Laatukatu 11 LAHTI 040 827 3744 • glasspoint.fi Muut toimipisteet: Tuusula, Vantaa, Riihimäki
040 827 3744 glasspoint.lahti@gmail.com
SAKSALAN RAVINTOLA
• Myös ilta-aikoja
Lakokatu 4
Puh. 050-559 3369
• 15700 Lahti
www.arrantkennel.com
1
Kehykset osta 1 saat 2 KesäAle osta 1
Kehykset osta 1 saat 2 KesäAle osta 1 saat 2
Asentajantie 8 | Porvoo
Kehykset saat 2 KesäAle osta 1 saat 2
Puh. 040 707 4753
• nokipellit,
Kehykset
Kehykset
•varaosat tulisijoihin
• uuninluukut
ÄLÄ OSTA TEMUSTA
•hellanrenkaat ja -levyt
•nokipellit, eduspellit
•uuninluukut ja arinat
•varaosat tulisijoihin
• uuninluukut
•uuninluukut ja arinat
OSTA TEEMULTA
•hellanrenkaat ja -levyt
• nokipellit,
• nokipellit,
•nokipellit, eduspellit
•nokipellit, eduspellit
•hellanrenkaat ja -levyt
• uuninluukut
•uuninluukut ja arinat
Terveisin kauppias
•varaosat tulisijoihin
Teemu Tukiainen
SILMÄLÄÄKÄRIT:
Ke 5.3. Jukka Siitonen
Ke 19.3. Jukka Siitonen
Ma 10.3. Ilkka Puusaari
Ma 24.3. Ritva Lemola
Puh. 040 707 4753
Ke 12.3. Ritva Lemola
Ma 31.3. Aleksi Sarkola
Ke 19.3. Jukka Siitonen
Ma 7.4. Ilkka Puusaari
Ma 24.3. Ritva Lemola
Ke 9.4. Jukka Siitonen
Ma 31.3. Aleksi Sarkola
Asentajantie 8 | Porvoo
VIIKKOPÄIVYRI PÄÄKIRJOITUS
Ongelmana alhainen syntyvyys
Syntyvyys saavutti Suomessa viime vuonna jälleen uuden pohjalukeman, kertoo Tilastokeskus. Vuoden 2024 ennakkotietojen lapsia syntyy vähiten sitten vuodesta 1776 alkaneen tilastoinnin alkamisen jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 kokonaishedelmällisyysluku eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan, oli 1,26 lasta. Kyselyissä toivottu lapsiluku Suomessa on noin kaksi, kun nyt keskimäärin toteutuma on alle 1,3:n luokkaa. Suomalaiset siis haluaisivat lapsia, mutta ne jäävät syystä tai toisesta saamatta.
Suomalaiseen yhteiskuntaan onkin tulossa näillä näkymillä isoja muutoksia ja tiukkaan paikkaan joutuvat erityisesti nykyiset 50–60-vuotiaat. He joutuvat huolehtimaan töiden ohella vanhemmistaan, ainakin huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Tähän asti olemme tottuneet siihen, että lastenhoitoon tarvitaan joustoja, mutta jatkossa suurempi paine tulee itse asiassa vanhempien hoidosta. Tämä johtuu siitä, että noin kymmenen vuoden sisällä yli 85-vuotiaiden osuus kasvaa jopa noin 75 prosenttia.
Mistä sitten on kyse? Suomi on maailman kolmanneksi nopeimmin ikääntyvä maa. Suomessa voidaankin jo hyvällä syyllä puhua vauvakadosta, sillä viime vuonna Suomeen syntyi enää noin 43 000 vauvaa. Näin alhaisissa luvuissa ollaan oltu viimeksi vuonna 1836. Melkoinen ero vaikkapa tämän hetken suurimpaan ikäluokkaan vuodelta 1963, joka on kooltaan noin 75 000 henkilöä. Väestön ikääntymisen myötä etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa merkittävästi samalla, kun työikäisen väestön määrän vähetessä veronmaksajia on yhä vähemmän.
Arvostettu talouslehti Financial Times on varoittanut Suomen ikärakenteesta ja siitä, ettei tilanteen vaatimia uudistuksia muun muassa terveydenhuollon ja sosiaaliturvan osalta ole onnistuttu viemään läpi. Miksi sitten suomalaiset eivät enää halua lapsia? Yksi syistä on se, että vapaaehtoinen lapsettomuus yleistyy. Lapsiperheen arki voidaan kokea liian kiireiseksi, stressaavaksi ja kalliiksi. Taustalla vaikuttavat myös muun muassa pitkät opiskeluajat ja ajattelutapa, että kaiken pitäisi olla ikään kuin valmista ennen lapsen saantia. Pitäisi olla varma toimeentulo ja vakaa parisuhde. Lapsen hankintaa jarruttavat myös monet taloudelliset syyt, kuten työttömyys, alhainen tulotaso ja yleinen epävarmuus työsektorilla. Pätkätöitä tekevät tuskin ensimmäisenä miettivät lapsen hankkimista. Perhepoliittiset tekijät kuten perhevapaat tuntuvat vaikuttavan enemmän toista tai kolmatta lasta harkitsevilla. Lapsien hankkimista ei varmasti edesauta myöskään nykyinen kovin epävarma maailmantilanne.
Tänä päivänä jotkut saattavat ajatella lapsettomuutta myös oman hiilijalanjälkensä pienentämisenä.Isossa mittakaavassa näin voi ollakin, sillä paljon puhutaan maapallon väestön räjähtämisestä ja ylikansoittumisesta, eikä tällä kasvun tiellä voida jatkaa loputtomiin. Eri asia on tietenkin se, kannattaako juuri meidän suomalaisten olla se kansa, joka lopettaa lasten tekeminen ja aiheuttaa näin isoja ongelmia omalle kansantaloudelleen tulevaisuudessa?
päätoimittaja Petri Salomaa petri.salomaa@omalahio.fi
PAPIN PALSTA
Rukous tuo rauhan sydämeen
Tänä vuonna kevät ei ole ollut pelkästään iloa auringonpaisteesta ja pajunkissoista. Maailman tilanne herättää minussa ja monessa muussa huolta, epävarmuutta ja ahdistusta. Minua on viime aikoina pelottanut avata aamulla tv, kun tuntuu siltä, että maailmassa on voinut tapahtua ihan mitä vaan.
Tämän kaiken keskellä olen huomannut, että ainoa asia, mikä minua helpottaa on rukous. On niin paljon sellaista, mihin en voi vaikuttaa, niin paljon sellaista, mikä ahdistaa. Rukoilla kuitenkin voin. Raamatussa Jumala muistuttaa, ettei minun tarvitse olla peloissani ja saan aina turvautua Häneen. Vaikka mitä tapahtuisi, voin luottaa siihen, että kaikki on lopulta Jumalan käsissä. Miten lohdullista onkaan tämän kaiken keskellä kääntää katseeni
Jumalaan ja keskittyä rakastamaan sekä siunaamaan muita ihmisiä.
Raamatussa kerrotaan, kuinka Jeesus piti heikompien puolta ja julisti ihmisille Jumalan armoa. Viesti lähimmäisen rakastamisesta ja pyyteettömästä auttamisesta tuntuu tässä ajassa vieraalta, mutta sitäkin tarpeellisemmalta. Tänään rukoilen: Jeesus, auta meitä uskomaan, auta meitä toivomaan, auta meitä rakastamaan. Aamen.
Jumalanpalveluksia voi seurata myös Launeen seurakunnan YouTube-kanavalta (linkki myös Launeen seurakunnan Facebook-sivulta).
Launeen kirkko: Selkokielinen messu su 16.3. klo 10 Pauliina Hatakka, Maija-Reetta Katajisto, Tarja Kallio, Johanna Suomala, kirkkokahvit. Messukumppanina kehitysvammaisten musakerho Ilopillerit, joht. Eija Granbacka. Aamurukous joka ke klo 9. Avainmessu ke 19.3. klo 19 Maija-Reetta Katajisto, Sergei Andreev. Liipolan seurakuntakeskus: Viikkomessu ke 19.3. klo 11.15 Hanna Rikkanen, Sonja Tissari. Kastettu: Iivari Urho Johannes Piki, Luke Toivo Mikael Hepola, Panu Kuura Aamos Mustonen, Samuel Sakari Laaksonen
Kuollut: Elias Hannula 96 v, Esa Ensio Erviä 87 v, Marja Terttu Salomaa 87 v, Maija Kyllikki Haikarainen 86 v
PE 14.3. Matilda, Mette, Tilda
LA 15.3. Risto
SU 16.3. Ilkka
MA 17.3. Kerttu, Kerttuli
TI 18.3. Eetu, Eppu, Edvard
KE 19.3. Minna Canthin päivä, Juuso, Joose, Josefiina
TO 20.3. Aki, Kim, Jooa
PE 21.3. Pentti
Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen kaikille avoimessa seurakuntaillassa Ke 19.3. Ristinkirkko
Klo 17.30 kahvit kirkon alakerta Klo 18 Elämäni hengellinen biisi Mukana Niko Kyynäräinen, Topi Paananen ja Anna Kuru Yhteinen ehtoollinen.
Perunkirjoitukset, testamentit ja edunvalvontavaltakirjat ammattitaidolla Perunkirjoitus Varpu Välimaa Oy
Janne puh. 044 560 0004, Minttu puh. 050 543 5782
janne.valimaa@perunkirjoitukset.fi minttu.lohisalo@perunkirjoitukset.fi Rauhankatu 17 B, 15110 Lahti
Café Eila
TYÖVALMENNUSTA työttömille
PALVELUJA työpajatyönä
• Lounas
Avoinna ma ja ke–pe klo 8.30–13.30 ja ti klo 9.00–13.30 Lounasruokala Makuhetki Avoinna ti–pe klo 11.00–13.00 Maanantaisin lounasruokala on suljettu!
• Kahvila
• Digitukea
• Harrastusmahdollisuuksia Tule ja tutustu!
Avoinna ma, ke–pe klo 8.30–14.00, ti klo 9.00–14.00
Yksilöllistä tietokoneen, kännykän tai muiden älylaitteiden käytön opastusta. Varaa aikasi puh. 044 719 4637
SEURAKUNNAN TAPAHTUMAT
Yökylään kirkolle
Launeen kirkossa järjestetään taas Kirkkoyö 29.-30.3. Silloin asetutaan taloksi kirkkoon, syödään, saunotaan, kierrellään jännissä paikoissa, vietetään Earth hour- kynttilähetkeä lauantai-iltana ja nukutaan eri puolilla kirkkorakennusta.
Meillä on mukavia kerhohuoneita ja saleja nukkumista varten, mutta myös kirkkosalissa voi viettää yönsä.
Kirkkoyö alkaa lauantaina klo 16 ja päättyy sunnuntain messuun. Seurakunta tarjoaa ruuat, mutta yöpymiskamppeet (patjat/ makuualustat, makuupussit, tyynyt) ja muut varusteet osallistujat tuovat itse.
Ilmoittautuminen on 19.3. mennessä joko sähköisesti www. lahdenseurakunnat.fi/tapahtumat/ kirkkoyö tai riitta.sarkio@evl.fi, puh. 044 7191493.
Kirkkoyötä vetävät Kati Saukkonen ja Riitta Särkiö
Maija-Reetta Katajisto
Marja-Leena Vuorinen
VIIKKO 12
Launeen kirkko
Eläinhoitola
Tauno
Ylä-Soininmäki:
Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Lahtelainen ja launeelainen Tauno Ylä-Soininmäki on sosialidemokraattisen puolueen ehdokkaana huhtikuun kuntavaaleissa. Hän on Launeen asukas- ja omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen. Nyt mies kokee, että on oikea hetki lähteä päättämään yhteisistä asioista.
Kestääkö ympäristökaupungin maine rullahiihtoradan asfaltoinnin Salpausselälle?
– Kestää hyvinkin. Saadaan turvalliset muusta liikenteestä pois olevat harjoitteluolosuhteet. Rata oli kaavailtu ensilumen ladun reitille, niin ei tarvitse tuhota luontoa ja kaataa puita. Toinen ja ehkä varteenotettavampi vaihtoehto on laittaa se täysin stadionalueelle. Arvioutu radan hinta on kohtuullinen ja kun siihen on saatu huomattava summa valtionapua.
Hoitaako Lahden kaupunki työllistämisasiat TE-keskusta paremmin?
– Tähän on hieman aikaista arvioida, kun vaihto oli vuoden vaihteessa ja muutto uusiin tiloihin on varmasti vaikuttanut palveluihin. Jatkossa tasoon vaikuttaa, miten kaupungilla riittää rahat hyvän palvelun ylläpitämiseen. Suurin ongelma on, että tarjottavia työpaikkoja ei ole ja hakijoita paljon.
Onko Lahden kaupungin kirjastoverkossa vielä rönsyjä?
– Ei ole. Lähikirjastoja tarvitaan pitämään yllä myös alueen vetovoimaa. Melkein jokaisessa kaupunginosassahan lähikirjasto löytyy. Harmi, että Launeen kirjasto lopetetaan sivistystoimen säästöjen vuoksi, joskin onhan rakennus jo mittavan peruskorjauksen tarpeessa. Valtuusto vaihtuu, niin katsotaan jos vaikka saataisiin lisäaikaa, kun sinne saatiin kaksi ilmanvaihtokonetta parantamaan ilman laatua.
Mikä on sopiva määrä taloudellista tukea kaupungilta Salpausselän kisoille?
– Nykyinen taso on hyvä. Tärkeä
tapahtuma Lahden imagolle ja jättää rahaa majoitukseen ja muille yrittäjille.
Miten kaupunki voi tukea ihmisten ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa Lahdessa?
– Vertaistukitoiminta ja yhdistykset täydentää oleellisella tavalla hoitopolkua ja läheisen jaksamista. Sille on kasvava kysyntä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennemuutoksessa. Järjestöjen toimintaedellytyksiin kohdistuvat heikennykset herättävät kuitenkin huolen siitä, pystymmekö tarjoamaan tukea myös tulevaisuudessa ja tähän tarvitaan kaupungilta enemmän rahallista tukea. Myös lähiliikuntapaikkoja, luonto ja leikkipaikat pitää ottaa huomioon, kun kaavoitetaan asuinalueita.
Miten Etelä-Lahden dynaamisuutta ja houkuttelevuutta pidetään yllä tämän vuosikymmenen viimeiset vuodet?
– Pyritään saamaan uudet suunnitellut päiväkodit rakennustyön alle, pois parakeista ja vanhat käytöstä poistetut kylmäksi lasketut rakennukset purkuun. Tapparankadun päiväkoti olisi pitänyt peruskorjata heti. Lähiliikunta ja leikkipaikkoja pitää ylläpitää ja saada lisää. Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa. Asukas ja omakotiyhdistyksillä on myös tärkeä osa alueen viihtyvyyden kannalta.
Mikä on Kisapuiston kohtalo tulevalla valtuustokaudella?
– Viimeisimmässä suunnitellussa muodossaan ja hinnalla katsomorakennusta ei pidä rakentaa, kun on monta koulua ja päiväkotia parakeissa. Investoidaan ensin niihin. Katsomon rakentaminen on perusteltua vain siinä tapauksessa, että Veikkausliiga vaatii keinonurmikentän käyttöä. Katsomo sinänsä ei vaikuta kenenkään harjoitusolosuhteisiin, koska kenttä on lämmitetty eli aina käytettävissä. Pukukopit ovat käytettävissä, tosin hieman rajalliset, mutta niillä on pärjätty. Odotellaan
LAADUKASTA TÄYSIHOITOA KOIRILLE JA KISSOILLE
# Eläinlääkäri Johanna Seppäsen vastaanotto
# Tarvikkeet, puruluut ja ruuat
# Pesut, trimmaukset ja kynsienleikkaukset www.koirahoitola.fi
uusia karsittuja suunnitelmia ja olisi hyvä, jos uuteen rakennukseen saisi rakennettua katsomon myös pesäpallon katseluun, sitten kun siihen on varaa.
Säästetäänkö perusopetuksessa kielitarjonnasta, tuntijaosta vai oppikirjoista?
– Ei missään tapauksessa! Nämä kaikki ovat olennaisia laadukkaan opetuksen ja oppilaiden monipuolisen oppimisen kannalta. On tärkeää löytää muita säästökohteita, jotka eivät suoraan vaikuta opetuksen laatuun ja oppilaiden mahdollisuuksiin saada monipuolista ja kattavaa koulutusta.
Kannattaako kaupungin tarjota pääkaupunkiseudulle pendelöiville ihmisille kohtuuhintaista liityntäpysäköintiä?
– Kyllä kannattaa, koska jokainen veronmaksaja on tärkeä. Kaupunkimme pienemmät asumiskustannukset ja sujuva junaliikenne houkuttelee toivottavasti tänne lisää väkeä.
Miten olisit sijoittanut kaupungin Pippoon investoimat 30 miljoonaa euroa toisin?
– On tärkeä, että yrityksille tehdään tontteja, mutta miksi tämä alue kaavoitettiin juuri alueen korkeimpaan kohtaan? Jouduttiin tekemään iso ja kallis louhimistyö. Olisiko muutaman sadan metrin päässä tasaisella maalla päässyt vähän halvemmalla. Olisi voinut jättää vuoren siihen ja käyttänyt nekin säästöt muun infran ylläpitoon ja kaupunkikuvan kehittämiseen.
Millaisia tapahtumia Lahti tarvitsee tulevaisuudessa lisää?
– Kaikki tapahtumat ja kongressit, jotka tuovat rahaa kaupungin yrityksille on tervetulleita. Tämä myös tekee kaupungista houkuttelevamman elävämmän. Hotellikapasiteetin puute rajoittaa osittain tapahtumien saantia.
Petri Görman
Tassutie1 13720 PAROLA p. 040 555 8878 Etelä-Hämeen
Äijälänkatu 3, Haltonin risteys, opastus Helsingintieltä AVOINNA TO, LA-SU klo 12 -17 ISO TAIDEMYYNTINÄYTTELY
Satoja kohteita eri vuosikymmeniltä. Näyttelytilat n. 450m2 Ammattitaiteilijat, Tule ja katsele, ei ostopakkoa, myös vaihtomahdollisuus JOKIMAAN TAIDETALO
KUNTA- JA ALUEVAALIT 2025 AVOINNA KE-PE 10-17 LA 10-14
EHDOKAS, NAPPAA PARHAAT PAIKAT VAALI-ILMOITUKSILLESI
Jouni Rasimäki p. 040 546 1134 omalahio@omalahio.fi
KATTOJEN PESUT & MAALAUKSET vuosien ammattitaidolla
Tauno Yli-Soininmäki on ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa
RAINEN SANANEN
Mokasta aivoihin
Aloitetaan mokien mokilla. Unohdin viime viikon jutusta onnittelut naisille. Anteeksi. Yritän korjata tilannetta runolla.
Jokainen nainen on ihanainen, unelma Rainen.
MM-hiihdot päättyivät Norjan voimaan, ylivoimaan. Pilasivat hohtoaan vippaskonsteilla, joista mäkihyppy pahin. Miksi se reilu peli on urheilussakin niin vaikeaa?
Suomalaisten mitalisaalis oli hyvästä yrityksestä laiha. Jotenkin tuntui, että meikäläiset olivat liian helpolla tyytyväisiä sijoihin neljä, jopa sijaan 15. Ei se mitään, jos ne sijat sisuunnuttavat, lisäävät treenausta ja tuovat jatkossa menestystä. Lupaavia nuoria on tulossa.
Varsinkin yleisurheilussa helmenä Saga Vanninen, joka lähti Tallinnaan ja jossa Erki Nool hioi tytöstä timantin ja Euroopan mestarin nopeasti.
Pitäisikö esimerkiksi lahtelaisen ikämiesurheilijan Hannu Nissisen
viettää talviaika Virossa? Toisiko ensi kesä tukun mitaleita? No, Tallinnassa on vaaransa ja mitskuja on tulossa kotimaankin treenillä. Hemma best ainakin tässä tapauksessa!
Pärmäkosken lonkka kesti päätöspäivän ja kestänee vielä Kollenin, mutta Lahtea ei. Ihmettelen, sillä omat neljästi leikatut lonkkani ovat Lahdessa aina parhaimmilllaan. No, Krista ei tule, onneksi paikalla ovat Ahonen, Nieminen, Mieto ja Wassberg. Toivottavasti on lunta ja vanhukset säilyvät ehjinä. Välipalaksi sopisi myös lasten hiihtoa loppusuoralla, jos ei ole jo värkätty. Miniolympialaiset ovat hienon hurja juttu!
Palataan alkuun, siis naisiin. Aikojen alussa Aatami sai käyttöönsä pippelin ja oli hyvin tyytyväinen.
Leikki ja heilutti sitä päivät pitkät.
Eeva kyselemään, että kai minäkin jotain saan? - Sinä saat aivot, totesi pääjehu.
Raine Järvinen
Vaalit tulossa – yhteistyön utopia ei tunnusta tosiasioita
Eduskunnassa kuuntelimme pääministerin ilmoitusta EU– politiikasta tiistaina. Keskinäinen kehuminen lähinnä huvitti ainakin niitä, jotka ymmärtävät miten huonosti Suomella ja EU:lla menee taloudessa, työllisyydessä ja kansainvälisessä vaikuttamisessa.
Aloitetaan yksinkertaisella esimerkillä. EU:n korkea edustaja Kallas (Viro) oli matkustamassa Yhdysvaltoihin tapaamaan ulkoministeri Marco Rubiota. Hän on siis EU:n ”ulkoministeri”. Tapaaminen ei koskaan toteutunut. Se kertoo EU:n edustajan painoarvosta kaiken. EU kyllä tekee julistuksia ja strategioita niin, että niiden lukeminen hengästyttää.
Teot vain puuttuvat ja siksi suurvallat eivät edes noteeraa entisen maailman mahtavimman maanosan eli Euroopan Unionin roolia. Pääministeri Orpolla tuntuu silti uskoa riittävän, kun hän kertoo EU:n panostavan nyt puolustukseen miljardeja ja miljardeja. Tavoite on oikea ja ymmärrettävä, mutta aseteollisuudellako Eurooppa todella luo nahkansa uudelleen?
Sillä ei luoda kestävää kasvua, koska kyse on julkisen rahan ja sektorin investoinnista. Sote sektorikin on parempi sijoitus kansantalouden näkökulmasta. Varautua pitää, mutta sodalla pelottelullakin on rajansa.
Koska ja kuka alkaa laittamaan suomalaisten arjen asioita kuntoon? Mihin Suomi enää diplomaatteja tarvitsee? Ei niitä tosin enää montaa ole edes jäljellä. Kuinka kauan suomalaiset menevät tähän lankaan?
Donald Trumpia seurataan 24/7 eri
medioissa ja kanavissa, ilman omaa pelikirjaa tai todellista agendaa.
Valtuusto käsitteli Lahdessa hyvinvointikertomusta. Kuinka moni lahtelainen saa, pääsee tai saa toisen asteen koulutuksen? Kun luku on 65 prosenttia, tarkoittaa se sitä, että yksi kolmesta ei koskaan valmistu lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta.
Kun puhumme täällä, muissa kunnissa, kaupungeissa tai eduskunnassakin siitä, miksi Suomen talous ja työllisyys voivat huonosti, asiantuntijat ovat yksimielisiä: työllisyyden ja talouden kehityksen suurin tekijä on koulutustaso. Tämä on edelleen Suomen häntäpäässä. Vaikka se ei lohduta, sama ongelma vaivaa koko maata. Tähän tosiasiaan vastattiin, että parhaamme teemme. Mutta mitä jos se ei riitä tai nykyinen tekeminen ei toimi?
Kun pohdimme, kuka on syyllinen tai syytön, on selvää, että jokainen valtuusto on tätä vuorollaan yrittänyt ratkaista – samoin kaupunginhallitus, ammatillinen koulutus ja sivistystoimi. Mutta tämä on koko Suomen systeeminen kriisi. Se meidän on tunnustettava ennen kuin keskitymme enemmän seurauksiin kuin juurisyihin.
Siksi toivon, että Lahti – kuten yleensä muutoksessa – näyttäisi esimerkkiä muulle Suomelle ja nostaisi tuon 65 prosenttia vaikka 75:een jo ensi kaudella. Se näkyisi taloudessa, työllisyydessä ja sakkomaksuissa – kaikessa. Otetaan tavoitteeksi osoittaa, että vaikka meilläkin on vaikeaa, emme luovuta.
JOKISKA
Hämmästyttää kummastuttaa
Euroopassa valtioiden päämiehet ja ministerit lentävät milloin mihinkin maahan tärkeisiin kokouksiin. Yle ja lehdistö kertovat niiden tuloksista. Päällisin viesti taitaa olla huoli. Ja samaan aikaan kokousten kanssa ovat Ukrainassa jatkuneet taistelut ja venäläisten siviilikohteisiin tekemät ilmaiskut.
Seurasin reilu viikko sitten televisiosta paljon jälkipuhetta aiheuttanutta ohjelmaa Washingtonista. Siinä sekä USA:n presidentti että varapresidentti harjasivat oikein olan takaa Ukrainan presidenttiä sellaisin sanoin, että hävetti kuunnella. Kun toinen osapuoli sitten vastasi syytöksiin, oli sanasota valmis. Tuli väkisinkin mieleen polvihousupoikien hiekkalaatikkoriidat.
Tänä iltana (11.2) tuli lopulta kaikkien kohu-uutisten jälkeen jotain hyvääkin tietoa mediasta: Saudi-Arabiassa järjestetyssä kokouksessa oli päästy sopimukseen 30 päivän tulitauosta. Paperiin tarvitaan enää Trumpin ja Zelenskyn allekirjoitukset, kertoi toimittaja. Kokoukseen olivat osallistuneet
seka Yhdysvaltain että Ukrainan edustajat. Mutta ei Venäjän! Miten sopimus voi aidosti toteutua, jos eivät molemmat osapuolet istu samaan pöytään? Se kummastuttaa.
Lueskelin illan päätteeksi ja muistini virkistämiseksi Suomen Talvisodan tapahtumia ja mietin, mitä yhtäläisyyksiä niissä on Ukrainan kanssa.
Marraskuun viimeisenä päivänä 1939, varhain aamulla puna-armeija aloitti ammunnan Karjalan Kannaksella ja pommikoneet lentonsa Helsinkiin ja Viipuriin. Sinä päivänä minäkin juoksin äidin ja monien muiden ihmisten mukana pommisuojaan. Se kerta ei jäänyt viimeiseksi. Venäjä aloitti ”sotilaallisen erityisoperaationsa” 24.2.2022 , myös yllättäen.
Karjalan Kannaksen ja kaupunkien siviiliväestön evakuointi alkoi ripeästi. - Ukrainasta on ihmisiä lähtenyt turvaan, mutta siellä on kylissä ja kaupungeissa edelleen siviiliväestöä, jotka joutuvat ilmahälytyksen tultua pakenemään
Tänään käyty keskustelu on ollut tähän suuntaan ansiokas. Koulutus lähtee kodeista, kouluista ja Salpauksesta, eikä siihen ole yhtä hopealuotia tai ratkaisua.
Yksi vaikuttavimmista suomalaisista innovaatioista on kouluruoka, joka käynnistettiin vuonna 1941. Oliko silloin kunnissa lihavat talousvuodet? Oliko kehyksissä tilaa Arkadianmäellä? Ei takuulla –Suomi oli sodassa.
Mutta päättäjillä oli visio ja rohkeutta, virkamiehillä kykyä ja uskallusta valmistella. Suomi näytti maailmalle keskellä sotaa, että ruokimme lapsemme, koska nälkäinen lapsi ei voi oppia.
Tässä on jotain, minkä äärelle meidän sukupolvemme on pysähdyttävä. Meidän on näytettävä nuorille valtuutettu Kupiaiselle ja kumppaneille, että mekin uskallamme ja osaamme. Sitä kautta syntyy se työllisyys ja kasvu, josta täällä talouspuolelta kuullaan joka vuosi – ja tullaan kuulemaan jatkossakin.
Eila Jokinen pommisuojiin.
Talvisota kesti 105 päivää, Ukrainassa sotapäiviä on kertynyt jo yli tuhat, ja kertyy koko ajan lisää, ellei rauhaa saada aikaan. Loppujen lopuksi Suomella taisi sittenkin olla mukana rahtunen onnea.
Eila Jokinen
Ville Skinnari
24
TORIT JA MARKKINAT
TORILTA ke pe la 9-13 Ahvenanmaan omenaa. Zari Rubinola Santana. Karpaloa ja suolasieniä.
TYÖSUORITUKSIA
SIME ONE Hajusteeton parturi/kampaamo,Lahti Rauhank.20 eläke ale -20% 0503307896 / 0408203090
Pääesiintyjät julkaisi uuden odotetun albuminsa "Riimejä ja riitasointuja" 14. maaliskuuta. vas. Timo Järvinen, Vesa Haaja, Pete Salomaa ja Mika Jokinen
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Lahtelainen Pääesiintyjät-yhtye julkaisi uuden, järjestyksessään neljännen albuminsa Riimejä ja riitasointuja maaliskuun puolivälissä. Bändi on tullut tunnetuksi erityisesti iloisena rillumareibillyn sanansaattajana. Joilllekin kyseinen musatermi saattaa olla vieras, joten mistä on oikein kyse?
– Rillumareibillyssä yhdistyvät Amerikan mantereen perinteinen roots-musa eli rockabilly, rock’n’roll, kantri ym. ja suomalaiskansallinen rillumarei-musiikki. Sellaisella Johnny Cash meets Reino Helismaa -meiningillä mennään linjaa bändin kontrabasisti Pete Salomaa
Yhtyeen edellinen albumi Lauluja laitakaupungilta (2022) oli hienosti Iskelmä-Emma -ehdokkaana, joten tunsiko bändi paineita uuden albumin kanssa?
– Emme tee musiikkia palkinnot silmissä kiiluen, joten mitään paineita ei ollut eikä myöskään tule. Lähtökohtaisesti haluamme tehdä musaa, joka miellyttää meitä itseämme ja jos joku muukin siitä pitää, niin se on vain plussaa linjaa Salomaa.
Riimejä ja riitasointuja -albumi esittelee entistä monipuolisemman yhtyeen ja äänityksissä käytettiinkin tällä kertaa enemmän vierailevia muusikoita. Mukana on mm. huuliharppu, trumpetti, piano ja haitari sekä kokonainen jousiorkesteri.
- Mielestäni äänittäjä-tuottaja Jukka Salmi sai tasokkaasta vierailijakaartista irti hienoa lisäväriä kuitenkaan kadottamatta biisien alkuperäistä ideaa. Hieno juttu sekin, että kaikki vierailevat muusikot ovat Pääesiintyjien kotikaupungista Lahdesta kertoo yhtyeeen rumpali Timo Järvinen
– Vierailijat ovat aina hyvä mauste. Ei itsetarkoitus, vaan oikealla tavalla tehty kuorrutus. Livenä jotkut biisit voivat kuulostaa vähän erilaiselta, mutta sillä ei ole mitään väliä lisää laulaja Vesa Haaja
Albumi äänitettiin pitkällä perio dilla parin vuoden aikana ns. single kerrallaan -metodilla.
– Sessio ei ollut kertarysäys, vaan se oli pilkottu osiin ja aikajanalla oli mahdollista kypsytellä ja työstää tulevaa materiaalia. Tuotantopuoli oli oppinut paljon aikaisemmista ja hienosäädöt ja -säätäjät jäivät aiempaa vähemmälle ynnää kitaristi Mika Jokinen äänitysprosessia.
Yhtye on uuteen albumiinsa silminnähden tyytyväinen.
– Omasta mielestäni nyt on syntynyt Pääesiintyjien uran tähän mennessä paras levy. Levyllä ei ole yhtään täytebiisiä, vaan kaikki puolustavat paikkaansa linjaa Haaja muiden Pääesiintyjien nyökytellessä vieressä hyväksyvästi.
– Yksitoikkoisia eivät olleet edel lisetkään albumit, mutta uudelta levyltä ei löydy kahta samanlaista biisiä millään. Tunnelmat vaihtuvat sujuvasti juurevasta genrestä toi seen, tummasta jatsista räväkkään rock’n’rolliin lisää Järvinen.
Toden totta albumin biisima teriaali, joka on muuten pääosin bändin omaa tuotantoa, on var sin monipuolinen ja vierailevat muusikot tuovat uutta syvyyttä ja mielenkiintoa kappaleiden sovituk siin. Mitkä kappaleet ovat nousseet bändin omiksi suosikeiksi levyltä?
– Oma suosikkini on joka kasvoi yllättäen korvieni välissä pienen pienestä laulusta eeppiseksi omaelämänkerraksi maustettuna
Lahteen on viime vuosien aikana valmistunut monta ns. monitoimitaloa, joihin Lahden kouluja on keskitetty. Keskusteluissa alle kouluikäisten lapsien vanhempien kanssa on useasti tullut ilmi se, että vanhemmat miettivät lapsen kouluvalintaa erittäin tarkasti varsinkin silloin, kun edessä olisi lapsen lähettäminen "lähikouluun", joka on massiivinen suurkoulu. Vanhemmat haluavat suojella omia lapsiaan suurkoulujen hälyltä, ruuhkilta ja tungokselta, eivätkä he tee tässä väärin -- päinvastoin.
Kukaan ei ole osannut minulle vielä kertoa, että missä ja miten ja kenen toimesta tällainen strategia on valittu Lahteen, jossa tavoitteena on keskittää ilmeisesti kaikki nuoret lapset muutamaan suurkouluun. Nämä on näppärästi brändätty "monitoimitaloiksi" ihan kuin aikaisemmin ei olisi koulut olleet esim. harrastuskerhojen, kansalaisopistojen ja liikuntaryhmien käytössä iltaisin ja viikonloppuisin.
Ns. lähikouluperiaate on muuttunut kaupunkialueellakin monelle sellaiseksi, että opinahjo on vasta bussimatkan takana. Turvallinen lähikoulu on muuttunut suurkouluksi, jossa ei ole nykyihanteiden mukaisesti välttämättä edes omia selkeitä luokkatiloja -- jossakin päin Suomea ei ole edes käytäviä suurkouluissa! Jokainen varsinkin pieni
koululainen tarvitsee selkeän oman luokkatilan ja pulpetin ja oman, turvallisen opettajan luokalleen eikä ns. avoimia tiloja ja suurryhmiä. Ihminen tarvitsee oman paikkansa ja yhteisönsä, joissa voi sitten syntyä myös tiivistä luokkahenkeä ja tärkeitä kaveruussuhteita.
Yhden suurkoulun opettaja kertoi minulle, että koska koulu on niin iso, niin oppitunneille osallistuvat eivät useasti tunne toisiaan ja eivät näin uskalla keskustella välttämättä muiden tuntemattomien oppilaiden kanssa ja esittää mielipeitään. On vaikea hahmottaa, missä ovat suurkoulujen edut?
Kuka viheltäisi pelin poikki suurkouluihin keskittämisen linjalle?
Olisiko aika nähdä koulunkäynti pienten ja vähän isompien oppilaiden näkövinkkelistä? Koulujärjestelmämme ei ainakaan toimi nykyisellään, kun oppimistulokset ja hyvinvointi ovat olleet jo vuosikausia laskussa ja kaikki vain ihmettelevät, mistä tämä voisi johtua. Kuka lohduttaisi suurkouluun joutuvaa oppilasta ja hänen vanhempiaan?
Johannes Toepfer Valtiotieteiden maisteri, kuntavaaliehdokas (kd.) Ali-Juhakkala
Yritysmyönteisyydellä turvataan kaupungin palvelut
Lahden kaupungin elinvoima ja hyvinvointi rakentuvat pitkälti yritysten menestyksen varaan. Yritysmyönteinen ilmapiiri houkuttelee uusia investointeja, luo työpaikkoja ja kasvattaa verotuloja, joilla voidaan turvata kaupungin tarjoamat palvelut.
Elinvoimainen kaupunki tarvitsee vahvan yrityskentän ja houkuttelevan toimintaympäristön, joka kannustaa yrittäjyyteen. Yritysten menestyminen tuo kaupunkiin työpaikkoja, verotuloja ja elinvoimaa, mikä puolestaan mahdollistaa laadukkaiden julkisten palveluiden, kuten koulutuksen ja infrastruktuurin, ylläpitämisen ja kehittämisen.
Onkin ensiarvoisen tärkeää, että Lahden kaupunki jatkaa yritysmyönteisen ilmapiirin vahvistamista ja varmistaa, että investoinneille on tarjolla sujuvat luvat, toimiva infrastruktuuri ja ennakoitava toimintaympäristö. Kilpailu yritysten sijoituspaikoista on kovaa, ja jokainen investointi on arvokas niin työllisyyden kuin verotulojen kannalta.
Yritystoiminnan tukeminen ei tarkoita ainoastaan suurten yritysten houkuttelemista, vaan myös pienyrittäjien ja startup-yritysten toimintamahdollisuuksien parantamista. Esimerkiksi edulliset toimitilat, yrityshautomot ja innovaatioiden tukeminen voivat luoda uusia menestystarinoita. Myös paikalliset hankinnat voivat vahvistaa alueen yrittäjyyttä ja lisätä paikallisten palveluiden käyttöä.
Ilman vahvaa elinkeinoelämää kaupunki ei voi tarjota asukkailleen laadukkaita palveluita. Yrittäjä myönteisyys ja elinvoima kulkevat käsi kädessä hyvinvoivan yhteiskun nan kanssa. Yritykset tuovat työtä, toimeentuloa ja mahdollisuuksia – ja siten myös parempia palveluja kaikille Lahden ja lähikuntien asukkaille.
Maarit Tuomi Alue- ja kuntavaaliehdokas (ps) Lahti
Oppimisen
tuki uudistuu, mutta riittääkö rahoitus?
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistus esi- ja perusopetuksessa on istuvalta hallitukselta merkittävä koulutuspoliittinen panostus. Uudistus astuu voimaan näillä näkymin jo ensi syksynä. Olikin huolestuttavaa lukea OAJ:n jokin aikaa sitten julkaisema rehtorikysely, jossa todettiin, että oppimisen tuen uudistus sakkaa kunnissa.
Hallitus ilmoitti rahoittavansa perusopetuksen tuntimäärän kasvattamista kolmella vuosiviikkotunnilla. Samaan aikaan kuitenkin monessa kunnassa oman varjonsa uudistuksen päälle tuovat mittavat säästötoimet. Pelkona onkin, että samalla kun esimerkiksi lisätään vuosiviikkotunteja, toisaalla näistä vastavuoroisesti leikataan. Silloin kyse olisi lähinnä hölmöläisen peitosta, ja näkisimmekin uudistuksen, jossa ajatus taas kerran on ehkä hyvä, mutta toteutus onkin sitten jotain
tukea, vaan meidän kuntapäättäjien
pitää kohdentaa rahoitus kouluille. Ilman lisäeuroja rehtorit eivät voi palkata lisää opettajia, perustaa uusia pienryhmiä eivätkä lisätä jakotunteja ja tukiopetusta.
Nyt onkin viimeistään aika varmistaa, että omassa kunnassa uudistus sujuu eikä sakkaa. Erityislapsen vanhempana tämä asia on minulle erityisen tärkeä, mutta toivon että se on tärkeä yhtä lailla kaikille nykyisille ja tuleville kuntapäättäjille yli puoluerajojen ja elämäntilanteesta
huolimatta. Meidän tulee huolehtia rahoituksen riittävyydestä ja oikeasta kohdentamisesta ajoissa. Uudistus tulee saada toimeenpantua parhaalla mahdollisella tavalla. Emme voi herätä asiaan vasta sitten, kun asia on jo räjähtänyt kouluissa käsiin. Prioriteetti numero yksi tulee aina, ja niin tässäkin asiassa olla oppilaan etu.
Minna Lampinen Lahden kaupunginhallituksen jäsen(sd)
Saksala-Seura ry Kesäkuun perinteinen teatterimatkamme suuntautuu Heinolan kesäteatteriin 15.6.2025, missä tämän vuoden näytelmänä on ”Näytelmä, joka menee pieleen”. Esitys alkaa klo 15. Lähdemme (Pekolan liikenne) Poppelikadun päästä klo13.15 ja Marolankadulta klo 13.30. Ilmoittautuminen ja maksu 27.3.25 mennessä, maksu 48€/lippu+matka. - Pieni määrä lippuja (jos jää) varattavissa 14.5.25 mennessä hintaan 50€/lippu+matka.
Ilmoittautuminen Vuokko Kautolle, puh. 044 3236280 tai s-posti: vuokkokautto@gmail.com
Maksun saaja: Saksala-Seura ry, tili: FI27 5612 1120 7296 75, viesti maksun saajalle: Heinola 15.6.25 Tuttuun tapaan tervetulleita ovat myös muut kuin Saksalan asukkaat!
Nikkilän asukasja omakotiyhdistys ry Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 19.3.2025 klo 18 Lähteen monitoimitalolla. Kahvitarjoilu! Yhdistys toivoo uusia jäseniä toimintaansa – tule mukaan vaikuttamaan asuinalueesi kehittämiseen ja sen asukkaiden viihtyvyyteen! Tervetuloa!
Launeen Martat
Marttailta Launeen kirkolla 17.03.2025 klo 17-19,00.illan aiheena on kukanoksahuutokauppa. Tervetuloa keväiseen iltaamme!
Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys ry Kokouskutsu Anttilanmäki-Kittelä ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Tervetuloa Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen ti 25.3 klo 18-20 Anttilanmäen koululle/Svenska
Gårdenille (Leantie 2). Tarjoilu klo 17.30 alkaen. Kokouksessa valitaan uusi hallitus, käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat ja käydään mm. läpi kirjaprojektin loppuraportti.
Lahden Rudolf Steiner -koulun Kannatusyhdistys ry Oletko miettinyt eskarilaisesi koulupolkua – Steinerkoulussa? Kiinnostuneita pyydetään täyttämään Hae meille -ilmoitus kotisivuilla ja ottamaan lisätiedoissa yhteyttä rehtoriin. https://lahdensteiner.fi/ ilmoittautumislomake/
Viime viikon kuvassa oli Karl Fazer. Onnettaren suosikki oli tällä viikolla Terttu Sopuli, Onnea! Veikattiin myös Eugen Schaumania, Risto Rytiä ja Jean Sibeliusta. Karl Otto Fazer (16. elokuuta 1866–9. lokakuuta 1932) oli suomalainen Fazerin sukuun kuulunut kauppaneuvos ja tehtailija, joka perusti Fazer-yhtiön.
KASVOT
Puotikatu 7, 15700 Lahti 050 599 3283 www.salejarvi.fi
Vastaus KE 19.3. klo 15 mennessä osoitteeseen: Omalähiö-lehti, Patomäentie 10, 15610 Lahti, Email:omalahio@omalahio.fi tai www.omalahio.fi
Oikein vastanneiden kesken arvomme kilon kahvia.
Kuvassa: Lähettäjän tiedot: Puh.
Saksala-Seuran puheenjohtaja Kimi Uosukainen luovutti pienimuotoisessa tilaisuudessa kansalaisadressin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedtille. Seuran aktiivitoimijoita osallistui tilaisuuteen.
Saksala-Seura luovutti 2200 allekirjoittajan kansalaisadressin
Saksalan uimahallin puolesta
Saksala-Seura luovutti maanantaina 10.3.2025 Lahden kaupunginvaltuustolle keräämänsä kansalaisadressin Saksalan uimahallin puolesta. Adressin otti vastaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt (kok). Syyskuusta asti kerätyn adressin oli allekirjoittanut sekä paperisena että verkossa yhteensä yli 2200 henkilöä.
- Näin valtava määrä allekirjoituksia kertoo suuresta tuesta Saksalan uimahallille. Kiitos kaikille allekirjoittajille! Päättäjien on kuultava tämä viesti ja palattava suunnittelupöydälle Saksalan uimahallin lakkautussuunnitelmien kanssa, jos ja kun uusi vesiliikunta joskus valmistuu, Saksala-Seuran puheenjohtaja Kimi Uosukainen toteaa.
Saksala-Seuran alulle panemassa
kansalaisadressissa puolustetaan saavutettavia lähiliikuntapalveluita ja korostetaan juuri vesiliikunnan merkitystä monille kaupunkilaisille. Lisäksi adressissa puolustetaan Saksalan uimahallia eri ikäryhmien välisenä kohtaamispaikkana, alleviivataan kansanliikunnan tärkeyttä ja vaaditaan asuinalueiden tasapuolista kohtelua päätöksenteossa.
- Kaupunkia on Lahdessa muuallakin kuin keskustassa. Saksalan uimahallilla on valtava positiivinen vaikutus koko Etelä-Lahteen. Sen käyttäjäryhmät ovat aidosti vauvasta työikäisiin ja erityisryhmistä ikäihmisiin, joten uimahallin vaikutukset heijastuvat koko Lahteen, puheenjohtaja Uosukainen jatkaa.
Vaikuttamistyö Saksalan uimahallin puolesta jatkuu. Adressin voi vielä allekirjoittaa toukokuun
loppuun asti sähköisesti osoitteessa www.adressit.com/saksalanuimahalli. Uudet allekirjoitukset lisätään edellisiin. Saksala-Seuralla on jo pohdinnassa seuraavia vaikuttamisen tapoja.
- Tulemme jatkamaan niin kansalaiskeskustelua kuin päätöksentekoon vaikuttamista, jotta Saksalan uimahallia kehitetään ja käytetään myös jatkossa. Keräämme lähitulevaisuudessa tarinoita, kuvia ja muisteluita lähellä olevan uimahallin merkityksestä. Tärkeintä kuitenkin on, että tämän kevään vaaleissa valitaan päättäjiä, joille Saksalan asia, saavutettava lähiliikunta ja niistä keskusteleminen ovat lähellä sydäntä, Seuran puheenjohtaja Kimi Uosukainen kertoo.
Saksala-Seura
Kysely uimarantojen, matonpesupaikkojen ja ulkokuntolaitteiden ylläpidosta
Lahti suunnittelee uimarantojen, matonpesupaikkojen ja ulkokuntolaitteiden ylläpidon vähentämistä.
Uimarannat
Mukkulan, Ankkurin ja Herrasmannin uimarannoilla nykyinen palvelutaso säilyy. Myös Möysän ja Mytäjäisten varustetaso pidetään ennallaan ja esitys on, että rannat kunnostetaan.
Virkistysrannat
Suunnitelma tarkoittaa palvelutason laskua niin sanotuilla virkistysrannoilla. Rannat itsessään säilyvät ja niillä voi uida, mutta palvelutason lasku vaikuttaa esimerkiksi puhtaa-
napitoon ja wc-tiloihin. Laituria tai pukusuojia ei välttämättä uusita, kun nykyiset tulevat käyttöikänsä päähän.
Ulkokuntoilulaitteet Nykyisiä puistoissa ja ulkokuntoilureittien varrella olevia ulkokuntoilulaitteita ei olla poistamassa. Kyselyllä kerätään tietoa tulevaisuutta varten, kun laitteiden käyttöikä on tullut tiensä päähän, ja arvioidaan, uusitaanko laitteet.
Matonpesupaikat
Tavoitteena on, että paikkoja on jatkossa Lahdessa kolme: Suppalan, Merrasjärven ja Hennalan maton-
pesupaikat. Kaupunki haluaa kuulla asukkaiden mielipiteitä ja palautetta suunnitelmasta, jotta se voi tehdä perusteltuja päätöksiä alueiden ylläpidosta ja huomioida käyttäjien tarpeet ja toiveet. Kyselyn avulla saadaan tietoa siitä, kuinka paljon palveluja käytetään, kuinka tärkeinä asukkaat pitävät näitä palveluja ja miten karsiminen vaikuttaa asukkaiden arkeen.
Osallistu kyselyyn ja anna palautetta osoitteessa omalahti.fi. Kysely on avoinna 13.–23.3.
Kaikenkuntoiset /-merkkiset Myös maatalous- ja maanrakennuskoneet/ kuorma-autot
Omalähiö
Puolueisiin sitoutumaton lähiölehti vuodesta 1979
Päätoimittaja Petri Salomaa p. 050 331 5642 ilmoitukset Jouni Rasimäki p. 040-546 1134
Vaihde p. (03) 735 3016
Sähköpostiosoite omalahio@omalahio.fi
Osoite Patomäentie 10, 15610 Lahti nettisivut www.omalahio.fi
Julkaisija ja sivutaitto Salomaan Kirjapaino Oy, Lahti. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa virheistä puhelimitse otetuissa ilmoituksissa.
