Page 5

Perjantaina 9. helmikuuta

5

ETELÄ-LAHDEN PIKKUJÄTTILÄINEN - OMALÄHIÖ

ETELÄ-LAHDEN OMAKOTIYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueensa identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.

OSTAMME ASUNTOSI

Ei välityspalkkiota pyydä tarjous netistä: www.finnreal.fi puh. 040 516 9611

Patoseudun omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Irri vas. ja Patoseudun omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen Tuomo Torkkel.

Patoseutu on lintukoto keskellä kaikkea PATOSEUDUN OMAKOTIYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA Tapio Irri on rakentanut ensimmäisen omakotitalon Lokinkadulle vuonna 1973. Siitä lähtien mies on viihtynyt asuinalueella, eikä ole koskaan suunnitellut muuttoa pois sieltä. Viimeiset 10 vuotta mies on ollut yhdistyksen puheenjohtaja. 1. Millä tavalla omakotiyhdistyksen toiminta on muuttunut sen alkuajoista lähtien? - Järjestimme joka talvi hiihtokilpailuaja asuinalueen lapsille ja niihin osallistui melkein kaikki alueen lapset. Emme ole enää tällä vuosikymmenellä järjestäneet tätä tapahtumaa, koska osallistujia ei ole. Silloin 1970 –luvulla omakotiyhdistyksen pikkujoulut ja muut kulttuuririennot kokosivat ihmiset yhteen. Nyt emme saa edes yhtä linjaautollista ihmisiä mukaan, kun moniin rientoihin lähdettiin 40 vuotta sitten useilla linja-autoilla. 2. Millaista toimintaa omakotiyhdistys järjestää tällä hetkellä? - Keskiviikkoisin Patoseudun toimintakeskuksella on tuolijoogaa ja perjantaisin tunnin jokaisella on mahdollisuus lähteä ohjatulle sauvakävelylle. Kahden viikon päästä meillä on talvitapahtuma alueen

lapsille. Keväällä järjestämme aina siivoustalkoot. 3. Mitä muuta ohjelmaa on odotettavissa tänä vuonna? - Omakotiyhdistys täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Juhlimme tätä asiaa syksyllä. 4. Kuinka paljon Teillä on jäseniä? - Tällä hetkellä yhdistyksessämme on 200 jäsentä. Olemme Lahden alueen suurin omakotiyhdistys. Kevätkokouksessa haluamme antaa myös uusille jäsenille yhden vaikutuskanavan lisää. Luottamusasemiin on helppo päästä. 5. Miksi jäseneksi kannattaa liittyä? - Tällaisen organisaation tulee olla olemassa, jos ongelmia kohdistuu asuinalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Aina silloin tulee olla iskussa ja jonkun tulee olla puhemies kaupungin suuntaan. 6. Huolettaako Patomäen asukkaita tällä hetkellä mikään asia? - Vastustimme kehätietä loppuun saakka, mutta nyt se on rakenteilla. Olisimme halunneet Renkomäen linjauksen, koska se oli halvempi. Alueen kaikki katuremontitkin valmistuivat viime kesänä, joten lintukodossamme on kaikki varsin hy-

Lahden johtamista tarkastellut toimikunta ehdottaa väliraportissaan pormestarimalliin siirtymistä. Pormestareita saattaa tulla samalla kerralla jopa neljä. vin. Ehkä muutama postilaatikko on väärässä paikassa katuremontin jäljiltä, mutta siinä ovat suurimmat huolemme. 7. Millainen asuinalue Patoseutu on? - Tämä on rauhallinen asuinalue lähellä moottoritietä ja kaikkia Launeen marketkeskittymiä. Täällä saat asua rauhassa ilman, että naapurit tai liikenteen melu häiritsee. 8. Onko alueella tapahtunut jo sukupolvenvaihdos? - Moni täällä lapsuutensa viettänyt aikuinen on palannut takaisin. Täältä on helppo liikkua Helsingin suuntaan tai muualle Päijät-Hämeeseen. 9. Missä yhdistys kokoontuu? - Patoseudun toimintakeskus on meidän yhteinen kokouspaikka, jossa on myös mahdollisuus järjestää muutakin toimintaa. 10. Mitä haluaisit parantaa patoseutulaisten palveluissa? - Toivottavasti bussilinjojen reittejä hieman tarkastellaan. Olisi mukavaa, jos vanhempi väki myös pääsisi esimerkiksi Citymarketiin ja Prismaan bussilla. Petri Görman

Kiinteistöverot herättivät edellisen kerran yhteisöä TUOMO TORKKEL ON ollut tämän vuosikymmenen Patoseudun omakotiyhdistyksen hallituksessa mukana. Torkkel muutti perheineen asuinalueelle vuonna 1980. - Patomäen puolella on paljon eläkeläisiä, mutta Vartiolaaksossa asuu nuorempaa väestöä. Viimeksi patoseutulaisia yhdisti kiinteistöveron nostouhkaus muutama vuosi sitten.

- Onneksi meidän verorasitus kasvoi vain hieman. Onnistuimme siis vaikuttamaan päättäjät ja peruivat veronkorotukset. Torkkel muistaa, kuinka Patoseudulla järjestettiin aikoinaan hiihtokilpailuja ja siellä oli myös liikuntapaikkoja urheilua varten. - Onneksi meillä on vielä tuo pururata, jossa tulee itsekin liikuttua. Hiihtokilpailut ja liikuntapaikat ovat jo historiaa valitet-

tavasti Yksi toive Torkkelilla on kehätien rakentajille. - Toivottavasti latuyhteydet Liipolaan ja Renkomäkeen säilyvät rakennusvaiheen jälkeen. Niin ja uimahalli olisi myös mukava saada Launeelle jo seuraavalla vuosikymmenellä.

Petri Görman

Toimikunta ehdottaa pormestareita Lahteen Kaupunginvaltuusto tekee lopullisen päätöksen LAHDEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄ TARKASTELLUT luottamushenkilöiden toimikunta antoi väliraporttinsa. Toimikunta kokoontui kaikkiaan kahdeksan kertaa. Toimikunnan enemmistö ehdottaa, että Lahdessa siirryttäisiin pormestarimalliin. Ehdotetussa mallissa pormestari toimii sekä kaupunginjohtajana että kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Sen lisäksi on tarkoitus valita kaksi tai kolme apulaispormestaria. Malli on tarkoitus ottaa käyttöön seuraavien kuntavaalien jälkeen, kesäkuussa 2021. Sitä ennen valitaan huhtikuun lopussa eläkkeelle jäävälle kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirralle väliaikainen seuraaja, joka siirtyy kaupungin kansliapäälliköksi, kun pormestari aloittaa. Toimikunta näkee pormestarimallin etuna luottamushenkilöiden päätösvallan vahvistumisen. Toimikunta uskoo, että tässä mallissa asioiden valmistelu siirtyy virkamiehiltä entistä enemmän luottamushenkilöille ja että isot asiat saadaan nykyistä aikaisemmin valtuustoryhmien käsittelyyn. Toimikunta on tuonut esiin myös pormestarimallin heikkouksia. Mallia vastustavat epäilevät, että valta keskittyy kahdelle tai kolmelle puolueryhmittymälle. Organisaatio tulee kasvamaan pormestarimallissa, koska syntyy yksi uusi johtoporras ja epäilijät arvelevat, että pormestarille ja apulaispormestareille tarvitaan lisää avustavaa henkilökuntaa. Lisäksi kansliapäällikkö tarvitsee omat apujoukkonsa. Uu-

den organisaation pelätään olevan nykyistä mallia huomattavasti kalliimpi. Vaarana keskittyminen Epäilijöiden mielestä kuntavaaleista saattaa tulla pormestarivaalit, jossa äänet keskittyvät pormestariehdokkaille tai mahdollisesti sellaisiksi pyrkiville. Joidenkin mielestä heikkoutena on myös se, että kaupunginvaltuustoon syntyy valtaa käyttävä enemmistö ja vähemmistöön jätetty oppositio ja tätä kautta poliittiset riitaisuudet saattavat nousta pinnalle. Pätevistä pormestariehdokkaista voi tulla pulaa, koska pormestari on määräaikainen, vaalikaudeksi valittava, ja kaikilla pätevillä hakijoilla ei ole mahdollisuutta soveltaa omaa työelämäänsä hakeakseen pormestariksi tai apulaispormestariksi. Johtamisjärjestelmätoimikunta antaa lopullisen toimintaesityksensä maaliskuun lopussa. Sitä ennen Lahden kaupunginvaltuuston on päätettävä kokouksessaan, siirrytäänkö Lahdessa pormestarimalliin vai ei. Joka tapauksessa edessä on uuden kaupunginjohtajan hakeminen. Jos pormestarimalliin siirrytään, niin hän siirtyy seuraavien kuntavaalien jälkeen Lahden hallintoa ja henkilöstöä johtavaksi kansliapäälliköksi. Tähän asti on kuulunut mielipiteitä, jonka mukaan tällä hetkellä kaupungin hallintoa ei johda oikein kukaan, koska johtaminen on hajautettu eri tasoille. Lasse Koskinen

Omalähiö 9.2.2018  
Omalähiö 9.2.2018  
Advertisement