Issuu on Google+


Yhteishausta 2011 se el채m채 alkaa. Haku ammatilliseen ja lukiokoulutukseen 28.2.-18.3.2011

2


Mahdollisimman vähällä onnella jatkoopintoihin Tämä lehti on joulukuussa 2010 työstetty tuotos Mäntsälän alueen yläkoululaisille. Lehti on tarkoitettu ammatti- ja koulutusvalinnan tueksi oppilaille, sekä tiedonlähteeksi oppilasta valintojen teossa tukeville kotijoukoille. Lehden on toimittanut Ehnroosilla toimiva opinto-ohjaaja Jukka-Pekka Litja.

Yläkoulun jälkeinen koulutus antaa merkittävällä tavalla suuntaa

koko

loppuelämälle,

eikä

koulutusvalintaa

kannata tehdä hatarin perustein. Mitä monipuolisemmin tiedät tarjolla omista mahdollisuuksista ja omista valmiuksistasi,

sitä

varmemmalla

pohjalla

kevään

yhteishaussa tekemäsi valinnat ovat. Sinä elät itse elämäsi, älä anna sattuman ohjata sitä!

Sisällysluettelo

Opot kouluilla Ehnroos Luokat 9EFGHJK Jukka-Pekka Litja 040-3145270 Luokat 9ABCD Eija Ahokas 040-3145318 Riihenmäki Sisko-Liisa Kettunen 040-3145422

Valinta lukioon 4 Pisteidenlaskuopas amikseen 5 Haastattelussa Mäntsälän lukion opo 6-7 Lähialueiden lukiotarjonta 8 Muista nämä asiat yhteishausta 9 Haastattelussa amiksen opo 10-11 Lähialueiden ammatilliset koulutukset 12-13 Kartta lähialueiden ammattiopistoista 14 Liikenneyhteydet opiskelupaikkakunnille 15 Ammattistartti 16 Opiskelijan tuet 17 Tutustumassa työpaikoilla 18-19

3


Valinta lukioon Opiskelijan valinta lukioon tapahtuu peruskoulun päättötodistuksesta laskettavan lukuaineiden keskiarvon perusteella. Erityispainotteisiin lukioihin haettaessa valinnassa otetaan huomioon myös erityispainotukseen liittyvä harrastuneisuus, jonka painoarvo valinnassa on sama kuin keskiarvollakin. Erityistehtävän saaneeseen lukioon (esim. musiikkilinja) hakiessa oppilaan on hyvä hyödyntää tietämys, joka omalla opolla on hakuprosessista.

Lukuaineiden keskiarvo lasketaan seuraavista aineista:

äidinkieli ja kirjallisuus toinen kotimainen kieli vieraat kielet uskonto tai elämänkatsomustieto historia yhteiskuntaoppi matematiikka fysiiikka kemia biologia terveystieto maantiede

4


Valinta ammattiopistoon Tällä sivulta löydät ohjeet pisteiden laskuun, joilla hakeminen ammattiopistoon tapahtuu. Viime vuonna eri koulutuksiin olleita pisterajoja voit tarkastella sivuilta 12-13. 1. Jokainen päättötodistuksen saava on oikeutettu kolmeen pisteeseen hakeutumisvuonna. 2. Ensimmäiseen hakutoiveeseen saa kolme hakutoivepistettä, toiseen yhden, alempiin toiveisiin ei enää saa hakutoivepisteitä. 3. Yleinen koulumenestys. Taulukosta katsotaan pistemäärä, johon seuraavista oppiaineista laskettu keskiarvo oikeuttaa. Keskiarvo lasketaan kesäkuussa saatavasta päättötodistuksesta. Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Vieraat kielet Uskonto tai ET Historia ja yhteiskuntaoppi Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Liikunta Kuvataide Musiikki Käsityö Kotitalous

keskiarvo 5,50 - 5,74 5,75 - 5,99 6,00 - 6,24 6,25 - 6,49 6,50 - 6,74 6,75 - 6,99 7,00 - 7,24 7,25 - 7,49 7,50 - 7,74 7,75 - 7,99 8,00 - 8,24 8,25 - 8,49 8,50 – 10

4 pistettä 5 pistettä 6 pistettä 7 pistettä 8 pistettä 9 pistettä 10 pistettä 11 pistettä 12 pistettä 13 pistettä 14 pistettä 15 pistettä 16 pistettä

4. Kolmen parhaan taito- ja taideaineen arvosanojen keskiarvon perusteella saa pisteitä seuraavan taulukon mukaan. Liikuntaa lukuun ottamatta numerot on saatu jo 7. luokalla. Jos oppiainetta on opiskellut pitkänä valinnaisena, aineen numero tulee perusaineen ja valinnaisen perusteella.

liikunta kuvataide käsityö kotitalous musiikki

keskiarvo 5,50 - 5,99 6,00 - 6,49 6,50 - 6,99 7,00 - 7,49 7,50 - 7,99 8,00 - 8,49 8,50 – 10

2 pistettä 3 pistettä 4 pistettä 5 pistettä 6 pistettä 7 pistettä 8 pistettä

5. Jos haun kohteena olevaan koulutukseen hakijoista alle 30% on samaa sukupuolta, hakija saa 2 lisäpistettä 6. Jos koulutukseen on soveltuvuuskoe, siitä voi saada 1-10 pistettä. 5


Lukio, sivistävä ponnahduslauta Miksi tulla opiskelemaan lukioon?

Lukioon kannattaa tulla, jos haluaa saada laajan yleissivistyksen ja tukevan pohjan ammattikorkeakoulutai yliopisto-opinnoille. Lukio-opinnoissa pääsee perehtymään monenlaisiin ilmiöihin ja asioihin. Sitä kautta voi miettiä, mikä tässä maailmassa kiinnostaa itseä niin paljon, että sitä voisi lähteä opiskelemaan lukion jälkeen lisää.

Millaisissa tapauksissa lukioon hakua kannattaisi vielä miettiä?

Kannattaa miettiä, onko lukio oma paikka, jos lukemalla oppiminen ei kiinnosta. Pulpettikammoiselle lukio ei sovi. Lukioon ei myöskään kannata tulla pelkästään siksi, että kaveritkin tulevat - tai siksi, että äiti tai isä haluaa. Lukion pitää olla oma valinta ja opiskelun täytyy tuntua omalta jutulta. Mäntsälän lukion opo Sirpa Repo

Mitkä asiat on syytä ottaa huomioon kurssivalintoja tehdessä?

Tärkeintä on miettiä, mikä itseä kiinnostaa. Kannattaa ottaa kursseja, joista jaksaa olla innostunut. Lisäksi on tärkeää miettiä omia jatko-opintosuunnitelmia: mitä aineita pitää opiskella, jotta on mahdollisuus päästä haluamaansa jatkokoulutukseen. Näitä jatkojuttuja selvitämme heti lukion alussa, joten vielä hakuvaiheessa ei tarvitse hätäillä, teenkö oikeita kurssivalintoja.

Millaisia haasteita opiskelijat ovat kohdanneet ensimmäisenä lukiovuotenaan, kun opiskelua vertaa ysiluokkaan?

Lukio vaatii peruskoulua enemmän itsenäisyyttä ja oma vastuuta opinnoista. Pitää huolehtia itse esimerkiksi kirjoista, tehtävien tekemisestä ja kurssivalinnoista. Töitä lukio teettää paljon enemmän kuin peruskoulu eli omasta vapaaajasta joutuu väistämättä tinkimään, jos haluaa menestyä opinnoissaan.

6


Millaista tukea opiskelijat saavat Mäntsälän lukiossa omaan ammatinvalintaansa?

Lukioaikana tutkitaan, mitä vaihtoehtoja on tarjolla. Jokainen käy kerran vuodessa TETissä työpaikalla tai jatkoopiskelupaikassa, sitä kautta voi saada tuntumaa, mikä olisi se oma juttu. Meillä käy myös eri koulutus- ja ammattialojen vierailijoita opotunneilla kertomassa omista aloistaan ja urapoluistaan. Olemme parhaillaan hanketyönä ideoimassa uusia keinoja tutustuttaa opiskelijoita erilaisiin ammatteihin ja työtehtäviin - katsotaan mitä kaikkea vielä keksitään!

Miten kaksoistutkintoon haetaan opiskelemaan ja miten opinnot on järjestetty Mäntsälässä?

Kaksoistutkintoon tähtäävä hakee yhteishaussa normaaliin tapaan ammattiopistoon. Syksyllä, mieluiten hieman ennen koulujen alkua, opiskelijan kannattaa ottaa yhteyttä lukion opinto-ohjaajaan opintosuunnitelman tekemiseksi. Suunnitelma tehdään yhdessä ammattiopiston opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelun käytännön järjestelyt riippuvat paljon siitä, mitä aineita opiskelija haluaa lukiossa opiskella. Pääsääntöisesti pyritään siihen, että opiskelija on kokonaisia jaksoja joko ammattiopistolla tai lukiolla.

Lukuaineista laskettava keskiarvoraja, jonka ylityttyä tulee valituksi Mäntsälän lukioon kevään 2011 yhteishaussa?

Meillä on joka vuosi sama raja 7,10.

3 vinkkiä miten valmistautua opiskelun aloittamiseen lukiossa

1. Opeta itsesi säännölliseen ja huolelliseen työntekoon - se helpottaa elämääsi tuntuvasti. 2. Mikäli sinulla on osaamisen puutteita kielissä tai matematiikassa, kertaa peruskoulun oppimäärää. 3. Mieti omia tavoitteitasi ja tutki erilaisia uravaihtoehtoja. Hyviä linkkejä löydät esimerkiksi Mäntsälän lukion nettisivuilta opinto-ohjauksen kohdalta.

7


Lähialueiden lukiot

Suurin osa lukioon hakijoista valitsee oman koulunsa sen mukaan, mikä lukioista on lähinnä omaa asuinpaikkaa. Mahdollista on hakea myös erityispainotteiseen lukioon/linjalle, josta voi saada tukea omalle harrastukselle tai kiinnostukselle. Erityispainotteisissa lukioissa on monesti myös yleislinja.

Seuraavassa lukioita, joihin ehnroosilaisilla ja riihenmäkeläisillä on ollut kiinnostusta.

Mäntsälä Järvenpää (musiikki-, koripallo-, sekä kuvataidelinja) Kellokoski Hyvinkää, 2 lukiota (luonnontiedelinja) Kerava Tikkurila (IB-linja) Lahti, 5 lukiota (urheilu-, matemaattis-luonnontieteellinen-, musiikki-, sekä kuvataide- ja muotoilulinja)

Helsinki

Kallio (ilmaisutaitolukio) Kuvataidelukio (kuvataide-, sekä multimedialinja) Medialukio Ressun lukio (IB-linja) Luonnontiedelukio Sibeliuslukio (musiikki-, sekä tanssilinja) Mäkelänrinne (urheilulinja)

8


Yhteishaussa keskiarvo/pisteet, joilla kouluihin haetaan, lasketaan kesäkuussa saatavasta päättötodistuksesta.

Yhteishaussa saa esittää 1-5 hakutoivetta. On syytä käyttää kaikki hakutoiveet, jos ensimmäiseen toiveeseen pääsy ei ole täysin varmaa.

Yhteishaun tulokset tulevat aikaisintaan 16.6. Tieto tuloksista lähetetään hakeneille kotiin.

Joihinkin koulutuksiin on soveltuvuus-/pääsykoe, johon tulee kutsu erikseen. (Esim. nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien, kosmetologien, parturi-kampaajien, lähihoitajien, media-assistenttien koulutukset) Jos olet hakenut samanlaiseen(pääsykokeelliseen) koulutukseen usealla hakutoiveella, käyt vain kerran pääsykokeessa.

Yhteishaun tekoa varten: Varmista, että muistat oman henkilötunnuksesi kokonaan. Hakua tehdessä tarvitset joulukuussa saamaasi välitodistusta, jos olet hakemassa pääsykokeelliseen ammatilliseen koulutukseen.

9


Olet merkonomien ja datanomien opinto-ohjauksesta vastaava opo. Millainen tyyppi sopii opiskelemaan näihin koulutuksiin?

Alasta kiinnostunut ja motivoitunut opiskelija. Tärkeintä on se että on kiinnostunut saamaan tutkinnon alalta ja kokee opiskelun mielekkääksi. "Kuhan jonkun tutkinnon saisi" on hankala asenne oman opiskelun kautta. On raskasta tehdä työtä jota ei koe mielekkääksi.

Millaisissa työpaikoissa datanomit suorittavat työssäoppimisjaksojaan?

Työssäoppimispaikkoja voivat olla mitä merkillisimmät paikat. Lähes joka puolella on käytössä tietokoneita, joten voi sanoa että datanomin TOP-paikka voi olla melkein missä vain jossa on koneita käytössä. Täytyy muistaa, että tärkeintä on että TOP-paikassa pystyy palvelemaan asiakasta. Datanomin työssä yhtä tärkeää on tuntea asiakaspalvelu kuin tietokoneet. Tämä usein unohtuu. Datanomin työ on ihmislähtöistä työtä.

Millaisiin työpaikkoihin merkonomiksi valmistuneet opiskelijat sijoittuvat?

Erilaisiin kauppoihin, tilitoimistoihin, pankkeihin, vakuutusyhtiöihin, markkinointiin... hyvin erilaisiin tehtäviin kaupan ja hallinnon alalle. Tämä ala työllistää hyvin. Suomi on enenevissä määrin muuttumassa palveluyhteiskunnaksi ja se tietää kysyntää palvelualalle.

Millaisissa tapauksissa oppilaan kannattaa hakea ammattiopistoon joustavassa haussa?

Tämä on hankala kysymys, sillä joka ala tarkastelee joustavaa hakua omasta näkökulmasta. Tärkeintä on miettiä joustoa harkitessa, että miksi juuri tälle alalla juuri näillä perusteilla. Hakemuksia tulee hurja määrä. Jollei hakemus ole hyvin perusteltu ja tarvittavia dokumentteja toimitettu ajoissa, voi melko varmasti unohtaa toiveet sisäänpääsystä jouston kautta. Tärkeää on myös muistaa, että vaikka joustava hakemus hylättäisiin, voi silti päästä alalle tavallisen haun kautta.

10

Salpauksen opo Mika Sjöberg ohjaa opiskelijoita Lahdessa.


Millaisissa tilanteissa opiskelijat tulevat amiksessa oman oponsa juttusille?

Silloin kun on kysyttävää jommalla kummalla osapuolella. Kysymyksiä voi taas olla ihan laidasta laitaan. Paljon kysytään "mitä nyt teen kun sain hylätyn?" ja "onko minulla tarpeeksi valinnaisia?". Lähinnä siis ihan tutkinnon suorittamiseen liittyviä juttuja. Opo taas kyselee muita kysymyksiä, yleensä koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyen.

3 vinkkiä miten valmistautua opiskelun aloittamiseen ammattiopistossa

1. Selvitä itsellesi millaiseen alaan olet lähdössä tutustumaan opintojen kautta. Netistä löytyy alasta yleensä paljon tietoa. 2. Tiedosta, että nyt siirryt pakollisesta koulusta vapaaehtoiseen. Vapaaehtoisuuteen liittyy myös vastuuta itsestä. Mieti miksi menet kouluun. 3. Älä huoli. Ammattiopisto on koulu ja sinulla on jo vankka asiantuntemus koulunkäynnistä. Uusia asioita tulee, mutta niitä ei kannata etukäteen murehtia. Jos tulee vaikeita juttuja niin koulussa on väkeä sinua auttamassa.

11


Lähialueiden ammatillisten Keuda Järvenpää Salpaus Media-assistentti 18|7,1 Ajoneuvoasentaja 18|23

Keuda Mäntsälä

Kultaseppä 6

Autonkuljettaja 20|21

Toimitilahuoltaja 6↓|10

Varastonhoitaja 20|19

Artesaani (metalliala) 12

Elektroniikka-asentaja

Liiketalous 125|20

Talonrakentaja 18|24

40↑|19

Datanomi 48↑|20

Vaatetusompelija 18|23

Laborantti 20|1

Sähkö-/automaatioasentaja 36|25

Sisustaja 18|23

Levyseppähitsaaja 20|17

Leipuri-Kondiittori 22↓|20

Automaalari(ER) 14|29

Putkiasentaja 20↓|21

Suunnitteluassistentti 14|21,6

Kokki 54|22,5

Prosessinhoitaja 20|11

Ympäristönhoitaja 8|37

Tarjoilija 18

Autokorinkorjaaja/

Parturi-kampaaja 36|31

Leipuri-kondiittori 18|29,25

pienkonekorjaaja 40

Kosmetologi 36

Toimitilahuoltaja(ER) 12|7

Datanomi 50|19

Matkailupalveluiden tuottaja 20↑|19

Sähköasentaja 36↑|25 Koneistaja 18|18

Lukkarinpolku Ajoneuvoasentaja 18|17 Sähköasentaja 20 Talonrakentaja 20|16 Kokki 18|13 Varastonhoitaja 18

Saari Maaseutuyrittäjä 12|17 Puutarhuri 6↓|16

Lahti

Keuda Kerava

Maalari 18|20 Puuseppä 18|16

Merkonomi 75|22

Puutarhuri (puutarha-

Diakoniaopisto

talous) 14|13

Lähihoitaja 50|18

Puutarhuri (ER) 6|16

Kokki 40|17

Matkailuvirkailija 22|23 Kokki/tarjoilija/ vastaanottovirkailija 130

Sipoon toimipiste

Eläintenhoitaja 20↑|24

Luther-opisto

Merkonomi 25|17

Maarakentaja 14↑|8

Lastenohjaaja 25↓|22

Datanomi 25|3

Nuoriso- ja vapaa-

Automaatioasentaja 20|7

ajanohjaaja 25|24

Orimattila Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja 22↓|19 Musiikkiteknologi 10↑|8 Levyseppähitsaaja 20|6 Automaatioasentaja 20|18

Kunkin koulutusohjelman perässä on: Aloituspaikkamäärä kevään 2011 haussa nuoli ylös tai alaspäin, osoittamassa tietoa aloituspaikkojen määrän muttumisesta viime vuodesta |-merkin jälkeen: pisteraja viime kevään haussa. Jos pistemäärä on lihavoitu, kyseessä on pääsykokeellinen koulutus. Media-assistenteilla, kuva-artesaaneilla ja musiikkiteknologeilla pisterajassa tarkastellaan vain pääsykokeesta saatuja pisteitä. ER-lyhenne tarkoittaa, että koulutus on ammatillista erityisopetusta. Jos tieto puuttuu jostain kohdasta, koulutus ei ole ollut samanlaisena viime kevään haussa.

12


oppilaitosten koulutustarjonta 2011 Amisto, Porvoo Datanomi 16↓|6

Hyria, Hyvinkää

Parturi-kampaaja 16|27 Kokki/ tarjoilija 36|19

Koneistaja 18↑|4

Kokki 16|1

Automaatioasentaja/ sähköasentaja 36|21

Keuda Tuusula

Levyseppähitsaaja 18 Ajoneuvoasentaja 18|21 Kokki 18↓|17 Kuva-artesaani 10|7,6

Matkailuvirkailija 16↓|21 Matkailupalvelujen tuottaja

Lähihoitaja 42|21

16↓|23

Nuoriso- ja vapaa-ajan

Painotuotantoassistentti 32↑|17

ohjaaja 22|27 Parturi-kampaaja 19|31

Maaseutuyrittäjä 9|18

Ajoneuvoasentaja 18↓|20 Autonkuljettaja 18↓|18

Eläintenhoitaja 14↑|35,5

Pekka Halosen akatemia

Automaatioasentaja 18|16

Puutarhuri 16

Kuva-artesaani 27|9

ICT-asentaja 18↓|14

Metsuri-metsäpalv.tuottaja 7|10

Prosessinhoitaja 16↓|13

Luonto-ohjaaja 12|21

Varastonhoitaja 18↓|15

Puuseppä 18|19

Leipuri-kondiittori 16↓|11

Maalari 18|20

Lähihoitaja 40

Vaatetusompelija 18|19

Merkonomi 64|20

Keuda Nurmijärvi Media-assistentti 18|5 Kokki 18 Talonrakentaja 18|14 Sähköasentaja 36↑|16 ICT-asentaja 18|21 Ajoneuvoasentaja 18|21 Lähihoitaja 20|26 Kokki 18|14

Merkonomi 93|17 Datanomi 30|17 Lähihoitaja 60|27

Askola Kunnossapitoasentaja 17↓|9 Talonrakentaja 17↓|16 Putkiasentaja 17|16 Sähköasentaja 17↓|13 Maalari 17↓|14

13


Oppilaitokset kartalla

14


Liikenneyhteydet opiskelupaikkakunnille

PAIKKAKUNTA

MATKA

Mäntsälä(Saari) Järvenpää Lahti Kerava Sipoo Hyvinkää Orimattila Porvoo Tuusula Nurmijärvi Vantaa Helsinki Porvoo (Askola)

14km 26km 43km 32km 40km 30km 32km 39km 34km 44km 43km 61km 25km

BUSSI x ~11min x ~40min x ~45min x ~20min x ~1h x ~45min julkisilla kulkeminen x vähän vuoroja ~50min x matka-aika ~1h julkisilla kulkeminen x ~50min x ~1h julkisilla kulkeminen

JUNA x vaihto Keravalla ~40min x 21min x 17min x Keravalta jatko bussilla ~1h x vaihto Keravalla ~1h ei helppoa

ei helppoa x 26min x 40min ei helppoa

(Tiedot Fonectan, VR:n ja Matkahuollon reittihakupalveluista, joulukuussa 2010)

Tärkeitä huomioon otettavia asioita, kun valitset opiskelupaikkakuntaa:

Matkustaminen pidentää koulupäivää joskus paljonkin Ota selvää millä liikennevälineillä pääset parhaiten koululle Voitko hyödyntää tuttaviesi työmatkakyytejä koululle kulkemisessa? Koulumatkatuen hakeminen (s.17) Asuntola-asuminen?

15


Jos yhteishaussa ei nappaa – ammattistartit.

Ilman koulupaikkaa jäävän nuoren kannattaa hakea vuodeksi ammattistartille tai vastaavaan koulutukseen. Ammattistartit ovat ammatilliseen koulutukseen valmentavaa ja ohjaavaa koulutusta.

Koulutus tarjoaa mahdollisuuden tutustua tutustua monipuolisesti eri koulutusaloihin ja työelämän sekä koulutuksen eri ammatteihin.

Yksi tavoite valmentavalla koulutuksella on elämänhallintataitojen ja opiskelutaitojen vahvistamisessa.

Koulutuksen aikana suoritettuja ammatillisia opintoja voidaan lukea myöhemmin hyväksi ammatillisessa tutkintokoulutuksessa.

Ammattistartilla on mahdollisuus korottaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja.

Ammattistartteja ja vastaavia koulutuksia on kaikkien ammatillisten oppilaitosten tarjonnassa. Hakumenettely ammattistartille vaihtelee. Haku tehdään ennakoivasti jo ennen yhteishaun tulosten julkistamista tai heti tulosten julkistamisen jälkeen. Kysy ammattistartista tarkemmin omalta opoltasi! Ammattistarttivuodesta saa seuraavan kevään yhteishakuun kolme lisäpistettä.

Lähde: Opetushallitus

16


Tukea opiskeluun

Opintotukea 17 vuotta täyttäneille Opiskelun aikana opiskelija voi saada opintorahaa, asumislisää ja pankista valtion takaamaa opintolainaa. Etuuksia voi hakea täytettyään 17 vuotta. Toisella asteella, eli lukiossa tai ammattiopistossa opiskelevan tuen määrään vaikuttavat vanhempien tulot ja se, asuuko opiskelija kotona vai vanhempien luona. Opintorahan määrä voikin vaihdella 0-246 euron välillä. Jos opiskelija asuu omillaan, tämä voi saada asumislisää, jonka määrä on 26,90201,60 euroa. Tuki haetaan Kelasta. Esimerkki: 17-vuotias Minna opiskelee ammattiopistossa liiketaloutta. Hän asuu vanhempiensa luona. Vanhempien yhteenlasketut bruttotulot ovat vuodessa 50 000e. Minna saa opintorahaa 20,90e kuukaudessa. Jos yhteenlasketut tulot ylittävät 61 000e, opiskelija ei saa tukea. Vanhempien tulot vaikuttavat toisen asteen opiskelijan opintorahaan 20 ikävuoteen saakka.

Koulumatkatuki

Tiedot kansaneläkelaitoksen sivuilta. Kela.fi osoitteesta löydät laskurin, jolla voit laskea oman opintotukesi määrän.

Koulumatkatuki korvaa lukiossa tai ammattiopistossa opiskelevan koulumatkakustannuksia silloin, kun koulumatkan pituus ylittää 10 km ja matkustuskustannukset ovat yli 54e/kk. Opiskelijan maksuosuus on 43e/kk. 17-vuotta täyttäneet opiskelijat saavat junassa ja busseissa 50% alennuksen matkalipusta. Alennuksen saaminen edellyttää, että opiskelijalla voimassaoleva opiskelijakortti. 17


Yhdeksäsluokkalaisten ja 8. Cern-luokan vierailupäivä kemian laitoksella Kolmelle Ehnroosin koulun yhdeksännelle luokalle sekä kahdeksannen Cern-luokan oppilaille tarjoutui mahdollisuus lähteä käymään

Helsingin

laitoksella

yliopiston

marraskuun

kemian

puolivälissä.

Vierailuun kuului laitoksen yleisesittely sekä Kemianluokka

Gadolinin

tarjoama

mahdollisuus laboratoriotyöskentelyyn ja molekyylimallinnukseen.

Kemianluokka Gadolin aloitti toimintansa vuonna 2008 teollisuuden ja yliopiston yhteisenä opetushankkeena. Taustavaikuttimena oli Espoon Suomenojalla jo 1980-luvulta lähtien toimineen Kemiran kemianluokan perinne sekä vuonna 2001 Helsingin yliopistoon perustettu opettajankoulutusyksikkö ja valtakunnallinen Kemian opetuksen keskus.

Hankkeen tavoitteena on tukea positiivisen kuvan muodostumista kemiasta sekä esitellä kemianalan koulutusvaihtoehtojen

houkuttelevuutta.

Toiminta

pohjautuu

kokeelliseen

laboratoriotyöskentelyyn,

jossa

hyödynnetään kemian sisältöjä ja sovellutuksia. Laboratoriotöitä on suunnattu kaikille ikäryhmille alakoulusta lukio- ja ammatilliseen koulutukseen.

Laboratoriossa oppilaat valmistivat muovia maidosta sekä opettelivat rikoslaboratoriotoimintaa tunnistamalla verijälkiä vaatenäytteestä. Maitomuovin valmistus onnistui hyvin ja oppilaat saivat halutessaan valmiin tuotteen kotiin. Tämä kaseiinimuovin valmistus tuli suomessa tunnetuksi 1920-luvulta lähtien, kun Sarvis Oy ryhtyi valmistamaan sitä maataloudelta ylijääneestä maidosta. Verijälkien tunnistaminen taas perustui veren toimimiseen katalyyttinä valoenergiaa tuottavassa reaktiossa. Pimeässä vetokaapissa näkyi sininen valo veritahran päällä.

Molekyylimallinnuksessa oppilaat tutkivat tietokoneohjelman avulla veden ja yksinkertaisten hiilivetyjen rakenteita, sekä suunnittelivat omia uusia materiaaleja. Tämä modernin kemian työkalu herätti oppilaissa ihan aiheellisenkin kysymyksen: ”Eikö kemisti aina työskentelekään laboratorissa?” Teksti: Katri Leinonen, kemian ja fysiikan opettaja

18


Käsityöryhmän retki Kouvolaan

hnroosin koulun 9-luokan käsityön valinnaisryhmän retki Kouvolaan Novita-tehtaalle ja Orimattilaan Maria Drockilan kynttiläpajalle. Aamulla lähdimme bussilla kohti Kouvolaa. Ilma oli huono ja matka taittui sen takia hieman hitaasti, mutta perille kumminkin päästiin, ja se olikin pääasia. Tehtaassa meille näytettiin langan valmistus alkuvaiheista lankakerään asti. Työntekijät olivat ystävällisiä ja kertoivat meille kaiken mitä halusimme tietää.

Saimme tehtaalta muistoksi matkaltamme Novita-lehden ja lankakerät, jotta voisimme kutoa itsellemme vaikkapa lapaset. "En itse viihtynyt Novita-tehtaalla sen pahan hajun vuoksi, mutta huomasin yhden hyvän asian, joka oli se, että työntekijöiden välinen yhteishenki oli hyvä", tuumasi Julia Räty käytyään kierroksella.

Kouvolasta matkamme jatkui kohti Orimattilaa, Maria Drockilan kynttiläpajalle. Paja oli hyvin kaunis ja me saatiin nähdä kuinka kynttilöitä koristeltiin. Siellä oli myös näyttely jossa paloi erilaisia kynttilöitä. "Kynttilänäyttely oli suloinen, tuli ihan joulufiilis ja muutenki paja oli kotoinen", kommentoi Räty. Kynttiläpajalla kynttilät valmistetaan alusta asti itse. Maria Drockilan kynttiläpajalta lähtiessämme retkemme oli lopussa. Tulimme bussilla koululle ja sieltä jokainen meni omilla kyydeillä koteihinsa. "Retki oli mukava ja tuli vaihtelua normaaliin koulupäivään", tuumasi Ida Vähäkangas retkemme lopussa. Teksti: Pauliina Airas, 9A Ehnroos

19


Ohjauksen lehti mäntsäläläisille nuorille