Issuu on Google+

Kai Tirkkonen/Folio Bildbyrå

Lieselotte van der Meijs/Folio Bildbyrå Christofer Dracke/Folio Bildbyrå

Jyrki Komulainen/Folio Bildbyrå

Onni kutsuu kylään

asumaan...

elämään...

yrittämään...

Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan!


Maaseudulta löytyy Sisällys laatua

3 Elämän makua Someron kylissä Kyläyhdistys avasi portit maailmalle Sähäkkäät karvialaiset vireessä

S

uomalaisen yhteiskunnan menestystarina perustuu paikkakuntien ja yhteisöjen moninaisuuteen ja siihen, miten tätä vahvuutta on meillä osattu käyttää hyväksi. Suomi on aina ollut harvaan asuttu maa, mutta pienuus, paikallisuus ja tila on nähty voimavarana. Näillä avuilla olemme menestyneet monissa kansainvälisissä vertailuissa. Kilpailukykyä korostavassa retoriikassa pienuudesta ja maaseudusta on tullut kirosana. On kuitenkin selkeitä viitteitä siitä, miten uudet ihmislähtöiset palvelut ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ovat sitä mitä kuluttajat ja asukkaat jatkossa Suomessakin entistä enemmän odottavat – sekä kaupungissa että maalla. Pienuus on taas vahvuus, ja sen mukana myös laatu. Onni kutsuu kylään -hanke Tavoitteena on edistää maallemuuttoa ja puhua maaseutuasumisen puolesta. Markkinoimme kyliä houkuttelevina asuinpaikkoina. Kesto 1.3.2010–31.5.2013 Alue Hanke toimii Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

Maankäytön suunnittelun ei tarvitse olla hallinnointia ja sääntelyä, vaan se voi olla myös luovaa tulevaisuuden ennakointia. Kyse on ennen muuta asumisen laadun nostamisesta entistä merkittävämmäksi tekijäksi. Arvomaailmoissa tapahtuvat muutokset heijastuvat myös alueiden, ympäristöjen ja paikkojen kysyntään. Ihmisen mittaisuus, sujuva arki ja hitaampi laadukas elämä ovat tulevaisuuden maaseudun valttikortteja, jos niin halutaan.

Toimituskunta Eija Eloranta Krista Tupala Kaija Roiha Sami Tantarimäki Toimittajat Lassi Lähteenmäki Tanja Hakala Ulkoasu Keijo Viljakainen Jakelu 417 000 Lehti verkossa onnikutsuukylaan.fi issuu.com maallemuutto.info



8 Pikkulasten koulu on iloa täynnä

Kokemäen Korkeaojalle tavallisista poikkeavilla, innostavilla kampanjoilla.

Teksti: Tanja Hakala

K

Onni kutsuu kylään

www.onnikutsuukylaan.fi

7 Kemiönsaaren yrityselämässä on imua Rantautunut merimies paikkaa nyt purjeita

houkutellaan uusia asukkaita

Tämän julkaisun asiasisällöstä vastaavat Turun yliopiston Koulutusja kehittämiskeskus Brahea ja Satakuntaliitto.

Krista Tupala, 02 6204 387 krista.tupala@satakunta.fi

6 Yrittäjäksi maaseudulle Pienen kunnan näyttely kasvaa yhä Menestyjätarina maaseudulta: KAINO

Testaa miltä kyläelämä maistuu!

Rahoitus Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007–2013. Hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset.

Yhteystiedot Eija Eloranta, 040 843 1477 eija.eloranta@utu.fi

Rukiin tuoksusta Livonsaari tunnetaan Maaseutunuorten Facebook venyy ulkomaille Pelastavat taloenkelit

Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen kyläasiamies

Toimijat Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Varsinais-Suomessa, Satakuntaliitto Satakunnassa

Julkaisija Onni kutsuu kylään -hanke Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Satakuntaliitto

4

Tero ja Emilia Tapiola kertovat tuntevansa olonsa kokonaisemmaksi maalla, Leineperissä. Benjamin ja Eeli saavat kasvaa turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä.

”Äiti katso, tähtiä!” Teksti ja kuva: Tanja Hakala – Eeli katseli taivaalle ja osoitti säihkyviä tähtiä ihmeissään. Poika huudahti, että äiti, katso, tähtiä! Emilia Tapiola muistaa kyseisen päivän varmasti aina. Perhe oli muuttanut Leineperiin ja maailma näytti paljon erilaisemmalta kuin edellisessä kodissa Helsingin kieppeillä. Kirkkonummen taivaalla tähtiä ei juuri nähnyt, sillä kaupungin valot hukkasivat ne alleen. Raparperintuoksuista elämää 6-vuotias Eeli ja 4-vuotias Benjamin nauttivat tilasta ja isosta pihasta. Emilia ja hänen miehensä Tero ovat palanneet lapsuusmaisemiin. Emilia kirjaimellisesti kotiinsa, lapsuutensa sellaiseen. Lapset lueskelevat ja odottavat kesäsateen taukoamista. Sitten pääsee ulos leikkimään. Raparperipiirakka tuoksuu uunissa – Emilia on leiponut sen kodin vieressä kasvavista raparpereista.

Pariskunta muutti aikanaan pääkaupunkiseudulle ja viihtyi siellä 10 vuotta. – Tuli sanottua, että ikinä emme tänne palaa. Ja täällä sitä ollaan. Kaipuu maalle iski viimeistään silloin, kun Eeli syntyi. Asuimme Kirkkonummella rivitaloyhtiössä, oravanpyörämäinen elämäntyyli oli tuttua, eikä ihmisiin saanut kontaktia hyvin, Emilia muistelee. Lumoava kylä Vuoden päivät Tero etsi töitä Satakunnasta ja vihdoin tärppäsi. Tonttia oli etsitty jo pitkään Leineperin läheltä, mutta suunnitelmat muuttuivat. Emilian äiti oli monet vuodet ehdotellut, että perhe muuttaisi Emilian kotitaloon. – Sitten se vain yhtäkkiä iski, tähän me tulemme! Remontin jälkeen perhe muutti Leineperin Ruukin tuntumaan kaksi vuotta sitten. Tiivis kyläyhteisö, nuoret perheet ja hiljaisuus ovat lumonneet koko perheen. www.leineperi.fi

orkeaojan kyläyhdistyksessä on suurta voimaa. Ahkerat talkoolaiset rakensivat ensin 1990-luvun alussa yhden omakotitalon ja myivät sen lapsiperheelle saman tien. Muutama vuosi sitten he laittoivat osakeyhtiön pystyyn ja rakensivat toisen omakotitalon. Asukkaiksi saatiin perhe pääkaupunkiseudulta. Suurten ponnistelujen avulla kylä sai kaipaamiaan kouluikäisiä lapsia, ja kyläkoulu säilyi. Jos ei ole ihan varma, sopisiko maalla asuminen omalle kohdalle, voi sitä Korkeaojassa myös kokeilla. Kun eläkkeelle jääneen koulun rehtorin asunto koulurakennuksen päädystä jäi tyhjäksi tämän muutettua, kyläyhdistys tempaisi. – Vuokrasimme asunnon kaupungilta. Teimme pintaremontin ja laitoimme kodin edelleen vuokralle. Saimme asuntoon melkein heti nelihenkisen perheen vuokralle, Uusiniitty iloitsee. Vuokra-asunnossa pääsee maistelemaan, miltä kylän arki tuntuu. – Se on tämän kylän ”sisäänheittoasunto”, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Uusiniitty naurahtaa. Kuva: Korkeaojan Kyläyhdistys ry

Houkutteleeko Korkeaoja? Kylällä on myynnissä tällä hetkellä yksi omakotitalo. Kesällä on tulossa myyntiin ainakin yksi omakotitalo. Tontteja tarjolla paljon, tiedottaa Sanna Uusiniitty. www.korkeaoja.org


Someron aktiivisimmissa kylissä ei jäädä odottelemaan, mitä muut päättävät kylän elämästä. Esimerkiksi Häntälässä on kerätty kylän väki kokoon kyläsuunnitelman laatimiseksi. Alkuvuonna valmistui kyläkaava, jotta olisi osoittaa tonttipaikkoja lumoavaan notkomaisemaan tulijoille. Häntälässä halutaan pitää kylä elävänä, koulu vireänä ja portti auki tulijoille.

Teksti: Lassi Lähteenmäki

H

äntälän aktiivisuus on huomattu. Kylä valittiin pari vuotta sitten Varsinais-Suomen kyläksi. Viime vuonna Suomen kotiseutuliitto valitsi Häntälän vuoden kaupunginosaksi. Tänä vuonna on taas juhlimisen aihetta, sillä Häntälässä, Kerkolassa, Talvisillassa ja Syvänojalla toimiva Lounais-Suomeron kyläyhdistys täyttää 30 vuotta. Jääkauden synnyttämän Häntälän notkomaiseman niittyjä on hoidettu useasti ja lauluiltoja on pidetty samoissa maisemissa.

Notkoissa vierailee muutama tuhat retkeilijää joka kesä ja heitä parveilee useasti Häntälän kylätalon kahviossa. Kävele Pariisiin on retkeilytapahtuma, jonka pääpalkinto vie onnekkaan Ranskan pääkaupunkiin. Kyläyhdistys järjestää koulun iltapäiväkerhoja ja pitää jääkentän luisteltavassa kunnossa. -Nyt suunnitellaan tapahtumaa, jossa opetellaan vanhoja piirileikkejä, sanoo kyläyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Pirjo Merivirta.

Somerolla on seitsemän ala-astetta, joista viisi on maaseudulla. Kaupungin päätöksen mukaan kyläkoulu saa jatkaa, jos oppilaita on vähintään 25. Jos määrä jää tämän alle kahtena vuonna peräkkäin, koulun kohtalosta aletaan neuvotella. - Häntälän ekaluokalla aloitti syksyllä pe-

Psykiatrinen sairaanhoitaja Anne Heino pitää kylätoimintaa mielenterveyden kannalta erinomaisena asiana. Yhteisöllisyys tuo turvallisuuden tunnetta, kylässä jokainen huomataan ja ongelmiin voidaan puuttua nopeasti. Ihmismieli pitää Heinon mukaan myös puhtaasta luonnosta, hiljaisuudesta ja kirkkaasta tähtitaivaasta. Anne Heino muutti perheineen seitsemän vuotta sitten Fiskarsista Häntälään. - Naapuriapua tuli vanhan talon kunnostukseen ja lainalehmäkin saatiin pihalle, Anne naurahtaa. www.somero.fi

Kuva: Manu Kärki

Liettuassa syntynyt Zivile on löytänyt hyvin

Karviassa rakennettiin pyörätietä neljä

paikkansa Varsinais-Suomen viljavien vainioiden

kilometriä talkoovoimalla. Tässä kunnassa

keskellä. Hän solmii kontakteja oman kylänsä ja

tapahtuu, kiitos aktiivisten asukkaiden.

muun maailman välillä.

Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki violiiton kautta Mynämäelle asettunut Zivile Karvonen on kahden touhukkaan tyttären äiti. Perheen koti Mynämäen Asemanseudulla on uusi. Kasvava kylä tietää hyvää uudelle kyläyhdistykselle, joka on päässyt toiminnassa ripeään vauhtiin. Zivile Karvonen vastaa Asemanseudun kyläyhdistyksessä kansainvälisistä asioista. Tämän kevään aikana on rakennettu siltaa erään ranskalaiskylän kanssa. Asemanseudun väki on ollut innoissaan kulttuurivaihdosta. - Suunnitelmissa on vierailla ranskalaisten kulttuurijuhlassa kesällä ja vastaavasti syksyllä odotetaan patonkikansan väkeä omaan taidetapahtumaan, selvittää Zivile. Lisäksi Asemanseudulle rakennetaan yhdistyksen voimin luontopolku ja laavu. Monenkirjavia tapahtumia on luvassa pitkin vuotta. Zivile Karvonen viihtyy kylässään Mynämäellä. Työn saanti on tosin ollut hankalaa, vaikka hänellä on paperit maatalous- ja ympäristöalan koulutuksesta. Turusta on sentään löytynyt silloin tällöin pätkätöitä. Turkuun ajelee Mynämäeltä puolessa tunnissa ja bussit kulkevat hyvin, kiittelee Zivile. Zivile Karvosen (kesk) Mynämäen asunnossa tyttärillä Martinalla (vas) ja Carolinalla on tilaa piirrellä.

Maaseutuelämä on hyvää ravintoa mielelle

Kyläkoulun tulevaisuus on kyläläisten käsissä Häntälän kyläkaava on juuri valmistunut ja sieltä löytyy mm. kymmenkunta vapaata tonttia uusille asukkaille. - Kyläkaava on hyvä päänavaus ja kaavojen toivotaan yleistyvän muissakin kylissä, sanoo Someron kaupungin kehittämispäällikkö Taija Ranta. - Uudet asukkaat ovat Häntälään tervetulleita, sillä koulun tulevaisuus on siitä kiinni, muistuttaa kyläyhdistyksen perustajajäsen Arto Koivu.

Kyläyhdistys avasi portit Sähäkkäät karvialaiset maailmalle vireessä

A

Kuva: Outi Virtanen

Elämän makua Someron kylissä

räti kymmenen lasta ja oppilaita on nyt 29, iloitsee yhdistystä takavuosina johtanut Anne Heino.

Teksti: Tanja Hakala

K

arviassa on noin 2600 asukasta. Uuden kuntosalin kortin on hankkinut 700 asukasta. Yhdistyksiä on reippaasti yli 20. Talkootunteja kuntalaiset ovat tehneet niin paljon, että kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma kiittelee ällistyneenä innokkaita ihmisiä. Täällä on selkeästi tekemisen meininkiä!

tumista monia minuutteja. Satakunnan kolmanneksi suurimpana maidontuottajana täällä on myös monia maatiloja, jotka tarvitsevat toimivaa yhteyttä, Anne Aho selvittää. Iloa kuntosalilta Kunta hemmotteli karvialaisia rakentamalla täysin uuden, huippulaittein varustellun kuntosalin. Paikkaa käyttävät ahkerasti kaikenikäiset kuntoilijat. Vuosikortin saa 50 eurolla ja kortti oikeuttaa rajattomaan käyntiin. – On ollut ilo nähdä, että salia käyttävät kaiken ikäiset ihmiset. Arkisin on päiväsaikaan tarjolla myös opastusta laitteiden kanssa, kun ohjaaja on paikalla, kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma hehkuttaa.

Pyörätietä perusteellisesti Tulevana kesänä kuuden kilometrin pyörätie saa pien pintaansa. Noin kahteen kilometriin saatiin rahoitus valtiolta, loput tehtiin kuntalaisten voimin. Talkoissa on ollut mukana 40–50 henkilöä ja paikalliset kaivinkoneurakoitsijat ovat antaneet hankkeelle oman panoksensa. – Pyörätie turvaa lasten koulutien. Kenenkään ei tarvitse enää pelätä rekka-autoliikennettä, joka täällä on suhteellisen vilkasta, projektityöntekijä Anne Aho Karvian kunnasta tietää. Satakunnan aktiivisimpina pyöräilijöinä kunnostautuneet karvialaiset saavat myös poljeskella upouudella väylällä ilman autoliikennettä. Yhdistysten voimalla Kesällä valmistuu myös Torron harrastekeskus moottoriurheiluradan viereen. Talkoovoimalla perustuksista asti noussut keskus tulee pitämään sisällään mm. ravintola- ja saunatilat. Yhdistykset käyttävät ja hallinnoivat tilaa yhteistuumin. Valokuitupilotti Karvialaisilla on käytössään huippunopea netti. Valokuitukaapelit vedettiin maan alle noin vuosi sitten. Liittymiä on kaikkiaan noin 700. – Yrittäjiltä on tullut kiitosta nopeista linjoista. On mukavampi siirtää isoja tiedostoja, kun ei tarvitse odotella latau-

Karvian kunta muistaa uutta kuntalaista myös nimikkotutilla. Kuva: Karvian kunta. Vauvaraha kannustaa Kun uusi taapero syntyy perheeseen, muistaa Karvian kunta onnellista tapahtumaa 500 eurolla. – Vuosi sitten summa oli sata euroa, mutta totesimme että se on auttamatta liian pieni. Nostimme rahan 500 euroon. Lisäksi tuore tenava saa muistoksi elämän ensimmäisille alkutaipaleille Karvian oman nimikkotutin. www.karvia.fi




Rukiin tuoksusta Livonsaari tunnetaan Livonsaaren yhteisökylä Naantalissa vilisee mielenkiintoisia ammatteja. Yhdessä talossa asuu taitava satulaseppä, naapurissa on kuppari. Ovenpielestä pihalle karkaava rukiinen tuoksu kertoo, että kylästä löytyy myös leipuri.

Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki

L

ivonsaaren yhteisökylän päärakennuksen alakerrassa iso uuni on päällä. Leipuri Simo Annala lykkää ruisleivät uuniin. Sekaleivät ovat jo jäähtymässä. Saaristolaisleipä ja speltti-tattarileipä kuuluvat myös Livonsaaren leipomon valikoimaan. Gluteeniton ja niukasti hiilihydraatteja sisältävä leipä ovat suunnitelmissa, Annala paljastaa. Simo Annala tuli leipuriksi sattumalta. 2000-luvun alkupuolella perustettu yhtei-

sökylä alkoi kiinnostaa ja kylässä asuvalla Timo Aro-Heinilällä oli kuin tilauksesta ylimääräistä rakennuspuuta. Saarisen Lasse ja Aimosen Riitta olivat lopettelemassa lähistöllä leipomishommansa, joten uudelle yrittäjälle tuli tilaus. Kaikki Annalan leivät ovat luomuja ja pääosa viljasta kasvaa yhteisökylän pelloilla. Annala leipoo kolme kertaa viikossa. Hän vie leivät lähistön kylä- ja luomukauppoihin. Pari kuukautta sitten Simo palkkasi apulaisen. - Tarkoitus on silti pitää homma pienimuotoisena ja käsityöhenkisenä, kuittaa Annala. Livonsaaren yhteisökylän pelisääntöihin kuuluu, että pellot ja metsät ovat yhteisomistuksessa. Ekohenkisen asunnon jokainen rakentaa tai rakennuttaa itse. Kylässä on jo parisenkymmentä asukasta. www.yhteisokyla.net

Maaseutunuorten Facebook venyy ulkomaille Loimaan ja Someron nuorilla riitti iloa ja vipinää Fenixin Viron kesätapahtumassa. Yhteisleikissä on mukana nuoria myös Lapista, Virosta ja Ruotsista. Ruotsalaiset ja virolaiset kaverit ovat nyt yllättävän lähellä, tuumivat Loimaan nuoret. Kansainvälisyyshanke keräsi nuoria eri maista yhteisiin tapahtumiin. Hanke on loppusuoralla ja nyt yhteydenpitoa jatketaan kaverusten kesken luontevasti Facebookin välityksellä.

Teksti: Lassi Lähteenmäki

V

Vastavalmistunut sekaleipä saa tasaantua hyllyllä Livonsaaren leipomossa. Työn touhussa ovat leipuri Simo Annala (oik) ja hänen uusi apulaisensa Jukka Vire.

arsinais-Suomen Jokivarsikumppaneiden EU-rahoitteinen Leaderhanke Fenix lähti pari vuotta sitten kehittämään maaseudun nuorille kansainvälistä toimintaa. Mukaan houkuteltiin tavallisia 15 vuotta täyttäneitä nuoria. Syöttiin tarttui noin 50 nuorta lähinnä Loimaan seudulta, Somerolta, Koskelta ja Marttilasta. Nuorille annettiin tehtäväksi valmistaa elokuva omasta kotiseudustaan. Asiantuntija-apua saatiin Satakunnan Elävän Kuvan Keskuksesta. Elokuvan teko oli nuorille uusi juttu, mutta tulosta alkoi syntyä. Ensin sorvattiin käsikirjoituksia, sitten lähdettiin kuvaamaan, äänittämään, näyttelemään ja leikkaamaan. Nuorten käsissä syntyi viisi erilaista elokuvaa, joissa mielikuvitus pääsi valloilleen ja kotiseudun tapahtumat ja paikat saivat ihan uusia ulottuvuuksia. Valtteri Markula oppi elokuvan teossa ainakin sen, että kärsivällisyyttä tarvitaan eri käänteissä yllin kyllin. Linda Metsän-

perä innostui filmaamisesta niin paljon, että hän uskoo elokuvan teon jäävän hänelle pysyväksi harrastukseksi. Lari Mäkinen syttyi myös välittömästi. Hän pääsi elokuviin näyttelemään ja äänittämään. Naapurimaiden maaseutuelämä vertailussa Fenix-projekti on yhdistänyt varsinaissuomalaiset nuoret naapurimaiden nuoriin. Yhteisiä tapaamisia ruotsalaisten ja virolaisten kanssa on ollut useamman kerran. Tapaamisissa on vertailtu maaseutuelämää eri maissa nuorten vinkkelistä katsottuna. - Nuorten kielitaito on kehittynyt ja tieto naapurimaista lisääntynyt, iloitsee Jokivarsikumppaneiden neuvoja Taina Simola. Valtteri Markulan mukaan yhteys naapurimaihin ei katkea, vaikka hanke loppuukin vuoden lopussa. - Ruotsalais- ja virolaisnuorten kanssa keskustellaan nyt Facebookissa, hän kuittaa. Yhteisten kokemusten myötä ennakkoluulot naapurimaiden nuorista alkoivat karista ja opiskelu ulkomailla alkoi kiinnostaa. Ainakin Lari Mäkinen haluaisi kokemusten perusteella lähteä opiskelemaan tai harjoittelemaan ulkomaille. Yksi asia Valtteria huolettaa: - Saavatkohan nuoremmat ikäpolvet tällaista kokemusta ja mahdollisuutta tutustua näin läheisesti naapurimaiden nuoriin?

Pelastavat taloenkelit Maalla asumiseen voi ottaa tuntumaa kunnostamalla perikunnalta jääneen talon. Leväsjokilainen pariskunta Siikaisissa näyttää esimerkillään mallia muille. Nyt Hokkasilla on kolmen vuoden vuokrasopimus perikunnan kanssa ja Koskelan talo aiotaan palauttaa entiseen loistoonsa.

Teksti ja kuva: Tanja Hakala

T

yhjilleen jääneiden talojen kohtalon voivat pelastaa oikeat ihmiset. Perikunnilta taloja kun jää usein hoitamatta. Markku ja Vuokko Hokkasen kaltaiset pelastavat taloenkelit kohentavat teollaan Leväsjoen kylänraitin ulkonäköä ja perikunnan omistaman talon arvo nousee. Koskelan talossa saatetaan vielä joskus nähdä uusia kyläläisiä asukkaina. Hokkaset juttelivat perikunnan edustajan kanssa ja esittivät ajatuksensa talosta. He kunnostaisivat taloa ja pihapiiriä kolmen vuoden ajan neuvotellen perikunnan kanssa ratkaisuista. VuokViime syyskuussa



ra-ajan jälkeen perikunta saisi päättää itse, mitä talolle tapahtuu. Tämä sopi molemmille osapuolille. – Perikunnan ei tarvitse luopua talosta, sillä tunnesiteet elävät pitkään. Tämä on yksi aivan loistava tapa kokeilla maalla asumista, Vuokko Hokkanen innostaa. kutkuttaa mieltä, voi vanhan talon kunnostaminen olla pehmeä ja erilainen lasku uuteen elämään. – Se on varteenotettava vaihtoehto kokeilla, miten elämä maalla sujuu, Hokkaset tietävät. Vaikka Hokkaset itse jo asuvat maalla, haluavat he näyttää, millaisia vaihtoehtoja on olemassa. – Leväsjoen kylälle on tulossa myös valokuitukaapeli, joka mahdollistaa etätyön tekemisen. Lapsille ympäristö on turvallinen Jos maalla asuminen

Tuula Poskiparta (edessä) on onnellinen, hänen kotitalonsa remontoidaan kuntoon. Työn tekevät Markku ja Vuokko Hokkanen (vasemmalla) kiinnostuksesta perinnerakentamista kohtaan. Heta Östergård (oikealla) muistaa talon lapsuudestaan ja nyt sitä ympäröivät pellot ovat hänen perheellään vuokralla. ja virikkeellinen, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heta Östergård. – Työttömälle on usein tarjolla vain lähiökapakka ja sohva. On parempi, että on jotain merkityksellistä tekemistä, eikä tarvitse murehtia, että jotain tarttis tehdä! Markku Hokkanen laukoo syitään lähteä projektiin. alle 250 ihmistä. Kylän yllä huokuu luja yhteenkuuluvuuden tunne ja virkeä ilmapiiri. Täällä halutaan pitää toiLeväsjoella asuu

sista huolta, jopa tyhjilleen jääneistä taloista. Mutta rauhassakin saa olla, jos haluaa. Koskelan talo jäi tyhjäksi vuonna 1983, kun talon isäntä kuoli. Nyt kotitalonsa pihassa seisova Tuula Poskiparta (o.s. Koskela) on liikutuksen vallassa. – Olen tosi onnellinen, että Vuokko ja Markku pelastavat talon. Tästä on ollut kova murhe. Aikaa tai taitojakaan kunnostamiseen ei meillä ole ollut. Nyt huolet ovat poissa ja talo hyvissä käsissä. www.levasjoki.fi


POikkea kylään! Karvia

1 Vaasaan 2 tuntia

Honkajoki

2 Merikarvia

3

6

Siikainen

4

Jämijärvi

SATAKUNTA

SaTakUnTa

1 Karvia Täällä työllistävät 1 Karvia maatalous, palvelut ja pienteollisuus. Kunnasta löytyvät koko alueen Täällä työllistävät maatalous, palvelutkattava ja pienteollisuus. Kunnastavapaaaikapalvelut löytyvät koko alueen valokuituverkosto, laadukkaat ja kattava valokuituverkosto, laadukkaat vapaakaunis luonto.

12 Kiikoinen Kiikoisissa voi nauttia eläsin väkeä vetävät maaseutumaisesta Ihana-kaljaasi ja Laitakari. mästä.Kunta tunnetaan Kiikoisten PurpurijuhMökkiläisten suosikkikunta. lista, Kiikoinen Tröötöttäjistä ja erilaisista 12 Pukinsarven vuohituotteista. Kiikoisissa voi nauttia maaseutumaisesta elä-

2 Honkajoki 2 Honkajoki koko kauniin, laaksomaiKarvianjoki Karvianjoki virtaa kokovirtaa kauniin, laaksomaisemia semia täynnä olevan kylän läpi. Kunta on täynnä olevan kylänkoneista, läpi. Kunta on tunnettu kotunnettu kasvihuoneista ja elintarneista, kasvihuoneista ja elintarviketeollisuudesta. viketeollisuudesta. Merikarvia

juhlista, Pukinsarven Tröötöttäjistä ja erilaisista 13 Nakkila vuohituotteista. Siin Nakkila kirko vaiheil. Nakkila on maamme 13 Nakkila parhaiden keinutuolien koti. Toinen paikkakunSiin Nakkila kirko vaiheil. Nakkila on maamme nan ylpeys ovat nahkiaiset – satakuntalaista parhaiden keinutuolien koti. Toinen paikkaherkkua parhaimmillaan. kunnan ylpeys ovat nahkiaiset – satakunta-

Siikaisissa on laajoja erämaita, arvokkaita keidassoita ja 55 välkehtivää järveä. Kannat-

14 Harjavalta 14Harjavalta Harjavalta on tunnettu voimakkaasta Harjavalta on tunnettu voimakkaasta teolliteollisuudestaan ja suuryrityksistään. Tärkeimpiä Tärkeimpiä suudestaan ja suuryrityksistään. nähtävyyksiä Cedercreutzin museo museo nähtävyyksiä ovat ovat EmilEmilCedercreutzin ja taiteilijakoti. ja taiteilijakoti.

aikapalvelut ja kaunis luonto.

3

3 Merikarvia Täällä voi nauttia sekä kauniista, runsaskoskisestasekä Merikarvianjoesta että jylhästä Ouran Täällä voi nauttia kauniista, runsaskoskisesta saaristosta Ihanteellinen paikMerikarvianjoesta ettäSelkämerellä. jylhästä Ouran saaristosta ka asua luonnon lähellä. Selkämerellä. Ihanteellinen paikka asua luonnon lähellä.4 Siikainen 4 Siikainentaa mainita myös lasikuistit, jotka ovat paikalSiikaisissa on laajoja erämaita, arvokkaita keidaslisen puukäsityön taidonnäytteitä. soita ja555 Kankaanpää välkehtivää järveä. Kannattaa mainita myös lasikuistit, jotka ovat paikallisen puukäsiPohjois-Satakunnan keskus, jossa on tilaa luovuudelle. Kankaanpää on seudun markkityön taidonnäytteitä. napaikka sekä oikea taide-, koulu- ja varus-

3

7 8

Lavia

9

2

satoa. Pitäjässä voi ihastella komeita

ja ihmetellä eksoottisia strutseja ja 23 Laitila hevosia biisoneita. Onpa Loimaalla myös viinitila. Laitila tunnetaan munista ja munamarkkinoista, Pöytyä Laitilan26Wirvoitusjuomatehtaasta sekä Kauppilan Pöytyän ylpeydenaiheita ovat Vaskijärven umpipihastaluonnonpuisto, ja arkkitehti Kurjenrahkan Ilpo Vuorelan suunnittekansallispuisto, lemasta Louhenlinnasta. Yläneen luontokapinetti, Väinö Aaltosen synnyinkoti sekä Pyhäjärven Valasranta.

33 Tarvasjoki Tarvasjoen tasaista viljelymaata halkovat maisemallisesti tärkeät Tarvasjoen ja Paimionjoen laaksot. Joki- ja koskimaisemat tarjoavat hienon melontareitin.

44

Tampereelle 1 tunti

11

15 Kokemäki

Koe Kokemäki – sen joki ja väki. Vanha mahti15 Kokemäki pitäjä, jonka saarnahuoneessa piispa Henrik Koe Kokemäki – sen joki jaKöyliöön. väki. Vanha mahpuhui ennen lähtöään Graafinen tipitäjä,ala,jonka saarnahuoneessa piispa Henrik metalliteollisuus ja kuljetusala työllistävät. puhui ennen lähtöään Köyliöön. Graafinen ala, 16 Eurajoki metalliteollisuus ja kuljetusala työllistävät. Energistä elämää kaikin puolin, sillä sana säh-

Ulvila

12

Nakkila

11

Harjavalta

Kokemäki

Eurajoki

15

16

43 2

20 Eura

Rauma 12

8

Huittinen

18

19 41

21

Pyhäranta

Säkylä

22

Tampereelle 1 tunti

E8

23 Laitila

Uusikaupunki

24 25

Oripää

27 Turkuun 1 tunti

Loimaa

Pöytyä

E63

26 Mynämäki Vehmaa

29

28 32

Nousiainen

Koski Tl

Taivassalo Kustavi

37

31

38 39

Turkuun 15 minuuttia

Rusko

Masku

43 Raisio

40

35

Aura

30

35 Tl Naantali 40Koski ja presidentin kesäasunnosta KoskenKylpylästä suurin vesistö on Paimionjoki, jonka idyllinen puukaupunvarrellatunnettu kunnanNaantali vanhatonkylät sijaitsevat. Kultki. Muumimaailma ja Birgittalaisluostari ovat tuuria suosittuja löytyy mm. Yrjö Liipolan taidemuseosta turistikohteita. sekä Johanna Oraksen ateljeesta.

44 Kaarina Kaarina on tähtien kaupunki meren rannalla. Elämyksiä tarjoavat mm. Tuorlan planetaario ja majatalo sekä Kuusiston linnanrauniot.

17

Köyliö

lahden lintuvesialueeseen.

43 Lieto Liedon Vanhalinna on yksi Suomen muinaislinnoista, ja Vanhalinnan alueella on tehty rautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä. Maisemaa kaunistavat myös Aurajokilaakson luonto ja jokitörmät.

13

14

keskiaikaisia kartanoita ja vahva kalastusperinne. Heinäkuisin järjestetään maakunnan Marttila suurin maaseututapahtuma Silakrysäys.

34 Hämeen Härkätien halkomassa kunnassa on 39 Masku vuonna 1765 valmistunut Marttilan Pyhän Maskun Rivieralla viihtyvät lapsiperheet ja Martinnuoret. kirkkoNähtävyyksiä sekä Heikolan korven eräreitistö, riittää Louhisaaren karjoka ontanolinnasta Varsinais-Suomen Kankaisten pisimpiä. kartanoon ja Oukku-

Kiikoinen

10

Luvia

kunnassa liikennöi useita lauttoja ja losseja. Kustavissa on myös Isokarin majakka.

41 Raisio 24 Oripää 27 Uusikaupunki Raision Ikean ja Myllyn väliin on kasvanut oiUkissa yhdistyvät teollinen tuotanto, meren- 36 Somero Aurajoen alkulähde Oripää on tunnettu pohjavesikea ostosparatiisi. Aktiviteetteja löytyy jää- ja kulun perinteet ja elinvoimainen maaseuyhdistyy maaseudun vilske ja kaupungin alue. Alueella on paljon soita ja lähteitä. Hiihtoa Täällä uimahallista sekä liikuntakeskuksesta ja käja puutalojen pytinki. Vieraile myös dentaitoja voiriittää treenata Friisilän verstailla. rauha. Tekemistä mm. Häntälän notkoisrakastaville tuelämä on tarjolla Harjureitin latuverkosto. Saab-automuseossa ja Bonk-keskuksessa. sa, Baddingin Turku kioskilla, Somerniemen kesäto42 Turun valttikortteja ovat maailman hienoin rilla, tehtaanmyymälöissä ja kotieläintiloilla. 28 Vehmaa 25 Loimaa Vehmaa tunnetaan punaisesta graniitistaan, saaristo, korkeakoulut, vahva telakka- ja Loimaan laajat viljamaat tuottavat kivityömuseosta, Nuhjalanrunsaasti kartanostasatoa. ja Jusmetalliteollisuus, mainiot matkustusyhteydet Pitäjässä voisi Vikaisen ihastellataidetilasta. komeita hevosia ja ihme- 37 Kustavi sekä maaseutumaiset kaupunginosat. tellä eksoottisia strutseja ja biisoneita. Onpa Loi- Merellinen Kustavi on saariston helmi, johon Mynämäki 43 Lieto yli 2 Vanhalinna 000 saarta ja luotoa. Kesämökmaalla29 myösTämä viinitila. on luonnossa liikkujan paikka. Mynä- kuuluuLiedon on yksi Suomen muinaismäki on mukana HINKU – hiilineutraali kunta kikunnassa liikennöi useita alueella lauttojaonjatehty losseja. linnoista, ja Vanhalinnan rauon myös Isokarin majakka. 26 Pöytyä -hankkeessa. Kesäisin ohjelmaa tarjoaa Laa- Kustavissa takautisia ja keskiaikaisia löytöjä. Maisemaa joen kesäteatteri. kaunistavat myös Aurajokilaakson luonto ja Pöytyän ylpeydenaiheita ovat Vaskijärven luonjokitörmät. Nousiainen kansallispuisto, Yläneen 38 Taivassalo nonpuisto, 30 Kurjenrahkan Nousiaisissa oli Suomen 1. piispanistuin luontokapinetti, Väinö Aaltosen synnyinkoti sekä Taivassalosta 44 Kaarinalöytyy kaikkea: kiviteollisuutta, 1200-luvun tienoilla. Täällä voi nauttia luonKaarina kartanoita on tähtien kaupunki rannalla. ja vahva meren kalastusperinPyhäjärven Valasranta. non rauhasta upealla Kuhankuonon retkeily- keskiaikaisia Elämyksiä tarjoavat mm. Tuorlan planetaario ne. Heinäkuisin järjestetään maakunnan suurin reitistöllä. ja majatalo sekä Kuusiston linnanrauniot. maaseututapahtuma Silakrysäys. 27 Uusikaupunki 31 Rusko 45 Paimio Ukissa yhdistyvät teollinen tuotanto,tunnettu merenkulun Vihanneksista ja marjoista Rusko Paimionjokilaakso on merkittävä sekä maimainiot maaseutuelämä mahdollisuudet liikkujalle. perinteet ja tarjoaa elinvoimainen ja puu- 39 Masku semansa että kulttuurihistoriansa ansiosta. Myös joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Maskun Rivieralla talojen pytinki. Vieraile myös Saab-automuseossa Pitäjä tunnetaan viihtyvät myös Alvarlapsiperheet Aallon suunnit-ja Paimionriittää sairaalasta ja Paippi-hiihnuoret.telemasta Nähtävyyksiä Louhisaaren kartaja Bonk-keskuksessa. 32 Aura totunnelista. Aura on keskellä Aurajoen kulttuurimaise- nolinnasta Kankaisten kartanoon ja OukkulahVieraile Koskipirtissä ja ihastele aitoa den 46 lintuvesialueeseen. Salo 28 Vehmaamaa. talonpoikaisarkkitehtuuria. Salosta löytyy kaikkea. Aateliskartanoita, Vehmaa tunnetaan punaisesta graniitistaan, kivikorkeatasoisia taidemuseoita, upeita maa33 Tarvasjoki työmuseosta, Nuhjalan kartanosta ja Jussi Vikai- 40 Naantali laismaisemia, Teijon historialliset ruukit sekä Tarvasjoen tasaista viljelymaata halkovat maiKylpylästä ja presidentin kesäasunnosta sen taidetilasta. vankka lentopalloperinne. semallisesti tärkeät Tarvasjoen ja Paimiontunnettu Naantali on idyllinen puukaupunki. joen laaksot. Joki- ja koskimaisemat tarjoa47 Parainen Muumimaailma ja valloittavaan Birgittalaisluostari ovat vat hienon melontareitin. 29 Mynämäki Paraisilla pääsee saariston tunturistikohteita. Tämä on nelmaan. Saariston rengastie vie Jurmon ja Marttilaliikkujan paikka. Mynämäki on suosittuja 34luonnossa Utön ulkosaarille. Utössä sijaitsee Suomen mukana HINKU – hiilineutraali kunta -hankkeessa. Hämeen Härkätien halkomassa kunnassa vanhin majakka. on vuonna 1765 Laajoen valmistunut Marttilan Pyhän 41 Raisio Kesäisin ohjelmaa tarjoaa kesäteatteri. Martin kirkko sekä Heikolan korven eräreitis- Raision 48 Sauvo Ikean ja Myllyn väliin on kasvanut oitö, joka on Varsinais-Suomen pisimpiä. Sauvon kumpuilevat maisemat ovat jäälähelläja kea ostosparatiisi. Aktiviteetteja löytyy 30 Nousiainen kaupunkeja ja lähellä merta. Pitäjä on kesäTl sekä liikuntakeskuksesta ja kä35 Koski Nousiaisissa oli Suomen 1. piispanistuin 1200- uimahallista asukkaiden paratiisi, ja uusille asukkaille on Kosken suurin vesistö on Paimionjoki, jonka dentaitoja voitontteja treenata Friisilän luvun tienoilla. Täällä voi nauttia luonnon rauhasta tarjolla useilla alueilla.verstailla. varrella kunnan vanhat kylät sijaitsevat. Kultupealla Kuhankuonon tuuria löytyy retkeilyreitistöllä. mm. Yrjö Liipolan taidemuseosKemiönsaari 49Turku 42 ta sekä Johanna Oraksen ateljeesta. Suomen suurin saari on pienyrittäjien kunTurun valttikortteja maailman hienoinmm. saa31 Rusko ta. Matkailijoitaovat Kemiöön houkuttelevat 36 Somero Bengtskärin majakka, luontovahva Sinisimpukan telakka- ja metalliVihanneksista ja marjoista tunnettu vilske Ruskoja tarjoaa Täällä yhdistyy maaseudun kaupun- risto, korkeakoulut, keskusmainiot Kasnäsissa sekä Baltic Jazz. gin rauha. Tekemistä riittääMyös mm. joukkoHäntälän teollisuus, matkustusyhteydet sekä mainiot mahdollisuudet liikkujalle. maaseutumaiset kaupunginosat. liikenneyhteydet ovat hyvät.

32 Aura Aura on keskellä Aurajoen kulttuurimaisemaa. Vieraile Koskipirtissä ja ihastele aitoa talonpoikaisarkkitehtuuria.

Pori

8

38 Taivassalo VARSINAIS-SUOMI Taivassalosta löytyy kaikkea: kiviteollisuutta,

Aurajoen alkulähde Oripää on tunnettu poh-

22 Pyhäranta javesialue. Alueella on paljon soita ja lähteitä. Alava rannikkopitäjä, jonka onsaaristoluonto, Hiihtoa rakastaville tarjolla Harjureitinranlatuverkosto. takalliot, metsät ja lukuisat järvet sekä pikkujoet luovat 25 upean maiseman. Santtion kylä on valittu Loimaa Loimaan laajat viljamaat tuottavat runsaasti myös vuoden kyläksi.

Pomarkku

laista herkkua parhaimmillaan.

VaRSinaiS-SUOMi

24 Oripää

5 23

mästä. Kunta tunnetaan Kiikoisten Purpuri-

kuntakaupunki. kö keksittiin täällä. Olkiluodon ydinvoimalasta 5 Kankaanpää 6 Jämijärvi tunnettu kunta on myös kauniin Vuojoen karPohjois-Satakunnan keskus, jossa on tilaa luo- 16 Eurajoki tanon koti. Jämijärvi on liikkuvan ihmisen paratiisi. Kunta vuudelle. Kankaanpää on seudun markkinapaikka Energistä elämää kaikin puolin, sillä sana sähtarjoaa mahdollisuuden muun muassa purjeEura täällä. Olkiluodon ydinvoimalasta sekä oikea taide-, kö17keksittiin lentoon,kouluhiihtoonjajavaruskuntakaupunki. golfaukseen. Esihistoriallisesti Suomen merkittävimpiä kuntunnettu kunta on myös kauniin Vuojoen kartia. Kunnan yli 40 järveä ovat todellinen rik7 Pomarkku 6 Jämijärvi kaus ja Kauttuan kylän Ruukinpuisto täydelliArkkitehtiliitto on palkinnut Pomarkun kauniis- tanon koti. Jämijärvi onti liikkuvan ihmisen paratiisi. Kuntahalkoo tarnen vierailukohde. säilyneen kirkonkylän. Idyllistä kylää Pomarkunjoki. Kunta on tunnettu myös Po- 17 Eura joaa mahdollisuuden muun muassa purjelentoon, 18 Köyliö marfinin kengistä. hiihtoon ja golfaukseen. Esihistoriallisesti merkittävimpiä kunSuomi pääsi Suomen historiankirjoihin Lallin surmattua piispayliHenrikin Köyliönjärven jäällä vuonna Pori tia.Kunnan 40 järveä ovat todellinen rikkaus 8 Pori Jazz, Yyteri, SuomiAreena, Kirjurinluo1156. Täällä on myös Pohjolan ainoa katolis7 Pomarkku ja Kauttuan kylän Ruukinpuisto täydellinen ten pyhiinvaelluspaikka Kirkkokari. to, Villa Mairea. Pori on työn ja tapahtumien Arkkitehtiliitto on palkinnut Pomarkun kauniisti vierailukohde. kaupunki, jossa on vilkas kulttuurielämä ja 19 Huittinen säilyneen kirkonkylän. Idyllistä kylää halkoo Poaktiivisia opiskelijoita. Huittisista löytynyt uniikki Hirvenpää-kivimarkunjoki.Lavia Kunta on tunnettu myös Pomarfinin 18 Köyliö veistos on 7 000 vuotta vanha. Tämä vilkas 9 kengistä. pääsi historiankirjoihin Lallin surmattua solmukohta ihastuttaa jokimaiLavian väkiluku tuplaantuu kesäisin mökki- Suomibussiliikenteen Henrikin palveluillaan Köyliönjärven jäällä vuonna ja opiskelumahdolliläisten ansiosta: kunnassa onkin huimat 60 piispa semillaan, järveä. Nähtävyyksistä upein on Velhonvuo- 1156. suuksillaan. 8 Pori Täällä on myös Pohjolan ainoa katolisren vesiputous. Pori Jazz, Yyteri, SuomiAreena, Kirjurinluoto, Vil- ten Kirkkokari. 20pyhiinvaelluspaikka Rauma Ol niingon gotonas, toivottavat raumalaiset. Ulvila la Mairea. on työn ja tapahtumien kaupunki, 10 Pori Kahden Unescon maailmaperintökohteen Ulvila kulttuurielämä on Suomen kolmas kaupunki –opisse on 19 Huittinen jossa on vilkas ja aktiivisia perinteikäs meri- ja satamakaupunki tarjoaa vuonna 1365. Teollistumisen hiskelijoita. perustettu Huittisista löytynyt uniikki Hirvenpää-kiviidylliä ja omalaatuisen murteen. toriasta kertoo Leineperin ruukki sekä Friitaveistos on 7 000 vuotta vanha. Tämä vilkas lan vanha nahkatehdas. 21 Säkylä solmukohta ihastuttaa jokimai9 Lavia bussiliikenteen 11 Luvia Kunta tunnetaan kalaisasta Pyhäjärvestä, keLavian väkiluku tuplaantuuLuvialla kesäisin mökkiläisten palveluillaan ja varuskunnasta opiskelumahdollihittyvästä Huovinrinteen sekä Merenrantakunta edetään friskis my- semillaan, ansiosta: kunnassa huimat 60 järveä. Näherikoistuneesta elintarviketuotannosta. ätäses elionkin reippaassa myötätuulessa. Kesäi- suuksillaan. tävyyksistä upein on Velhonvuoren vesiputous. 20 Rauma 10 Ulvila Ol niingon gotonas, toivottavat raumalaiset. Ulvila on Suomen kolmas kaupunki – se on pe- Kahden Unescon maailmaperintökohteen rustettu vuonna 1365. Teollistumisen historiasta perinteikäs meri- ja satamakaupunki tarjoaa kertoo Leineperin ruukki sekä Friitalan vanha idylliä ja omalaatuisen murteen. nahkatehdas. 22 Pyhäranta Alava rannikkopitäjä, jonka saaristoluonto, 21 Säkylä kioskilla, Somerniemen 11 Luvia rantakalliot, metsät ja lukuisat järvet sekä Kunta notkoissa, tunnetaanBaddingin kalaisasta Pyhäjärvestä, kekesätorilla, tehtaanmyymälöissä ja kotieläintipikkujoet luovat upean maiseman. Santtion hittyvästä Merenrantakunta Luvialla edetään friskis myätäloilla. Huovinrinteen varuskunnasta sekä kylä on valittu myös vuodenKesäisin kyläksi. väkeä erikoistuneesta elintarviketuotannosta. ses eli reippaassa myötätuulessa. Kustavi Laitila vetävät23Kaljaasi Ihana ja Laitakari. Mökkiläisten 37 Merellinen Kustavi on saariston helmi, johon Laitila tunnetaan munista ja munamarkkinoissuosikkikunta. kuuluu yli 2 000 saarta ja luotoa. Kesämökkita, Laitilan Wirvoitusjuomatehtaasta sekä Kauppilan umpipihasta ja arkkitehti Ilpo Vuorelan suunnittelemasta Louhenlinnasta.

Kankaanpää

33

Somero

36

34 Marttila

Tarvasjoki

Lieto

41 10

9

Paimio

Naantali

45

1

42 Turku

E18

44 Kaarina

47 Parainen

Salo

46

48

Helsinkiin 1 tunti

Sauvo

Kemiönsaari

49

45 Paimio Paimionjokilaakso on merkittävä sekä maisemansa että kulttuurihistoriansa ansiosta. Pitäjä tunnetaan myös Alvar Aallon suunnittelemasta Paimion sairaalasta ja Paippi-hiihtotunnelista. 46 Salo Salosta löytyy kaikkea. Aateliskartanoita, korkeatasoisia taidemuseoita, upeita maalaismaisemia, Teijon historialliset ruukit sekä vankka lentopalloperinne. 47 Parainen Paraisilla pääsee valloittavaan saariston tunnelmaan. Saariston rengastien kautta pääsee

Jurmon ja Utön ulkosaarille. Utössä sijaitsee Suomen vanhin majakka. 48 Sauvo Sauvon kumpuilevat maisemat ovat lähellä kaupunkeja ja lähellä merta. Pitäjä on kesäasukkaiden paratiisi, ja uusille asukkaille on tarjolla tontteja useilla alueilla. 49 Kemiönsaari Suomen suurin saari on pienyrittäjien kunta. Matkailijoita Kemiöön houkuttelevat mm. Bengtskärin majakka, Sinisimpukan luontokeskus Kasnäsissa sekä Baltic Jazz.

Lisää tietoa www.varsinais-suomi.fi www.satakunta.fi




Yrittäjäksi Pienen kunnan näyttely maaseudulle? kasvaa yhä Lukemattomat yrittämisen mahdollisuudet

Tuhannen asukkaan Oripää voi ylpeillä siitä, että

odottavat maaseudulla. Varsinkin palvelun

kunnassa järjestetään vapaaehtoisvoimin Suomen

ja kaupan alan yrityksillä on jalansijaa

suurin maatalousnäyttely. Seuraava on vieläkin

syrjemmälläkin seudulla.

isompi.

Teksti: Tanja Hakala

Teksti: Lassi Lähteenmäki

S

atakunnassa innovatiivinen ihminen on omalla maaperällään. Maaseudun rauha houkuttelee ja kiireettömät päivät tuntuvat hetki hetkeltä lumoavammilta. Toimeentulo on oltava turvattuna, muutti sitten mihin paikkakunnalle tahansa. Yksi hyvin varteenotettava vaihtoehto maalla on perustaa oma, uusi yritys tai vaihtoehtoisesti jatkaa jo olemassa olevan yrityksen pitämistä. – Pienemmillä paikkakunnilla on aina tarvetta peruspalveluilla. Eli melkein aina, kun joku yrittäjä lopettaa, toinen astuu tilalle tai perustaa olosuhteet huomioiden kysyntää vastaavan yrityksen, kertoo Yrityspalvelu Enterin palvelujohtaja Antti Kokkila.

N

äyttelypäällikkö Jukka Isotalon mukaan ensi kesän näyttelyyn on myyty jo noin 20 hehtaaria. Tällä vauhdilla näyttelystä tulee tuplasti suurempi kuin edellinen, kaksi vuotta sitten järjestetty OKRA. - Keskusliikkeet ovat varanneet aiempaa isomman tontin ja uusia yrittäjiä on tullut listoille yli sata, selvittää Isotalo. Oripään lentokentän alueella on tilaa kasvulle. Parhaillaan kentän laidalle valmistuu halli, joka toimii näyttelyn aikana 1500-paikkaisena ravintolana. OKRA:n pyörittämiseen tarvitaan ainakin 350 vapaaehtoista jokaisena näyttelypäivänä. Tämä väki saadaan oman ja naapurikuntien järjestöistä. Tuotto lapsiin ja terveyteen OKRA-näyttelyn tuotolla maksetaan oripääläisten terveyskeskusmaksut. Lisäksi jokainen perhe saa lapsen syntymän yhteydessä 300 euron starttirahan. - Pienessä kunnassa Suomen suurimman maatalousnäyttelyn tuotto tuntuu ja näkyy, sanoo näyttelypäällikkö Jukka Isotalo.

sekä kaupan ja palvelun yritysten perustaminen maaseudulla on tavanomaista. Kokkila luettelee muutamia pinnalla olevia ideoita, kuten vapaa-aikaan ja terveyteen, sisustukseen, kädentaitoihin ja maahantuontiin liittyvät yritykset. – Mahdollisuuksia on älyttömästi. Tietysti pitää aina muistaa se, että yritystoiminnan tulee olla kannattavaa. Paikkakunnan väestöpohja määrittelee aina sen, millainen tilaus yritykselle on. Tietysti jos kyse on verkkokaupasta, perinteistä kivijalkamyymälää ei tarvitse olla, toiminnat voidaan yhdistää ja näin ollen asiakkaatkin ovat laajemmalla alueella, Antti Kokkila toteaa. www.ypenter.fi Erityisesti rakennusalan

Heinäkuun 4.–7. järjestettävä OKRA on 30-vuotisjuhlanäyttely. Tapahtuman on alusta asti järjestänyt Lions Club Oripää. www.okramaatalous.fi

Usko itseesi!

Menestyjätarina maaseudulta: KAINO Teksti: Tanja Hakala

N

oin kaksi ja puoli vuotta sitten Sanni Salonen ja Niina Sinisalo jättivät vanhat työt taakseen ja perustivat Kainon Köyliön keskustaan. Intohimo käsillä tekemiseen kasvoi niin suureksi, että kouluajoilta tutut naiset alkoivat valmistaa neuletuotteita myyntiin. Nyt heillä

on kymmenisen jälleenmyyjää ympäri Suomen, Facebookissa toimivat pieni nettikauppa ja myymälä Köyliössä. Kesäksi on vielä mahdollisesti aukeamassa johonkin päin Suomea pop-up -kauppa ja uutta mallistoa kesälle työstetään innolla. – Teemme rohkeasti omaa visiota suurella sydämellä. Pitää olla itsevarmuutta, uskoa itseen, Salonen ja Sinisalo painottavat. Kainon naiset elävät toteutunutta unelmaansa. Köyliön kesSanni ja Niina jättivät entiset ammatit taakseen ja perustivat yhdessä Kainon. Yrityksestä on pienessä ajassa kasvanut suuri hitti.



kusta on saanut yrityksestä piristysruiskeen ja kuntalaiset ovat yrittäjien mukaan kovinkin ylpeitä Salosen ja Sinisalon tuotteista. – Yrityksen fyysisellä sijainnilla ei enää ole suurta merkitystä. Meillekin tulee tämän tästä kyselyitä tuotteistamme puhelimitse ja sähköpostilla. Asiakkaat ovat nykyään aika sinnikkäitä, jos haluavat tietyn tuotteen itselleen. www.kaino.fi


Lasse Eklöf/Folio Bildbyrå

Kemiönsaaren yrityselämässä on imua Rantautunut merimies paikkaa nyt purjeita

Liki 50 uutta yritystä syntyi viime vuonna Kemiönsaaren kunnassa. Hyvän tuloksen taustalta löytyvät mainio yritysilmapiiri, tiivis yhteistyö ja sujuvan asioinnin kulttuuri.

Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki

V

anhempi isäntä nappaa hyllyyn nojaavan traktorin oven kainaloonsa ja lähtee kaupasta tyytyväisenä kotiin. Oven ikkuna oli mennyt rikki ja kauppias Ola Karlsson hommasi uuden lasin. Ola on luotsannut Kemiön Väri- ja autotarviketta jo 20 vuotta. Firman nimi voisi olla paljon pitempi, sillä kaupasta löytyy vaikka mitä: öljyä, maalia, tapettia, mattoja, kaakelia, varaosia, muttereita, työkaluja... 7000 asukkaan Kemiönsaaressa tiedetään, että kauppa pyörii kun asiakasta kuunnellaan ja valikoima on laaja. Kunnassa on liki 5000 kesämökkiä ja niitä modernisoidaan nyt ahkerasti. Ei ihme, että ovi käy useammassakin Kemiönsaaren rautakaupassa. Kemiönsaari on onnistunut houkuttelemaan saaristokuntaan runsaasti yrittäjiä ja lisää tulee koko ajan. Viime vuonna syntyi 46 uutta yritystä. Kun vuoden mittaan lopettaa noin 20 yritystä, kunnan yrityselämän saldo on selvästi plussan puolella. Kesämökkiläisten kuhina tarjoaa toimeentuloa muillekin kuin rautakauppiaille. - Mökkitalkkareita voisi olla enemmänkin, pohtii yritysneuvoja Mats Nurmio.

Merellinen Taalintehdas on oivallinen paikka venealan yrittäjälle. Tämän on saanut huomata Kenneth Lindstedt, joka paikkaa purjeita ja ompelee kuomuja niin paljon kuin ehtii.

K

enneth ehti seilata merimiehenä 30 vuotta, kunnes maan vetovoima veti puoleensa. Neljän vuoden työ Turun telakalla päättyi kuitenkin lomautukseen. kulkupelin kumiveneen ja kaljaasin väliltä. Matkailukohteita on siellä ja täällä. Rosalan saarelta löytyy mm. viikinkikylä, Kasnäs tunnetaan kylpylästä ja Bengtskärin majakalla on kesäisin vilkkaasti vierailijoita. Kemiönsaaren vireästä matkailutoimistosta löytyy tietoa ja esitettä joka kohteesta. Piakkoin saaristokuntaan pystytetään viitisenkymmentä tuulivoimalaa ja niiden huolto tarjoaa hommia monelle. Uutena juttuna kunnassa ollaan kehittämässä myös kotitekoisen ruuan brändiä. Rosalassa on jo mainio leipuri. Samanlaista yrittämistä kehitetään Nurmion mukaan muuallekin kuntaan.

Venekauppa on kasvanut suuriin mittoihin

Tiivis yhteistyö, sujuva asiointi

Veneilypuoli on myös vahva: Kemiönsaarelta löytyvät Suomen suurin huvivenemyyjä sekä Suomen suurin purjevenevuokraamo, jatkaa Mats Nurmio. Venekyytiä haluava voi valita

Kemiönsaari on notkea ja nuorekas kunta. Asiaan kuuluu myös, että yrittäjiä kannustetaan yhteistyöhön. - Meillä järjestetään säännöllisesti semi-

Kauppias Ola Karlssonilla (vas) on varaosa ja korjausvinkki joka lähtöön. Varsinkin vanhat traktorit ovat lähellä kauppiaan sydäntä. Kesällä hän on taas mukana järjestämässä vanhojen traktoreiden kavalkadin Kemiössä. naareja ja aamukahvitilaisuuksia yrittäjille, sanoo kunnan kehitysjohtaja Gunilla Granberg. Kemiönsaaren luovan alan yrittäjät ovat perustaneet Facebookiin oman sivuston, jossa ideoita jalostetaan. Yksi jalostuksen tuote on osuuskuntamuotoinen kahvila, joka aloitti hiljattain kunnan maaseutukeskus Villa Landessa. Yhteistyötä paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa tehdään Granbergin mukaan tiiviisti. Yhdistys mm. uudistaa parhaillaan yritysrekisteriä, joka avautuu kunnan nettisivuilla. www.kemionsaari.fi

Kortiston sijaan Lindstedt päätti kokeilla elämää yrittäjänä. Pleissaus ja ompelu olivat aiemmilta vuosilta tulleet niin tutuiksi, että ompelufirma oli luonteva perustaa. Tilat löytyivät kotinurkilta Taalintehtaan ruukin vanhasta kiinteistöstä ja kunnan yritysneuvoja Mats Nurmio opasti alkumetreillä. Pienessä kunnassa sana leviää nopeasti ja Kenneth alkoi saada töitä. Yritys on nyt reilun vuoden ikäinen ja ompelemista on niin paljon kuin ehtii tehdä. Lindstedtin Ateljé Marinero -firman uusin aluevaltaus on kuomujen talvisäilö. - Kun kuomu pidetään talvella lämpimässä ja kuivassa, sen ikä jopa tuplaantuu, toteaa Kenneth.




Pikkulasten koulu on iloa täynnä Pikkulasten koulu kuulostaa juuri niin ihanalta kuin se onkin. Ulvilan Kaasmarkun 600 asukkaan idyllisen pienessä kylässä toimii koulu, jonka kiireetöntä tunnelmaa voi vain ihailla.

Teksti ja kuva: Tanja Hakala

P

ikkulasten koulussa eskarilaiset sekä ykköset ja kakkoset käyvät koulua yhdessä. Yhteiseen tilaan päädyttiin, kun seinä kirjaimellisesti kaadettiin luokkahuoneiden väliltä. – Vaikka toimimme yhdessä, eskarilaisilla on oma leikkihetkensä ja tokaluokkalaisilla taas matematiikan tunnit erikseen. Jokainen lapsi otetaan yksilöllisesti huomioon, luokanopettaja Tiina Rantala iloitsee. Oppikirjojen sijaan opettaja valmistelee itse tehtäviä sisältävät paketit lapsille. Jos oman luokan tehtävistä jokin tuntuu liian vaikealta, voi vielä harjoitella nuorempien kanssa. Sama toimii toki toisin päin myös. – Kesken toisen luokan lukuvuoden meiltä on siirtynyt oppilas kolmannelle luokalle. Pikkulasten koulussa ei pääse pitkästymään, jos osaa jo jonkin asian. Ja haastavimpia juttuja voi rauhassa harjoitella, Rantala kertoo. www.kyla-ulvila.fi Pikkulasten koulun yhteydessä on myös aamu- ja iltapäivätoimintaa ennen ja jälkeen koulupäivän. Vanhemmat voivat tuoda lapsen koululle puoli seitsemäksi ja hakea viideltä tarpeen vaatiessa. Lapsen ei siis tarvitse siirtyä tutusta ympäristöstä uuteen paikkaan esimerkiksi iltapäiväkerhoon. Pikkulasten koulussa oppilaita ohjaavat ja opettavat luokanopettaja Tiina Rantala, esikouluopettaja Päivi Kuusisto ja koulunkäynnin ohjaaja Niina Laukamo. Tokaluokkalaiset Venla Imberg ja Jutta Koivunen tekivät tehtäviä ystävänpäivähengessä. – Me molemmat tykätään, kun koululla saa ulkoilla ja urheilla paljon! tytöt tokaisivat.

Poikkea Poikkea kylään! kylään!

Maallemuutto.info

Osallistu kilpailuun ja voita viikko maalla.

Maallemuuton ja maaseutuasumisen asiantuntija Maallemuutto.info-portaali palvelee sinua maallemuuttoon ja maaseutuasumiseen liittyvissä asioissa. Jos harkitset maallemuuttoa, löydät sivuilta hyviä tietolähteitä ja vinkkejä myös työmahdollisuuksista ja yrittäjyydestä. Portaalissa mukana olevien maakuntien yhteyshenkilöt auttavat sinua mielellään ratkomaan kysymyksiäsi. Portaalin etusivulta löydät myös myynnissä olevia kohteita. Kannattaa käydä tutustumassa.

Varsinais-Suomen jaVarsinais-Suomen Satakunnan kylät ja Satakunnan kylät sinut ja kunnat kutsuvat ja kunnat kutsuvat sinut tutustumaan modernin tutustumaan modernin maaseutuasumisen maaseutuasumisen ihanuuteen. ihanuuteen.

OmaKoti-messujen ohjelmalavalla hallissa 2 tapahtuu lauantaina 31.3. klo 16.30 Kutilan Manta – Laulava Noita Satakunnasta sunnuntaina 1.4. klo 16.30 Haaran kyläteatteri: Saviseutu soi

OmaKoti-messut Osasto 3 c 47 29.3.–1.4.2012 Osasto 3 c 47

www.onnikutsuukylaan.fi




Onni kutsuu kylään liitelehti 2012