Page 1

1


2

Realistinen radikaali  Brysseliin Viime syksynä Vasemmistoliiton toimijat etsiskelivät kuumeisesti paikallista ehdokasta EU-vaaleihin. Kävimme läpi monia hyviä vaihtoehtoja. Peilin edessä kyselin itseltänikin ehdokkuudesta. Kynnys valtakunnalliseen vaaliin oli monelle liian korkealla. Minäkin totesin, että keskittyminen vaativaan eduskuntatyöhön on juuri nyt minulle tärkeintä. Päätimme voimakkaasti vedota ehdokaskandidaateista parhaimpaan. Hanna Sarkkiseen. Lupasimme, että mikäli hän lähtee ehdokkaaksi, niin emme jätä häntä yksin vaalityössä. Tämä lupaus on pitänyt. Hannan tukiverkostossa on mukana vahva joukko maakunnan ja valtakunnan vaikuttajia, ja vaalikampanjasta tulee hieno. Itse olen lupautunut tukiryhmän puheenjohtajaksi. Teen parhaani, jotta ihmiset innostuvat lähtemään vaaliuurnille. Olen toiminut Hannan kanssa Oulun kaupunginhallituksessa ja Vasemmistoliiton puoluehallituksessa. Olen vaikuttunut hänen asiantuntemuksestaan ja kyvykkyydestään. Hanna kykenee hyvään yhteistyöhön ja omaksuu asiakokonaisuudet nopeasti. Hän on samaan aikaan radikaali maailmanparantaja ja realistinen vaikuttaja. Kokouspöydissä hän ei jää kokeneiden poliitikkojen jalkoihin, vaan asiantuntemuksellaan ja aktiivisuudellaan ottaa tilanteet haltuun. Euroopan unionissa pelkkä poliittinen osaaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös hyvää kielitaitoa, koulutusta ja kansainvälistä kokemusta. Hanna täyttää kaikki nämä kriteerit. Nuori ikä on pelkästään positiivinen lisä pakettiin, koska matkustaminen ja pitkät työpäivät vaativat kovaa kuntoa ja energiaa. Euroopan unionin asiat vaativat myös pitkäjänteistä työskentelyä, ja siksi on hyvä, että edessä on paljon työvuosia. Brysseliin ei kannata lähettää politiikan kehäraakkeja jäähdyttelemään, vaan sinne on saatava Suomesta parhaat tulevaisuuden toivot! Hannan vaalikampanja tulee olemaan asiakeskeinen. Yritämme nostaa esille teemoja, jotka oikeasti vaikuttavat suomalaisiin ja joista päätetään Euroopassa. Nostamme esiin Euroopan unionin ongelmia ja esitämme niihin ratkaisuehdotuksia. Vaadimme monien epäoikeudenmukaisuuksien korjaamista, veroparatiisien sulkemista ja edistämme kaikkien ihmisten tasavertaista kohtelua. Emme lähde mukaan ahdasmielisten maailmanlopun ennustajien pelottelukampanjoihin, vaan tuomme esiin oman valoisan vaihtoehtomme paremman Euroopan rakentamiseksi. Hyvä lukija, toivon, että annat tukesi toukokuun eurovaaleissa Vasemmistolle. Listalla on mahtavia ehdokkaita. Oma ääneni menee Hannalle. Risto Kalliorinne Kansanedustaja Hanna Sarkkisen tukiryhmän puheenjohtaja

Hanna Sarkkisen eurovaalilehti Julkaisija: Hanna Sarkkisen tukiryhmä Painovuosi: 2014 Päätoimittaja: Olli Kohonen Avustajat: Hilkka Haaga, Risto Kalliorinne, Jari-Pekka Kanniainen, Martti Korhonen, Piia Rantala-Korhonen,Jussi Saramo, Hanna Sarkkinen, Pekka Sauramo, Antti Yrjönen, Noora Vaarala Taitto: Mari Miikkulainen Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy Painos: 50 000 kpl

Hannan vaaliteesejä Pankit kuriin ja valta kansalle liittyvissä kysymyksissä ei pidä antaa liikaa EU-tasolle. EU-tasolla taas on tarkoituksenmukaista päättää esimerkiksi päästöjen vähentämisestä ja pankkitoiminnan sääntelystä. Euroopan parlamentin asemaa on parannettava ja epädemokraattisen komission valtaa n On tunnustettava se tosiseikka, että Eurooon kavennettava. Parlamentin on saatava lapan maat ovat toisistaan vahvasti riippuvaikialoiteoikeus, ja sen toiminnasta on tehtäsia sekä taloudellisesti että poliittisesti. EU vä läpinäkyvämpää. EU:n ei pidä pelätä sen ei ole sinällään mikään kauhukuva, vaan siikansalaisten mielipiteitä, nä piilee myös suuri ja siksi EU:ta koskevia mahdollisuus. Maiden asioita pitää voida alistaa EU ei ole rajat ylittävä kapitalisEU:n laajuisiin ja kansalmi tarvitsee nimittäin kauhukuva, lisiin suoriin kansanäämyös rajat ylittävää siinä piilee suuri nestyksiin. demokraattista säänmahdollisuus.” n EU:ta tarvitaan, telyä. Sen takia suunta jotta ihmisen ja ympärisEuroopassa on kääntön hyvinvointia voitainettävä vasemmalle. siin aidosti parantaa. EU:sta tulee hyviäkin n Unionille ei kuitenkaan pidä antaa liikaa asioita – esimerkiksi Pohjois-Suomea on kevaltaa. Vallan jako on toteutettava läheihitetty paljon EU:n rakennerahastojen avulsyysperiaatetta noudattaen: unionille on la. Sieltä tulevat rahat on suunnattu muun annettava toimivaltaa vain sellaisissa asimuassa elinkeinoelämän, ympäristöhankoista, joista on tarkoituksenmukaista päätkeiden ja köyhyyttä vähentävien hankkeiden tää Euroopan laajuisesti. Asiat pitää aina tukemiseen. Näitä rahoja tarvitaan jatkospyrkiä päättämään mahdollisimman lähellä sakin, ja siksi Euroopan parlamenttiin tarihmistä, siksi valtaa esimerkiksi koulutukvitaan vasemmistolainen edustaja Pohjoissen järjestämiseen ja sosiaalipolitiikkaan Suomesta. n Me tarvitsemme Euroopan unionia, mutta sitä on muutettava perinpohjaisesti. Se on demokratisoitava ja inhimillistettävä. Myös Euroopan rahaliitto EMU kaipaa suurremonttia.

||

Rahan kriisi on ratkaistava n Tällä hetkellä Euroopan suurin ongelma on rahan kriisi. Eurokriisi. Euron tulevaisuus on ollut vaakalaudalla jo vuosia ja vaatinut kovia, monesti kohtuuttomiakin toimia. Euron tulevaisuus on edelleen kovin epävarma, ja itse asiassa koko eurojärjestelmä on pohjimmiltaan toimimaton. Liian erilaisia talouksia on laitettu yhteen miettimättä integraation seurauksia. On luotu rahaliitto ilman talouspoliittista liittoa ja viety valtioilta mahdollisuus harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa.

ki- ja rahoitusjärjestelmää on säänneltävä huomattavasti enemmän. EKP:n tärkeimmän tehtävän pitäisi olla pankkipomojen suojelemisen sijasta kestävän hyvinvoinnin edellytysten luominen ja työllisyyden parantaminen koko EU:n alueella.

n Eurokriisin yhteydessä monissa ongelmissa olleissa maissa on koettu kohtuuttomasti inhimillistä kärsimystä. Euroopan on luovuttava kurjistavasta politiikasta, jossa kriisimaiden tavalliset ihmiset joutuvat kärsimään johtajien ja pankkien toiminnasta. Rahan n Eurokriisin ja yhkriisiä ei saa maksattaa teisvaluutan syvälKoko eurojärjestelmä yksinomaan tavallisella listen ongelmien on pohjimmiltaan kansalla. Vaikeuksissa ratkaiseminen vaatoimimaton.” olevien maiden velkotii todennäköisesti ja pitäisi sovitella, ja ne joko euroalueen sypitäisi ohjata kestävän vällistä taloudellista kasvun tielle investointiohjelmien turvin. integraatioita tai valuutan purkamista. Tällä hetkellä olemme kuitenkin tilanteessa, jossa n Eurokriisin varjolla on luotu erilaisia budeuron yksioikoinen purkaminen ja siirtymijettikurimekanismeja, joilla valtioita pyritään nen takaisiin kansallisiin valuuttoihin euroohjaamaan oikeistolaiseen talouspolitiikmaissa ei kuitenkaan olisi helppo ratkaisu. kaan, jossa talouden vakauttamisen ainoaksi Mikäli eurokriisiä ei saada ratkaistua sosivaihtoehdoksi tarjotaan hyvinvointipalveaalisesti ja demokraattisesti hyväksyttävällä luiden yksityistäminen, palkkojen polkemitavalla, on yhteisvaluutta purettava hallitusti nen ja valtioiden sosiaalisten verkkojen heipitkällä aikajänteellä. kentäminen. Talouskuri ei ole kuitenkaan

||

n Eurokriisi on osoittanut sen, että Euroopan keskuspankki (EKP) on kiinnostunut pankkien tuloksista ja pankkieliitin bonuksista paljon enemmän kuin tavallisten ihmisten hyvinvoinnista. EKP on asetettava tekemisistään demokraattiseen vastuuseen ja pank-

toiminut, vaan aiheuttanut lähinnä kriisin syvenemistä ja pitkittymistä. Lisääntyvä budjettikuri ei ole unionin kehittämiselle oikea suunta, vaan tärkeintä olisi taata sosiaalisesti tasapainoinen kehitys eri osissa Eurooppaa.


3

Hanna Sarkkinen on matkalla europarlamenttiin! lirahoitusta olen saanut kerättyä kokoon hyvin. Kiitos siitä yksityishenkilöille ja järjestöille, jotka ovat lahjoittaneet rahojaan kampanjaan, Sarkkinen sanoo ja lisää saaneensa yliopisto-opintonsa juuri päätökseen, joten kampanjaan on helpompi irrottaa riittävästi aikaa. Sarkkinen tiedottaa vaalikampanjansa tuloista ja menoista verkkosivuillaan jo ennen europarlamenttivaaleja.

Vasemmistoliiton oululaiselle puoluevaltuuston puheenjohtajalle Hanna Sarkkiselle eurovaaliehdokkuus ei ollut itsestäänselvyys. Häntä mietitytti eritoten se, mistä löytyisi aika ja raha valtakunnalliseen kampanjaan. – Monet kyselivät minua ehdokkaaksi jo viime keväänä, mutta emmin ehdokkuuttani vielä pitkälle syksyyn. Ehdokkaaksi lähteminen tuntui isolta päätökseltä ja valtavalta urakalta, Sarkkinen kertoo. Pohdinnan jälkeen hän lähti tavoittelemaan ehdokkuutta, ja tukea tuli nopeasti. Esimerkiksi Vasemmistoliiton oululaiset kansanedustajat Risto Kalliorinne ja Martti Korhonen liputtavat Hannan puolesta. Myös Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Moisanen kuuluu Sarkkisen tukijoukkoihin.

Hannasta kuultaisiin myös vaalien välillä Mutta miksi Hanna haluaa vaihtaa Oulun Brysseliin? – Europarlamentti tarvitsee punavihreää voimaa Pohjois-Suomesta. Europarlamentilla on valtaa, ja se on merkittävä vaikuttamisen paikka. Parlamentissa pystyisin edistämään monia tärkeitä asioita ja vaikuttamaan Euroopan tulevan kehityksen suuntaan. EU tarvitsee käännöstä kohti vasenta. Sarkkinen tietää, ettei hänellä ole takanaan vuosikymmenten poliittista uraa tai nippelitietoa jokaisen direktiivin koukeroista. – Mutta minulla on näkemystä, intoa, oppimiskykyä ja poliittista pelisilmää. Uskon, että minusta tulisi hyvä meppi. Lisäksi tukijoukoistani löytyy kyllä vuosisatojen edestä poliittista kokemusta! Tullessani valituksi europarlamenttiin olisin ennen kaikkea meppi, josta kuultaisiin vaalien välilläkin.

Laaja tukijaverkosto Etelä-Suomessakin piisaa kannatusta. Esimerkiksi tätä lehteä avustanut Vantaan kaupunginvaltuutettu ja Euroopan Vasemmistopuolueen hallituksen jäsen Jussi Saramo on viemässä Sarkkista Brysseliä ja Strasbourgia kiertävälle radalle. Tukijaverkostoon kuuluu yli sata ihmistä kaikkialta maasta – opiskelijoista eläkeläisiin ja duunareista toimitusjohtajiin. Lista Sarkkisen julkisista tukijoista löytyy osoitteesta hannasarkkinen.fi/eurovaalit/tukijat. – Olen saanut koottua laajan tukijoukon kampanjani avuksi. Ilman heitä olisi kampanjan tekeminen mahdotonta. Suuri kiitos siis kaikille tukiryhmäläisille! Myös vaa-

Kuka Hanna on? Hanna on 25-vuotias oululainen poliitikko. Hän on syntynyt Oulunsalossa ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta. Koulutukseltaan hän on viittä vaille valmis filosofian maisteri Oulun yliopistosta. Työkokemusta on myyjän ja järjestösihteerin työstä sekä ulkoministeriön kesätyöstä. Hanna puhuu suomen lisäksi sujuvaa englantia, kohtuullista ruotsia ja auttavaa ranskaa. Hanna tuli valituksi Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajaksi kesällä 2013. Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti Vasemmistonuorissa vuodesta 2008 lähtien. Järjestön varapuheenjohtajana Hanna oli vuosina 2011–2013. Hanna toimi myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajis-

tossa vuosina 2009–2013. Kunnallispolitiikkaan hän lähti mukaan vuonna 2008, jonka jälkeen hän on toiminut Oulun kaupunginvaltuustossa, opetuslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Eduskuntavaaleissa vuonna 2011 Hanna sai hienosti liki 3300 ääntä. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa hän oli Oulun ääniharava reilulla 1300 äänellä. Tällä hetkellä Hanna on kaupunginvaltuutettu ja Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja.

Tue Hannan kampanjaa! Voit tykätä Hannasta myös Facebookissa, josta löytyy Hannan faniprofiili. Hanna on myös Twitterissä osoitteesssa twitter.com/

Hsarkkinen. Hannan virallinen eurovaalihashtag on #eurohanna. Voit antaa esimerkiksi oman nimesi Hannan tueksi, kirjoittaa oman 300 merkin suosittelun, lähteä järjestämään tapahtumia, ilmoittaa halustasi jakaa vaalilehteä tai lahjoittaa halutessasi rahaa vaalikampanjan tueksi. Jos haluat lähteä mukaan Hannan kampanjaan, surffaa sivuille www.hannasarkkinen.fi. Voit myös ottaa suoraan yhteyttä vaalipäällikkö Olli Kohoseen lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kohonen. olli@gmail.com.

Vaalituen antamisohjeet Vasemmistoliiton tilinumero on FI25 1521 3000 0014 63.

Laittamalla viitteeksi 71275 lahjoituksesi ohjautuu suoraan tukemaan Hannan kampanjaa. Maksamalla Vasemmistoliiton tilille tukimaksun tuet ehdokkaan vaalikampanjaa. Vasemmistoliitto tilittää maksut lyhentämättöminä ehdokkaiden kampanjatileille. Vasemmistoliiton rahankeräysluvan numero 2020/2012/3998. Vasemmistoliitto tekee saaduista ja ehdokkaille tilitetyistä varoista selvityksen Poliisihallitukselle.

Hanna on vappuna Rotuaarilla! Hanna on mukana myös Oulun työväenjuhlassa 1.5. juontamassa Rotuaarilla klo 12 alkavaa vappujuhlaa. Tule jututtamaan meppiehdokasta! Tarkemman tapahtumakalenterin löydät osoitteesta


4

Hannan vaaliteesejä EU ympäristöpolitiikan edelläkävijäksi n Ilmastomuutos on kiistämätön tosiseikka. Päästöjä on vähennettävä huomattavasti, jotta nykyisenkaltainen ihmiselämä maapallolla olisi jatkossakin mahdollista. EU on säätänyt päästökauppajärjestelmän, joka on osoittautunut kehnoksi ratkaisuksi. Sen tilalle tai sen rinnalle on luotava haittaverot, jotka ohjaisivat kokonaisvaltaisesti kulutusta ja vähentäisivät päästöjä. Unionin on tuettava jäsenmaita niiden pyrkimyksissä lisätä uusiutuvaa energiantuotantoa. n EU:lla on paljon toimivaltaa maatalouden saralla, ja iso osa EU:n budjetista menee maataloustukiin. EU:ssa onkin huolehdittava siitä, että maatalouspolitiikka rakentuu jatkossa kestävällä tavalla. Ryöstökalastus on lopetettava, ja tuotantoeläinten elin- ja

Reilua työtä ja toimivat julkiset palvelut

kuljetusolosuhteita on parannettava nopealla aikataululla. Ruuantuotannon on oltava geenimanipulaatiosta vapaata ja painotuttava lähiruokaan. Tämän takia on erityisen tärkeää puolustaa Suomen ja varsinkin PohjoisSuomen maataloutta ja turvata sen tulevaisuus jatkossakin. Kotimaisen ruuantuotannon edellytysten turvaaminen Suomessa on sekä ympäristö-, työllisyys- että huoltovarmuuskysymys. n Pohjoisessa on turvattava ainutlaatuinen arktinen ja herkkä ympäristömme. Arktista ja Itämerta ei saa saastuttaa entisestään, vaan EU:n on toimittava kaikin tavoin vesistösuojelun puolesta myös Suomen lähialueilla.

Tarvitaan Euroopan laajuista sääntelyä Varsinkin investointisuoja voi aihen Veroparatiisit ja verosuunnittelu on uttaa valtavia kustannuksia kansalailaitettava pannaan kaikkialla Euroosille, koska sijoittajille on kaavailtu passa ja maailmassa. Pankkijärjesmahdollisuutta vetää kansallista etua telmästä on tehtävä huomattavasti valvovat valtiot oikeuteen. Yritykset nykyistä läpinäkyvämpi. Pankkien ja ovat jo nyt esittäneet valtioille koryritysten toiminnasta on luotava selkevausvaatimuksia esimerkiksi Saksan ämpi kuva maakohtaisen kirjanpidon luovuttua ydinvoimasta ja Australian avulla. Pankkeja on tarvittaessa pilasetettua tupakka-askottava ja kankeihin varoitusmerkit. s a l l i s t e t t ava . Tällaisen kehityksen Niillä ei voi olla Veroparatiisit jatkumista ei voi salavointa valtaon suljettava.” lia Suomessa eikä Eukirjaa käydä roopassa. kansalaisten kukkarolla. n E u r o o p a n EU:n alueella olevat veroparatiisit on laajuinen rahoitusmarkkinavero (Tosuljettava, ja on pyrittävä tukkimaan binin vero) on otettava käyttöön uniokanavat, joita pitkin rahaa valuu panknissa mahdollisimman pian. Rahoikisalaisuusalueille verottajan ulottutusmarkkinaverolla voidaan vähentää mattomiin. spekulatiivista arvopaperikauppaa ja

||

n EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppaneuvotteluista on luovuttava tai ainakin niiden suuntaa on radikaalisti muutettava, ja jo olemassa olevat sopimukset on käsiteltävä uudelleen.

näin ehkäistä finanssikuplia. Yritysverotukselle on asetettava Euroopan laajuinen minimitaso, jotta voidaan estää yritysten veroshoppailu ja Euroopan maiden kilpajuoksu pohjalle.

muus johtaa syrjäytymiseen, mikä käy inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi.

n Tällä hetkellä EU toimii pääasiassa suuryritysten, työnantajien ja lobbariarmeijoiden antamien nuottien mukaan. Suunta voidaan muuttaa. Siihen tarvitaan Vasemmistoa.

n Suomi on hyvä maa pitkälti hyvien julkisten palveluidemme ja tuloeroja tasaavan verotuksen ansiosta. Vuosien saatossa rakennettu hyvinvointi n Eurooppalaisen työntekijän asemaa on pohjaa tasa-arvoiseen koulutukseen parannettava kohentamalla ammatja kaikkien saatavilla oleviin sosiaalitiyhdistysliikkeen toimintamahdollija terveyspalveluisuuksia esimerhin. Olemme tässä kiksi antamalla asiassa monella taOn saatava voimaan liitoille kanneoipaa EU:n parhaita keus. Sen ohella eurooppalaiset maita. Julkiset palEU:n on edistetsäännökset vähimvelumme ovat kuitävä keinoja työmäistoimeentulosta.” tenkin rappeutuneet ehtosopimuksiviime vuosina, ja en saattamiseksi markkinaehtoisuus kunniaan ja sitoviksi. on vallannut alaa. Kehityksen jatko n On saatava voimaan eurooppalaiset ei ole luonnonlaki vaan poliittisen säännökset vähimmäistoimeentulospäätöksenteon alainen asia, johon ta. Vähimmäistasojen määrittelyssä voidaan vaikuttaa. EU:n kilpailutuson kuitenkin huomioitava kunkin linjauksissa on meneteltävä niin, että maan kansallinen erityistilanne. esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan monikansallisille konsernien voitonn Euroopassa on kiinnitettävä huomitavoittelulle perustuvaa toimintamalota nuorisotyöttömyyteen. Se on valia ei tuettaisi nykyisellä tavalla. Eukava ongelma Pohjois-Pohjanmaalla, roopan maiden on voitava suojata mutta myös muualla Euroopassa. julkisia palveluitaan kilpailulta EUTyön ja mielekkään tekemisen puute säännösten estämättä. sekä yhteiskuntaan osallistumatto-

||

Syrjintää ja sotia kitkemään n EU:n on toimittava kaikin tavoin syrjinnän vähentämiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Jokaisen unionin alueella asuvan ihmisen pitää voida elää rauhassa riippumatta esimerkiksi seksuaali- tai sukupuoli-identiteetistä, uskonnosta tai etnisestä alkuperästä. n Vähemmistöjen, kuten saamelaisten tai romanien, asemaa on parannettava. Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Myös paperittomien siirtolaisten asemaa on parannettava ja väyliä turvalliseen humanitaariseen maahanmuuttoon avattava.

n EU:n on kiristettävä suhtautumistaan asekauppaan ja diktatuureihin. Kriisihallinnan on oltava ensisijaisesti siviilikriisinhallintaa. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei saa militarisoida. Sen sijaan turvallisuutta lisätään ensisijaisesti järkevällä yhteiskuntapolitiikalla, tasa-arvoa edistämällä, ennaltaehkäisemällä yhteiskunnallista pahoinvointia ja investoimalla sosiaaliseen pääomaan eli kansan hyvinvointiin.

Hanna suosittelee Hanna Sarkkinen viihtyy vapaa-ajalla kulttuurin, kuntoilun ja luonnon parissa. Näitä hän suosittelee:

Oulu n Lenkkeilyreitti: Tuira–Ainolanpuisto–Hietasaari-Pikisaari n Kesällä: Tuiran uimaranta n Ravintolat ja kahvilat: Tuba, Puistola, Garam Masala n Baari: 45 Special n Kaupunginosat: Tuira, Karjasilta n Vapaa-aika: Elokuvateatteri Star, Toppilan kiipeilykeskus, kaupunginkirjasto, Sanginjoen retkeilyalue, Rokua

n Nähtävyydet: Pateniemen vanhan sahan alue, Hailuoto

Muu Suomi ja maailma n Kulttuuri: Särestöniemen museo Kittilässä n Retkikohteet: Ruka Kuusamossa, Ranuan eläinpuisto (erityisesti ahmat!) n Arkkitehtuuri: Tampereen vanhat tehdasalueet, Raahen vanha kaupunki, eduskuntatalon hissi Helsingissä n Kahvila: Kauppayhtiö Rovaniemellä n Kaupunki: Berliini


5

Vasemmistolaista ympäristöpolitiikkaa Euroopan unionissa Vasemmistoliiton eurovaaliohjelmasta löytyy oma lukunsa ympäristöpolitiikasta. Punavihreää tulevaisuutta tullaan rakentamaan EU:ssa muun muassa ajamalla linjauksia maataloustukien reilummasta ja ympäristöystävällisemmästä jakotavasta – unohtamatta pohjoisten alueiden erityisluonnetta. Ohjelman mukaan unionin tulee tukea puhtaan ja jäsenmaissa omavaraisesti tuotetun lähiruoan saatavuutta ja sen työllistävää vaikutusta. Merkittävin tavoite on kuitenkin ilmastonmuutoksen ehkäisy kasvihuonepäästöjä pienentämällä ja ottamalla käyttöön globaali kasvihuonepäästövero. Vasemmiston mukaan kasvihuonepäästöjen pienentämisessä EU:n tulee olla esimerkki, vain niin se voi vaatia muilta samaa. Tälle keväälle suunnitelluissa päästörajoitusneuvotteluissa komissio esittää unionin tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi komissio suosittelee uusiutuvan energian lisäämistä 30:llä ja energiatehokkuuden paran-

tamista 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Nykyinen päästökauppajärjestelmä ei toimi aivan toivotulla tavalla: päästöoikeuksien hinta on niin alhainen, että suurten toimijoiden on helpompi ostaa lisää päästöoikeuksia kuin resurssoida puhtaampaan teknologiaan ja aitoon päästöjen vähentämiseen. Vasemmisto peräänkuuluttaa myös uusia keinoja hillitä ilmaston lämpenemistä, ja globaalin päästöveron ajaminen nähdään EU:n tärkeäksi tehtäväksi.

Hankintadirektiivissa myös ympäristöulottuvuus Suomalainen teollisuus ja ympäristöstä huolehtiminen eivät ole toisiaan pois sulkevia. Esimerkiksi EU:n

rikki- ja IE- eli teollisuuspäästödirektiivit otettiin Suomessa vastaan synkin mielin. Toimijoiden näkemä uhka on kuitenkin myös mahdollisuus; mikäpä paremmin auttaisi rakennemuutoksessa rypevää kansakuntaamme kuin suuntautuminen vihreän teknologian kehittämiseen ja Suomen kilpailukyvyn ja viennin kasvattaminen uusien tuotteiden ja palvelujen

kautta. Tulee muistaa, että myös komission muissa pääosastoissa valmisteltavat linjaukset voivat vaikuttaa ympäristöasioihin. Esimerkiksi tammikuussa voimaan tullut hankintadirektiivi sallii kilpailuttamisen myös ympäristötekijöillä, ei vain hinnan mukaan. Vasemmiston tulee olla valppaana ja toimia EU:ssakin kaikilla

rintamilla ja päätöksenteon tasoilla kohti punavihreää tulevaisuutta. Hilkka Haaga Kirjoittaja on Oulun kaupunginhallituksen jäsen.

Plussaa eurooppalainen nuorisotakuu ja tasa-arvo – parannettavaa vuokratyössä ja perhevapaissa Mitä hyvää EU on tuonut työelämään? Entä mihin pitäisi kiinnittää huomiota, kun europarlamentissa työntekijöiden hoidetaan asioita? Kysymyksiin vastasivat Suomen Elintarviketyöläisten Liiton toimitsija Minttu Sillanpää ja Ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas.

Nämä asiat EU:n pitäisi vielä hoitaa kuntoon

Minttu Sillanpää

3. Työsuojelun parantamiseksi tehdään liian vähän. Komission on julkaistava lupaamansa työsuojelustrategia vuosille 2013–2020.

Näissä työelämäkysymyksissä EU on onnistunut 1. Halu saada aikaan Euroopan laajuinen nuorisotakuu. On oltava tarkkana, että nuorisotakuuseen saadaan riittävästi resursseja ja että se tarkoittaa oikeaa ja mielekästä koulutusta, työtä ja palkkaa. 2. Kausityöntekijöiden oikeudet. EU:n ulkopuolelta tuleville kausityöntekijöille on maksettava kunnon palkkaa. Jatkona voisi todeta, että kaikissa jäsenmaissa on maksettava ulkomaalaisille työntekijöille

sille, joiden mukaan palkattomalta hoitovapaalta äitiysvapaalle jäävälle työntekijälle ei makseta työehtosopimuksen mukaista äitiysvapaan palkkaa. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksilla ei voi sopia direktiiviä asiasta huonommin.

1. Vuokratyön käyttöä on rajoitettava. Vuokratyöntekijöille on maksettava takuupalkka. Myös muut ns. epätyypilliset työsuhteet (nollasopimukset ja vastentahtoiset osa-aikaiset) on saatava kuriin.

Nämä asiat EU:n pitäisi vielä hoitaa kuntoon

2. EU:n on edistettävä työntekijöiden järjestäytymistä ja ammattiliittojen aseman vahvistamista. Esimerkiksi työsopimusshoppailu on estettävä.

maan työehtosopimusten mukaista palkkaa. Tämän periaatteen noudattamista on valvottava tiukasti ja rikkomuksista pitää seurata sanktioita. 3. Uusi hankintadirektiivi. Julkisissa hankinnoissa keskeistä on jatkossa kokonaisedullisuus, ei siis enää pelkkä hinta. Ay-liikkeen vaatimuksesta direktiiviin saatiin lauseke, jonka mukaan hankintoja kilpailutettaessa on varmistettava, että yritykset noudattavat työehtosopimuksia.

Markku Palokangas Näissä työelämäkysymyksissä EU on onnistunut 1. EU:n uudessa tasa-arvostrategiassa esitetään muun muassa naiskiintiöitä yritysten johtokuntiin. Tavoitteena on saada liike-elämän ylimpään johtoon nykyistä enemmän naisia. Strategian avulla pyritään myös saamaan lisää naisia työ-

1. Naisten ja miesten tasa-arvo on Lissabonin sopimukseen kirjattu perusoikeus. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon saavuttaminen työ- ja yksityiselämässä vaatii kuitenkin vielä paljon työtä. markkinoille ja edistämään naisten yrittäjyyttä. 2. Euroopan tasa-arvoinstituutilla on tärkeä asiantuntijan asema kehitettäessä naisten ja miesten tasaarvoa edistäviä toimia EU:ssa. 3. Euroopan unionin tuomioistuin on 13.2.2014 antanut ratkaisun, jossa se on todennut, että Direktiivi 96/34 on esteenä sellaisille kansallisille työehtosopimuksen määräyk-

2. Miesten perhevapaiden käyttöä ja oikeutta isyysvapaisiin on lisättävä. 3. Ammattijärjestöjen kanneoikeutta koskevaa direktiiviesitystä on vietävä eteenpäin. Nykyinen tilanne, jossa yritykset maksavat alipalkkoja ilman, että yksittäiset työntekijät voivat tai uskaltavat siihen puuttua, mahdollistaa palkoilla keinottelun.


6

Paavo Arhinmäki:

Vasemmisto on Euroopa Vasemmistoliiton puheenjohtajan, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen mukaan mediassa vellovat puheet eurooppalaisen äärinationalismin ja äärioikeiston noususta peittävät paljon. – Eurooppalaisten mielipidemittauksien mukaan vasemmisto voittaa nämä vaalit. Tulemme niiden mukaan olemaan selkeästi suurempi ryhmä kuin vihreät. Kamppailemme keskustan ALDE:n kanssa kolmanneksi suurimman ryhmän asemasta, Arhinmäki sanoo. Alkukevään tutkimusten mukaan esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Kreikassa demareita vasemmistolaisemmat puolueet ovat saamassa lisää paikkoja Euroopan parlamenttiin. Vasemmistoliitto on ollut viiden viime vuoden aikanakin GUE/ NGL -ryhmän jäsen. Vaikka puolueella ei ole ollut omaa meppiä, on ryhmällä ollut suomalainen apulaispääsihteeri, mikä on helpottanut yhteydenpitoa Suomen ja Brysselin välillä.

Kriittisyys nykyiseen talouspolitikkaan keskeistä Arhinmäen mukaan vasemmiston myötätuuli viestii vahvasti siitä, että ihmiset haluavat muutosta.

– Haluamme muuttaa esimerkiksi työntekijän asemaa parempaan suuntaan Euroopassa. Haluamme puuttua siihen, että eri maat kilpailevat alhaisen verotuksen tasolla. Myöskään pankkien voitontavoittelu ei saa ajaa Eurooppaa ongelmiin. Vasemmiston on toimittava vasta-

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen ja kulttuuri- ja urheiluministeri, puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki Oulun kaupunginteatterissa talvella 2014.


7

an muutoksen ääni voimana Euroopan näkökulmasta suuryrityksien ylittäessä jatkuvasti rajoja.

Arhinmäki korostaa sitä, että kriittisyyden on myös näyttävä europarlamentin päätöksenteossa. GUE/NGL tulee jatkossakin olemaan nykymuotoisen talouspolitiikan voimakas kriitikko ja korostamaan esimerkiksi veroparatiisien ajamista ajas. EU:ssa on myös luotava minimitasoja sosiaaliturvaan ja verotukseen. – Pidettiin siitä tai ei, europarlamentilla on entistä enemmän valtaa. Esillä on myös suomalaista näkökulmaa korostavia kansallisia asioita, mutta siellä käydään samaa oikeiston ja vasemmiston välistä kamppailua kuin Suomessa valtuustoissa ja eduskunnassa.

Vasemmistomeppi tuo kansalaisille tietoa

tamme paljon hänen kanssaan, Arhinmäki kertoo.

Arhinmäen mukaan vasemmistomepillä olisi myös tärkeänä tehtävänä tuoda suomalaisten tietoon se, millaisia päätöksiä aidosti Brysselissä ja Strasbourgissa tehdään ja miten ne vaikuttavat ihmisten arkeen.

Hanna Sarkkisesta tulisi erinomainen europarlamentaarikko Mutta miksi siis kannattaa mennä vaaliuurnille ja äänestää Vasemmistoliittoa näissä valitettavan alhaisen äänestysprosentin vaaleissa, kun nykyiset mepit ovat olleet niin vaisuja kansalaisten suuntaan? Arhinmäki listaa kolme keskeistä syytä.

– Kun ajatellaan nyt istuvia meppejä, niin heidän kauttaan ei välity informaatiota siitä, mitä europarlamentissa tapahtuu. Vasemmiston yhteistyö Euroopan suuntaan on tiivistä myös järjestötasolla, koska Paavo Arhinmäki on tavannut viimeksi tammikuussa kaikkien merkittävien modernien eurooppalaisten vasemmistopuolueiden puheenjohtajat yhteiskokouksessa.

– Ensinnäkin Vasemmistoliiton ehdokaslistalla on sitoutuneita, innokkaita ja päteviä ihmisiä. He ymmärtävät toimia tietyissä asioissa Suomen edunvalvojina, mutta myös osaavat ajaa oman ryhmänsä poliittista linjaa. Toiseksi voi sanoa sen, koska yhä useampi asia päätetään

– Sielläkin kävi ilmi, että suomalaisia tarvitaan myös europarlamenttiin. Esimerkiksi edellistä meppiämme Esko Seppästä arvostettiin Euroopassa erityisen paljon. Olen myös keskustellut kampanjas-

europarlamentissa, niin halutaanko valta antaa oikeistolle? Kokoomuslaiset äänestävät joka tapauksessa. Kolmas seikka on se, että kun suhtautumisemme moneen asiaan EU:ssa on kriittistä, niin asioihin on oltava vaikuttamassa sisällä. Paavo Arhinmäen mukaan Hanna Sarkkinen on yksi Vasemmistoliiton erinomaisen hyvistä ehdokkaista. – Hanna on osoittanut puoluevaltuuston puheenjohtajana, että hallitsee politiikan todella hyvin. Hän osaa neuvotella, keskustella ja tulla ihmisten kanssa toimeen. Juuri näitä taitoja tarvitaan europarlamentissa. Sen lisäksi häneltä löytyy kansainvälistä kokemusta. Hannalla on myös sitä aatteen paloa, jota vasemmistolaiselta mepiltä tarvitaan.

Millaisia ryhmiä europarlamentissa nyt on? Europarlamentissa on tällä hetkellä seitsemän poliittista ryhmää. Ryhmän muodostamiseen tarvitaan 25 jäsentä seitsemästä eri maasta. Jotkut mepit eivät kuulu mihinkään ryhmään eli he ovat sitoutumattomia ja hukkuvat siten yli 700-henkisessä parlamentissa unohduksiin.

Konservatiivit ja reformistit (ECR) Tämä koominen ”säilyttäjien ja uudistajien” ryhmä syntyi brittikonservatiivien ympärille niiden jätettyä liian EU-myönteisinä pitämänsä muut konservatiivipuolueet. Suomalaisia täällä ei ole.

Vapaa ja demokraattinen Eurooppa (EFD) Äärioikeisto on toistuvasti yrittänyt yhdistää voimansa, mutta eri kansallisuuksien toisiaan kohtaan tuntema viha sekä erilaiset strategiat ovat lopulta hajottaneet yritykset. Ranskan ja Hollannin äärioikeis-

Euroopan kansanpuolue (EPP) EU-myönteinen oikeisto, josta löytyvät eurooppalaisten talouskriisien pääasialliset aiheuttajat. Puhekielessä usein ”kristillisdemokraatit” tai ”konservatiivit”. Ryhmään kuuluu Suomesta kokoomus ja kristilliset. Mielipidetiedusteluiden mukaan romahtamassa ja putoamassa ykköspaikalta.

Sosialistit ja demokraatit (S&D) Eri maiden sosialidemokraattiset puolueet, joista osa on nimeltään ”sosialistisia” tai ”työväenpuolueita”. Noussee suurimmaksi ryhmäksi, vaikka useissa maissa on ollut yhdessä oikeiston kanssa luomassa kriisiä.

Vasemmisto (GUE/NGL) Ryhmä koostuu kahdesta osasta, Euroopan yhtyneestä vasemmistosta ja Pohjoismaiden vihreästä vasemmistosta. Mielipidetiedusteluiden mukaan modernit punavihreät puolueet ovat ottamassa vaalivoittoja ja vasemmistoryhmä taistelee kolmanneksi suurimman paikasta liberaalien kanssa.

Liberaalit (ALDE) Edustavat kaikkein kovinta oikeistoliberaalia talousajattelua, mutta

ryhmässä on mukana myös melko konservatiivisia ryhmiä, kuten Suomen keskusta. Liberaalit perinteisesti vastustavat kaikkia tukia niin työttömille kuin maataloudellekin, mutta vaalien jälkeen linja lienee nykyistäkin epäselvempi. Keskustan lisäksi Suomesta on mukana RKP.

Vihreät ja Vapaa Allianssi (Greens/EFA) Ryhmä koostuu kahdesta osasta, Euroopan vihreistä ja alueellisista separatisteista. Asemoituu suomalaisesta politiikasta poiketen lähtökohtaisesti vasemmiston tueksi.

tot yrittävät nyt yhdistää joukkoja, mutta esimerkiksi brittien UKIP pitää näitä puolueita liian radikaaleina. Tällä hetkellä äärioikeistolla on vain yksi ryhmä, UKIP:n ja Italian Lega Nordin ympärille rakennettu Vapaa ja demokraattinen Eurooppa, johon myös perussuomalaiset kuuluvat. Jussi Saramo Kirjoittaja on Euroopan Vasemmistopuolueen hallituksen jäsen


8

Eurooppalaisen impivaaralaiset ruisrusinasämpylät 5 dl vettä 2 tl suolaa 3 rkl siirappia tai sokeria 4–5 dl ruisjauhoja 1/2 dl rypsiöljyä 1 ps kuivahiivaa 1–2 dl ruis- tai kaurahiutaleita 4–5 dl vehnäjauhoja 0,5–1 dl silputtuja rusinoita Päälle auringonkukansiemeniä Ota lämmintä vettä pohjanesteeksi ja lisää siihen rypsiöljy, suola ja siirappi/sokeri. Sekoita hiiva ruisjauhoihin ja lisää ne nesteeseen. Lisää taikinaan ruis- tai kaurahiutaleet sekä silputut rusinat. Lopuksi vehnäjauhot vähitellen. Anna kohota lämpimässä paikassa puoli tuntia. Vesihauteessa taikina nousee takuuvarmasti.

Jaa kohonnut taikina noin 18 osaan ja vaivaa nämä pallukat sämpylöiksi. Voit tehdä sämpylöistä hieman isompiakin makusi mukaan. Anna kohota noin 20–30 minuuttia leivinliinan alla. Kostuta sämpylät ennen uuniin laittamista ja painele päälle auringonkukansiemeniä. Paista noin 225 celsiuksessa (tai kiertoilmauunilla 200 celsiuksessa) noin 12–15 minuuttia, kunnes sämpylät ovat mukavan värisiä. Nauti nämä eurooppalaisuutta ja impivaaralaisuutta yhdistelevät sämpylät lämpiminä! Harkitse osan laittamista pakastimeen, koska säilöntäaineettomina sämpylät eivät montaa päivää säily ilman homekuorrutusta. Olli Kohonen

Hanna S -pikkuleivät Arki on poliittista, omilla valinnoilla vaikutat maailman menoon monella tavalla. Hanna S:n pikkuleivät on leivottu ympäristöystävällisesti kasvatetusta viljasta, luomukanojen munista ja reilun kaupan sokerista. Makua pikkuleipiin antaa joko pohjoisen pirteä puolukka tai eteläisen Euroopan appelsiini. Leipomalla Hanna S:n pikkuleipiä ja tarjoamalla toverillekin tulee maailmasta muutaman pikkuleivän verran parempi paikka. 200 g luomuvoita 200 g reilun kaupan sokeria 2 luomumunaa 2 tl leivinjauhetta 3 dl luomuvehnäjauhoja 2 dl spelttijauhoja 2 rkl vaniljasokeria 0,5 tl kanelia 1 luomuappelsiinin raastettu kuori tai 1 dl puolukkasurvosta + 0,5 dl vehnäjauhoja

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää munat yksi kerrallaan. Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää sekä appelsiinin kuori tai puolukkasurvos vaahtoon ja sekoita kunnolla. Jos käytät puolukkasurvosta, lisää vehnäjauhojen määrää puolella desillä. Pane taikina jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi. Pyörittele taikinasta hennon pikkusormen vahvuinen tanko, paloittele se noin 8 cm pätkiin. Muotoile paloista s-kirjaimia leivinpaperilla päällystetylle pellille. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa 10 minuuttia. Piia Rantala-Korhonen


9

Hyrmä paljastaa:

Hanna on liian löysä kurinpitäjä Kun Tuirassa sijaitsevan kerrostaloasunnon ovi avautuu, vastassa on komea kissa. Se on Hyrmä, Hanna Sarkkisen yhdeksänvuotias lemmikki. Hyrmä on suostunut jättämään päiväunet väliin ja antamaan pienen haastattelun omistajansa eurovaaliehdokkuuden tiimoilta. Tarkoituksena on, että Hyrmä kertoo itsestään ja elämästään nuoren poliitikon lemmikkinä. Sarkkinen lupaa toimia tarvittaessa kissansa tulkkina. Hyrmä toivottaa tulijan tervetulleeksi laukun ja vaatteet nuuskimalla. Sitten se kiipeää keittiön pöydälle, Image-lehden päälle loikoilemaan. Hyrmä selvästi arvostaa omistajansa tavoin laatulukemista. Hyrmä on emännälleen hyvin rakas – niin rakas, että sen kuvaa on käytetty tatuoinnin pohjana. Pienestä pennusta asti Sarkkisen luona asunut Hyrmä on kotoisin maatilalta. Kun maatila otetaan puheeksi, Hyrmä muuttuu mietteliään näköiseksi ja katselee kaihoisasti ulos ikkunasta. Se muistelee nuoruusvuosiaan. Lapsuus maatilalla oli idyllinen mutta päättyi aikaisin. Aikuiseksi kasvaessaan Hyrmällä oli tapana karkailla. Se syyttää karkailustaan omistajaa, joka ei pitänyt sille tarpeeksi tiukkaa kuria. Sittemmin Hyrmä on rauhoittunut kiltiksi kotikissaksi ja viihtyy nykyisessä kodissaan mainiosti. Se ei enää juuri ulkoile, sillä lähistöllä liikkuvat autot hermostuttavat sitä

Hyrmä katselee vanhoja valokuvia itsestään ja muistelee villejä nuoruusvuosiaan.

liikaa. Onneksi parvekkeen ovi on usein avoinna, ja lasituksen ansiosta Hyrmä saa oleilla siellä vapaasti. Kissaksi Hyrmä on hyvin sosiaalinen, jopa hieman koiramainen. Se kulkee omistajansa perässä ja kaipaa paljon seuraa. Se ei ole mikään itsenäisen kissaeläimen perikuva. Hyrmä myöntää auliisti olevansa läheisriippuvainen ja huomiohakuinen. Hedonistin vikaakin siinä on – elämän pienet nautinnot, erityisesti ruoka, kiinnostavat sitä kovasti. Hyviksi puolikseen se nimeään tuttavallisuuden. Hyrmä on helposti lähestyttävä ja osoittaa hellyyttä esimerkiksi nuolemalla omistajansa

kasvoja. Koiramaisesta luonteestaan huolimatta Hyrmä ei pidä koirista. Se kertoo kohdanneensa kerran koiran, jolle sähisi kunnolla. Tuosta kohtaamisesta päästään muistelemaan Hyrmän elämän jännitysmomentteja. Niistä kolme on ylitse muiden. Ensiksi Hyrmä nostaa esiin tapaamisen sammakon kanssa. Kävi niin, että tapaaminen jäi sammakon viimeiseksi. Toinen jännittävä hetki oli, kun Hyrmän kotiin pääsi pääskynen. Hyrmä yritti tietysti parhaansa mukaan pyydystää lintua, mutta harmillisesti Sarkkinen ehti

ohjata sen takaisin ulos ennen Hyrmän varsinaista iskua. Tarinoista kolmas sijoittuu Hyrmän vanhoille kotiseuduille Oulun keskustassa. Siellä Hyrmä pääsi toisinaan ulkoilemaan kerrostalon pihalla. Kerran pihalle sattui samaan aikaan sorsia, joihin tutustumisesta Hyrmä innostui kovasti. Hyrmä kertoo rakastavansa seitiä ja katkarapuja. Se kuvailee makuaan kalliiksi ja ylelliseksi. Virtsakivivaivojen vuoksi se noudattaa tiukkaa erityisruokavaliota ja syö hintavia, lemmikkikaupasta hankittavia ruokia. Vettä Hyrmä juo vain suoraan hanasta – rahvaanomainen

20 faktaa Hannasta 1 2 3 4

Hanna on kotoisin Oulunsalosta. Ouluun hän muutti 19-vuotiaana. Lapsena Hanna harrasti tanhua ja pesäpalloa. Ala-asteikäisen Hannan lempibändi oli Spice Girls.

Pienen Hannan idoli oli Tarja Halonen, joka on edelleen hänen esikuvansa. Hanna oli muutenkin jo lapsena kova tasa-arvon kannattaja. Koulun käytävillä tuli kiistoja esimerkiksi naispappeudesta, jonka sallimista Hanna ehdottomasti kannatti.

7

Teininä Hannalla oli kevyt punkvaihe: hakaneulat korvissa, mutta kuitenkin vain tavallisissa korvarei’issä, ei itse tehdyissä.

8

Oulun Lyseon lukiosta valmistumisen jälkeen Hanna harkitsi toimittajaksi kouluttautumista, mutta valitsi lopulta aate- ja oppihistorian lukemisen Oulun yliopistossa.

9

Hanna aktivoitui politiikassa yliopiston aloitettuaan. Silloin hän liittyi Vasemmistonuoriin.

10

Opintojen ohella Hanna oli pitkään töissä kaupan kassalla, muiden muassa Kaukovainion S-Marketissa.

11

5

Hanna on hyvin eläinrakas. Lapsena hän viihtyi mainiosti navetassa lehmiä hoitamassa. Nykyään eläinrakkaus kohdistuu Hyrmä-kissaan.

6

Hanna oli yläasteella hikipinko. Lempiaineet olivat historia ja uskonto.

Hannan salaisia tv-ohjelmasuosikkeja ovat Geordie Shore ja Jutta ja puolen vuoden superdieetit. Suosikeista suurin on kuitenkin Hercule Poirot.

12

Hannan lempimusiikkia ovat vanha rokki ja uusi räppi. Radiosta Hanna kuuntelee mieluiten Radio Suomea ja Bassoradiota.

13

Hannan lempiruoka on ravintola Garam Masalan butter

paneer -annos. Kotikeittiössä Hannan bravuuri on ”kaikkea mahdollista -wokki”.

14

Hanna harrastaa kuntosalia ja lukemista. Hän lukee supervauhdilla ja mielellään suomalaisia, historiallisia teoksia.

15

Hannan elokuvamaku on eurooppalainen. Suosikkiohjaajia ovat Pedro Almodovar ja Emir Kusturica.

16 17

riinsä.

Hannalla on erittäin huono nimimuisti. Hanna luottaa muistilappuihin ja ripottelee niitä ympä-

18

Hanna tekee mielellään muistiinpanot käsin, koska se auttaa muistamaan asiat paremmin.

19 20

Hannan käsivarteen on tatuoitu Oulun vaakuna.

Jos Hanna ei olisi poliitikko, hän voisi olla opettaja tai kissahotellin työntekijä.

kulhosta litkiminen ei sitä miellytä. Ruokahetkien jälkeen Hyrmä saa lyhyitä pöpikohtauksia, joiden aikana se juoksee ympäri kotiaan. Se myös leikkii mielellään. Leluista parhaita ovat laservalo ja pahvilaatikot. Hyrmä vastaa kysymyksiin ystävällisesti naukumalla eikä reagoi alati räpsyvään kameraan mitenkään. Kesken haastattelun se yllättäen päättää lähteä nokosille toiseen huoneeseen. Kun se herätetään unilta vielä muutamaa kuvaa varten, se ahdistuu selvästi ja protestoi. Politiikan mukanaan tuoma mediahärdelli ei kiinnosta Hyrmää. Onneksi kiista on hetkessä unohdettu, ja pian Hyrmä kiehnää taas omistajansa nilkkaa vasten. Haastattelun lopuksi Hyrmä haluaa tehdä pienen tunnustuksen. Hurjina nuoruusvuosinaan se tuhosi levottomuuksissaan kaksi sohvaa, joista toinen oli arvokas Alvar Aalto -huonekalu. Se kaduttaa, Hyrmä myöntää. Korvaukseksi teoistaan se lupaa muuttaa emännän perässä vaikka Brysseliin, jos tarve vaatii. Mutta ensin on saatava vähän välipalaa, Hyrmä toteaa ja marssii keittiöön ruokakipponsa ääreen.


10

”Hannalla on sekä kova asiantuntemus suomalaisesta päätöksenteosta että laaja näkemys ja into Euroopan uudistamiseksi. Sellaisia meppejä me tarvitsemme.” Jussi Saramo Euroopan Vasemmistopuolueen hallituksen jäsen Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen erityisavustaja Vantaan kaupunginvaltuutettu ”Onko EU-parlamentti norsujen hau­tausmaa vai uusiutuva tulevaisuutemme rakentaja? Sinä valitset. Niin minäkin. Valitaan yhdessä Hanna. Hanna edustaa ympäristöasioissa tiedostavaa sekä järkevää näkökulmaa, jossa ahneuden edelle asettuvat luonto, ympäristö ja ihminen. Me voimme välittää Hannan kautta tulevaisuuden viestiä yhteiseen eurooppalaiseen päätöksentekoon.” – Mara

Paras mahdollinen tekniikka suojelee ympäristöä ”Hanna on asioihin perehtyvä, ahkera, selkeäsanainen, rohkea ja kantansa hyvin perusteleva ihminen. Hänen kanssaan on helppo ja mukava tehdä yhteistyötä. Kun Hanna valittiin kaupunginhallitukseen nuorimpana jäsenenä, valinta osui nappiin. Hän sai paljon arvostusta myös muiden poliittisten ryhmien edustajilta. Voimme olla ylpeitä nuoresta, lahjakkaasta ”rastapäästämme”, joka on valmis vaikka mepiksi.” Paula Grekelä Oulun kaupunginvaltuuston 3. vpj (vas.) PAM:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö

“Olen oppinut tuntemaan Hannan erinomaisena ja perehtyneenä asiaosaajana, joka pyrkii muuttamaan vallitsevia käsityksiä ja politiikan sisältöä. Hän tekee töitä rakentavalla ja keskustelevalla otteella. Hanna on suora ja moderni päättäjä!” Mika Parkkari Kauppatieteiden opiskelija

Ympäristönsuojelu perustuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon. Uuden tekniikan käyttöönotossa Suomi on ollut Euroopan kärkimaita. Tästä asemasta meidän on syytä pitää kiinni. Tähän pyrkii keväällä voimaan tuleva teollisuuspäästödirektiivi, joka sisältyy uuteen ympäristönsuojelulakiin. Puhtaan teknologian yritykset ovat yksi nopeimmin kasvavista tuotantoaloista. Suomessa ala on kasvanut 10 prosenttia vuosittain. Meidän on vietävä omaa osaamistamme tehokkaasti ulkomaille ja luotava kysyntää uusille puhtaille teknologioille, uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuusratkaisuille. Oulun kaupunki on edistänyt aktiivisesti puhtaan teknologian osaamista ja yrityksiä. Täällä pohjoisessa

yritetään elää sen mukaan, etteivät Baddingin laulun sanat ”maailma hukkuu paskaan, kun me vain luemme lehtiä” kävisi todeksi. Meillä toimii yli sata puhtaan teknologian yritystä, jotka työllistävät arviolta 1 500 ammattiosaajaa. Oululaiset cleantech-yritykset ovat erikoistuneet muun muassa katalyyttiteknologiaan ja puhtaaseen energiantuotantoon. Puhtaan teknologian käytöllä tavoitellaan ympäristön pienempää kuormitusta, energian tehokasta käyttöä ja raakaaineiden säästöä. Luontoa voi käyttää työllistämiseen muutenkin kuin pilaamalla sitä. Teollisuuspäästödirektiivi pyrkii edistämään uuden tekniikan kehittämistä ja käyttöönottoa. Yhtenäisillä vaatimuksilla tasapainotettaisiin eri alueiden ja maiden yritysten kilpailutilannetta. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä on tulossa oikeudellisesti sitovaa. Kun kaikilla on samat säännöt, urputukset vähenevät.

”Eurooppa tarvitsee uudistumista ja Pohjois-Suomi ansaitsee raikkaan, rohkean ja kansainvälisille keskusteluareenoille valmiin parlamentaarikon edustajakseen! Hanna tuntee pohjoisen periferia-alueen näkymät, ympäristöpolitiikan kiemurat ja eurokriisin konkreettiset vaikutukset. Hanna on minun valintani MEPiksi!” Sari Moisanen Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja

Uudella direktiivillä yhtenäistettäisiin ja tiukennettaisiin ympäristöhaittojen hallintaa, joiden aiheuttajina ovat suuret ja keskisuuret teollisuus- ja energialaitokset. Muutokset vaikuttavat lähinnä lupaharkintaan. Säännökset tarkentuisivat myös muun muassa lupavalvonnassa ja lupahakemuksista ja -päätöksistä tiedottamisessa. Valvontasäännökset koskisivat ensisijaisesti viranomaisia. Tärkeimmät velvoitteet liittyisivät valvontasuunnitelmiin, määräaikaistarkastuksiin ja riskinarviointiin. Lisäksi määriteltäisiin, miten yrityksen ja viranomaisen tulisi toimia onnettomuus-, häiriö- ja rikkomustilanteissa. Lupahakemusten käsittelyä tehostettaisiin sähköisellä lupajärjestelmällä, jolloin kaikki valtion lupaviranomaisille lähetetyt lupahakemukset olisi toimitettava sähköisesti. Lupahakemukset julkaistaisiin lupaviranomaisen verkkosivuilla. Tämä parantaisi kansalaisten tie-

”Hanna on nuori, mutta kokenut kunnallispoliitikko. Viime puoluekokouksessa hänet valittiiin nuorimpana henkilönä koskaan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Kun poliittiseen kokemukseen yhdistyy viiltävä äly ja raudanluja aate, ei vanhalle puolueen soturille tuota vaikeutta ilmoittautua Hannan tukijaksi tulevissa EU-vaaleissa. Hanna on sukupolvensa kärkitoveri!” Tarmo Raatikainen luokanopettaja, Kuusamon kaupunginvaltuutettu

donsaantia lupakäsittelystä. Tiivistetysti voi todeta, että ympäristösävelet olisivat aivan kaikille – yrityksille, viranomaisille ja tavallisille ihmisille – selvemmät. Teollisuuspäästödirektiivi on hyvä asia, vaikka EU:sta on tullut myös hölmön tölväyksiä. Jos luonnon sottaamisen annetaan jatkua piikki auki, talvet lämpenevät entisestään ja ilmaston ääri-ilmiöistä tulee arkipäivää. Sitä tuskin kukaan toivoo. Kehitykseen voidaan vielä vaikuttaa. Vastuulliselle teollisuudelle tämä ei ole ongelma. Päinvastoin. Tulevaisuudessa tuskin on kenellekään työpaikkoja, jos maapallon annetaan kokea jatkuvan saastuttamisen aiheuttaman poltetun maan taktiikan lopputulos. Martti Korhonen Kirjoittaja on oululainen Vasemmistoliiton kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja


11

Euroopan parlamentin vaalit käydään ajankohtana, jona talouskriisi hallitsee miljoonien eurooppalaisten arkipäivää. EU-maissa on parhaillaan noin 25 miljoonaa työtöntä, joista valtaosa elää talous- ja rahaliittoon (EMU) kuuluvissa maissa.

Millainen EU?

Mikä meni pieleen? On houkuttelevaa ajatella, että Euroopassa kärsitään edelleen maailmanlaajuisesta finanssikriisistä. Se on kuitenkin vain osatotuus. Kriisi koettelee erityisesti EMU-maita ja on siis viime kädessä EMU-rakennelman kriisi.

Vaikka EU:n ja EMU:n toiminnassa ovat korostuneet taloudelliset tekijät, niiden synnyn perimmäiset motiivit ovat poliittisia. Toiveena on ollut, että taloudellinen yhdentyminen edistää poliittista yhdentymistä. Perimmäisenä poliittisena tavoitteena on rauhan turvaaminen Euroopassa. Eurokriisi on kuitenkin osoittanut, ettei talous välttämättä taivu poliittiseen tahtoon. Taloudellinen yhteistyö voi synnyttää pahoja poliittisia ristiriitoja, jos yhteinen raha ei takaa hyvää talouskehitystä sitä käyttäville maille eikä taloudellista turvallisuutta niiden kansalaisille.

EMU-maat ovat alun alkaenkin olleet monessa suhteessa sekä erillisiä että erilaisia. Maat poikkeavat esimerkiksi talouksien rakenteiden ja päätöksentekijöiden asettamien talouspoliittisten tavoitteiden osalta. Erillisyyttä lisäävät kielierot. Erot johtivat talouskehitysten erkaantumiseen heti EMU:n synnyttyä. Esimerkiksi Espanjassa ja Irlannissa syntyi korkotason laskun vauhdittama velkavetoinen nousukausi. Erkaantuminen johti lopulta kriisiin. Maiden erillisyys on näkynyt kriisin aikana siten, että kriisimaissa työttömiksi joutuneet ovat saattaneet muuttaa työn perässä mieluummin esimerkiksi EteläAmerikkaan kuin muihin euromaihin.

Yhteinen raha pakottaa yhteisvastuuseen aivan samalla tavalla

Yhteiseen rahaan perustuvaa Euroopan unionia kehitettäessä vain yksi kehityssuunta on pohjimmiltaan johdonmukainen: suunta kohti liittovaltiota. Se mahdollistaa ainakin periaatteessa yhteisten tavoitteiden muodostamisen ja niihin pyrkimisen. Tähän vaihtoehtoon liittyy kuitenkin yksi perustavaa laatua oleva ongelma. Jos EMU-maat pysyvät erilaisina ja erillisinä, perusedellytyksiä hyvin toimivaan, syvään yhteistyöhön ei ole olemassa. Avioliittoinstituution kehittäminen ei pelasta pohjimmiltaan yhteen sopimattomien osapuolten avioliittoa.

Kriisi kuvastaa sitä, mitä voi tapahtua, jos pohjimmiltaan hyvin erilaiset ja erilliset maat käyttävät yhteistä rahaa. EMU-arkkitehtien ennen EMU:n syntyä käyttämä iskulause ”yhdet markkinat, yksi raha” antaa väärän kuvan euromaiden yhteenkietoutuneisuudesta.

EMU:n arkkitehdit aliarvioivat paitsi EMU-maiden erilaisuutta, myös sitä, kuinka tiiviisti yhteinen raha toisaalta sitoo maat toisiinsa. Kriisivuosina tämä on näkynyt siten, että kriisin välttäneet maat ovat osallistuneet, ehkä haluttomasti, kriisimaiden ongelmien hoitamiseen.

sen rahan yhdistäminen itsenäisyyttä ja kansallisia etuja korostavaan politiikkaan onnistu. Yhteiseen rahaan kuuluvat yhteiset talouspoliittiset tavoitteet, yhteisvastuu ja siksi myös kansallisesta itsemääräämisoikeudesta luopuminen.

kuin kahden ihmisen välinen avioliitto. EMU:a voidaan pitää siihen kuuluvien maiden välisenä rahataloudellisena avioliittona. Samalla, kun yhteinen raha on pakottanut EMU-maat tiiviiseen yhteistyöhön,

on myös nähty, kuinka torso EMU nykyisellään on: EMU:sta puuttuvat yhteisvastuun edellyttämät instituutiot. Niitä on pyritty luomaan jälkikäteen – esimerkiksi Euroopan komission roolia euromaiden

talouskehityksen seurannassa ja ohjauksessa on lisätty. Komissaari Olli Rehnin talouspoliittiset saarnat ovat olleet tästä hyviä esimerkkejä.

Yhteiseen rahaan perustuvalle EU:lle on vaihtoehto: Euroopan unioni ilman yhteistä rahaa. Vaihtoehdon ei tarvitse olla esimerkki 2000-luvun impivaaralaisuudesta tai nationalismista. Se voi tarjota yhteiseen rahaan perustuvaa EU:ta paremmat puitteet sekä EU-maiden kansalaisten yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen että ihmisten taloudellisten elinehtojen parantamiseen. Siksi tästä vaihtoehdosta tulee keskustella tänä keväänä.

Kriisi on osoittanut, ettei yhtei-

Pekka Sauramo Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija.

Vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaat Vasemmistoliitto asettaa eurovaaleihin täyden 20 ehdokkaan listan. Puoluevaltuusto asettaa viimeiset kaksi ehdokasta 22.3.2014. Tutustu laajemmin Vasemmistoliiton eurovaaliohjelmaan, eurovaaliblogiin, vaalikalenteriin ja vaalikoneeseen puolueen eurovaalisivuilla osoitteessa www.vasemmistoliitoneurooppa.fi Eurovaalien ennakkoäänestys Suomessa on 14.5.–20.5. Varsinainen vaalipäivä on 25.5.

Eila Aarnos, 65 v. Tutkija, psykologian tohtori, kaupunginvaltuutettu Kokkola

Annika Lapintie, 58 v. Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Turku

Li Andersson, 26 v. Vasemmistonuorten puheenjohtaja Turku

Pia Lohikoski, 36 v. VTM, järjestö- ja koulutuspäällikkö Kerava

Antero Eerola, 39 v. Eduskunta-avustaja, toimittaja, kaupunginvaltuutettu Vantaa

Silvia Modig, 37 v. Kansanedustaja, toimittaja Helsinki

Toivo Haimi, 23 v. Opiskelija Joensuu Merja Kyllönen, 37 v. Liikenneministeri Suomussalmi

Janne Nieminen, 45 v. Pääluottamusmies, teurastaja Forssa Juha-Petteri Pasma, 24 v. Matkailupalvelujen tuottaja Kolari

Heikki Patomäki, 51 v. Maailmanpolitiikan professori, VTT Helsinki

Kari Uotila, 59 v. Kansanedustaja Espoo

Petri Pekkola, 56 v. Lääkäri Kotka

Erkki Virtanen, 61 v. Kansanedustaja Kuopio

Hanna Sarkkinen, 25 v. Opiskelija Oulu

Erno Välimäki, 36 v. Pääluottamusmies Pori

Eila Tiainen, 67 v. Kansanedustaja Jyväskylä Sinikka Torkkola, 53 v. Tutkijatohtori, pääluottamusmies Tampere


12

Koulutuksellinen tasa-arvo Euroopassa ei ole itsestäänselvyys Eurooppalainen koulutus­ politiikka on palapeli. Etelämpänä Euroopassa erityisesti korkeakoulupolitiikka on keski- ja ylempien sosioekonomisten luokkien lujittama instituutio ja rakenne. Sen avulla hyväosainen väestö korkeakouluttaa omat lapsensa. Lukukausimaksujen vallitessa vaillinaiset stipendijärjestelmät nostavat erittäin lahjakkaita mukaan koulutukseen, mutta suuri osa alempien sosioekonomisten luokkien nuorista ei pysty etenemään virkamiehiksi, opettajiksi ja sairaanhoitajiksi. Suomalainen ja pohjoismainen malli, jossa korkeakoulutus on paremmin saavutettavissa ilman turhia yksilökohtaisia maksuja, tukee paremmin sosiaalipolitiikan perinteistä tavoitetta koulutuksellisesta tasa-arvosta yhteiskunnassa. Opiskelijoiden edustus Euroopassa, European Students’ Union, on koonnut omat tavoitteensa EU:n parlamenttivaaleihin. Tavoitteisiin tutustuessa päällimmäinen ajatus on huoli. Lukukausimaksut kallistuvat, ja niitä uhataan laajentaa koskemaan yhä suurempaa osaa opiskelijoita. Koulutuksesta leikataan, ja korkeakoulut puristetaan voimakkaasti uusliberaaliin hallintomuottiin. Koulutusta ei enää nähdä investointina sivistykseen ja laajempaan hyvinvointiin, vaan tutkintotehtaina, putkitutkintoina ja leimana työelämää varten. Tavoitteet löytää kokonaisuudessaan osoitteesta http://voteforeducation.eu/. Alimpiin sosioekonomisiin luokkiin kasvavat sukupolvet ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Kuitenkin

nää sta ei e u t u l u a o K stointin e v n i ä nähd seen.” sivistyk

||

Equal rights in higher education in Europe

erityinen huoli nousee tarkastellessa niiden sisällä olevia vähemmistöjä. Osa Euroopan etnisistä vähemmistöistä puuttuu korkeakouluista lähes täysin. Euroopassa päätään nostava oikeistopopulismi ja äärioikeistolainen ajattelu tulevat haastamaan koulutuksellisen tasa-arvon yhä voimakkaammin. Korkeakoulutuksen tulisi olla jokaisen kyvykkään ja halukkaan ih-

misen saavutettavissa riippumatta sosioekonomisesta asemasta. Myös uusi, ennustettu entistä vasemmistolaisempi Euroopan parlamentti voi ottaa tiukemman kannan tasaarvon toteutumisen puolesta. Suomalaisten meppien tulee omalta osaltaan tuoda esille tasa-arvoisemman mallin hyvät puolet.

European level educational politics are a puzzle. In southern Europe, especially in higher education, the higher educational system mainly represents a strong institution which aims to protect the higher socioeconomical part of the society to give education to their children. With expensive tuition fees the scholarship systems are not provid­ ing enough for the lowest socioeconomical parts of the society. Finnish and Scandinavian educational politics aim for true educational equality; anyone with enough talent and will, not dependent of their wealth and income, is able to study in universities. The European Students’ Union has made a manifesto of the future of higher education in Europe. Most importantly the manifesto gives the feeling of worry; tuition fees are getting more expensive and expanded to cover more people. Austerity measures are hitting heavi­ly also on education. Education should be available for everyone. The new European par-

liament should make more actions and decisions towards ensuring true educational equality in Europe. Scandinavian MEPs should promote their higher education model’s strengths­.

Jari-Pekka Kanniainen Kirjoittaja on vasemmistolainen opiskelija-aktiivi

Nähdään vaalikentillä!

”Hanna on topakka, ottaa asioista selvää ja oppii nopeasti. Hänellä on poliittista tilannetajua, mikä on hyväksi, kun haluaa vaikuttaa asioihin. Sovittelijan taidot auttavat häntä luomaan siltoja ihmisten välillä. Kielitaitoisena hän selviää EUparlamentissa. Tällaisena olen oppinut Hannan tuntemaan.” Anne Huotari Oulun kaupunginvaltuutettu Kansanedustaja 1995–2007

”Hanna on selkeä puhuja, hyvä esiintyjä ja tuo tuoretta osaamista päätöksentekoon. Tarvitsemme tällaisen nuoren edunvalvojaksemme Brysseliin meidän pohjoissuomalaisten etuja ajamaan.” Rauno Hekkala Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestön pj, Oulun kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

EU vaikuttaa monista kaukaiselta ja epäselvältä rakennelmalta. Sitä se osittain onkin. On kuitenkin tärkeää saada ihmiset kiinnostumaan unionin toiminnasta ja äänestämään eurovaaleissa, sillä EU vaikuttaa meidän kaikkien jokapäiväiseen elämään ja tulevaisuuteen. Eurooppapolitiikkaa ei pidä jättää arkielämästä vieraantuneille Brysselin byrokraateille. Jos suhtaudut unioniin epäluuloisesti tai haluat muuttaa sitä, nimenomaan silloin kannattaa lähteä äänestämään, sillä unionin suuntaa voidaan muuttaa! Politiikka ei ole yksilöurheilua vaan jouk-

kuelaji. Jos et koe minua sopivaksi ehdokkaaksi, mutta haluat antaa äänesi henkilölle, joka ajaa tavallisten ihmisten ja ympäristön asiaa päästessään parlamenttiin, kehotan sinua tutustumaan muihinkin tässä lehdessä esiteltyihin Vasemmiston loistaviin ehdokkaisiin. Käy kotisivuillani tutustumassa muihinkin suosittelijoihini ja tsekkaa tapahtumakalenterista, missä milloinkin olen menossa. Tervetuloa moikkaamaan ja juttelemaan. Uurnilla nähdään!

Hanna Sarkkinen

Ota yhteyttä! Hanna: hmk.sarkkinen@gmail.com tai vaalipäällikkö: kohonen.olli@gmail.com

Hanna Sarkkisen Eurovaalilehti  

Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajan Hanna Sarkkisen eurovaalilehti! Lue muun muassa Hannan vaaliteesit, Pekka Sauramon ja Martt...

Hanna Sarkkisen Eurovaalilehti  

Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajan Hanna Sarkkisen eurovaalilehti! Lue muun muassa Hannan vaaliteesit, Pekka Sauramon ja Martt...

Advertisement