n salaatti n jälkiruoka n ruokajuoma (maito, piimä tai mehu)
(valittavana 2 eri vaihtoehtoa/pv)
• jälkiruoka
• ruokajuoma (maito, piimä tai mehu)
Ateriat toimitetaan arkisin
Ateriat toimitetaan arkisin ma-pe klo 9.30 – 13.00
PÄÄKIRJOITUS
Muovia siellä, muovia täällä
Vuoteen 2050 mennessä maailman merissä on enemmän muovia kuin kalaa. Tähän kohtalaisen järkyttävään toteamukseen törmäsin netissä eräänä päivänä. Silloin en ehtinyt jostain syystä aiheeseen sen tarkemmin syventyä, mutta syvennytäänpä nyt sitten. Mistä on oikein kysymys? Mistä kaikki muovi sinne mereen joutuu?
Meriin kertyy muovijätettä vuosittain jopa 12 miljoonaa tonnia. Suurimpana syinä ovat muovin liika käyttö ja luvattoman heikko jätehuolto monessa maassa. Suurimpia merten roskaajia ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa. Näistä viidestä maasta tulee 60 prosenttia merten muoviroskasta. Jos kuvittelet, että kyseessä on muiden maiden ongelma, niin väärin meni, sillä Suomenkin rannikoilta löytyvästä roskasta noin 75 prosenttia on muovia.
Mitä tästä sitten seuraa? Mitä haittaa muovista on? No, ensinnäkin kalat, linnut ja muut merieliöt luulevat muovia ruoaksi. Muovi voi tukkia elimistön tai eläimet kuolevat sotkeutuessan muovijätteeseen. Kuten useimmat meistä tietävät, muovi ei häviä luonnosta koskaan, se vain jauhautuu pikku hiljaa pienemmiksi muruiksi ja kuiduksi eli mikromuoviksi.
Kun mietimme tätä muovijäteongelmaa, saattaa monilla meistä olla silmissään kuva vedessä lojuvasta muovipussista. Ongelma on ikävä kyllä huomattavasti laajempi. Mikromuovi on paljon salakavalampi vaara, sillä sitä ei silmällä näe. Pieniä muovisia mikrohelmiä käytetään monissa kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa esimerkiksi kuorimaan ihoa. Yhdessä kosmetiikkatuotteessa voi olla satojatuhansia muovihelmiä. Helmet eivät jää vedenpuhdistamoiden suodattimiin, vaan kulkeutuvat pesuveden mukana vesistöihin. Niitä on käytännössä mahdoton saada pois vesistöistä, kun ne sinne ovat joutuneet. Näitä muovihelmiä käytetään kosmetiikan lisäksi myös mm. pesuaineissa, maaleissa, lannoitteissa ja öljyissä Koska mikromuovien käyttöä ei ole mitenkään säännelty, emme voi varmuudella tietää mihin kaikkiin tuotteisiin mikromuovia on lisätty. Luonnossa olevat mikromuovit keräävät itseensä ympäristömyrkkyjä ja ne kulkeutuvat pikku hiljaa askel askeleelta ravintoketjussa ylöspäin, päätyen loppujen lopuksi lautaselle asti. Ruoan seassa olevan mikromuovin syöminen on vakava terveysriski meille kaikille ympäristömyrkkyjen vuoksi.
Mitä sitten pitäisi tehdä ongleman ratkaisemiseksi? Varmin keino on tietenkin lopettaa muovin käyttö, mikä on ehkä helpommin sanottu kuin tehty. Kaikkihan tuntuu tänä päivänä olevan käärittynä muoviin. Muovia siellä ja muovia täällä. Itse asiassa luulen, että monet kuluttajat olisivat vain tyytyväisiä, jos tuotteita ei pakattaisi moninkertaisiin muovipakkauksiin. Itseani ainakin moinen ärsyttää suuresti. Kaupoissa on jo alettu vähentämään muovipussien käyttöä, mikä ohjaa kulutusta oikeaan suuntaan. Lainsäädännöllä voitaisiin ainakin kieltää salakavalan mikromuovin lisääminen tuotteisiin ja mikseipä voitaisi säätää vaikkapa jonkinlaista muoviveroa?
Helpoin tapa päästä eroon muovista on korvaavien materiaalien kehittäminen, jossa Suomi on kehityksen kärjessä. Muovin korvaaminen selluloosalla ja bio-materiaaleilla kiinnostaakin tänä päivänä yhtä useampaa yritystä. Uskon, että kun hyvä, korvaava materiaali löytyy ja kustannustaso on edes lähellä muovia, käännös parempaan tapahtuu nopeasti. Jokainen meistä voi kuitenkin jo nyt vaikuttaa muovijätteen vähenemiseen luonnossa. Käytetään kaupassa käydessämme kestokasseja tai biohajoavia pusseja ja pidetään ennen kaikkea huoli siitä, että se en ole minä, joka heittää muovia luontoon. Kierrätys kunniaan.
päätoimittaja Petri Salomaa petri.salomaa@omalahio.fi
Joulun odotus on erityistä aikaa. Se näkyy jo siinä, että sille on oma nimensä, adventinaika. Kun menneinä vuosina kiersin kouluissa kertomassa adventista ja kysymässä lapsilta, että mitä he odottavat joulussa, he kertoivat odottavansa joulun lähestymistä, jouluperinteitä ja jouluruokaa. Ajattelen tuon järjestyksen kuvaavan hyvin sitä, miten me valmistaudumme jouluun. Teemme ensin näkyväksi sitä, että joulu on lähestymässä, valmistelemme sitten jouluperinteitä ja joulun ollessa korvilla hankimme ja valmistamme jouluruoat ja -herkut.
Kaikki tämä vaatii melkoisen määrän valmistelua. Saatamme sen keskellä huokaista, että tuleeko se joulu, kun on vielä niin paljon tekemättä. Ehkä etenkin silloin meidän on hyvä
hiljentyä adventin sanoman äärelle.
Sana adventti tulee latinan sanoista adventus Domini, jotka merkitsevät Herran tulemista. Hän tulee keskellemme hyvin vaatimattomiin oloihin pienenä, heikkona ja hauraana, ilman ehtoja. Juuri siinä piilee joulun suuruus. Me emme kykene raivaamaan tietä joululle, saati tekemään sitä. Joulun tekee alusta loppuun Herra.
Jumalanpalveluksia voi seurata myös Launeen seurakunnan YouTube-kanavalta (linkki myös Launeen seurakunnan Facebook-sivulta).
Launeen kirkko: Messu su 1.12. klo 10 Roope Syngelmä, Kati Saukkonen, Johanna Suomala, Sonja Tissari, kirkkokahvit. Pyhäkoulu messun aikana. Su 1.12. klo 18 Armas Maasalon adventtivesper, Launeen kirkkokuoro, projektikuoro, Hämeenlinnan kirkkokuoro, Juho Punkeri, Johanna Suomala, Sonja Tissari, Heikki Pelkonen. Aamurukous joka ke klo 9. Avainmessu ke 4.12. klo 19 Riitta Särkiö, Sonja Tissari.
Kastettu: Mauno Antero Valdemar Laukkanen
Kuollut: Mikko Tapio Sivonen 83 v, Sisko Raili Marjatta Ylitalo 70 v
PE 29.11. Aimo LA 30.11. Antti, Atte, Antero
SU 1.12. Oskari, Oskar
MA 2.12. Unna, Anelma
TI 3.12. Meri, Vellamo
KE 4.12. Airi, Aira TO 5.12. Selma
PE 6.12. Itsenäisyys
päivä, Niko, Niila, Niklas
Adventtina tapahtuu
Ensimmäiseen adventtiin kuuluu monia mukavia perinteitä Launeen seurakunnassa. Lauantaina 30.11. klo 11–13 on kirkolla myyjäiset, joista voi ostaa lähetyksen hyväksi mm. joululaatikoita, tuoreita leivonnaisia ja käsitöitä. Kahviossa nauttitaan riisipuurosta ja joulutortuista. Onnenpyörääkin pääsee pyörittämään. Ensimmäisenä adventtina 1.12. lauletaan hoosiannaa messussa klo 10. Silloin alkaa uusi kirkkovuosi, kirkkokahvitkin on, niin kuin meillä aina sunnuntaisin. Hoosiannaa pääsee laulamaan vielä Renkomäen sunnuntaiolkkarissa klo 16, jossa myös leivotaan pipareita, tehdään jouluaskarteluja, leikitään ja pelataan. Tämä kaikenikäisten yhteinen
iltapäivä päättyy iltapalaan. Ensimmäisen adventin iltana 1.12. klo 18 Launeen kirkossa on jo perinteeksi muodostunut Armas Maasalon (1885-1969) adventtivesper. Iltajumalanpalveluksen toteuttavat Launeen kirkkokuoro, projektikuoro, vieraileva kirkkokuoro Hämeenlinnasta johtajanaan Juho Punkeri sekä Johanna Suomala, Sonja Tissari ja liturgina Heikki Pelkonen. Launeen kirkkokuoro ja kanttorit käyvät edellisenä iltana adventtiaattona vierailulla Hämeenlinnan Kalvolan kirkossa ja toteuttavat siellä yhteistyössä Kalvolan ja Hattulan kuorojen kanssa saman teoksen.
Riitta Särkiö
Kauneimmat joululaulut
soivat taas!
Launeen seurakunta järjestää tänä vuonna 11 yhteislaulutilaisuutta, joissa lauletaan kauneimpia joululauluja ja kerätään vapaaehtoinen kolehti Suomen Lähetysseuran joulukeräykseen. Osallistujat saavat lauluvihon kotiinsa, niin että laulut saavat soida vielä sielläkin. Ensimmäinen näistä tilaisuuksista toteutetaan lasten ehdoilla. Itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 16 on Launeen kirkossa lasten kauneimmat joululaulut. Tätä vähän vajaan tunnin mittaista lauluhetkeä vetävät Sonja Tissari ja Riitta Särkiö. Kulkuset ja lasten äänet tekevät näistä lauluista ihan erityisen. Tervetuloa - myös ilman omia lapsia!
Perunkirjoitukset, testamentit ja edunvalvontavaltakirjat ammattitaidolla Perunkirjoitus Varpu Välimaa Oy
janne.valimaa@perunkirjoitukset.fi minttu.lohisalo@perunkirjoitukset.fi Rauhankatu 17 B, 15110 Lahti
TAKATASKU
Café Eila
Avoinna ma ja ke–pe klo 8.30–13.30 ja ti klo 9.00–13.30
Lounasruokala Makuhetki Avoinna ma–pe klo 11.00–13.00.
Perjantai: Takatasku suljettu, Hyvää Itsenäisyyspäivää!
Seuraa ilmoitteluamme: www.takatasku.net
Pulmakulma
Yksilöllistä tietokoneen, kännykän tai muiden älylaitteiden käytön opastusta.
Varaa aikasi puh. 044 719 4637
Mukaan matkalle sopii ja voi ilmoittautua. Launeen miestenpiiri järjestää perinteisen jouluvaellusmatkan Parikanniemen orpokotiin Mikkelin Ristiinaan. Siellä jouluevankeliumi näytellään luonnon keskellä vaeltamalla noin kilometrin matkalla soihtujen valossa.
Eri pisteillä esitetään jouluevankeliumin keskeiset tapahtumat ja vaellus päättyy seimen äärelle. Alussa kokoonnutaan alueen kirkkoon laulamaan tuttuja joululauluja. Mukaan matkalle voi ilmoittaa miesten lisäksi vaimoja, tyttöystäviä tai muita ystäviä!
Matkan hinta hengeltä on 20€ Bussi lähtee Launeen kirkon pihalta pe 13.12. klo 16.00.
Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset puhelimitse Esa Hietaniva 040-7780635
Janne puh. 044 560 0004, Minttu puh. 050 543 5782
VIIKKO 49
Roope Syngelmä
Tuleeko se joulu?
Kanttorit Sonja Tissari ja Johanna Suomala odottavat joulua paljon.
- Se on meille vuoden kiireisintä aikaa ammatillisessa mielessä, mutta samalla se luo uudenlaisen odottavan tunnelman joka vuosi.
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Launeen seurakunnan kanttorit
Johanna Suomala ja Sonja Tissari kertovat, että joulukuu on heille kiireisin vuodenaika. Toinen sesonkiaika kanttoreille on pääsiäinen, mutta se kestää lyhyemmän ajan.
– Se on ihanaa aikaa, kun saa soittaa ja laulaa paljon ja nauttia yhteisöllisyydestä kirkossa, kanttorit tuumaavat.
Kanttori Suomalan mukaan, vaikka suomalainen yhteiskunta on osin polarisoitunut, joulu on kuitenkin vielä meidän kaikkien yhteinen juhla ja siihen kuuluvat myös erottamattomana osana joululaulut. Ihmiset haluavat laulaa joululauluja yhdessä. Joululaulut puhuttelevat myös heitä, jotka eivät käy aktiivisesti kirkossa tai syty hengellisestä sanomasta.
– Siinä on kuitenkin jotain pyhää, kun ihmiset kokoontuvat kirkkoihin laulamaan yhdessä. Silloin on aina myös hyvä fiilis soittaa.
Kauneimmat joululaulut täyttävät aina kirkkosalit joulukuussa Launeella.
– Meillä on yli 10 yhteislaulutilaisuutta ennen jouluaattoa. Osa niistä on suunnattu lapsille.
Suomalan mielestä kotimaiset joululaulut ovat usein melankolisia, mutta toisaalta niissä on myös ihanaa lämpöä.
– Meillä on joululaulumaraton 22.12. ja silloin lauletaan kaikki lauluvihkon laulut läpi. Sen lisäksi yhteislaulutilaisuudessa on mukana Launeen seurakunnan nuorten bändi.
Kirkko on juhlava ja kodinomainen
–Orientoidumme joulutunnelmaan jo varhain syksyllä. Minä olen kirjoittanut ensimmäiset sovitukset nuorten bändille jo syyskuussa, kanttori Sonja Tissari kertoo.
Kanttori on valinnut nuorten bändille sekä perinteisiä joululauluja että myös hieman popahtavampia tulkintoja.
– Tulkoon joulu on yksi suosituimpia suomalaisia joululauluja. Sen säveltäjä Pekka Simojoki esiintyy Ex Ceteran kanssa Liipolan seurakuntakeskuksessa 7.12. Soittolistalta löytynee myös tämä jo klassikon asemaan päässyt joululaulu?
Kanttori rakastaa suomalaisia mollisävytteisiä joululauluja. – Varpunen jouluaamuna on yksi
suosikeistani.
Launeen kirkossa on upea akustiikka ja sitä kannattaa tulla kanttori Tissarin mukaan aistimaan yhteislaulutilaisuuksiin.
– Tämä on samalla kodinomainen ja juhlava tila. Täällä on hyvä laulaa yhdessä. Se lämpö ja tunnelma täytyy kokea henkilökohtaisesti, kun kirkko on aivan täynnä. Sitä ei oikein voi sanoilla kuvata.
Petri Görman
Keskiviikkona 4.12. klo 18
Torstaina 14.12. klo 18
Orimattilan kirkko
ELOKUVAMUSIIKKIA
SELLO SOI JOULULAULUJA
JA JOULUN TUNNELMAA
Tunnettuja ja harvinaisempia joululauluja sellolla ja laulaen
Elokuvateemoja Tuulen viemästä Indiana Jonesiin sekä joululauluja
SEELI TOIVIO, sello ja laulu
www.seelitoivio.com
RAINEN SANANEN
Äänestään mies tunnetaan
Intohimoinen futismies Tuomas Virkkunen tunnetaan toki kasvoiltaan ainakin Tampereella, Hesassa ja Barcelonassa. Varsinkin Mestareiden liigaa selostava moottorileuka on vuoden 2008 Urheilutoimittaja. Eikä into sammu. Päinvastoin.
Tuomas kertoo, että on suositellut mykistysnappia, jos ääni alkaa ärsyttää. Palautetta tulee laidasta laitaan, isoja kehuja ja välillä dumataan alimpaan helvettiin.
Tuomas kokee, että selostajan tärkein tehtävä on tunnelman luominen. Siinä hän minusta onnistuu 10+. Asiantuntemus ja into paistavat läpi. Esikuvinaan mies pitää rennon tyylin Antero Mertarantaa ja Jukka Rönkää.
Tuomaksella on satoja selostuksia. Mieleen ovat jääneet esimerkiksi 2017 Barca-PSG, 2019 Liverpool-Barca ja 2019 Ajax-Tottenham.
Välillä Tuomas matkustaa pelipaikkakunnalle, usein selostuspaikka on Maikkari.
Oho. Alkuaikoina Tuomas teki ennakkotyötä jopa 14 tuntia yhtä peliä varten. Nyt riittää vähemmän, kuitenkin useampi tunti siinä menee. Perusteellinen.
Lopuksi kuvittelen, miten Tuomas selostaa tulevan kesän kävelyfutisottelua.
”Ai kauheaa. Nyt tehdään historiaa. Puolilihava Järvinen riistää pallon keskialueella kyseenalaisin keinoin. Pilli ei soi. Järvinen etenee uskomattoman nopeasti, mutta ei sitä voi juoksuksi tulkita. Laukaus lähtee, aivan järjetön veto! Maali. Maa-aa-liii! En ole eläissäni nähnyt vastaavaa. Verkko repeää. Ei tarvita VARia!”
Raine Järvinen
Alueen asukkaille tarjolla riisipuuroa, kuuma glögiä ja mehua. Tule viettämään mukava hetki kanssamme!
Puuroa tarjolla 60 ensimmäiselle!
T: Patoseudun omakotiyhdistyksen hallitus
Tervetuloa!
Patoseudun omakotiyhdistys ry
Uusi kultaliike auki!
Jalkaväkimiinakeskustelu tarvitsee faktoja
Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola kertoi MTV:lle, että jalkaväkimiinoista tarvitaan keskustelua, koska turvallisuusympäristö on muuttunut. Hänen mukaansa turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi sen jälkeen, kun Suomi luopui jalkaväkimiinoista ja liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Komentajan lausuntoa on helppo ymmärtää kotimaisen keskustelun näkökulmasta. Hän ei ota suoraan kantaa pitäisikö Suomen irtaantua Ottawan sopimuksesta, koska päätös on poliittinen. Hän kuitenkin kävisi keskustelua paitsi jalkavälimiinoista, myös uusista teknologioista. Tämä viimeinen lause on etenkin niin mielenkiintoinen, että asiaa pitää ja tulee tarkastella laajemmin.
Tässä on koko asian ydin. Maailma muuttuu ja teknologiat kehittyvät, mutta me kaipaamme turvallisuutta ja jalkaväkimiinoissa on jotain sellaista perinteistä ”turvaa”. Me ymmärrämme mitä ne ovat ja miten ne toimivat. Tosiasiallisesti jalkaväkimiina on tyhmä ja vanhanaikainen ase. Sen käyttö luo suuren vaaran siviileille ja omille sotilaille.
Miten maailma toimii nykyaikana? USA:n presidentin Joe Bidenin hallinnon päätös lähettää jalkaväkimiinoja Ukrainalle koskee todennäköisesti akkukäyttöisiä miinoja, eli ne menettävät tehonsa parissa viikossa, jonka jälkeen ovat vaarattomia. Tarkoittiko puolustusvoimien komentaja jotain tällaista? Vai sittenkin jotain vanhasta maailmasta? Ottawan
sopimuksen 2. artiklan mukaan jalkaväkimiina on mikä tahansa ase, joka on ”uhrikäyttöinen”, eli kohde omalla toiminnallaan laukaisee aseen. Suomella on edelleen varastoissa n. 15.000 toimintakykyistä jalkaväkimiinaa, jotka on voitu jättää tuhoamatta Ottawan sopimuksen nojalla ”koulutuskäyttöön”. Eli meillä on näitä miinoja jo, vaikkakaan ei toki niitä määriä kuin aiempina vuosikymmeninä. Komentaja ei spekuloi sillä, mistä niitä hankittaisiin lisää.
Vanhanaikaisia jalkaväkimiinoja ei käytännössä valmista enää kukaan. Tai ehkä joku jossain. Suomi on itse valmistanut näitä varmaankin joskus vuosikymmeniä sitten. Suomi halunnee olla uutena Nato - maana puolustusalan uusien teknologian edelläkävijä, ei perässähiihtäjä? Siksi pitäisi puhua uusien teknologioiden mahdollisuuksista, ei paluusta johonkin vanhaan. On yleisesti tiedossa, että jo nyt modernien miinojen aktivointi ja passivointi etänä on mahdollista. Tai siten, että ne passivoituvat tietyn aikataulun mukaan. Samoin on mahdollista miinojen tarkka paikannus digitaalisesti. Asiantuntijapiireissä vanhanaikaisia ja nykyaikana tyhmäksi katsottavia jalkaväkimiinoja tuskin kukaan kaipaa takaisin.
Komentaja on oikeassa siinä, että toimintaympäristö on muuttunut, mutta ulostulon ajankohta ihmetyttää. Mikä juuri nyt on komentajan mukaan olennaisesti muuttunut? Hieman huolestuttaa, jos suomalaiselle kenraalille tulee yllätyksenä
venäläinen sodankäyntitapa. Eivätkö he muka ole käyttäneet jalkaväkimiinoja ihan samalla tavalla Georgiassa, Syyriassa ja Krimillä jo vuonna 2014? Kaikki nämä vuodet, 2012 Ottawan sopimukseen liittymisestä lähtien, puolustusvoimat ovat sanoneet, että jalkaväkimiinojen suorituskyky on saatu täysimittaisesti korvattua (mm. hankkimalla tilalle vielä miinojakin karumpi asetyyppi eli rypäleammukset). Tähän minä olen uskonut, mutta hyvä, että voimme keskustella tästäkin asiasta avoimesti.
Asialla on myös suuri ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Suomen irtaantuminen Ottawan sopimuksesta olisi järisyttävä kansainvälinen uutinen ja turvallisuuspoliittinen hätäraketti taivaalle, jonka viesti olisi, että me emme pärjää täällä ja sotilaallinen varautumisemme on sen verran heikkoa, että meidän pitää irtaantua yhdestä maailmanhistorian merkittävimmästä kansainvälisestä sopimuksesta. Mitä meidän Nato-liittolaisemme miettisivät? Irtaantumisella olisi siis korkea ulko-w ja turvallisuuspoliittinen hinta, eikä tällaisia päätöstä voi tehdä umpiossa. Onneksi voimme puolustuspoliittisessa selonteossa käydä tätäkin keskustelua julkisuuden lisäksi myös eduskunnassa. Tosiasiat edellä.
Löydä aarteita Taivaskullasta!
Löydä kierrätettyjä aarteita Taivaskullasta!
Vapaudenkatu 2 LT39, 15110 Lahti
Maanantai–Perjantai klo 10–17
Vapaudenkatu 2 LT39 aina maanantaista perjantaihin klo 10-17.
SAADAKSESI PARHAAN HINNAN KULLASTA JA HOPEASTA TUO ESINEESI MEILLE MYYNTIIN! Mikäli et pääse paikalle, kysy meidät huippusuositulle kotikäynnille!
OSTAMME ROMUKULTAA KORKEALLA HINNALLA Saadaksesi parhaan hinnan kullasta ja hopeasta, tuo esineesi meille myyntiin! Voit kysyä myös suositulle kotikäynnille.
Taivaskulta Oy viettää avajaisia ke 4.12 klo 10-17
Löydät uniikkeja kulta- ja hopeaesineitä tai tuo omat arvoesineesi arvioitavaksi.
Löydät uniikkeja kulta- ja hopeaesineitä tai voit vaihtaa omia esineitäsi rahaksi!
Vetoomuksen luovutustilaisuudessa Juha Rostedt sai Terttu Nurmisen ompeleman pussilakanan. Pussilakanaan kommentteja olivat kirjoittaneet Launeen kirjastopalveluja käyttävät. Viesti päättäjille on yksimielinen, kirjasto on säilytettävä. (kuva Helena Juutilainen)
PAIKAN PÄÄLLÄ VAIN AVAJAISPÄIVÄNÄ:
PAIKAN PÄÄLLÄ AVAJAISPÄIVÄNÄ
• Ilmainen jalokivien tunnistus asiantuntija Christella Randman toimesta.
• Kahvia ja pientä purtavaa.
• Jaathan tiedon naapurillekin!
Ps. Mahdollisuus teettää tilaustöitä! Lisätietoja: 045 804 7300
Vetoomus Launeen kirjaston säilyttämisen puolesta luovutettiin
Lahden kaupungin päättäjille
Launeen kirjaston puolustajien etuvartio Helena Juutilainen , Terttu Nurminen ja Kalle Veirto luovutti perjantaina 22. marraskuuta kirjaston kohtaloa koskevan adressin Lahden kaupungille. Vetoomuksen otti vastaan kaupungintalolla valtuuston puheenjohtaja
Juha Rostedt . Rostedt suhtautui kirjastoomme myötätunnolla ja selvitti päätöksenteon järjestystä, mutta ei luvannut asiaan muutosta. Se ei ollut enää valtuuston asialistalla. Kirjastot kuuluvat hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan toimivaltaan. Lautakunta päätti Launeen kirjaston sulkemisesta yksimielisesti kokouksessaan keskiviikkona 9. lokakuuta. Kirjaston toiminta nykyisellä paikalla loppuu vuoden 2025 lopussa.
Ville Skinnari
Yrittäjä Teemu Yrjönen:
Laune on paras paikka autopesulalle Lahdessa
Launeen Pesuparkki viettää kolmevuotissynttäreitään parhaillaan.
- Autot pestään usein kauppareissujen yhteydessä. Sen vuoksi Laune on meille paras mahdollinen paikka, yrittäjä Teemu Yrjönen toteaa.
– Kolme vuotta sitten jännitti, kuinka lahtelaiset ottavat Pesuparkin vastaan. Nyt voi sanoa, että konsepti toimii. Olemme onnistuneet haalimaan hyvin asiakkaita Lahden alueelta, yrittäjä Teemu Yrjönen kertoo.
Autopesulapalveluiden kuukausimaksut yleistyivät edellisen vuosikymmenen aikana ja Pesuparkki oli ensimmäisten yritysten joukossa, jotka ottivat uuden palvelukonseptin käyttöön.
– Pesumäärää ei ole rajattu meidän
palvelukonseptissa. Kuukausimaksulla voi pestä auton niin usein kuin haluaa. Myös imurointi laadukkailla välineillä kuuluu kuukausimaksuun. Yrittäjä kertoo, että Lahdesta löytyi tontti osittain sattumalta viisi vuotta sitten.
– Suunnittelussa meni aikaa vuosi ja sitä seuraava vuosi rakennettiin autopesulaa. Uusi autopesula avattiin Launeelle vuonna 2021.
Lahdessa on tiukka kilpailutilanne ja se on hyvä asia erityisesti asiakkai-
den näkökulmasta.
– Autoilijoille se tarkoittaa huokeita hintoja autopesulapalveluihin.
Talvella ja keväällä pestään eniten autoja
– Autoa kannattaa pestä mahdollisimman usein. Itse pesetän auton useita kertoja kuukaudessa.
Eniten autopesulapalveluja käytetään talvella ja keväällä maanteiden suolauksen johdosta.
– Esimerkiksi talvirenkaiden nostattama piki ja suola halutaan pestä pois auton rakenteista ja peltien pinnoilta talvella sekä keväällä, jotka on vuoden kiireisimpiä aikoja.
Yrittäjän mukaan aktiivinen auton pesettäminen ehkäisee lian pinttymistä ja auton ruostumista.
– Ruosteen määrä lisääntyy helposti auton rakenteissa, jos niihin kertyy likaa. Autojen alustat, lokasuojat ja helmat ruostuvat helpoiten. Pesettäminen on siis yksi merkittävä auton huoltotoimi.
Puhtaassa autossa eivät likaannu vaatteet.
– Puhdas auto on myös mukavampi ja turvallisempi ajaa. Moni ostaa auton ulkonäön perusteella niin onhan se kiva, että auto näyttää puhtaalta ja uuden veroiselta.
Ekologisuus on kilpailuvaltti
– Ympäristöystävällisyys on yksi merkittävä asia markkinoinnissa. Pe-
Autopesulat käyttävät paljon vettä ja osa vedestä puhdistetaan sekä käytetään uudestaan.
–Vedenpuhdistusjärjestelmä on ollut Pesuparkille merkittävä vapaaehtoinen ekologisuusinvestointi.
Yrittäjä muistuttaa, että kaikkien kuluttajien tarpeet on huomioitava konseptissa.
– Osalle kuluttajista ympäristöarvot ovat todella tärkeitä asioita.
Autopesulassa on ekologisempaa huoltaa auto kuin kotipihassa.
VAROITUS!
Nauhat eivät kestä aikaa
– Pihalla pesuvedet valuvat aina luontoon. Pesulassa ne menevät puhdistusprosessiin. Likavettä käsitellään asianmukaisesti ennen kuin se pääsee viemäriverkostoon autopesulassa.
Kemikaalit ja harjamateriaalit ovat kehittyneet paljon ja sen vuoksi naarmukuvioita ei tule enää autojen maalipinnoille.
– Sen vuoksi autoja voi pesettää useamman kerran kuukaudessa ilman mitään huolia.
Esiintymässä Royal Brass, Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Juha Rostedtin puhe. Seppeltenlasku sankarihaudalle ja Karjalaan jääneiden muistomerkeille.
11.20 Kahvitarjoilu Ristinkirkossa
13.00 Koko perheen itsenäisyyspäivän juhla
Sibeliustalossa (kaikille avoin)
Juhlassa nähdään pääesiintyjänä hurmaava Konsta Hietanen sekä Lahden Tanssiopiston tanssiryhmien ihastuttavia tanssiesityksiä. Tilaisuuden musiikista vastaavat Lahden konservatorion puhallinorkesteri APO ja naiskuoro Filianna. Juhlapuhujana on tämän vuoden Lahden mitalin saanut Teresa KemppiVasama. Kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen tuo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt. Juhlan juontavat Lahden Nuorisoteatterin nuoret.
Itsenäisyyspäivän kansalaisjuhla on koko perheen juhla, johon kaikki ovat tervetulleita. Käsiohjelmia jaetaan ovelta kello 12.15 alkaen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy! Juhlan kesto n. 50 min, ei väliaikaa.
15.00 Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti
Sibeliustalossa
Sinfonia Lahti Pekka kuusisto, kapellimestari ja viulu
Iro Haarla: Barcarole
Jean Sibelius: Rakastava
Ida Moberg: Auringonnousu-sarja
Lotta Wennäkoski: Verdigris
Jean Sibelius: Finlandia
Fredrik Pacius: Maamme
Pekka Kuusisto kuljettaa kotimaisen säveltaiteen keskipisteeseen itsenäisyyspäivän kunniaksi.
Konsertin kesto n. 1 t, ei väliaikaa.
Liput: Lippu.fi-myyntikanavista
Liput: 34–13 € aik. / 28–13 € eläk. / 10–8 € lapsi, opiskelija ja työtön
Konsertti myös katsottavissa kuukauden ajan orkesterin
SL ClassicLive -mobiiliaplikaatiossa sekä orkesterin verkkosivuilla.
Sinfonisesti yhdessä: Polttimo Oy
16.30 Partiolaisten soihtukulkue ja seppeleenlasku Ristinkirkolla
Soihtukulkue: Vuorikatu – Erkonpuisto – Aleksanterinkatu – Kauppatori – Mariankatu – Ristinkirkko Järjestäjänä Lahden Alueen Partiolaiset ry.
Tapahtumat järjestävät: Lahden kaupunki, Lahden seurakuntayhtymä, eri kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoiset
Lahden Seudun
Varhaiseläkeläiset ry 1.12.Tanssit Pesäkalliolla, Eki Jantunen. 8.12. Tanssit Pesäkalliolla, Mervi Kari & Tuuliviiri. 27.11. Joulujuhla Walimolla. 7.12. Teatterimatka Kouvolaan, Kirka, Merja. 09-11.12 Pitkä päivä Tukholmassa. samalla joulumatka, Jaana. 13.12. Jouluretki Porvooseen, Lea. 21.12. Joulupukin kuumalinja, musikaalikomedia aikuiseen makuun, Lea 23 – 26.12. Joulumatka Kylpylähotelli Peurunkaan, Lea. 29–30.12. 22-tunnin risteily Victorialla Tallinnaan, Lea. 31.1. - 10.2. Playa Del Inglis, täynnä, peruutuspaikkoja, Lea. 11.2. Helsinki taiteitten äärelle, Marketta. 30.3. Konsertti Lauluviihteen juhlaa, Lahden Konserttitalo, Marketta. 28.4. - 3.5. Italian Toscana ja Liguria, täynnä, peruutuspaikkoja, Marketta. 26.6. Naantali, Kultaranta, Marketta. 11–13.7. Seinäjoen tangomarkkinat, Lea
Etelä-Lahden sosialidemokraatit ry SYYSKOKOUS pidetään ma 2.12.2024 klo 18 leipomo-kahvila Muta & Kakussa, Launeenkatu 82. Lämpimästi tervetuloa.
SEURATOIMINTA
Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys ry
KIRJANJULKKARIT JA PIKKUJOULUT la 30.11 klo 18-21
Tule juhlistamaan uutta kirjaa ja tonttuilemaan yhdessä naapuriesi kanssa! Puutaloperspektiivi-kirjanjulkistustilaisuus ja asukasyhdistyksen pikkujoulut järjestetään la 30.11 klo 18 alkaen Anttilanmäen koulun juhlasalissa. Kirjan ennakkotilanneilla on mahdollisuus noutaa kirjansa tapahtumapaikalta 18.30-21.00. Kirjoja myös myynnissä paikan päällä. Luvassa mukavan yhdessäolon lisäksi mm. kuohuvaa ja pientä purtavaa sekä livemusiikkia. Tilaisuudessa esiintyy lahtelainen jazzbändi Duo Karhos. Tilaisuus on jäsenille ilmainen ja ei-jäsenille 10 e. Tilaisuuteen pitää ilmoittautua etukäteen Holvin kautta, voit ilmoittautua myös mailitse asukasyhdistys@anttilanmaki.fi
puheenjohtaja ja hallitus. Suunnitellaan, miten juhlistetaan kirjaston viimeistä vuotta. Keskusteltuun saa osallistua, vaikka ei ole jäsen. Hallitukseen ei painosteta, tule siis huoletta vailla sitoutumispakkoa! Joulutorttukahvit. Tervetuloa kokoukseen!
PERINTEISET PIKKUJOULUT kaikille launeelaisille tiistaina 17.12. klo 17–19 Launeen kirjastolla. Lauletaan yhdessä niin maallisia kuin hartaampia lapsille ja aikuisille tuttuja
joululauluja klo 17–18 Antti Kalliomaan säestyksellä. Tarjolla glögiä ja pipareita. Kirjasto on auki normaalisti. Lämpimästi tervetuloa!
Renkomäen Martat
4.12 klo 18 vietämme pikkujouluja nyyttärimeiningillä. Tervetuloa!
Lahden Laulajat
Lahden Laulajat -kuoron vuosikokous pidettiin ma 11.11.2024. Tavanomaisten vuosikokousasioiden lisäksi kuorolle valittiin hallitus tulevalle toimikaudelle.
Hallitukseen valittiin: Riitta Salmensuu (kuoron uusi puheenjohtaja), Liisa Juvonen (sihteeri/ taloudenhoitaja), Jukka Jäkälä, Anne Loihuranta-Karlsson (nuotistonhoitaja), Anneli Seppälä (varapj/ tiedottaja). Kuoro harjoittelee Harjula-opiston tiloissa, Harjulankatu 7, 15150 Lahti. Syyskauden viimeiset harjoitukset pidetään ma 2.12.24 klo 18 -20.30. Kevätkausi alkaa ma 13.1.2025. Kuoroa johtaa musiikinmaisteri, rouva Kai Kirik. Lisätietoa Harjula-opiston verkkosivuilla - ja kuoron fb-sivuilla.
Puotikatu 7, 15700 Lahti 050 599 3283 www.salejarvi.fi
Sinun ilmoituksesi tähän? Jouni Rasimäki p. 040 546 1134
Venetsia 140 kpl JAKAMAAN
Alpolle kahvia
K-Market Hyppyri
K-Market Saksala • S-Market Hennala • Takatasku
• Prisma Laune • Kauppahalli, tori • Sale, Liipola
Launeen asukas- ja omakotiyhdistys ry SYYSKOKOUS Monitoimikeskus Takataskussa (Huovilankatu 4) torstaina 5.12.2024 klo 18:00 alkaen. Käsitellään sääntömääräiset asiat eli vuoden 2025 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan • Citymarket Laune
Viime viikon kuvassa oli jalkapallovalmentaja Mika Lehkosuo. Veikattiin myös Kai Hyttistä, Peter Franzenia ja Georg C. Ehnrothia. Onnettaren suosikki oli tällä viikolla, Alpo Honkanen, onnea!
Mika Lehkosuo (s. 8. tammikuuta 1970 Helsinki) on suomalainen jalkapallovalmentaja ja entinen jalkapalloilija. Hän toimii Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkuevalmentajana.
Lehkosuo pelasi urallaan Vantaan Pallossa, FF , Helsingin Jalkapalloklubissa ja kaudella 1998–1999 vuokralla Italiassa Serie A:ssa AC Perugian joukkueessa. HJK:ssa hän voitti kaksi Suomen mestaruutta, neljästi liigacupin ja pelasi kaikkiaan 189 liigaottelua. Suomen maajoukkueessa Lehkosuo pelasi 17 ottelua. Valmentajauransa Lehkosuo aloitti Helsingin Jalkapalloklubin A-junioreissa 2004. Hän saavutti Hongassa SM-hopeaa 2008, 2009 ja 2013. Tämän lisäksi joukkue voitti Liigacupin 2010 ja 2011 sekä Suomen Cupin 2012. 2014 Lehkosuosta tuli Helsingin Jalkapalloklubin päävalmentaja .
Vastaus ti 3.12. klo 15 mennessä osoitteeseen: Omalähiö-lehti, Patomäentie 10, 15610 Lahti, Email:omalahio@omalahio.fi tai www.omalahio.fi
Oikein vastanneiden kesken arvomme kilon kahvia.
Kuvassa: Lähettäjän tiedot: Puh.
Miksi?
Tämän aamun (ESS 27.11) lehdessä oli taas uutinen, jollaisia on ollut jo pitkän aikaa liian paljon ja liian usein: kaksi 16- vuotiasta kaveria olivat päivän valoisaan aikaan kaupungin keskustassa ryöstäneet alaikäisen pojan ja saaneet saaliikseen pienen summan rahaa.
Samat ”sankarit” olivat yrittäneet ryöstää toisenkin alaikäisen Hollolassa, mutta jääneet sillä kertaa ilman saalista, mikä tietenkin oli hyvä juttu. Hyvä juttu sen sijaan ei ole se, että kokemus on varmasti jättänyt jälkensä molempien uhrien mieleen.
Lahden keskustassa tapahtunut ryöstö päättyi sillä lailla onnekkaasti, että poliisi vangitsi tekijät nopeasti saamiensa tuntomerkkien perusteella. Vähemmän onnekasta lehden lukijan mielestä on se, että alle 18- vuotiaat kaverit pääsivät nopeasti vapaiksi kenties suunnittelemaan uusia kolttosia. Matkustuskielto, kertoi uutinen, heille oli määrätty.
Nuorten tekemiä ryöstöjä ja pahoinpitelyitä tapahtuu liian usein. Joskus kaveriporukka videoi
JOKISKA
tekojaan ja levittää kuvat someen kuin suurenakin voiton merkkinä. Uhrit ovat usein lähellä tekijöittensä ikää, mutta eivät aikuisetkaan ole välttämättä turvassa. Ryöstösaaliina viedään rahaa tai kännykkä, mutta joskus myös merkkitakki päältä tai kalliit kengät jalasta. Ja liian usein tekijät kuten uhritkin ovat nuoria, alle 18- vuotiaita. Miten tällaiseen käyttäytymiseen on tultu?
Suomessa rikosoikeudellinen ikäraja on 15 vuotta, joten alussa mainitut nuoret ylittivät sen, mutta harvoinpa lehdissä on kerrotaan 15-20 -vuotiaille langetetuista tuomioista, jotka olisivat pieniä sakkoja tai lyhyitä ehdonalaisuuksia kummempia. Herää etsimättä kysymys, miten tutkitaan tai on tutkittu, kuinka usein samat henkilöt uusivat tekojaan ja kuinka tiheään tahtiin. Onko tarkoitus näyttää muille nuorille, miten jännittävää on vähän rötöstellä ilman pelkoa mainttavammista seuraamuksista. Jos näin on, niin ehkä isojen päättäjien pitäisi tarkastella lakeja uusiksi.
Esillä kotimaista laadukasta taidetta, tunnetut taiteilijat, 500 kohdetta, myös taidelasia. esim. H.Tynell, N.Still, Arabia ym.
JOKIMAAN TAIDETALO
Av. LA–SU ja TO 12–17, p. 040 541 6974
Äijälänkatu 3, Lahti, Haltonin risteys
TERVETULOA TINKIMÄÄN!
Vaan entäpä, jos nuorison joukossa ilmenevä väkivaltainen käytös onkin viesti jostain isommasta, yhteiskunnan sisällä olevasta ongelmasta? Entä jos se lähtee jo perheistä, joissa keskinäiset suhteet ja arvomaailma eivät ole kohdallaan? Entäpä jos koko yhteiskunnan arvot ovat hukassa? Entäpä, jos syy onkin nuorten joukossa koettu epätasa-arvo, näköalattomuus ja kateus: toisilla on rahaa, toisilla ei? Toisilla on ystäviä, toisilla ei? Toiset hyväksytään ja toiset ei? Syitä nuorten rikollisiin tekoihin pitää pohtia, ja heillä joilla on valtaa, pitäisi puuttua ongelmiin toden teolla. Hyssyttelemällä ja hyysäämällä ei saada aikaan mitään hyvää, vaikka kuinka sellaiseen uskoisi.
Eila Jokinen
OMALÄHIÖ
ilmestyy ensi viikolla TO 5.12.
Aineiston deadline KE 4.12. klo 10
Parhaat joululahjaideat Vesijärven ystävälle!
Hanki vuoden tyylikkäin kalenteri ja pääset ihailemaan upeita paikallisia vesistömaisemia seinälläsi läpi vuoden! Kalenteri on myös mitä mainioin joululahjaidea. Kalenterin hinta on 19 € ja sen myynnistä syntyvä tuotto käytetään Vesijärven ja muiden paikallisten vesistöjen hyväksi.
Kalenteria myyvät:
• Prisma Laune
• Prisma Syke
• Prisma Holma
• Prisma Hollola
• S-market Ankkuri
• S-market Jalkaranta
• Sataman käsityökauppa Ulpukka
• K-Supermarket Vääksy
Voit myös tilata kalenterin Vesijärvi-kaupasta suoraan kotiisi! Vesijärvi-kaupassa liityt myös kätevästi Vesijärven kummien kasvavaan joukkoon tai annat kummiuden lahjaksi! Kaupasta löytyy myös muita tuotteita, joilla voit tukea Vesijärvi-työtä. Kurkista samalla uudistuneet verkkosivumme!
@ilovevesijarvi
facebook.com/vesijarvi
Eila Jokinen
Hiihtämään ensilumenladulle ja luistelemaan tekojäälle joulukuun alussa
Ensilumenladun sekä Kisapuiston tekojääkentän ja -kaukalon valmistelutyöt ovat käynnissä. Sääolosuhteet vaikuttavat niin ensilumenladun kuin tekojäänkin valmistelutöiden etenemiseen. LahtiSki- ja LahtiSkate-palveluista sekä liikuntapalvelujen sivuilta voi seurata töiden etenemistä.
OSTETAAN
kunhan latureitti avataan, niin hiihtotaidoista riippumatta kaikki hiihdosta innostuneet ovat tervetulleita ja mahtuvat samalle ladulle. Nopeimmat pääsevät kyllä ohi, kannustaa liikuntapaikkamestari
Arto Manninen – On tärkeää, että latumestareille ja liikuntapaikkojenhoitajille suodaan
päätöskilpailu.
Viime kaudella käyttöön otettu vapaaehtoinen latumaksu mahdollistaa halukkaille myös tänä vuonna osallistumisen latujen kunnossapitoon. Vapaaehtoiseen latumaksuun voi tutustua lisää liikuntapalveluiden sivuilla.
OSTETAAN KULTAA A HOPEAA
OSTETAAN KULTAA JA HOPEAA
PERJANTAINA 29.11.
Lahti, K-Supermarket Ahtiala Hartola, tori
Joutsa, tori
Sysmä, tori
Heinola, K-Market Kylätähti
LAUANTAI 30.11.
Järvelä, S-Market Lahti, Okeroinen, K-Supermarket Heinola, tori Hollola, Prisma
Orimattila, K-Supermarket
SUNNUNTAI 1.12.
Mäntsälä, Lidl Hollola, K-Market Soramäki
Orimattila, Tokmanni Kausala, S-Market MAANANTAI 2.12. Nastola, K-Supermarket Lahti, Citymarket Paavola Artjärvi, tori Myrskylä, Sale Pukkila, Sale
TIISTAI 3.12.
Orimattila, Neste K Tuuliharja Vierumäki, Matkakeidas Heinola, Citymarket Kalkkinen, Teboil Hämeenkoski, Sale
Lahti Aqua tukee edellisvuosien tapaan ensilumenladun avaamista ja mahdollistaa yhdessä liikuntapalveluiden kanssa kaupunkilaisille ikään ja kuntotasoon katsomatta hiihtämisen riemun ennen luonnonlumilatujen avaamista. Ensilumenlatu pidentää hiihtokautta huomattavasti. Viestintäpäällikkö Paula Nikula Lahti Aqualta toivoo, että mahdollisimman moni kaupunkilainen hyödyntäisi ensilumenlatua.
Kisapuiston tekojääkenttä ja -kaukalo ovat avaamisen jälkeen luistelijoiden käytettävissä päivittäin
Tekojää mahdollistaa pidemmän ja olosuhteiltaan tasaisemman ulkoluistelukauden.
- Kisapuiston tekojääkentän jäädytyksen ja jäänhuollon aikana kaikki liikkuminen jäällä on turvallisuussyistä kielletty, muistuttaa liikuntapaikkojenhoitaja Tommi Ignatius.
