Omalähiö 14.1.2022

Page 1

259 KIMI UOSUKAINEN

N:o 2 – 2022 44. vsk Perjantaina 14. tammikuuta

232

Kyllä, seniori asialla

SIRKKU HILDÉN Parempaa arkea

188

TERVEYDENHOITAJA SDP

PÄIJÄT-HÄME

ERKKI NIEMINEN ANNA KAISA KUPIAINEN

TOHTORI

erkki.nieminen@lh.lahti.fi

Proviisori

278

Ehdokkaasi Ali-Juhakkalasta

343

Maksaja: Anna Kaisa Kupiaisen tukiryhmä

LAHDEN DEMARIT TAVATTAVISSA la 15.1. klo 10-13 klo 11-14 klo 14-16 klo 17-19

K-Market Kartano Prisma Holma K-Market Kivistönmäki Lanun aukio

su 16.1. klo 11-13 klo 14-16 klo 12-14 klo 15-17

Möysän ostari Prisma Syke S-Market Nastola Rakokivi tori

ma 17.1.klo 11-13 tori (hernekeittoa 200 ensimmäiselle) klo 16-18 S-Market Jalkaranta klo 17-19 S-Market Mukkula ti 18.1. klo 16-18 Sale Liipola klo 17-19 S-Market Hennala Ulkotilaisuuksissa makkaratarjoilu. Saavuthan vain terveenä ja noudatat koronaohjeita. Tilaisuudet järjestetään koronatilanteen salliessa. Lue lisää: lahdendemarit.fi/aluevaalikiertue


2

Perjantaina 14. tammikuuta

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

PÄÄKIRJOITUS

VIIKKOPÄIVYRI

Ensimmäiset aluevaalit Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat ovella, itse asiassa ennakkoäänestyskin on jo lähtenyt käyntiin. Pöhinä poliittisella kentällä on kova, mutta onko se sitä äänestäjien keskuudessa? Pahimmat arviot ennustavat vaalien äänestysprosentin jäävän jopa alle 40 prosentin. Poliitikoilla onkin nyt kova paikka vakuuttaa äänestäjät siitä, että kyseessä ovat todella tärkeät vaalit, joissa on tärkeä olla mukana antamassa äänensä. Ja tärkeistä vaaleista toden totta on kysymys, sillä aluevaltuustojen päätösvaltaan kuuluvat maakunnan asukkaiden lääkäri-, terveydenhoitaja-, suun terveydenhuolto-, ensihoito-, lastensuojelu-, ikäihmisten asumis-, kotihoito-, mielenterveys- ja päihdetyö-, vammais-, sairaala-, neuvola-, opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologiapalvelut sekä pelastustoimi. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n teettämästä tutkimuksesta selviää, että suomalaisista peräti 68 prosenttia rajoittaisi poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna. Näissä aluevaaleissa on ehdolla 111 kansanedustajaa. Vaalien yli 10 000 aluevaaliehdokkaasta lähes joka kolmas, noin 3 300 on kunnanvaltuutettuja. Joillekin äänestäjille voi jopa syntyä kuva vallanhimoisista poliitikoista, jotka kahmivat kaikki luottamustoimet itselleen. Välttämättä ei ole kyse siitä. On selvä, ettei puolueilla ole tarjota näin lyhyellä varoitusajalla täysin uusia, päteviä ja ennen kaikkea tunnettuja ehdokkaita meille äänestäjille. Siksi ehdokkaina on tälläkin kertaa hyvin paljon samoja henkilöitä kuin viime kunta- ja eduskuntavaaleissa. Ja totuuden nimissä on huomionarvoista se, että selvä enemmistö (n. 70%) ehdokkaista ei ole kansanedustajia tai kunnanvaltuutettuja. Positiivisena asiana olen pistänyt myös merkille, että vaaleissa on ehdokkaina paljon nimenomaan sote-alan ja pelastustoimen ammattilaisia, mikä on varsin hyvä asia. Jos jotain, niin asiantuntemusta, ammattitaitoa ja talousosaamista yli puoluerajojen tullaan aluevaltuustoissa tarvitsemaan. Aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa paitsi ajanpuute, myös ilmiselvä intressiristiriita eduskunnan tehdessä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä päätöksiä. Aluevaltuutetun intresseissä on kasvattaa oman hyvinvointialueen saamaa rahoitusta, mutta kansanedustajan pitäisi huolehtia julkisen talouden kestävyydestä. Myös aluevaltuustoissa istuvien kunnanvaltuutettujen kaksoisrooli voi osoittautua ongelmalliseksi hyvinvointialueen päättäessä muun muassa palveluverkosta. EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston toiveeseen siitä, että kunta-, alue- ja eduskuntavaalit järjestettäisiin Ruotsin tapaan samaan aikaan ja ehdolla ei saisi olla samanaikaisesti kaikissa eri vaaleissa, onkin helppo yhtyä. Siihen suuntaan ollaan onneksi menossa, sillä seuraavat aluevaalit järjestetään vuonna 2025 ja silloin aluevaalit ja kuntavaalit pidetään yhtä aikaa.

Jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa (kasteet, vihkimiset, hautaan siunaamiset) on käytössä kävijöiden osastoiminen. Kirkkosali jaetaan alueisiin, ja kuhunkin alueeseen voidaan ottaa maksimissaan 10 ihmistä. Osastojen välille jätetään riittävä suojavyöhyke. Osastointia noudatetaan myös hartaushetkissä ja seuroissa. Kaikki toiminta järjestetään terveysturvallisesti: huomioidaan käsienpesu ja desinfiointi sekä suositellaan kasvomaskien käyttöä. Jumalanpalveluksia voi seurata myös Launeen seurakunnan YouTube-kanavalta (linkki myös Launeen seurakunnan Facebook-sivulta). Launeen kirkko: Messu su 16.1. klo 10 Maija-Reetta Katajisto, Kati Saukkonen, Miia Kettunen. Messukumppanina Hatsina-ryhmä. Aamurukous ke 19.1. klo 9. Avainmessu ke 19.1. klo 19 Maija-Reetta Katajisto.

VIIKKO 3

14.1. PE Sakari, Saku,

Sasu

15.1. LA Solja

16.1. SU Ilmari, Ilmo

17.1. MA Toni, Antton,

Antto

18.1. TI Laura

19.1. KE Heikki, henri,

Henna

20.1. TO Sebastian

21.1. PE Aune, Oona,

Netta Kuollut: Jarmo Antero Karstila 64 v, Jaakko Sakari Haukijärvi 66 v, Risto Veikko Simanainen 65 v, Klaus Hugo Julius Helminen 71 v

Muista, ettei nukkuvien puolue vie asiaasi eteenpäin, joten käytä äänioikeuttasi näissäkin vaaleissa. Jörn Donneria hieman mukaillen: Äänestäminen kannattaa aina!

päätoimittaja Petri Salomaa petri.salomaa@omalahio.fi

Näin tammikuun puolivälissä monella meistä ovat jo karisseet ensimmäiset luulot ja toiveet uudesta vuodesta. Jotkut ehkä vielä hetken sinnittelevät lupausten kanssa, osa on jo todennut, kuinka vaikeaa on tehdä muutoksia. Miten vaikeaa onkin tehdä muutos ja miten vaikeaa on pitää siitä kiinni? Raamatussa kerrotaan, miten Jeesus aloitti julkisen toimintansa. Kyseessä ei ollut mikään erityinen tapahtuma, vaan hääjuhla Galilean Kaanassa. Jeesus oli siellä äitinsä ja opetuslastensa kanssa. Olen ollut elämäni aikana monissa häissä, ja niihin kuuluu ihan omanlaisensa tunnelma. On hienoa juhlia yhdessä rakkautta ja rukoilla siunausta tulevaan. Kaanan häissä meinasi käydä huonosti, kun pitoihin varattu viini loppui. Jeesuksen äiti Maria kuitenkin luotti Jeesukseen ja siihen, ettei tämäkään asia ollut liian vä-

häpätöinen Jeesuksen ratkaistavaksi. Ensin Jeesus sanoi, että hänen aikansa ei ollut vielä tullut, mutta kun Maria vain uskoi ja luotti, Jeesus muutti veden viiniksi ja juhlat saivat jatkua. Kertomus on täynnä vertauskuvia, mutta itseäni eniten puhutteli Marian luottamus. Hän näytti omalla esimerkillään, että ei ole mitään niin arkista tai pientä ongelmaa, ettei sen kanssa voisi mennä Jeesuksen luo. Kun me oman elämämme kanssa etsimme uutta suuntaa uuden vuoden alussa, on hyvä muistaa, että Jeesus on kanssamme. Hän tekee ihmeitä sielläkin, missä niitä vähiten osaamme odottaa. Kun luotamme häneen, uskomattomia asioita voi Maija-Reetta tapahtua. Katajisto

Päijäthämäläinen, nyt sinulla on vaikuttamisen paikka! Alueemme asukkaat valitsevat 23.1.2022 järjestettävissä aluevaaleissa 69-jäsenisen aluevaltuuston uudelle hyvinvointialueelle. Aluevaltuusto päättää mm. siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueellamme järjestetään. Ennakkoon Etelä-Lahden alueella pääset äänestämään 12.–18.1. seuraavissa paikoissa:

Kauppakeskus Valo ke–pe 12.–14.1. la 15.1. su 16.1. ma–ti 17.–18.1.

klo 10.00 – 20.00 klo 10.00 – 16.00 klo 12.00 – 16.00 klo 10.00 – 20.00

Kauppakeskus Prisma /Laune

PAPIN PALSTA

Arkisia ihmeitä

Aluevaalien ennakkoäänestyspaikat Etelä-Lahdessa

ke–pe 12.–14.1. la 15.1. su 16.1. ma–ti 17.–18.1.

Marja-Leena Vuorinen 044 5440 366 Tuomas Isotalo 050 5511 444

Raamattuseikkailu peruuntuu, perheiden kerhot jatkuvat Viisi ja kuusi vuotta täyttävien raamattuseikkailu Ristinkirkossa lauantaina 15.1. on jouduttu perumaan koronan takia. Isoja tapahtumia ei voi nyt järjestää. Launeen seurakunnan perhekerhot, avoin päiväkerho ja perhemuskari voivat sen sijaan jatkua. Aikuisia osallistujia voi olla paikalla

enintään kymmenen. On tärkeää, että on jotakin toimintaa, johon lapsiperheet voivat osallistua. Kerhoissa huolehditaan koronaturvallisuudesta maskien, käsidesin ja etäisyyksien avulla. Lisätietoja saa lapsi- ja perhetyön papilta Riitta Särkiöltä puh. 0447191493, riitta.sarkio@evl.fi.

klo 10.00 – 20.00 klo 10.00 – 16.00 klo 12.00 – 16.00 klo 10.00 – 20.00


Perjantaina 14. tammikuuta

Sunnuntaina

Lauantaina

Päivän ylin ed.yön alin

-0 -2

3

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

Maanantaina

Päivän ylin +1 ed.yön alin -10

Päivän ylin ed.yön alin

-0 -0

Tiistaina

Päivän ylin ed.yön alin

Keskiviikkona

-4 -6

Päivän ylin ed.yön alin

+1 -5

Auringon nousu ja lasku: La 15.1. Su 16.1. Ma 17.1. Ti 18.1. Ke 19.1.

9:14 9:12 9:10 9:08 9:07

15:38 15:41 15:43 15:46 15:48

Lahden sää? Näppäile tekstiviesti SÄÄ LAHTI ja lähetä se numeroon 16161 (0,84 e)

selkeää

puolipilvistä

sadekuuroja

pilvistä

sadetta

lunta

ukkosta

räntää

312

sumua

Aluevaalissa tärkeää on, että ehdokas hoitaa asioita Tämänkertaisessa katugallupissa lahtelaisilta kysyttiin äänestysaikomuksia, ehdokkaan valinnanvaikeutta ja valintaperusteita ja aluevaltuuston asioihin perehtymistä.

Joillakin äänestäminen oli harkinnassa ja ehdokaskin vielä valitsematta, joillakin jo ihan varma. Jotkut kertovat äänestävänsä kaikissa vaaleissa.

Heikki Kauppi

En tiedä vielä, äänestänkö, kun en tiedä, ketä äänestäisin. Harkinnassa se kuitenkin on. Joka kerta olen käynyt äänestämässä. Kunto on vähän sellainen, etten tiedä. Mennään päivä kerrallaan. Keuhkokuume on mennyt neljä kertaa muutamassa kuukaudessa. Ehdokasta en ole vielä valinnut. Valitsen sellaisen, joka jotain ymmärtää ja hoitaa asioita. Siellä on turhan monta tyhjänpuhujaa, aivan liikaa. ”Polttoaineitten hinnat alas” ei kuulu näihin vaaleihin lainkaan. Sellaiset ärsyttävät.

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa lahdentanssiopisto.fi ELÄMYKSIÄ, LIIKETTÄ, ILOA - YHDESSÄ Maire Tolonen

Virpi ja Erkki Mononen

Kyllä on tarkoitus äänestää. Ehdokaskin on jo valittu – oli oikeastaan aika helppo valita, kun oli muutama, joita saattoi ajatella. Äänestän periaatteesta kaikissa vaaleissa: se on oikeus ja velvollisuus.

On koetettu seurata aluevaaliasioita televisiosta niin paljon kuin mahdollista, ettei ole sitä pelkkää koronaa. Luen myös lehtiä. Palvelut ovat hyvin tärkeät, kun alkaa tätä ikää jo olla.

Ari Lankinen

Tytti Salminen

Aion äänestää. Ehdokas oli tosi helppo valita, kun oma veljeni on ehdokkaana. Tuntuu hyvältä, kun oma veli on ehdokkaana. Saa olla ylpeä. Häntä minun kannattaa äänestää… Hän ei ole kokenut poliitikko, vaan on vasta lähtenyt mukaan. Hän oli ensin kunnallisvaaleissa viime vuonna. Uskon, että hänellä on mahdollisuuksia. Hän on mainostanut ja on ollut hyvä kampanja. Veli on vähän selittänyt aluevaltuuston tehtäviä, mutta olisi ehkä pitänyt perehtyä vielä paremmin.

Kyllä äänestän. En ole aina äänestänyt, kun joskus olen ollut kipeä. Silloin on jäänyt. On helppo valita se, jota äänestän. Ei ole aina sama puolue. Luen mainoksia, joita on tullut, seuraan lehdistä. Jää nähtäväksi, miten hyvinvointialueen toiminta alkaa. Kun tätä ikää on tullut, totta kai sitä toivoo, että palvelut pelaisivat. Toivottavasti vaaleissa käy hyvin. Minä ajattelin, että jos nuo Nastolankin porukat rupeavat tulemaan tänne lääkäriin, se on vähän vaikeaa. Se vie meiltä tilaa ja tulee ruuhkia ja jonoja. Nastolassa saisi lääkäripalvelut säilyä. Lahdessa Harjun Terveys on tullut puoliväkisin ja se on ilmoitettu kansalaisille väärin. Ei ole oikein, että Lahti omistaa 48 prosenttia ja Harjun Terveys 52, jolloin sillä yksityisenä on määräysvalta. Pitäisi olla toista päin. Silloin lahtelaiset pysyisivät vaikuttamaan asioihin. Lahdessa terveysasioista tiedotetaan vanhuksille tosi huonosti, eikä kaikilla ole nettiä tai tietokonetta.

Kauppakeskus Valo, Saksalankatu 4-6, Lahti Erkko -lukion liikuntasali Koulutie 17, Orimattila

info@lahdentanssiopisto.com

PEKKA KOMU 203 YHTEISTYÖSSÄ. ASIALINJALLA.

Aluevaltuustossa helpottaisin hoitoon pääsyä, turvaisin ikäihmisten palveluita, lisäisin nuorten mielenterveysapua ja panostaisin päihdeongelmien ratkaisemiseen. WWW.PEKKAKOMU.FI

ENEMMÄN HYVINVOINTIA

VÄHEMMÄN HALLINTOA

mainoksen maksaja: KD Lahti

Kyllä äänestän ehdottomasti. Se on kansalaisvelvollisuus, mutta yritetään saada paikkakunnan asioita jollain tavalla kuntoon. Saadaan tai ei, mutta yritetään nyt kuitenkin äänestää sellaista, joka pystyisi vaikuttamaan Lahden alueella. En ole vielä äänestänyt, mutta tiedän kyllä, että äänestän sellaista, joka on sote-alalla töissä. Sellainen tietää asioista enemmän kuin joku, joka on ollut mukana vuosikymmeniä mutta ei tiedä alasta yhtään mitään. Tietämätöntä on turha äänestää, sellainen kerää vain puolueelleen ääniä, mutta ei saa mitään aikaan.

Kevätkausi on alkanut

Tutustu KD:n aluevaaliohjelmaan ja -ehdokkaisiin osoitteessa: www.kd.fi

16 PERTTI ARVAJA

liikunnanopettaja, eläkeläinen, Lahti

19 SONJA FALK

lapsi- ja perhepolitiikan erityisasiantuntija, Lahti

20 JUHA-PEKKA FORSMAN seurakunnan toimistonhoitaja, Lahti

29 MARJA KAITAINEN kasvatustieteen maisteri, Lahti


4

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

SUORA YHTEYS EDUSKUNTAAN

MELASTELUA

Jatkuva kasvu, kapitalismi ja ilmastonmuutos mahdoton yhtälö?

Perjantaina 14. tammikuuta

Sähköisen liikenteen klusteri saa puhtia uudesta insinöörikoulutuksesta Juhani Melanen

En ole tästä pirunmoisesta koronavirussirkuksesta löytänyt kuin kaksi positiivista asiaa: liikunnan lisääntymisen ja kirjallisuuden. Erityisesti olen yrittänyt perehtyä taloustieteeseen ja tulevaisuuden näkymiin. Minä, joka olen pian siirtymässä Golgatan palloon ikäluokkani kanssa, havahduin viime kesänä oikein kunnolla tutustuttuani lasten lasteni yliopistokursseihin ja erilaisiin prognooseihin heidän tulevaisuudestaan. Parhaan kirjan luin tästä vasta viikko sitten. Se antoi erittäin hyvän kuvan niistä ongelmista, jotka jälkikasvumme joutuvat ratkaisemaan. Tim Jacsonin kirja ”Post Growth. Life After Capitalism” pysäytti minut totaalisesti. Valitettavasti kirjaa ei ole vielä suomennettu, mutta kauan siihen varmasti mene. Olin onneksi lukenut tämän brittiläisen taloustieteilijän aiemman huiman kirjan suomennetun version ”Hyvinvointia ilman kasvua”, joka kannattaa todella lukea ikään kuin lähdeteokseksi ennen varsinaista herkkua eli Post Growthia. Samat ajatukset ovat siirtyneet tyylikkäästi tähän uutuuteen melkeinpä kaunokirjallisessa muodossa. Jackson uskaltaa nostaa tikun nokkaan meille elintasokiipijöille kaikkein tärkeimmän asian: voiko jatkuvaan voiton tavoitteluun keskittyvä kapitalismi jatkua aina myös tulevaisuudessa samanlaisena? Hän kyseenalaistaa tämä myytin perustellen kantaansa erinomaisilla näkemyksillä. Jacksonin mielestä voiton tavoittelu on tullut entistä vaikeammaksi viime vuosikymmeninä ja johtanut väistämättä kapitalismin vääristymiin. Työvoiman tuottavuuden kasvu on hidastunut jo 50 vuotta. Kapitalismin vastaus tähän on ollut osakkeenomistajien ja valmistajien voittojen turvaaminen työntekijöiden kustannuksella. Vaarallisinta tässä kehityksessä on Jacksonin mielestä se, että valtiot ovat tukeneet tätä kehitystä löysällä rahapolitiikalla ja heikolla sääntelyn valvonnalla sekä erittäin huonolla finanssipolitiikalla. Jacksonin tuomio on armoton ja tyly. ”Väsymätön kasvun tavoittelu on johtanut ihmiskunnan ekologisen romahduksen partaalle, luonut finasssialalle ennakoimatonta epävarmuutta ja kasvattanut monenlaista sosiaalista epätasa-arvoisuutta.” Sanokaapa se uskottavammin! Ilmastokriisissä kapitalismi on ominut arsenaaliinsa ”vihreän kasvun” käsitteet. Toisin sanoen kasvun aiheuttamasta hölmöilyistä meidät voi pelastaa vain uusi kasvu eli degrowth? Jackson lataa pöytään armottomia faktoja. Eräs mielenkiintoisempia näkemyksiä on se, että jossain vaiheessa kasvu välttämättä loppuu, olipa se vihreää tai ekologisesti tuotettua höttöä. Erittäin mielenkiintoista on hänen ajattelunsa on siinä, että hän tekee eron suhteellisen ja absoluuttisen tehokkuuden välillä. ”Ympäristö ei ole kiinnostunut suhteellisesta tehokkuudesta”, hän lataa. Hän ei usko, että uusien innovaatioiden ja tehokkuuden kasvun avulla selvitään tulevaisuudessa. Olennaista Jacksonin mielestä on inhimillisen toiminnan kokonaisvaikutus planeetallamme. Se ei ole nyt kenenkään hallinnassa. Useimmat taloustieteilijät ovat aidosti huolissaan siitä, miten käy, jos kasvu tyrehtyy. He epäilevät ettei tämän uusi kasvu ratkaise kaikki ongelmiamme. Näitä ovat ilmastonmuutos, saastuminen, maaperän köyhtyminen, lajikato, merien saastuminen ja luonnonvarojen ehtyminen. Jotta tämä utopia toteutuisi, ihmisten olisi tehtävä koko ajan enemmän ja enemmän innovaatioita ja oltava entistä tehokkaampia. Mutta sekään ei riittäisi, sillä lopulta karu todellisuus tulee vastaan. Hauska ja osuva on hänen vertauksensa nykytilanteessa elävän ihmisen ongelmista. Hän lainaa satukirjasta ”Liisa Ihmemaassa” kohtausta, jossa Punainen Kuningatar joutuu juoksemaan kovempaa ja kovempaa pysyäkseen paikallaan. Keskeistä on nyt todella miettiä, kykenevätkö yritykset luomaan sellaisia strategioita, joilla ei tähdätä jatkuvan kasvuun. Maailmassa ovat koko ajan enemmän sellaisia tutkijoita, jotka suhtautuvat kriittisesti ns. degrowth-tieteilijöihin (joukko tutkijoita, jotka väittävät, että kasvu on aina hyvästä, mutta sen kohteita on muutettava muuttuneiden tilanteiden mukaan). Suomessa näitä epäileviä tutkijoita on onneksi runsaasti. Kannattaa tutustua seuraaviin: L. Haapanen (2013), Paavo Järvensivu (2021), Jussi Ahokas (2021) ja vaikkapa Antti Alaja ” Mikä ihmeen degrowth?”(2011). Älkää ihmeessä kuitenkaan unohtako kaikkien kapitalismikriitikkojen isää Thomas Pikettya. n

Uusi vuosi on alkanut vauhdilla. Ulkona on nyt hienoa liikkua ja harrastaa. Hiihto ja ulkojäät ovat olleet kovassa käytössä. Yritän luoda nyt sellaista hiihtokuntoa, että Finlandia – hiihtoon osallistuminen olisi realismia. Siis täydelle matkalle. Katsotaan, miten harjoittelu etenee. Aluevaalit työllistävät minua SDP:n varapuheenjohtajan roolissa valtakunnallisesti ja Hämeessäkin, vaikka en itse ole ehdolla. SDP tähtää vaalivoittoon koko maassa ja Lahdessa. Aluevaalien ennakkoäänestys on alkanut ja jatkuu 18.1. saakka. Äänestysaktiivisuudesta on pidettävä huolta jokaisten vaalien kohdalla. Näin on aivan erityisesti nyt, kun valitaan ensimmäistä kertaa aluevaltuustot päättämään tärkeistä arjen palveluista. Kiinnostus aluevaaleihin on kuitenkin jäänyt vajaaksi. Me poliitikot olemme tähän osasyyllisiä. Vaikka sote-asioissa pitäisi keskittyä siihen, miten hyviä palveluita ja hoitoa ihmiset saavat, monen päättäjän puheissa toistuvat hallinto ja sen kiemurat. Lahdessa ennakkoäänestys on onneksi päässyt hyvään vauhtiin ja ihmisiä on käynyt uurnilla talvisäästä huolimatta. Olemme sote-asioissa monella tapaa aivan uuden edessä. Hyvinvointivaltiota on uudistettava tässä

ja nyt tavalla, jota meidän sukupolvemme ei ole koskaan nähnyt. Palveluiden on mukauduttava aikaansa ja kehityttävä ennakkoluulottomasti. Yksi iso muutos pitää tapahtua digipuolella. Suomi on monella alalla teknologian ja digitalisaation kehityksen edelläkävijä. Tämä harppaus on tuotava nyt myös sote-palveluihin. Hallitus päätti viime vuonna investoida 100 miljoonaa Suomen kestävän kasvun rahastosta sote-alan digiratkaisujen kehittämiseen. Nämä rahat pitää nyt kilpailuttaa hyvin ja ohjata aidosti vaikuttaviin hankkeisiin. Myös Lahden ja Päijät-Hämeen pitää tavoitella digirahaa, sillä käyttökohteita on. Lahteen tuli tällä viikolla tervetulleita uutisia, kun opetus- ja kulttuuriministeriö linjasi laajennuksista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusvastuisiin. LAB-ammattikorkeakoululle myönnettiin mahdollisuus sähköja automaatiotekniikan insinöörikoulutukseen. Tämä on erittäin iso asia Lahden kasvulle ja kehitykselle. Lahteen keskittyvän sähköisen liikenteen osaamisen myötä alueemme yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa nyt enemmän kuin koskaan. Sähköisen liikenteen klusterin eteen on tehty paljon töitä ja se näkyy Kempowerin ja muiden alueemme veturiyritysten menes-

tyksenä. Uusi insinöörikoulutus pitää toteuttaa niin, että se palvelee lahtelaisia yrityksiä ja tulevaisuuden tarpeita. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä LAB:n ja muiden koulutustoimijoiden, yritysten ja Lahden kaupungin välillä. Koulutuksen laatuun, henkilöstöön ja toimivaan opetussuunnitelmaan on syytä panostaa. Rahoitus saadaan kyllä järjestymään, kun kokonaisuus on kunnossa. Uusi koulutusvastuu tarkoittaa LAB:lle ja Lahdelle paitsi osaamispohjan laajentumista myös tutkimus- ja kehitysmahdollisuuksia ja uusia ovia kansainväliseen yhteistyöhön. Valtakunnallisella tasolla laajennetaan nyt koulutusvastuiden ohella aloituspaikkojen määrää. Koulutus- ja osaamistason nostamiseksi on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa lisätty yhteensä noin 10 000 aloituspaikkaa vuosina 2020– 2022. Aloituspaikkalisäyksiin on luvassa tukirahaa valtion kassasta, mutta pitkän tähtäimen rahoituksen turvaamiseksi on haettava nyt uusia ratkaisuja. Osaajapulaa on kaikkialla Suomessa ja monilla eri aloilla. Koulutukseen panostaminen on tärkeimpiä keinoja tähän vastaamiseksi. n

RAINEN SANANEN

Liikuntavinkkejä Vuosi on vaihtunut, paino noussut ja on liikkumisen aika. Ihan terveydellisistäkin syistä. Etsin tässä itselleni liikuntalajeja. Ei sitä aina vaan jaksa kävellä. Sopisiko joku näistä sinulle, möhömaha jos kanssani oot? Minulla on hyvät sukset. Taito kuitenkin estää menemästä vilkkaille laduille. Pallokentällä voin tasaisen hiljaisella vauhdilla suksia enkä silloin tarvi kuokkaa tai ankkaa. Luistelut olen jo tekojäällä. Alkaa sujua. Mailakin on, mutta mistä löytyisi peliporukka. Tekonivelten kanssa ei auttaisi kaatua. En voisi olla sentteri vaan pakki. Korostan hyvin paikallaan oleva pakki. Järven jäälle menen piakkoin. Juu, olen varovainen. Kaikki pallopelit kiinnostaisivat. En juokse, en potkaise. Siispä maalivahdiksi. Peitän hyvin. Porrasjuoksu siis porraskävely sujui kesällä hyvin. Ihan totta. Hengästyttää. Talvikunnossapitoa ei juuri ole, joten jatketaan keväällä. Kävin Paraisten upouusissa portaissa Pirkanmaan rappujen lisäksi. Tavoite Tahkon yli 1000 askelmaa. Keväällä jatkan myös pyöräilyä. Ehkä Lahteen saakka. Usko tai älä, vedin kesäkaudella 3825 kilsaa. No, oli sähköä. Vesijuoksu siis vesikävely on mainio laji, tosin vähän pitkästyttävä, mutta kutaa tekee. Ja voihan siinä vedessä tehdä kaikenlaisia liikkeitä. Aloitan vatsaliikkeistä kunhan halliin taas pääsee. Pilatesta olen kokeillut. Rentouttavaa, mutta sekoan niissä hengityksissä. On noin yleensäkin hyvä hengittää.

Pirkanportaat, taiteilija Jarmo Malinen, Lempäälä Joogasta olen erittäin kiinnostunut. Olen ollut äijäjoogassa. Se kesti puolitoista tuntia. Odotin aina kuin kuuta nousevaa lopun rentoutusta. Rentoutuksen jälkeen ohjaaja tuijotteli minua. Olin kuorsauksellani häirinnyt muita! Olin kerran myös naurujoogassa. Vapauttavaa. Olen miettinyt, josko kokeilisi jotain ihan uutta. Älä naura, kokeile

sinäkin shufflea. Kuuklaa, mitä se on. Minullahan on rytmi verissä. Luulen. Voisin myös rikkoa rajoja ja mennä aikuisbalettiin. Mistä sais asun? Olisi ainakin kanssatanssijoilla hauskaa. Toivotan liikunnallista vuotta 2022. Raine Järvinen


Perjantaina 14. tammikuuta

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

Juha Tapiola pelkää äänestysprosentin jäävän alhaiseksi. Sirkka-Liisa Papinaho arvioi, että koronatilanne lisää ennakkoäänestäjien määrää entisestään.

Juha Tapiola ja Sirkka-Liisa Papinaho:

Suomalaisilla on oikeus laadukkaisiin hyvinvointipalveluihin tuloista riippumatta Lahtelainen Juha Tapiola on RKP:n ehdokas aluevaaleissa, jotka järjestetään 23.1.2022. Orimattilalainen kokenut kuntapäättäjä Sirkka-Liisa Papinaho on taas keskustan ehdokas. 1. Miksi lähdit mukaan ehdokkaaksi aluevaaleihin? JT: Nyt tehdään historiallisen suuri julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja koskeva uudistus ja haluan olla mukana päättämässä Päijät-Hämettä koskevista alueellisista ratkaisuista. Aluevaltuutetut päättävät, miten Päijät-Hämeessä toteutetaan lain asettamat reunaehdot palveluiden järjestämisessä. Hallinto ja palvelujen tuottamistapa ei ole koko maassa yhdenmukainen, vaan kunkin maakunnan omaleimaisuus tulee vaikuttamaan lopputulokseen. SP: Huomasin olevani juuri oikea henkilö tähän tehtävään. Vahvuuteni on laaja-alainen terveydenhuollon koulutus, asiantuntemus, ammattitaito ja työkokemus. Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, diabetes- ja reumahoitaja. Lisäksi olen erikoistunut valtimotautien- ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn-, rokotusten-, maailmanmatkaajien- ja terveyden edistämisen asiantuntijahoitajaksi. Työni koostui kaikesta, mihin olin kouluttautunut. Vastaanottotyöni lisäksi toimenkuvaani kuului elintaparyhmät, kutsuntaikäisten- ja työttömien terveystarkastukset, joukkorokotusten organisointi. Toimin maailmanlaajuisen TULES-vuosikymmenen yhdyshenkilönä koko vuosikymmenen 2000-2010 ajan. Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on paras keino säästää, niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Ennaltaehkäisy tulee monin verroin halvemmaksi kuin korjaus. 2. Millaiset asiat ovat ryhmällesi tärkeitä aluevaaleissa? JT: Kaikilla on oikeus laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Oikea-aikaiset palvelut ovat maakuntamme hyvin-

voinnin perusta. Päijät-Hämeessä tulee saada helposti matalankynnyksen palveluita (esim. perhepalvelut ja psykiatrian tukipalvelut) Nyt tehdään historiallisen suuri julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja koskeva uudistus ja haluan olla mukana päättämässä Päijät-Hämettä koskevista asioista. SP: Lähipalveluiden kehittäminen ja mahdollisuus päästä yhdellä kerralla oikea-aikaiseen hoitoon. 3. Uskotko, että ihmiset lähtevät joukolla äänestämään 23.1.? JT: Pelkään pahoin, että äänestysprosentti jää alhaiseksi. Kyse on ensimmäisistä aluevaaleista eivätkä ihmiset ole vielä mieltäneet, miten tärkeistä asioista on kysymys. Lisäksi vaalien ajankohta ei ehkä ole paras mahdollinen. SP: Toivon ihmisten ymmärtävän, että näissä vaaleissa on kyse tärkeistä jokaisen arkea koskevista asioista. Tämän hetkisen koronatilanteen vuoksi ennakkoäänestäjien määrä saattaa kasvaa entisestään. 4. Millainen on hyvä aluevaaliehdokas? JT: Hyvän aluevaaliehdokkaan on huomioitava yhteiskunnan sekä hyvinvointialueen ja sen asukkaiden kokonaisetu. Palvelujen saatavuus on turvattava asuinpaikasta riippuen. Oman edun tai oman kunnan etujen ajaminen ei ole hyväksyttävää. SP: Hyvä aluevaaliehdokas on yllä kertomani sosiaali- ja terveysalan laaja-alaisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen omaava henkilö. 5. Onko Lahden kaupungilla maakunnan keskuskaupunkina mahdollisuus näyttää esimerkkiä nyt, miten päätöksenteon avoimuutta toteutetaan? JT: Lahden kaupungin päätöksenteon yhteydessä ei voida hyvällä tahdollakaan puhua avoimuudesta tai hallinnon läpinäkyvyydestä. Itse asiassa yksi syy ehdokkuudelleni on se, että haluan olla estämässä Lahden kaupungin ummehtuneen poliittisen toimintatavan siirtymisen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle.

SP: Totta kai on. Olen tutustunut lahtelaiseen päätöksentekokulttuuriin vain mediasta saamieni tietojen kautta, eikä se ole aina kuulostanut hyvältä. Viisi valtuustokautta Orimattilan kuntapolitiikassa toimineena olen saanut tutustua politiikan raadollisuuteen. Oman edun tavoittelu ja vallan halu voittaa yhteisen hyvän. 6. Miten huolehditaan siitä, että maakunnan reuna-alueiden pienten kuntien ääni kuuluu päätöksenteossa? JT: Pienten kuntien äänestäjien tulisi keskittää ääniä, jotta ne saisivat edustuksensa aluevaltuustoihin. Jos valtakunnallisesti pienet kunnat jäävät laajamittaisesti ilman edustajiaan aluevaltuustoihin, niin on selvitettävä mahdollisuus kuntakohtaisiin kiintiöihin. Tässä yhteydessä on syytä kuitenkin korostaa, että hyvinvointialue sekä alueen kaupungit ja kunnat eivät ole eri puolilla, vaan ne tekevät yhteistyötä asukkaidensa parhaaksi. SP: Se riippuu täysin siitä, millainen kokoonpano tulevassa aluevaltuustossa on. Toivottavasti ihmiset äänestävät sinne poliitikkoja, jotka näkevät asiat laajemmin koko maakunnan näkökulmasta. Ei yksi valtuutettu pienestä kunnasta pysty ajamaan yksin oman kuntan-

sa asiaa. Toivotaan, että valtuusto koostu ihmisistä, jotka ajattelevat kansalaisten hyvinvointia koko maakunnan alueella. 7. Millaisiin kysymyksiin olet joutunut itse vastaamaan kansalaisille aluevaaleihin liittyen? JT: Ensinnäkin on kysytty, mistä aluevaaleista ylipäätään on kysymys. Toiseksi on kysytty, miksi on tarpeen äänestää. Lisäksi on kysytty koronan vaikutuksista vaaleihin. SP: Yleisin kysymys on ollut, että mitähän tästäkin taas tulee? Kuntayhtymään siirtymisen jälkeen ja Attendon otettua ohjat alkoi Orimattilan terveystoimen alasajo. Luottamus tulevaan aluehallintoon ei ole tästä syystä kehuttava. Olen yrittänyt valaa kansalaisiin uskoa paremmasta. 8. Onko sinun mielestäsi aluevaaleista tiedottaminen onnistunut? JT: Aluevaaleista on sinänsä tiedotettu kohtuullisen paljon ja monipuolisesti. Kyse on todella suuresta hallinnonuudistuksesta, jota koskeva tiedotus olisi voitu pilkkoa pienenpiin kansalaisille ymmärrettäviin palasiin. SP: Tiedotus on minun mielestäni onnistunut, mutta kansalaiset ovat eri mieltä asiasta. Tehyläisenä kuntapäättäjänä olen osallistunut moniin koulutuksiin ja seminaareihin, niin asia on tullut minulle tutuksi. 9. Kuntien käsissä on paljon epäkäytännöllisiä kiinteistöjä maakunnan alueella. Joutuvatko aluevaltuutetut tekemään niiden suhteen kipeitä päätöksiä? JT: Kuntien omistuksessa on paljon sote-kiinteistöjä eikä etenkään huonokuntoisille kiinteistöille ole käyttöä. Hyvinvointialueiden ja kuntien lisäksi valtiokin tulisi kantaa kortensa kekoon, etteivät yksittäiset kunnat joudu kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin tyhjilleen jäävien kiinteistöjen takia. SP: Tämä on sellainen asia, jota aluevaltuutettujen pitää pohtia huolellisesti. Saattaa olla, että pieniin kuntiin jää kiinteistöjä, joille ei löydy käyttöä. Niistä ei saa tulla ylitsepääsemättömiä rasitteita kuitenkaan pienille kunnille. 10. Kerro omin sanoin, miten maakuntamme on jo valmistautunut tulevaisuuteen? JT: Päijät-Hämeessä sote-palvelut ovat jo useita vuosia tuotettu keskitetysti lähes koko maakunnan tasolla. Useimpiin muihin maakuntiin verrattuna meillä on selkeä etumatka uudistukseen siirtymisessä. Sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö on hyväksytty kesällä 2021 ja vasta silloin on tiedetty uudistuksen sisältö. Tästä syystä haasteita riittää meille Päijät-Hämeessäkin. SP: Hyvinvointikuntayhtymän johto ja useat maakuntapäättäjät ovat uutisoineet, että täällä on kaik-

5 ki valmiina. Organisaatiot saattavat olla rakennettu valmiiksi, mutta se kaikki, mitä organisaation sisällä tapahtuu, vaatii ison remontin. Päijät-Hämeessä voidaan huonosti ja jos jatkamme ”kustannustehokkaasti ja halvalla” pahaolo jatkaa kasvuaan. 11. Miten kehittäisit sosiaali- ja terveyspalveluja? JT: Panostaisin enemmän ennaltaehkäisyyn sekä etä- ja lähipalveluiden yhteensovittamiseen inhimillisen hoidon ja hoivan turvaamiseksi. Lisäisin matalan kynnyksen palveluita ja turvaisin alueelliset palvelut. Palvelujen kilpailutukset tulee pilkkoa niin pieniksi, että mahdollisimman monella pien- ja keskisuurella yrittäjällä on mahdollisuus olla mukana tarjouskilpailussa. SP: Kysymys on niin laaja, että siihen on mahdotonta antaa pientä vastausta. Yksi tärkeimmistä on syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret. He tarvitsevat paljon nykyistä enemmän apua. Heitä ei saa jättää oman onnensa varaan, jos haluamme heistä kasvavan itsestään huolehtivia ja työkykyisiä aikuisia. Jonotusajat lasten ja nuorten psykiatrisiin tutkimuksiin ja hoitoon ovat Päijät-Hämeessä kohtuuttoman pitkiä. Lapsen ja nuoren kehitys ei sitä kestä. Tulevan aluevaltuuston tehtävä on laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, koska hyvinvointikuntayhtymä ei ole siihen kyennyt. Kumpi on tärkeämpää, riittävä määrä sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ym. ohjaamaan ja tukemaan monien ongelmien kanssa kamppailevia perheitä vai hallintoportaan jatkuva kasvattaminen ja palkkojen korottaminen? Petri Görman


6

Perjantaina 14. tammikuuta

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

PETTERI REDSVEN Yrittäjä, toimitusjohtaja

10 Yrittäjänä ja toimitusjohtajana tulen käyttämään osaamistani hyväksi hyvinvointialueen kehittämisessä. Hallintohimmeleiden ja poliittisesti nimettyjen virkamiesten palkkojen sijaan me haluamme laittaa rahat hoitoon ja parempiin palveluihin. En myöskään hyväksy poliittisia virkanimityksiä, ay-liikkeen verovapaita osinkoja, poliitikkojen siirtymistä lobbareiksi ilman karenssia, poliitikkojen istumista S-ryhmän hallintoneuvostoissa tai veikkausvoittovarojen jakotapaa. Epäkohtia ja vallan väärinkäyttöä on paljon. Rakenteita ja maan tapoja on muutettava!

Hallinto-oikeus hylkäsi Rälssin alueen kaavavalituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi Rälssin aluetta koskevan kaavavalituksen. Valituksen mukaan Lahden kaupunginvaltuuston aluetta koskeva päätös oli laiton. Tällä hetkellä asiasta voi vielä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mikäli hallinto-oikeuden päätös jää voimaan, niin kaavamuutoksen myötä Rälssin alueen lumen vastaanotto sekä maa-ainesten vastaanotto voi jatkua alueella vielä muutaman vuoden suunniteltua pidempään. – Rälssin alueen liikenne tapahtuu tällä hetkellä alueen eteläpuolelta. Kaavaehdotuksen mukaan aluetta laajennettaisiin tulevaisuudessa länteen. Kulkureitin muutos pohjoispuolelle mahdollistaisi sen, että alueen eteläosaa voitaisiin alkaa maisemoimaan virkistyskäyttöön, kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski kertoo.

Muutostöihin päästään nopeasti – Muutostöihin päästään heti, kun kaava saa lainvoiman. Sen jälkeen voidaan aloittaa kaavanmukaisten toimenpiteiden valmistelu alueella. Uuden alueen käyttöönotto on

Rälssin maankaatoalue Jokimaalla erottuu selvästi ympäröivästä maastosta mahdollistaa, jos kaavasta ei enää valiteta. – Maan vastaanotto on jo rajallista alueella. Ilman tätä kaavaa alue olisi täyttymässä jo muutaman vuoden sisällä. Kaavamuutos mahdollistaisi, että alueen käyttö jatkuisi muutamilla vuosilla eteenpäin. Seudullinen kierrätyspuistohanke ei ole edennyt ja se on myös vaikuttanut siihen, että Rälssin alueelle haettiin kaavamuutosta. – Se on tosiasia, että tälle alueelle ei voida enää loputtomasti tuoda

maamassoja. Lunta on mahdollista siirtää alueelle myös sen jälkeen, kun maa-ainesten vastaanotto päättyy. Lumenvastaanotto siirtyisi uuden kaavan myötä Lahden eteläisen kehätien viereen pohjoispuolelle. – Nyt sinne ajetaan raskaan liikenteen kalustolla Tuomenojan asuinalueen läheltä. Liikenne on aiheuttanut asukkaille haittaa ja meluongelmia. Petri Görman

TIEDEUUTISIA

Syöpäsairaille uutta toivoa – MRNA:ssa suurin odotusarvo Sairastan itsekin eturauhassyöpää, joten seuraan koko ajan, mitä uusia hoitomuotoja syöpiin on kehitteillä. Koko maailma on taistellut viimeiset 50 vuotta syöpiä vastaan ja rahaa tähän tutkimukseen on mennyt satoja miljardeja dollareita. Seuraavia edistysaskeleita odotetaan innolla. Kuopion yliopistollinen sairaala tarjoaa uutta Lutetium-hoitoa levinneeseen eturauhassyöpään. Lutetium-hoito mahdollistaa luuston ulkopuolelle levinneiden eturauhassyövän etäpesäkkeiden tuhoamisen tehokkaasti. Hoitoa on saanut jo 30 potilasta, joten tämä tieto ilahduttaa meitä kaikkia sitä sairas-

255

Maksaja: xx

RAHAT HOITOON JA PALVELUIHIN, EI HALLINTOON!

VILLE SIPILÄ Arvoa meistä huolehtiville Etelä-Lahden Sos.dem. ry. Etelä-Lahden sos.-dem. ry

tavia. Eturauhasyöpä on miesten yleisin syöpä ja siihen sairastuu joka vuosi 5000. Toivo lisääntyy, kun tutkimukset etenevät. Viime vuonna tutkijat kehittivät uudenlaisen MRNA-rokotteen enätysnopeasti koronavirusta vastaan. Tänä vuonna MRNA:lla torjutaan varmasti ainakin ihosyöpiä, jota vastaan kehitettävä rokote on edennyt jo ihmiskokeisiin. MRNA eli lähetti-RNA on molekyyli, joka kuljettaa geeneihin pakattuja ohjeita ihmisten soluihin. Näiden ohjeiden avulla solu valmistaa elimistön tarvitsemia proteiineja. Tutkijat haaveilevat synteetisestä lähettimolekyyleistä, joka ohjeistaisi soluja valmistamaan rokotteita ja lääkkeitä itse. Käytännössä ongelma on se, ettei MRNA kestä elimistössä riittävän pitkään. Sen kimpuun hyökkäävät niin entsyymit kuin immuunijärjestelmän solut. Unkarilainen biokemisti Katlin Kariko ja yhdysvaltalainen immunologi Drew Weissman etsivät keinoa MRNA:n suojaamiseksi vuosikausien ajaksi. He löysivätkin sopivan kotelon, nanokokoisen rasvapallon. Sen sisällä MRNA säi-

Nina Päivärinta

lyy elimistössä kymmenen kertaa kauemmin. Tarkoituksena on, että nanohiukkanen nielaisee viruksen. Tutkimukset etenevät vauhdilla, sillä syöpä on yleismaailmallinen ongelma. Ihosyöpää sairastaville on tehty jo kokeita ja tulokset ovat positiivisia. Rokote lisäsi vasta -aineiden määrää kasvainten pinnalla kaikilla koe henkilöillä. Työtä tehdään joka puolella kiivaasti. Munchenin yliopiston tutkijat pyrkivät rakentamaan DNAorigamin, joka pystyy nielaisemaan taudinaiheuttajia. Austraalialaiset tutkijat kehittävät solukalvon, joka estää syöpävirusta tunkeutumasta soluun. Yhdysvaltalaisyhtiö kehitti puolestaan nanosienen, joka houkuttelee taudinaiheuttajia loukkuun. Näitä loukkuja voidaan hyödyntää mikrobi- ja virustautien, kuten keuhkokuumeen hoidossa. Lyhyesti ilosanoma meille syöpäsairaille on, että aina on toivoa. Juhani Melanen Lähteet: New England Journal of Medicine; 8.10.2021, Ssientific American numero 3; 2021

273

www.ninap.fi


7

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

KIRSI LEHTIMÄKI ALUEVALTUUSTOON Lahtelaista tenniseliittiä 1960-luvulta valkoisissa tennisasuissaan. Kuva tennisseurojen arkistoista.

Mailapelielämää Lahden Kisapuistossa Lahden Kisapuiston lähes 70-vuotinen tenniselämä sekä mailapelielämä laajemminkin tulivat yhdellä tavalla dokumentoiduksi, kun liikunnanopettaja, LitM Pertti Vartiainen haastatteli, kirjoitti ja julkaisi omakustanteena loppuvuodesta 2021 70-sivuisen kirjasen Mailapelielämää Lahden Kisapuistossa. Siinä kuvaillaan menneiden vuosien kuviot ja keskeiset toimijat sekä puitteiden ja toiminnan kehittyminen nykyisiin laadukkaisiin ja monipuolisiin sellaisiin. Puitteiden isot osat ovat kesäaikaisesti Kisapuiston mainiot massatenniskentät ja padelkentät sekä ympärivuotisesti 41-vuotias mailapelihalli Kispi Areena Kariniemenkadun ja Tarinakadun kulmassa. Kispi Areenaksi hiljattain nimetyssä mailapelihallissa on vuosittain yli 100000 käyttökertaa. Sen käyttäjille on neljän mainion tenniskentän lisäksi mahdollisuus pelata hyvissä olosuhteissa sulkapalloa, squashia ja pöytätennistä sekä pitää yllä tai jopa kehittää lihaskuntoa ja liikkuvuutta kuntosalissa KispiGymillä. Ja vieressähän on kesäaikaisesti kuusi mainiota massatenniskenttää sekä kaksi uudehkoa ulkopadelkenttää sekä Kahvila Kispi kesäterasseineen! Eipä liene montakaan lahtelaista, joka ei jossain koulunkäyntinsä vaiheessa ole käynyt liikuntatunneil-

laan Kisapuiston mailapelikentillä. Ja kaikki tämä löytyy varsin käyttäjäystävälliseen hintaan, koska hallin omistajayhtiö LTSK Oy ja ulkotenniskenttiä sopimuspohjaisesti hoitava Lahden Verkkopalloseura ry. ovat pelaajien asialla eivätkä tavoittele voittoa. Tuoreeseen julkaisuun on haastateltu yli 30 ihmistä ja tarinakokonaisuus muodostuukin heidän kokemustensa ja kertomustensa kautta. Mukaan haastateltujen joukkoon ehti vielä myös kunnianarvoisa halliyhtiön neljännesvuosisatainen hallituksen puheenjohtaja Kari Pulkkinen, joka 90 -vuotiaana jätti maalliset pelikentät loka-marraskuun vaihteessa 2021. Näin myös Lahden toisen tennisseuran, Lahden Tenniskerho ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja Jari Lautaniemi, joka myös siirtyi taivaalliseen tenniskerhoon loppuvuonna 2021. Myös monet muut keskeiset henkilöt, kuten LVS:n pitkäaikainen pj. ja halliyhtiön hallituksen pitkäaikainen jäsen ja nykyinen pj. Seppo Nurmi, perustajajäsen Pentti Vaalamo, hallin kahden eri vaiheen suunnittelija Veli-Pekka Semeri tulivat jututetuiksi. Ja tietenkin lukuisat muut erilaisten mailojen kanssa kentillä touhunneet ja touhuavat erilaiset mailanheiluttajat. Kisapuisto monipuolisena liikun-

ta-alueena ja sen pohjoisosan mailapelipuisto ovat lahtelaisille helmi, minkä menestystarina kannatti laittaa kansien väliin. Tästä maasta ei löydy toista kaupunkia tai muuta paikkakuntaa, jonka keskustatorilta 300 m:n päästä löytyy tuollaiset puitteet ja kokonainen mailapelimaailma. Kisapuisto on myös Lahden Kortteliliiga ry:n kotipesä, keskeinen toiminta- ja myös toimistopaikka. K-liiga on taas jo oma menestystarinansa. Upea lahtelainen, monialainen hiki-ilmiö, jonka mailapelitoiminta eri lajeissa kymmenien joukkueiden sarjatoimintoineen ja muine tapahtumineen on tuntuva osa rikasta Kortteliliiga-toimintaa. Julkaisu on saatavilla oheisine teemavesipulloineen Lahden Kisapuiston Kispi Areenan Kahvila Kispissä, Kariniemenkatu 21:ssä (p. 037513343) sekä Pro Puussa, Satamakatu 2 :ssa (p. 0503212667).

212

SAIRAANHOITAJA AMK KAUPUNGINHALLITUKSEN PJ TYYTYVÄISYYS ELÄMÄÄN PERUSTUU SUJUVAAN ARKEEN

PETRI MARJAMÄKI Pelastusalan ammattilainen ruiskumestari

Paloautotjajaambulanssit ambulanssit Paloautot lähellä lähellä Hädän hetkelläsaatava saatava Hädän hetkellä apua nopeasti apua nopeasti

429

Maksaja: Petri Marjamäki

Pirjo Riikonen Vahva asiantuntija Hyvät palveluttoimiva arki Terveystieteiden maisteri Sosiaali- ja terveysjohtamisen

eMBA

242

Terveydenhuollon opettaja

Fysioterapeutti

Maksaja: xx

Perjantaina 14. tammikuuta


8

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

Markku Yli-Kaitala

Sinulle :

Kokoomus

Hyvät ja laadukkaat palvelut. Rahat ja henkilöstö palveluihin, ei hallintoon. Myös yksityiset ja järjestöt mukaan palveluja tuottamaan. Tarjolla kokemusta ja osaamista aluevaltuustoon.

VIIKON LOPUKSI

Juustoinen janssoninkiusaus pellillä 6–8 annosta Ohuena levynä rapeaksi paistettu kiusaus toimii myös oivana leivänpäällisenä. 8–10 keskikokoista kiinteää perunaa 1 iso sipuli 2 rkl voita 1 rs (80 g) anjovisfileetä + neste 200 g ranskankermaa 1/2 dl maitoa 3 rkl hienonnettua tilliä 1/2 tl rouhittua mustapippuria 150 g Västerbotten-juustoraastetta

Äänestä minua! markku@yli-kaitala.com puh. 050 386 3737

ylikaitalamarkku Maksaja: Markku Yli-Kaitala

Anne-Maria Karjalainen diakoniajohtaja, yli 15 vuoden kokemus sote-alalta

Hoivaa, hoitoa ja turvallisuutta tulevaisuuden Päijät-Hämeessä!

414

Perjantaina 14. tammikuuta

1. Kuori ja leikkaa kahdekasta kymmeneen keskikokoista kiinteää perunaa ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja hienonna yksi iso sipuli. Kuul-

lota sipulia kahdessa ruokalusilallisessa voita pannulla keskilämmöllä noin viisi minuuttia. Valuta rasialliseata anjovisfileitä liemi. Sekoita 150 grammaa ranskankermaa, puoli desilitraa maitoa, kolme ruokalusikallista hienonnettua tilliä, puoli teelusikallista rouhittua mustapippuria ja 150 grammaa Västerbotten-juustoraastetta keskenään

kulhossa. 2. Levitä voidellun, matalareunaisen uunipellin tai -vuoan pohjalle puolet perunaviipaleista. Levitä päälle sipulit ja anjovisfileet. Levitä päälle loput perunoista ja valuta pinnalle ranskankerma-juustoseos. 3. Paista ensin 200-asteisen uunin alatasolla 20 minuuttia. Käännä sitten alalämpö päälle ja jatka paistamista 15–20 minuuttia, kunnes näet, että reunat alkavat ruskistua ja rapeutua. Nosta uunista ja anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

SYDÄN ON OIKEALLA. Ilmoituksen maksaja: ehdokas itse.

Asiaa Omalähiön toimitukselle? Ruusuja tai risuja, jakelumuistutus, mielipidekirjoitus... Olemme kiinnostuneita juuri sinun mielipiteestäsi.

Lähetä palautteesi meille: sähköposti omalahio@omalahio.fi, internet: www.omalahio.fi, Facebook: www.facebook.com/omalahio • Puh. 03-735 2016

Kuvavisassa Aino Mattila Vuoden ensimmäiisen kuvavisan kuvassa oli Aino Mattila. Veikattiin Aino Angerkoskea, Kirsi Hämeen-Anttilaa, Emmi Jurkkaa, Helena Karaa, Eine Lainetta, Rauni Luomaa, Aino-Maija Tikkasta ja Maritta Viitamäkeä. Aino Maria Mattila (26.3.1902 –17.6.1986) oli suomalainen näyttelijä, teatterinjohtaja, teatteriohjaaja ja pedagogi. Hän kehitti improvisointia suomalaisessa näyttämökoulutuksessa. Mattila opiskeli Helsingin Musiikkiopistossa 1920–1922 ja Suomen Näyttämöopistossa 1922–1924. Ammattiuransa Mattila aloitti

Oulun Työväen Näyttämön näyttelijänä, minkä jälkeen hän näytteli Tampereen Teatterissa. Teatterinjohtajana Mattila oli Kajaanin Näyttämöllä, SOK:n Näyttämöllä, Elannon Näyttämöllä, Jyväskylän Työväen Teatterissa ja Lahden Teatterissa 1959–1962. Teatteriohjaajana Mattila työskenteli Työväen Näyttämöiden Liitossa ja Tampereen Työväen Teatterissa. Opettajana Mattila työskenteli Perä-Pohjolan Nuorisoseuroissa sekä rehtorina Suomen Filmiteollisuuden eli Särkän koulussa. Hän opetti myös Suomen Teatterikoulussa sekä Tampereen yliopiston kursseilla.

TUNNISTATKO KASVOT VANHOISTA VALOKUVISTA? Vastaus ke 19.1. klo 15 mennessä osoitteeseen: Omalähiö-lehti, Patomäentie 10, 15610 Lahti, sähköpostitse: omalahio@omalahio.fi tai www.omalahio.fi Oikein vastanneiden kesken arvomme kilon kahvia. Kuvassa: Lähettäjän tiedot: Puh.

Kolmas annos nostaa suojan erinomaiseksi

Kahdella koronarokotteella hyvä suoja omikronin vakavaa tautia vastaan Jo kaksi annosta mitä tahansa Suomessa käytössä olevaa koronarokotetta antaa hyvän suojan omikronvariantin aiheuttamaa vakavaa, sairaalahoitoista tautia vastaan. Kolmas rokoteannos nostaa suojaa edelleen. Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa koronarokotteiden suoja vakavaa tautimuotoa vastaan oli hyvä eli 72 prosenttia vielä 5–6 kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen, mutta laski kuuden kuukauden jälkeen 52 prosenttiin. Kolmannen annoksen jälkeen suoja nousi lähes erinomaiseksi eli 88 prosenttiin. Vielä tarvitaan lisää tutkimustietoa, eroaako suojateho vakavaa koronatautia vastaan riskiryhmissä ja iäkkäillä. Lisäksi tarvitaan tarkempaa ymmärrystä rokotesuojasta eri valmisteilla.

Suoja lievää tautia vastaan heikompi Koronarokotteiden antama suoja omikronin aiheuttamaa lievää koronavirusinfektiota vastaan vaikuttaa selvästi heikentyneen. Toisen rokoteannoksen antama suoja on 3–4 kuukauden jälkeen vähäinen eli 0–20 prosenttia. Kolmannen

annoksen antama suoja on kohtalainen, alkuun noin 60–70 prosenttia. Suojateho lievää tautimuotoa vastaan laskee kahden kuukauden kuluessa noin 40 prosenttiin. Myös aiemmin sairastettu koronainfektio vaikuttaisi antavan hyvän suojan vakavalta koronataudilta (88 prosenttia), vaikka suoja lievää infektiota vastaan on omikronin aiheuttamassa tautitilanteessa heikentynyt (56 prosenttia). – Omikronvariantin aiheuttamassa tautitilanteessa sekä rokotetuilla että aiemmin koronainfektion sairastaneilla tulee olemaan paljon lieväoireisia tautitapauksia. Alustavien tutkimusten mukaan omikron aiheuttaa kaikille sairastuneille kuitenkin noin 60 prosenttia vähemmän vakavia taudinkuvia huolimatta saaduista rokotteista. Rokotukset edelleen pienentävät riskiä vakavalle koronataudille, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek.

Rokotteista hyötyä erityisesti riskiryhmille Koronarokotteet vähentävät selvästi sairaalataakkaa myös omikronin aiheuttamassa tautitilanteessa,

sillä ne ehkäisevät vakavia sairastumisia. Rokotteiden merkitys infektion leviämisen eli epidemian hallinnan kannalta kuitenkin vähenee, kun omikronista tulee valtavirus. Tartuntoja voi tulla tällöin hyvin paljon samanaikaisesti, mikä väistämättä lisää sairaalahoidon tarvetta. – Rokotteista hyötyvät erityisesti ne, joilla on suuri riski vakavalle koronaviruksen aiheuttamalle taudille. Kolmansien rokoteannosten antama suoja on erityisesti tärkeä yli 60-vuotiaille ja muille riskiryhmäläisille, mutta sairaalataakkaa saadaan vähennettyä myös rokottamattomien ensimmäisillä ja toisilla annoksilla, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka. – Riskiryhmään kuulumattomat ja alle 60-vuotiaat kaksi kertaa rokotetut eivät todennäköisesti hyödy kolmansista annoksista yhtä merkittävästi, varsinkaan ennen kuin toisesta annoksesta on kulunut viisi kuukautta. Ryhmällä on muutenkin selvästi vähäisempi riski vakavalle tautimuodolle, joten heille annettavat kolmannet annokset tulevat vaikuttamaan sairaalataakan kevenemiseen vain vähän, Poukka jatkaa.


Perjantaina 14. tammikuuta

• Maanantai 26.8. KAIKILLE AVOIN OMPELUPA- Osallistujia min. 30, jotta reissu toteu• Tiistai 27.8. Pöytätennis klo 12.15JA ALKAEN 31.8.2019 KLO 13.00- tuu. 14.15. 16.00. TERVETULOA! Matkan hinta 159 eur/hlö, 2 hlön • Keskiviikko 28.8. Lounasta edullisesti: huoneessa. Sisältää bussikuljetukset, Mölkky Kesä/heinä/elokuu 5.6.-28.8. ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN OMALÄHIÖ HUOM. 19.8. alkaen maanantain lautat, aamiaisbuffen menomatkalla ja klo 11.00. Launeen keskuspuiston kenruokailu takataskun ruokalistan mu- majoituksen aamiaisella Tallink City tällä. Pöytätennis klo 12.15-14.15. kaan klo 12.00. Keskiviikkoisin klo -hotellissa. • Torstaina 29.8. 12.00 Palveluryhmä Laune/parla. Retki Suomen Kädentaidot -tapahTuppi-korttipeli klo 9.00 – 13.00. Hinta: työttömät ja eläkeläiset 4 €, lap- tumaan lauantaina 16.11.2019 TamEnglanti klo 10.00-11.30. set 2€, työssäkäyvät 6.50 €. Ruokailu pereelle. • Perjantai 30.8. SRK-keskus yläkerta. Tervetuloa! Ilmoittautuminen 20.9.2019 men• Tulevat ATK-kurssit (ilmoittautunessä. minen infoon puh. 03 781 9919) Retken hinta 30 € / hlö, sisältää busTietokoneen käytön P-H HENGITYSYHDISTYS sikuljetuksen ja sisäänpääsylipun. peruskurssi 26.8. – 28.8. TAKATASKU Liikunnat alkaa! Kuntosalit: Kaup.saiLähdemme myös ”We Will Rock Kurssilla käydään läpi tietokoneen raala Masto 2.9. klo 17.15-18.15, Mä- You” -musikaalia katsomaan la perustoimintoja sekä yleisten interkikatsomo 6.9. klo 13-14, Jalmari 9.9. 2.5.2020 klo14, Café Eila käyttöä. Takataskun 3. net-palveluiden klo 17.15-18.15. Vesijumppa: Hollolan Helsingin Messukeskuksen Amfi-teat- kerroksen Avoinna klo 8.30–13.00 ma, tietokoneluokassa, klo 9.00 – uimahalli 5.9. klo 16.30-17.15. Otam- teriin. 14.00. Hinta 18€. ke–pe klo 9.00—13.00 ti me ryhmiin myös ulkopuolisia (ei Käsikirjoituksesta, sävellyksestä ja Muut tapahtumat kaup.sair.kuntos.). Ilmoitt. ja tiedust. sanoituksesta vastaavat Queen ja Ben Aikamatka Riihimäen Museoihin Lounasruokala Makuhetki tsto 0414645045. Lisätiedot: www. Elton. to 12.9. klo 8.45 – 15.00. Hinta 35€ KOULURUOKAILU hengitysyhdistys.fi/paijathame sekä jäAvoinna ma–pe klo 11.00–13.00 Ilmoittautuminen 1.9.2019 mennes- (sisältää lounaan). Opastettu kierros sentiedote elokuun lopulla. 3 • paikkoja 17.–21.1. sä. Niinviikko kauan kuin riittää. ruokailijoille, noutoruokaa myySuomen metsästysmuseossa ja tutus-

APTEEKKEJA

7.9. Iloinen matka Hartolan markkinoille. Käymme markkinoilla sekä ruokailemme Sahti Krouvissa. Lähtö Marolank. klo 9.00. Pikaiset ilm. Annelille 0500 717979 tai Pirjolle 044 9734547. 9 H. 40€ sis. kuljetukset, ruokailun ja tutustumisen Rouvin olutpanimoon. 17.9. Ruskan lumoissa muikkuristeily Elbattarella. h.50€ Lahdesta,

JAKAJILLE Kattoje PAIKKOJA maalaukset /

Liipola 240 kpl www.katonmaal Anttilanmäki dään klo 13.00 asti Maanantai 17.1. 410 kpl Lounas chili con carne, peruna, VKO 3, 17.-21.1. parsakaali, vihreäsalaatti, maito, Maanantai: Tomaattinen, jauheleipä lihakastike, perunat, kiinankaali – Renkomäki PALVELUJA OSOITEHAKEMISTO Kasvislounas chili sin carne persikka - kurkku Tiistai 18.1. Tiistai: Hernekeitto, pannukakku, 220 kpl LounasAUTOKOULU hernekeitto, juusto, sy- hillo+kermavaahto KAIHTIMIA OSTETAAN P dänleipä, maito Keskiviikko: Aamupala 8.30— Saksala Kasvislounas kasvishernekeitto 9.30: Puuro + lisuke (voi, sokeri, MUUTTO- ja KUOLINPESIÄ, Keskiviikko 19.1. hillo),SÄLE-SUOJA maito / appelsiinimehu, kah- MYÖS KOKO KODIN TYHJENNYKSET. Vuorikatu 24 • 15110 Lahti Lounas kasvislasagnette, vihreäsa- vi/tee 225 kpl Kirpputori Kisälli Me laatti, maito, leipä Kaalilaatikko+puolukka, punajuuHenkilöauto-, moottoripyörä-, mopoauto- ja mopokurssit

Launeen Apteekki Launeen Apteekki

Ajokatu puh. 03Puh. 781 7155 Ajokatu 53, 53, 15500 Lahti. 03 781 7155

launeenapteekki@apteekit.net

AVOINNA ma–pe 9–19 la 9–16

www.launeenapteekki.fi

a inn 6 Avo o 12-1 l su k

Prisma-Keskus • puh. 03-876 220 Avoinna: ark. 8.30-19, la 8.30-16 www.apilaapteekki.fi

YKKÖSAPTEEKKI Ma-pe 9-18, la 10-17 ABC Renkomäki 03-734 1188

Paasikivenkatu 2 P. 0500-717 605 • 0400-717 605 Kasvislounas kasvislasagnette www.askonautokoulu.com

Torstai 20.1. Lounas yrttikalkkuna, peruna, haudutetut punajuurilohkot, kiiHAMMASLÄÄKÄREITÄ nankaali-kurkkupaprikasalaatti, maito, leipä Hammashoito Oy S. Alatupa Kasvislounas quornjuustokastike • Särkypotilaat nopeasti Perjantai • Ilta- ja21.1. viikonloppuaikoja Lounas mantelikala, perunasose, Yrjönkatu 1, katutaso porkkanaviipale, amerikan-tomaatpuh. 044-051 0805 tisalaatti, maito, leipä Kasvislounas vegaaninen stifado

HIERONTAA TUOMON HIERONTAPALVELU • Urheiluhieronta • Klassinen hieronta • Kuumakivihieronta P. 050 435 8370

& 782 7783

Mestarinkatu 12, Lahti 0400 715 123

Saksala 210 kpl PAPERINKERÄYSTÄ

S

Päivystys 24h • 044 9752 382 Pulmakulma www.lahdenputkipalvelut.fi Yksilöllistä tietokoneen, kännyKaikki kän tai muiden älylaitteiden käykodin tön opastusta. Varaa aikasi puh. putkityöt! 044 719 4637. Lisää tietoa: www.takatasku.net

KERÄYSPAPERI LAAKSONEN OY

N

Puh. 0400-491 SOITA 486

Ilah

LÄÄKÄRIPALVELUJA

PARKETINHIONTAA

risalaatti salesuoja@saunalahti.fi Torstai: Kalastajan pyörykät, kananmunakastike, perunamuusi Perjantai: Pyttipannu, kananmuLVI-ASENNUSTA na, kreikkalainen salaatti

OMALÄHIÖ 050 404 1398 Parkettityöt

HH HARRI HIETALA

0400 556 063 • www.parkettihietala.fi

Vuoripojank. 18 • www.hierojalahti.com

Ajanvaraus: 0207 345 678 Aleksanterinkatu 9, Lahti www.arte-laakarit.fi

ATK-PALVELUJA

HORMISANEERAUSTA

HIERONTAA MOPOKORJAAMO

PARTURI-KAMPAAMOJA

Palvelu Pitkämäki

HORMIMASSAUS JA PUTKITUS

LAHDEN MOPOPAJA

TIETOKONEIDEN HUOLLOT/NEUVOT Kotikäynnein (ilta/vkl) 050 9110095 antti@palvelupitkamaki.fi

KATSE LUONTOON

Launeen JH-Uuniasennus 050 346Apteekki 8159 AVOINNA ma–pe 9–19 la 9–16

Ajokatu 53, 15500 Lahti. Puh. 03 781 7155 launeenapteekki@apteekit.net

www.launeenapteekki.fi

Prisma-Keskus • puh. 03-876 220 Avoinna: ark. 8.30-19, la 8.30-16 www.apilaapteekki.fi

Mustapuronkatu 7, Lahti 040 369 2585 www.mopopaja.fi

• asennus • hionta • lakkaus • sävytys

SAID

Asemakatu 2, 15100 LAHTI

pintak Vesijä p. 05

0400 460 786

PELTITÖITÄ

www.laatuneliot.fi

PIIPUNPELLITYKSET • KATTOREMONTIT • ULKOVUORAUKSET Remonttimestari Niemikorpi Oy p. 044 750 9441 www.piippumestari.fi

PIENKONEKORJAAMOJA Korjaus- ja huoltotyöt, varaosat

044 708 1227

• Likakaivojen tyhjennykset • Viemäreiden avaukset

050 527 3758

AUTOKORJAAMOJA

Varsinaisia sankareita Television luonto-sankari laskee vellovaa koskea kypärä kiviin kolisten ja toisen henkeä uhkaa jääkarhu kymmensenttiset kynnet viuhuen. Kolmas tunkee kättään hain kitaan ja neljäs esittelee muuten vain parransänkistä leukaansa. Taas kerran luonto-ohjelman pilaa itseriittoinen ”juontaja”, jonka alati esillä olevan hahmon takaa joutuu kurkkimaan, näkyisikö siellä mahdollisesti eläimiä. Sääliksi käy kameramiestä, joka ehkä haluasi taltioida ihan oikeata luontoa

ilman tätä kiusallista linssiludettakin. Luonto-ohjelmien nykytrendiin suivaantuneena teenkin omalta osaltani uudenvuodenlupauksen. En kuuna päivänä tule dokumentoimaan luontoa siten, että olen itse siinä sankari tahi muuten pääasiallinen toimija. Jääköön taannoinen, myötähäpeää aiheuttava ”taisteluni” metson kanssa lajinsa viimeiseksi. Ari Elovirta

M

P. 0

Ajanvaraus:

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ

LOKAKAIVOJEN TYHJENNYKSIÄ

Katsastajank. 14 Lahti PIHAPUUN KAATOA

www.tammitrans.fi

VERHOOMOJA

TILITOIMISTO


10

Perjantaina 14. tammikuuta

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

LUKIJAT KIRJOITTAVAT

Samapalkkaisuus tavoitteeksi uudella hyvinvointialueella Vuonna 2023 tapahtuu Suomen suurin liikkeenluovutus, kun sosiaali- ja terveyshenkilöstö, pelastusalan henkilöstö sekä osa kuntien tukihenkilöstöstä siirtyy tulevan hyvinvointialueen palvelukseen. Tällöin hyvinvointialueille siirtyy noin 215000 työntekijää sekä viranhaltijaa. Muutos tulee vaikuttamaan kuntiin, kun tehtävät kaventuvat ja henkilöstömäärä puolittuvat. Tällöinkin tulevia hyvinvointialueita sitoo samapalkkaisuusperiaate, toisin sanoen samanarvoisesta työstä tulee maksaa sama palkka. Puheessa ollut palkkojen harmo-

nisaatio perustuu työntekijöiden kohteluun syrjimättömästi. Tätä kuuluu tulevan työnantajan eli hyvinvointialueen noudattaa. Valitettavasti on ollut niin, että palkkasyrjintäasioissa soteala on ollut korostettuna. Tasa-arvonasian neuvottelukunta seuraa tarkasti sotealan kehitystä. Koronakriisi on myös korostanut sotealan epätasa-arvoa. Tulevat aluevaalit ovat siis myös tasa-arvovaalit, joissa valitaan myös henkilöstön tilannetta ymmärtävät päättäjät. Käytä siis ääntäsi! Sami Korkiakoski aluevaaliehdokas (SDP) Lahti

Herätys – äänestämään! Nyt kannattaa olla hereillä eikä jäädä ns. nukkuvien joukkoon. Ennakkoäänestys alkaa 12.01. ja loppuu 18.1. Näissä tulevissa aluevaaleissa päätetään koko Päijät-Hämeen alueen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista eli meille kaikille tärkeistä palveluista. Ensimmäistä kertaa pääsevät äänestäjät vaikuttamaan aluevaltuutettujen valintaan. Nykyisessä vanhassa järjestelmässä asia hoitui puolueiden nimeämillä edustajilla maakuntavaltuustoissa. Toinen tärkeä asia on ensihoito. Koko Päijät-Hämeen alueella on turvattava laadukas ja nopea ensihoito, myös rahoitus on turvattava.

Kolmanneksi hyvinvointi alueelle siirtyvät työntekijät sekä tulevat Sote-alan ammattilaiset ansaitsevat kunnon työehdot sekä, vakituiset työsopimukset että voisivat sitoutua työhönsä. Emmekä saa unohtaa vanhusten kotihoitopalveluita niihin tarvitaan riittävästi hoito- henkilökuntaa, että turvaamme jokaiselle vanhukselle arvokkaan loppuelämän. Siis käytäthän äänioikeutesi viimeistään 23.1.2022 varsinaisena vaalipäivänä. Nina Päivärinta aluevaaliehdokas Vasemmistoliitto

Puhelimet pois peruskouluista Puhelimien käyttö oppitunnin aikana on mahdollista kieltää järjestyssäännöillä – ja lähikoulut pystyisivät päättämään asiasta itsenäisesti. Älypuhelimen käyttäminen oppitunnilla häiritsee oppilaan keskittymistä ja oppimista. Oppilaat pystyisivät käyttämään puhelimia normaalisti välitunneilla. Myllypuron peruskoulussa tehdyllä kokeilulla oli runsaasti välittömiä positiivisia vaikutuksia ryhmätyöskentelyyn ja oppilaiden keskittymiskykyyn. Puhelimien pitäminen repuissa oppituntien ajan parantaisi työrauhaa ja toisi turvaa koulukiusaami-

selta, kun kiusaajat eivät voisi oppituntien aikana viestitellä toisilleen eivätkä kiusaamisen uhrille. Opiskelu on lasten ja nuorten työtä, johon aikuisten tulee heitä ohjata ja kannustaa käytettävissä olevin keinoin – ja älypuhelinten aiheuttamien ongelmien ehkäisy on yksi niistä. Mielestäni Hämeen peruskouluissa tulee kieltää älypuhelimien käyttö oppituntien aikana turvallisen ja rauhallisen oppimisympäristön turvaamiseksi. Elina-Maarit Kinnunen Hämeen KD Nuorten puheenjohtaja aluevaaliehdokas, KD

Hyvinvointialueet ja kolmas sektori Päijät-Hämeen hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellamme 1.1.2023 alkaen. Tulevina vuosina Päijät-Hämeessäkin ollaan sen edessä, että taloudellinen tilanne niukkenee ja väestön palvelutarve kasvaa. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että hyvinvointialueella otetaan kaikki keinot käyttöön väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi vaikuttavalla tavalla. Yksi vastaus haasteeseen on hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin toimijoiden eli järjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden tiivis yhteistyö Päijät-Hämeen alueella toimii lukuisa joukko kolmannen sektorin toimijoita, mutta näiden organisaatioiden kehittämis- ja kumppanuuspotentiaalia ei vielä hyödynnetä

täysimääräisesti. Hyvinvointialueen tulisi solmia strategisia kumppanuuksia, mutta ennen kaikkea tehdä käytännön konkreettista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyö voi koskea esimerkiksi Päijät-Hämeen asukkaiden terveysliikunnan edistämistä, yksinäisyyden vähentämistä, nuorten itsenäistymisen tukemista tai lapsiperheiden arjen helpottamista. Olen ehdolla aluevaaleissa, jotta pääsisin tulevaisuuden aluevaltuustossa vaikuttamaan siihen, että kaikilla päijäthämäläisillä olisi mahdollisuus osallistua itselle mieleiseen toimintaan ja kohentaa sitä kautta omaa terveyttään ja hyvinvointiaan Anne-Maria Karjalainen diakoniajohtaja aluevaaliehdokas (kok)

Työhyvinvoinnin askeleet Me olemme sosiaalisia ja haluamme monesti käydä asioita suoritteista sekä tehtävistä läpi kollegoiden kanssa. Työyhteisöissä, joissa on hyvä me henki ja tapana puhaltaa yhteen hiileen saavuttavat parempia tuloksia. Tämän kaltaisissa työyhteisöissä työntekijät palvelevat motivoituneemmin asiakkaitaan ja se näkyy asiakkaille ystävällisenä ja ammattitaitoisena palveluna. Esimiehiltä tulisi saada selkeitä ohjeita ja tavoitteita, joihin pyrkiä. Rakentavalla ja ohjaavalla palautteella saavutetaan yleensä kehitystä yksilön sekä työyhteisön suoritteissa. Tämä auttaa myös toimimaan paremmin asiakasrajapinnassa. Yksi keskeisiä asioita on koulutus ja tiedon jakaminen sote alalla. Koulutustietojen tulee olla ajantasaiset ja toimenkuvaa palvelevia kokonaisuuksia. Ammattitaitoa ylläpitäviä koulutuksia tulisi tarjota henkilöstölle erikoistumisensa mukaisesti. Henkilöstöresurssit tulee olla riittävät myös koulutus ajankohtina ja tuolloin palvelun laatu ei saisi kärsiä. Kannustamalla, positiivisella asenteella ja tavoitteita asettamalla työmotivaatiota saadaan ylläpidettyä tai jopa kohotettua. Tämä ei kuitenkaan pelkästään riitä vaan tarvitaan oikeanlaista henkilöstön resurssointia ja toimenkuvien sel-

kiyttämistä. Henkilöstöllä tulee olla selkeät työnkuvat ja siihen varattu riittävä suorite aika. Mikäli työnkuvaan sisällytetään johdollisia tai esihenkilön tehtäviä tulee siihen varata tarvittavat resurssit. Lisääntyneet työtehtävät tulisi huomioida henkilöstön palkkauksessa. Arvostuksen yksi mittareista onkin palkkaus, joka vaikuttaa alan houkuttelevuuteen eli vetovoimaan. Hyvin organisoitu ja johdettu sekä palkkauksella arvostettu ala vetää osaajia puoleensa. Millä takaamme laadukkaan ja tehokkaan palvelun asiakkaille, jos henkilöstö ei voi hyvin sekä heillä ei ole mahdollisuutta suorittaa tehtäviään ammattietiikkansa mukaisesti? Työn sujuvuutta voi huomattavasti laskea työntekijästä riippumattomat asiat, kuten tietoteknisten järjestelmien toimimattomuus. Hyvinvointialueen tietotekniset järjestelmät tulisi yhtenäistää, jotta vältämme tietokatkokset alueiden välillä. Yhdenmukainen tietokanta eri palveluntuottajien ja sektorienvälillä helpottaisi sekä nopeuttaisi operatiivista työtä tekevien prosesseja. Tämä voisi parhaimmillaan nopeuttaa hoidon arviointia ja saatavuutta sekä vähentää työn kuormittavuutta. Työympäristön tulee soveltua sille annettuun tehtävään. Välineiden

tulisi olla ergonomiset ja mahdollisimman ajan tasaiset työnkuvaan nähden. Kiinteistöjen käyttöominaisuudet tulee ottaa huomioon pitkäntähtäimen suunnitelmissa. Rakennusten muokattavuudet tulisi huomioida jo alkuvaiheessa tai saneerauksia tehtäessä, jotta ne olisivat toimivia ja mielekkäitä työympäristöjä pitkänkin ajan kuluttua. Kiinteistöjen kunnosta tulee pitää huolta, jotta vältyttäisiin korjausvelan kasvulta ja henkilöstön terveysongelmilta. Aluevaltuutettuna pyrkisin parantamaan henkilöstölle suunnattua rahoitusta, joilla voitaisiin vaikuttaa mm. työoloihin ja työympäristöihin. Uudet hyvinvointi alueet saavat rahoituksensa valtiolta, jonka puitteissa valtuutettujen tulee tehdä päätöksensä. Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluvat: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, lasten-, nuorten-, ja perheiden palvelut, työikäisten palvelut, ikääntyneiden palvelut, mielenterveys ja päihdepalvelut, vammaispalvelut, oppilas- ja opiskelijahuolto, pelastustoimi ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Me teemme yhdessä enemmän Marko Arjoranta aluevaaliehdokas, Kokoomus isännöitsijä ja yrittäjä

Ilman osaajia ei ole palveluja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä laadittiin vuonna 2019 yhtymälle muutosohjelma talouden tasapainottamiseksi. Ohjelman tavoite määriteltiin seuraavasti: ”Muutosohjelma on toiminnanmuutoksen moottori ja sen tavoitteena on seuraavan viiden vuoden aikana rakentaa Päijät-Hämeeseen asukkaiden palvelutarpeisiin vastaava, kustannustehokas, vaikuttava palvelutuotanto, joka on kuntien maksukyvyn mukainen.” Päijät-Hämeen Hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alusta muutosohjelman tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia. Rahoituksesta vastaa tosin valtio. Päijäthämäläiset tarvitsevat yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut lähellä ihmistä koko maakunnassa. Tuotettujen palveluiden tulee niveltyä toisiinsa saumattomasti ja muodostaa etenkin paljon palveluja tarvitsevan ympärille toimiva ja palveluntuottajat yhdistävä palveluverkko. Tavoitteen saavuttamiseksi hyvinvointialueen suurimpia haastei-

ta tulee olemaan osaavan henkilökunnan saatavuus lähes kaikkiin tehtäviin. Vuoden 2020 tarkastuskertomuksessa kiinnitettiin huomiota työhyvinvoinnin heikkoon tilaan. Tarkastuslautakunta kehotti kiinnittämään erityistä huomiota työvoiman määrään, osaamiseen ja laatuun sekä saatavuuteen, joita kuntalaisten palvelujen tarve ohjaa. Ilman osaavaa henkilöstöä ei ole palveluja. Pysyvä ja jatkokoulutettu henkilöstö on toiminnan vaikuttavuuden ja laadun tae. Näin jatkuvasti vaihtuvien työntekijöiden perehdyttämistarve vähenee ja työpanos kohdistuu varsinaiseen työhön potilaiden ja asiakkaiden auttamiseen. Olisi lisäksi etu, jos henkilökunta asuisi maakunnassa, silloin kunnat saisivat kipeästi kaivattuja verotuloja. Työolot, johtaminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisäävät henkilöstön työssä jaksamista ja hyvinvointia. Henkilöstön saamiseksi on alan houkuttelevuuden lisäksi huolehdittava pitovoimasta. Riittävä ja laadukas alueellinen koulutus, kilpailukykyinen palkka

ja hyvät työolosuhteet ovat rekrytointietuja. Digitalisaatio oikealla tavalla toteutettuna helpottaa osaltaan työtä ja korvaa rutiinitehtäviä. Tiedot ovat helposti ja nopeasti saavutettavissa sekä jaettavissa edelleen tietosuojan määräysten rajoissa. Digitalisaation tulee olla työntekijöiden renki eikä päinvastoin. Työntekijät ovat avainasemassa oman työnsä kehittämisessä ja heidän osaamistaan on arvostettava. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin 1990-luvun tavoite sopii erinomaisesti tähänkin päivään: ”Taloudellisuus ei merkitse tinkimistä hoidon laadusta, sillä kalleinta on huono hoito. Hyvä hoito on sairaalan kaikkien toimintojen saumatonta yhteistyötä”. Tällä hetkellä kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen saumattomasta yhteistyöstä, jonka toteuttaa oikein mitoitettu, motivoitunut ja osaava henkilölöstö. Martti Talja professori, erikoislääkäri keskussairaalan johtaja (eläkkeellä) aluevaaliehdokas (kesk.)

Huoli tuetusta asumismuodosta Huoli tulevasta, miten tulevalla hyvinvointialueella otetaan huomioon tuettu asumismuoto? Omaisia ja avuntarvitsijoita huolettaa tasavertainen kohtelu hoitopaikkoja ja asuntoja jaettaessa. Valitseeko yksityinen hoitolaitos asiakkaansa siten, mistä asukkaista on parempi tuotto yritykselle vai mikä on kunkin hoitopaikan tarvitsijalle paras vaihtoehto turvallisuuden ja palvelun suhteen? Tuetun asumisen taustalla on tar-

ve auttaa niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat arjen elämäänsä apua ja taloudellista tukea. Tämän alan yrittäjyyteen ja toimintaan ei sovi ”tulos tai ulos” -ajattelumalli. Taustalla on aina ihminen. Hoitolaitoksessa asuminen tulee olla laadukasta, inhimillistä ja ihmisarvoista elämää jokaiselle sitä tarvitsevalle. Toimivat ja terveelliset ruokapalvelut, tilat viihtyisät ja henkilökuntaa riittävästi. Hoitopaikkojen ja asuntojen saa-

tavuustarve tulee kartoittaa ennakkoon eli pidetään ajantasaista tietoa vapaista hoitopaikoista, kerrotaan avoimesti hoitopaikkojen tarjonnastah ja hinnoittelusta. Apua tulee saada heti tarvittaessa, eikä arvota tositilanteissa, mihin asiakas milloinkin ”heitetään tai säilötään”. Arja-Leena Lammi aluevaaliehdokas (ps)


Perjantaina 14. tammikuuta

11

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

LUKIJAT KIRJOITTAVAT

Demokratiaa laajentavat historialliset vaalit menossa deongelmaisille. Jouduin hakemaan 1990-luvun laman aikana uutta lähestymistapaa huumeongelman kohtaamineen aikana, jonka olemassaoloa ei suomalainen yhteiskunta tunnistanut. Se päihdekuntoutuslääkäriksi ja alan kehittäjäksi neljännesvuosisadaksi ehkäisevän päihdetyön eetosta unohtamatta. Nyt katselen menneisyyttäni 12 vuotta eläkkeellä olleena. Visioin soten tulevaisuutta optimistina, että mäissä vaaleissa kansalaiset päättävät, mihin suuntaan mennään. Toimin edelleen kokemusasiantuntijalääkärinä. Rakennan palveluverkosta ja kansalaisyhteiskunnasta sotevoimia kansalaisyhteiskunnan, vammaisten ja ikäihmisten vapaaehtoisena edunvalvojana Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtajan roolissa. Paljon meillä on korjattavaa arvokkaan vanhuuden palauttamiseksi eettisiksi normeiksi vammaisten ja vanhusten palveluissa. Työntäkäämme sivuun ”bisnes ensin” lähestymistapa. Korvatkaamme hyvinvointi ja terveys ensin toiminnalla. Uudessa sotessa on alan työpaikoista tehtävä vetovoimaisia ja houkuttelevia. On houkuteltava sankoin joukoin opiskelijoita alalle sotetyöpaikoista houkuttelevia. Kokemukseni mukaan nuoria työ-

312 Elomaa Ville-Veikko Yrittäjä, kirurgi

313

334 Koivusaari Kaj Kristian Laitospäällikkö

335

356 Nurminen Veikko Eläkeläinen

Savolainen Antti Ylioppilas

336

357

385 Sorsa Tuomas Kehityspäällikkö, diplomi-insinööri

Krekula Tero Liikenneopettaja

Suontama Sami Liikennelentäjä

388

Lahden Perussuomalaiset ry.

318

Lehto Rami Kansanedustaja

350

369

391 Veijalainen Jari Kirvesmies

333 Kivi Sami Leipuri, SMU luottamusmies

354 Nieminen Mira Rikoskomisario, HTM

371 Saarenpää Jorma Yrittäjä

390 Vanhanen Jari Opettaja

329 Kaasinen Hannu Yrittäjä

Mäkelä Martti Restonomi, yrittäjä

Ruuth Jukka Merkonomi, eläkeläinen

389 Valonen Jenny Opiskelija

319 Haverinen Sirpa Kokki

343

364 Ratia Jorma Varatuomari

Tuomi Maarit Eduskunta-avustaja

näissä vaaleissa päätavoitteeni. Vaalit kehittävät suomalaista demokratiaa Ilmari Kiannon kirjoittaman ”Punaisen viivan” hengessä. Nyt kaikki kynnelle kykenevät – vaaliuurnille siitä! Antti Holopainen aluevaaliehdokas, eläkeläislääkäri Vasemmistoliitto

341

362

386

le, kun polvet petti ja kävelykyky meni pitkälle edenneen nivelrikon vuoksi. Olen taas jaloillani kuntoutujana ja kokemusasiantuntijana välittämässä ylisukupolvisen kokemukseni hiljaista tietoa tuleville sukupolville. Kokemusta kehiin ja nuorta voimaa sotepäätöksentekoon pn

Hartikainen Mervi Lähihoitaja

Lammi Arja-Leena MKT, eläkeläinen

Päivä Matias Opiskelija, Järjestöaktiivi

lisen toimen kiinteistötoimintaa, laajan kehän isännöintiä. Päijät-Hämeessä lienee niin hyvä VHF-verkko, että sopimuspalokunnankin sammutusauto käy hätäpuhelun pisteeksi, jos vielä on se pelastusasema tai sopimuspalokunta. Muilla 22 pelastusalueesta asiat eivät ilmeisesti ole tällä tasolla verkkosähkökatkoksessa. Ehkä sammutussopimuksensa menettäneistä vapaapalokunnista voisi tehdä hyvinvointialueen viestijoukot. Ilman yhteyksiä verkkosähköttömässä tilassa, kun hätäkeskukseen ei voi enää soittaa, on väestön melko hankala saada yhteys hyvinvointialueeseen, sen ensivasteeseen tai ensihoitoon. Haastavin 1/3 Suomesta lienee Lappi Kemistä Nuorgamiin, Näätämöön ja Kilpisjärvelle. Mikä on pelastustoimen tila hyvinvointialueen suunnitelmien mu kaan? Parhain terveisin Olli-Jukka Paloneva Hollola

317 Halme Vesa Eläkeläinen, kevytyrittäjä

337

360 Pietiläinen Jukka Sähköasentaja, insinööriopiskelija

Nygren Ismo Projektipäällikkö, insinööri

378

Granlund Saija Sairaanhoitaja AMK, Sote ry luottamusmies

Koskinen Lasse Kouluttaja, toimittaja

Korhonen Paula Eläkeläinen

315

314 Granlund Matias Opiskelija

Granlund Jarkko Varastomies

paikoille toimivat vetovoimatekijöinä. Perus- jatko- ja täydennyskoulutusohjelmista on rakennettava sellaisia, että alalle pyrkivät ja alalla jo olevat kokevat muutoksen puoleensa vetäväksi. Kansanterveyslain säätäminen imaisi itseni Pohjois-Karjalaan tekemään pioneerityötä. Alun perin olin ajatellut viihtyä siellä pari vuotta ja palata sitten tutkimustyöhön, jota olin aloitellut jo 1971-72. Kolmetoista vuotta meni, kun aloitin uudet projektit, päihdepalvelujen, huumehoitojen, lääketieteellisten käypä hoito- ja koulutusohjelmia kehittämällä. Siinä sivussa tuli integroitua suomalainen kehittäjäverkosto kansainvälisiin tutkijaja kehittäjäverkostoihin 12 vuotta kestäneen Päihdelääketieteen yhdistyksen puheenjohtajan urani aikana parin käypä hoito työryhmän jäseninä. Tiimistäni valmistui tohtoreita, maistereita, kehittäjiä, virkamiehiä julkishallintoon ja kolmannelle sektorille. Kirjoitimme porukassa uudet alan oppikirjat. Loimme erityispätevyyskoulutusohjelmat tukien myös alan hoitohenkilöstön kouluttautumista alalle. Kun ikää tuli lisää oli pakko taas palata nuoruuteen ja lähteä takaisin politiikkaan 2005, kun Lahden valtuutetuksi valittiin. Päätin jo kerran, että teen tilaa nuoremmil-

Aluevaaliehdokas 398 toteaa vaali-ilmoituksessa, että: – Apu on oltava lähellä: säilytetään pelastusasemat. Toinen ehdokas, joka viittaa, mutta Hollolan Sanomissa paloasemiin, on Seija Aakala. Onko niin, että Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen verkkoon pelastusasemien ja/tai sopimuspalokuntien osalta olisi tulossa säästötavoitteita, missä palvelutason osalta lakkautettaisiin joitain pelastusasemia tai irtisanottaisiin vapaapalokuntien sopimuksia? Käsitykseni mukaan sopimuspalokuntien hälytysosastot ikääntyvät, ja niitä alistetaan jo nyt toistensa johdettaviksi, kuten 2017 Orimattilan vpk Pennalan vpk:lle tai etelämpänä Pukkilan vpk Myrskylän puolivakinaiselle sekä Malmgårdin Sävträskille. Sopimuspalokunnat ovat orgaanista kansalaistoimintaa, millä elää ja kuolee kuin osuuskauppa, ellei sen loppua hallinnollisesti jouduteta. Ennen 2004 aluepelastuslaitoksia palokunta oli kunnan teknil-

355 Niskanen Marko ICT-ympäristövastaava, pilviarkkitehti

373 Salminen Vesa Kirvesmies, kevytyrittäjä

377 Saloranta Tuija Fysioterapeutti, varatuomari

392 Viljamaa Juha Hallitusammattilainen, yli-insinööri

393 Virtanen Mikko Tuotannon tekninen tuki

Katso ehdokkaat: vaalit.perussuomalaiset.fi

Mainoksen maksaja: Lahden Perussuomalaiset ry.

Kuulun niihin äänestäjiin ja aluevaaliehdokkaisiin, jotka ovat lapsena oppineet ylisukupolvisen ajattelutavan. Oppiaksesi ymmärtämään tulevaisuutta, sinun täytyy tuntea historiaa. Ensimmäiset julkiset terveyspoliittiset tilaisuudet nuorena terveysrintamalaisena lääketieteen opiskelijana toteutin 1971. Kerroin tulevasta kansanterveyslaista Tuusniemellä, lapsuuteni kotipitäjässä. Jatkoimme terveysrintamaisjengin kanssa Helsingin yliopiston nuorina tutkijoina isäni Moskvitšillä kiertämään Ilomantsin ja Tuupovaaran syrjäkyliä keräten siellä dataa mökistä mökkiin kulkien ihmisten terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä tutkien. Sitten muutin Juukaan ja Joensuuhun terveyskeskuksen toimintoja kehittämään. Tulevia lääkäreitä kouluttamaan ja itsekin oppimaan. Toimin eri rooleissa, mm kunnanvaltuustoissa, kuntainliitojen hallituksissa, Lääkäriliiton ay-aktiivina, työsuojelupiirin asiantuntijalääkärinä työterveyshuollossa terveyskeskuksen työterveyslääkärinä. Ehkäisevä päihdetyö, a-klinikan työkokemus, PohjoisKarjalan Kuntoutumisklinikansuunnittelu, perustaminen ja käynnistäminen johti kuntoutuslääkäriksi. Minut houkuteltiin takaisin Helsinkiin kehittämään terveyspalveluita päih-

Pelastusasemista huolta


398

Marko Arjoranta - Palveluseteli jokaiselle mahdollisuudeksi - Apu on oltava lähellä: säilytetään pelastusasemat - Monipuoliset ja kattavat terveyspalvelut - Terapiatakuu: nopea hoitoon pääsy

Hyvinvoinnin Rakentaja

www.karilempinen.fi

217

Kari Lempinen SOTE kokemus

Aluevaalit 23.1. 2022 Ennakkoäänestys 12. - 18. 1. 2022

Tarkkana aura-auton kohtaamisessa KULLAN HINTA ja pöllyävässä lumessa ENNÄTYSLUKEMISSA! Pöllyävä lumi, tienpintojen polanteet sekä liukkaus haastavat nyt talviautoilijoita tien päällä. Aura-autot putsaavat väyliä vaikeissakin olosuhteissa päivin ja öin, joten autoilijoilla on oltava malttia mukana. Liikenneturva muistuttaa, että turvaväli ja tilanteeseen sopiva nopeus ovat valttia talviliikenteessä.

Kullan hinta on historiallisissa huippulukemissa! Moni käyttää tilaisuuden hyväksi ja myy vanhat tarpeettomat kultakorut ennätyslukemiin. Tänä päivänä tienaat yli 1000 €, pelkstään 50 grammalla kultakoruja.

Pöllyävä lumi voi nollata näkyvyyden Aura- ja suola-autot varmistavat tielläliikkujille turvallisempaa matkaa. Kun aura-auto työntää lumikinosta tien laitaan, voi kevyt pakkaslumi pöllytä ja viedä näkyvyyden lähes kokonaan. Mahdolliseen näkyvyyden hetkelliseen katoamiseen kannattaa varautua ennakkoon, niin välttyy tarpeettomalta säikähdykseltä. – Myös muu raskas kalusto, kuten rekat ja linja-autot, voivat saada pakkaslumen pöllyämään niin, että näkyvyys heikkenee. Keliin sopivan nopeuden lisäksi turvaväli on talviautoilun tärkein asia, selventää Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara. Aura-auto puhdistaa lumet myös tien keskilinjalta, joten vastaantulevan autoilijan kannattaa ajaa mahdollisimman lähellä tien oikeaa reunaa. Oma ajonopeus on syytä pitää maltillisena ja tarvittaessa on hiljennettävä vauhtia. Aura-auton ohittaminen on jätettävä hetkeen, jolloin edessä aukeavan tien voi nähdä kunnolla. – Harkitse ohitustarve tarkkaan. Jos ohitusta ei ole pakko tehdä, kannattaa se välttää. Kuljettajat seuraavat peileistään liikennettä ja pysähtyvät ja päästävät autojonoja ohitseen, kun siihen on hyvä tilaisuus. Ajaminen aura-auton takana voi olla helpompaa kuin sen edessä auraamattomalla tiellä, Elovaara painottaa.

Kullan hinta on noussut 400 % viimeisen 20 vuoden aikana? Tämä pitää paikkansa. Tänä päivänä saa jo muutamalla vanhalla vihkisormuksella useita satoja euroja. Meillä kävi asiakas kesällä, jolla oli vanhoja perintökoruja sekä omia tarpeettomia kultakoruja. Kävimme esineet läpi ja totesimme, että hän saa koruista 1500 €. Nainen oli tippua tuolilta ja sanoi ettei ottanut meidän mainos-bonusta mukaan, sillä ei kuvitellut saavansa yli 100 € esineistä. Tämä on hyvä esimerkki kullan hinnan huikeasta noususta. Aura-auto puhdistaa tietä pöllyävässä lumessa. Näkyvyys voi heikentyä kokonaan, kun kevyt pakkaslumi pöllyää aura-auton työntäessä lumikuormaa tien sivuun. Kuva: Liikenneturva

Ostamme kultaa kaikissa muodoissa ja pitoisuuksissa (koruja, kelloja, hammaskultaa, jne). Maksun ja kuitin saatte aina heti paikan päällä.

taustapeilistä ohitettavan ajoneuvon kokonaisuudessaan. Tienkäyttäjän linja päivystää numerossa 0200 2100 (pvm/mpm). Numeroon voi ilmoittaa maanteiden kunnon ongelmista, esimerkiksi suurista polanteista tai liukkaudesta.

Arviointi on täysin ilmainen, joten voitte tulla paikanpäälle ainoastaan tarkistamaan kultanne arvon tai halutessanne vaihtaa kultanne rahaksi.

Tienpintaan saattaa muodostua korkeita lumi- ja jääpolanteita, jotka vaikeuttavat ajamista entisestään. Silloinkin maltillinen ajonopeus on ratkaisevin tekijä, jotta auto pysyy hallinnassa.

Käytännön vinkit talviajoon ja ohittamiseen • Putsaa auto lumesta aina ennen liikkeellelähtöä, muista myös valot. • Pidä vauhti maltillisena. • Varmista turvaväli kaikissa tilanteissa. • Käytä takasumuvaloa, jos lumi pöllyää. • Harkitse ohitustarve tarkkaan. Jos lähdet ohittamaan, varmista riittävä näkyvyys. • Kerro ohitusaikeistasi selkeästi suuntamerkillä ja muista loivat ohjausliikkeet polanteidenkin takia. • Jos ohitat edellä ajavan, palaa omalle kaistalle vasta, kun näet

LAHTI, SU 16.1.

Scandic Lahti City, Kauppakatu 10. Palvelemme klo: 10 - 15. Tällä mainoksella 10€ bonus yli 100€ myynnistä. Tarjoamme kuitin lisäksi kahvit, tervetuloa!

Puolueisiin sitoutumaton lähiölehti vuodesta 1978. Päätoimittaja Petri Salomaa Toimitus ja ilmoitukset Marja Salomaa p. (03) 735 2016, 050-404 1398 Jouni Rasimäki p. 040-546 1134 Vaihde p. (03) 735 3016 Sähköpostiosoite omalahio@omalahio.fi Osoite Patomäentie 10, 15610 Lahti nettisivut www.omalahio.fi Julkaisija ja sivutaitto Salomaan Kirjapaino Oy, Lahti. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa virheistä puhelimitse otetuissa ilmoituksissa. Painopaikka Lehtisepät Oy 2021

SELLUVILLAA HALVALLA

lisäeristeeksi ja uudisrakennukseen yläpohjiin, lattioihin ja seiniin 14 €/säkki. Kysy tarjous puhallettuna puh. 040 321 0682 sellueristys@gmail.com KOTITALOUSVÄHENNYS