9.1. Valtakunnallinen OP KOn ystäväpyhä Espoon lahden kirkossa alkaen klo 10, opko.fi/ystavapyha 28.-30.1. MiniMissio-ku rssin aloitusjakso Enä-S epässä, opko.fi/minimissio

MiniMissio -kurssi • • • •

Tutustu lähetystyöhön ulkomailla ja Suomessa Löydä oma kutsusi ja paikkasi lähetystyössä Viisi viikonloppua vuoden aikana + etäjaksoja Aloitusjakso 28.-30.1.2011 Enä-Sepässä, muut lähijaksot Raamattuopistolla

Hae nyt: opko.fi/minimissio Järj. OPKO, Kylväjä, SRO ja Sansa

OPKOn jouluillallinen lauantaina 18.12. klo 17 Enä-Sepässä, Vihdissä Ohjelmassa myös pääsihteerin joulupuhe, yhteislaulua sekä hiljainen piparihuutokauppa. Ilmainen bussikuljetus (meno-paluu), lähtö Kiasman edestä klo 16 Ilmoittautuminen viimeistään 10.12. opko@opko.fi, p. (09) 612 9940. Kerro ilmoittautuessasi ruoka-aineallergiat. Hinta: opiskelijat ja koululaiset 17 €, seniorit 30 €, alle kouluikäiset ilmaiseksi Maksu tilille: 800017-1296114 viite 7744

Tervetuloa! 10 | A R K K I 4-10


KOULULAISTYÖ

Rohkein askelin tuulta päin 4Kävimme

Minne johtaa se tie, jolle jätämme jalanjälkemme, kyseli Kalvolan seurakunnan nuorisotyöntekijä Tuomo Saarikko.

nuorten kanssa ”Tuulta päin” 17.-19.9. EnäSepässä. Leirillä oli n. 30 nuorta, joista osa viime kesän riparilaisia ja osa vanhempia vuosikertoja. Riparimuisteloiden lisäksi pohdimme Jumalan kanssa kulkemista elämän tuulien keskellä, pelasimme koppipalloa, harjoittelimme kanootilla tehtävää eskimokäännöstä kuivaharjoitteluna ja ylistimme ja rukoilimme Jumalaa, jolta olemme saaneet kaiken mitä meillä on. Kristinuskossa ei ole kysymys vain tiedosta vaan suhteesta. Jumalaa ei voi oppia tuntemaan, jos ei lähde kulkemaan Hänen kanssaan, Hänen tietään. Jumala saattaa näyttää tällä tiellä vain seuraavan askelen tai joskus voi tuntua, että joudumme kulkemaan täysin pimeässä. Silloinkin Raamatun sana lupaa: ”Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani”. Jumala saat-

taa antaa meille vaikeuksia elämään, jotta etsisimme Häneltä apua ja suhteemme Häneen voisi vahvistua. Missä kuljemmekin, jätämme aina sinne jalanjäljen. Meidän elämämme varsinainen kysymys on, mille tielle jälkemme jätämme. Sille joka johtaa Jeesuksen ristin luokse, jossa mustimmatkin askeleet voi saada

anteeksi, vai jonnekin muualle. Päätimme leirin yhteiseen jumalanpalvelukseen ja ehtoollispöytään, jossa saimme kuulla sanat: ”Sinun puolesta annettu ja vuodatettu”. Tämän sanoman kanssa ja varassa saatoimme lähteä rohkeasti Enä-Sepän suojista elämän tuulien keskelle. Teksti ja kuvat: Olli Lehmonen

Väläyksiä koululaistyön päiväkirjasta

Kuva © Billy Alexander | SXC

J

unani kolkkaa kohti Kajaania. OPKOn Oulun ja Kajaanin opiskelijatyöntekijä Antti Leinonen haluaa, että Kajaanin koululaiset kuulevat evankeliumin. Hän on soittanut yläkoulun ja lukion rehtorille: ”Voisimmekohan vierailla uskontotunneillanne?” Ovet kouluun ovat avautuneet. Kohtaamme Antin kanssa torstai-iltana. Rohkaisevaa vaihtaa kuulumisia ja valmistautua yhdessä. Päätämme illan ja rukoilemme tulevan päivän vierailujen puolesta. Aamulla Antti suuntaa lukioon ja minä pääsen kohtaamaan yläkoulun kahdeksasluokkalaisia. Kun kävelen koululle, minua jännittää. Niin kuin aina. Mihin päin kääntyisin apua pyytämään? Ylöspäin. ”Oi Herra, jospa sinä kohtaisit näitä nuoria rakkaudellasi. Jospa pehmentäisit sydämeni, antaisit rohkeuden ja oikeat sanat suuhuni. Tekisit sen, mihin itse en pysty.” Kolme uskonnon tuntia lentää kuin siivillä. Alkuun oppilaat ihmettelevät vierailijaa. Kirjoitan taululle kolme Raamatun paikkaa lähimmäisen rakastamisesta, totuudesta ja iankaikkisuudesta. Gospelin soidessa jokainen oppilas rastittaa lauseen, jota he pitävät tärkeimpänä kristinuskossa. Ilmapiiri alkaa vapautua.

Kerron OPKOn synnystä ja tarkoituksesta. Oppilaat kuuntelevat vielä, kun jatkan henkilökohtaisella todistuksellani herätysliikkeen merkityksestä elämässäni. Seuraavaksi siirrymme tunnin mielenkiintoisimpaan osaan. Keräämme laput, joihin oppilaat saavat kirjoittaa nimettöminä minkä tahansa kysymyksen tunnin aiheesta. Ja niitä riittää, kolmekymmentä kysymystä kolmen tunnin aikana. Vastaan siihen, kuka Kristus on, mitä Jumala ajattelee homoudesta, noudatanko Raamattua, mitä on kristinusko, olenko neitsyt, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen ja missä on taivas. Yhden tunnin jälkeen keskustelu jatkuu vilkkaana välitunnin yli. Kuinka Jumala rakastaakaan näitä nuoria! Kävelen kohti Tampereelle lähtevää junaa. Sisälläni kuplii evankeliumin ilo. Kuinka suloiset ovatkaan evankeliumin tuojan askeleet. Olen saanut lahjaksi jotain, mitä en ole ansainnut. Sinä myös. Koululaiset odottavat kuulla siitä. Haluaisitko kertoa sen? Tehdään se yhdessä! R K K I 4-10 | 11 JussiAValkonen


TEEMA-ARTIKKELI

Mentori tukee hengellistä kasvua 4Mentorointi on valmennusme-

netelmä, jossa kokenut osaaja auttaa kokematonta kehittämään osaamistaan esimerkiksi työssään. Kristillisessä viitekehyksessä mentorointi-sanaa voidaan käyttää myös hengellisestä vanhemmuudesta, jossa vanhempi tai kokeneempi kristitty tukee nuoremman kasvua uskonelämässä ja palvelutyössä. - Mentorisuhteessa kysellään kysymyksiä, ei anneta valmiita vastauksia. Jeesuksen ja Paavalin malli oli ”seuratkaa minua”. Tämä on johtajuuden ja mentoroinnin lähtökohta: johtaja kulkee edellä, mutta ei välttämättä kerro toisille, mitä tulee tehdä, vaan kutsuu mukaan. Näin toteaa Christoffer Perret, joka on toiminut mentorina ja nähnyt menetelmän hyödyt sekä yritysmaailmassa että hengellisessä työssä. Entinen mainostoimiston johtaja työskentelee nyt osa-aikaisesti Petruksen

seurakunnassa Helsingissä ja vetää tiimiä, jonka vastuualueena ovat nuoret aikuiset ja nuorisotyö.

Ei käskemistä vaan haastamista Sysäyksen seurakuntatyöhön Christoffer Perret sai 2000luvun alussa Mike Breeniltä, joka toimi tuolloin anglikaanisen St. Thomas -seurakunnan kirkkoherrana Englannissa. - Kävin tutustumassa hänen seurakuntaansa, ja siellä oli todella paljon kypsiä johtajia. Rupesin kaivelemaan, mistä se johtui, ja he selittivät minulle. Heillä on tietoinen mentorointiprosessi sekä yksilö- että ryhmätasolla. He ovat kouluttaneet jo tuhansia johtajia ja sanovat itse, että tämä on syy seurakunnan valtavaan kasvuun. Breenistä tulikin Perret’lle seurakuntatyöhön eräänlainen oppi-isä ja mentori, jonka opet-

tamat periaatteet ovat auttaneet häntä vuorostaan mentoroimaan muita hengellisessä kasvussa. Eräs näistä periaatteista on ”low control, high accountability” (matala kontrolli, korkea vastuullisuus). - Tietoisella tavalla pyritään eroon tyypillisestä tuottaja– kuluttaja-asetelmasta; sen sijaan kaikki ovat opetuslapsia. Mentorin tehtävä ei ole käskeä vaan kysyä ”mitä mieltä sinä olet”, ”miten aiot elää Raamatun viitoittamaa elämää”. Breen ei välillä vastannut kysymyksiini vaan sanoi, että ”sinun pitää kysyä tuota Jumalalta eikä minulta”, vaikka hänellä varmasti olisi ollut ideoita. Mentori haastaa toista henkilöä tekemään itse, Perret selittää.

Oma esimerkki tärkeä Mentorointia voidaan soveltaa myös millä tahansa yksittäisellä elämänalueella, jolla toi-

Hengellistä sijoittamista

© Monkey Business Images | Dreamstime.com

12 | A R K K I 4-10

Mentorointia voi verrata sijoittamiseen. Ihmisiin investoidaan siinä viidenlaista ”pääomaa”: 1. Hengellinen pääoma Opettaminen, toisen puolesta rukoileminen, hengellinen varustaminen. 2. Suhdepääoma Mentorointisuhde on parhaimmillaan kokonaisvaltainen. 3. Älyllinen pääoma Mentori antaa mentoroitavalle uusia taitoja ja uutta tietoa. 4. Rahallinen pääoma Voi olla pieniäkin investointeja, kuten kahvin tarjoaminen tai matkustaminen toisen luo. 5. Fyysinen pääoma Toisen kanssa vietetty aika, läsnäolo. -Breen/Perret

Christoffer Perret

nen haluaa kasvaa tai kehittyä. Keskeistä on, että mentoriksi ryhtyvä on itse kulkenut edellä sillä alueella, jolla hän valmentaa toisia. - Nykyään on suosittua, että ihmisillä on personal trainer, eli mentori kunnon kehittämisen puolella. Sellaiseksi en kelpuuttaisi rupukunnossa olevaa. Hengellisessä mielessä henkilöltä, joka tuntee syvällisesti Raamattua, voin oppia siitä, tai jos jollain on vahva rukouselämä, voin oppia häneltä rukouksesta, Christoffer Perret vertaa. - Kokonaisvaltaisemman mentorin tehtävässä tärkeintä on luottamus, jotta kysymykset, joita hän kysyy, ovat oikeutettuja. Myös henkilökemian tulee toimia, että on luottamus ja tunne, että mentori haluaa mentoroitavan hyvää eikä hänellä ole omia taka-ajatuksia. Ollakseen uskottava mentorin tulee myös haastaa itseään enemmän kuin muita. - Mentorointiin liittyy aina kaksi asiaa: tukeminen ja haastaminen. Suhdetta pitää rakentaa ensin, ja haastaa voi vain siinä määrin kuin suhdepohjaa on. Oman tiimini kohdalla olen hyvinkin haastava, mutta silloin pitää katsoa, että olen haastanut itseni ensin. Perret ottaa esimerkin seurakuntansa ulospäin suuntautu-


OPKO -KASVO

Hyvä kiertoon Rovasti Henrik Perret’n poikana Christoffer Perret on lähes luonnostaan kasvanut kantamaan vastuuta seurakunnassa nuoresta asti. Joitakin vuosia sitten hän alkoi kokea kutsumusta varustaa muitakin vastuunkantoon. - Totesin entisen yhtiökumppanini kanssa, että meihin on panostettu paljon. Meidän molempien isät olivat pappeja, ja kun joku ulkomainen puhuja tuli vierailemaan, saimme istua jalkojen juuressa kuuntelemassa. Totesimme, että vaikka emme koskaan saaneet selkeitä mentoreita, voisimme itse olla mento-

reita nuoremmille. Perret ja hänen yhtiökumppaninsa alkoivat koota seurakunnastaan nuoria potentiaalisia johtajia. He järjestivät nuorille saunailtoja, opettivat, rukoilivat ja viettivät aikaa näiden kanssa. Kaikki ovat nyt jonkinlaisissa johtotehtävissä eri seurakunnissa. - Sen jälkeen olemme lähteneet tietoisesti panostamaan mentorointiin ryhmä- ja yksilötasolla. Minä mentoroin tiimiäni ja he mentoroivat toisia 4-8 hengen ryhmissä: opettavat, viettävät paljon aikaa ja tekevät asioita yhdessä. Kymmenet ihmiset ovat menneet prosessin läpi, ja joka syksy aloitetaan uusi ryhmä. Seurakuntamme strategiassa on ajatus, että jokaisesta tulisi opetuslapsi, joka tekee eikä vain kuuntele. Perret’n mukaan työ on tuottanut hedelmää ja rohkaissut nuoria aikuisia kierrättämään itse saamaansa hyvää edelleen. - Nuoret aikuiset ja opiskelijat, jotka ovat muuttaneet täältä muualle, ovat jatkaneet samaa prosessia. Siitä on tullut heille elämäntapa, että he panostavat muihin.

Siina Oikari, 23 Savonlinnan OPKOn taloudenhoitaja

”Jäin heti koukkuun” Miten päädyit mukaan OPKOn toimintaan? Heti aloitettuani opinnot Savonlinnassa otin selvää, millaista toimintaa kaupungissa olisi tarjolla kristityille opiskelijoille. OPKO oli ainut vaihtoehto, mutta erittäin hyvä sellainen. Löysin paikkani sieltä nopeasti ja jäin koukkuun.

Missä toimintamuodoissa olet ollut mukana? Opiskelijailtojen, raamiksien ja pelivuorojen lisäksi olen ollut mukana Itä-Suomen OPKOjen leireillä sekä valtakunnallisessa loppiaiskonferenssissa. Vaikutan Savonlinnan OPKOn hallituksessa. Paikallisyhdistyksessämme olemme myös järjestäneet erilaisia tempauksia, kuten myyjäisiä, joulukorttitalkoita, avustamista jumalanpalveluksissa, retkiä yms.

Sari Nuutinen

Mitä OPKOn toiminta on sinulle antanut? Sen lisäksi, että olen saanut samanhenkisiä ystäviä, laadukasta opetusta ja mukavaa ajanvietettä, OPKO on tarjonnut minulle mahdollisuuden käyttää lahjojani Jumalan valtakunnan hyväksi. Vaikka joskus vastuu voi tuntua raskaaltakin, olen kokenut tärkeäksi kantaa korteni kekoon yhteiseksi hyväksi. Jumala on antanut ja antaa siihen voiman. Olen oppinut hallituksessa toimimisen kautta, kuinka järjestö toimii, ja päässyt kokeilemaan kaikenlaista sihteerin hommista taloudenhoitoon. OPKO opetti minut palvelemaan myös musiikillisilla lahjoillani.

Mitä muuta harrastat?

© Steve Debenport Imagery | Istockphoto.com

vasta työstä, johon kuuluu myös katuevankeliointi. - Ensimmäisiä asioita, mitä tein uuden tiimini kanssa, oli kutsua heidät mukaan kadulle. Joku kyseli, että eihän tätä tarvitse tehdä, jos ei halua. Sanoin, ettei tarvitse, mutta ei seurakunnassa tarvitse myöskään olla töissä. Perret naurahtaa. - Mutta näin voi sanoa vain, jos itsekin tekee jotain. Ainakin pitää olla kokemus, että on tehnyt vähintään kerran ja oppinut siitä jotain.

Pääasiassa haaveilemista, että olisi enemmän aikaa ja mahdollisuuksia harrastaa ja kehittää itseäni asioissa, joista pidän, kuten laulaminen ja soittaminen sekä kuvataide ja käsityöt. Satunnaisesti lenkkeilen ja käyn OPKOn vuorolla pelaamassa sählyä ja lentopalloa.

Millaisia tulevaisuuden haaveita sinulla on? Haaveilen, että löytäisin kanavia käyttää ja kehittää lahjojani Jumalan valtakunnan hyväksi ja ihmisten iloksi. Toivon sen verran menestyksekästä työtä, että viihdyn työssäni, pärjään omillani ja voin auttaa muita. Toivon Jumalan suunnitelman toteutuvan elämässäni. A R K K I 4-10 | 13


PAIKALLISYHDISTYKSET

M O ZO I

OPKOn MAANTIEDE

OPKOn paikallisyhdistysten vastuunkantajia ja ajankohtaisia tapahtumia.

HELSINKI

Paula Kuronen muistelee

14 | A R K K I 4-10

Kuopio Joensuu Pieksämäki Jyväskylä Savonlinna Tampere Mikkeli

Pori

Lahti Turku & Åbo

Helsinki & Helsingfors

OPKOlla on toimintaa neljällätoista paikkakunnalla. Ruotsiksi toimintaa on Helsingissä, Turussa ja Vaasassa. Tutustu tarjontaan: www.opko.fi

jöiden erilaiset maailmankuvat voivat vaikuttaa heidän tulkintoihinsa näistä havainnoista. Luennot herättivät osallistujissa kysymyksiä ja synnyttivät jälkeenpäin vilkasta keskustelua. Kumpikin luento houkutteli paikalle monia, jotka olivat ensi kertaa OPKOn tilaisuudessa.

Opiskelijaillassa eräs nuori mies ilmaisi myös halunsa tulla uskoon. Tilaisuuksia voidaan siis pitää kaikin puolin hyödyllisinä ja onnistuneina. Akateemiset luennot ja debatit on useilla muillakin paikkakunnilla havaittu toimivaksi tavaksi tavoittaa uusia opiskelijoita, ja

LNAINASANOJA uoret kristityt viettävät suurimman osan vapaaajastaan kristittyjen ystäviensä kanssa. Näin he eivät näy yliopistolla tai muussa opiskelupaikassaan, eivätkä ole mukana sen arjessa. Sitä vaikeampi heidän on päästä keskusteluihin opiskelutovereiden kanssa ja tuoda ketään Jeesuksen luokse. Sen sijaan, että kristityt toivovat voittavansa yhden opiskelijan sydämen Kristukselle, he voisivat olla läsnä yliopistolla, muuttaa koko yliopiston kulttuuria ja saada siellä hyvää aikaan Jumalan kunniaksi.

Kajaani Vasa

Tieteen ja uskon suhde kiinnostaa opiskelijoita

Helsingin OPKO järjesti lokakuussa kaksi luentotilaisuutta, joilla pohdittiin maailmankaikkeuden ja elämän syntyä. Bioprosessitekniikan professori Matti Leisola luennoi Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella elämän synnyn arvoituksesta. Hän tarkasteli aihetta kemiallisen evoluution, informaation, solun, darvinistisen mekanismin sekä kristityn näkökulmista. Hiukkasfyysikko ja tutkija Lauri A. Wendland jatkoi teemaa samalla viikolla HOPKOn opiskelijaillassa otsikolla Maailman synnyn arvoitus. Wendland käsitteli luennollaan muun muassa tieteellisiä havaintoja maailmankaikkeuden hienosäädöstä sekä sitä, kuinka tieteili-

Oulu

Jyväskylän OPKOn Mantelissa 4/10 Femi Adeleyen haastavaa opetusta NOSA-konferenssissa

H

eprean ja kreikan kielen syntiä tarkoittavan sanan eräs perusmerkitys on ”harhaan osuminen”. Minulla on siis taipumus ajatella, että kun elämässäni osun maaliin, niin silloin todellinen luontoni ja taitoni tulee esille. Mutta kun suoritukseni suuntautuu kohti ojaa, niin kyse on huonosta tuurista. Kun olen kiva, olen oma itseni. Kun olen ilkeä, sattui vahinko. [...] Kristitty kuitenkin tietää, että vaikka kierroksen lopulla tilillä

olisi monta hutia, niin saamme vaihtaa tuloskorttimme täydelliseen suoritukseen. Rata on jo kierretty kertaakaan ohi heittämättä. Antti Leinonen vertaa elämää frisbeegolfiin Oulun OPKOn Jyssäyksessä 5/10

V

ertauksessa (laupiaasta samarialaisesta) ei lopulta ole kyse siitä, miten hyviä lähimmäisiä me olemme olleet. Emme pysty samanlaiseen sääliin ja auttamisenhaluun kuin Jeesus. Sen sijaan hän kääntää asetelman nurinniskoin: kysymys on siitä, että suostummeko tuon ryös-

niihin tullaan panostamaan jatkossa yhä enemmän. Kun faktoja lyödään pöytään kiihkottomasti mutta selkeästi, ne haastavat miettimään – ja Jeesus on itse luvannut, että etsivä löytää. Tässä tarvitaan kuitenkin aina myös rukousta. Leisolan ja Wendlandin luentojen äänitykset ja diat löytyvät OPKOn nettisivuilta kohdasta Palvelut > Opetukset > Yliopistoluennot. Teksti ja kuvat: Sari Nuutinen

tetyn miehen asemaan? Onko synti runnellut ja pahoinpidellyt meidät elinkelvottomiksi? Vasta kun Jeesus on tuonut meidät majataloon ja maksanut verellään ylläpidon, meistä voi kasvaa oikeita lähimmäisiä, jotka voivat Jumalan silmin katsoa lähimmäisiä ja kokea sääliä, joka saa meidät toimimaan. Pekka Ryhänen Kuopion OPKOn Ilosanomissa 3/10 ***

Sitaatteja OPKOn paikallisyhdistysten lehdistä. Ehdota lainausta: arkki@opko.fi


KANSAINVÄLISTÄ

NOSA 2010 – intoa, erilaisuutta ja yhteyttä 4Eräänä syyskuisena iltapäivänä

aloitin arkimietteissäni matkan opiskelupaikkakunnaltani kohti Göteborgia. Osallistuin siellä pohjoismaiseen NOSA-konferenssiin. Tänä vuonna nelipäiväisen opiskelijakonferenssin teemana oli ”United” - luvassa oli siis puhetta yhteydestä. Iloisena päästessäni hetkeksi irti arkisesta pyörityksestä odotin mielenkiinnolla, mitä kauan odotettu reissu pitäisi sisällään. Konferenssipaikkamme L.M. Engströms gymnasium tarjosi sopivan yksinkertaiset puitteet. Mukana oli paljon eri-ikäisiä nuoria aikuisia, muutamia myös muualta kuin Pohjoismaista. Ei siis ollut ihme, että kansainvälistymisen tuulta tuntui innokkaasta keskustelusta täyttyneessä ilmassa. Iloinen, lämmin ja aito sisaruksellinen tunnelma puhalsi vähitellen hehkua pinnan alla kytevään hiileen: jakaa lahjaksi saamastamme evankeliumin aarteesta muille.

Jumalalla on käyttöä kaikkien lahjoille Innon sytyttämiseen ei kuitenkaan riitä pelkkä tunnelma.

Pääpuhuja Femi Adeleye kertoi afrikkalaisnuorten seurakuntaaktiivisuudesta, joka toteutuu joskus jopa opiskelun kustannuksella. Hän tähdensi, että Jumala käyttää meidän lahjojamme evankeliumin eteenpäin viennissä, eikä siksi niiden kehittämiseen esimerkiksi opiskellen käytetty aika mene hukkaan. Vähitellen ajatukset niveltyivät mielessäni viime vuoden konferenssin ajatuksiin ystäväevankelioinnista. Saan olla Jumalan käytettävissä omalla paikallani, kun vain annan Hänelle siihen luvan ja toimin rohkeasti, niin kuin kuninkaallinen kaimani Ester aikoinaan. Näitä ajatellessani pääsi huuliltani rohkeuden puutteesta nouseva huokaus.

Yhteys vapauttaa Adeleye nosti esiin kohdan, jossa Jeesus rukoilee opetuslastensa ja heidän todistustaan uskovien puolesta (Joh. 17:20). Hän selitti, että voimme ajatella samalla tavoin hänen rukoilevan paitsi meidän, myös niiden ihmisten puolesta, joille me jaamme aarteestamme. Jeesus tuntee heidät jo ennen kuin

Lilian Lindén

me. Samassa yhteydessä Jeesus rukoilee uskovien olevan yhtä. Hänen sanoistaan voi lukea sen, että kun Kristus on meissä, me olemme yhtä toistemme kanssa (Joh. 17:23). Mietin, että tuo Kristuksen yhteydessä olemisella saavutettu yhteys vapauttaa meidät olemaan erilaisia ja eri mieltä. Silti olemme yhtä.

Uusia alkuja Konferenssin lopulla jaoimme ajatuksiamme kansallisesti. Kipinä kansainväliseen työhön

omalla paikkakunnalla tuntui syttyneen monen mukana olleen suomalaisen sydämeen. Itsekin sain vahvistusta jo aiemmin syntyneelle ajatukselle aloittaa kansainvälistä raamattupiirityötä opiskelupaikkakunnallani. Kotimatkalla iloitsin, että vaikka konferenssista saaduista tutuista onkin vaikea erota, olemme aina Jeesuksen kautta yhtä. Niinpä tien noustessa vastaan voimme tukea toisiamme, vähintäänkin rukouksin. Essi Keskiaho

Lilian Lindén

NOSA 2010 - Pohjoismainen opiskelijakonferenssi järjestettiin tänä vuonna 23.-26.9.2010 Göteborgissa. - Pääpuhujana oli IFESin apulaispääsihteeri, nigerialainen Femi Adeleye. - Konferenssiin saapui n. 130 osallistujaa kaikista pohjoismaista. Kaikille avoimissa tilaisuuksissa osallistujia oli enemmänkin. Suomalaisia mukana oli kolmisenkymmentä. - NOSA 2011 järjestetään ensi lokakuussa Tukholmassa.

A R K K I 4-10 | 15


OPKO -UUTISIA

OPKO NEWS O P K O - U U T I S I A

J O U L U K U U / 2 0 1 0

Katariina Leskelä

Juha Tapio konsertoi ystäväpyhässä 9.1.11 Samalla julkistetaan uusi logo 4OPKOn valtakunnallinen ystä-

väpyhä pidetään 9.1.2011 klo 10 alkaen Espoonlahden kirkossa. Päivä alkaa ehtoollisjumalanpalveluksella, jossa saarnaa Jussi Miettinen ja liturgina toimii Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen. Messun jälkeen nautitaan juhlalounas ja kuullaan Soili Haverisen raamattutunti ”Kutsuttu Sanaan ja rukoukseen”. Juha Tapio konsertoi trubaduurina klo 13 alkavassa ”Uusia alkuja” -juhlassa, jossa myös paljastetaan OPKOn uusi logo sekä katsastetaan lyhyesti järjestön historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Puheenvuoroja kuullaan entisiltä ja nykyisiltä OPKO-aktiiveilta (mm. Pekka Jokiranta, Timo Junkkaala, Päivi Räsänen, Kimmo Karhi). Juhla päättyy kakkukahveihin. Lounaan hinta on 8 euroa, ja ”Uusia alkuja” -juhlan ohjelma kahvitarjoiluineen maksaa 10

euroa. Lippuja voi varata etukäteen numerosta (09) 612 9940 tai osoitteesta opko@opko.fi. Ystäväpyhä on myös osa opiskelijakonferenssia, ja lounas ja juhlalippu sisältyvät konffan hintaan.

Uusi logo viestii nykyaikaisuudesta Logonvaihdoksen tarkoituksena on vahvistaa OPKOn imagoa nykyaikaisena mutta edelleen Raamatulle uskollisena opiskelija- ja koululaisjärjestönä. Uusi logo ja värimaailma tulevat näkymään kaikessa OPKOn viestinnässä, kuten nettisivuilla, Arkki-lehdessä ja mainoksissa. Nykyinen logo on ollut käytössä 1970-luvun lopulta lähtien. Vuoden 2009 lopulla järjestettyyn logokilpailuun saatiin yli 50 ehdotusta, joiden joukosta OPKOn työvaliokunta pitkän harkinnan jälkeen valitsi suosikkinsa. Warner Music

Uutiset kokosi Sari Nuutinen, OPKOn tiedottaja

16 | A R K K I 4-10

Jouluillallinen Enä-Sepässä 18.12. 4OPKOn jouluillallinen kokoaa

yhteen opiskelijat, koululaiset ja seniorit hyvän ruoan ja joulun sanoman ääreen Enä-Seppään lauantaina 18.12. klo 17. Ohjelmassa on näytelmä, musiikkia, maittavaa jouluruokaa sekä piparkakkutalojen hiljainen huutokauppa. Enä-Seppään järjestetään ilmainen edestakainen bussikuljetus. Kyyti lähtee Kiasman

edestä klo 16. Tilaisuuden hinta on koululaisilta ja opiskelijoilta 17 e ja senioreilta 30 e. Alle kouluikäiset aterioivat ilmaiseksi. Maksu suoritetaan tilille 8000171296114 viitteellä 7744. Ilmoittaudu illalliselle ja bussin kyytiin 10.12. mennessä: (09) 612 9940 tai opko@opko. fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä ruoka-aineallergiat.

TYÖNTEKIJÄUUTISIA Turussa syksyllä lisätyövoimaa OPKOn opiskelijatyöhön Turkuun saatiin syksyksi työllistämistuella kolme uutta työntekijää joulukuuhun saakka. Teologian opiskelijat Alexandra Johansson ja Ingrid Björkskog työskentelevät täysipäiväisesti Åbo Studentmissionin (ÅSSM) työssä. Sosionomidiakoniopiskelija Elin Weckman tekee 2/3 työajalla Turun OPKOn ja 1/3 ÅSSM:n töitä. Lisäksi Niklas Wallisin työosuus ÅSSM:ssa kasvoi loppuvuodeksi 100 prosenttiin. Työllistämis-

tuki saatiin nuorisotyöjärjestö Allianssin kautta.

Mervi Tiilikainen koululaistyössä Sosionomiopiskelija Mervi Tiilikainen on työskennellyt OPKOn varhaisnuorisotyössä 30 % työosuudella syyskuun alusta joulukuun alkuun. Tiilikainen suoritti jo keväällä harjoittelun OPKOlla. Syksyllä hän on ollut toteuttamassa Ruttureppu-leiriä ja -lehteä. Ensi vuonna Tiilikainen työskentelee myös OPKOn ja Suomen Evankelisen Allianssin järjestämän evankelioimiskongressin projektisihteerinä.


Evankeliumia nuorille - kaikki mediat käyttöön Nuotta.com

4OPKOn,

Kansanlähetyksen ja SLEYn julkaisema Nuotta on kasvanut lehdestä nuorten monimediaksi, johon kuuluvat myös radio- ja tv-tuotanto sekä Nuotta.com-uutisblogi. Marraskuun puolivälissä starttasi Nuotta-taajuus-nettiradio osoitteessa www.nuotta.com/ webradio. Nuotta-taajuus on Suomen ensimmäinen vuorokauden ympäri gospelia soittava radiokanava. Yhdessä Radio Dein kanssa toteutettava Nuotta-taajuus tuo gospelin lisäksi ilmoille raamattuopetusta ja nuortenohjelmia. Soittolistat ja ohjelmat ovat nuorten itse tekemiä. Nettiradiota voi kuunnella tietokoneiden lisäksi älypuhelimilla ja erityisillä internetradiolle tarkoitetuilla kuuntelulaitteilla. Kissa Pöydälle -tv-ohjelma

näkyy kerran kuussa TV7kanavalla. Ohjelma käsittelee tämän päivän nuorille tärkeitä aiheita kiertelemättä. Jokainen jakso sisältää nuorten itse tekemän mediatuotannon, joka voi olla esimerkiksi lyhytelokuva, näytelmä tai musiikkiesitys. Jaksoja voi katsoa myös netin kautta www.tv7.fi tai jälkikäteen

Miettinen historiallisessa Lausanne III -kokouksessa 4OPKOn pääsihteeri Jussi Miet-

tinen osallistui lokakuussa Kapkaupungissa pidettyyn historialliseen Lausanne III -kongressiin OPKOn ja Suomen Evankelisen Allianssin lähettämänä. Konferenssissa porauduttiin evankelioimisen ja maailmanlähetyksen mahdollisuuksiin ja haasteisiin yleisluentojen, seminaarien sekä eri intressiryhmien tapaamisten kautta. Konferenssin yleisteemana oli ”Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa” (2. Kor. 5:19). Afrikka oli valittu pitopaikaksi, koska maantieteellisesti globaalissa etelässä ja idässä elää 3/4 koko maailman väestöstä ja yli 2/3 kristityistä. - Tämänkaltaiset konferenssit tarjoavat mahtavan ikkunan nähdä, mitä Jumalan seurakunnassa tapahtuu eri puolilla maailmaa. Samalla saa perspektiiviä

Viidesläisille yhteinen laulukirja

Suomen tilanteeseen ja myös OPKOn tekemään kristilliseen opiskelijatyöhön, Jussi Miettinen kertoo. Kahdenkeskisissä tapaamisissa Miettinen neuvotteli yhteistyöstä yhdysvaltalaisen The Veritas Forumin kanssa ja kutsui maaliskuuksi Suomeen yliopistokiertueelle englantilaisen Damaris-järjestön perustajan Nick Pollardin. Lausanne III -kongressi toteutettiin yhteistyössä World Evangelical Alliancen (WEA) kanssa, johon lukeutuu n. 420 miljoonaa evankelikaalista kristittyä. Konferenssiin osallistui 4200 ihmistä 197 maasta. Suomesta oli 20 osallistujaa. Kongressia saattoi seurata eri puolilla maailmaa virtuaalisesti ja osallistua siihen digitaalisen teknologian keinoin. Kongressin aineistoon voi perehtyä osoitteessa www. lausanne.org/prepare.

TV7:n arkistosta. Ohjelman tekijät toivovat löytävänsä lisää kiinnostuneita osallistumaan ohjelman ideointiin ja toteuttamiseen. Erityisesti kaivataan nuoria ja opiskelijoita tekemään lyhytelokuvia ja muuta mediatuotantoa ohjelmassa esitettäväksi. www.nuotta.com

4Viidennen

herätysliikkeen järjestöt ovat päättäneet koota yhteisen laulukirjan, joka kulkee työnimellä ”Viisikielinen”. Laulukirjahankkeessa ovat mukana OPKO, Suomen Raamattuopisto, Kansanlähetys, Kansan Raamattuseura, Lähetysyhdistys Kylväjä ja Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat. Laulukirjan tarkoituksena on yhdistää viidettä herätysliikettä ja vahvistaa liikkeen identiteettiä. Sivustolla www.viisikielinen. fi voit ehdottaa kirjaan suosikkilaulujasi 31.12.2010 asti. Työryhmä on jo valinnut viisi suosituinta laulua. Keväällä 2011 parhaista ehdotetuista lauluista järjestetään internet-äänestys, ja kesällä suosikkilauluja kuullaan järjestöjen kesäjuhlilla. Laulukirjan alustavan version on määrä valmistua kesällä 2012.

Hae nyt MiniMissio-kurssille! 4MiniMissio-kurssi

on oiva mahdollisuus tutustua lähetystyöhön ulkomailla ja kotimaassa sekä pohdiskella omaa lähetyskutsuaan. 18-30-vuotiaille suunnattu MiniMissio koostuu viidestä vuoden aikana järjestettävästä koulutusviikonlopusta sekä etäopiskelusta. Kurssin järjestäjinä ovat Kylväjä, SRO, OPKO ja Sansa. Kurssilla pohditaan kokonaisvaltaisen lähetyksen eri osa-alueita ja menetelmiä sekä kulttuurien ja uskontojen välistä kohtaamista ja vuorovaikutusta. Lisäksi tutustutaan lähetystyön arkeen kotimaassa ja lähetyskentillä sekä opiskellaan lähetystyön perusasioita Raamatusta. Ensimmäinen viikonloppujakso pidetään 28.-30.1.2011 Enä-Sepässä ja muut jaksot Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa. Viikonloppujaksot toistuvat vuosittain, joten koulutukseen voi hypätä mukaan

Eva Östman

myöhemminkin. Koulutuksen käyneellä on myös mahdollisuus hakea opintomatkalle jollekin Kylväjän työalueelle. www.opko.fi/minimissio A R K K I 4-10 | 17


USKOA & ELÄMÄÄ

Arjen enkeleitä L

ähimmäinen voi parhaimmillaan olla Jumalan lähettämä enkeli. Häneltä löytyy juuri oikeat sanat ja teot oikeaan paikkaan. Hän ei välttämättä sano kauniita sanoja. Ne voivat olla hyvinkin kovia sanoja. Mutta ne ovat juuri sitä, mitä olen sillä hetkellä tarvinnut. Itse olen saanut tämän kokea monta kertaa elämässäni.

S

aan itse lyhytkasvuisena paljon huomiota osakseni. Negatiivista ja positiivista. Tässä suhteessa kukaan ystävistäni ei voi minua ymmärtää, millaista välillä on elää lyhytkasvuisena. Jos sinä lukija yrität, lopeta yrittäminen, ellet ole lyhytkasvuinen.

y

Jumalan apu näky lähimmäisissä

- pienissä jutuissa ja teoissa.

O

lin taannoin vakavassa seurustelusuhteessa, joka sitten johti eroamiseen vanhempien takia. He eivät voineet sietää minua. Heille en ollut ihminen vaan jokin muu. Enkä tässä yritä kärjistellä sanojani, vaan pikemminkin kaunistella niitä. Hyydyin tämän seurauksena todella voimakkaasti ja minulle jäi kylkiäisenä erosta todella kova ahdistus. Hyydyin senkin takia, että tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun minua hyljeksittiin voimakkaasti.

J

os minulla ei olisi ollut kaikkia niitä enkeleitä ympärilläni, jotka silloin auttoivat, en tiedä miten olisin selvinnyt. Lähes joka päivä sain nähdä ja olla tekemisissä jonkun ystäväni, perheenjäseneni tai tuttuni kanssa, jolle sain purkaa sydäntäni.

O

lin vihainen Jumalalle ja kaikille. Koko maailmalle. Olin valmis tekemään asian eteen paljonkin – mutta sitten ajattelin, että annetaan Jumalan hoitaa tämä asia. Meillä ei ole pieni Jumala, joka ei voisi auttaa, vaan meillä on hyvin suuri Jumala. Hänen apunsa näkyy lähimmäisissä. Pienissä jutuissa ja teoissa. Voin vain olla kiitollinen Jumalalle siitä, että minulla on kaikki ne enkelit ympärilläni, jotka ovat tukenani silloin, kuin heitä eniten tarvitsen. Samuli Kaikkonen Porin OPKO

18 | A R K K I 4-10


©iStockphoto.com/arattansi

TALOUSKATSAUS

Sen kaupungin parhaaksi ”H

erra Sebaot, Israelin Jumala, sanoo kaikille pakkosiirtolaisille, jotka hän on pakko siirtänyt Jerusalemista Babylonisiirtän Rakentakaa taloja ja asettuaan: R niihin asumaan! Istuttakaa kaa ni puutarhoja ja nauttikaa niiden puuta hedelmistä! Ottakaa itsellenne hedelm vaimot, syntyköön teille poikia vaimo tyttäriä! Ottakaa pojillennekin ja tyttä vaimot ja naittakaa tyttärenne, vaimo että he saisivat poikia ja tyttäriä. Lisääntykää, älkää vähentykö! Lisään Toimikaa sen kaupungin parToimi haaksi, johon minä olen teidät haaksi siirtänyt. Rukoilkaa sen puosiirtän Herraa, sillä sen menestys lesta H

OPKON TILINUMERO VIITEMAKSUILLE (SAMPO):

800013-1044609 OPKOn työalojen viitenumerot: Varhaisnuorisotyö Nuorisotyö Mikkelin koululaistyö Helsingin opiskelijatyö Joensuun opiskelijatyö Jyväskylän opiskelijatyö Kajaanin opiskelijatyö Kuopion opiskelijatyö Lahden opiskelijatyö Oulun opiskelijatyö Pieksämäen opiskelijatyö Porin opiskelijatyö Savonlinnan opiskelijatyö Tampereen opiskelijatyö Turun opiskelijatyö Yleinen opiskelijatyön tuki Pääsihteeri Tukityö (toimisto ja tiedotus) Svenska verksamheten Raamattupiirityö Leiritoiminta Enä-Sepässä Yleinen kannatus OPKOlle Arkin vapaaehtoinen tilausmaksu

Kiitos tuestasi!

2053 2079 2260 2118 2257 2121 2134 2147 2228 2163 2176 2189 2192 2202 2215 2040 2008 2011 9108 3036 3269 2998 7579

on teidänkin menestyksenne.” (Jer.29:4-7)

U

seimpia meistä ei onneksi ole pakkosiirretty, mutta samanlaista levottomuutta tässä ajassa silti on. Jeesus lähestyy meitä yhä niin kuin hänen kuolemansa jälkeen lukkojen taakse sulkeutuneita opetuslapsia: Älkää pelätkö! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät! Haluamme kutsua sinut toimimaan kotikaupunkisi ja opiskelukaupunkisi parhaaksi, elämään ja nauttimaan elämästä,

140 000

kasvamaan ja kasvattamaan, tekemään työtä ja rukoilemaan. Mikä olisi kuitenkaan parempaa kuin saada kuulla evankeliumi, ilosanoma rauhasta? Sitä varten OPKO on. Tämän sanoman julistamiseen tarvitsemme lähettäjiä, niitä, jotka ovat vastaanottaneet Jeesuksen rauhan ja kutsun. Olisiko sinun paikkasi olla toimimassa, rukoilemassa tai tukemassa taloudellisesti tätä työtä OPKOssa? Tiina Oinonen OPKOn talouspäällikkö

OPKOn tulot ja kulut 2010

120 000 100 000 tulot

kulut

80 000 tulot 60 000

kulut

40 000 20 000 0 tammi -20 000 -40 000

helmi

maalis

huhti

touko

lahjoitukset avustukset tapahtumien tulot henkilöstökulut ilman ES lehtien ja viestinnän kulut Enä-Sepän kulut kertynyt ali/ylijäämä yhteensä

kesä

heinä

elo

syys

kolehdit muut tulot Enä-Sepän tulot tapahtumien kulut muut kulut poistot yhteensä

Oheisessa kuvassa näkyvät Suomen OPKOn tulot ja kulut päätyypeittäin ja kuukausittain tänä vuonna. Paikallisyhdistykset kantavat suoraan suuren osan varsinaisen toiminnan muista kuin henkilöstökuluista, kuten nuorten- ja opiskelijailtojen, ystäväkirjeiden sekä paikallisyhdistysten leirien kuluista. Kyseiset kulut eivät siksi näy tässä.

Etelä-Suomen lääninhallituksen 19.12.2008 myöntämän rahankeräysluvan OKU 1345 A mukaisesti Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys ry voi kerätä varoja tililleen 800013-1044609 kaikille avoimen raamattuopetus-, yhteydenrakentamis- ja tavoittavan toimintansa rahoittamiseen 1.1.2009-31.12.2010 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta niin, että rahat käytetään välittömästi toimintaan.

A R K K I 4-10 | 19


11/2010

Älska din nästa som dig själv I

Matteus evangelium, kapitel 22, råkar Jesus ut för en laglärd. Han konfronterades med frågan: “Mästare, vilket är det största budet i lagen?” Han svarade: “Du skall älska Herren din Gud av hela ditt hjärta och av hela din själ och av hela ditt förstånd. Detta är det största och det främsta budet. Sedan kommer ett som liknar det: Du skall älska din nästa som dig själv. På dessa två bud hänger hela lagen och profeterna.”

V

i kristna är mästare på att citera detta ställe. Man hör det upprepas om och om igen. Det som jag reagerar på när jag läser detta ställe är att det krav som Jesus ställer på oss är betydligt större än vad vi verkar förstå. I våra liv syns väldigt få spår av att “älska din nästa som dig själv”.

B

udet säger “älska som dig själv”, det stannar inte bara vid älska. Om vi tänker efter: det finns egentligen ingen som älskar dig mera än du själv, inte sant? Om du är hungrig, finns det ingen som är så mån om att du får mat som du själv. Om du är sömnig finns det ingen som är så mån om att du skall få sova som du själv. Om du har ett problem så finns det ingen som är så mån om att lösa det som du själv. Att älska din nästa enligt Jesus ord är plötsligt något mycket mera än att bara vara trevlig. När du möter en nästa med ett problem, så är det ditt problem. Det är inte något man kan göra om man hinner utan “på dessa två bud hänger hela lagen och profeterna”, säger Jesus. Det är en del av kärnan.

D

et finns i vårt samhälle en tanke av att om man lär känna sig själv och blir nöjd med sig själv så kommer livet att le mot en. På något vis upplever jag att det som Jesus säger går emot detta. Jag tror att vi har helt tillräckligt med egenkärlek, det som saknas i våra liv är en riktning uppåt och utåt. Vårt fokus på oss själva och våra egna bekymmer och utmaningar orsakar stora problem i våra relationer till varandra och vår relation till Gud. Den egenkärlek som världen har lärt oss, att värna endast om oss själva, är i konflikt med det som Jesus säger. Tänk bara på den barmhärtige samariern. Vår tids attityd återspeglas så bra i dem som går förbi och det ideal som Jesus för fram visar på en sann attityd av att se sin nästas problem som ens egna.

20 | A R K K I 4-10

O

fta ser man kristna som har just den attityd som återspeglas av de som går förbi den nedslagna mannen i berättelsen om den barmhärtige samariern. Man tar avstånd från det jobbiga och svåra, som om det var en dygd att hålla sig ren från sådant. Man ser kristna som spenderar sina dagar med att peka på fel och problem i all verksamhet som finns och vägrar beblanda sig med dem som gör fel. Det verkar som om tecknet för vår tro har blivit att vi har en förmåga att berätta vad som är rätt och vad som är fel. Men vad sade Jesus? Jo, han sade att tecknet skall vara vår kärlek till varandra.

S

å den fråga vi borde ställa oss som kristna är hur När du möter vi kan leva ut denna kärlek. Vårt fokus och en nästa med ett problem, vår bön borde ligga i att få gå ut med denna så är det ditt problem. kärlek till vår nästa allt mera. För faktum är att både rika och fattiga, rena och smutsiga, välvårdade och ovårdade människor är en del av gruppen “vår nästa”. Många gånger när man försöker hjälpa möts man av negativitet och otacksamhet, men jag vill uppmana dig att hjälpa till ändå. För det handlar inte om vad vi väntar oss tillbaka. Vårt kall är att älska och det är inte ett kall som vi ansvarar för inför människor, utan inför Gud. Det betyder att om människor möter dig med oförståelse eller ilska när du vill hjälpa dem, så är det inte inför dem du står till svars, utan inför Gud.

J

ag vill avsluta med följande textsnutt, vars ursprung är okänt, men som lär ha varit en av moder Teresas inspirationskällor:

People are often unreasonable, illogical, and self-centered; Forgive them anyway. If you are kind, people may accuse you of selfish, ulterior motives; Be kind anyway. If you are successful, you will win some false friends and some true enemies; Succeed anyway. If you are honest and frank, people may cheat you; Be honest and frank anyway. What you spend years building, someone could destroy overnight; Build anyway. If you find serenity and happiness, they may be jealous; Be happy anyway. The good you do today, people will often forget tomorrow; Do good anyway. Give the world the best you have and it may just never be enough; Give the world the best you have anyway. You see, in the final analysis, it’s all between you and God; It was never between you and them anyway. Niklas Wallis Studentarbetare i Åbo


NOSA 2010: United - Enade i Kristus för nordisk studentmission

4I

slutet av september detta år hölls den årliga NOSAkonferensen, denna gång på L.M. Engströms gymnasium i centrum av Göteborg. Under helgen samlades över 130 studeranden från alla de fem nordiska länderna för att ta del av undervisning, lovsång, bön och god gemenskap. Eftersom värdlandet detta år var Sverige utgjorde givetvis ”fika” och Norge-skämt även en väsentlig del av programmet. Temat för årets konferens var enhet – att förena nordiska studeranden i Kristus för en missionerande livsstil. Som huvudtalare fungerade Femi Adeleye från Nigeria. Femi jobbar som vice generalsekreterare för International Fellowship of Evangelical Students (IFES) och är för tillfället bosatt i Ghana.

“Unity, not uniformity” Under konferensen fick vi bl.a. höra inspirerande rapporter om kristet studentarbete från andra delar av världen. Centralt under konferensen var skapandet av nätverk och enhet mellan länder, studentorganisationer och enskilda individer. Femi Adeleye poängterade att enhet inte innbär likformighet utan att våra olikheter snarare skall ses som en rikedom. Vi är alla olika, men vi kan lära av varandra och tillsammans bygga upp Kristi kropp. Under en paneldebatt där två representanter från alla de nordiska länderna deltog diskuterades bl.a. studentarbetet och hur situationen ser ut i respektive land och vad vi kan göra för att samarbeta, hjälpa och stöda varandra. Hela Norden präglas av

sekularisering och individualism där människor är religiösa, men följer ”smörgåsbordsprincipen”, man väljer ut sådant som verkar intressant och passar in på ens egen livsstil. Där står vi som kristna inför en stor utmaning att våga vara salt och stå fast vid Guds ord som grunden och rättesnöret för våra liv. Under konferensen togs också idén upp om att bilda nätverk så att lokalorganisationer i de olika nordiska länderna skulle besöka varandra och ha närmare kontakt och samarbete sinsemellan.

Gud ser hela bilden Att möta kristna studeranden från andra länder är otroligt inspirerande och berikande och efter att under helgen ha diskuterat och hört vittnesbörd från studentarbetet i de olika länderna kunde man klart konstatera att vi står inför en hel del liknande utmaningar och situationer i den nordiska studievärlden. Vi har väldigt mycket vi kan lära av varandra när det gäller utbyte av tankar, idéer och verksamhet. Femi Adeleye tog bl.a. upp i sin undervisning vikten av att värdesätta sitt arbete och sina egna studier och göra det väl. Som studerande kan vi ibland tycka att en del saker vi gör känns trista och onödiga med ändlösa föreläsningar, tenter och inlämningsppgifter, men vi vet aldrig vad det kan leda till. Gud ser hela bilden och vi har en otroligt viktig uppgift att tjäna och leva som kristna precis där vi befinner oss just nu. Jonna Lillrank, HSSM

Mer om NOSA 2010 på nästa sidan! > A R K K I 4-10 | 21


FSSMNYT T

Uppbyggligt och inspirerande i Göteborg! 4På

onsdagsmorgonen den 22:a september, reste jag och min hustru iväg till Sverige med Viking Lines båt Amorella. Detta var steg nummer ett på en resa som skulle ta oss till årets NOSA-konferens. Efter att ha övernattat i Bro hos min frus gammelfaster, hoppade vi på tåget till Göteborg. Konferensen började egentligen kl 17 på torsdagen, men vi blev något försenade och anlände till Göteborg c:a kl 19 på kvällen. Finländarnas reseledare Heikki Lehtimäki hade omtanke om oss, och kom vänligt och tog emot oss vid ytterdörren, och vägledde oss till våra övernattningsplatser. Sedan fick vi ta del av slutet av kvällsmötet, där alla välkomnades och ett tal hölls om NOSA-konferensernas historia. Konferensens tema handlade om enhet, och sloganen för NOSA är: ”To unite Nordic students in Christ for a missional lifestyle”. Under fyra dagar fick vi ta del av en gemenskap där representanter från alla fem nordiska länder var på plats (t.o.m. en deltagare från Färöarna träffade jag!). Från Finland deltog fem studerande från svenska sidan, 17 från finska sidan och fem internationella studerande, samt sex medarbetare. Daniel Älverbrandt, som är generalsekreterare för Credo i Sverige, var den som höll i trådarna för konferensen, och han framstod som en laid back, trygg och humoristisk konferencier. Nigerianske Femi Adeleye fungerade som huvudtalare, och vilken talare sen! Hans afrikanska glöd och energiska sätt att undervisa gav nog oss alla

22 | A R K K I 4-10

inspiration till vårt andliga liv. Han berättade bland annat om den explosionsartade väckelse och kyrkliga tillväxt som nu råder i Afrika. Detta var nog det som jag personligen upplevde som mest uppbyggligt och inspirerande i hela konferensen. Jag finner det mycket häftigt att få höra att det faktiskt kommer stora folkmassor till tro någonstans i världen, då vi inte har fått uppleva sådant i våra egna länder på ett bra tag. Men låt oss inte ge upp fast Europa tycks vara i andlig sömn för tillfället! Som Femi mycket korrekt påpekade, så var ju Afrika för bara 100 år sedan inte alls så kristet som det är nu. Och med tanke på vad som har hänt där de senaste 100 åren; vad säger att inte samma sak kan ske i Europa? Förutom Femis kompetenta undervisning, bestod NOSA-

Daniel och Erika Norrback

programmet också av smågruppsdiskussioner, seminarier, (underbart fin!) lovsång, jazzcafé, nordiskt musikcafé, en nationell träff där man umgicks en stund med alla från sitt eget land, en open stage -kväll där vi skojade friskt på våra nordiska grannländers bekostnad, en högmässa i Johannebergskyrkan samt en hel del annat smått och gott.

Som sammanfattning kan jag erkänna att NOSA 2010 var en ypperlig och mycket uppbyggande konferens, så om du har chansen att besöka NOSA nästa år: Åk! Det enda som jag kanske saknade var svensk ”korv med bröd”, men kanske den detaljen förbättras till nästa år. :) Daniel Norrback, fd ordf, numera vanlig lekman i ÅSSM Lilian Lindén


FSSMNYT T Lilian Lindén

FSSM nyheter Tomas Sjödin hänförde under Keswick-mötena Keswick-mötena för det andliga livets fördjupande gick av stapeln i Missionskyrkan i Helsingfors som planerat. Vad som inte var planerat var att Tomas Sjödin insjuknade på väg från Sverige och inte kunde delta på torsdag kväll. Vi fick istället höra Stig-Olof Fernström, Kenneth Grönroos och några till som ställde upp på Ordet fritt. Det blev en fin kväll där Susan Haraldson tolkade några negro spirituals före och efter talen. På fredag kväll var Tomas Sjödin i skick och föreläste i två pass, om temat ”Mellan lovsång och klagovisor” samt om sin egen bok ”Ett brustet halleluja”. Bl.a. berättade han om hur författaren av Klagovisorna ser sig själv som en hink där både det goda och det onda samlas, och blir till en enda soppa. Den soppan får vi hälla ut inför Guds altare, alltihop. Vi behöver inte först rensa ut det ena eller det andra, Gud vill ha och Gud tål, alltihop. Det är en befriande bild.

His Master’s Noise-kören uppträder i Missionskyrkan.

Tomas Sjödin berättade också om hur kyrkklockor gjuts i ett tjockare lager än de ska bli, för att sedan slipas ur inifrån, millimeter för millimeter. För varje millimeter måste man hänga upp dem och kolla klangen. Sedan ner igen och slipas om. Tills en dag den rätta tonen, och den rätta klangen infinner sig. Vilken bild. Någon som satt bakom mig i bänken sa: ”Han har rätt ord för allting”. Ett mycket bättre erkännande kan väl en författare eller talare knappast få. På fredag hade vi också med oss Jannike Sandström, som bla till sitt eget ackompanjemang på piano sjöng Leonard Cohens Hallelujah. Jag har sällan blivit Per-Erik Nordman

På lördagkvällen var 1200 personer samlade på Kyrkhelgen.

Finlands Ev.luth. Student- och Skolungdomsmission rf Tavastvägen 155 A 9, 00560 HELSINGFORS tel (09) 612 9940 www.studentmissionen.fi studentmissionen@studentmissionen.fi e-post fornamn.efternamn@studentmissionen.fi Lilian Lindén, led studsekr, HSSM, tel dagtid (09) 612 9940 Victoria Grönlund, studsekr, VSM, tel 050 565 8052 Niklas Wallis, studsekr, ÅSSM, tel 044 271 0528 Ingrid Björkskog, studsekr, ÅSSM, tel 0400 61 4839 Alexandra Johansson, studsekr, ÅSSM, tel 050 305 2771

så betagen av en tolkning, efter Tomas tal satt den som gjuten. På lördag sjöng His Master´s Noise och igen var det dags för vittnesbörd, eftersom huvudtalaren inte kunde vara på plats. Det blev minst sju stycken som delade med sig av sitt liv som kristna och om sina erfarenheter av ”Den Gud som kan laga saker”. En fin kväll. Vi återkommer till Keswick igen om ett år.

Kyrkhelgen drog igen mycket med folk Årets Kyrkhelg i Karleby hade igen nya medarrangörer, och det påverkade säkert antalet deltagare. På lördag kväll var det 1200 personer i kyrkan, vilket tydligen är stiftets största samling på flera år. Seminarierna på lördagen lockade också mycket folk, och på den samling jag deltog i med Malena Ahlskog var vi 13 personer. Vi diskuterade kvinnans uppgift i församlingen, och efter Malenas inledning där hon gick igenom kvinnor i Bibeln och vilka uppgifter de haft, deltog också de andra i seminariet med synpunkter. Stämningen var god trots att vi hade olika

åsikter i frågan. Andra seminarier under lördagen var Pekka Reinikainen som talade om skapelse kontra evolution, medan Henrik Östman och Marcus Jakobsson höll ett allmänt seminarium om apologetik. Boris Sandberg talade om Islam och vilka likheter och skillnader som finns i jämförelse med kristendomen. Det här var några axplock ur det rika utbudet. Folk tycktes glada och nöjda att vara med, och vi hoppas på en fortsättning nästa år igen. Preliminär datum som det varit tal om är 9-11 september 2011. Det roliga med Kyrkhelgen är ju att man rör sig utanför sin egen krets och ändå träffar så mycket bekanta. Samtidigt är det en manifestation av att vi har mer gemensamt än vad som skiljer oss åt. Det är en positiv utveckling.

Hur vet man att man är medlem? Om du får tidningen Arkki/ FSSMnytt hem på posten vet du att du är medlem. Om du får dethär numret av FSSMnytt enbart per epost har vi inte din adress i vårt register. Bli gärna medlem! Prata med studentarbetaren på din ort. Ju fler medlemmar vi har, desto lättare att få statsunderstöd. Sammanlagt behöver Studentmissionen, finska och svenska sidan, över 1000 studerandemedlemmar, och just nu ligger vi på några hundra under. Har du gift dig, bytt namn eller flyttat? Meddela din adressförändring till adress@studentmissionen.fi!

FSSM kontonr 800013-1044609 Ref.nr för svenska verksamheten Studentarbetare i Helsingfors Studentarbetare i Vasa Studentarbetare i Åbo Skolarbete

Lilian Lindén

9108 9108 15 9108 31 9108 28 9108 44

Finlands Ev.luth. Student- och Skolungdomsmission rf har av länsstyrelsen i södra Finland 19.12.2008 beviljats tillstånd OKU 1345 A att samla in pengar i hela Finland utom på Åland till kontot 800013-1044609 för tiden 1.1.2009-31.12.2010 för att finansiera bibelundervisning, gemenskapsskapande och utåtriktad verksamhet öppen för alla och så, att pengarna används direkt till verksamheten.

A R K K I 4-10 | 23


ARKKI Hämeentie 155 A 9 00560 HELSINKI

Nimeltä

kutsuttu

Kallad vid namn Opiskelijakonffa | Årskonferens Enä-Seppä, Vihti | Vichtis 6.-9.1.2011

Ilmoittaudu viimeistään 17.12.: Anmäl dig senast 17.12:

opko.fi/konferenssi studentmissionen.fi/konferens 24 | A R K K I 4-10

Juha Tapio Kalevi Lehtinen Jussi Miettinen Saara Kinnunen Mikko Nikula & co. Jamil Chabouh (FRA)


Arkki 4/2010