Issuu on Google+

WWW.OPISKELUPAIKKA.FI

s. 12

JUKKA ROSSI:

”Sain opin tekemällä”

s. 14

s. 8


PÄ Ä K I R J O I T U S

LUE JA HUUDA! Kuva: Päivikki Pietarila

Y

lioppilastutkinnon humu peittyy kevään yhteishaun ja pääsykoepänttäyksen varjoon. Kirjoitusten keskellä sinun pitäisi jo tietää, mitä korkeakouluja ja koulutusohjelmia yhteishakuun näppäilet ja mitä kirjaa alat ahmia, jotta opiskelu jatkuisi heti syksyllä. Ei ole helppoa, ei todellakaan. Onneksi Suomi on pullollaan opinto-ohjaajia ja hakuoppaita. Internetissäkin on useita sivustoja, kuten opiskelupaikka.fi, jotka tarjoavat nuorille opastusta ja tietoa tulevaisuuden aloista ja opiskeluelämästä. Pääasiahan on, että löytäisit alan, joka sopii sinulle ja pääsisit vielä opiskelemaankin. Tämä lehti on samalla asialla: auttamassa sinua päätösten edessä ja innostamassa tulevaan opiskeluelämään. Hae siis kaupasta karkkia, laita taustalle hyvää musiikkia ja rojahda tuoliin Opiskelupaikka.fi:n kanssa. Seuraa sivujen pinkkiä reunaväriä ja lue, mitä opiskelijat kertovat eri aloista. Toivottavasti jokin yhdestätoista alajutusta saa sinut huutamaan: ”Mäkin haluan!” Huutamisen jälkeen kannattaa lukea vielä sivulta 56 alkava ilmiöjuttu sivupoluille eksyneistä nuorista aikuisista. Vaikka uravalintoja miettisi kuinka, ne eivät aina onnistu. Unelmien ala ei välttämättä täytäkään odotuksia tai opiskelu jää syystä tai toisesta kesken. Ja jos koet, että olet jo löytänyt sopivan koulutusalan, ennen hakua on vielä aikaa perehtyä alan ammatteihin tarkemmin. Tutustu alaan, lue artikkeleita ja käy esimerkiksi ammattiliittojen nettisivuilla. Kannattaa myös jutella jonkun ammatissa olevan tutun kanssa, jotta saat varmistusta valinnallesi. Annan vielä yhden neuvon: ota selvää myös kiinnostavan alan työtilanteesta, koska opiskelu on kuitenkin matka kohti työelämää. No, annan toisenkin neuvon: syö koko karkkipussi ja pidä mieli korkealla. Evääksi vielä muutama kysymys: Mistä asioista nautit? Millaisessa ympäristössä haluaisit työskennellä? Haluatko työskennellä yksin vai ryhmässä? Haluatko kellokortin vai vapaan työajan? Pääasia on, että lähdet opiskelemaan alaa, jonka koet itsellesi tärkeäksi ja jossa viihdyt. Innostavia lukuhetkiä! Tiina Leppiniemi päätoimittaja

Opiskelupaikka.fi-lehti 1/2010 LEHDEN JULKAISIJA Mediatalo Opiskelupaikka Oy Tammasaarenkatu 7 00180 Helsinki www.opiskelupaikka.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Lasse Leponiemi p.040 771 1123 PÄÄTOIMITTAJA Tiina Leppiniemi TOIMITTAJAT Reetta Nurmo Päivikki Pietarila etunimi.sukunimi@opiskelupaikka.fi p. 0400 560 723 AVUSTAJAT Aleksanteri Pikkarainen, Anna Egutkina, Harri Tarvainen, Ida Valpas, Krista Sihvonen, Petja Orre, Piia Salama, Sanna Hiltunen, Stina Varkkola, Tanja Näätänen, Tomi Setälä, Tuomas Jaakkola ILMOITUSMYYNTI Teemu Halminen, p. 040 480 8080 Mikael Wänskä, p. 050 466 1255 etunimi.sukunimi@opiskelupaikka.fi

s.

35

Iiro Insinööri, Ykä Ympäristöasiantuntija ja muut akavalaiset tulevaisuuden tekijät pelastavat maailman ja kertovat, miksi kuuluvat ammattiliiton.

ULKOASU www.jaskapeltola.com PAINO Acta Print Oy, Forssa JAKELU 40 000 kpl. Lehti jaetaan opinto-ohjaajien kautta abiturienteille sekä maakuntakirjastoihin ja työ- ja elinkeinotoimistoihin. Kannen kuva Tuomas Jaakkola

2


Sivupolulla

Sisällysluettelo 2 4 6 7 8 10 12 14 15 16 18 22 24 26 28 30 32 34 35 39 42 43 46 48 50 52 54 56 60 62 64 66 67

Pääkirjoitus Opiskelupaikka.fi -palvelun esittely Virtuaaliopo vastaa Opiskeluelämää Tavoitteena opiskelupaikka Pääsykoekirjat saa kätevästi Lukiolaisten Kirjakaupasta Herra X Aina mielessä: työ Poliisin ei tarvitse olla yli-ihminen Agrologi tekee töitä yhtä hyvin puvussa kuin haalarissakin Kulttuuri kukkii kaamoksesta piittaamatta Opisto antaa etumatkaa Pallon valloittaja Suosittelijana maine Koulu ei ole vain kympin tyttöjä varten Valttina Venäjä Tuurilla EU-osaajaksi Tulevaisuuden toteuttajaksi: Kiihdytyskaista ammattiin Tulevaisuuden tekijät Terveys työllistää takuulla Matematiikan opiskelu pidentää pinnaa Ei nörteille eikä bensalenkkareille Lappeenrantaan muutetaan jäädäkseen Lappeenrannan yliopistossa kaverit saatetaan kotiovelle asti Kampukset kavereita täynnä Energiaa! Insinööriksi ei synnytä, insinööriksi kasvetaan Sivupolulla 5 askelta yrittäjyyteen Onni löytyy oikealta alalta Hetki kehyksissä Pois Suomesta! Työharjoitteluun Hollywoodiin

”Ainoastaan se kaduttaa, etten tehnyt tutkintoani valmiiksi.” s.56 Hetki kehyksissä

”Bongaa kaveri kuvista” s. 64

5 askelta yrittäjyyteen

”Perkules!” hän sanoi ja alkoi yrittäjäksi s. 60

3


O P I S K E L U PA I K K A . F I

opiskelupaikka.fi Opiskelupaikan avulla löydät tietoa opiskelumahdollisuuksista, opiskeluelämästä ja työmahdollisuuksista. Hyödynnä palvelua, kun olet siirtymässä korkea-asteen opintoihin tai suunnittelet töiden tekemistä opintojen ohessa.

1. Löydä opiskelupaikka! Tästä kaikki alkaa. Karttanavigaation avulla tutustut eri opiskelupaikkoihin, aloihin ja paikkakuntiin. Opiskelupaikasta tieto löytyy helposti: - etsi ammattikorkeakouluja tai yliopistoja - etsi eri opiskelualoja - etsi eri opiskelupaikkakuntia - tai käytä opiskelupaikan sanahakua niin löydät etsimäsi heti.

2. Kysy VIRTUAALIOPOLTA! Opiskelupaikan opiskelupaikkaneuvojat auttavat sinua kaikissa korkea-asteelle siirtymiseen liittyvissä asioissa. Lähetä heille mieltäsi askarruttava kysymys niin sinulle vastataan 3 arkipäivän kuluessa. Opiskelupaikkaneuvojat tulevat Joensuun yliopistosta ja kertovat sinulle ymmärrettävän ratkaisun kysymykseesi. Selaa vastauksia - katso mitä sinua kiinnostavasta alasta on kysytty

4


3. Ajankohtaista asiaa Viikoittain sivuilla julkaistaan uutisia ja artikkeleita opiskelijaelämän eri osa-alueilta. Miten opiskelija kuluttaa kesänsä, millaista on opiskella opistossa, mitkä ovat kevään tärkeät hakupäivät? Artikkeleita kommentoimalla voit keskustella mieltäsi askarruttavista asioista muiden kanssa.

4. Opiskelemaan! Kun opiskeluelämä alkaa, on monta asiaa hoidettavana. On hommattava asunto, mietittävä raha-asiat ja suunniteltava opintojen aikainen työskentely. Autamme sinua näissä asioissa. Tutustu Opiskelupaikassa palveluihin, opiskelijatoimintaan ja työmahdollisuuksiin.

5. ULKOMAAT TÄYNNÄ MAHDOLLISUUKSIA! Oletko kiinnostunut vieraista kulttuureista ja kielistä? Haluatko laajentaa maailmankuvaasi? Ehkä sopiva koulu odottaa sinua toisessa maassa. Selvitä Opiskelupaikassa mahdollisuutesi. Tutustu vaihtoehtoihin: - tutkinnot - vaihtoon - työharjoittelu ulkomailla - töihin - vapaaehtoistyöhön - opiskelijamatka

Mitä tietoa haluat löytää Opiskelupaikasta? Anna palautetta, parhaat palautteet palkitaan. info@opiskelupaikka.fi

5 5


V I R T UA A L I O P O VA S TA A

VIRTUAALIOPO VASTAA Tälle palstalle on koottu kysymyksiä, joita on esitetty opiskelupaikka.fi -palvelun opiskelupaikkaneuvojille Marille, Hannalle, Suville, PÄIVILLE ja Teijalle. Oman kysymyksesi voit jättää osoitteessa www.opiskelupaikka.fi.

Kysymys: Olen pähkäillyt kätilöksi ja terveydenhoitajaksi hakemisen välillä. Minkälaisia piirteitä tarvitaan näissä töissä ja minkälainen henkilö ei ehdottomasti sovi näihin ammatteihin? Keskiarvoni on neljän luokkaa, joten millaiset mahdollisuudet olisi päästä eri kouluihin? Vastaus: Kummankin tutkinnon perustana on sairaanhoitajan koulutus, minkä päälle suuntaudutaan terveydenhoitajaksi tai kätilöksi. Molemmissa ammateissa toimivilta vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja, empaattisuutta, halua auttaa, fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä tietynlaista käytännöllisyyttä. Sekä terveydenhoitajan että kätilön on hyvä olla reipas, rohkea ja toimelias. Terveydenhoitajia työskentelee muun muassa kouluissa, neuvoloissa, työterveyshuollossa ja maahanmuuttajien vastaanottokeskuksissa, ja heidän yksi merkittävimmistä tehtävistään on terveyden edistäminen. Kätilöitä taas on muun muassa synnytysosastoilla, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvoloissa ja naistentautien vuodeosastoilla. Kätilönä työskenteleminen edellyttää kiinnostusta vauvoihin, naisiin ja heidän hyvinvointiinsa. Valinta kannattaa perustaa ensisijaisesti omiin kiinnostuksen kohteisiin: millaista työtä haluaisit tehdä ja mistä asioista olet erityisesti kiinnostunut? Sen jälkeen voit pohtia, olisiko sinulla ennemmin terveydenhoitajan (erinomaiset vuorovaikutustaidot, esiintymiskyky, empaattisuus, avoimuus, yhteistyökyky, aloitekyky, halu vaikuttaa ja kehittää…) vai kätilön (kädentaidot, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaito, ripeys, rohkeus, ennakkoluulottomuus, oma-aloitteisuus, vastuullisuus, itsenäisyys…) työssä tarvittavia ominaisuuksia. Sekä terveydenhoitajaksi että kätilöksi voi opiskella useammassa eri ammattikorkeakoulussa. Jos keskiarvosi on siis ammatillisissa toisen asteen opinnoissa nyt neljän luokkaa, on se varmastikin hyvä pohja tulevaa hakua ajatellen. Valintakokeiden painoarvo on lopullisessa valinnassa suuri, joten oma motivaatio kannattaa osoittaa selvästi.

ja jätä a si k u a st va ä sä li e u L teessa oma kysymyksesi osoit uaaliopo t r vi i/ f . a k ik a p lu e k is p www.o 6

Kysymys: Haluaisin tietää, voiko ulkomailla päästä lääkikseen ilman pääsykoetta? Mitkä sellaiset yliopistot ovat ja millaiset ovat valintakriteerit? Vastaus: Ulkomailla on lukuisia korkeakouluja, joissa lääketiedettä voi opiskella. Jokaisella korkeakoululla on omat valintaperusteensa ja hakukriteerinsä, joten ne tulisi selvittää siitä korkeakoulusta, johon on kiinnostunut hakemaan. Kehottaisin lähtemään liikkeelle niin, että mietit ensin, missä maassa olisit kiinnostunut opiskelemaan. Tämän jälkeen voit alkaa selvittää mahdollisuuksia, joita kyseisessä maassa lääketieteellisen osalta on. Löydettyäsi kiinnostavia korkeakouluja tutustu huolellisesti niiden hakumenettelyihin ja valintaperusteisiin. Tällöin sinulle selviää, voiko opiskelupaikan saada myös ilman valintakokeen suorittamista.

Kysymys: Missä voi opiskella kenkien tekoa? Olisin kiinnostunut suunnittelemaan ja tekemään kenkiä. Unelma olisi tehdä mittatilaustyönä ergonomisia ja hyvännäköisiä jalkineita. Vastaus: Mukava kuulla, että olet löytänyt kiinnostavan alan. Kiinnostuksesi kohde on vähän harvinaisempi, eikä koulutusta ole tarjolla kovinkaan runsaasti Suomessa. Riippuen pohjakoulutuksestasi, kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi toisen asteen tutkinnoista tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto, jalkinealan koulutusohjelma tai ammattikorkeakoulututkinnoista kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, muotoilun koulutusohjelma. Jalkinealan koulutusohjelma on kolmevuotinen ammatillinen tutkinto, jonka suorittaminen ylioppilastutkinnon / lukion tai aiemman ammatillisen perustutkinnon suorittaneilta vie noin kaksi vuotta. Hakeutuminen koulutukseen on mahdollista myös peruskoulupohjalta. Vuonna 2010 jalkinealan perustutkintokoulutus on alkamassa ainakin Tampereen ammattiopistossa. Ammattikorkeakoulujen tarjoamista muotoilun koulutusohjelmista jalkineisiin voi erikoistua Hämeen ammattikorkeakoulussa. Suosittelen tutustumaan oppilaitosten nettisivuihin ja koulutusohjelmien esittelyihin.

Lääkäriksi voi opiskella myös ulkom ailla, vaikka Virossa Tarton yliopistossa


VANTAALAISEN Tikkurilan lukion abit kertovat opiskelusuunnitelmistaan.

Ville Häkkinen ”Haluaisin opiskella psykologiaa Helsingissä, mutta myös optikon koulutus on vaihtoehto. Jos pääsen psykalle, yritän armeijasta eroon mahdollisimman pian. Jos taas en, voisin pyrkiä upseerikouluun.”

Sakari Rokkanen ”Syksyllä aloitan kansantaloustieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Pärjäsin Talousguru-kilpailussa ja opiskelupaikka varmistui sitä kautta. Eli kirjoitusten jälkeen ehtii huilata, lähteä reissuun ja tehdä töitä.”

Petteri Heinänen ”Kun kirjoitukset saa alta pois, valmistaudun Jyväskylän yliopiston liikunnanopettajakoulutuksen pääsykokeisiin. Ja luultavasti haen myös Haaga-Heliaan Vierumäelle opiskelemaan liikunnanohjaajaksi.”

Jenni Marjomaa ”Pyrin keväällä Kauppakorkeakouluun ja aion valmistautua pääsykokeeseen valmennuskurssilla. En ole oikeastaan ajatellut muita vaihtoehtoja kuin kauppis.”

OPISKELUELÄMÄÄ

Talousguru, trapetsitaiteilija ja upseeri

Milla Kurronen ”Keväällä alkaa armoton lukeminen ja treenaus, sillä pyrin sirkuskouluun sekä Kanadan Quebeciin että Lahteen. Lisäksi haen lukemaan yhteiskuntatieteitä ja kansainv älisiä suhteita. Mutta sirkus on ykkösvaih toehtoni.”

Kevään tärkeät päivämäärät

KOONNUT: PÄIVIKKI PIETARILA

3x2+3=4 Uusi vuosi toi korkeakoulukentälle neljä uutta toimijaa, jotka syntyivät koulujen yhdistymisillä. Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE), Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) muodostama uusi yliopisto on nimeltään Aalto. Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi. Tampereella vierekkäin sijaitsevat Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu yhdistyivät Tampereen ammattikorkeakouluksi. Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu löivät myös hynttyyt yhteen ja jatkavat Turun yliopistona. Yhdistymiset tarjoavat opiskelijoille entistä laajempia opiskelumahdollisuuksia ja enemmän vuorovaikutusta eri koulutusalojen kesken.

Jos haaveilet jatko-opinnoista, merkkaa kalenteriisi nämä viimeistään nyt! AMK - Yhteishaku 1.3.–16.4.2010 - Valintakokeet 18.5.–16.6.2010 - Tulokset viimeistään 20.7.2010 - www.amkhaku.fi - www.yhansokan.fi Yliopisto - Yhteishaku 1.3.–16.4.2010 - Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu 1.3.–15.3. - Valintakokeet touko-kesäkuussa - Tulokset viimeistään 20.7.2010 - www.yliopistohaku.fi - www.universitetsansokan.fi Ammatillinen koulutus - Yhteishaku 1.–19.3.2010 - Valintakokeet 26.4.–28.5.2010 - Tulokset alkaen 16.6.2010 - www.haenyt.fi - www.studieval.fi

7


PÄ Ä S Y KO K E E T

Tavoitteena opiskelupaikka Pääsykokeisiin valmistautuminen vaatii työtä, tahtoa, suunnittelua ja sitoutumista. Valmennuskeskuksen asiantuntijat antavat vinkkejä, miten selviytyä kevään urakasta. Teksti ja kuvat: Päivikki Pietarila

Tänään luen 50 sivua

Tee lukujärjestys

Pääsykokeeseen valmistautuminen on kokopäiväistä työtä. Korkeakouluihin hyväksytyillä on useimmiten takanaan vähintään kaksi kuukautta 6–9-tuntisia työpäiviä, joihin kuuluu lukemista, harjoitustehtäviä ja kertausta. Muista, että päivään pitää mahtua myös kunnon ruokatauko ja lyhyempiä taukoja. Merkkaa ensin kalenteriisi kiinteät menot ja jaksota jäljelle jäävä aika, välipäiviä unohtamatt a. Jos opiskelee viitenä arkipäivänä viikossa, voi pitää viikonloput hyvällä omatunnolla vapaata.

Jaa luku-urakka osatavoitteisiin ja aseta jokaiselle päivälle oma, konkreettinen tavoite. Ei siis näin: ”Tänään luen mahdollisimman paljon.” vaan näin: ”Tänään luen luvut 2 ja 3 ja teen tehtävät 9 ja 10.” Päivän lukuaika kannattaa jakaa 20–50 minuutin lukujaksoihin oman keskittymiskyvyn mukaan. Jaksojen välillä on hyvä pitää muutaman minuutin tuumaustauko. Kunkin päivän päätteeksi on syytä vielä kerrata ja palauttaa mieleen luettua. Vain sinä itse tiedät, kuinka nopeasti opit uutta. Ole siis realisti! Seuraa etenemistäsi ja tarkista tavoitteita tarvittaessa.

Aivot välillä narikkaan

Kun työ ja vapaa ovat tas apa luistaa liukkaammin. Mu inossa, opiskelukin ista myös muulle kuin lukem siis pyhittää aikaa iselle: harrasta, tapaa kavereita, urheile ja rentou du omalla tavallasi.  Kun itseään ei uuvuta luk emisella, motivaatio ja työskentelyn mielekkyy s säilyy. Pää tarvitsee my ös riittävästi unta sekä kun non jotta päivittäinen oppimi ruoka- ja kahvitauot, skyky pysyisi parhaimmillaan.

Tuurilla ei pärjää Vältä tavallisimmat sudenkuopat kauppatieteiden pääsykokeessa. 1. Koska kauppiksen pääsykokeessa on monivalinta- ja väittämätehtäviä, moni luulee, että tuurillakin pärjää. Mutta hyvällä onnella ei ole juuri mitään tekemistä pääsykoemenestyksen kanssa, ja arvalla mennään helposti miinuksen puolelle. 2. Ulkoa opettelukaan ei kannata. Tehtävät ovat pääosin soveltavia. Keskity siis siihen, että ymmärrät todella lukemasi, ja testaa ymmärrystäsi harjoitustehtävillä. 3. Pääsykoe testaa sitä, miten motivoitunut olet ja miten paljon olet jaksanut tehdä töitä tavoitteesi eteen. Neljä pääsykoekirjaa sisältävät satoja sivuja uutta asiaa. Kannattaa ensin hahmottaa yleiset linjat ja edetä sitten asian ytimeen. Tero Laih o, kurs sipä ällik kö Valm ennu skes kus tero.laih o@valme nnu skes kus.

8

fi


Älä pingota Näin valmistaudut haastatteluun ja soveltuvuuskokeeseen.   1. Aloita itsetuntemuksesta: mitkä ovat hyvät puolesi alan näkökulmasta ja mitä ominaisuuksia tulee vielä kehittää. Pingotus paljastuu ja ammattilainen huomaa, jos esität muuta kuin olet. Parempi on olla ihan oma itsensä.    2. Millaisia rooleja otat sosiaalisissa tilanteissa? Mieti, miten otat ryhmätilanteessa oman tilasi aktiivisena osallistujana dominoimatta muita ryhmäläisiä liikaa. Esimerkiksi opettajana tai psykologina muiden kuuntelun taito on myös olennaista.   3. Haastattelussa kannattaa osoittaa, että on realistinen käsitys alasta, myös sen nurjista puolista. Oikeaa kuvaa kartuttaakseen voi seurata alalla käytävää ajankohtaista keskustelua lehdistä ja tv:stä.

ö rs sip ää lli kk Mi a Gö ce r, ku es ku s Va lm en nu sk skus .fi al me nn us ke mi a.g oc er @v

Tutustu tehtäviin etukäteen

Ei se määrä vaan laatu 

Vaikka lukisit pääsykoekirjat 20 kertaa läpi, se ei välttämättä riitä. Jos ei kertaa ja käsittele lukemaansa, tiedosta unohtuu viikon sisällä jopa 90%.

Oppimista pitää tehostaa erilaisilla menetelmil lä: alleviivaa avainkäsitteitä, rakentele miellekartto ja, keksi itse esimerkkejä ja esitä kysymyksiä, kertaa ja arvioi lukemaasi. Tähän kaikkeen tulee myös varata aikaa.

iä ja arvosteluperusteiVanhoja valintakoetehtäv vuilta. Perehdy niihin tisi net n toje ta löytyy yliopis a saatetaan jopa sin vuo huolella. Peräkkäisinä an, iä. Vaikka näin ei olisika kysyä samoja kysymyks yksinka kui ä, viä sel istä yks vanhoista kysym irjan asioiden oletetaan tyiskohtaisesti pääsykoek olevan hallussa. juuri avoimena. Voi olla, että Säilytä kuitenkin mieli a otta y tett pää eseen on tänä vuonna pääsykoke esimerkiksi laaja aineis uudentyyppinen tehtävä, a. ntu saa kip totehtävä. Silloin ei saa

Varaa viimeiset viikot kertaukselle

Kahdella viimeisellä viikolla kan nattaa ottaa aikaa kertaukselle ja muistiinpanojen lukemiselle. Käy vaikka kaverin kanssa kokona isuus kerrallaan läpi ja selitä omin sanoin, mistä on kyse. Kun esität itsellesi kysymyksiä aihekokonaisuu desta, pystyt arvioimaan, mitä osaat. Tarvittaessa voit kerrata kirjasta. Työ on nyt tehty, eikä viimeisin ä päivinä tehdä ihmeitä. Kannattaa ennemmin keskittyä siihen, että mieli on rauhallinen ja olo rento, jotta olet pääsykoepäivänä elämäsi vireessä. Onnea mat kaan!

Panosta kemiaan ja fysiikkaan Viime hetken vinkit lääkikseen pyrkijöille. 1. Laita laskurutiini kuntoon. Pääsykokeesta 2/3 on fysiikkaa ja kemiaa, eli käytännössä laskemista. Tästä kokemuksen mukaan sisäänpääsy useimmin jää kiinni. 2. Kannattaa ehdottomasti hankkia hyppysiinsä vanhoja pääsykokeita. Ne ovat maksullisia, mutta satsaus on sen arvoinen. Niistä saa parhaan käsityksen siitä, mitä tuleman pitää. 3. Selätä pääsykoekirja. Osa Galenoksen 568 sivusta on todella haastavaa materiaalia. Älä lamaannu vaan etene lukusuunnitelmassasi määrätietoisesti. Viime vuonna noin neljännes sisään päässeistä oli samana keväänä kirjoittaneita, joten mahdollisuuksia siis on.

Sami Puur tine n, kurss ipää llikk ö Valm ennu skes kus Sami .puu rtin en@ valm ennu skes kus. fi

9


I L M O I T U S - L U K I O L A I S T E N K I R J A K A U P PA

Pääsykoekirjat saa kätevästi Lukiolaisten Kirjakaupasta Kevätlukukausi on kirjojen vaihdon aikaa. Abiturientit myyvät vanhoja lukiokirjojaan takaisin Lukiolaisten Kirjakaupalle ja hankkivat samalla kirjat kevään pääsykokeita varten. Teksti ja kuva: Tiina Leppiniemi

L

ukiolaisten Kirjakaupan hyllyt täyttyvät kevään mittaan pääsykoekirjoista. Suosituin tapa hankkia kirjat on tilata ne LK:n verkkokaupan kautta. Kaikkia pääsykoekirjoja, kuten oikeustieteellisen opuksia, ei ole vielä julkistettu ja moni nuori varaakin kirjat etukäteen, jotta saa ne käteensä heti niiden ilmestyttyä. Pääsykoekirjoja voi varata ennakkoon LK:n internetsivuilta, soittamalla, sähköpostilla tai poikkeamalla Helsingissä sijaitsevaan myymälään. Samalla, kun hakee pääsykoekirjat, kannattaa hankkiutua eroon vanhoista lukiokirjoista. LK ostaa käytettyjä kirjoja ja myy niitä edelleen uusille käyttäjille. – Nuoret myyvät kirjojaan, jotta ne eivät jää nurk-

kiin pyörimään ja viemään tilaa. Samalla saa vähän rahallista korvausta. Kirjojen kierrätys on myös ekologista ja se tuntuu olevan monelle nuorelle tärkeää, LK:n myymälätyötekijä Anniina Vaikkola kertoo. Kirjoja voi tuoda myymälään tai lähettää postissa. – Meillä on vuoden aikana useita kampanjoita, joiden aikana me maksamme kirjojen postikulut. Kirjoitusten jälkeen esimerkiksi on yksi kampanja, Vaikkola vinkkaa. Lukiolaisten Kirjakauppa ostaa takaisin hyvin pidettyjä kirjoja, jotka ovat opetussuunnitelman mukaisia. – Ja jos jokin kirja ei kelpaakaan ostettavaksi, sen voi silti jättää meille ja me toimitamme sen paperinkierrätykseen, Vaikkola lisää.

LK - Luonnon ja lukiolaisten kaveri! Lukiolaisten Kirjakaupasta saat sekä uudet että käytetyt lukion oppikirjat ja lisäksi ostamme takaisin tarpeettomiksi jääneet opuksesi! Luee lisää ja tsekkaa samalla ekotuotteet sekä muut uu ut opiskelutarvikkeet LK:n nettikaupasta www.lukiolaistenkirjakauppa.fi.

EKO-MUISTIKIRJA A5

2,90€

PUUVÄRIKYNÄSETTI STABILO GREEN 24 KPL

6,90€

FSC-logolla merkityt tuotteet sisältävät vastuullisesti hoidetuista metsistä peräisin olevaa puuta, joka on sertifioitu puolueettomasti. Tämä osoittaa, että metsän hoito täyttää tiukat ympäristönsuojelulliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset.

EKO-MUISTILAPPUKUUTIO

2,90€ LK - LUKIOLAISTEN KIRJAKAUPPA puh. 0303 9898 (pvm.), lk@lukiolaistenkirjakauppa.fi Myymälä: Ruoholahdenkatu 10, 00180 Helsinki (ma-to klo 10-17.30, pe 10-16)

www.lukiolaistenkirjakauppa.fi 10


Esimakua pääsykoekirjoista Alla olevassa listassa on ote Lukiolaisten Kirjakaupan pääsykoekirjavalikoimasta. Kirjoja löytyy lisää LK:n verkkokaupasta.

Nimike Kustantaja TEOLOGINEN TIEDEKUNTA Jokiranta: Aarre saviastioissa, Qumranin tekstit avautuvat, 2009..................................... Kirjapaja Luomanen: Teologia. Johdatus tutkimukseen, 3.p. 2010 (vanhat painokset eivät käy)..... Edita HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Karlsson: Suomen peruskielioppi, 4. uud. p. 2009........................................................... Halinen, Immonen, Lavento: Johdatus arkeologiaan, 2008.............................................. Graddol: Changing English, 2006..................................................................................... Yule: Pragmatics, 1996..................................................................................................... Hoffman: Lost in Translation............................................................................................ Karlsson: Yleinen kielitiede. 2008.................................................................................... Eldridge: Johdatus taiteenfilosofiaan, 2009...................................................................... Piitulainen, Lehmus, Sarkola: Saksan kielioppi. 1.-2.p. 2006............................................ Häkkinen: Kielitieteen perusteet, 7.p. 2007.................................................................... Helin, Yli-Jokipii: Kohteena käännös. Uusia näkökulmia kääntämisen tukimuksen opiskelemiseen 2008.................................................................................... Onikki-Rantajääskö, Siironen : Kieltä kohti. 2008............................................................ Alho: Käyttökielioppi, 2008............................................................................................. Rabelais: Pantagruelin kolmas kirja, 2009......................................................................... Kivistö: Satiiri - johdatus lajin historiaan ja teoriaan, 2010...............................................

HY Otava SKS WSOY Palmenia

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Platon: Valtio, 2006.......................................................................................................... Pohjola: Taloustieteen oppikirja, 2008............................................................................. Koponen, Lanki, Kervinen: Kehitysmaatutkimus; johdatus perusteisiin, 2007 ................ Jussila O, Hentilä S-Nevakivi J: Suomen poliittinen historia 1809- 2009, 6. painos.......... Polanyi: Suuri murros: Aikakautemme poliittiset ja taloudelliset juuret, 2009................. Helkama, Myllyniemi, Liebkind: Johdatus sosiaalipsykologiaan. 3.-7.p. 2007................... Raunio: Olennainen sosiaalityössä. 2009 (vanhemmat painokset eivät käy)..................... McNeill, McNeill: Verkottunut ihmiskunta; yleiskatsaus maailmanhistoriaan, 2010......... Nieminen: Media markkinoilla, 2009............................................................................... Berndtson: Politiikka tieteenä, johdatus valtio-opilliseen ajatteluun. 11.p. 2008.............

Otava WSOY Gaudeamus WSOY Vastapaino Edita Gaudeamus Vastapaino Loki-kirjat Edita

SKS Gaudeamus Taylor&Francis OUP Penguin Gaudeamus Gaudeamus Otava SKS

KAUPPATIETEELLISEN ALAN YHTEISVALINNAN VALINTAKOEKIRJAT 2010 Tienari, Meriläinen: Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa, 2009................... WSOY-Pro Leppiniemi: Avain laskentatoimeen ja rahoituksen, 2007................................................ KY-palvelu Tikkanen, Vassinen: StratMark: Strateginen markkinointiosaaminen, 2009..................... Talentum Media Pohjola & Pekkarinen & Sutela: Taloustieteen oppikirja, 2008......................................... WSOY LÄÄKETIETEELLINEN JA ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Hiltunen: Galenos, Johdanto lääketieteen opintoihin, 1.p. 2010...................................... WSOY GALENOS: Introduktion till medicinska studier.............................................................. WSOY KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Psykologia Nummenmaa: Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. 2009............................... Tammi Nummenmaa: Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät: harjoituskirja. 2009........ Tammi Logopedia Korpijaakko-Huuhka, Launonen: Kommunikoinnin häiriöt, 7.p. 2009............................. Palmenia Nienstedt, Hänninen, Arstila, Björkqvist: Ihmisen fysiologia ja anatomia. 15.-17.p. 2008 WSOY BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Heino, Vuento: Biokemian ja solubiologian perusteet, 2007........................................... WSOY

Osta kirjat osoitteesta www.lukiolaistenkirjakaupp

a.fi 11


LEHDEN KASVO

HERRA X

Jukka Rossi on päässyt eteenpäin takapakilla. Hän on tehnyt vääriä valintoja, kokeillut ja vaihtanut suuntaa, uudelleen ja uudelleen. Sitä tietä hän kuitenkin kiittää, sillä ilman virheitä hän ei seisoisi Tampere-talon pihalla kameraryhmän ja ohjaajan kanssa valmiina haastattelemaan X-Factorin koelaulajia. Teksti: Tiina Leppiniemi Kuvat: Tuomas Jaakkola

J

otkut muistavat 27-vuotiaan Rossin äänen NRJ:n aamuista ja toiset hänen kasvonsa Voicelasta. Alkavan kevään jälkeen hänet tunnetaan X-Factor Extran juontajana. Strategiset mitat: samanmittainen kuin juontajaparinsa Heikki Paasonen, painokin on samaa luokkaa, ruskea tukka ja samaan sävyyn silmät. Tampere-talon alakerrassa koelaulajat pitävät elämää, yläkerrassa tuotannon ihmisiä keräillään palaveriin. Rossi hörppii pahvimukista kahvia ja pikakelaa elämäänsä. – Kaikki on mennyt sattuman kautta. Kun vain painaa menemään, niin pääsee eteenpäin, hän miettii. Työharjoittelun kautta alalle Rossin mediaura alkoi työharjoittelulla radiokanava NRJ:llä viisi vuotta sitten. Sitä edelsi puoli vuotta audiovisuaalisen viestinnän opintoja Jyväskylässä. Se oli menoa. Yhtäkkiä Rossin ääni oli Tenkasen Aamushowssa. Hän yritti jatkaa opintojaan oppisopimuksella, mutta työt jyräsivät ja opinnot jäivät. Uraa Aamushowssa kesti vuoteen 2007 asti. Kun vetovoimainen tyyppi saa kerran äänensä kuuluviin, hän saa media-alalla töitä myös jatkossa. Niinpä eräänä päivänä Rossilta kysyttiin, kiinnostaisiko tätä tehdä TV-puolen hommia ja yhtäkkiä kasvot olivat Voicelan ruudussa. – Olen päässyt tekemään kaikkea untuvikkona ja saanut opin tekemällä, Rossi toteaa. Reilun vuoden kuluttua media-ala näytti tulokkaalle toisenkin puolensa. TV-ohjelma loppui ja tekijöille sanottiin näkemiin. Seuraavaksi oli tauon paikka. Pysähtyminen auttaa miettimään Rossi heittää jalat NRJ:n neukkarin pitkälle pöydälle. Tummansininen neule ja kraka huokuvat myyjän habitusta, tennarit kantelevat enemmänkin sählyharrastuksesta. Kun Voicelta tuli lähtö vuonna 2008, hän piti puolen vuoden breikin kaikesta. – Välillä piti pysähtyä miettimään, mitä haluan tehdä. Olin jo opiskellut kahta väärää alaa. Toisaalta minun piti tehdä kaikki ne virheet, että olisin nyt tässä, hän pohtii ja katsastaa puhelintaan. Puhelin vilkkuu tasaiseen tahtiin. Breikin jälkeen Rossi pääsi vanhojen NRJ-tuttujen kautta radiokanavan mediamyyntipuolelle. Leipätyö on maistunut, ehkä juuri tauon ansiosta. – Välivuosi ei tee pahaa kenellekään. Jos ei tiedä, mitä haluaa tehdä, niin kannattaa pitää tauko ja miettiä rauhassa, Rossi toteaa.

12


”Minun piti tehdä kaikki ne virhee t, että olisin nyt tässä.” Ei paperin perään Rossin perhe asustaa Lappeenrannassa, kun vanhemmat eroavat. Kuusivuotias Rossi ”muuttaa Jyväskylään naisen perässä”. Eli äitinsä. Hän haaveilee mopokuskin, lentäjän ja palomiehen ammateista, mutta ei innostu koulusta enää peruskoulun jälkeen. Hän aloittaa metsätalouden perustutkinnon opinnot Pieksämäellä, mutta vuoden jälkeen maitojuna vie takaisin kotiin. LVI-opinnotkin tyssäävät, kun Rossi päättää kavereineen lähteä Saksaan ja Norjaan öljynporauslautoille töihin. Koulutusta enemmän CV:ssä on työkokemusta: muun muassa perustettu ja lopetettu vaateliike Jyväskylässä ja rengasasentajan duuni. – En pidä tärkeänä, että minulla on joku paperi, jos en tarvitse työhön koulutusta. Lähtökohtaisesti koulu on kuitenkin mahdollistanut työn tekemisen, koska sitä kautta pääsin työharjoitteluun NRJ:lle, Rossi pohtii. Perheen esimerkki vaikuttaa intoon kouluttautua. Rossi ei itse kelpaa esimerkiksi, sillä Rossin äiti on ekonomi, isä oli teknillisen korkeakoulun opettaja ja veli on metsätalousinsinööri.

”Jos ei tiedä, mitä haluaa o ja tehdä, niin kannattaa pitä.ä” tauk miettiä rauhassa

Juontaja-toimittaja-mediamyyjä-asiakaspäällikkö Rossi seisoo Tampere-talon pihalla kameroiden ja ohjaajan kanssa. Marraskuu pakottaa pitämään käsiä mustan nahkatakin taskussa ja steppaamaan tennareilla. Rossi kuuntelee ohjaajaa ja kävelee sitten tahdikkaasti väkijoukon keskelle kameraväki kannoillaan. Kouluista viis, työ radiossa ja TV:ssä on opettanut Rossille haastattelun ja juontamisen taidot. X-Factorin ohjaaja Melli Meikkulakin kehuu: – Jukka on rento, tarkka, valmistautunut ja saa juontamisen ja haastattelemisen näyttämään helpolta. Ollakseen paperilla kouluttautumaton mies, ammattilista on pitkä: mediamyyjä, asiakaspäällikkö sekä juontaja-toimittaja. X-Factor on Rossille mahdollisuus päästä isoille areenoille. Hän pyrkii kuitenkin pitämään tennarinpohjat asfaltissa. Rossi ei juuri ajattele ohjelman myötä tulevaa julkisuutta, koska ei vielä törmää sen hyötyihin eikä haittoihin. Tuotantoyhtiö on kuitenkin valmentanut häntä kohtaamaan julkisuuden. – Tällä alalla julkisuus mahdollistaa joitain asioita, mutta tärkeintä on kuitenkin se, mitä teen ja miten sen teen, Rossi sanoo. – Ura menee nyt TV:n saralla eteenpäin, mutta yritän satsata molempiin töihin. Johonkin tässä ollaan menossa ja koko ajan opin lisää. Se on vain sitä työssäoppimista.

13


korkeakoulualat

AINA MIELESSÄ: TYÖ

K

orkeakoulussa opiskellaan työtä varten. Sitä ei saisi unohtaa, kun miettii, mikä ala olisi itselle sopivin. Tärkeää on miettiä, mihin ammattiin ja työhön haluaa tähdätä, eikä vain sitä, mitä alaa olisi hauska opiskella. Myös omat vahvuudet ja oppimistavat kannattaa pitää mielessä, koska alavalinnan lisäksi pitää usein tehdä päätös yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä. Seuraavilla sivuilla on korkeakoulualoista 11 artikkelia, joiden avulla pääsee alkuun.

sosiaali-, terveys ja liikunta ala s. 39

YMPÄRISTÖ- ja LUONNONVARa-ala s. 16

KUlttuurija taideala s.18

kaSVATUSALA s. 28

tekniikan ja liikenteen ala s. 43 SUOJELUala s. 15

LUONNONTIETEIDEN ala s. 42

YHTEISKUNTAja lakiala s. 26

Matkailu-, ravitsemusja talousala s. 24

humanistinen ala s. 30

14

kaupan ala s. 32


suojeluala

poliisin ei tarvitse olla yli-ihminen

Poliisiksi halutaan tavallisia naisia ja miehiä, joilla on halu auttaa muita. Poliisiksi opiskeleva Jouni Yliluoma tietää, ettei kaikkeen voi varautua. Teksti JA KUVAT: anna egutkina

K

ukapa ei olisi lapsena haaveillut poliisin ammatista? Jouni Yliluoman, 29, lapsuudenhaave toteutui reilu puolitoista vuotta sitten, kun hän pääsi Poliisiammattikorkeakouluun Tampereelle. Opiskelupaikan ovet avautuivat nuorelle miehelle ensimmäisellä hakukerralla. – Olin melko varma, että pääsen sisään, koska olin valmistautunut pitkään ja huolellisesti. Luin pääsykoemateriaalin hyvin tarkasti, kertasin oikeinkirjoitussääntöjä ja kohotin peruskuntoani, Yliluoma sanoo. Poliisin koulutus kestää 2,5 vuotta, josta ensimmäinen vuosi opiskellaan teoriaa ja loput ajasta ollaan koulun määräämässä työharjoittelussa ja kenttätyöjaksolla. Ensimmäinen opiskeluvuosi oli Yliluoman mukaan tiivis ja kiireinen. – Teoriaosuudella opiskellaan esimerkiksi Suomen lakia ja poliisin ammatin teoriaa. Myös perusaineita, kuten äidinkieltä, ruotsia ja englantia opiskellaan ahkerasti. Päivät saattoivat venyä hyvinkin pitkiksi, pääsääntöisesti koulu alkoi aamukahdeksalta ja loppui puoli viideltä. Pitkät koulupäivät eivät Yliluomaa kuitenkaan haitanneet. Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoista neljäsosa on naisia. Yliluoman mielestä poliisin ammatti sopii kummallekin sukupuolelle. – Naiset ovat hyviä ratkaisemaan konfliktitilanteet puhumalla, Yliluoma kiteyttää. Poliisilta vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa ja Poliisiammattikorkeakoulussa opiskeleekin paljon liikunnallisia ihmisiä. Yleisurheilua pitkään harrastanut Yliluoma painottaa kuitenkin, että poliisit ovat ihan tavallisia ihmisiä.

Alaa voi opiskella näissä korkeakouluissa: - Poliisiammattikorkeakoulu Tampereella - Maanpuolustuskorkeakoulu Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä. Lahdessa, Lappeenrannassa ja Tampereella - Poliisialan johto- ja asiantuntijatehtäviin tähtäävää opetusta annetaan Tampereen ja Turun yliopistoissa

– Ei tarvitse olla kilpaurheilija tai yli-ihminen päästääkseen sisälle. Monipuolinen ja haastava työ Poliisiopiskelijat eivät tee töitä teoriaopintojensa ohella, vaan työharjoittelulle ja kenttätyöjaksolle on varattu opetussuunnitelmassa erikseen aikaa. Sekä työharjoittelusta että kenttätyöstä maksetaan nuoremman konstaapelin palkkaa eli noin 1 700 euroa kuukaudessa. Poliisiammattikorkeakoulun koulutus antaa Yliluoman mielestä hyvät perusvalmiudet työelämään. Hän suoritti seitsemän kuukautta kestävän työharjoittelun Jyväskylän pääpoliisiasemalla. – Työ Jyväskylässä oli juuri niin mielenkiintoista kuin oletinkin, ja olin valmis sen tuomiin haasteisiin. Tietysti poliisin työssä jokainen päivä on erilainen, eikä kaikkeen voi millään varautua. Valtion virkamiehen salassapitovelvollisuus estää Yliluomaa kertomasta tarkemmin työpäivistään ja niiden tuomista haasteista. Harjoitteluaikojensa ikimuistoisimman kokemuksen Yliluoma kuitenkin paljastaa. – Jouni Yliluoma – Oli mahtavaa päästä ensimmäistä kertaa poliisiautoon ja ihan oikeaan työvuoroon. Siinä sitä sitten näki, kuinka ammattitaitoinen partiokaveri asioita hoitaa ja pystyin samalla oppimaan, Yliluoma muistelee. Yliluomalla on ennen valmistumistaan edessä vielä kenttätyöjakso Jämsän poliisiasemalla. Hän valmistuu lokakuussa 2010 ja aikoo heti työelämään. Poliisin työllisyystilanne näytti vielä vuosi sitten huonolta ja puhuttiin poliisin valmistumisesta työttömäksi. Yliluoma on sitä mieltä, että tämän vuoden puolella alan työllisyystilanne on parantunut huomattavasti. – Uskon saavani oman alan töitä. Kyllä hyvälle tekijälle aina töitä löytyy, Yliluoma sanoo hymyillen.

”Naiset ovat hyviä ratkaisemaan konfliktitilanteet puhumalla.”

Hakuvaatimukset poliisiksi: 1. Poliisin pitää olla Suomen kansalainen. 2. Hakijalla pitää olla lukio tai ammattioppilaitos suoritettuna. 3. Hakijan pitää olla terve: hyvä näkö ja kuulo sekä fyysinen kunto ovat sisäänpääsyn edellytyksiä. 4. Taskussa pitää olla vähintään B-luokan ajokortti. 5. Hakijalla pitää olla vähintään vuoden työkokemus. Varusmies- tai siviilipalveluksesta lasketaan hyväksi korkeintaan yhdeksän kuukautta. 6. Valintakoe pitää suorittaa hyväksytysti.

15


y m pärist ö - ja luo n n o n v ara - ala

Agrologi tekee töitä yhtä hyvin puvussa kuin haalarissakin Maatalouden pyörittäminen vaatii monipuolisia taitoja. Siksi agroLOGIkoulutuksessa opitaan niin koneista, kasveista, eläimistä – ja oluen valmistuksesta. Osa tekee valmistumisen jälkeen töitä kotitilalla, mutta töitä löytyy myös tutkimuksen ja neuvonnan tai myynnin parista. Teksti ja kuvat: päivikki pietarila

”Jos kymmenvuotiaana istuu traktorin hyttiin, niin kyllä ura siitä urkenee.” – Simo Larmo

S

imo Larmo, 24, esittelee opinahjonsa, Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan toimipisteen tiluksia. Tuolla on koepelto ja vähän matkan päässä navetta lypsylehmineen. Sitten tulevat puutalot, joissa Larmon lisäksi moni opiskelukaverikin asuu. Matkalla konehallille ohitamme koulun oman panimon. – Olen juuri käynyt oluenvalmistuskurssin, Larmo kertoo. Hän opiskelee agrologiksi neljättä vuotta, ja valmistuminen häämöttää keväällä. Mutta nyt pysytään vielä konehallilla. Täällä opetellaan käytännössä, mitä koneita maatilalla tarvitaan, miten ne toimivat ja miten niitä korjataan.

16

Korkeakoulu, jossa saa hypistellä Koska maatalouden pyörittämisessä tarvitaan monenlaisia taitoja, on agrologin koulutus laaja. Koneiden lisäksi opitaan viljelys- ja rikkakasveista ja eläimistä. Ensimmäisenä vuonna on navettaviikko, ja toinen viikko hoidetaan sikoja. Opintoihin kuuluu jonkin verran myös rakennustekniikkaa. – Tykkään todella paljon, että saadaan hypistellä ja tehdä, vaikka ollaan korkeakoulussa. Larmon pääaine on yritystalous ja markkinointi. Bisnes siis kiinnostaa, samoin kasvituotanto. Ja ulkomaillekin mieli vetää. – Tein ensimmäisen ja toisen vuoden välisenä kesänä maatilaharjoittelun Etelä-Ruotsissa. Ja olen ollut vaihto-


opiskelussa puoli vuotta Skotlannissa, hän kertoo. Valmistumisen jälkeen työ Kanadassa, Australiassa tai USA:ssa olisi Larmolle mieleinen. – Ja jos kotitilaa ei olisi, en varmaan pysyisi Suomessa kovin montaa päivää sen jälkeen. Kotitila työllistää, mutta ei kaikkia Noin kolmannes valmiista agrologeista menee töihin omalle kotitilalleen tai perustaa itse maatalousyrityksen. Loput löytävät töitä muun muassa neuvojina pankeissa tai vakuutusyhtiöissä, tutkimuslaitoksista tai kunnalta. Larmon mukaan töitä on tarjolla mukavasti, ja löytämisessä avittavat kaksi opintoihin kuuluvaa työharjoittelua, joista toinen tehdään maatilalla, toinen esimerkiksi oman erikoistumisalueen tutkimuslaitoksessa. Larmon tulevaisuuden työsarka on Suomusjärvellä Birkkalan viljatilalla, jota vanhemmat ovat pyörittäneet kolmekymmentä vuotta. – Kakarasta saakka on ollut selvää, mitä tulee tehdä. Jos kymmenvuotiaana istutaan traktorin hyttiin, niin kyllä se ura siitä urkenee, hän nauraa. Oman tilan töihin kasvetaan pikkuhiljaa. Mutta ei kyse ole velvoitteesta, vaan ala on kiinnostanut nuoresta miehestä lähtien. Omalla tilalla pääsee myös kokeilemaan monenlaisia taitoja ja kiinnostuksen kohteita. Birkkalan tila on erikoistunut speltin viljelyyn ja jatkojalostukseen, ja sen jauhot ja hiutaleet päätyvät kauppojen hyllyille ympäri Suomen. Niinpä Larmo saa perustilanhoidon lisäksi hyödyntää bisnesosaamistaan. Mielihommiin kuuluvatkin ruokamessut ja muu myyntityö, jossa pääsee kontaktiin asiakkaiden kanssa. – Ja onneksi kevät on sitten sitä vastapainoa, kun saa rauhoittua yksin traktorin hytissä. Opinnot antavat hyvän kuvan työelämästä Oman tilan pyörittämisessä haastavinta on kaiken hallinnointi, siis se, että hommat pysyvät hyppysissä. – Töitähän on ihan pirusti eli oma jaksaminen työssä on haaste. Ja se, että osaa jakaa työt oikealla tavalla, tuleva viljatilallinen pohtii. Yrittäjän täytyy myös pitää kirkkaana mielessä, mikä on oman työn päämäärä ja löytää aina uusia tavoitteita. Mutta ei Larmoa kaikesta huolimatta hirvitä, sillä yritystalouden ja markkinoinnin opinnot antavat realistisen kuvan työelämästä. – Enää ei ole koko ajan pelkoa pöksyissä, että homma kaatuisi. Tiedän, että hallitsen kokonaisuuden. Mutta vielä ei ole pojan vuoro ottaa kokonaisuutta hallintaansa, vaan suunnitelmissa on tehdä tilan ulkopuolella töitä pari vuotta. Mikä olisi miehelle mieluisin työpaikka nyt? Esimerkiksi Finpro, joka edistää suomalaisten tuotteiden vientiä ulkomailla, voisi olla kiinnostunut luonnonvara-alalta valmistuneesta henkilöstä. – Pääsisi ehkä enemmän pukuhommiin, mutta ei sen niin väliä. Siihenkin on valmiudet.

ara-alaa voit opiskella näissä yliopistoissa: - Helsingin yliopisto - Itä-Suomen yliopisto ammattikorkeakouluissa: - Hämeen ammattikorkeakoulu - Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu - Mikkelin ammattikorkeakoulu - Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu - Rovaniemen ammattikorkeakoulu - Savonia-ammattikorkeakoulu - Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Tampereen ammattikorkeakoulu - Turun ammattikorkeakoulu - Yrkeshögskolan Novia Alaa voi opiskella myös toisen asteen oppilaitoksissa. Ammatteja, joissa ympäristö- ja luonnonvara-alalta valmistuneet työskentelevät: - agronomi (yliopisto) - limnologi (yliopisto) - maaseutuyrittäjä (amk) - maisemasuunnittelija (amk) - meteorologi (yliopisto) - metsätalousinsinööri (amk ja yliopisto) - mikrobiologi (yliopisto) - ympäristönsuojelusuunnittelija (amk ja yliopisto)

17


kulttuuri - ja taideala

Kulttuuri kukkii kaamoksesta piittaamatta

Lappilaiset korkeakoulut tarjoilevat poikkitaiteellista tutkimusta ja hyvämaineista, rehellistä osaamista. Sen lisäksi Lapissa on hauskaa. Teksti: Stina Varkkola Kuvat: Stina Varkkola ja Harri Tarvainen

L

appi on joulupukin luminen koti ja kemijärveläisen työttömyyden traaginen näyttämö. Kun Lappia tarkastelee opiskelijan vinkkelistä, se on ihan muuta; pullollaan alakulttuureja, tunturissa vaeltamista, pimeyttä ja valoa, lumilautailua ja taidetta. Lapissa voi myös opiskella ihan oikeita aloja. Erityisesti kulttuurialat ovat näyttävästi edustettuina, ja pohjoisesta valmistuukin runsaasti poikkitieteellisiä ja -taiteellisia ammatti-ihmisiä ja vaikuttajia. Lapin yliopisto Rovaniemellä vastaa Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun kanssa ainoana maamme yliopistotasoisesta taideteollisesta koulutuksesta. Taiteiden tiedekunnan pääaineet ovat audiovisuaalinen mediakulttuuri, graafinen suunnittelu, teollinen muotoilu, tekstiili- ja vaatetusala sekä kuvataidekasvatus. Graafinen suunnittelija Harri Tarvainen valmistuu Lapin yliopistosta taiteen maisteriksi kevättalvella 2010. Tarvainen, 26, aloitti opintonsa kuusi vuotta sitten. – Ensimmäiset kaksi vuotta opiskelin tosi haipakkaa, jopa edellä aikataulusta. Olin tosi innostunut. Kolmantena vuonna Tarvainen meni koputtelemaan rovaniemeläisen mainostoimisto Ajatuksen ovia. Työhaastattelussa tärkeää on Tarvaisen mukaan yleinen olemus ja mitä suustaan päästää sekä tietenkin portfolio. Arvosanoja kysellään vain harvoin. Opetustyöhön haettaessa on maisterin tutkinto lähes välttämätön.

18


Koskaan ei voi olla valmis Hiostavan työhaastattelun jälkeen Tarvainen sai työpaikan Ajatukselta. – Tarvitsee tietynlaista luonnetta että saa limitettyä opinnot ja työt, kun kumpaakaan ei oikein ehtisi tehdä kunnolla. Mutta en kadu, että tein niin, Tarvainen pohtii. Sekä yliopistolla että työpaikalla on oltu ymmärtäväisiä tiukkojen aikataulujen suhteen. Mainostoimiston työtehtävät ja graafisen suunnittelun opinnot tukevat toisiaan lähes saumattomasti. Tarvainen tekee gradunsakin työnantajalleen. – Mielestäni pelkkä yliopisto ei tee valmista AD:ta tai graafikkoa. Oikeastaan en usko että voi koskaan ollakaan valmis. On tärkeää, että koko ajan opettelee, kehittää itseään ja rakastaa omaa hommaansa. Työnteko käy kalliiksi Harri Tarvainen on nostanut opintotukea koko ajan ja on sanojensa mukaan aika huono järjestelemään rahaasioitaan: – Viime vuonna huomasin, että olin tehnyt töitä ilmaiseksi kolme kuukautta. Palkat olivat menneet tukien takaisinmaksuun. Toisinaan on pitänyt kieltäytyä työvuoroista, koska ei ole varaa käydä töissä. Tarvainen toteaakin, ettei opiskeluajan työssä tärkeintä ole raha, vaan kokemus ja oppi. Hänellä oli alan työkokemusta jo ennen taiteiden tiedekuntaan tuloaan. Tarvainen oli harjoittelijana mainostoimistossa ja teki toiminimellä mainosvalokuvausta. Mainoskuvaus on jatkunut keikkaluontoisena vielä opintojen aikanakin. Tarvaisen elämässä harrastus, työ ja opiskelu ovat nivoutuneet hienosti yhteen: lumilautailu ja skeittaus innostivat valokuvausharrastuksen pariin, ja valokuvaus jalostui graafiseksi suunnitteluksi. Ensi tammikuussa lanseerataan miehen toinen lumilautamallisto. Hänen tuttunsa laskevat ranskalaisella Aaven-merkillä, ja pesti tuli sitä kautta. Rovaniemi on viilee paikka Myös Tarvaisen opiskelupaikka määräytyi harrastusten sanelemana. Tarjolla olivat Helsingissä sijaitseva Taideteollinen korkeakoulu ja Lapin yliopisto, mutta pääkaupunki ei ollut oikeastaan edes vaihtoehto. – Lautailu, luonnossa liikkuminen ja hyvä talvi ovat minulle hirveän rakkaita. Sijainti oli ehdottomasti se ratkaiseva tekijä. – Lappi on ihan tosi cool paikka. Rovaniemellä voi elää aivan yhtä rikasta elämää kuin muuallakin, se on ihan omasta suhtautumisesta kiinni. Tämä on todella aktiivinen kaupunki, Oulunsalosta kotoisin oleva Tarvainen kertoo. Valmistumisen jälkeen Oulu kutsuu taas. Helsingissä olisi paremmat työmahdollisuudet, mutta pohjoinen sijainti ja luonnonläheisyys ratkaisevat nytkin. – Eikä Suomi ole enää lainkaan niin Helsinki-keskeinen kuin se on ennen ollut, Tarvainen toteaa tyytyväisenä. >

”Opettele, kehitä itseäsi ja rakasta hommaasi.” – Harri Tarvainen

Graafista suunnittelua voi opiskella näissä yliopistoissa: - Lapin yliopisto - Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu - Tampereen yliopisto ammattikorkeakouluissa: - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu - Lahden ammattikorkeakoulu - Metropolian ammattikorkeakoulu - Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Satakunnan ammattikorkeakoulu - Tampereen ammattikorkeakoulu - Turun ammattikorkeakoulu Lisäksi Suomessa on paljon toisen asteen oppilaitoksia ja opistoja, joissa opetetaan graafista suunnittelua.

Audiovisuaalisen median aloja voi opiskella näissä yliopistoissa: - Lapin yliopisto - Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu - Tampereen yliopisto - Teatterikorkeakoulu ammattikorkeakouluissa: - Arcada - Diaconia ammattikorkeakoulu - Haaga-Helia ammattikorkeakoulu - Hämeen ammattikorkeakoulu - Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu - Lahden ammattikorkeakoulu - Metropolia ammattikorkeakoulu - Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu - Satakunnan ammattikorkeakoulu - Tampereen ammattikorkeakoulu - Turun ammattikorkeakoulu - Yrkeshögskolan Novia Lisäksi av-mediaa voi opiskella useissa opistoissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.

19


kulttuuri - ja taideala

Yliopisto ja ammattikorkeakoulu kavereina Lapin yliopiston kanssa pohjoisen viestiä vie Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu kuvataiteen ja viestinnän opintoineen. Ensi vuonna toimintansa aloittava Pohjoisen kulttuuri-instituutti yhdistää näiden kahden oppilaitoksen sekä ammattiopisto Lappian toimintaa, tutkimusta ja opetusta. Koska työelämässä käytännön osaajat, suunnittelijat ja projektinjohtajat toimivat yhdessä, totutellaan tällaisiin tapoihin jo opiskeluaikana. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa Torniossa vuonna 2005 opintonsa aloittanut Pasi Mukku valmistuu pian medianomiksi. – Tornio on eksoottinen kaupunki Ruotsin rajan tuntumassa, Mukku kuvailee. Toisella puolen rajaa sijaitseva Haaparanta muodostaa Tornion kanssa kaksoiskaupungin, jolla on kaksi eri valuuttaa ja kaksi eri aikavyöhykettä. Kemi-Torniossa on opiskelijoita helsinkiläisistä ivalolaisiin. – Ihmiset, jotka etsivät jotakin uutta, hakeutuvat Tornioon. Muualta tulleet tuntuvat sopeutuvan hyvin. Opiskelijayhdistys TOKKO järjestää paljon teemabileitä ja toimintaa, johon on helppo tulla mukaan, Sodankylästä kotoisin oleva Mukku arvelee. Portfolio paisuu suhteilla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelma on jaettu teostuotantoon ja monimediajournalismiin. Ensimmäinen käsittää elokuviin, televisioon ja muihin audiovisuaalisiin tuotantoihin liittyviä opintoja, jälkimmäinen painottuu journalismiin. Lisäksi teostuotannossa erikoistutaan joko sisällöntuotantoon, kuvaukseen tai ääneen.

Ammatteja, joissa kulttuuri- ja taidealalta valmistuneet työskentelevät: - graafinen suunnittelija (amk ja yliopisto) - kuvittaja (amk ja yliopisto) - lehtien ja kirjojen ulkoasusuunnittelija (amk ja yliopisto) - alan opettaja (yliopisto) - tutkija (yliopisto) - taittaja (amk ja yliopisto)

20

”Virheitä tapahtuu, mutta siitä vasta oppiikin.” – Pasi Mukku

Ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskeltiin isossa ryhmässä. Toisena vuonna Mukku suuntautui teostuontantoon ja erikoistui kolmantena äänityöhön. Ennen ammattikorkeakoulua hän opiskeli Rovaniemellä Rovala-opistossa, jossa keskittyi myös ääneen. Vaikka koulutus on loppusuoralla, Mukku on ehtinyt kerätä runsaasti työkokemusta: – Opintoihin kuuluu harjoitus- ja tilaustöitä. Esimerkiksi mainoskurssilla teimme mainosvideon eräälle firmalle. Mukku on toiminut pienissä elokuvatuotannoissa puomimiehenä ja äänittäjänä. Viiden kuukauden harjoittelun hän suoritti viime keväänä AuruAudio -tuotantoyhtiössä. – Tuttuni oli ollut samassa firmassa harjoittelussa ja vinkkasi paikasta. Lähetin portfolion ja työhaastattelu tehtiin puhelimitse. Myöhemmin harjoittelupaikan suhteet poikivat kolmeksi kuukaudeksi äänialan töitä muun muassa tvsarjasta Helppo elämä. – Suurin osa alan työpaikoista löytyy suhteiden kautta. Jos ei tunne alan ihmisiä valmiiksi, pitää käydä tuuri, että saa paikan, Mukku korostaa verkostojen tärkeyttä. – Jos pitää saada nopeasti tuuraaja, on helpompi ottaa tyyppi, jonka taidot jo tiedetään. Opinahjolla on hyvä maine Suomessa. Ja kun valmistuneet ystävykset levittäytyvät töihin eri puolille maata, on verkosto valmis. Tietysti pelkillä suhteilla ei voi ratsastaa: opintoja ja näyttöä töistä on oltava. – Aina on tärkeää päästä tekemään. Kentällä oppii rutiinia, jota ei koulusta saa. Virheitä tapahtuu, mutta siitä parhaiten oppiikin.


k a ts a s ta m e d ia p o rtmyös w w w.vonet.a a li tv!

voionmaan opisto Viestintälinjat 17.8.2009 16.8.2010 - 4.6.2010 3.6.2011 (40 ov)

vauhtia viestintäopintoihin / täydennä ammatillista osaamistasi

Elokuva & tv, Dokumentti, Elokuvanäyttelijät, Valokuvaus, Lehtitoimittajat ja Radio & tvtoimittajat. Toimittajalinjoilla tiedotusopin perusopinnot ja elokuvanäyttelijöillä opintosuorituksia Teatterikorkeaan/ avoin yliopisto. Opinto-ohjelmassa on musavideoita, lyhytelokuvia, dokumentteja, digi&mv-valokuvia, juttuja lehtiin sekä ohjelmia radioon ja televisioon perusopintojen ja muiden harjoitusten lisäksi. Suurin osa opiskelijoistamme jatkaa yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.

Uutuutena elokuvakoulu - lue netistä niin tiedät enemmän!

www.voionmaanopisto.com

info@voionmaanopisto.com - puh. 03 314 22 900


ILMOITUS - LAHDEN KANSANOPISTO

Opisto antaa etumatkaa Lahden kansanopistossa salamat räpsyvät, kamera käy ja toimittajan kynä sauhuaa. Kolme opiskelijaa kertoi kokemuksiaan puolen vuoden opiskelukokemuksen jälkeen. Teksti: Reetta Nurmo KuvaT: Piia Salama, Tanja Näätänen

Piia Salama, 22, valokuvaus, Kuusankoski Miksi opiskelet valokuvausta? ”Valokuvaus on ollut aina mielessä. Ennen kansanopistoa olin nähnyt järjestelmäkameran, mutta minulla ei ollut mitään hajua miten se toimii! Media-assistentin opinnoissa kuvattiin pelkällä peruspokkarilla.” Millaisia opinnot ovat? ”Koulu alkoi peruskurssilla, jossa selitettiin kädestä pitäen perustermejä kuten aika ja aukko. Siitä se lähtee kehittymään. Esimerkiksi muotikuvauskurssilla rakensimme ihan oman muotikuvauksen: valitsimme mallit, stailasimme ja editoitoimme. Lisäksi opiskellaan pienissä pläjäyksissä valokuvauksen historiaa, sommittelua, värien ja valojen käyttöä. Luennot eivät ole ankaria: jotkut kuuntelevat, toiset kirjoittavat.” Millaista on opiskella Lahden kansanopistossa? ”Kansanopisto tsemppaa ihan mielettömästi. Kursseilla annetaan osviittaa kaikkiin suuntiin, ja jokainen saa päättää mistä itse tykkää. Tänne tullessa ei tarvitse ajatella olevansa tuleva Annie Leibowitz. Kansanopistoon kannattaa tulla, jos tietää mikä kiinnostaa. Turha tänne on tulla lintsaamaan. Opiskelu on rentoa: väillä keitetään kahvia ja sitten taas kuvataan. Opistosta saa myös hyvää preppausta korkeakoulujen pääsykokeisiin.”

Panu Akrenius, 21, elokuva ja video, Nurmijärvi Miten päädyit opiskelemaan elokuvaa Lahden kansanopistoon? ”Kiinnostus elokuvaa kohtaan alkoi lukiossa videokuvauskurssilla, ja ala alkoi kiinnostaa enemmän ja enemmän. Hain viime keväänä Lahden muotoiluinstituuttiin opiskelemaan elokuva-alaa, ja Lahden kansanopisto tarjosi hakijoille majoitustilat 2–4 -päiväisten pääsykokeiden ajaksi. Kun putosin pääsykoekierroksella, keksin, että elokuvaa voi opiskella myös kansanopistossa.” Millaista on opiskella elokuvalinjalla? ”Tämä on mahtava paikka toteuttaa omia ideoita, koska täällä pääsee käsiksi kalustoon ja saa avukseen joukon innostuneita opiskelukavereita. Opiskelemme kaikkea elokuvauksesta: käsikirjoittamista, kuvaamista, äänittämistä, editointia ja näyttelijän ohjausta. Syksyn opiskelimme fiktioelokuvaa, nyt meillä on dokumenttikurssi. Opiskelemme myös historiaa ja analysointia sekä piirtämistä, animaatiota ja valokuvaamista.” Mitä olet oppinut? ”On kokemus jo pelkästään olla täällä. Taidot ovat karttuneet, ja sitä kautta olen tullut itsevarmemmaksi. Pelkästään tekeminen ei opeta, vaan myös se, että jälkeenpäin miettii mitä on tullut tehtyä. Olen erityisen ylpeä siitä, kuinka paljon olen kehittynyt. Asuntolalla asuminen on opettanut elämään ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.” 22


Lahden kaupungista sanottua:

”Iso, mutta ei liian iso.”

”Lahti on mainettaan parempi.”

”Olen ihan ihastunut : täällä luontoa ja vettä, mut on ta myös toimintaa.”

”Täällä asuu paljon ihmisiä muualta.”

Laura Hallamaa, 19, journalismi, Hausjärvi Millaista journalismin opiskelu on? ”Meitä koulutetaan käytännön kautta: kirjoitamme juttuja, teemme haastatteluja, käymme harjoittelussa kaupunkilehdessä ja saamme vinkkejä juttujen myymiseen. Lisäksi opiskelemme viestintää ja yleissivistäviä aineita, kuten kieliä ja antropologiaa. Olen suorittanut myös avoimen yliopiston journalistiikan kursseja.” Millaiset ihmiset opiskelevat journalismia? ”Meidän ryhmä on hirveän symppis! Joukosta löytyy kantaaottavia ihmisiä, joilla riittää mielipiteitä. Olemme maailman menossa mukana.” Millaista on asua opistolla? ”Asuntolaelämä on helppo tie itsenäistyä. Kanssani asuu 11 muuta, joista monet ovat vasta muuttaneet kotoa. Yhteishenki on korkea ja vertaistuki on lähellä. Asuntolalla vietetään perinteistä opiskelijaelämää. Oppilaskunta järjestää esimerkiksi pikkujoulut ja Halloween-bileet.” Mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteesi? ”Haen opiskelemaan Tampereelle tiedotusoppia ja Jyväskylään journalistiikkaa. Lähden hakemaan yliopistoon ihan eri viivalta kuin viime keväänä. Olo on luottavainen. Valmistuttuani haluan työskennellä päivittäin ilmestyvässä sanomalehdessä tai aikakauslehdessä.”

Lahden Kansanopisto Lahden Kansanopisto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansanopisto Lahden sydämessä. Kansanopisto tarjoaa opintoja joka lähtöön: voit prepata korkeakoulujen pääsykokeisiin, suorittaa ammatillisen perustutkinnon tai avoimia yliopisto-opintoja ja syventää harrastusosaamistasi. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti pienissä ryhmissä käytännön työskentelyn kautta. Koulutus on maksullista. Opintoihin on mahdollista hakea Kelan myöntämää opintotukea ja opintolainatakausta. Opistolla on asuntola, jossa monet opiskelijoista asuvat. Läheltä löytyvät kaikki Lahden keskustan palvelut kaupoista elokuvateattereihin. Koulutusohjelmat alkavat syksyisin, mutta vapaita paikkoja voi tiedustella ympäri vuoden. Useimpiin koulutuksiin haetaan opiston sivuilla sähköisellä lomakkeella. Joihinkin koulutuksiin vaaditaan myös ennakkotehtäviä. Hakuajat ja -ohjeet löytyvät opiston nettisivuilta.

Lue lisää: www.lahdenkansa

nopisto.fi

KOULUTUSALAT 2009-2010 Kasvatus- sosiaali- ja terveysala: - Kasvatus- ja sosiaaliala - Terveys- ja kuntoutusala - Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto - Perhepäivähoitajan ammattitutkinto - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto Kielet ja viestintä: - Englannin kieli ja kulttuuri - Venäjän kieli ja kulttuuri - Journalismi Taide: - Elokuva - Kuvataide - Sarjakuva ja animaatio - Valokuvaus - Teatteri I ja II 23


m atkailu - , ra v itse m us - ja talousala

pallon valloittaja

Kun kuusi tuntia päivässä matkanvarausjärjestelmän naputtamista alkoi ottaa pannuun, päätti Ville Palmu, kääntää kelkkansa ja keskittyä opinnoissaan tapahtumien järjestämiseen. Teksti ja kuva: Reetta Nurmo

M

atkailualaa neljä vuotta Porvoossa opiskellut Ville Palmu, 27, on lähes valmis matkailualan restonomi. Tutkinto olisi tarkoitus saada valmiiksi alkuvuodesta. Työpaikka on jo valmiiksi pedattu: tammikuussa Palmu ja kaksi opiskelukaveria Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta hurauttivat oman matkailualan yrityksen käyntiin. Matkailuala on laaja kokonaisuus, onhan valloitettavana koko maapallo. Palmulla oli opintojen alussa valittavana kolme reittiä: matkatoimistotyö, Suomen matkailu tai ravintola- ja hotellityö. Palmun valinta osui matkatoimistotyöhön. – Kyllästyin kuitenkin naputtamaan matkanvarausjärjestelmää päivät pitkät. Symbio-opintojen kautta keskityin opinnoissani tapahtumajärjestämiseen. Opintopisteitä rokkaamalla Symbio-opinnot on opiskelumetodi, jossa opiskelijat toteuttavat projektin ja kartuttavat sillä opintopisteitään. Palmun ja kuuden muun opiskelijan tehtäväksi tuli järjestää rock-festarit Porvooseen – talvella. Seitsikko luotsasi projektia itsenäisesti eteenpäin, ja he toimivat kuin pieni yritys. Yksi vastasi markkinoinnista, toinen sponsoreista, kolmas bändeistä ja niin edelleen. Tuloksena oli viime helmikuussa järjestetty Winterfest09 -tapahtuma.

Matkailualaa voi opiskella näissä yliopistoissa: - Lapin yliopisto

ammattikorkeakouluissa: - Arcada - Haaga-Helia ammattikorkeakoulu - Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Kajaanin ammattikorkeakoulu - Lahden ammattikorkeakoulu

24

- Laurea-ammattikorkeakoulu - Mikkelin ammattikorkeakoulu - Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu - Rovaniemen ammattikorkeakoulu - Saimaan ammattikorkeakoulu - Satakunnan ammattikorkeakoulu - Savonia-ammattikorkeakoulu - Vaasan ammattikorkeakoulu - Yrkeshögskolan Novia

– Projekti oli paras veto, minkä koulussa tein, Palmu hehkuttaa. Tapahtuma poiki Palmulle myös harjoittelupaikan ja kesätyön ohjelmatoimisto Speed Promotion & Agencystä. Hän oli esimerkiksi tuotantoassistenttina Helsinki International Air Show’ssa, joka keräsi yli 70 000 kävijää. – Tapahtumanjärjestämisessä toimivat samat rutiinit riippumatta siitä, kuinka paljon ihmisiä osallistuu, Palmu vertaa ilmailushow’ta ja parin tuhannen kävijän talvifestareita. Vaikka tapahtumiin tullaan viihtymään, järjestäjille ne ovat täyttä työtä. Tyypillistä on, että suunnitelmat muuttuvat radikaalisti vielä viime hetkellä. Yhdellä ihmisellä ei ole myöskään tarkkaa roolia, vaan kaikki joustavat tilanteen mukaan. Palmun työtehtäviin kuului siis kaikkea maan ja taivaan välillä, graafisesta suunnittelusta roudaamiseen. – Työ oli yksi hektisimmistä duuneista mitä olen tehnyt, mutta toisaalta se myös palkitsee, kun näkee paljon ihmisiä ympärillään ja kaikki menee putkeen. Hommia voi tehdä vaikka riippumatossa Työkokemus ja symbio-opinnot antoivat lisäpotkua yrittäjyyteen. Opiskelukavereiden palvelu- ja konsultointiyritys eTurismi.fi tuottaa sähköisen markkinoinnin ratkaisuja matkailualan yrityksille hyödyntäen muun muassa sosiaalista mediaa ja Google-näkyvyyttä. Palmua kaduttaa opinnoissaan ainoastaan se, ettei hän lähtenyt vaihtoon. Matkailusta kiinnostunut kolmikko on kuitenkin suunnitellut yrityksensä sellaiseksi, ettei se sido osakkaitaan kotimaahan. – Hommia voidaan tehdä, kun on läppäri ja nettiyhteys, Palmu sanoo tyytyväisenä. Vaikka bungalowssa Thaimaassa, riippumatossa kellien. Tiesitkö? Ammattikorkeakoulu valmistaa opiskelijoita matkailualan esimiestehtäviin. Matkatoimistoalan työehtosopimuksen mukaan aloituspalkka esimiestehtävissä on noin 1 750 euroa kuukaudessa. Lähde: Matkatoimistoja koskeva työehtosopimus 1.10.2007–30.4.2010

Ammatteja, joissa matkailu-, ravitsemus- ja talousalalta valmistuneet työskentelevät: - hotellinjohtaja (amk) - hovimestari (amk) - keittiöpäällikkö (amk)

- ravitsemispäällikkö (amk) - apulaisisännöitsijä (amk)

Iso osa alan työntekijöistä kouluttautuu ammattioppilaitoksessa. Sieltä valmistuvat esimerkiksi kokit, tarjoilijat, toimitilahuoltajat, matkailuvirkailijat ja vastaanottovirkailijat.


y hteisku n ta - ja laki A L A

SUOSITTELIJANA MAINE Maailmanparantajia, rahanahneita, nörttejä, liian monta kertaa Blondin koston katsoneita – tervetuloa oikikseen! Ammattitaidon juristi hankkii pänttäämällä, mutta parhaat työt nappaavat ne, jotka näyttäytyvät myös luentosalin ulkopuolella. Teksti ja kuva: Reetta Nurmo

K

un Matti Lajunen oli 6-vuotias, häneltä kysyttiin miksi hän haluaa isona. Vaihtoehtoja olivat karateopettaja, hissipoika ja lakimies. Karateopettajan ura ei ottanut tulta alleen, koska Lajunen ei harrastanut karatea. Hissipojan ammatti puolestaan menetti hohtoaan, kun ikävuosia karttui lisää. Jäljelle jäi lakimies. – Ainakin vanhemmat olivat tyytyväisiä valintaani, Lajunen sanoo. Lajunen, 25, opiskelee viidettä vuotta Turun yliopiston oikeustieteellisessä. Tavoite on valmistua vuonna 2011. Hänen mielestään oikeustieteen opiskelu on lukemista ja opitun tiedon soveltamista – pelkästään. – Johdantoluentojen jälkeen oli suuri yllätys, kun ei tarvinnut enää mennä minnekään. Ensimmäiset kolme vuotta hujahtavat kotona tai kirjastossa päntäten, Lajunen kuvailee. Koska läsnäolovelvoitteita ei ole kuin kielissä, opiskelu voi olla yksinäistä. Lajunen heittää, että oikeustieteen opiskelijoista osa on näkymättömiä: heidät näkee tenttisalissa, mutta salista ulos astuttuaan he katoavat savuna ilmaan. Juristi petaa paikkansa työelämään järjestötoiminnalla Jos ei kuitenkaan halua viettää opiskeluaikaansa ylhäisessä yksinäisyydessä kirjojensa kanssa, voi tuttavapiiriä kasvattaa osallistumalla ainejärjestötoimintaan. Tapahtumissa tutustuu ihmisiin, joiden kanssa voi käydä kirjastossa takomassa lainoppia päähänsä tai käydä kiivasta keskustelua ajankohtaisista asioista oikeustieteen näkökulmasta. – Rehellisesti sanottuna oikeustiedettä tarvitsee opiskella aika kauan, ennen kuin sitä oppii soveltamaan oikein ja hommasta alkaa nauttia. Hyvä porukka motivoi, Lajunen sanoo. Ainejärjestön kautta luodaan myös tuiki tärkeät verkostot opiskelijatovereihin ja työnantajiin. Oikeustieteilijä ei voi vakuuttaa työnantajaa keksinnöllään kuten insinööri, siksi on tärkeää tehdä itsensä tunnetuksi. – Alalla arvostetaan ainejärjestötoimintaa. Luottamustehtävään valinta viestittää ihmisten pitävän sinua hyvänä tyyppinä, Lajunen sanoo. Oikeustieteilijä on ongelmanratkaisija Viime kesänä Lajunen pääsi näyttämään kyntensä: kesätyöpaikka aukesi lakiasiantoimisto Castrén & Snellmannilta. Hän astui joka aamu toimistoon puku päällä, ja työpöydällä tai sähköpostissa odotti tehtäviä. Työtehtävissään hän muun muassa avusti juristeja hankkimalla

26

taustatietoa sekä laatimalla asiakirjoja ja tekemällä käännöksiä. – Työ on ongelmanratkaisua, eikä koskaan tiedä mitä tulee eteen. Perehdyin esimerkiksi merioikeuden sääntelyihin, jotka määrittävät miten laivan tulee liikkua tietyissä tilanteissa, millaisia lippuja tulee näyttää ja niin edelleen. Ennalta en tiennyt aiheesta mitään, Lajunen naurahtaa. Oikeustieteiden maisteri on yleistutkinto, ja voi viedä myös toimitusjohtajaksi, virkamieheksi, asiantuntijaksi... Laintuntijoita tarvitaan kaikilla aloilla. Työajat vaihtelevat yhtä radikaalisti. Virkamies aloittaa työt kahdeksalta ja päättää neljältä. Kansainvälisen lakifirman liikejuristin työpäivä alkaa iltapäivällä, kun muu maailma heräilee uuteen päivään. Erottuminen on tärkeää työmarkkinoilla, ja oma strategia kannattaa valmistella hyvissä ajoin. Lajunen on pelannut korttinsa taitavasti: nuori mies opiskelee oikeustieteen lisäksi kauppatiedettä Turun kauppakorkeakoulussa, kielitaitoa hän lähtee petraamaan Brysseliin opiskelijavaihtoon tulevaksi kevääksi ja takataskussa jo yksi vaihtovuosi Wienissä lukioajoilta. Oikis muuttaa ihmistä Streotyyppistä oikislaista on vaikea määritellä. Kaikki ovat kuitenkin valmiita paiskimaan töitä tavoitteidensa saavuttamiseksi. – On maailmanpelastajia, nörttejä, rahan perässä juoksevia ja liian monta kertaa Blondin koston katsoneita, Lajunen summaa virnistäen. Itsensä hän luokittelee alasta aidosti kiinnostuneisiin. Hän myöntää silti odottavansa myös hyvää korvausta työstään. Lajusen mielestä oikeustieteellinen muuttaa ihmisiä. Ne, jotka tulivat tiedekuntaan opiskelemaan ideologian lippu liehuen, ovatkin lopulta niitä, jotka kuolaavat liikejuristin tilipussia. Ne, jotka tulivat rahan perässä, jäävätkin yliopistolle tutkijoiksi. Koulutus antaa ennen kaikkea valmiudet tiedonhankintaan. – Ensin etsin vanhan tenttikirjan, joka käsittelee aihetta. Sen lähdeluettelosta voi lähteä purkamaan vyyhtiä. Samojen kirjojen kanssa pyöritään siis opintojen alusta työuran loppuun, Lajunen virnistää. Oikeustieteen opinnot luovat yleiskuvan suomalaisesta oikeusjärjestyksestä. Sen hallitessaan juristi pystyy aavistamaan, mikä ratkaisu johonkin ongelmaan saattaa olla, mutta aavistus vaatii aina varmennuksen oikeuslähteistä. – Eli jos kirjojen pänttääminen ei kiinnosta, niin ei kannata tulla, Lajunen heittää.


”Jos pänttääminen ei kiinnosta, niin ei kannata tulla.” – Matti Lajunen

Oikeustiedettä voi opiskella näissä yliopistoissa: - Helsingin yliopisto - Helsingin yliopisto, Vaasa - Lapin yliopisto - Turun yliopisto - Åbo Akademi

Tiesitkö? Lakimiehistä työttömiä oli vain noin 3 %. Alkupalkka oli vuonna 2008 alle 3 000 €/kk, mutta kokemusvuosien kartuttua palkka kipusi nopeasti yli 5 000 €/kk.

Lähde: Akavalaiset työmarkkinat 2008 -opas

Ammatteja, joissa oikeustieteen alalta valmistuneet työskentelevät: - tuomari (yliopisto) - poliisipäällikkö (yliopisto) - syyttäjä (yliopisto) - opettaja (yliopisto) - nimismies (yliopisto) - henkikirjoittaja (yliopisto) - verojohtaja (yliopisto) - järjestölakimies (yliopisto)

27


K A S VAT U S A L A

Koulu ei ole vain kympin tyttöjä varten

Luokanopettajan monipuoliset opinnot kartuttavat tietämystä eri aineista. Ennen kaikkea opitaan vuorovaikutustaitoja, sillä ne ovat opettajan tärkein työkalu. Teksti ja kuvat: Päivikki Pietarila

O

pettajaksi ei opita pelkästään kirjoja lukemalla kertoo neljättä vuotta luokanopettajaksi Jyväskylässä opiskeleva Anne Liukkonen, 23. Koska tulevaa ammattia ei opita yksin kirjastossa pänttäämällä, opettajankoulutuslaitoksella vaaditaan enemmän läsnäoloa kuin yliopistossa keskimäärin. Opiskeluun kuuluu luentojen lisäksi keskusteluja ja pienryhmäopetusta. Tenttejä on vähän, ja kursseja suoritetaan myös oppimistehtävin ja essein. Tulevien luokanopettajien pääaine on kasvatustiede, jossa kannustetaan kyseenalaistamaan totuttuja kaavoja. – Ensimmäisillä luennoilla meille sanottiin, että osasta tulee aivan surkeita opettajia ja osa opiskelee aivan vääristä syistä. Täällä kyllä pistetään ajattelemaan, ja välillä se tapahtuu provosoimalla, Liukkonen kertoo.

28

– Parasta on kuitenkin se, että OKL:ssä oppii niin paljon itsestään ja samalla oppii vuorovaikuttamaan paremmin muiden kanssa. Niitä taitoja opettaja tarvitsee, sillä luokanopettajan työ on ennen kaikkea kasvatusta. – Ei opettaja ole tunnin stara, joka esiintyy oppilaille, vaan tehtävä on rakentaa toimiva vuorovaikutus oppilaiden kanssa, Liukkonen summaa. Sijaisuudet ovat tavallinen tapa työllistyä Olennainen osa opettajankoulutusta ovat kahdesta viikosta kuukauteen kestävät harjoittelujaksot, joita suoritetaan tällä hetkellä Jyväskylän OKL:ssä ensimmäisenä, kolmantena, neljäntenä ja viidentenä opiskeluvuonna. Harjoittelu on tärkeä paikka soveltaa opittua käytäntöön. Opiskelun ohessa kokemusta koulumaailmasta hankitaan usein myös sijaisuuksia tekemällä. Niitä Liukkonenkin on paiskinut sen verran, kuin opinnot antavat myöten. – Mutta en yhtään enempää. Monet jäävät sijaisuuskierteeseen ja ovat seitsemättä, kahdeksatta vuotta OKL:ssä, kun eivät raaski palata yliopistolle. Gradu kannattaa tehdä alta pois, eikä vähiten siksi, että epäpätevä opettaja saa huonompaa palkkaa. Jyväskylän kaltaisen opekaupungin huono puoli on se, että vakituiset työpaikat ovat kiven alla. – Työllistymisen kannalta on tärkeää, että on valmis lähtemään töihin myös muualle kuin omalle kotipaikkakunnalle, Liukkonen neuvoo. Harva vastavalmistunut saa heti vakituista työsopimusta, vaan yleinen tapa on toimia esimerkiksi äitiyslomien tuuraajana ja saada sitä kautta jalkansa koulun oven väliin. Eivätkä pätkätyöt ole kaikille kirosana. Lyhyet työsopimukset joustavat elämäntilanteen mukaan, ja moni haluaa opettaa erilaisissa kouluissa ennen kuin päätyy vakituiseen työhön. Liukkonen lukee sivuaineena kirjallisuutta ja suomen kieltä, ja voi tulevaisuudessa opettaa äidinkieltä yläkoulunkin puolella. – Tämä on työmarkkinalähtöinen ratkaisu, johon meitä kannustetaan, hän kertoo. Yläkoulussa opetettava aine on valttia työelämässä ja sekin näkyy opettajan palkkanauhassa. – Jos on sekä luokan- että aineenopettaja, palkka on parempi, vaikka tekisikin töitä alakoulun luokanopettajana, Liukkonen selittää palkkauksen kiemuroita.


”Ei opettaja ole tunnin stara, joka esiintyy oppilaille.” – Anne Liukkonen Koulumaailma kaipaa rentoja tyyppejä Jos kasvatusala kiinnostaa, mutta opiskelupaikka ei heti tärppää, suosittelee Liukkonen hakeutumaan työmarkkinatuella kouluavustajaksi. Niin hän teki ja tajusi haluavansa nimenomaan luokanopettajaksi. – Sain realistisen kuvan koulumaailmasta ja itkin ekat itkut, kun oppilaat aukoivat päätään. Mutta samalla huomasin, että vahvistun ja kehityn työn kautta. Luokanopettajankoulutuksen ongelma on Liukkosen mukaan se, että alalle hakeutuu niin paljon kilttejä tyttöjä, jotka ovat aina saaneet kokeista ysejä tai kymppejä. – Silloin voi olla vaikeaa ymmärtää oppilasta, jolla on oppimisvaikeuksia tai jota ei vaan kiinnosta. Eikä liian kiltti suorittaja jaksa tätä työtä. Miesopettajista on aina pula ja siksi muutama vuosi sitten rukattiin OKL:n pääsykokeita uusiksi. Valinnoissa ylioppilastodistuksen ja työkokemuksen perusteella määräytyvät esikarsintapisteet korvattiin monivalintatehtävällä. Silti sukupuolten tasapaino ei koulumaailmassa toteudu: 75 prosenttia luokanopettajista on naisia. Myös maahanmuuttajataustaisia opettajia kaivataan lisää. Koska luokkahuone on täynnä erilaisia oppilaita, tarvitaan myös opettajiksi monenlaisia tyyppejä. Opettajan ei tarvitse edes olla huippusosiaalinen, mutta itsetunto täytyy olla kohdallaan. Vahvuus, rentous ja realismi eivät myöskään ole pahitteeksi. Opettajan työn parhaita hetkiä ovat ne, joissa vuorovaikutus toimii ja oppilas ymmärtää uuden asian. – Opettajan työssä voi myös olla tosi luova. Enkä usko kyllästyväni tähän, vaikka olenkin tällainen levoton sielu. Liukkonen neuvoo alaa harkitsevia ennen kaikkea perustelemaan itselleen hyvin, miksi haluaa opettajaksi. – Sitä tullaan todennäköisesti kysymään pääsykokeissa.

Luokanopettajaksi voi opiskella näissä YLIOPISTOISSA: - Helsingin yliopisto - Joensuun yliopisto - Jyväskylän yliopisto - Lapin yliopisto - Oulun yliopisto - Tampereen yliopisto - Turun yliopisto - Åbo Akademi Kasvatusalan opinnot voi aloittaa toisella asteella ja opiskella vaikka lastenohjaajaksi!

Kasvatusalan ammatteja: - erityisopettaja (yliopisto) - koulutussuunnittelija (yliopisto) - lastentarhanopettaja (amk tai yliopisto) - liikunnanohjaaja (amk) - nuoriso-ohjaaja (amk) - opinto-ohjaaja (amk ja yliopisto) - rehtori (yliopisto)

29


HUMANISTINEN ALA

VALTTINA VENÄJÄ

Kielenkääntäjän työ vaatii paitsi kielitaitoa myös pakaralihaksia. Tulkin taas pitää hallita vuorovaikutustilanteet. Kumpikaan ei saa pelätä sitä, että joutuu jatkuvasti ottamaan uusista asioista selvää. Teksti ja kuvat: Päivikki Pietarila

”Yleissivistys on laajentunut huimasti.” – Olga Shevchuk

O

lga Shevchuk, 26, istuu Kansallisarkiston tutkijanhuoneessa ja naputtaa tietokonetta. Shevchuk opiskelee venäjän kääntämistä ja tulkkausta. Enää puuttuu gradu ja pari tenttiä, sitten maisteriksi vaadittavat pisteet ovat kasassa. Mutta tuskin tämä tähän jää, sillä nuori nainen aikoo hankkia vielä lisäkoulutusta opintopalettiinsa, johon kuuluu nyt sivuaineena puolan kieli ja kulttuuri sekä valtio-opin perusopinnot. – Kääntäjän olisi hyvä tietää vähän kaikkea kaikesta, Shevchuk perustelee. Kääntäjäksi opitaan käytännössä Kääntäjäksi ja tulkiksi aikovat opiskelevat tietenkin valitsemaansa kieltä: sen kielioppia, sanastoa ja ääntämistä. Lisäksi opintoihin kuuluu kääntämisen teoriaa, yleistä kielitiedettä ja suomen tai ruotsin kielioppia ja kielenhuoltoa. Myöhemmin opinnoissa keskitytään oman kiinnostuksen mukaan enemmän joko kääntämiseen tai tulkkaukseen.

30

Ja koska kieli ja kulttuuri kuuluvat erottamattomasti yhteen, opintoihin kuuluu pakollinen puolen vuoden opiskelijavaihto Venäjällä. Shevchuk on syntynyt Ukrainassa mutta muuttanut Suomeen yhdeksänvuotiaana. Samaan aikaan kääntäjän opinnot aloittaneista peräti puolet puhui äidinkielenään Shevchukin tavoin venäjää. Silti opintojen sisältö on ollut pitkälti sama kuin suomenkielisillä. – Käännös- ja sanastokurssit ovat kaikille yhtä hyödyllisiä, sillä kääntäjän näkökulma kieleen on ihan erilainen. Vaikka osaa molempia kieliä, se ei tarkoita, että olisi automaattisesti hyvä kääntäjä, Shevchuk perustelee. – Onhan tämä opiskelu aika käytännönläheistä, jos vertaa moneen muuhun yliopistoaineeseen. Opinnoissa tehdään sitä samaa, mitä sitten oikeassa työssäkin, hän jatkaa. – Saatetaan esimerkiksi lavastaa tilanne, jossa opettajat edustavat neuvottelun eri osapuolia, ja meidän pitää tulkata. Siinä oppii, mitä pitää tehdä vaikka silloin, kun osapuolien keskustelu käy niin kiivaaksi, että tulkkikaan ei pysy perässä.


Humanistiseen alaan kuuluu kulttuu ria, historiaa, filosofiaa ja paljon mu uta. Lue lisää osoitteesta opiskelupaikk a.fi! Työelämään oman firman avulla Yritykset, järjestöt ja julkinen hallinto tarvitsevat tulkkien palveluita aina silloin, kun yhteistä kieltä asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa ei ole. Myös EU työllistää ison liudan tulkkeja kokouksiin ja neuvotteluihin. Kääntäjien työsarka ulottuu kaunokirjallisuudesta käyttöohjeisiin, joten työtä tarjoavat julkisen hallinnon lisäksi esimerkiksi kustantamot, tv-kanavat ja elokuvalevittäjät. Alalla tyypillinen tapa saada töitä on oman toiminimen perustaminen tai freelancerina toimiminen, vaikka toki isot käännösfirmatkin työllistävät kääntäjiä ja tulkkeja. Aloittavalla yrittäjällä ei ole kontakteja ja työn saaminen on hankalaa. Siksi suhteita kannattaa luoda jo opiskeluaikana. Kun saa toimeksiantoja, sana leviää, jos työnsä hoitaa hyvin ja huolella. Oman alan töiden tekeminen jo opiskeluaikana kannattaa myös siksi, että kokemuksen myötä voi vielä tehdä valintoja opinnoissa ja keskittyä siihen, mikä kiinnostaa eniten. Shevchukin unelmatyö liittyy kulttuuriin ja siinä kielenkääntäminen olisi vain yksi osa-alue. – Voisin vaikka järjestää ja koordinoida kulttuuritapahtumia. Silloin voisin hyödyntää kaikkea sitä, mistä olen kiinnostunut, hän haaveilee. Etsitään uteliaita, luotettavia ja tarkkoja tyyppejä Kansallisarkiston tutkijanhuoneeseen Shevchuk on päässyt harjoittelun kautta. Pari vuotta sitten arkistoon haettiin venäjän taitavaa harjoittelijaa. Kolmen kuukauden harjoittelujakso sai jatkoa, kun aloitettiin projekti, jossa hankitaan Suomen historiaan liittyviä asiakirjoja venäläi-

sistä arkistoista. Shevchukin tehtävä on kääntää esimerkiksi sopimustekstejä ja tulkata neuvotteluissa, joissa sovitaan asiakirjojen luovutuksesta ja käytöstä. Konkreettisesti työ on paljon päätteen äärellä istumista, ja netti on tärkein apuväline. – Teen historiaan liittyviä käännöksiä, enkä ennestään tiennyt historiasta juuri mitään. Olen siis joutunut ottamaan selvää termeistä ja tapahtumista, jotta osaisin tehdä pätevän käännöksen. Kääntäjän työn inspiroivimpia puolia onkin juuri se, että joutuu ottamaan asioista selvää. Silloin törmää – melkein aina – johonkin mielenkiintoiseen. – Ehkä ei ole hirveän innostavaa selvittää, mistä osista vaikka tuuletin muodostuu. Mutta yleissivistys on laajentunut huimasti. Shevchuk arvelee, että kääntäminen ja tulkkaus sopivat erilaisille ihmisille. – Tykkään kirjallisesta kääntämisestä, koska siinä on aikaa muokata ja hioa tekstiä ja ottaa selvää asioista. Toisten mielestä kääntäminen on tylsää, mutta tulkkaus kiehtovaa, sillä pääsee tapaamaan ihmisiä, ja työ on nopeatempoista. Kumpaankin hommaan kaivataan uteliaita tyyppejä, joilla on hyvä yleissivistys. Eivätkä luotettavuus ja tarkkuus ole pahitteeksi. Tulkin pitää hallita vuorovaikutustilanteet, kun taas kääntäjän on kestettävä yksinäistä puurtamistakin. Sitä työ Kansallisarkistossakin välillä on, ei kuitenkaan läheskään aina. – Tänä vuonna olen käynyt jo kuusi kertaa työmatkalla Moskovassa ja Pietarissa. Yksi syy valita tämä ammatti on se, että haluaa matkustaa.

Ammatteja, joissa humanistiselta alalta valmistuneet työskentelevät: - informaatikko (amk ja yliopisto) - kirjastovirkailija (amk) - kulttuurintuottaja (amk) - museoamanuenssi (yliopisto) - opettaja (yliopisto) - toimittaja (amk ja yliopisto) - tutkija (yliopisto) - viittomakielen tulkki (amk)

Kieliä voit opiskella näissä YLIOPISTOISSA: - Helsingin yliopisto - Itä-Suomen yliopisto - Jyväskylän yliopisto - Oulun yliopisto - Tampereen yliopisto - Turun yliopisto - Vaasan yliopisto - Åbo Akademi

AMMATTIkorkeakouluissa: - Diakonia-ammattikorkeakoulu - Haaga-Helia ammattikorkeakoulu - Humanistinen ammattikorkeakoulu - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

31


K A U PA N A L A

Tuurilla EU-osaajaksI Miltä kuulostaa harjoittelupaikka Brysselissä tai työ MAINOSTOIMISTOSSA? Kauppakorkeakoulu avaa ovet melkein minne vaan. Teksti ja kuvat: Ida Valpas

L

appeenrantalainen Anna Kajava, 24, ei välittänyt lapsena barbileikeistä. – Tykkäsin leikkiä toimistoa. Minulla oli vanha kirjoituskone, jolla leikin kirjoittavani. Koulupöydällä oli aina paljon lappuja ja kyniä. Halusin olla jotenkin ”tärkeä” ihminen, Kajava nauraa nyt. Idea kauppakorkeakouluun hakemisesta tuli kuitenkin vanhemmilta. Kun Kajava ryhtyi tutkimaan eri kouluja, he myös vinkkasivat, että omassa kotikaupungissakin olisi mahdollista opiskella. Kajava otti selvää Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) opetuksesta ja kyseli kavereiden kokemuksia. Hyvä palaute vahvisti päätöksen jäädä Lappeenrantaan. – Rupesin miettimään, että miksi mennä merta edemmäs kalaan ja lähteä johonkin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan sitä, mitä voisin opiskella myös täällä. Kauppislaiset ja teekkarit sulassa sovussa Kansainvälisyys ja kielten opiskelu kiinnostivat Kajavaa, jonka äiti on venäläinen. Kauppatieteellinen tiedekunta tarjoaa yhdeksää eri pääainetta, joista kansainvälinen markkinointi tuntui heti omalta. Viiden vuoden opiskelun jälkeen Kajava ei voi kuin

32

kehua kauppatieteiden ja tekniikan opiskelijoita sekoittavan yliopiston ilmapiiriä. – Opiskeluaika on ollut ihan huippua! Kurssit ovat olleet kivoja ja professorit rentoja. Kauppatieteiden ja tekniikan opiskelijat ovat sulassa sovussa. LUT:in yksi vahvuus onkin, että vaikka opiskelet kauppatieteitä, voit opiskella sivuaineena tekniikkaa ja päinvastoin, Kajava kertoo. Opettajiin ja muihin opiskelijoihin hän tutustui paremmin myös ollessaan kauppatieteilijöiden ainejärjestön Enklaavi ry:n hallituksessa. Hän toimi jäsenlehden päätoimittajana ja oli mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia ja koulutuksia. – Suosittelen kaikille, jos opiskelijatoiminta yhtään kiinnostaa. Se antaa paljon lisää opiskeluun. Vaikka ollaan yliopistossa, opiskelu on muutakin kuin puurtamista kahdeksasta neljään ja paksujen tenttikirjojen lukua, Kajava muistuttaa. Aktiivisesta opiskeluajasta on Kajavan mukaan hyötyä myös työnhaussa. – Jokaisessa hakemassani paikassa työnantajat ovat pitäneet positiivisena asiana sitä, että on ollut monessa mukana. Se kertoo ihmisestä paljon ja on tosi iso plussa.


Liiketaloutta voi opiskella melkein kaikissa ammattikorkeakouluissa. Alaa voi opiskella myös toisen asteen oppilaitoksissa. Arvosanoja tärkeämpää hänestä on se, että on sisäistänyt asiat ja voi osoittaa sen myös työnantajalle. – Enemmän työnantajalle merkkaa, mitä tutkintoa opiskelee, mitä on pää- ja sivuaineena ja mitä kaikkea on opintojen ohella ehtinyt tehdä.

”Yliopistossa voi oppia asiat vain tiettyyn pisteeseen asti – loppu tulee työelämästä.”

Kauppatieteitä voi opiskella näissä yliopistoissa: - Helsingin kauppakorkeakoulu - Itä-Suomen yliopisto - Jyväskylän yliopisto - Lapin yliopisto - Lappeenrannan teknillinen yliopisto - Oulun yliopisto - Svenska handelshögskolan - Tampereen yliopisto - Turun yliopisto - Vaasan yliopisto - Åbo Akademi

– Anna Kajava Kutkuttavan ihana epävarmuus Ensimmäiseen alan työpaikkaan Kajava päätyi osittain hyvällä tuurilla. Hän vietti puoli vuotta Brysselissä Kaakkois-Suomen ja Pietarin alueen EU-toimistossa. – Hain alun perin kesätöihin Etelä-Karjalan Liittoon ja siellä sanottiin, että Brysselissä olisi juuri harjoittelupaikka vapautumassa. Toimiston pomo oli tulossa viikon päästä Lappeenrantaan ja tapasin hänet. Se ei edes tuntunut haastattelulta, minulta vain kysyttiin, että olenko valmis lähtemään kahden viikon kuluttua. Kaikki kävi tosi nopeasti, Kajava kertoo. Harjoitteluaika antoi paljon arvokasta työkokemusta ja herätti kiinnostuksen Euroopan unionin asioihin. Palattuaan Kajava opiskeli reilun vuoden ennen kuin aloitti seuraavassa työssään kaupungin vs. projektikoordinaattorina. Hänen tehtäviinsä kuului esimerkiksi EUhankkeiden taloudesta huolehtiminen. Töiden ohella hän teki kandityönsä kaupungille. – Opin hirveän paljon, ja puolentoista vuoden työrupeaman jälkeen tuli kova motivaatio valmistua. Oli tosi kivaa olla töissä, kun sai palkkaa ja oli oma vastuualue. Työlläni oli merkitystä ja luotettiin, että minä hoidan asiat. Nyt Kajava viimeistelee graduaan kaupunkibrändäyksestä, työskentelee osa-aikaisesti mainostoimistossa ja ajaa nuorten asioita Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa. Keväällä hän lähtee vielä neljäksi kuukaudeksi opintoihin kuuluvaan pakolliseen vaihtoon Saksan Stuttgartiin. Sen jälkeen suunnitelmat ovat avoinna. – Toisaalta on kutkuttava tunne, kun ei tiedä, mitä tapahtuu, toisaalta on myös epävarma olo. Töitä löytyy varmasti, mutta kysymys kuuluu, että mistä. Lappeenrannasta olen saanut opintojen ja töiden puolesta hyvät eväät, joten rahkeita lähtemiseen ainakin riittää, Kajava miettii.

Ammatteja, joissa kaupan alalta valmistuneet työskentelevät: - tilintarkastaja (yliopisto) - sijoitusanalyytikko (yliopisto) - yrittäjä (yliopisto, amk) - toimitusjohtaja (yliopisto) - vakuutusvirkailija (amk) - vähittäiskauppias (amk) - palkanlaskija (amk) - kirjastovirkailija (amk)

33


I L M O I T U S - S U O M E N L I I K E M I E S T E N K A U P PA O P I S T O

TULEVAISUUDEN TOTEUTTAJAKSI:

Kiihdytyskaista ammattiin Kaksi vuotta opiskelua käytännönläheisesti lukion jälkeen ja ammattitutkinto on plakkarissa. Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa voit opiskella datanomiksi tai merkonomiksi. Kansainväliseen uraan tähtääville ylioppilaille on tarjolla myös englanninkielinen merkonomiohjelma. Teksti ja kuva: Reetta Nurmo

L

aboratorioanalyytikko Johanna Mikkola, 31, päätti tehdä täyskäännöksen viime keväänä ja haki opiskelemaan datanomiksi Suomen Liikemiesten Kauppaopistoon. – Enää tekstinkäsittelyohjelman käyttö ei tuota ongelmia! Mikkola naurahtaa. Hän opiskelee ylioppilastutkintopohjaisessa datanomikoulutuksessa, josta valmistuu kahdessa vuodessa

ammattiin. Tämä sopi jo aiemmin työelämässä olleelle Mikkolalle paremmin kuin hyvin, koska hän haluaa työelämään nopeasti. Ennen hakemista Mikkola otti selvää eri alojen työllistymisestä. – Datanomille löytyy aina töitä, koska toistaiseksi tietokoneitten käyttöön tarvitaan vielä ihmisiä, Mikkola hymyilee. Opiskelu on käytännönläheistä: perusasiat opiskellaan tunnilla ja kotitehtävissä sovelletaan opittua. – Opettajat varmistavat, että kaikki osaavat ja pysyvät opetuksessa mukana, Mikkola kehaisee. Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa on mahdollista suorittaa myös englanninkielinen merkonomitutkinto ylioppilastutkinnon pohjalta. Koulutusohjelmassa opiskelee sekä ulkomaisia, että suomalaisia opiskelijoita.

Merkonomi

louden – on suorittanut liiketa lanninkielinen) eng yös (m perustutkinnon

Datanomi

– on suorittanut tieto- ja viestintätekniikan perustutkin

non

Suomen Liikemiesten Kauppaopisto – Helsinki Business College - SLK toimii kahdessa yksikössä Helsingissä, Pasilassa ja Vallilassa. - Opiskelijoita on yhteensä noin 1 500, joista noin 1 000 on aikuisopiskelijoita. - Koululla on viralliset yhteistyösopimukset kaikissa pohjoismaissa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Alankomaissa, Itävallassa, Kiinassa, Venäjällä ja USA:ssa sijaitsevien ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Ylioppilaspohjaista merkonomi- ja datanomikoulutusta tarjotaan Suomen Liikemiesten Kauppaoppilaitoksessa Pasilassa. Vallila koulutusyksikössä voi suorittaa merkonomitutkinnon myös englanninkielellä. Pasilan koulutusyksikkö Rautatieläisenkatu 5 00520 Helsinki Puh. (09) 1489 0200

Vallilan koulutusyksikkö PL 133, (Hattulantie 2) 00511 Helsinki Puh. 0207 511700

Katso lisää tietoa www.businesscollege.fi!

34

Johanna Mikkola


SARJAKUVA: NINA RIUTTA


ILMOITUS - AKAVA 36

AKAVALAISET ESITTELYSSÄ Teksti: AKAVA KUVITUS: NINA RIUTTA

Iiro Insinööri Ikä: 30 Ammatti: koodaaja Alan keskipalkka: 3 800 /kk Ammattiliitto: Uusi Insinööriliitto UIL

Tuija Tuotekehittelijä Ikä: 35 Ammatti: tuotekehitysinsinööri Keskipalkka: 4 800 /kk Ammattiliitto: Tekniikan Akateemisten Liitto TEK

Ykä Ympäristöasiantuntija Ikä: 42 Ammatti: meteorologi Alan keskipalkka: 3 200 /kk Ammattiliitto: Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL

”Kuulun liittoon, koska jos työpaikalla tulee ongelmatilanteita, saan sieltä apua. Olen saanut tukea liitolta työsopimuksen tekemiseen ja kun mietin palkkatoivomustani. Liitolla on onnekseni pitkä kokemus insinöörien edunvalvonnasta, joten siellä tiedetään, mistä puhutaan.”

”Liitto yhdistää ammattikuntaani ja saan sieltä muun muassa lehtiä, joista on hyötyä työssäni ja jotka auttavat minua pysymään ajan hermolla tekniikan alan asioista. TEK edistää tekniikkaa, jotta ihminen, luonto ja yhteiskunta voisivat paremmin.”

“Haluan kuulua liittoon, joka on edistämässä minulle samanlaisia oikeuksia hoitaa kohta syntyvää lastani kuin mitä vaimollanikin on. Työympäristö- ja ympäristöasiat eivät ole toisistaan erillisiä asioita, vaan työelämän sääntöjen noudattaminen ja työsuojelusta huolehtiminen ovat osa ympäristötyötä ja edellytys hyvälle elämälle. Lisäksi YKL:n kautta saan koko maan kattavan verkoston eri alojen ympäristöasiantuntijoista.”


Timo Tradenomi Ikä: 37 Ammatti: myyntijohtaja Keskipalkka: 2 900 /kk Ammattiliitto: Tradenomiopiskelijaliitto TROL

Vilja Vaikuttaja Ikä: 35 Ammatti: lobbaaja Keskipalkka: 3 500 /kk Ammattiliitto: Suomen Valtiotieteilijöiden liitto SVAL

”Tradenomiliitto on ainoana Suomessa keskittynyt ajamaan ainoastaan tradenomien etuja työelämässä. Tradenomin ura on usein nousujohteinen ja uralle mahtuu erilaisia työpaikkoja ja alojakin. Kuuluminen liittoon takaa sen, että eduista ja työelämän pelisäännöistä huolehditaan jo ensimmäisistä kesätöistä lähtien. TROL paiskii töitä myös siksi, että opiskelijat saisivat mahdollisimman laadukasta opetusta. Tradenomiliitto on siis mielestäni täysillä meidän asialla!”

”Haluan varmistaa, että saan tarvittaessa tukea alani työelämän asiantuntijoilta. Voin keskittyä työhöni ja antaa heidän selvittää työelämän kiemurat. Sain SVAL:lta apua jo opiskeluaikana, kun kesätöissä oli ongelma. Haluan myös vaikuttaa asioihin ennakkoon, jotta kaikkien kaltaisteni selusta on turvattu. Kuulumalla omaan liittoon voi vaikuttaa työelämän pelisääntöihin. SVAL on yhteiskunnallisen alan osaajien liitto!”

Heidi Humanisti Ikä: 29 Ammatti: tekninen dokumentoija Keskipalkka: 3 000 /kk Ammattiliitto: Akavan Erityisalat

”Kuulun liittoon, koska haluan turvata omani ja muiden ammattikuntaani edustavien työntekijöiden selustan. Työnantajapuoli on järjestäytynyt lähes kokonaisuudessaan ja kansainvälistyvillä työmarkkinoilla on tärkeää, että myös me työntekijät otamme asioista selvää ja pidämme puolemme järjestäytymällä.”

37


ILMOITUS - AKAVA

Akava jyrähtää

opiskelijoiden puolesta Mitä Akava tekee opiskelijoiden eteen? Ota selvää ja seuraa Akavan opiskelija-asiamiehen Maria Rannan viikkoa. Teksti: Tiina Leppiniemi Kuvat: Lasse Leponiemi

Tiistai

Maanantai Rannan puhelin pirahtaa, Uutispäivä Demarista soitetaan. Toimittaja haluaa haastatella Rantaa siitä, miten hyvin korkeasti koulutetut nuoret järjestäytyvät. Tärkeä viesti on, että nuorten pitää tuntea oman alansa työelämän pelisäännöt, jotta he osaavat pitää oikeuksistaan kiinni.

Keskiviikko

Sähköpostiin pitää vastata ja puhelin pirisee tasaiseen tahtiin. Ranta tekee töitä toimistolla ja käy läpi Akavan opiskelijavaltuuskunnan (AOVA) tavoitteita vuodelle 2010. Kärkeen on nousemassa kolme asiaa: 1. Nuorten tietoa työelämästä pitää lisätä. Akava vastaa kysymyksiin: Mitä tapahtuu, kun opinnot päättyvät? Millaiseen työsopimukseen minulla on oikeus? Millainen työllisyystilanne akavalaisilla aloilla on? 2. Aovalaiset pohtivat, mitä he nostavat eniten tapetille vuoden 2010 eduskuntavaaleissa: esimerkiksi nuorisotyöttömyyden vai korkeakoulutuksen rakenteen ja koulutusmäärät? Joka tapauksessa Aova painostaa kansanedustajia ja puolueita tekemään lupauksia, jotka ovat sille tärkeitä. 3. Porukassa on voimaa! Siksi Akavassa pyritään lisäämään opiskelijajärjestöjen yhteistyötä. Kuten Ranta toteaa: ”Tavoitteet ovat yhteiset monissa asioissa. Pienen porukan on turha hajaantua, jos voimme toimia yhdessä!”

Ranta valmistelee Kreisiryhmän tapaamista. Ryhmään kuuluvat suurimmat opiskelijajärjestöt. Ranta kutsuu Kreisiryhmän kokoon aika ajoin, koska järjestöjen on järkevää esiintyä yhtenäisenä rintamana suurten kysymysten edessä. Ranta naputtaa koneelle napakkaa asiaa yhdestä keskustelun aiheesta: työurien pidentämisestä uran alkupäästä. Kreisiryhmä seuraa keskustelua ja jyrähtää tarvittaessa rintamana. Ryhmä haluaa osoittaa, että hurjimmat visiot eivät johda hyvään: ideoinnit korkeakoulutuksen maksullisuudesta johtavat sosiaaliseen epätasa-arvoisuuteen ja opintoaikojen lisärajaukset huonontavat korkeakoulututkinnon laatua.

Torstai

Ranta istuu junassa ja valmistelee Akavan kevätkierrosta, joka kiertää korkeakouluissa kertomassa opiskelijoille heidän oikeuksistaan 1. kesätyössä, 2. työharjoittelussa tai 3. työssä opiskelun ohessa tai valmistumisen jälkeen. Opiskelija-asiamies pääsee myös risteilemään, sillä Ranta oli mukana kouluttamassa opiskelijakuntien toimijoita työelämäasioihin SAMOKin Lähtölaukaus -risteilyllä.

Nuoret pyörivät Rannan ympärillä Next Step -messuilla. Hän juttelee tulevaisuuden toivojen kanssa eri aloista ja korkeasti koulutettujen työmahdollisuuksista. Akavalaiset taAkavan opiskelijavaltuuskunta paavat nuoria muillakin messuilla AOVA on Suomen suurin vapaaehtoija antavat apua ammatin vasen jäsenyyden opiskelijajärjestö, jossa on lintaan. noin 100 000 opiskelijajäsentä. Tutustu Akavaan ja Akavan 34 jäsenjärjestöön osoitteessa www.akava.fi/opiskelijat 38

Perjantai


Terveys työllistää takuulla

sosiaali - , ter v e y s - ja liiku n ta - ala

ALEKSI VANNINEN

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opinnot tuottavat osaajia moneen lähtöön. NAISVALTAISEN ALAN KOLME MIESPUOLISTA EDUSTAJAA näkevät tulevaisuuden työmahdollisuudet ja työllisyystilanteensa valoisana. Teksti ja kuvat: Petja Orre

K

PEKKA LAMMI

yllä tämän opiskelun olisi jo lopettanut, jos ei ala tuntuisi omalta, naurahtaa neljättä vuotta toimintaterapeutiksi opiskeleva Aleksi Vanninen, 23. Alun perin opettajan uraa suunnitellut Vanninen päätyi alalle yhteisvalinnan kautta – hiukan sattumankin kautta. Sen sijaan Vannisen kanssa samaan aikaan toimintaterapeutin opinnot aloittaneelle Juha Timoskaiselle, 33, alavalinta oli selkeä jatkumo työuralle. Opiskeleville miehille on myös löytynyt tarvittaessa joustoa. – Tässä iässä opiskelu pitää sovittaa yhteen perheelämän ja työn kanssa, joten opinnoista pitää olla selvästi hyötyä, Timoskainen tuumaa. Vanninen kilpailee kickboxingissa ja välillä opintojen täytyy mukautua otteluohjelman takia. Itä-Suomen yliopistossa lääketiedettä viimeistä vuotta opiskelevan Pekka Lammin, 26, kuusi vuotta kestävät lisensiaatin opinnot alkavat lähestyä loppuaan. – Opintojen edetessä on tullut täysin selväksi, että lääkärin ammatti sopii minulle kuin nakutettu, Lammi myhäilee. Tiivistahtinen opiskelu on edennyt yliopistolta jaetun lukujärjestyksen mukaan. Valinnaisille kursseille ei ole lukujärjestyksessä tilaa. Lammi käyttää ylimääräisen ajan mieluummin urheiluun ja vapaa-ajan rientoihin. >

JUHA TIMOSKAINEN

39


Töistä kouluun ja koulusta töihin Oman alan töihin pääsee luontevasti kiinni kesätöiden kautta. Kesätöihin puolestaan päädytään usein pakollisen työharjoittelun ansiosta. Suoritettuaan neljän vuoden pakolliset opinnot lääketieteen opiskelijat saavat tietyin rajoituksin toimia lääkärin sijaisena esimerkiksi sairaaloissa. Lammi työskenteli toissa kesänä sijaisena Seinäjoen keskussairaalassa kirurgian osastolla. – Kesän aikana kypsyi myös ajatus kirurgiaan erikoistumisesta valmistumisen jälkeen, hän kertoo. Juha Timoskaiselle puolestaan sosiaali- ja terveysalan työt olivat tuttuja jo ennen opintojen aloittamista. Hän oli työskennellyt kuntoutusalalla jo pari vuotta, kun päätti aloittaa toimintaterapeutiksi opiskelun. – Tavoitteena oli kehittää omaa ammattitaitoa ja saada alan tutkinto, hän kertoo. Vannisen Aleksille toimintaterapeutin työnkuva on tullut tutuksi vasta opintojen ja niihin kuuluvien harjoittelujen kautta. Hän suoritti viime syksynä kahdeksan viikon harjoittelujakson Savonia ammattikorkeakoulun organisoimassa työpajassa, jonka tarkoituksena on tarjota erilaisia terveyspalveluja ikäihmisille. Toimintaterapia ei – Aleksi Vanninen aikaisemmin kuulunut työpajan tarjoamiin palveluihin, joten Vanninen pääsi yhdessä opiskelukaverinsa kanssa aloittamaan puhtaalta pöydältä ja ideoimaan toimintakonseptia. – Kokemuksena se oli hyvä ja opettavainen, tavoitteena oli kuitenkin luoda uusi palvelumuoto tarjottavaksi.

”Olisin jo lopettanut opiskelun, jos ei ala tuntuisi omalta.”

Harjoittelupaikalla on väliä Hyvin arvosanoin suoritetut opinnot antavat valmiudet työelämään, mutta arvosanat eivät ole kaikki kaikessa. – Kukaan ei ole koskaan kysynyt arvosanojani työhaastattelussa. Tärkeämpää on oma innostus ja se, että on hyvä tyyppi, keikkatöitä opintojen ohessa terveyskeskuslääkärinä tekevä Lammi tuumaa. Hänestä opinnot antavat hyvät perusvalmiudet, mutta vasta oman alalla työskenteleminen luo pohjan vankalle ammattitaidolle. Toimintaterapeutiksi opiskelevat Timoskainen ja Vanninen ovat samoilla linjoilla. – Merkitystä on sillä, missä on suorittanut harjoittelut ja mistä aiheesta on tehnyt opinnäytetyönsä, Timoskainen kertoo. – Tärkein anti arvosanoilla on minulle itselleni, sillä voin seurata omaa oppimistani ja arvioida suoriutumistani, komppaa Vanninen.

40

Lääkäri oppii pistämällä ja parsimalla Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan monipuoliset työtehtävät asettavat haasteita niin opiskelijoille kuin oppilaitoksillekin. Esimerkiksi toimintaterapeuttien asiakaskunta ulottuu vauvasta vaariin ja neurologisista potilaista psykiatrisista vaivoista kärsiviin. Auttaessaan asiakasta selviämään arjen haasteista toimintaterapeutin omien hoksottimien on oltava kunnossa. – Pitää olla riittävä teoriapohja sairauksien ja tautien taustoista ja hoidosta, mutta tarvitaan myös käytännönläheistä ajattelua, Vanninen muistuttaa. – Meillä on perinteisen pänttäämisen lisäksi paljon käytännön harjoittelua. Oppilaitoksella on omat tilat tätä varten, vähän kuin yläasteen kotitalouden luokat, Timoskainen hymähtää. Lääkäriksi opiskelevat harjoittelevat käytännön taitoja koko opiskeluajan. Aluksi esimerkiksi verinäytteen ottoa harjoitellaan kurssikavereihin ja – Juha Timoskainen myöhemmin esimerkiksi haavojen ompelemista harjoitellaan pienryhmissä kirurgien johdolla oikeille potilaille. Opiskelujen aikana suoritetaan myös lukuisia harjoittelujaksoja niin terveyskeskuksissa kuin sairaaloissakin. Lääkäriopinnoissa yhdistyvät kädentaidot ja akateeminen tieto ja tutkimus. – Valmistumisen jälkeen voi kuitenkin keskittyä siihen, mikä itseä kiinnostaa eniten: olkoon se sitten tutkimustyö tai terveyskeskuslääkärin ura, Lammi vakuuttaa.

”Perinteisen pänttäämisen lisäksi on paljon käytännön harjoittelua.”

Osaajat kahmitaan töihin Pekka Lammi uskoo pysyttelevänsä Kuopion seudulla vielä pari vuotta. – Valmistumisen jälkeen pitää suorittaa kaksivuotinen eurolääkärivaihe, josta noin puolet terveyskeskuksessa. Tämän vaiheen teen varmasti jossain lähialueella. Töitä on tällä hetkellä hyvin tarjolla, Lammi tuumailee. Pitemmän tähtäimen suunnitelmat ovat kuitenkin jo valmiina. Hänen aikeensa on erikoistua kirurgiaan Seinäjoen keskussairaalassa. – Valmistumisen jälkeen hankin lisää työkokemusta alalta, mutta muutaman vuoden sisään voisin harkita omankin praktiikan perustamista, Vanninen pohtii tulevaisuuttaan. Timoskaisen ajatukset ovat samansuuntaisia: – Työllisyystilanne alalla on tällä hetkellä hyvä, joten töitä kyllä piisaa tekevälle. Timoskaisen suunnitelmissa on jatkaa nykyisen työnantajansa palveluksessa, mutta Vanninen olisi valmis tarvittaessa vaihtamaan maisemaa. – Tässä vaiheessa elämäntilanne sallisi hyvinkin työn perässä muuttamisen.


Ammatteja, joissa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneet työskentelevät:

Tiesitkö? Toimintaterapeutit antavat kuntoutusta, jonka tavoitteena on kehittää sairastuneiden tai vammautuneiden henkilöiden valmiuksia ja taitoja, joita he tarvitsevat selvitäkseen arkisista toiminnoista. Toimintaterapian keinoja ovat muun muassa asunnon muutostöiden suunnittelu, apuvälinetarpeen arviointi ja psykososiaalisten taitojen harjoittelu.

- naprapaatti (amk) - röntgenhoitaja (amk) - eläinlääkäri (yliopisto) - estenomi (amk) - apuvälineteknikko (amk) - farmaseutti (yliopisto) - liikunnanopettaja (yliopisto)

Lähde: www.toimintaterapeuttiliitto.fi

Toimintaterapeutiksi voi opiskella näissä ammattikorkeakouluissa:

”Kukaan ei ole koskaan kysynyt arvosanojani työhaastattelussa.” – Pekka Lammi

- Arcada - Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Metropolian ammattikorkeakoulu - Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Turun ammattikorkeakoulu

Lääkäriksi voi opiskella näissä yliopistoissa: - Helsingin yliopisto - Itä-Suomen yliopisto - Oulun yliopisto - Turun yliopisto

41


L U O NN O N T I E T E I D E N A L A

MATEMATIIKAN OPISKELU PIDENTÄÄ PINNAA

Opintojen aikana Pirjo Vihmo turhautui monta kertaa matematiikan kimurantteihin koukeroihin. Sitkeys kuitenkin kannatti: matemaatikon työ on arvostettua, eikä hyvistä työpaikoista tarvitse kilpailla. Teksti ja kuva: Reetta Nurmo

P

irjo Vihmo, 24, päätyi opiskelemaan matematiikkaa samalla tavalla kuin moni muukin: matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on Helsingin yliopiston ainoa tiedekunta, jonne pääsee sisään pelkästään arvosanoilla. – Alun perin oli tarkoitus vaihtaa pääainetta, mutta jäinkin matikalle, psykologian tai kauppatieteen opiskelusta haaveillut Vihmo hymyilee. Heti opintojen alussa hän sai heittää romukoppaan käsityksensä matematiikan opiskelusta. Ensimmäinen vuosi upposi opiskelun opettelemiseen. – Lukiossa matematiikan aiheet olivat tästä maailmasta. Yliopistomatikassa mennään ihan toisissa sfääreissä. Matematiikan opiskelu on jatkuvaa kamppailua, jos Vihmoa on uskominen. Jotta opiskeluun pystyy keskitty-

mään, pitää hyväksyä, että opetettavat teoriat eivät liity mihinkään konkreettiseen, ja ettei aina ymmärrä. Ennen työelämään siirtymistä Vihmo ehti epäillä monta kertaa, onko alan opiskelusta mitään hyötyä. Viittä vaille valmis maisteri erikoistui opinnoissaan vakuutus- ja finanssimatematiikkaan. Nyt hän työskentelee matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Työn kautta kirkastui, että koulutus on kuin onkin antanut valmiuksia moneen. – Matemaattinen ajatusmalli toimii. Matematiikka opettaa, että ongelman selvittämiseksi se pilkotaan pieniin osiin ja sitten lähdetään ratkomaan vyyhtiä. Työelämässä myös matemaatikon kärsivällisyys ja pitkäjännitteisyys näkyvät käytännössä. – Kun muut paiskovat tietokoneita, matemaatikot pysyvät tyyninä, Vihmo naurahtaa. Monipuolisuus yllätti Työtehtäviin vakuutusyhtiössä kuuluu muiden työntekijöiden sekä asiakkaiden neuvonta matemaattisissa ongelmissa. Lisäksi Vihmo suunnittelee laskureita, analysoi lukuja ja kehittää uusia tuotteita yhtiölle. Käytännössä työ on sähköposteihin vastaamista, ohjelmistojen käyttöä sekä palavereissa istumista. – Kuvan kellarissa kyyhöttävästä nörtistä voi unohtaa! Vuorovaikutustaidot ovat todella tärkeitä työssäni, Vihmo sanoo. Matemaatikot ovat arvostettuja työelämässä. Osaajia on niin niukasti, ettei kilpailua juuri ole. Miinukseksi Vihmo mainitsee opiskelun vaikeuden. Siitäkin selviää kuitenkin kärsivällisyydellä ja hyvillä istumalihaksilla. – Matikassa on hienoa, että on olemassa yksiselitteisesti oikea ja väärä, Vihmo hehkuttaa.

”Kuvan kellarissa kyyhöttävästä nörtistä voi unohtaa!” – Pirjo Vihmo

42

Tiesitkö? Matemaatikoista työttömiä oli vuonna 2008 vain 4 prosenttia. Alkupalkka oli 3 100 e/kk ja työkokemuksen kartuttua jopa yli 5 000 e/kk. Lähde: Akavalainen työmarkkinaopas 2008

Matematiikkaa voi opiskella näissä yliopistoissa:

Ammatteja, joissa luonnontieteelliseltä alalta valmistuneet työskentelevät:

- Helsingin yliopisto - Itä-Suomen yliopisto - Jyväskylän yliopisto - Oulun yliopisto - Tampereen yliopisto - Turun yliopisto - Åbo Akademi

- fyysikko (yliopisto) - vakuutusmatemaatikko (yliopisto) - kemisti (yliopisto) - järjestelmäasiantuntija (yliopisto, amk) - ohjelmoija (yliopisto, amk) - opettaja (yliopisto) - tutkija (yliopisto) - kouluttaja (yliopisto, amk)

Tiedustelut: Newtonin kehto, Heureka-shop, puh. (09) 8579 400


TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA

Ei nörteille EIKÄ bensalenkkareille

Tekniikan ja liikenteen alalta valmistunut voi tehdä töitä asiakaspalvelijana, tuotekehittelijänä tai päätyä vaikka rallitalliin kokoamaan autoja. Teksti ja kuvat: Aleksanteri Pikkarainen

A

ki Jaakkola ja Riikka Kemppainen opiskelevat tekniikkaa Oulussa. Molemmat ovat 24-vuotiaita ja kotoisin Koillismaalta, Jaakkola Kuusamosta ja Kemppainen Taivalkoskelta. Jaakkola opiskelee ammattikorkeakoulussa kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa. Suuntautumisvaihtoehtona on auto- ja kuljetustekniikka. Valmistuttuaan hänestä tulee autoinsinööri. Kemppainen valmistuu pian diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta tietotekniikan osastolta. Koulutussuuntana on informaatioverkostot.

– Tulin opiskelemaan alaa, koska olen aina ollut kiinnostunut kaikesta, missä on paljon tehoa, sähköä ja mikä liikkuu, toteaa autoja ja koneita aina harrastanut Jaakkola päättäväisesti. Myös nykyaikainen tekniikka ja autojen ulkomuoto kiehtovat Jaakkolaa. Kemppainen valitsi informaatioverkostot, koska ala on tietotekniikkaa monitieteellisempi. – Tähän yhdistyy taloustieteet, siksi valitsin sen, kertoo lukion pitkän matematiikan tunneilta kipinän tietokoneisiin saanut Kemppainen. >

43


Vauhdin hurmaa ja asiakaspalvelua Autoihin perehtymätön näkee autossa ehkä vain pörisevän liikkuvan koneen. Autoinsinööri sen sijaan hahmottaa monipuolisen kokonaisuuden, tietää mistä auto rakentuu ja miten liike syntyy. Auton rassaamisesta ja tuunaamisesta kiinnostuneelle bensalenkkarille korkeakoulu ei välttämättä ole oikea paikka. – Uudelle opiskelijalle voi tulla yllätyksenä, miten paljon autoon liittyy matematiikkaa ja teoriaa. Välillä se voi tuntua turhauttavalta jos tykkää tehdä paljon itse, autolaboratoriossa tehonmittaukseen liittyvän opinnäytetyön parissa puurtava Jaakkola tuumaa. Teorian hallinta on kuitenkin autoalalla olennaista ja pitkän matikan opiskelu on auttanut Jaakkolaa opinnoissaan. Yksi mahdollinen tuleva ammatti on katsastusmies. – Siinä ammatissa on pakko tietää auton toimintaperiaatteet, jotta voi selittää asiakkaalle miten homma toimii, Jaakkola toteaa. Vaikka tekninen osaaminen onkin tärkeää, täytyy useimmissa autoalan ammateissa ymmärtää olevansa asiakaspalvelija, muistuttaa Jaakkola. Esimerkiksi mekaanikko tai autotalon työnjohtaja tarvitsee hyvät sosiaaliset taidot. Näitä taitoja ei koulutuksessa juurikaan opeteta, vaan ne opitaan usein harjoittelun ja oman asenteen kautta.

– Harjoittelupaikka on usein keino siirtyä työelämään. Huoltomiehen hommista edetään johtotehtäviin, kunhan insinööritutkinto on suoritettu, Jaakkola kertoo. Harjoittelu kaukana kotoa Jaakkolan työharjoittelu oli käytännön työtä parhaimmillaan. Hän suoritti kolme kuukautta harjoittelustaan rallitiimissä Australiassa. Tallissa oli puolenkymmentä ralliautoa, joiden parissa Jaakkola teki töitä ammattimiesten valmennuksessa. Opastuksesta tosin oli joskus vaikea saada selvää Australian omintakeisen aksentin takia. – Kun talliin tuli uusia autoja, purimme ne hylsyiksi ja rakensimme uudestaan rallistandardien mukaisiksi. Lisäksi käytiin Australian sarjan kilpailussa ja huollettiin tallin autoa, joka sijoittui toiseksi, Jaakkola kertoo. Autoalan haaste on jatkuva kehitys ja siinä mukana pysyminen. Automaailman lähitulevaisuutta edustavat esimerkiksi uudentyyppisillä, ekologisemmilla polttoaineilla toimivat ajoneuvot. Tältä osin koulutus laahaa väkisinkin kehityksen perässä. – Koulutuksessa ei keskitytty esimerkiksi uudenaikaisiin polttoaineisiin, koska sellainen teknologia ei Suomessa vielä työllistä. Hybridiautoja käsiteltiin vähän, mutta muuten keskityttiin bensa- ja dieselkoneisiin, Jaakkola kertoo.

”Kaikki kiinnostaa, missä on tehoa, sähköä ja mikä liikkuu.” – Aki Jaakkola

44


Kesätöistä kiinni työelämään Riikka Kemppainen pääsi kolmannen opiskeluvuoden kesällä töihin kokkolalaiseen yritykseen. Hän toimi ATK-tukihenkilönä, eli auttoi työntekijöitä mahdollisissa ongelmissa. Lisäksi hän päivitti yrityksen ohjelmistoja ja tietokantoja. Oman alan työkokemus avasi mahdollisuuden myös pitempään työjaksoon ja Kemppainen pääsikin reiluksi vuodeksi Nokialle tukihenkilöksi. Tällä hetkellä hän tekee diplomityötään samaiselle yritykselle omassa työhuoneessaan Oulun teknologiakylässä. Opintopisteiden lisäksi työstä maksetaan sen valmistuttua palkka. – Tietotekniikan ammattilainen on hyvä tiimityöntekijä, jolla on työkokemusta ja erityisosaamista. Omissa oloissaan puurtavia nörttejä ei alalla nykypäivänä juuri näe, Kemppainen sanoo. Kun Kemppainen mietti opiskelupaikkaa, oli IT-alalla nollatyöttömyys, joka houkutteli. Tilanne ei ole enää ihan niin hyvä, mutta hyville tekijöille töitä löytyy vieläkin. Opiskelijatoiminnasta hyötyä työnhakuun Avain työpaikan löytämiseen ei välttämättä ole hyvässä opiskelumenestyksessä. Kemppainen kokee, että arvosanoja enemmän hyötyä on ollut aktiivisesta opiskelutoiminnasta. Hän on ollut tietotekniikan opiskelijakillan hallituksessa ja toiminnassa muutenkin mukana. – Teekkaritoiminta Oulussa on todella aktiivista. Kiltatoiminnan kautta saa hyvät suhteet ja oppii projektija tiimityötaitoja. Aktiiviset toimijat huomataan hiljaisia puurtajia helpommin myös työelämässä, Kemppainen tietää. Tietotekniikan koulutus yliopistoissa on teoriapohjaista. Harjoitus- ja ryhmätöitä ei Kemppaisen mukaan ole tarpeeksi. Siksi yliopistosta valmistuu sellaisiakin diplomi-insinöörejä, joilla ei ole työelämän vaatimuksista hajuakaan. Kemppainen on tyytyväinen, koska työkokemusta on kertynyt. – Työelämän vaatimuksia en oppinut luennoilla istumalla. Ehkä olisi hyvä sisällyttää ammattikorkeakoulun tapaan lyhyitä harjoittelujaksoja myös yliopisto-opetukseen, Kemppainen sanoo.

”En oppinut työelämän vaatimuksia istumalla luennolla.” – Riikka Kemppainen

Diplomi-insinööriksi voi opiskella näissä yliopistoissa: - Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu - Lappeenrannan teknillinen yliopisto - Oulun yliopisto - Tampereen teknillinen yliopisto - Turun yliopisto - Vaasan yliopisto - Åbo Akademi

Koneinsinööriksi voi opiskella näissä ammattikorkeakouluissa: - Hämeen ammattikorkeakoulu - Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Kajaanin ammattikorkeakoulu - Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu - Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu - Lahden ammattikorkeakoulu - Metropolia ammattikorkeakoulu - Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu - Saimaan ammattikorkeakoulu - Satakunnan ammattikorkeakoulu - Savonia- ammattikorkeakoulu - Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Tampereen ammattikorkeakoulu - Turun ammattikorkeakoulu - Vaasan ammattikorkeakoulu - Yrkeshögskolan Novia

Ammatteja, joissa alalta valmistuneet työskentelevät: - tekstiili-insinööri (amk ja yliopisto) - ohjelmistosuunnittelija (yliopisto) - tietoturvapäällikkö (yliopisto) - web-suunnittelija (yliopisto) - käyntiinajoinsinööri (amk) - kunnossapitoinsinööri (amk)

45


I L M O I T U S - L A P P E E N R A NN A N K A U P U N K I

Lappeenrantaan

muutetaan jäädäkseen Yliopisto rokkaa! kirkuvat opiskelijoiden punaiset paidat. Kahdella sanalla on katettu koko kirjo: vilkas opiskelijaelämä, laaja koulutustarjonta, yhteistyö yritysmaailman kanssa, asuntotakuu ja harrastusmahdollisuudet. TEKSTI: Tiina Leppiniemi Kuvat: Lappeenrannan kaupunki

L

appeenrannassa on 13 000 opiskelijaa: tulevia diplomi-insinöörejä, upseereja, restonomeja ja kauppatieteiden maistereita. Opiskelupaikan lisäksi heille on tarjolla urheilua lentopallosta jääsurffaukseen ja opiskelijarientoja vapusta vilkkaaseen yöelämään. – Tiesin, että Lappeenranta on upea kesäkaupunki, mutta yllätyin, kuinka paljon tekemistä Saimaan rannoilta löytyy talvisinkin, liiketaloutta Saimaan ammattikorkeakoulussa opiskeleva Jaana Immonen, 22, kuvailee. Kaupunki yllätti myös bulgarialaisen Tanya Petrovan, 25, joka opiskeli tietotekniikkaa englanninkielisessä maisteriohjelmassa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja valmistui marraskuussa.

TANYA PETROVA ja JAANA IMMONEN

46

Petrovan mielikuvat Lappeenrannasta olivat hyviä, mutta ennakko-odotukset ylittyivät moninkertaisesti. – Kaupungin rauhallinen ja rento ilmapiiri sekä kaunis luonto viehättävät minua. Nautin kävely- ja pyöräretkistä, pelaan lentopalloa ja sulkapalloa. Talvella luistelen ja hiihdän, hän kertoo. – Opiskelijaelämä on vilkasta ja harrastusmahdollisuudet monipuolisia. Tunnen, että täällä on toinen kotini. Takuuvarma asunto Lappeenrantaan opiskelemaan muuttavien ei tarvitse stressata asunnon hankinnasta. Kaupungin asuntotakuulla varmistetaan, että yliopisto- ja ammattikorkeakouluopinnot saa aloittaa opiskelijakämpästä käsin. Asunnoissa on edulliset vuokrat ja samaan pakettiin kuuluu laajakaistayhteys. Opiskelijoiden sujuvaa opintorytmiä turvataan myös hyvillä sosiaali- ja terveyspalveluilla. Kaupunki kannustaa opiskelijoita menestymään myöntämällä stipendejä. – Opiskelijaystävällinen ilmapiiri on täällä ihan luonnollinen asia. Menin mukaan opiskelijakunnan toimintaan jo ensimmäisenä syksynä, ja löysin nopeasti ystäviä, Anjalankoskelta muuttanut Immonen lisää.


”Tätä kaupunkia ei hevin unohda.” – Tanya Petrova

KOULUTUSTA opistosta johtavaaN tiedeyliopistoon Lappeenrannasta voit valmistua diplomiinsinööriksi tai vaikka komppanian päälliköksi. Tutustu koulutustarjontaan: Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) www.lut.fi Saimaan ammattikorkeakoulu www.saimia.fi Etelä-Karjalan ammattiopisto www.ekamo.fi Etelä-Karjalan aikuisopisto www.ek-aktiva.fi Maasotakoulu www.maazk.com Joutsenon opisto www.joutsenonopisto.fi

Takuuvarma asunto kampusalueella tai keskustassa.

Uudeksi osoitteeksi Saimaa Kaakkois-Suomessa, Saimaan rannalla ja rajan tuntumassa on hyvät yhteydet itään ja lentokentän kautta pääsee muualle maailmaan. Kaupungin korkeakoulut vetävät puoleensa nuoria Suomesta ja ulkomailta. – Olen tyytyväinen, että sain opiskelupaikan juuri Lappeenrannasta. Vaikka olen jo valmistunut, minulla ei ole kiire minnekään, Petrova kertoo. Kansainvälinen Lappeenranta houkuttelee ulkomaisia opiskelijoita mutta tarjoaa myös mahdollisuudet lähteä maailmalle esimerkiksi opiskelijavaihtoon. Työelämään tutustuu jo opiskelun aikana. Jaana Immonen kertoo, että muun muassa liiketalouden koulutusohjelma tekee tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Petrova ei ole ainoa, jolla ei ole kiire pois Lappeenrannasta valmistumisen jälkeen. Monet kaupunkiin muuttaneet ovat tulleet jäädäkseen. Yliopistokaupungin osaaminen virkistää yrityselämää, joten valmistuneille on töitäkin tarjolla. – Tämä on loistopaikka opiskella, tulitpa sitten mistäpäin maailmaa tahansa. Jokainen löytää täältä jotakin erityistä juuri itselleen. Tätä kaupunkia ei hevin unohda, Petrova kehuu.

10 hyvää syytä valita Lappeenranta 1. Tekniikkaa ja kauppatieteitä yhdistävää huippuopetusta ja tutkimusta 2. Takuuvarma asunto kampusalueella tai keskustassa 3. Edullista opiskelua yhdessä Suomen kuumimmista ja lumisimmista kaupungeista 4. Hyvät mahdollisuudet kansainväliseen vaihtoon ja mielenkiintoiseen uraan 5. Reilu ja välitön opiskeluilmapiiri vappupiknikeineen Linnoituksen valleilla 6. Tiivistä yhteistyötä monipuolisen yritysmaailman kanssa 7.120 aktiivista urheiluseuraa ja 10 SM-tason urheilujoukkuetta 8. Kulttuuria ja vilkasta yöelämää Suomen toiseksi suosituimmassa ulkomaalaisten vierailijoiden matkailukaupungissa 9. Keskeinen sijainti ja suorat kansainväliset yhteydet 10. Tekemistä jääsurffauksesta beachvollyyn Saimaan rannalla www.lappeenranta.fi www.lut.fi/universitycity

47


I L M O I T U S - L A P P E E N R A NN A N T E K N I L L I N E N Y L I O P I S T O

Lappeenrannan

yliopistossa kaverit saatetaan kotiovelle asti Tervetuloa Lappeenrannan kampukselle, opiskelijoiden vapaavaltioon! Kahden neliökilometrin säteellä on kaikki: yliopisto, opiskelijat, opiskelijakämpät ja kaupat. TEKSTI: Tiina Leppiniemi Kuvat: Tiina Leppiniemi, Lappeenrannan kaupunki

Kansainvälinen LUT - Viime syksynä opiskelun aloittaneista 20 % on kansainvälisiä. - Kaikki halukkaat pääsevät ulkomaille opiskelijavaihtoon. - Vaihto-opiskelu voi kestää 3 – 12 kuukautta. - Vaihtoyliopistoja on lähes 40 maassa. - Yliopistossa on myös englanninkielisiä maisteriohjelmia.

Tutustu yliopistoon osoitteessa www. lut.fi

Y

liopiston korkeilla jakkaroilla istuu kaksi hallitusaktiivia paasaamassa yliopiston erinomaisuudesta. Ohi kulkevat professorit ja opiskelijat naurahtavat, kun kaksikko kertoo suureen ääneen kuvausta Skinnarilan kampuksesta, ”valtiosta”, joka sijaitsee Lappeenrannan laidalla. – Yliopisto on pääkaupunki ja opiskelijat asuvat muissa kaupungeissa Orionissa, 28:ssa, Teknossa ja PK:ssa, eli Punkkerimäessä, Santtu Kottila kertoo. Kampusalue on todellakin opiskelijoiden, sillä heidän lisäkseen siellä asuu vain noin sata ”siviiliä”. – He ovat varmaan aika sirpaleina vappuna, Kottila virnistää. Opiskelijat mukana markkinointitiimissä Lappeenrannan teknillinen yliopisto opettaa tekniikkaa ja kauppatieteitä 5 500 opiskelijalle. Anni Wahlroos, 21, ja Kottila, 23, opiskelevat kauppatieteitä. Toista vuotta opiskelevan Wahlroosin pääaine on kansainvälinen markkinointi ja sivuaine laskentatoimi. Kottila opiskelee jo neljättä vuotta, pääaineena johtaminen ja sivuaineina laskentatoimi ja kansainvälinen markkinointi. LUT:ssa voi tehdä erilaisia pääaine- ja sivuainesekoituksia. Kaksikko kertoo, ettei täällä olla liian reviiritietoisia: esimerkiksi tekniikkaa pääaineena opiskeleva voi

48

valita sivuaineen kauppatieteiden puolelta. – Opiskelijat eivät kilpaile keskenään. Ryhmätilat ovat aina täynnä, kun jengi lukee vaikka matematiikkaa porukalla, Kottila painottaa. Tiiviissä yliopistokeskuksessa tullaan muutenkin tutuiksi. Henkilökunta ja opiskelijat moikkaavat, ja professoreilla on aikaa opiskelijoiden kysymyksille ohjausaikojen ulkopuolellakin. Yliopisto antaa opiskelijoille myös mahdollisuuden vaikuttaa. Opiskelijat on muun muassa otettu mukaan yliopiston markkinointitiimiin, jossa Wahlroos ja Kottilakin nyt keräävät työkokemusta. – Täällä kannattaa osallistua, koska vaikutusmahdollisuudet ovat poikkeuksellisen hyvät, kaksikko painottaa. Opiskelijat huolehtivat toisistaan Joka syksy kampukselle muuttaa iso joukko opiskelijoita muualta Suomesta. Monella on sama tilanne kuin Wahlroosilla puolitoista vuotta sitten: hän muutti suoraan Helsingistä vanhempien luota omaan kämppään ja uuteen kaupunkiin, jossa ei tuntenut ketään. – Olin aluksi pelokas, yksinäinenkin. Sitten tajusin, että muut ovat samassa tilanteessa. Kun koko elämä on täällä, uusiin ihmisiin tutustuu koko ajan. On ihanaa, kun voi mehulasin kanssa hipsiä alakertaan kaverin sohvalle katsomaan telkkaria, Wahlroos kertoo.


Hän asuu 28 neliön yksiössä, Orionin opiskelijakylässä. Kämpässä on parveke, iso vessa ja suihkutila. Kaupat ovat ihan vieressä. Kaikki yliopistoalueen kerrostalot ovat LOASin, eli Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiön asuntoja. Siksi vuokrat ovat edullisia ja niihin sisältyvät vesi, sähkö ja internetyhteys. Kottilakin asuu LOASin asunnossa keskustassa, rivitalossa, jonka ikkunasta näkyy Saimaa. Hänkin asui kaksi ensimmäistä vuotta kampuksella, mutta kesätyö keskustassa sekä jalkapalloharrastus tekivät muuttamisesta kannattavaa. Hän muutti Lappeenrantaan Helsingistä yhdessä tyttöystävänsä kanssa. Muuttaminen toiseen kaupunkiin on kasvattanut nuorukaista. – Kun muuttaa muualle, joutuu olemaan itsenäinen. Täällä kuitenkin kasvaa mukavassa ilmapiirissä, jossa toisista huolehditaan. Kun porukalla lähdetään baarista, niin kaikki saatetaan kotiovelle, Kottila ja Walhroos kertovat. Yhdeksät bileet yhdessä illassa Kun luennoilta, harjoitustöiltä ja tenttiin pänttäämiseltä ehtii, vaihtoehtoja viettää vapaa-aikaa on liuta. Yliopistolla on liikuntasaleja, tempauksia ja opiskelijoiden perustamia kerhoja. Kottila on aina pelannut jalkapalloa ja etsikin heti muuttaessaan seuran Lappeenrannasta. Jalkapalloa voi pelata myös yliopiston omassa urhei-

luseurassa Parrussa. Wahlroos kertoo, että opiskelijoiden joukossa on SM-tason urheilijoitakin, jotka harjoittelevat yliopistolla. Ylioppilaskunnalla on kabinetti, jossa hoilataan usein karaokea. Kellari puolestaan on saunatila, jonka voi varata vaikka omia syntymäpäiväbileitä varten. – Jos haluaa bilettää joka päivä, niin lupaan, että se onnistuu. Jos haluaa rauhoittua, niin sekin on mahdollista, Wahlroos kertoo. Yhtenä iltana hän oli kaverinsa kanssa yhteensä yhdeksässä paikassa etkoilla eli aloittelubileissä, koska aina matkan jatkuessa jostain parvekkeelta huudettiin kutsu seuraaviin bileisiin. Loppuilta vie usein keskustaan, ainakin ylioppilaskunnan Giggling Marlinissa järjestämiin bileisiin. Eikä kotimatkasta tarvitse huolehtia, sillä baari järjestää kuljetuksen kampukselle yliopiston järjestämistä bileistä. Santtu Kottilallakin on muistoja hauskoista illoista, öistä ja aamuistakin. – Olen viettänyt ainakin sadat hyvät bileet, hän nauraa. Vappu on Lappeenrannassa Suomen pisin, se on määrätty ylioppilaskunnan säännöissä. Myös Akateeminen vuosijuhla ja sen jatkot ja jatkojen jatkot saavat Kottilan hymyilemään. Juhla jatkuu yhteisellä krapuloinnilla Sillis-nimellä. – Kampukselta ei välttämättä tarvitse lähteä koskaan, Kottila naurahtaa.

ANNI WAHLRROS ja SANTTU KOTTILA

”Olen viettänyt ainakin sadat hyvät bileet.” – Santtu Kottila

Kerhoja mädistä autoihin LUT:ssa on 32 opiskelijoiden perustamaa kerhoa, kuten:

täällä, n o ä m lä e o k o k n u K ” uu uusiin ihmisiin tutust koko ajan.” – Anni Wahlro

os

- Kamerakerho – valokuvauskerho - Grilliseura – kerho grillaamisen ystäville - Kulmakivi – kristillinen kerho - Mäti ja Maiti – kalastuskerho - Punkkeri – golfkerho - Parru ry – LUT:n urheiluseura - Lusa – puunjalostuskerho - Pikametallimiehet – rankemman musiikin kerho - TIK – Teekkareiden Ilmailukerho - Tippa-Team – ”Pisaralla pisimmälle” -toimintaa - WAK – autokerho - WMCC – moottoripyöräkerho - SPoKe – Skinnarilan Pokerikerho

49


I L M O I T U S - S A I M A A N A MM A T T I K O R K E A K O U L U

Kampukset kavereita täynnä Saimaan ammattikorkeakoulussa on kaikki pienen koulun edut: paljon tuttuja, opettajien puheille pääsee aina ja kaikki halukkaat voivat lähteä vaihtoon. Teksti: Tiina Leppiniemi Kuvat: Tiina Leppiniemi, Jukka Matikainen, VIRPI SAARINEN

L

uokkahuoneen nurkassa seisoo pienen auton kokoinen ruskea laite. Vieressä on kaksi laatikkoa täynnä kultahipunnäköisiä muruja. Konetekniikkaa toista vuotta opiskeleva Jonne Härkänen, 23, kertoo, että kone on jyrsin, jonka voi ohjelmoida jyrsimään esimerkiksi messinkilaattaan sanan. Pyörivä terä irrottaa materiaalia, kultahippuja, laatasta lastuamalla. Emmi Pöllänen, 22, seuraa vierestä ja pudistelee päätään. Tekniikka menee matkailun opiskelijalta yli hilseen. Olemme Lappeenrannassa Saimaan ammattikorkeakoulun Kimpisen kampuksella. Savonlinnasta muuttanut Pöllänen opiskelee kansainvälistä matkailua englanniksi Imatralla, Linnalan kampuksella. Sieltä on matkaa Lappeenrantaan noin 40 kilometriä. Kunhan nelikaistainen Kuutostie valmistuu reilun vuoden kuluttua, välimatkan hurauttaa bussilla alle puolessa tunnissa. Täyskäännös hikarihommiin Puheensorina ja haarukoiden kalina täyttävät ruokalan. Opiskelijat kulkevat tarjottimet käsissään ja etsivät vapaita paikkoja. Härkänen ja Pöllänen istuvat nurkkapöydässä. – Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, Härkänen neuvoo lautasensa takaa. Lukion jälkeen kouvolalainen Härkänen sanoi jyrkästi ei jatko-opinnoille ja teki muutaman vuoden töitä. Haalarihommat eivät kuitenkaan maistuneet, ja hän haki ammattikorkeakouluun.

Itä-Vuoksen kampus Imatralla on kulttuurin koulutusohjelman keskuspaikka. Vuonna 1914 valmistuneeseen lyseorakennukseen keskittyy uuden taiteen, kuten valokuvauksen, videotaiteen ja korutaiteen opetus.

50

Kimpisen kampus sijaitsee Lappeenrannan keskustassa. Siellä tapahtuu liiketalouden ja tekniikan koulutus prosessitekniikkaa lukuun ottamatta.

Lukiossa hän sanoi jyrkän ein myös opiskelijoiden hallitukselle ja muulle yhteisötoiminnalle. Hikareiden hommia, hän ajatteli silloin. Nyt sama mies istuu Lappeenrannan Insinööriopiskelijoiden yhdistyksen hallituksessa ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksessa. Lisäksi hän osallistuu tutortoimintaan. – Opiskelijatoiminta alkoi jotenkin kiinnostaa. Opiskelijakunnassa pääsen oikeasti vaikuttamaan siihen, miten opiskellaan, ja jos jokin asia mättää, pystymme parantamaan sitä, Härkänen perustelee täyskäännöstään. Pöllänen puolestaan on aina ollut kiinnostunut matkailusta. Hän muistaa lausuneensa, ettei koskaan lähde opiskelemaan Imatralle. Nyt hän opiskelee siellä kolmatta vuotta. Myös Pöllänen on mukana tutortoiminnassa. Imatran matkailu- ja ravitsemispalvelujen kampus on niin pieni, että oikeastaan kaikki tuntevat toisensa. Pölläsen kaveripiiri onkin laajentunut huimasti. Pienessä yhteisössä välit myös opettajien kanssa ovat tuttavalliset. – Kavereita täältä saa, ja kun lähtee mukaan opiskelijatoimintaan, niin sitten niitä vasta saakin, Härkänenkin virnistää. Opiskelijakunta ja opiskelijayhdistykset järjestävät bileitä lähes joka viikko Lappeenrannassa. Sen lisäksi kukin kampus järjestää omia pippaloitaan. Imatralla juhlitaan teemabileissä vähintään kerran kuukaudessa. Juhlia on erityisesti syksyllä, kun uudet opiskelijat saapuvat.

Imatralle Siitolan kartanon navettarakennukseen on saneerattu valoisat ja korkeat työskentelytilat erityisesti kuvanveiston, grafiikan ja taidemaalauksen opiskelijoille sekä projektityöskentelyyn.


”Vaihtoon lähtö on tehty helpoksi

.”

– Emmi Pöllänen

Matematiikka oli aluksi sokki Saimaan ammattikorkeakoulussa opiskelee yhteensä 3 000 opiskelijaa, jotka ovat jakaantuneet neljälle kampukselle. Härkäsen mukaan opetus on käytännönläheistä, ja opettajilla on aineistaan työelämän kokemusta. – Opettajat eivät edes pyri olemaan opiskelijoiden yläpuolella, kaikkia saa sinutella. Opiskelu on huumoripitoista, tosin asennoituminen riippuu itsestä, Härkänen miettii. Konetekniikan opinnoissa on paljon matematiikkaa ja fysiikkaa, mikä oli Härkäselle sokki, ainakin aluksi. Vaikka alku otti koville, hän keräsi itsensä kokoon ja opiskeli ahkerasti. – En ole lukijatyyppi, mutta kun istun luennoilla ja kuuntelen, tenttiin riittää yleensä kertaus. Tekniikkaa voi tulla opiskelemaan ammattikoulusta tai lukiosta, vaikka olisi lukenut lyhyen matematiikan, hän kannustaa. Viime kesänä Härkänen oli harjoittelussa yliopiston teräsrakennelaboratoriossa. Pesti avasi nuoren miehen silmät alan mahdollisuuksille. Harjoitteluiden ja yritysvierailujen kautta hän haluaakin kartoittaa mahdollisia tulevaisuuden työpaikkoja.

”Kavereita täältä saa, ja kun lähtee mukaan opiskelijatoimintaan, niin sitten niitä vasta saakin.” – Jonne Härkänen

Kansainvälisyys näkyy ja kuuluu Kansainvälisen matkailun opintoihin kuuluu paljon kieliopintoja ja kulttuureihin tutustumista. Englannin kielellä Tule Saimaan opiskelua ei kuitenkaan kannata pelätä. ammattikorkeakouluun – Lukion englannilla pärjää ongelmitta. Kirjoitin yo-kirjoituksissa eng- 3 000 opiskelijaa lannista vain C:n, joten se on omasta halusta ja rohkeudesta kiinni, Pöllä- Lappeenrannassa tekniikan, liiketalouden sekä nen kannustaa. sosiaali- ja terveysalan koulutus Tourism -koulutusohjelmassa opintoihin kuuluu myös vaihto-opiskelu - Imatralla kulttuurin, matkailu- ja ravitsemistai vähintään kolmen kuukauden työharjoittelu ulkomailla. palveluiden sekä prosessitekniikan koulutus Pöllänen halusi vaihtoon johonkin kauas ja päätyi opiskelemaan vii- kansainvälinen ja kannustava ilmapiiri deksi kuukaudeksi Taiwaniin venäläisen luokkakaverinsa kanssa. Ammat- uusi esimiestyön valmennusohjelma, johon voi hakea kaikilta koulutusaloilta tikorkeakoulu panostaa kansainvälisyyteen. – Vaihtoon lähtö on tehty helpoksi. Vaihtoehtoja on kymmeniä, ja yhteistyökorkeakouluja löytyy joka maanosasta, Pöllänen sanoo. Kansainvälisyys näkyy ja kuuluu myös käytävillä. Vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita tulee ympäri maailmaa. Syksyllä 2010 alkava koulutus: Matkailun opintoihin kuuluu vaihdon lisäksi muutakin Suomenkieliset koulutusohjelmat: Englannin kieliset koulutusohjelmat: matkailua. Viimeksi Pöllänen oli kaksi viikkoa Virossa Hakuaika 1.3.–16.4. Huom: haku päättyy jo 12.2.! opiskelemassa kestävää matkailua. AmmattikorkeakouKoneja tuotantotekniikka - Mechanical Engineering and lu kustansi opintomatkan. - Prosessitekniikka Production Technology – Täällä on todella hyvä opetuksen taso. Opettajat - Rakennustekniikka - Chemical Engineering ovat olleet pitkään työelämässä ja heillä on paljon käy- Tietotekniikka - International Business tännön esimerkkejä, Pöllänen kehuu. - Ensihoito - Tourism Hän yrittää saada ensi kesäksi harjoittelupaikan mat- Fysioterapia - Hoitotyö (sairaanhoitaja) kaoppaana tai joltakin matkanjärjestäjältä. Yritysvierai- Sosiaaliala lujen kautta saa tietoa eri paikoista, ja ammattikorkea- Toimintaterapia koulu auttaa hakemisessa. - Liiketalous – Voimme pyytää suosittelijaksi koulutusohjelman - Hotelli- ja ravintola-ala koulutuspäällikön, koska hän tuntee ja tietää melkein - Kuvataide meidät kaikki, Pöllänen kertoo.

Tutustu koulutuksiin osoitteessa www.saimia.fi/haku 51


I L M O I T U S - E N E R G I AT E O L L I S U U S RY

ENERGIAA!

Energia-alalla töitä tekevät muun muassa insinöörit, viestinnän ammattilaiset ja kauppatieteilijät. Ala tähtää tulevaisuuteen: kestävään kehitykseen ja uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehittämiseen. Työllistyminen on varmaa ja tehdystä työstä saa kunnon korvauksen. Koonnut: Energiateollisuus ry, Tiina Leppiniemi Kuvat: Energiateollisuus ry, I Stock Photo

Sähkön siirto ja jakelu

Sähköntuotanto Tuulimylly pyörittää vihreää sähköä verkkoon. Sen mahdollistavat muun muassa: - käytönvalvoja (sähkötekniikan insinööri AMK) - ympäristöpäällikkö (esimerkiksi energiatekniikan diplomi-insinööri)

Sähkö kuljetetaan linjoja pitkin asiakkaille. Työvaihe vaatii monta osaajaa: - sähköverkostoasentaja (sähköalan ammattitutkinto) - älykkäiden sähköverkkojen kehittäjä (esimerkiksi automaatio ja IT-alan korkeakoulututkinto) - sopimusoikeuden asiantuntija (esimerkiksi oikeustieteilijä/lakimies)

materiaalivirta

KAUKOLÄMPÖ

kaukojäähdytys

sähkö

Kaukolämpö ja kaukojäähdytys Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Jäähdytys pitää lähikaupan tuotteet viileinä ja tuoreina. Vaihe työllistää muun muassa: - maa- ja vesirakentamisen työmaanjohtajan (kaukolämpöalan erikoisammattitutkinto) - kaukolämpöverkoston suunnittelijan (esimerkiksi LVI-alan diplomi-insinööri) - kaukojäähdytysverkon käytön optimoijan (esimerkiksi energia-alan insinööri AMK)

52


A SI A K A A SP LV EL U

Energian myynti ja markkinat

RS

SI

Energiamarkkinoilla kelkkaa vetävät maisterit ja myyntimiehet, kuten: - sähköpörssimeklari (esimerkiksi kauppatieteiden maisteri) - energiatehokkuusneuvoja (esimerkiksi tradenomi) - markkinointipäällikkö (viestinnän ammattilainen)

SÄ H K Ö N K Ä YT TÖ

Kodin sähköasennukset Sähkö pitää valot päällä valtakunnassa, kodeista kouluihin. Tieto ja taito kotitalouksien sähkön käytöstä ovat hallinnassa muun muassa: - asiakasneuvojalla, kuten tradenomilla - etäluettavien sähkö- ja kaukolämpömittareiden asiantuntijalla (esimerkiksi sähköalan insinööri AMK)

K A U KO LÄ M PÖ ja

savukaasujen talteenotto puhdistus

hiilen

Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Energia-alalla kierrätetään ja pidetään päästöt kurissa. Yhteistuotantolaitoksissa tuotetaan energiatehokkaasti sekä sähköä että lämpöä. Jos ympäristöasiat kiinnostavat, sopivia ammatteja ovat esimerkiksi: - ympäristöjohtaja, jolla on esimerkiksi energia-alan korkeakoulututkinto - voimalaitoksen käyttöesimies, joka voi olla energia-alan insinööri AMK - päästöjenpuhdistusteknologian kehittäjä (esimerkiksi tekniikan tohtori)

Suuntaa energia-alalle Tutustu tarkemmin alaan Energiateollisuuden sivuilla: www.energia.fi Oppilaitosten sivuilla on tietoa koulutusmahdollisuuksista. 53


I L M O I T U S - I N S I NÖÖ R I K S I . fi

Insinööriksi ei synnytä, insinööriksi kasvetaan Insinööriopiskelijat Paula Suokas ja Kalle Nurmi pelastavat tulevaisuudessa maailman. Mutta ensin he oikovat myyttejä insinööreistä. Teksti ja kuvat: Tiina Leppiniemi

Naiset eivät pärjää tekniikan alalla ”Pärjäävätkö naiset lukiossa? Oppimistahan sekin on, ja alalla pärjää, jos haluaa, se on asennekysymys. Vuosikurssillani on mimmejä, jotka ovat aina olleet kiinnostuneita koneista, mutta sitten on sellaisia, kuten minä, joille näytettiin ensimmäisellä tunnilla työkalupakki ja esiteltiin vasara ja ruuvimeisseli. Fysiikka on ollut minulle vaikein aine. Pitää olla kuitenkin sinnikäs ja mennä uusintatentteihin ja vaikka uusia kursseja, niin minä tein. Naisilla on usein miehiä pehmeämmät arvot, ja heillä on sisimmäinen vaisto johtaa ja ohjata muita tasapuolisesti. Voi olla, että tulevaisuudessa burn outien myötä kovat arvot jäävät pois ja pehmeät arvot ovat silloin naisten vahvuus. Nykypäivänä naisilla pitää vielä silti olla enemmän selkärankaa, että pääsee näyttämään kykynsä ja tehokkuutensa.”

Insinöörit ovat putkiaivoja ”Suurin virhe on ajatella, että insinööriksi synnytään. Insinööriksi enemmänkin kasvetaan, ja peruslogiikka muokkautuu vuosien aikana omanlaiseksi. Opintoihin kuuluu paljon kursseja, joissa kehitetään innovatiivisuutta. Insinöörin maailmankuvan pitää pysyä avarana. Oppiminen ei saa loppua, kun koulu loppuu, vaan pitää mennä koko ajan tekniikan mukana.” Insinöörin työ on likaista ”Onhan konepajassa tekstiilipuolellakin öljyä, mutta ei sitä pidä pelätä. Jos ei ole ikinä liannut käsiään, on vain kirjalukenut, eikä ole saanut kosketusta työhön. Insinöörin papereilla on kuitenkin tarkoitus päästä ylemmän toimihenkilön pallille. Riippuu itsestä, millaista työtä haluaa tehdä. Insinöörin ydintyöt ovat tutkimus- ja kehitystyön parissa, ja kaupallisuus korostuu varsinkin omalla alallani.” Insinöörit työskentelevät vain koneiden parissa, eivät ihmisten ”Opiskeltava tutkinto on periaatteessa insinöörin perustutkinto, johon kuuluvat lisäksi alakohtaiset ammattiopinnot. Tutkinto toimii pohjana kaikenlaisille prosessitekniikan töille. Haaveeni on lähteä valmistumisen jälkeen esimerkiksi Aasiaan tutustumaan tekstiiliteollisuuteen. Toivon sieltä saamani kokemuksen hyödyttävän työuraani kotimaassa. Samalla saisin matkustaa. Koska tunnen ympäristöasioita, olisi mielenkiintoista mennä halpatyövoimaa käyttävään tehtaaseen töihin. Ehkä pääsen kehittämään asioita.”

Paula Suokas Ikä: 25 Koulutus: Opiskelee tekstiili- ja vaatetustekniikan insinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulussa. Valmistuu keväällä. Erityistä: Ei osaa ommella.

54


Kalle Nurmi Ikä: 22 Koulutus: Opiskelee toista vuotta rakennustekniikkaa Metropolia ammattikorkeakoulussa. Erityistä: On ollut rakennuksilla töissä 15-vuotiaasta asti.

Insinöörit työskentelevät vain koneiden parissa, eivät ihmisten ”Insinöörit työskentelevät hyvin paljon ihmisten kanssa. Uusien normien myötä yhteistyö kotimaisten ja kansanvälisten viranomaisten kanssa lisääntyy. Jos merenpinta tulevaisuudessa nousee, tarvitaan eri alojen välistä yhteistyötä, joten neuvottelutyötä kyllä riittää. Insinöörit edistävät myös ihmisten hyvinvointia esimerkiksi psykologien kanssa, kun suunnitellaan työympäristöjä ja tehdään aluesuunnittelua. Hyvinvoinnin kannalta työympäristön suunnittelussa tai aluesuunnittelussa voidaan tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä esimerkiksi psykologien kanssa. Hyvä insinööri on looginen, avarakatseinen, sosiaalinen, neuvottelutaitoinen ja ehdottomasti järjestelmällinen. Koen, että vahvuuteni on kyky hallita montaa asiaa yhtä aikaa. Tekniikka on lähellä sydäntäni, olen halukas oppimaan uutta ja pääsemään eteenpäin.” Insinöörin työ on kaavamaista eikä siinä voi toteuttaa itseään ”Olin viime kesänä työnjohtoharjoittelussa ja jouduin miettimään soveltavia ratkaisuja. Esimerkiksi saneeraustyömailla vanhoista taloista löytyy usein jotain yllättävää. Silloin täytyy heti miettiä, miten tilanteesta luovitaan eteenpäin, jotta päästään haluttuun lopputulokseen. Nyt ja tulevaisuudessa insinöörit vastaavat suurelta osin oman alansa tutkimuksesta ja kehityksestä. Rakennusalalla insinöörit kehittävät esimerkiksi tuotannon tehokkuutta ja uusia työmenetelmiä. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan kehitetään muun muassa seinien eristyksiä ja materiaalien ympäristöystävällisyyttä.”

Kasv

Insinöörin työ on likaista ”Työ ei ole lainkaan likaista, vaan paljolti toimistotyötä. Opintoihin kuuluukin esimerkiksi rakennusnormien opettelua. Niiden mukaan talot suunnitellaan sekä rakennetaan vastaamaan vaadittuja määräyksiä. Työ on sikäli myös ekologista, että suunnittelu tehdään suurimmaksi osaksi tietokoneilla, eikä paperilla. Uskon, että tulevaisuudessa – muun muassa ilmastonmuutoksen takia – insinöörien suunnittelutyötä tarvitaan yhä enemmän. Toisaalta samaan aikaan vanhoja rakennuksia korjataan kuumeisesti ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, joten insinöörien työt myös rakennusmailla lisääntyvät. Jätteenkäsittelyyn kiinnitetään enemmän huomiota, sillä kierrätysvaatimukset kiristyvät. Haasteena on kehittää soveltavia ratkaisuja.” Insinöörit tienaavat mukavasti ”Mukava on suhteellinen käsite. Palkkataso on mielestäni koulutukseen nähden kohtuullinen, ja rakennusalalla on usein myös itsestä kiinni paljonko tienaa. Pohjapalkka on yleensä noin 2 000 – 2 800 euroa kuussa.

ä osoitte sä li e u L ! si ik r ö ö n si ata itsesi in

esta

www.insinooriksi.fi

55


ILMIÖ

SIVUPOLULLA Yhteiskunnan ihanneopiskelija tietää parikymppisenä, mitä haluaa, lukee viidessä vuodessa maisteriksi ja laskeutuu opinnoista tasajalkaa oman alan hommiin. Todellisessa elämässä akateemisten opinto- ja urapolut ovat harvoin suoraviivaisia. Ja sivupolut, nekin ovat sallittuja. Teksti: Päivikki Pietarila Kuvat: Tomi Setälä

56

R

aiteet kääntyvät Koskelan raitiovaunuvarikkoa kohti. Täällä huolletaan lukuisat vihreät vaunut ja koulutetaan niihin kuljettajat. Koulutushallin oven avaa Jonne Kuusniemi ja kutsuu sisään. Kuusniemi on teologian ylioppilas ja nuoriso-ohjaaja. Silti hän on tänäänkin vetänyt ylleen liikennelaitoksen esimiehen vetimet. Miehen työnimike on liikennemestari, hän siis organisoi raitiovaunukuljettajien koulutusta ja huolehtii uusien kuljettajien rekrytoinnista. Ura lähti liikkeelle kesäpestistä ratikkakuskina kymmenen vuotta sitten. Ja edelleen ollaan samoilla raiteilla. Neljän kuskivuoden jälkeen hän jatkoi ajo-opettajana ja on nyt vuoden verran hoitanut nykyistä työtä. Näiden vuosien aikana Kuusniemi on perustanut perheen, joten vakituinen työ ja palkka, joka tulee ajallaan, ovat olleet tervetulleita. Mutta opintopisteet eivät ole kymmenessä vuodessa karttuneet.


K

uusniemi ei ole ainoa, jonka opinnot jäävät kesken. Tilastojen mukaan joka vuosi yli 8 000 yliopisto-opiskelijaa keskeyttää opintonsa. Se on kuusi prosenttia kaikista yliopisto-opiskelijoista. Ja 12 000 ammattikorkeakoululaisistakin, vajaa kymmenen prosenttia kaikista, lyö hanskat tiskiin vuosittain. Keskeyttämiseen on melkein yhtä monta tuhatta syytä. Ala voi olla väärä, opintojen ohjaus puutteellista, henkilökohtainen elämänmuutos tai kriisi tekee opiskelusta mahdotonta tai työelämä viekin mennessään. Osa keskeyttäneistä palaa opintojen ääreen myöhemmin, osa ei koskaan.

”Ainoastaan se kaduttaa, että en tehnyt tutkintoani valmiiksi.” – Jonne Kuusniem

K

uusniemi haaveilee suorittavansa opinnot loppuun. – Olisi hienoa tulla vihityksi papiksi. Työnä enemmän kiinnostaa kuitenkin opetus, sitähän tämä nykyinenkin työni on. Nuoruuden alavalinta ei siis kaduta, vaikka työelämä onkin vienyt eri suuntaan. – Ainoastaan se kaduttaa, että en tehnyt tutkintoani valmiiksi. Olin vähän kakara vielä silloin, Kuusniemi sanoo. Oppi ei mene koskaan hukkaan, ja opinnoissa karttuneita taitoja hän sanoo käyttävänsä nytkin. Esimerkiksi sielunhoidon opinnot auttavat esimiestyössä. Jos opintie vie maisteriksi asti, voisi työkuvioita järjestellä uuteen kuosiin. Kesällä voisi tehdä pappiskeikan, ottaa välillä virkavapaata ja kokeilla lasten ja nuorten opettamista, Kuusniemi miettii. – Tuskin tästä kuitenkaan kokonaan vaihdan. Ne olisivat enemmän kuin seikkailuja. Mutta mistä sitä tietää, vaikka sille seikkailuretkelle jäisi. Niin kuin jäi tällekin. >

i

57


”Jos ei ole suvun perintöä tai rikasta puolisoa, on elanto hankittava sieltä ja täältä.” – Iida-Maria Oikarinen

M

aisterit voivat työelämässä päätyä monenlaisiin tehtäviin, kertoo urapsykologi Liisa Jaakkonen Helsingin Kluuvin työ- ja elinkeinotoimistosta. Maisterin tutkinto harvoin johtaa tiettyyn ammattiin. Poikkeuksena ovat esimerkiksi lääkärin tai opettajan tutkinnot. Yleisesti ottaen on vaikeaa määritellä yksiselitteisesti, milloin maisteri on koulutustaan vastaavassa työssä. Ja vielä eri asia on se, milloin hän itse kokee niin. Jaakkosen pakeilla, uransa ensi askelia suunnittelemassa käy eniten yhteiskuntatieteilijöitä, humanisteja ja kauppatieteilijöitä. Heidän tutkintonsa on usein laaja, ja sen pohjalta voi hakea moneen työhön. Monet miettivät vielä opintojen loppuvaiheessa ja valmistuttuaankin, mitä tutkinnolla tekisi. Parasta olisi, jos suunnitelmaa rakentaisi mielessään koko opiskelujen ajan. Kaikilla opiskelun aikaisilla valinnoilla, työkokemuksella, harjoitteluilla ja harrastuksilla voi olla merkitys työelämään sijoittumisessa. Kokemusten kautta peilataan, haluaako olla asiakaspalvelutyössä vai tutkijan kammiossa. Urapsykologi ei kuitenkaan halua kasata paineita nuorten harteille. – Kypsyminen vie tietyn aikansa ja jatkuu koko opintojen ajan. Käsitykset itsestä voivat muuttua ja kiinnostuksen kohteetkin vaihtua. Jos näin käy, sen kanssa eletään sitten.

I

ida-Maria Oikarinen, antaa flyygelin soida ja laulaa sen seuraksi itse säveltämäänsä kappaletta. Se kertoo rakkaudesta. Ja siitä, että ihmisessä on paljon piilossa olevia kykyjä. Oikarinen on opiskellut Oulussa musiikkikasvattajaksi, ja voisi siis tehdä töitä vaikkapa yläasteen tai lukion musiikinopettajana. Tämän hetken haave ei kuitenkaan ole koululuokassa. – Olen esiintynyt yleisölle nelivuotiaasta lähtien. Ja aina kun pääsen lavalle, tulee sellainen fiilis kuin tulisin kotiin.

Jos haaveilee esiintyjän urasta, oli ala sitten musiikki, teatteri tai tanssi, pitää olla valmis treenaamaan ja hiomaan, vaikka toisaalta valmiiksi ei tule koskaan. Ja sitten on muistettava taloudelliset realiteetit. – Suomen kokoisessa maassa harvoilla artisteilla on mahdollisuus elättää itsensä pelkästään tällä. Jos ei satu olemaan suvun perintöä tai rikasta puolisoa, on elanto hankittava sieltä ja täältä. Säädyllisen ammatin hankittuaan töitä on kuitenkin helpompi saada kuin suoraan lukion penkiltä.

O

ikarinen tienaa leipäänsä myymällä Helsingin keskustan tavaratalossa liinavaatteita. Ja nauttii työstä, jossa oppii ihmisten kohtaamisen taitoa, kommunikointia sekä asioiden hoitamista. Niitä ei koulunpenkillä niin vain opita. – Työssä yritän olla läsnä toiselle ihmiselle. Sitä tästä maailmasta puuttuu. Ja esiintyvällä taiteilijallakin tärkein on läsnäolon taito, Oikarinen pohtii. – Tähän elämäntilanteeseen tämä on myös siksi hyvä vaihtoehto, koska työt eivät seuraa kotiin. Jos opettajana tekisi 20 tuntia viikossa, siihen käytettävä työmäärä olisi luultavasti tuplat, kun pitää suunnitella ja arvioida ja kaikkea mahdollista. Nyt jäljelle jäävän ajan voi käyttää luovaan työhön, uusien sävelten ja sanojen synnyttämiseen. Ja uuden opiskeluun. Oikarinen opiskelee Sibelius-Akatemian avoimella puolella jazz-laulua, jazz-teoriaa ja säveltapailua. Maisteriksi hän valmistui, ohjesääntöjen mukaisesti, viidessä vuodessa. Ja ne vuodet kuluivatkin tukka putkella. – Olen tällainen perfektionisti ja viiden vuoden jälkeen olin ihan loppu. Sen haluan sanoa muille, että elämää on myös opintoputken ulkopuolella, Oikarinen miettii. – Nyt ei ole pakko suorittaa. Haluan elää hetken rauhallisempaa elämää.

N

ykyajan työurat ovat monimuotoisia: niihin mahtuu erilaisia työpaikkoja, alan vaihtoja ja opiskelurupeamia. Yli kolmekymppisistä työssäkäyvistä suomalaisista jo 40 prosenttia vaihtaa ammattia, kertovat Tilastokeskuksen vuonna 2007 keräämät tiedot. Osa vaihtaa ammattia vaihtelunhalusta, osa urakehityksen takia. Ja osan on vain pakko, sillä töitä ei löydy. Taloudelliset tilanteetkin muuttuvat. Ja joskus arviot siitä, mille aloille väkeä eniten tarvitaan, menevät pieleen. Tällä hetkellä Opetusministeriön arvion mukaan liikakoulutusta on ainakin käsi- ja taideteollisuusaloilla ja media-alalla, ja lisää työvoimaa vetää sosiaali- ja terveysala.

”Elämää on myös opintoputken ulkopuolella.” – Iida-Maria Oikarinen

58


”Ennen opintoja en miettinyt pätkääkään, millaista työtä haluaisin tehdä.” – Kaisa Murdoch

K

aisa Murdoch, opiskeli biologiaa yliopistossa, viihtyi opinnoissaan ja valmistui hyvässä vauhdissa maisteriksi. Mutta siihen akateeminen onni sitten päättyikin. Biologille, joka ei ole tutkija eikä opettaja, ei oman alan töitä niin vain ilmaannu. Valmistumisen jälkeen Murdoch on tehnyt töitä tiedekeskuksen oppaana ja verkkotoimittajana. – Ennen kuin aloitin opinnot, en ollut miettinyt pätkääkään, millaista työtä haluaisin tehdä. Nuorempana meni vain sen mukaan, mitä kiinnostaa opiskella. Monesti olen miettinyt, että miksi yliopisto oli muka ainoa vaihtoehto. Opiskeluaikana työllistymisestä ei Murdochin mukaan puhuttu kuin sivulauseessa. – Yliopistolla eletään välillä kuplassa. Ei siellä kauheasti puhuta opiskelun jälkeisestä elämästä. Vasta valmistumisen jälkeen selvisi kuinka vaikeaa työn saaminen on, Murdoch sanoo. – Tosi monet opiskelukaverini ovat nyt työttömänä tai miettivät, mitä lähtisivät tekemään. Murdoch aloitti viime syksynä hoitoalan opinnot

ammattikorkeakoulussa. Tulevaisuudessa haaveammatti olisi terveydenhoitaja äitiysneuvolassa tai jokin muu neuvontatyö terveyskeskuksessa. Ennen toiselle koulutuskierrokselle lähtemistä Murdoch harkitsi tarkkaan, mitä lähtisi opiskelemaan, sillä ei halua enää opiskella vain opiskelemisen vuoksi. Hän kävi mielessään kaikki työvaihtoehdot läpi ja totesi, että haluaa tehdä toiminnallista työtä ihmisten kanssa. – Harkitsin pitkään tutkijanuraa. Mutta graduvaiheessa tajusin, että en jaksa syventyä vuosikausiksi yhden eliöryhmän tutkimiseen. Luulen, että kyseenalaistaisin koko ajan sen työn mielekkyyttä itselleni. Hoitotyötä en kyseenalaista, se tuntuu tärkeältä. Myös hyvä työtilanne oli valintakriteeri. Hoitoalalla töitä on paljon ja parhaassa tapauksessa pääsee jopa valitsemaan useasta paikasta sen työyhteisön, joka sopii itselle parhaiten. Kaikesta huolimatta biologi ei harmittele aikaisempaakaan koulutusvalintaansa. – Minusta olisi kohtuutonta vaatia 18-vuotiaalta, että hän heti tietäisi tasan tarkkaan mitä haluaa. Sivupolut ovat luvallisia, eikä niitä kaikkien kohdalla vain voi välttää.

59


Y R I T T Ä J YY S

5 askelta yrittäjyyteen Yrittäjyys on kovaa työtä, mutta myös vapautta päättää omasta työstä ja työajoista. Yrittäjä on oma pomonsa. Teksti ja kuvat: Reetta Nurmo

Kari Haapamäki (edessä) ja Sami Astala ohjastavat o2-mediaa.

1. LIIKEIDEA Kaikki lähtee hyvästä ideasta. Idea on tuote, joka täyttää tai luo asiakkaille tarpeen, ja josta he ovat valmiita maksamaan.

2. Toiminnan suunnittelu Ensin pitää valita yritysmuoto: työskentelenkö yksin yksityisenä elinkeinonharjoittajana vai haluanko tehdä bisnestä jonkun kanssa? Suunnitteluvaiheessa tarkennetaan liikeideaa ja kerrotaan, miten idea muuttuu todeksi. Tuloksena syntyy yleensä liiketoimintasuunnitelma.

3. Yrityksen perustaminen

Yrityksen perustaminen paperilla on helpoin vaihe yrittäjäksi ryhtymisessä. Yrittäjä tekee ilmoituksen yritystoiminnastaan Patentti- ja rekisterihallitukseen: se on siinä! Maksut riippuvat yritysmuodosta: osakeyhtiö vaatii alkupääomaa nelinumeroisia lukuja, toiminimi 60

irtoaa alle 100 eurolla. Lisäksi yritystoiminnasta jätetään ilmoitus verottajalle ja hankitaan toimintaan tarvittavat vakuutukset.

4. Rahoitus

Toiminta vaatii rahaa, koska uuden yrityksen on usein sijoitettava rahaa vähintäänkin tietokoneeseen. Aluksi toimintaa rahoitetaan yleensä pankkilainalla. Yrittäjän on mahdollista saada myös starttirahaa, jota haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta. Starttirahan tarkoitus on turvata yrittäjän toimeentulo siksi ajaksi, kun yritystoiminta käynnistyy ja vakiinnuttaa toimintansa.

5. Yritystoiminta

Kaiken tuloksena on toimiva yritystoiminta, jonka tueksi tarvitaan esimerkiksi myyntiä ja markkinointia. Lähteet: Finnvera, Patentti- ja rekisterihallitus


Ville Nikunen Business Leader, IR Visual Works Oy ”Päädyin yrittäjäksi koulun kautta. Vuoden opintojen jälkeen hain Tampereen ammattikorkeakoulun proAkatemiaan, jossa opintoja suoritetaan oman yrityksen kautta. Meitä pistettiin 15 toisilleen tuntematonta yhteen, ja käskettiin tehdä liiketoimintaa. Koska bisnes näytti kannattavan, kolme meistä päätti jatkaa valmistumisen jälkeen. Yrittäjyyttä ei voi oppia, mutta asenteen voi. Vielä 2,5 vuotta sitten aloittaessani proAkatemialla en uskonut, että minusta tulisi yrittäjä. Jäin kuitenkin koukkuun. Hoksasin nopeasti, ettei yrittäminen ole palkkatyötä kummempaa. Sitä pelätään ihan

suotta. Yrittäjän täytyy kuitenkin olla itseohjautuva, koska asiat pitää hoitaa ilman käskemistä. Hienointa yrittäjyydessä on mahdollisuus saada päivittäin hyviä fiiliksiä omista onnistumisista. Joka päivä pitää kohdata myös epämiellyttäviä tilanteita. Kohtaamalla pelkonsa niistä pääsee yli. Yrittäjänä oppii tuntemaan omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Itsestään on oppinut jäätävän paljon.” IR Visual Works Oy tuottaa visuaalisen viestinnän ratkaisuja yrityksille. Tuotteita ovat esimerkiksi yritysesittelyt tai tuoteprosesseja kuvaavat videot internetiin. Yritys on perustettu Tampereella vuonna 2007, mutta se muutti toimintansa Helsinkiin vuoden alusta.

Susanna Nykyri hyvinvointialan yrittäjä Tmi Susanna Nykyri ”Keksin Intian matkalla muutama vuosi sitten ryhtyä hierojaksi. Olin huomannut aiemmin, etten viihdy palkkatöissä ja siksi yrittäjyys oli luonteva vaihtoehto. Työskentelin silloin kasinolla pelinhoitajana, ja tajusin tekeväni töitä vain rahan takia. Suomeen palattuani hakeuduin opiskelemaan hierojaksi. Tajusin nopeasti, etten tule enää koskaan palaamaan palkkatöihin. Olin löytänyt oman juttuni. Työssäni negatiivista on yksinäisyys. Lähipiirini on vaikea ymmärtää työhön liittyviä ajatuksiani, ja olen eriytynyt kave-

Kari Haapamäki ja Sami Astala mediamyynti- ja autovuokraamoyrittäjiä, O2-media Kari: ”Ajelimme yrityksen toisen perustajan Tiaisen Ilkan kanssa Pohjanmaalta ja mietimme mitä ryhtyisimme tekemään tulevaisuudessa, koska molemmilta olivat silloiset hommat loppumassa. Ilkka kertoi kuulleensa Saksassa opiskellessaan autonvuokrausfirmasta, joka tarjosi autoja vuokralle halvalla ja kattoi kustannukset teippaamalla autojen kyljet mainoksilla. Sanoin perkules, ja nappasin koukkuun. Itselleni yrittäjyys ei ollut entuudestaan tuttua, mutta Ilkka on yrittäjäperheen kasvatti. Suunnittelimme breikkauksen markkinoille yhdessä viestintätoimiston kanssa. Media kiinnos-

ripiiristäni. Onneksi toisilta yrittäjältä saa tukea ja ymmärrystä. Toisaalta olen myös huomannut, että jotkut ovat yrittäjiä, koska eivät tule toimeen muiden kanssa. Toiveeni olisi työskennellä noin 20 tuntia viikossa, mutta töitä pitää tehdä sen verran, että rahaa on riittävästi. Tässä työssä hieron joka pennin itse.” Susanna Nykyri on koulutettu hieroja, jonka palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa klassinen hieronta ja intialaiset ayurvedahoidot. Hän on työskennellyt tähän asti kerran viikossa Helsingissä, mutta on kevään aikana on avaamassa miehensä kanssa hoitolan asuinpaikkakunnalleen Toijalaan.

tui, koska tällaista ei ollut ennen ollut: yrityksestämme kirjoitettiin yli 70 lehtijuttua. Työtunteja tuli alkuun ihan hirvittävästi, mutta palkinto tuli, kun ensimmäiset teipatut autot lähtivät liikenteeseen. Meille oli selvää alusta asti, että lähdemme kasvattamaan toimintaa. Nyt yritys toimii Helsingin lisäksi Turussa ja Tampereella, autoja meillä on kohta 33. ” Sami: ”Olen aina halunnut tehdä jotain KARI HAAPAMÄKI ja SAMI ASTALA omaa. Kun tutut kundit pyysivät viime elokuussa mukaan, päätös O2-media Oy vuokraa kuluttajille oli helppo. Yrittäjyydessä parasta on, mainosteipattuja autoja. Vuokraus on että voi vaikuttaa omiin tekemisiinsä ja edullista, koska mainostaja kustantaa työpäiväänsä. osan auton käyttökuluista. Yritys toimii Pikavoittoja yrittäjänä on turha odotHelsingissä, Turussa ja Tampereella. taa. Yrittäjyys ei ole nettipokeria.” 61


I L M O I T U S - H Ä M E E N A MM A T T I K O R K E A K O U L U

Onni löytyy oikealta alalta Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat kertovat, mitä heille merkitsevät onni, elämykset ja tulevaisuus. Opiskelijavaihto ulkomailla on ollut monelle opiskeluajan kohokohta.

O nni ”Minulle onnellisuus on rauhan löytämistä ja eheys kaikessa mitä teen. Nuorelle aikuiselle on tärkeää myös hyvä ura. HAMK antaa minulle töytäisyn työelämään. Kun valmistun HAMK:ista voin mennä minne vain ylpeästi, koska tiedän mihin minusta on.” James Orivri Degree Programme in Mechanical Engineering

”Onni on uuden tekemistä, menemistä uusiin paikkoihin. Tavoitteiden saavuttamista.” Ziaur Rahman Degree Programme in Mechanical Engineering

James Orivri

Evgenia Molchina

Juhani Jaakkola

TEKSTI: Reetta Nurmo Kuvat: HAMK

”Tällä hetkellä onni löytyy omasta koulutusalasta, koska tämä on juuri sitä mitä haluan tehdä. Täällä pääsen tekemään itselleni kenkiä ja laukkuja, ja mitä mielikuvitus tuo tullessaan.”

”Onni on, kun äiti on ylpeä minusta. Kun voin sanoa onnistuneeni kokeessa ja tehneeni jotain isoa.” Evgenia Molchina Mediatekniikan ko

Riitta Kaartinen Muotoilun ko

”Onnellisuus on tässä hetkessä, tässä päivässä.” Monica Boucht Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma

”Onni löytyy perheestä ja ystävistä. Ja siitä, että voi välillä lähteä ulos tallille ja puuhastella siellä omassa rauhassa.” Niina Ojala Maaseutuelinkeinojen KO

”Onni on asioita, joita haluan. Mahdollisuus tehdä elämässä kaikki se, mitä haluan.” Juhani Jaakkola Tietojenkäsittelyn ko

62


ELÄMYKSE

”Tähän asti paras kokemukseni oli vaihtoni Ranskassa. Tapasin ihmisiä monista maista. Se oli valaiseva kokemus. Koko vaihtoaika oli paljon enemmän, kuin olisin voinut kuvitella.”

”Olen päässyt vaihtoon Englantiin ja nyt lähden harjoitteluun Australiaan. Kokemukset ovat olleet tosi positiivisia.”

James Orivri Degree Programme in Mechanical Engineering

Riitta Kaartinen Muotoilun KO

”Uudet kokemukset, uudet ihmiset. Vaihto-opiskelijalle kaikki on uutta koko ajan. On jatkuvasti jotain odotettavaa ja uutta koettavaa.”

TULEVAISUUS ”Näen itseni perustamassa firmaa viiden vuoden päästä, toivottavasti. HAMK:in kautta olen avannut ovia: tavannut ihmisiä ja luonut verkostoja.”

”Syksyisin Mustialassa järjestetään agrologien syyskisa, jossa kisaillaan leikkimielisesti. Osallistujat tulevat ympäri Suomea. Se on unohtumaton tapahtuma: joka vuosi on uusia ihmisiä ja uusia kisoja. Illalla juhlistetaan.”

Ziaur Rahman Degree Programme in Mechanical Engineering

”Uusien opiskelijoiden tutustumistapahtuma oli tosi kiva, se loi meidän välille ystävyyttä. Meillä opiskelee HAMK:issa paljon ulkomaalaisia, se on myös mielenkiintoista: voidaan tutustua heihin ja oppia millaista heidän elämänsä on.”

James Orivri Degree Programme in Mechanical Engineering

T

Niina Ojala Maaseutuelinkeinojen KO

Evgenia Molchina Mediatekniikan KO

”Ehkä Suomessa, ehkä ulkomailla. Toivottavasti ulkomailla jossain isossa ohjelmistofirmassa. Olisihan se hienoa olla töissä Googlella tai Microsoftilla!”

”Näen itseni tulevaisuudessa työskentelemässä EU-asioitten ja ympäristökysymysten kanssa. Myöhemmin talliyrittäjänä, ensisijaisesti kuitenkin neuvontatehtävissä.”

Juhani Jaakkola Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Niina Ojala Maaseutuelinkeinojen KO

”Haluaisin tehdä kansainvälisiä projekteja. Haluaisin työskennellä televisiolla. Tehdä mielenkiintoisia ohjelmia, jotain animoitua.”

”Toivottavasti työskentelen mekaniikan insinöörinä, enkä suunnittelijana – ehkä bisneksessä. Yhdistäisin työssäni insinööritieteitä ja bisnestä. HAMK auttaa minua olemaan siellä. Toivon tekeväni myös maisterintutkinnon Suomessa.” Ziaur Rahman Degree Programme in Mechanical Engineering

”Unelmoin työskenteleväni viiden vuoden päästä HAMK:in tutkimuskeskuksessa.” Shamba Neupane Degree Programme in Automation Engineering

”On niin erilaisia vaihtoehtoja, mitä haluaisin isona tehdä. Jotain, missä saa käyttää luovuutta. Haluan yhdistää tuotekehityksen insinööritutkinnon ja tradenomitutkinnon tuotekehitys- tai markkinointihommissa.” Taija Latonen Tuotekehityksen KO

Evgenia Molchina Mediatekniikan KO

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Etelä-Suomen keskelle levittäytyvä Hämeen ammattikorkeakoulu eli HAMK on kansainvälinen korkeakoulu, joka valmistaa tekniikan osaajia, kulttuurin taitajia, liiketalouden eksperttejä, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä luonnonvara- ja ympäristöalan asiantuntijoita. HAMK toimii kahdeksalla paikkakunnalla: Evolla, Forssassa, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Lepaalla, Mustialassa, Riihimäellä ja Valkeakoskella. Opetusta annetaan suomeksi ja englanniksi. Haku syksyllä 2010 alkaviin koulutusohjelmiin: - englanninkieliset koulutusohjelmat: 11.1.-12.2.2010

PSST! Tsekkaa haas

tattelut videolta

YouTubesta! www.youtube.com/user/HAMKuas 63


O P I S K E L U PA I K K A S T U D I A L L A

HETKI KEHYKSISSÄ

Tuhannet oman tiensä etsijät hakivat suuntaa joulukuussa Studia-messuilta Helsingistä. Kuvajournalismin opiskelijat Sanna Hiltunen ja Krista Sihvonen vangitsivat kehyksiin sen hetken, kun tulevaisuus on vielä auki. Teksti: TIINA LEPPINIEMI kuvat ja kuvatekstit: Sanna Hiltunen ja Krista Sihvonen

1.

2.

7.

8.

13.

3.

9.

14.

16.

4.

15.

17.

18.

19.

21.

22.

24.

23.

64

20.


Taiteellisella tiellä

5.

10.

6.

11.

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17.

Ville Korhonen 23, Helsinki Heidi Villikka 17, Riikka Myötyri 16, Noora Seppänen 17, Kuusankoski Teemu Kaskela 18, Juha Kukkonen 18, Toijala Anni Niiranen 17, Nelli-Sofia Rautajärvi 19, Lahti Noora Lehtinen 17, Maiju Pohjola 17 Paimio Reiko Vares 22, Eliise Vares 19, Helsinki Nora Mokhtari 18, Mari Isomäki 17, Tampere Minttu Vuohinen 18, Emma Jeskanen 17, Emmi Kolhonen 18, Jenni Hellberg 18, Tampere Edvina Siivonen 18, Etta Seppänen 18, Outi Lehto 19, Turku Tiina Pellinen 18, Johanna Tiittanen 17, Venla Tynjä 17, Nina Heikkinen 18, Jutta Alanko 18, Heli Härkönen 18, Lahti Matias Ståhle 18, Tuomas Ruuhijärvi 18, Turku Iida Hiru 18, Henna Sjöman 18, Forssa Jenna Huttunen 17, Niina Kempas 17, Emma Kettunen 17, Joensuu Sini Liikkanen 18, Mouhijärvi Sari Porttila 18, Nastola, Roosa Siitonen 18 Hollola, Jaana Virronen 18, Lahti Aleksi Alho 18, Turku Timo Mäkinen 17, Juho Hänninen 17, Ilari MäkiTulokas 17, Forssa

18. 19. 20. 21. 22. 23. 24.

Maikki Jaatinen 18, Vili Pouta 18, Tommi Ikonen 18, Suvi Talja 18, Jyväskylä Viivi Altis 18, Taika Sariola 18, Tuulia Ohtola 18, Veera Vänninmaja 17, Siiri Kosonen 18, Tampere Vivian Valli 18, Röykkä Henri Vikman 17, Santtu Marjamäki 17, Mikko Hujanen 17, Heta Nieminen 17, Forssa Ringa Nordström 18 Vantaa, Laura Marin ja Heli Sinisalo, Klaukkala Mari Ojwaka 17, Anna Hollingsworth 18, Tampere Matti Parkkinen 19, Eino Lindberg 18, Kouvola

12.

Innostuksen valokuvaukseen voi saada ajamalla riksataksia ulkomailla tai opiskelemalla meikkaaja-maskeeraajaksi. Mietä ja sietä puhuva Rovaniemeltä Helsinkiin muuttanut Sanna Hiltunen, 27, etsi innostustaan ulkomailla myös tarjoilijana ja myymällä koruja kadulla. – Mie oon joskus kirjoittanut ja se on kiinnostavaa. Mutta kuvaus on vielä kivempaa, joten ajattelin yhdistää ne kaksi. Nyt olen vakuuttunut, että päätös oli hyvä, hän summaa. Kuvajournalismin linjan jälkeen hän on suunnitellut tielleen valokuvauksen opintoja määränpäänä oma toimisto, jossa Sanna voisi yhdistää kaikkea taiteellista: valokuvausta ja vaikka graafista suunnittelua.

Nautinnollinen ammatti Valokuvaus ja journalismi alkoivat pyöriä Krista Sihvosen, 24, päässä lukiossa. Kuvajournalismilinjalle hän päätyi haettuaan inspiraatiota ulkomailta töiden parista sekä opiskeltuaan avoimessa yliopistossa muun muassa erityispedagogiikkaa. Hän ei vielä osaa sanoa, mihin ura suuntautuu, mutta innostus alalle näkyy nuoren naisen kasvoilta. – Minua kiinnostaa kameran kanssa työskentely, kuvan luku ja kuvan ja tekstin yhteistyö, Krista kuvailee. Opistovuoden aikana hänen taitonsa ovat kehittyneet nollasta huimasti ylöspäin. – Kameran ja tietokoneohjelmien käyttöön saa varmuutta jo parissa kuukaudessa.

HEO – kuvajournalismin linja Ura suuren lehtitalon valokuvaajana voi alkaa Helsingin Evankelisen Opiston (HEO) kuvajournalismi-linjalta. Yhdeksän kuukauden aikana opetellaan perusvalokuvausta, lehtikuvausta, kuvankäsittelyä, yhteistyötä toimituksissa, henkilöohjaamista, kuvanlukua, lehtitaittoa ja muun muassa freelancetyön perusteita. Linjalla tehdään yhteistyötä muiden journalismilinjojen kanssa ja etsitään projektien avulla visuaalisen lehtityön osaamista. Kuvajournalismiin liittyy valokuvauksen lisäksi tekstin merkityksen oivaltamista ja yleistiedon hankkimista. Opiskelijat saavat opistovuoden ajaksi käyttöönsä järjestelmäkameran sekä läppärin. Linjalla on mahdollisuus suorittaa journalistiikan perusopinnot Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Lisäksi keväällä halukkaille järjestetään valmennuskurssi alan jatkoopintoihin. 65


KORKEAKOULUTUS ULKOMAILLA

POIS SUOMESTA!

Kyteekö kaukokaipuu, ahdistavatko pääsykokeet? Ulkomailta voit löytää unelmiesi opiskelupaikan. Lisäksi ulkomaisiin korkeakouluihin on usein helpompi päästä opiskelemaan kuin kotimaisiin korkeakouluihin. Koonnut: Reetta Nurmo

Miksi ulkomaille?

Kielitaito Opiskelup aikka, jota Suom esta ei löy dy

Kansainvälis ystävät

helpommin Opiskelupaikka kuin Suomessa halla – papereilla tai ra

Mieti ensin! - Miksi haluan lähteä? - Miten rahoitan opintoni? - Riittääkö kielitaitoni? - Pärjäänkö yksin vieraassa maassa?

et

Tiesitkö?

Eurooppalaiset korkeakoulututkinnot yhtenäistyivät vuonna 2005. Tämä tarkoittaa, että vaikkapa Iso-Britanniassa suoritettu maisteritutkinto vastaa suomalaista maisteritutkintoa – ja toisin päin. Korkeakouluopintoja lasketaan uudistuksen myötä kaikissa maissa opintopisteinä.

Milloin? Tiedonhankintaan ja hakuprosessiin kannattaa varata vähintään vuosi. Suomalainen ylioppilastodistus ja lukion päättötodistus takaavat hakukelpoisuuden useimpien maiden korkeakouluihin. Jotkin opinnot saattavat edellyttää hyviä arvosanoja tai tiettyä opintomäärää tietyssä aineessa. Muista, että opintoja voi tarvittaessa täydentää lukion jälkeen aikuislukiossa. Ennen lähtöä kannattaa tehdä huolellista vertailua maiden ja oppilaitosten välillä. Pelkkä kivankuuloinen koulu ei riitä: vieraassa maassa olet yksin keskellä erilaista kulttuuria. Kulttuureissa ON eroja, lähdettiinpä Suomesta sitten Ruotsiin tai Venezuelaan!

Hyödyllisiä linkkejä: Yleistä: www.maailmalle.net USA ja Kanada: Fulbright Center www.fulbright.fi

Varmista vielä.. - Vastaako ulkomainen koulutus Suomen standardeja? - Tarvitsenko viisumia? - Tiedänkö, mihin olen menossa?

Italia: Italian kulttuuri-instituutti www.iichelsinki.esteri.it Saksa: Saksan suurlähetystö www.helsinki.diplo.de Ranska: - Ranskan kulttuurikeskus www.france.fi/ccf - CampusFrance http://finlande.campusfrance.org/ Lähteet: Maailmalle.net, CIMO

66


I L M O I T U S - E F E D U C AT I O N

Työharjoitteluun Hollywoodiin Opiskele yhdeksän kuukautta vierasta kieltä ja hanki opintoja muodista, mediasta tai vaikka liike-elämästä. Bonuksena saat uusia ystäviä ja kokemuksia maailmalta. Koonnut: EF Education, Tiina Leppiniemi Kuvat: EF Education

E

F Master -uraohjelman avulla voit yhdistää oman alan ja kieliopinnot ja lopuksi pääset työharjoitteluun unelmien työpaikkaan. Seuraa janaa ja innostu välivuodesta ulkomailla!

1: Tie ura-ohjelmaan alkaa soitolla EF:n toimistoon Pyörä alkaa pyöriä vikkelään, kun mietitte yhdessä EF:n kanssa sopivaa ohjelmaa ja maata. Vietätkö vuotesi San Franciscossa, Sydneyssä vai jossain päin Aasiaa? EF:n väki auttaa sinua lentovarauksista viisumijärjestelyihin. Uraohjelmien joukosta voit valita mieleisesi: oletko kiinnostunut muotisuunnittelusta, mediasta, liike-elämästä vai kenties matkailusta ja turismista? Urasi alalla etenee ja kielitaidon myötä saat etulyöntiaseman työelämää varten.

2: Lento uusiin elämyksiin lähtee portilta 23 Stressiä ei ole, sillä kaikki on hoidettu kuntoon, ainoastaan perhoset kutittelevat vatsassasi.

4: Ensimmäinen opintojakso alkaa Opintovuoden alussa panostetaan kieliopintoihin ja tutustutaan uusiin kavereihin. EF Master English for Health &Fitness -ohjelmassa opiskelet kieltä keskustelemalla, kirjoittamalla, ryhmätöiden avulla ja roolipelejä pelaamalla. Samalla tutustut eri maista tulleisiin uusiin ystäviin.

3: Vihdoin perillä vieraan maan kamaralla Vuosi ulkomailla alkaa kielitasotestillä ja uudet tulokkaat jaetaan opiskeluryhmiin. Voit elää maan tavalla eli paikallisessa isäntäperheessä tai EF-asuntolassa. Koti-ikävää helpottavat lomat. Yhdeksän kuukauden EF-Master -uraohjelmat on jaettu kolmeen osaan, joiden välissä voit lentää kotiin.

6:Työharjoitteluun Hollywoodiin! Opintovuoden lopussa on kaiken huipentava harjoittelu, josta tulee CV:si kunkku! Saat viettää neljä viikkoa työharjoittelussa Hollywoodissa tuotantoyhtiössä, Lontoossa BBC:llä tai Santa Barbarassa filmifestivaaleilla.

5: Vuosi etenee ja taidot lisääntyvät Kun pää on täynnä kieltä, aletaan syventyä alaan. EF Master Business -ohjelmassa opiskelet kuten Harvardissa: tapaustutkimusmenetelmällä tutkit kansainvälisen liike-elämän ominaisuuksia ja ongelmia.

8: Back home with perfect language skills! Vuosi on takana, mutta mielessäsi on satoja hauskoja hetkiä. Nyt sinulla on uusia ystäviä ympäri maailmaa. Välivuoden ansiosta myös kielitaitosi on huipussaan.

7: Kielitutkinnolla muiden suomalaisten hakijoiden ohi Opintovuosi kannattaa käyttää hyväksi ja suorittaa virallinen kielitutkinto. Arvostettu saavutus on kullanarvoinen lisä, kun haet opiskelupaikkaa tai työtä.

Yliopistoon ulkomaille! EF:n kautta voi lähteä ulkomaille yliopistoon. EF auttaa ja takaa paikan yhdessä yhteistyöyliopistossaan.

Ota yhteyttä EF:n toimistoon! - EF Education on maailman johtava kielikouluttaja. Se järjestää kielikursseja ja opinto-ohjelmia kaiken ikäisille ympäri maailmaa. - Haluatko tietää lisää? Soita meille (09-6869 2312) tai lähetä sähköpostia osoitteeseen kielikoulut@ef.com.

Lisä

jelmista: www.ef tietoa opinto-oh

.com/year 67


Oivaltamisen iloa! www.tamk.fi Haku englanninki elisii

n koulutusohjelm ii

11.1.-12.2.2010

n

lmiin

e koulutusohj n i i s i l e i k omen

0 1 0 2 . 4 . 6 1.3.-1

Haku su


Opiskelupaikka lehti