Vauhdin hurmaa ja asiakaspalvelua Autoihin perehtymätön näkee autossa ehkä vain pörisevän liikkuvan koneen. Autoinsinööri sen sijaan hahmottaa monipuolisen kokonaisuuden, tietää mistä auto rakentuu ja miten liike syntyy. Auton rassaamisesta ja tuunaamisesta kiinnostuneelle bensalenkkarille korkeakoulu ei välttämättä ole oikea paikka. – Uudelle opiskelijalle voi tulla yllätyksenä, miten paljon autoon liittyy matematiikkaa ja teoriaa. Välillä se voi tuntua turhauttavalta jos tykkää tehdä paljon itse, autolaboratoriossa tehonmittaukseen liittyvän opinnäytetyön parissa puurtava Jaakkola tuumaa. Teorian hallinta on kuitenkin autoalalla olennaista ja pitkän matikan opiskelu on auttanut Jaakkolaa opinnoissaan. Yksi mahdollinen tuleva ammatti on katsastusmies. – Siinä ammatissa on pakko tietää auton toimintaperiaatteet, jotta voi selittää asiakkaalle miten homma toimii, Jaakkola toteaa. Vaikka tekninen osaaminen onkin tärkeää, täytyy useimmissa autoalan ammateissa ymmärtää olevansa asiakaspalvelija, muistuttaa Jaakkola. Esimerkiksi mekaanikko tai autotalon työnjohtaja tarvitsee hyvät sosiaaliset taidot. Näitä taitoja ei koulutuksessa juurikaan opeteta, vaan ne opitaan usein harjoittelun ja oman asenteen kautta.
– Harjoittelupaikka on usein keino siirtyä työelämään. Huoltomiehen hommista edetään johtotehtäviin, kunhan insinööritutkinto on suoritettu, Jaakkola kertoo. Harjoittelu kaukana kotoa Jaakkolan työharjoittelu oli käytännön työtä parhaimmillaan. Hän suoritti kolme kuukautta harjoittelustaan rallitiimissä Australiassa. Tallissa oli puolenkymmentä ralliautoa, joiden parissa Jaakkola teki töitä ammattimiesten valmennuksessa. Opastuksesta tosin oli joskus vaikea saada selvää Australian omintakeisen aksentin takia. – Kun talliin tuli uusia autoja, purimme ne hylsyiksi ja rakensimme uudestaan rallistandardien mukaisiksi. Lisäksi käytiin Australian sarjan kilpailussa ja huollettiin tallin autoa, joka sijoittui toiseksi, Jaakkola kertoo. Autoalan haaste on jatkuva kehitys ja siinä mukana pysyminen. Automaailman lähitulevaisuutta edustavat esimerkiksi uudentyyppisillä, ekologisemmilla polttoaineilla toimivat ajoneuvot. Tältä osin koulutus laahaa väkisinkin kehityksen perässä. – Koulutuksessa ei keskitytty esimerkiksi uudenaikaisiin polttoaineisiin, koska sellainen teknologia ei Suomessa vielä työllistä. Hybridiautoja käsiteltiin vähän, mutta muuten keskityttiin bensa- ja dieselkoneisiin, Jaakkola kertoo.
”Kaikki kiinnostaa, missä on tehoa, sähköä ja mikä liikkuu.” – Aki Jaakkola
44