Omalähiö 23.9.2022

Page 1

N:o 34 – 2022 44. vsk Perjantaina 23. syyskuuta S AKS AL A -K E R I N K A L L I O-L I I P O LA -N I K K I LÄ -R E N KO MÄ K I - A L AO K E R O I N E N - H E N N A L A - A L I J U H A K K A L A - L A U N E - K E I J U P U I STO-AS E MANTAU STA-ANT TI L AN MÄK I-V E N ETS IA-PATOS E U TU

Viherpalvelua ekologisesti ja ammattitaidolla !

Jääkö liian vähän aikaa tai voimia puutarhan syystöihin? Teen monipuolisesti pihojen ja puutarhojen hoitotyöt – ota rohkeasti yhteyttä! www.sormustinkukka.fi Sormustin ja Kukka | Saara Vallittu | saara@sormustinkukka.fi Pikku-Liisantie 14, 15500 Lahti| +358 41 314 7910

!

www.luhy.fi

Jääkiekko on parasta paikan päällä! Vuokraamme ISKU Areenan aitiota 1

Lahden Urheiluhalliyhdistys ry 040 679 2438 - kirsi.piironen@luhy.fi


2

Perjantaina 23. syyskuuta

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

PÄÄKIRJOITUS

VIIKKOPÄIVYRI

Liigassa yleisökato? Suomen suurin ja suosituin urheilusarja eli jääkiekon Sm-liiga on taas pyörähtänyt käyntiin. Neljän ensimmäisen pelikierroksen jälkeen suurimmaksi puheenaiheeksi on perinteisesti jälleen kerran noussut yleisömäärät. Esimerkiksi keskiviikon kierroksella nähtiin pohjanoteerauksena Mikkelin 1600 katsojaa eikä Lahdessakaan voida henkseleitä paukutella, kun hallissa peliä oli katsomassa vaivaiset 2224 katsojaa. No, jokainen tietää, että haasteita yleisön saamiseksi halleihin näin alkusyksystä on ollut aina. Nyt niitä haasteita on moninkertainen määrä. Pari vuotta pandemiaa karkoitti katsojat tehokkaasti pois isoista yleisötapahtumista ja se kato näkyy osin edelleen. Vaikka pandemia on jo häipymässä taka-alalle, on sen tilalle tullut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, joka on laittanut talouden polvilleen joka puolella. Kotitalouksien kustannukset ovat nousseet ja tulevat vielä nousemaan lisää tulevan talven aikana ja se vaikuttaa siihen, että ihmiset alkavat priorisoimaan kulutustarpeitaan. Mihin rahat riittävät? Mitkä ovat ne tärkeimmät asiat, johon kotitalouden rahat on ainakin riitettävä? Silloin käy helposti niin, että se mistä säästetään, on vapaa-ajan harrastukset ja viihde. Ja kyllähän jääkiekon seuraaminen paikan päällä hallissa maksaa. Esimerkiksi nelihenkinen perhe maksaa istumapaikoista 100–120 € plus erätaukosyömiset ja -juomiset, joten helposti yksi jääkiekkomatsi paikan päällä kustantaa perheeltä 200 euroa. Sellaista summaa ei monella perheellä ole enää irrottaa jääkiekon katsomiseen. Live-lätkästä on tullut harvinaisuus, jota voidaan perheen kanssa käydä katsomassa ehkä kerran tai kaksi kaudessa ihan jäähallissa asti. Jos perheessä halutaan kuitenkin liigaa seurata, on huomattavasti halvempi ja helpompi vaihtoehto olemassa. Ostamalla maksullisen Liigapaketin televisioon, voi katsoa kaikki, siis ihan kaikki pelit, myös vieraspelit ja samalla muidenkin joukkuiden pelit, omalta kotisohvalta hintaan 30 euroa kuukaudessa. Miten ihmeessä liigajoukkueet pystyvät edes kilpailemaan moisen vaihtoehdon kanssa, varsinkin, kun ihmiset tottuivat jo pandemian aikana katsomaan pelit kotona? Kovimmat lajiniilot yrittävät usein selitellä yleisökatoa myös suljetulla sarjalla tai pelin huonolla tasolla, mutta ei tavallinen lätkäkatsoja niistä loppujen lopuksi välitä pätkääkään. Aivan sama pelataanko träppiä tai viivelähtöjä, loppujen lopuksi se suurin vaikutus katsojamääriin on kuitenkin sillä, kuinka hyvin joukkue menestyy. Yllättäen se raha hallille lähtöön löytyykin silloin, kun joukkue menestyy. Jotkut voisivat kutsua tätä porukkaa gloryhuntereiksi, mutta siihenhän urheilun kiinnostavuus pitkälti perustuu, että voittajan mukaan on helppo lähteä. Ja kun oma joukkue voittaa, tuntuu, että itsekin on voittaja. Pelicans on järkevästi budjetoinnut yleisökeskiarvoksi 3000 katsojaa ja siihen on ihan hyvät mahdollisuudet kauden aikana yltää, vaikka kahden pelatun pelin jälkeen yleisökeskiarvo onkin vain 2500 katsojaa. Perinteisesti yleisömäärät ovat lähteneet kasvuun aina kauden edetessä, varsinkin jos joukkue pelaa voittavaa lätkää ja nythän kausi on lähtenyt ihan positiivisesti käyntiin. Tuetaan siis jatkossakin paikallisia urheiluseuroja, jokainen omien resurssiensa mukaan tietenkin. Me hieman pidempään lahtelaista lätkää seuranneet tiedämme, että ei se mitenkään itsestään selvää ole, että Lahdessa pelataan jääkiekkoa ylimmällä sarjatasolla.

VIIKKO 39

Launeen kirkko: Tasausmessu su 25.9. klo 10 Maija-Reetta Katajisto, Janne Suomala, Anna-Maija Virtanen, kirkkokahvit. Avainmessu ke 28.9. klo 19 Sonja Tissari, Johanna Suomala.

23.9. PE Minja, Miisa, Mielikki

Kastettu: Viola Isla Olivia Mäkelä, Leevi Erkki Johannes Laiti, Isla Eliina Külmäsu Kuollut: Lauri Matti Mäntyniemi 93 v, Lassi Niklas Vikman 21 v, Jouko Antero Kallio 68 v

27.9. TI Vesa

Syyspäiväntasaus 24.9. LA Alvar, Auno 25.9. SU Kullervo 26.9. MA Kuisma 28.9. KE Arja, Lenni 29.9. TO Mikko, Mika, Mikael 30.9. PE Siru, Sirja, Sorja

Jumalan huolenpidon varaan heittäytyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, ettemme enää kantaisi hartioillamme kuormia. Ajattelen, että Jeesus haastaa meitä läpi Raamatun uudestaan ja uudestaan rakastamaan – toisiamme ja Jumalaa. Jumala rakastaa meitä ja sitä rakkautta riittää kyllä jaettavaksi toinen toisillemme. Kaikkia murheitamme se ei toki poista, mutta ehkä Jumalan ja toisten ihmisten apuun ja rakkauteen luottaminen tekee epävarmuudesta hiukan siedettävämpää ja kuormistamme edes hieman kevyempiä.

Maija-Reetta Katajisto

Heikki Kotinurmi, kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja, Pertti Kiira, kirjailija, sairaanhoitaja, Ahti Laaksonen, yrittäjä, Tapio Jaakkola, talousjohtaja, Reijo Kantoluoto, toimitusjohtaja, Eeva Salonen, hyvinvoinnin ja yrittäjyyden lehtori

Tavalliset seurakuntalaiset:

Perunkirjoitukset, testamentit ja edunvalvontavaltakirjat ammattitaidolla

Perunkirjoitus Varpu Välimaa Oy

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu onnistui Lahdessa hyvin

Jumala pitää meistä huolen!

Kokoomuslaiset ja sitoutumattomat:

Inga-Maija Hyppölä, toiminnanjohtaja, eläkeläinen, Marju Markkanen, kasvatustieteen tohtori, toiminnanjohtaja, Risto Paulamäki, luokanopettaja, työnohjaaja

Marja-Leena Vuorinen 044 5440 366 Tuomas Isotalo 050 5511 444

varpu.valimaa@perunkirjoitukset.fi

PAPIN PALSTA

Kirkko keskellämme: Lari Lyytikäinen, kasvatusjohtaja, Kirsi Pirhonen, kehityspäällikkö, Hannele Talja, sairaanhoitaja, eläkkeellä, Marja-Leena Vierumäki, lähihoitaja, eläkeläinen, Juha Keto, limnologi

Sos. dem. vaaliliitto:

Puh. 045 343 1888 Rauhankatu 17 B, 15110 Lahti

päätoimittaja Petri Salomaa petri.salomaa@omalahio.fi

Tänä syksynä on tuntunut, että huolet kasaantuvat. Vaikka onhan tässä toki oltu huolissaan jo pitkään. Ensin sanomalehdet täyttyivät ilmastonmuutoksesta, sitten on kärvistelty koronan keskellä, pelätty Ukrainan puolesta ja nyt syksyä kohti mentäessä huolenaiheeksi on noussut sähkön hinta ja kohoava inflaatio – se miten pärjäämme talven yli. Tämän sunnuntain evankeliumissa Jeesus kuitenkin kehottaa meitä olemaan huolehtimatta, sillä taivaallinen isämme pitää meistä kyllä huolen. Jeesuksen sanat ovat viisauden sanoja: murehtiminen ei ihan oikeasti kannata! Pitäisi vain luottaa Jumalan huolenpitoon. Toisinaan tuntuu, että tuota kehotusta on kovin vaikea noudattaa. Miten me muka voisimme olla murehtimatta?

Jumalanpalveluksia voi seurata myös Launeen seurakunnan YouTube-kanavalta (linkki myös Launeen seurakunnan Facebook-sivulta).

Ehdokkaat Launeen seurakuntaneuvostoon

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu sujui Lahden seurakunnissa hyvin. Ehdolle ilmoitettiin kaikkiaan 166 seurakuntalaista viiden paikallisseurakunnan alueella. Ehdokkaiden määrä vastaa lähes identtisesti vuoden 2018 seurakuntavaalien ehdokasasettelua, jolloin mukana oli 167 ehdokasta. Varsinkin Nastolan seurakunnassa on runsaat ehdokaslistat: seurakuntaneuvostoon hakee nyt 29 ehdokasta, kun heitä oli viime vaaleissa 22. Hakijoita on siis kolmanneksen verran aiempaa enemmän. Myös Joutjärven ja Salpausselän seurakunnissa ehdokkaita on hienokseltaan enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Suurin osa ehdokkaista pyrkii sekä oman seurakuntansa neuvostoon että Lahden seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon. Seurakuntaneuvostoissa on 14­–16 luottamushenkilöpaikkaa. Yhteisessä kirkkovaltuustossa on 51 paikkaa, ja se on Lahden seurakuntien ylin päättävä elin.

Valtuusto valitsee uuden valtuustokauden alussa keskuudestaan yhteisen kirkkoneuvoston, joka kokoontuu valtuustoa useammin ja jolle valtuusto on delegoinut suuren osan päätösvallastaan. Seurakuntavaaleissa asetutaan ehdolle valitsijayhdistyksien kautta. Lahdessa ehdokkaita on asettanut kuusi valitsijayhdistystä: Kirkko keskellämme, Kokoomuslaiset ja sitoutumattomat, Kristillis-yhteiskunnallinen sos. dem. vaaliliitto, Tavalliset seurakuntalaiset, Tulkaa kaikki ja Yhdistynyt seurakuntaväki. Yhdistyksien taustalla on muun muassa poliittisia puolueita, herätysliikkeitä ja tasa-arvoliikkeitä. Ehdokaslistoihin voi tutustua tuoreeltaan kirkonseutu.fi-palvelussa. Seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Ennakkoäänestys järjestetään 8.–12. marraskuuta, ja varsinainen vaalipäivä on 20. marraskuuta. Uusien seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuuston nelivuotiskausi alkaa tammikuussa 2023.

Meri Tiihonen, ylioppilas Tulkaa kaikki: Sisko Kekkonen, ompelija, eläkeläinen, Alvar Külmäsu, lääkäri, Kati Lampén, terveystieteiden maisteri, Esko Sutela, hankesuunnittelija, Esa Irri, yrittäjä Yhdistynyt seurakuntaväki: Nina Uosukainen, sairaanhoitaja, partiolainen, Saara Kantanen, myyjä, Risto Kaakinen, kenttärovasti, Seppo Linkola, muusikko, Jouni Vallinen, insinööri (yamk), Kerttu Nygren, diakonissa, eläkeläinen, Atte Nurminen, nuohooja, Anni Siivonen, diakoni, KM (eläkeläinen), Regina Leppänen, hallintotieteen maisteri (HM) psykoterapeutti, Jan Wasenius, Suomen maajohtaja (ASEA) Launeen seurakunnan ehdokkaat Lahden seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon: Lari Lyytikäinen, Sisko Kekkonen, Nina Uosukainen, Heikki Kotinurmi, Inga-Maija Hyppölä, Kirsi Pirhonen, Alvar Külmäsu, Saara Kantanen, Hannele Talja, Kati Lampén, Esko Taipale, Harri Laiti, Pertti Kiira, Ahti Laaksonen, Marju Markkanen, Tapio Jaakkola, Sari Niinistö, Risto Paulamäki, Marja-Leena Vierumäki, Esko Sutela, Martti Miettunen, Risto Kaakinen, Reijo Kantoluoto, Ida Rantanen, Juha Keto, Esa Irri, Regina Leppänen, Jukka Koljonen, Jan Wasenius, Eeva Salonen


Perjantaina 23 syyskuuta

Lauantaina

Päivän ylin +13 ed.yön alin +5

3

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

Sunnuntaina

Maanantaina

Päivän ylin +11 ed.yön alin +4

Päivän ylin +11 ed.yön alin +5

Tiistaina

Keskiviikkona

Päivän ylin +10 ed.yön alin +6

Päivän ylin +12 ed.yön alin +6

Auringon nousu ja lasku: La 24.9. Su 25.9. Ma 26.9. Ti 27.9. Ke 28.9.

7:04 7:07 7:09 7:12 7:14

19:12 19:09 19:06 19:02 18:59

Lahden sää? Näppäile tekstiviesti SÄÄ LAHTI ja lähetä se numeroon 16161 (0,84 e)

selkeää

puolipilvistä

sadekuuroja

pilvistä

sadetta

lunta

räntää

ukkosta

sumua

Orimattilan kirkko Sunnuntai 25.9. klo 18

Salpakierto Oy:n ympäristökouluttaja Johanna Ulmanen kertoo, että muovi-, kartonki- ja lasipakkausten sekä pienmetallien erilliskeräys alkaa elokuussa 2023 Lahden seudulla.

Muovi-, kartonki- ja lasipakkausten sekä pienmetallin erilliskeräys alkaa porrastetusti Salpakierron yhteisesti kilpailuttamana Päijät-Hämeen alueella elokuusta 2023. Kaikissa vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä päättyy samaan aikaan energiajätteen erilliskeräys. – Tätä pienemmät kiinteistöt voivat halutessaan liittyä pakkausjätelajien erilliskeräykseen tai viedä pakkausjätteet Rinki-ekopisteille. Rinki-ekopisteiden käyttö on maksutonta, ympäristökouluttaja Johanna Ulmanen Salpakierto Oy:stä kertoo. Ympäristökouluttajan mukaan kaikille vähintään 5 huoneiston taajamissa oleville kiinteistöille on astunut voimaan biojätteen erilliskeräyksen heinäkuun alussa. Salpakierron yhteisesti kilpailuttamiin biojätekuljetuksiin siirrytään näissä kiinteistöissä maaliskuussa 2024.​ – Tätä pienemmissä asuinkiinteistöissä yli 10 000 asukkaan taajamissa alkaa biojätteen erilliskeräys heinäkuussa 2024 Salpakierron järjestämänä. Tämä koskee Lahden, Heinolan

ja Hollolan keskustaajamissa sekä Nastolan kirkonkylällä olevia kiinteistöjä. – Samaan aikaan loppuun näiltä kiinteistöltä energiajätteen erilliskeräys. Pienkiinteistöt voivat vapaaehtoisesti liittyä pakkausjätteiden, esimerkiksi muovipakkausten erilliskeräykseen. – Biojätteen erilliskeräyksen vaihtoehtona on ruokajätteen kompostointi.

Suurin osa sekajätteestä on kierrätettävää Kotitalouksien seka- ja energiajätteen koostumustutkimuksen mukaan sekajätteessä oli peräti 77,5 prosenttia kierrätyskelpoista materiaalia, joka pitäisi lajitella muihin jätelajeihin. – Sekajäte sisälsi 37,3 prosenttia biojätettä, 18,3 prosenttia muovia ja 13,5 prosenttia kartonkia, pahvia ja paperia. Tutkimus toteutettiin vuonna 2021. – Koostumustutkimuksen mukaan myös energiajäte koostui lä-

Vapaa pääsy, ohjelma 15 € Maksuun käyvät kortit ja käteinen. Myynnissä myös CD-levyjä.

www.seelitoivio.com

hes 90 prosenttisesti jätteistä, jotka voidaan ohjata suoraan kierrätykseen lajittelemalla ne muihin jätelajeihin. Jatkossa toteutettavat bio- ja pakkausjätelajien erilliskeräysvelvoitteet tulevat parantamaan kierrätystä, kun keräys lisääntyy ja laajenee entistä pienemmille asuinkiinteistöille. – Energiajätteen keräyksen sijaan sinne kuuluneet jätteet lajitellaan jatkossa suoraan kierrätykseen, pääasiassa muovi- ja kartonkipakkauksiin ja poistotekstiiliin. Kaikki pehmopaperit kannattaa jo nyt lajitella biojätteeseen. Petri Görman

LAATUKONEET EDULLISESTI MYYNTI - HUOLTO - KORJAUS - KAIKKI MERKIT

TORIN OMPELUKONE

www.torinompelukone.fi - p. 0400 769 632 Rauhankatu 18, Lahti - Av. ma, ti, to, pe 10-17, ke 9-18

Soita ma ja to klo 10–14 numeroon 044 719 1254. Muina aikoina jätä viesti vastaajaan.

Kuva: Ville Paul Paasimaa

Bio- ja pakkausjätteen kierrätys tehostuu

TERVETULOA SELLON ILTAAN! SOLISTINA SEELI TOIVIO


4

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

MELASTELUA

Perusterveydenhoitomme rapautuu – uusi omalääkärimalli saatava välittömästi

SUORA YHTEYS EDUSKUNTAAN

Ollako vai eikö olla?

Juhani Melanen

Suomessa omalääkärimallia kokeiltiin jo 1990-luvulla. Tulokset olivat jo silloin erinomaiset, mutta lääkärit valitettavasti väsyivät. Nyt voisimme tehdä toisin. Ensi vuonna sote-alueet käynnistyvät, mutta ennen kuin ne saadaan toimiviksi, edessä on monta mutkaa matkassa. Tärkein on se, että entiset terveyskeskukset rapautuvat ja lääkärit lähtevät. Toinen ja kiusallisin on se, että asiakkaat ja potilaat juuttuvat jonoihin, joihin moni kuolee. Akuutti sairaanhoito kuormittuu ja sairaanhoitajat äänestävät jaloillaan ja jättävät alan, koska arvostus ja palkka eivät kohtaa vaativassa työssä. Kun kaiken tämän lisäksi digitaaliset kalliit sairaanhoitoon liittyvät palvelut, eivät toimi, kuten surullisen kuuluisa Apotti Helsingissä, koko terveydenhoitomme alkaa muistuttaa kohta Pohjois-Korean touhua. Miten tähän on jouduttu? Suomi tarvitsisi välittömästi 500 uutta lääkäriä, joka vaatisi valtiolta todella suurta satsausta yliopistokoulutuksen lisäämiseen. Tämä tietysti maksaisi arviolta 300 miljonaa euroa, muttei niin paljon kuin 20 miljardin Fortumin Uniper-älyttömyydet ja 1990-luvulla ilman ostaminen Saksasta. Nyt meillä olisi erinomainen tilaisuus tarttua härkää sarvista ja toteuttaa omalääkäritoiminta koko maassa. Suomen sosiaali- ja terveysministeriö oli keväällä tilannut selvityksen omalääkärimallista. Elokuun puolivälissä yleislääketieteen professori Juha Auvinen Oulun yliopistosta luovutti sen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindenille (sd). Seuraavassa erittelen tätä oivallista mietintöä. Auvisen mielestä jotain on nyt pakko tehdä, sillä Suomessa potilas-lääkärisuhde on huonontunut jatkuvasti ja pirstaloitunut. Suomessa potilasta saattaa hoitaa kymmenen eri lääkäriä, ja tietojen kaivaminen joka kerta hoitotilanteen alkaessa ei voi olla mielekästä ja turhauttaa jokaisen terveydenhuollossa toimivan. Auvinen toimi lausunnon jättäneen viisihenkisen työryhmän projektipäällikkönä. Tiedotustilaisuudessa Auvinen totesi, että Suomessa toimitaan vastoin vahvaa tieteellistä näyttöä. Terveyskeskukset ovat jatkuvassa häiriötilassa, koska hoitosuhteet ovat katkonaisia ja resurssit riittämättömiä. Auvisen mielestä on käsittämätöntä, että Suomessa toimitaan vastoin vahvaa tieteellistä näyttöä edelleen samalla tavalla. Tieteellisesti on kyetty todistamaan, että suora potilas-lääkärisuhde on ylivoimaisesti toimivin ja luotettavin hoitosuhde. Ongelmaksi on tullut se, että 2000-luvun alussa perusterveydenhoitoon käytettiin noin 20 % koko terveydenhoidon kokonaismenoista. Nyt vain 10 %. Tästä syystä erikoissairaanhoito paisuu, päivystykset ruuhautuvat ja kustannukset karkaavat. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että kansalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Onnellisia ovat ne, jotka ovat työterveydenhoidon piirissä tai voivat käyttää muita yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Eniten tilanteesta kärsivät heikoimmassa asemassa olevat ja paljon työterveyspalveluita tarvitsevat köyhät ja väliinputoajat. Mietinnössä todetaan yksiselitteisesti, että järjestelmä olisi reilu, mutta vaatisi kahta asiaa. Ensiksi potilaan oikeus omaan lääkäriin ja hoitajaan pitää kirjata lakiin. Ellei tätä kirjata lakiin, yksityiset hyvinvointialueet eivät sitä varmasti tee. Kysymyksessä olisi siis investointi kansanterveyteen, jonka kokonaiskustannukset olisivat arviolta 100–150 miljoonaa euroa. Mutta tämä panostus kannattaisi, sillä uudistus maksaisi itsensä takaisin varmasti ja ihmisten hoidon laatu paransi. Tätä lukua kannattaa verrata vuoden 2019 Suomen terveydenhuolton menoihin, jotka olivat 22 miljardia euroa. Tätä menoerää voi vertailla vaikkapa vuoden 2000 terveydenholtoon, johon kului vain 9,7 miljardia euroa. Ongelmia riittää juuri nyt. Tarvitsemme terveydenhuoltolain uudistuksen, jotta voimme vastata huoltotakuistamme. Lääkärit pelkäävät, että omalääkärikokeilu lisäisi työtä ja haluavat varmasti selvitystä siihen, miten työajanhallinta kokonaisuudessaan toimii. Kykenisikö esimerkiksi oma Päijät-Sotemme laatimaan sellaisen mallin, jolla tehokas omalääkärimalli olisi toteutettavissa? Kyllä mielestäni, jos sille turvattaisiin riittävät resurssit ja mukaan saataisiin kaikki kokonaisterveydenhoidosta vastaava viranomaiset. Ongelmana on myös nyt ehdotettu lakiuudistus eli hoitotakuun kiristäminen. Suuri vaara on juuri siinä, että jos lakia kiristetään ja hoitoonpääsy helpottuu, miten huolehditaan jatkuvuudesta ja seurannasta. Tärkeintä omalääkärimallissa olisi lääkärin ja potilaan henkilökohtainen tapaaminen, jatkuvuus ja luottamus. Näin varmistettaisiin myös kokonaishoitovastuu ja se, että kaikki oleellisimmat tiedot löytyvät samasta paikasta. n Lähde: Hoidon jatkuvuusmalli, omalääkäri 2.0

Perjantaina 23. syyskuuta

Terveisiä New Yorkista YK:n yleiskokouksesta. Kolmen vuoden tauon jälkeen valtioiden päämiehet, ministerit ja järjestöt kokoontuvat keskustelemaan maailmaan ongelmista ja niiden ratkaisuista. YK ei aina näy Suomessa tai sitä ei ehkä niin tunneta, mutta nyt jos koskaan maailma tarvitsee rauhaa, vakautta ja yhteistyötä. Totuus on kuitenkin, että maailma on jakautumassa vaarallisesti eri leireihin. Vahvempaa YK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kiirehdimme juuri New Yorkin ruuhkassa kävellen kokouspaikalle YK:n päämajaan, joten palaan kokouksen tunnelmiin ja antiin myöhemmin. Suomessa ja Lahdessa ollaan myös isojen ja vaikeiden asioiden äärellä. Moni ongelmamme ei ole omissa käsissä esimerkiksi Putinin hyökkäyssodasta johtuen. Mutta moni on: Lahden jäähalli täyttää ensi vuonna 50 vuotta ja on yleisesti tiedetty hallin olevan jo elinkaarensa loppupäässä. Viimeistään viime kaudella jäähallin tukirakenteiden natistessa lumen painosta tuli selväksi, ettei jäähallin saneeraus ole enää järkevää, vaikka tarvetta sille yhä olisikin. Lahdessa on jäähallin lisäksi kaksi muutakin urheilupaikkarakentamiseen liittyvää avointa kysymystä, jotka vaativat ripeää toimintaa. Yksi näistä on Kisapuiston jalkapallostadionin toteutus ja toinen uuden uimahallin rakentaminen. Kisapuiston jalkapallostadionin rakentaminen on etenemässä, sillä Lahden valtuusto on lisäämässä sen rakentamisrahat ensi vuoden talousarvioon. Aikaisemmin puhuttiin, että yksityinen rakennuttaja vastaisi

kylpylän rakentamisesta, jonka yhteyteen tehtäisiin 50 metrin allas, mutta tämä suunnitelma on nyt ainakin toistaiseksi pantu jäihin. Nyt on aika toteuttaa hotellihanke nopeasti erikseen ja uimahalli esimerkiksi Launeelle, minne se on jo suunniteltu moneen kertaan. Suomessa on tällä hetkellä kolme monitoimiareenaa, jotka sijaitseva Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Neljättä suunnitellaan Lappeenrantaan. Lahteen tarvitaan monitoimiareena, joka jäähallin ohella toimisi konserttien, messujen ja isojen yleisötapahtumien Näin saataisiin areenan käyttöaste mahdollisimman korkeaksi ja kannattavaksi. Maailmalta löytyy useita esimerkkejä miten hankkeita voi yhdistää järkevästi. Urheilupaikkarakentamisen lisäksi Lahdessa tulisi myös keskustella siitä, miten urheilutoiminta organisoidaan hyödyntämään Lahtea sekä lahtelaisia yrityksiä ja ihmisiä. Erinomainen esimerkki kaupungin, sen yritysten, asukkaiden ja urheiluseuran kaikille menestyksekkäästä mallista löytyy Hollannista. Vierailin syyskuun alussa Eindhovenissa, jossa lahtelainen ex-huppujalkapalloilija Joonas Kolkka esitteli paikallisen jalkapalloseura PSV:n mallia. Seuralla ei ole sponsoreina yksittäisiä yrityksiä, vaan vahvasti kasvava ja suuret suunnitelmat omaava Breinpoortin alue. PSV:n pääsponsorin taustalla toimii 6-7 suurta yritystä, jotka eivät ole mukana pelkällä brändinäkyvyydellä. Se tulee seurauksena siitä, että yritykset haluavat yhdessä PSV:n kanssa löytää ratkaisuja ongelmiin, kuten esimerkiksi huippuosaajien saami-

Ville Skinnari seen alueelle ja heidän pitämiseen siellä. Vaikka olen itse ollut mukana urheilumaailmassa jo pitkään, oli PSV:n malli minullekin uutta ja erilaista. Eindhoven on eri paikka ja siellä on eri haasteet ja ongelmat kuin Lahdessa, mutta malli olisi skaalattavissa meillekin. Joonas Kolkan mukaan aikakin yksi PSV:n mallin menestyksen salaisuus on seuran ja mukana olevien yritysten yhteistyö sekä yritysten keskinäinen yhteistyö. Yritykset eivät koe tosiaan kilpailijoiksi, vaan auttavat toisiaan esimerkiksi logistiikassa, markkinoinnissa ja verkostojen luomisessa. Lisäksi PSV on tehnyt paljon sosiaalista toimintaa koko alueella ja velvoittanut myös yhteistyöyrityksetkin siihen mukaan. Huippu-urheilu tarvitsee jatkuvuutta, jota tukevat hyvät harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet sekä laadukas juniorityö. Tällä hetkellä Kisapuisto odottaa, jäähalli odottaa, koripalloseurat odottavat ja tuhannet lahtelaisjuniorit tarvitsevat lisää harjoituspaikkoja ja -aikoja sekä Lahti tarvitsee vetovoimaa. Lahdessa on todellinen tarve uudistuksiin myös urheilun näkökulmasta. PSV:n malli olisi monelle Lahden seudun yritykselle mielenkiintoinen projekti. Samalla Pelicans, FC Lahti, ja muut seurat loisivat aivan uutta tulopohjaa esimerkiksi junioritoiminnan kehittämiseen. n

RAINEN SANANEN

Valiomiehiä Antti Keskiväli. Opetti aikoinaan Anttilanmäellä, asui aikoinaan Anttilanmäellä, tavattavissa usein torilla. Sympaattinen mies, jolla hymy herkässä. Antista tulee mieleeni poikansa Tuomo ja Tuomosta tulee mieleen koripallo, jossa Suomi meinasi Markkasen johdolla räjäyttää pankin. Varmaan koko Keskivälin suku hurrasi ja jännäsi. Minäkin innostuin ja seuraan LaBan otteita entistä tarkemmin. Antin lisäksi Lahden opettajien TOP kärkeen kuuluivat Pekka Tenhunen, Joni Piipponen ja Markku Pekkala. Vuorikatu- RenkomäkiAnttilanmäki. Toivottavasti voimat olla tallella, pitäisi joskus nähdä. Jouko Vuorio. Hyvä peliura sekä kiekossa että jalkapallossa. Kummassakaan ei Jokkeen kannattanut törmätä. Puolusti henkeen ja vereen ja voimalla. Taitoakin löytyi. Nykyisin Jokke on ottanut asiakseen Kisapuiston ja Kreikan. Jaksa, jaksa kirjoittaa, jaksa, jaksa vaatia. Vielä me vierekkäin istumme Kisarin uuden komean stadionin pääkatsomossa. Kahvitellaan? Jarmo Ropponen. Pallomies koko sydämeltään. Täytti Kortteliliigassa Kake Rivinojan saappaat enemmän kuin hyvin. On jäämässä eläkkeelle. Jake, täällä on ihan mukavaa. On aikaa pelata enemmän kuin ennen, eivät toimistohommat viivytä. Olen lukenut, että Jakella on merkkipäivä 15.10. Silloin järkätään vaikka

Antti Keskiväli. mitä eri kentillä. Jake on komeat läksiäiset ansainnut. Ari Lindholm. Paimelan Paroni, Kuusysin maalitykki miehissä, Reippaan maalitykki junnuissa. Nopea kuin mikä ja jos silloin olisi ollut laulukilpailuja, olisi Arska noussut tähtiin. Ja Seiskaan. Mukava mies, joka osasi ja osaa asuntoja myydä. Arskasta tuli mieleeni myös muita mainioita Lindholmeja kuten Kalle ja Harri, futismiehiä hekin parhaasta päästä. Matti Satosalmi. Lyseon poika, Hennalan soturi, Ahtialan oma

mies poikasesta vaariin. Ja mikä kalamies! Vonkaleita on vuosien saatossa tullut ja eiköhän tule jatkossakin. Kala on terveellistä ja kuhaa tässä kyttäilen. Mauri Karppinen, jonka sydämen sivistys piilee siinä, että oli Melasjussin opissa kouluvuosinaan. Imurikauppias olisi sopinut molariksi, mutta Kipestä tuli luunkova pakki, jonka sydämen ovat vieneet Tuula, golf ja Fuge tässä järjestyksessä, pojat tietysti ensin. Onnittelut torstaisen nimipäivän johdosta. Timo Kuoppala. Jalkarannan mies lapsesta saakka täyttää lauantaina vuosia. Onnea! Olikos se 60? Rakennusmestari ui Hollolassa, mölkkyää kesäisin ja kurlaa talvisin, matkustelee siellä täällä. Ja lukee Omalähiötä, siis Jalkarannassa asti! Ei enää hanki Pelsujen kausikorttia. Koitan puhua ympäri. Mika Häkkänen. Kiitos palautteesta vannoutuneelta futismieheltä. Mukavaa, jos ja kun joku näitä lukee. Mietin luutuneita näkemyksiäni. En meinannut myöntää, kysyin rouvalta ja vastaus oli päivänselvä. Olen kuulema buumeri pahimmasta päästä. Siinä on sulattelemista. Joka tapauksessa jatkan lahtelaisen jalkapallon, mimmifutiksenkin, tarkkaa seuraamista. Onnittelut Kirittärille pesiskullasta. Toivotaan LMV:lle uutta tulemista. Raine Järvinen


Perjantaina 23. syyskuuta

Lahti Big Bandin puheenjohtaja Janne Tarmio toivoo, että Lahti Jazz -yhdistykselle löydetään klubimainen paikka, joka palvelisi myös jatsin aktiiviharrastajien harjoittelua.

Miten Lahden Jazztori saadaan taas elävämmäksi? Lahden Jazztori on käsite. Se on ollut oleellinen osa Lahden kulttuuri-imagoa, aivan kuten Sibelius-festivaalikin. Viime vuosina lahtelaisyleisön kiinnostus on kuitenkin valitettavasti kääntynyt hivenen laskuun. Ihan kaikkea ei voida sysätä koronankaan syyksi. ”Jotain tartis tehrä?” Tätä ongelmaa pohdiskelemaan ja vastailemaan kysymyksiimme saimme Lahti Big Bandin puheenjohtaja Janne Tarmion. 1. Uskotko, että perjantaina perustettava Lahti Jazz- yhdistys kykenee tuomaan eloa Lahden jazz-elämään ja samalla vahvistamaan Lahden Jazztorin asemaa ja näkyvyyttä? – Elämä on aika synkkää ilman uskoa ja toivoa. Useimmissa muissa Lahden kokoisissa kaupungeissa, joissakin pienemmissäkin, on onnistuttu säännöllisen klubitoiminnan järjestämisessä. Idea on se, että säännöllisyys olisi omiaan synnyttämään hiljalleen nykyistä suurempaa kysyntää. 2. Mikä olisi paras paikka Lahti Jazz -yhdistykselle ja miksi? – Toiveissa on löytää klubimainen ympäristö, joka ihannetapauksessa palvelisi myös aktiiviharrastajien harjoittelua. Ennen kuin sellainen löytyy, puitteet on löydettävä jo olemassa olevista tiloista. Pub Virastossa ja Pikku Hanhessa esimerkiksi on säännöllisesti elävää musiikkia, joten tuon kaltaiset vaihtoehdot tulisivat hyvin kysymykseen. Pikkuteatteri olisi ihanteellinen akustiikaltaan, kunhan Tirran kanssa pästäisiin yhteisymmärrykseen tarjoilualueen laajentamisesta salin puolelle. Jäykkään konsertinomaisuuteen pitäisi saada vähän etäisyyttä. 3. Lahden Jazztori ja Lahti Jazz tarvitsevat elääkseen tukea ja

5

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

rahoitusta? Miten tämä järjestettäisiin ja millaisia suunnitelmia tästä on jo olemassa? – Jazztori on jo usean vuoden ajan saanut Lahden kaupungin toistuvaisavustusta. Voi olla, että edessä on jonkinlainen rahojen uusjako. Uuden yhdistyksen on tarkoitus hakea Jazzliiton jäsenyyttä, mikä avaa ovet kiertuetukeen. Jos kaupungilta liikenisi jokin potti uuden yhdistyksen pyörittämään klubitoimintaan, Musiikin edistämissäätiöltä voitaisiin parhaassa tapauksessa saada toinen puoli lisää. Toki yhdistys hakisi myös kaupungin toiminta-avustusta. Erilaisia kumppanuuksia liike-elämänkin kansa täytyy aktiivisesti tunnustella. 4. Miten Lahden liike-elämä voisi hyödyntää Lahden Jazztoria? – Erilaiset nimikkokonsertit tulisivat hyvin kysymykseen. Luonnollisesti olemme myös valmiit neuvottelemaan lippupaketeista ja niin edelleen. Kannattaa lisäksi pitää mielessä, että Lahti Big Band on omiaan juhlistamaan erilaisia yritystilaisuuksia. 5. Ketkä ovat tämän vuotisen Jazztorin suurimmat tähdet ja esiintyjät? – Miten olisi kaksi Grammy-pal-

kittua artistia samassa konsertissa? Yhdysvaltalaispianisti Dave Kikoski on toinen, Lady Gagankin kanssa soittanut Joe Peri rummuissa toinen. Trion kolmas jäsen sunnuntaina on Kaisa Mäensivu, yksi Suomen johtavista basisteista. Elektronisen jazzin tienraivaajiin kuuluva RinneRadio on itsessään jo käsite. Tenors of Kalma tuo lavalle moneen kertaan palkitun Kalle Kaliman kitarassa, rytmitaituri Joonas Riipan rummuissa ja lahtelaisille tutun multi-instrumentalistin Jimi Tenorin. Lahti Big Bandin solistina laulava Kadi Vija pesi Hesarin mukaan muut laulajat parin viikon takaisessa Pave Maijasen muistokonsertissa. 6. Millä houkuttelisit tavallisen Matti Lahtelaisen tämän vuotiseen tapahtumaan? – Elävälle musiikille ei ole korviketta. Edullisilla päivälipuilla tai festivaalipassilla rahoille saa erinomaisen vastineen. Ja Lahti Big Bandin bossa nova -kokonaisuus voi hyvinkin sisältää muutaman suomalaista sydäntä lämmittävän yllätyksen. Juhani Melanen Jazztori Lahdessa 22.9.–1.10. Katso ohjelma www.jazztori.fi

Seeli Toivio soittaa konsertissa Bachin sellosarjoja.

Seeli Toivion sello soi Orimattilassa Sellovirtuoosi Seeli Toivion yli 200-vuotias sello soi taas Orimattilan kirkossa. Sunnuntaina 25.9. klo 18 alkavassa konsertissa kuullaan J. S. Bachin kauniita ja rauhoittavia sellosarjoja. Seeli Toivio on musiikin tohtori Sibelius-Akatemiasta. Hän on esiintynyt kotimaan lisäksi myös laajasti ulkomailla, esimerkiksi Keski-Euroopan maissa Wienin Musikvereinissa, Lontoon Queen Elizabeth Hallissa, Amsterdamin Concertgebouw’ssa, Japanissa kier-

tueilla, USA:ssa New Yorkin Carnegie Hallissa, Etelä-Koreassa ja Etelä-Afrikassa. Toivio on monipuolinen muusikko, sillä hän on myös oopperalaulaja: oopperadebyttinsä hän teki R. Wagnerin Siegfried-oopperassa Erdan roolissa kesällä 2022. Sellon iltaan on vapaa pääsy, ohjelma 15 euroa. Myynnissä on myös Toivion lukuisia CD-levyjä, mm. kaikki Bachin kuusi sellosarjaa tuplalevyllä ja useita muita sello- ja laululevyjä.


6

Perjantaina 23. syyskuuta

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

Meiltä 1 1 löytyy jo tä! tet toimipis

Kaarikadun päiväkoti puretaan uudisrakennuksen tieltä ennen kevättä 2024.

MYYMÄLÄ Myymälä on Myymälä onavattu avattu Launeenkatu6,6,Lahti Lahti Launeenkatu AVATTU SYYSALE KAIKKI LAATAT -25 % LAATAT -25% Launeenkatu 6, Lahti Ei Ei koske tarjoustuotteita. Voimassa30.9. 30.9. koske tarjoustuotteita. Voimassa sti.asti

Italialaiset laatat Inaria Studio Saunat Kylpyhuone- Kaakelit kalusteet - Mikrosementtipinnoitteet Mira

- Inaria säilytysAmmattilaisen laastit ja järjestelmätvedeneristysjärjestelmät - Kylpyhuonekalusteet Asennuspalvelu - Saunat - Ulkoporealtaat

italiankaakeli.fi

Avoinna ma-pe 10-17 tai sopimuksen mukaan. p. 050 3765 176

OMALÄHIÖN NOUTOTELINEET: • Citymarket Laune • K-Market Hyppyri • K-Market Saksala • S-Market Hennala • Takatasku • Prisma Laune • Kauppahalli, tori

Kaarikadulle uusi päiväkoti vuonna 2025 Kaarikadun päiväkodin kiinteistö on ollut tyhjillään jo pitkään. Päiväkodin lapset siirtyivät väistötiloihin kahdessa vaiheessa vuosina 2019 ja 2020. Vanha päiväkotirakennus on tarkoitus purkaa. Uudisrakennuksen työt on tarkoitus aloittaa tämän hetken tietojen mukaan keväällä 2024. – Päiväkoti joutui siirtymään väistötiloihin, koska Kaarikadun päiväkodin kiinteistö ei ollut käyttökelpoinen päiväkotitoimintaan, varhaiskasvatusjohtaja Mika Harju

kertoo. Päiväkoti on toiminut väistötiloissa Kerinkalliolla jo kolmen vuoden ajan. – Se pääsee muuttamaan uusiin toimitiloihin Kaarikadulle kolmen vuoden päästä. Harjun mukaan uudisrakennuksen hankesuunnitelma on jo hyväksytty ja työ etenee kohti toteutusta. Etelä-Lahden alueella on Harjun mukaan sekä kunnallisia että yksityisiä palveluntuottajia. Tätä toimintaa kehitetään jatkuvasti hyväksytyn palveluverkkosuunnitel-

man mukaisesti. Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä kertoo, että rakennustyöt käynnistyvät Kaarikadun nykyisellä tontilla kahden vuoden kuluttua. – Rakennustyöt aloitetaan suunnitelman mukaisesti keväällä 2024 ja uudisrakennuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2025. Rakennushankkeen kustannukset ovat noin 7 miljoonaa euroa. Petri Görman

Lahti torjuu rottien leviämistä Lahden kaupunki torjuu rottien aiheuttamia haittoja rakennetuilla viheralueilla. Tänä syksynä rottia torjutaan seuraavilla alueilla: Asemapäälliköntalonpuisto ja Radansivunkatu, Ajokatu ja Varakatu (Paskurinojanrinne) ja Pohjoinen Liipolankatu sekä torin jätehuone. Lahden kaupunkitekniikka on tilannut syksyllä 2022 käynnissä olevat torjunnat tuholaistorjuntayritys Rentokil Oy:lta. – Kaupungin tilaama myrkytys on aina väliaikainen ratkaisu ja tarpeen vain, kun jyrsijöitä on liikaa. Kun tilanne paranee, syöttiasemat voidaan vaihtaa loukkuihin tai havainnointisyötteihin, joissa voi olla esimerkiksi viljaa, mutta niissä ei ole myrkkyä. Havainnointisyöteillä mitataan rottien määrää alueella, kertoo Rentokilin tarkastaja Kare Seppälä. Rottien torjunta on ammattilaisen työtä, mutta myös asukkaiden toiminta vaikuttaa. Lahden kaupungin alueella on paljon tuholaistorjuntayrityksiä, jotka käyttävät syöttiasemia. Yksityiset henkilöt tilaavat itsenäisesti torjuntaa ammattilaisilta tai hankkivat rotanloukkuja. Rotanmyrkyt ovat luvanvaraisia ja niitä myydään vain tuholaistorjuntatoimijoille, ei yksityisille ihmisille. – Kaupunkiympäristön vihera-

Rotat ovat kaikkiruokaisia. Roskaaminen ja ruuan tähteiden heittäminen luontoon lisää rottien määrää viheralueilla. lueiden rottahavainnot varmistetaan ja riskiarvioidaan aina. Ilmoitetut kohteet tarkastetaan, jotta löydetään mahdolliset rotankolot, kertoo kaupungin eläinlääkäri Cecilia Blomgren. Ruokaa viheralueilta ei useinkaan löydy, elleivät lähiasukkaat ole levittäneet esimerkiksi kompostijätettä yleisille alueille, mutta sen sijaan rottien asuinsijoja viheralueilta löytyy. Rottien torjunnassa on tärkeää, ettei rotilla ole helppoa ravintoa saatavilla. Rotat ovat kaikkiruokaisia, joten niille kelpaavat syötäväksi niin jyvät, siemenet, hedelmät kuin lihakin. Siksi roskaaminen ja ruuan

tähteiden heittäminen luontoon lisää rottien määrää viheralueilla. Cecilia Blomgren ohjeistaa kaupunkilaisia toimimaan seuraavasti, jos löytää rottien torjuntaan tarkoitetun syöttiaseman: • älä koske syöttiasemaan • ota valokuva syöttiasemalta • ilmoita löydöstä loukun omistajalle, yrittäjälle, syöttiaseman kannesta tai kyljestä löytää tietoa, kuka syöttiaseman omistaa puhelinnumeroineen. • tarvittaessa voi ilmoittaa havainnoista Lahti-pisteeseen, 03 814 2355, lahtipiste@lahti.fi. Viestin voi jättää myös ePalautteen kautta.


Perjantaina 23. syyskuuta

7

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

Kuusankosken Teatteri esittää kulttitarinan

POLIISIN POIKA

Kirjoittanut Jari Tervo & Hannu Tyhtilä Ohjaus Eero Hasu

Ensi-ilta pe 23.9. klo 19 su 25.9. klo 15 to 29.9. klo 19 la 1.10. klo 15 su 2.10. klo 15 to 6.10. klo 19 la 8.10. klo 15 su 9.10. klo 13 pe 14.10. klo 19 la 15.10. klo 15 to 20.10. klo 19 pe 21.10. klo 19 la 22.10. klo 15 Peruslippu 19,5€ / Alennuslippu 16,5€ / Tukilippu 28€ Lipunmyynti Netticket.fi, tuntia ennen ovelta ja Kuusankoskitalon lipunmyynti p. 040 196 2448

Priscilla Aavikon kuningatar on vanha hitti, joka piti vain lämmittää uudelleen, Juhani Melanen kirjoittaa.

www.kuusankoskenteatteri.fi

Helsingin kaupunginteatterin Priscilla-musikaalihitti tyrmäsi Musikaali vaatii jokaiselta sitä yrittävältä teatterilta suunnattomia voimavaroja, uskallusta, taitoa ja ennen kaikkea sen toteuttajia. Ja tässähän Helsingin kaupunginteatteri on omassa luokassaan Suomessa. Lopputulos on nyt napakymppi suoritus kaikilla mausteilla ja kuorrutuksilla. Priscilla Aavikon kuningatar on itse asiassa vanha hitti, joka piti vain lämmittää uudelleen. Tämä bilemusikaali iskee juuri nyt suonta ja tarjoaa todellisen ja ajankohtaisen Marinin pläjäyksen meille koronavammaisille, jotka olemme olleet korviamme myöten täynnä kieltoja ja rajoituksia. Musikaali pirteä cocktail juhlimisesta, hyvästä olosta, välittämisestä ja siitä tärkeimmästä: rakkaudesta. Kun mukaan on taas sellainen musikaaliguru kuin Samuel Harjanne, lopputulos ei voi olla yksinkertaisesti edes keskinkertainen. Tämän todistaa jo 23000 ennakkoon myytyä lippua. Tarjanne tietää täydellisesti, missä kaasujalkaa täytyy painaa ja missä kohtaa pitää vetää henkeä. Hänen roolijakonsa toimii ja tekijät ovat kaikki mukana koko sielultaan niin fyysisesti kuin henkisesti.

Tarjanne on puhaltanut tarinaan mukaan kivaa glitteriä, diskohumua, drag-queen-meininkiä ja eriarvoisuustörmäyksiä erämaassa. Sanalla sanoen hän tarjoilee meille uskomattoman spektaakkelin, jossa on mahtavat kulissit, häikäisevät puvut ja loistavat näyttelijät, jotka tanssivat ja laulavat suoraan meidän katsojien sydämiin. Erityinen kiitos lankeaa tietenkin myös lavastaja Peter Ahlqvistille upeista ja älykkäistä raameista, joissa temmeltää, puvustaja Tinja Salmelle värikkäistä ja mielikuvituksellisista puvuista, koreografi Gunilla Olsson-Karlssonille huippuunsa viritetyistä ja harjoitetuista lavashownumeroista ja sekä letkeistä ja oivaltavista tansseista. Esitys perustuu Latent Image/ Specific Filmsin Oskar-elokuvaan jo vuodelta 1994. Stephan Elliot ja Allan Scott käsikirjoittivat siitä musikaalin vuonna 2004 Esitys on kiertänyt jo kaikilla mantereilla, joten onneksi se saatiin meillekin; parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Jättäisin elokuvan katsomatta, jos aikoisin mennä katsomaan sen Helsinkiin musikaalina, sillä Helsingin tunnelma on niin aito ja niin ta-

junnaräjäyttävä, että elokuva jäisi pakostakin haaleaksi. Pääosanesittäjät Clarissa Jäärni (Bernadotte Bassinger), Lauri Mikkola (Tick – Mitzi Mitosis ) ja Niki Rauten ( Adam-Felicia Jollygoodfellow) olivat huimassa vedossa ja oikeassa elementissään. Jokainen selvästi nautti osastaan ja antaa myös palaa täysillä. Diivat Johanna Försti, Maria Lund ja Jennie Storbacka vetivät laulunsa väkevästi, virheettömästi ja täysin oikealla tunteenpalolla. Myös muut näyttelijät (Bob) Kai Lähdesmäki, (Marion) Tiina Peltonen, (Shirely) Helena Haaranen ja (Cynthia) Raili Raitala loivat täydelliseen musikaaliin pikantin omaperäisen pilkkeen ja hallitsivat ryhmätyön joka osa-alueen mallikkaasti. Kapellimestari Eeva Kontu ja hänen orkesterinsa olivat vahvassa vedossa ja soittivat loistavasti. Mieleeni jäivät tällä kertaa erityisesti It`s raining men, I will survive, Shake your groove thing, Girls jut wanna have fun ja tietysti Always On My Mind. Priscilla on täytekakku, jonka jälkimakua voi maistella pitkään. Juhani Melanen

Asukastilaisuus Lahden kävelyreittien kehittämisestä 27.9. Kaupunkiympäristön suunnittelun palvelualue järjestää asukastilaisuuden, jonka tarkoituksena on keskustella kävelyolosuhteiden kehittämisestä ja pohtia millainen laadukkaiden kävelyreittien tavoiteverkko olisi yleiskaavatasolla Lahden taajama-alueella. Tapahtuma on osa Lahden suunta -työtä, jossa edistetään maankäytön ja liikkumisen suunnittelua ainutlaatuisin toimin. Lahdessa on kesän aikana analysoitu kävely-ympäristöjen laatua ja luonnosteltu taajama-alueelle yhtenäistä kävelyn laatureittien verkostoa. Laatureitillä tarkoitetaan tässä yhteydessä reittiä, jolla kävelyko-

kemus on erityisen miellyttävä ympäristön ominaisuuksien, kuten katupuiden, hyvän hoidon, kauniiden rakennusten tai hiljaisuuden takia. Haluamme tilaisuudessa keskustella reittiluonnosten äärellä siitä, missä ovat Lahden taajama-alueen laadukkaimmat kävelyreitit ja millä reiteillä kävelyn olosuhteita tulisi jatkossa parantaa. Vierailevana puhujana on Marko Tainio Suomen ympäristökeskuksesta. Hänen esitys keskittyy arkiliikunnan terveysvaikutuksiin. Esitysten jälkeen on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Yleiskaavatyön ja kestävän kaupunkiliikkumisen suunnittelun yhdistävässä Lahden suunta -työssä

on meneillään neljäs kierros, jonka seuraavat vaiheet ovat tällä hetkellä luonnoksen valmisteluvaiheessa. Syksyn tilaisuuksiin on valittu ajankohtaisia teemoja, joista tällä kierroksella tuotetaan uutta tietoa ja mietitään uusia kaavaratkaisuja tai toimenpiteitä. Haluamme kuulla, mitä mieltä juuri sinä olet kävelyn olosuhteiden kehittämisestä! Tervetuloa mukaan Trion Palvelutorin Lava-tilaan tiistaina 27.9. klo 17–19. Osallistuminen on mahdollista myös etänä Microsoft Teamsissa. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Lue lisää yleiskaavan ja kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman suunnittelusta osoitteesta www.lahti.fi/lahdensuunta.

TULE JAKAMAAN OMALÄHIÖTÄ

Anttilanmäki 260 kpl Saksala 200 kpl SOITA OMALÄHIÖ 050 404 1398


8

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

KATSE LUONTOON

VIIKON LOPUKSI

Uunijuurekset Aihisen tapaan Uunijuurekset ovat helppo ja herkullinen lisuke. Kari Aihisen ohje on helppo – laita uunijuurekset paistumaan! Juuresten lisäksi voit latoa pellille pilkottuja kasviksia, kuten paprikaa ja kesäkurpitsaa Ainekset 1 iso palsternankka 3 porkkanaa 2 sipulia ½ mukulaselleri suolaa ja pippuria öljyä tuoreita yrttejä, esim. timjamia, rosmariinia, rakuunaa valkosipulia maun mukaan tai ei Mukaan muitakin kasviksia

Oi ihana aukea! Vaikka pidän luonnosta, niin pidän myös hakkuuaukeista. Tämän tuskallisen tunnustuksen jälkeen saatan joutua eheytyshoitoon, jossa opetetaan kiroamaan avohakkuut ja vannomaan vanhan metsän nimeen. Toki tiedostan metsälajien ahdingon ja koskemattoman metsän merkityksen hiilinieluna. Mutta koska sielunmaisemani ei ole tiheä vaan avara, niin viihdyn törkeimmän näköistenkin raiskioiden liepeillä. Ehkä ajattelen kuin tuo hakkuul-

le jätetyn männyn oksalla päivystävä isolepinkäinen: estetiikasta viis, pääasia että myyriä, liskoja ja hyönteisiä riittää. Ja niiden myötä tietenkin lepinkäisiä, haukkoja, taskuja, kirvisiä ja ties mitä. Sopuisana ihmisenä minulla ei ole mitään eheyttäjiäkään vastaan. Lupaan siis, että sai olla viimeinen kerta kun pyrin tökerösti omaa ja lepinkäisen ajatusmaailmaa vertaamalla puolustamaan hakkuuaukeaa. Ari Elovirta

Mökkejä Suonteen rannalla Joutsassa Paljukärryä ja moottorivenettä vuokrataan. 040 679 5333 • www.kapeaniemi.fi

Irenelle kahvia Viime numeron kuvavisan kasvot olivat Virpi Kätkän. Veikattiin myös Anne Berneriä, Pirkko Hämäläistä, Kristiina Mäkelää, Eini Pajumäkeä ja Virpi Sarasvuota. Arpa suosi Irene Niemeä. Virpi Kätkä (s. 19.12.1969) on suomalainen laulaja. Hän on tullut tunnetuksi sisarensa Katja Kätkän

kanssa perustamastaan duosta CatCat, joka edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa vuonna 1994. Kätkä opiskeli musiikkia Jyväskylän yliopistossa, josta valmistui filosofian maisteriksi. Pääaineenaan hänellä oli musiikkitiede. Virpi Kätkä avioitui laulaja Tauski Peltosen kanssa vuonna 2003.

TUNNISTATKO KASVOT VANHOISTA VALOKUVISTA? Vastaus ke 28.9. klo 15 mennessä osoitteeseen: Omalähiö-lehti, Patomäentie 10, 15610 Lahti, sähköpostitse: omalahio@omalahio.fi tai www.omalahio.fi Oikein vastanneiden kesken arvomme kilon kahvia. Kuvassa: Lähettäjän tiedot: Puh.

Perjantaina 23. syyskuuta

Pese ja pilko juurekset ja vihannekset reilun kokoisiksi paloiksi. Tee samaan aikaan uuniin menevistä paloista suurin piirtein samankokoisia niin ne myös kypsyvät samanaikaisesti. Jos käytät perunoita, niitäei tar-

vitse kuoria,vaan voit lohkota ne kuorineen. Jos käytät paprikaa, poista kanta, siemenet ja sisustan valkoiset osat. Jos käytät kesäkurpitsaa, viipaloi se, mutta älä kuori. Viipaloi kesäkurpitsa mutta älä kuori. Mausta uunijuurekset aina ennen kuin lisäät niihin öljyä! Mausteet eivät pääse imeytymään kunnolla juureksiin jos lisäät ne vasta öljyn jälkeen. Mausta juurekset suolalla ja pippurilla. Lisää halutessasi tuoreita yrttejä. Paista uunijuurekset 185-asteisessa uunissa 20-40 minuuttia. Paistoaika riippuu juureksista ja vihanneksista. Kokeile kypsyyttä etteivät juurekset mene liian pehmeiksi. Juureksiin pitää tulla paahtunut pinta ja niiden pitää olla kypsiä. Voit käännellä juureksia muutaman kerran paiston aikana.

1–2 paprikaa 1 kesäkurpitsa perunaa Kun valmistat samalla pellillä eri kypsymisajan vaativia vihanneksia, laita uuniin ensin pisimmän ajan vaativat juurekset (peruna, porkkana, palsternakka, bataatti, lanttu vaativat kypsymiseen reilun 30-40 min, jopa 50 min). Lisää pehmeämmät vihannekset myöhemmin (esim. kesäkurpitsa, paprika, sipuli n. 20 min)

Koirakin voi sairastua dementiaan Joskus vanha koira alkaa käyttäytyä ihmisen silmiin kummallisesti. Seniorikoira saattaa odottaa oven avautumista saranan puolella, jäädä toistuvasti tuijottamaan seinään tai vaeltaa ympäriinsä ilman päämäärää. Tällaiset muutokset voivat kertoa koiran dementiasta. Koirien dementiasta tiedetään melko vähän, mutta sairastuneiden koirien aivoista on löydetty samoja muutoksia kuin Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten aivoista. Agria Eläinvakuutus kertoo, milloin on syytä viedä seniorikoira tarkempiin tutkimuksiin. Ikääntyvä koira voi sairastua muistisairauteen. Koira elää keskimäärin reilut kymmenen vuotta. Pienet rodut voivat helposti elää jopa viisitoistavuotiaaksi. Jättiläisrodut alkavat puolestaan olla vanhuksia jo kahdeksan vuoden iässä. Ikääntyminen tuo monia muutoksia koiran olemukseen, mutta aivan kaikkea ei kannata laittaa vanhuudenhöperyyden piikkiin. Ikääntyvillä koirilla esiintyy samankaltaista muistin ja oppimisen heikkenemistä kuin ihmisillä, joilla on Alzheimerin taudin ensioireita. Koiran aivojen neurologiset muutokset ovat verrattavissa Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten aivoihin. Koirien oireilua kutsutaan kognitiiviseksi dysfunktioksi (canine cognitive dysfunction) tai koiran dementiaksi.

Miten koiran dementia oireilee? Dementia heikentää koiran muistia, oppimiskykyä ja tilallista hahmottamista. Lisäksi se muuttaa usein koiran unirytmiä ja vuorovaikutustapoja. Muistin ja tilallisen

hahmottamisen heikkeneminen voivat saada koiravanhuksen käyttäytymään ihmisen silmiin hyvinkin kummallisilla tavoilla. Koira saattaa olla levoton ja vaeltaa ympäriinsä ilman päämäärää. Se saattaa kävellä ympyrää tai samaa reittiä edestakaisin. Koira voi myös vaikuttaa eksyneeltä tutussa ympäristössä tai jäädä tuijottamaan tyhjyyteen tai vaikkapa seinään. Dementia voi näkyä myös niin, että koira unohtaa sille tutut rutiinit. Se saattaa jäädä odottamaan oven aukaisemista saranoiden puolelle tai ei tajua väistyä avautuvan oven tieltä. Joskus oireena voi olla myös pissavahingot sisälle, vaikka koira olisi ollut koko elämänsä sisäsiisti. Dementoitunut koira saattaa pyytää päästä pihalle tarpeilleen, mutta ulospäästyään unohtaa tehdä tarpeensa. Sisälle palatessaan se voi päästää lammikon lattialle. Myös koiran käytös tuttujen ihmisten

ja eläimien seurassa voi muuttua. Koira saattaa yhtäkkiä olla aggressiivinen vieraita ihmisiä ja eläimiä kohtaan ilman selkeää syytä.

Moni dementiaa sairastava koira jää diagnosoimatta Jos vanhan koiran käytös poikkeaa tavallisesta, kannattaa se viedä eläinlääkäriin tarkastettavaksi. Lähes kaikki koiran dementiaan viittaavat oireet voivat liittyä myös muihin fyysisiin sairauksiin ja siksi diagnosointi alkaa aina fyysisten sairauksien poissulkemisella. Dementiadiagnoosi tehdään oireiden perusteella vasta siinä vaiheessa, kun koiran muuttuneelle käytökselle ei löydy lääketieteellistä fyysistä aiheuttajaa. Monet koiranomistajat tulkitsevat koiran dementiaan liittyvät oireet tavallisiksi vanhenemiseen kuuluviksi muutoksiksi.


Perjantaina 23. syyskuuta

9

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

Ossi Oikarisen uusi kiihdyskilpa-auto.

Ossi Oikariselle lisää mitaleita Pienesstäkin puutarhasta voi kertyä suuri määrä puutarhajätettä.

Omenat, risut ja haravointijätteet maksutta lajitteluasemille Taas on syksy saapumassa ainakin kalenterin mukaan ja pihojen syystoimet on monin paikoin jo aloitettu. Kesän aikana puut ja pensasaidat ovat kasvaneet ja ne voivat olla näköesteinä jäteautoille, joten pensasaitoja kannattaakin nyt tarkastella tämä huomioiden ja näköesteiksi kasvaneet osat leikata. Omenasato on ollut jälleen varsin vaihteleva, mutta pääsääntöisesti omenapuut hyötyivät kesän lämmöstä ja omenasadosta tulikin paikoin erinomainen ja satoa riittää yli oman tarpeen. Itselle ylimääräisiä omenoita kannattaa aina tarjota esimerkiksi naapureille, lähialueen kouluille tai metsästysseuroille ja näin vähentää ruokahävikkiä. Omenapuiden alle tipahtaneet omenat on tärkeää kerätä mahdollisimman pikaisesti pois, jotta ne eivät jäisi rottien ja muiden jyrsijöiden ravinnoksi. Pieniä määriä syömäkelvottomia omenoita voi laittaa kiinteistön biojäteastiaan tai ruokajätteelle tarkoitettuun kompostoriin. Puutarhajätekompostoriin ei omenoita eikä muuta puutarhan ylijäämäsatoa saa laittaa, vaan sinne laitetaan vain lehtiä, heinää ja risuja sekä naatteja. Mikäli puutarhajätteitä ei pysty

omalla kiinteistöllä hyödyntämään, voi kotitalouksien risu- ja haravointijätteitä sekä ylijäämäomenoita viedä ympäri vuoden maksutta Salpakierto Oy:n lajitteluasemille niiden aukioloaikojen puitteissa. Puutarhajätteitä vastaanotetaan vain lajitteluaseman aukioloaikoina, joten muistathan tarkistaa oman lajitteluasemasi aukioloajan ja jätteiden vastaanotto-ohjeistuksen osoitteesta salpakierto.fi ennen kuin lähdet liikkeelle! Kärkölässä, Myrskylässä ja Pukkilassa on omat vastaanottopisteet risu- ja haravointijätteille. Näihin pisteisiin ei saa viedä vieraslajeja, kuten kurtturuusuja ja lupiineja eikä puusta pudonneita hedelmiä, vaan nämä tulee toimittaa lajitteluasemille.

Lajittele risut ja haravointijätteet erikseen Omenat lajitellaan omaan kasaansa Lahden Kujalan käsittelykeskuksella ja muilla lajitteluasemilla ne vastaanotetaan haravointijätekasaan. Risut ja haravointijätteet tulee lajitella erikseen, koska niiden jatkokäsittely käsittelykeskuksessa on erilainen. Muistathan, että risuja haravointijätteiden sekakuormat ovat maksullisia.

Risujätteeksi lajitellaan kaikki puiden ja pensaiden oksat sekä alasleikatut pensasaidat. Myös pensaiden juurakot, joista on ravisteltu mullat tarkkaan pois, lajitellaan risujätteisiin. Haravointijätettä ovat puiden ja pensaiden lehtien tai neulasten sekä nurmikon haravoinnista kertyvä jäte. Ruohovartiset kasvit, rikkaruohot, kävyt sekä pensaiden ja pensasaitojen leikkuusilppu ovat myös haravointijätettä, samoin perennojen juuripaakut. Muovisäkkeihin pakatut haravointijätteet tulee tyhjentää säkeistä paikan päällä.

Lahtelaiselle kiihdytysautoilulle tuli lisää menestystä, kun Ossi ja Anton Oikarinen ottivat EDRS-sarjasta (European Racing Series ) kolmossijat. Isä Ossi otti pronssia Pro Street-luokassa ja poika Anton Junior Dragster-luokassa saman sijan. – Kyllä jo Suomen mestaruudet tuntuivat hyvältä. Hienon kauden kruunasi EDRS-sarjasta tulleet

kolmannet sijat. Näillä tuloksille on hienoa jäädän talvitauolle ja suunnittelemaan ensi kautta, kertoi Oikarinen. Menestyksen arvoa nostaa se, että tälle kaudelle Ossi Oikariselle tuli uusi auto. Uusi ohjus istui heti käteen, eikä teknisiä ongelmia ei tullut paljon. Arto Sarén

Vinkakatu 12, 15700 LAHTI - Puh. 0400-929310 Avoinna: Ma-To 8.00-16.30 Pe 8.00-15.30

Polttaminen tai hautaaminen väärä tapa puutarhajätteille Puutarhajätteiden hävittäminen polttamalla tai maahan hautaamalla on jätehuoltomääräysten mukaan kiellettyä kaikissa toimialueen kunnissa. Puutarhajätteitä eikä muitakaan jätteitä saa heittää myöskään luontoon. Risut ja oksat kannattaa hakettaa ja käyttää katteena pensaiden ja istutusten juurilla. Hake toimii myös kompostorin seosaineena. Puutarhajätettä kannattaakin kompostoida kiinteistöllä ja näin saada niiden sisältämät arvokkaat ravinteet oman puutarhan hyödyksi.

Erilaiset kaapelit, kupari-, messinki ja rst-romut, romuautot, rautaromu, katalysaattorit, akut ja alumiinit. Tilaa kattopellit suoraan uudelta kattopeltitehtaaltamme

kestopelti.fi

.2020

SAUMATON RÄYSTÄSKOURU KESTÄÄ!

Todennäköisesti helpoin tapa hankkia lämpöpumppu!

010 201 0870 lampojokeri.fi

Saumattomat sadevesikourut, kantikas ja puolipyöreä. Tuotteissa useita värivaihtoehtoja.

NESCO -tuotteet

KOURUTUOTE OY

• kattosillat • lumiesteet • tikkaat • peltilistat • piipunpellit • asennuspalvelu takuutyönä

P. 0400 498 184 / Volotinen 040 756 5266 / Joona LAHTI, Ahtiala • www.kattovaruste.fi


Perjantaina 23. elokuuta

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

10

SEURATOIMINTA SEURATOIMINTA

teatANU ustuva änestä ämän

n pys. un tua (sis. menn. 70319

4

Ilossa ntaina

.2019

useita Kau-

ukselle

tterili-

Mark-

mena riit-

tujaa. toteu-

hlön ukset, alla ja City

apahTammen-

ä bus-

Rock n la

fi-teat-

tä ja a Ben

ennesää.

Retken hinta 110€ / hlö , sis. lipun ja bussikuljetuksen. Käsityökeskus Kankurin Ilo, 03-751 0713, Viipurintie 1, kankurinilo@gmail.com, www.kankurinilo.fi. Patoseudun Toimintakeskuksen viikko-ohjelma, vko 35: • Ma Ruokajakelu klo 12.00 Saksala-Seuran oma kassi mukaanretki Härkämäen laavulle sunnuntaina • Ti Avoinna klo 9-15 2.10. Yhteislähtö päästä kello 13 • KeJalavakadun Lounas klo 12.00 taiKanapata tapaaminen laavulla kello 13.30. 3,00€ • To Suljettu Omat eväät ja grillattavat mukaan. • Pe Ruokajakelu klo 12.00 Kahvija mehutarjoilu. oma kassi mukaan Karjalankatu 20. Patoseudun ruskaretki: P. 044 2514796

Tervetuloa mukaan retkelle Härkämäen laavulle lauantaina 1.10. AA Siltaryhmä. Kokoontuminen klo 13 Puotikatu Alkoholismi on sairaus. Kokoukset 7:n piha-alueella, kävelemme keskiviikkoisin klojosta 18, Nousurinteen yhdessä laavulle, matka noin 5 km6 tukiasuntojen kerhohuone, Apilakatu C ja perjantaisin 19 Launeen kirkyhteen suuntaan.kloTarjolla laavulla ko,makkaraa Laune sali,ja Tapparakatu 22. Terveon juomia. Osallistutuloa josonhaluat lopettaa juomisen - AA minen maksutonta eikä ennakvoi auttaa! koilmoitusta tarvita. Järjestäjänä on Patoseudun omakotiyhdistys. JohMonitoimikeskus Takatasku, tokunta.

Huovilankatu 4. Takatasku avoinna (ma - pe) klo 8.30 - 14.30. www.takaAsukastuvan viikon 39 ohjelma: tasku.net. Ma–ke suljettu Takataskun tapahtumia: To avoinna: 10.00–13.00. Bingo • Maanantai 26.8. 11.00–12.45. • Tiistai 27.8. Pöytätennis klo 12.1514.15. Pe avoinna: 10.00–13.00. Harjulan• Keskiviikko tuolijumppa28.8. / 3.50 € 11.00– Mölkky 11.50. Kesä/heinä/elokuu 5.6.-28.8. klo 11.00. Launeen keskuspuiston kenLiipolan asukastupa ostoskatu 7, tällä. Pöytätennis klo 12.15-14.15. srk-keskus alakerta • Torstaina 29.8. P: 044 235 7950klo/ Sisko Tuppi-korttipeli 9.00 aukiolo– 13.00. Englanti klo 10.00-11.30. aikana. • Perjantai 30.8. Kaikille avoin ompelupaja ja kor• Tulevat ATK-kurssit jausompelu parittoman(ilmoittautuviikon la, minen infoon puh. 03 781 9919) Klo seuraavan kerran 1.10.2022 Tietokoneen käytön 12.00–16.00. Tervetuloa! peruskurssi 26.8. – 28.8. Huom! Keskiviikko lounas Kurssilla käydään läpi tietokoneen srk-keskus yläkerta klo 12.00– perustoimintoja sekä yleisten internet-palveluiden Takataskun 53. 13.00. Työtön, käyttöä. eläkel., kotiäiti-isä kerroksen tietokoneluokassa, klo 4–12 9.00 – €, työssä käyvä 6,50 €, lapset v.14.00. 2 €. Hinta 18€. Muut tapahtumat Aikamatka Riihimäen Museoihin Sydänyhdistys toLahden 12.9. klo 8.45 – 15.00. Hinta 35€ Syysretki KotkaanOpastettu ti 4.10.: Mare(sisältää lounaan). kierros tarium Merikeskus Vellamo, Ilm. Suomenja metsästysmuseossa ja tutus-

28.9 mennessä puh. 045 1370760.

605 m

KAIHTIMIA

SÄLE-SUOJA

Vuorikatu 24 • 15110 Lahti

Launeen Apteekki

& 782 7783

Ajokatu 53, 15500 Lahti. Puh. 03 781 7155 launeenapteekki@apteekit.net salesuoja@saunalahti.fi AVOINNA

ma–pe 9–19 la 9–16

www.launeenapteekki.fi

TAKATASKU

Renkomäen martat

Café Eila tuminen Lasimuseoon. Ilmoittaudu P:joelta 42€. sisältäen suussasulavat 28.9 klo 17 menemme tutustuAvoinna ma,paistetut ke–pe muikut klo 8.30– viimeistään 4.9. Tervetuloa! paikan päällä lisukmaan Kehitysvammaisten tukiyh- 13.00 Tietotekniikka-apu Pulmakulma keineen, ja tutumiskäynja tileivoskahvit klo 9.00–13.00 distyksen toimintaan Onko sinulla ongelmiaPiisamikatu tietokoneen, ti naivistitaiteilja Enni Idin mökillä. 6:n hoivakotiin.taiKatsotaan älypuhelimen tabletin olisiko kanssa? Lähtö Marolankadulta 9.00 ja P:joen Lounasruokala Makuhetki Haluatkomahdollisuutta henkilökohtaista neuvontaa? 10.00. ilm. Anneli. meillä osallistua laivarannasta Avoinna ma–pe klo 11.00–13.00. Pulmakulmaa järjestetään aina kurssiaiAloitamme 19.8, jolloin toimisto heidän kanssaan vapaaehtoistoikataulun ulkopuolella. klo avoinna 10.00 -12.00 ja senjälkeen mintaan.esim. kerranPulmakulma kuukaudessa. LOUNAS 26.–30.9. 9.00-11.00 tai 12.00-14.00, hinta 6€ maanantaisin ja torstaisin klo 10.00Klo 18 normaalijamarttailta seura- 12.00. kerta. Ajanvaraus maksu etukäteen kuntakodilla. Tervetuloa! infoon, puh. 03 781 9917. PeruuttaMaanantai: pyttipannu + kananKOULURUOKAILU mattomasta ajasta emme hyvitä mak- muna, Renkomäen marttojen punajuuri-omenasalaatti sua. Ota mukaan laite. Lahden Seudunoma Varhaiseläkeläisyyskausijauhelihakeitto, on alkanut. Keskiviikkona 39. viikon ruokalista Tiistai: omenaset ry: 28.8 klo+ 18 iltaamme saapuu Renkopaistos vaniljakastike kauneushuonetta pitävä Anna 28.9 Vanhanajan iltamat Wali- mäessä Maanantai 26.9. Lahden seudun syöpäyhdistys Keskiviikko: Aamupala 8.30– esittelemään toimintaansa. Tervetuloa mon Casellin Walimosalissa (Ves- 9.30: Avokuntoutuskurssi kehon huollon Lounas jauhelihakastike, pasta, Puuro + lisuke (voi, sokeaakkoset syöpään klo sairastuneille, joi- seurakuntakodille tutustumaan uudet vihreäsalaatti, maito, leipä ku 25 sisäpiha) 10 kahvitus, ri, hillo), sekä vanhatmaito martat!/ appelsiinimehu, den 11.00 hoidot ohjelma ovat alkamassa Kasvislounas härkäpapukookosklo (maksutai5 alka€). kahvi/tee neet. Kurssipäivät: 23.9., 30.9., 7.10., curry 2.10. Pesäkallion tanssit klo 15–18. Kebablihakiusaus, lämmin kasvis, Patoseudun Omakotiyhditys ry:n 14.10., 21.10. ja 28.10. klo 13-16 Tiistai 27.9. 26.10. Walimosalissa yhdistyksen7 kurkku-persikka-jäävuorisalaatti MÖLKKYMESTARUUSKILPAIneuvonta-asemalla, Hämeenkatu Lounas keltainen broilerikeitto, 45-vuotisjuhla. Hyvänolon Purilaankadun kentällä LauanA 6, Lahti. Kurssi23.9. on STEA:n rahoit- LUT Torstai: Broilerinrintafile, peh- tuorepala, sydänleipä, maito hetkiä Tallukassa, peruutuspaiktaina 24.8.19 kello 10 alkaen. Kaikki tama. Ilmoittautuminen 12.9. men- meä currykastike, riisi, kiinankaaKasvislounas soijapyörykkäkeitto Mukaan. nessä.Marketta. Lisätiedot ja27.9. hakuohjeet 044 li-vesimeloni-maissi-persiljasalaatti koja, Lailanp.täh7303302 ma-to klo 9-15. Ukulelen tihetket, peruutuspaikkoja, Lea. Perjantai: Silakkapihvit, kermasoiton alkeiskurssi 5 kertaa, aloitus viiPatoseudun omakotiyhdistyksen 12.10. Päivämatka Tallinnaan, viilikastike, perunamuusi, porkkakolla 38, mikäli vähintään 5 ilmoittauSauvakävely jatkuu perjantaisin kello Jaana. 15.10. Näytelmä Eläman na-herne-lantturaaste tujaa. Ryhmään mahtuu 10 hlöä, omaa 18.00 alkaen puotikatu 7 pihalta. Leikki, (15 €), Lea. soitinta Vaahterasalissa ei tarvitse olla. Ilmoittautumi20.10. upeata kotimunen 9.9.Helsinki mennessä2 toimistolle p. 044 Pulmakulma Renkomäen Rehdin Ruusuja tai risuja, seota ja Kansallismuseo, 7303302 ma-to klo 9-15. Marketta. Opastuspalvelumme on klo toistainaisten voimistelu tiistaisin 16-17 jakelumuistutus, 3.–10.11. Kylpylämatka Pärnu, Vi- seksi alkaen 27.8.2019 Renkomäen koulun tauolla. mielipidekirjoitus... king Spa, Lea. 16.11. Päivämatka liikuntasalilla. Vetäjänä Sirpa Lindberg. Lahden seudun Olemme kiinnostuneita Tallinnaan, Jaana. LASVEL 3.12. Teatteri- Tervetuloa! varhaiseläkeläiset Seuraa ilmoitteluamme ja syksyn juuri sinun mielipiteestäsi. matka Riihimäelle; ja Pirkko 7.9. Iloinen matka Tuula Hartolan markki- runsasta ohjelmatarjontaa: -meil aina Toro, Lea. 7.–8.12. noille. on Käymme markkinoilla sekä ruowww.takatasku.net Lähetä palautteesi meille: kailemme Sahti Krouvissa. Lähtö JaaMaPikkujoulumatka Tallinnaan, rolank. klo 9.00. Pikaiset ilm. Annelille sähköposti omalahio@omalahio.fi na. 20.12. Kreivitär Mariza, sain 0500 717979Lea. tai Pirjolle 044 9734547. lisälippuja, 23.–26.12. Joulu Patoseudun Omakotiyhdistys ry H. 40€ sis. kuljetukset, ruokailun ja Ikaalisten kylpylässä, Lea. 28.5.– Heitellään mölkkyä keskiviikkoitutustumisen Rouvin olutpanimoon. 2.6. Tuettu loma Imatran 17.9. Ruskan lumoissa kylpylä, muikku- sin klo 18 alkaen Purilaankadun hakulomakkeita toimistolta loka- kentällä. risteily Elbattarella. h.50€ Lahdesta, kuusta lähtien, Lea.

Etelä-Lahden Sosialidemokraatit ry: Jäsenkokous maanantaina 26.9. klo 17.00, SDP:n tilat, Hämeenkatu 7, Lahti. Poliittinen katsaus Lahdesta ja valtakunnasta, eduskuntavaalit 2023, nimetään Ville Skinnarin tukiryhmä eduskuntavaaleihin, muut ajankohtaiset asiat. Kahvitarjoilu. Ilmoittaudu viimeistään la 24.9 mennessä olavi.paakkunainen@phnet.fi tai 0500 666 126.

Nikkilän puistotreenit jatkuvat syyskuun loppuun. Treenipäivät ovat maanantaisin klo 18–18.45. Paikkana Ilonanpuisto ja ohjaajana toimii Rosa Hemming.

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

www.katonmaalauslahti.fi

AUTOVUOKRAAMOJA OSTETAAN

PIENKONEKORJAAMOJA PIHAPUUN KAATOA

MUUTTO- ja KUOLINPESIÄ, MYÖS KOKO KODIN TYHJENNYKSET. Särmääjänk.Kisäll 4 Kirpputori i P.Mestarinkatu 03-751 3111, 0400 842Lahti 303 12, Pakettiauto0400 alk. 35,-715 • Peräkärry 123 alk. 10,-

- pihapuun kaadot Korjausja huoltotyöt, varaosat - kantojyrsinnät

Metsäpalvelu SavottaSudet Katsastajank. 14 Lahti

KATTO TYÖT

www.vuokrauspalvelu.fi

PIHAPUUN KAATOA

AMMATTITAIDOLLA

- metsänhoitotyöt 044 708 1227

Puh. 050 3483580 www.savottasudet.fi

LVI-ASENNUSTA

PAPERINKERÄYSTÄ

SIIVOUSPALVELUA

upa

Päivystys 24h • 044 9752 382

KERÄYSPAPERI LAAKSONEN OY

NYT ON IKKUNANPESUN AIKA, myös siivoukset

www.lahdenputkipalvelut.fi Kaikki Prisma-Keskus • puh. 03-876 220 kodin Av.: ark. 8.30-19, la 8.30-16,putkityöt! su 12-16 www.apilaapteekki.fi

LÄÄKÄRIPALVELUJA

MoppiMuijalta

puh. 045 331 7827

PARKETINHIONTAA

TILITOIMISTO

(myös pienemmät kohteet)

• Kirjanpito- ja palkanlaskenta • Yritysten perustamiset • Yhtiömuodon muutokset • Verotusneuvontaa TILITOIMISTO

Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset

.com

Ajanvaraus: 0207 345 678 Aleksanterinkatu 9, Lahti www.arte-laakarit.fi

TA

AUTOKORJAAMOJA MOPOKORJAAMO

PARTURI-KAMPAAMOJA

159

Autoservice Laune Oy Mustapuronkatu 7, Lahti Puh. 010 324 6241 040 3692 2585 Aukeankatu B, Laune www.mopopaja.fi www.autoservicelaune.fi

pesut, maalaukset ja pinnoitukset vartti-, pelti- ja tiilikatot

0400 556 063 • www.parkettihietala.fi

US

KATTOJEN

Puh. 0400-491 486

HH HARRI HIETALA

Pikahuoltopalvelut LAHDEN MOPOPAJA

100% suomalainen

Ilahduta läheistäsi lahjakortillamme VERHOOMOJA www.moppimuija.fi

Parkettityöt

ELU onta

Maksuton aamupuurokokeilu kuudessa koulussa Kokeilu kestää neljä kuukautta: 15.8.–16.12. Aamupalaa tarjotaan arkiaamuina klo 7.45–9.00 Ahtialan, Kasakkamäen, Kärpäsen kouluissa sekä Launeen, Liipolan ja Rakokiven monitoimitaloissa.

Kattojen maalaukset /pesut

Saksalan maanantai-iltojen mölkkypelit kaikenikäisille: pelaamme mölkkyä läpi kesän maanantaisin klo 18–19.30 yläkentällä, Saarnikadun leikkikentän vieressä.

ITÄ

a

Keskiviikko 28.9. Lounas kalaa juustokastikkeessa, peruna, porkkanaviipale, kiinankaali-paprikasalaatti, maito, leipä Kasvislounas tofua juustokastikkeessa Torstai 29.9. Lounas broileripata, riisi, vihreäsalaatti, maito, leipä Kasvislounas linssi-juureskastike Perjantai 30.9. Lounas vegepuikko, kermaviilikastike, peruna, rapea-tomaatti-kurkkusalaatti, maito, leipä Kasvislounas vegepuikko

Asiaa toimitukselle?

U- JA OSOITEHAKEMISTO

rssit

Perjantaina 23. syyskuuta

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

• asennus • hionta • lakkaus • sävytys

Ajanvaraus:

0400 460 786 Asemakatu 2, 15100 LAHTI

MIRA HÄMÄLÄINEN

P. 040-5010 582 • www.mirtax.fi

TILITOIMISTO SALEJÄRVI OY Puotikatu 7, 15700 Lahti VERHOOMOJA 050 599 3283 www.salejarvi.fi

SAIDAN verhoomo & vintage

Huonekaluverhoilu ja -korjaus, Sinun ilmoituksesi? pintakäsittely, rottinkityöt, vintagemyymälä Vesijärvenkatu 14 D, sisäpiha, 15110 LAHTI p. 0500 499 049, saida@saidanverhoomo.fi

Kattoremontit

myös saaristossa

ilmainen arviointi! Joustava rahoitus!

040 6633 377 katonmaalauslahti.fi Y: 2016815-0

Puolueisiin sitoutumaton lähiölehti vuodesta 1978. Päätoimittaja Petri Salomaa Toimitus ja ilmoitukset Marja Salomaa p. (03) 735 2016, 050-404 1398 Jouni Rasimäki p. 040-546 1134 Vaihde p. (03) 735 3016 Sähköpostiosoite omalahio@omalahio.fi Osoite Patomäentie 10, 15610 Lahti nettisivut www.omalahio.fi Julkaisija ja sivutaitto Salomaan Kirjapaino Oy, Lahti. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa virheistä puhelimitse otetuissa ilmoituksissa. Painopaikka Lehtisepät Oy 2022


LUKIJAT KIRJOITTAVAT

Onko hyvinvointialue säästänyt itsensä köyhäksi? Tarkastellaanpa hieman hyvinvointialueen taloutta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta perittäviä asiakasmaksujamaksuja. Otsikon kysymys on siten oikeutettu, että sote-uudistuksessa rahoitus on uudistuksen heikoin kohta. Rahaa perustetuille hyvinvointialueille myönnetään sen mukaisesti, miten ne ovat huolehtineet aiempina vuosina alueidensa asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tässä suhteessa, kiitos kuntapäättäjien, Päijät-Häme on ollut hännän huippu, kun sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta mitataan euromäärällä asukasta kohden. Sitä vastoin, olemme vuodesta toiseen ”loistaneet” tilastoykkösenä työttömien ja maksuhäiriöisten listan kärjessä. Kannattaako tällaisella edelläkävijän roolilla kehuskella. Hyvinvointialueiden toimintaa ollaan käynnistelemässä ja ne ottavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun vuodenvaiheessa ja ensimmäinen budjetti on vasta valmistelu-

vaiheessa. Aluevaltuutetuille ei ole jaettu juurikaan tietoa valmistelun etenemisestä ja tulevan budjetin sisällöstä, mikä on avannut virkajohdolle ja aluehallituksen jäsenille tilaisuuden jakaa valikoitua tietoa taloudesta sekä jopa pelotella hyvinvointialueen haltuunotolla. Pidän tätä vastenmielisenä mielipidemuokkauksena. Aluehallitus pyrki kesän aikana syrjäyttämään aluevaltuuston asiakasmaksuja koskevasta päätöksenteosta, vaikka hyvinvointialuelaki ja hallintosääntö määräävät tämän aluevaltuuston toimivaltaan kuuluvaksi. Tein menettelystä oikaisuvaatimuksen, päätös kumoutui ja asiakasmaksujen perusteet tuotiin syyskuun valtuustoon. Tein aluevaltuustossa esityksen, että ansiotasosta riippumattomia tasasuuruisia terveyskeskus-, suun hoidon ja erikoissairaanhoidon (mm. Akuutti 24) asiakasmaksuja kohtuullistetaan, hinnoittelemalla ne neljänneksen asiakasmaksulain ja -asetuksen sallimasta maksimista.

sekä renkaiden kausisäilytys!

Kysy tarjouksemme

MEILTÄ MYÖS RAHOITUKSET

11 TUULILASEISTA ad-laskulla tai ja TUULILASIad-erämaksulla! Täyden palvelun AD-autokorjaamo VAIHDOISTA!

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

Perjantaina 23. syyskuuta

LAHJAKORTTI HUOLTOIHIN JOULULAHJAKSI!

JASA AUTOHUOLT0 OY Topintie 2 B, 16300 ORIMATTILA 044 989 6682 orimattila@ad-autokorjaamo.fi aukioloajat ma–pe 7.30–17.00, Tervetuloa! t:Jani ja Sami la sopimuksen mukaan

ad-autokorjaamo.fi

Esitys kaatui kuitenkin kannattamattomana. On tosiasia, että tasasuuret maksut ovat rikkaita suosivia ja pienituloisille yhtä epäoikeudenmukainen, kuin arvonlisäverokin. Tyrmätessään esitykseni moni valtuutettu vuodatti krokotiilin kyyneleitä rahojen riittävyydestä, vaikka satojen tuhansien eurojen puoluetukia jaettaessa ei vastaavaa kuultu. Toinen esitykseni koski asiakasmaksulain ja -asetuksen taloudellisin perustein mahdollistaman asiakasmaksun alennusta ja perimättä jättämistä koskevan tiedottamisen parantamista. Esitin, että tästä mahdollisuudesta tiedotetaan internetissä julkaistujen kotisivujen lisäksi asiakaslaskun yhteydessä. Vaikka ryhmänjohtajilta tämä ei saanut ymmärrystä, äänestyksessä sitä löytyi 12 muultakin valtuutetulta. Enemmistö eli 56 valtuutettua ilmeisesti pelkäsi, että tieto lisää armahdusmahdollisuuden käyttöä. Seppo Korhonen aluevaltuutettu (Pro Lahti)

Sähkökriisi on yhteydessä vuoden 2008 finanssikriisiin Kuuntelin viime viikon perjantaina julkaistua Ylen Uutispodcastia (9.9.2022), jossa käsiteltiin tulevan talven mahdollista sähkökriisiä. Suomen valtio on varautunut tilanteeseen myöntämällä 10 miljardin euron hätälainan energiayhtiöille, jos sähkökriisi realisoituu. Sillä ehdolla, ettei energiayhtiöt pysty toimittamaan energiaa sillä hinnalla millä se on luvannut ostajalle sitä toimittaa. Kyse on vakuusjärjestelmästä, jolla lainoitetaan energiayhtiöitä ja jolla estetään niiden kaatuminen. Lainan ehdot ovat kovat; otettaessaan valtiolta lainan, energiayhtiö sitoutuu siihen, ettei jaa osinkoja voitosta energiayhtiön omistajille. Energiayhtiön ottaman hätälainan korot ovat kymmenen prosentin luokkaa. Kyseessä on siis viimeinen perälauta, jolla estetään energiayhtiön kaatuminen. Käsillä olevaa tulevan talven ener-

giakriisiä on pyritty siis taklaamaan hätälainoilla, jonka energiayhtiö joutuu maksamaan takaisin valtioille. Tilannetta on luonnehdittu lähes vertailukelpoiseksi vuoden 2008 finanssikuplaan, jossa Lehman Brothersin investointipankin annettiin kaatua. Kaatumisen aiheutti ylikuumentunut asuntolainojen myöntäminen, jolloin lainojen ottajat eivät selvinneet veloistaan. Energiakriisi on kuitenkin tilapäinen. Hallitusten on pakko tukea energiayhtiöitä, ettemme joutuisi kohti perustavanlaatuista taantumaa, joka voi horjuttaa yhteiskuntia. Venäjän halvan energian käyttö on Euroopassa poissuljettua. Ennemminkin on pyritty jatkamaan ydinvoimaloiden käyttöä ja tukemaan vihreää siirtymää. Suomessa sähköntuotanto on talvikuukausina edelleen riippuvainen vanhoista tavoista tuottaa sähköä.

Emme välttämättä pysty nopealla aikataululla irroittautumaan uusiutumattomista energialähteistä kuten kivihiilestä. Suomi ostaa myös tuontisähköä pohjoismaista, jonka hinta määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä. Tuontisähkön hinta on talvikuukausina kallista, kun taas kesällä, milloin energiaa tarvitaan vähemmän, on matalaa. Sähköä kaupitellaan pörssissä myös eräänlaisilla johdannaismarkkinoilla, jolloin sähkön hintaa ajatellaan myös tulevaisuuteen. Silloin kauppaa käydään erilaisilla futuureilla. Yritykset haluavat ennakoida kassavirtaansa ja silloin sähköä voidaan kaupitella tietyllä tulevaisuuden ajanjaksolla ja yritetään näin varmistella sähkön myyjän likviditeettiä. Sami Korkiakoski Lahti

Lisää aineksia soppaan! Eipä ole kuntapäättäjillä ihan helppo tilanne, kun pitäisi pystyä päättämään, mihin liikuntapaikkoihin Lahdessa investoidaan. Sopan aineksia on niin runsaasti, että yli laitojen tuppaa menemään. Paikallinen paperimedia on lähiaikoina hämmentänyt kiitettävästi, kun ainakin ESS, UL sekä Omalähiö ovat viimeisissä aviiseissaan julkaisseet aiheesta. ESS:n päätoimittaja Pirttijoki hämmensi sunnuntain 18.9. Etlarissa lisää ehdottamalla massiivisen monitoimiareenan rakentamista Ranta-Kartanoon. Taitaapa loppua siinä tila kesken, koska Kisapuiston tai Pikku Vesijärven puiston puolille ei pidä mennä. Varmaa on se, että kuntarahaa

ei ihan lähivuosina riitä kaikkeen, mitä nyt halutaan ja touhotetaan. Kun mitään suunnitelmaa ei ole tai ei ainakaan sellaista ole julkituotu, mennään Lahdessa kai sillä systeemillä, että se saa, joka huutaa kovimmin. Kaupunkirahoitus on tietenkin kuntapäättäjien, puolueiden ja poliitikkojen neuvottelupöydillä, mutta sinnekin huudot kuuluvat. Aikanaan yli 40 vuotta sitten junan Lahden seudulle tuomana ja asioita seuranneena olen tullut käsitykseen, että täällä on liikunta- ja urheilurintamalla poliittisten puolueiden lisäksi myös muita ”puolueita”; kuten jalkapallopuolue, hiihtopuolue, yleisurheilupuolue, pesäpallopuolue, uintipuolue, laa-

jentuva jääkiekkopuolue jne. Kun ne vielä ovat jakautuneet toisiaan nilkkoihin potkiviin kuppikuntiin, eipä oikein tahdo valmista syntyä. Kisapuiston jalkapallostadionin katsomorakennus on hyvä esimerkki siitä. Sitä on vatkattu vuosikausia kaupunkipäätännässä ja muuallakin eri suuntiin ja vieläkään ei ole ainakaan julkisuuteen esitettyä täsmäsuunnitelmaa ja rahoituspäätöstä. Eikös se kaupunginvaltuusto aikanaan lähes 20 vuotta sitten kaupungin 100-vuotisjuhlakokouksessaan tehnyt periaatepäätöksen 50:n metrin altaan mahdollistavan uimahallin rakentamisesta. Toteutus näyttää olevan hämäläismallisessa aikataulussa.

Monttu auki -tapahtuma kutsuu lahtelaiset yhteiseen keskusteluun Millaisia ajatuksia sinulla on hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ajankohtaisessa maailmantilanteessa? Osallistu Monttu auki -keskustelutilaisuuteen 1.10. Monttu auki -keskusteluissa haluamme kuulla, mitä lahtelaiset aikuiset ajattelevat omasta hyvinvoinnistaan ja turvallisuudestaan. Myös nuorten ääni on päässyt kuuluviin. Lahden perusopetuksessa on syksyn aikana toteutettu Skididialogeja, joissa lapset ja nuoret ovat päässeet kertomaan, mikä heille tuo hyvinvointia ja turvallisuutta vapaa-ajalla. Kirjattuja keskusteluja hyödynnetään anonyymisti ja sekä aikuisten että lasten keskusteluista tehdään

yhteinen kooste, joka julkaistaan loppuvuodesta. Monttu auki on lahtelaisten yhteinen keskustelu. Osallistujat kokoontuvat saman pöydän ääreen keskustelemaan luottamuksellisesti suosittua Erätauko-menetelmää hyödyntäen. Jokaista keskustelua ohjaa Erätauko-menetelmän osaava fasilitaattori. Tilaisuuksia järjestetään kymmenessä paikassa eri puolilla Lahtea. Tapahtumat ovat kaikille avoin ja maksuton. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu. Monttu auki -keskustelutilaisuudet 1.10. klo 12.30–15.00. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.lahti.fi/monttuauki

Kun kuntalaisille jo aikoinaan luvatun ison uimahallin ja perinteikkään Kisapuiston jalkapallostadionin ylisuureellisen uudistamisen, uuden jäähallin rakentamisen ja onneksi jo tekeillä olevan Kisapuiston ison tekojää/pesäpallokentän kustannusarviot lyödään yhteen, päädyttäneen rakennuskustannusten nousun myötä jo kolminumeroiseen miljoonalukuun. Ja ihan euroissa. Eipä liene Lahden kuntatalous ihan niin kovassa kunnossa, että tuollaiset summat, kaikkien muiden tärkeiden asioiden aiheuttamien menopaineiden lisäksi, ihan lyhyen ajan sisällä löytävät tiensä lähivuosien vahvistettuihin budjetteihin.

Entä yksityinen ja/tai ulkopuolinen rahoitus? Se on tuntunut ja tuntuu täällä Lahdessa olevan varsin tiukassa ja niukassa. Onko niin, että täällä umpirikkaat ovat nuukempia, varovaisempia tai vähemmän urheilumyönteisiä kuin muualla Suomessa? Vai onko näitä hommia urheilupiirien puolelta hoitamassa osaamattomat tai ”väärän kuppikunnan” henkilöt? Liikuntaihmisenä toivon toki menestystä kaikille alan pyrkimyksille sekä päätöksentekijöille ymmärrystä, kykyä ja rohkeutta panna asioita järjestykseen ja tehdä päätöksiä! Pertti Vartiainen LitM, liikunnanopettaja, tj., lahtelainen veronmaksaja


12

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

Perjantaina 23. syyskuuta

Nokian Nordman SX3 279 339 389 215/60R17 585

Polkupyörässä on oltava vaalea etuvalo ja punainen takavalo pimeällä, hämärässä tai näkyvyyden ollessa muuten heikentynyt. Pyöränvalot ovat tarpeen sekä pimeillä metsäteillä että valaistuilla kaduilla. Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva.

Näytkö pyörinesi pimeässä? Syksyn pimetessä näkeminen ja muille näkyminen korostuvat liikenteessä. Pyöräilijöistä harvempi käyttää takavaloa kuin etuvaloa, selviää Liikenneturvan seurantatutkimuksesta. Pyörän valot ovat tarpeen sekä pimeillä poluilla että valaistuilla kaduilla. Liikenneturvan vuosittaisen seurannan mukaan pyörän valoja käytettiin edessä ahkerammin kuin takana. Yli 5500 tarkkailuun osuneesta pyöräilijästä 68 % käytti etuvaloa ja 59 % takavaloa. Takavalon käyttö olosuhteiden vaatiessa tuli pakolliseksi, kun tieliikennelaki uudistui vuonna 2020. Lakimuutoksen jälkeen takavalon käyttö on yleistynyt. – Muutamassa vuodessa takavalo on otettu kohtalaisen hyvin käyttöön, mutta pimeitäkin polkijoita kohtaa vielä tien päällä, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piip-

pa kommentoi tuloksia. Lähes jokainen Liikenneturvan kyselyyn vastanneista tiesi, että pyörässä on pimeän ja hämärän aikaan oltava etuvalo. Takavalon pakollisuudesta tiesi hieman harvempi, liki yhdeksän kymmenestä vastaajasta. – Suomalaiset siis tietävät, että valoja on käytettävä, mutta siitäkin huolimatta kaikki eivät syystä tai toisesta ole ottaneet niitä käyttöön, Piippa avaa.

Pyöränvaloja tarvitaan myös valaistuilla alueilla Valoa tarvitaan pimeän metsäpolun lisäksi yhtä lailla myös kaupungissa, vaikka kadut olisivatkin valaistut. – Vaikka polkija itse näkee hyvin eteensä, se ei vielä tarkoita, että muut näkevät hänet. Valoja käyttä-

vä pyöräilijä on helpompi havaita kauempaa, jolloin muiden tiellä liikkujien ennakointi helpottuu ja liikenne sujuvoituu. Valoja tarvitaan myös taajamissa, joissa katuvalojen ja varjon vaihtelu hankaloittaa havainnointia, Leena Piippa muistuttaa. Tieliikennelain mukaan pyörässä on oltava vaalea etuvalo ja punainen takavalo pimeällä, hämärässä tai näkyvyyden ollessa muuten heikentynyt. Lamput voivat olla kiinnitettyinä myös pyöräilijään tai pyöräilykypärään. Lisäksi pyörästä on löydyttävä heijastimet kaikkiin suuntiin. – Huolehdi pyörän lisäksi myös omasta näkyvyydestäsi. Pimeällä pyöräilijä näkyy muulle liikenteelle paremmin, jos hän käyttää heijastimia tai heijastinliiviä, Piippa kannustaa.

3

€ € € €

NASTO-RENGAS Tiilitie 2, Nastola • Puh. (03) 7625 635

www.nastorengas.fi

» Huollot » Korjaukset » Ilmastointilaitehuollot » Pakokaasumittaukset – OBD + Diesel-savu » Ohjauskulmien suuntaukset » Ajovalojen kiillotukset » Vikakoodin luku Bosch / Autocom MONIMERKKIKORJAAMO

LT-AUTOKORJAAMO KY Kärrytie 17, Orimattila, puh. (03) 777 4498, 044 700 4498 ltautokorjaamo@gmail.com | www.ltautokorjaamo.fi

Tunnista kerrostalon energiasyöpöt Taloyhtiöiden kiinteistökustannukset ovat rajussa nousussa. Kustannusten kasvua voi hillitä säästämällä muun muassa lämmityksessä, sähkössä ja lämpimän veden kulutuksessa. Isännöintiliitto osallistuu Astetta alemmas -kansalaiskampanjaan ja haastaa myös kaikki taloyhtiöt sekä koko isännöintialan mukaan. Tulevan talven energiakriisi ja sen vaikutukset taloyhtiöiden kustannuksiin aiheuttavat paljon huolta asukkaissa ympäri Suomen. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva kertoo, millä toimilla taloyhtiö voi säästää energiakustannuksissa.

loissa, kuten rappukäytävissä, pyöräkellareissa, autotalleissa ja varastotiloissa lämpötilaa voi alentaa kerralla runsaasti.

Huonelämpötila asteen alemmas

Taloyhtiön kiinteistösähkön kulutus syyniin

Lämmityskulut muodostavat kaksi kolmasosaa taloyhtiön hoitokuluista. Lämmityksessä säästäminen vaikuttaa siis taloyhtiön kulupaineisiin merkittävästi. Taloyhtiön hallitus voi päättää yhteistilojen sekä huonelämpötilan laskemisesta taloyhtiössä. Jos lämpötilaa lasketaan yhdellä asteella, säästöä tulee noin viisi prosenttia. Jotta muutos sujuu miellyttävästi, huonelämpötilan lasku kannattaa tehdä aste kerrallaan. Yhteisissä ti-

Taloyhtiön kiinteistösähkön vaikutus hoitokuluihin on noin 4–5 %. Sähkön hinnan noustessa vaikutus voi kuitenkin nosta paljon suuremmaksi. Kiinteistösähkön kulutusta voi hillitä muun muassa taloyhtiön saunan lämmitystä pienentämällä. Maalämmöllä lämpiävissä kerrostaloissa lämpöpumppujen sähkönkulutus vaikuttaa sähkölaskuun merkittävästi, joten lämmityksen vähentäminen vähentää myös sähkönkulutusta.

ja ilmastoystävällisiä. Näin kustannukset säilyvät kohtuullisina myös pitkällä tähtäimellä. – Tällä hetkellä näkyy hyvin se, että kustannusnousu on huomattavasti maltillisempaa paikkakunnilla, joissa vihreä siirtymä on tehty ja kaukolämmön tuotanto tapahtuu jo uusiutuvalla energialla. Helsingissä kaukolämmön vihreä siirtymä on vasta alussa, ja se heijastuu lämmityskustannusten vahvana nousuna, Koro-Kanerva kommentoi.

Laitteistojen säädöt kuntoon Taloyhtiön laitteistojen säätöjen tarkistaminen ja huoltaminen on erityisen tärkeää tänä syksynä. Huoltamalla ja säätämällä esimerkiksi ilmanvaihto- ja lämmityslaitteet voidaan hillitä lämmön karkaamista harakoille. Taloyhtiön hallitus voi valtuuttaa isännöitsijän tilaamaan huolto- ja säätötoimet huoltoyhtiöltä tai laitteiden palveluntarjoajalta.

Varaudu kuitenkin myös sähkökatkoihin Asukkaat mukaan säästötalkoisiin Asukkaiden arkisilla energiansäästötoimilla on iso vaikutus koko Suomen energiankulutukseen – ja myös omaan sähkölaskuunsa. Termostaattien kääntäminen viileämmälle, viileämmät ja lyhyemmät suihkut, maltillinen saunominen sekä energiansäästäminen erityisesti kulutushuippujen aikaan arki-iltaisin auttavat säästämään energiaa. – Taloyhtiön kannattaa viestiä näistä toimista asukkaille. Haastammekin kaikki taloyhtiöt ja isännöintialan toimijat mukaan Astetta

alemmas -kampanjaan, viestimään asiasta omien talojensa asukkaille sekä tekemään omia, taloyhtiötason energiatekoja, Koro-Kanerva sanoo. Pitkäaikainen energiatehokkuus ja ilmastoystävällisyys tarkasteluun Vaikka tulevan talven energiakriisin taustalla ovat erityisesti Venäjän sotatoimet ja kaasun tuonnin pysäyttäminen Eurooppaan, energiakustannusten nousuun vaikuttaa myös ilmastonmuutos ja tarve luopua fossiilisista polttoaineista. Taloyhtiössä kannattaa siis tarkastella omaa lämmitystapaa ja energiaratkaisuja myös niin, että ne ovat pitkällä tähtäimellä tehokkaita

Energiakriisin takia ensi talvena on uhkana myös sähkön säännöstely. Energiansäästökampanjalla pyritään siihen, että sähkökatkoja ei tarvitsisi toteuttaa. – Taloyhtiössä kannattaa silti käydä myös se keskustelu, miten talo toimii, jos sähkökatkoja tulee. Asukkaita kannattaa muistuttaa myös 72 tunnin varautumisen säännöstä, jota viranomaiset suosittelevat kaikkina aikoina. Toivottavasti näille ei tule käyttöä, mutta tänä talvena varautuminen on kuitenkin tarpeellisempaa kuin kertaakaan sitten 1970-luvun energiakriisin, Koro-Kanerva summaa.