Issuu on Google+

oulu.vas.fi

syksy 2012

Löydä

a m o ehdokkaasi s.8-11


Pääkirjoitus

Jaetaan rahat!

Kuntavaalit järjestetään lokakuun lopulla. Ehdokkaita silmäillessä ja sitä oikeaa etsittäessä huomaa, että puolueissa on eroja. Ja ehdokkaissa. Konsensus ei ole ainoa vaihtoehto, vaikka tuntuu olevan Oulussa suosittu.

Kuntavaalien myötä avautuu tilaisuus kasvattaa muutoksentekijöiden joukkoa. Tällä hetkellä Oulussa on 11 Vasemmiston valtuutettua, Oulunsalossa 6, Haukiputaalla 9, Kiimingissä 6 ja Yli-Iissä 3. Uuden Oulun Vasemmisto tavoittelee uuteen, 67-jäseniseen valtuustoon vähintään 13 paikkaa. Vasemmistolla on asettaa Oulussa 100 erilaista ehdokasta tarjolle. Mukana on niin työntekijöitä, yrittäjiä, eläkeläisiä kuin nuoriakin. Nyt valitaan valtuusto, joka päättää Uuden Oulun alueen asioista. Kysymys on rahan jakamisesta. Tulevien valtuutettujen arvot määräävät myös, miten uusi valtuusto tulee jakamaan rahojaan. Kyse on valinnoista. Äänestämättä jättäminen tarkoittaa sitä, että joku muu päättää puolestasi.

Yhteistä Vasemmiston ehdokkaille on tarve pitää laadukkaista julkisista palveluista kiinni ja järjestää ne niin, että myös jokaisella Kiimingin, Haukiputaan, Oulunsalon ja YliIin asukkaalla on mahdollisuus hyödyntää kattavaa palveluverkkoa kirjastoineen, terveyskeskuksineen ja liikuntapaikkoineen – riittävän lähellä. Uusi Oulu ei saa tarkoittaa keskittymistä Oulun ydinalueeseen. Uusi Oulu voi tarkoittaa uusien mahdollisuuksien avautumista, jos niin halutaan. Esimerkiksi joukkoliikenne on mahdollista laittaa uudelle tolalle. Bussiliikenteen kunnallistaminen olisi askel sen kunnollistamiseen. Myös alueella risteileviä raiteita on mahdollista ottaa käyttöön ja järjestää vaikkapa lähijunaliikennettä laajan pinta-alan kunnassa. Miksei raitiovaunujakin. Päätösvalta on pitkälti valtuutetuilla. Asukkaan, kuntalaisen ääni on pidettävä jatkossakin kuuluvilla, kansanäänestyksillä ja kaupunginosavaltuustoilla. Kun käsiteltävien asioiden määrä ja päätösten vaikutusalue kasvaa, soisi myös päätöksentekoelimien

lisääntyvän. Kuntalaisen on päästävä päättämään häntä koskevista asioista. Mutta ensin valitaan kuntavaaleissa ”asianajajat”. Vaalia vaalin perään, joku sanoo. Kuntavaalit koskettavat tavallista kuntalaista kaikkein lähimmin. Vasemmisto vaikuttaa vaalien välilläkin. Lautakunnissa muotoillaan päätöksiä konkreettisista asioita. Puolueen osastoissa tapahtuu koko ajan. Meillä on lisäksi puolueen nuorisotyötä tekevä Vasemmistonuoret ja naisjärjestö Vasemmistonaiset. Ellei vaaleissa vaikuttaminen riitä, lähde mukaan puoluetoimintaan. Aivan kuin kuntavaaliehdokkaat ovat tavallisen ihmisen arjen asiantuntijoita, myös toimiminen puolueessa tarvitsee samanlaisia arjen eksperttejä. Kyse ei ole rakettitieteestä, vaan jostakin paljon merkittävämmästä: jokaista kuntalaista koskevien asioiden hoitamisesta.

Tero Kaikko

. . . ä t t e , ö k t i Ties

m a aha

isäisi ista 89 % l a k k o d ta? h e ton len opetus ie k n ...Vasemmis e m o u avaa s lle annett ji a t t u u m n

Puheenjohtajalta

Me asukkaat olemme Oulu. Monelle meistä oma kotikunta on tärkeä. Huoli ja pelko oman kunnan menettämisestä on luonnollista. Yksi on syntynyt Oulunsalossa, toinen Haukiputaalla ja kolmas Kiimingissä tai muualla. Lapsuuden muistot ja kasvamisen vuodet ovat meille kaikille asioita, jotka liittyvät omaan kotikuntaan ja yhteisöön. Tarkemmin miettiessä kuitenkin huomaa, että se ammattikoulu tai lukio tulikin itse asiassa käytyä toisessa kunnassa. Teatteri, elokuvateatteri tai uimahalli, jossa lapsena käytiin, olikin naapurikunnassa. Töissä ja kaupassa käymme ajattelematta sen enempää kuntarajoja. Vasemmiston lähtökohtana uuden Oulun rakentamisessa on tasa-arvo. Jokaisella kuntalaisella on oltava tasavertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kaupunkimme tulevaisuuteen. Vasemmisto lähtee kuntavaaleihin teemalla ”Me asukkaat olemme Oulu”. Näinhän se on. Kaupunkia tai kuntaa ei ole olemassa ilman asukkaita ja kuntalaisia. Uusi Oulu on olemassa vain meitä varten ja itse asiassa me asukkaat omistamme Oulun. Kun uutta Oulua rakennetaan yhteisillä verovaroilla, kuntalaisen on saatava rahoilleen myös vastinetta.

2

Uudessa Oulussa jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus hyvään elämään varallisuudesta, terveydentilasta, iästä, sukupuolesta, uskonnollisesta vakaumuksesta, syntytaustasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Kaupungin on tarjottava laadukkaat julkiset palvelut jokaiselle tulevalle oululaiselle. Tärkeintä on terveydenhuollon, vanhustenhoivan, lasten päivähoidon, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen hoitaminen. Lisäksi on huolehdittava kaupunkirakenteesta ja elinympäristöstämme ja luotava mahdollisuudet kulttuurille ja urheilulle. Liikelaitokset on säilytettävä kaupungin omistuksessa yhtiömuodosta riippumatta ja niistä koituvan hyödyn on tultava asukkaille esimerkiksi alempina hintoina.

Kuntatalous on muutenkin pidettävä omissa käsissämme. Meille kaikille niin tärkeät julkiset palvelut on tuotettava pääosin kunnan omana työnä, omalla henkilöstöllä ja omalla organisaatiolla. Vasemmiston mielestä ihmisten perustarpeet eivät saa olla voitontavoittelun väline. Tilaaja-tuottajamallin sijaan meidän on kehitettävä toimivampia palvelumuotoja. Uuden Oulun tulevia rakennushankkeita ei myöskään pidä toteuttaa kalliilla elinkaarimallilla. Nuorisotyöttömyyteen on tartuttava lujasti. Nuorten työpajatoimintaa on kehitettävä alueellisesti ja sitä kautta saada lisättyä työ-

pajapaikkojen määrää. Osana nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä tarvitaan myös lisää nuorisotiloja ja niiden aukioloaikoja on laajennettava viikonloppuihin. Myös ammatillisen koulutuksen puolella on paljon tehtävää. Ympärivuotisesta katujen ja teiden kunnossapidosta on huolehdittava koko Uuden Oulun alueella kaupungin toimesta – myös yksityisteillä. Tulevan valtuustokauden tärkeimpiä kysymyksiä tulee olemaan myös lähidemokratian parantaminen. Kuntalaisten mahdollisuus osallistua päätöksentekoon on turvattava vaalien välilläkin. Siksi meidän on edistettävä erilaisia kylä- ja asukastupatoiminnan malleja. Vasemmiston mielestä myös kansanäänestyksien käyttöä tärkeissä asioissa on lisättävä. Nyt kunnallisvaaleissa ratkaistaan, kuinka Uutta Oulua rakennetaan vaalien jälkeen. Ääni vasemmistolle on ääni sen puolesta, että jokainen Uuden Oulun kuntalainen saa tasavertaiset oikeudet ja mahdollisuudet olla mukana rakentamassa tulevaisuuttamme samoista lähtökohdista. Uusi Oulu on haasteita täynnä. Samalla se on täynnä myös mahdollisuuksia. Yhdessä me voimme vaikuttaa yhteisiin päätöksiin ja yhteen hiileen puhaltamalla tästä myös saadaan hieno lopputulos.

Rauno Hekkala Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtaja


Voittoja ja tavoitteita Uusi Oululainen kysyi, mitä Vasemmistoliiton valtuustoryhmät ovat saaneet aikaan kuluneella vaalikaudella kussakin Uuden Oulun alueen kunnanvaltuustossa: Oulussa, Oulunsalossa, Kiimingissä, Haukiputaalla ja Yli-Iissä. Valtuustoryhmien puheenjohtajat vastasivat, ja visioivat myös mitä tulevan Vasemmistoliiton valtuustoryhmän tulisi saada aikaan.

Oulu,

Risto Kalliorinne: ”Talouden sopeuttamistoimissa olemme huolehtineet kaupungin henkilöstön työpaikoista, sopimalla ettei irtisanomisiin tai lomautuksiin mennä ja huolehtineet, että taloustalkoissa veroratkaisut tehdään ensin ja säästöt palveluista minimoidaan. Lähipalvelujen puolesta olemme toimineet esim. koulukamppailuissa Kuivasjärvellä ja Herukassa tai vastustamalla Rajakylän laboratoriopalvelujen siirtoa Tuiraan. Olemme vaatineet lisää kunnallisia vanhuspalveluja, jonka tuloksena Rajakylän uusi hoivakoti avattiin vuonna 2011 ja Hollihaan palvelutalo jo pari vuotta aiemmin. Olemme huolehtineet, että perheiden Oulu-lisä säilyy ja ennaltaehkäiseviin palveluihin saadaan lisää rahaa.” ”Yksityistämistä vastaan olemme kamppailleet kaikin voimin ja sen tuloksena Oulun Energia on edelleen kunnallinen liikelaitos ja kaupungilla on vahva oma palvelutuotanto kaikilla kuntapalvelujen sektoreilla. Työllisyysasioissa olemme tapelleet lisää työllistämismäärärahoja ja herättäneet Oulun seudun keskeiset päättäjät ratkomaan tosissaan rakenne- ja nuorisotyöttömyyden ongelmia.” ”Jatkossa on tärkeää, että koko Uutta Oulua kehitetään tasapuolisesti ja lähipalvelut turvataan. Tulevina vuosina talous tiukkenee ja silloin on erityisen tärkeää, että pidämme huolta kaikista heikommista ja estämme kuntalaisten omaisuuden myynnin ja palvelujen yksityistämisen. On nimittäin varmaa, että muut puolueet esittävät talouden korjaamistoimina juuri näitä keinoja eli palvelujen karsintaa ja kiihtyvää yksityistämistä.”

Oulunsalo, Sinikka Vuoti:

”Saavutuksia on saatu aikaan hyvällä yhteistyöllä muiden ryhmien kanssa – ryhmien välinen hyvä yhteistyö on leimannut Oulunsalossa kulunutta vaalikautta.” ”Oulunsalon palvelulautakunnassa vasemmiston edustajat ovat olleet aktiivisia toimijoita kotiin tuettavien ja tuotettavien palveluiden parantamisessa vaalikauden aikana. Erityisen ylpeitä olemme siitä, että taloudellisesti tukalassa tilanteessakin olemme uskaltaneet lisätä työntekijöiden määrää ja näin ollen palkkakuluja. Olemme kuitenkin voineet todeta näin vaalikauden lopun lähestyessä, että nämä ratkaisut ovat olleet kan-

nattavia, sillä palkkakulujen lisääntymisestä huolimatta olemme tasapainottaneet sosiaali- ja terveyspuolen kuluja. Lisäksi asiakastyön laatu on parantunut.” ”Vasemmiston valtuustoryhmä on vahvasti vaikuttanut siihen, että talousarviossa on säilynyt raha yksityisteiden kunnossapitoon, joten myös haja-asutusalueen tiet on talvisin aurattu.” ”Odotuksiamme tulevalta Vasemmistoliiton valtuustoryhmältä Oulunsalon kannalta: Lähipalveluiden säilyminen, kouluverkon säilyminen ja Niemenrannan yläasteen toteutuminen, monipalvelukeskuksen toteutuminen, haja-asutusalueen elinvoiman säilyminen (mm. teiden talvikunnossapito), maaseutumaisen asumisen mahdollistaminen edelleen.”

Kiiminki, Paavo Paju

”Valtuustoryhmä on toiminut päättäväisesti kaikkia Kiimingin kunnan omien tehtävien ulkoistamisesityksiä vastaan, onnistuen estämään mm. palkanlaskennan ulkoistamisen.” ”Olemme tehneet kunnan talousarvion varjobudjetteja, esittäneet lukuisilla valtuustoaloitteilla parannuksia lasten, opiskelijoiden, nuorten, vanhusten tarpeisiin ja myös tehneet esityksen luopumisesta nykyisestä TI-TU mallista jonka katsoimme rajoittavan luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia kunnassamme.” ”Ryhmämme oli myös ratkaisevasti vaikuttamassa kunnan päätökseen lähteä mukaan ensi vuoden alussa lopullisesti toteutuvaan viiden kunnan liitokseen.” ”Tavoitteina Oulun uudelle valtuustolle ryhmä näkee tärkeäksi lähipalvelujen turvaamisen suuralueille, saada aloitteemme mukaisesti uimahalli Kiiminkiin, jatkaa yksityisteiden osalta Kiimingissä nykyisin käytössä olevalla mallilla, kehittää edelleen julkisten kulkuvälineiden käyttömahdollisuuksia ja torjua yhdistyvien kuntien nykyisten tehtävien ulkoistamista.”

Haukipudas, Teuvo Ukkola:

“Olemme saavuttaneet koulu- ja päiväkotiverkoston erinomaiseen kuntoon. Vanhusja hoivapalvelut ovat parantuneet merkit-

tävästi, vaikka parannettavaa vielä on. Hoivatakuu ja hoitoon pääsemisen nopeus olisi näissäkin ollut merkittävä askel parempaan.” ”Haukiputaan Simppulan aluetta, jossa sijaitsee nykyisin terveysasema, tulee kehittää hyvinvoinnin monipalvelukeskukseksi. Sinne tulee siirtää tilapäistiloissa toimiva sosiaalitoimisto. Samalle alueelle tulee rakentaa kunnallinen tehostetun palveluasumisen yksikkö ja muutakin palveluasumista. Nämä tulisi huomioida hyvinvoinnin palveluverkkosuunnitelman valmistelutyössä.” ”Virpiniemen aluetta tulisi kehittää urheilun ja vapaa-ajan toimintoihin huomioon ottaen kunnanvaltuuston jo vuonna 2010 hyväksymä Annamäki-Isoniemenkangas-käyttösuunnitelma. Sinne voisi rakentaa hiihtoputken, huvipuiston kylpylä-hotelleineen sekä muuta vapaa-aikaan liittyviä toimintoja. Myös alueelle suunnitellut tuulivoimapuistot tulee rakentaa.” ”Martinniemeä, Asemakylää ja muitakin alueita tulee kehittää tasapuolisesti esim. bussiliikenteen, kevyenliikenteenväylien ja tievalaistuksen osalta sekä palauttaa joitakin lähipalveluja. Haja-asutusalueille tulee sallia täydentävää rakentamista.” ”Lähidemokratiaa on kehitettävä muun muassa asukasyhdistystoiminnalla ja asukastuvilla. Kansankäräjät on otettava lähidemokratiakäyttöön yhdistyvissä kunnissa. Kansankäräjiä pitäisi alueella järjestää 2-3 kertaa vuodessa.”

Yli-Ii,

Seppo Alatalo: ”Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on YliIissä 3-henkinen. Itse olen ollut keskuskoulun rakentamistoimikunnan puheenjohtajana. Teknisten aineiden koulutilat on rakennettu viimeisen neljän vuoden aikana – uudet tilat kotitaloudelle, ATK:lle, puu- ja metallitöille. Se on noin 4-5 miljoonan euron hanke. Suurempi työ on edessä, koska kaikki muut koulutilat purettiin. Rakentaminen alkanee ensi vuonna. Noin 5 -7 miljoonan euron hanke. Tätä koulurakentamista olemme olleet viemässä eteenpäin.” ”PALKE eli palvelukeskus on myös saneerattu menneen neljän vuoden aikana. Kuntaliitosneuvottelut ja kokoukset ovat vieneet energian muuhun työhön. Sama sairaus Keskustalla. Aneeminen kausi.”

Vanhuspalvelulaki budjettiriihen kova pala

Syksyn budjettiriihessä kovin vääntö käytiin vanhuspalvelulaista. Neuvotteluiden ollessa kiivaimmillaan vanhuspalvelulaki näyttäytyi monille pelkkänä hallituspuolueiden kiistelynä desimaaliluvuista. Moni kysyikin ihan oikeutetusti saatiinko mitään vanhuspalvelulaki edes aikaan. Lähihoitajana on ilo todeta, että laki valmistuu hyvää vauhtia ja se on tarkoitus saada voimaan ensi kesänä. Ikäihmisten hoitoon ja hoivaan lisättiin 20 miljoonaa euroa aikaisempaan verrattuna, mikä mahdollistaa noin 700 uutta työntekijää vanhuspalveluihin. Saimme monia parannuksia kotihoitoon ja laatusuosituksiin. Myös omaishoitoon saimme lisää rahaa ja sen myötä yhä useampi saa mahdollisuuden rahalliseen tukeen ja vapaapäivien pitämiseen. Itse olisin mieluusti nähnyt hoitajamitoituksen kirjattuna lakiin. Se olisi ollut niin laitoshoidossa olevien ihmisten kuin hoitajienkin kannalta suuri parannus. Pidänkin tärkeänä ministeri Guzenina-Richardsonin kunnille antamia tiukkoja määräyksiä noudattaa suosituksia. Kuntien toimia seurataan ja seuraavan kerran hoitajamitoitusta ja sen tarvetta kirjata lakiin tarkastellaan uudelleen vuonna 2015. Tämän kompromissin kanssa voin elää. Lain myötä myös terveyspalveluista tuttu hoitotakuun periaate ulotetaan myös vanhuspalveluihin ja se koskee kaikkia ikäihmisiä. Kunnissa on huolehdittava siitä, että jokaisen iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja tukitoimien tarve arvioidaan kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa, ja samalla laaditaan myös palvelusuunnitelma. Koti- ja laitoshoitoa kehitetään tasapainoisena kokonaisuutena, omaishoitoa unohtamatta. Omaishoitoon ja sen kehittämiseen on varattu 10 miljoonaa euroa. Nämä eivät ole mitättömiä parannuksia, vaikka lopputulos ei ollutkaan täysin se, mitä Vasemmistoliitto lähti ajamaan. Nyt onkin erityisen tärkeää valita kuntapäättäjiksi henkilöitä, joilla on arvot kohdillaan. Kuntapäättäjät vastaavat viime kädessä siitä, millaista kuntaa rakennetaan. Kunnat eivät yksin selviä lain antamista uusista velvoitteista, vaan valtion on osallistuttava niiden rahoitukseen. Vanhuspalvelulain toteutuminen vaatii riittävän henkilömitoituksen ja muun panostuksen niin laitoshoidon kuin kotihoidonkin puolelle. Hoivatyön houkuttelevuutta täytyy lisätä, sillä se on koko toiminnan jatkuvuuden elinehto. On tärkeää, että arvokasta hoivatyötä tekevien jaksamisesta huolehditaan, sillä ilman heitä meillä ei olisi vanhustenpalveluita ollenkaan. Aino-Kaisa Pekonen Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja

3


Viinivaara rauhaan ja kansanäänestyksiä, kiitos! Oulun Vasemmiston ehdokkaat vastasivat Uuden Oululaisen kymmenkohtaiseen kyselyyn. 6. Onko tarpeen järjestää maahanmuuttajille lisää suomen kielen opetusta?

1. Tarvitaanko Korvensuoralle yhtenäinen peruskoulu? Kyllä 77 %, Ei 9 %, Ei osaa sanoa 11 %, Ei ota kantaa 3 % Yli kolmasosa kyselyyn vastanneista Vasemmiston ehdokkaista kannattaa koulun rakentamista. – Nykyään Korvensuoralta mennään yläkouluun Merikoskelle saakka. Erityisesti oppilaiden kannalta olisi hyvä käydä koko oppivelvollisuusikä samassa koulussa. Sehän ei estä (Uuden) Oulun koulujen muuta yhteistyötä. – Lähipalveluja tarvitaan joka puolella uutta Oulua. Oppilaspaine kohdistuu muutoin muualle ja luokkakokoja joudutaan entisestään kasvattamaan. – Ei. Mikäli yhtenäinen peruskoulu tarkoittaa pienten koulujen lakkauttamista ja yhden massiivisen yksikön rakentamista. – Asia pitää selvittää. Mikä tulee olemaan alueen asukastilanne lähitulevaisuudessa ja pitkällä aikajänteellä? Jos siltä näyttää, että tarvetta on, niin hanke pitää toteuttaa. Korvensuora on kehittyvä alue ja tarvitsee yhtenäisen peruskoulun.

3. Onko Oulun joukkoliikenne kunnallistettava? Kyllä 65 %, Ei 15 %, Ei osaa sanoa 16 %, Ei ota kantaa 4 % 65 prosenttia ehdokkaista kunnallistaisi Oululaisen joukkoliikenteen. – Kyllä. Joukkoliikenne pitäisi suunnitella samassa pöydässä kaavoituksen kanssa. – Ei. Siihen ei ole varaa. Väestö on liian hajallaan jotta homma olisi järkevää. Lippujen hintaa voi kyllä jollain tavalla helpottaa. Kallista on! – Oulun joukkoliikennettä on uudistettava ekologisempaan ja käyttäjille edullisempaan suuntaan. Kunnallistaminen on varteenotettava vaihtoehto. – Ehkä, mutta ennen kaikkea on huolehdittava kaupungin rahallisen joukkoliikennetuen lisäämisestä.

Kyllä 89 %, Ei 4 %, Ei osaa sanoa 7 %, Ei ota kantaa 0 % Lähes kaikki, yhdeksän kymmenestä ehdokkaasta, järjestäisi maahanmuuttajille lisää kielikoulutusta. – Kyllä. Suomen kielen hallitseminen helpottaa asiointia, työn saantia sekä muuten sopeutumista. Mielestäni sopeutuminen ei kuitenkaan tarkoita oman kulttuurin hylkäämistä. – Kyllä. Kieliopetus on kotoutumisen edellytys. Erityisesti kotona lapsia hoitavien maahanmuuttajaäitien kielenopetusta on lisättävä. – Kyllä. Käsitykseni mukaan kielen opetus ei ole riittävää, mutta kielitaito on välttämätöntä, että maahanmuuttajat pääsevät paremmin osaksi suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. – Kielen oppiminen ei ole aina tuntimääristä kiinni - kaikilla ei ole hyvä kielipää. Kielen opetukseen liittyy myös laajempi kielialueen kulttuurin opetus. Tärkeintä on, että oppija saa alkuun riittävät taidot vuorovaikutukseen yhteiskunnassa - tämä edistää kielenoppimista myös kurssien jälkeen.

2. Haluatko ottaa Viinivaaran pohjavesialueen käyttöön?

4. Tarvitaanko Uimahalli ennemmin Kiiminkiin kuin Oulun Linnanmaalle?

7. Tarvitaanko Rotuaarin aukiolle pyöräparkki?

Kyllä 12 %, Ei 75 %, Ei osaa sanoa 8 %, Ei ota kantaa 5 %

Kyllä 32 %, Ei 29 %, Ei osaa sanoa 24 %, Ei ota kantaa 15 %

Kyllä 74 %, Ei 21 %, Ei osaa sanoa 1 %, Ei ota kantaa 4 %

Kolme neljästä ehdokkaasta jättäisi Viinivaaran rauhaan ja varmistaisi hyvän käyttöveden saannin muuta kautta. – Ei. Projekti on epäekologinen ja turha. Oulujoen pintavesien käyttö on Oulussa riittävää ja laadukasta. – Ei. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen selvityksen mukaan siitä koituisi peruuttamatonta haittaa mm. Kiiminkijoen Natura-alueelle. Sitä paitsi Oulussa on jo hyvä juomavesi. – Ei. Tärkein syy olla ottamatta pohjavettä Viinivaarasta on Natura-alueiden uhanalaisten luontotyyppien tuhoutuminen. Oulujokeen kohdistuva onnettomuuksien riski on myös todellisuudessa hyvin pieni. – Kyllä. Oulu ottaa käyttövetensä Oulujoesta ja puhdistaminen maksaa maltaita. Uusi rasitus koko Oulujoen vedelle ja alueelle ovat käyttöön otetut kaivokset. Rakentaminenkaan ei näy maisemissa toisin kuin tien rakentaminen. Ainakin tänä kesänä vettä on riittänyt joka lähtöön. Oulun kokoinen kaupunki tarvitsee päivittäin kymmeniätuhansia kuutioita käyttövettä. Se ei ole pullotavarana hoidettava homma.

Ratkaisuna uimareiden tilapulaan ehdokkaista joka kolmas rakentaisi uuden hallin Kiiminkiin, toinen kolmannes Linnanmaalle. – Kyllä. Palveluita pitää hajauttaa uuden Oulun alueelle. Oululle riittää kaksi uimahallia. – Jos joukkoliikenneyhteydet saadaan Kiimingistä Raksilaan ja Raattiin yhtä hyviksi kuin nykyisen Oulun pohjoisosista, kiiminkiläistenkään ei tarvitsisi yksityisautoilla. – Ei. Vaikea valinta, mutta Linnanmaa Pohjois-Oulun sydämenä ja opiskelijakeskittymänä on ensisijainen. – Ei. Tämä on kai yksi iäisyyskysymys alueella. Harkita pitää pitkään.

74 prosenttia ehdokkaista rakentaisi Rotuaarille pyöräparkin. Muita ratkaisuja etsisi joka viides. – Kyllä. Autoille tulee kallioparkki ja myös pyörille tarvitaan säilytyspaikkoja keskeisiltä paikoilta. – Kyllä. Pyöräkaupungissa polkupyörien saa ja pitääkin olla esillä. – Ei. Aukion voi rauhoittaa kaupunkilaisten olohuoneeksi ja tapahtumille. Kuitenkin Rotuaarin lähiympäristöön tarvitaan lisää pyöräparkkeja. – Mikä ettei, onko tilaa? Ei se niin ihmeellinen paikka ole koko Rotuaari.

5. Rakennetaanko Hietasaareen huvipuisto? Kyllä 16 %, Ei 70 %, Ei osaa sanoa 9 %, Ei ota kantaa 5 % Vasemmiston ehdokkaista liki 70 prosenttia on sitä mieltä, ettei Hietasaarta pidä tärvellä huvipuistolla. – Ei. Hietasaari on kaunis luonnonsaareke lähellä keskustaa. – Ei. Toivottavasti ei siis. Alue ei kestä huvipuiston liikennemääriä. Kalevalapark on tosin aivan riemastuttava idea. – Huvipuistolle on tarvetta ja Hietasaari on yksi vaihtoehdoista, mutta muitakin vaihtoehtoja kannattaa kartoittaa. – Kyllä, Ouluun tarvitaan joku kunnon nähtävyys myös lapsiperheille. Puisto ottaisi myös Nallikarissa majoittuvilta norjalaisilta ystäviltämme rahat pois. Samalla saataisiin säpinää Nallikariin.

Kyselyyn vastasi 75 ehdokasta sadasta. Prosenttiluvut on pyöristetty lähimpään tasalukuun.

4


8. Tarvitaanko lisää kunnallisia kansanäänestyksiä isoista asioista (kuten vaikka kallioparkki)? Kyllä 92 %, Ei 5 %, Ei osaa sanoa 3 %, Ei ota kantaa 0 % Kunnalliset kansanäänestykset saavat ehdokkailta murskakannatuksen, 92 prosenttia. – Kyllä. Isoissa asioissa päätökset eivät saa olla liian pienen piirin pyöriteltävissä. Isot asiat vaativat taakseen todellista demokratiaa. – Kyllä. Kunnallisilla ja alueellisilla kansanäänestyksillä voidaan mitata parhaiden asukkaiden mielipiteitä siitä, miten verovaroja tulisi käyttää. – Ei. Mutta valtuustoon pitää äänestää fiksumpi kokoonpano. – Kyllä nämä asiat pitää pystyä päättämään kaupunkien ja kuntien valtuustoissa. Joskus näissä ei aina saa yksimielistä päätöstä. Turpiinkin on lysti joskus saada.

 10. Jos vaihtoehtona on palveluiden alasajo, korottaisitko ennemmin kuntaveroa?

9. Haluaisitko vielä lisää lähikuntia liitettäväksi Suur-Ouluun? Kyllä 17 %, Ei 56 %, Ei osaa sanoa 15 %, Ei ota kantaa 12 % Hieman yli puolet vastaajista suhtautuu negatiivisesti uusiin kuntaliitoksiin Oulun kohdalla. – Ei. Ei ainakaan ennen kuin yhteiselo nykyisten kuntien kanssa saadaan sujumaan. – Ei tässä vaiheessa. Nyt pitää olla malttia. Tämäkin Uusi Oulu on ihmeellinen tuote. Taloudenhoito täysin arpomista, samoin henkilöstön tehtävien järjestämiset ja muokkaamiset. Nyt kannattaa puolin ja toisin hakea lähestymiskieltoa! – Kunnat tekevät päätökset itsenäisesti, mahdollisesti juuri paikallisten kansanäänestysten tukemana. – Kyllä. Ympäristöongelmat ja saasteet eivät tunne kuntien rajoja. Suur-Oulussa jokainen kunta ei pääsisi kaavoittamaan omia peltomarkettejaan. Täytyy kuitenkin pitää huolta etteivät lähipalvelut pääse huonontumaan.

Kyllä 93 %, Ei 3 %, Ei osaa sanoa 1 %, Ei ota kantaa 3 %

% %

93 prosenttia ehdokkaista korottaisi kunnallisveroa ja säästäisi siten palvelut. – Kyllä. Palveluiden ja tukien leikkaus koskee aina ensin ja suurimmin pienituloista. Kuntaveron korotus olisi solidaarisempi tapa kohentaa taloutta, jo pieni nosto vaikuttaa kaupungin kassaan, muttei niin kovasti duunarin lompsaan kuin esim. terveyspalvelun kertaosto yksityiseltä. – Kyllä. Myös yhteisöverot tulevat pienenemään Oulussa, joten verojen korotuspaineita on. Yhteisellä poliittisella tahdolla voisi voittoa tuottavilta liikeyhtiöiltä tulouttaa osa voitosta kaupungin kassaan. – Kyllä. Kunnan julkiset palvelut ovat elinehto monen pienituloisen kannalta. Siksi niitä on aina vaalittava. – Ei. Pitää puuttua myös johtamiseen ja tehtäväkuvien tarkistamiseen. Kyllä kuntalaisenkin kukkaroon pitää joku euro jäädä. Työt ja tehtävät tulee hoitaa. Serpentiinejä voi leikata ja poistaa!

! t i l a a v s i l l a n n Ku 0. 7. – 23.1 1 s y t s oääne 0. Ennakk ivä 28.1 ä p i l a a V

Nuorisotyöttömyys alas:

ehdokkaiden ratkaisut Uusi Oululainen kartoitti Vasemmiston ehdokkaiden lääkkeet kaupungin korkean nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi. Ehdokkailta pyydettiin yhtä konkreettista ehdotusta Uuden Oulun nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Poimintoja ehdokkaiden vastauksista: Nuorisotiloja lisää ja työpajatoimintaa tehostettava. Nuorisomäärärahoja korotettava. Oulun kaupungin tulisi avustaa rahallisesti sosiaalisia yrityksiä, jotka työllistävät ja auttavat syrjäytyneitä nuoria. Tulisi perustaa uusia sosiaalisia yrityksiä ja työpajoja työllistämään nuoria. Työpajoista voisivat nuoret saada myös neuvoja arkipäivän ongelmiin. Oppisopimuskoulutusta on lisättävä. Siitä on maksettava taitojen lisääntyessä parempaa palkkaa. Alueen yritykset tulee saada ottamaan ainakin yksi nuori työtön hommiin joko kepillä tai porkkanalla. Ouluun saatava nuorisotyöpajakeskus. Lisäksi mm. kouluterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa olisi parannettava, jotta koulun kesken jättäviä pudokkaita syntyisi mahdollisimman vähän. Sosiaalista luottoa pitäisi myöntää, ilman että hakija joutuu realisoimaan kaiken omaisuutensa. Tarvittaisiin useampia keinoja nuorten työpaikkojen synnyttämiseksi. Yksi niistä on

yksinkertaisesti nuoriin kohdistuvan ylimielisyyden ja välinpitämättömyyden poistaminen. Itse pohdiskelen nuorten osuuskuntatoiminnan mahdollisuutta. Kukaan ei pärjää yksin, ei nuoret eikä yrittäjät. Rahanpuute syrjäyttää. Siksi riittävä toimeentulo ja palvelut on taattava. Työpajojen rinnalle tarvitaan uusia kokeiluja, esimerkiksi pelisuunnittelupajoja tai yritysideointia. Työhönvalmennuksella kiinni työmarkkinoille! Nuorilta on itseltään kysyttävä mitä he haluavat. Ennen kaikkea on annettava mahdollisuus tarpeen vaatiessa kokeilla vaikka useampaa työtä, tai koulutusta joustavasti. Kaikistahan ei tule lääkäreitä tai insinöörejä tai puuseppiä. Mestari-kisälli-mallilla ja näyttötutkinnoilla tutkinto myös niille, jotka eivät viihdy koulun penkillä. Matalan kynnyksen työpajoja lisää, esimerkiksi kierrätykseen. Kaupungin ohjattava aktiivisemmin nuoria YTYÄ:lle. Luovat alat ja kolmas sektori on nähtävä nuorten työllistäjänä ja huomioitava koulutuspaikkoja, kunnan vetovoimatekijöitä ja työllistämishankkeita mietittäessä.

Kaikille 15-18 vuotiaille tarjotaan kesätyöpaikka. Antaa nuorille kokemuksia työelämästä ja helpottaa työpaikan hakemista myöhemmin. Nuorten työpajatoimintaa kehitettävä ja turvattava Weeran verstas – tyyppisten toimintojen jatkuminen. Syrjäytymisen ehkäisy alkaa ennen kouluikää (Hannu Rintasen väitös). Kaikki 4-vuotiaat kutsuttava neuvolatarkastukseen vanhempineen. Koulukiusaamisen ehkäisyyn panostettava Kiva-koulu –menetelmän käyttöönotolla kaikissa Oulun kouluissa. Uudessa Oulussa tyhjilleen jäävät virastorakennukset nuorille omaehtoisiksi toimintakeskuksiksi. Jokaiselle peruskoulun päättävälle taattava jatko-opiskelu- tai työpajapaikka Kainuun mukaisesti.

löitävä enemmän monimuotokoulutusta, joissa on enemmän työssäoppimista jne. Kaikille on taattava mahdollisuus ensimmäiseen työpaikkakokeiluun. Siitä nuoret saavat pontta työelämään. Lisää etsivää nuorisotyötä. Taide- ja kulttuurialan ja nuorisotyön yhteistyömahdollisuudet perusteelliseen syyniin. Nuoret harrastusten pariin varhaisessa vaiheessa. Yhteisöllisyys ehkäisee syrjäytymisen ja antaa valmiudet koulu- ja työelämään. Palkataan ammattiin valmistuneita vuoden pestiin kaupungin liikelaitoksiin ja yhtiöihin oikean työkokemuksen hankkimiseksi. Asetetaan kiintiöksi vaikka 300 henkilöä. Näin valmennetaan nuorta sukupolvea astumaan eläkkeelle siirtyvien paikalle.

Rahaa ja kunnon resursseja suunnattava nuorten töihin yritystukien sijaan, esim. luomalla ympäristösuojelullisia työpaikkoja saataisiin luotua kaksinkertaisesti Oulua hyödyttävä tilanne. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja ennaltaehkäisemään syrjäytymistä! Koulutus on ykkösasia nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn. “Väliinputoajanuorille” on räätä-

5


Vasemmistosta löytyy

valinnanvaraa

Ehdokkaat ovat valmiina loppukiriin. Arvoimme sadan ehdokkaan joukosta haastateltavat neljään ryhmään. Haastattelimme ensi kertaa kunnallisvaaleissa ehdokkaana olevia, alle 30-vuotiaita, työelämän asiantuntijaehdokkaita ja eläkkeellä olevia ehdokkaitamme.

Vasemmiston uudet ehdokkaat kaipaavat Ouluun toimivampaa joukkoliikennettä toteutuvat kaupunginosavaltuustot olisivat kokeilemisen arvoisia myös Oulussa. Hilkka Haaga näkee, että liittyvät kunnat tuovat uusia käytäntöjä yhteiseen valtuustoon. Julkisuudessa on keskusteltu politiikan virkavaltaisuudesta ja virkamiesten vallasta Oulussa. Juha Sarastamo kääntäisikin kehityksen päinvastaiseen suuntaan. – Valtuustolla pitäisi olla enemmän vaikutusvaltaa, hän linjaa. Myös Virpi Honkanen kokee demokratian tärkeäksi ja katsoo, että kuntaliitosten yhteydessä olisi kehitettävä uusia vaikuttamiskanavoita. Tulevaisuuden Oulua rakentamassa Juha Sarastamo, Hilkka Haaga, Mari Vähäkuopus ja Virpi Honkanen ovat uusia ehdokkaita. Vasemmistolla on asettaa ehdolle Uuden Oulun kuntavaaleihin reilut 30 ensikertalaista. Heistä Hilkka Haaga, Juha Sarastamo, Virpi Honkanen ja Mari Vähäkuopus lähtevät innolla vaalitaistoihin. Oulusta löytyy parannettavaa Kuntapolitiikan asiat ovat lähellä ihmisten arkipäivää. Ehdokkaita ajoikin ehdolle halu vaikuttaa lähiympäristönsä asioihin. Tuoreelle Vasemmistoliiton jäsenelle Hilkka Haagalle viimeinen sykäys oli esikoisen syntymän jälkeinen havahtuminen. – Olen osavastuussa siitä, minkälaisessa yhteiskunnassa minä ja kanssaihmisemme elämme, Haaga toteaa.

Ensikertalaisuudesta huolimatta ehdokkailta löytyy kokemusta vaikuttamistyöstä. Jo aiemmin Tampereella ehdolla ollut Juha Sarastamo kehuu Oulun pyöräteitä ja yleistä turvallisuutta mutta parannettavaa löytyisi byrokraattisessa tilaaja-tuottaja -mallissa, josta tulisi hänen mukaansa luopua kokonaan. Virpi Honkasen näkee ongelmana yksityistämiset ja toteaa vastustavansa niitä ”ihan kypällä”. Vaikuttavampi valtuusto Uusi Oulu tuo mukanaan myös haasteita – kuten lähidemokratian toteutumisen. Vasemmiston uudet ehdokkaat kantavat huolta ihmisten vaikuttamismahdollisuuksista. Mari Vähäkuopuksen mukaan kuntalakiuudistuksessa mahdollisesti

Politiikkaa tehdään myös yksittäisiä valtuustokausia pidemmissä jaksoissa. Ehdokasnelikko visioi rohkeasti mieleistään Oulua vuonna 2020. Virpi Honkasen Oulussa tasa-arvo on tärkeässä osassa. – Siellä tasa-arvo ihmisten välillä toimii, vauvasta vaariin tai mummoon ihmisistä pidetään huolta, kuvailee Honkanen tulevaisuuden Ouluaan. Hilkka Haaga korostaa myös energiakysymyksiä ja katsoo, että vaihtoehtoiset energianlähteet voisivat toimia kaupungin vaurauden lähteenä. Joukkoliikenne on kuuma puheenaihe Uuden Oulun kuntavaaleissa. Koko ehdokasnelikko näkee parantamisen varaa niin reittien määrässä kuin lippujen hinnoissa. Mari Vähäkuopuksen tulevaisuuden Oulussa olisikin toimiva joukkoliikenne sekä hyväkuntoinen ja kattava pyörätieverkosto.

Nuorten arjen asiantuntijoita Oulun Vasemmistolla on tulevissa kuntavaaleissa 12 nuorta ehdokasta. Jari-Pekka Kanniainen, Heidi Huotari, Kaisa Vainio ja Tuukka Tervonen ovat valmiita tuomaan nuorten ääntä kuuluviin. Ääni kuuluu, valta uupuu Oulu on ikärakenteeltaan nuori kaupunki mutta valtuustossa tämä ei kuitenkaan näy. Vasemmiston nuoret ehdokkaat kokevat, ettei nuorten mielipiteillä ole tarpeeksi painoarvoa. – Nuorten ääni kyllä kuuluu, mutta sillä ei ole valtaa. Valtuustossa on aivan liian vähän nuoria aikuisia, toteaa Jari Pekka Kanniainen. Saman näkemyksen jakaa Kaisa Vainio, joka kaipaa tilanteeseen muutosta. –On selvää, että vanhemmilla ehdokkailla ei välttämättä ole hajuakaan nuorten elämästä, ongelmista ja tarpeista.

Kriittisimmin nuorisovaltuustoihin suhtautuu Tuukka Tervonen, joka toivoisi nuorten aktivoituvan kuntavaalien aikaan. – Nuorten pitäisi olla aktiivisempia vaalien aikaan ja äänestää nuoria ehdokkaita, Tervonen linjaa.

– Työn puuttuminen ei ole ainoa kipukohta. Tarvitaan paljon laajempia toimia nuorten hyvinvoinnin edellytysten parantamiseksi.

Työttömyysluvut laskuun

Nuorten syrjäytymisestä on käyty viime aikoina runsasta julkista keskustelua. Keskustelun sävy ja ratkaisuehdotukset eivät miellytä ehdokkaita. – Nuorten yhteiskunnallinen syrjäytyminen ja marginalisaatio ovat todellisia ilmiötä toisin kuin julkisuudessa on oikeiston osalta esitetty, Kanniainen sanoo. Tuukka Tervonen kuvailee oikeiston esityksiä pullantuoksuiseksi lässytykseksi. – Selvää on, että ilman yhteiskunnan isompaa panostusta nykyistä kehitystä ei katkaista, hän paaluttaa.

Nuorisolain määrittelemä alle 29-vuotiaiden joukko ei ole yhtenäinen ryhmä, joka jakaa samat ongelmat ja näkemykset maailmasta. Nuoret ehdokkaat kuitenkin nostavat esille työttömyyden nuorison yhteisenä ongelmana. – Työttömyys ja tekemisen puute, kommentoi Heidi Huotari nuorten ongelmia. Kaisa Vainio näkee ongelman laajempana kokonaisuutena.

Oikeistolta pullantuoksuista lässytystä

”Nuori, äänestä nuorta!” Ouluun valittiin vuonna 2009 ensimmäinen nuorisovaltuusto, jonka tehtävänä on ollut tuoda nuorten ääni päätöksentekoon. Ehdokkaiden mielestä nuorisovaltuustot ovat periaatteessa myönteinen asia, mutta epäilevät niiden vaikuttamismahdollisuuksia. – Ne ovat hyvä asia ja nuorten mahdollisuutta vaikuttamiseen täytyy lisätä, kommentoi Heidi Huotari. Jari Pekka Kanniainen kannattaa nuorisovaltuustojen vallan lisäämistä. – Niillä tulisi olla todellista valtaa esimerkiksi kaupungin budjettiin, jotta nuorten ääni olisi mukana varsinaisessa päätöksenteossa.

6

Jari-Pekka Kanniainen, Heidi Huotari, Kaisa Vainio ja Tuukka Tervonen, kaikki alle 30-vuotiaita.


Duunarin näkökulmaa valtuustoon Vasemmisto pitää näissäkin vaaleissa työntekijän asiaa esillä. Seppo Karjalainen, Karita Alanko-Ojala ja Seppo Lopakka parantaisivat kaupungin työnantajapolitiikkaa. Käytännön asiantuntijoita Oulun kaupunki on merkittävä työnantaja. Ehdokkaiden mukaan myös sen päätöksentekoon tarvitaan työntekijöiden näkökulmaa. – Käytännön työntekijät ovat oman alansa asiantuntijoita, joiden näkemys asioista on tärkeä tieto päätöksenteossa, Seppo Karjalainen toteaa. Samaa mieltä on Karita Alanko-Ojala, joka kokee työtekijöiden näkemyksen tärkeänä palveluista päätettäessä. – Julkisten palveluiden puolustajaa tarvitaan aina. Eroon määräaikaisuuksista Oulun kaupungin työnantajapolitiikassa ehdokkaat näkevät paljon parannettavaa. He panostaisivat työntekijöiden jaksamiseen ja kuuntelemiseen. – Oulu on hyvä työnantaja mutta aina löytyy parantamisen varaa. Työssä jaksamiseen on satsattava enemmän, Karjalainen linjaa. Karita Alanko-Ojala muistuttaa hyvän johtamisen merkityksestä. – Henkilöstöpolitiikkaan tulee kiinnittää huomiota ja tässä on johtaminen aivan avainasemassa. Seppo Lopakka lopettaisi työsuhteiden ketjuttamisen. – Määräaikaisuuksista on pyrittävä eroon. Yksityistäminen ei ole ratkaisu Julkisten palveluiden yksityistämisestä on virinnyt keskustelua kuntavaalien alla. Ehdokkailta privatisointi ei saa kannatusta.

Karita Alanko-Ojala, Seppo Lopakka ja Seppo Karjalainen tuntevat duunarin arjen. – Oman kunnallisen palvelutuotannon kehittäminen tulee jatkossakin olla ensisijainen vaihtoehto palveluiden tuottamiselle, Alanko-Ojala sanoo. Seppo Karjalainen tyrmää yksityistämiset eikä näe niitä ratkaisuna mihinkään. – On aloja, joita ei missään nimessä kannata kilpailuttaa. Yksityinen monopoli on täysin pois suljettu vaihtoehto. Nuorisotyöttömyys kuriin Nuorisotyöttömyys on tuttu ongelma Oulussa. Siihen ehdokkailta löytyy runsaasti ratkaisumalleja. Seppo Karjalai-

nen parantaisi yhteistyötä ammattiopistojen ja työnantajien välillä. – Oppisopimuskoulutusta on otettava käyttöön enemmän. Myös työnantajien ja ammattioppilaitosten välistä yhteistyötä on kehitettävä. Seppo Lopakka ottaisi käyttöön kisällisysteemin. Karita Alanko-Ojalan mukaan työtä nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ei ole tehty riittävästi. – Työpaikkojen kelpoisuusvaatimuksia tulisi tarkistaa, sillä korkeakoulututkinto ei ole välttämätön kaikkiin työpaikkoihin.

. . . ä t t e , ö Tiesitk

isi % järjestä 2 9 a t is a kk ton ehdo yksiä? ...Vasemmis anäänest s n a k ia is kunnall enemmän

Hyvinvointia kaiken ikäisille

– Omaishoidontuki ei ole korkea, vaikka se on yhteiskunnalle arvokasta ja hyvin monipuolista työtä, Kostet pohtii. Itse omaishoitajana toimiva Pirjo Käyhkö näkee tuessa muitakin ongelmakohtia. – Mikäli saa apua kotisairaanhoidosta, voi omaishoidon tuen saanti loppua, vaikka hoidon tarve saattaa lisääntyä, hän ihmettelee. Aika ajoin nostetaan esille vastakkainasettelua nuorten ja vanhusten välillä. Tämä ei ehdokkaiden mukaan ratkaise todellisia ongelmia. – Vastakkainasettelu on täysin turhaa. Hyvinvointiyhteiskunnan on huolehdittava joka ikäluokasta, Arja Kostet linjaa. Parempaa palvelua

Eläkeläiset Arja Kostet, Seppo Alatalo ja Pirjo Käyhkö haluavat parannusta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asioihin. Vasemmiston eläkkeellä olevista ehdokkaista Arja Kostet, Seppo Alatalo ja Pirjo Käyhkö eivät näe nuorten ja vanhusten vastakkainasettelua järkevänä. Reippaasti ääntä kuuluviin Uusi Oulu tulee olemaan ikärakenteeltaan nuori kaupunki. Vasemmiston ehdokkaiden mukaan eläkeläisten ääni kuuluu päätöksenteossa. – Oulussa on kaikenikäistä kansaa. Omillaan toimeentulevat ja asuvat saavat varmasti äänensä kuuluville monin eri tavoin, Seppo Alatalo toteaa. Ehdokkaat ovat yhtä mieltä siitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asioihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

– On selvääkin selvempää, että pienituloiset työkyvyttömyyseläkeläiset, jotka kamppailevat sairauksiensa kanssa, eivät jaksa kiinnostua yhteiskunnallisista asioista. Siksi valtuustoon tarvitaan heidänkin puolestapuhujia, Arja Kostet sanoo. Parannettavaakin on. Pirjo Käyhkö kaipaa valtuustoon myös eläkeläisten asiaa esillä pitäviä ihmisiä. – Jo muutama reipas eläkeläisten asioista kiinnostunut voi muuttaa Oulua paremmaksi, hän toteaa. Omaishoidon tukeen parannusta Omaishoidon tuen taso on puhuttanut pitkään Oulussa. Vasemmiston ehdokkaat näkevät siinä parantamisen varaa.

Ehdokkaat nostavat esille muun muassa terveyskeskuspalveluiden ongelmat. – Terveyskeskuksiin tulisi päästä kohtuuajassa, Seppo Alatalo sanoo. Käyhkön mukaan eläkeläiset jäävät joskus työssäkäyvien jalkoihin terveyskeskuksissa. – Myös kunnallisen erikoislääkärin luo on hankala päästä. Tulevaisuudessa ehdokkaat parantaisivat vanhusten hoitolaitosten tilannetta. – Oulun tulisi mitoittaa oikein hoitohenkilökunnan määrä ja sitä kautta parantaa vanhusten hyvinvointia, Käyhkö linjaa. Arja Kostet pitää hyvänä viimeaikaista keskustelua vanhusten laitoshoidosta ja kehottaa tarkastelemaan myös avohoidon tilan. – Toivon, etteivät avohuollon puolella olevat vanhukset jäisi keskustelussa huomiotta.

7


Alanko-Ojala Karita, 48 Pääluottamusmies

125

Valtuustossa tarvitaan julkisten palveluiden puolestapuhujia. Oulun kaupungissa on jo yhtiöitetty ja ulkoistettu toimintoja. Palvelujen järjestäminen tulee hoitaa kaupungin omana tuotantona. Auer Juho, 30 IT-insinööri

130

Uuden Oulun hallinto läpinäkyvämpään suuntaan, jossa kasvu tukee niin ihmisten kuin ympäristön hyvinvointia. Nuorten, työttömien ja syrjäytyneiden elämänlaadun parantaminen on minulle tärkeää. Eeli Kalevi, 61 Työsuhdeasiainhoitaja, eläkeläinen

135

Yksi tärkeimmistä vaaliteemoistani on vanhusten hyvinvoinnista huolehtiminen ja nuorten työllistämismahdollisuuksien parantaminen sekä koulutuspaikkojen lisääminen. Hanhela Jorma, 60 Sähköasentaja

140

Tilaaja-tuottaja malli ja tuplaorganisaatio purettava ja kunnan työt tehtävä omana edullisena ja laadukkaana työnä. Terveisin sähkäri.

Himanka Saija, 43 Nuoriso-ohjaaja, yrittäjä

145

Suurin huolenaiheeni Suur-Oulussa on pienten ihmisten äänen häviäminen. Monessa suurkunnassa on laita-alueiden ihmisten palvelut karanneet kauas ja vaikeasti tavoitettaviksi.

Alatalo Seppo, 67 Parkettimies, eläkeläinen

126

Uudessa Oulussa valtuuston tulee ottaa asioihin uudenlainen ote. Pidän tärkeänä että asiat hoidetaan läpinäkyvästi. Kaikilla kaupungin alueilla ihmisiä on kohdeltava tavalla joka on tasa-arvoista. Bark Marja Leena, 60 Siivooja

131

Aktiivinen lasten ja nuorten parissa toimiva ehdokkaasi.

Eilola-Jokivirta Markku, 41 Kunnossapitoasentaja

136

Oulun on pystyttävä pitämään huoli asukkaistaan ilman palveluiden ulkoistamisia. Oulu on loistava pyöräilykaupunki, kehitetään siitä vielä parempi.

Hanhela Lahja, 62 Palveluesimies

141

Kunnan omana tehty työ on kokonaistaloudellista. Lyhytnäköinen yksityistäminen vie ojasta allikkoon. Hyvät julkiset palvelut pitävät yhteiskunnan eheänä. Honkanen Virpi, 44 Valtiotieteiden tohtori, opettaja

146

PISTETÄÄN PALVELUT PAREMMIKSI! Mutta ei yksityistämällä. Emme halua kalliimpia, tehottomampia ja laadultaan huonompia palveluita. Kulttuuri kaikille, nuorille töitä ja tasaarvoista koulutusta!

Alavuotunki Jaakko. 32 Filosofian maisteri, toiminnanjohtaja

127

Uusi Oulu tarvitsee päättäjiä, jotka kykenevät katsomaan kvartaalien yli pitkälle tulevaisuuteen. Kohti reilumpaa, tasaarvoisempaa ja ihmisläheisempää Oulua! Björbacka Jonas, 19 Opiskelija

132

Ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Minulle tärkeitä asioita ovat muun muassa joukkoliikenteen kehittäminen, nuorten mielenterveyspalveluiden kohentaminen sekä Pateniemen lukion säilyttäminen. Grekelä Paula, 55 Aluepäällikkö

137

On tärkeää, että Vasemmistoliitto menestyy vaaleissa - ainoastaan siten voidaan puolustaa ja kehittää kuntalaisten palveluja ja koko kuntaa tasapuolisesti ja -arvoisesti.

142

Hautamäki Timo, 51 Vaihteenkorjaaja

Huittinen Vesa, 50 Näyttämömestari

147

Kulttuurin määrärahojen taso tulee vähintäänkin pitää ennallaan. Oulun suuralueiden kulttuuritapahtumat tulee säilyttää ja kehittää kaikkien kuntalaisten saataville.

Anttila Juhani, 62 Aikuiskouluttaja, eläkeläinen

128

Oulun laajeneminen edellyttää lähidemokratian kohentamista, alueellisia kaupunginosavaltuustoja sekä asukasyhdistysten toimenkuvan ja valtuuksien laajentamista.

133

Bulldra Monika, 57 Toiminnanjohtaja

Haaga Hilkka, 30 Medianomi

138

Päätöksenteon tulee keskittyä asukkaiden hyvinvointiin. Ihmiset nollasta sataan etusijalle investointeja tehtäessä! Leikkaukset syövät mahdollisuudet lapsilta, nuorilta, työikäisiltä ja vanhuksilta. Heinonen, Paavo J., 33 Päätoimittaja, taiteellinen johtaja

143

Kulttuurihipit. Kiljupunkkarit. Muusikkohampparit, maisterishumanistit. Mekkoihin pukeutuvat miehet. Työttömät, tempputyöllistetyt ja syrjäytyneet. Me olemme kaikki ihmisiä ja äänemme pitää kuulua. Huotari Anne, 52 Toiminnanjohtaja, sosionomiopiskelija

148

Oulun nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen tarvitaan uusia ratkaisuja. Niin myös terveyskeskusten jonojen purkamiseen! Tässä teille kokenut sosiaali- ja terveysasioiden ja työllisyyden tuntija!

Aro Sampsa, 36 Filosofian maisteri, taksinkuljettaja

129

Harrastelen kaikenlaista energiansäästöön liittyvää. Minulla on mm. täysin aurinkoenergialla toimiva grilli ja pihalle on tilattu tuulivoimala pörisemään. Ylläpidän www.saasto.fi - webbisivustoa. Diaz Castro Juan Miguel, 32 Opettaja

134

Why do we keep using representatives in the city council, when direct democracy is feasible with today’s technology? Give the voice back to the people! Haapala Juha, 56 Paperinvalmistaja

139

Työllisyys kaupungin ykkösasiaksi. Työ on parasta lääkettä syrjäytymisen ehkäisyyn ja elämän kokonaishallintaan. Kaupungin palveluiden saatavuus ja kehittäminen on paljolti kiinni elinvoimaisuudesta. Hekkala Rauno, 53 Varastotyöntekijä

144

Uuden Oulun rakentaja – Sinun tuellasi. Uusi Oulu on meidän kaikkien yhteinen projekti. Yhteen hiileen puhaltamalla tästä myös saadaan hieno lopputulos. Huotari Heidi, sit., 22 Kulttuuriosuuskunnan pj, opiskelija

149

Suoraa puhetta ja tekoja! Nuoret on saatava voimaan hyvin! Silloin tulevaisuuskin voi hyvin. Tulevan valtuuston on huomioitava uudet liitetyt pienemmät kunnat tulevissa päätöksissä!


Huotari Panu, 32 Teatteri-ilmaisun ohjaaja, osuuskuntayrittäjä

150

151

Elävät, monimuotoiset alueet synnyttävät virkeää kaupunkija maaseutukulttuuria. Solidaarisuus ja tasavertaisuus ovat hyvien päätösten tärkeimmät ohjaajat. Kulttuuriyrittäjä ihmisenä ihmiselle!

Härkönen Pertti, 62 Kloraattimies, eläkeläinen

Kailo Kaarina, 61 Filosofian tohtori, tietokirjailija

156

155

Uudessa Oulussa tulee varmistaa, etteivät vanhuspalvelut päädy teknologia- ja hoiva-alan suurbisneksen ponnahduslaudaksi, pelkäksi talouskasvun kaasupolkimeksi. Kanniainen Jari-Pekka, 28 Sosionomi AMK, opiskelija

160

Mielenterveyspalvelut kuntoon, osatyökykyiset mukaan työmarkkinoille. Amk-opiskelijoiden ja 2. asteen opiskeluterveydenhuolto kuntoon. Investointia julkiseen liikenteeseen ja hyvinvointiin. Kettunen Veikko, 72 Kuljetuspäällikkö, eläkeläinen

165

Eläkeläisellä on oikeus myös uudessa Oulussa mm. oikeaaikaisiin, kohtuuhintaisiin terveyspalveluihin, kattavaan joukkoliikenteeseen, esteettömään liikkumiseen, huolimatta liikuntarajoitteista. Kovalainen Sirpa, 56 Toimitusjohtaja

170

Kunnioitan jokaista kuntalaista, lasta, nuorta, miestä, naista. Esityslistalta asiat tutkin, ennen kuin päätökset hutkin.

Kallinen Maila, 57 Psykiatrian sairaanhoitaja

Karjalainen Seppo, sit., 55 Työsuojeluvaltuutettu

161

152

Juntunen Tomi, sit., 36 Pääluottamusmies

Kalliorinne Risto, 40 Kansanedustaja

157

Tärkeää on saada ikäihmisten palvelut kuntoon, turvata lähikoulut pienille ja halvemmat harrastusmaksut perheille. Uutta Oulua pitää kehittää tasapuolisesti ja yksityistämiselle laittaa stoppi! Kaveri Selma, 61 Kotiavustaja

162

Kuntatalous kuntoon järkevällä työn tekemisellä ja kuluja karsimalla. Tilaaja-tuottajamalli purettava. Päätetään minkä osan rakentamisesta, kunnossapidosta ja ylläpidosta kunta hoitaa omalla työllä.

Lähipalvelujen säilyminen syrjäisillä suuralueilla: koulut, terveyskeskus, vanhuspalvelut. Tasavertainen asioiden hoitaminen myös syrjäisille suuralueille. Pidetään huolta kaikista Kohonen Olli, 32 kuntalaisista! Filosofian maisteri, sairaanhoitajaopiskelija Koivuniemi-Iliev Lea, 60 Terveydenhoitaja

166

Uuden Oulun ehkä tolokuin jätkä haluaa laittaa mielenterveys- ja päihdepalvelut kuntoon, palveluankeuttamisen maan rakoon, liikuntapalvelut entistä paremmiksi ja joukkoliikennettä joka kolkkaan.

171

Kovaniemi Esa, 48 Asentaja

167

Ennaltaehkäisevä toiminta on monin verroin halvempaa kuin korjaava työ. Lapsiperheiden hyvinvointiin panostettava enemmän. Koululuokat ja koulut pidettävä lapsen kehitysasteen huomioivina. Kuha Kalevi, 63 Tietoliikenneasentaja, eläkeläinen

172

Peruspalvelut tuotettava omana työnä, ei pörssiyhtiöitä. Uudessa Oulussa oltava suoritustason henkilöstöä riittävästi palvelutason turvaamiseksi.

153

Kahra Jaana, sit., 54 Näyttelijä

Kangas Hannu, sit., 59 Näyttelijä

158

Lähidemokratia on pantava toimimaan. Päättäjien on kuunneltava ja pantava toimeen kuntalaisten aloitteita. Hyvä veli -verkostolle ehdoton STOP! Terveyttä ja hyvinvointia kulttuurista ja liikunnasta. Kemppainen Pasi, 51 Filosofian maisteri, auktorisoitu kääntäjä

163

Pidetään kruununjalokivemme Oulun Energia liikelaitoksena omissa käsissä. Palvelut omana työnä, jolloin osaavasta henkilöstöstä huolehditaan eikä verovaroja käytetä yksityiseen voitontavoitteluun. Koskela Liisa, 61 Toimistosihteeri, eläkeläinen

168

Lähidemokratian parantaminen on tärkeää. Lähipalvelut tulee turvata kunnan tuottamina palveluina koko uuden Oulun alueella. Uuden Oulun kehittäminen pitää toteutua myös Haukiputaalle. Kultanen Sari, 35 Ympäristötekniikan insinööri AMK

173

Syrjäytyneiden nuorten ja ympäristön hyvinvoinnin puolesta. Uutta näkemystä naisinsinöörin silmin. Rehellisiä ja vahvoja mielipiteitä valtuustoon.

Kaikko Tero, 27 Toimittaja, opiskelija

154

Punavihreä agitaattori ja lehtimies, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten puheenjohtaja. Tasa-arvoa, avarakatseisuutta ja ympäristöstä huolehtimista. Visioita ja vimmaa. Kanniainen Heikki, sit., 48 Lasten ja nuorten erityisohjaaja

159

Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen ihminen on tärkeä! Nuorten, vanhusten, lapsiperheiden sekä vammaisten asiat ja ongelmat ovat koko Oulun ongelmia. Kesti Jouni, sit., 66 Taiteilija

164

Sosiaali- ja terveydenhoito, liikenne, julkinen rakentaminen, veroäyri ym. pääministeriä lainatakseni ”tolkullisesti” hoidettuina. Vasemmistoliitolla on erilainen käsitys tolkusta kuin Jyrki-boylla. Kostet Arja, 55 Eläkeläinen

169

Kuntalaisille on taattava palvelut lähelle. Ennaltaehkäisevä työ lastensuojelun tärkeä kehityskohde. Puistot tärkeitä keitaita, säilytetään ne ja pidetään huolta. Pienen ja syrjäytyneen asialla! Kultanen Veli-Pekka, 41 Diplomi-insinööri

174

Velikulta, joka on tosissaan vahvan kuntatalouden ja kaupungin omien palveluiden puolella. Tuetaan paikallista tekemistä ja kehitetään yhteiskuntaa, jossa ketään ei jätetä. Oululaista ossaamista!


175

Kumpulainen Tuula, sit., 45 Opiskelija

180

Larinen Erkki, sit., 57 Kiinteistönhoitaja, eläkeläinen

Meriläinen Juho, sit., 24 Jalkapalloilija, yrittäjä

185

Tulevaisuudessa Oulusta tulee löytyä elinvoimainen keskusta, toimiva joukkoliikenne, kattavat peruspalvelut ja vihreä luonto. Oman alueen yrityksiä ja ihmisiä tulee tukea. Tehdään kaikki tämä yhdessä.

190

Perätalo Jouko, 58 Puuseppä

Kutilainen Pertti, sit., 53 Kauppatieteiden maisteri, systeemisuunnittelija

176

Jokaisella on perustuslain takaama oikeus valita asuinpaikkansa. Yksityistiet kaupungin hoidettaviksi. Slow life. Hiljaisten alueiden kunnioittaminen. Turhan byrokratian karsiminen. Launonen Eini, sit., 49 Kokki

181

Haluan olla luomassa uutta Oulua jossa toteutuu oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Oulua jossa on hyvä ja turvallista asua ja johon uudet tulevat kunnat voivat liittyä toiveikkain mielin. Murtoniemi Mauno, 55 Filosofian maisteri, lukion opettaja

186

Määräaikaisia työsuhteita on vakinaistettava. Harmaa talous on kitkettävä pois. Koulutusta täytyy tukea kaiken mahdollisin tavoin, koska se on tehokas lääke syrjäytymistä vastaan. Pohjola Pia-Inka, 34 Opiskelija

191

Oulun työllisyydestä on pidettävä huolta. Heikompiosaisia ei saa unohtaa. Ihmisten hyvinvointi on oltava päätöksenteon lähtökohta.

Raudaskoski Mikko, 56 Rehtori, erityisopettaja

195

Sosiaali- ja terveystoimen laajamittainen kilpailuttaminen on lopetettava, koska voiton vie kansainvälinen pörssiyhtiö. Tilaaja-tuottajamalli purettava, voimavarat kohdennettava toimiviin palveluihin.

177

Kuusisto Minna, 43 Lastentarhanopettaja

Leppänen Voitto, sit., 64 Vahtimestari, muusikko

182

Arvoni ovat työväen edun kannalta olleet aina tärkeitä unohtamatta myöskään yli puoluerajojen tapahtuvaa toimintaa. Olen ollut aktiiviurheilija sekä valmentaja, nyttemmin harrastukseni ovat musiikki. Niiranen Veikko, 66 Eläkeläinen

187

Olen toiminut asukastoiminnassa Puolivälinkankaan suuralueella. Pienkiinteistöyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1981-2011, nykyisin varapj. Eläkkeellä suomalaisesta terästeollisuudesta. Puumalainen Tapio, 45 Kivimies, lehdenjakaja

192

Terveyskeskuksien ja yhteispäivystyksen ongelmat. Kaupungin tuottamien palvelujen yksityistämisen lopettaminen ja ulkoistettujen palvelujen palauttaminen kaupungille. Sanginjoelle kansallispuisto. Rautio Anneli, 62 Perushoitaja

196

197

Kodinhoitajat takaisin. Terveyspalvelut toimiviksi. Arvostusta omaishoitajille. Rauhala Matti, 61 Perheterapeutti, herrastuomari

Laitinen Jani, sit., 38 Filosofian maisteri

178

Käyhkö Pirjo, 59 Testaaja, eläkeläinen

Liimatainen Mika, sit., 44 Yrittäjä

183

Peruspalvelut laadukkaina. Säästäminen ei aina tuo säästöjä. Vaikeina aikoina täytyy tehostaa kuntakentän yhteistyötä ja siten löytää tarvittavat säästökohteet. Matematiikasta tykkäävä taksimies. Pellinen Irma, 68 Kunnallisneuvos

188

Uudessa yhteisessä kunnassamme meidän on pidettävä ennen kaikkea huolta peruspalveluiden toimintakyvystä. Se onnistuu parhaiten pitämällä huolta henkilöstöstä. Puumalainen Virpi, 36 Filosofian maisteri

193

Ei jätetä heikoimpia oman onnensa nojaan. Raha riittää paremmin, kun se käytetään järkevästi ja se on lopulta kaikkien etu puolueista riippumatta. Kuntapoliitikko ei saa olla virkamiesten vietävissä. Ristikari Tiina, 32 Tutkija

198

Lapsiperheiden palveluiden saatavuus ja laatu varmistettava kunnan itse tuottamilla palveluilla. Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointia tulee kehittää ja työllisyyden edistämisen palveluita vahvistaa.

179

Olen ihmisoikeustaistelija, joka haluaa ihmisille vapautta, vastuuta, välittämistä ja vaikutusmahdollisuuksia. Virkamiesvaltaa, holhoamista ja valvontaa vastaan. Taistelen terveemmän kunnan puolesta. Lopakka Seppo, 55 Aluetoimitsija

184

Koulut ja päiväkodit on pidettävä asiallisessa kunnossa ja kehitettävä niiden toimintoja. Työpaikkojen lisääminen uudessa Oulussa on myös valtuuston asia. Kaupungin on taattava laadukkaat palvelut.

189

Penttilä Marko, 43 Testaaja

194

Pyykkönen Alisa, 21 Opiskelija

199

Roininen Anu, sit., 30 Puutarhuri, floristi


Ronkainen Jani, sit., 38 Ohjaaja

200

Uudessa Oulussa on paljon kaupunginosia. Jokaiseen tulee järjestää asianmukaiset palvelut. Palveluita, kuten sosiaali- ja terveyshuolto, ei tule keskittää isoihin yksiköihin. Sarkkinen Hanna, 24 Opiskelija

205

Olen Oulun kaupunginhallituksen jäsen ja Vasemmistonuorten varapj. Haluan jatkaa työtä paremman, punavihreän Oulun puolesta. Päätöksiä tehtävä kaupunkilaisten ehdoilla kestävä kehitys huomioiden.

210

Syväys Tarja, 50 Toimistotyöntekijä

Turpeinen Eero, 58 Torninosturinkuljettaja

215

Nuoret kotoa nukkumasta töihin ja opiskelemaan. Olen ammattiyhdistysaktiivi, nosturinkuljettajien Suomen puheenjohtaja ja 2300-jäsenisen ammattiosaston varapuheenjohtaja.

220

Valkama Lauri, 67 Rehtori, eläkeläinen

Räisänen Alla, 54 Filosofian tohtori, toiminnanjohtaja

201

Kaikille kuntalaisille on turvattava tasavertainen mahdollisuus nauttia taiteesta ja kulttuurista sekä luotava mahdollisuudet monipuolisiin taideharrastuksiin, jotka ovat kaikkien saavutettavissa.

206

Savilaako Jarmo, 53 Muurari

Taivaloja Jorma, 52 Heloittaja

211

Terveys- ja vanhuspalvelut voitava toteuttaa hajautettuina. Lähikouluilla turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö. Huolehdittava kunnan työntekijöiden jaksamisesta. Oulua kehitettävä tasapuolisesti! Törmänen Aarno, 49 Eläkeläinen

216

Unohtuuko nykyisessä keskustelussa terveydenhoidosta se tosiseikka, että ihminen on hoidettava sosiaaliseen statukseen katsomatta? Kaikilla ei ole varaa maksaa itseään kipeäksi hoidosta yksityisellä.

Sala Sannamari, 44 Lastentarhanopettaja

202

Uusi Oulu tarvitsee valtuutetun, jolla on pitkä kokemus sekä Oulun että Haukiputaan kuntapolitiikasta. Riittävät lähipalvelut ja niissä riittävästi henkilökuntaa. Äänestä Salaa. Siekkinen Risto, 47 Eristäjä

207

Olen ehdolla Oulun kaupunginvaltuustoon. Olen ollut kolme kautta Oulunsalon valtuustossa. Luottamustehtäviä on mm. valtuuston 1. vpj, tarkastusltk:n pj, tulevaisuusltk:n 1.vpj. Tammela Taisto, 68 Henkilöstökouluttaja, eläkeläinen

212

Tehdään yhdessä uudesta Oulusta kotomaamme mallikaupunki, joka toimii asukkaiden ehdoilla kaikenikäisten ihmisten parhaaksi.

Ukkola Teuvo, 62 Kirvesmies

217

Aina heikomman puolella. Kodinhoidon palveluihin kohennusta vanhusten ja lapsiperheiden osalle. Valtuustoon ihmisiä, joiden arvoja ovat tasavertaisuus, suvaitsevaisuus ja heikompien puolustaminen.

Viitanen Mikko, 59 Kauppatieteiden lisensiaatti, projektipäällikkö Vuoti Sinikka, 58 Osastosihteeri

221

Oulun Energia on kaupungille Sampo, joka varmistaa maan alhaisimman kaukolämmön hinnan. Kallioparkki oli kallis virhe, joka on pois palveluista. Kansanäänestys käyttöön isoissa asioissa.

222

Oulussa syntynyt oulunsalolainen, kunnallispolitiikassa mukana yli 20 vuotta. Tällä hetkellä valtuutettu ja valtuustoryhmän puheenjohtaja. Laadukkaat lähipalvelut jokaiselle oululaiselle.

Santaniemi Lauri, 63 Työsuojeluvaltuutettu

203

Pienten lasten kodinhoitotukea ei saa lopettaa. Kouluverkko sellainen, jossa esi- ja alakoululaisten koulut ovat kotien lähellä. Kasvavan vanhusväestön tarvitsemat palvelut toteutettava tasapuolisina. Siljander Mervi, 42 Lähihoitajaopiskelija

208

Hyvä elämä alkaa jo lapsuudesta. Hyvät päiväkotipalvelut, pienet ryhmäkoot vaikuttavat positiivisesti kaikkien tulevaisuuteen. Tarmoa ja vahvaa osaamista, toista kautta teknisessä lautakunnassa. Tervonen Tuukka, sit., 23 Opiskelija, journalisti

213

Nuorisotyöttömyys ja yksityistäminen alas, suvaitsevaisuus ja köyhät ylös! Suuri on kaunista -ajattelu ei toimi koulutuslaitoksissa. Pyörävarkauksille loppu kaupungin tarjoamilla ilmaisilla pyörillä. Urpilainen Erkki, 56 Filosofian tohtori, yliopistonlehtori

218

Olen toiminut 8 vuotta opetuslautakunnan jäsenenä. Keskeisin tavoitteeni on perusopetuksen tason säilyttäminen. Myös vammaisten nuorten aseman ja olojen parantaminen on lähellä sydäntäni. Vähäkuopus Mari, 39 Myyjä

223

Kuntalaisten on osallistuttava aktiivisesti päätöksentekoon. Pois unteluus ja hervakkuus. Kuntapäättäjän tulee käyttää omia aivojaan eikä uskoa kaikkea mitä virkamiehet ja lobbarit väittävät.

Sarastamo Juha, 56 Sairaanhoitaja

204

Sydäntäni lähinnä on sosiaali- ja terveyspalvelut. Paikallisliikenteen taksojen on oltava samat koko kunnan alueella. Missään tapauksessa Oulun ei pidä lähteä tukemaan ydinvoimaa.

209

Sipola Mauno, 64 Kirvesmies

Tuohimaa Sirkka, 61 Myymäläpäällikkö

214

Oulu-lisä lapsiperheille nykymuodossaan poistettava. Tukea eivät tarvitse hyvin ansaitsevat varakkaat perheet. Tässä muodossaan se lankeaa lisukkeeksi muutenkin jo hyvin pärjääville. Vainio Kaisa, sit., 24 Opiskelija

219

Nuorten ja vanhojen hyvinvoinnin puolella! Alueellisesti tasa-arvoisten peruspalvelujen takaaminen kaikille oululaisille on tärkeintä. On kuunneltava ihmistä, ei yritysmaailman ja tehostamisen ääntä. Väisänen Jarkko, 55 Energia-alan työntekijä

224

SUUR-OULU PAREMMAKSI ASUA JA ELÄÄ! Päästävä helpommin lääkärille, terveyskeskukseen! Sairaita vanhuksia ei saa sijoittaa hoitoon kauas kotoaan! Työtä ja asiallisia harjoittelupaikkoja nuorille.


”Vasemmistoliitto on Oulussa johdonmukainen, selkeä ja yhteistyökykyinen!”

Toistaiseksi Oulun kunnallispolitiikan jättävä Martti Korhonen pitää nuorisotyöttömyyttä alueen suurimpana kipukohtana Valtuustotyöstä luopuva Martti Korhonen (vas.) teki vuonna 2008 komean paluun kunnallisiin luottamustehtäviin kahdeksan sapattivuoden jälkeen. Korhonen sai silloin kaikkiaan 1556 oululaisen ihmisen äänen. Tohinaa on valtuustosalissa piisannut viime vuosina. – Voimakkaimmin on noussut esiin Uuden Oulun perustaminen. Tärkeä prosessi on edennyt koko ajan ja vienyt paljon luottamushenkilöiden ja virkahenkilöiden energiaa. Nyt on tullut uusia haasteita Nokian ja muiden työnantajien irtautuessa kaupungista. Nämä asiat ovat hoidettavissa, mutta näkyvät uuden valtuuston työssä, Korhonen summaa pähkinänkuoreen mennyttä ja tulevaa. Panoksia nuorisotyöttömyyden vähentämiseen Tulevan valtuuston päätöksenteossa nousevat Korhosen mielestä esiin korostetusti muun muassa kaavoitukseen liittyvät kysymykset. Mutta tärkeimpinä mielessä hänellä ovat tulevaisuuden ja nuorison asiat. – Oululla on maankäytössään hyvä histo-

ria. Nyt saamme nämä käytännöt leviämään laajemmalle alueelle Uuden Oulun syntymisen ansiosta. Pystymme myös hoitamaan talouden, mutta isona ongelmana minua huolestuttaa nuorisotyöttömyys. Meidän on kohdennettava siihen panoksia ja löydettävä vaihtoehtoisia malleja asian hoitamiseksi. Jokaisen nuoren syrjäytyminen on pyrittävä estämään. Vaikka tarpeita on myös muun muassa vanhustenhoivan, kulttuuritoimen, päivähoidon ja liikuntapalveluiden säätämiseen ja rukkaamiseen, Korhonen näkee oululaisen palveluperustan olevan kunnossa.

ta totta kai olemme Vasemmistoliitossa pitäneet myös omia asioitamme esillä. ”Mara” ei ole lyömässä rukkasiaan naulaan politiikanteon osalta, vaikka visiitit kaupungintalolle vähenevät. – Olen ollut myös eduskunnassa erilaisissa valiokunnissa ja perehtynyt moniin asiakokonaisuuksiin. Välillä pitää ottaa happea kuntapolitiikasta. Jos Oulun asiat alkavat polttelemaan, niin mikä ettei. Eivät nämä varmaan viimeiset vaalit ole. Korhonen jättää takaoven auki kuntapolitiikkacomebackille.

Yhteistyötä, mutta myös omia asioita

Terve itsekkyys takaa pienituloiselle kunnalliset palvelut Tarjolla on edelleen sata erityisen hyvää ehdokasta Vasemmistoliiton Uuden Oulun listalla, joista jotakin kannattaa äänestää kaupunginvaltuustoon myös Martti Korhosen mielestä. – Kuntalaisen kannattaa olla terveesti itsekäs. Vasemmistoliitto on puolue, joka ajaa tavallisen ihmisen asiaa selkeimmin, vahvimmin ja johdonmukaisimmin. Me pidämme hyvinvointipalveluista huolta niin, että ne ovat kaikille tasaveroisesti saatavilla esimerkiksi varallisuudesta riippumatta.

Vasemmistoliitto on toteuttanut Oulussa yhteistyökykyistä, eteenpäin katsovaa ja päämäärähakuista politiikkaa. Martti Korhonen toivoo ja uskoo tämän linjan jatkuvan tulevalla valtuustokaudella. – Tämä on Oulun vahvuus. Se ei näy räiskyvänä politiikkana tai irtiottoina, mutta yhteistyötä on onnistuneesti toteutettu jo vuosikymmenten ajan. Mut-

. . . ä t t e , ö k t i s e i T

istaisi ta 65 % kunnall is a k k o d eh n ...Vasemmisto ikenteen? Oulun joukkoli

Julkiset palvelut tarvitsevat puolustajia Julkiset palvelut ovat aina olleet suomalaisen ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion kivijalka. Siksi pitäisikin mieluummin puhua hyvinvointikunnista. Ne eivät kuitenkaan ole tippuneet eteemme taivaan armosta. Julkisten palveluiden puolesta on menneinä vuosina käyty kovaa poliittista kamppailua, jonka eturintamassa vasemmistolainen työväenliike on aina ollut. Tulevissa kuntavaaleissa ratkaistaan jälleen, mikä on näiden palveluiden kohtalo. Onko Suomen kunnissa tulevaisuudessakin toimivat lastentarhat, neuvolat, koulut, kirjastot, terveysasemat, vanhainkodit ja julkinen liikenne? Vai ajetaanko niitä alas leikkausten ja yksityistämisen kautta? Palveluiden järjestämiseen liittyy myös hallituksen kuntauudistus. Sen päämäärä on turvata mahdollisuus palveluihin myös tulevaisuudessa. Kuntien pitää olla riittävän vahvoja, jotta ne pystyvät itse järjestämään keskeiset lähipalvelut. Samalla päätöksenteon pitää olla suoraan kuntalaisten valitsemilla valtuustoilla. Siksi jatkossakin tullaan näkemään kuntaliitoksia, mutta niistä päättämisen pitää olla paikallisella tasolla. Vasemmiston tavoite on kunnallisen lähidemokratian syventäminen. Yksi keinoista on kansanäänestysten lisääminen. Se tarkoittaa myös kansalaisaloitteita, käyttäjädemokratiaa palveluissa ja suuremmissa kaupungeissa kaupunginosavaltuustoja sekä maantieteellisesti suurissa kunnissa aluelautakuntia, joilla on todellista päätösvaltaa ja rahaa käytössään. Oulun seutu on ollut rakenteiden uudistamisessa edelläkävijä. Teillä on jo päätetty Suomen suurimmasta kuntaliitoksesta, kun Uutta Oulua on luotu. Vasemmisto on ollut tässä vaikeassa työssä keskeinen vaikuttaja, sillä kannatukseltaan me olemme seudun kolmanneksi suurin puolue. Vaalikam-

12

panjan loppusuoralla on tehtävä kaikki, jotta vähintään tämä asema säilyy. Jokaisella Suomen kunnalla on omat ongelmansa. Oulussa on Suomen nuorin ikärakenne, mutta samalla suurin nuorisotyöttömyys. Juuri tähän ongelmaan pureutuu hallituksen – koko vasemmiston vaatimuksesta – pian toimeenpanema nuorisotakuu. Se tarkoittaa, että alle 25-vuotiaiden nuorten tai alle 30-vuotiaiden vastavalmistuneiden työttömyys katkaistaan viimeistään kolmen kuukauden kohdalla tarjoamalla jokaisella työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. Tässä tarvitaan myös tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Suuri kysymys kuntavaaleissa on sekin, mikä on tapa, jolla palvelut järjestetään. Taivutaanko oikeiston ja elinkeinoelämän ajamaan yksityistämislinjaan vai annetaanko hyvinvointivaltiolle uusi mahdollisuus? Vasemmiston vastaus on selkeä. Me kannatamme julkisia palveluita, jotka ovat laadukkaita, maksuttomia, helposti saavutettavia ja kunnan omana työnä tehtyjä. Kokemukset palveluiden kilpailuttamisesta, ulkoistamisesta, ja yksityistämisestä eivät ole rohkaisevia. Yksityistämisen kannattajat puhuvat mielellään palvelutuotannon monipuolisuudesta ja valinnanvapaudesta. Todellisuudessa yksityiset palvelut usein keskittyvät suurten, monesti ylikansallisten yritysten käsiin. Kun yksityinen ketju tai pahimmillaan monopoli valtaa markkinat, seurauksena on usein valinnanvapauden kaventaminen, laadun heikkeneminen ja kalliimmat hinnat. Pahimmillaan yksityisesti omistettu yhtiö kierrättää voittonsa veroparatiisien kautta omistajille puhtaana käteen – samalla kun verottaja jää nuolemaan näppejään.

Kyseessä on myös periaatteellinen ero. Kunnan tehtävä on tuottaa asukkailleen toimivat palvelut. Yksityisen yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa. Kunnan palveluista päätöksiä tekevät kuntalaisten valitsemat päättäjät. Yksityisessä yhtiössä päätösvalta on omistajilla. Yli 30:ssa Suomen kunnassa on jouduttu ulkoistettuja palveluita ottamaan takaisin kunnan työksi. Syynä on monesti hinnan nousu ja laadun heikkeneminen. Yhtä moni kunta harkitsee ulkoistettujen palvelujen palauttamista kunnan omaksi työksi. Julkiset palvelut tarvitsevatkin puolustajia myös tulevaisuudessa. Siksi Vasemmisto – myös Oulussa. Paavo Arhinmäki Vasemmiston puheenjohtaja kulttuuri- ja urheiluministeri


Astetta letkeämpi

Oulu-visa

Vastaa veikeisiin kysymyksiin Uudesta Oulusta ja huomaa, kuinka erikoisen hieno paikka kotikaupunkimme Uusi Oulu onkaan! Huomaa, että aina ei kannata olla niin tosissaan - ei vasemmistokaan jaksa olla. Vaikka maailmaa parannetaan monella tapaa tosissaan otsa rypyssä, niin joku roti on tiukkapipoilussakin. Myös Uudessa Oulussa on hassuttelu sallittu! 1. Onko Oulu poronhoitoaluetta? A) Kyllä, on ollut jo jonkin aikaa. B) No ei todellakaan, täällä harrastetaan korkeintaan kyseisten elukoiden syömistä käristyksen muodossa. C) Ei vielä, mutta Yli-Iin liittymisen myötä täälläkin alkaa villi tokantaltuttamismeininki. (Oikea vastaus on A. Osa Ouluun liittyneen Ylikiimingin kunnan alueesta kuului poronhoitoalueeseen. Näin ollen Oulu on jo tarjonnut alueitaan kyseisen elinkeinon käyttöön vuoden 2009 alusta.) 2. Monessako Uutta Oulua pienemmässä eurooppalaisessa kaupungissa on metrojärjestelmä? A) Ei ainoassakaan. Joukkoliikenne kannattaa muutenkin vain yli kymmenen miljoonan asukkaan kaupungeissa. B) Yhdessä. Ruotsin Kiirunassa avattiin juuri kaksi kuukautta sitten ainutlaatuinen kolme pysäkkiä sisältävä metroverkko kaupungin alaisiin kaivostunneleihin. Harmi vain, että samaan aikaan kaupungin keskusta siirrettiin metroverkon alta useamman kilometrin päähän. C) Kahdessa mannermaisen elegantissa sivistyneessä kaupungissa. Ehkä. (Oikea vastaus on C. Sveitsin Lausannessa ja Ranskan Rennesissä on metrojärjestelmä. Lausannen asukasmäärä on noin 130 000 ja Rennesin noin 200 000, mutta patonkimaan sirpaleisen kuntajärjestelmän takia koko kaupungin asukasmäärät eivät ole niin yksiselitteisiä.)

3.Mistä löytyy Uuden Oulun merkittävin paikka arkeologian näkövinkkelistä? A) Kallioparkin alta löytyi meripihkasta ja lehtikullasta värkkäilty ainutlaatuinen kadonneen uuleoheimon kaupunki. Tästä tosin ei ole pahemmin jaksettu julkisesti porista, koska kyseinen kohde räjäytettiin taivaan tuuleen parkkitilan tieltä. B) Perussuomalaisten piiritoimiston kellarista pulpahti esiin kambrikaudelle kuuluvia käsityksiä muun muassa ihmisarvosta. Tosin tätä ei oikean arkeologian sarjaan kelpuutettu, mutta muinaisjäänteeksi nyt kuitenkin. C) Yli-Iin Kierikki on ainutkertaisen upea paikka, joka on pitkälti muodostanut kuvan Pohjois-Suomen kivikauden elämästä. (Oikea vastaus on C. Tämä taisi ollakin jo selvä juttu. Vai oliko?) 4. Mistä Uuden Oulun kolkasta tulevat näppärimmät lätkänpelaajat? A) Patelasta. Esimerkiksi Kärppäsentteri Jari Viuhkola aloitteli upeaa uraansa Honkapirtin varjossa kaupunginosajoukkue Puumissa. B) Jäälistä. Kylän kasvatti Janne Niinimaa on maailmanmestari vuodelta 1995 ja pelannut 741 ottelua maailman kovimmassa kiekkoliigassa NHL:ssa. C) Oulunsalosta. Mikael Granlund ja ilmaveivi hurmaavat tällä kaudella Minnesota Wildissa, jos NHL:n työsulku ei hommaa estä. (Oikea vastaus on A, B ja C. Kaikki yllä mainitut ovat ihan kohtuullisia pelureita. Mutta ennen kaikkea näppäriä lätkäjätkiä ja -mimmejä ovat ne juniorit, jotka pelaavat vain huvikseen. Heidän harrastustaan tulisikin tukea enemmän yhteiskunnan toimesta, jotta pienituloinenkin voisi harrastaa esimerkiksi kumilaatan jahtausta!)

5. Kuinka monta vappumarssia Jukka Takalo muisteli Haukiputaan Martinniemessä olleen samannimisessä biisissään? A) Yksi. Se oli neljäkymmentä kilometriä pitkä ja siinä oli 50000 ihmistä. Tämä tieto tosin jaksaa hämmästyttää historiantutkijoita, koska Martinniemessä oli parhaimmillaan vain noin 5000 asukasta 1960-luvun alussa. B) Kaksi. C) Viisikymmentäkaksi, koska jokainen SKDL:n Oulun seudulla toiminut aktiivinen puolueosasto järjesti vappumarssinsa vain ja ainoastaan Martinniemessä takavuosina. (Oikea vastaus on B. Komeampi ja pitempi näistä oli tietenkin Vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n järjestämä. Vappumarssiperinne on aktivoitunut selvästi uudelleen Oulun seudulla. Esimerkiksi Oulussa oli kuluneena vuonna 2012 yli 500 marssijaa. Myös elämä Martinniemessä on elpynyt kaikella tapaa viime vuosina ja asukasmäärä kääntynyt taas nousuun.) 6.Miksi Oulun Taskilan kaupunginosaan kuuluva Piispanletto on Natura-luonnonsuojelualue? A) Siellä on Suomen syvin meteorikraateri. Sitä on tosin kaavailtu muun muassa SDP:n, Keskustan ja Kokoomuksen ydinvoimasiiven toimesta Fennovoiman säteilyjätteen loppusijoituspaikaksi moisen vielä uupuessa. B) Sen rantoja hellii maailman pienin, kuivin, mutta jyhkein valtameri eli Kuivasmeri. C) Sen alueeseen kuuluu merkittäviä merenrantaniittyjä ja Piispanletossa on tapahtunut myös poikkeuksellisen vauhdikasta maankohoamista. (Oikea vastaus on C. Todettakoon, että kesäisin Piispanletossa voidaan oikeasti kokea myös hyttystiheyden Oulun ennätykset.)

Sanokaa suvaus

Kuva: Hanna Koikkalainen Kippis ja kulaus, olit elämäni munaus. Tämä puujalkasanonta on aina vedonnut yksinkertaiseen huumorintajuuni. Minuun vetoaa myös suvaus, tosin ei toivottavasti huumoripuoleen, vaan oikeudentuntoon. Suvaus nimittäin tarkoittaa poliittisten päätösten sukupuolivaikutusten arviointia. Suvauksen edistäminen on yksi keskeinen Vasemmistonaisten teema tulevissa kuntavaaleissa. Vasemmistonaiset ovat myös suvanneet Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelman. Miksi suvausta olisi tärkeää harjoittaa kunnissa? Otan esimerkin. Lähisuhdeväkivalta on Suomessa häpeällisen laajamittaista, raakaa ja monissa tapauksissa jopa uhrin kuolemaan johtavaa, aivan hirvittävää rikollisuutta. Silti turvakotipaikkojen järjestäminen lähisuhdeväkivallan uhreille on tyypillisesti kuntien omassa harkinnassa oleva palvelu. Vaikka kyse on todella vakavasta ongelmasta, hyvin harva kunta etenkään Pohjois-Suomessa kykenee tällaista palvelua tarjoamaan. Miksi? Voisiko syy olla siinä, että enemmistö etenkin kodeissa tapahtuvan väkivallan uhreista on naisia? Jos turvakotipaikkojen puutetta – alkaen siis siitä, että juuri turvakoteihin ei ikinä löydy budjetista rahaa – tarkastellaan sukupuolinäkökulmasta, alkaa asia näyttää aika rumalta. Koska turvakotien asiakkaista suurin osa on naisia, näyttäytyy turvakotien puute naisiin kohdistuvana rakenteellisena väkivaltana. Se näyttää ikävästi juuri siltä, että kunta ei ole kiinnostunut naisasukkaidensa hengestä ja terveydestä. Yhden ihmisen kohdalla tämä voi tarkoittaa, että joutuu elämään omassa kodissaan jatkuvassa pelossa. Väkivalta voi olla monisyinen vyyhti, johon liittyy usein päihdeongelmia ja psykologista alistamista, joka voi nujertaa ihmisen. Reipashenkiset neuvot pois muuttamisesta eivät auta, jos on henkisestikin täysin murskana. Tarvitaan ulkopuolista apua. Mihin sitten tarvitaan juuri turvakotia, onhan monilla paikkakunnilla poliisit ja terveyskeskukset? No niin onkin. Mutta kuvitelkaa, jos mies on vaikka sanonut, että tapan sinut ja lapset. Mihin tällaisen asian kanssa voi mennä ja pitäisi päästä, ellei turvakotia ole? Putkaanko? Suvauksen hengessä tapahtuu koko ajan myönteisiä asioita. Suvaus tarkoittaa sitä, että joka ikinen päätös ja budjettikohta tarkastellaan myös siitä näkökulmasta, miten se vaikuttaa naisiin ja miehiin. Naisille erityisen tärkeitä asioita ovat muun muassa vanhustenhoito, omaishoitajien asiat ja toimiva joukkoliikenne. Sanokaa suvaus, kun haluatte tasa-arvoa! Tasa-arvoasioiden edistämisessä tärkeintä ei ole oma sukupuoli, vaan omat aivot. Olen huomannut, että vaaleissa vielä tärkeämpää kuin äänestää naista, on äänestää oikeanlaista naista. Tai oikeanlaista miestä. Mieskin voi olla suvari. Anne Moilanen   Kirjoittaja on kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen erityisavustaja.

13


un l u O n Uude ton s i m m Vase it syksyn s e e in t i h l i a e l a v aa v s i l l a kunn

T A A K K U ME AS . U L U O E M OLEM Uudessa Oulussa jokaisella kuntalaisella on oltava mahdollisuus hyvään elämään varallisuudesta, terveydentilasta, iästä, sukupuolesta, uskonnollisesta vakaumuksesta, syntytaustasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Kaupungin on tarjottava laadukkaat julkiset palvelut jokaiselle tulevalle oululaiselle, niin nykyisen Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon kuin Yli-Iin alueella.

UUDEN OULUN ON HUOLEHDITTAVA OULULAISISTA

Hyvinvointi ja toimeentulo kuuluvat kaikille. Julkisten palvelujen saannin on oltava helppoa ja niitä on saatava nopeasti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen on taattava hoitoon pääsy riittävän ripeästi. Koko Uuden Oulun alueella. Palvelujen pitkäjänteisyys taataan ja säästöjä saavutetaan hoitosuunnitelmien tekemisellä, ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja moniammatillisella yhteistyöllä.

KUNTATALOUS ON PIDETTÄVÄ OMISSA KÄSISSÄ

Julkiset palvelut on tuotettava pääosin kunnan omana työnä – omalla henkilöstöllä ja organisaatiolla. Ihmisten perustarpeet eivät saa olla voitontavoittelun väline. Vasemmisto vaatii tilaaja-tuottajamallista luopumista. On kehitettävä toimivampia ja kuntalaislähtöisempiä palvelumuotoja. Kaupungin rakennushankkeita ei pidä toteuttaa kalliilla elinkaarimalleilla. Me asukkaat omistamme Oulun. Maksamme veroja, joilla tämä kaupunki on rakennettu. Näitä veroja vastaan meille on taattava kunnolliset palvelut. Myös liikelaitokset on säilytettävä kaupungin omistuksessa ja niistä saatavan hyödyn on tultava asukkaille. Oulun alueen työttömyysluvut on saatava laskemaan, varsinkin pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden osalta. Kaupungin on tuettava alueellista elinkeinotoimintaa ja suosittava hankinnoissaan paikallisia pienyrityksiä.

HYVINVOIVA YMPÄRISTÖ, ONNELLISET IHMISET

Kestävä kehitys on huomioitava kaikessa Uuden Oulun toiminnassa. On säästettävä energiaa ja kannustettava myös kuntalaisia energiansäästöön. On panostettava uusiutuvien energiamuotojen käyttöön ja pyrittävä eroon fossiilisista polttoaineista. Kaavoituksesta lähtien kaikessa toiminnassa on huomioitava ympäristövaikutukset, sillä se vaikuttaa aina ihmisten hyvinvointiin. Kaupungin on panostettava erilaisiin kierrätykseen liittyviin innovaatioihin nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Vasemmisto haluaa suojella Sanginjoen alueen, joka on luonto- ja virkistysarvoltaan ainutlaatuinen. Myös muun muassa Oulujoen suisto, Oulunsalon Varjakan alue, Kiimingin Koitelinkoski ja Haukiputaan Virpiniemi ovat merkittäviä lähivirkistysalueita. Näistä pidämme huolen. Jokaisella oululaisella on oltava mahdollisuus kunnolliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Uuden Oulun on huolehdittava riittävästä julkisesta asuntotuotannosta.

JULKINEN LIIKENNE ON MEITÄ VARTEN

Vasemmisto vaatii joukkoliikenteen parantamista koko Uuden Oulun alueella. Lippujen on oltava kohtuuhintaisia ja vuorovälien riittävän tiheitä. On tutkittava mahdollisuus joukkoliikenteen kunnallistamiseen sekä lähijunaliikenteen käynnistämiseen. Ouluun on saatava autottomia kortteleita. Ympärivuotinen katujen ja teiden kunnossapito on hoidettava. Tarvitsemme hyvät kevyen liikenteen väylät koko alueelle.

KOULUTUS KUULUU KAIKILLE

Uudessa Oulussa on oltava kattava lähikoulu- ja lukioverkko, ammatillisen koulutuksen toimipisteissä riittävästi aloituspaikkoja ja oppisopimusmahdollisuuksia sellaista haluaville. Pateniemen lukio on säilytettävä. Koulujen rahoitus on turvattava, eivätkä ryhmäkoot saa kasvaa liian suuriksi. Erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille on löydyttävä riittävät resurssit ja tukimuodot. Erikoisluokkatoimintaa on laajennettava. Koulussa ja esikoulussa on oltava turvallista. Homekoulut on korjattava. Koulukiusaamiseen on otettava tiukka nollatoleranssi. Iltapäiväkerhojen toimintaa on parannettava kaikille lapsille tasapuoliseksi.

KULTTUURILLA JA LIIKUNNALLA HYVINVOINTIA

Vapaata ja maksutonta kulttuuria on tuettava enemmän kaikkien Uuden Oulun kuntien perinteisten tapahtumien ja vapaiden tilojen rahoittamiseksi. Harkinnanvaraisten tukien määrää on nostettava, koska sitä kautta löytyvät monet tulevaisuuden merkittävät kulttuuritoiminnot. Kulttuurialan työntekijöille on turvattava paremmat toimintamahdollisuudet. Erilaisten tapahtumien järjestämistä tulee tukea aktiivisesti ja kaupungin on omaksuttava aiempaa myönteisempi suhtautuminen monimuotoisen kulttuurin edistämiseen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kirjastoista on luotava alueidensa kulttuurikeskuksia, joista voisi entistä paremmin lainata esimerkiksi harrastusvälineitä. Samalla on taattava kirjastoverkon alueellinen kattavuus myös kirjastoautoilla. Liikunta on parasta mahdollista lääkettä sekä ruumiille että mielelle ennaltaehkäisten terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. On hyvä jatkaa periaatetta, että alle 18-vuotiaiden salivuorot ovat maksuttomia.

VASEMMISTON ELINKAARIMALLI: LAPSET JA NUORET – ARVOKAS VANHUUS

Uuden Oulun ikärakenne on nuori, ja siksi meidän on huolehdittava, että neuvolat, päiväkodit, nuorisotilat ja muut tasapainoiseen kasvamiseen kuuluvat palvelut pelaavat. Perhepäivähoitajia ja -hoitopaikkoja on oltava riittävästi. Nuorten työllisyyttä on edistettävä kaikin keinoin. Elinkaaren toisessa päässä olevat iäkkäät ihmiset ovat rakentaneet hyvinvoinnin, josta nautimme. Meidän tehtävämme on hoitaa heille yksilölliset palvelut niin kotihoidon kuin laitospaikkojen osalta. Myös omaishoitajien jaksamiseen on panostettava. Senioripassi kaikille ja kunnon alennukset julkiseen liikenteeseen. Vanhuksia ei jätetä!

TOIMIVA KUNTADEMOKRATIA

Vasemmisto ottaa kuntalaisen äänen huomioon. Lähidemokratiaa on edistettävä sekä kylä- ja asukastupatoimintaa tuettava. Kannatamme kansanäänestyksien järjestämistä merkittävissä asioissa.

uuden oulun haukipudas - kiiminki - oulu - oulunsalo - yli-ii

N : A A K E MU teyttä

TULyöhön ja ota yh .fi t .vas vaali w

u ä, l u o . j ww nteki lityö 7611 a a v i ta 345 4 4 0 p.


Uusi Oululainen syksy 2012 Päätoimittaja: Tero Kaikko Taitto: Anne-Mari Lahtinen Ilmoitusmyyjä: Veli-Pekka Kultanen Avustajat: Jonas Björkbacka, Olli Kohonen, Juho Saavalainen, Jenna Tajakka Kustantaja: Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö Painos: 90 000 Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani


TAPAA VASEMMISTON EHDOKKAITA! 12.10.-28.10. Vasemmiston vaalikoppi Rotuaarilla,

ehdokkaita paikalla joka päivä vähintään klo 11-17 välillä. - lisäksi kopeilla 17.10. klo 20-22 Asunnottomien yö - tapahtuma, musiikkia ja makkaratarjoilua - 22.10. Paavo Arhinmäki vierailee kopeilla klo 13-14

16.10. klo 18 17.10.-23.10.

Päivähoitoaiheinen ilta Suvikulmassa Pateniemessä

Muista ennakkoäänestys! Hyvissä ajoin annettu ääni varmistaa tuloksen! Vasemmiston peräkärry liikkuu ympäri Uutta Oulua ja Pohjois-Pohjanmaata erillisen aikataulun mukaan. Esimerkiksi 20.10. lauantaina Pateniemi - Rajakylä - Linnanmaa -akselilla. Tarkista päivitetty tapahtumakalenteri osoitteesta oulu.vas.fi ja viikottain Kansan Tahdosta.

28.10. Kiiminki Haukipudas

Varsinainen vaalipäivä! - Vaalivalvojaiset Järjestötalolla klo 20 alkaen

15.10. klo 18 Ehdokastilaisuus Sykkeen Auditoriossa, paikalla mm. Martti Korhonen. Tervetuloa paikalle!

11.10.2012 kaikkien puolueiden yhteinen vaalipaneeli kunnan valtuustosalissa, järjestäjänä Haukiputaan ja Kellon suuralueiden asukasyhdistykset 13.10.2012 klo 10-14 K-market Revontorin edessä 20.10.2012 klo 11-12 Kellon S-marketin edessä, 12-14 Smarket Reimarin edessä, 14-16 Keiskan Abc 26.10.2012 klo 10-13 K-market Revontorin edessä

. . . ä t t e , ö k t Tiesi

taisi % ei raken 0 7 a t is a k ton ehdok reen? ...Vasemmis a Hietasaa o t is u ip v u h Toimitukselta

Maailma ja Oulu voivat hukkua siihen itseensä, jollei... “Maailma hukkuu paskaan, ja me vain luemme lehtiä.” Juicen biisin sanat voivat käydä turhan todellisiksi, jos ympäristöä saastuttavalle ja ihmisen hyvinvointia väheksyvälle menolle ei laiteta pistettä uudessa Oulussa. Sitä kannattaa pohtia myös Uutta Oululaista lukiessa. Kaupungin johdosta liikkeelle lähtenyt ajatus tukea Fennovoiman epävarmalla pohjalla olevaa ydinvoimahanketta on saanut auliit tukijansa porvaripuolueiden, mutta myös SDP:n riveistä. Siihen ollaan valmiita laittamaan kaupungin rahoista jopa 20 miljoonaa euroa samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveysbudjetti on ylittymässä vastaavalla mokomalla. Vaikka vastakkain ovat erilaiset asiat, antaa vertailu kokoluokan kuviolle. Fennovoiman osalta kyseessä olisi kuitenkin puhdas tulonsiirto yhtiölle, joka on menettänyt paljon yrityksiä taustoiltaan ja suuromistajien kuten E.ON huhutaan olevan myös valmiita luopumaan osuuksistaan. Ydinvoimalan rakennustöiden aloitus on Pyhäjoella myöhästynyt jo nyt vuodella Fennovoiman epäonnistuttua maa-

16

nostoissa. Siten hankkeen budjetti alkaa rajusti narisemaan liitoksistaan. Lokakuun alussa uutisoitiin myös laajasti siitä, että alkuperäiset hinta-arviot 4-6 miljardin hinnoista ovat osoittautuneet aivan liian optimistisiksi. Ei mikään ihme, koska esimerkiksi floppien floppi Olkiluoto 3 kantaa tällä hetkellä liki 7 miljardin euron hintalappua. Eikä siinä vielä kaikki. Vasemmistoliiton väki haluaa parantaa oululaisten hyvinvointia, mutta tämä tapahtuu konkreettisilla arjen investoinneilla esimerkiksi Korvensuoran yhtenäiseen peruskouluun tai selviämishoitoasemaan. Niiden seinien sisällä voidaan tehdä työtä, jonka avulla uuden Oulun asukkaat voisivat paremmin. Tällaiset hankkeet ovat palvelevia tulonsiirtoja tukea aidosti tarvitseville ihmisille. Ydinvoimala edustaa menneisyyden teknologiaa. Konkreettisia energiainnovaatioita sen sijaan tarvitaan uusiutuvan energian ja energiansäästön puolelle. Nokian jäljiltä Oulussa on paljon ICT-alan osaajia, joiden piiristä löytyisi eittämättä

huippuosaajia myös energiakäytön rationalisoinnin pariin. Sähkön käytön tuhlailua kun voidaan karsia sitä paljon käyttävien teollisuuden ja liikenteen parissa. Ehkä tästä kasvaa Ouluun uusi huippuosaamisen alue. Voisimme näin olla nuukan, mutta järkevän energiateknologian kaupunki, jonka ei tarvitse ydinvoimabisneksessä keinotella. Alussa mainitun biisin lauloi muuten herkkä taiteilijasielu Rauli Somerjoki, joka teki myös kaikkien tunteman kappaleen Paratiisista. Sellaiseksi ei ydinvoima ainakaan kaupunkiamme tee, eivätkä valtuuston hyvätkään päätökset siloita kaikille tietä onneen. Mutta ainakin paremmaksi paikaksi Vasemmistoliitto voi koko uutta Oulua tehdä kaupungintalolta käsin. Siksi kannattaa äänestää hyvinvointia luovia inhimillisiä ihmisiä numeroilla 125-224.


Uusi Oululainen kunnallisvaalit 2012