Nukkekoti ja kalusteet 3+ 95,00 (135,00) Kylpyhuonematto alk. 13,90 WWW.TILIVARMA.FI P. 03 752 4134 toimisto@tilivarma.fi
(45,90) Joulukuusi vihreä
Korivaunu
Lumihuurrekuusi 150cm, 180 cm, 210 cm ja 240 cm alk. 79,90
Lasten puinen peilipöytä 107 x 40 x 65 cm 59,90 (79,90) Etola Lahti, Patometsänkatu 4, 040 860 9273, MA-PE 10-19, LA 10-18, SU 12-16 Hinnat voimassa vain Lahden myymälässä 23.12.2024 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät.
OSTAMME KULTAA
TULEMME PAIKAN PÄÄLLE:
Ti 17.12. klo 10-17
HEINOLAN KAUPPATORI 18100 Heinola
Ke 18.12. klo 10-17 HOLLOLAN TORI Nuottikuja 2, Hollola
To 19.12. klo 10-17 LAHDEN KAUPPATORI Vapaudenkatu, Lahti
Pe 20.12. klo 10-17 K-CITYMARKET LAUNE Ajokatu 53, Lahti
Haluatko myydä isomman tavaraerän? Teemme myös kotikäyntejä! Soita ja kysy: 040 758 7499
Kultaa Hopeaa Vanhoja rahoja
Kelloja
Kunniamerkkejä Militariaa Hammaskultaa
Kierrätä tarpeettomat arvoesineesi rahaksi!
Ostoautolla asioit turvallisessa sisätilassa, jossa myös palvelun yksityisyys on
PÄÄKIRJOITUS
Suomi täyttää jo 107 vuotta, mutta kuinkas meillä Suomessa oikein hurisee vuonna 2024? Tämän vuoden maaliskuussa kerrottiin, että Suomi on peräti jo seitsemättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Tämä on sinänsä huvittavaa, sillä kun seuraa mediaa ja kuuntelee ihmisten keskusteluja, niin netissä kuin kahvipöydissä, niin saa helposti kuvan, ettei Suomessa ole mikään hyvin. Niinpä moni suomalainen saattaa miettiäkin juuri nyt, olenko minä ainoa onneton ihminen tässä maailman onnellisimmassa maassa?
Tätä ei ole kai mitattu, mutta minulla on tunne, että tämä maailman onnellisin kansa on myös samaan aikaan maailman eniten valittava kansa. Meillä on liikaa veroja, liikaa maahanmuuttajia, liikaa äärioikeistoa, liikaa äärivasemmistoa, liikaa leipäjonoja, kesät liian kylmiä, talvet liian leutoja, ikuisesti huonot päättäjät puoluekannasta riippumatta. Suomalainen koulu on ongelmissa, on liikaa mielenterveysongelmia, lakotkin riivaavat ja maan talous on täysin kuralla. Valituksen aiheita on tuhansia ja taas tuhansia ja totta vie, eihän tämä maa täydellinen ole, ei lähelläkään. Eivät kaikki Suomessa hihku onnesta, mutta siitähän tässä tutkimuksessa ei ole kyse. Paljon on parannettavaa, mutta nähtävästi olemme kuitenkin oikealla tiellä? Monesti olen miettinyt sitä kuinka paljon hyvää saisimme tässä maassa aikaan, jos keskittyisimme näiden negatiivisten asioiden sijaan positiivisiin asioihin? Negatiivisuus kun lisää negatiivisuutta ja päinvastoin.
Jonkinlaista perspektiiviä tämä onnellisuus-tutkimus kuitenkin antaa siihen, miten ihmiset oman elämänsä eri maissa kokevat. Asian voisi kääntää myös niin, että me suomalaiset olemme tyytyväisimpiä siihen miten asiat maassamme ovat. Onko se sitten onnellisuutta? Siitä voidaan varmasti keskustella vaikka maailman tappiin asti. Onnellisuus kun ei ole selkeästi mitattavissa oleva asia ja jokaiselle onnellisuus merkitsee eri asioita. Yhdelle onnellisuus merkitsee terveyttä, toiselle rakkautta, kolmannelle rahaa, neljännelle turvallisuutta jne.
Listat ja vertailut, joissa pieni Suomi on kympin kärjessä, on valtava määrä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että me emme vain osaa aina nähdä tätä upeaa maatamme isossa kuvassa, vaan tartumme helposti lillukanvarsiin. Väitän, että se, jolla on aikaa ja energiaa valittaa nettipalstoilla koirankakoista keväthangilla tai jostain muusta pikkuasiasta, on itseasiassa asiat aika hyvällä mallilla. Muualla maailmalla valitetaan mm. nälästä, sodasta, luonnonkatastrofeista, joukkomurhista, tasa-arvon puuttumisesta, diktatuureista, sananvapauden puuttumisesta ym..
Suomi on millä mittarilla tahansa mitattuna yksi maailman hyväosaisimmista maista. Aina voi tietenkin parantaa eri osa-alueita, mutta olisikohan meidän pikkuhiljaa aika lopettaa se turha valitus ja keskittyä välillä niihin positiivisiin asioihin, joita ympärillämme on valtavasti. Ei esimerkiksi ilmainen koulutus tai terveydenhoito ole itsestäänselvyyksiä kaikkialla, ei edes sivistysmaina pitämissämme valtioissa. Suomi on hyvä maa asua ja kasvaa, ehdottomasti yksi maailman parhaista. Pidetään se sellaisena, sillä näinä päivinä asiat voivat muuttua hetkessä huonompaankin suuntaan. Yleensä omia etujaan oppii arvostamaan vasta silloin kun ne menettää. Hyvää itsenäisyyspäivää!
päätoimittaja
Petri Salomaa petri.salomaa@omalahio.fi
PAPIN PALSTA
Kiitos isänmaasta
Itsenäisyyspäivänä katsomme taaksepäin ja kiitämme menneitä sukupolvia kauniista isänmaasta. Tämä maa on ollut ja on edelleen puolustamisen arvoinen. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothilla oli tapana sanoa, että Suomi on hieno maa, paras maa meille suomalaisille.
Itsenäisyyspäivänä katsomme myös eteenpäin. Meidän jokaisen tehtävänä on omalta osaltamme rakentaa kotimaatamme. Raamatussa Jeesus muistuttaa meitä siitä, että joka tahtoo tulla suureksi, olkoon toisten palvelija. Siitä lähtökohdasta on hyvä rakentaa seurakuntaa, kirkkoa ja yhteiskuntaa. Lähimmäisen rakkaudesta kumpuavat heikommista huolen pitäminen ja yhteinen hyvä oman edun tavoittelun sijaan.
Meidän kristittyjen tehtävänä on paitsi palvella ja rakastaa lä -
himmäistä, myös rukoilla rauhaa tähän maailmaan. Vuorisaarnassa Jeesus opettaa, että autuaita ovat rauhantekijät, he saavat Jumalan lapsen nimen. Meidän kristittyjen tehtävä on rakentaa rauhaa omassa elämässämme, läheistemme parissa, työpaikoillamme, arjessamme, yhteiskunnassamme, niin maamme rajojen sisä- kuin myös ulkopuolella. Siihen rukoilemme apua Jeesukselta, rauhanruhtinaalta.
Jumalanpalveluksia voi seurata myös Launeen seurakunnan YouTube-kanavalta (linkki myös Launeen seurakunnan Facebook-sivulta).
Launeen kirkko: Itsenäisyyspäivän sanajum.palv. pe 6.12. klo 10 Maija-Reetta Katajisto, Roope Syngelmä, Johanna Suomala. Messu su 8.12. klo 10 Mari Ruuska, Riitta Särkiö, Johanna Suomala, kirkkokahvit. Avainmessu ke 11.12. klo 19 Sonja Tissari, Mari Ruuska. Liipolan seurakuntakeskus: Viikkomessu ke 11.12. klo 11.15 Maija-Reetta Katajisto, Sonja Tissari.
Kuollut: Lea Maria Mattila 85 v, Pentti Juhani Hämäläinen 80 v, Jari Kalevi Rosti 57 v, Jani Petri Rissanen 48 v
VIIKKOPÄIVYRI
VIIKKO 50
PE 6.12. Itsenäisyys päivä, Niko, Niila, Niklas
LA 7.12. Sampsa
SU 8.12. Kyllikki
MA 9.12. Anne, Anna, Anni
TI 10.12. Jutta
KE 11.12. Daniel, Tatu, Taneli
TO 12.12. Tuovi
PE 13.12. Seija
TAKATASKU
Café Eila
Avoinna ma ja ke–pe klo 8.30–13.30 ja ti klo 9.00–13.30
Yksilöllistä tietokoneen, kännykän tai muiden älylaitteiden käytön opastusta.
Varaa aikasi puh. 044 719 4637
Lahden Salpausselällä julistetaan tiistaina 10. joulukuuta laturauha
Lahden Salpausselällä julistetaan tiistaina 10. joulukuuta laturauha. Laturauhan julistus tapahtuu suositun ensilumenladun yhteydessä sijaitsevalla laavulla. Tapahtuma on vakiintunut viime vuosina osaksi hiihtokauden alkua.
Tänä vuonna laturauhan julistaa Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen. Tapahtumassa kuullaan lisäksi Lahden eteläisen kumppanuuspöydän edustaja Heikki Lehtiniemen sekä Salpausselän kirkkoherra Sari Kuirinlahden tervehdykset. Kanttori Sergei Andreevin säestyksellä lauletaan yhteislauluna virsi 30 ”Maa on niin kaunis”. Tilaisuus alkaa klo 17.30 ja se kestää noin 15 minuuttia. Lämmintä glögiä ja pipareita on
tarjolla ennen ja jälkeen julistuksen.
Lahden Hiihtoseura on liikuttanut lahtelaisia suksilla aktiivisesti jo yli sata vuotta. ”Seuralle on tärkeää, että kaikki viihtyvät hiihtoharrastuksen parissa ja nauttivat liikunnan ilosta ja riemusta. Kannustamme kaikkia hiihtämään täällä Salpausselän harjun hienoissa maisemissa. Toivomme kaikkien löytävän oman rauhallisen tilansa laduilla ja antavan sen myös kanssahiihtäjille. Lahden kaupungin liikuntapalvelut tekevät päivittäin töitä latujemme kunnossapidon eteen. Annetaan myös heille työrauha”, toivoo Lahden Hiihtoseuran toiminnanjohtaja Janne Marvaila.
Salpausselän seurakunnan kirkkoherra Sari Kuirinlahti muistuttaa,
Esillä kotimaista laadukasta taidetta, tunnetut taiteilijat, 500 kohdetta, myös taidelasia. esim. H.Tynell, N.Still, Arabia ym.
JOKIMAAN TAIDETALO
Av. LA–SU ja TO 12–17, p. 040 541 6974 Äijälänkatu 3, Lahti, Haltonin risteys
TERVETULOA TINKIMÄÄN!
Perunkirjoitukset, testamentit ja edunvalvontavaltakirjat ammattitaidolla Perunkirjoitus Varpu Välimaa Oy
Janne puh. 044 560 0004, Minttu puh. 050 543 5782
janne.valimaa@perunkirjoitukset.fi minttu.lohisalo@perunkirjoitukset.fi Rauhankatu 17 B, 15110 Lahti
että jokainen voi jossakin määrin muuttaa tätä levotonta maailmaa rauhallisemmaksi paikaksi – myös kaikki hiihdon ystävät. ”Jotta kaikki mahdolliset toivon valot syttyisivät talven pimeyteen, tarvitaan hyväntahtoisia, auttavaisia ja rauhaa rakentavia luonnossa kulkijoita. Jokainen elämä on pyhä ja koko luomakuntaa tulee kunnioittaa. Laturauhan julistus saa osaltaan johdattaa meitä kaikkia myös kohti todellista joulurauhaa.”
Tapahtuman järjestäjiä ovat Lahden Hiihtoseura ja Lahden seurakunnat yhdessä Lahden eteläisen kumppanuuspöydän kanssa.
HOLLOLAN KALUSTEMAALAAMO KY
Kalustemaalaamo tarjoaa VÄLIOVIEN sekä keittiön kaapiston ovien maalausta. MUISTA OIKEUS KOTITALOUSVÄHENNYKSEEN Kysy tarjousta! Puh. 040 759 5782 www.hollolankalustemaalaamo.net
Maija-Reetta Katajisto
Suomi 107 vuotta!
Itsenäisyyspäivä 6.12. Lahdessa
107-vuotiasta Suomea juhlitaan perjantaina 6.12. Itsenäisyyspäivän kunniaksi järjestetään monenlaista ohjelmaa ympäri Lahtea.
klo 10.00 Jumalanpalvelus
Ristinkirkossa
Saarna ja liturgia Miika Hämäläinen, esirukous Katikeesia Hertsi, urkuri Anna-Maija Virtanen, kanttori Aurora Ikävalko. Esiintymässä Lahden mieskuoro johtajanaan Tuisku Marttinen.
klo 11.00 Kunnianosoitus
Ristinkirkon sankarihaudoilla Royal Brass puhallinorkesteri, Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Juha Rostedtin puhe. Seppeltenlasku sankarihaudalle ja Karjalaan jääneiden muistomerkeille.
klo 11.20 Kahvitarjoilu Ristinkirkossa
klo 13.00 Koko perheen itsenäisyyspäivän juhla Sibeliustalossa Kaikille avoimessa itsenäisyyspäivän juhlassa juhlistetaan itsenäistä Suomea Sibeliustalolla. Juhlassa nähdään pääesiintyjänä hurmaava Konsta Hietanen sekä Lahden Tanssiopiston tanssiryhmien ihastuttavia tanssiesityksiä. Tilaisuuden musiikista vastaavat Lahden konservatorion puhallinorkesteri APO ja naiskuoro Filianna. Juhlapuhujana on tämän vuoden Lahden mitalin saanut Teresa Kemppi-Vasama. Kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen tuo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt. Tilaisuuden juontavat Lahden Nuorisoteatterin nuoret.
Itsenäisyyspäivän kansalaisjuhla on koko perheen juhla, johon kaikki ovat tervetulleita. Käsiohjelmia jaetaan ovelta kello 12.15 alkaen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy! Juhlan kesto n. 50 min., ei väliaikaa.
klo 15.00 Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Sibeliustalossa Sinfonia Lahti
Pekka Kuusisto kuljettaa kotimaisen säveltaiteen keskipisteeseen itsenäisyyspäivän kunniaksi.
Konsertin kesto n. 1 t, ei väliaikaa.
Liput: Lippu.fi-myyntikanavista
16.30 Partiolaisten soihtukulkue ja seppeleenlasku Ristinkirkolla
Alueen asukkaille tarjolla riisipuuroa, kuuma glögiä ja mehua. Tule viettämään mukava hetki kanssamme! Puuroa tarjolla 60 ensimmäiselle!
T: Patoseudun omakotiyhdistyksen hallitus
Tervetuloa!
Patoseudun omakotiyhdistys ry
7.12. klo 17.00
NASTOLAN KIRKKO
Kauneimmat ja rakkaimmat lapsuuden joululaulut
Liput alk. 38,59€/lippu.fi
EMILIA VESALAINEN-PELLAS
HANNE
Lahden Mieskuoron seniorikuoron Velihopeiden perinteinen JOULUKONSERTTI
Launeen kirkossa su 15 .12. kello 16
Johtaa Kimmo Puunenä, solisteina Kalervo Mäkelä ja Raine Makkonen
Ohjelmia (15 €) etukäteen kuorolaisilta ja ovelta ennen konserttia Monipuolisesti joulumusiikkia, yhteislaulua ja srk:n tervehdys
La 21.12.2024 klo 18:00
Lahden Konserttitalo, Felix Krohn -sali, LAHTI
Humoristinen musikaalikomedia aikuiseen makuun. Tunnettuja joululauluklassikoita!
Huikea solistikattaus!
Liput: lippu.fi, R-Kioskit ja p.040-7406354 sekä ovelta!
Liput: alkaen 33 euroa Ryhmämyynti: 28,50 euroa, p.040-7406354, min 10 hlö
RAINEN SANANEN
Hyvä Suomi! Entäs Pelsu?
Urheilu on yksi elämän tärkeimmistä sivuasioista. Kun funtsii suomalaista urheilumenestystä, huomaa, kuinka mahtavasti pärjätään.
Toki jalkapallossa lippulaivamme on voittanut vain joskus. Viime ajat meni mönkään, mutta edessä on uusi nousu jonkun johdolla.
On meillä kaksykköset, jotka ensi kesänä pelaavat EM-kisoissa. Sanokaa minun sanoneen, että hyvin pelaavat. Jopa mitaleista. Hyvä Mika Lehkosuo!
Ja iloa tuo myös Helmarit. Ihan Euroopan kärkimimmejä joukkue täynnä.
Ja kun pysymme pallopeleissä, löytyy aihetta juhlaan enemmän kuin ehdin muistaa. On koripalloa, lentopalloa, futsalia ja ringetteä unohtamatta joukkuevoimistelua. Koriksen EM-kisat elosyyskuun vaihteessa Tampereella, alkulohko. Tässä kuussa sählätään kultaa, ainakin hopeaa.
Eipäs unohdeta jääkiekkoa. Veikkaan, että 25.5.2025 juhlitaan kultaa kädettaskussa Pennasen joukkueella. Sitä ennen helmikuussa otetaan joku mitsku 4 Nations Face-Off -turnauksessa NHL-miehin! Myös naiset palaavat mitalikantaan.
Hyvin on asiat, eikä menty vielä Iivoon ja varmaan jotain joukkueita unohdin.
Olli Jokinen
Mites Pelicans? Ei hyvältä näytä. Mutta huominen kaiken muuttaa voi. Harmittaa, että Saipan Keke Kousa olisi, jos olisi, Pelsun ykköspakki. Viikko sitten Lahteen takaisin muuttanut Jesse Saarinen heti valmennukseen punomaan ylivoimakuvioita, joihin kaivataan järkeä. Ja tulosta. Ja vetoja.
Pallolegendaksi näin itsenäisyyspäivän tienoilla sopii etelälahtelaisille hyvin tuttu Olli Jokinen. Siinä mies Isänmaan asialla. Myös pallokentillä työmäärä oli tapissa. Olli on oikea mies laulamaan Olen suomalainen!
Raine Järvinen
Itsenäisyyttä pitää
arvostaa ja
tehdä töitä se eteen
Tällä viikolla juhlistamme itsenäistä Suomea. Linnanjuhlat ovat arvokas juhla, jossa muistamme niitä sukupolvia, ketkä ovat tämän maamme rakentaneet. Itsenäisyys merkitsee vapautta, mutta myös vastuunkantoa. Suomi ja suomalaiset ovat kohdanneet vaikeita aikoja läpi historiamme – mutta usko ja luottamus tulevaan kantaa. Kaikki eivät enää arvosta tasavallan presidentin instituutiota, johon Itsenäisyyspäivän vastaanotto osana kuuluu. Laajasti katsottuna itsenäisyyteen kuuluu perustuslailliset oikeutemme, turvallisuuspoliittiset ratkaisumme, mutta myös taloudellinen ja teknologinen suvereniteetti. Ja tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö Suomen tulisi tehdä yhteisiä ratkaisuja EU - tasolla tai vahvistaa kumppanuuksia, koska yksin emme selviä eikä ole tarkoituskaan. Siksi osaamisemme ja kyvykkyytemme laajasti vahvistaa myös meidän itsenäisyyttämme.
Marraskuu vaihtui joulukuuhun, mutta lämmin joulumieli on monessa perheessä kaukana. Irtisanomiset, ostovoiman heikentyminen, epävarmuus tulevasta on kaikkea muuta
kuin sitä mitä haluamme. Niistä on kuitenkin monen joulu tänä vuonna tehty. Synkät työllisyys- ja talouslukemat ovat toki varjostaneet Suomea jo pitkään. Valitettavasti haastavat talousajat eivät ole pian takana. Ne kenellä menee todella hyvin eivät kuulu tähän ryhmään, mutta jo keskituloiset perheet ja erityisesti yksinhuoltajat ovat monet suurissa vaikeuksissa. Orpon ja Purran hallitukselta tämä on ollut arvovalinta.
Tulevaisuuden uskoa toisi meille uudet työpaikat ja investoinnit. Mutta ei hyvältä näytä. SSAB:n jätti-investointi valui jo Ruotsiin, ja nyt Fazerin päätös perua Lahteen suunniteltu investointi tai siirtää se Ruotsiin kertoo karua kieltä Suomen investointi-ilmapiiristä. Arvonlisäveron korotus ja hallituksen kaavailema makeisvero ovat osoittautumassa kalliiksi virheiksi sekä Suomelle että Lahdelle. Lyhytnäköiset veropäätökset uhkaavat viedä Lahdelta miljardiluokan investoinnin, jolle kaupunki on jo tehnyt mittavia valmisteluja muun muassa maankäytön osalta. Kuka kantaa vastuun tästä?
Päijät-Häme-mitalit Jalo Paanaselle ja Lahden Ahkeralle
Investointien taustalla on aina kysymys luottamuksesta ja ennustettavuudesta. Hallitus ei voi piiloutua maailman epävarmuuden tai Euroopan taloustilanteen taakse – tämä tilanne on heidän omaa aikaansaannostaan. Lahden kaupunki on tehnyt erinomaista työtä investoinnin eteen, mutta hallituksen toimet tai enemmänkin ehkä niiden puute ovat jättäneet kaupungin ponnistelut ilman tulosta. Vaikka pääministeri Orpo ja elinkeinoministeri Rydman ovat vierailleet Lahdessa ja keskustelleet Fazerin investoinnista, puheet ovat jääneet vain puheiksi. Lisäksi hallituksen mainostama suurten teollisten investointien verotuki ei ole tuonut ratkaisua Fazerin tilanteeseen.
Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi!
OSTAMME ja MYYMME KULTAA
OSTAMME ja MYYMME KULTAA
OSTAMME ja MYYMME KULTAA
Päijät-Hämeen maakuntahallitus myöntää vuosittain kaksi Päijät-Häme-mitalia tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta maakunnan hyväksi. Mitalin voi saada päijäthämäläinen henkilö tai yhteisö. Vuoden 2024 mitalit jaettiin Päijät-Hämeen maakuntajuhlassa tiistaina 3.12.2024. Mitalin saajia arvioitaessa teemoina korostuivat tänäkin vuonna esimerkillisyys ja edelläkävijyys sekä laaja-alainen yhteistyö.
esimerkillään laittanut itsensä rohkeasti likoon ja innostanut muita yrittämään. Paananen on toiminut aktiivisesti työllisyyden ja osaamisen edistämiseksi maakunnassa. Hän on aktiivisesti tuonut esille myynti- ja markkinointiosaamisen merkitystä ja korostanut toiminnassaan kansainvälisyyttä. Paananen on tehnyt arvokasta työtä monella sektorilla ja vaikuttanut pitkään alueen elinkeinoelämässä.
KUOLINPESÄT + ARVOTAVARAT + HOPEAT
KUOLINPESÄT + ARVOTAVARAT + HOPEAT
KUOLINPESÄT + ARVOTAVARAT + HOPEAT
KUOLINPESÄT + ARVOTAVARAT + HOPEAT
KYSY MEIDÄT KOTIKÄYNNILLE!
KYSY MEIDÄT SUOSITULLE KOTIKÄYNNILLE!
KYSY MEIDÄT KOTIKÄYNNILLE!
Mitali numero 62: Jalo Paananen
Mitali numero 63: Lahden Ahkera
alueella liikunnan edistämiseksi sekä fyysisen kunnon kohottajana, keskittyen yleisurheiluun ja painiin. Lahden Ahkera on esimerkillinen liikkumisen toteuttaja ja edistäjä maakunnassa. Urheiluseura tekee myös hyvin tuloksekasta nuorisotyötä. Onnistuneesta valmennuksesta ja ohjauksesta kertovat Kalevan malja kilpailun voitto vuonna 2023 ja toinen sija tänä vuonna. Lahden Ahkeralla on kokemusta suurten kisojen järjestämisestä, seura on saanut kiitosta ansiokkaasta vapaaehtoistoiminnasta.
+358 45 804 7300
• hieronta
Uusi liiketila avattu +358 45 804 7300
Uusi liiketila avattu
Uusi liiketila avattu +358 45 804 7300
vk 40-41 ma-la 10-17 Vapaudenkatu 2, Lahti
vk 40-41 ma-la 10-17 Vapaudenkatu 2, Lahti
ma– la klo 10 – 17, ellei kotikäynnillä
vk 40-41 ma-la 10-17 Vapaudenkatu 2, Lahti
Vaivaako selkä-niska-hartiaseudun kivut?
• osteopaattinen mobilisointi
• hermoratahieronta
• tutkiminen ja testaus
Juhonkatu 1 A 2, 15700 Lahti Keijupuisto
Paanasta ehdotettiin henkilömitalin saajaksi hänen pitkän ja laaja-alaisen vaikuttamis- ja kehittämistyönsä johdosta. Hän on omalla
Lahden Ahkera on merkittävä, pitkäaikainen toimija, jonka toiminta on erittäin laaja-alaista, kohdistuen sekä nuoriin että aikuisiin monipuolisesti. Seura toimii
Mitalit jaettiin Heinolan WPK:n talossa järjestetyssä maakuntajuhlassa.
LUKIJAT KIRJOITTAVAT
Erehdyin katsomaan A-Studiota (21.11.2024), jossa Suomen hallituksen kärkipoliitikot kehuivat tehtyjä poliittisia valintoja. Pääministeri Petteri Orpo kehui talouden piristyvän korkojen laskiessa. SDP:n Antti Lindtman oivallisesti muistutti, ettei tämä ole Suomen hallituksen tekoja vaan Euroopan keskuspankin, joka laskee ohjauskorkoja.
Muistin virkistykseksi on hyvä huomautella mitkä ovat olleet Riikka Purran ja Petteri Orpon hallituksen arvovalinnat. Hallitus päätti leikata ammatillisesta koulutuksesta ja nostaa tuotteiden ja palveluiden arvolisäverokantaa, jolloin kysyntä
hyytyy.
Hallitus on heikentänyt yleishyödyllisten järjestöjen toimintamahdollisuuksia ja vaikeuttanut maahanmuuttoa ja osaajien tuloa.
Siinä sivussa on leikattu asumistukea ja pakotettu ihmisiä muuttamaan halvempiin asuntoihin. Työministeri Arto Satosen alueella on haluttu heikentää liittojen työtaisteluvalmiutta ja mahdollisuuksia peruspalkan parantamiseen sitomalla valtakunnansovittelijan kädet lakimuutoksella.
Talouskasvua ei näillä keinoilla saada. Kansa on vain Purran ja
Orpon vaalikarjaa. Suunta on enemmän siinä, että mitä valtio omistaa; se myydään pois. Valtio on oikeistolle vain sellainen yksikkö, jossa ylläpidetään turvallisuuskoneisto ja muu tärkeä vedetään minimiin. Kaiken kaikkiaan hyvinvointivaltion oikeudellisia perustuksia on nakerrettu poliittisin päätöksin. Huonoihin päätöksiin on vain yksin istuva hallitus syyllinen, ja sen kansa on palkinnut tippuvin kannatusluvuin.
Sami Korkiakoski Rovaniemi
Ville Skinnari
Kirjailija Sirpa Kähkönen vierailee Renkomäen kirjastossa tiistaina 10.12. klo 17.30 alkaen. (kuva Laura Malmivaara)
Kirjailija Sirpa Kähkönen:
Finlandia-palkinnon
myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Kirjailija Sirpa Kähkönen sai kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2023 romaanillaan 36 uurnaa.
– Oli hienoa voittaa Finlandia -palkinto, koska olin ollut useamman kerran ehdokkaana. Eniten arvostan sitä, kuinka suuri yleisö löysi tämän kirjan jo ennen palkintoa.
Finlandia-palkinnon myötä kirja herätti vielä suurempaa kiinnostusta lukijoiden keskuudessa.
– Olen saanut poikkeuksellisen paljon palautetta 36 uurnaa -kirjasta. Minulle tunnustus oli sikäli tärkeä asia, että myös aikaisemmat kirjat ovat saaneet uusia ystäviä.
Kirjailija Kähkönen muistaa vieläkin Jorma Uotisen kauniit sanat, kun hän kertoi Finlandia-voittajan nimen vuosi sitten.
– Uotinen oli sanojensa mukaan todella vaikuttunut, kun hän luki kirjani. Tämä oli ehkä henkilökohtaisin kirja, koska se kertoo äitini haastavista elämänvaiheista avoimesti. Samanlaisia teemoja olen myös käsitellyt aikaisemmissa kirjoissani.
Suomen Kirjasäätiön tunnustuksen myötä Kähkönen on esiintynyt paljon erilaisissa kirjatapahtumissa tämän vuoden aikana.
– Jos olisin saanut Finlandia-palkinnon nuorempana, niin sillä olisi ehkä ollut suurempi vaikutus elämääni? Olen kuitenkin ollut mukana aktiivisesti suomalaisissa kirjatapahtumissa aina. Palkinnon myötä kiinnostus kirjojani kohtaan on kuitenkin kasvanut huomattavasti.
Kriisit ja sodat ovat olleet läsnä useassa kirjassa
– En olisi koskaan kuvitellut, että joudun kokemaan kauhun tunteita sodasta, jota käydään lähellä Euroopassa.
Kähkönen on kuitenkin kirjoittanut paljon kriisiajoista ja sodasta.
– Pajatso on nyt kuitenkin tyhjennetty, mutta pieniä ajatuksia uudesta tarinasta on jo olemassa.
Kirjailijalla on ollut koko uran ajan tuotannon punaisena lankana yksilön hauras asema erilaisten kriisien keskellä.
– Kun yhteisöt murenevat, niin kaikki merkittävät asiat ihmisten ympäriltä katoavat. Olisi toivonut, että tämä asia olisi ollut vain osa historiaa.
Uuden kirjan kirjoittamista Kähkönen ei ole vielä aloittanut.
– Kirjoitin Musiikkiteatteri Kapsäkille UKK -näytelmän viime keväänä. Se on hirtehinen ja satiirinen näytelmä Kekkosen valtakaudesta ja 1970-luvun Suomesta.
Lähikirjastoja ei saa lakkauttaa kevyin perustein
– Lähikirjastojen lakkauttaminen on kansalaisyhteiskunnan kannalta todella ongelmallinen asia. Demokratian kannalta se on myös erittäin huono kehityskulku.
Kirjailija muistuttaa, että kirjastot ovat paikkoja, jossa ihmisillä on mahdollisuus olla, vaikka heillä ei ole rahaa.
– Kansalaisyhteiskunnassa tulee olla paikkoja, jonne ihmiset pääsevät istumaan, lukemaan sekä oleskelemaan. Kaupallisuuden ulkopuolella olevilla yhteisöillä on tärkeä merkitys ihmisille. Niiden arvo tulee ymmärtää.
Suomalaisen yhteiskunnan valtavat säästöpaineet kauhistuttavat Kähköstä paljon ja hän myös ymmärtää kaupunkien ja kuntien säästöpaineet.
– Kirjastoja ei saisi kevyin perustein lakkauttaa, mutta ymmärrän kuitenkin, että kaupungeilla ja kunnilla on kurja taloustilanne. Yhteiskunnan joka osa-alueelle jaetaan niukkuutta.
Kirjailija Kähkönen toteaa, että ihmisiä ei voi pakottaa lukemaan kirjoja.
– Lukeminen kilpailee muun vapaa-ajan viihteen kanssa ihmisten ajasta.
Perheiden tulisi ottaa enemmän vastuuta Kähkösen mielestä lasten lukemisesta.
– Jos vanhemmilla on jatkuvasti puhelimet ja tabletit kädessä, niin lapsi ei saa esimerkkiä siitä, kuinka kirjoja luetaan. Yhtä lasta on vaikea innostaa lukemaan perheessä, jossa kaikki muut pelaavat älylaitteiden kanssa.
Lapsille on kerrottu tarinoita aina
– Lapsille on aina luettu satuja. En halua arvottaa, mikä on oikea tapa nauttia kirjallisuudesta.
Kähkösen mukaan lukeminen voi tuntua vaivalloisemmalta kuin kirjan kuunteleminen.
– Kirja jää helposti sivuun, jos sen lukemiseen ei innosteta tai velvoiteta. Mustat merkit muuttuvat kuviksi aivoissa ja tämä toiminta on perustavanlaatuinen asia ihmisen kasvuprosessissa.
Lukutaidolla on edelleen merkitystä ja kaikkea ei voi pelkästään kuunnella.
– Ihmisten kärsivällisyyden ja keskittymiskyvyn puute huolestuttaa minua paljon. On runsas määrä ihmisiä, joiden on mahdotonta keskittyä asioihin pidemmäksi aikaa.
Maailmalta on Kähkösen mukaan jo havaittavissa trendejä, että varsinkin nuoret haluavat palata fyysisen kirjan pariin, pois sähköisestä maailmasta.
– Minulla yksiössä on paljon kirjoja. Ne kertovat, millaisten ajatusten kautta olen mennyt elämässäni eteenpäin.
Kirjahyllyn kirjojen perusteella Kähkönen voi hahmottaa asiakokonaisuuksia, joita hän on halunnut tutkia.
– Jos luopuisin kirjoistani, niin se tarkoittaisi, että luopuisin myös osasta itseäni.
Kähkönen ei voisi kuvitella, että hän luopuisi omasta kirjahyllystään.
– En voi moralisoida ihmisiä, joilla ei enää ole kirjahyllyä kotona. Onneksi he voivat myös lainata kirjoja kirjastosta.
Petri Görman
Käsityökeskus Kankurin Ilon pehmoiset ja lämpimät käsityötuotteet pukinkonttiin
Betonityöt Henri Hörkkö 040 5518 582 www.betonityothorkko.fi
Launeen asukas- ja omakotiyhdistys ry
PERINTEISET PIKKUJOULUT
kaikille launeelaisille tiistaina 17.12. klo 17–19 Launeen kirjastolla. Lauletaan yhdessä niin maallisia kuin hartaampia lapsille ja aikuisille tuttuja joululauluja klo 17–18 Antti Kalliomaan säestyksellä. Tarjolla glögiä ja pipareita. Kirjasto on auki normaalisti. Lämpimästi tervetuloa!
Renkomäen Martat
11.12 klo 18-19.30 seurakuntakodilla tilattujen joululaatikoiden nouto sekä pienet myyjäiset. Mahdollisuus myös askarrella jouluenkeleitä. Tervetuloa!
Renkomäen omakotiyhdistys
13.12 klo 18 muistelemme minkälainen paikka Renkomäki on ollut menneinä vuosikymmeninä. Pientä tarjoilua. Tervetuloa Tupalaan os. Tupalankatu 14.
Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys
Puutaloperspektiivi. Elämää Anttilanmäen kodeissa -kirjan joulumyyntitilaisuudet: ti 10.12. klo 15-19 Antinkatu 7 su 15.12. klo 17-19 Kurhilankatu 10
Viime viikon kuvassa oli laulaja Waldo eli Marko Reijonen. Veikattiin myös Jari-Matti Latvalaa ja Jaakko Salovaaraa. Onnettaren suosikki oli tällä viikolla Antti Heikkinen , onnea!
Waldo (oik. Marko Reijonen, s. 1967) on suomalainen muusikko. Hänen soolohittejään olivat jamaikalaistyylisellä aksentilla tulkitut "It's About Time" ja "Feel So Good" vuonna 1995. Vuosituhannen vaihteessa Waldo oli keulakuva nimeään kantavassa yhtyeessä Waldo’s People. Waldon ja Waldo’s Peoplen neljästä albumista kolme on myynyt Suomessa kultalevyyn oikeuttavan määrän. Hän on tehnyt musiikkia myös muille artisteille mm. Christian Forssille sekä Antti Tuiskulle. Waldo’s People edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 2009. Yhtye pääsi kaksiosaisen kilpailun finaaliin, mutta sijoittui finaalin viimeiseksi.
Marko Reijosen isä oli Suomeen mm. Kauniiden ja rohkeiden näyttelijöitä kiertueelle tuonut Heikki "Hessu" Reijonen.
TUNNISTATKO KASVOT VANHOISTA
Vastaus ke 11.12. klo 15 mennessä osoitteeseen: Omalähiö-lehti, Patomäentie 10, 15610 Lahti, Email:omalahio@omalahio.fi tai www.omalahio.fi
Oikein vastanneiden kesken arvomme kilon kahvia.
Kuvassa: Lähettäjän tiedot: Puh.
Tarjolla glögiä ja pipareita. Saatavilla myös Anttilanmäen historiateosta Anttilanmäki elää. Eläköön Anttilanmäki!
Teatteri Rajapinnan One size fits all Lahden Vaahterasalissa 17.12. ja 19.12. klo 19
MERINOVILLA HAALARI 99,90 KOKOJA 80-150 CM
Teatteri Rajapinta on elokuussa 2024 perustettu teatteri, jonka kotipaikkana on Hyvinkää. Sen perusti joukko alan ammattilaisia. Ohjelmiston keskiössä ovat uudet näytelmät.
Teatteri Rajapinnan sivuilla sen nimeä kuvataan kahden eri aineen tai asian väliseksi tilaksi. Teatterissa näyttelijä on roolityötä tehdessään jatkuvasti rajapinnalla, jossa oma persoona, tunteet, muistot ja kokemukset ovat työn ytimessä.
Ensimmäisenä tuotantonaan
Teatteri Rajapinta tuo tänä syksynä ensi-iltaan uuden kotimaisen komedian ”One size fits all”, jonka käsikirjoittaja ja ohjaaja Juha Suihko on teatterin moniottelija: hän on valmistunut muusikoksi Lahden Ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjalta ja näytellyt ammattiteattereissa ympäri Suomen. Suihkon huumorille on myös voinut nauraa esimerkiksi UIT:n ja Putouksen sketseissä. Hän on käsikirjoittanut ja ohjannut yli kahdenkymmenen vuoden ajan.
Näyttämöllä ystävysten rooleissa
nähdään Laura Eriksson, Kati Kivelä ja Eerika Pesonen. Ääneen pääsee myös Minna Kivelä
Hittejä ja uutta musiikkia
Komedian musiikki koostuu suomenkielisistä popkappaleista. Jenni Vartiaisen, Maija Vilkkumaan ja Kerkko Koskisen hittien lisäksi mukana on myös ennen julkaisemattomia kappaleita artisteilta Ezmi ja Tuukka Touko. – Nämä kappaleet vaan kolahtivat heti. Musiikkidramaturgia on tärkeässä roolissa ja välillä on haastavaa saada se palvelemaan esitystä juuri oikealla tavalla. Kymmeniä ja taas kymmeniä biisejä läpikoluttuani palasin lopulta niihin, jotka olin jo valinnut ja löytänyt. Nämä biisit putosivat syliin ja jäivät siihen, näytelmän ohjaaja ja käsikirjoittaja Juha Suihko kertoo.
Ystävyyden ylistys
”One size fits all” on ennenkaikkea tarina ystävyydestä. Se koostuu kolmen ystävyksen kohtaamisista eri aikoina.Nokkelan sanailun, piikittelyn ja naisten keskinäisen
herjan heiton lomassa esiin nousee myös todellisia kipupisteitä, kuten ulkonäköpaineet, kuolemanpelko, parisuhteet, perhesuhteet ja deittailukulttuurin monet puolet. Esityksen nopeatempoinen sanailu ja piikittely tuntuvat hetkittäin, kuin olisi seuraamassa roastausta tai stand up -keikkaa, mutta välillä vaikeimmista asioista voi puhua vain rankemman huumorin ja sarkasmin kautta. Tarinan henkilöt kohtaavat haasteita ja kommelluksia, mutta nimenomaan ystävyys kannattelee heitä läpi vaikeiden asioiden ja aikojen.
Naurua ja taukoa kriiseistä ja sodista
– Kulttuuri on kuin vesi, jota ilman ei ole elämää. Se on sykkivä sydän, joka pumppaa verta. Läpi historian viihde ja komedia ovat kasvattaneet suosiotaan ja auttaneet juuri haastavina aikoina. Nyt jos koskaan tarvitsemme enemmän kulttuuria: naurua, elämyksiä ja hengähdystaukoja.Tämä kolmen upean naisen komedia tarjoaa juuri sellaisen tauon arjesta
Pitkän ja lämpimän syksyn jälkeen ensimmäinen kunnon lumisade aiheuttaa hetkellisesti talvikaaoksen. Mikäli taloyhtiössä ei ole ajoissa mietitty talvikunnossapitoa kuntoon, nyt on jo kiire. Taloyhtiöllä on kuitenkin aina vastuu kiinteistön turvallisuudesta, jos jotain sattuu.
Talvet eivät ole samanlaisia, mutta viimeisten vuosien perusteella näyttää siltä, että myös etelässä on syytä varautua runsaisiin lumiin sekä vaihteleviin keliolosuhteisiin joka vuosi. Taloyhtiön kannalta tärkeää on sopia talvikunnossapidosta, huomioida budjetissa runsaslumisen talven aiheuttamat lisäkustannukset sekä turvallisuuskysymykset.
– Tärkeintä on muistaa ennakointi
ja varautuminen. Kiinteistön omistajalla on aina vastuu huolehtia kiinteistön turvallisuudesta. Jos joku loukkaantuu kiinteistöllä esimerkiksi hiekoittamisen laiminlyönnin takia, taloyhtiö on vastuussa vahingosta, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo kertoo.
Taloyhtiö ei voi siirtää vastuuta kokonaan itseltään pois
Taloyhtiössä on hyvä sopia kirjallisesti huoltoyhtiön kanssa talvikunnossapidosta. Mikään sopimus ei kuitenkaan vapauta taloyhtiötä vastuusta.
– Liian usein kuulee jonkun sanovan, että heidän taloyhtiössään
huolto hoitaa talvikunnossapidon, jolloin taloyhtiö ei ole vastuussa, jos pihalla sattuisi esimerkiksi liukastuminen. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan ihan suoraan mene näin, Rintamo sanoo.
– Taloyhtiö voi siirtää vastuuta talvikunnossapidon käytännön tehtävistä sopimuksella esimerkiksi huoltoyhtiölle, mutta se ei vapauta kiinteistön omistajaa vastuusta vahinkotilanteessa. Taloyhtiö on ensisijaisesti korvausvastuussa laiminlyönneistä aiheutuneista vahingoista sille, joka vahinkoa on kärsinyt. Näissä tilanteissa taloyhtiö voi vaatia huoltoyhtiöltä korvausta, jos se on laiminlyönyt sovittujen tehtävien hoitamisen, Rintamo jatkaa.
• lyömätön kestävyys
• puhtaat löylyt
• 5 vuoden takuu
• soveltuu kaikkiin kiuastyyppeihin
Katso lähin jälleenmyyjäsi ja tutustu www.kerkes.fi tai soita 050 373 1313
– Taloyhtiön hallituksen ja isännöinnin on tarpeen varmistaa, että talvikunnossapidon tehtävistä ja vastuista on sovittu yksityiskohtaisesti ja tarkasti esimerkiksi huoltoyhtiön kanssa. Puutteisiin tai laiminlyönteihin tehtävien hoitamisessa on puututtava ripeästi. Lisäksi on syytä huolehtia, että taloyhtiön vakuutusturva on kunnossa, summaa Rintamo.
Lähde: Isännöintiliitto
Eteläisen kumppanuuspöydän puheenjohtaja Reijo Salonen sanoo, että kumppanuuspöydän kautta on mahdollisuus kasvattaa asukasdemokratiaa Lahdessa.
Puheenjohtaja Reijo Salonen:
Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
– Kumppanuuspöytä on edullinen ja hyvä tapa lisätä kaupunkilaisten osallisuutta päätöksentekoprosessissa. Sen lisäksi se tarjoaa kaupunkilaisille yhden lisämahdollisuuden demokratian lisäämiseksi, eteläisen kumppanuuspöydän puheenjohtaja Reijo Salonen toteaa.
Kumppanuuspöydät tekevät ehdotuksia kaupunginhallitukselle sekä lautakunnille.
– Jäsenet jalkautuvat erilaisiin alueellisiin tapahtumiin ja siellä he kuuntelevat asukkaiden palautetta kaupungin päätöksentekoprosessista.
Kumppanuuspöydän kausi on kaksivuotinen ja seuraavaan kumppanuuspöytään etsitään vapaaehtoisia maaliskuusta lähtien.
– Uuteen alueelliseen kumppanuuspöytään haetaan 20 vapaaehtoisesta vaikuttamistyöstä kiinnostunuta
kaupunkilaista. Itse olen jo toista kautta tässä toiminnassa mukana.
Kumppanuuspöydän kautta on mahdollisuus antaa lausuntoja suunnitteluvaiheessa oleviin kaupungin hankkeisiin.
– Kaikki lahtelaiset kumppanuuspöydät antoivat yhteisen lausunnon toiminnastaan budjettivalmistelujen yhteydessä. Esitimme, että kumppanuuspöydät saavat jatkoaikaa. Mielestämme tämän toiminnan avulla kaupunkilaisten asukasdemokratia lisääntyy.
Salosen mukaan jokaiselle kaupunkilaisille on tärkeää tuntea itsensä osalliseksi päätöksenteossa.
Jäseniä eri elämän osa-alueelta
– Jo 13-vuotias lahtelainen nuori voi osallistua kumppanuuspöydän toimintaan.
Salonen kertoo, että jäsenet edustavat erilaista elämänkokemusta.
– Tämä on epäpoliittista luottamustoimintaa meidän jokaisen kaupunkilaisen hyväksi.
Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja viihtyisyyden lisääminen on yksi kumppanuuspöydän keskeisimpiä tehtäviä.
– Haluamme myös parantaa kaikilla alueella turvallisuutta, jotta ihmisillä olisi turvallista elää kaikialla Lahdessa.
Saloselle epäpoliittinen yhteisö on oiva paikka vaikuttaa asioihin.
– Täällä saa itse esittää ideoita. Oman työn jäljet näkee myös helposti.
Petri Görman
Leikkialueiden määrää tarkastellaan Lahdessa
Lahdessa on verrokkikaupunkeihin nähden suuri määrä leikkialueita.
Hyvä verkosto halutaan ylläpitää jatkossakin, mutta tavoitteena on, että resursseja suunnataan määrän sijaan laatuun.
Lähtökohtana on, että leikkialueet ovat turvallisia ja niissä on monipuolisesti tekemistä lapsille. Kuitenkin kovalla käytöllä olevat leikkialueet kuluvat, ja joillain paikoilla välineiden ikä alkaa olla lähemmäs 20 vuotta, kun yleisesti suositellaan, että välineen käyttöikä on n. 15 vuotta.
Kunnossapito, tarkastukset ja siivoaminen maksavat, vaikka kyseessä olisi pienikin leikkialue.
Keskittämällä saadaan rajalliset resurssit suunnattua turvallisten ja monipuolisten leikkialueiden ylläpitoon. Leikkialueita saneerataan ja kehitetään, mutta osaa odottaa lakkauttaminen Tänä vuonna on saneerattu Soihtupuiston leikkialue Renkomäessä, Erviänpuiston leikkialue 1 Riihelässä, Launeen perhepuiston Huvipömpeli aukesi leikkijöille lokakuussa ja Radiomäen leikkialue keskustassa aukeaa ensi viikolla.
Vuoden 2025 aikana lakkautettavia leikkialueita ovat Männistönrinteen leikkialue 1, Ainonpuiston leikkialue sekä Möysän uimarannan leikkialue.
2025 on suunnitelmissa uudistaa neljä leikkialuetta: Perhepuiston isojen leikkialue uuden Huvipömpelin vieressä, Katinpuiston leikkialue Ahtialassa, Tapaninpuiston leikkialue Jalkarannassa sekä Patomäenpuiston leikkialue 1 Patomäessä.
Kaikenkuntoiset /-merkkiset Myös maatalous- ja maanrakennuskoneet/ kuorma-autot
Leikkialueita vähennetään vuonna 2018 hyväksytyn Leikkialueiden palveluverkkotarkastelun mukaisesti. Leikkialueet poistetaan käytöstä, jos ne ovat huonokuntoisia tai eivät täytä EU:n turvallisuusnormeja, sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan, korvautuvat uuden asemakaavan myötä uudella puistolla tai ovat vähäisellä käytöllä.
Käytöstä poistettu leikkialue säilyy viheralueena tai puistona. Luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä esimerkiksi istuttamalla niittykasveja tai puita. Jos alueella on valaistuja polkuja tai reittejä, ne tullaan säilyttämään.
Lähde: Lahden kaupunki
POLTTOÖLJYT
edullisesti omilla autoilla 30v kokemuksella p. 0400 123 766
Puolueisiin sitoutumaton lähiölehti vuodesta 1979.
Päätoimittaja Petri Salomaa
Toimitus ja ilmoitukset
Marja Salomaa p. (03) 735 2016, 050-404 1398
Jouni Rasimäki p. 040-546 1134
Vaihde p. (03) 735 3016
Sähköpostiosoite omalahio@omalahio.fi
Osoite Patomäentie 10, 15610 Lahti nettisivut www.omalahio.fi
Julkaisija ja sivutaitto Salomaan Kirjapaino Oy, Lahti. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa virheistä puhelimitse otetuissa ilmoituksissa.