0800 150 150 www.kultahopea.fi Todennäköisesti aina paras hinta!
La 15.3. klo 19
HEIKKI HELA & KAIKISTA KAIKKEIN -KONSERTTI
Su 16.3. klo 17
LUMOUS SIRKUSVARIETÉ 2025
Ke 5.3. klo 19 TANSSIEN TÄHTIIN SHOW 2025
To 6.3. klo 19 DAVE LINDHOLM
Pe 7.3. klo 19 SÄVELTÄJÄ OLLI LINDHOLM -KONSERTTI
La 8.3. klo 19 FRANS HARJU
Su 9.3. klo 16 CAROLA!
Ti 11.3. klo 19 RAUTAVAARA, VIRTA & KÄRKI 110V.
Ti 18.3. klo 19 HYVINKÄÄN ORKESTERI Melartin 150
To 20.3. klo 19 AMADEUS LUNDBERG Mustalaisviulu
Pe 21.3. klo 19 TOMI HAUSTOLA Ystävyysottelu -stand up (K18)
La 22.3. klo 15
TATUN JA PATUN OUTO UNINÄYTELMÄ
Su 23.3. klo 19
SUVI TERÄSNISKA Seuraavassa Elämässä
Ti 25.3. klo 19
Su 30.3. klo 15
Koko perheen ooppera
HUHTIKUU
To 3.4. klo 19
BLACK DEVILS FEAT ILE KALLIO & JANNE LOUHIVUORI Hurriganes-show
Pe 4.4. klo 19
ANSSI KELA
La 5.4. klo 19
TOMMI LÄNTINEN Kevät ja minä 30v
Su 6.4. klo 18 THE ELVIS 90 YEARS -CONCERT 2025 (USA)
Ke 9.4. klo 19 LOPPUKEVENNYS
To 10.4. klo 19
KAKE RANDELIN 70 VUOTTA
Su 13.4. klo 16
CLUB FOR FIVE 25V
Ti 15.4. klo 19
HYVINKÄÄN ORKESTERI Puhaltajien ilta
Ke 16.4. klo 19 VIIVI
Ke 23.4. klo 19 FIRMAN PIIKKIIN! Musiikkikomedia
Pe 25.4. klo 19 OLLI HALONEN
La 26.4. klo 19
KAHDEN KEIKKA
SAARILUOMA & WICKSTRÖM Stand Up -kiertue (K16)
TOUKOKUU
Ke 7.5. klo 19
BEST OF SAIKKUA, KIITOS!
Ti 13.5. klo 19
KIKATTAVA KAKKIAINEN & MY LITTLE PONY -SHOW
To 27.2. klo 19 NARINOITA VAI
TOSITARINOITA Musikaalikomedia
Ke 12.3. klo 19 KIRKA-MUSIKAALI: HETKI LYÖ 75-vuotisjuhlakiertue
Pe 14.3. klo 19 JP LEPPÄLUOTO
Hyvinkääsalin lipunmyynti palvelee tuntia ennen konserttia.
ENNAKKOMYYNTI: R-kioskit sekä www.lippu.fi
KOKONAINEN
Pe 28.3. klo 19
BADDING MUSIKAALI – PARATIISI
La 29.3. klo 19
HANNA PAKARINEN
Pe 11.4. klo 19 MEBE – TARU MAMUJEN HERRASTA STAND UP SHOW
La 12.4. klo 19
JANNE HURME
Tuhkaa ja Timantteja 30v.
HYVINKÄÄN ORKESTERI
Nuoret mestarit
Pe 23.5. klo 19
SAMI SAARI & JAZZPOJAT
VIIKKOPÄIVYRI PÄÄKIRJOITUS
Terveysvero ratkaisuna?
Suomen mainitaan usein olevan erilaisten verojen luvattu maa. Suomen kokonaisveroaste huitelee noin 44 prosentissa, jolla ollaan kevyesti maailman TOP 10:ssä. Tämän vuoksi moni on pelästynyt keskustelua ns. terveysverosta, joka on ollut aika ajoin mukana eri hallituksien budjettiriihissä yhtenä keinona saada valtiolle lisää tuloja ja samalla parantaa merkittävästi kansanterveyttä. Perussuomalaiset veivät tällä viikolla asian uudelle tasolle alue- ja kuntavaaliohjelmassaan ehdottaessaan, että tupakoinnin todistettavasta lopettamisesta tai alkoholittomuudesta saisi haittaverojen välttämisen lisäksi työtuloverovähennyksen. Tai verorahoilla liikuntapaikkojen perustamisen ja tukemisen sijaan yhteiskunta palkitsisi jotenkin lenkillä ja kuntosalilla käymisestä. Tosin mitään kättä pidempää ei esitetty siihen, miten tupakoimattomuus ja alkoholittomuus todistettaisiin, mutta perusajatuksena varmasti se, että jokainen on itse ja vain itse vastuussa omasta kunnostaan ja siitä mitä suustansa alas laittaa. Fakta on, että monet meistä elävät epäterveellisesti ja se aiheuttaa yhteiskunnalle suuria kustannuksia ennemmin tai myöhemmin.
Koska tupakassa ja alkoholissa on jo mukana korkeat verot, niin miksi ei epäterveelliseen ruokaan voisi tehdä samoin eli nostaa niiden veroa? Mistä terveysverossa sitten on oikein kysymys? Soste- ja sote-järjestöt ovat jo useamman vuoden ajaneet laaja-alaisen terveysveron käyttöönottoa Suomessa. Vero iskisi tuotteisiin, joissa on liikaa sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa. Epäterveellinen ruokavalio lisää väestön sairastavuutta ja aiheuttaa kustannuksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle erityisesti terveydenhuollon menojen kasvuna. SOSTE:n terveysveromallissa kaikkia elintarvikkeita ei pantaisi verolle, vaan asiaan vaikuttaisi tuotteen ravintoainepitoisuudet. Kasvikset, hedelmät ja vihannekset olisivat verottomia. Mallissa eri tuoteryhmille on omat raja-arvot ja veroasteikot. Raja-arvojen määrittelyssä ehdotetaan hyödynnettäväksi Sydänmerkki-kriteeristöä. Veron suuruus riippuisi tuotteen sokeri-, suola- ja kovan rasvan pitoisuuksista. Vero kasvaa, mitä useampi ravintoaine ylittää Sydänmerkki-kriteeristön raja-arvot. Mikäli raja-arvot alittuvat, on tuote verolta vapaa.
Hetken asiaa mietittyäni päädyin omalta osaltani kannattamaan terveysveroa. Miksipä ei, varsinkin, jos samalla saadaan joitain muita veroja alemmas, ettei kokonaisveroasteemme kasva. Kaupassa minua on usein ihmetyttänyt se, miksi kaikki epäterveellinen ruoka on aina niin halpaa ja hyvin esillä. Prosessoitu teollinen ruokahöttö on varmasti monelle se helpoin ratkaisu, mutta samalla myös epäterveellisin. Suomalaiset lihottavat itsensä sokerilla, rasvalla ja suolalla ja terveydenhuolto kuormittuu samalla kun ihmisten huono olo ja huono kunto lisääntyvät. Tupakan ja alkoholin suhteen jo tiedetään, että hintaohjauksella on selkeä vaikutus ostopäätökseen. Sama toiminee sokerin, rasvan ja suolan kanssa. Samalla elintarviketeollisuus voi ottaa terveysveron haasteena tuottaa terveellisempiä elintarvikkeita.
Terveysveroa on kokeiltu onnistuneesti mm. Unkarissa. WHO selvitti laajassa tutkimuksessa Unkarissa toteutetun epäterveellisten elintarvikkeiden verotuksen vaikutuksia. Sen mukaan verotettavien tuotteiden hinnat nousivat 29 %, ja niiden kulutus vastaavasti väheni 27 %. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että terveysveron on syytä nostaa epäterveellisen ruoan hintaa merkittävästi, mieluusti yli 25%, jotta toivottu vaikutus eli siirtyminen terveellisempään ruokaan syntyisi. Jokainen meistä voi miettiä omalta kohdaltaan terveysveron vaikutusta omaan ruokavalioonsa ja ostoskoriinsa pienen esimerkkikysymyksen avulla: Vaihtaisitko sinä sipsipussin porkkanoihin vai ostaisiko sittenkin vain sen 25% kalliimman sipsipussin? Terveysveron tullessa joskus voimaan, päätös on jokaisen kuluttajan omissa käsissä.
päätoimittaja Petri Salomaa petri.salomaa@omalahio.fi
Perunkirjoitukset, testamentit ja edunvalvontavaltakirjat
17 B, 15110 Lahti
Jumalanpalveluksia voi seurata myös Launeen seurakunnan YouTube-kanavalta (linkki myös Launeen seurakunnan Facebook-sivulta).
Launeen kirkko: Yhteisvastuukeräyksen avausmessu su 2.2. klo 10 Maija-Reetta Katajisto, Risto Kaakinen, Johanna Suomala, kirkkokahvit. Mahdollisuus ilmoittautua lipaskerääjäksi. Pyhäkoulu messun aikana Launesalissa. Sunnuntaiolkkari 2.2. klo 16-18 kirkon pihalla, kirkkohetki Lasten kirkossa. Iltapala nuotiolla. Minna Huttunen, Anette Sihlman, Riitta Särkiö. Aamurukous joka ke klo 9. Avainmessu ke 5.2. klo 19.
Liipolan seurakuntakeskus: Viikkomessu ke 5.2. klo 11.15 Ville Hakulinen, Liisa Ruonakoski.
Renkomäen seurakuntakoti: Messu su 2.2. klo 12 Riitta Särkiö, Sonja Tissari, lauletaan Viisikielisistä, kirkkokahvit.
PE 31.1. Alli
LA 1.2. Riitta
SU 2.2. Lumi, Jemina, Aamu
MA 3.2. Hugo, Valo
TI 4.2. Ronja, Armi, Mio
KE 5.2. J.L. Runebergin päivä, Asser
TO 6.2. Tiia, Terhi, Teija
PE 7.2. Riku, Rikhard
Kuollut: Elsa Marjatta Karjala 94 v, Riitta Liisa Laaksonen 89 v, Marja Liisa Margetta Blom 79 v, Jouni Juhani Keronen 63 v, Mirja Irmeli Muttonen 63 v, Antti Juhani Valli 62 v
TYÖVALMENNUSTA työttömille
Café Eila
PALVELUJA työpajatyönä
Avoinna ma ja ke–pe klo 8.30–13.30 ja ti klo
• Lounas
• Kahvila
• Digitukea
Kynttilänpäivänä tapahtuu!
Sunnuntaina 2.2. käännetään vielä kerran katse jouluun. Silloin muistellaan 40 päivän ikäisen Jeesus-lapsen ja vanhan Simeonin kohtaamista Jerusalemin temppelissä. Launeen kirkon messun aikana on pyhäkoulu lapsille alakerran Launesalissa, niin kuin muutenkin kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina.
Kynttilänpäivänä avataan myös vuoden 2025 Yhteisvastuukeräys. Messun jälkeen kerrotaan tämän vuoden kohteista ja jaetaan vuoroja lipaskeräyksiin marketeilla ja juodaan kirkkokahvit.
Renkomäen seurakuntakodissa on messu klo 12. Siellä lauletaan Viisi-
kielisistä laulukirjoista. Leppoisassa messussa palvelevat Riitta Särkiö ja Sonja Tissari sekä renkomäkeläisiä vapaaehtoisia. Kirkkokahvit kuuluvat asiaan, totta kai.
Iltapäivällä klo 16 vietetään talvista sunnuntaiolkkaria Launeen kirkon pihalla. Se on osa Lahden lasten talvikarnevaalia. Sunnuntaiolkkarin ohjelmassa on monenlaisia ulkoleikkejä, makkaran ja vaahtokarkkien paistoa nuotiolla (seurakunta tarjoaa syötävät), kirkkohetki Lastenkirkossa. Kaikenikäisten iltapäivässä ovat mukana myös Maija-Reetta Katajisto, Anette Sihlman ja Riitta Särkiö.
PAPIN PALSTA
Muusikko Pave Maijanen on kirjoittanut laulun lähimmäisen auttamisesta. Tämä laulu, ”Pidä Huolta”, muistuttaa meitä välittämisen tärkeydestä. Siina lauletaan: ”Pidä huolta itsestäs ja niistä jotka kärsii. Anna almu sille, joka elääkseen sen tarvii!”
Tulevana sunnuntaina käynnistyy seurakuntien yhteinen ponnistus, Yhteisvastuu-keräys. Tämän vuoden keräyksen tuotto suunnataan nuorten tukemiseen Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Yhteisvastuu viettää myös 75. juhlavuottaan. Keräys sai alkunsa vuonna 1949 jatkona sodan aikana toimineelle Kansanapu-keräykselle.
Yhteisvastuu on rakkauden ääni tässä maailmassa. Meitä kristittyjä kutsutaan uskomaan, toivomaan ja rakastamaan. Niin pysyvät usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus, sanotaan Korinttilaiskirjeessä. Jeesus kehottaa meitä rakastamaan toisiamme, itseämme ja Jumalaa yli kaiken. Rakastamalla toisiamme me heijastamme Jumalan rakkautta tässä maailmassa.
Pidä huolta-laulu jatkuu näin: ”Sillä jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa.”
Yhteisvastuu-keräys muistuttaa meitä siitä, että me emme ole yksin. Meistä jokainen tarvitsee joskus apua. Voimme auttaa monin
9.00–13.30
Lounasruokala Makuhetki Avoinna ma–pe klo 11.00–13.00.
• Harrastusmahdollisuuksia
Tule ja tutustu!
LOUNAS 3.2. – 7.2.
Avoinna ma, ke–pe klo 8.30–14.00, ti klo 9.00–14.00
Yksilöllistä tietokoneen, kännykän tai muiden älylaitteiden käytön opastusta.
Varaa aikasi puh. 044 719 4637
Miestenillassa seilataan merillä
Launeen miestenillat järjestetään aina parillisten viikkojen maanantaina klo 18 Launeen kirkon alakerrassa.
Ensi maanantaina 3.2. miestenillan vieraaksi saapuu Hannu Hartman . Hannu on toiminut aikanaan opettajana, mutta on intohimoinen purjehtija. Hän on seilannut niin Päijänteellä, Itämerellä kuin maailman valtamerillä. Onpa hän kiertänyt maapallonkin veneellään.
Tervetuloa siis ensi maanantaina klo 18 miesteniltaan kuulemaan matkaterveisiä maailman meriltä. Navigare necesse est.
tavoin: jakamalla omastamme tai rukoilemalla keräyksen ja hädässä olevien puolesta. Jokainen pieni teko on merkityksellinen.
Yhteisvasuun kautta voimme yhdessä välittää toivoa ja loistaa Kristuksen valoa tähän maailmaan.
Maija-Reetta Katajisto
Uskoa, toivoa ja ennen kaikkea rakkautta
SEURAKUNNAN TAPAHTUMIA
RAINEN SANANEN SUORA YHTEYS EDUSKUNTAAN
Hyvää helmikuuta
Odottelin pysäkillä ratikkaa. Arviolta viisivuotias poika tuli lähelleni, silmäili Pelsu-vaatteitani ja sanoi lempeän osaaottavasti: - Ei teillä hyvin mee!
Pelsun alamäki puhuttaa ympäri maata. Keskustelupalstat ovat täynnä muka asiantuntijoita. Jaksakaa hallilla käydä. Uskon, että kirkastuu.
Ehkä helmikuu kaiken muuttaa. Lahteen saapuvat Ilves, Jukurit ja Sport. Kyllä pinnoja heruu.
Helmikuun 13. päivä alkaa entinen World cup, nyt joku neljän maan turnaus. Suomi, Ruotsi, Kanada ja USA pelaavat toisiaan vastaan ja kaksi parasta kohtaa finaalissa 21.2. Itse katson 15.2. Me vs Ruotsi ja 17.2. Me vs Kanada. Ne pelit alkavat kello 20.00. Avauspelimme USAa vastaan 14.2. alkaa kello 03.00. Katson, jos olen hereillä…
Hiihdon MM-kisat käynnistyvät 26.2. Taitaa tulla melkoiset norjalaisjuhlat, mutta kaipa Niskaset ja Jasmi jotain kairaavat.
Helmikuussa on lisäksi mm. talvilomaa, Runebergiä, Kalevalaa ja ystävänpäivää (pe 14.2.). Koitetaan elellä niin, että jokainen päivä on ystävänpäivä.
Etelä-Lahtea sydämessään kantava reipashenkinen Antti Kumpulainen seuraa takuulla kaikki pelit ja kisat. Runebergin päivänä hän voisi
Antti Kumpulainen
jossain lausua komealla äänellään Saarijärven Paavon. Nauhottakaa.
On sitä helmikuussa paljon muutakin. Kuten Satosalmen nimppari, Tiina Rädyn synttäri ja hääpäiväni. Sitä ei auta unohtaa. Kerran unohdin, toista kertaa en!
Suomea kannustetaan kaikissa lajeissa. Ollaan sinivalkoisia kuten aikanaan Pekka Tiilikainen, jolla oli apunaan Raimo Häyrinen, lyseon kasvatti. Maaottelussa 1965 moukari lensi Tukholmassa katsomoon ja osui johonkin. Pekka antoi Höyrylle tehtävän:
- Menes poika katsomaan, ettei vaan osunut suomalaiseen!
Raine Järvinen
Kerinkallion ja Liipolan virkistysalueilla metsähakkuita helmikuussa
Ikääntyneet kuuset ovat kuivuneet lähinnä kirjanpainajakuoriaisen takia.
Kerinkallion ja Liipolan virkistysalueilla tehdään hakkuita helmikuun aikana. Alueella on runsaasti pystyyn kuivuneita kuusia, jotka aiheuttavat merkittävän turvallisuusriskin, koska ne sijaitsevat tonttien, ulkoilureittien ja käytetyimpien metsäpolkujen läheisyydessä.
Pystyyn kuivuneita ja muuten selkeästi heikentyneitä kuusia poistetaan poiminta- ja pienaukkohakkuilla. Hakkuut painottuvat tonttien, ulkoilureittien ja käytetyimpien polkujen ympäristöön. Hyväkuntoiset lehtipuut, kuten haavat ja koivut sekä männyt ja nuori puusto säästetään.
Merkittävin tekijä ikääntyneiden kuusien kuivumisessa on ollut kirjanpainajakuoriainen. Kirjanpainajan luontaisia vihollisia elää kuivuneiden puiden rungoilla, joten osa kuivista kuusista katkaistaan tekopökkelöiksi. Kauempana reiteistä ja käytetyimmistä poluista sijaitsevat lahot puut saavat jäädä pystyyn. Tekopökkelöt ja pystylahopuut ovat hyödyllisiä myös esimerkiksi tikoille ja muille linnuille. Aiemmin kaatuneet maalahopuut säästetään. Tarvittaessa niitä siirretään pois
Vaikeita ja helppoja päätöksiä
Mitä minä voisin tehdä Suomen ja suomalaisten elämän ja arjen parantamiseksi? Mitä me voisimme yhdessä tehdä paremmin? Miksi me olemme kansana ja lahtelaisina siinä tilanteessa, kun olemme? Elämme Orpon ja Purran enemmistöhallituksen Suomessa ja sen tekemiset vaikuttavat meihin kaikkiin myös kuntatasolla – pidimme me niistä tai emme. Seuraavan kerran Suomessa äänestetään vaihtoehdoista keväällä 2027 jollei hallitus kaadu sitä ennen.
Olen pitkän ja huolellisen harkinnan jälkeen päättänyt, että en asetu ehdolle tänä keväänä kunta- tai aluevaaleissa. Aloitin politiikassa juuri kuntavaaleilla 2012 ja olen toiminut sen jälkeen valtuutettuna 12 vuotta. Tähän aikaan mahtuu kuusi vuotta sairaanhoitopiirin puheenjohtajatehtäviä niin hallituksessa kun valtuustossa, neljä vuotta Lahti Energian varapuheenjohtajana, kymmeniä tai itse asiassa satoja tapaamisia, kohtaamisia ja kokouksia maakunnassa ja Lahdessa. Takana on samalla noin 10 vuotta työtä kansanedustajana, neljä vuotta ministerinä ulkoministeriössä, kuusi vuotta SDP:n varapuheenjohtajana ja yhdeksän vuotta SDP:n puoluehallituksen jäsenenä sekä neljä vuotta Pohjoismaiden Neuvostossa. Nyt toimin eduskunnassa perustuslakivaliokunnan ja ulkoasianvaliokunnan jäsenenä sekä suuren valiokunnan (EU-asiat) varajäsenenä (jossa läsnäoloa kuiten-
kin tarvitaan) ja Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestön ETYJ:n parlamentaarisen valtuuskunnan jäsenenä. 57 maan järjestön, jossa Suomi toimii nyt puheenjohtajana ja joka on ainoa olemassa oleva yhteistyön foorumi Vladivostokista San Fransiscoon pääpaikkana Wien.
Eduskunnassa työ on muuttunut entistä tiiviimmäksi ja edes maanantaipäivät eivät ole samalla tavalla vapaita paikalliseen tai maakunnalliseen tekemiseen kuin ennen. Olen myös jo aiemmin tuonut esille sen, että Ruotsissa kansanedustajat eivät osallistu kuntapolitiikkaan tai alueiden päätöksentekoon. Kansanedustajan työtä tehdään 100 prosenttisesti. Suomessa monet edustajat ovat mukana ainakin kahdella tasolla tai jopa kolmella ja voi hyvin kysyä kuinka hyvin silloin pystyy paneutumaan kaikkiin asioihin tarvittavan syvällisesti.
Pelkkä läsnäolo kokouksissa ei pidä olla se mittari.
Tämä ei tarkoita, ettenkö voisi vaikuttaa ja olla mukana kehittämässä Lahtea ja maakuntaa laajemmin. Itse asiassa näen sen jopa niin, että nyt minun on helpompi keskittyä niihin valtakunnan tasolla asioihin, jotka todella vaikuttavat meidän lahtelaisten arkeemme.
Työ jatkuu myös Etelä-Lahden Demareissa tiiviisti ja olen mukana aktiivisesti myös kampanjatyössä. Luvassa on ajankohtaista keskus-
Asemantaustan
Lahden kaupunki tekee metsähakkuita helmikuussa Liipolan ja Kerinkallion virkistysalueilla
polkujen päältä.
Hakkuualueet täydennysistutetaan tarpeen mukaan keväällä. Alueelle on suunnitteilla myös taimikon hoitoa ja nuoren metsän hoitoa.
Huonokuntoiset puut ovat aiheuttaneet läheltä piti -tilanteita viime aikoina, joten jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota puuston turvallisuuteen. Kartta hoidettavista alueista löytyy kaupungin verkkosivuilta. (www.lahti.fi)
Lähde: Lahden kaupunki
telua Lahden työllisyyden parantamisesta, energia-alan tulevaisuuden ratkaisuista sekä myös Lahden liikenneyhteyksistä, joissa mustia pilviä on näkyvissä raideliikenteen ostopalveluissa (poikittaiset yhteydet) uusista tieverkkoinvestoinneista huolimatta. Urheilussa ja kulttuurissa puhumme tietenkin teatterin ja sinfoniaorkesterin merkityksestä sekä uuden monitoimiareenan ja olosuhteiden merkityksestä kaikille palloilulajeille ja harrastamiselle. Iso kiitos kaikille kollegoille ja niille kenen kanssa olen saanut tehdä 12 vuotta yhdessä työtä valtuustossa ja erityisesti Etelä-Lahden Demareille. Ilman teidän kannustustanne ja tukea en olisi koskaan edes lähtenyt politiikkaan.
Ainakin se on varmaa, että työt jatkuvat ja haasteet on tehty voitettaviksi!
Asemantaustan päiväkotirakennukseen on tehty kattava kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus osana rakennuksen elinkaarellisia toimenpiteitä. Tutkimustulosten perusteella rakennuksessa havaittiin sisäilman laatua heikentäviä puutteita ja vaurioita. Seuraavassa vaiheessa terveystarkastaja ja työterveyslääkäri arvioivat tilannetta. Tilat ovat toistaiseksi normaalisti käytettävissä.
Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tavoitteena oli kattavasti selvittää päiväkotirakennuksen kokonaiskunto, korjaustarve sekä terveellisyyteen vaikuttavat tekijät.
Kuntotutkimuksen tulosten perusteella rakennuksen tiili-villa-tiili-rakenteiset ulkoseinärakenteet ovat eristeosiltaan laaja-alaisesti mikrobivaurioituneet koko rakennuksen alueella ja niistä on todennettu ilmatieyhteys sisäilmaan olemassa. Rakennuksessa havaittiin lisäksi myös muita pienempiä puutteita ja vaurioita, jotka heikentävät sisäilman laatua. Näitä olivat esim. keittiöstä lähtöisin oleva väliseinän ja alapohjan alueellinen kosteusvaurio, joka koskettaa myös osaa läheisistä ympäröivistä tiloista.
Seuraavassa vaiheessa ympä -
ristöterveyden terveystarkastaja arvioi terveyshaitan esiintyvyyttä ja todennäköisyyttä, minkä jälkeen työterveyslääkäri arvioi sen terveydellistä merkittävyyttä. Tämän perusteella kiinteistön omistaja Lahden Tilakeskus määrittää tarvittavien jatkotoimien sisältöä ja kiireellisyyttä. Vuoropuhelu jatkotoimista käydään terveysvalvonnan kanssa arviolta maaliskuun aikana 2025.
Tammikuun lopulla 2025 kaupungin sisäilmaryhmä arvioi päiväkodin oman sisäilmaryhmän
perustamistarvetta. Henkilöstöä ja huoltajia pidetään ajan tasalla asioiden etenemisestä tiedottein, lisäksi henkilöstölle järjestetään henkilöstöinfo asiasta huhtikuussa 2025.
Asemantaustan päiväkoti on perustettu vuonna 1988 ja sijaitsee Anttilanmäen alueella. Varhaiskasvatuspaikkoja on yhteensä 60.
Lähde: Lahden kaupunki
Ville Skinnari
käräjäoikeuteen
Kaupunginhallituksessa eteläisen alueen hoitourakkasopimus palautettiin valmisteluun. Kaupunginhallitus kumosi kaupunkiympäristölautakunnan lokakuussa tekemän päätöksen eteläisen hoitourakkasopimuksen sovintosopimuksesta.
Kaupungin ja palveluntarjoajan käymissä neuvotteluissa taloudellisista erimielisyyksistä ei päästy sopuun, joten kumpikin osapuoli pitää parempana päättää hoidonjohtosopimus yhteisellä sopimuksella 30.9.2025. Taloudelliset erimielisyydet ratkaistaan käräjäoikeudessa, ja kaupunki aloittaa kanteen valmistelun asiassa. Sisäisessä tarkastuksessa huomioidaan ja tarkastellaan viranhaltijoiden juridisia vastuukysymyksiä ja kaupunginhallitukselle toimitetaan lisäselvitys.
Sijoitus- ja lainannostosuunnitelma hyväksyttiin
Kaupunginhallitus hyväksyi Lahden kaupungin sijoitussuunnitelman vuodelle 2025.
Sijoitussuunnitelmassa määritellään valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti sijoitustoiminnan yksityiskohtaisemmasta toiminnasta ja tavoitteista. Sijoitussuunnitelma koskee kassaylijäämää sekä soveltuvin osin rahastoituja varoja. Sijoitussuunnitelmassa määritellään eri omaisuuslajien välinen jakauma neutraalissa markkinatilanteessa, sijoitustoiminnan periaatteisiin nähden tarkemmat vaihteluvälit, tuottotavoite sekä
tarkennetut riskien hallinnan periaatteet.
Kaupunginhallitus hyväksyi myös kaupungin lainannostosuunnitelman vuodelle 2025. Lahden kaupungin rahoitustoiminnan ja sijoitustoiminnan periaatteiden pohjalta tehdyssä lainannostosuunnitelmassa asetetaan tarkemmat tavoitteet ja ohjeet rahoitustoiminnalle.
Sekä sijoitussuunnitelmaa että lainannostosuunnitelmaa voidaan päivittää tarvittaessa myös talousarviovuoden aikana, mikäli sijoitustoiminnassa tai lainanottotarpeissa tapahtuu merkittäviä muutoksia.
Kaupungin talousennuste alijäämäinen
Kaupungin tilinpäätösennustetta 2024 käsiteltiin kaupunginhallituksessa. Lahden kaupungin talous vuodelta 2024 on toteutumassa ennusteita paremmin, mutta heikompana kuin edellisenä vuotena. Tilikauden tulokseksi ennakoidaan -9,1 miljoonan euron alijäämää. Tulosennuste on ennusteen paranemisesta huolimatta 51,1 milj. euroa heikompi kuin vuoden 2023 tilinpäätös.
Talouden jarrutus kesken vuoden, talouden tasapainottamistoimenpiteet ja inflaation hidastuminen ovat hillinneet menojen kasvua merkittävästi. Kertaluonteisia toimintatuottoja ja rahoitustoiminnan tuottoja on kertynyt ennakoitua enemmän vuodelle 2024.
Esillä kotimaista laadukasta taidetta, tunnetut taiteilijat, 500 kohdetta, myös taidelasia. esim. H.Tynell, N.Still, Arabia ym.
JOKIMAAN TAIDETALO
Av. LA–SU ja TO 12–17, p. 040 541 6974 Äijälänkatu 3, Lahti, Haltonin risteys
TERVETULOA TINKIMÄÄN!
Yhteistoimintamenettely käynnistyy
Kaupunginhallitus valtuutti kaupunginjohtajan käynnistämään yhteistoimintamenettelyn 168 henkilötyövuoden vähentämiseksi vuoden 2027 loppuun mennessä. Tavoitteena on päästä kaupunginvaltuuston asettamaan henkilötyövuosien vähentämistavoitteeseen luonnollista poistumaa hyödyntäen. Yhteistoimintamenettelyllä ei tavoitella irtisanomisia tai lomautuksia.
Kaupungin yhteistyöryhmässä aloitetaan yhteistoimintamenettely ja selvitystyö. Palvelualueet tekevät henkilöstösuunnitelman, joka perustuu toimintaympäristön muutoksiin, palvelutarpeisiin ja henkilöstön osaamistarpeisiin. Kaupunginhallitus hyväksyi myös konsernihallinnon käyttösuunnitelman ja kaupunginhallituksen alaisten yksiköiden käyttösuunnitelman vuodelle 2025.
Lähde: Lahden kaupunki
Lahden kaupunki aloittaa yhteistoimintamenettelyn 168 henkilötyövuoden vähentämiseksi.
Lahden Seudun
Varhaiseläkeläiset ry 2.2.Tanssit Pesäkalliolla, Petteri Mällinen ja Vesa Kuitunen. 11.2. Helsinki taiteiden äärelle, täynnä Marketta. 18.2. Tanssimatka Hiekkaharjuun, Milja. 5-8.3. Tanssintaikaa Lehmirannassa, Merja. 12.3. Päivämatka Tallinnaan, Merja. 14.3. Hämeenlinnan teatteri, Tyttö ja Varis, Marketta. 30.3. Konsertti Lauluviihteen juhlaa, Lahden Konserttitalo, Marketta. 9-10.4. Matkapoikien kevättempaus risteily Tallinnaan, Lea. 23.4. Päivämatka Tallinnaan, Merja. 28.4. - 3.5. Italian Toscana ja Liguria, täynnä, peruutuspaikkoja, Marketta. 11-17.5. Kylpylämatka Pärnuun, Lea. 15.5. Patikointia Evon retkeilyalueella, Merja. 21.5. Päivämatka Tallinnaan, Jaana(ilm ajalla 8-12.5.). 7-13.6. Norjan kolme kaunista vuonoa, Lea. 11.6. Alppiruusuja, Strömforsin ruukki ja Valkmusan kansallispuisto, Merja. 11.6. Päivämatka Tallinnaan, Jaana. 17.6.Tuntematon sotilas, Pyynikin kesäteatteri, Marketta. 26.6. Naantali, Kultaranta, Marketta. 11–13.7. Seinäjoen tangomarkkinat, Lea. 23.7. Teatterimatka Hämeenlinnaan, Merja. 15-20.9. Ruskamatka Lappiin Kilpisjärvelle, Lea
SEURATOIMINTA
Prisma-Laune • puh. 03-876 220 Av.: ark. 8.30–19, la 8.30–16, su 12–16 www.apilaapteekki.fi
Betonityöt Henri Hörkkö 040 5518 582 www.betonityothorkko.fi
Lahden Rudolf Steiner -koulun
Kannatusyhdistys ry. Oletko miettinyt eskarilaisesi koulupolkua – Steinerkoulussa?
Kiinnostuneita pyydetään täyttämään Hae meille -ilmoitus kotisivuilla ja ottamaan lisätiedoissa yhteyttä rehtoriin. https://lahdensteiner.fi/ ilmoittautumislomake/
Launeen Martat
Marttailta Launeen Kirkolla 03.02.2025 klo 17.00-19.00 Infoa uusista liikuntaohjeista. Virkeäksi arkiliikunnalla. Terveysja liikuntakoordinaattori Heli Hautamäki ohjeistaa parempaan huomiseen. Tervetuloa!
Saksala-Seura ry Kesäkuun perinteinen teatterimatkamme suuntautuu Heinolan kesäteatteriin 15.6.2025, missä tämän vuoden näytelmänä on ”Näytelmä, joka menee pieleen”. Esitys alkaa klo 15. Lähdemme (Pekolan liikenne) Poppelikadun päästä klo13.15 ja Marolankadulta klo 13.30. Ilmoittautuminen ja maksu 27.3.25 mennessä, maksu 48€/lippu+matka. - Pieni määrä lippuja (jos jää) varattavissa 14.5.25 mennessä hintaan 50€/lippu+matka. Ilmoittautuminen Vuokko Kau -
tolle, puh. 044 3236280 tai s-posti: vuokkokautto@gmail.com
Maksun saaja: Saksala-Seura ry, tili: FI27 5612 1120 7296 75, viesti maksun saajalle: Heinola 15.6.25 Tuttuun tapaan tervetulleita ovat myös muut kuin Saksalan asukkaat!
Nikkilän asukasja omakotiyhdistys ry
Nikkilän talvitapahtuma sunnuntaina 9.2. klo 10-12 Liipolan ulkoilualueella (Orvokintien varrella). Tervetuloa koko perheen voimin ulkoilemaan. Mehu- ja makkaratarjoilu pulkkamäen edustalla. Säävaraus!
Kaikenkuntoiset /-merkkiset Myös maatalous- ja maanrakennuskoneet/ kuorma-autot OSTETAAN
Puolueisiin sitoutumaton lähiölehti vuodesta 1979.
Päätoimittaja Petri Salomaa p. 050 331 5642
Toimitus ja ilmoitukset Marja Salomaa p.050-404 1398
Jouni Rasimäki p. 040-546 1134
Vaihde p. (03) 735 3016
Sähköpostiosoite omalahio@omalahio.fi
Osoite Patomäentie 10, 15610 Lahti nettisivut www.omalahio.fi
Julkaisija ja sivutaitto Salomaan Kirjapaino Oy, Lahti. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa virheistä puhelimitse otetuissa ilmoituksissa.
Painopaikka Lehtisepät Oy 2025
Leenalle kahvia
Viime viikon kuvassa oli toimittaja ja juontaja Mikko "Peltsi"PeltolaOnnettaren suosikki oli tällä viikolla Leena Blom, Onnea!
Mikko ”Peltsi” Peltola (s. 16. maaliskuuta 1974 Helsinki) on suomalainen juontaja ja toimittaja. Peltola tuli alun perin tunnetuksi televisiossa juontaessaan Yleisradion Summeria. Peltola on palkittu Telvis-gaalassa suosituimpana radiojuontajana vuosina 2004, 2005 ja 2006. Lisäksi yhdessä Juuso Myllyrinteen kanssa Peltola valittiin Vuoden radiotoimittaja -palkinnon saajaksi Musiikki & Median Industry Awards -tapahtumassa vuonna 2003.
Tammikuussa 2025 järjestyssä Kultainen Venla -gaalassa Peltolan poika Osmo voitti Vuoden esiintyjän yleisöpalkinnon ja heidän sarjansa Peltsi ja Osmo Vuoden sarja -yleisöpalkinnon.
Vastaus KE 5.2. klo 15 mennessä osoitteeseen: Omalähiö-lehti, Patomäentie 10, 15610 Lahti, Email:omalahio@omalahio.fi tai www.omalahio.fi
Oikein vastanneiden kesken arvomme kilon kahvia.
Kuvassa: Lähettäjän tiedot: Puh.
Kotiin kannettuna kerran viikossa vuodesta 1979
Ei palkkadumppaustasaatavuusharkinta on säilytettävä!
Vasemmistoliitto on vaihtanut puheenjohtajansa ja kokemus työelämästä puheenjohtajansa suulla on näkynyt ja näyttäytynyt karulla tavalla. Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja musiikin tohtori Minja Koskela väläytti saatavuusharkinnan poistoa solidaarisuudesta ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kohtaan.
Tälläisena aikana, jolloin työttömyys on kasvanut ja jolloin hallitus on pyrkinyt helpottamaan
irtisanomista omilla lakiuudistuksillaan Vasemmistoliiton puheet saatavuusharkinnan poistamisesta osoittautuvat erittäin vastuuttomalta työmarkkinapolitiikalta ja on omiaan aiheutamaan ja kiihdyttämään palkkadumppausta työpaikoilla.
Työttömyydestä kärsivällä rakennusalalla saatavuusharkinnan poistaminen on myrkkyä. SDP puolueena on huolissaan tälläisestä kehityksestä ja vastustaa kaikenlaista palkkadumppaukseen johtavaa
työmarkkinakehitystä. Mitä muuten kertoo se, että Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma rientää kehumaan Vasemmistoliiton työmarkkina-aloitetta? Pöyristyttävää!
SDP ei lähde vaihtokauppaan saatavuusharkinnan poistosta vaan puolustaa suomalaista työntekijää ja työehtosopimusjärjestelmää.
Sami Korkiakoski Rovaniemi
Ei ole olemassa talouden taikasauvaa
Kansallinen hallituksemme on koko hallituskautensa ajan tehnyt vaikeita ja kipeitä leikkauksia toistensa perään. Jaettavana on vain kurjuutta ja pienentyviä määrärahoja. Vasemmisto-oppositio on keskittynyt jokaisen leikkauksen kohdalla huutamaan että niin tai näin ei saa tehdä ja tästä ainakaan (aina uudelleen) ei saisi leikata.
Tosiasia on, että edellisellä nelivuotis-hallintokaudella Sanna Marinin (sd.) ja Antti Rinteen (sd.) johdolla valtion velkataakka kasvoi 106 miljardista eurosta 145 miljardiin euroon. Silloin ei tosiaankaan leikattu mistään ja rahaa riitti, vastikkeetta ulkomaille jaettavaksi asti. Mitä nykyisen valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) pitäisi tehdä, että velkataakka ei kasvaisi mutta mistään ei leikattaisi? Heilauttaa talouden taikasauvaa ja taikoa lisärahaa?
On totta, että leikkaukset talouden eri sektoreille ovat kipeitä ja vaikeita. Totta kai me kaikki suomalaiset haluaisimme että ihmisillä olisi hyvä olla ja ei tarvitsisi leikata mistään. Mutta kun valtion velanottoa yritetään lopettaa. On tosiasia, että Marinin jäljiltä rahaa kulutetaan valtavasti enemmän kuin mitä sitä saadaan verojen kautta käyttöön. Jotta Suomi ei päätyisi jatkuvan jätti-velanoton seurauksena vararikkoon, nykyisen hallituksen on pakko leikata jostain.
Ilmassa on paljon vasemmistopopulismia. Karjutaan ja kiljutaan jokaisen leikkauksen kohdalla että tarpeeton leikkaus tarjoamatta vaihtoehtoa. Annetaan ymmärtää, että ministerit leikkaavat ilkeyttään, koska he ovat pahoja ja tyhmiä ihmisiä. Ei todeta ääneen, kuinka verotulot eivät vain riitä kaikkeen kivaan kaikille.
MLL:n Perhepulssi-kysely: 87 % vanhemmista
Aikuisille ihmisille suunnattua vaaliviestintää olisi todeta että nykyisillä verotuloilla valtion varat eivät riitä kaikkeen mahdolliseen vaan pitää priorisoida, leikata vähemmän tärkeästä että Suomi voitaisiin säilyttää hyvinvointivaltiona jossa kaikkein tärkeimmistä menoista ei tarvitsisi leikata.
Vetoomukseni kaikille suomalaisille äänestäjille on, etteivät he retkahtaisi vasemmistopopulismin kelkkaan. Ei kukaan valtiovarainministeri pysty taikasauvalla taikomaan lisärahaa jaettavaksi valtion budjettiin. Riippumatta puoluekannasta.
Matias Granlund Kirjoittaja on perussuomalaisten alue- ja kuntavaaliehdokas Lahdesta
kokee, että yhteiskunta on menossa huonompaan suuntaan
MLL:n vuoden 2024 Perhepulssi-kyselyn tulokset paljastavat huolestuttavia havaintoja suomalaisten lapsiperheiden keskuudessa. Kyselyyn vastanneista vanhemmista peräti 87 % kokee, että suomalaisessa yhteiskunnassa asiat ovat menossa huonompaan suuntaan. Oman perheen lähitulevaisuus huolestuttaa 54 % vastaajista.
MLL:n Perhepulssi-kysely selvitti perheiden tilaa, kuten hyvinvointia, taloutta, tuen ja palveluiden tarvetta, osallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen. Vastauksia saatiin 1527, joista 80 %:lla oli taloudessaan alle kouluikäisiä lapsia. Perheistä 87 % kokee, että suomalaisessa yhteiskunnassa asiat ovat menossa huonompaan suuntaan
- Kyselyssä vanhemmat toivovat, että huomiota kiinnitettäisiin erityisesti toimivaan terveydenhuoltoon, laadukkaaseen koulutukseen ja varhaiskasvatukseen sekä köyhyyden vähentämiseen. Taloudelliset haasteet nousevat kyselyssä vahvasti esiin. Vastaajista 42 % kertoo, että tulot kattavat menot, mutta säästöjä
ei jää ja toisaalta lähes viidennes toteaa, että menojen kattaminen tuloilla on hankalaa tai se ei onnistu lainkaan, avaa vaikuttamistyön asiantuntija Eevamaija Paljakka
Apua ei saa, vaikka sille olisi tarvetta
Perhepulssi-kyselyn mukaan perheiden hyvinvointia vahvistavat erityisesti lapsen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet, mukaan lukien parisuhde ja vertaistuki. Toisaalta vanhemman hyvinvointiin vaikuttavat asiat sekä taloudelliset vaikeudet ovat kärjessä perheen hyvinvointia heikentävinä tekijöinä.
Kyselyn THL:n osallisuusindikaattorista ilmenee, että 34 % vastaajista kokee, ettei saa itse apua silloin kun sitä todella tarvitsee.
- Meidän tulisi entistä vahvemmin panostaa vanhempien tukeen ja ennaltaehkäisevään toimintaan perheiden arjessa. Perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palveluita yhteen ja toimintaa tehdään yhteistyössä julkisen ja kolmannen
Asiaa sote-uudistuksesta
Toissa viikon Omalähiön mielipidepalstalla oli Tarja Honkasen kirjoitus sote-uudistuksesta. Olen monissakin asioissa erimieltä. Kilpailutus kaikissa asioissa on tärkeää. Ei se julkinen sektori katoaa mihinkään. Toimintojen tehostus uusilla toimintatavoilla auttaa. Onhan Harjun terveys ja PHKS samoin parantaneet toimintoaan. Näin olen kokenut.
Kaikki talousnumerot on otettu liikevaihdosta kun en millään konstilla löydä noita numeroita mitä jutussa mainittiin. Sekoitettiin varmaan asioita. Äitini aikoinaan ei enää pysynyt asumaan rakkaan miehensä kanssa. Lähihoitopaikat oli julkisella puolella lähellä tai yksityisessä paikassa. Selvitin asiaa enemmin ja kustannus kuussa olisi ollut 3000 euroa kuussa pelkkiin seinin yksityispuolella. Kuka vanha eläkeläinen pystyy tuota kustannusta maksamaan? Onneksi aktiivisella toiminnoilla sain äitini asumaan miehensä lähellä julkisella paikalla.
Miksi ihmiset kuvittelevat ettei julkisia palveluja ei ole? Tuntuu politiikalta ja palataan soteuudistukseen.
Edellinen hallitus teki uudistuksen. Hallituksessa olivat SDP, Kepu,vihreät,Vasemmistoliitto ja RKP. Uudistuksessa ei huomioitu lainkaan asiantuntijoiden ehdotusta, että hyvinvointialueisen määrä pitäisi olla viisi eli yliopistosairaaloiden yhteydessä tai vähintään 12. Rahoitus tulee valtiovarainministeriöltä. Valtion budjettiin edellinen hallitus ei huomioinut tietojärjestelmien
sopivuuden muutoksia eikä palkkaharmonisointia, jossa aikoinaan kuntien yhdistyessä ollessaan valtionvarainministeri demari Eero Heinäluoma ohjeisti, että palkat on nostettava korkeimman palkan mukaan. Harmonisointia noudatetaan vieläkin.
Toinen ongelma on Kiurun (SDP) ajama hoitotakuu kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon. Tämä avasi yksityisfirmoille rahastusmahdollisuuden ja niinhän ne tekivät. Tämä johti sotealueiden valtavaan velkaantumiseen ja käytännössä henkilöstön irtisanomisiin. Yksityiset yhtiöt alkoivat myydä lääkäri-ja sairaanhoitajapalveluja hirvittävillä hinnoilla. Lääkärien ja sairaanhoitajien shoppailu alkoi ja jatkuu, jollei tätä valtion puolelta tukita. Nyt oppositio valittaa hoitotakuun muutoksista ja kaikesta muustakin mistä olivat itse päättämässä. Seuraavan hallituksen on vähennettävä alueiden määrää viiteen asiantuntijoiden ohjeiden mukaan. Ja samalla taata yliopistosairaaloille suora rahoitus valtiolta, koska siellä tehdään tärkeää tutkimusta. Ilman noita tutkijoita olemme pitkällä aikavälillä muiden valtioiden tutkimusten varassa.
Kari Rusanen
P.S. Monet lääkärit ovat kertoneet, että yksinäiset vanhukset tulevat lääkärin pakeille ilman mitään syytä , kärsien lähinnä vain yksinäisyydestä. Kaupunki voisi varmaan tehdä jotain ?
sektorin kanssa. Järjestöjen mukana olo on ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Järjestöt ovat niitä matalankynnyksen tahoja, jotka ovat perheitä lähellä. Näemme usein ensimmäiset tuen tarpeen merkit ja voimme myös niihin tarttua, toteaa Paljakka.
Miten tilannetta voisi parantaa?
Vanhempien hyvinvointia ja sitä kautta tulevaisuususkoa voitaisiin parantaa monin tavoin. Keskeistä on tarjota riittävästi tukea ja resursseja vanhemmille, jotta he voivat paremmin huolehtia omasta ja perheensä hyvinvoinnista. Erityisesti kaivataan kotiin tulevaa arjen apua.
- Kyselystä käy selväksi, että vastaajat kaipaavat tukea vanhemmuuteen jo varhaisessa vaiheessa. Vertaistuen ja yhteisöllisen toiminnan, perheen yhteisen tekemisen merkitys nousi myös esille. Mielenterveyspalveluiden osalta vastaajat toivovat joustavampaa ja nopeampaa pääsyä palveluihin - niin aikuisille kuin lapsille, avaa Paljakka.
MLL:n Hiljaiset signaalit tunnistaa tulevaa Perhepulssi-kysely on ensimmäinen MLL:n hiljaiset signaalit -raporttisarjasta. Sarja luotaa lasten, nuorten ja perheiden tilaa yhteiskunnassa. Osa raporteista pohjaa MLL:n toiminnan kautta saatuun tietoon ja osa kootaan erillisin kyselyin. Yhteistä raporteille on, että ne tarjoavat hiljaisia, mutta
merkityksellisiä signaaleja siitä, mihin asioihin päättäjien yhteiskunnassamme tulisi tarttua.
Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto
VALITSE VAPAAMPI KAISTA
Päivitä nykypäivään. Nopea ja varma netti, joka on aina vapaasti kilpailutettavissa.