Omalähiö 11.4.2025

Page 1


Omalähiö

Haluan, että Lahti menestyy ja kasvaa Asio reilummin ja rohkeammin Hoitojonot on saata Perusterveydenhuoltoon, varhaiskasvatuksee panostettava LUT-yliopistoa on tuettava Uus luomista ja investointien toteuttamista pi Yhteistyössä. Asialinjalla.

JohannaEkman

fi

Maakuntahallituksen jäsen Aluevaltuuston 1 varavaltuutettu Hyvinvoinnista ei tingitä!

Hyvää hoitoa ja turvaa – myös kiireellisissä tilanteissa

Äänestä Päijät-Hämeen aluevaltuustoon

PÄÄKIRJOITUS

Hyvää ylikulutuspäivää Suomi!

En tiedä veivätkö vaalit kaiken huomion, mutta yllättävän pienellä mediassa huomioitiin se tosiseikka, että viime sunnuntaina vietetiin Suomen ylikulutuspäivää. Mikään juhlan tai liputuksen aihe ylikulutuspäivä ei tietenkään ole, sillä tuona päivänä me suomalaiset olemme kuluttaneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Näin siis jo huhtikuun 6. päivänä! Loppuvuoden elämmekin sitten velaksi, mikä on ympäristön kannalta kestämätöntä. Suurimmat syyt moiseen ylikulutukseen löytyvät ruoantuotannosta sekä liikenteen ja asumisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä.

Me suomalaiset kulutamme oman osamme maailman luonnonvaroista laskennallisesti peräti neljä kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Koko maailman ylikulutuspäivä on nimittäin elokuun alkupäivinä. Jos kaikki kuluttaisivat suomalaisten tavoin, tarvittaisiin 3,6 maapalloa, jotta kulutus olisi kestävällä tasolla. Tässä tilastossa on yksinkertaisesti noloa olla kärkiporukassa.

Maailmalla tehdään paljon hyviä pieniä toimia kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi, mutta jatkuva kulutuksen kasvu syö näiden toimien hyödyt. Erityisesti hiilijalanjälkeämme paisuttaa asumiseen ja liikkumiseen käytetty energia, mikä on maailmanlaajuisesti suurin syy ylikulutukseen. Myös ruoantuotannolla on osansa luonnonvarojen kestämättömässä käytössä. Maatalouskäytössä olevasta maasta noin 70 prosenttia käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon.

Mitä sitten tavallinen kaduntallaaja voi tehdä asian eteen? Ympäristön kannalta paras valinta olisi vaihtaa ainakin osa lihasta kasviksiin, sillä lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten eläinperäisillä tuotteilla on lähes poikkeuksetta suuremmat ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna. Myös kestävästi pyydetty tai viljelty kala on ympäristön näkökulmasta oiva vaihtoehto. Erityisen suositeltavia ovat kotimaiset lähivesien kalat. Jokainen voi vaikuttaa ylikulutukseen pohtimalla, miten asuu, liikkuu ja syö. Kuluttajien kannattaa suosia vastuullisesti tuotettua ruokaa sekä vähentää ruokahävikkiä sekä käyttää joukkoliikennettä tai vielä mielummin pyöräillä tai kävellä. Myös järeitä poliittisia päätöksiä ympäri maailman tarvitaan ympäristön suojelemiseksi.

On turha kuvitella, etteikö meidän suomalaisten kuluttaminen näkyisi globaalisti, sillä esimerkiksi suomalaisten ruoankulutukseen liittyvistä luonnon monimuotoisuusvaikutuksista yli 90 prosenttia syntyy ulkomailla. Kulutamme arjessamme tuotteita, joiden raaka-aineet ovat usein peräisin paikoista, joissa paikalliset asukkaat ovat riippuvaisia hyvinvoivasta luonnosta. Ylikulutuksen seuraukset näkyvät näiden usein maailman köyhimpien ihmisten ympäristössä esimerkiksi metsäkatona, kuivuutena, makean veden puutteena, maaperän eroosiona ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisenä. Mitäpä jos jokainen meistä yrittäisi jatkossa edes vähän miettiä omaa kulutustaan, sillä tämä tie ei pääty hyvin, merkit siitä ovat jo näkyvissä ympäri maailman.

päätoimittaja Petri Salomaa petri.salomaa@omalahio.fi

Kohta on palmusunnuntai. Suomessa korvataan palmunoksat pajunkissoilla, täällä kun eivät palmut kasva eikä luonnossa ole vielä oikein mitään muuta elävää kuin pajunkissat. Niitä meillä koristellaan virpomavitsoiksi. Pajunoksia heilutetaan palmujen korvikkeena, kun otetaan vastaan Jeesus-kuningasta. Samalla toivotetaan terveyttä ja siunausta… kaikki tuoreeks’ terveeks’.

Aasikin on meillä aika vieras eläin. Meillä suomenhevoset olivat arkisia työeläimiä, niillä Jeesus olisi ratsastanut, jos hän olisi elänyt täällä pohjoisessa. Palmusunnuntain tapahtumissa pitää siis vähän täällä Suomessa soveltaa. Mutta yhtä en tästä kertomuksesta vaihda. Jeesus pysyy tapahtumien keskuksessa, häntä ei voi millään tai kenelläkään korvata.

Jeesus tuli Jerusalemiin juhlittuna

Jumalanpalveluksia voi seurata myös Launeen seurakunnan Youtube-kanavalta (linkki myös Launeen seurakunnan Facebook-sivulta).

Launeen kirkko: Perhemessu su 13.4. klo 10, koko perheen pääsiäiskirkko Riitta Särkiö, Heikki Pelkonen, Johanna Suomala. Pizzaa ja kahvit, vapaaeht. maksu yhteisvastuulle.

Hiljaisella viikolla kirkon ovet ovat auki klo 18 alkaen hiljentymistä, rippiä ja sielunhoitoa varten. Hiljaisen viikon iltakirkko ma 14.4. klo 19 Ville Hakulinen, Suvi Häme. Hiljaisen viikon iltakirkko ti 15.4. klo 19 Heikki Pelkonen, Sergei Andreev. Hiljaisen viikon iltakirkko ke 16.4. klo 19 Kati Saukkonen, Sonja Tissari, Johanna Suomala.

Liipolan seurakuntakeskus: Venäjänkielinen messu su 13.4. klo 11. Viikkomessu ke 16.4. klo 11.5 Heikki Pelkonen, Johanna Suomala.

Kastettu: Jassi Lilja Helena Rask, Venla Bea Aurora Paavoseppä

Kuollut: Helena Marjatta Pyrhönen 78 v, Heljä Kyllikki Sanisalo 77 v, Pertti Olavi Vilponen 65 v

auttajana, parantajana, opettajana, Jumalan lähettämänä messiaana. Kansa tunnisti hänet ja lauloi hoosiannaa. Jeesus lähti Jerusalemista kaupungin ulkopuolelle häväistynä ja pilkattuna, kuolemaan tuomittuna.

Jokaisella askeleellaan hän toteutti Jumalan tahtoa. Kaikessa Jeesus osoitti rakkauttaan ihmisiä kohtaan. Rakkaus ilmeni hyvissä teoissa, se tuli todeksi ristillä, kun Jeesus otti kantaakseen kaikkien ihmisten synnit. Hän levitti kätensä ja näytti: näääääin paljon teitä rakastan.

VIIKKOPÄIVYRI

VIIKKO 16

PE 11.4. Minea, Minka, Verna

LA 12.4. Julia, julius, Janna

SU 13.4. Palmusunnuntai

Tellervo

MA 14.4. Taito

TI 15.4. Linda, Tuomi

KE 16.4. Patrik, Jalo

TO 17.4. Otto

PE 18.4. Pitkäperjantai

Valto, Valdemar

OLAVI ”OLLI”

KOPO

Luonnon, elämän ja yhdenvertaisuuden puolustaja 325

Perunkirjoitukset, testamentit ja edunvalvontavaltakirjat ammattitaidolla Perunkirjoitus Varpu Välimaa Oy

Janne puh. 044 560 0004, Minttu puh. 050 543 5782

janne.valimaa@perunkirjoitukset.fi minttu.lohisalo@perunkirjoitukset.fi Rauhankatu 17 B, 15110 Lahti

Kuntavaalit

Café Eila

TYÖVALMENNUSTA työttömille PALVELUJA työpajatyönä

Avoinna ma ja ke–pe klo 8.30–13.30 ja ti klo 9.00–13.30

• Lounas

Lounasruokala Makuhetki

• Kahvila

• Digitukea

Avoinna ti–pe klo 11.00–13.00

• Harrastusmahdollisuuksia

Tule ja tutustu!

Avoinna ma, ke–pe klo 8.30–14.00, ti klo 9.00–14.00

LOUNAS 14.4. – 18.4. Maanantai: Lounasruokala suljettu

www.takatasku.net

Tiistai: Sitruunainen kalaleike, tartarkastike, perunat, hedelmäinen grillisalaatti

www.facebook.com/Monitoimikeskus.Takatasku Huovilankatu 4, 15100 Lahti 044 719 4637

Keskiviikko :Aamupuuro klo 8.30-9.30 Jauheliha-perunalaatikko, porkkanaviipaleet, tomaatti-suolakurkku-jäävuorisalaatti

Torstai : Broilerin rintafile, texmex kastikkeessa, riisiä, porkkanapersikka- jäävuorisalaatti

Perjantai: Pitkäperjantai - Suljettu

Seuraa ilmoitteluamme: www.takatasku.net

Pulmakulma

Yksilöllistä tietokoneen, kännykän tai muiden älylaitteiden käytön opastusta.

Varaa aikasi puh. 044 719 4637

Palmusunnuntaina perhemessu ja pizzaa

Kohta on jo pääsiäinen. Perhemessussa 13.4. klo 10 käydään läpi koko pääsiäisen draamankaari palmusunnuntaista pitkäperjantaihin ja pääsiäisaamun ihmeeseen. Tehdään se niin, että lapsetkin pysyvät mukana.

Perhemessua on toteuttamassa lapsia, kirkon lastenohjaaja Elsa Nurminen, Riitta Särkiö, Heikki Pelkonen, Johanna Suomala

Messun jälkeen on tarjolla vastapaistettua pizzaa, jota innokas talkooporukkamme leipoo kirkolla. Pizzasta ja kirkkokahveista on vapaaehtoinen maksu yhteisvastuulle.

Hiljaisella viikolla on muuten kaikille avoimia lasten pääsiäiskirkkoja Liipolan seurakuntakeskuksessa maanantaina 14.4. klo 9.30, Launeen kirkossa tiistaina 15.4. klo 9.30 ja Renkomäen seurakuntakodissa kiirastorstaina 17.4. klo 10.

- KD:n kaupunginvaltuustoryhmän jäsen 2021-2025 (2. vara) - KD:n aluevaltuustoryhmän jäsen 2022-2025 (1. vara) - Lahden Tarkastuslautakunnan jäsen 2021-2025 - Launeen asukas- ja omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen 2021 =>

LAHTI ENERGIA ON PIDETTÄVÄ 100 % LAHDEN KAUPUNGIN OMISTUKSESSA Energiayhtiötä ei myydä, ei osuuttakaan. Yhtiön on arvioitu tulevina vuosina pystyvän maksamaan osinkoa/vuosi kaupungille n. 10-30 milj. euroa. Epävakaa maailmantilanne jatkuu, on olemassa vaara, että ajan myötä kuntien energiayhtiöt kulkeutuvat välikäsien kautta vihamielisten tahojen omistukseen. Siksikin energia- ja vesiyhtiöt on pidettävä yhteiskunnan omistuksessa. Edes vähemmistöosuutta ei myydä, koska osakassopimuksella vähemmistöosakas voi saada yhtiön päätöksenteossa yhtäläiset tai jopa paremmat oikeudet kuin enemmistöosakas. Ei tosiaan myydä, eikä meidän veroeuroja laiteta arvopapereihin yms. riskisijoittamiseen!

PAPIN PALSTA
Riitta Särkiö
Maksaja:ehdokas

KUNTAVAALIT 2025

Antti Laaksonen:

Ei

säästetä enää perusopetuksesta

Sosialidemokraattien ehdokas Antti Laaksonen poliittinen ura alkoi Nastolassa vuonna 1983. Hän oli valtuutettuna vuoteen 1993 saakka. Laaksonen oli muun muassa kunnanhallituksen suunnittelujaoston jäsen, sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja, koulutuslautakunnan jäsen. Tällä hetkellä Laaksonen on Koulutusyhtymä Salpauksen hallituksen jäsen, hyvinvointilautakunnan jäsen ja Lahden musiikkiopiston hallituksen varapuheenjohtaja.

Kestääkö ympäristökaupungin maine rullahiihtoradan asfaltoinnin Salpausselälle?

– Ympäristöpääkaupungin maine sää särön, jos rullahiihtorata asfaltoidaan. Pidän rullahiihtoradan asfaltointia turhana toimenpiteenä kaupungin nykyisessä rahatilanteessa. Lisäksi se palvelee vain hyvin pientä käyttäjäryhmää. Hälvälässä on jo valmis rata harjoittelua varten.

Hoitaako Lahden kaupunki työllistämisasiat TE-keskusta paremmin?

– Luulen, että pystyy hoitamaan. Palvelut tulevat lähemmäksi asukkaita. Lisäksi saman katon alle on siirretty kunnan erilaiset palvelut. Kunnat tuntevat asukkaansa ja elinkeinoelämänsä parhaiten, mikä mahdollistaa sopivien ja yksilöllisesti räätälöityjen palveluiden toteutumisen.

Onko Lahden kaupungin kirjastoverkossa vielä rönsyjä?

– Lahden kaupungin kirjastoverkossa ei ole rönsyjä tällä hetkellä.

Mikä on sopiva määrä taloudellista tukea kaupungilta Salpausselän kisoille?

– Tämän vuoden tukisumma oli 250 000 euroa. Kaupunki sitoutui myös ostamaan vieraanvaraisuuspalveluita 50 000 eurolla. Sopiva

tukisumma voisi olla 150 000 euroa, joka pitää sisällän "pakolliset" vip-palvelut.

Miten kaupunki voi tukea ihmisten ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa Lahdessa?

– Kaupunki voisi lisätä virkistys- ja terveysliikuntapaikkoja. Ennakoivat terveystarkastukset ja rokotukset ovat myös hyvä vaihtoehto. Ympäristöön liittyvien terveydellisesti haitallisten asioiden ennakointi ja estäminen. Omalääkäritoiminnan aloittamine ja sen toiminnan kehittäminen tukisi ennaltaehkäisevää toimintaa. Terveysneuvonta on myös tärkeä asia kaupunkilaisille.

Miten Etelä-Lahden dynaamisuutta ja houkuttelevuutta pidetään yllä tämän vuosikymmenen viimeiset vuodet?

– Etelä-Lahtea kehitetään ja markkinoidaan alueena, jossa on toimivat palvelut eri-ikäisille ihmisille. Siellä tapahtuu myös järkevää kaavoitusta. Mahdollisuuksia kuntoliikuntaa ja virkistäytymiseen kuuluu prioriteetteihin. Myös joukkoliikenteen toimivuudesta keskustan suuntaan on pidettävä huolta. Kevyenliikenteen väylät on oltava kunnossa sekä kävelyä ja pyöräilyä varten. Etelä-Lahden kauniista ympäristöstä ja viheralueista on pidettävä hyvää huolta.

Mikä on Kisapuiston kohtalo tulevalla valtuustokaudella?

– Kisapuisto rakennettaneen kokonaisuudessaan valmiiksi tulevalla valtuustokaudella ja mielellään ilman Palloliiton ohjeistuksia.

Säästetäänkö perusopetuksessa kielitarjonnasta, tuntijaosta vai oppikirjoista?

– Ei säästetä enää perusopetuksesta. Opetukseen käytettävä tuntikehys on jo nyt aika pieni. Oppikirjoja ja työkirjoja ei aina löydy jokaiselle

oppilaalle, koska kouluissa käytetään tabletteja ja tietokoneita, joihin hankitaan kallista digimateriaalia. Tilalle olisi hyvä ostaa perinteisiä asioita, kuten kyniä ja kumeja. Kaupunki kaipaisi myöa uutta Lahden omaa opetussuunnitelmaa.

Kannattaako kaupungin tarjota pääkaupunkiseudulle pendelöiville ihmisille kohtuuhintaista liityntäpysäköintiä?

– Kannattaa ehdottomasti tarjota.

Miten olisit sijoittanut kaupungin Pippoon investoimat 30 miljoonaa euroa toisin?

– En ole sijoitusexpertti, joten en sijoittaisi yhteiskunnan rahoja lonkalta yhteenkään kohteeseen. Totean, että Fazer-projektin toteutuessa, sijoitus on ollut kannattava. Ehkä tästä rahasummasta olisi voitu sijoittaa 10 miljoonaa euroa Nastolan alueen infrastruktuurin kehittämiseen. Ehkä rahaa olisi voitu investoida myös Nastolan uuteen terveyskeskukseen.

Millaisia tapahtumia Lahti tarvitsee tulevaisuudessa lisää?

– Lahdella on aika hyvä tapahtumatarjonta tällä hetkellä. Jos kaupunki on mukana järjestämässä tapahtumaa, niin taloudellisen panostuksen määrä pitää harkita tarkasti. Kannatan matalan kynnyksen tapahtumia tavallisille kaupunkilaisille. Esimerkiksi Historiapäivät on yksi parhaimpia lahtelaisia tapahtumia kerran vuodessa. Matalan kynnysten tapahtumien avulla on mahdollisuus tukea paikallisia harrastajia ja kulttuuriosajia.

Petri Görman

Antti Laaksosen poliittinen ura alkoi Nastolasssa vuonna 1983.

Onnea Olavi Mane Litmanen, 80

Lahden Reippaan Suomen Mestari vuodelta 1970 ja viisinkertainen Cup-Mestari Olavi Litmanen täyttää tämän kuun 17. päivä 80. Keskikentän hidalgon pelipaikka oli keskikenttä. A-maaotteluita kertyi viisi, pääsarjassa maaleja syntyi 40 ja otteluita 170. Maalisyöttöjä Manena tunnettu taituri antoi lukemattomia määriä. Mane oli myös osaava taklaaja.

Nykyisin Manen voi kesällä tavata torilla. Sinne vaan rohkeasti juttelemaan. Tarina ei lopu! Ja rohkeimmat voivat pyytää nimmaria.

Olin Reippaan harjoituksissa usein pallopoikana. No, Manen palloja ei usein tarvinnut juosta hakemaan. Manen laukaus oli kova ja tarkka, joskus lipsahti linjuriasemalle.

Kortteliliigassa pelasin Manea vastaan. Muistan kuinka hän jo vähän iäkkäänä Suurmäen kentällä nappasi minulta pallon, kirmaisi karkuun ja huikkasi vielä perään, että kiinni et saa. Enkä saanut, luulen.

Mane on tunnettu myös Mansessa. Kalevi Nupponen on Manen lapsuuden ystävä. Poikien aika kului Launeen kentällä. Kille sanoo Manea hyväksi harjoittelijaksi ja joukkuepelaajaksi.

Ilpo Talvio lähettää terveisiä sanoin:- Kiitos, että nostit minut

INGA-MAIJA HYPPÖLÄ

Työllisyysaste on saatava korkeammaksi

Reippaan edustusjoukkueeseen ja kiitos Puma-nappulakengistä. Muistan aina numero seiskan Kisapuistosta.

Mane pelasi Reippaassa jo juniorina. Hän myös valmensi peliuran jälkeen seurassa. Huhu kertoo, että peliuran huippuvuosina oli seurauskollisuus koetuksella, sillä ainakin kerran oli siirto naapuriseuraan allekirjoitusta vaille. Muste kuivui.

Kovapuheinen maalivahti Harri Holli äityy myös kehumaan Manea. Kaikki me yhdymme lämpimiin onnitteluihin.

Reipas hoi! Mielestäni olisi jo aika nimetä Mane Reippaan Kunnialegioonalaiseksi numero 80. Se kun on aikanaan unohtunut…

Raine Järvinen

Vaalikeskusteluissa mittasuhteet kadoksissa

Suomessa käydään sunnuntaina alue – ja kuntavaalit. Asiallisen kunta – ja sote keskustelun keskellä on syytä katsoa myös sitä tosiasiaa, mistä vaaleissa ei ole puhuttu. Samaan aikaan, kun leikkaukset ihmisten arjesta ja kaikkein heikommassa asemassa olevien palveluista ovat ajankohtaisesti pöydällä, Suomessa tehdään valtavan isoja linjauksia miljardien sitomista tuleville vuosille puolustukseen. Mistä kaikesta tämä on pois, jos Suomen talouskasvu kyntää edelleen, kuten viimeiset vuodet? Tästä ei ymmärrettävästi ole haluttu puhua. Tai siitä, miten monta miljardia Suomen kansallista varallisuutta on sulanut viimeisten vuosien aikana pörssissä (esim. Neste Oyj), kiinteistöjen arvoissa, yms. ja miksi? Tällä en tarkoita, että puolustukseen ei pitäisi panostaa, vaan haen tasapainoa, miten me jatkossa voimme rahoittaa yhteiskunnan lakisääteisiä peruspalveluita. Tai meillä ei esimerkiksi ole lääkehuolto ja saatavuus kunnossa (suurvalloilla Intia, Kiina, USA tässä jättirooli) me olemme tilanteessa, jossa aseita ei edes tarvita Euroopan ja Suomen kukistamiseksi.

Tähän liittyy suoraan Suomen kansantalouden tilanne ja tulevaisuus sekä oman teollisuutemme suorituskyky. Keskiviikkona ministeri Wille Rydman esitteli hallituksen teollisuuspoliittisen selonteon. Keskustelussa korostettiin ennustettavuuden merkitystä. Sitä

hallitus ei ole tehnyt: poukkoilusta esimerkkinä makeisvero-sekoilu ja vaikutukset Fazerin jätti-investoinnin lykkääntymiseen Lahdessa. Suomen talouskasvu on ollut vuonna 2024 negatiivinen eli -0,2 prosenttia. Nyt on iloittu sitä, että vienti on lähtenyt kasvuun ennen Trumpin tullilinjauksia. Onko todella näin? Ihmettelin itsekin tätä asiaa. Mistä se kasvu nyt olisi tullut?

Tilastot eivät kuitenkaan valehtele. Vienti on kasvanut vuoden takaisesta, mutta miksi? Koska silloin Suomi oli lakossa. Mitään todellista kasvua tämä siis ei kuitenkaan ole. Orpon hallitus ei ole parantanut suomalaisten ulkomaankaupan eli viennin ja tuonnin kilpailukykyä, päinvastoin. Ilmeisesti ei vain eletä samassa maailmassa suomalaisen teollisuuden kanssa. Logistiikan kustannuksia on lisätty satama-, ja rata- ja väylämaksujen nostoilla samaan aikaan, kun Suomi on geopoliittisista syistä se viimeinen maili eli pääteasema koillisessa Euroopassa. Tai miten julkisuudessa suuren huomion saaneen Risto Murron työryhmän selvitys nyt palvelee Suomen kasvua? Puheenvuorossani sanoin, että odotin pääministeriltä enemmän. Miten Suomi ja EU nyt asemoi itsensä suhteessa muuhun maailmaan ja etenkin, miten Suomi nyt lähtee nopeasti tekemään kasvua sellaisten maiden kanssa, missä luottamusta edelleen on?

Mahdollistetaan hyvinvointi kaikissa elämän vaiheissa, ikäihmiset huomioiden

Huoltovarmuuden kannalta tärkeä infra ei saa olla kaupan

LAATUKONEET EDULLISESTI

MYYNTI - HUOLTO - KORJAUS - KAIKKI MERKIT

TORIN OMPELUKONE

www.torinompelukone.fi - p. 0400 769 632

Rauhankatu 18, Lahti - Av. ma, ti, to, pe 10-17, ke 9-18

11. huhtikuuta

Lahdessa olisin toivonut vaalien alla enemmän visiointia ja tavoitteita esimerkiksi Lahden yhteyksien kehittämiseksi eri ilmansuuntiin. Nyt näyttää, että Orpon ja Purran hallitus on jättämässä poikittaisliikenteen rahoituksen esim. Lahti – Riihimäki välillä ilman tukea vuodesta 2030 alkaen. Lahden tulisi rakentaa myös paikallisia yhteyksiä ja esittää uuden seisakkeen rakentamista Hennalaan palvelemaan Etelä-Lahden asukkaita ja kasvua. Sen Etelä-Lahti ansaitsisi kaikkien viime vuosien takaiskujen jälkeen.

SOTE- sektoriin nykyisen kuuluva pelastustoimi on sekin saanut yllättävän vähän huomiota Lahdessa ja Päijät-Hämeessä. Kyse on kuitenkin yhteiskunnan kannalta aivan keskeisistä toiminnoista. Siksi toivon, että Hyvinvointialue valitsee meille Päijät-Hämeen hyvin tuntevan pelastusjohtajan, jolla on vahva oman alueen ja henkilöstön tuki.

LIUKSIALAJenny

Sydämellään kuulee oikein - järkeä ja tietoa päätöksiin!

Terve talous - pärjäävä alue Omalääkäri - tarkasti harkiten Rahoitus - välistävetäjät pois

Ville Skinnari
Olavi Mane Litmanen

ALUEVAALIT 2025

Heikkinen:

Mielenterveyspalvelut Päijät-Hämeessä eivät tällä hetkellä ole riittävällä tasolla

Vasemmistoliiton Pauli Heikkinen on mukana alue- ja kuntavaaleissa uutena ehdokkaana. Hänellä ei ole vielä paljon poliittista taustaa, mutta miehellä on vahva intohimo ja aito halu vaikuttaa yhteisiin asioihin. Heikkinen on tehnyt pitkän ja merkityksellisen työuran erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja kehitysvammaisten parissa. Hän tuntee arjen haasteet ja mahdollisuudet ja haluaa rakentaa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa kaikille.

Tarvitaanko hyvinvointialueille lisää ohjausta?

– Hyvinvointialueilla on mahdollisuus kehittyä entistä vahvemmiksi, kun niille annetaan enemmän taloudellista vapautta ja paikallista päätösvaltaa. Näin palveluista tulee aidosti alueen ihmisten tarpeisiin sopivia. Riittävillä resursseilla hyvinvointialueet voivat kukoistaa ja tarjota laadukasta palvelua kaikille asukkaille.

Toteutuuko palveluiden tasapuolinen saatavuus hyvinvointialueellamme?

– Palveluiden tasapuolisuutta Päijät-Hämeessä voidaan parantaa merkittävästi panostamalla julkisiin palveluihin. Alueemme asukkaat ansaitsevat tasalaatuiset ja helposti saavutettavat palvelut riippumatta asuinpaikastaan. Uskon, että tämä on mahdollista toteuttaa tehokkaasti yhteistyöllä ja määrätietoisilla päätöksillä.

Miten hyvinvointialueella olisi mahdollista kuunnella paremmin palveluita käyttävien ihmisten mielipiteitä?

– Hyvinvointialueella on erinomainen mahdollisuus kuunnella vielä paremmin palveluiden käyttäjien

mielipiteitä. Osallistamalla ihmisiä päätöksentekoon aktiivisesti ja hyödyntämällä esimerkiksi kokemusasiantuntijoita voimme kehittää entistä toimivampia palveluita. Aito vuoropuhelu johtaa parempiin ja käyttäjälähtöisempiin ratkaisuihin.

Ovatko mielenterveyspalvelut riittävällä tasolla Päijät-Hämeessä?

– Mielenterveyspalvelut Päijät-Hämeessä eivät ole riittävällä tasolla. Tällä hetkellä avun saaminen kestää usein liian kauan, mikä voi pahentaa mielenterveysongelmia merkittävästi. Alueelle tarvitaan lisää resursseja ja ammattilaisia, jotta palveluiden saatavuutta ja laatua voidaan nopeasti parantaa.

Uskon vahvasti, että meillä on kaikki edellytykset parantaa alueen mielenterveyspalveluita huomattavasti.

Toteutuuko uuden vammaispalvelulain henki hyvinvointialueen palveluissa?

– Uusi vammaispalvelulaki antaa meille hienon tilaisuuden kehittää vammaispalveluita entistä yksilöllisemmiksi ja ihmislähtöisemmiksi. Kun panostamme henkilöstön koulutukseen ja riittäviin resursseihin, voimme vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja elämänlaatua merkittävästi.

Onko se oikein, että diabeteshoitoa tarvitsevat potilaat joutuvat

maksamaan hyvinvointialueella nyt kaikki hoitotarvikkeensa itse?

– Ei ole oikein, että diabetespotilaat joutuvat nykyisin maksamaan hoitotarvikkeensa kokonaan itse. Tällaiset tarvikkeet ovat välttämättömiä diabeteksen hoidossa ja niiden maksuttomuus on ollut tärkeä osa hyvää hoitoa. Hoitotarvikkeet tulee palauttaa maksuttomiksi, jotta kaikkien potilaiden yhdenvertainen hoito toteutuu.

Onko siinä mitään järkeä, kun hyvinvointialueilla on tarkoitus digitalisoida senioreiden päivätoimintaa eli vähentää ihmisten sosiaalisia kohtaamisia?

– Senioreiden päivätoiminnan

digitalisaatio voi olla myönteinen lisä palveluihin, kun sitä käytetään täydentämään kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia, ei korvaamaan niitä. Sosiaalisten kontaktien ylläpitäminen on ikääntyville ihmisille tärkeää, ja tasapainoinen yhdistelmä digitaalista ja lähipalvelua voi parantaa heidän elämänlaatuaan.

Mitä mieltä olet siitä, että senioriväestön palveluista aiotaan leikata vielä tämän vuoden aikana 140 miljoonaa euroa?

– Senioriväestön palveluiden rahoitusta on tärkeää turvata riittävästi. Kun varmistamme, että vanhusten palveluissa on tarpeeksi resursseja, edistämme heidän hyvinvointiaan ja arjen turvallisuuttaan. Ikäihmisemme ansaitsevat laadukkaan hoivan ja huolenpidon ilman kohtuuttomia leikkauksia.

Miksi sinä haluat vaikuttaa aluevaltuustossa?

– Haluan vaikuttaa aluevaltuustossa, jotta voin olla rakentamassa positiivista tulevaisuutta kaikille asukkaille. Uskon, että päätöksenteossa tulee huomioida ihmisten aidot tarpeet ja arkielämän kokemukset. Yhdessä voimme luoda aluevaltuustosta paikan, jossa asukkaiden ääni kuuluu ja palvelut kehittyvät asukkaiden hyväksi. Haluaako hallitus pienentää hyvinvointialueiden määrää epärealististen ja tiukkojen taloudellisten reunaehtojen keinoin?

– Hyvinvointialueiden määrän säilyttäminen mahdollistaa paikallisdemokratian ja palveluiden hyvän saavutettavuuden. Keskittymällä asukkaiden tarpeisiin ja palveluiden laadukkuuteen voimme taata hyvin toimivat hyvinvointialueet, jotka palvelevat kaikkia kuntalaisia parhaalla mahdollisella tavalla.

11.4.2025 perjantai

09:30-11:00 Lahti, S-Market Mukkula

12:10-13:30 Kuhmoinen, tori

14:00-15:00 Padasjoki ABC

15:30-16:45 Vääksy, K-Supermarket

17:20-18:30 Lahti, ABC Renkomäki

OSTAMME SEKÄ MYYMME:

timanttisormukset, designkorut, kultakorut, hopeakorut, pöytähopea, kultaharkot, romukulta, romuhopea, kellot, kolikot ja setelit myös Moneta, militaria, arvoesineet ja muut keräilytuotteet

12.4.2025 lauantai

09:30-10:50 Järvelä, S-Market

11:20-12:50 Lahti, Okeroinen, K-Supermarket

13:30-14:50 Heinola, tori

15:30-17:00 Hollola, Prisma 17:30-18:30 Orimattila, K-Supermarket

13.4.2025 sunnuntai

09:30-11:00 Mäntsälä, Lidl

11:40-13:00 Hollola, K-Market Soramäki

13:30-15:00 Orimattila, Tokmanni

15:45-16:45 Kausala, S-Market

14.4.2025 maanantai

09:30-11:00 Nastola, K-Supermarket 11:30-13:00 Lahti, Citymarket Paavola

13:45-14:45 Artjärvi, tori

15:00-16:00 Myrskylä, Sale

16:30-17:30 Pukkila, Sale

15.4.2025 tiistai

09:30-11:00 Mäntsälä, Kauppatori

11:40-13:00 Lahti, SPR Kontti

13:15-14:30 Lahti, S-market Jalkaranta

14:50-16:10 Lahti, K-Market Sipurantie 16:30-17:45 Lahti, Sale Ersta

Petri Görman
Pauli Heikkinen on mukana vaaleissa ehdokkaana ensimmäistä kertaa

GÖRMAN

Vaikeiden aikojen vuoksi kunnat rimpuilevat haastavien ongelmien kanssa

Kaupungin tärkein tehtävä on varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäminen. Uusi perusopetuslaki astuu voimaan elokuussa ja se lisää kustannuspaineita erityisesti perusopetuksen osalta. Uuden lain mukaan erityisessä tai tehostetussa tuessa olevien oppilaiden määrää rajoitetaan luokkakohtaisesti merkittävästi. Koulunkäynninohjaajien ja opettajien määrää tulisi kasvattaa huomattavasti, mutta siihen ei ole varaa. Hallitus on lisännyt valtionosuuksia kunnille uudistuksen vuoksi, mutta niitä ei ole korvamerkitty. On todennäköistä, että nämä rahat hukkuvat yhteiseen kassaan Lahdessa.

Myös hyvinvointialueellamme ovat suuret haasteet edessä. Psyykkisesti oireilevat lapset ja nuoret eivät pääse hoitoon. Senioreille on suunniteltu digitaalisia kohtaamispalveluita, jotta he eivät olisi arjessa yksinäisiä. Hyvinvointiyhteiskuntamme rakentaneet seniorit ansaitsevat kunnioittavamman hoitopolun elämänsä ehtoopuolelle. Suomalaiset maksavat sen verran paljon veroja kaikesta, että näille kunniakansalaisille on järjestettävä myös sosiaalisia kontakteja toisten ihmisten kanssa, vaikka hallitustason ideat kertovat aivan jotain muuta. Verkon kautta ei voi hoitaa sosiaalisia kontakteja. Toivottavasti saamme sellaiset aluevaltuutetut, jotka ymmärtävät tämän asian merkityksen selkeästi ja

uskaltavat päättää rohkeasti.

Talouden tasapaino-ohjelma on voimassa Lahdessa vuoteen 2027 saakka. On todennäköistä, että koulu- ja päiväkotiverkostoon tehdään vielä muutoksia tulevan vaalikauden aikana. Sakkomaksut pitkäaikaistyöttömyydestä nousevat jo tämän vuoden lopussa yli 30 miljoonaan euroon, koska meillä ei ole töitä työttömille. Työpaikkoja ei ole onnistuttu luomaan Lahteen, vaikka kaupunki sijaitse logistisesti maan parhaalla paikalla. Moni pitkään paikallispolitiikassa mukana ollut saisi katsoa peiliin ja kysyä, että mitä minä olen tehnyt kotikaupunkini hyväksi?

Ammatillisen koulutuksen tarve ei ole häviämässä ja työelämässä tarvitaan jatkuvasti uutta osaamista. Yhteiskunta tarvitsee täydennyskoulutuksen kautta arkisiin ammatteihin jatkuvasti uusia osaajia. Koulutuskeskus Salpaus on alueen suurin ammatillisen opetuksen organisaatio. Luottamushenkilöiden tulee huolehtia sen resursseista ja menestymismahdollisuuksista myös tulevaisuudessa.

Jokainen kaupunkilainen on nähnyt, että kahden tasavahvan puolueen malli ei ole päätöksentekokulttuurin kannalta paras vaihtoehto. Tämän vaalikauden aikana myös vastakkainasettelu

puolueiden välillä on lisääntynyt huomattavan paljon. On myös nähty, että keskustelu on henkilöitynyt isojen asioiden yhteydessä. Tämä ei ole hyvä asia, koska ehdokkaita on ollut vaikea houkutella mukaan näihin kuntavaaleihin.

Luottamustehtävät jättävä keskustan Jari Rissanen kertoo Omalähiö -lehdessä, että päättäjien joukossa on liian vähän työikäisiä. Hän muistuttaa, että tämä asia voi kaventaa näkökulmia päätöksenteossa. Kokenut paikallispoliitikko muistuttaa, että luottamustehtävissä pitäisi olla edustettuna eri ikäryhmät.

Lahdessa tapahtui kuluvalla vaalikaudella paljon loikkauksia puolueiden välillä. Useat heistä olivat uusia kaupunginvaltuutettuja, joille uskoteltiin, että tulevissa kuntavaaleissa pärjää paremmin isommassa ryhmässä. Opportunisti halveksii aina demokratiaa ja äänestäjää. Oma napa edellä ei kannata hakeutua päättäjäksi, edes Lahdessa.

Petri Görman

Äänestyspaikkojen määrä vähentynyt Lahdessa viime vaaleista

Sitten viime eduskuntavaalien on Lahdessa äänestysalueita yhdistetty isolla kädellä ja jäljellä on enää 23 äänestysaluetta entisen 31:n sijaan. Esimerkiksi Etelä-Lahdessa Launeen kirjasto ja Kerinkalliolla sijaitseva päiväkoti eivät ole enää äänestyspaikkoina. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että jokainen äänestäjä tarkistaa saamastaan

äänioikeuslapusta, missä paikassa oma äänestys tulee suorittaa. Näin vältytään väärinkäsityksiltä ja siltä, että turhaan mennään vanhasta muistista äänestämään sinne missä on aina ennenkin äänestetty. Alta löydät listattuna kaikki Lahden 23 äänestyspaikkaa, joissa pääset äänestämään alue- ja kuntavaaleissa.

Äänestyspaikat, alue- ja kuntavaalit Lahti 13.4.2025

001 Keski-Lahti, Kaupungintalo, Harjukatu 31 002 Keskusta, Lahden lyseo, Lahdenkatu 6 003 Kartano, Lahden lyseo, Lahdenkatu 6 004 Paavola, Lotilan koulu, Vuoksenkatu 9 005 Kiveriö, Lahden kristillinen koulu, Teinintie 4 006 Niemi, Kivimaan monitoimitalo Aarre, Lahdenkatu 62 007 Mukkula-Kilpiäinen, Mukkulan koulu, Tuhtokatu 2 008 Kivimaa, Kivimaan monitoimitalo Aarre, Lahdenkatu 62 009 Möysä, Tenava-Tonttilan päiväkoti, Salonaukio 1 010 Karisto, Kariston koulu, Karistonkatu 213 011 Ahtiala, Ahtialan koulu, Purorinteenkatu 4 012 Kunnas-Pyhäntaka, Alasenjärven koulu, Opinkatu 4 013 Asemantausta, Lahden ruotsinkielinen koulu, Leantie 2a 014 Liipola-Kerinkallio, Liipolan monitoimitalo Onni, Ostoskatu 3 015 Hennala, Länsiharjun koulu, Helsingintie 52 016 Laune-Nikkilä, Launeen monitoimitalo Lähde, Ajokatu 167 017 Renkomäki, Renkomäen monitoimitalo Aura, Orimattilankatu 103 018 Kärpänen, Kärpäsen koulu, Kasakkamäentie 1 019 Pirttiharju-Metsäkangas, Metsäkankaan Mettis, Suitsikatu 10 020 Jalkaranta, Jalkarannan monitoimitalo Jalo, Sarvikuja 1 021 Ersta-Villähde, Kartanon koulu, Kärrytien toimipiste, Kärrytie 7 022 Kirkonkylä-Nastonharju, Kirkonkylän koulu, Hoitokodintie 1 023 Uusikylä-Rakokivi Rakokiven monitoimitalo Loisto, Toritie 6

SILMÄLÄÄKÄRIT:

Ke 9 4 Jukka Siitonen

Ti 22.4. Ritva Lemola

Ti 22 4 Ritva Lemola

Ke 23.4. Jukka Siitonen

Ke 23 4 Jukka Siitonen

Ma 5.5. Ilkka Puusaari

Ma 5 5 Ilkka Puusaari

Ma 12.5. Aleksi Sarkola

Ma 12.5. Aleksi Sarkola

Sisulla ja sydämellä haasteita kohti asukkaillemme hyvinvoinnin hyväksi

Leena Kaartinen 231

2318

Mankeli-kausi käyntiin huhtikuun puolessa välissä – edullinen kausilippu myynnissä

ALUEVALTUUSTOON

HEIMO

RIUTTA JATKOON!

Aluevaltuutettu Tarkastuslautakunnan pj.

Asemaverkko säilyy lähes entisellään muutamia muutoksia lukuun ottamatta. Kausilippu myynnissä ennen kauden alkua edulliseen hintaan 1.–17. huhtikuuta.

Kaupunkipyörillä tehdyt matkat ovat lyhyitä ja yksittäisten sivuasemien käyttömäärät ovat kokeilujen perusteella jääneet vaatimattomiksi. Toivotuista asemien sijainneista monet sijaitsevat etäällä muusta verkosta. Asemamäärän kasvattaminen johtaisi siihen, ettei kaikilla asemilla olisi pyöriä tarpeeksi saatavilla. Pyöriä on yhteensä käytössä 500. Osta ennakkoon Mankeli-kau -

silippu koko kaudeksi hintaan 55 euroa (norm. 61 e) 17.4. mennessä. Lataa puhelimeesi Freebike 2.0 -sovellus, jonka kautta voit ostaa lipun. Lipputuotteisiin (pl. minuuttiveloitus) kuuluvaa ilmaista yhtämittaista ajoaikaa on pidennetty 30 minuutista 45 minuuttiin. Lähde: Lahden kaupunki

• Omalääkärimalli on otettava käyttöön perusterveydenhuollossa

• Kahdessa viikossa hoitoon kiireettömässä perusterveydenhuollossa

• Hintakattojärjestelmä vuokratyövoimalle

• Omaishoitoon neljäs hoitopalkkioluokka

• Toimiva työnjako yksityisten ja julkisten palvelujen välillä

• Ilta- ja viikonloppuvastaanotto takaisin Heinolan terveyskeskukseen

”Heimo Riutta on yksi kokeneimmista SOTE-päättäjistä Päijät-Hämeessä. Suosittelen jatkoon!”

VILLE SKINNARI kansanedustaja 2445

Mika

Mäentalo

vanhempi rikoskonstaapeli, pääluottamusmies

Tolkun politiikkaa

Aluevaalit

2192

Sähköavusteiset Mankeli-kaupunkipyörät palaavat jälleen Lahden katukuvaan viikolla 16. Alkava kausi on suosion saavuttaneilla kaupunkipyörillä neljäs. Viime kaudella Mankeleita lainattiin lähes 330 000 kertaa. Mankelien asemamäärä pidetään tällä kaudella ennallaan ja asemaverkko säilyy lähes nykyisellään.

Ankkurin ja Lotilan asemat siirtyvät hieman eri paikkaan. Pyhättömän asemaa on käytetty vähän, joten sitä siirretään itään päin tiiviimmän asutuksen läheisyyteen. Launeen kirjaston asema poistuu kokonaan vähäisen käytön takia. Sen tilalle kokeillaan asemaa kaupungintalon läheisyydessä. Kaupunki toteutti alkuvuodesta asukkaille Mankeli-asemiin liittyvän kyselyn, jonka perusteella säätöjä on tehty.

Mankelit palaavat Lahden katukuvaan 14.4. alkavalla viikolla

Launeen skeittipaikan rakennustyöt alkavat tällä viikolla – alue pois käytöstä koko kesän

Vanha skeittipaikka ja rullaluistelurata puretaan. Tilalle rakennetaan harrastajien kanssa yhdessä suunniteltu paikka, joka soveltuu monenlaiseen käyttöön.

Launeen uuden skeittipaikan rakennustyöt alkoivat torstaina 10. huhtikuuta. Aluksi vanha skeittipaikka ja rullaluistelurata puretaan. Keskuspuistoon rakennetaan alue, joka on tarkoitettu kaiken tasoisille harrastajille. Siellä voi skeittauksen lisäksi rullaluistella, temppupyöräillä ja skuutata.

TERVEYTTÄ PÄIJÄT-HÄMEESEEN

• Laadukasta hoitoa vauvasta vaariin

• Terveyspalvelut – myös liikkuvina

– digipalveluihin opastus

– hoitotyön tekniikka modernisoitava

• Viikossa hoitoon, omaishoitajille Kela-tuet

• Joustavat hoitoketjut, hoitotyö kunniaan

• Omalääkäri ja omahoitoryhmä

• Satsataan perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn, tekoäly hyödyksi

• Tietojärjestelmät saumattomiksi

• Enemmän hoitoa, vähemmän hallintoa

• Sujuva päätöksenteko – yhteistyöllä

• Ei maakuntaveroa, vaan ostovoimaa

Kari Kallio, Pj. KD Asikkala

• Terveystekniikan DI

Vanhan skeittipaikan materiaaleja käytetään uudelleen niin paljon kuin mahdollista. Esimerkiksi graniittiset elementit pyritään kierrättämään kokonaan – niitä käytetään skeittirakenteina tai oleskelukalusteina.

Skeittipaikka on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Lahen Rullalautailijat Ry:n kanssa. Suunnittelun aikana järjestetyissä työpajoissa harrastajat pääsivät konkreettisesti viilaamaan suunnitelmia ja jättämään oman kädenjälkensä.

Launeen skeittipaikan uudistus on Suomen mittakaavassa laaja skeittihanke. Paikan omaleimaisuutta korostetaan Lahden ilmeen mukaisilla väreillä ja muotokielellä.

Alue ei ole ollenkaan käytössä rakentamisen aikana. Skeittipaikan on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä, avajaisia vietetään keväällä 2026. Lisätietoja lahti.fi/ skeittipaikka.

Lähde: Lahden kaupunki

Wetteri on uusi Kiajälleenmyyjäsi Lahdessa!

Tutut myyjät ja tuttu osoite, tervetuloa Lahden Wetterille Tupalankatu 5:een avajaisiin pe 11. — la 12.4. Makkara-, lettu-, ja mehutarjoilu pe klo 12-17.30 sekä la 10-15.

Tarjoamme huhtikuun ajan rahoituskoron 0,99% + kulut* koko Kia-mallistoon! Lisäksi uuden Kian ostajalle 1000 €:n S-ryhmän lahjakortti*2 kaupan päälle sekä 30 €:n alennus määräaikaishuollon varanneille*3 - tule ja hyödynnä ohittamattomat avajaisedut!

*Kertaluoton rahoitusesimerkki: Kia Ceed 1,0 T-GDI 100hv LX, hinta 25 263,05 €, käsiraha 3 789,46 €, sopimusaika 60 kk, kuukausierä 226,00 €, luoton määrä yht. 21 763,59 € (sis. perustamismaksun 290,00 €), viimeinen suurempi erä 10 105,22 €. Kuukausierä sisältää koron 0,99 %, perustamismaksun 290,00 € ja käsittelykulun 15,00 €/kk. Luottokustannukset yht. 1 980,86 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 23 454,46 €, todellinen luottohinta 27 243,91 € ja todellinen vuosikorko 2,52 %. Rahoitus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki. Suurin rahoitettava määrä 60 000 €. Auto tulee rekisteröidä 31.5.2025 mennessä. *2Lahjakortti-etu ei koske yritys- ja leasingkauppoja. *3Varaa huolto etukoodilla WETTERI verkkoajanvarauksessamme. Kaikki avajaistarjoukset voimassa ajalla 1.-30.4. uusiin Kia kauppa- ja tilaussopimuksiin.

KIAT MYY JA HUOLTAA

WETTERI

KIA MYYNTI LAHTI

Tupalankatu 5 020 7788 282 Ark. 9-18, la 10-15

TIINA KOIVISTOINEN

Äiti, metsätalouden harjoittaja, sairaanhoitaja, lahtelaisen mansikanviljelijän

KIA HUOLTO LAHTI

Tupalankatu 5 020 7788 284 Ark. 7.30-17.00

Tiina Koivistoinen - Kokoomus @tiinakoivistoinen kokoomus

• Ei Lahti Energian myynnille

• Kyllä opetuksen resurssoinnille

• Talous tasapainoon tehostamalla

Johanna Ekman jatkaa Itämerikomissiossa

Päijät-Hämeen maakuntahallituksen jäsen Johanna Ekman toimii Conference of Peripheral Maritime Regionin (CPMR) eli Itämerikomission hallituksen jäsenenä vuoden 2026 loppuun saakka. Hän jatkaa myös liikennetyöryhmän varapuheenjohtajana kaudella 2025–2026.

tärkeää tehdä yhteistyötä Itämeren vaikutuspiirissä olevien alueiden kesken muun muassa turvallisuuteen, liikenteeseen, talouteen, ilmastoon ja energiaan liittyvissä kysymyksissä.

yrittäjä, insinööri

Sen teen minkä lupaan ja niin hyvin kuin osaan

2215

• Iitin kunnanvaltuuston jäsen ja kunnanhalituksen pj.

• Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valtuutettu ja hallituksen varajäsen

• Lahden seudun kehitysyhtiö

LADECin hallituksen jäsen

• Suomen Keskustayrittäjien puheenjohtaja

Puunkaatoihin ja -hoitoihin liittyvät työtoimet vankalla ammattitaidolla.

Puunkaato

Itämerikomission hallitus kokoontui Brysselissä 5. helmikuuta 2025. Kokouksessa valittiin työryhmien puheenjohtajistot ja käsiteltiin muun muassa alue- ja rakennepolitiikkaa, liikennepolitiikkaa, turvallisuutta, kilpailukykyä ja arktisia kysymyksiä. Kokouksen tavoitteena oli vahvistaa yhteyksiä uusiin parlamentin jäseniin sekä vaikuttaa EU:n seuraavan kauden budjettiin.

– Itämeren alueen geopoliittinen merkitys on kasvanut ja asettanut meidät valokeilaan etenkin Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan myötä. On ensiarvoisen

Ekmanin mukaan vahvalla yhteistyöllä niin alueiden välillä kuin EU:n sisällä voidaan saada alueelliset tarpeemme kuulluksi ja vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Ekman sitoutuu tähän työhön ja antaa tähän työhön oman panoksensa.

– Liikennetyöryhmän varapuheenjohtajana haluan erityisesti edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä Suomen osalta, toimitusketjujen toimintavarmuutta, energiatehokkuutta ja siirtymistä vähäpäästöisempään liikenteeseen.

KIRSI LEHTIMÄKI

ALUEVALTUUSTOON

ASIANTUNTEMUSTA

SAIRAANHOITAJA AMK TYÖSUOJELUVALTUUTETTU HEINOLAN

KAUPUNGINHALLITUKSEN PJ ALUEVALTUUSTON 3. VPJ

OMAISHOITOA KEHITETTÄVÄ VANHUSPALVELUT TOIMIVIKSI SYRJÄYTYMISTÄ TORJUTTAVA

Johanna Ekman

Keskustan Jari Rissanen jättää paikallispolitiikan ainakin toistaiseksi. Poliittisia palkkiovirkoja on nyt vähemmän kuin vuosituhannen vaihteen Lahdessa.

Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Siviilityön ja poliitikon roolin yhteensovittaminen on ollut joskus haastavaa

Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen (kesk.) on toiminut Lahden kaupunginvaltuustossa vuodesta 2001 lähtien. Hän on ollut sekä valtuutettuna että varavaltuutettuna, ja tällä kaudella hän toimi valtuustoryhmän puheenjohtajana. Valtuustokausi päättyy toukokuun lopussa ja samalla Rissasen pitkä ura paikallispolitiikassa toistaiseksi.

– Vapaa-aikaa on ollut rajoitetusti, ja erityisesti syksyisin on ollut kiirettä, kun valmistellaan talousarviota eri ryhmien kanssa.

Ryhmänjohtajan työ vie Rissasen mielestä paljon aikaa, koska tässä roolissa on sovitettava oman muiden ryhmien aikatauluja yhteen.

– Eri valtuustoryhmien välinen yhteistyö ja neuvonpito kuuluu myös valtuustoryhmän puheenjohtajan tehtäviin. Omaa ryhmää on tiedotettava koko ajan eri asioista.

Sen lisäksi valtuustoryhmän puheenjohtajalla tulee Rissasen mukaan olla ryhmän kokonaiskäsitys asioista kirkkaana selvillä.

– Siviilityön ja poliitikon roolin yhteen sovittaminen on joskus hankalaa, koska aina pitää olla tavoitettavissa.

Rissanen muistuttaa, että kahden tasavahvan puolueen malli Lahdessa ei ole välttämättä päätöksentekokulttuurin kannalta paras vaihtoehto.

– Tavallinen lahtelainen tietää, että demarit ja kokoomuslaiset ovat ideologisilta lähtökohdiltaan eri puolilla. Pienet puolueet olisi helppo saada mukaan yhteistyöhön,

jos kahdella suurimmalla puolueella olisi parempi toimintakulttuuri isoissa asiakysymyksissä.

Enemmän yhteistyötä päätöksentekoon

Rissanen kaipaa enemmän konsensusta päätöksentekoon ja huomauttaa, että vastakkainasettelu on lisääntynyt myös Lahden kaupunkipolitiikassa.

– Sosiaalinen media on tähän osasyyllinen, mutta politiikan tekotapa on myös muuttunut. Ei ole kovin tavatonta enää, että mennään asioissa henkilökohtaisuuksiin. Siitä tyylistä en pidä.

Rissanen on myös huolissaan siitä, että Lahden päätöksentekijöiden joukossa on liian vähän työikäisiä.

– Jos tämä trendi jatkuu, niin päättäjiksi jäävät pääasiassa eläkeläiset, perheettömät tai ne yrittäjät, jotka pystyvät suunnittelemaan vapaammin ajankäyttönsä. Se voi kaventaa päätöksenteon näkökulmia. Työikäisten osallistuminen politiikkaan on elintärkeää kaupungin monipuolisen päätöksentekokulttuurin näkökulmasta.

Lahden kaupungin päätöksentekokulttuurissa on voinut havaita poikkeuksellisia piirteitä kulunen valtuustokauden aikana.

– Neuvotteluissa sovitut asiat eivät ole aina toteutuneet valtuustosalissa, mikä heikentää luottamusta päätöksentekoon. Toivottavasti tulevalla valtuustokaudella keskitytään talouden tasapainottamiseen ja nuorten työllistämiskysymyksiin.

Poikkeuksellisen paljon ryhmän vaihtoja

– Toivottavasti tulevalla valtuusokaudelle ei tapahdu paljon ryhmien välisiä siirtymiä. Nyt saimme kokea niitä poikkeuksellisen paljon.

Lahden keskustavisio 2040 on Rissasen mielestä ilman ideaa ja suuntaa.

– Toivottavasti osaamme hyödyntää kompaktin kaupunkimme keskusta-alueen ja rakentaa siitä toimivan keskustan. Ainakin Mikkelissä on onnistuttu tämän asian kanssa.

Sote-uudistuksella ja TE-palveluiden siirron vaikutuksia joudutaan arvioimaan jo lähiaikoina.

– Päätöksenteon tulisi perustua virkamiestyöhön ja asiantuntevaan valmisteluun. Se vähentää ristiriitoja. Tärkeintä on keskittyä siihen, että kaupunkilaisille on töitä ja he viihtyvät Lahdessa.

Kuntapoliitikkona Rissanen on ollut valitsemassa jo kolmea kaupunginjohtajaa Lahteen.

– Suurten ryhmien äänet hajosivat, kun uutta kaupunginjohtajaa valittiin. Yhdelläkään ryhmällä ei ollut selkeää suosikkia.

Talouden tasapaino-ohjelma on voimassa vuoteen 2027 saakka Lahdessa.

– Osa kuntapolitiikkaan yrittävistä haluavat tehdä näistä kuntavaaleista energiavaalit. Se on osittain populistista touhua.

Petri Görman

Vastuullinen työllistäjä ja työpaikkojen

luoja/mahdollistaja

Paikat kaupungin päiväkodeissa tulee

löytyä läheltä kotia

Laadukas ja onnellinen opintie kaikille

Palvelut tuottavat hyvinvointia

Ketterä kestävä ja elinvoiman huomioiva maan- ja vesistön käyttö

VAALIEHDOKKAAT KIRJOITTAVAT

Liikunta vetää Lahteen, jos vain uskallamme

Lahti tunnetaan urheilukaupunkina, eikä suotta. Meillä liikkuminen on arkea, ei vain harrastus. Moni helsinkiläinen joutuu käyttämään tunnin tai kaksi pelkästään päästäkseen metsään tai ladulle. Meillä metsät, lenkkipolut ja hiihtoladut alkavat usein jo kotiovelta. Se on Lahden tarjoamaa luksusta, jota emme aina itse tajua, vaikka juuri se houkuttelee tänne uutta väkeä.

Monet keski- ja hyvätuloiset perheet etsivät elämänlaatua: kohtuuhintaisia koteja, turvallista ympäristöä ja mahdollisuuksia liikkua helposti, erityisesti luonnossa. Moni pääkaupunkiseudulta Lahteen muuttanut kertoo juuri ulkoliikuntamahdollisuuksien olleen ratkaiseva tekijä muuttopäätöksessä. Vapaa-aika on meillä helposti saavutettavissa ilman tuntikausien siirtymiä. Mutta uskallammeko me itse nähdä tämän Lahden voimavarana? Uskallammeko pitää kiinni siitä, mikä tekee meistä houkuttelevan?

Liikuntamahdollisuudet eivät synny tyhjästä, ja vetovoima voidaan myös menettää, jos emme tee

Herätys,

viisaita, kauaskatseisia päätöksiä. Rakennetaanko lähimetsät täyteen asuinalueita tai nipistetäänkö liikuntapaikkojen hoidosta, kun budjetti kiristyy entisestään? Valintojen maailma on suuri, mutta kansanterveyden ja hyvinvoinnin silmin asiaa tarkastellessa liikunta on yksi edullisimmista investoinneista pitkällä tähtäimellä.

Miksi emme voisi ajatella vielä rohkeammin, entä jos kaikki Lahden koulut olisivat liikuntapainotteisia? En puhu kilpaurheilusta tai huippu-urheilijaksi tähtäämisestä, vaan arkista liikkumista, liikunnallista elämäntapaa ja sen tarjoamista kaikille lapsille ja nuorille aidosti luontevana osana koulupäivää. Koululiikunta on meillä edelleen varovainen lisä oppituntien kyljessä. Ylimääräinen suoritus, josta kehkeytyy monelle jopa jonkinlainen kammo.

Liikkumisen on todettu vaikuttavan positiivisesti edistäen oppimiseen, mielen hyvinvointiin ja terveyteen. Vaikka opetussuunnitelma sisältää vain vähän liikuntaa, ei se poissulje sitä, ettemmekö voisi

valita tehdä enemmän. Tämän ei tarvitse lisätä resursseja tai pidentää päiviä, olemassa olevia tapoja ja malleja voi hioa timanttisemmiksi. Matematiikan tunti metsäretken yhteydessä kuulostaa huomattavasti virkistävämmältä kuin luokan istumajärjestyksen muutos.

Lahti voisi olla Suomen ensimmäinen kaupunki, jossa liikkuminen ei ole vain vapaa-ajan harrastus, vaan luonnollinen osa koulupäivää ja koko kaupunkikulttuuria. Mutta se vaatii uskallusta. Uskallusta suojella metsiä, rakentaa viisaasti ja panostaa liikunnan olosuhteisiin jopa niin, että kasvatamme aktiivisesti liikkuvia kansalaisia koulupolun jokaisessa vaiheessa, ei vain silloin, kun on sattunut hakeutumaan liikuntapainotteiseen kouluun.

Vetovoimatekijät eivät ole itsestäänselvyyksiä. Ne vaativat tekoja ja rohkeutta. Haluammeko olla aidosti liikkumisen kaupunki – vai vain sanoa olevamme?

Susanna Norja Kokoomuksen kuntavaaliehdokas

Lahti – nuoret eivät voi odottaa

Kuvittele, että olet juuri täyttänyt 18 vuotta. Sinulla on pää täynnä unelmia, intoa ja halu oppia. Lähetät kymmeniä työhakemuksia, mutta vastaukset loistavat poissaolollaan – tai sisältävät latteita kiitoksia ja tutun fraasin: “Valitettavasti valinta ei osunut sinuun.” Viikot venyvät kuukausiksi. Ystävät ympärillä siirtyvät eteenpäin – sinä jäät paikoillesi. Tämä on todellisuutta kymmenille

tuhansille suomalaisnuorille. Nuorisotyöttömyys ei ole vain tilasto. Se on hiljainen kriisi, joka murentaa uskoa tulevaisuuteen. Lahdessa joka viides nuori on työtön. Tämä on hälyttävää. Jokainen heistä on tarina, potentiaali ja mahdollisuus, joka jää käyttämättä. Työttömyys vie enemmän kuin toimeentulon – se vie itseluottamuksen, suunnan ja merkityksen tunteen.

Tutkimukset osoittavat, että pitkittynyt työttömyys nuorena lisää riskiä jäädä työelämän ulkopuolelle myös myöhemmin. Mielenterveysongelmat lisääntyvät, koulut keskeytyvät ja syrjäytymisen kierre kiihtyy. Puhumme usein siitä, ettei yhteiskunnalla ole varaa työllistää – mutta todellisuudessa meillä ei ole varaa olla työllistämättä. Meillä ei ole varaa syrjäyttää näitä nuoria.

Tämä ei ole vain yksilön tragedia. Se on kansantaloudellinen tappio

JOHANNA HELSTELÄ

ja sosiaalinen hälytysmerkki. Meillä ei ole varaa menettää sukupolvea siihen, ettei ovia avata.

Tarvitaan lisää harjoittelupaikkoja, matalankynnyksen työtä, henkilökohtaista ohjausta ja ennen kaikkea aitoa uskoa nuorten kykyihin. Työelämä ei saa olla suljettu klubi, johon pääsee vain kokemuksella –sillä miten kokemusta kertyy, jos sitä ensimmäistä työtä ei koskaan saa? Nuorten työttömyys ei ole heidän vikansa. Se on meidän kaikkien vastuulla. Ja jos emme tartu siihen nyt, olemme osa ongelmaa – emmekä ratkaisua. Tosiasiat on tunnustettava – työpaikkoja on luotava eikä vain odotettava talouden purjeiden kääntymistä. Siihen ei ole aikaa. Herätys, Lahti – nuoret eivät voi odottaa.

Tuisku Laukka, erityisopetuksen asiantuntija sekä vasemmistoliiton kunta- ja aluevaaliehdokas.

Terveyttä, turvaa ja sujuvaa arkea

Sairaanhoitaja yamk, ensihoitaja Heinola/Päijät-Häme

ijaspaula2@gmail.com

sosionomi (ylempi AMK) päiväkodin johtaja

• Alati tiukentuva talous ajaa palveluiden tiivistämiseen alueilla jatkossakin. Silti uskon löytyvän kohtuullisia ratkaisuja sekä vaihtoehtoisia tapoja, jos tahtoa riittää!

• Tarvitsemme toimivat ja saavutettavat sosiaali-, terveysja pelastuspalvelut. Digitalisaatio täydentää palveluita, muttei saa sulkea ulos esimerkiksi ikääntyneitä. Ihminen tarvitsee turvan tunteen siitä, että apua on saatavilla!

VAALIEHDOKKAAT KIRJOITTAVAT

Äänestäjien kanssa keskustellessa oppii uutta

Sunnuntaina 13.4. lahtelaiset äänestävät tulevaisuudesta ja kaupunkimme suunnasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Olen ollut valtuutettuna jo vuodesta 2009 alkaen, mutta äänestäjien kanssa keskustellessa kuulee aina uutta.

Lahden eri kaupunginosia kiertäessä olen kuullut lahtelaisten ajatuksia ja murheitakin. Monella meistä on huoli tulevaisuudesta, omasta ja läheisten pärjäämisestä. Hallituksen lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin kohdistamat leikkaukset vahvistavat epävarmuuden mielialaa.

Usein minulta kysytään Lahti Energian myyntiaikeista. Siihen on selvä vastaus; Yhtiötä ei tule myydä, vaan pitää kaupungin omistuksessa. Omaisuuden voi myydä vain kerran.

Lahden keskustan sote-keskuksen paikka herättää myös kysymyksiä. Pidän tärkeänä, että keskus sijaitsee myös jatkossa äskettäin remontoiduissa kaupunginsairaalan tiloissa, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Vaikka ilmassa on paljon huolia, kasvavasta työttömyydestä myrs -

Monimutkaisiin

Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon asiat ovat tällaisia. Omaishoitajina on myös lapsia, nuoria ja työikäisiä hoitavia läheisiä, mutta yksi on varmaa - omaishoitajuus on sidonnaista, ympärivuorokautista työtä. Siinä korostuu työssä jaksaminen. Keinoja hänellä voi olla, mutta onko niiden käytännön toteuttaminen ylipäätään mahdollista, mikäli hoidettavaa ei voi jättää yksin. Ratkaisut löytyvät kunnan/kaupungin/hyvinvointialueen viranhaltijoiden ja päättäjien arvoista ja tuotetuista tukitoimista. Nämä yhdistettynä järjestöjen vapaaehtois- ja virkistystoimintaan ovat omaishoitajien toimintakyvyn sekä jaksamisen aarreaitta. Näin etenkin silloin, kun omaishoitajalla ei ole apunaan läheisiä.

Toinen keskeinen kysymys on, miten jaksavat ne eri ikäisten sai-

kyisään maailmanpolitiikkaan, olen optimisti ja uskon, että parempi tulevaisuus on mahdollinen.

Tärkeä osa pohjoismaista onnellisuutta on luottamus toimiviin ja reiluihin palveluihin. Uskoa omaan ja läheisten pärjäämiseen vahvistaa tieto, että hoitoon pääsee tarvittaessa ja että kouluissa kaikki saavat opetusta. Lahdessa ja Päijät-Hämeessä on huolehdittava lapsista, nuorista ja ikäihmisistä. Heikossa asemassa olevista ihmisistä on välitettävä.

Se tarkoittaa, että on pidettävä kiinni hoitotakuusta. Perusterveydenhuoltoon on panostettava nykyistä enemmän. Hoitoa on saatava heti tarvitessaan, ei sitten joskus.

Varhaiskasvatuksen ja koulujen resursseja on kasvatettava. Koulujen ryhmäkokojen on oltava maksimissaan 20 oppilasta. Kysymys on opettajien jaksamisesta ja jokaisen oppilaan huomioimisesta. Koulutus on prioriteetti, ei säästökohde.

Ennen kaikkea tarvitsemme lisää uusia työpaikkoja ja investointeja. Työllistämistoimia on lisättävä ja parannettava, sillä työ on moneen asiaan parasta lääkettä. Valitettava tosiasia on, että työttömyysjakson pitkittyessä ihmisen työllistyminen vaikeutuu.

Vaikka ajat ovat vaikeat, meidän ei pidä lannistua kyyniseen populismiin, vaan nähdä pidemmälle. Panostetaan julkisiin palveluihin, jotta pidämme kaikkien päät pinnalla. Etsitään yhteistyössä uusia ratkaisuja uuden ajan pulmiin.

Olen tehnyt näiden asioiden eteen töitä pitkään ja lupaan puolustaa palveluita ja reilumpaa Lahtea jatkossakin. Sekä ehdottomasti jatkaa kiinnostavia keskusteluja äänestäjien kanssa.

Pekka Komu, Päijät-Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja, Lahden kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja, kunta- ja aluevaaliehdokas (sd.)

asioihin ei ole helppoja ratkaisuja

raiden omaiset, jotka eivät täytä omaishoidon kriteerejä? Juuri tällainen, yölevottoman ja muutoinkin vahdittavan muistisairaan omainen oli anonut intervallipaikkaa saadakseen vähän levätä. En tiedä, millä mittarilla mitataan omaistaan hoitavan väsymystä tai jaksamista, mutta tälle ympärivuorokautisesti puolisoaan hoitavalle tuli kielteinen vastaus: ”te ette näytä yhtään väsyneeltä …”.

Kolmas haaste julkaistiin äskettäin.

Ennaltaehkäisevien toimien ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta on välttämätöntä huomioida myös yksin kotona tai laitoksissa asuvat ikäihmiset. Siis myös sellaiset, jotka eivät aktiivisesti hakeudu harrastusten ja palvelujen piiriin. Helmikuussa (JAMA 2025) julkaistu ruotsalaistutkimus osoittaa, että yksin asuvien ja mm. vähäiset

Onko syntyvyyden laskulle loppua?

Kirjoitin neljä vuotta sitten ennen kuntavaaleja syntyvyyden romahtamisesta Suomessa. Haluan kiittää päätoimittaja Petri Salomaata siitä, että hän nosti esille tämän elintärkeän aiheen Omalähiössä 14.3.2025.

Neljä vuotta sitten keskimääräinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,37, kun väestön uusiutumisen rajana pidetään 2,1 lasta/nainen. Nyt luku on laskenut jo n. 1,26 lapseen per nainen ja Päijät-Hämeessä tätäkin alemmas. Lapsikato näkyy työvoiman puutteena ja uhkaa tulevina vuosikymmeninä romuttaa hyvinvointipalvelumme, eläkejärjestelmämme ja talouskasvumme.

Väestöpyramidimme alkaa hiljalleen kääntyä päälaelleen, jossa pienet uudet ikäluokat kannattelevat vanhempia, isompia ikäluokkia ja heidän hyvinvointipalveluitaan.

Monille aloille yritetään haalia työntekijöitä ulkomaita myöten. Suomen koko väestön on ennustettu kääntyvän laskuun jo vuonna 2034. Päijät-Hämeessäkään ei tarvitse ihmetellä investointien ja talouskasvun puutetta, kun meilläkin väestöennusteet näyttävät väestömäärän laskua ja jo nyt useilla maakunnan reuna-alueilla väestökehitys on katastrofaalista. Vaikka lapsikadon negatiiviset vaikutukset ovat ilmeisiä, niin poliittisia tekoja syntyvyyden parantamiseksi on tehty vain vähän, jos ollenkaan.

Suomalaisten keskimääräinen lapsilukutoive on n. 2,1 lasta, joten nykytilanne ei vastaa suomalaisten toiveita. Hyvällä politiikalla voimme yrittää palauttaa syntyvyyttä kansalaisten tahtomalle tasolle. Syntyvyyskeskustelu on herkkä ja monille kipeäkin aihe, eikä siitä sen vuoksi ehkä ole helppo käydä

Järkevä taloudenhoito turvaa vaikuttavat ja hyvät

Hyvinvointialueiden ensimmäinen valtuustokausi on loppusuoralla. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut siirtyivät 01.01.2023 kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Helsinki jatkoi itsenäisenä toimijana. Päätös sote-palvelujen järjestämisvastuusta suuremmille alueille on ollut puolueiden yhteinen tavoite. Uudistuksessa havaitut ”valuvirheet” ovat kuitenkin aiheuttaneet voimakastakin keskustelua, erityisesti rahoituksen osalta.

Keskeisenä tavoitteena uudistuksessa oli, että asukkaat saisivat aiempaa tasavertaisempia sote- ja pelastustoimen palveluja asuinpaikasta riippumatta, sekä turvata resurssien riittävyys ja hillitä kustannusten kasvua.

sote-palvelut

Alueemme suunnitellut ja päätetyt rakennushankkeet toteutunevat aikataulussaan. (sotepa-toimitilat Nastola ja Padasjoki ja Heinolan Hopeasilta 2 sekä Keskussairaalan laajennus RV8).

Alueemme on ollut monessa määrin mallioppilas, tuottaen palvelut keskimääräistä edullisemmin verrattuna muihin alueisiin. Tätä valtion rahoitus ei ole vielä ottanut huomioon, mutta tulevaisuudessa asia korjaantunee. Mutta aikaa kuluu vuosia ennen kuin valtion rahoitus on oikeudenmukaisella tasolla verrattuna muihin hyvinvointialueisiin.

sosiaaliset kontaktit omaavien henkilöiden dementiat saatetaan todeta noin kolme vuotta muita myöhemmin, jolloin he ovat jo huonokuntoisempia. Sairauden toteaminen aikaisessa vaiheessa, sopiva lääkitys ja muut elämänlaatua kohottavat toimenpiteet ovat yksilön näkökulmasta elämänlaatukysymys. Tarvitaan siis keinot sairauden alkuvaiheessa olevien löytämiseen. Voisiko sellainen olla Lahdessa ja muualla Päijät-Hämeessä seniorineuvola? Entä tietyllä kutsuperiaatteella toimiva terveyskartoitus?

Tiedolla johtamiseen on nyt tuoreita eväitä. Turvallisuus on tekoja.

Arja Hyytiä

Kunta- ja aluevaaliehdokas (Kesk.) Hallintotieteiden maisteri Fysioterapeutti

Mikä on talouden tilannekuva nyt? Valtakunnallisesti kaikki hyvinvointialueet ovat talousahdingossa. Alueiden kahden vuoden (20232024) aikaisten alijääminen kattaminen on mahdoton tehtävä toteuttaa voimassa olevan lain mukaisesti vuoden 2026 loppuun mennessä. Päijät-Hämeen liki sadan miljoonan euron alijäämä tulisi poikkeuksellisesti ”hoitaa” tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä erityisongelma johtuu vuoden 2022 puolen miljoonan euron ”alijäämä-lapsuksesta”. Rikkomatta perustuslain määrittämiä sote-palvelulakeja, tehtävä on mahdoton! Vajaa 100 miljoonaa euroa on liki 2000 henkilötyövuoden palkat.

Hyvinvointialueet ovat lähes täysin riippuvaisia valtion rahoituksesta, sillä alueiden omat tulot ovat vähäiset, koostuen lähinnä asiakas- ja palvelumaksuista. Lainanottovaltuuksiakin säännellään vahvasti valtion toimesta.

Henkilöstön palkkaharmonisaatio on toteutettu ja tavoite parhaasta julkisesta työpaikasta on tavoitteena. Sotepalveluissa on alueellamme vielä paljon parannettavaa, onnistumisiakin on tapahtunut. Erikoissairaanhoidossa jonoja on runsaasti. Perusterveydenhoito toimii paikka paikoin lääkäripulasta huolimatta tyydyttävästi. Vanhuspalvelujen osalta kysyntää riittää mutta jonotusajat esim. palvelutaloihin hallinnassa, ollen kolmisen viikkoa. Lisäksi yksityisillä palvelun tuottajilla on jonkin verran vapaata kapasiteettia.

Hyvinvointialueemme tarkastuslautakunnalla on työn alla vuoden 2024 arviointikertomus, mikä saadaan aluevaltuuston toukokuun kokouksen käsiteltäväksi. Lopuksi tsemppiä kaikille aluevaaliehdokkaille.

Heimo Riutta Aluevaltuutettu Tarkastuslautakunnan pj. Aluevaaliehdokas, sdp

yhteiskunnallista avointa keskustelua. Näen itse kuitenkin tärkeäksi esittää, että tulevissa kunta- ja aluevaltuustoissa uskallettaisiin puhua syntyvyyden nykytilasta sekä tehdä konkreettisia toimia perheellistymisen ja lastensaannin esteiden poistamiseksi. Yhteiskunnan perhemyönteiset arvot pitävät yllä ja lisäävät syntyvyyttä, mukaan luettuna avioliiton arvostus.

Syntyvyyden laskua on edeltänyt avioliittojen määrän romahdus. Nostetaan perheiden hyvinvointi ja syntyvyyden nousu tärkeimmiksi tavoitteiksi alueellamme. Eikö juuri pienten jalkojen töminässä kaiu tulevaisuuden ääni?

Katja Toepfer, lääkäri, neljän lapsen äiti Aluevaaliehdokas (kd.), Ali-Juhakkala

Asemantaustan päiväkodille haetaan korvaavia tiloja

vuoden 2026 alusta

Terveysvalvonnan arvion mukaan koko Asemantaustan päiväkotirakennuksessa esiintyy terveyshaittaa tasolla erittäin todennäköinen. Rakennuksen käytöstä luovutaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Päiväkodin korvaavista tilajärjestelyistä tiedotetaan huoltajille erikseen.

Osana rakennuksen elinkaarellisia toimenpiteitä Asemantaustan päiväkotirakennukseen tehtiin kattava kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 2024 loppuvuodesta. Tammikuun 2025 lopussa julkaistiin tutkimustulokset, joiden mukaan rakennuksessa havaittiin sisäilman laatua heikentäviä puutteita ja vaurioita. Maaliskuussa tiedotettiin kahden tilan käyttörajoitteista 15.3. alkaen.

Terveysvalvonnan arvion mukaan terveyshaittaa esiintyy koko rakennuksessa tasolla erittäin todennäköinen. Useamman rakennusosan alueella on kosteus- ja mikrobivaurioita ja vaikutusreitit niistä sisäilmaan.

ANTTI KUUSINEN VALTUUSTOON

72

Auttaa, välittää 046 932 8102

74

ANTTI LAAKSONEN

Rehtori evp. eläkeläinen

Työterveyslääkärin arvion mukaan rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioon liittyy suurentunut astman ja hengitystieoireiden riski, kun siellä oleskellaan pitkäaikaisesti.

Lahden Tilakeskus on käynyt vuoropuhelun terveysvalvonnan kanssa tulevista jatkotoimista. Tilakeskuksen näkemyksen mukaan terveyshaittaa aiheuttavaa tekijää ei ole mahdollista kokonaisuudessaan poistaa ylläpidollisilla käyttöä turvaavilla toimilla, vaan tarpeet ovat raskaampaa peruskorjaustasoa edellyttäviä. Näin ollen rakennuksen käyttö nykykunnossaan tullaan päättämään 2025 vuoden loppuun mennessä.

Rakennukseen tehdään tämän vuoden 2025 aikana käyttöä turvaavia toimenpiteitä, muun muassa tehostetaan ilmanvaihtoa, säädetään painesuhteita sekä tehdään alueellisia rakennusteknisiä purku- ja osastointitoimia pintarakenteissa havaittujen vaurioiden osalta.

Etenemisestä

Päiväkodille on perustettu kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä kaupungin sisäilmaryhmän päätöksellä, perustamispalaveri järjestetään huhtikuussa. Mahdollisesti sisäilmaoireita kokevia työntekijöitä kehotetaan olemaan yhteydessä työterveyteen hoitotarpeen arviointia varten. Mahdollisesti sisäilmaoireita kokevien lasten osalta huoltajan tulee tarveharkintansa pohjalta olla yhteydessä tarvittaessa alueen Sote-keskukseen.

Henkilöstöä ja huoltajia pidetään ajan tasalla asioiden etenemisestä. Henkilöstölle järjestetään asiasta infotilaisuus huhtikuussa 2025.

Asemantaustan päiväkoti on perustettu vuonna 1988 ja sijaitsee Anttilanmäen alueella. Varhaiskasvatuspaikkoja on yhteensä 60.

Lähde: Lahden kaupunki

Anneli Viinikka

Kodinhoitaja, pääluottamusmies eläkkeellä Asioihin perehtyvä luotettava vaikuttaja.

KUNTAVAALIT ALUEVAALIT

125 2465

https://www.facebook.com/anneli.viinikka-544420796476152 https://anneli-viinikka.webnode.fi/ https://www.instagram.com/anneli.viinikka/

Sähköpotkulautailijat ja pyöräilijät aiheuttavat pelkoa kävelijöissä

Liikenneturvan kyselyyn vastanneista lähes puolet ovat pelänneet kovaa ajavia ja liian läheltä ohittavia sähköpotkulautailijoita joko melkein aina tai usein liikkuessaan kävellen. Samoin kovaa ajavat ja liian läheltä ohittavat pyöräilijät aiheuttavat pelkoa.

Kohtaamiset liikenteessä aiheuttavat välillä ongelmia. Jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja erilaisia kevyitä sähköisiä ajoneuvoja käyttävien kulkuväylät ovat usein samat. Tämä aiheuttaa pelästymisiä, jos esimerkiksi tilannenopeus on liian suuri tai jalankulkija tekee yllättäviä liikkeitä.

– Tilannetta pahentaa, jos jalankulkija on eksynyt pyöräkaistalle tai pyöräilijä tai sähköpotkulautailija jalkakäytävälle”, huomauttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Pasi Pohjonen

– Kun väylällä tulee vastaan jotain sinne kuulumatonta, niin tuleehan siinä yllätyksiä vastaan puolin ja

toisin. Vähän kuin moottoritiellä yhtäkkiä edessä ajaisi mopo, Pohjonen jatkaa.

Jos jalkakäytävä ja pyörätie ovat rinnakkain, jalankulkijan tulee pysytellä jalkakäytävän ja pyöräilijän ja sähköpotkulautailijan pyörätien puolella.

Liikenteeseen keskittyminen tekee liikkumisesta turvallisempaa

Liikenteessä pelästymiset voivat myös olla itseaiheutettuja. Omaan toimintaan on helpompi vaikuttaa kuin muiden. Ensimmäiseksi kannattaa miettiä, miten voisi itse tehdä omasta liikkumisestaan turvallisempaa. – Ota katse pois kännykästä, kuulokkeet pois korvista ja keskity ympärillä olevaan toimintaan, ohjeistaa Pohjonen.

Ohje pätee ihan jokaiselle liikenteessä liikkujalle, kulkumuodosta riippumatta.

Yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä jalankulkija voi kävellä kumpaa reunaa tahansa, mutta puolelta toiselle haahuilu ei ole

suositeltavaa. Pikainen olan yli vilkaisu saattaa pelastaa isommalta harmilta, jos takaa onkin tulossa pyöräilijä tai sähköpotkulautailija, joka ei osaa aavistaa suunniteltua suunnanmuutosta.

– Pyöräilijän ja sähköpotkulautailijan taas kannattaa hiljentää nopeutta ohitustilanteisiin ja varautua siihen, että jalankulkija voi syystä tai toisesta vaihtaa väylän toiselle puolelle, Pohjonen muistuttaa.

Liikennesäännöt koskevat kaikkia tienkäyttäjiä – myös kävelijöitä

Pohjonen muistuttaa, että myös jalankulkijoilla on vastuu liikenteessä. Kävelijä on liikenteessä tienkäyttäjä, jolla on tietyt oikeudet ja velvollisuudet. Kävelijän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Jalankulkijan on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovitettava oma toimintansa sen mukaiseksi sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.

Lähde: Liikenneturva

JOHANNES TOEPFER, VTM, KLT-kirjanpitäjä
Energia omana, Pienemmät kouluyksiköt,
Monet kävelijät pitävät sähköpotkulautoja vaarallisina
Aluevaalit Päijät-Häme
Kuntavaalit Lahti

Meillä

on oikeus

Kun pienenä koululaisena katselin vanhempieni lähtöä äänestämään, se näytti juhlalliselta: molemmilla oli pyhäpuku yllään ja päällystakit hyvin harjattuina. Äidillä oli käsilaukku ja sen sisällä henkilöllisyystodistus. Isän henkilöllisyystodistus oli lompakossa, joka laitettiin huolella takin povitaskuun. ”Lähdetään täyttämään velvollisuus”, sanoi isä ja kuulosti erilaiselta, kuin se tavallinen arki-isäni oli. ” Sitten kun tullaan kotiin, keitetään vaalikahvit. Ole sinä kiltisti kotimiehenä vähän aikaa”, huikkasi äiti vielä ulko-ovelta. Minä jäin kissan kanssa odottamaan heidän kotiin paluutaan ja luvattua kahvihetkeä. Vaikka ei sodan jälkeisinä vuosina välttämättä kahvia keitetty, vaan korviketta.

Äidille ja isälle vaalit ja äänestäminen olivat iso asia. Ne olivat kansalaisen velvollisuus ja oikeus, sitä he jaksoivat korostaa minullekin joka, kun oli mitkä vaalt tahansa. ”Sitten kun olet riittävän vanha, muista aina käyttää äänioikeuttasi”, sanoi isä. Olen minä sen muistanut.

Yleinen, yhtäläinen, salainen ja suhteellinen oli se rämpsy, joka Suomen vaalitavasta päähäni taottiin. Paino oli sanalla salainen. Minulla on vieläkin sellainen käsitys, että ainakaan äiti ei koskaan kertonut isälle, ketä henkilöä tai mitä puoluetta oli äänestänyt.

Hyvä maine ja koeteltu kansalaiskunto olivat vaatimukset heille, jotka kunnan / kaupungin valtuustoihin tai eduskuntaan mielivät päästä. Sekin käytännön sääntö opetettiin sekä kotona, että myöhemmin koulussa yhteiskuntaopin tunneilla. Vuosikymmenten aikana on vaaleissa tapahtunut muutoksia. Minäkin pääsin äänestämään vasta 21-vuotiaana, se kun oli täysi-ikäisyyden raja. Nyt ollaan täysi-ikäisiä jo 18-vuotisina. Eikä tuosta ole montakaan vuotta kulunut, kun keskusteltiin ikärajan laskemista niin, että 16-kesäisetkin olisivat päässeet vaaliuurnille. Ajatus ei vielä silloin mennyt läpi, mutta kuka tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

JOKISKA

Kävelin eräänä iltana pitkän lenkin koiran kanssa ja innostuin katselemaan sähkötolppiin kiinnitettyjä ehdokasmainoksia. Mietin, mitä ne kertoivat katsojalle. Yleisellä tasolla tietysti tuli etsimättä mieleen, miten paljon ehdokkaat tai heidän tukiryhmänsä olivat sijoittaneet euroja muutaman viikon mittaiseen koristeluun. Suurin osa kuvista esitteli (enimmäkseen) hyvän näköisiä ihmisiä, jotka katsoivat korkeudestaan alla kulkevia äänestäjiä, paljastivat suurilla kirjaimilla painetun nimensä ja vielä isommilla fontilla kirjoitetun vaalinumeronsa. Huomattavasti pienemmällä präntillä näkyi puoluetunnus, ja vain muutamalla oli jokin mielipidekin siikuvalevyn alareunassa. Kaiken kaikkiaan ei kovin informatiivista.

Vähän enemmän tietoa antavat puolueiden katso kaikki ehdokkaamme -kuvagalleriat lehdissä. Vanhojen postimerkkien kokoisten kuvien alla on numero ja nimi ja – hyvä hyvä! – myös ammatti, mikä kertoo jo enemmän kuin ne kalliit mainoslevyt. Voisi siinä tietysti olla ammatin jälkeen myös

eläk. siinä tapauksessa jos aktiivinen työelämä on jäänyt taa. Pienistä seikoista äänestäjä lopulta valitsee oman ehdokkaansa.

Eniten saa tietoa menemällä nettiin vaalikoneille. Kun on käynyt läpi ainakin kolmen vaalikoneen annin, voi olla jo varmempi siitä, millaisia numeroita historiallisten tuplavaalien lippuihin äänestyskopissa piirtää.

Sunnuntaina, varsinaisena vaalipäivänä, kävelen Ostoskadun yli Liipolan Onniin täyttämään kansalaisvelvollisuuteni ja -oikeuteni äänestämällä. En pukeudu pyhäkamppeisiin, kuten vanhempani aikoinaan. Farkut, lenkkarit ja tuulitakki kuuluvat minun elämääni. Mutta vaalikahvit kiehautan, tietenkin. Ja illalla istun telkkarin äärellä jännittämässä tuloksia, sehän on selvä.

Kaiken voi tehdä reilummin

Tauno Ylä-Soininmäki

Katso enemmän ajatuksistani ja tavoitteista www taneys net

ANJA SAGULIN

Restonomi AMK, Ammatill. opettaja 130 2472

Koulutus kaikille 107 Kuntavaalit

Pauli Heikkinen

Arjen asiantuntija, ihmisten asialla

sopien ratkaisuun –Yhteistyöllä!

Eila Jokinen

Tuo metalliromusi pihan siivouksen yhteydessä toimipisteeseemme.

Vinkakatu 12, 15700 Lahti Käy paikan päällä: ma–pe 7.30–16.30

Rakennusapu

Kotipizza Hennala, Rykmentinkatu 1, kotipizza.fi Tarjous voimassa vain tiistaina 15.4. klo 14 jälkeen ravintolassa ruokaileville ja noutotilauksiin

Lahden Seudun

Varhaiseläkeläiset ry 23.4. Päivämatka Tallinnaan, Merja. 28.4. - 3.5. Italian Toscana ja Liguria, täynnä, peruutuspaikkoja, Marketta. 11–17.5. Kylpylämatka Pärnuun, Retki Türin kukkamarkkinoille 16.05 15.5. Patikointia Evon retkeilyalueella, täynnä Merja. 21.5. Päivämatka Tallinnaan, Jaana(ilm ajalla 8–12.5.).24.5. Ohjelmalliset kevätiltamat Vaahterasalissa, Lea. 31.5. Omenapuuhamani ja Tangon juhlaa Alastalon mailla, Marketta. 7–13.6. Norjan kolme kaunista vuonoa, Lea. 10.6. Alppiruusuja, Strömforsin ruukki ja Valkmusan kansallispuisto, täynnä Merja. 11.6. Päivämatka Tallinnaan, Jaana. 17.6.Tuntematon sotilas, Pyynikin kesäteatteri, Marketta. 26.6. Naantali, Kultaranta, täynnä Marketta.11–13.7. Seinäjoen tangomarkkinat, Lea. 23.7. Teatterimatka Hämeenlinnaan, Merja. 5–8.8. Lehmiranta, Lea. 14.8. Laila Pullisen vesipuisto ja Halosenniemi, Marketta. 18–21.8. Luontoretki Pielisen maisemiin,

Merja. 31.8.–4.9.Saksan ja Ranskan jokilaaksot, Marketta. 15–20.9. Ruskamatka Kilpisjärvelle, Lea. 29.9. - 3.10. Elämäniloa Varalan Urheiluopistolla, Merja.3–10.11. Patikointimatka Madeiralla, Merja. 21.11 Konserttigaala Golden Monrepos, Marketta. 23 - 26.12, Joulumatka Vierumäki Holiday club, Lea

Lahden Rudolf Steiner -koulun Kannatusyhdistys ry Oletko miettinyt eskarilaisesi koulupolkua – Steinerkoulussa? Kiinnostuneita pyydetään täyttämään Hae meille -ilmoitus kotisivuilla ja ottamaan lisätiedoissa yhteyttä rehtoriin. https://lahdensteiner.fi/ ilmoittautumislomake/

Saksala-Seura ry Kesäkuun teatterimatkallemme Heinolan kesäteatteriin 15.6.2025, esitykseen ”Näytelmä, joka menee pieleen” on vielä paikkoja varattavissa. Esitys alkaa klo 15. Lähdemme (Pekolan liikenne) Poppelikadun

päästä klo 13.15 ja Marolankadulta klo 13.30.

- Liput ovat varattavissa 14.5.25 mennessä hintaan 50€/lippu+matka. Ilmoittautuminen Vuokko Kautolle, puh. 044 3236280 tai s-posti: vuokkokautto@gmail.com

Maksun saaja: Saksala-Seura ry, tili: FI27 5612 1120 7296 75, viesti maksun saajalle: Heinola 15.6.25

Tervetuloa mukaan kaikki kesäteatterin ystävät!

Lahden Sydänyhdistys Sääntömääräinen kevätkokous ke 23.4 klo 12.30 toimistolla Aleksanterink.2, Tervetuloa

APTEEKKEJA

Prisma-Laune • puh. 03-876 220 Av. ark. 8.30–19, la 8.30–16, su 12–16 www.apilaapteekki.fi

HIERONTAA

AUTOVUOKRAAMOJA

Särmääjänkatu 4 P. 03 751 3111, 0400 842 303 Pakettiauto alk. 35,- • Peräkärry alk. 10,www.vuokrauspalvelu.fi

KOULURUOKA

Viikon 16 ruokalista

Maanantai 14.4.

Lounas: Kasvispyörykät, mangoraja keitetyt perunat rapea kurkku-persikkasalaatti

maito, näkkileipä

Kasvislounas: kasvispyörykät

Tiistai 15.4.

Lounas: uunimakkara, perunasose kaali-kurkkusalaatti maito, näkkileipä Kasvislounas: soijamakkara

Merja-Liisa NORJAVA

ET Psykoterapeutti Demarinainen vallan mainio valinta 88 2430

Keskiviikko 16.4.

Lounas: Jauhelihamakaronivuoka ketsuppi, tomaatti-kurkkusalaatti maito, näkkileipä

Kasvislounas: kasvismakaronivuoka

Torstai 17.4.

Lounas: Butter chicken, riisi porkkanaraaaste maito, näkkileipä Brownies

Kasvislounas: Butter tofu

Perjantai 18.4. Ei koulua

ISO TAIDEMYYNTINÄYTTELY JOKIMAALLA

LA - SU ja TO klo 12–17

Laadukas kokoelma, tunnetut ammattitaiteilijat, esim. O. Oja, J. Palmu, R. Malkki, O. Joki, I. Pyykkö, J. Honkanen, A. Munsterhjelm, O. Raatikainen, E. Kohlman, A. Mikola, N. Susi, R. Nelimarkka, O. Laine, V. Vorna, V. Gaider, A. Heickell, P. Koivikko, T. Laakso, M. Vanhatalo, S. Sherbakov ym. sekä kotimaista lasia H. Tynell, O. Toikka, N. Still, Arabiaa ym.

Äijälänkatu 3, Lahti • Järj. Jokimaan Taidetalo • Vapaa pääsy

Raimolle kahvia

ISÄNNÖINTIÄ

Isännöintiä, jonka tunnet

TUOMON HIERONTAPALVELU

Saija Mäkynen, Taloasema Lahti p. 050 477 1000, saija.makynen@taloasema.fi

Suomen mukavinta isännöintiä Lahdesta! www.taloasema.fi

Taloasema on kaikenkokoisten taloyhtiöiden osaava kumppani – nyt ja tulevaisuudessa. Ota yhteyttä, mitoitetaan taloyhtiöllenne sopiva palvelu!

• Urheiluhieronta • Klassinen hieronta • Kuumakivihieronta P. 050 435 8370 • www.timma.fi Vuoripojank. 18 • www.hierojalahti.com

MUUTTOPALVELUT

EDULLINEN MUUTTOPALVELU

Kodin muutot ja palvelut alk. 65,00 €/h puh. (03) 734 5008 www.allworks1.com

TILITOIMISTO

TILITOIMISTO

SALEJÄRVI OY

Puotikatu 7, 15700 Lahti 050 599 3283 www.salejarvi.fi

Taloasema Lahti-Liedes

Mika Liedes p. 040 631 3433

Auktorisoitu isännöitsijä IAT taloasema.fi/lahti-liedes

ISMO SALMINEN

Perinteisiä muurarin töitä koko Suomen alueella www.muurarisalminen.fi GSM 040 5091 322

Viime viikon kuvassa oli sanoittaja/säveltäjä Juha "Junnu"Vainio Onnettaren suosikki oli tällä viikolla Raimo Kumpulainen,Onnea! Juha Harri ”Junnu” Vainio eli Juha ”Watt” Vainio (10.5.1938–29.10. 1990) oli suomalainen laulaja-lauluntekijä, iskelmäsanoittaja sekä kansakoulunopettaja. Hän ehti tehdä 2 433 sanoitusta tai sävellystä ja levytti itse 245 laulua ja häntä pidetään viihdemusiikin monitoimimiehenä ja yhtenä Suomen tuotteliaimmista sanoittajista.

Vastaus KE 16.4. klo 15 mennessä osoitteeseen: Omalähiö-lehti, Patomäentie 10, 15610 Lahti, Email:omalahio@omalahio.fi tai www.omalahio.fi

Oikein vastanneiden kesken arvomme kilon kahvia.

Kuvassa: Lähettäjän tiedot: Puh.

Ajanvaraus: 0400 460 786
Asemakatu 2, 15100 LAHTI
PARTURI-KAMPAAMOJA

»Huollot

»Korjaukset

»Ilmastointilaitehuollot

»Pakokaasumittaukset

–OBD + Diesel-savu

»Ohjauskulmien suuntaukset

»Ajovalojen kiillotukset

»Vikakoodin luku Bosch / Autocom

MONIMERKKIKORJAAMO

LT-AUTOKORJAAMO KY

Kärrytie 17, Orimattila, puh. (03) 777 4498, 044 700 4498 ltautokorjaamo@gmail.com | www.ltautokorjaamo.fi

Omalähiö

Etelä-Lahden pikkujättiläinen

NOUTO TELINEET

• Citymarket Laune

• K-Market Hyppyri

• K-Market Saksala

• Takatasku

• Prisma Laune

• Sale, Liipola

• S-Market Hennala

Historiallista:

Kullan

arvo lähes 90 € grammalta!

Kullan hinta on historiallisissa lukemissa! Hintakehitys on yli 700 % viimeisen 20 vuoden aikana. "Tämä on ennenäkemätöntä" sanoo Sebastian Rasimus, Suomen Kultareservin toimitusjohtaja.

Miten tämä on näkynyt asiakasmaksuissa? ”Olen ollut alalla lähes 15 vuotta ja koskaan ennen, ei ole muutamasta kultasormuksesta saanut satoja euroja.” toteaa Rasimus. Kullan hinta on noussut yli 600 % viimeisen 20 vuoden aikana, kun hinta on noussut 10 euron grammahinnasta lähes 90 euroon grammalta.

”Kultamarkkinat eivät ikinä ole olleet näin korkealla ja historiallisesti katsottuna, ei koskaan aikaisemmin ole ollut parempaa hetkeä myydä kultaa, kuin juuri nyt. Viimeksi kun kullan hinta teki uuden ennätyksensä (vuonna 2012), seurasi sitä yli 35 % hinnan romahdus heti seuraavana vuonna, kun hinta tippui 44 euron grammahinnasta, 28 euroon grammalta.” jatkaa Rasimus.

Mikäli historia toistaa itseään, voi olla, että lähitulevaisuudessa korvaus kultakoruista on vain puolet siitä, mitä se on tänä päivänä. Paikan päälle kannattaa tulla vain tarkistamaan kultansa arvo, sillä hinta todennäköisesti yllättää positiivisesti ja arviointi on maksuton.

LAHTI

KESKIVIIKKO 16.4.

Scandic City, Kauppakatu 10.

Palvelemme klo: 10 - 17.

Tällä mainoksella 10 € bonus yli 100 € myynnistä

Hinta sis. rengastyön ja tasapainotuksen

Omalähiö

Puolueisiin sitoutumaton lähiölehti vuodesta 1979

Päätoimittaja

Petri Salomaa p. 050 331 5642

ilmoitukset

Jouni Rasimäki p. 040-546 1134

Vaihde p. (03) 735 3016

Sähköpostiosoite omalahio@omalahio.fi

Osoite

Patomäentie 10, 15610 Lahti nettisivut www.omalahio.fi

Julkaisija ja sivutaitto Salomaan Kirjapaino Oy, Lahti. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa virheistä puhelimitse otetuissa ilmoituksissa.

Painopaikka Lehtisepät Oy 2025

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.